Venäjän ja Suomen presidentit kohtaavat torstaina Hotelli Punkaharjussa, jonka historia on kietoutunut Venäjään 1800-luvun alusta lähtien. Punkaharjusta kirjoittanut Helsingin yliopiston Suomen ja Venäjän historian dosentti Jyrki Paaskoski uskoo, että Punkaharju valikoitui Putinin vierailukohteeksi rajan läheisyyden lisäksi historian kytkösten ansiosta.

– Ei varmasti ole sattumaa, että venäläinen osapuoli on kelpuuttanut tämän kokouspaikaksi. Hotelliin liittyy keisarillinen historia ja toisaalta venäläisen matkailun historia.

Punkaharjun luonnonsuojelualueen ja entisen valtionhotellin historia alkaa vuodesta 1803, jolloin Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili Punkaharjulla. Keisari päätti suojella harjualueen.

– Tämä päätös on turvannut Punkaharjun säilymisen tähän muotoon, jossa se meillä on.

Majoitustoiminta sai alkunsa, kun harjulle rakennettiin vuonna 1845 metsänvartijan talo. Rakennuksen tornista vartioitiin metsäpaloja, ja talossa oli marjoituskapasiteettia muutamalle kulkijalle.

– Kolme huonetta metsänvartijan kodissa oli matkailuhistorian alku, Paaskoski sanoo.

Myöhemmin vuonna 1878 keisari Aleksanteri II antoi luvan laajentaa talon varsinaiseksi hotelliksi.

Anarkisteja, valokuvaajia ja taidemaalareita

Paaskoski kuvailee Punkaharjua Venäjän ja Suomen yhteisen historian tihentymäksi.

Samoissa kansallismaisemissa ovat kulkeneet muun muassa jääkausitutkimusta tehnyt venäläinen maantieteilijä, geologi ja anarkismiteoreetikkona tunnettu Pjotr Kropotkin ja 1900-luvun alussa harvinaisia värivalokuvia kuvannut valokuvaaja Sergei Prokudin-Gorski. Prokudin-Gorskin kuvia voi katsella Yhdysvaltain kongressin kirjaston verkkosivuilla.

Paaskoski suosikki Punkaharjulla vierailleista kuvataiteilijoista on pietarilaiseen Mir isskusstva -taiteilijaryhmään kuulunut Anna Ostroumova-Lebedeva, joka kävi harjumaisemissa vuonna 1913.

– Hän teki valtavan hienoja vesivärilaveerauksia tästä harjusta syksyllä, jolloin harju hehkui kaikissa keltaisen, punaisen ja vihreän sävyissä.

Tavallisia turisteja Topeliuksen huvipuistossa

Jo reilut sata vuotta sitten taiteilijoiden ja tiedemiesten lisäksi tavalliset venäläiset ovat matkailleet Punkaharjulla.

– Venäläisissä matkaoppaissa Punkaharju oli näyttävästi esillä 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Venäläiset tekivät rengasmatkan Itä-Suomeen.

Paaskoski kertoo reitin kulkeneen esimerkiksi Pietarista Viipuriin, Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrantaan, Imatrankoskelle, Savonlinnaan sekä Punkaharjulle ja lopuksi Käkisalmen kautta takaisin Pietariin.

Osansa alueen matkailusuosioon toi Sakari Topeliuksen Maamme-kirja, jossa Topelius kirjoitti 1875 Punkaharjusta maan kauneimpana huvipaikkana ja huvipuistona.

Torstaina Suomen kansallismaisemaan saapuu Venäjän presidentti Vladimir Putin, joka käy tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa kahdenväliset keskustelut Hotelli Punkaharjussa.

– Näen vierailun luontevana jatkona siihen, mitä Suomen ja Venäjän historia on ollut jo parin vuosisadan ajan, Paaskoski sanoo.

Hotelli Punkaharjusta presidenttien ilta jatkuu höyrylaivaristeilyllä ja moskovalaisen Bolshoi-teatterin vierailunäytöksellä Savonlinnan Olavinlinnassa, jossa on käynnissä Savonlinnan Oopperajuhlat.

Korjattu 26.7.2017 kello 8.58: Jyrki Paaskosken nimi kuvatekstistä ja leipätekstistä. Aiemmin jutussa Paaskosken nimi oli kirjoitettu kolmesti virheellisesti Paaskivi.

Aasiasta ja Afrikasta Suomeen muuttaneiden ihmisten Suomessa syntyneiden lasten rokotuskattavuus on keskimäärin korkeampi kuin kantasuomalaisten lasten.

Sen sijaan entisen Neuvostoliiton alueelta ja muualta Euroopasta Suomeen muuttaneiden ihmisten Suomessa syntyneiden lasten rokotuskattavuus on keskimäärin alhaisempi kuin kantasuomalaisten lasten.

Tutkimustulokset selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta, joka julkaistiin kesäkuussa kansainvälisessä lasteninfektiosairauksien konferenssissa.

THL tekee jatkotutkimusta, joka selvittäisi syyt tutkimustulokseen. Vielä nyt syitä voi vain arvailla esimerkiksi Suomessa asuvien venäläisten ja eurooppalaisten Suomessa syntyneiden lasten kantasuomalaisten lapsia alhaisempaan rokotuskattavuuteen.

– Tarkastelemme neuvolakäyntien toteutumista, joka antaisi viitteitä siitä, onko kysymys enemmän rokotuksia koskevista asenteista. Eli, että mennään neuvolaan, mutta ei oteta rokotuksia. Vai onko kyse siitä, että meidän palvelujärjestelmä ei välttämättä tavoita kaikkia Suomeen muuttaneita perheitä ihan yhtä lailla. Jäisikö neuvolakäyntejä väliin, mikä selittäisi luonnollisesti myös sen, ettei kaikkia rokotuksia sitten tulla ottaneeksi, miettii ylilääkäri Taneli Puumalainen THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksiköstä.

