Luovien alojen uskotaan pelastavan talouden. Luovat alat kattavat pääasiassa erilaisia kulttuuripalveluja ja -tuotteita. Kulttuuria taas ylistetään juhlapuheissa kansamme perustaksi.

Ongelma näyttää olevan siinä, että kukaan ei oikein ymmärrä mitä kulttuuri tarkoittaa.

Kansantalous on verrattain yksinkertainen asia. Se perustuu tuottavuuteen. Talouden erimielisyydet syntyvät keinoista tuottavuuden saavuttamiseksi. Nykyinen talouskehitys pohjautuu yksityistämiseen. Oikeastaan kaikki länsimaat ovat vähentäneet omistuksiaan ja keskittäneet tuottavuustavoitteet yksityiselle pääomalle.

Tätä kutsutaan vasemmistopolitiikan kriisiksi. Liberaali oikeistopolitiikka uskoo markkinaehtoisen talouden toimivan kaikkein tehokkaimmin. Niinpä törmäämme tavan takaan uutisiin, jossa rautateitä, postilaitosta tai terveydenhuoltoa ollaan yksityistämässä.

Mutkia suoristaen palvelut ovat kannattavia vain silloin, kun ne tuottavat pitkällä aikavälillä voittoa

Aikaamme leimaa vahva usko siihen, että markkinoiden vapaassa ohjauksessa työn tuottavuus on maksimaalista – kun taas julkistalous ylläpitää rönsyjä, jotka jarruttavat talouskasvua. Suurimpia ongelmia syntyy silloin, kun alamme tarkastella palveluita tuottavuuden näkökulmasta.

Terveydenhuollon ja koulutuksen kaltaiset palvelut ovat sekä markkinaehtoista toimintaa että kansalaisoikeuksia. Yhteiskuntamme tavoittelee tilannetta, jossa välttämättömiä palveluita tuotetaan keskitetysti ja tehokkaasti. Julkiset palvelut nähdään kuluina, jotka tuottavat tappiota yhteiskunnalle.

Mutkia suoristaen palvelut ovat kannattavia vain silloin, kun ne tuottavat pitkällä aikavälillä voittoa. Koulutus voidaan ajatella yhteiskunnan sijoituksena tuleviin työntekijöihinsä. Vanhustenhoito taas on pelkkä kuluerä, eli talousjarru.

Kilpailukykyinen yhteiskunta hylkää tuottamattomat jäsenensä, mikä näkyy esimerkiksi Kreikan terveydenhuollon kauhutarinoina. Tästä olemme saaneet myös meikäläisen vanhustenhoidon puolella esimakua erilaisina heitteillejättöskandaaleina.

On kuitenkin yksi elinkeinon ala, joka ei näytä soveltuvan yksityistämiskehitykseen edes talouden näkökulmasta: se on kulttuuri. Hallituksen kärkihankkeessa kulttuuri nähdään selkeästi palveluna, jonkinlaisena julkistalouden virkistystoimintana.

Kulttuuri pitää kuitenkin viittansa alla paljon laajemman repertoaarin kuin vapaa-aikapalveluiden tuottamisen. Esimerkiksi kirjasto- ja museoverkko ovat sivistyspalveluiden kovaa ydintä ja muotoilun tai graafisen suunnittelun kaltaiset kulttuurin muodot ovat ydinosa tuotteiden markkinointia.

Kulttuurin monimuotoisuus tekeekin siitä hankalasti määrittyvän elinkeinoalan. Entistä hankalammaksi asia muuttuu, kun tarkasteltavaksi otetaan tuottavuus.

Tuottavuuden näkökulmasta kulttuuri on rahasampo, jolla ei ole oikeastaan mitään kielteisiä vaikutuksia

Kulttuuri on nimittäin kasvuala, ja se työllistää hämmästyttävän suuren osan suomalaisista. Vaikka kulttuuri ajatellaan palveluna ja siis valtion kulueränä, joka maksetaan Veikkausvoittovaroista, se on todellisuudessa talouden rakennemuutoksen voittajia. Kun kuljetusalan tai palvelualojen tulevaisuus näyttää tyrehtyvän digitaaliseen kehitykseen, kulttuurialoilla digitalisaatio on ennemmin kiihdyttänyt alan tuottavuutta.

Peliala on tästä selkein esimerkki, muttei suinkaan ainoa. Digitaalinen kulttuuri tavoittaa lähes kaikki suomalaiset erilaisina sovelluksina ja tuotteina.

Kulttuuri voi hyvin myös tapahtumien muodossa. Nyt loma-aikaan käytännössä jokaisessa suomalaisessa kunnassa on kulttuurialan festivaali tai tapahtuma.

Tuottavuuden näkökulmasta kulttuuri on rahasampo, jolla ei ole oikeastaan mitään kielteisiä vaikutuksia. Se ei juuri saastuta, ei kuluta mainittavasti luonnonvaroja, ei ole terveydelle vaaraksi eikä sen kasvulle ole rajoja.

Tuntuukin hämmästyttävältä, että julkinen keskustelu kulttuurista on niin kapeakatseista. Vaikka Suomessa on toimiva kulttuuriministeriö ja teräväpäinen kulttuuriministeri, alan stigma julkisena kulueränä säilyy.

Täysin markkinaehtoinen kulttuuri tai koulutus johtavat kansan eriarvoistumiseen ja sivistyksen kriisiin

Kulttuurin rahoitusta rinnastetaan toisinaan maataloustukeen tai maanpuolustuskuluihin. Nämä kaikki kolme takaavat omavaraisuuttamme. Muista poiketen kulttuuri kuitenkin kiihdyttää talouden kasvua ja synnyttää jatkuvasti uusia työpaikkoja.

Ongelma vain näyttää olevan siinä, että kulttuuri kattaa niin monimuotoisen kirjon erilaisia ammatteja, että sitä on vaikea hahmottaa kokonaisuutena. Sen piiriin mahtuu kaikki talouden muodot käsityöläisyydestä pörssiyhtiöihin.

Kulttuurin paradoksi markkinaehtoisessa politiikassa on sama kuin koulutuksen: sitä ei ole mahdollista kehittää ilman kattavaa julkisrahoitteista perustoimintaa. Samalla tavalla kuin yliopistot ovat riippuvaisia laadukkaista peruskouluista, tarvitsee kulttuuri julkisia instituutioita säilyttääkseen selkärankansa.

Täysin markkinaehtoinen kulttuuri tai koulutus johtavat kansan eriarvoistumiseen ja sivistyksen kriisiin.

Kulttuuripolitiikka on lähinnä keskustelua instituutioiden rahoituksesta ja kuluista. Kulttuurialan ihmiset yrittävät puhua poliitikoiden kieltä muuttamalla työnsä euroiksi, ja poliitikot taas hokevat mantraa kulttuurista itseisarvona. Molemmat tahot ovat hyvästä syystä tyytymättömiä keskustelun tasoon.

Kokonaiskuva tästä elintarviketeollisuutta suuremmasta kasvualasta on siksi hämärä ja huonosti määritelty.

Aleksis Salusjärvi

Kirjoittaja on helsinkiläinen päätoimittaja sekä kriitikko. Hän on runouden suurkuluttaja ja opettaa taiteesta kirjoittamista korkeakouluissa ja kursseilla. Vuoden 2017 hän kiertää ammattikouluissa ympäri Suomea vetämässä rap-lyriikkaan keskittyviä Sanat haltuun -työpajoja.

Yle kuvasi maanantaina helikopterista Suomenlahdella kulkeneita venäläisaluksia. Myös Merivoimat julkaisi valokuvia aluksista.

