VARSOVA Puola on käännekohdassa. Jacek Kozłowski katsoo Puolan poliittista kehitystä suurta surua tuntien.

Hän oli nuorena opiskelijana mukana Gdanskin telakalta alkunsa saaneen Solidaarisuus-liikkeen vastarinnassa. Elettiin vuotta 1980. Tuolloin luotiin perustaa sille, että vanha kommunistihallinto kumoutui vajaa kymmenen vuotta myöhemmin.

– Lähikuukausien aikana nähdään, onko Puola uskollinen vuonna 1989 omaksumilleen demokraattisille arvoille, Kozłowski sanoo.

Nyt on tullut taas aika nousta vastarintaan, sillä konservatiivinen, kansallismielinen ja populistinen Laki ja oikeus -puolue on hallitusvallassa ja yrittää kääntää ajanpyörää taaksepäin.

Puolue on alistanut mediaa hallintaansa ja runnoo nyt läpi hanketta, jolla se pääsisi valitsemaan korkeimman oikeuden tuomarit. Vallan kolmijako-oppi on saamassa kovan iskun, jos hallituksen aikeet menevät läpi.

– On syntymässä orwellilainen todellisuus.

Kansa ei näe muutosta – vielä

Jacek Kozłowskin mukaan kansa ei vielä näe muutoksia elämässään.

– Sitten muutokset alkavat näkyä, kun korkeimpaan oikeuteen on istutettu hallituksen valitsemat tuomarit ja valtion tv suoltaa pelkkää hallituksen propagandaa ja valheellisia tietoja.

Laki ja oikeus -puolue nousi Puolassa valtaan vuonna 2015. Kozłowskin mukaan puolue ei ehkä heti alussa ollut tavoittelemassa diktatuuria, mutta hallituksen koko toiminta näyttää nyt johtavan siihen.

– Yhteiskuntaa muutetaan yksinvaltaisesti. Taustalla on Laki ja oikeus -puolueen johtajan Jarosław Kaczyńskin omat diktatoriset tavoitteet, Jacek Kozłowski uskoo.

Kansa jakautunut kahtia

Laki ja oikeus -puolueella on kannattajansa. Tuoreimpien mielipidetiedusteluiden mukaan sitä kannattaa noin 40 prosenttia kansasta.

– Kansa on jakautunut hallituspuolueen suhteen kahtia. Osa lähes palvoo Kaczyńskia.

Puolueen kansallismielinen ja populistinen sanoma menee perille. Sanomaa on ryyditetty paremmilla lapsilisillä ja laskemalla eläkeikää.

Puolue puhuu myös voimakkaasti pakolaisia ja maahanmuuttoa vastaan. Sekin puree kansaan hyvin.

– Osa hallituspuolueen kannattajista elää vielä henkisesti menneessä. Hallituksen kannattajissa on vanhaa homo sovieticus -mentaliteettiä sekä perinteistä puolalaista katolilaisuutta, arvioi Jacek Kozłowski.

Kozłowskin mielestä Puolan ongelma on siinä, ettei kansa ole vielä sisäistänyt demokratiaa. Järjestelmä muuttui nopeasti. Puola joutui omaksumaan lyhyessä ajassa sen, mihin Länsi-Eurooppa kasvoi pikku hiljaa.

– Ihmiset eivät ymmärrä sitä, että demokratiaa tulee vaalia koko ajan.

Oppositio hajanainen

Toisaalta yli puolet kansasta vastustaa hallitusta. Opposition ongelma on siinä, että se on hyvin hajanainen ja sen sisällä on jyrkkiä mielipide-eroja. Siksi siitä ei ole kunnollista vastusta hallitukselle.

– Merkittävä asia on se, kykeneekö oppositio nyt yhdistämään ihmisiä.

Koko ajan laajenevat mielenosoitukset saattavat olla merkki siitä, että oppositio on löytämässä uutta yhteistä pohjaa.

Jacek Kozłowski sanoo yllättyneensä itsekin, että hän on taas joutunut lähtemään kaduille vaatimaan demokratiaa. Hän näkee tämän päivän liikehdinnän jatkumona oman nuoruutensa Solidaarisuus-liikkeelle.

Viime viikot ovat näyttäneet erityisen lupaavilta, sillä myös nuoriso on tullut mukaan mielenosoituksiin.

– Nuoret tajuavat, että voimme menettää jotain tärkeää. Voimme palata ajassa taaksepäin, vanhaan Itä-Eurooppaan, sanoo Solidaarisuus-veteraani Jacek Kozłowski.

Lue myös: Puolan lakimuutoksia vastustavat pysyvät kaduilla – "Olemme matkalla totalitarismiin"

Puolan demokratialiikkeen legendaarinen johtaja Lech Wałęsa moittii Puolan vanhoillista nykyhallitusta − ja sanoo vielä syrjäyttävänsä sen

Pääkaupunkiseudulla asuvan Virtasen perheen arki voisi olla minkä tahansa perheen arkea: äiti Leena ja isä Kimmo käyvät töissä, 10-vuotias Aleksi-poika on koulusta kesälomalla. Takana on perheen yhteinen loma, jonka aikana vierailtiin muun muassa huvipuistossa.

Heidät erottaa muista perheistä se, että Aleksi on oikeasti Leenan ja Kimmon lapsenlapsi. Poika muutti pysyvästi isovanhemmilleen, kun tämä oli 2,5-vuotias.

– Meidän kahden keski-ikäisen elämä muuttui yhdessä iltapäivässä. Kiireetön arki, lepo ja omiin asioihin keskittyminen muuttui pienen lapsen arjeksi, Leena muistelee.

Tänä päivänä arki on Leenan mukaan samanlaista kuin minkä tahansa koulupojan vanhempien arki. Siinä sovitellaan aikatauluja vanhempien töiden, Aleksin koulun ja harrastusten kesken.

"Pian ryömittiin harva se viikonloppu niin kuin nuoret vanhemmat HopLopin putkistossa"

Kun Aleksi saapui Leenan ja Kimmon luokse kahdeksan vuotta sitten, asiat menivät nopeasti uuteen tärkeysjärjestykseen.

– Ehdottomasti joutui joogatunnit vaihtamaan Ti-Ti Nalle konserttiin. Kaikkeahan ei enää jaksa tässä iässä, kertoo Leena.

Keittiössä mausteinen makumaailma vaihtui makaronilaatikkoon ja hernekeittoon sekä lettuihin.

Arjesta löytyi nopeasti myös runsaasti iloa.

– Eihän me oltu kuultukaan hoplopeista tai muista. Siitä oli kuitenkin niin kauan aikaa, kun omat lapset olivat pieniä.

– Siellä me pian ryömittiin harva se viikonloppu niin kuin nuoret vanhemmat HopLopin putkistossa, Leena nauraa.

Yhä useampi isovanhempi kasvattaa lapsenlapsensa

Lasten sijoitukset isovanhempien luokse ovat yleistyneet viime aikoina. Lisäksi isovanhempien luona asuu paljon lastenlapsia niin kutsuttujen vapaaehtoisten järjestelyjen kautta.

Sekä Leena että hänen miehensä ovat edelleen työelämässä – se onkin aika tyypillistä isovanhemmille, jotka kasvattavat lapsenlapsiaan. He ovat myös iältään tyypillisiä tapauksia, 50 ja 60 ikävuoden välillä olevia lastenlapsensa sijaishuoltajia.

Sanon aina, että kyllä sinä jaksaisit, jos sinun tilanteesi olisi tämä.

– Kaverini sanovat aina, että kuinka sinä jaksat, minä en jaksaisi. Sanon aina, että kyllä sinä jaksaisit, jos sinun tilanteesi olisi tämä, Leena sanoo.

Lastensuojelun työntekijät selvittävät aina ennen sijoituspäätöstä isovanhempien oman kunnon ja voinnin. Heidän pitää olla valmiita huolehtimaan lapsesta täysi-ikäiseksi saakka.

Mikäli isovanhemmilla itsellään on jaksamisesta on epäilys, heidän luonaan asuminen ei välttämättä ole paras ratkaisu lapselle.

Sijoitusten taustalla usein päihteidenkäyttö

Leena ja Kimmo valmistautuivat Aleksin mahdolliseen muuttoon koko raskausajan. Aleksin biologisilla vanhemmilla, joista toinen on Leenan ja Kimmon poika, oli ollut jo pitkään päihdeongelmia.

– Päällimmäisenä oli helpotus. Enää ei tarvinnut huolehtia, pärjääkö poika siellä. Joka ilta sai peitellä hänet itse nukkumaan pinnasänkyyn, Leena muistelee tunteita sen jälkeen, kun Aleksi muutti virallisesti heille asumaan.

Vanhempien päihteidenkäyttö onkin yleisin yksittäinen syy lasten huostaanottoihin.

– Toisaalta oli hirveä huoli vanhemmista, jotka olivat todella läheisiä minulle. Että miten he selviävät tästä kaikesta, Leena jatkaa.

Aleksi kutsuu Leenaa ja Kimmoa äidiksi ja isäksi, ei mummoksi ja ukiksi.

Biologista äitiään Aleksi tapaa nykyään kerran kuukaudessa, oikeaa isäänsä poika ei ole nähnyt vuosiin. Tapaamiset äidin kanssa ovat Aleksille tärkeitä, vaikka suhde ei Leenan mukaan ole kovin läheiseksi muodostunutkaan.

"En ole yhtään katkera"

Leena painottaa, että lapsiperheen arki on heille valtava rikkaus. Näin siitäkin huolimatta, että Aleksin tuloa edelsi kymmenen raskasta vuotta Aleksin isän huumeongelman kanssa.

– En minä koskaan ajatellut, että nyt minä vielä sinun lapsesikin hoidan. En ole yhtään katkera.

Me eletään onnellista elämää.

Leena sanoo, että hän ja Kimmo keskittyvät tällä hetkellä Aleksin kanssa puuhasteluun. Aleksin isä on valinnut oman tiensä.

– Mitä minä tunnen poikaani kohtaan on toissijaista, koska tämä lapsi on se, joka vaatii vanhempaa, Leena sanoo.

– Tällaisessa perheessä ei murjoteta tai surra sitä mitä on tapahtunut. Me eletään onnellista elämää.

Aleksin, Leenan ja Kimmon nimet on muutettu perheen suojelemiseksi.

Britannian prinssit William ja Harry puhuvat harvinaisen avoimesti suhteestaan äitiinsä, edesmenneeseen prinsessa Dianaan uudessa HBO-dokumenttielokuvassa.

Elokuva Diana, Our Mother: Her Life and Legacy esitetään Britanniassa ja Yhdysvalloissa huomenna 24. heinäkuuta. Se kertoo Dianan elämästä ensimmäistä kertaa hänen poikiensa näkökulmasta.

Myös Yle on ostanut tämän dokumentin ja se esitetään Suomessa 29. elokuuta.

Prinssi William kertoo, että elokuvaan mukaan lähteminen pelotti hänti aluksi, mutta lopulta siihen osallistuminen auttoi häntä käsittelemään äitinsä kuolemaa.

Sekä William että Harry kertovat katuvansa sitä, miten lyhyeksi heidän viimeinen puhelunsa Dianan kanssa jäi.

Prinssit olivat nauttimassa kesästä serkkujensa kanssa kuningattaren kesäasunnolla Balmoralissa Skotlannissa, kun Diana soitti heille Pariisista.

– En muista tarkalleen sitä, mistä puhuimme. Mutta minua tulee kaduttamaan loppuikäni se, miten lyhyeksi se puhelu jäi, Harry sanoo elokuvassa.

Prinssit myös kertovat siitä, millainen Diana oli yksityiselämässään ja äitinä.

– Hänhän oli ihan täysi lapsi, Harry nauraa ja kertoo Dianan opettaneen hänelle nuorena poikana, että hän saa olla miten tuhma tahansa, kunhan ei vaan jää siitä kiinni.

Williamin mukaan Diana oli äitinä hyvin epävirallinen ja hauska. Eräänä päivänä William kertoo palanneensa koulusta kotiin Kensingtonin palatsiin. Diana oli kutsunut kylään supermallit Cindy Crawfordin, Christy Turlingtonin ja Naomi Campbellin.

– Olin silloin 12- tai 13-vuotias ja minulla oli heidän julisteitaan huoneeni seinällä, William sanoo. Hän kertoo punastuneensa niin pahasti, että kompastui rappusissa mallit nähtyään.

Dianan kuolemasta tulee elokuussa kuluneeksi 20 vuotta.