Tulos voi selittyä osin myös läheisellä sijainnilla.

– Esimerkiksi Venäjältä Suomeen muuttaneilla perheillä voi olla terveyspalvelujen käyttöä Venäjän puolella. Voi olla, että rokotteita otettaisiin siellä rajan takana. Se voisi selittää sitä, että Suomessa palveluita ei ehkä käytetä samalla tavalla, Puumalainen pohtii.

Tutkimustulosta ei voi rinnastaa

Afrikasta ja Aasiasta Suomeen muuttaneiden Suomessa syntyneiden lasten hyvä tulos miellyttää ylilääkäriä.

– Se on hyvin ilahduttava asia, että Aasiasta ja Afrikasta Suomeen muuttaneet perheet osaavat käyttää meidän palvelujärjestelmää ja ovat löytäneet neuvolan ja luottavat rokotusohjelmaan ja ottavat hyvin tunnollisesti rokotteet.

Tutkimuksen tulosta ei Puumalaisen mielestä kannata suoraan rinnastaa maahanmuuttajalasten terveydentilaa koskeviin muihin tutkimuksiin.

Suomeen tullessa voidaan havaita sellaisia terveysongelmia, jotka Suomessa oltaisiin hoidettu ja havaittu paljon aikaisemmin. Taneli Puumalainen

– Tiedetään, että joidenkin tartuntatautien riski on suurempi joissakin maahanmuuttajaryhmissä. Tilanne heijastaa lähtömaan tartuntatautitilannetta. Perheillä on yhteyksiä entiseen kotimaahan. Sukulaisia käy kylässä ja käydään kylässä. Esimerkiksi tilastoissa heijastuu tuberkuloosi tai malaria.

Ulkomailta Suomeen tulee lapsia alueilta, jossa terveydenhuolto ei toimi vaikkapa sodan tai konfliktin vuoksi.

– Lapset voivat tulla maista, joissa terveyspalveluja ei ole ollut saatavilla. Suomeen tullessa voidaan havaita sellaisia terveysongelmia, jotka Suomessa oltaisiin hoidettu ja havaittu paljon aikaisemmin.

Vaikka tutkimuksessa esimerkiksi Aasia ja Afrikka olivat yksinä alueina, näissä maanosissa on paljon erilaisia maita. Aasiassa esimerkiksi Singapore ja Bangladesh ovat täysin erilaisia valtioita.

– Singaporen elintaso on Suomea korkeampi ja rokotettavien tautien esiintyvyys Suomea vähäisempää. Esimerkiksi Nepalissa ja Bangladeshissa on huomattavan paljon tartuntatauteihin liittyviä ongelmia, Puumalainen muistuttaa.

Jatkotutkimus vuoden loppuun

Tutkimuksessa verrattiin MPR-rokotteen ja influenssarokotteen rokotuskattavuutta.

MPR-rokotteen kattavuus kantasuomalaisten lapsilla on 96,3 prosenttia. Paras tulos oli Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen muuttaneiden Suomessa syntyneillä lapsilla, 97 prosenttia. Heikoin rokotuskattavuus oli entisen Neuvostoliiton alueen maista muuttaneiden Suomessa syntyneillä lapsilla, 91 prosenttia.

MPR-rokote suojaa tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Se on ollut Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa vuodesta 1982 lähtien.

Eri alueet olivat influenssarokotusten kattavuudessa enimmäkseen samankaltaisessa järjestyksessä. Paras rokotekattavuus oli Aasiasta Suomeen muuttaneiden Suomessa syntyneiden lasten 47,1 prosenttia. Kantasuomalaisten lasten influenssarokotekattavuus oli 31,6 prosenttia. Heikoin tulos oli entisen Neuvostoliiton alueen maista muuttaneiden Suomessa syntyneiden lasten 16,2 prosenttia.

Tutkimusryhmän työstä vastasi Paula Tiittala. Puumalainen oli mukana tutkimusryhmän työssä. Uusi tutkimus valmistuu syksyllä tai viimeistään vuoden loppuun mennessä.

– Jatkamme rokotusrekisterin tietojen analyysiä eri tavoin. Vertaamme saatuja tuloksia perusterveyden huollon käyntitietoihin. Tätä tarvittaessa haastatteluilla ja kyselytutkimuksilla selvennämme.

THL on aiemmin kuntakäynneillään pohtinut eri kaupunkien ja kuntien kanssa rokotuskattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Keskusteluissa on pohdittu myös maahanmuuttajataustaisten perheiden tilannetta.

Tilanne maailmalla parantunut

Monin paikoin Afrikassa ja Aasiassa terveydenhoitojärjestelmä ei ole suomalaisella tai eurooppalaisella tasolla. Puumalaisen mukaan voi olla niinkin, että tällaisista maista tulevat ihmiset nimenomaan arvostavat Suomen terveydenhoitojärjestelmää.

– Ajatellaan, että terveyspalvelut ovat oikeus ja lapsen etu, ja tällaiset asiat halutaan hoitaa hyvin kuntoon.

YK:n alaisen Maailman terveysjärjestön (WHO) lukujen mukaan noin 13 miljoonaa lasta ei ole saanut yhtään rokotusta.

Tällä hetkellä tuhkarokkoon kuolevien lasten määrä on jossain 150 000 vaiheilla per vuosi. Taneli Puumalainen

Kahdeksassa maassa lasten rokotekattavuus esimerkiksi kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan on alle 50 prosenttia. Näistä maista kuusi sijaitsee Saharan eteläpuolella. Maat ovat Keski-Afrikan tasavalta, Tšad, Päiväntasaajan Guinea, Nigeria, Somalia ja Etelä-Sudan. Loput kaksi maata listassa ovat Syyria ja Ukraina.

