Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 101404 articles
Browse latest View live

"Piilotyöt" löytävät tekijänsä: Hamza, 17, valitsee kännykältään keikkatyöt ilman paperisotaa

$
0
0

– Sehän sujuu kuin ammattimieheltä!

Metallin katku leijailee Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian metallipajalla, kun Hamza El-Issaoui, 17, leikkaa peltilevyä suurella levyleikkurilla. Omnian kone- ja metallipuolella opetuksen avustajana työskentelevä Ari Reiman kehuu vierestä ja valvoo koneen käyttöä.

Espoon kaupunki ja Omnia ovat mukana kesäkuusta joulukuuhun kestävässä kokeilussa, jossa vastavalmistuneille ja työtä etsiville nuorille tarjotaan niin sanottuja mikrotöitä. Ne ovat pieniä työtehtäviä, joihin vakituisilla työntekijöillä ei välttämättä ole aikaa. Työttömälle nuorelle tai opiskelijalle taas pienetkin työkeikat voivat olla hyödyllisiä.

– Keikat vaihtelevat kahdesta kuuteen tuntiin. Työnantajankin kannalta helppo formaatti, että voi tarvittaessa ottaa nopeasti työhön apulaisen. Ei sitä tiedä vaikka nuorella tulisi samalla kipinä tulla tälle alalle opiskelemaan tai töihin, kertoo Reiman.

Kaverini suositteli sovellusta minulle ja ajattelin, että ei tämä toimi. Sain parin päivän päästä heti kolme keikkaa. Hamza El-Issaoui

Reimanin mukaan projektin tarkoituksena on antaa nuorille valmiuksia työelämään, sillä pätkätöitäkin voi olla monesti hankala löytää ilman aiempaa työkokemusta. Samalla nuorelle tarjoutuu mahdollisuus kokeilla pienellä kynnyksellä erilaisia töitä, eikä tarvitse esimerkiksi leikata ruohoa kuutta viikkoa putkeen.

Omnian Leppävaaran toimipisteen metallipajalla on tällä hetkellä tarjolla erilaisia työtehtäviä aina siivouksesta yksinkertaisiin metallitöihin.

Sovelluksen kautta monenlaisia töitä

Kokeilussa työnantajan ja työntekijän välikätenä toimii Work Pilots -yritys, jonka mobiilisovelluksen kautta nuori voi hakea pätkätyökeikkoja. Työkeikan voi ilmoittaa mikä tahansa yritys tai kotitalous. Work Pilotsin sovelluksen kautta myös vantaalainen Hamza El-Issaoui näki ilmoituksen työstä Omniassa.

– Tämä oli vähän sellainen villi kortti, kun en hirveästi tykkää näistä koneista. Työ on ollut ihan jees. Kaverini suositteli sovellusta minulle ja ajattelin, että ei tämä toimi. Sain parin päivän päästä heti kolme keikkaa.

Mikrotyö-projektin kautta työllistetty Hamza El-Issaoui työskentelee Ari Reimanin opastuksessa.
Hamza El-Issaoui on työllistänyt itseään Work Pilotsin kautta buukatuilla keikkatöillä. Pätkätyö sopii syksyllä alkavien merkonomiopintojen kylkeen ennen vakituisen työpaikan löytymistä.Sasha Silvala / Yle

El-Issaoui on saanut sovelluksen kautta muun muassa toimistotöitä, siivonnut kirkossa, sekä ollut kantoapuna. Muutama työnantaja on kutsunut hänet uudelleen töihin, kun työtehtävät ovat sujuneet mallikkaasti. Tehtävästä kuin tehtävästä työntekijä saa kymmenen euroa tunnissa.

– Olen ollut tyytyväinen, kymmenen euroa on mielestäni hyvä palkka. Alaikäisenä on vaikea löytää töitä, niin keikkatyöllä saa hyvin ekstrarahaa. Aloitan syksyllä merkonomiopinnot, keikkatyö sopii sen ohelle, kertoo El-Issaoui.

"Ei työtä, ei rahaa"

Niinkin voi tapahtua, että keikan varannut työntekijä ei saavukaan paikalle.

– Voi tulla sairastuminen tai nuori on voinut vahingossa varata keikkoja päällekkäin. Se on niin simppeliä, että jos ei saavu töihin, ei tule rahaa. Jokaiselle ilmoittamalleni keikalle on ollut useita hakijoita, joten sitten buukataan seuraava kaveri tilalle, Reiman kertoo.

Ari Reiman työskentelee Leppävaaran Omniassa opetuksen avustajana kone- ja metallialalla.
Ari Reiman toimii opetuksen avustajana kone- ja metallialalla Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa Leppävaarassa.Sasha Silvala / Yle

Käytännössä Work Pilotsin kautta keikkatyöntekijän palkkaava yritys maksaa palvelulle yhdestä työtunnista 16 euroa, josta työntekijälle jää ennen veroja 10 euroa tunnissa. Työntekijä toimittaa tilinumeronsa, henkilötunnuksensa ja verokorttinsa palveluun, jonka jälkeen rekrytointi etenee ilman erillistä paperisotaa. Työnantaja voi tarkastella palvelun kautta, millaista palautetta työntekijä on saanut aiemmista työkeikoistaan.

– Pyrimme luomaan polkuja ihmisille. Alaikäisen on vaikea saada mitään töitä eikä työhaastatteluunkaan voi oikein mennä ilman cv-merkintöjä. Palvelun kautta saa työsuorituksestaan palautetta, todistuksen ja suositteluja hyvin tehdystä työstä, mikä auttaa jatkossa työnhaussa, kertoo Work Pilotsin vaikuttamis- ja myyntivastaava Jari Raitanen.

Yrityksillä on piilossa tekemätöntä työtä

Viime vuonna avattu palvelu toimii tällä hetkellä Suomessa 20 kaupungissa ja sillä on yli 10 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Raitasen mukaan palvelua on markkinoitu ensi kädessä nuorille ja työttömille, mutta yläikärajaa ei ole. Palvelu voisi sopia hyvin vaikka eläkeläisille, joilla on pieni eläke ja virtaa tehdä lyhyitä työtehtäviä, Raitanen kertoo.

– Suomessa monilla yrityksillä on paljon tekemätöntä työtä, mutta ei välttämättä suoraan työpaikkoja. Tässä yritys voi ottaa tyypin pariksi tunniksi töihin, ja jos huomaa että työtä onkin oikeastaan aika paljon, niin voi ottaa kaverin töihin kokonaan.

Work Pilots vakuuttaa työntekijän työtapaturmien varalta. Työpaikat taas ovat vastuussa käytännön perehdyttämisestä: esimerkiksi Omnian konepajalla Reimanin vastuulla on näyttää, miten työ tehdään turvallisesti ja tarjota turvallisuuden täyttävät työvaatteet.

Hamza El-Issaoui työkeikalla Espoon Omnian metallipajalla. Ari Reiman ohjaa työtä.
Ari Reiman (oik.) perehdyttää työkeikalle tullutta Hamza El-Issaouia porakoneen käytössä.Tommi Kolehmainen / Yle

Ainutlaatuinen kokeilu

Espoossa tehtävässä kokeilussa on mukana koulutuskuntayhtymä Omnian lisäksi Espoon kaupunki, sekä Laurean ja Metropolian ammattikorkeakoulut. Omnian johtaja Sampo Suihkon mukaan kokeilu on täysin uudenlainen.

– Vastaavaa mallia ei muualla ole lähdetty rakentamaan. Tavoitteena on parantaa nuorten valmiuksia pärjätä työelämässä. Työkokemuksen avulla nuori pärjää aina paremmin tulevaisuudessa ja itseluottamus kasvaa, Suihko kertoo.

Suihkon mukaan lomakauden jälkeen avautuu esimerkiksi erilaisia siistimistehtäviä, työturvallisuus- ja opetusmateriaalin laatimista sekä työtehtäviä kiinteistö- ja aulapalveluista.

Kokeilussa mukana olevissa Laureassa ja Metropoliassa mikrotyötehtäviä aukeaa syksyn aikana.


USA:n vakoilulennokki julkaisi sijaintinsa Itä-Ukrainassa – härnäsi Venäjää Sotshissa

$
0
0

Yhdysvaltain RQ-4-vakoilulentokone on julkistanut sijaintinsa viime torstaina Itä-Ukrainaan ja Mustallemerelle suuntautuneesta tiedustelulennostaan. Asiasta on kertonut muun muassa The Aviationist –ilmailublogi.

Koneen lähettämien julkisten sijaintitietojen mukaan se nousi ilmaan Sigonellan lentotukikohdasta Sisiliasta varhain aamulla, jonka jälkeen se suuntasi Kreikan ja Bulgarian kautta Mustallemerelle. Lentoreitti kulki kansainvälisessä ilmatilassa meren pohjoisrannikkoa pitkin kohti Sotshia, jonka edustalla kansainvälisessä ilmatilassa tehdyn kierroksen jälkeen kone kiersi Krimin rannikkoa pitkin Ukrainaan.

Itä-Ukrainassa tiedustelukone kierteli kapinallisalueiden ulkopuolella reilun 16 kilometrin korkeudessa. Koneessa ei ole häiveominaisuuksia, eli se näkyy eri tahojen tutkissa normaaliin tapaan. Tämän lisäksi päällä oli myös ADS-B-transponderi, joka viestittää muille koneille ja maa-asemille tarkkaa tietoa muun muassa koneen GPS-sijainnista ja lentokorkeudesta. Transponderitietoihin pohjautuen koneiden liikkeitä voi seurata muun muassa FlightRadar- tai PlaneFinder-sivustoilla.

Lähemmäksi Venäjää

Venäjän mukaan Yhdysvallat aloitti säännölliset tiedustelulennot Global Hawkeilla Ukrainassa maaliskuussa 2015. Asiasta puhunut venäläiskenraali sanoo, että Yhdysvallat kykeni näin keräämään tietoja alueelta, joka ulottui 300 kilometriä Venäjän rajojen sisäpuolelle.

Viime marraskuun 16. päivänä venäläislehti Nezavisimaja gazeta raportoi uutistoimisto Tassin mukaan RQ-4-koneen olleen tekemässä tiedustelulentoa Venäjän rajan tuntumassa samaan aikaan kuin presidentti Vladimir Putin puhui puhelimessa presidentinvaalit juuri voittaneen Donald Trumpin kanssa. Samassa uutisessa Pentagonin ja Naton tiedustelukoneiden kerrottiin alkaneen tehdä jokapäiväisiä tiedustelulentoja Venäjän tukikohtien tuntumaan Itämerellä, Krimillä, Arktiksella ja muun muassa Kuriileilla.