Uutissuomalaisen kyselyssä 61 prosenttia vastaajista kannattaa sekä vahvojen oluiden että limuviinojen tai jommankumman myymistä ruokakaupoissa.

Joka kymmenes kannattaa vain nykyistä vahvempien oluiden tuomista ruokakauppoihin, ja kaksi prosenttia haluaisi vapauttaa vain limuviinojen myynnin.

Kolmannes kuitenkin vastustaa kummankin saatavuuden helpottamista eli myyntiä ruokakauppojen hyllyillä Alkon lisäksi.

Miehet suhtautuvat alkoholin myynnin vapauttamiseen sallivammin kuin naiset. Kyselyyn vastanneista miehistä peräti 70 prosenttia liputtaa liberaalimman alkoholipolitiikan puolesta.

Esitys alkoholilain uudistamiseksi on tulossa eduskuntaan syysistuntokauden alussa. Hallitus esittää, että kaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuus nousee nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin, eikä alkoholijuomien tarvitsisi enää olla käymisteitse valmistettuja.

Tietoykkösen tekemään kyselyyn vastasi tuhat täysi-ikäistä suomalaista kesäkuun loppupuolella. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Uutissuomalainen on Aamupostin, Etelä-Suomen Sanomien, Karjalaisen, Keski-Uusimaan, Keskisuomalaisen, Länsi-Uusimaan, Savon Sanomien ja Uusimaan yhteinen uutistoimitus.

Mansikan myöhässä olevan satokauden ennakoidaan pääsevan vauhtiin maan keskeisimmällä mansikka-alueella Pohjois-Savossa alkavan viikon lopulla. Myös Keski-Suomessa ollaan melko samassa aikataulussa, kertovat marjanviljelijät.

– Ollaan alkuvaiheessa, päälajike Polkan ensimmäisiä poimintoja vasta tehdään, kertoo marjanviljelijä Seppo Helminen Pohjois-Savosta.

Helminen arvioi, että nyt alkavan viikon lopulla ja siitä eteenpäin keskeisin satokausi alkaa olla käsillä. Tavanomaisesta kesästä kausi on myöhässä kahdesta ja puolesta kolmeen viikkoa.

Helmisen mukaan sadosta odotellaan vähintäänkin kohtuullista ja marjan laadusta odotetaan myös hyvää.

Kohtalaista kautta odotellaan

Marjanviljelijä Paavo Hienola arvioi Keski-Suomesta oman ja lähitilojensa olevan tavanomaisesta satokaudesta noin kaksi viikkoa myöhässä. Hän kertoo alkavan viikon ja seuraavan viikon olevan alueella sadollisesti parhaat.

– Kohtalaista parempaa satoa ei uskalla odottaa, ja jatkuvat pienet sateet aiheuttavat marjoille pilaantumista eli hometta, Hienola kertoo.

Erityisen huonoa mansikkakautta Hienola ei kuitenkaan ennakoi, ja raakileitakin on vielä hyvin. Öiden piteneminen alkaa jo sekin hieman hidastaa marjojen kypsymistä.

Alueelliset erot tavallista suurempia

Myös Kaakkois-Suomessa mansikka on ollut pari viikkoa tavanomaista myöhäisemmässä, kertoi Yle aiemmin tällä viikolla.

Kauden myöhästyminen johtuu Kaakkois-Suomessakin tavallista viileämmästä kesästä. Kauden viipyminen on aiheuttanut ongelmia, kun ulkomailta tulevien poimijoiden viisumit uhkaavat vanhentua.

Alueelliset erot mansikan kypsymisajoissa ovat tänä vuonna säiden takia jonkin verran aiempaa suuremmat, kertoo Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto.

Liiton toiminnanjohtaja Hannu Salo arvioi heinäkuun puolivälissä, että viileä sää ei häiritse kasvavaa mansikkaa, toisin kuin helteet. Helteellä mansikat voivat kypsyä ennen aikojaan, eivätkä ehdi kasvaa kookkaiksi.

Varsinais-Suomessa mansikan satokausi oli täydessä vauhdissa jo heinäkuun puolivälissä. Satokausi oli tuolloinkin kuitenkin esimerkiksi Paimiossa myöhässä puolisentoista viikkoa tavanomaisesta.

Mansikkaa viljellään Suomessa 1100 tilalla yhteensä 3600 hehtaarin alalla. Päälajike on Polka, jonka osuus on lähes 70 prosenttia kokonaisalasta.

Lue myös

Mustikkametsä kutsuu vasta elokuun alussa – sato keskinkertainen

Kasvutunneleista mansikan pelastus? Kylmä kesä kismittää viljelijää, tulevaisuuden uhkina taudit ja tuholaiset

Nälänhätä voi iskeä Suomeenkin – asiantuntijat huolissaan: maatalouden näivettyminen nakertaa omaa leipäämme

"Tutustuvat nyt sitten nähtävyyksiin" – tienestien perässä Suomeen tulleet poimijat pyörittävät peukaloitaan, kun mansikka ei kypsy

Helsingin edustalla on useita saaria, joilla puolustusvoimat on antanut jalansijaa virkistyskäytölle. Uusin kohteista on tänä kesänä yleisölle avautunut Isosaari, joka on yksi Helsingin uloimmista saarista ennen avomerta.

Isosaaren käyttöoikeudet on vuokrattu Suomen Saaristokuljetukselle. Yritys pyörittää laivaliikennettä, vierasvenesatamaa ja ravintolatoimintaa sekä vuokraa saunatiloja. Yleiset saunavuorot ovat kaikille avoimia. Saarella on 9-reikäinen golf-kenttä ja kaksi hiekkarantaa.

"Ihmiset ovat päättäneet viettää lomaa säästä riippumatta"

Suomen Saaristokuljetuksen toimitusjohtajan Tomi Ståhlbergin mukaan vajaat kymmenen tuhatta ihmistä on käynyt tutustumassa uuteen virkistyskohteeseen tänä kesänä.

– Alkukesä oli haastavaa, mutta nyt tilanne on piristynyt. Ihmiset ovat päättäneet viettää lomaa säästä riippumatta. Joka päivä on ihan mukavasti ihmisiä. Hyvällä ilmalla kuljetuslaiva on täynnä ja vierasvenepaikat käytössä.

Säiden suhteen on tänä kesänä ollut toivomisen varaa, joten yrittäjä on joutunut miettimään, miten ihmiset saadaan viihtymään saaressa myös silloin, kun aurinko ei paista.

– Olemme luoneet semmoisia palveluja, että ne toimivat kelillä kuin kelillä, kuten saunat ja ravintolat. Opastetut kierrokset järjestetään, vaikka olisi myrskyisä päivä. Silloin niistä tehdään enemmän seikkailuhenkisiä.

Lomilta palaavat kaupunkilaiset pitää saada haaviin

Arvaamaton sää on pitänyt jännityksessä myös muita saaristoyrittäjiä. Viime kesänä avatun Vallisaaren yritystoimintaa koordinoivan Juva Shippingin toimitusjohtaja Oskari Juva harmittelee sitä, ettei kävijöitä ole vieraillut saarella yhtä tiuhaan tahtiin kuin viime vuonna.

– Kesää pikkaisen odotellaan vielä. Tämä ei ole lähtenyt ihan sillä mallilla kuin olisi pitänyt, Juva huokaa.

Viime kesänä saarella kävi noin 96 000 ihmistä. Tänä kesänä kävijöitä on ollut noin 30 000.

– Koko kauden kävijätavoite on yli sata tuhatta. Siihen nähden olemme pikkaisen perässä. Kun olemme melkein ydinkeskustassa, niin meille on tärkeä sesonki se, kun kaupunkilaiset palaavat lomilta ja lähtevät viettämään viikonloppuja ja iltaa. Sieltä löytyy meidän isoin asiakaskunta, Juva sanoo.

Vallisaari on kannaksen kautta yhteydessä Kuninkaansaareen. Niitä molempia hoitaa Metsähallitus, jonka puistonjohtaja Henrik Jansson uskoo, että uudistetut palvelut vetävät vielä lisää väkeä saariin.

– Tänä vuonna on avattu uusia ravintoloita ja kahviloita. Uutta ovat myös opastetut fatbike -pyöräretket. Jos helteet alkavat ensi viikolla, voidaan päästä samoihin kävijämääriin kuin viime kesänä.

Tänä kesänä Vallisaaren vierasvenepaikoissa on yöpymismahdollisuus ja ensi viikolla saareen valmistuu myös sauna veneilijöiden ja tilausryhmien käyttöön.

"Ensi viikolle on luvattu hyvää keliä, ja se vaikuttaa"

Helteitä odottaa myös Lonnan saarella toimiva yrittäjä, Fregatin toimitusjohtaja Ville Wäänänen. Hän on tehnyt joka kesä isot investoinnit vuonna 2014 yleisölle avautuneeseen saareen.

– Tähän mennessä kaikki rahavirrat ovat menneet aika lailla saaren toimintojen pystyttämiseen. Toivon, että sen jälkeen liiketoiminta on kannattavaa ja mielekästä, kun ei enää tarvitse tehdä isoja kertainvestointeja, Wäänänen sanoo.

Wäänänen tavoittelee 40 000 kävijää kaudessa. Se riittäisi pienelle saarelle, joka on vain 150 metriä halkaisijaltaan. Yrittäjä uskoo, että ainakin 30 000 menee rikki tänä kesänä.

– Loppukausi sen näyttää. Ensi viikolle on luvattu hyvää keliä, ja se vaikuttaa. Arvio on, että kävijöitä on nyt kaksikymmentä prosenttia enemmän kun viime vuonna. Uudet juhlatilat ja sauna vetävät ihmisiä, ja vanhoissakin ravintoloissa on käynyt enemmän porukkaa.

Kestosuosikki vetää säällä kuin säällä

Vallisaaren ja Lonnan välissä sijaitseva Suomenlinna on niin kaupunkilaisten kuin turistienkin kestosuosikki, jota oikuttelevat kesäsäät eivät hetkauta.

– Suomenlinnan kävijämääriin eivät säätilat vaikuta, toteaa Suomenlinnan hoitokunnan markkinointiviestintäsuunnittelija Veera Törrönen.

Kesäkuun arvio kävijämääristä on yli 140 000. Luvusta ei ole vielä poistettu saaren asukkaita ja työmatkalaisia.

– Luku on kuitenkin todennäköisesti hieman suurempi kuin viime vuonna, Törrönen sanoo.

Hoitokunnan tavoitteena on kehittää Suomenlinnaa ympärivuotisesti, jotta myös talvikävijöiden määrää saataisiin lisättyä. Tänä vuonna tammi-huhtikuussa kävijöitä oli lähes 160 000.

Palvelu-uutuuksia ovat muun muassa linnoituksissa kiertävä polkupyörätaksi, puistokummitoiminnan kautta tapahtuva vapaaehtoistyö maailmanperintökohteen hyväksi ja valokuvaustyöpajat.

Euron maksava tuote euron postikuluilla houkuttelee monet tilaamaan kiinalaisista verkkokaupoista. Kiinalaisia tuotteita myyvät muun muassa Wish, DX, Alibaba, LightInTheBox ja AliExpress. Kiinalaisten myyjien tuotteet ovat löytäneet myös Ebayn.

Kiinasta lähetettiinkin Suomeen viime vuonna jo 15 miljoonaa kirjettä ja kirjattua kirjettä. Postin kirjepalveluiden johtajan Kaj Kulpin mukaan määrä on voimakkaassa kasvussa. Parin viime vuoden aikana kasvuvauhti on ollut noin 50 prosenttia vuodessa.

– Ei tässä mitään viitteitä ole siitä, että kasvuvauhti olisi päättymässä, että kasvua on edelleenkin, Kulp kertoo.

"Katson aina ensin Ebayn, jos näen jotain kaupassa, mitä haluaisin"

Yksi Kiinakauppojen tuotteisiin innostunut on vaasalainen Ellinor Råtts. Tuotteita hän tilaa laidasta laitaan, erityisesti meikkejä, paitoja, puhelimen osia ja sisustustavaraa.

– Katson aina ensin Ebayn, jos näen jotain kaupassa, mitä haluaisin. Jos löytyisi sieltä halvemmalla, Råtts kertoo.

Råtts on tehnyt monia onnistuneita ostoksia, mutta hutiostoksiakin on mahtunut matkan varrelle. Esimerkiksi Ebaystä tilatut kengät olivat arvioitua pienemmät ja tuoksuivat muoville.