Suomessa lasten rokotuskattavuus on noin 95 prosenttia ja koko maailmassa 86 prosenttia. YK:n tavoite on 90 prosenttia.

Maailman rokotekattavuus oli Puumalaisen mukaan 80 prosentissa vielä kymmenen vuotta sitten. Puumalainen muistuttaa, että asia on parantunut huomattavasti pitkällä aikavälillä.

– Rokotuksilla estetään joka vuosi lähes kolmen miljoonan lapsen kuolema. Esimerkiksi tuhkarokkoon kuolleisuus on laskenut huomattavan paljon. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla lähes kaksi miljoonaa lasta kuoli tuhkarokkoon vuosittain. Tällä hetkellä tuhkarokkoon kuolevien lasten määrä on jossain 150 000 vaiheilla per vuosi.

Rotavirusrokote edelleen harvinainen Euroopassa

Kansallisen rokotusohjelman mukaan Suomessa kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada rokotus yhtätoista eri tautia, niiden jälkitauteja ja pitkäaikaisia haittoja vastaan.

Lisäksi tytöt saavat HPV-rokotteen papilloomavierusta vastaan. Rokote suojaa kohdunkaulan syöpää vastaan. Kansalliseen rokotusohjelmaan tulee uutena mukaan vesirokko syyskuussa.

Puumalaisen mielestä rokotuskattavuudessa ja rokotusten määrissä Suomi on rikkaista maista hyvää keskitasoa.

– Esimerkiksi rotavirusrokote on ollut Suomessa pitkään käytössä, mutta Euroopan maista yli puolet on sellaisia, joissa tätä rokotetta ei käytetä. Meillä on hyvä rokotusohjelma, mutta se ei ole kaikista laajin mahdollinen.

Uusien rokotteiden tarvetta tutkitaan koko ajan. Niiden käyttöönotto riippuu tarpeen lisäksi rahasta.

– Meillä on menossa parhaillaankin useita selvityksiä rokotusohjelmien muutoksista ja mahdollisista laajennuksista. Kun ne valmistuvat, sitten katsotaan, olisiko uuden rokotteen tai rokotusohjelman laajentaminen järkevää vai ei. Meillä on kuitenkin perustettu rokotusohjelmapäätöksenteko pitkälti kustannusvaikuttavuuteen eikä kannata millä hinnalla tahansa lähteä rokotusohjelmaa laajentaa. Täytyy olla merkittävä tautitaakka ja rokotteella pitää tämä tautitaakka pystyä poistamaan tai huomattavasti vähentämään.

Tärkeitä Bangladeshissa, epäilyjä Ranskassa

Rokotusasioissa on aiemminkin tullut mielenkiintoisia tuloksia. Vuonna 2016 julkaistun The State of Vaccine Confidence -tutkimuksen mukaan Ranskassa yli neljä kymmenestä ihmisestä ilmaisi epäluottamuksensa rokotusten turvallisuuteen.

Yhteensä 67 maan tutkimuksessa ihmiset Bangladeshissa, Ecuadorissa ja Iranissa pitivät rokotuksia tärkeimpinä.

Pietarsaaren tienoilla alhaiseen rokotuskattavuuteen on ajateltu selittävänä tekijänä olevan rokotustenvastainen liike. Taneli Puumalainen

Puumalaisen mukaan ranskalaisten ennakkoluuloilla on pitkät perinteet. Samaa keskustelua on maassa käyty 1980-luvulta lähtien.

– Se on osin poliittinen keskustelu. Vaikka Ranskassa on kohtuullisen hyvä rokotuskattavuus, ihmisillä on epäluuloja ja salaliittoteorioista, miten viranomaiset pimittävät tietoa kansalaisilta.

Suomessa on yksi tietty alue, jossa rokotusvastaisuus on voimakasta.

- Pietarsaaren tienoilla alhaiseen rokotuskattavuuteen on ajateltu selittävänä tekijänä olevan rokotustenvastainen liike, joka levittää omaa kantaansa.

Puumalaisen mukaan köyhissä ja rikkaissa maissa on rokotusten suhteen eri ongelmat.

– Jos noin karkeasti yleistetään, köyhemmissä maissa ongelma voi olla se, että ihmisillä ei ole riittävästi tietoa siitä, että on mahdollista ehkäistä lasten keuhkokuume tai ripulikuolema tai tuhkarokko rokotuksilla. Tästä tiedonpuutteesta johtuen rokotteita jää ottamatta, eikä hakeuduta palveluiden piiriin. Rikkaissa maissa tilanne voi olla toinen. Oikeaa, luotettavaa tietoa terveydestä olisi saatavilla, mutta saatavilla on myös paljon epäluotettavaa tietoa. Syntyy kuplia, joissa ihmiset sosiaalisen median kanavien kautta levittävät asiaansa.

– Ei, rouva valtiosihteeri, synnytyslääkärit eivät pahoinpitele potilaitaan, lukee avoimessa kirjeessä, jonka Ranskan gynekologien ja synnytyslääkärien yhdistys julkaisi maanantaina.

Ammattikunnan ovat suututtaneet lausunnot, joita sukupuolten tasa-arvosta vastaava valtiosihteeri Marlène Schiappa antoi viime viikolla.

Työsuunnitelmiaan senaatissa selostanut Schiappa sanoi, että Ranskassa kolmelle neljästä synnyttäjästä tehdään episiotomia eli välilihan leikkaus, kun Maailman terveysjärjestö WHO pitää järkevänä noin 20–25 prosentin tasoa.

Synnytyksissä ryhdytään toimenpiteisiin ilman synnyttäjän suostumusta ja tehdään väkivaltaa, hän muotoili.