Kuviin ikuistetuista aluksista toinen on maailman suurin ydinsukellusvene Dmitri Donskoi ja toinen ydinkäyttöinen ohjusristeilijä Pietari Suuri (Pjotr Veliki).

Dmitri Donskoi on yli 170 metriä pitkä ja 23 metriä leveä sukellusvene. Sitä saattava ohjusristelijä ei jää yhtään huonommaksi, sillä silläkin on mittaa 252 metriä.

Alusten matkantekoa helikopterista seuranneen Ylen toimittajan Anna Karismon mukaan alukset olivat hieman ennen iltapäiväneljää saapumassa Helsingin edustalle. Hän sanoo, että alukset kulkivat saattueessa.

Hänen mukaansa ensimmäisenä saattuessa meni hinaaja-alus Nikolai Tshiker, seuraavana ydinsukellusvene Dmitri Donskoi ja viimeisenä ohjusristeilijä Pietari Suuri.

Alukset etenivät Karismon mukaan noin 11 solmun vauhtia.

– Aika hiljaista on ollut. Ei näkynyt bongailijoita, eikä huviveneilijöitä, kuvaili Karismo saattueen kulkua.

Ydinsukellusvene on matkalla Kronstadtin tukikohtaan, joka sijaitsee Pietarin edustalla.

Aluksia on kuvattu aiemmin Tanskan aluevesillä, kun ne saapuivat Itämerelle.

Suomalaisohjaaja Dome Karukoski on valittu ohjaamaan maailman tunnetuimmasta fantasiakirjailijasta J.R.R. Tolkienista kertovaa elämäkerrallista elokuvaa, kertoo viihdesivusto Deadline. STT kertoo saaneensa asialle vahvistuksen, mutta ei ole vielä tavoittanut Karukoskea kommentoimaan asiaa.

Karukoski on ohjannut muun muassa elokuvat Tyttö sinä olet tähti, Tummien perhosten koti, Kielletty hedelmä, Napapiirin sankarit, Leijonasydän, Mielensäpahoittaja ja Tom of Finland.

Deadline-viihdesivuston mukaan elokuvaan etsitään parhaillaan näyttelijöitä. Elokuvan käsikirjoituksesta vastaavat David Gleeson ja Stephen Beresford.

Deadlinen mukaan elokuva on tutkimusmatka J.R.R. Tolkienin nuoruusvuosiin ja kertoo siitä, kuinka hän löytää ystäviä, rakkauden ja taiteellisen inspiraationsa kaltaistensa hylkiöiden joukosta koulussa. Ystävyys joutuu kuitenkin koetukselle, kun ensimmäinen maailmansota puhkeaa.

Tapahtumat ovat toimineet myös inspiraationa Tolkienin tunnetuimmille Keski-Maa-aiheisille teoksille kuten Taru sormusten herrasta, Hobitti eli sinne ja takaisin sekä Silmarillion.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja tämän neuvonantajat ovat keskustelleet mahdollisuudesta korvata oikeusministeri Jeff Sessions, kertovat asiasta perillä olevat lähteet Washington Postille.

Keskusteluissa on myös pohdittu, kuka voisi korvata Sessionsin, jos oikeusministeri eroaa tai erotetaan.

Lehden lähteiden mukaan Sessionsin korvaaminen on nähty osana Trumpin liittolaisten strategiaa, jolla he yrittävät erottaa erikoissyyttäjä Robert Muellerin. Muellerin johtama FBI:n tutkijaryhmä selvittää Trumpin vuoden 2016 presidentinvaalikampanjan yhteyksiä Venäjään.

Trump on jo aiemmin näyttänyt turhautumisensa Sessionsiin. Trump sanoi aikaisemmin The New York Times -lehdelle, ettei olisi valinnut Sessionsia ministeriksi, jos olisi tiennyt tämän jääväävän itsensä Venäjä-tutkinnasta.

Aiemmin Sessionsin katsottiin olevan yksi Trumpin läheisimmistä neuvonantajista.

Venäläinen Iljušin Il-76 kuljetuskone laskeutui Lappeenrannan kentälle maanantaina iltapäivällä. Kone kuuluu Venäjän ilmavoimien lentoyksikköön, joka vastaa Venäjän presidentin ja pääministerin valtiovierailuilla tarvittavien varusteiden kuljettamisesta.

Koneen mukana Lappeenrantaan tuli kolmisenkymmentä presidentinhallinnon edustajaa. Viime viikolla tilauslento toi Lappeenrantaan lähes sata presidentinhallinnon edustajaa, joten kaikkiaan Moskovasta on lähetty Suomeen jo toista sataa virkamiestä varmistamaan vierailun sujumista.

Kuljetuskoneesta purettiin kaksi kylmäkorikuorma-autollista elintarvikkeita, joita käytetään vierailun aikana. Koneessa oli lisäksi rahtina presidentin kuljettamiseen käytettäviä erikoisvalmisteisia ajoneuvoja.

Ajoneuvojen joukossa oli myös viestiajoneuvo, jolla varmistetaan Venäjän presidentinhallinnon yhteyksiä Kremliin. Ajoneuvosta on yhteys muun muassa presidentinhallinnon käyttämään erikoiskoneeseen, joka seuraa usein presidentin tai pääministerin vierailua lentämällä lähialueella. Koneen tehtävänä on varmistaa datalinkkiyhteys Venäjän johtojärjestelmään.

Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Savonlinnassa torstaina. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ottaa Putinin vastaan Savonlinnan Punkaharjulla.

Kirkkaan vihreä autotallin ovi vaaleiden talojen seassa kiinnittää huomion jo kaukaa. Vihdin Perhosniityn asuinalueella on tiettävästi Suomen ensimmäinen pysyvällä rakennusluvalla varustettu merikonttitalo.

Ulkoisesti talo ei autotallin ovea lukuun ottamatta juuri poikkea muista alueen taloista. Sisällä rakennusmateriaali ei kuitenkaan jää epäselväksi. Aaltoilevat seinät, lommoiset katot ja kiinnityslenkit kertovat konttien seikkailuista maailman merillä.

– Me nimenomaan halusimme, että konttien historia näkyy. Miksi tekisimme merikonttitalon, jos emme haluaisi jättää näitä yksityiskohtia näkyviin, Niina Merta pohtii.

Lopullinen sysäys jo muutaman vuoden muhineeseen konttitalohaaveeseen löytyi nettihuutokaupasta, kun Vaasassa ja Hyvinkäällä toiminut grillikahvila etsi uutta omistajaa. Siitä tuli Niina Mertan perheen uusi keittiö.

– Ajattelin, että grillin tekniikkaa voisi hyödyntää rakentamisessa ja siitä se sitten lähti rullaamaan. Mietittiin, että jos suunnitelma ei mene kunnassa läpi, niin tehdään grillistä sitten vaikka varasto, Merta naurahtaa.

Konttien kysyntä kovassa kasvussa

Konttien kysynnän kasvu on huomattu Finncontainersissa, joka on yksi alan suurimmista suomalaisyrityksistä. Käytettyjä kontteja on myyty kahviloiksi, teollisuuden sähkö- ja kompressoritiloiksi, varastoiksi ja jopa uima-altaaksi. Lista on loputon.

– Ainakin kyselyt ovat lisääntyneet ihan räjähdysmäisesti. Toki kontteja myydään edelleen eniten alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, mutta erikoisprojekteihin niiden menekki on vähintään tuplaantunut neljän, viiden viime vuoden aikana, Finncontainersin asiakkuusjohtaja Tommi Uponen laskee.