– Vaatteiden tilaamisessa pitää aina tarkkaan katsoa mitat kyseisen kuvan alta, koska yleensä vaatteet siellä ovat paljon pienempiä, Råtts kertoo.

Kiinakauppojen tuotteista valtaosa on piraattituotteita. Tällä hetkellä monet etsivät kopioita esimerkiksi Kånkenin repuista tai Minna Parikan pupunkorvallisista kengistä. Råtts ei itse innostu selkeistä kopioista.

– En ole ostanut mitään piraattikopioita. Kånkenin haluaisin, mut kyllä aidon ostan, Råtts kertoo.

Sata liittymispyyntöä päivässä

Kiinakauppojen suosio näkyy esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Facebookissa kiinalaisten verkkokauppojen suosituimmassa ryhmässä tuotteita esittelee ja arvostelee reilu 90 000 jäsentä. Wish/Aliexpress/Ebay (Finland) - ryhmän ylläpitäjä Sara Terno perusti ryhmän maaliskuussa 2015.

– Perustin ryhmän itse juuri siihen aikaan kun huomasin kirppisryhmissä kiinakaupoista (erityisesti Wishistä) kyselyä ja ei kauaakaan kun niiden suosio kasvoi, Terno kertoo.

Aluksi hakemuksia tuli muutamia päivässä. Toden teolla jäsenmäärä alkoi kasvaa vajaa vuosi sitten.

– Päivässä tuli helposti 100-300 jäsenpyyntöä, Terno kertoo.

Tällä hetkellä liittymispyyntöjä ryhmään tulee noin sata päivässä. Facebookista löytyy myös yhteisöjä, joissa voi myydä esimerkiksi Kiinakauppojen liian suuria tai pieniä vaateostoksia.

Epämääräisen muotoiset paketit ja pienet jakelukorvaukset

Lähetykset aiheuttavat haasteita Postille epämääräisten muotojensa vuoksi. Vaikka saapuva tuote lähetettäisiin kirjeenä, voi se sisältää esimerkiksi sisustustavaraa.

– Ne ovat muodoltaan epämääräisen muotoisia nyssyköitä ja pussukoita, jossa osoitetiedot on liimattu muovipussin kylkeen. Se tekee sen, että ne ovat täysin käsinlajiteltavia, kun normaalit kirjeet lajitellaan koneellisesti. Meille aiheutuvat kustannukset ovat korkeammat, kuin mitä on se meidän saama korvaus siitä meidän tekemästä työstä, Kulp kertoo.

Tuotteen lähettäminen Kiinasta Suomeen maksaa joitakin kymmeniä senttejä. Takaisinlähetettäessä hinta on moninkertainen. Suomen Posti saa ulkomaisista postilähetyksistä jakelukorvauksen, mutta se ei läheskään aina kata toteutuneita kustannuksia. Korvauksista päätetään neljän vuoden välein kokoontuvassa postikongressissa.

– Sopimusten muuttaminen on hyvin hidastempoista asiaa. Siellä on satoja maita ja siellä yritetään löytyy liittolaisia ja kumppaneita asiaa korjaamaan. Sellaisia kyllä varmasti löytyy, sillä tämä on kaikkien eurooppalaisten maiden ongelma tietyllä tapaa, Kulp kertoo.

– Kun puhutaan Suomen osalta 15 miljoonasta lähetyksestä, niin ei tässä mistään mitättömistä rahasummista puhuta, Kulp lisää.

Väärennöksiä ja laittomia tuotteita

Myös Tullissa on kiinnitetty huomiota Kiinasta tulevien pakettien määrän suureen kasvuun, vaikka tarkempia tilastoja Tulli ei lähetysmaista tee.

– Kyllä se on huomattava osuus, mikä Kiinasta tulee. Määrä on kasvanut huomattavasti mitä Kiinasta tulee Suomeen ja mitä Kiinasta Suomen kautta Venäjälle menee, kertoo tulliylitarkastaja Kirsi Taipale Lentotullista.

Lentäen Suomeen saapuu vuodessa kaiken kaikkiaan 46 miljoonaa yli kahden kilon painoista pakettia. Määrä on valtaisa, kun joukosta pitäisi huomata väärennökset ja laittomat tuotteet.

– Aina resursseista voidaan sanoa, että niitä ei ole riittävästi, mutta pitää vastaavasti kehittää sitä valvontateknologiaa, Taipale kertoo.

Taipaleen mukaan moni yritys pyrkii välttämään tuotteiden arvonlisäverot ilmoittamalla tuotteen olevan näyte tai lahja.

– Harvemmin mikään yksityinen henkilö saa yritykseltä lahjoja, että kyllä ne yleensä myytyjä ja ostettuja tuotteita, Taipale kertoo.

Tullin haltuun jää laittomina erityisesti lääkkeitä ja vitamiineja. Taipale muistuttaa, että ETA-alueen ulkopuolelta ei saa tilata mitään lääkkeitä postina Suomeen, vaikka ostajalla olisikin lääkkeille voimassa oleva resepti.

Erityisen huolissaan Taipale on kosmetiikan ja vitamiinien suhteen. Suurin osa Kiinasta tulevista tuotteista on tuoteväärennöksiä, joiden turvallisuudesta ja laadusta ei ole taetta.

– Kai maailma on nykyään sellainen, ettei mulle mitään satu, Taipale toteaa.

Käärmeiden outoon käyttäytymiseen saattaa olla syynä pienjyrsijäkantojen väheneminen, uteliaisuus tai kolea alkukesä. Näin arvioi käärmeasiantuntija Toni Beckman, joka on erikoistunut varsinkin kyykäärmeiden tutkimiseen. Hän toimii yhteistyössä eläintarhojen ja eläinpuistojen kanssa.

– Rantakäärmeet tunkeutuvat joka paikkaan ja ovat tottuneet jakamaan ympäristöä ihmisen kanssa. Kyykäärme pelkää enemmän ihmistä ja yrittää välttää aktiivisesti kohtaamisia.

Beckman arvioi, että rantakäärmeen saattaa johdattaa sisään jotkut hajut. Tai sitten se voi käydä kurkkaamassa sisätiloja uteliaisuuttaan.

– Kyy voi etsiytyä sisätiloihin ravintoeläinten tuoksujen houkuttelemana, jos tiloissa on vaikka kulkenut pienjyrsijöitä.

Rantakäärmeet tunkeutuvat joka paikkaan. Toni Beckman

Alkuviikolla Raisiossa kyykäärme oli kulkeutunut makuuhuoneeseen ilmeisesti retkivarusteiden mukana. Kaarinassa lapsiperhe huomasi rantakäärmeen lähestyvän sisätiloja. Perhe pystyi pysäyttämään käärmeen tuulikaappiin. Siellä käärme piiloutui kenkälipastoon.

Molemmissa tapauksissa pelastuslaitos kävi poistamassa matelijan.

Käärme piiloutuu pieneen koloon

Käärme voi olla ihmeissään ihmisten ja koirien keskellä. Silloin se todennäköisesti piiloutuu.

– Käärme piiloutuu pieneen halkeamaankin. Ei tarvita kuin puoli senttiä kertaa sentti, niin siitä menee jo aika iso käärme. Sivuttaissuunnassa ne ovat hyvinkin joustavia, kertoo Toni Beckman.

Harvoin käärmeen arki on kerrostalon parvekkeelle kiipeilyä. Toni Beckman

Hän muistuttaa, että stressaantunut eläin on aina puremaherkempi ja pyrkii puolustautumaan. Siksi sitä on hankala poistaa. Käärmeiden tuleminen sisälle on kuitenkin epätavallista.

– Tapauksista uutisoidaan herkästi. Ehkä se nostaa pintaan pelkoja siitä, mitä käärmeet voivat tehdä. Ne ajautuvat sisätiloihin harvoin, lähinnä huonon tuurin vuoksi. Harvoin käärmeen arki on kerrostalon parvekkeelle kiipeilyä, Beckman sanoo.

Asukkaiden omatoimisuus lisäisi purentatapauksia

Kolea kesä on voinut osaltaan vaikuttaa käärmeiden haluun mennä sisätiloihin. Käärmeasiantuntija Toni Beckman kertoo, että hellekesinä käärmeet kulkevat laajalla alueella.

– Hellekesinä niitä jää enemmän autojen alle. Silloin niitä on teillä lämmittelemässä. Viileät kelit passivoivat käärmeitä.

Käärmeet eivät spontaanisti hyökkää ihmistä vastaan, vain jos ne kokevat olonsa uhatuksi. Toni Beckman

Käärmeen tuloon sisätiloihin täytyy suhtautua rauhallisesti. Aluksi kannattaa katsoa, onko kyseessä kyy vai rantakäärme.

– Käärmeet eivät spontaanisti hyökkää ihmistä vastaan, vain jos ne kokevat olonsa uhatuksi. Pitää välttää nopeita liikkeitä. Jos käärme on avoimella paikalla, sitä voi koettaa ottaa kiinni ämpäriin tai muuhun vastaavaan.

Kiinniottamiseen ei voi tietenkään velvoittaa.

– Jos siihen mentäisiin, se nostaisi myös kyynpuremien määrää. En voi kuvitella, että jokainen eläkeläinen ja lapsi velvoitettaisiin siihen, Beckman toteaa.

Israelin suurlähetystössä tapahtui myöhään sunnuntai-iltana ampumavälikohtaus Jordanian pääkaupungissa Ammanissa.

Israelin poliisi kertoo tiedotteessaan uutistoimisto Reutersin mukaan, että yksi jordanialainen on kuollut ja kaksi ihmistä on haavoittunut. Haavoittuneista toinen on israelilainen ja toinen jordanialainen.

Reutersin haastattelema turvallisuuslähde kertoi varhain maanantaina, että myös toinen jordanialainen olisi kuollut, mutta tietoa ei ole vahvistettu.

Poliisin mukaan ampumavälikohtaus tapahtui Israelin suurlähetystön sisällä sen jälkeen, kun rakennukseen saapui kaksi jordanialaista huonekalufirman työntekijää.

Välikohtauksen syystä ei ole kuitenkaan vielä varmuutta.

Israelia on viime päivinä kuohuttanut kiista Temppelivuoren turvallisuusjärjestelyistä. Kolme palestiinalaismiestä tappoi reilu viikko sitten Temppelivuorella kaksi israelilaista poliisia. Sen jälkeen Israel asensi paikalle metallinpaljastimet.

Israel sanoo, että metallinpaljastimien tarkoitus on estää uudet iskut. Palestiinalaiset pelkäävät, että Israel yrittää tiukentaa otettaan sekä muslimeille että juutalaisille uskonnollisesti tärkeästä paikasta. Alueen hallinnointi on aina ollut poliittisesti herkkä kysymys.

Kiista on aiheuttanut Israelissa ja palestiinalaisalueilla levottomuuksia, joissa on kuollut perjantain jälkeen kahdeksan ihmistä.

Asia on puhuttanut myös Jordaniassa, sillä se hallinnoi virallisesti muslimien pyhiä paikkoja Temppelivuorella. Jordanian viranomaiset ovat vaatineet metallinpaljastimien poistamista. Tuhannet ihmiset osoittivat perjantaina mieltään Jordaniassa uusia turvajärjestelyitä vastaan.

Lähteet: AP, Reuters, Yle

Lue lisää:

Taistelu Temppelivuoren herruudesta – Jerusalemilainen kukkula on uusimman väkivallankierteen keskiössä

Kun metsästäjä-keräilijä sai niin suuren saaliin, ettei hän kyennyt sitä yksin syömään, minne hän varastoi loput? Tietenkin kavereidensa vatsalaukkuun. Kun kaverit myöhemmin saivat suuren saaliin, he maksoivat takaisin ja säilöivät ylijäämän takaisin ystävänsä vatsalaukkuun. Näin kaikki saivat syödäkseen.

Jos tämä kuulostaa järkevältä, sitähän se on, ja näin me toimimme edelleen. Emme suhteessa ravintoon, vaan suhteessa tietoon. Tietoa on niin paljon, ettemme voi säilyttää kaikkea omassa päässämme. Siksi varastoimme suurimman osan tiedosta toisten ihmisten päihin. Emmekä vain toisten päihin, vaan myös kirjoihin, tietokoneisiin ja tietokantoihin.

Tällä varastoimisella on yllättävä psykologinen vaikutus. Jos nimittäin tiedämme, että tieto on olemassa Googlessa tai professorin päässä, se on melkein kuin tietäisimme asian itsekin.