– Se näyttää kohdistuvan erityisesti ulkomaalaistaustaisiin, hyvin nuoriin sekä vammaisiin naisiin, Schiappa sanoi ja kertoi tilanneensa leikkauksista uuden kansallisen tason selvityksen.

Episiotomia on kirurginen toimenpide, jossa emätintä laajennetaan synnytyksen helpottamiseksi ja kudosrepeämien riskin vähentämiseksi. Joidenkin mielestä toimenpiteellä on pelottavakin maine.

Suomessa episiotomia tehtiin toissa vuonna 21 prosentille alatiesynnyttäjistä.

"Ei pidä poimia blogeissa pyöriviä tietoja"

Synnytyslääkärit ovat Schiappan puheista kauhuissaan. Lääkärien yhdistyksen puheenjohtaja syyttää valtiosihteeriä ammattikunnan mustamaalaamisesta ja väärän tiedon levittämisestä.

Lääkärien mukaan Schiappalla on ensinnäkin luvut pielessä. Uusimman, vuonna 2010 tehdyn selvityksen mukaan episiotomiaa ei suinkaan tehdä 75 prosentille synnyttäjistä vaan 27 prosentille, yhdistys toteaa.

Tällaiset korkealta tasolta tulevat puheet ovat vahingollisia ja omiaan heikentämään luottamusta hoitohenkilökuntaan, lääkärit pelkäävät.

– Hallituksen jäsenen ei pitäisi poimia puheisiinsa blogeissa pyöriviä tietoja, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja, professori Israël Nisand ja arvostelee Schiappaa populismista.

Schiappa ryhtyi maanantaina puolustukseen. Hän myönsi, että episiotomioita tehdään nykyään aiempaa vähemmän, mikä johtuu pitkälti synnytyslääkärien yhdistyksen suosituksista.

Valtiosihteeri seisoo silti omien lukujensa takana. Ne ovat hänen mukaansa peräisin kyselystä, jonka hänen perustamansa Maman Travaille ("Äiti tekee työtä") –nettimedia teki noin tuhannelle äidille vuonna 2013.

– Synnytykseen liittyvän pahoinpitelyn kaltaisia tabuja täytyy voida poistaa, Schiappa sanoo.

Macronin tasa-arvolähettiläs pysyy otsikoissa

Synnytysjupakka ei ole ensimmäinen kerta, kun presidentti Emmanuel Macronin tasa-arvoasioiden valtiosihteeri on otsikoissa.

34-vuotias Marlène Schiappa on entinen mainosalan ammattilainen, kirjoittaja, bloggaaja ja kahden lapsen äiti, joka liittyi Macronin kampanjatiimiin viime vuonna. Häntä on kuvattu väriläiskäksi, kaavojen rikkojaksi ja yhdeksi Macronin lupaaman uudistuksen kasvoista.

Kaikkia hänen tyylinsä ei ole miellyttänyt.

Etenkin oikeistossa ovat ärsyttäneet Schiappan puheet Ranskan sovinistisesta kulttuurista, arvokonservatiiveja muun muassa hallituksen suunnitelmat avata hedelmöityshoidot sinkkunaisille ja naispareille.

Esiin on kaivettu Schiappan vanhoja kommentteja muun muassa imetyksestä ja äitiydestä yleensä. Kesän mittaan hänen on muun muassa huhuttu kirjoittaneen eroottisia romaaneja peitenimellä.

Viime aikoina Schiappan lausunnot ovat olleet paitsi lääkäreiden, myös feministijärjestöjen ja ammattikasvattajien hampaissa. Schiappa nimittäin otti viime viikolla esiin myös mahdollisuuden myöntää erityinen pätevyystodistus pienten lasten vanhemmille.

Kyse olisi eräänlaisesta kokemusdiplomista, jonka äiti tai isä voisi hankkia oltuaan kotona lasten kanssa. Ajatuksena olisi auttaa työelämään varsinkin nuoria naisia, joilla ei ole muodollista koulutusta tai työkokemusta.

– Heitä, jotka pystyvät työhaastattelussa kertomaan vain sen, että ovat kasvattaneet lapsia, Schiappa sanoi.

Hän on kiirehtinyt täsmentämään, että suunnitelma on vasta harkinnan asteella eikä todistuksia ole tarkoitus noin vain jakaa. Sosiaalisessa mediassa hanke on kuitenkin kiihdyttänyt, ja osa varhaiskasvatuksen ammattilaisista on kokenut, että heidän työtään vähätellään.

– Ammattilaisuuteen vaaditaan paljon enemmän kuin lapsen perään katsomista, sanotaan nettiadressissa, joka on kerännyt tuhansia nimiä.

Hallitus leikkaa – myös tasa-arvobudjetista

Feministijärjestöiltä diplomisuunnitelma sai jo keväällä kylmän vastaanoton. Niiden mukaan hallituksen pitäisi pikemminkin keskittyä edistämään työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Se, että hanke kaivetaan uudelleen esiin nyt, on osa mediastrategiaa, jonka tarkoituksena on hukuttaa meneillään oleva keskustelu budjettileikkauksista, arvelee Osez le féminisme -järjestön tiedottaja Raphaëlle Rémy-Leleu.

Macronin hallitus on nimittäin muiden säästöjensä ohella leikkaamassa myös tasa-arvoasioiden valtiosihteerin naisten oikeuksia koskevaa budjettia.

Alle 30 miljoonan euron budjetti on Ranskan mittakaavassa jo valmiiksi pieni, ja noin 25 prosentin leikkaukset ovat suhteellisesti suuremmat kuin muilla hallinnonaloilla. Järjestöt eivät olekaan unohtaneet muistuttaa Macronin vaalilupauksista: ehdokas esiintyi suurena feministinä ja puhui sukupuolten tasa-arvosta yhtenä viisivuotiskautensa tärkeimmistä aiheista.