Merikontit ovat 1–2 millimetrin vahvuista terästä ja lattiat vaneria. Alkuperäisestä käytöstään ne poistuvat yleensä 15–20 vuoden iässä, kun ruostuvat pohjarakenteet eivät enää kestä 20 000 kilon kuormaa. Alan ammattilainen ei ihmettele konttibuumia.

– Kontti on monikäyttöinen ja se ei vaadi rakennuslupaa. Kontin voi modifioida mieleisekseen ja se on rakenteeltaan vahva. Jos miettii, että puusta tekisi vastaavan rakennelman, niin kontti on jopa halvempi, Uponen huomauttaa.

Tarkkoja konttimääriä Finncontainers ei liikesalaisuuteen vedoten halua paljastaa, mutta sen Uponen lupaa, että kontteja riittää kaikille halukkaille.

– Kontteja on maailmassa niin paljon, että tarjonta riittää ihan varmasti.

Konttirakentajan haaveissa siintää jo seuraava projekti

Niina Mertan perheen talossa on käytetty merikonttien lisäksi muutenkin pitkälti kierrätysmateriaaleja ja -kalusteita. Rakennuskustannukset eivät silti juurikaan poikkea tavanomaisesta.

– Tässä on kuitenkin pitänyt tehdä paalutukset, sähköliittymät ja kaikki muut vastaavat työt. Kulut ovat hieman normaalia pienemmät, mutta ero ei ole mitenkään radikaali.

Sähköllä, puulla, ilmalämpöpumpulla ja poistoilmalämpöpumpulla lämpiävä ja viilenevä konttitalo sijoittuu C-energialuokkaan. Perhe muuttaa uuteen kotiinsa loppuvuoden aikana, ja sitten voikin alkaa jo suunnitella seuraavaa projektia.

– Konttimökki olisi kiva! Siihen voisi laittaa terassin katolle, Niina Merta sanoo.

Yhdysvaltain mukaan sen signaalitiedustelukone on joutunut tekemään väistöliikkeen välttyäkseen mahdolliselta yhteentörmäykseltä kiinalaishävittäjän kanssa Korean niemimaalla sunnuntaina.

Kahden aseistetun J-10-hävittäjän kerrotaan tulleen tunnistamaan laivastolle kuuluvaa EP-3-signaalitiedustelukonetta kansainvälisessä ilmatilassa Itä-Kiinan meren ja Keltaisenmeren väliselllä alueella. Tapahtumapaikan kerrotaan olevan noin 150 kilometrin päässä rannikolla sijatsevasta Quingdaon kaupungista.

Pentagonin edustaja Jeff Davis kertoo, että kiinalaishävittäjät lähestyivät amerikkalaiskonetta nopeasti takaa päin, hidastivat ja vetivät koneen lentokorkeutta ylöspäin. Davisin mukaan toimenpide oli vaarallinen ja sen seurauksena tiedustelukoneen ohjaaja joutui tekemään väistöliikkeen.

– Tämä poikkeaa tavallisesta turvallisesta toiminnasta, jota näemme Kiinan asevoimilta. Kansainvälisessä ilmatilassa tunnistuslentoja tapahtuu usein ja valtaosa niistä suoritetaan turvallisesti. Nyt kyseessä oli poikkeus, eikä sääntö.

Laivaston mukaan tiedustelukone oli alueella rutiiniluontoisella lennolla.

"Lopettakaa lennot"

Kiina on suunnannut aggressiivisia tunnistustoimenpiteitä signaalitiedustelukoneisiin aiemminkin. Toukokuussa kaksi Kiinan SU-30-hävittäjää kävi tunnistamassa Itä-Kiinan merellä Yhdysvaltain WC-135-konetta. Yhdysvallat kutsui tuolloin "epäammattimaiseksi" tapaa, jolla kyseinen tunnistaminen suoritettiin. WC-135 on suunniteltu havaitsemaan ydinsäteilyä ja tuottamaan tietoa esimerkiksi eri tahojen suorittamista ydinkokeista reaaliajassa.

Kiinan puolustusministeriön julkaiseman tiedotteen mukaan Yhdysvaltalaisten versio tapahtuneesta ei pitänyt paikkaansa, ja tunnistus oli ammattimainen ja turvallinen. Lausunnossaan Kiina toivoi Yhdysvaltain lopettavan tiedustelulennot alueella, jotta vastaavia välikohtauksia ei tapahtuisi enää.

Yhdysvallat on kuvaillut vaaralliseksi myös helmikuussa tapahtunutta tunnistuslentoa, jolloin kiinalaiskone tuli 300 metrin päähän laivaston P-3 vakoilukoneesta Filippiinien ja Manner-Kiinan välissä.

Vuonna 2001 tunnistuslennolla ollut J-8-hävittäjä ja Yhdysvaltain EP-3-tiedustelukone törmäsivät ilmassa. Kiinalaispilotti menehtyi ja amerikkalaiskone joutui tekemään hätälaskun Hainanin saarella sijaitsevaan tukikohtaan. Koneen 24 hengen miehistö pidettiin kiinniotettuina 11 päivän ajan, kunnes Washington pyysi tapahtumaa anteeksi.

Lähteet: Reuters, AP

Thaimaan viranomaiset ovat varoittaneet Suomeen matkaavia marjanpoimijoita matalasta tulotasosta ja huonoista työolosuhteista.

Savon Sanomien mukaan Thaimaan ulkoministeriö julkaisi viime keväänä tiedotteen, jossa tulotason ja työolosuhteiden lisäksi kiinnitettiin huomiota Suomen kylmään säähän. Poimijoita varoitettiin myös mahdollisuudesta tulla huijatuiksi.

Thaimaalaisten kiinnostus Suomen olosuhteisiin on noussut, sillä epäselvyyksiä on käsitelty myös käräjäoikeudessa. Kainuun käräjäoikeus hylkäsi hiljattain thaimaalaisten marjanpoimijoiden korvausvaatimukset, jotka koskivat kannattamatonta marjanpoimintamatkaa Suomeen. Keski-Suomessa puolestaan on nostettu ihmiskauppasyyte paikallista marjayrittäjää vastaan.

Marjasadon myöhäisen kypsymisen vuoksi thaipoimijat ovat tulleet Suomeen normaalia myöhemmin. Thaimaalaisia luonnonmarjojen poimijoita on Suomen metsissä tänä kesänä vain noin 2 500, kertoo Savon Sanomat.

Muokattu 25.7. klo 6.42: Juttua lyhennetty, lisätty linkki alkuperäiseen uutiseen.

Harvinaisesta geneettisestä sairaudesta kärsivä Charlie Gard ei todennäköisesti näe yksivuotispäiväänsä. Brittiläisen vauvan vanhemmat kertoivat maanantaina, että he eivät aio vaatia oikeudelta lupaa siirtää 11 kuukautta vanhaa lastaan kokeellisiin hoitoihin Yhdysvaltoihin.

– Päästäminen irti meidän kauniista pienestä Charliesta on vaikein asia, mitä koskaan joudumme tekemään, pojan äiti Connie Yates sanoi.

Hän sanoi kyynelehtien, että vauva olisi voitu pelastaa, jos hänelle olisi annettu hoitoa aiemmin.

Päätös laittaa pisteen kuukausia jatkuneelle oikeuskiistalle, jossa vastakkain ovat olleet lontoolaisen lastensairaalan henkilökunta ja kuolemansairaan pojan vanhemmat.