Kyse on tietenkin vain tietämisen illuusiosta, mutta sen varassa tässä aika pitkälle eletään

Toisin sanoen, vaikka meidän omassa päässämme ei ole tietoa, toisten tietäminen saa meidät tuntemaan itsemmekin hieman älykkäämmäksi.

Tämä ei ole yksityisajattelua, vaan perustuu tutkimukseen. Seuraavassa yksi esimerkki: Toronton yliopiston professori Steven Slomanin laboratoriossa kerrottiin vapaaehtoisille tuoreista tieteellisistä löydöistä. Löydöt olivat kuviteltuja, mutta eivät koehenkilöt sitä tienneet. Yksi näistä löydöistä olivat valoa hohtavat kivet.

Yhdelle ryhmälle kerrottiin, että tutkijoilla ei ole vielä mitään hajua siitä, miten kivet tuottavat valoa. Kun vapaaehtoisilta tämän jälkeen kysyttiin, mitä he tietävät kivien valontuotannosta, vastaus oli ei mitään. Miten he olisivatkaan voineet tietää, kun tutkijatkaan eivät vielä tienneet.

Toiselle ryhmälle kerrottiin sama asia, mutta lisäksi, että tutkijat olivat jo jonkin verran jyvällä sen ymmärtämisessä, miten kivet valoa tuottivat. Mielenkiintoisesti tässä ryhmässä tiedettiin jo vähän kivien valontuotannosta; olivathan tutkijatkin jo onnistuneet jotakin selvittämään.

Oma tietämättömyytemme ei kuitenkaan ole este julistaa vaikka mitä

Jos siis olet koskaan kuullut tutkimuksesta, jossa Googlessa surffailu sai ihmiset tuntemaan itsensä älykkäämmäksi ja tietoviisaammaksi, kyse on juuri tästä ilmiöstä. Tietäminen ja tietämisen tunne ovat kaksi eri asiaa, ja jälkimmäinen on tarttuvaa.

Jos sinä tiedät, jotain siitä tarttuu minuunkin. Kyse on tietenkin vain tietämisen illuusiosta, mutta sen varassa tässä aika pitkälle eletään.

Hetkinen, sanoiko kolumnisti juuri, että elämme tietämisen illuusion varassa? Et kai sentään puhu minusta? Kyllä minä tiedän mitä tiedän. No niin sinä luulet, koska illuusio on vahva.

Coloradon yliopiston professori Philip Fernbach on tuottanut vahvan tutkimusnäytön siitä, millaista tietämisen illuusio on. Hän on kutsunut vapaaehtoisia laboratorioon ja pyytänyt heitä kertomaan, miten yksinkertaiset asiat toimivat. Miten toimii termostaatti? Miten toimii WC-pönttö? Mistä vesi tulee hanaan ja mitä sille tapahtuu kun se valuu viemäriin?

Ihmiset kuvittelevat tietävänsä näistä asioista paljon, mutta kun heidän täytyy selittää vaihe vaiheelta, miten tavalliset arkipäiväiset asiat toimivat, heidän tietämisessään on aina suuria aukkoja. Nämä aukot kuroo yhteen tietämisen tunne.

Entäpä sitten asiantuntijat? Miten he pärjäävät testissä? He pärjäävät odotetusti maallikoita paremmin, mutta mitä yksityiskohtaisemmalle tasolle mennään jopa heidän omassa erikoisalassaan, löytyy paljon asioita, mitä he vain luulevat tietävänsä, mutta eivät oikeasti tiedä.

Tietäminen ei ole kilpailua, jossa on tarkoitus voittaa, vaan kaikella uudella tiedolla on vain yksi tehtävä: auttaa näkemään monimutkainen kokonaisuus tarkemmin

WC-pöntöt ja termostaatit ovat vielä melko yksinkertaisia. Mutta mitä tietoa meillä on seuraavista kysymyksistä: Millaisia seurauksia sillä olisi, jos Suomi eroaisi EU:sta? Millaisia yhteiskunnallisia seurauksia sillä on, jos maapallon keskilämpötila nousisi vaikkapa 4 astetta? Jos emme osaa selittää WC-pöntön toimintaa, miten ikinä voimme kuvitella, että me itse asiassa tietäisimme totuuden näin äärettömän monimutkaisista kysymyksistä?

Oma tietämättömyytemme ei kuitenkaan ole este julistaa vaikka mitä: Suomi ulos EU:sta! Ilmastonmuutos on huijausta! Mitä enemmän tietämisen tunne vallitsee, sitä enemmän ihmisten asenteet lukittuvat yhteen näkökulmaan.

Tutkimuksissa yksi tapa, jolla lukkiutuneisiin asenteisiin on voitu vaikuttaa, on ollut se, että ihmiset ovat tulleet tietoisiksi omasta tietämättömyydestään. Kun ihmiset tietävät, miten vähän he todellisuudessa tietävät, romukoppaan joutavat myös kärkevimmät profetiat.

Olisikin hyvä jos oppisimme ajattelemaan tietämisestä realistisemmin. Tietäminen on yhteistyötä. Tieto on talletettu moniin päihin, ja siksi tietämiseen tarvitaan monia päitä.

Tietäminen ei ole kilpailua, jossa on tarkoitus voittaa, vaan kaikella uudella tiedolla on vain yksi tehtävä: auttaa näkemään monimutkainen kokonaisuus tarkemmin. Siksi jokainen panos, joka tuo uutta tietoa, on arvokas.

Olisi myös hyvä, jos tunnistaisimme paremmin eron tietämisen ja tietämisen tunteen välillä. Se on tietämisen tunne, joka vie meidät niin usein vastakkain. Mutta tietäminen – koko kuvion riippumaton, rehellinen ja monipuolinen tarkastelu – se voi meidät vastakkainasetteluista vapauttaa.

Jani Kaaro

Jani Kaaro on tietokirjailija ja vapaa toimittaja. Hän rakastaa filosofiaa ja inspiroituu vanhan ja uuden, tutun ja tuntemattoman sekoittumisesta, joka johtaa johonkin hedelmälliseen asiaan.

Keskustelu Suomeen suuntautuvien investointien kohtalosta on käynyt kiivaana sen jälkeen, kun EU:n ympäristövaliokunta esitti, että Suomen olisi pidettävä metsiensä hakkuut vuosien 2000 - 2012 tasolla, jolloin Suomessa hakattiin puuta varsin maltillisesti metsäteollisuuden ja yleisen heikon taloustilanteen vuoksi.

EU-linjaus on jyrkästi ristiriidassa Suomen hallituksen tavoitteiden kanssa, joka pyrkii hyödyntämään pitkään hakkaamatta ollutta metsää.

– No ensinnäkään en usko, että se tulee Euroopan parlamentissa läpi menemään, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Ministerin mukaan ympäristövaliokunnan kantaa tai sen vaikutuksia ei pidä dramatisoida. Lintilän mukaan hallituksen piirissä on kuitenkin jo vastaiskukin mietittynä. Ministeri sanoo, että investoinnit turvataan, vaikka sitten ostamalla lisää hakkuuoikeuksia.

– Jos ympäristövaliokunnan kanta menisi läpi niin me joutuisimme ostamaan näitä metsäosuuksia mailta, jotka voisivat niiitä meille myydä.

– Se tulisi kuitenkin olemaan ilman muuta Suomelle järkevämpi vaihtoehto kuin vaarantaa investoinnit.

Hallituksen kärkihankkeet tukeutuvat metsään

Metsien hakkuut ovat maan hallituksen politiikassa varsin keskeisessä roolissa, koska muun muassa hallituksen kärkihankeet työllisyystavoitteineen nojaavat isosti biotalouteen. Suomeen on vireillä myös metsäteollisuusinvestointeja.

– Kyllä hallitus tulee pitämään strategiastaan kiinni, niin etteivät ainakaan nämä asiat niitä vaikeuta, Lintilä sanoo.

Hallituksen tavoitteena on kasvattaa hakkuita nykyisestä 66 miljoonasta kuutiometristä 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

Lintilän mukaan hallituksen strategiaan pohjautuvien hakkuiden vaikutukset Suomen bruttokansantuotteeseen olisivat jopa seitsemästä kahdeksaan miljardia. Mahdollisesti tarvittavien metsäoikeuksien hinnaksi on arvioitu 10-20 miljoonaa.

Hautala: Pelkään, että Suomeen houkuteltavat investoinnit menettävät kannattavuuttaan

Vihreiden europarlamentaarikon Heidi Hautalan mielestä näyttää, että Suomessa ei ymmärretä mihin suuntaan EU:n ilmastopolitiikka on menossa. Hautala pitää hallituksen biotaloudesta kohkaamista aivan ylimitoitettuna.

– En ymmärrä ajatusta, että veronmaksajien rahaa käytettäisiin tällaisten ylimääräisten päästöoikeuksien ostamiseen, Hautala sanoo.

– Miksei niitä käytetä pikemminkin metsätalouden ja metsäteollisuuden uusiin oikeasti innovatiivisiin investointeihin, kuten muovin korvaamiseen puuraaka-aineella.

Hautala pitää hallituksen strategiaa vanhentuneena.

– Se nojaa täysin nestemäisiin biopolttoaineisiin. Minusta on ihan selvä, että suhtautuminen näihin ei ole muualla niin positiivista kuin Suomessa on ajateltu.

– Minä pelkään, että nämä investoinnit, joita nyt yritetään houkutella, menettävät kannattavuuttaan sitä myötä kun tämä ilmastopolitiikka todentuu.

Jaakonsaari: Biotalous voi olla liiallista hypetystä

Sosiaalidemokraattien europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren mielestä ympäristövaliokunnan kanta tuntuu epäoikeudenmukaiselta, koska Suomi on hoitanut hyvin metsänsä.

– Suomessa hakkuut olivat vuosina 2000-2012 melko alhaisella tasolla johtuen muun muassa metsäteollisuuden ja yleisestikin talouden hankalasta tilanteesta, Jaakonsaari sanoo.

– Kyllä tähän olisi hyvä koittaa saada korjausliikettä, Jaakonsaari jatkaa.

Biotaloushankkeiden suuresta vyörystä Jaakonsaari on Hautalan kanssa ainakin osin samoilla linjoilla.

– Onkohan tässä nyt vähän hypetystä, kuten oli kaivosalalla aikanaan, Jaakonsaari pohtii.

– Lähinnä puhun nyt Talvivaarasta, Jaakonsaari täsmentää.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen pitää ympäristövaliokunnan näkemystä ilmastopolitiikan kannalta oikean suuntaisena, mutta riittämättömänä. Myös Pietikäisen mukaan Suomessa pitäisi panostaa enemmän alan korkean tason tuotekehitykseen.

– Se ei luonnollisestikaan vastaa ihan Suomen toiveita lisätä massiivisesti bioenergian suoraa tuottamista metsistä.

– Ei tätä ole esitetty Suomen tai kenenkään kiusaksi. Meillä on nyt vain niin vähän aikaa ilmastonmuutoksen torjumisessa, Pietikäinen sanoo.

EU on sitoutunut siihen, että päästöjä vähennetään kokonaisuutena 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Lue myös:

Suomen kanta jäi tappiolle Euroopan parlamentissa – Hakkuut voivat pakottaa päästöjen vähennyksiin

EU-parlamentin metsälinjaus ei kaada Kemijärven biojalostamoa – "Ei vaaranna, mutta tekee ahtaamman raon"

Iso mehevä kerroshampurilainen kaikilla mausteilla. Päälle Coca-Colaa ja iso annos ranskanperunoita.

Rikkaassa öljymaassa Qatarissa diabetesta sairastetaan enemmän kuin juuri missään muualla maailmassa. Otetaan puhelu pääkaupunkiin Dohaan tutkijalle, joka tuntee Persianlahden diabetesongelman läpikotaisin.

Epidemia johtuu viimeisten 30 vuoden aikana elintavoissa tapahtuneesta muutoksesta.

– Ihmiset eivät liiku ja he syövät epäterveellisesti, summaa Qatarin diabetesliitossa työskentelevä tohtori Abdul Al Hamaq.

Holtittomasta syömisestä seuraa ylipainoa, joka johtaa monen kohdalla kakkostyypin diabetekseen. Usein elintasosairaudeksi miellettävä aikuisiän diabetes on Qatarissa pyöreästi kaksi kertaa yleisempää kuin maailmassa keskimäärin.