Tasa-arvoasioille ei kuitenkaan omistettu edes ministeriötä, vaan salkku annettiin pääministerin alaisuudessa toimivalle valtiosihteerille. Ja nyt näistä rahoista ollaan nipistämässä.

Valtiosihteeri Schiappa tosin on luvannut, että rahoitusta saavien järjestöjen toiminta ei ole leikkausten takia vaarantumassa.

Jutussa on käytetty lähteenä mm. Le Monden, Le Figaron, Libérationin, L'Obsin ja The Guardianin nettisivuja.

Venäläinen KHL-tähti Danis Zaripov on hämmentynyt dopingkärystään. 36-vuotias Zaripov kiistää käyttäneensä mitään kiellettyjä aineita. Viime kaudella Metallurg Magnitogorskissa pelannut Zaripov sai kahden vuoden pelikiellon, kun hänen dopingnäytteestään löytyi viitteitä nesteenpoistolääkkeistä ja muiden aineiden käyttöä salaavista peiteaineista.

- Sain tietää pelikiellostani lehdistön kautta. Kansainvälinen jääkiekkoliitto (IIHF) tai Maailman antidopingtoimisto (Wada) eivät ole olleet suoraan minuun yhteydessä, Zaripov kertoi Sovetski Sport -lehdelle.

Zaripov ei ymmärtänyt käryään eikä halunnut arvuutella, miten hänen pelaajauransa käy.

- Minulla on takanani pitkä jääkiekkoura. Voin vakuuttaa sataprosenttisesti, etten ole käyttänyt ikinä mitään kiellettyjä aineita. En tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Olen shokissa, Zaripov sanoi.

Kolminkertaisen maailmanmestarin Zaripovin oli määrä siirtyä ensi kaudeksi Ak Bars Kazaniin.

Lue lisää:

KHL-tähti Zaripov jäi kiinni dopingista - kahden vuoden kilpailukielto

Puroon juuttunut sonni on saatu nostettua kuivalle maalle Salossa.

Nosto-operaatio aloitettiin maanantai-iltana. Silloin sonnia yritti pelastaa jopa kaksikymmentä henkeä. Mukana oli myös pelastuslaitos.

Sonnin omistaja Heli Rosvall kertoo, että sonni saatiin jo yöllä pois vedestä. Tilanne on kuitenkin edelleen vakava, sillä eläintä ei ole saatu siirrettyä pois ojan lähistöltä.

– Sonni ei ole vielä jaloillaan. Se on väsynyt ja heikossa kunnossa. Eläinlääkäri on tutkinut sonnia, ja se on saanut kipulääkettä. Luita ei pitäisi olla poikki, mutta venähdyksistä ei ole tietoa, kertoo Rosvall.

Zürichin kantonin poliisi ilmoitti tiistai-iltana Twitter-tilillään, että 50-vuotias epäilty on pidätetty Thalwilin kaupungissa.

Thalwil sijaitsee noin 60 kilometrin päässä hyökkäyksen tapahtumapaikasta, Schaffhausenin kaupungista.

Poliisi ei kertonut tarkempia tietoja pidätyksestä, mutta aikoo järjestää tapahtuneesta tiedotustilaisuuden keskiviikkoaamuna.

Pohjois-Sveitsissä, Schaffhausenin kaupungissa, kaikkiaan viisi ihmistä loukkaantui, kun moottorisahalla varustautunut mies hyökkäsi sairauskassa CSS:n toimistorakennukseen.

Reutersin mukaan mies haavoitti kahta toimiston työntekijää, joista toinen sai vakavia vammoja. Kahta paikalla ollutta asiakasta hoidettiin sokin takia ja viides henkilö loukkaantui poliisioperaation aikana.

Hyökkääjäksi epäilty mies pakeni tekonsa jälkeen paikalta. Sveitsissä poliisi on jahdannut hyökkääjää maanantaiaamusta alkaen Saksan poliisin avustamana.

Viranomaisten mukaan epäilty oli sairauskassan asiakas, mutta hyökkäyksen motiivi on epäselvä. Poliisi kuvailee miestä metsissä asuvaksi kulkuriksi, jolla on aiempaa rikostaustaa.

Lähteet: AP, Reuters, AFP

Yhdysvaltain edustajainhuone on odotetusti hyväksynyt uudet Venäjän-vastaiset pakotteet.

Viime viikonloppuna kongressin johtajat pääsivät yhteisymmärrykseen paketista, joka sisältää muun muassa uusia Venäjän, Iranin ja Pohjois-Korean vastaisia pakotteita.

Äänestykseen osallistui myös sairauslomaltaan paikalle saapunut republikaanisenaattori John McCain, jolla todettiin äskettäin glioblastoomana tunnettu aivokasvain. McCainin tullessa senaattiin hänelle osoitettiin seisaaltaan suosiota.

Twitterissä Trump kiitti McCainia saapumisesta ratkaisevaan äänestykseen.

Varhain keskiviikkona edustajainhuone äänesti murskaluvuin 419-3 lakipaketin hyväksymisen puolesta. Pakotteiden hyväksyminen on kuitenkin saatava läpi vielä senaatissa ennen kuin se voidaan vahvistaa Valkoisessa talossa.

Trumpin hallinto on ollut nihkeä hyväksymään pakettia, koska se rajaa presidentin valtaa tehdä yksin päätöksiä Venäjä-pakotteiden helpottamisesta. Trump on pyrkinyt lämmittämään Yhdysvaltain kireitä suhteita Venäjään ja presidentti Vladimir Putiniin, mutta jos laki hyväksytään, se sitoo hänen käsiään ja voi merkitä täyskäännöstä Trumpin Venäjä-politiikassa.