Poikaa hoitaneiden lääkäreiden mukaan Charlien vieminen kokeellisiin hoitoihin Yhdysvaltoihin olisi ainoastaan pitkittänyt lapsen kärsimyksiä. Britannian oikeusistuimet ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin eivät antaneet lupaa Charlien siirrolle samasta syystä.

Vanhemmat olivat tähän asti vastustaneet lääkäreiden arviota ja keränneet rahaa viedäkseen poikansa hoitoihin, joiden lopputuloksesta ei ole takuita.

Vanhemmat muuttivat mielensä kuultuaan amerikkalaista neurologia, jonka mukaan kokeellisesta hoidosta ei enää olisi hyötyä Charlielle.

Gardin vanhempien asianajaja sanoi maanantaina, että vanhemmat keskustelevat nyt lontoolaissairaalan kanssa siitä, miten Charlien annetaan kuolla.

Harvinainen tauti

Charlie-vauvalla on todettu erittäin harvinainen mitokondriaalinen depleetiosyndrooma, jonka seurauksena hän ei pysty hengittämään ilman hengityskoneen apua. Lääkäreiden mukaan hänen aivonsa ja sisäelimensä ovat vaurioituneet pysyvästi.

Britanniaa kuohuttanut tapaus on herättänyt kiinnostusta myös maan rajojen ulkopuolella. Tapaukseen ovat ottaneet kantaan niin Paavi kuin Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump. Kummatkin antoivat tukensa Charlien vanhempien taistelulle vauvan siirtämiseksi Yhdysvaltoihin.

Vauvaa hoitaneen lontoolaissairaalan mukaan Charlien elintoimintoja tukevat laitteet tulee sammuttaa ja antaa hänen kuolla rauhallisesti.

Terapiasta ei olisi enää ollut apua

BBC:n mukaan Charlien hoitokeinoksi ehdotettua nukleosiditerapiaa ei ole aiemmin käytetty Charlien tyyppiseen mitokondriaaliseen depleetiosyndroomaan. Charlieta hoitanut sairaala haki eettistä lupaa kokeelliseen hoitoon, mutta päätöksen tultua Charlien tila oli heikentynyt liian merkittävästi, jotta terapiasta olisi ollut apua.

Yhdysvaltalaislääkäri Michael Hirano matkusti Lontooseen viime viikolla selvittämään, olisiko Charlie voinut saada kokeellista hoitoa. Hän uskoi, että hoidon onnistumiselle oli ainakin kymmenen prosentin mahdollisuus.

Tapaus on nostanut esiin kysymyksen siitä, missä tilanteessa kokeellisia hoitoja on eettisesti hyväksyttävää kokeilla ja mitkä ovat lapsen oikeudet.

Lähteet: Reuters, AP

150 vuotta sitten Suomessa elettiin erittäin ankaria aikoja. Kesät olivat kylmiä ja sateisia, talvella oli ankara pakkanen. Vilja kuoli peltoon ja perunat mätänivät maahan, ulkomailta tulleet viljalaivat eivät päässeet satamiin.

Niukkuudessa eläminen oli suomalaisille tuttua, mutta vuonna 1866 he alkoivat nähdä ankarampaa nälkää kuin koskaan ennen. Nälkiintyneinä he lähtivät vaeltamaan suurin joukoin – etsimään töitä, kerjäämään ja lopulta vaikka varastamaan.

Kolmen vuoden aikana nälkään ja sen heikentämiin ihmisiin iskeneisiin tauteihin kuoli 200 000 ihmistä, noin kymmenesosa Suomen väestöstä.

Suomen historiankirjoitukseen nälkävuosista on kuitenkin jäänyt varsin vähän jälkiä. Siellä täällä kirkkomaan kulmassa on vaatimaton muistomerkki. Kuvia on harvoin, useimmiten on vain tekstiä. Tavallinen on raamatunlause ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme”.

Tutkija tekee salapoliisityötä

Irlannissa koettiin raju nälkäkriisi parikymmentä vuotta ennen Suomea. Tuo nälänhätä on vielä tänäkin päivänä iso ja keskeinen osa kansallista omakuvaa.

Nälkään kuolleiden ja sitä siirtolaisina paenneiden muistomerkkejä on Irlannissa paljon, ja ne ovat näkyvillä paikoilla. Nälänhädällä on myös oma museo.

Irlantilainen akatemiatutkija Andrew Newby on vertaillut Suomen ja Irlannin suhtautumista nälkäkatastrofeihinsa. Hän on myös tehnyt myös salapoliisityötä jäljittäessään Suomesta lähes sata nälkävuosien muistomerkkiä muun muassa paikallislehtien vanhojen uutisten perusteella.

Moni muistomerkki on vielä löytymättäkin. Esimerkiksi Ristiinasta hän on etsinyt sellaista turhaan, vaikka tietää sen olevan jossakin pensaikon kätkössä.

1800-luvun puolivälissä Suomi kuului Venäjään, mutta sillä oli autonominen asema ja se tavoitteli paikkaa kansakuntana, vaikka itsenäisyyden saavuttamiseen kuluikin vielä puoli vuosisataa.

Irlantia hallittiin Britanniasta, britit omistivat maat. Niinpä heillä kuului myös vastuu hätäavusta. Kriisin jälkeen sitä käytettiin voimakkaasti Irlannin kansallistunteen rakentamisessa.

Autonomisella Suomella sen sijaan oli oma hallinto ja oma vastuu siitä, miten nälänhätää yritettiin estää. Newbyn mukaan se on merkittävä syy siiheni, ettei nälänhätä päätynyt historiankirjoihin samalla tavoin kuin Irlannissa.

Suomi halusi osoittaa, ettei se tarvinnut Venäjän apua. Andrew Newby

– Samat miehet, fennomaanit, jotka kirjoittivat Suomen historiaa, olivat olleet vastuussa siitä, miten nälänhätään reagoitiin. He eivät halunneet syyttää Venäjää, vaan olla sen kanssa tekemisissä niin vähän kuin mahdollista.

He halusivat osoittaa, ettei Suomi tarvinnut Venäjän apua, vaan pystyi seisomaan omilla jaloillaan, Andrew Newby sanoo.

Suomen kansakunta eli syntymävaihetta

Valtiomies J. V. Snellmanin johdolla myös suojeltiin Suomen omaa valuuttaa, markkaa, joka oli otettu käyttöön vain joitakin vuosia aiemmin. Se vaikutti lainapolitiikkaan, sillä Snellman halusi osoittaa ulkomaille Suomen taloudellista vakautta.

Kaikkiaan juuri 1860-luku oli äärimmäisen tärkeä Suomen kansakunnan synnyssä, eikä Newby syytä hallitusta välinpitämättömyydestä nälkäisten suhteen.

– Jälkikäteen on helppo sanoa, että asiat olisi voinut hoitaa toisin, mutta edelleenkin on vaikea nähdä, millä keinoilla nälänhätä olisi ollut paremmin estettävissä.

Rautatietä pidettiin muistomerkkinä

Töiden ja elannon tarjoamiseksi Suomessa alettiin rakennuttaa kanavia ja rautateitä. Ratatyömaa osoittautui samalla monen kohtaloksi. Nälkävuosien muistomerkkejä jäljittänyt Newby löysi monia juuri radanvarsipaikkakunnilta.

– Fennomaanien retoriikassa itse rautateitä pidettiin muistomerkkeinä. Heidän mukaansa patsaita ei tarvittu, koska rautatie oli muistus Suomen ahkerasta ja kärsivästä kansasta ja hyödytti samalla tulevia sukupolvia.