Kansallisen tutkimuksen mukaan 17 prosenttia aikuisista qatarilaisista sairastaa diabetesta.

– Tätä lukua on vaikea saada pienemmäksi, mutta on hyvä saavutus, jos pysymme näissä luvuissa, toteaa Al Hamaq.

Diabetesepidemia vaivaa koko Lähi-itää: kolmessa vuosikymmenessä siihen on sairastunut 37 miljoonaa ihmistä - siis keskimäärin yli miljoona ihmistä vuodessa.

Diabetes leviää rikkaissa öljymaissa kuten Kuwaitissa, Saudi-Arabiassa, Bahrainissa ja Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa.

Ruuan määrä ja epäterveellisyys ei ole ainoa syy diabetesepidemiaan. Kuumissa maissa kuntoilu ei ole kuulunut kulttuuriin, ja esimerkiksi Saudi-Arabiassa naisten mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ovat edelleen heikot.

Työkään ei kuluta kaloreita, koska siirtolaiset hoitavat nykyisin ruumilliset työt. Kilot ja diabeteksen riski kasvavat ilmastoiduissa toimistoissa.

Tyypin 2 diabetes on pitkälti ennaltaehkäistävissä, mutta pelkästään elintavoista sairaus ei ole kiinni. Esimerkiksi aasialaisilla diabetesriski kasvaa varsin suureksi pienelläkin ylipainolla.

Myös ylipainoisilla suomalaisilla on suurempi riski sairastua kuin vaikkapa italialaisilla tai espanjalaisilla.

Pienikin määrä ylimääräisiä kaloreita ja liikkumattomuus altistavat paljon enemmän niukkuuteen sopeutunutta väestöä. Professori Kirsi Pietiläinen

Vieläkään tiedetä, miksi joillekin tulee samalla ylipainolla herkemmin diabetes kuin toiselle.

– Miten suuri osa on elintapojen vaikutusta ja miten suuri osa genetiikkaa? Aika usein arvioidaan, että perinnöllisyyden merkitys olisi 50 prosentin huitteilla, sanoo diabetes- ja lihavuustutkija, professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta.

Perimältään altistuneelle puhkeaa diabetes helpommin, kun ylipainoa kertyy tai liikunta jää vähälle. Valtion tasolla nopea vaurastuminen näyttää lisäävän kansan alttiutta diabetekselle. Tässä mielessä Suomi on samassa sarjassa vaikkapa Etelä-Korean ja Lähi-idän maiden kanssa, Pietiläinen toteaa.

Ne ovat maita, joissa elintaso on ollut kohtalaisen matala ja ihmisten geeniperimä on sopeutunut niukkuuteen. Sittemmin niukkuus on muuttunut yltäkylläisyydeksi.

– Geenit ovat jalostuneet niin, että ihmiset pärjäävät karuissa olosuhteissa. Ja se kostautuu, kun olosuhteet eivät enää olekaan karut.

Suomessa diabetesherkkyyteen vaikuttaa myös eristäytynyt sijainti. Biologia ei ole mukautunut talouskasvuun.

– Kun 50 vuoden aikana tulee valtavan nopea vaurastuminen ja länsimaistuminen, niin siinä ei genetiikka pysy perässä. Pienikin määrä ylimääräisiä kaloreita ja liikkumattomuus altistavat paljon enemmän niukkuuteen sopeutunutta väestöä, Pietiläinen sanoo.

Diabeetikkoja on satoja miljoonia

Melko pian joka kymmenes aikuinen on diabeetikko. Kansainvälinen diabetesliitto arvioi, että näin tapahtuu vuoteen 2035 mennessä.

Kakkostyypin diabetesta sairastavalla on siis paljon kohtalotovereita. Diagnoosin on koko maailmassa saanut yli 420 miljoonaa aikuista.

Pelkästään Kiinassa sadalla miljoonalla on tuoreen tutkimuksen mukaan diabetes ja nelinkertaisella määrällä diabeteksen esiaste.

Aikuisiän diabetes on aineenvaihduntasairaus, jossa veren sokeripitoisuus on kohonnut. Verensokeri kohoaa, koska haima ei tuota riittävästi insuliinihormonia.

Usein tyypin 2 diabetes on oireeton. Arvioidaan, että noin puolet diabeetikoista ei tiedä sairaudestaan. Heitä on siis noin 200 miljoonaa. Köyhissä maissa itse asiassa valtaosa diabeetikoista ei tiedä diabeteksestaan.

Maailman terveysjärjestön WHO:n raportin mukaan viisi vuotta sitten diabetekseen kuoli puolitoista miljoonaa ihmistä.

Diabetes on nousemassa maailman seitsemänneksi yleisimmäksi kuolinsyyksi.

Sairaus yleistyy kaikkialla. Lähi-idän lisäksi nopeimmin diabeetikkojen määrä kasvaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Kiinassa, Kaakkois- Aasiassa ja Intiassa.

– Tämä on seurausta hyvin nopeista muutoksista elämäntavoissa. Nopea kaupungistuminen on vähentänyt liikkumista ja heikentänyt ruokavaliota, toteaa asiantuntija Gojka Roglic WHO:sta.

Diabetes yleistyy kaikkialla, mutta nopeimmin matalamman tulotason maissa.

– Rikkaissa maissa köyhät sairastavat enemmän diabetesta ja köyhissä maissa varakkaat sairastavat sitä enemmän, sanoo Roglic.

Diabetes on yksi pääsyistä katastrofaalisen suuriin hoitokuluihin. Asiantuntija Gojka Roglic WHO:sta

Kehitysmaissa valtaosalla ihmisistä ei ole mitään mahdollisuuksia hankkia diabeteslääkitystä. Monelle sairastuminen merkitsee henkilökohtaista konkurssia.

– Diabetes on yksi pääsyistä katastrofaalisen suuriin hoitokuluihin, sanoo, Roglic.

"Terveellinen ruoka ei ole pahaa"

Lähi-idän arabimaissa viranomaiset ja järjestöt ovat aloittaneet kamppailun diabetesta vastaan. Asiantuntijat ja aktiivit valistavat ihmisiä terveellisistä elämäntavoista ja muistuttavat liikunnan tärkeydestä.

Esimerkiksi Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa valtio on rakentanut liikuntapaikkoja. Kansalaisille on tehty juoksu- ja pyöräratoja sekä lentopallokenttiä ja vesiliikuntapaikkoja.

Qatarin diabetesliitto puolestaan muistuttaa sivuillaan liikunnasta käytännönläheisesti tähän tapaan: “Kannattaa kävellä rappuset hissin sijaan ja ostoskeskuksen parkkipaikalla auto on syytä jättää mahdollisimman kauas.”

Ihmiset ovat myös alkaneet kirjoittaa terveysblogeja. Eräs blogisteista on it-konsultti Shadzad Ahmed, joka havahtui muutama vuosi sitten huonoon yleiskuntoon ja teki elämäntaparemontin.

Ylipainoa oli kertynyt istumatyön ja herkuttelun seurauksena. Mies sairasti eikä kyennyt enää kunnolla kävelemään. Abu Dhabissa asuva Ahmed alkoi treenata ja perusti blogin.

Youtubeen lataamallaan videolla Mr. Lazy- eli Herra laiska -paita päällä sohvalla istunut mies kertoi aikovansa muuttaa elämäntapansa ja laihtua.

– Olen 42-vuotias ja painan 110 kiloa. Tämä päivä on muutoksen päivä. Olen päättänyt, että minusta tulee hoikka. Haluan elää vanhaksi ja nähdä pienen tyttäreni kasvavan, Ahmed puhui kameralle.

Iso mies jakoi vinkkejä muun muassa älypuhelimen hyödyntämisestä treenaamisessa. Ahmed myös kehotti välttämään erikoisdieettejä, joihin sanoi itse haaskanneensa turhaan rahaa ja aikaa.

Qatarissa tohtori Abdul Al Hamaq maan diabetesliitosta pohtii, että elintapojen on muututtava, jotta epidemia pysähtyisi.

– Ihmiset ovat kyllä tietoisia diabeteksesta. 20 vuotta sitten siitä ei tiedetty, kertoo Al Hamaq.

Huomiota diabetekselle haetaan Qatarissa myös julkkisten avulla. Eräs maan tunnetuimmista kokeista tekee diabetesliiton kanssa yhteistyötä terveellinen keittiö-ohjelmassa. Julkkiskokki opastaa siinä ihmisiä valmistamaan terveellistä ruokaa.

– Ruokavalion on oltava balanssissa. On yleinen väärinkäsitys, että terveellinen ruoka ei maistuisi hyvältä. Sehän ei pidä paikkansa, pelkistää Abdul Al Hamaq.

En ole kuullut kenenkään ennustavan, että diabetesepidemia kääntyisi laskuu. Professori Kirsi Pietiläinen

Pelkkä valistus ruokavaliosta ei riitä. Ihmisillä pitäisi olla myös varaa ostaa terveellistä ruokaa. Kasvikset, hedelmät, ja kala ovat usein kalliimpia kuin ravintoarvoiltaan heikkolaatuisempi mutta halvempi teollinen ruoka.

Mitään viitteitä diabetesepidemian taittumisesta maailmassa ei ole. Sama todetaan sekä Qatarissa että Suomessa.

– Näyttää aika kehnolta. En ole kuullut kenenkään ennustavan, että diabetesepidemia kääntyisi laskuun, toteaa professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta.

"Väsymystä ja kummallisia olotiloja"

Kakkostyypin diabeteksen kanssa oppii elämään, kertoo istanbulilainen Ozan Sari.

Sarilla todettiin diabetes kymmenisen vuotta sitten, kun hän oli mennyt verikokeisiin väsymyksen ja kummallisen olon takia.

Ruokailutottumuksia oli muutettava. Miehen paino putosi reilusti ja elämänlaatu parani.

– Elämäni muuttui radikaalisti. Laihduin 135 kilosta 105 kiloon. En voi syödä enää jälkiruokia, riisiä tai ranskalaisia. Ruokailuni muuttui säännöllisiksi ja terveellisemmiksi. Otan muutenkin rauhallisemmin.

Euroopan maista diabetes on yleistynyt eniten juuri Turkissa - 13 prosentilla turkkilaisista on diabetes. Diagnosoitujen määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa.

Syyt ovat samat kuin Lähi-idän arabimaissa.

– Meillä on baklava-leivoksia, lihapiiraita ja kaikkea muuta herkullista mutta rasvaista ja sokerista ruokaa, pohtii Ozan Sari.

Lue myös: Diabetes-rokote etenee ihmistutkimuksiin – rokotteen testaus alkaa suomalaisilla vuoden 2018 lopussa

Trumpin vävy kuultavana

Silmukka Trumpin Venäjä-kytkösten selvittelyn ympärillä kiristyy. Trumpin vävy Jared Kushner vastaa Yhdysvaltain senaatin tiedustelukomitean kysymyksiin tänään.

Kushner oli mukana tapaamisessa, jossa venäläisasianajaja tiettävästi lupasi Trumpin kampanjalle demokraattien presidenttiehdokkaana ollutta Hillary Clintonia vahingoittavia tietoja.

Ampumavälikohtaus Israelin suurlähetystössä Jordaniassa

Israelin suurlähetystössä tapahtui myöhään sunnuntai-iltana ampumavälikohtaus Jordanian pääkaupungissa Ammanissa. Välikohtauksen syystä ei kuitenkaan ollut vielä varmuutta sunnuntaina yöllä. Ainakin yksi ihminen kuoli välikohtauksessa.

Israelia on viime päivinä kuohuttanut kiista Temppelivuoren turvallisuusjärjestelyistä. Kiista on aiheuttanut Israelissa ja palestiinalaisalueilla levottomuuksia, joissa on kuollut perjantain jälkeen kahdeksan ihmistä.

Texasissa epäilty ihmissalakuljetus: yhdeksän kuollut

Yhdysvalloissa, Texasissa paljastuneessa epäillyssä ihmissalakuljetustapauksessa on kuollut yhdeksän ihmistä. Poliisi löysi sunnuntaina kaupan pihalta ajoneuvon, jonka sisältä löytyi lähes 40 ihmistä. Viranomaisten mukaan ajoneuvossa oli kuolleiden joukossa myös kriiittisessä tilassa olevia ihmisiä. Ajoneuvossa, josta ihmiset löytyivät, ei ollut ilmastointia eikä vettä.