Pitkät siivet kantavat korkealla

Miehittämättömäksi ilma-alukseksi suurikokoinen RQ-4 lentää jopa 18 kilometrin korkeudessa. Ohuessa ilmassa lentääkseen koneessa on painoon suhteutettuna paljon siipipinta-alaa. Siipien kärkiväli onkin 39,9 metriä, mikä on hieman enemmän kuin esimerkiksi Finnairin käyttämissä Airbus A320-sarjan matkustajakoneissa (34 metriä).

Koneen kantama on yli 22 000 kilometriä, jolloin se voi kiertää yhdellä tankkauksella puoli maapalloa ja suorittaa yli 32 tuntia kestävän tiedustelulennon.

Lähteet: Tass

Rq-4
RQ-4 tiedustelulennokkia valmistellaan lähtöön toukokuussa 2010 Bealen lentotukikohdassa Kaliforniassa.Bennie J. Davis III / USAF

Kasvonsa tatuoinut Doris Polviander valmistuu sairaanhoitajaksi ja neuvoo nuoria: “Älä ota!”

$
0
0

Doris Polviander piirsi lapsena barbienuket täyteen tatuointeja. Hän tiesi jo esikouluikäisenä haluavansa koko kroppansa täyteen tatuointeja. Leukalinjasta alaspäin, kämmeniin ja jalkapohjiin saakka. Tatuoinnit olivat arkipäivää. Isän, äidin ja sisarusten nahkat oli tatuoitu. Kuvat iholla näyttivät kiehtovilta ja kauniilta.

Doriksella on nyt samanikäinen poika. Hän ei koskaan halua tatuointeja. Poika on puhunut äidille puhtaasta ihosta, kuinka kaunis se onkaan.

Ensimmäinen tatuointi sai äidin kiroamaan

Ensimmäisen tatuoinnin Doris Polviander otti 17-vuotiaana, salaa. Kolme tähteä peukalon juureen. Vaikka kotona kaikilla olikin tatuointeja, hän pelkäsi äidin reaktiota.

– Kun äiti näki tatskan, suusta tuli aika painokelvotonta tekstiä. Hän ilmaisi hyvin selvästi, ettei tatuointi ollut hyvä idea.

Kapinointi tatuoinneilla ei ollut Doriksen perheessä helppoa. Se piti hoitaa muilla keinoin. Yläasteelta päästyään Doris haki opiskelemaan metallialaa. Suvun naiset olivat kaikki terveydenhoitoalalla ja sitä polkua Doris vannoi välttelevänsä. Hänestä tuli hyvä ja tarkka hitsaukseen erikoistunut koneasentaja.

Aikuistuttuaan hän lopetti kapinoinnin, opiskeli itsensä lähihoitajaksi ja otti lisää tatuointeja. Nyt 29-vuotiaana hän on valmistumassa sairaanhoitajaksi.

Doris Polviander
Mari Kahila / Yle

Dementikot näkevät tatuoinneissa paholaismaisuutta

Äidillä, ja nykyisin myös Doriksella, on tatuointeihin erikoinen suhde. Heitä kauhistuttaa, miten yleisiä tatuoinneista on tullut. Doriksen mielestä kaikkien tulisi pohtia erittäin tarkkaan ottaako niitä vai ei.

Tatuoinnit ja punainen tukka edusti heille varmaan jonkinlaista paholaismaisuutta. Doris Polviander

Lähimmillä ystävillä on välillä vaikeuksia ymmärtää Doriksen ristiriitaista suhdetta tatuointeihin. Hän on itse istunut tatuoitavana niin monta kertaa, ettei edes muista tarkkaa lukumäärää. Ainakin 15 kertaa.

Silti hänen silmäänsä ihminen näyttää sofistikoituneemmalta ja hygieenisemmältä ilman tatuointeja.

– En minä esimerkiksi itse palkkaisi ensimmäisenä sairaanhoitajaa, jolla olisi tatuointeja näkyvillä paikoilla.

Se onkin melkoisen erikoinen kommentti hoitajalta, jolla on itsellään musteella koristellut kasvot.

Lähihoitajan työt aloittaessaan hän pelkäsi asiakkaiden reaktioita. Pelkäsi loukkaavansa oudoilla tatuoinneillaan. Kävi päinvastoin. Suurin osa vanhuksista on ollut uteliaita, halunnut kuulla kuvien taustoista.

– Vain dementiaosastolla olemukseni aiheutti pahaa mieltä. Osa potilaista oli todella järkyttyneitä. Tatuoinnit ja punainen tukka edusti heille varmaan jonkinlaista paholaismaisuutta.

Hoitotyötä tehdessä Doris haluaisi olla kuin kehon neutraali pH-arvo. Hajuton, mauton, väritön. Silti hän tietää, että tatuoinnit ovat potilaille aina provokaatio.

Doris Polviander
Mari Kahila / Yle

Kasvotatska voi torpata työnsaannin

Viime aikoina paniikki on hiipinyt taas mieleen. Palkkaako kukaan kasvonsa tatuoinutta sairaanhoitajaksi? Tai lääkäriksi?

Kesän ajan Doris preppaa kemiaa ja matematiikkaa. Aikeissa on hakea ensi keväänä lääketieteelliseen. Huolta ovat lieventäneet ystävien ja entisten työnantajien kannustavat sanat.

Kannattaa siis tarkkaan miettiä mitä ihoonsa tatuoi, jos haaveilee työstä hoitoalalla Pia Keijonen

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssipäällikkö Pia Keijonen ymmärtää Doriksen huolen. Vaikka hoitoala on muuttunut jatkuvasti suopeammaksi tatuointeja kohtaan, voivat ne edelleen estää työllistymisen. Etenkin jos niitä on kasvoissa.

– Hoitoalalla kasvot ovat yksi tärkeimmistä työvälineistämme. Kohtaamme ihmisiä hyvinkin vaikeissa ja intiimeissä tilanteissa. Työntekijän ulkoisen olemuksen tulee herättää luottamusta ja olla helposti lähestyttävä.

Tatuointeja kuitenkin näkee vuosi vuodelta enemmän hoitohenkilökunnalla. HUSin rekrytoinnin kampanjakuvissakin on seissyt parin vuoden ajan miessairaanhoitaja, jolla on käsivarren mittainen tatuointi. Tatuoinneista ja niiden soveltuvuudesta eri hoitoalan tehtäviin ei ole tehty erillisiä linjauksia, vaan jokainen tapaus arvioidaan työhaastattelussa erikseen.

– Täytyy muistaa, että potilaista suurin osa ei ole vielä valmis vahvoihin kasvotatuointeihin. Kannattaa siis tarkkaan miettiä, mitä ihoonsa tatuoi, jos haaveilee työstä hoitoalalla, henkilöstöresurssipäällikkö Pia Keijonen neuvoo.

Keski-ikäinen mies tylyttää törkeimmin

Huora. Narkkari. Lesbo. Merimies. Tuntemattomat eivät sanojaan säästele kommentoidessaan Doriksen tatuointeja. Tuijotukseen tottuu nopeasti, mutta käsiksi käyntiin ei.

– Ihan tuntemattomat tulee ja ottaa minua poskista kiinni. Kääntelee mun päätä ja tökkii sormillaan tatuointeja.

Pahimpia ovat keski-ikäiset miehet muutaman kaljan jälkeen. Ne, joilla on vähän parempaa batistinia päällä.

Lähestymistapoja on kaksi. Joko huudellaan törkyisiä ehdotuksia tai puhutellaan tyttölapseksi, jota torutaan rumista tatuoinneista. Kohtaamiset päättyvät aina samalla tavalla. Doriksen vastaus on kaikille ihmettelijöille sama: “Kiitos mielipiteestäsi, sinulla on siihen oikeus. Hyvää päivänjatkoa.”

– Näille keski-ikäisille limanuljaskoille se ei koskaan riitä. Tilanteet päättyvät aina siihen, että he muuttuvat vihamielisiksi. Välillä jopa silloin, kun poikani on vierelläni.

Huomiota herättävät tatuoinnit takaavat sen, että Doris ei voi koskaan sulautua massaan. Vaikka juuri sitä hän välillä toivoo kipeästi.

Huonoina päivinä ihmisten tuijotus ja huutelut ärsyttävät. Jos Doris saisi valita, kukaan ei seuraisi häntä ruokakaupassa puolta tuntia vain tuijottaakseen hänen tatuointejaan. Ei antaisi elämänohjeita tai varoittelisi työttömyydestä.

– Utelijoille kerron, että työpaikoista ei ole ollut pulaa. Ja tatskatkin saa meikkivoiteella piiloon, jos vaikka työnantaja niin vaatii.

Doris Polviander
Mari Kahila / Yle

Postinumero poskessa kertoo lähiölapsuudesta

Kasvotatuoinneista ensimmäisen Doris otti vuonna 2014 vasemman kulmakarvan ylle. “Dream” muistuttaa toiveista ja unelmista. Kolmessa vuodessa kuvia on tullut pikkuhiljaa lisää.

Nämä on tällä hetkellä hyvän maun rajoissa. Doris Polviander

Hiusten alle piiloutuu sairaanhoitajan ja ruusun kuva. Vasemmassa poskipäässä on kaksi sydäntä – yksi pojalle, toinen edesmenneelle isälle. Doris on varannut tilaa myös kolmannelle, tulevalle rakkaudelle.

Oikeassa poskipäässä oleva numerosarja 330 on herättänyt kasvotatuoinneista eniten kysymyksiä. Se on poimittu porilaisen lähiön postinumerosta. Doris sanoo olevansa Itä-Porin tyttöjä henkeen ja vereen. Lapsuuden maisemat ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen hänen arvomaailmaansa.

– Väinölän kaupunginosa kasvatti minut. Siellä opin näkemään ihmisyyden tekojen takaa.

Doris kertoo, että kaikki hänen lapsuutensa kaverit ovat joko kuolleet, vankilassa tai päihdeongelmaisia. Hän toteaa, ettei Itä-Pori lähtenyt hänestä, vaikka hän lähti Itä-Porista muuttaessaan aikoinaan Helsinkiin. Yhtäkkiä Doris purskahtaa nauruun.

– Mun puheethan kuulostaa ihan joltain amerikkalaiselta jengitarinalta.