Lähteet: Reuters, AP, AFP, TASS, STT

Korjaus: Juttuun päivitetty edustajainhuoneen äänestyksen lopullinen tulos.

Talvella 2017 kajaanilaisen vanhuksen omaiset saivat järkyttävän puhelun. Yksin asuvan muistisairaan noin 80-vuotiaan naisen kotisairaanhoitaja soitti ilmoittaakseen, että ikäihmisen kotiin on soitettu poliisi ja ambulanssi.

Omaisen mukaan hoitaja kertoi syyksi, että iäkäs nainen ei ollut halunnut päästää kotisairaanhoitajaa kotiinsa.

– Poliisi ja ambulanssi olivat jo pihassa ja minä sanoin, että ei missään nimessä tällaista. Hoitaja sanoi, että lääkäri on antanut ohjeen ja poliisi on tehnyt ohjeiden mukaan. Että tämä vain tiedoksi omaisille, kertoo iäkkään naisen tytär.

Vanhus ja tämän omaiset eivät halua esiintyä jutussa omilla nimillään, koska he pelkäävät joutuvansa vaikeuksiin. Puheluun vastannut nainen kertoo, että tilanne järkytti.

– Se tuntui hirveältä. Ensimmäisenä tuntui, että menee jalat alta ja sitten mietin, että joko muut sisarukset tietävät. Meidän äitimme ei kuulu poliisiautoon, nainen kertoo.

Kajaanissa taajama-alueen ulkopuolella asuva ikäihminen on sairastanut etenevää muistisairautta, Lewyn kappale -tautia, pari vuotta. Tauti aiheuttaa muun muassa unohtelua sekä näkö- ja kuuloharhoja. Vanhus muistaa kuitenkin päivän, kun poliisiauto kaartoi talon pihaan. Hänen mukaansa olotila oli sinä päivänä hyvä, eikä hätää ollut.

Vanhus oli käynyt samalla viikolla tutkimuksissa sairaalassa, missä aloitettiin uusi lääkitys sydänoireisiin. Sen vuoksi kotisairaanhoitaja oli poikkeuksellisesti käynyt kotona mittaamassa verenpaineen jo kahtena päivänä sillä viikolla. Vanhus piti siksi hoitajan lauantaista käyntiä turhana, eikä halunnut päästää tätä kotiinsa.

Vanhuksen mukaan kohtelu oli tylyä, eikä poliisi jättänyt muita vaihtoehtoja kuin lähteä mukaan.

– Se oli nolo teko. Toista kertaa en lähde, sanoo vanhus.

Muistisairas psykiatriselle osastolle

Kotihoidon asiakkaan ja tämän omaisten mukaan vanhus vietiin Kainuun keskussairaalan ambulanssilla, jonka kyydissä oli poliisi. Poliisiauto tuli kaupunkiin ambulanssin perässä.

Omaiset soittelivat sairaalaan ja illalla heille kerrottiin, että äiti on siirretty psykiatriselle osastolle.

– Sanoin, että äiti ei missään nimessä kuulu sinne. Hänellä on muistisairaus, eikä sitä hoideta psykiatrisella osastolla. Lääkäri ei kuitenkaan arvostanut meidän omaisten asiantuntemusta, tytär kertoo.

Kyllähän se kuulostaa vähän ikävältä, mutta valitettavasti arjessa näitä tapahtuu. Marja Heikkinen

Kun tytär sai äitinsä kiinni puhelimitse seuraavana aamuna, tämä oli lapsilleen vihainen.

– Hänellä oli kuva, että me lapset olemme toimittaneet hänet sinne ja se on meidän syytä. Hän kertoi olevansa kauhuissaan ja ihmetteli, mitä tämä peli on, kun kaikki tavarat ovat lukkojen takana. Hän lopetti puhelun vihaisena ja loukkaantuneena.

Omaisten mukaan oli vanhus tahdonvastaisesti psykiatrisella osastolla 11 päivää. Sairaalajakson jälkeen vointi on ollut kohtalaisen hyvä, vaikka muistisairaus vaikeuttaakin välillä arkea. Kainuun soten mukaan 80-vuotias on yhä kykenevä asumaan yksin.

Keväällä sattunut välikohtaus on kuitenkin heikentänyt sekä vanhuksen että omaisten luottoa Kainuun soteen. Tyttären mukaan ikävä tilanne olisi ollut helposti vältettävissä.

– Hoitajan olisi pitänyt ensin soittaa meille, kertoa tilanne ja kysyä mitä tehdään. Me olisimme sanoneet hoitajalle, että mene vain jatkamaan töitäsi ja me otamme äidistä täyden vastuun.

Vanhuksen kaksi tytärtä ovat tehneet äitinsä kohtelusta kantelun Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Ratkaisua ei ole vielä tehty. Kanteluiden keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä 5,4 kuukautta.

Kotihoitajien perehdytyksessä aukkoja

Tapaus on Kainuussa todella harvinainen. Kainuun soten palvelupäällikkö Marja Heikkinen ei muista kymmenen vuoden ajalta kuin yksittäisiä tapauksia, joissa ikäihmisen kotiin on soitettu poliisit.

Heikkinen voi kommentoida Kajaanissa tapahtunutta välikohtausta vain yleisellä tasolla. Hänen mukaansa menettely ei kuulosta ohjeiden mukaiselta.

– Kyllähän se kuulostaa vähän ikävältä, mutta valitettavasti arjessa tapahtuu näitä. Meillä on työntekijöitä vähällä perehdytyksellä ja kun he joutuvat yksin kentälle, joissakin tilanteissa toimintaohjeet eivät ole selvillä, Heikkinen toteaa.

Mikäli vanhus ei päästä hoitajaa sisälle, hoitajia on ohjeistettu soittamaan ensin omaiselle.