Amanda Kotaja kelasi 100 metrin MM-kultaa

Ratakelaaja Amanda Kotaja voitti 100 metrin maailmanmestaruuden parayleisurheilun MM-kisoissa Lontoossa sunnuntaina. T54-luokassa kilpailevan Kotajan aika oli finaalissa 16,62. Luokkansa maailman nopein nainen kuvaili Ylelle olevansa onnellinen. Suomalaiset ratakelaajat toivat MM-kisoista yhteensä viisi mitalia tuliaisina.

– Yksi unelma ja haave on taas saavutettu, maailmanmestari iloitsi.

Poliisi valvoo tehostetusti mökkiteillä

Tänään alkaa viikon kestävä tehostettu rattijuopumusvalvonta. Poliisi kertoo valvovansa erityisesti kesämökkipaikkakunnilla koko maassa. Kesäkuukausina rattijuopumusten ja törkeiden liikenteen vaarantamisten määrät kasvavat. Lähes kolmannes koko vuoden liikennekuolemista tapahtuu kesä-elokuussa.

Helteet lähestyvät pohjoista Suomea

Pohjois-Suomessa päästään tällä viikolla nauttimaan tai kärsimään helteistä, kertoo meteorologi Seija Paasonen. Jo maanantaina Lapissa lämpötilat nousevat melkein hellelukemiin, mutta tiistaina 25 asteen rajan pitäisi viimein rikkoutua. Etelä- ja Keski-Suomessa lämpötila on 20 asteen molemmin puolin. Tarkemmat säätiedot löytyvät osoitteesta yle.fi/saa.

Hetkeä ennen yhteentörmäystä Minna Sirviosta tuntui kuin hän olisi katsellut hidastettua filmiä.

Koko yön oli tullut märkää lunta ja aamulla se oli tiivistynyt sohjoksi. Kun suora aukeni, Sirvio käänsi hälytysajossa olleen ambulanssinsa vastaantulijoiden kaistalle, jotta pääsisi ohi edellä ajaneesta autosta. Äkkiä auto lakkasi tottelemasta kuljettajaansa. Se nousi sohjon päälle ja lähestyi edellä ajavaa autoa kuin lipuen.

– Kun auto otti osumaa edellä ajavan auton takakulmaan, meidän auto kääntyi poikittain ja hujahti vastaantulevien kaistan yli ojaan.

Sinne ambulanssi pysähtyikin kyljelleen, sireenit huutaen ja vilkut välkkyen. Edellä ajaneessa autossa olleet auttoivat ambulanssin raskaan oven auki, jotta Sirvio ja hänen työparinsa pääsivät ulos. Potilasta ei onneksi ollut kyydissä, mutta jonkin toisen yksikön oli otettava tehtävä hoitaakseen. Sirvio oli pettynyt itseensä.

– Taisin vapaille lähtiessä heittää työnantajalle, että minä lopetan nämä hommat. Koin riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunnetta työssä.

Koulutus on yksi avain – mutta vain yksi

Sirvio ei ole yksin. Ambulanssit joutuivat vuosina 2011–2015 yli 600 kolaria. Useimmiten ambulanssi on ollut myös kolarin aiheuttaja. Suomessa loukkaantui viiden vuoden jaksolla yhteensä 92 ihmistä sellaisissa kolareissa, joissa ambulanssi oli aiheuttajana.

Se on liikaa, toteaa ensihoitajia Savonia-ammattikorkeakoulussa kouluttava Marko Tolonen. Hän tekee opetustyönsä ohella myös ensihoidon ja pelastuslaitoksen operatiivisia tehtäviä.

Ambulanssikolarien yhteydessä on puhuttu paljon siitä, saavatko ensihoitajat ja muut hälytysajoneuvoja ajavat tarpeeksi ajokoulutusta. Hälytysajokoulutus ei ole aina kuulunut ensihoitajien opetussuunnitelmaan, mutta nykyään se kuuluu.

Esimerkiksi Savoniassa ensihoitajaopiskelijat perehtyvät teoriaan, harjoittelevat ajamista aidolla kalustolla ja suorittavat neljän kuukauden harjoittelujakson ambulansseissa ilman ajoa.

Kyllä meillekin virheitä sattuu. Niistä voidaan kaikki ensihoidon parissa työskentelevät oppia. Minna Sirvio

Myös Tolosen mielestä peruskoulutus on yksi avain ongelman ratkaisemiseen – mutta vain yksi.

Yksi osa ongelmaa on, että ambulansseja ajavat myös muut kuin ensihoitajat. Myös Minna Sirvio oli kolarin ajaessaan Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaanhoitaja. Ensihoitajaksi hän valmistui ammattikorkeakoulusta kolaria seuranneena vuonna eli 2014.

Sairaanhoitajan koulutukseen ei kuulunut ajoharjoittelua ambulanssilla eikä se kuulunut vielä tuolloin ensihoitajan opintoihinkaan. Vaikka Sirvio oli kokenut autoilija ja jopa SM-tason kilpa-ajaja, hän on sitä mieltä, että koulutusta nimenomaan hälytysajossa ajamiseen olisi pitänyt olla.

– Jokaisen joka tulee ambulanssityöhön, pitäisi olla käynyt jokin sovellettu ajokoulutus joko työnantajan tai itsensä kustantamana, Marko Tolonen säestää.

Tolosen mukaan esimerkiksi Isossa-Britanniassa ambulanssityöhön eivät pääse muut kuin ensihoitajakoulutuksen saaneet.

"Suurin osa ihmisistä ei edes tiedä"

Vuonna 2014 KYSissä päätettiin, että jokainen ensihoitaja lähetetään autonkäsittely- ja hälytysajokoulutukseen. Pakettiin kuuluu teoriaopintoja ja yksi päivä ajoharjoittelua poliisiammattikorkeakoulun radalla Naarajärvellä.

– Moni on tullut sieltä ja sanonut, että se on antanut ajattelemisen aihetta omaan touhuun, kiittelee ensihoidon esimies, vs. osastonhoitaja Janne Eskelinen.

Ensihoidon lehtori Marko Tolonen pitää KYSin menetelmää hyvänä, mutta muistuttaa, että auton tekninen hallinta on vain jäävuoren huippu. Loppu on kokemusta, keskittymiskykyä, tilanteen ja koko oman elämän hallintaa.

– Esimerkiksi semmoinen ajatus on hyvä, että kun minä astun tähän rattiin nyt, tämän jälkeen vastaan itse kaikista tekemistäni toimenpiteistä.

Kuulostaa helpolta. Sitä se ei kuitenkaan aina ole, Tolonen vakuuttaa. Ei varsinkaan nuorilla ja kokemattomilla ambulanssinkuljettajilla. Hänen kokemuksensa mukaan kokematon kuljettaja saattaa ajatella, että muut tienkäyttäjät väistävät, kun hälytyslaitteet ovat päällä.

– Se on harhaluulo. Suurin osa ihmisistä ei edes tiedä, miten pitäisi käyttäytyä, kun hälytysajoneuvo ohittaa. Ollaan vaarallisilla vesillä, jos ambulanssinkuljettaja ei ymmärrä tätä vaaraelementtiä, Tolonen sanoo (hälytysajossa ajavien vinkkejä muille autoilijoille voit lukea lisää vaikka tästä artikkelista).

Joka neljännessä kolarissa kuljettaja oli nuori

Sairasautoille vuosina 2011–2015 sattuneissa kolareissa joka neljännessä kuljettaja oli 25-vuotias tai nuorempi (kokonaisluvussa mukana olivat myös ne liikennevahingot, joissa aiheuttaja ei ollut ambulanssi).

– On samoin kuin ajokortinkin saadessa: ensimmäiset vuodet ovat vaaran vuodet, Tolonen sanoo ja lisää, ettei yleisesti halua leimata nuoria ambulanssinkuljettajia.

Ensihoitaja Minna Sirvion ja vs. osastonhoitaja Janne Eskelisen mielestä ambulanssin rattiin astuvat nuoret ovat yleensä pikemminkin varovaisia kuin holtittomia. Ääripäät ovat silti kaukana toisistaan. Kokeneempien esimerkki vaikuttaa siihen, miten nuori ensihoitaja asennoituu hälytysajoon.

– Mentorilla on erittäin suuri vaikutus sille, millainen ensihoitajasta, palomiehestä tai poliisista kasvaa. Ja tämä on sellainen keskustelu, jota ei oikeastaan ole avattu ollenkaan, kertoo Marko Tolonen.

"Se tuntuu pahalta"

"En anna sinulle lopareita", oli esimiehen vastaus, kun kolarin ajanut Minna Sirvio sanoi lopettavansa. Sirvio palasi rattiin, mutta ammatillinen itseluottamus oli koottava uudelleen ja siinä esimiehen ja muiden työkavereiden tuki oli tärkeää.

Kun Sirvio lähti ensimmäisen kerran ajoon kolarin jälkeen, hän päätti, että ajaisi niin huonossa kelissä mieluummin vaikka 50 kilometriä letkassa kuin lähtee tekemään varomattomia ohituksia.

Siinä ei ole mitään väärää. Nykyään sellaiset tilanteet ovat hyvin harvinaisia, joissa ambulanssin kannattaa ajaa niin kovaa kuin pääsee. Ambulanssista on tullut yhä enemmän pyörillä kulkeva teho-osasto, jossa potilas pyritään mieluummin hoitamaan paikalla ja jatkamaan hoitoa ajomatkalla. Ani harva potilas pelastetaan ajamalla kovaa.

Sen vuoksi esimerkiksi Kuopion yliopistollinen sairaala antoi kolme vuotta sitten ensihoitajilleen yleisohjeen, että yli 140 kilometrin tuntivauhtia tulisi ajaa vain äärimmäisissä poikkeustilanteissa. Sellaisia voivat olla esimerkiksi traumapotilaat. Normaalisti pyritään ajamaan hälytysajossakin vain hiukan muuta liikennettä nopeammin, mikä on paras vaihtoehto myös potilaan kannalta.

– Aikaa voitetaan vain vähän, mutta riskit kasvavat, perustelee linjaa vs. osastonhoitaja Janne Eskelinen.

KYSin ensihoitajat kertovat linjauksen rauhoittaneen monia.

Jokaisen joka tulee ambulanssityöhön, pitäisi olla käynyt jokin sovellettu ajokoulutus joko työnantajan tai itsensä kustantamana. Marko Tolonen

Vakavia kolareita voi silti tulla, vaikkei ajaisi kovaakaan. Pari viikkoa sitten hälytysajossa ollut nuori KYSin ensihoitaja valmistautui tekemään u-käännöstä Joensuuntiellä. Ambulanssi ja takaa tullut auto törmäsivät ja toisen auton kyydissä ollut nainen menehtyi. Paljon pahempaa hälytysajoneuvolla ajavalle ei voi sattua.

Sirviolle uutinen palautti mieleen oman epäonnisen työkeikan neljän vuoden takaa.

– Se tuntuu pahalta. Jokainen tällä alalla työskentelevä yrittää varmasti tehdä parhaansa potilaan hyväksi, mutta mekin ollaan ihmisiä. Kyllä meillekin virheitä sattuu. Niistä voidaan kaikki ensihoidon parissa työskentelevät oppia.

Jutussa käytetyt tilastot hälytysajoneuvojen onnettomuuksista perustuvat Onnettomuustietoinstituutin tilastoihin vuosilta 2011–2015. Tuona aikana sairasautoille tapahtuvat onnettomuudet ovat pysyneet karkeasti samalla tasolla samaan aikaan kun tehtävämäärät ovat kasvaneet.

Pohjois-Englannissa sijainneen roomalaisaikaisen linnoituksen miltei 2 000 vuoden takaisesta kirje- ja asiakirja-arkistosta on löytynyt 25 uutta viestiä. Osa on kokonaisia, osasta on säilynyt palanen.

Postikortin kokoiset ohuet puulaatat löytyivät Vindolandan linnoituksen kaivauksissa. Linnoitus sijaitsi Hadrianuksen muurina tunnetun maavallin tuntumassa, roomalaisen Euroopan äärilaidalla. Vallia ei vielä ollut alettu rakentaa.

Löytö on Vindolandan merkittävin 25 vuoteen.

Laatat, joissa on kirjeitä, kuitteja ja muita asiakirjoja, löytyivät vieri vierestä, vain muutaman neliömetrin alueelta. Tutkijat uskovat, että kyseessä on osa tietyn ajanjakson arkistosta. Se on alustavasti ajoitettu vuosille 85–92, kertoo kaivauksista vastaava Vindolanda-säätiö.