Doris haluaisi ottaa kasvoihinsa lisää tatuointeja. Samaan aikaan hän pelkää, että lisäkuvat kaduttaisivat myöhemmin. Tänä vuonna oli jo läheltä piti -tilanne. Doris tuli toisiin aatoksiin vasta tatuointituolissa istuessaan. Kasvoihin oli määrä tehdä valkoinen käärme, joka luikertelisi pitkin kaulaa ja kättä sormenpäähän saakka. Katumapäälle tultuaan pakaraan tatuoitiin “Fuck you”.

– Nämä on tällä hetkellä hyvän maun rajoissa. Haluaisin, että jos löydän itselleni miehen, voin mennä hänen vanhemmille kylään näyttämättä tökeröltä tai suttuiselta, Doris vitsailee.

Ei ensimmäiseksi kasvoihin!

Parinkymmenen vuoden aikana Lasse Sjöroos on tatuoinut korkeintaan kymmenen asiakkaan kasvot. Turkulainen tatuoija suhtautuu monen muun kollegan tavoin suurella varauksella naamaan tehtäviin kuviin. Hän suhtautuu muutenkin vastuullisesti työhönsä. Hän ei tatuoi alaikäisiä, ei edes vanhemmilta saadun lupalapun turvin.

Jos haluaa tatuoinneilla kapinoida, on siirryttävä kasvoihin. Lasse Sjöroos

Erityisesti kasvotatuointeja haluavia Lasse tenttaa pitkään. Hän haluaa selvittää ymmärtääkö asiakas varmasti mitä on tekemässä.

– Kasvotatuointi sulkee ihmisen elämässä edelleen monia ovia. Etenkin nuorten on hyvä miettiä rauhassa, miksi haluavat isona tulla ja pohtia tarkkaan kannattaako tatuoinnin ottaminen sittenkään.

Tatuoija Lasse Sjöroos.
Mari Kahila / Yle

Hampunlehti keskelle otsaa. Sen toiveen Lasse Sjöroos jätti toteuttamatta ja keski-ikäinen mies lähti tatuointistudiolta ovia paiskoen. 15 vuoden jälkeen miehen otsa on edelleen tatuoimatta, joten Lasse tietää tehneensä oikean ratkaisun.

Ensimmäiseksi tatuoinniksi Lasse Sjöroos ei tekisi kasvotatskaa kenellekään. Yleensä kasvoja tatuoivat ne, joilla on ennestään paljon väriä nahassaan.

Kasvotatuointeja tehdään nykyään yhä useammalle. Mistään villityksestä ei voi kuitenkaan Sjöroosin mukaan puhua. Mutta hän veikkaa niiden yleistyvän, koska tatuoinneista on tullut niin yleisiä.

– Ennen riitti hätkähdyttämiseen koko käsivarren tatuoiminen. Nykyisin hihatatska löytyy joka toiselta. Jos haluaa tatuoinneilla kapinoida, on siirryttävä kasvoihin.

Äidin stressi: Kiusataanko lastani?

Doris Polvianderin poika aloittaa syksyllä koulun. Luokalle ei ole tulossa ennestään tuttuja lapsia. Äiti stressaa jo etukäteen kiusataanko poikaa hänen vuokseen.

Hän tietää kokemuksesta, että lapset eivät ole luonnostaan ennakkoluuloisia. Heidät kasvatetaan sellaisiksi. Sitä Doris pitää lapsen kaltoinkohteluna.

– Suvaitsemattomuus syö elämästä sisältöä. Jos lapsi opetetaan pelkäämään erilaisuutta, hän ei uskalla tutustua uusiin asioihin tai ihmisiin avoimin mielin.

Doris Polviander
Mari Kahila / Yle

Oman lapsensa Doris haluaa kasvattaa itsenäiseksi. On opittava ajattelemaan itse, eikä mennä lauman mukana. Esimerkkinä toimivat hyvin tatuoinnit. Niitä ei kannata ottaa vain siksi, kun kaikki muutkin.

Ja jos Dorikselta kysytään neuvoa nuorelle kasvotatuoinneista haaveilevalle nuorelle, on vastaus lyhyt ja ytimekäs.

– Älä ota.

Valvira saa vinkkejä epäilyttävistä lääkemääräyksistä – "Panacod tuntuu olevan erittäin suosittu"

$
0
0

Suomessa määrätään joskus kipulääkkeitä turhan helposti, kertoo Valviran lääkintöneuvos Liisa Toppila. Epäilyttävistä lääkemääräyksistä tulee vinkkejä muun muassa poliisilta ja apteekeista.

– Jonkin verran meille tulee ilmoituksia, että lääkärit määräävät suhteellisen höllin perustein, hän kertoi Ylen aamu-tv:ssä maanantaina.

Valvira saa yhteydenottoja myös omaisilta ja lääkäreiltä.

Helsingin huumepoliisin päällikön Jukka Paasion mukaan lääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt. Hänen mukaansa viime kesästä lähtien kaduilla on näkynyt selvästi enemmän myyntiä. Yle kertoi aiemmin, kuinka pillerikauppa tuntuu poliisin näkökulmasta jopa riistäytyneen täysin käsistä.

Katukauppa on oma ongelmansa – toinen puoli asiassa on lääkkeiden lepsu määrääminen.

– Potilaalla on useita lääkäreitä, jotka määräävät esimerkiksi samana tai jopa peräkkäisinä päivinä kipulääkkeitä. Panacod tuntuu olevan erittäin suosittu, Toppila kuvaili.

"Minä vain jatkoin lääkitystä"

Toppilan mukaan yksi syy ongelmaan piilee siinä, että lääkäri luottaa lähtökohtaisesti siihen mitä potilas sanoo. Voi olla vaikea erottaa, milloin on kyse lääkkeiden väärinkäytöstä ja milloin todellisesta lääketieteellisestä perusteesta lääkemääräykselle.

– Potilaathan osaavat kertoa oikein hyvin sen tarinan, millä lääkkeitä tulee.

Toinen ongelma Toppilan mukaan on se, ettei lääkemääräyksiä punnita tarpeeksi.

– Usein kuulee lääkärin sanovan "minä vain jatkoin tätä lääkitystä" sen sijaan, että joka kerta määrätessä punnittaisiin hyvin tarkkaan, onko lääkkeen määräämiselle enää perusteita.

Kiire ei Toppilan mukaan ole syy jättää pohtimatta lääkemääräystä kunnolla.

– Kiirettä lääkärillä ei ole niin paljoa, etteikö hän ennättäisi arvioida mitä potilaalle tekee.

Valvontaviranomainen ei Toppilan mukaan voi lähteä suoraan valvomaan yksittäisiä lääkäreitä. Valtaosa lääkkeistä menee kuitenkin oikeaan käyttöön, lääkintöneuvos korostaa.

Ulkomaalaiset riipivät raakoja hilloja Lapissa – paikalliset raivoissaan

$
0
0

Väitteet raakojen hillojen poimimisesta ovat aiheuttanut vilkasta julkista keskustelua Lapissa. Tervolassa ulkomaalaiset poimijat olivat ehtineet poimia viikonloppuna kymmeniä litroja raakaa marjaa, ennen kuin paikallinen puuttui asiaan, kirjoitti Lapin Kansa maanantaina.

Asia on herättänyt runsaasti ärtyneitä ja jopa vihaisia kommentteja paikallisissa myös sosiaalisessa mediassa.

Tervolan tapauksessa kyseessä oli tiettävästi ensikertalaisia poimijoita, jotka olivat aikeissa myydä hillat kemiläiselle marjakauppiaalle.

Polarica: Ei meillä

Rovaniemellä toimivan marjanjalostusyhtiö Polarican varatoimitusjohtajan Jukka Kriston mukaan heidän yrityksensä poimijat eivät poimi raakoja marjoja.

– Vuosikausia olemme parhaalla mahdollisella tavalla kouluttaneet poimijat. Meillä on joka paikassa kuvat marjoista, mitä saa poimia ja mitä ei. Meillä ei todellakaan ole tällaista ongelmaa, Kristo sanoo.

Polarica ei osta vielä hillaa Suomessa.

– Hillahan on vielä raakaa. Olemme aloittaneet hillan ostamisen Ruotsin puolella Västerbottenissa.

Polarica ei paljasta hillan ostohintaa eli poimijalle maksettavaa hintaa. Kristo vetoaa kilpailurajoituksiin.

– Näin on ohjeistettu hyvin vahvasti sekä Ruotsin että Suomen puolella.

"Jos yhtenä kesänä repii kukkavarren, se ei tapa kasvia"

Hillan biomassasta suurin osa on maan alla turpeen sisällä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Rainer Peltolan mukaan hilla tekee joka vuosi uuden kukkavarren.

– Se on ruohovartinen kun taas esimerkiksi mustikka on puuvartinen. Jos yhtenä kesänä kukkavarsi tuhoutuu, ei se vielä kasvia tapa. Jos näin tapahtuu monena vuonna peräkkäin, niin silloin se luultavasti kuolee, Peltola sanoo.

Rajavartiolaitos veneilijöille ydinsukellusveneen kohtaamisesta: Uteliaisuus ei saisi saada liikaa valtaa

$
0
0

Maailman suurin ydinsukellusvene Dimitri Donskoi on saapunut Suomen edustalle kansainvälisille vesille, kertoi Puolustuvoimien pääesikunnan viestintä aiemmin Ylelle.

Rajavartiolaitoksen meripelastusasiantuntijan Petteri Leppäsen mukaan samoilla alueilla liikkuvien veneilijöiden uteliaisuus ydinsukellusvenettä kohtaan ei saisi saada liikaa valtaa. Leppänen pitää sopivana parin kilometrin välimatkaa.

– Voin kuvitella, että moni haluaa mennä lähellä katsomaan ja kuvaamaan, mutta oikea ratkaisu on kuitenkin pysyä riittävän etäällä siitä ja jatkaa matkaansa siihen suuntaan, johon oli menossa, Leppänen sanoo.

Leppäsen mukaan yksi syy riittävän etäisyyden säilyttämiseksi sukellusveneeseen on se, että jokainen sotilasalus on varautunut siihen, että sitä voidaan lähestyä myös muulla uhalla kuin toisella sota-aluksella.

– Ettei vaan tule tulkintaa, että jokin vene lähestyy vihamielisesti, vaikka Itämerellä tilanne onkin hyvin rauhallinen. Kuitenkin ympäri maailmaa käytetään pienveneitä isoja sota-aluksia vastaan pomminräjäytyksissä, Leppänen huomattaa.

Leppänen neuvoo veneilijöitä välttämään myös turhaa poukkoilevaa ajoa, sillä se voi aiheuttaa ongelmia sukellusveneelle ja muille Suomenlahdella liikkuville aluksille.