– Työntekijän täytyy selvittää, onko asiakkaalle sattunut jotain. Hänen tulisi soittaa ensin omaiselle ja selvittää miten olisi mahdollista päästä sisälle.

– Epäselväksi asiaa ei saa jättää, koska asiakas voi olla kaatuneena sisällä, Heikkinen sanoo.

Vanhusten itsemääräämisoikeus ei aina täyty

Suomessa potilaalla on itsemääräämisoikeus (Valvira). Se tarkoittaa, että terveydenhoito on vapaaehtoista ja potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta silläkin uhalla, että päätös vahingoittaa terveyttä.

Muistisairauskaan ei poista itsemääräämisoikeutta, mikäli hän on kykenevä päättämään omasta hoidostaan. Valviran mukaan suomalaisessa terveydenhuollossa saattaa tapahtua itsemääräämisoikeuden rajoittamista. Valviran mukaan se voi liittyä esimerkiksi hygieniahaalareiden käyttöön tai asioista päättämiseen muistisairaan puolesta.

Kainuun soten palvelupäällikkö Marja Heikkinen painottaa, että kotihoidossa tulisi ottaa huomioon, onko asiakas kykeneväinen päättämään itse asioistaan.

– Täytyy huomioida, pystyykö asiakas itse päättämään omista asioistaan vai onko hänellä jonkinasteinen muistisairaus, jolloin omaiset täytyy ottaa mukaan hoitoneuvotteluihin.

– Vanhuksella on ihan samanlainen itsemääräämisoikeus asioihinsa kuin kaikilla muillakin, Heikkinen sanoo.

Poliisi voi viedä pakkohoitoon lääkärin pyynnöstä

Mikäli poliisi saa tehtäväkseen hakea ikäihmisen kotoaan sairaalaan, todennäköisesti kyse on lääkärin virka-apupyynnöstä. Taustalla on mielenterveyslaki, jonka mukaan virkalääkäri voi pyytää poliisilta apua henkilön toimittamiseksi lääkärin arvioitavaksi.

Lääkärin virka-apupyynnöt ovat poliisille osa päivittäistä työtä. Usein kysymyksessä on ihminen, jolla saattaa olla esimerkiksi itsetuhoisia ajatuksia tai joka muutoin voi olla vaaraksi joko itselleen tai muille ihmisille ilman hoitoa.

– Jos henkilö on sitä mieltä, että hän ei halua hoitoa, vaikka ymmärtää täysin, mitä hoidosta kieltäytyminen voi aiheuttaa, on tilanne haastavampi, koska Suomessa on pääsääntöisesti vapaus valita millaista hoitoa vastaanottaa, kertoo Oulun poliisilaitoksen ylikomisario Tomi Mansikkamäki.

Toisaalta kun ympärillä on ihmisiä ja touhutaan yhdessä, äidillä ei ole mitään ongelmaa. Muistisairaan omainen

Poliisin mukaan ikääntyneisiin ihmisiin ja muistisairaisiin liittyvät tehtävät ovat lisääntyneet kotihoidon yleistymisen myötä. Oulun poliisilaitoksen ylikomisario Arto Aution mukaan ikäihmiset eksyvät enemmän etenkin kaupungissa.

Autio arvioi, että myös poliisin tekemät tarkistuskäynnit ikäihmisten koteihin ovat lisääntyneet. Poliisi saattaa mennä paikalle, kun huolestunut omainen on ottanut yhteyttä hätäkeskukseen.

– Kun omaiset eivät tavoita esimerkiksi toisella paikkakunnalla asuvaa iäkästä vanhempaansa, he luulevat, että hänellä on hätä kun hän ei vastaa puhelimeen. Sellaiset tehtävät ovat poliisille kiusallisia, sillä jos tiedossa ei ole, että olisi rikosta tapahtumassa, ne eivät kuulu poliisin tehtäviin, Autio sanoo.

Poliisille muistisairaisiin liittyvät tehtävät voivat olla hyvinkin haastavia. Virkavallan kohtaaminen voi pelottaa ketä tahansa – puhumattakaan muistisairasta. Poliisi pyrkiikin luomaan tilanteeseen turvallisen ilmapiirin.

Käytännössä siihen voi pyrkiä esimerkiksi juttelemalla tuttavallisesti.

– Jos henkilöstä tiedetään etukäteen hänen historiaansa, ehkä lempinimiä tai muuta vastaavaa, niin tällaisia asioita voidaan käyttää keskustelussa, kertoo Tomi Mansikkamäki.

"Eihän äiti mikään eläin ole, jota seurataan kuin hirvikoiraa"

Kajaanilaisen vanhuksen omaiset ovat huolissaan, miten yksin puulämmitteisessä talossa asuva ikäihminen pärjää jatkossa. Aikuisen tyttären mukaan äidillä on parempia ja huonompia päiviä. Suurena ongelmana on yksinäisyys, joka heijastuu myös ajokortittoman naisen jaksamisessa.

– Juuri herättyään hän voi olla sekava. Toisaalta, kun ympärillä on ihmisiä ja touhutaan yhdessä, äidillä ei ole mitään ongelmaa, tytär kertoo.

Sairaalajakson jälkeen Kainuun sote arvioi kajaanilaisvanhuksen hoidon tarpeen, kun omaiset hakivat äidilleen hoivapaikkaa. Päätöksessään Kainuun sote totesi, että ympärivuorokautista hoitoa ei tarvita, vaan henkilö pärjää edelleen omillaan ja kotisairaanhoitaja vierailee jatkossakin kerran kuussa.

Tämä huolestuttaa omaisia, joiden mielestä hoivapaikka-asia täytyisi laittaa vireille jo ennen kun vanhuksen kunto huononee.