Newby kertoo, että viime vuosien nälkävuositutkimuksissa on alkanut tulla esille myös soraääniä. Jotkut Helsingissä pitivät maaseutuväestöä laiskana tai arvelivat, että heidät piti jollakin tavoin pakottaa muuttamaan tapojaan.

Britit pommittivat ensin ja auttoivat sitten

Suurten nälkävuosien juuret olivat jo 1850-luvulla, Krimin sodassa, josta Suomessa lauletaan Oolannin sotana, ja peräkkäisissä katovuosissa.

– Britit pommittivat Suomen länsirannikkoa ja tuhosivat viljavarastoja. Ensimmäinen ponnistus nälänhädän helpottamiseksi oli jo tuohon aikaan. Toipuminen oli vaikeaa, koska sadot olivat heikkoja siitä saakka, kymmenen vuoden ajan.

Suomi ei kuitenkaan jäänyt suurten nälkävuosien kriisissään yksin. Taloudellista apua tuli kaikkialta Euroopasta, joskin usein liike- tai muiden yksityisten yhteyksien kautta, ei välttämättä hallituksilta, Newby kertoo.

– Krimin sodan takia huonoa omaatuntoa poteneilta briteiltä saatiin apua, kuten myös pohjoismaisilta naapureita ja Venäjän keskiluokalta ja aristokraateilta. Unkarilaiset auttoivat, koska kokivat suomalaiset sukulaisiksi, Newby luettelee.

Väestökato koetteli Suomea ja Irlantia ei tavoin

Yksi syy siihen, miksi Irlanti ja Suomi suhtautuvat nälkäkriiseihinsä eri tavoilla, on se, että Suomi toipui kymmenen prosentin väestökadostaan nopeasti.

Irlanti menetti asukkaistaan miljoonan kuolleina ja miljoonan Amerikkaan. Koko väestöstä se oli viidennes. Vaikutukset ovat lakanneet näkymästä vasta parina viime vuosikymmenenä.

Tutkija Andrew Newby arvelee, että Suomen oli tuostakin syystä helpompi ajatella, että nälkäkatastrofissa oli ollut kyse uuden kansakunnan taloudellisista synnyinkivuista, ei ulkopuolelta aiheutetusta kriisistä.

Suomessa tekemiensa tutkimusten perusteella Newby on sitä mieltä, että Irlannissakin nälänhätä voitaisiin nähdä hieman toisinkin. Ehkä ainoa syy ei olekaan se, että Irlantia hallittiin Lontoosta.

– Suomen esimerkki osoittaa, että maalla voi olla kehittynyt hallinto, joka tekee oman päätöksensä, ja silti sinne iskee nälänhätä. Ehkä olisi voinut käydä niinkin, että Länsi-Irlannissa olisi nähty nälkää, vaikka hallinto olisi ollut Dublinissa.

Valokuvaaja Leif Rosas kuvasi Suomenlahdella venäläisen ydinsukellusveneen saattuetta maanantaina. Hän kuvailee yli kilometrin mittaista kolmen aluksen saattuetta vaikuttavaksi näyksi.

Suomenlahdella kulkivat maailman suurin ydinsukellusvene Dmitri Donskoi, ydinkäyttöinen ohjusristeilijä Pietari Suuri (Pjotr Veliki) ja hinaaja-alus Nikolai Tshiker. Ydinsukellusvene on matkalla Kronstadtin tukikohtaan Pietarin edustalle.

– Kieltämättä siitä tuli kylmän sodan näkymä mieleen. Aivan uskomaton kolossi, sanoo Rosas.

Rosas arvioi kuvausetäisyydeksi toista sataa metriä. Hänen kuvaamisensa ei kuitenkaan sujunut ilman kommelluksia. Rosasin mukaan veneen lähelle ammuttiin saattueesta savumerkkejä.

– Venäläisten mielestä välimatka oli liian nafti. He soittivat torvea ja käyttivät savumerkinantolaitteita osoittaakseen, ettei ole soveliasta mennä saattueen väliin, Rosas sanoo.

Hänen mukaansa kyseessä ei ollut vaaratilanne vaan hän siirtyi tämän jälkeen sivummalle.

Lue myös: Katso Ylen helikopterivideo maailman suurimman ydinsukellusveneen saattueesta Suomenlahdella

Suomen ohi kulkeva ydinsukellusvene on jo aikansa elänyt – “Tässä haetaan vain näyttävyyttä”

Rajavartiolaitos veneilijöille ydinsukellusveneen kohtaamisesta: Uteliaisuus ei saisi saada liikaa valtaa

Ylistarolaisen maalaistalon pihamaalla tallustaa heinäkuisena arkiaamuna monenlaista äänekästä kaksi- tai nelijalkaista kulkijaa. Pihalla kävelevän ihmisen on syytä pitää katseensa maassa, koska jaloissa voi pyöriä yhtäkkiä kanoja, kukkoja, lampaita, ankkoja tai kalkkunoita. Aitauksissa ja isoissa häkeissä on lisäksi kaneja, minipossuja, iso karju, alpakoita, hevosia, vuohia ja aasi.

Wanha Markki Seinäjoella on Suomen ainoa eläinten vanhainkoti. Tällä hetkellä pihapiirissä on arviolta 150 eläintä viettämässä leppoisia eläkepäiviään. Kolea kesä on ollut eläinvanhuksille vain hyväksi, kertoo vanhainkodin ylläpitäjä, taiteilija Heikki Laaksonen.

– Eläimet voivat paremmin nyt kun ei ole kovin suuria helteitä. Kävijämäärät ovat meillä muuten pysyneet entisenlaisina, ja kävijät tulevat ympäri Suomea ja ulkomailtakin, Laaksonen arvioi.

Tupa täynnä

Wanhaan Markkiin otetaan yhteyttä silloin, kun eläinvanhukselle ei ole tarjolla muuta sijoituspaikkaa. Ennen soittivat lähinnä virkamiehet, kunnat ja eläinsuojeluyhdistykset, nyt tavalliset ihmiset.

Suurin osa näistä eläimistä tulee siis ihan hyvistä kodeista eli kaikki eivät ole niin sanottuja kriisitapauksia. Heikki Laaksonen, Wanha markki

– Nykyään meille soittavat yksityiset ihmiset ja lähinnä vanhuuden tai erilaisten elämäntilanteiden takia. Suurin osa näistä eläimistä tulee siis ihan hyvistä kodeista eli kaikki eivät ole niin sanottuja kriisitapauksia, Heikki Laaksonen kertoo.

Laaksonen kiittelee sitä, että Suomeen on perustettu esimerkiksi hevosten vanhainkoteja.

– Me emme pysty missään tapauksessa vastaamaan tarjontaan, eli pyyntöjä eläinten ottamisesta tulee enemmän kuin meillä on enää tilaa.

Vaikka suurin osa eläinvanhuksista tulee hyvistä oloista, olisi niiden kohtalona ollut luultavasti lopettaminen.

– Ne puhelut tuntuivat aluksi hankalilta, että minäkö päätän tämän eläimen kohtalon. Meille on kuitenkin tärkeää, että eläimet ja ihmiset voivat täällä hyvin, emmekä me voi ottaa tänne niin sanotusti käytäväpaikoille eläimiä, harmittelee Laaksonen.

Meille on kuitenkin tärkeää, että eläimet ja ihmiset voivat täällä hyvin, emmekä me voi ottaa tänne niin sanotusti käytäväpaikoille eläimiä. Heikki Laaksonen

Sirkusponi rajan takaa

Wanhaan Markkiin tuli hiljattain kaksi uutta eläintä. Toinen tulokkaista on 27-vuotias poni, joka on viettänyt elämänsä alkutaipaleen venäläisessä sirkuksessa. Hevoskaverukset olivat kuitenkin olleet Suomessa yhdessä kymmenisen vuotta.