– Riippuen aina meriteiden säännöistä lähtökohtaisesti vasemmalta tuleva väistää. Jos ollaan ahtaissa kulkuväylissä, niin pienalus väistää aina isompaa alusta, Leppänen muistuttaa.

EU-komission jättisakot rokottivat Googlen tulosta

$
0
0

Googlen emoyhtiön Alphabetin liikevoitto laski rajusti vuoden toisella neljänneksellä. Yhtiön huhti-kesäkuun tulos putosi 28 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna ja liikevoitto jäi 3,5 miljardiin dollariin eli noin 3 miljardiin euroon.

Rajun laskun takana on EU-komission hakukoneyhtiö Googlelle antamat 2,74 miljardin dollarin eli 2,4 miljardin euron ennätyssuuret sakot, jotka määrättiin määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

Komissio katsoi Googlen suosineen omaa hintoja vertailevaa verkkopalveluaan hakutuloksissa. EU on vaatinut lisäksi, että Googlen on muutettava toimintatapaansa.

Alphabetin liikevaihto kuitenkin kasvoi 21 prosentilla vuoden takaiseen verrattuna nousten 26 miljardiin dollariin eli 22,3 miljardiin euroon.

Lähteet: AFP, Reuters

Presidentti Trump taipunee Venäjä-pakotteiden hyväksymiseen

$
0
0

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hyväksynee uusia Venäjä-pakotteista koskevan lakipaketin. Asiasta kertoo muun muassa CNN.

Valkoisen talon viestintäsihteeri Sarah Huckabee Sanders sanoi ABC:n tv-haastattelussa, että Trumpin hallinto tukee tiukkaa Venäjä-politiikkaa ja laittaa pakotteet voimaan. Valkoisen talon tuore viestintäjohtaja Anthony Scaramuccin linja on hiukan varovaisempi. Scaramuccin mielestä Trump vasta harkitsee, mitä tekee.

Kongressin johtajat pääsivät viikonloppuna yhteisymmärrykseen paketista, joka sisältää muun muassa uusia Venäjän, Iranin ja Pohjois-Korean vastaisia pakotteita. Senaatti ja edustajainhuone äänestävät paketista tällä viikolla.

Scaramuccin mukaan laki oli alun perin huonosti kirjoitettu, mutta neuvotteluiden jälkeen pakettia muutettiin niin, että Valkoinen talo voi hyväksyä paketin.

Täyskäännös Trumpin Venäjä-politiikassa

Trumpin hallinto on ollut nihkeä hyväksymään pakettia, koska se rajaa presidentin valtaa tehdä yksin päätöksiä Venäjä-pakotteiden helpottamisesta.

Trump on pyrkinyt lämmittämään Yhdysvaltain kireitä suhteita Venäjään ja presidentti Vladimir Putiniin, mutta jos laki hyväksytään, se sitoo hänen käsiään ja voi merkitä täyskäännöstä Trumpin Venäjä-politiikassa.

Lakipaketin vaikutukset maiden suhteisiin saattavat olla pitkäaikaisia. Kun pakotteet on kirjattu lakiin, niitä on paljon nykyistä vaikeampi muuttaa.

Kongressi haluaa kuitenkin rangaista Venäjää puuttumisesta Yhdysvaltojen vaaleihin ja toimista Krimillä.

EU:n vastatoimet mahdollisia

Yhdysvaltojen pakotteet voivat johtaa myös EU:n vastatoimiin. Financial Timesin mukaan Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on vaatinut välitöntä selvitystä siitä, miten EU toimii, jos Yhdysvaltojen uudet pakotteet haittaavat eurooppalaisten yhtiöiden toimintaa. Tiedot perustuvat lehden näkemään asiakirjaan.

EU tahtoo Trumpin hallinnolta selvän varmistuksen siitä, että pakotteet eivät vaikuta EU:n intresseihin. Vaihtoehtona on, että komissio estää pakotteiden voimaantulon Euroopassa.


Professori kansanliikkeistä ja valitsijayhdistyksistä: Demokratia nykyisessä muodossaan on helisemässä

$
0
0

Suomessa valmistaudutaan ensi vuoden tammikuussa järjestettävään presidentinvaaliin uudessa tilanteessa. Vaaliin on tulossa ainakin kolme valitsijayhdistyksen kautta presidentiksi pyrkivää ehdokasta: tasavallan presidentti Sauli Niinistö, europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ja MV-lehden päätoimittaja Ilja Janitskin.

Ranskassa Emmanuel Macron saavutti presidenttiyden toukokuussa erillisen kansanliikkeen avulla ilman perinteistä puoluekoneiston tukea.

Helsingin yliopiston professorin Tom Moringin mukaan poliittiset kansanliikkeet ja valitsijayhdistykset ovat tämän ajan tuote. Hänen mukaansa Euroopassa on käsillä ilmiö, jossa erityisesti presidenttiehdokkuudelle haetaan tukea mieluummin kansanliikkeeltä kuin puolueelta.

– Demokratia vanhoissa demokratioissa nykyisessä muodossaan on helisemässä. Voidaan sanoa myös, että näillä liikkeillä, ehdokkailla sekä imagoilla ja visioilla pyritään hakemaan uudessa tilanteessa uskottavuutta siinä missä vanha puolueisiin perustuva rakenne ei enää oikein kanna, Moring sanoi Ylen Päivän kasvo –ohjelmassa.

Moringin mukaan kansanliikkeet ja valitsijayhdistykset ovat nykyisin suosiossa myös siksi, koska ehdokkaat haluavat laajentaa kannatuspohjaansa yli puoluerajojen.

– Samalla pyritään houkuttelemaan muita kasvoja ja nimiä mukaan. Halutaan pois siitä, että olisi pelkästään yhden puolueen ehdokas. Tähän liittyy myös haaste puolueille, että ette ole oikein hoitaneet hommianne, nyt on parempi mennä näin.

Kansanliike jo Ahtisaaren aikana

Vaikka valitsijayhdistys ilmiönä tuntuu olevan varsin tuore, Moringin mukaan kansanliikkeen kokoamisesta presidenttiehdokkaan taakse on ollut merkkejä Suomessa jo 1990-luvulta saakka.

– Kun Martti Ahtisaari valittiin silloin presidenttiehdokkaaksi, niin eivät pelkästään puolueen jäsenet saaneet äänestää vaaleissa vaan äänestykseen saivat osallistua myös muut kuin puolueen jäsenet. Silloin he oikeastaan päättivät sen, kuka on puolueen ehdokas.

Moringin mukaan ehdokkaat eivät kuitenkaan pääse täysin irti aiemmista viiteryhmistään alkamalla valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi. Hänen mukaansa esimerkiksi Sauli Niinistö on yhä selvästi porvarillinen ehdokas, jolla on oma henkilötaustansa.

Niinistön valitsijayhdistys onkin erittäin kokoomuslaisissa käsissä. Valitsijayhdistyksen asiamiehenä toimii kokoomusvaikuttaja, ex-kansanedustaja Heikki A. Ollila. Niinistön presidentinvaalikampanjaa taas ryhtyy pian vetämään presidentin erityisavustaja Pete Pokkinen, joka on aiemmin muun muassa avustanut useita kokoomusministereitä.

Suomalaisyliopisto aikoo mullistaa energiantuotannon – tulevaisuudessa puhelimen voisi ladata pelkästä ilmankosteudesta

$
0
0

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on meneillään tutkimus, jossa etsitään keinoja ottaa energiaa talteen ilmankosteudesta. Tavoitteena on kehittää aurinkokennoja vastaava uusiutuvan energian konsepti, joka mahdollistaa ilmankosteuteen perustavan energian tuotannon.

Tutkijat arvioivat, että tulevaisuudessa esimerkiksi matkapuhelimet tai muut kannettavat älylaitteet voivat latautua itsestään hyödyntämällä vain kosteutta ilmassa.

– Tämä idea voi johtaa isompiin innovaatioihin. Noin 10–20 vuoden päästä tämä teknologia voi olla siinä pisteessä, että ensimmäiset prototyypit saadaan markkinoille. Tutkimamme materiaali ei välttämättä ole lopullinen materiaali, mutta siinä on paljon potentiaalia, professori Erkki Lähderanta Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta toteaa tiedotteessa.

Suhteellinen ilmankosteus on yleensä vähintään 25 prosenttia. Kun ilmankosteudessa olevat vesipartikkelit liikkuvat, niiden pinnalle syntyy sähkövaraus. Sähkön muodostuminen ja vapautuminen ilmakehän vesipisaroista on ilmiönä tunnistettu jo kauan aikaa sitten. Ilmiön monimutkaisuudesta johtuen sen tutkiminen on ollut kuitenkin haastavaa.

Nyt tutkijat ovat kehittäneet materiaalin, johon ilmankosteuden avulla muodostuvaa sähköenergiaa saadaan varastoitua ja sitä voidaan tutkia. Materiaali on zirkoniumoksidiin perustuva nanokomposiitti. Zirkoniumoksidi on ionijohde, jossa sähkönjohtavuus perustuu oksidi-ionien liikkeeseen materiaalissa. Vesipisaroiden liikkuessa materiaalin pinnalla, varastoituu muodostunut sähkö zirkoniumoksidin nanopartikkeleihin.

Tutkimusta varten zirkoniumoksidi-pohjaisista nanokomposiiteista valmistettiin ohutkalvoja alumiinielektrodeja sisältävälle lasipinnalle. Nanokomposiitti suihkutettiin lasipinnalle aerosolin avulla. Valmiin näytekappaleen pinnalle johdettiin kosteaa ilmaa. Sen jälkeen näytteen ominaisuuksia tutkittiin atomivoimamikroskoopilla sekä pintapotentiaalimikroskoopilla.

Mikroskoopeilla on mitattu muun muassa näytteen pinnan muotoja ja sähköisiä ominaisuuksia eri ilmankosteuspitoisuuksilla.

– Tutkimme materiaalin pinnalle syntyvää energianmäärää, eli mikroampeereja. Olemme päässeet mittauksissa jopa yhden voltin jännitteeseen. Virran suuruus on ollut muutama mikroampeeri neliösenttimetriä kohden, professori Erkki Lähderanta kertoo.

Tutkimukset osoittavat, että korkeampi kosteustaso johtaa vahvempaan sähkökenttään näytteessä. Ilmankosteudesta on siis mahdollista tuottaa pieniä määriä sähköä, jota voidaan tarpeeksi isoissa määrissä käyttää esimerkiksi sähkölaitteiden virrantuotantoon.