Ensimmäiset laatat löytyivät vuonna 1973. Sittemmin löytöjä on kertynyt yhteensä 1 300. Uusimmat ovat tutkijoiden mukaan merkittävimmät neljännesvuosisataan.

Kipakka vaatimus etuvartioasemasta

Osa nyt löytyneistä teksteistä on ainakin osittain luettavissa jo ennen konservointia. Yhdessä Masclus-niminen sotilas anoo joukkojen komentajalta lomaa.

Masclus tuli tutkijoille tutuksi jo yhdestä 25 vuotta sitten löytyneestä laatasta. Masclus pyysi tuossa vuonna 105 päiväämässään kirjeessä, että komentaja toimittaisi olutta hänen etuvartioasemaansa. "Ellette lähetä lisää olutta, en voi ottaa vastuuta miehistä", Masclus kirjoitti.

Masclusin sotilasarvoa ei tiedetä, mutta hän vaikuttaa olleen jonkinasteinen upseeri, ehkä sadanpäämies. Hän viipyi linnoituksessa epätavallisen pitkään. Löydettyjen kirjeiden välillä on 12 vuotta.

Märkä maa on tutkijoiden onni

Vindolandan linnoitus sijaitsi kahden joen yhtymäkohdassa. Asukit epäilemättä kiroilivat maaperän kosteutta. Sitä torjuttiin levittämällä lattialle jopa 30 sentin paksuudelta sammalta, sananjalkoja ja olkia. Tutkijoille kosteus on onnenpotku.

Paksuun mattoon upposi paljon jätteitä, jotka ovat arkeologeille arvotavaraa: kankaan-, nahan- ja metallinpalasia, eläinten luita, loppuunkulutettuja kenkiä. Tänä kesänä on kaivettu esiin myös muun muassa kampa, sormus ja pieni lasipullo.

Kirjelaattojen enemmistö on löytynyt täytetyistä jäteojista. Hapeton muta on säilyttänyt laatat, vaikka ohuimmat ovat melkeinpä lastuja, vain parin millimetrin paksuisia.

Tutkijat riemastuivat etenkin siitä, että osa nyt löytyneistä kirjeistä oli päällekkäin. Se suojasi musteella kirjoitettua tekstiä.

Infrapuna voi paljastaa lisää tuttuja

Uusien löytöjen konservoinnin arvioidaan vievän 3–4 kuukautta. Vasta sitten niiden voidaan luottaa kestävän hapekasta ympäristöä ja niitä ryhdytään tutkimaan infrapunavalolla.

Tutkijat arvelevat, että kirjoittajista saattaa silloin löytyä muitakin tuttuja kuin Masclus.

Laattoja säilytetään British Museumissa Lontoossa, mutta niiden yksityiskohtiin voi tutustua myös Oxfordin yliopiston verkkosivulla.

Rahapyyntö ja syntymäpäiväkutsu

Kokoelma on tärkein aikalaisarkisto Luoteis-Euroopan roomalaiselämästä. Teksteissä on paljon virallista asiaa – tietoja miesvahvuudesta, yksityiskohtaisia matkalaskuja – ja tämä heimojen sissisotaan turhautuneen upseerin viesti luultavasti seuraajalleen:

"Monet ratsastavat. He eivät käytä miekkoja, eivätkä britinsurkimukset myöskään nouse ratsaille heittääkseen keihäitä."

Henkilökohtaisia kirjeitä lähettivät ja saivat sotilaiden lisäksi heidän puolisonsa, kauppiaat ja orjat. Osa löydetyistä teksteistä on kirjeiden luonnoksia, ja joukossa on myös piirroksia.

Teksteistä aukeaa ainutlaatuinen kuva asukkaiden elämästä. Esimerkiksi erilaisia ruoka-aineita mainitaan 46.

Muun muassa tällaista postia Rooman laajassa valtakunnassa kulki läheltä ja kaukaa kaksi vuosituhatta sitten:

• "Rakas veli, lähetä minulle rahaa niin nopeasti kuin voit. Muuten menetän käsirahan, jonka olen maksanut vehnästä."
• "Sisareni, kutsun sinut lämpimästi juhlistamaan läsnäolollasi syntymäpäivääni syyskuun 11. päivänä."
• "Rehellisenä miehenä anon teidän majesteetiltanne, että ette salli hakata viatonta miestä kepeillä."

Tutkijat ovat jokseenkin varmoja, että tuo viimeinen kirje jäi luonnokseksi eikä viestiä koskaan lähetetty. Se oli osoitettu keisari Hadrianukselle.

Autoja vuokrataan erityisesti kesällä. Vuoden kovimpia sesonkeja on heinä- ja elokuu.

Vuokraajan on hyvä ottaa huomioon muutama asia. Kokosimme vinkit yhteen.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvontaan on vuosina 2014-2016 tullut vuosittain noin 200 yhteydenottoa. Tämän vuoden alkupuoliskolla yhteydenottoja on ollut 105. Näissä kyse on pääasiallisesti Suomessa tapahtuneesta auton vuokraamisesta. Syiden kirjo on laaja. Yksi yleisimmistä syistä on, että kuluttaja on saanut perättömän laskun autovuokraamolta.

Euroopan kuluttajakeskukseen tulee vuosittain muutamia kymmeniä yhteydenottoja muissa maissa kuin Suomessa tapahtuviin autonvuokrauksiin. Eniten yhteydenottoja ja valituksia tulee Espanjasta, Italiasta ja Saksasta vuokrattuihin autoihin.

Yleisin ongelma on se, että auto onkin kallimpi kuin mitä kuluttaja on autoa verkosta varatessaan olettanut. Hinta on yleensä noussut pääasiassa lisävakuutusten kaltaisista kustannuksista ja vuokrauksen jälkeen perittävistä korjauskuluista.

Ota autoa vuokratessa huomioon nämä asiat

1. Tarkasta auto ulkoa ja sisältä ennen kuin lähdet ajamaan tien päälle

Auton on hyvä tarkastaa yhdessä autovuokraamon työntekijän kanssa. Ennen auton käynnistämistä on hyvä merkitä ylös autossa jo mahdollisesti valmiina olevat lommot ja kolhut. Kaikista papereista kannattaa ottaa itselleen kopio.

– Auto on hyvä tarkastaa ennen ajoon lähtöä tarkasti, ettei kuluttajalle tule jälkikäteen yllätyksiä, kertoo johtava kuluttajaoikeusneuvoja Nina Konu Uudenmaan maistraatista.

2. Perehdy sopimukseen ja vakuutusehtoihin

Autoa vuokratessa tehdään sopimus. Sopimus on hyvä lukea kunnolla läpi, vaikka olisikin kiire. Myös pienillä ehdoilla on merkitystä sopimuksessa. Ehdot on hyvä tarkastaa ennen allekirjoittamista.

– Sopimus on tärkeä paperi, mutta usein vaikeatulkintainen. Auton vuokraajan kannattaa käydä sopimus läpi elinkeinonharjoittajan kanssa ja kysyä asioista, jotka mietityttävät. Sopimuksen sisältö on hyvä käydä läpi, että tietää, mihin sitoutuu. Konu kertoo.

Sopimuksen sisältö on hyvä käydä läpi, että tietää, mihin sitoutuu. Nina Konu

3. Maksa luottokortilla

Useat autovuokraamot vaativat asiakkaalta maksun luottokortilla. Tällöin voi olla yhteydessä luottokorttiyhtiöön, jos auton vuokraajan ja vuokraamon välille syntyy erimielisyyksiä veloituksista.

4. Tarkasta auto uudestaan, kun palautat sen vuokraamoon

Kuluttajilla on toisinaan ongelmia auton vuokraamisessa Euroopassa. Euroopan kuluttajakeskuksen mukaan vuoden 2016 aikana pohjoismaalaiset kuluttajat valittivat autonvuokrauksista 25 prosenttia enemmän kuin aiempina vuosina. Valitusmäärät kasvoivat lähes 40 prosenttia vuodesta 2014.

Auto kannattaa valokuvata ennen kuin lähtee liikkeelle ja myös silloin, kun palauttaa auton. Nina Konu

– Jälkikäteen voi tulla riitaa siitä, mitkä kolhut kuluttaja on aiheuttanut ja mitkä ovat olleet autossa valmiina. Auto kannattaa valokuvata ennen kuin lähtee liikkeelle ja myös silloin, kun palauttaa auton. Ilman valokuvia voi olla vaikeaa osoittaa, että kuka on kolhut aiheuttanut, sanoo johtava kuluttajaoikeusneuvoja Nina Konu.

Lue myös

Vihdoin valonpilkahdus vuokra-automarkkinoilla – seuraavaksi ala aikoo laajentaa sähköautoihin

Texasilaisen San Antonion kaupungin poliisi sai varhain sunnuntaina puhelinsoiton Walmart-myymälän työntekijältä, joka kehotti poliisia tarkistamaan kaupan pihalla olevan puoliperävaunullisen rekan sisällön. Työntekijä kertoi, että perävaunussa ollut mies oli pyytänyt häneltä vettä.

Poliisi löysi ajoneuvosta kahdeksan ihmisen ruumiit ja 30 erittäin huonossa kunnossa olevaa ihmistä. Elossa olevista kaksi oli alle 15-vuotiaita.

Yöllä Suomen aikaa liittovaltion syyttäjänvirasto ilmoitti kuolonuhrien määrän nousseen yhdeksään. Kaikki kuolleet ovat aikuisia miehiä.

Tapausta tutkitaan epäiltynä ihmissalakuljetuksena.

San Antonion palopäällikön Charles Hoodin mukaan perävaunun ilmastointi ei toiminut, eikä ihmisillä ollut juotavaa. Kaupungissa mitattiin viikonloppuna +38 asteen lämpötilaa, jolloin lämpötila umpinaisessa perävaunussa on voinut kohota lähelle 50:tä astetta. Hood kertoo, että pelastustyöntekijöiden saapuessa paikalle perävaunussa olleet ihmiset tuntuivat erittäin kuumilta ja he kärsivät lämpöhalvauksesta sekä muista kuumuuteen sekä kuivumiseen liittyvistä oireista.

Viranomaisilla ei ole toistaiseksi tietoa siitä, mistä rekka oli Walmart-kauppaketjun parkkipaikalle saapunut tai kuinka kauan se oli ollut pysäköitynä.

Uutiskanava CNN:n mukaan poliisi on pidättänyt rekan kuljettajan, mutta ei ole antanut hänestä tietoja julkisuuteen.

San Antonio sijaitsee reilun 200 kilometrin päässä Meksikon rajasta, mutta viranomaiset eivät ole julkistaneet uhrien kansallisuuksia.

Lähteet: Reuters, AP

Talvinen kansakoulun piha Tuusniemellä 36 vuotta sitten. Jürgen Kempf, vaimonsa Liisa ja Pawel-poika saapuivat Saksasta kahden trailerin kanssa. Trailereissa on kodin tavaroiden lisäksi 70 vanhaa soitinta, jotka eivät tarvitse sointuihinsa sähköä. Pääasiassa mukana on gramofoneja ja soittorasioita.

Kempfin perhe saa heti kokea savolaisen vieraanvaraisuuden. Tavarat kulkevat Hiidenlahden kouluun kyläläisten käsien kautta.

Vanhan koulun kahteen huoneeseen syntyy Kempfien ensimmäinen Mekaanisen Musiikin Museo.

– Minulla oli 10 litran omenaviinikanisteri. Tarjosin sitä kyläläisille ja puoli kylää oli vähän humalassa. Sitten meillä olikin kyläjuhla, Jürgen Kempf muistelee nauraen.

Jürgen toi heti Suomeen saapuessaan saksalaiset karkelot keskelle talvista Savoa eikä jäänyt huomiotta. Sitä hän herättää yhä Savossa. Vai mitä muuta voi kuvitella ihmiseltä, jonka elämänohjeisiin kuuluu muun muassa seuraava:

– Jos joku astuu minun varpailleni, astun kolme kertaa vahvemmin takaisin.

Voi sanoa, että Savo ei ollut Kempfien tulon jälkeen enää entisensä.

– Kyllä toteamus on ihan allekirjoitettavissa, naurahtaa tuolloin Tuusniemellä matkailuyrittäjänä toiminut, nyttemmin eläkkeellä oleva Valto Holopainen.

Vaikka tulijoita hämmästeltiin, ei ilmassa ollut Holopaisen mukaan mitään negativiisia sävyjä.