Kun Roosa-sirkusponi otetaan hetkeksi pois aitauksesta, käy toinen hevonen jo hieman levottomaksi. Temput ovat Roosalla verissä, ja leipäpalanen Heikki Laaksosen kädessä saa sen tarjoamaan kaviotaan. Ponivanhus vaikuttaa luottavaiselta ja rauhalliselta, mutta sen sirkusmenneisyydestä ei ole tarkkaa tietoa.

– Arvailla voi, että ehkei se ole viettänyt ihan tyypillistä hevoseläimen elämää [sirkuksessa], on kulkenut varmasti ahkerasti töissä ja liikkunut paljon. Roosa on jo 27 vuotta eli se näkyy tietysti, mutta ei ole suurempia vaurioita. Se on eläväinen ja tykkää kaveristansa, Laaksonen hymyilee.

Poni elää keskimäärin 25-30 vuotta, joten Roosa-ponilla ei välttämättä ole kovin montaa vuotta enää edessään.

– Roosa vaikuttaa kuitenkin terveeltä, joten kuka tietää, miten kauan se elää. Eräs poni eli meillä 40-vuotiaaksi, ja se oli silloin yksi Euroopan vanhimmista hevoseläimistä, Laaksonen miettii.

Hetkessä kiinni

Eläinten vanhainkodin asukkaat ovat usein elämänsä loppusuoralla. Voisi kuvitella, että eläinten vanhainkodin ylläpitäjälle lähes jatkuva luopuminen tuntuisi hankalalta.

– Uskon, että minulla on hyvin eläimellinen ajattelu tämän asian suhteen – eletään tässä hetkessä ja päivässä eikä murehdita tulevia.

HI-virusta kantava eteläafrikkalainen tyttö on elänyt terveenä jo kahdeksan ja puoli vuotta ilman HIV-lääkitystä. Lapsella todettiin HI-virus kuukausi syntymästään, minkä jälkeen hän sai kymmenen kuukautta voimakasta lääkehoitoa.

Hoidon päätyttyä HI-viruksen leviäminen on pysähtynyt ja virus on toistaiseksi pysynyt täysin oireettomana. Tavallisesti HI-viruksen saaneiden potilaiden täytyy pysyä koko elämän kestävällä lääkityksellä pitääkseen AIDSin loitolla.

Tytön tapaus esiteltiin maanantaina Pariisissa pidetyssä AIDS-tutkijoiden konferenssissa.

– Tapaus on rohkaiseva, mutta mistään sensaatiosta ei kuitenkaan voida puhua. Vastaavanlaisia yksittäistapauksia on raportoitu aikaisemminkin. Yhteistä nimittäjää näiden tapausten välillä etsitään koko ajan, mutta sen löytäminen on vaikeaa, arvioi Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela.

Vaikea parantaa

Tutkijoiden mukaan tytöllä ei ole geenimuunnosta, joka voisi antaa luonnollisen suojan HI-infektiota vastaan. Tämä on saanut tutkijat epäilemään, että aikaisin aloitettu lääkitys on näytellyt ratkaisevaa roolia tytön kliinisessä parantumisessa.

Asiantuntijat ovat kuitenkin varovaisia vetämään tapauksesta pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

– Tämä on tapaus, joka nostattaa enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Se tuo esiin mahdollisuuden, että kenties hoidon ei tarvitse kestää koko elämää. Tämä on kuitenkin selvästi harvinainen tapaus, sanoi kansainvälisen AIDS-järjestön puheenjohtaja Linda-Gail Bekker uutistoimisto Reutersille.

Maailmassa on tällä hetkellä 37 miljoonaa HIV/AIDS-potilasta, joista liki 20 miljoonaa on lääkityksellä.

Professori Saksela ei usko, että HI-virusta tullaan lopullisesti selättämään ainakaan lähitulevaisuudessa.

– HI-virus on hyvin vaikea nujertaa kokonaan. Se voi olla täysin hiljaisena vuosikausia ja nousta sitten taas uudelleen esiin. Realistisempaa on pyrkiä löytämään lääkitys, joka kliinisesti parantaa ihmisen, kuten nyt tässä tytön tapauksessa. Tällöin HI-virus on muuttunut oireettomaksi ja se ei enää tartu, Saksela sanoo.

Lähteet: Reuters, AP

Presidentti Putinin Suomen vierailuun kuuluu myös kulttuuriosio. Venäjän ja Suomen presidentit matkaavat torstai-iltana Savonlinnan Oopperajuhlille, jossa maailman kuuluisimpiin teatteri- ja oopperataloihin kuuluva Bolshoi esiintyy kymmenen vuoden tauon jälkeen.

Savonlinnassa Bolshoilta nähdään konserttiversio Pjotr Tšaikovskin Jevgeni Oneginista, sekä säveltäjän viimeinen ooppera, Jolanta. Varsin lyhytkestoista oopperaa täydennetään prologilla, jossa on osia Pähkinänsärkijä-baletista.

Jolanta on kuulunut Bolshoin ohjelmistoon jo yli 120 vuotta ja se on edelleen hyvin suosittu ooppera Venäjällä. Bolshoin musiikillisen johtajan Tugan Sokhievin mukaan teoksen mestarillisuutta on turha lähteä kiistämään.

– Jolanta on ehdottomasti Tšaikovskia parhaimmillaan, niin säveltäjänä kuin instrumenttien, orkesterin ja ihmisäänen käsittelijänä. Melodiat ovat kauniita ja harmoniat epätavallisia. On surullisia että Tšaikovski kuoli niin pian teoksen valmistumisen jälkeen. Emme pysty näkemään hänen ammatillista kehitystään emmekä sitä, mihin suuntaan hänen tyylinsä olisi mennyt.

Jolanta on suuri arvoitus

Satumaailmaan sijoittuva Jolanta kertoo tarinan sokeasta prinsessasta. Tarinaan liittyy huijaamista, mutta sen loppua leimaa optimismi, siinä on happy ending, joka Tšaikovskin oopperoissa on harvinaista.

– Esimerkiksi Jevgeni Oneginissa on hyvin dramaattinen ja surullinen loppu, kaikki menettävät henkensä. Se että Tšaikovskin kirjoitti viimeisestä oopperastaan teoksen, jossa on paljon valoa ja uskoa tulevaan, se on suuri arvoitus, Tugan Sokhiev pohtii.

Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellisen johtajan Jorma Silvastin mukaan Jolantan tematiikkaa voi liittää myös nykypäivään – asioita pimitetään ja pidetään piilossa.

– Kyllähän siitä on helppoa vetää allegorioita nykymaailmaan ja tiedotusvälineidenkin toimintaan. Ihmiset eivät aina välttämättä saa kaikkea tietoa ympäristöstään ja tässäkin oopperassa se tieto tulee lopulta ulkopuolelta. Jossakin vaiheessa hoviin pääsee mies, joka kertoo Jolanta-prinsessalle, kuinka asiat itse asiassa oikeasti ovat.

Barokkioopperasta Benjamin Britteniin

Bolshoi vieraili Savonlinnassa viimeksi kymmenen vuotta sitten, jolloin siltä nähtiin Rosenthalin lapset ja Boris Godunov. Jorma Silvastin mukaan Bolshoille sataa jatkuvasti kutsuja ympäri maailmaa, eikä sen suosiota horjuta mikään.