Ihanteellisen yhdistelmän aikaansaamiseksi täytyy kuitenkin löytää teknisesti oikeat vakiosuureet, kuten nanokomposiittikerrosten paksuus, komposiittien nanohiukkasten määrä sekä sähköä johtavien alumiinielektrodien geometriset suureet.

Tutkimushankkeessa on mukana yhteistyökumppaneita Euroopasta ja Yhdysvalloista.

Tutkimus: Huonosti nukkuvat mahdollisesti alttiimpia Alzheimerin taudille

$
0
0

Uniongelmat voivat olla varhainen merkki muuten terveen ihmisen suurentuneesta riskistä sairastua Alzheimerin tautiin. Vielä on tosin epäselvää edistävätkö uniongelmat sairastumista vai ovatko ne kehittyvän dementian varhainen oire.

Tiedot perustuvat Neurology-lehdessä julkaistuun tutkimukseen, johon osallistui hieman yli sata keskimäärin 63-vuotiasta. Osallistujat olivat muuten terveitä, mutta heillä oli perinnöllinen alttius sairastua Alzheimerin tautiin.

Kun osallistujien selkäydinnäytteitä tutkittiin, uniongelmista ja päiväväsymyksestä kärsivien näytteistä löytyi selvästi enemmän biologisia merkkiaineita, jotka on yhdistetty Alzheimerin tautiin. Kaikki uniongelmat, kuten esimerkiksi uniapnea, eivät kuitenkaan liittyneet suurentuneisiin merkkiainepitoisuuksiin.

Uniongelmien ja Alzheimer-riskin yhteys ei johtunut eroista potilaiden koulutustasossa, lääkityksissä, masennusoireissa tai painoindeksissä, mutta on silti mahdollista, että jotkin muut, tässä tutkimuksessa huomiotta jääneet seikat ovat vaikuttaneet tuloksiin. Tämän vuoksi tuloksia kannattaa tulkita varoen ennen lisätutkimuksia.

Alzheimerin tauti on yleisin aivoja rappeuttava etenevä muistisairaus. Noin 15-20 prosenttia yli 85-vuotiaista sairastaa sitä. Taudin perimmäistä syytä ei tiedetä eikä siihen ole parantavaa hoitoa.

Uutispalvelu Duodecim

Vaarallisen hauras 84-metrinen savupiippu puretaan Vaasassa – purkutyön hoitaa kauko-ohjattava robotti

$
0
0

Toimitusjohtaja Mikael Sparf tekee pitkää päivää. Sparfin yhtiö Sparal valmistautuu purkamaan alas 80-luvulla lakkautetun Suomen Sokerin Vaasan tehtaan vanhan savupiipun. Kyseessä ei ole mikä tahansa purkutyö, vaan 84-metrinen tiilitorni.

– Tämä on meidän korkein kohteemme ja tuplasi edellisen ennätyksemme, joka oli arviolta 37 metriä. Aika fossiilitouhua, sillä ei enää tehdä tälläisiä tiilipiippuja, Sparf sanoo.

Vaarallisen hauras piippu

Vaasan sokeritehtaan savupiipun kunto on huono. Korkean piipun purkaminen on jo itsessään vaativa tehtävä, saati sitten heikkokuntoisen tornin.

Sparfin mukaan etenkin piipun yläosa on hauras.

– Siellä on pysty- ja vaakahalkeamia. Riski on, että seinänpalasia voi kaatua hallitsemattomasti [piipun] ulkopuolelle, vaikka me työskentelemme eri paikassa.

Sparf muistuttaa, että ulkopuolisilla ei ole työmaa-alueelle mitään asiaa. Ei, vaikka haluaisi itselleen talteen palan vanhaa savupiippua.

– Siellä on tiiliin sekoittuneena raskasmetallia ja myrkkyjä. Ne menevät kaikki murskaimen läpi ja jätteenkäsittelyyn, Sparf sanoo.

Ja vaikka muutaman sadan gramman painoinen tiilenpala ei kädessä tunnu kovin isolta ja painavalta, 84-metristä tippuessaan se aiheuttaa jo melkoisen vaaran.

– Kuulostaa kevyeltä, mutta korkealta pudotessaan ne ovat vaarallisia. Siellä on myös metallitikkaita ja muita tornin kyljessä, jos niihin pomppaa, voi tiili lentää kauaskin.

Ab Sparal Oy:n toimitusjohtaja Mikael Sparf.
Ab Sparal Oy:n toimitusjohtaja Mikael Sparf.Axel Brink/Yle

Robotti purkaa

Sokeritehtaan savupiipun purkamista on suunniteltu pitkään ja huolella. Hyvin suunniteltu ei tässä tapauksessa ole kuitenkaan jo puoliksi tehty. Aina voi tulla yllätyksiä.

– Minuutissa voi koko homma muuttua, Mikael Sparf muistuttaa.

Tällä viikolla piipputyömaalla tehdään pääasiassa vielä valmistavia töitä. Jos hyvin käy, varsinaiseen purkuun päästään ehkä loppuviikosta.

– Sitten pysähdytään 45 metriin, pidetään työvaihetauko ja siirrytään toiseen työvaiheeseen. Siinä torni pysyy jonkun aikaa, Sparf sanoo. Koko torni pitäisi olla purettuna elokuun aikana.

– Piipun alapäässä saattaa olla pieni asbestilöytö. Jos se on asbestia, se joudutaan saneeraamaan pois. Pieniä seikkoja, joita tulee purkutyössä aina, mutta ne muuttavat aikatauluja.

Olennaisena osana purkutyötä työmaalla häärii robotti. Se on kauko-ohjattu ja muistuttaa pientä kaivinkonetta ilman ohjaamoa, Sparf kertoo. Konetta on mahdollista ohjata turvallisen matkan päästä.

Robotti on olennainen osa savupiipun purkamistyötä.
Suuri osa purkutyöstä hoidetaan vaarallisella työmaalla koneellisesti.Axel Brink/Yle

Omakotitalon hinnalla

Purkutyömaalla tehdään nyt pitkää päivää. Päivät ovat työläitä ja kiireisiä, Mikael Sparf uskoo. Kaiken toivotaan sujuvan hyvin, sillä kyseessä on suuri ja kallis urakka.

– Kun ottaa jätteet huomioon, ne maksavat enemmän kuin purkutyö, niin piipun purulla saat omakotitalon, Sparf naurahtaa.

Keskosille virkatut turvalonkerot auttavat myös muistisairaita – letkut saavat rauhan, kun käsissä on muuta hypisteltävää

$
0
0

Kokkolalainen lähihoitaja Johanna Kuoppala virkkaa tätä nykyä lähes kaiken liikenevän aikansa turvalonkeroita muistisairaille vanhuksille. Tarve Keski-Pohjanmaan keskussairaalan osastoilla on huutava, sillä keskosvauvojen tapaan myös muistisairaat repivät ja pyörittelevät käsissään elintoimintojensa kannalta tärkeitä letkuja.

Aikaisemmin turvalonkeroita on virkattu lähinnä keskosille. Viime vuonna siitä tuli koko Suomeen levinnyt buumi. Sitten syntyi ajatus, että turvalonkeroita voisi käyttää myös vanhuksilla.

– Meidän osastollemme tuli leikkaussalista muistisairas potilas, ja hänen käteensä oli ilmestynyt sillä reissulla turvalonkero. Hän oli kiskonut letkujaan ja joku oli hoksannut antaa vanhuksen käteen virkatun mustekalan. Niin vanhus sitten kosketteli mustekalan lonkeroita ja letkut saivat olla rauhassa, Johanna Kuoppala sanoo hymyillen.

Jos niistä vähistä hyvistä suonista revitään letku irti, silloin ollaan pulassa. Lähihoitaja Johanna Kuoppala

Vuoden ajan Kuoppala on virkannut mustekaloja omalle osasto seitsemälle,mutta aika ei riitä täyttämään tarvetta.

Vanhus voi repiä tipan irti kerran tunnissa

Leikkauksen jälkeen vanhuksen käsien ulottuvilla saattaa risteillä yli kymmenen erilaista letkua. Niiden poisrepiminen aiheuttaa paitsi kärsimystä potilaalle myös kiirettä hoitajille. Joskus muistisairas vanhus on saattanut repiä tippaletkun irti kerran tunnissa.

– Silloin on lääkärin luvalla jouduttu turvautumaan potilaan käsien sitomiseen, ettei hän pääse irrottamaan letkuja. Vanhoilla ihmisillä on huonot verisuonet, ja tipan laittaminen on hankalaa. Jos niistä vähistä hyvistä suonista revitään letku irti, silloin ollaan pulassa ja joudutaan laittamaan keskuslaskimokatetri, Kuoppala kertoo.

Joskus vanhus on repinyt itseltään irti myös virtsakatetrin, ja se voi aiheuttaa jopa vaurioita virtsaputkeen.

Lähihoitaja Johanna kuoppala.
Juhanna Kuoppala virkkaa turvalonkeroita niin paljon kuin vapaa-ajallaan ehtii. Tarve on silti suurempi.Kalle Niskala / Yle

Turvalonkero tuntuu muistisairaan kädessä tutulta

Turvalonkeron ansiosta sairaalaletkut saavat olla Kokkolan kirurgisella osastolla tällä hetkellä pääosin rauhassa, sillä virkatun mustekalan lonkeroihin muistisairas tarttuu hanakasti.

Yksi vanha kalastaja kuvitteli selvittelevänsä kalaverkkoja. Lähihoitaja Johanna Kuoppala

– Yksi vanha kalastaja kuvitteli selvittelevänsä kalaverkkoja. Eräs mummu taas laittoi lonkerot aina letille ja me ohikulkiessamme availtiin niitä. Sitten hän sai letittää ne uudelleen. Ennen ne olivat ne letkut, jotka olivat rusetilla ja solmussa, lähihoitaja Johanna Kuoppala sanoo.

Kuoppala on vedonnut Facebookissa käsityötaitoisiin, että he virkkaisivat Keski-Pohjanmaan keskussairaalalle turvalonkeroita myös vanhusten käyttöön. Ensimmäiset mustekalat tulivat pian vetoomuksen julkaisun jälkeen, ja Kuoppalalle tulleiden viestien mukaan paljon on vielä tulossa.

Turvalonkeroille on kova tarve senkin takia, että ne ovat henkilökohtaisia ja lähtevät vanhuksen mukaan kotiin tai hoitokotiin. Kuoppala toivoo, että jatkossa turvalonkeroita saataisiin jokaiselle sairaalan osastolle, koska niistä on seurannut pelkkää hyvää.