– Kyläläiset suhtautuivat siihen aikaan mukavasti ja olivat auttamassa, mutta kyllä me kaikki pitäjäläiset olimme hieman uteliaina, Holopainen muistelee.

Kapitalistista historian kunnioittajaksi

Jürgen Kempf on Varkaudessa sijaitsevan yksityisen Mekaaniseen Musiikin Museon perustaja. Museossa on esillä musiikin historia aina vuodesta 1850 lähtien.

Museossa voi matkata aikaan ennen sähköisiä soittimia ja sähköistä äänentallennusta. Eri aikakausilta peräisin olevia soittimia löytyy yhteensä noin 400: gramofoneja, soittorasioita, automaattipianoja, viuluja, haitareita ja posetiiveja.

Vastaavaa ei ole koko Pohjois-Euroopan alueella, mutta Jurgenin kotimaassa, Saksassa museoita puolestaan on useita. Se olikin syy, miksi Kempfit saapuivat Tuusniemelle 36 vuotta sitten. Uutta vastaavaa ei olisi ollut järkeä perustaa enää Saksaan, joten perhe etsi kahden vuoden ajan sopivaa paikkaa Suomesta löytäen sattumalta Tuusniemen.

Kun Tuusniemi osoittautui sijainniltaan liian syrjäiseksi, muutti museo muutti Varkauteen, jossa se on nyt toiminut 29 vuotta.

Alun perin vanhojen soitinten keräily oli Jürgenille harrastus ja pienimuotoinen bisnes.

– Siihen oli kapitalistinen syy. Ostimme tavaraa, myimme ja saimme voittoa. Vaimo oli fiksu ja totesi, että tämä tavara on sen verran arvokasta, että tätä emme myy, Jürgen taustoittaa.

Ovatko kapitalistin kulmat hioutuneet sittemmin pois? Paljonko miehessä tällä hetkellä jäljellä kapitalistia?

– Ei yhtään!

Satiirisetä sai 20 vuotta sitten osakseen vihaa

Museon opastetut kierrokset pyörivät non stop -periaatteella. Ne kulkevat seitsemän salin läpi. Salien, joihin on koottu kulloisenkin aikakauden soittimia yhteen ja sisustettu ajan tyylin mukaan.

Itsessään jo museo on erikoinen, mutta erikoinen ja persoonallinen ote opastettuihin museokierroksiin löytyy myös Jürgen Kempfiltä. Eläväisiä kierroksia vetävä Kempf sekoittaa keskenään musiikin historian ja poliittisen satiirin. Kempf kutsuukin itseään satiirisedäksi.

– Hyvä rouva, natsismi kestää kaksi sukupolvea. Ihan kuten kekkoslovakialaisuus. Paavo on siitä hyvä esimerkki. Hän on viimeinen mohikaanari, Jürgen Kempf veistelee soitinten esittelyn lomassa.

Nyt yleisö nauraa. 20 vuotta sitten ilmeet olivat happamia ja vihaisia. Ilmeet saattoivat muuttua yöllisiksi vihapuheluiksi, joissa tivattiin kiivaalla äänensävyllä, että mitä tekemistä politiikalla ja musiikilla on toistensa kanssa.

– Haulikkoa ei tullut, mutta sanallista uhkailua: Mene takaisin Hitlerin poika, me emme tarvitse sinua täällä! Jürgen kertoo ikävimmistä sanallista iskuista.

– Mutta se on ohi, usko pois, hän jatkaa.

Jürgen seuraa päivänpolitiikkaa tarkkaan, mutta kunnallispolitiikkaan hän ei ole halunnut ”sotkeutua”.. Joskus hän on sitä miettinyt, mutta on kokenut politiikan ja yrittäjyyden yhdistämisen hankalaksi.

– Se on pyhä asia. Oma pesä tulee pitää siistinä, Jürgen perustelee.

Ammattiupseeriksi järkivalinnalla

Jazz soi baarissa. Ympärillä on ystäviä. Lasissa viiniä. Savukkeen savu leijailee kattoa kohti.

Baariksi sisustetussa, funkkistyylisessä salissa olisi voinut tapahtua tällaista ajassa, johon sali vie, 1920- ja 1930-luvuille. Sali on Jürgenille mieluisin museon saleista.

– Valitettavasti minä olen syntynyt liian myöhään. Olisi ollut kiva saada elää sitä aikaa, 73-vuotias Jürgen tunnustaa.

Mies tuntee omakseen 1920-luvun ilon ja uuden odottamisen riemun, joka alkoi nousta ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja jota kesti niin pitkään kunnes Hitler nousi valtaan.

Salissa Jürgen palaa muistelemaan nuorta itseään. Tuolloin hän haaveili taidekouluopiskeluista. Hänellä oli sinne paikkakin. Jürgen teki kuitenkin järkivalinnan ja päätyi ammattiupseeriksi armeijan palvelukseen.

Valinnan hän teki lapsuusmuistojensa saattelemana.

Jürgen syntyi Frankfurtissa toisen maailmansodan aikaan. Hänen kotikaupunkinsa oli tuhoutunut sodasssa eikä hän halunnut, että kukaan joutuisi kokemaan vastaavaa.

– Tiesin, miten pahaa diktatuuri on ja ajattelin, että teen ainakin pienen osan turvatakseni demokratiaa.

Vaikka mies luopui nuorena haaveistaan taiteen parissa, toteuttaa hän tavallaan nyt taiteellista puoltaan musesossa.

Vakiokalustoa kuten soittimetkin

Virallisesti museon toiminnasta vastaa tällä hetkellä Jürgenin Pawel-poika. Hän vetää opastettuja kierroksia omalla tyylillään ilman poliittista satiiria. Myös kesätyöntekijöillä on oma tapansa esitellä musiikin historiaa.

Vaikka mitään pakottavaa tarvetta ei ole, on Jürgen museossa yhtä tiiviisti kuin soittimetkin. Heittäen kuuluisaa poliittista satiiriaan, laulaen kovalla äänellä, herättäen tunteita.

– Niin kauan kuin minä elän, olen mukana tässä. Voitko sinä kuvitella, että minä istuisin vain kotona? mies huudahtaa hyväntuulisena.

Tutkijat ovat löytäneet Saharan eteläpuolisen Afrikan asukkaiden syljestä merkkejä siitä, että jokin muu ihmislaji on vaikuttanut siellä nykyihmisen perimään.

Yhdysvaltalaisen Buffalon yliopiston tutkijat tekijät havaintonsa vahingossa selvittäessään syljen lima-aineen sisältämän MUC7-proteiinin merkitystä ja alkuperää.

Se kiinnosti heitä, koska aiempi tutkimus oli vihjannut, että proteiinilla saattaa olla yhteys astmaan.

Syynä kaukainen "aavelaji"?

Tutkijat totesivat yllätyksekseen, että Saharan eteläpuolella asuvilla afrikkalaisilla on MUC7:ää ohjaavasta geenistä hyvin erilainen versio kuin muualla maailmassa.

Ero on niin suuri, että neandertalin- ja denisovanihmisten kyseiset geenit olivat lähempänä esimerkiksi meitä eurooppalaisia kuin nykyisten keski- ja eteläafrikkalaisten.

– Analyysimme perusteella kaikkein uskottavin selitys on geneettinen lisä kaukaiselta "aavelajilta". Kutsumme sitä aaveeksi, koska meillä ei ole siitä fossiileja, sanoo Buffalon yliopiston apulaisprofessori Omer Gokcumen.

Laji voi olla tieteelle vielä tuntematon, mutta se saattoi olla myös esimerkiksi jokin Homo erectuksen alalaji, Gokcumen selventää.

Eurooppalaisissa on hiven neandertalilaista

Geenien mutaatiovauhdin perusteella lajit pariutuivat 150 000 vuotta sitten. Ne olivat eronneet omille evoluutiopoluilleen 1,5–2 miljoonaa vuotta sitten. Nykyihminen on tuoreimpien tutkimustulosten perusteella 300 000 vuoden ikäinen.

Havainto antaa lisätukea sille yleistyneelle oletukselle, että meidän lajimme ja jo sukupuuttoon kuolleiden hominidilajien yhteiset lapset eivät olleet harvinaisuus. Gokcumen uskoo tällaisten pienokaisten olleen pikemminkin normi kuin poikkeus.

Aiemmin on jo osoitettu, että Aasiaan ja Eurooppaan tulleet nykyihmiset pariutuivat useita kertoja neandertalin- ja denisovanihmisten kanssa. Suurin osa meistä nykyeurooppalaisista ja -aasialaisista kantaa perimässään pientä muistoa myös noista muinaisista esivanhemmista, vaikka lajit ovat kuolleet sukupuuttoon.

Nature-lehdessä viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa oli yhteenveto ihmislajien keskinäisestä lisääntymisestä.

MUC7 vaikuttaa suun bakteeristoon

Entä kysymys, jonka vuoksi Buffalossa alettiin tutkia MUC7:tä? Siihenkin saatiin vastaus: MUC7 näyttää vaikuttavan siihen, millaisia bakteereja meidän suussamme on. Ero MUC7-geenissä näkyy erona myös suun bakteeristossa, mikrobiomissa.

Se puolestaan voi vaikuttaa siihen, miten hyvin sylki siivoaa suusta sairauksia aiheuttavia bakteereja ja muita terveyden vaarantajia.

Tutkimus on julkaistu Molecular Biology and Evolution -lehdessä.

Yhdysvalloissa jännitetään presidentti Donald Trumpin päätöstä uusista Venäjä-pakotteista. Kongressi pääsi yhteisymmärrykseen pakotteita koskevasta lakipaketista eilen lauantaina.

Trumpin avustajat Valkoisesta talosta ovat kuitenkin antaneet ristiriitaisia signaaleja presidentin suhtautumisesta lakipakettiin, kertoo muun muassa The New York Times. Paketti rajaisi Trumpin valtaa poistaa Venäjän vastaisia pakotteita yksin.

Osoittaa epäluottamusta Trumpille

Kongressin esitys osoittaa epäluottamusta Trumpin Venäjä-suhteisiin ja yritystä sitoa hänen kätensä Venäjän suhteen. Senaatti hyväksyi lakipaketin murskaavin luvuin jo kuukausi sitten. Edustajainhuone äänestää siitä tulevalla viikolla.

Kongressi haluaa lakipaketilla rangaista Venäjää sekaantumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ja Venäjän vihamielisestä suhtautumisesta naapurimaihinsa.

Lakipaketti asettaisi uusia pakotteita Venäjää vastaan Krimin niemimaan kolmen vuoden takaisen valtauksen vuoksi. Lisäksi se mahdollistaisi lisäpakotteet Irania ja Pohjois-Koreaa vastaan.

Viestintäihmisiltä ristiriitaista tietoa

Trumpin tiedottaja kertoo, että presidentti todennäköisesti hyväksyy lakipaketin.

– Hallinto tukee kovia otteita Venäjää vastaan, etenkin näiden pakotteiden osalta, kertoo Sarah Huckabee Sanders ABC Newsille.

Hänen mukaansa alkuperäinen lakipaketti oli huonosti kirjoitettu, ja siksi Trumpin hallinto on halunnut työstää sitä.

Trumpin perjantaina nimitetty viestintäpäällikkö on kuitenkin eri linjoilla. Anthony Scaramucci nimitettiin perjantaina. Hänen mukaansa presidentti ei ole päättänyt suhtautumistaan lakipakettiin.

– Teidän pitää kysyä sitä presidentiltä, Anthony Scaramucci sanoi CNN-uutiskanavalla.

Armahduskommentti tapetilla

Scaramucci myös sanoi, ettei presidentti edelleenkään ole vakuuttunut siitä, yrittikö Venäjä vaikuttaa presidentinvaalien lopputulokseen.

Trumpin kampanjan mahdolliset Venäjä-kytkökset ovat jo pitkään olleet luupin alla, ja hänen poikansa, vävynsä ja entinen kampanjajohtajansa todistavat asiassa alkavalla viikolla.

Trump on antanut Twitterissä ymmärtää, että hän voisi valtaoikeuksiensa piirissä armahtaa itsensä ja omia perheenjäseniään, jos heidän todetaan syyllistyneen rikokseen.

Avustajat ovat selittäneet presidentin twiittiviestiä tänään sunnuntaina.

– Emme tutki tätä asiaa, koska armahdukset eivät ole ajankohtaisia. Heitä ei tarvitse armahtaa mistään, Trumpin asianajaja Jay Sekulow sanoo The New York Timesissa.