– Venäjällähän on kaksi tällaista suurta teatteri- ja oopperataloa, Pietarin Mariinski ja Moskovan Bolshoi. Uskaltaisin olettaa näin suomalaisena, että venäläisten silmissä Bolshoi olisi se ykkönen. Tosin Mariinski on laajentanut toimintaansa Vladivostokiin saakka, joten ehkä tässä on jonkinlaista alueellista kilpailua meneillään.

Monien mielestä Tugan Sokhievin palkkaaminen Bolshoin musiikilliseksi johtajaksi vuonna 2014 on ollut talolle lottovoitto. Näyttävän kansainvälisen uran luoneen Sokhievin arvellaan tuovan Bolshoin toimintaan uutta puhtia.

– Tällä hetkellä meillä on muutamia erilaisia painopisteitä. Haluamme näyttää yleisöllemme suurisuuntaisia romanttisia oopperoita ja pari vuotta sitten ryhdyimme esittelemään barokkioopperoita, kuten Händeliä. Teemme myös projekteja lapsille ja nuorille sekä nykyoopperoita. Meillä on laaja skaala.

Viime vuonna Bolshoin ohjelmistoon kuului myös Benjamin Brittenin haastava Billy Budd -ooppera.

– Billy Budd oli valtaisa menestys, meillä jokainen kerta täysi talo ja suosiota esitettiin seisten, Sokhiev hymyilee.

Nurejev-baletin ensi-ilta siirtyi

Bolshoissa työskentelee satoja oman alansa huipputaiteilijoita, joten toisinaan talon ympärillä kuohuu. Äskettäin teatteritalo teki viime hetken muutoksen ja siirsi eteenpäin tanssijalegenda Rudolf Nurejevista kertovaa balettia. Joidenkin lähteiden mukaan syynä olisi ollut se, että teoksessa käsitellään homoutta, joka on Venäjällä arka aihe.

Tugan Sokhievin mukaan ensi-iltaa siirrettin taiteellisten syiden takia.

– Teoksen koreografia ei ollut aivan valmis. Koska Bolshoin baletti on niin kuuluisa, meidän täytyy pitää yllä standardeja ja tiettyä tasoa. Tanssijaryhmämme oli äskettäin pitkällä Japanin kiertueella ja se vaati veronsa.

Mutta millaista sitten on esiintyä presidentti Niinistölle ja presidentti Putinille?

– Tämä paikka, Olavinlinna, on hyvin tärkeä sekä meille venäläisille että teille suomalaisille, ja nythän Suomi juhlii myös satavuotista itsenäisyyttään. Olen hyvin iloinen ja kunnioitettu siitä, että molemmat presidentit ovat täällä torstaina, Tugan Sokhiev summaa.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin syyttävä sormi osoittaa nyt Ukrainaa Venäjän vaalihakkerointiepäilyissä.

Trump twiittasi varhain tiistaiaamuna Yhdysvaltain aikaa, että Ukraina olisi sabotoinut hänen viime vuoden presidentinvaalikampanjaansa. Trump jatkoi, että Ukraina "edisti kaikessa hiljaisuudessa Clintonin kannatusta".

Ahkerasti twiittaava presidentti ei vaivautunut tarjoamaan väitteelleen todisteita.

Ukrainan Yhdysvaltain-suurlähetystö kielsi syytökset myöhemmin tiistaina.

– Seisomme sanojemme takana, että Ukrainan hallitus ei auttanut mitään ehdokasta vaaleissa, lähetystö twiittasi.

Trump myös kritisoi jälleen tutkintaa, joka koskee Venäjän sotkeutumista Yhdysvaltain vaaleihin. Hän syytti oikeusministeri Jeff Sessionsia siitä, että tämä ei tutkinut kilpailevaa ehdokasta Hillary Clintonia demokraattipuolueen sähköpostien ja palvelimen tietomurrosta. Sessions jääväsi itsensä maaliskuussa Venäjä-tutkintaa tekevän komission johdosta.

Trump viittasi twiitissään myös tietovuotoihin tiedustelupalvelu CIA:sta.

Yhdysvaltojen liittovaltion poliisi FBI tutkii Venäjän sekaantumista Yhdysvaltain vaaleihin ja Trumpin vaalikampanjan Venäjä-kytköksiä.

Lähteet: Reuters, Yle Uutiset

Juttua päivitetty kello 18.26 lähetystön kommenteilla.

Etelä-Ranskassa riehuu voimakkaita metsäpaloja turistien suosimilla alueilla. Tulipalot ovat polttaneet lähes 40 neliökilometriä maata eri puolilla Välimeren rannikkoa, sisämaan vuoristoalueilla ja Korsikan saarella kesken parhaan lomakauden.

Paloja on ollut sammuttamassa yli 2 000 palomiestä ja 19 ilma-alusta, niiden joukossa kymmenen Canadairin sammutuslentokonetta. Ranska pyysi muita EU-maita lähettämään avuksi kaksi sammutuskonetta lisää.

Provencen alueella lähellä Saint-Tropez'n lomakaupunkia on riehunut erityisen voimakas tulipalo, jota ei ollut tiistai-iltapäivään mennessä saatu vielä täysin hallintaan. Luberonin laventelialueella Mirabeaun kylän ympäriltä on palanut 800 hehtaaria maata. Carrosissa Nizzan pohjoispuolella puolestaan 80 hehtaaria maata paloi maanantaina.

– Maisema on kuin kuusta, tämä on katastrofaalista, Carrosin kunnanjohtaja kuvaili France Info -kanavalle.

Korsikalla maastopaloja on raivonnut eilisestä lähtien pohjoisessa lähellä Biguglian kaupunkia ja etelän Proprianossa. France Infon mukaan osaa paloista sammutetaan edelleen.

Kahdeksan palomiestä loukkaantunut

Kuivuus ja voimakkaat tuulet ovat vaikeuttaneet sammutustöitä. France24:n mukaan lähes 20 palomiestä on loukkaantunut tai saanut palovammoja.

Provencen ja Rivieran alueella on ollut poikkeuksellisen kuuma ja kuiva kesä, mikä on tehnyt alueesta erityisen tulipaloherkän.

Lähde: AFP

Ranualaiset Eila ja Veli Kumpuniemi ovat kolisuttaneet rautoja yhteensä jo lähes 80 vuotta. Velillä on mittarissa 82 vuotta ja Eilalla 74 vuotta.

– Eihän sitä olis näin kunnossa, jos ei olisi säännöllistä ohjelmaa ja toteuttamista. Tämä kilpailu se on ylimäärästä, Eila Kumpuniemi sanoo.

SM-kilpailujen ja sitä korkeampien kisojen mitaleja pariskunnalla on jo lähes 300. Innostus voimannostoon lähti Veli Kumpuniemen kotitilan olosuhteista Ranuan Ylimaankylästä. Voimaa tarvitsi maitotonkkien siirtelyyn.

– Kyllä se helpompi on, kun on voimaa, niin ei 50 litran tonkan siirtoon kaveria tarvinnu pyytää. Kyllä sen sai yksin liikkeelle, Veli Kumpuniemi toteaa.

Eila ja Veli eivät ole päästäneet voimiaan hiipumaan iän karttuessa, mutta lopulta on annettava periksi.

– 63-vuotiaana minä sain 300 kg maasta vielä, mutta sitten se rupesi tippumaan, Veli Kumpuniemi kertoo.

Voimaileva nainen ei ole enää kummajainen

Eila Kumpuniemi on ollut naisten voimailulajien pioneeri. Nykyään nainen ja lihakset eivät ole enää kummastusta herättävä yhdistelmä. Toisin oli 70-luvulla.