– Ihan selkeästi letkujen repiminen on vähentynyt. Jos heittäisin villin arvauksen, niin repiminen vähentynyt jopa 80 prosenttia, kun käsissä on turvalonkero.

Älyvaatemiljonäärin sapattivapaa päättymässä: "On aika palata keksimään jotain uutta"

$
0
0

Viimeisen vuoden Akseli Reho on omien sanojensa mukaan tehnyt vähän kaikenlaista. Hän on rakentanut legoista hiirenloukkuja, siivonnut kellaria ja järjestellyt valokuvia. Ja viettänyt aikaa perheensä kanssa.

– Olen tutustunut lapsiini hurjasti. Sillä on kaikkein suurin arvo tulevaisuuttakin ajatellen.

Vuonna 2015 kankaanpääläinen Akseli Reho oli yksi Suomen suurituloisimmista. Syynä oli yritys nimeltä Clothing+, jonka Reho myi yhdysvaltalaisyhtiölle. Älyvaatteita valmistaneen yrityksen myynti toi Rehon rahapussiin noin 5,5 miljoonaa euroa.

– Olen aina ollut pienessä omassa maailmassani elävä kaveri. Miljonääriotsikot eivät elämääni juuri muuttaneet.

Reilun 11 000 asukkaan Kankaanpäässä Reho tunnetaan älyvaatteiden lisäksi teatteriharrastuksesta ja urheilusta. Menestys ei ole tuonut mukanaan ikäviä kommentteja, päinvastoin.

– Paikallislehden mielipidepalstalla pohdittiin uimahallin remonttia ja joku ehdotti minua mukaan keksimään uutta. Olin siitä oikein imarreltu.

Viime vuonna Reho jäi sapattivapaalle, jolla hän on nyt ollut reilun vuoden. Pian on aika palata takaisin keksimään uutta.

Älykästä energiaa keksimässä

Syyskuun alussa Akseli Reho aloittaa kehitysjohtajana kankaanpääläisessä Vatajankosken Sähkössä. Hän kertoo suurimmaksi vahvuudekseen sen, ettei tiedä energiabisneksestä mitään.

– Minä olen se kyselijä ja utelias keksijä, jonka tarkoitus on tuoda yritykseen jotain uutta ja yllättävää.

Keksijänä Reho uskoo älykkyyteen. Mutta minkälainen on älykäs energiayhtiö?

– Älykäs yhtiö ei tuhlaa. Se tarjoaa hienoja ratkaisuja, toimii yhteiskunnan keskellä nerokkaasti ja kekseliäästi. Parhaimmillaan se tuo ympäristöystävällisyyttä, hyviä palveluita ja paremman työyhteisön, Reho miettii.

Mahdottoman voi toteuttaa

Omien toimintatapojen ulkopuolelle katsominen on Akseli Rehon mielestä keino, jota muutkin yritykset voisivat hyödyntää.

– Alojen rohkea yhdisteleminen toimii. Ei tarvitse varsinaisesti keksiä mitään uutta, vaan kokeilla miten eri alat toimivat yhdessä. Miten esimerkiksi menestyksekkäiden Uberin tai Airbnb:n toimintatavat toimisivat sähköyhtiön kanssa?

Soraääniä löytyy aina. Rehoa epäilijät naurattavat.

– Moni mietti myös vuonna 1998, että elektroniikan ja vaatteiden yhdistäminen on mahdoton ajatus, mutta Clothing+ on aika hyvä esimerkki siitä, ettei ollut.

Mahdottoman tekeminen on Rehon intohimo. Ideoita syntyy jopa riesaksi asti.

– Hyvän idean tunnistaa siitä, että kriittisen palautteen jälkeenkin se vielä kutkuttaa. Hyvän idean kanssa ei luovuta, vaan sen vie loppuun asti.

Hanki kumppaneita

Aloittavia keksijöitä Akseli Reho neuvoo uskomaan omaan itseensä.

– Täytyy luottaa omaan viettiin. Suomalaisten perisynti on usein se, että omaan ideaan rakastutaan liikaa. Ideaa ei uskalleta kertoa kenellekään ja sen kanssa mennään lopulta hautaan.

Reho itse ideoi usein kävellessään, mukanaan muistikirja. Parasta on silti ideoida hyvässä porukassa.

– Kannattaa hakea kumppaneita. Yksin ei kannata lähteä toteuttamaan – etsi optimistisia, loogisia ja kriittisiä kavereita ja työskentele heidän kanssaan.

Tutkija: Hillan pölytys onnistui erinomaisesti

$
0
0

Kävimme viime torstaina (20.7.) hyönteisten pyynnissä tutkija Jukka Salmelan kanssa aivan Rovaniemen keskustan lähellä Kirkkolammen rannassa.

Salmela pyydysti haavilla hyönteisiä lammen rantapuskista. Vierestä näytti että lennossa on vain mesiangervon kimpussa pörrääviä kimalaisia. Lapin Maakuntamuseon amanuenssina työskentelevän Salmelan haaviin jää kuitenkin kymmeniä hyönteislajeja.

Kukkakärpänen Rovaniemen Kirkkolammen puistosta 20.7.2017
Kukkakärpänen Rovaniemen Kirkkolammen puistosta 20.7.2017Uula Kuvaja / Yle

– Tuossa on kukkakärpänen, joka yrittää lähteä karkuun tästä, Nämä ovat erittäin tärkeitä hillan pölyttäjiä. Vaikka on ollut kylmää kesää, sateistakin keliä niin kukkakärpäsiä ja sukaskärpäsiä on näkynyt tosi paljon hillan kukilla. Näkemykseni täältä Etelä-Lapista ja Itä-Lapista on, että hillan pölytys onnistui erinomaisen hyvin.

Eri puolilta Lappia on viikonvaihteessa kantautunut hajanaista tietoa paikoin runsaalta näyttävästä hillasadosta. Mitään ehdottoman varmaa ja kattavaa on kuitenkin mahdotonta sanoa niin hillasta kuin räkästäkään.

Hyönteisnäyte säilötään pirtuun tarkempia tutkimuksia varten. Rovaniemi 20.7.2017.
Hyönteisnäyte säilötään pirtuun tarkempia tutkimuksia varten. Rovaniemi 20.7.2017.Uula Kuvaja / Yle

Myös hyönteiskesän jatkon ennustaminen on hankalaa, mutta jotain sentään voidaan sanoa tähänastisesta kesästä. Tutkijan mukaan kylmän ja hitaan kesäntulon poikkeuspiirre on ollut monen hyönteislajin elon ajoittuminen samaan ajankohtaan.

– Paarmoja näkyi hellepäivinä aika paljon tässä ja niitä oli hellepäivinä useita lajeja yhtä aikaa lennossa. Niiden lento ajoittui nyt samaan aikaan ja sen näki poroista koska ne olivat aika hermona tuolla tiellä. Hyttysiä, joista täällä Lapissa puhutaan sääskinä, on ollut aika vähäisiä määriä.

Eliöitä Rovaniemen Kirkkolammesta 20.7.2017
Hyönteisiä ja muita eliöitä Rovaniemen Kirkkolammesta 20.7.2017. Suurin kuuluu sukeltajiin. Uula Kuvaja / Yle

Salmelan mukaan hyttyset ilmaantuivat tänä kesänä tavallista myöhemmin ja määrien paikalliset vaihtelut ovat suuria. Mäkäräisiä on saattanut olla paikoin runsaasti.

Pieni hyönteisjahtimme Rovaniemen kaupunkiluonnossa toi saaliiksi kymmeniä hyönteis- ja muita eliölajeja myös lammen vedestä. Tutkijan mukaan Kirkkolammen ja puiston perusteellinen tutkimus osoittaisi, että täällä elää satoja hyönteislajeja tärkeänä osana ekosysteemiä.


Herätys: Kotihoidossa iso hintahaitari, irlantilaistutkija setvi nälkävuosia, Karukoski ohjaa Tolkien-elokuvan

$
0
0

Kotihoidon kuukausimaksuissa on isoja eroja

Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden kuukausimaksuissa on satojen eurojen eroja asuinpaikasta riippuen. Helsingissä asuva saa säännöllistä kotihoitoa halvimmalla, jos verrataan Manner-Suomen maakuntakeskuksia. Helsingissä neljä tuntia kotihoitoa kuukaudessa maksaa asiakkaalle noin 26 euroa, kun taas esimerkiksi Lahdessa sama maksaa noin 190 euroa.

EU ja Turkki keskustelevat Brysselissä

Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu Kuwaitissa kesäkuussa 2017.
Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu Kuwaitissa kesäkuussa 2017.Raed Qutena / EPA

Euroopan unionin ulkopoliittinen edustaja Federica Mogherini ja laajentumisesta vastaava komissaari Johannes Hahn tapaavat Turkin ulkoministerin tiistaina Brysselissä korkean tason keskusteluissa. Turkin ja Saksan diplomaattisten jännitteiden odotetaan nousevan tapaamisen puheenaiheeksi. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty järjestää Brysselissä tiistaina mielenosoituksen Turkin ihmisoikeustilanteesta.

EU-komission jättisakot rokottivat Googlen tulosta

Googlen emoyhtiön Alphabetin liikevoitto laski rajusti vuoden toisella neljänneksellä. Yhtiön huhti-kesäkuun tulos putosi 28 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna ja liikevoitto jäi noin 3 miljardiin euroon. Rajun laskun takana on EU-komission hakukoneyhtiö Googlelle antamat 2,4 miljardin euron sakot, jotka määrättiin määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

Kuolema korjasi satoa 150 vuotta sitten

Andrew Newby
Historioitsija Andrew Newby kertoo kuulleensa Suomen nälkävuosista ensimmäiseksi "ihanalta suomalaiselta punapäältä", jonka hän tapasi yliopistoaikoinaan. Tuo tuttavuus johti avioliittoon ja toi Newbyn Suomeen. Anniina Wallius / Yle

150 vuotta sitten 200 000 suomalaista menehtyi – muistatko syyn? Irlannissa tätä ei tarvitsisi kysyä, sillä oman maansa rajun nälänhädän muistavat kaikki. Irlantilainen historioitsija Andrew Newby on tutkinut, miksi Suomi ja Irlanti suhtautuvat nälkävuosiinsa niin eri tavoin.

Deadline: Karukoski ohjaa Tolkienien elämäkerran

Suomalaisohjaaja Dome Karukoski on valittu ohjaamaan maailman tunnetuimmasta fantasiakirjailijasta J. R. R. Tolkienista kertovaa elämäkerrallista elokuvaa, kertoo viihdesivusto Deadline. Sivuston mukaan elokuva on tutkimusmatka kirjailijan nuoruusvuosiin. Deadlinen mukaan elokuvaan etsitään parhaillaan näyttelijöitä.