– Kyllä se oli vähän kummajainen ja harvinaista, mutta kyllä se on siitä tasaantunut aivan miesten tasoille, Eila Kumpuniemi sanoo.

Eila osallistuu parin viikon kuluttua Ylitornion klassisen penkkipunnerruksen EM-kisoihin. Paras punnerrustulos hänellä on ollut 72,5 kiloa sarjassa 60 kg. Nyt tavoitteena on 45 kiloa yli 70-vuotiaiden 47-kiloisissa. Sarjan muutos on syönyt tulosta ja tietysti ikä.

– Ikähän se tietysti parraillaan on, joka sitä ruosii, Eila Kumpuniemi pohtii.

Perustuslain muutoksella Zimbabwen itsevaltainen presidentti Mugabe saisi laajat oikeudet nimittää maan oikeusistuimiin mieleisensä korkea-arvoiset tuomarit ilman keskustelua parlamentin tai oikeusministeriön kanssa.

Mugabe on tähän asti voinut nimittää itse ainoastaan korkeimman oikeuden tuomarin, jonka hän on kuitenkin joutunut valitsemaan maan oikeudellisten asioiden komitean suosittelemien ehdokkaiden joukosta.

Zimbabwen varapresidentti, hallitsevaan Zanu-PF –puolueeseen kuuluva Emmerson Mnangagwa iloitsee perustuslain muutoksen läpimenosta. Sen sijaan maan oppositio ja kansalaisjärjestöt pelkäävät, että muutos heikentää maan oikeuslaitoksen riippumattomuutta.

Nyt parlamentissa hyväksytty perustuslain muutos on ensimmäinen vuonna 2013 hyväksytyn uuden perustuslain jälkeen.

Itsevaltaisesti Zimbabwea johtanut Robert Mugabe on toiminut presidenttinä vuodesta 1987 alkaen. Sitä ennen hän toimi seitsemän vuotta pääministerinä.

Valtapuolue ZANU-PF asetti viime joulukuussa 93-vuotiaan Robert Mugaben puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 2018 vaaleihin.

Lähteet: AFP, Reuters

ADHD-tarkkaavaisuushäiriötä potevilla on usein myös päihdeongelmia, mutta ne todennäköisesti vähentyvät ADHD-lääkityksen avulla. Havainto on tervetullut, sillä päihdeongelmat ovat merkittävä ADHD-potilaiden kuolinsyy.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa rekisterien avulla seurattiin lähes 3 miljoonaa ADHD-potilasta vuodet 2005 - 2014. Potilaissa oli sekä nuoria että aikuisia.

Rekisterien avulla tutkijat pystyivät selvittämään, kuinka paljon potilailla oli päihdeongelmiin liittyviä päivystyskäyntejä heidän ollessa lääkityksellä sekä muina aikoina. Potilaat saivat ADHD:n hoidossa käytettäviä stimulanttilääkkeitä tai atomoksetiinia.

Päivystyskäyntejä oli noin kolmanneksen vähemmän kuukausina, joina potilaat olivat lääkityksellä, tutkijat havaitsivat. Tämä näkyi sekä miehillä että naisilla. Lääkitysjaksojen positiivinen vaikutus jatkui todennäköisesti vielä pitempäänkin, mutta tämä havaittiin lähinnä miehillä.

Tutkijoiden tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä ADHD-lääkitysten on pelätty myös aiheuttavan tai pahentavan potilaiden päihdeongelmia. Nyt julkaistujen tulosten valossa vaikutus on kuitenkin päinvastainen. Hiljattain toisessa tutkimuksessa lääkitykset vähensivät myös ADHD-potilaiden liikenneonnettomuuksia.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatryssa.

Vanha Rauma puutaloineen henkii mennyttä aikaa, mutta Unescon maailmanperintökohde elää silti koko ajan tätä päivää.

Vanhassa Raumassa on 28 hehtaarin alueella 600 rakennusta, joista suurin osa on yksityishenkilöiden omistamia.

Suojellulla puukaupunginosalla on kuin oma soundinsa, oma henkensä. Sen luovat talovanhukset yhdessä asukkaidensa kanssa.

– Tämä asumismuoto on niin omaleimainen. Vaikka yleisilme voikin näyttää tasaiselta, jokaikinen piha ja asukas tuntuvat jotenkin vielä persoonallisemmilta tässä miljöössä. Täällä asuukin suuria persoonia, paljon taiteilijoita ja semmoisia vahvoja tyyppejä, sanoo Vanhassa Raumassa 1800-luvulla rakennettua taloa asuva Maija Tuhkanen.

– Tänne on muuttanut paljon tulisieluisia ihmisiä, jotka ovat vanhan säilyttämisen puolestapuhujia. Ja he ovat hirmuhuolissaan kaikista väärään suuntaan menevistä muutoksista tai muutosaikeista.

Viime aikoina alueen asukkaita on huolettanut uusi kauppakeskus, jota suunnitellaan Vanhan Rauman läheisyyteen.

Oma koti löytyi pitkän hakemisen jälkeen

Maija Tuhkanen onnistui edesmenneen miehensä kanssa hankkimaan pitkän etsimisen jälkeen kodiksi Heinlä-nimisen talon Kuninkaankadun varrelta. Siitä on yli kaksikymmentä vuotta.

– Tässä on kolme taloa. Teimme kaikkiin ison remontin. Remonttia ei tehty sen takia, että olisi haluttu muuttaa rakennuksia, vaan niistä tehtiin asumiskuntoisia. Periaatteessa kaikki vanha on yritetty säilyttää parhaan kyvyn mukaan.

Oma rauha yksityisyydelle pihojen kätköissä

Vaikka Vanhan Rauman talot ovat kiinni toisissaan, on myös sijaa yksityisyydelle. Korkeat aidat ja portit suovat oman rauhan. Naapuripihan puolelle ei saa olla edes ikkunoita.

– Täällä on helppo halutessaan linnoittautua, olla herran kukkarossa, omassa rauhassa. Mutta silti naapuriyhteys on aika tiivis. Jos ei mitään ala kuulua, niin ainakin soitetaan tai koputellaan ja tarkistetaan missä ollaan.

Jos kotina on yli 200-vuotias puutalo, kyllä siinä jo ihan talvi tuo oman haasteensa. Maija Tuhkanen

Maailmanperintökohteen suojelutalossa ja ylipäätään vanhassa rakennuksessa asumisessa on omat konstinsa uudisrakennuksiiin verrattuna. Vanhassa talossa lämmityskulut ja korjauskulut verottavat kukkaroa usein enemmän.

– Jos kotina on yli 200-vuotias puutalo, kyllä siinä jo ihan talvi tuo oman haasteensa, Maija Tuhkanen sanoo.

– Ja hirmuhyvä olisi, jos itsellä olisi sopivasti puusepän, kirvesmiehen, sähkömiehen tai muurarin taitoa. Ammattimiehiä on vaikea löytää ja töiden teettäminen tulee myös kalliiksi.

Sukupolvenvaihdos tuo alueelle uutta väkeä

Osa Vanhan Rauman asukkaista alkaa olla jo vanhemmalla iällä.

Maija Tuhkanen toivoo, että sukupolvenvaihdoksessa alueelle tulevat uudet asukkaat kunnioittaisivat vuosikymmenten aikana muotoutuneita periaatteita.

– Ei lähdettäisi remontoimaan sisätiloja minkään sisustuslehden mukaan. Ei luotaisi mitään kiiltokuvamiljöötä vaan osattaisiin nähdä se mikä täällä on arvokkainta eli tämä vanha.