Lappiin luvassa hellettä

Tiistain sääennuste.
Yle, lähde: Ilmatieteen laitos

Tiistaina Lapissa on aurinkoista ja poutaista ja lämpötila kohoaa paikoin hellelukemiin, kertoo Ylen meteorologi Seija Paasonen. Maan keskiosassa pilvisyys on runsasta, monin paikoin sataa vettä ja sää on jopa koleaa. Etelässä pilvisyys on vaihtelevaa ja jokunen sadekuuro voi syntyä.

Tarkemmat säätiedot löytyvät osoitteesta yle.fi/saa.

Yksi Suomen etsityimmistä henkilöistä jäi kiinni – otti omaa lomaa vankilasta

$
0
0

Etsintäkuulutettu Seppo Allan Valfrdin Lindeman palaa vankilaan suorittamaan tuomiotaan, josta hänellä on jäljellä vielä kolme vuotta ja kolme kuukautta. Lindeman etsintäkuulutettiin sen jälkeen, kun hän jätti palaamatta poistumisluvaltaan Satakunnan vankilaan.

Lindeman oli yksi Suomen etsityimmistä henkilöistä. Hänet oli lisätty keskusrikospoliisin heinäkuun alussa julkaisemaan Suomen kansainvälisesti etsityimpien listaan.

Lindeman saatiin kiinni useiden yleisövihjeiden avulla Mänttä-Vilppulasta viime viikon torstaina 20. heinäkuuta. Kiinniotto sujui rauhallisesti.

Kissanpennut kuolivat muovipussiin – sivulliset etsivät tekijää somessa huomattavan vihjepalkkion avulla

$
0
0

Heiveröinen kissanpentu veti viimeisen henkäyksensä pian sen jälkeen, kun ohikulkija avasi epämääräisen, keskelle valtatie kahdeksaa hylätyn jätesäkin. Sen sisaruksilta olivat voimat loppuneet jo aiemmin.

Kissanpennut olivat olleet pussissa ilmeisesti useita tunteja. Lähelle Laitilaa tiputetusta jätesäkistä oli tehty havaintoja pitkin päivää. Ohikulkijat uskoivat sen olevan täynnä roskia. Vasta viiden aikaan iltapäivällä joku päätti kurkata pussiin. Silloin oli jo liian myöhäistä.

– Säkki oli jo puoli seitsemältä aamulla siinä, kommentoi yksi ohikulkijoista Katariina Kuusiston Facebook-päivitykseen.

Kuusisto julkaisi etsintäkuulutuksen tekijästä Facebookissa eilen, pian tapauksen tultua ilmi. Hän teki sen pentujen löytäjän puolesta, joka ei halua nimeään julkisuuteen.

Ratkaisevasta vihjeestä luvattiin ilmoituksessa ensin 200 euron palkkio. Kommentoijat lisäsivät pottia ja tänään iltapäivällä se oli jo lähes 1 400 euroa. Huomattavasta vihjepalkkiosta huolimatta tekijästä ei ole vielä tietoa.

Poliisilla ei vielä tietoa

Poliisi ei ole kirjannut tapahtumasta rikosilmoitusta. Komisario Reijo Pennanen toivoo, että sellainen tehtäisiin aina, jos tilanteessa on syytä epäillä rikosta.

– Mielestäni tällainen tapaus täyttää eläinsuojelurikoksen tunnusmerkit. Teosta voi seurata sakkoja tai jopa vankeutta ja eläintenpitokielto.

Pennanen neuvoo, että vastaavissa tilanteissa voi soittaa vaikka hätäkeskukseen ja pyytää poliisia paikalle.

Mielestäni tällainen tapaus täyttää eläinsuojelurikoksen tunnusmerkit. Reijo Pennanen

Vihjepalkkion luvannut Katariina Kuusisto oli siinä ymmärryksessä, että ilmoitus poliisille olisi tehty. Hän on luvannut ottaa yhteyttä poliisiin, kun saa asiaan liittyviä vihjeitä.

Apua tarjolla

Kissat olivat harmaavalkoisia, noin viikon ikäisiä. Muuta niistä ei tiedetä. Katariina Kuusisto kertoo, että pennut toimitettiin Eviralle tutkittavaksi. Myöhemmin selviää kohtasiko niitä tukehtumiskuolema vai mitä niiden viimeisinä hetkinä on tapahtunut.

Joka tapauksessa loppu oli julma. Ei-toivotuista kissanpennuista pääsisi eroon huomattavasti inhimillisemmin.

Esimerkiksi eläinsuojeluyhdistykset auttavat etsimään kissoille uusia koteja. Kaikilla niistä ei ole omia tiloja kissojen vastaanottamiseen, mutta useimmat löytävät jonkin keinon auttaa.

– Me teemme tätä vapaaehtoistyönä muiden töiden ohella, mutta mukana on paljon ihmisiä, jotka tarjoavat hyvää hyvyyttään kissoille sijaiskoteja, kertoo Vakka-Suomen eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pauliina Hämäläinen.

Hämäläinen muistuttaa, että ketään ei tuomita.

– Me neuvomme ja autamme. Meidän kauttamme voi toimia myös nimettömästi, jos tilanne on pakottava. Oli se mikä vain, tällaista pussiin hylkäämistä ei saisi missään nimessä tapahtua.

Löytöeläimille uusi koti

Vapaaehtoisvoimin toimivat eläinsuojeluyhdistykset pystyvät huolehtimaan eläimistä vain tiettyyn pisteeseen asti. Kaupunkien palveluna toimivat löytöeläintalot puolestaan eivät voi ottaa vastaan lemmikeitä niiden omistajilta.

– Meille tulee vain löytöeläimiä. Maksua vastaan voimme toki huolehtia myös yksityisten tuomista lemmikeistä, kertoo Kirsi Saarni T:mi Terve Tassusta.

Saarni kertoo, että virkavalta tuo löytöeläintaloon esimerkiksi puistonpenkiltä löytyneitä kissanpentuja aika ajoin. Löytöeläintalon häkki ei tarjoa niille parasta mahdollista kasvuympäristöä, mutta suojaa se silti antaa.

Tällainen välinpitämättömyys ei vain mene järkeeni. Katariina Kuusisto

Kissojen hylkääjää Facebookissa etsivä Katariina Kuusistokin olisi toivonut, että kasitieltä löytyneille kissanpennuille olisi edes tarjottu mahdollisuus selviytyä.

– Jos hylkää kissat, niin laittaisi edes pahvilaatikkoon, jossa on ilmareiät. Ja kun laatikon vie löytöeläintalon lähelle, niin kyllä joku niistä huolehtii. Tällainen välinpitämättömyys ei vain mene järkeeni.

Kello 16:29 päivitetty tieto vihjepalkkion suuruudesta.

Helsingissä 160 euroa, Lahdessa 340 euroa – Vertaile kotihoidon hintaa eri kaupungeissa

$
0
0

Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden kuukausimaksu ei ole sama ympäri Suomen. Eroa voi olla asuinpaikasta riippuen jopa lähes 200 euroa.

Verrattaessa Manner-Suomen maakuntakeskuksia, erot ovat suuria etenkin silloin, kun kotihoitoa tarvittaan vain neljä tai 20 tuntia kuukaudessa.

Esimerkiksi yksin asuva eläkeläinen, jonka bruttotulot ovat vuoden 2016 keskieläkkeen (Eläketurvakeskus) mukaiset, maksaa Helsingissä huomattavasti pienemmän summan säännöllisestä kotihoidosta kuin vaikkapa Lahdessa tai Jyväskylässä asuva.

Alla olevassa taulukossa on laskettu kuukausimaksut henkilölle, joka asuu yksin ja saa kuukaudessa keskieläkkeen verran rahaa. Joidenkin kaupunkien kohdalla summa on vain suuntaa antava. Maakuntakeskuksista taulukosta puuttuvat Mikkeli ja Kokkola (Soite), joissa laskutus perustuu käyntikertoihin.

Jokainen kunta soveltaa maksuissa omaa maksutaulukkoaan. Vain tulorajat ja enimmäismaksuprosentit on määritelty asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (Finlex).

– Asetuksen taulukko antaa enimmäisrajat, mutta käytännössä kunnat kuitenkin soveltavat omia maksutaulukoitaan, joissa maksuprosenttia on suhteutettu palvelumäärään. Siitä syystä vaihtelua on – kuten kuntien välillä on muissakin maksuissa, toteaa sosiaali- ja terveyspalveluosaston neuvotteleva virkamies Satu Karppanen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Taulukko säännöllisen kotihoidon maksujen ehdoista.
Asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista on määritelty tulorajat ja enimmäismaksuprosentit. Kuukausimaksun suuruus lasketaan bruttotuloista.Kuvakaappaus Finlexin asetuksesta.

Vaihtelua maksuihin luo myös se, että kuntien maksutaulukoissa on eroja aikarajojen suhteen: siinä missä Kajaanissa (Kainuun sote), Rovaniemellä ja Turussa tuntijaottelut ovat hyvin karkeita, vaikkapa Joensuussa tuntijaottelu on tarkempi.

Esimerkiksi Turussa asiakkaan maksama prosenttiosuus bruttotuloista omavastuun jälkeen on sama, olipa tunteja 26 tai 50 kuukaudessa. Joensuussa puolestaan etenkin pienimmissä tuntimäärissä prosentit vaihtuvat nopeammin.

Taustalla on perusperiaate, että asiakasmaksut peritään asetuksen mahdollistaman maksimin mukaisesti. Jouni Sakomaa

Lisäksi kunnat saavat itse päättää, millä prosentilla laskuttavat, kunhan osuus pysyy pienempänä kuin asetuksessa määritelty enimmäisprosentti.

– Vaihtelua aiheutuu myös laskutuksessa esimerkiksi siitä, miten käytetty aika on laskettu.Kun asetus ei anna kovinkaan paljoa osviittaa, niin voidaan todeta, että käytännöt ovat varsin kirjavia, sanoo kotiin vietävien palveluiden tulosaluejohtaja Jouni Sakomaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä.

Vanhan ihmisen kädet ristittynä syliin.
Säännöllisen kotihoidon lisäksi on olemassa tilapäistä kotihoitoa sekä tukipalveluita.Sini Salmirinne / Yle

Myös laskutustavoissa on eroja. Kaikki maakuntakeskukset eivät käytä tällä hetkellä aikaperusteista, eli kuukausittaisiin tuntimääriin perustuvaa laskutusta.

Esimerkiksi Mikkelissä käytetään käyntiperusteista maksua eli kuinka monta käyntiä viikon aikana asiakkaan luona tehdään. Kaupungissa on kuitenkin tarkoituksena ottaa käyttöön aikaperusteinen maksu.

Seinäjoen kotihoidon johtaja Jaakko Kontturi toteaa, että asiakasmaksuihin olisi hyvä saada suoraan valtionhallinnon taholta määritellyt taulukot.

– Niitä sitten kaikki kunnat noudattaisivat. Tämä toteuttaisi paremmin asiakkaiden tasa-arvoista kohtelua. Varmaankin tällöin olisi vain järjestettävä kunnille jonkinmoinen tukijärjestelmä, jolla luotaisiin kunnille edellytykset samantasoisen palvelun tuottamiseksi.

Lähes 200 euron ero

Helsingin pientä kuukausittaista asiakasmaksua selittää se, että elämiskustannukset ovat kalliimpia kuin suuressa osassa muuta maata.

– Kotihoidon välttämättömien palvelujen lisäksi asiakkaille on haluttu jättää kohtuullinen rahasumma muuhun elämiseen, kuten asumis-, ruoka-, lääke- ja hygieniamenoihin. Yllättävästi Helsinki on asiakasmaksujen suhteen halvin maakuntakeskus, tästä asiasta syntynee mielenkiintoinen keskustelu, kertoo va. lännen palvelualueen johtaja Maarit Rautio Helsingin sosiaali- ja terveystoimialasta.

Kotihoito on monissa paikoissa painopiste ja kehittämiskohde. Marja Heikkinen

Helsingissä sekä viranomaiset että poliittiset päätöksentekijät haluavat panostaa ikääntyneiden kotona asumiseen. Säännöllisessä kotihoidossa oli yli 75-vuotiaista helsinkiläisistä alkuvuodesta 12,65 prosenttia, mikä on korkeampi luku kuin monissa muissa kunnissa.

Noin 100 kilometriä pohjoisempana, Lahdessa, asiakasmaksut saattavat olla jopa lähes 200 euroa kalliimpia kuin Helsingissä. Lahden kohdalla on huomioitava, että vuoden alusta toiminnasta on vastannut Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä.

– Yhtymän alueella sovelletaan siis kaikissa kunnissa samoja maksuja kuin Lahdessa, tosin Sysmä ja Heinola hoitavat perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon itse, joten niiden maksuista en ole aivan varma. Taustalla on perusperiaate, että asiakasmaksut peritään asetuksen mahdollistaman maksimin mukaisesti, sanoo kotiin vietävien palveluiden tulosaluejohtaja Jouni Sakomaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä.

Hoidon sisältö on aina yksilöllistä

Säännöllinen kotihoito (STM) on yhdistelmä kotipalveluita ja kotisairaanhoitoa. Sen sisältö riippuu aina asiakkaasta, se voi olla vaikkapa lääkehoitoa, arkipäivän askareissa auttamista, kodinhoidollisia asioita, sairaanhoitoa ja valvontaa.

Kainuun soten kotona asumista tukevien palveluiden palvelupäällikkö Marja Heikkinen kertoo, että esimerkiksi 40 tuntia kuukaudessa kotihoitoa voi tarkoittaa sitä, että asiakkaan toimintakyky alkaa olla jo merkittävästi alentunut. Silloin käyntejä on useita päivässä, melko varmasti yöhoitoakin olisi mukana. Kotihoito huolehtii perushoidon lisäksi muun muassa lääkehoidosta ja kodinhoitoon liittyvistä asioita.

Helena annostelee lääkkeeitä.
Säännölliseen kotihoitoon voi kuulua monenlaista, kuten lääkehoito.Tanja Kröger / Yle

Kotipalveluja voivat saada ikäihmiset, vammaiset ja sairaat tai henkilöt, joiden toimintakyky on muun syyn vuoksi alentunut. Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Säännöllisen kotihoidon lisäksi on olemassa tilapäistä kotihoitoa sekä tukipalveluita.

STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosaston neuvotteleva virkamies Satu Karppasen mukaan kotihoidon ja tukipalveluiden sisällöt ovat melko vakiintuneita eli eri kunnissa palvelun sisältö on suunnilleen sama. Palvelupäällikkö Marja Heikkinen on pitkälti Karppasen kanssa samaa mieltä.

– Vaihtelua voi olla eri paikoissa, mutta mitä nyt itse olen valtakunnallisesti liikkunut, niin aika samalla tasolla ollaan. Kotihoito on monissa paikoissa painopiste ja kehittämiskohde.

Kotihoidon välttämättömien palvelujen lisäksi asiakkaille on haluttu jättää kohtuullinen rahasumma muuhun elämiseen. Maarit Rautio

Kotihoidon piiriin asiakas pääsee palveluntarpeen arvioinnin kautta.

– Käytännössä asiakas, omainen tai muu läheinen voi ottaa yhteyttä kotihoitoon. Asiakasohjaaja tekee kotikäynnin ja arvioi palvelun tarpeen. Asiakkaan kanssa tehty hoito- ja palvelusuunnitelman päivitetään kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa toimintakyvyn muuttuessa, Heikkinen mainitsee.

Lue lisää:

Miksi tätä ei keksitty aiemmin? Hoitajat tekevät pidempää päivää, mutta jaksavat paremmin – ja vanhukset pääsevät ulos

Suomen ohi kulkeva ydinsukellusvene on jo aikansa elänyt – “Tässä haetaan vain näyttävyyttä”

$
0
0

Suomenlahden halki matkalla olevan ydinsukellusvene Dmitri Donskoin on määrä säväyttää jokavuotisen laivastoparaatin katsojia Pietarissa heinäkuun lopussa. Näin uskoo sotilasprofessori Petteri Lalu Maanpuolustuskorkeakoulusta.

– Tänä vuonna Venäjällä haluttiin ilmeisesti jotain todella näyttävää laivastoparaatiin. Nämä ovat suurimpia aluksia, mitä Venäjältä löytyy.

Vaikka ydinsukellusvene on maailman suurin, ei se näytä kelpaavan enää muuhun kuin informaatio-operaatioihin. Lehtitietojen mukaan siinä ei ole enää ydinaseita.

Viimeksi sitä on käytetty alustana uusien ohjusten testauksessa.

– Jos testitoiminta olisi edelleen käynnissä, ei alusta todennäköisesti tuotaisi tänne saakka.

Petteri Lalun mukaan operaatiolla halutaan vaikuttaa kotiyleisöön, mutta myös maihin, joiden ohi ydinsukellusvene kulkee. Pelotemielessä Venäjä toivoo, että laivojen matkanteosta tehtäisiin juttuja eri maissa.

– Kyllä tällä operaatiolla haetaan ennen kaikkea näyttävyyttä.

Ydinsukellusvene Dmitri Donskoin lisäksi matkassa on ydinkäyttöinen ohjusristeilijä Pietari Suuri. Molemmat alukset osallistuvat Venäjän laivaston vuosipäivän juhlallisuuksiin Kronstadtissa Pietarin edustalla heinäkuun viimeisenä viikonloppuna.

Ydinsukellusveneelle ei enää käyttöä

Kylmän sodan huippuvuosina, 1980-luvun alussa rakennetun sukellusveneen oli määrä iskeä Pohjoiseltä jäämereltä ydinsodan sattuessa.

Lännessä se tunnetaan Typhoon-luokan aluksena, Venäjällä nimellä Akula (hai).

Esimerkiksi Suomenlahdelle sukellusvene on aivan liian kookas operatiiviseen käyttöön.

Sotilasprofessori uskoo, että sukellusveneen tuominen Itämerelle kytkeytyy Venäjän suureen Zapad-sotaharjoitukseen, joka huipentuu syyskuussa.

– Sotaharjoituksen painopiste on lännessä. Sitäkin Venäjä haluaa tuoda esiin tällä näytöksellä, vaikka se ei varsinaisesti olekaan osa Zapad-harjoitusta, Lalu sanoo.

Venäjän ja Kiinan harjoitus varsinainen uutinen

Ydinsukellusvenettä enemmän sotilasprofessoria mietityttää Kiinan ja Venäjän käynnissä oleva yhteisharjoitus Itämerellä.

– Viime vuosina Itämerellä on ollut kuhinaa puolin ja toisin. Uuden toimijan tuominen Itämerelle hämmentää tilannetta entisestään, Lalu huomauttaa.

Lalun mukaan yhteisharjoitus viestittää Venäjän ja Kiinan sotilasyhteistyön voimistumisesta.

– Jos Kiina tulee Itämerelle harjoittelemaan kauppamerenkulun suojelua, niin eihän se kovin järkevältä tunnu, että Kiinan kauppamerenkulku olisi uhattuna täällä. Toki yhteisharjoittelu, jolla hankitaan osaamista vaikkapa Afrikan sarven alueen merirosvouksen torjuntaan voidaan tehdä myös Itämerellä.

– Ukrainassa itsensä pussiin pelanneelle Venäjälle, jolla on kuitenkin vähän merkittäviä liittolaisia ja tukijoita, on eduksi harjoittaa näyttävää sotilaallista yhteistoimintaa kenen tahansa halukkaan ja mieluiten kyvykkään toimijan kanssa. Tässä näkyvyydessä yhdistyvät varmasti molempien valtioiden edut.

Venäjä on aiemmin osallistunut Kiinan kanssa yhteisharjoituksiin Aasiassa. Tänä vuonna kiinalaiset tulivat ensi kertaa yhteisharjoitukseen Itämerelle ja Mustallemerelle.

Viime vuonna Venäjä siirsi ainoan lentotukialuksensa Admiral Kuznetsovin Välimerelle, mutta matkanteko takkusi, koska sota-alus oli niin huonossa kunnossa.

Lue myös:

Katso Ylen helikopterivideo maailman suurimman ydinsukellusveneen saattueesta Suomenlahdella

Rajavartiolaitos veneilijöille ydinsukellusveneen kohtaamisesta: Uteliaisuus ei saisi saada liikaa valtaa

Venäjän ydinsukellusvene saapui Suomen edustalle kansainvälisille vesille – Lähetä kuvasi meille, julkaisemme parhaat otokset

Jättimäinen Venäjän ydinsukellusvene tallentui videolle Tanskan edustalla – lähestyy nyt Suomenlahtea

Kiinan ja Venäjän sotalaivat harjoittelevat Itämerellä ensi viikolla – ja maailman suurin ydinsukellusvene on matkalla Suomenlahdelle

Viewing all 101404 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>