– Emme ole vaatineetkaan ympärivuorokautista hoitoa, mutta äiti tarvitsisi hoivapaikan, jossa olisi yhteinen ruokailu, juttuseuraa ja muita sosiaalisia aktiviteetteja. Ne ovat terveyden perusta, tytär murehtii.

Hoivapaikkaan liittyvää järjestelyä ei ole aloitettu. Sen sijaan huolestuneita omaisia rauhoiteltiin suosittelemalla etäseurantalaitetta.

– Eihän äiti mikään eläin ole, jota seurataan kuin hirvikoiraa. Äiti on ihminen, jolla on tunteet ja hän tarvitsee sosiaalisuutta ja kontakteja muihin ihmisiin, omainen sanoo.

Kainuun soten palvelupäällikkö Marja Heikkinen vahvistaa, että kotisairaanhoidossa suositellaan etäseurantalaitteita, joilla voi seurata ihmisen liikkeitä GPS-teknologian avulla.

Luottamus terveydenhoitoon murtui

Tällä hetkellä kajaanilaisen vanhuksen luona käy eri sairaanhoitaja kuin talvella. Ikäihminen ei ole enää kieltäytynyt avaamasta hoitajalle ovea.

– Äiti on tyytyväinen ja tällä hoitajalla on enemmän aikaa keskustella hänen kanssaan, omainen kertoo.

Kotisairaanhoidon toiminta ei ole ollut kokonaisvaltaista. Muistisairaan omainen

Kotihoitajien työssä kovaan testiin joutuvatkin erityisesti hoitajan vuorovaikutustaidot. Muistisairaiden kotihoidossa on haasteita, myöntää Kainuun soten palvelupäällikkö Marja Heikkinen.

– Muistisairaan asiakkaan hoitaminen vaatii työntekijöiltä ammattitaitoa ja osaamista. Meidän täytyy huolehtia siitä, että asiakkaalle on suunniteltu riittävästi kotihoidon käyntejä tai hänellä on verkosto, joka seuraa asiakkaan pärjäämistä kotona. Siinä on yleensä mukana omaiset ja jopa naapurustokin.

Kajaanilaisen vanhuksen omaisten luottamus Kainuun soteen on karissut. Omaiset eivät luota, että Kainuussa muistisairauksia tunnetaan tarpeeksi hyvin. He esimerkiksi kertovat, että vanhukselle olisi määrätty psykoosilääkkeitä tapaamatta vanhusta.

– Kotisairaanhoidon toiminta ei ole ollut kokonaisvaltaista. Olemme todella pettyneitä.

Lue lisää:

Näillä neljällä yksinkertaisella keinolla vanhusten kotihoitoa voidaan parantaa

Kotihoidon henkilöstön työolot heikentyneet entisestään – "Monella henkinen paine, kun työtään ei ehdi tehdä hyvin"

Yhdysvaltojen senaatti on päättänyt aloittaa keskustelun uudesta terveydenhoitolaista, jolla on tarkoitus korvata presidentti Barack Obaman kaudella luotu terveydenhuolto-ohjelma.

Äänestyksessä äänet menivät tasan, jolloin varapresidentti Mike Pencen kanta ratkaisi asian republikaanien eduksi.

Nyt kun keskustelu uudesta terveydenhoitolaista on päätetty avata, on edelleen epäselvää, mistä tulevaisuudessa tullaan äänestämään.

Vaihtoehdot vaikuttavat olevan joko nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän välitön kumoaminen uudella terveydenhuoltolailla tai vanhan järjestelyn kumoaminen kahden vuoden viiveellä. Näistä jälkimmäinen vaihtoehto voisi mahdollistaa yli puoluerajojen menevän yhteisymmärryksen syntymisen uudesta terveydenhuoltomallista.

Presidentti Donald Trump on painostanut senaattia ainoastaan kumoamaan nykyisen terveydenhuolto-ohjelman ja hakemaan uutta terveydenhuoltoratkaisua tulevien vuosien aikana.

Vaalikampanjansa aikana Trump lupasi kumota edeltäjänsä luoman terveydenhuoltomallin päästyään valtaan. Trump kiitteli tiistaina senaattia äänestystuloksesta ja kutsui kutsui sitä isoksi askeleeksi.

– Senaatin täytyy nyt hyväksyä laki ja saada se minun työpöydälleni, jotta voimme vihdoinkin päättää tämän Obamacare-onnettomuuden lopullisesti, presidentti Trump sanoi lausunnossaan pian äänestyksen jälkeen.

Lähteet: AP, YLE

Prikaatikenraali (evp) ja tutkija Juha Pyykönen sanoo, että Suomi saa torstaina "aggressiivisen" ja "imperialistisen" sotilasmahdin johtajan vieraakseen, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön Savonlinnassa Punkaharjulla.

Pyykönen perustelee käyttämiään voimakkaita ilmaisuja Venäjän viime vuosien toimilla Georgiassa ja Ukrainassa. Vuonna 2008 Venäjä valtasi Georgiassa kaksi maakuntaa, helmikuussa 2014 Ukrainassa Krimin niemimaan ja pian tämän jälkeen myös Itä-Ukrainan.

– Venäjä pyrkii vaikutusvaltansa laajentamiseen. Se, missä Venäjä on ollut erityisen taitava ja hyvä, on ulkopolitiikka. Maa on käyttänyt diplomatiaa ja sotilaallista voimankäyttöä välineenä ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, sanoi Pyykönen Ylen Päivän kasvo –ohjelmassa.

Pyykösen mukaan Venäjä on tässä lajissa "ihan ykkönen", koska Yhdysvaltojen vaikutusvalta maailmalla on heikentynyt presidentti Donald Trumpin hallinnon kompuroinnista johtuen. Myös kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi arveli viime viikolla Ylelle, että Yhdysvaltojen imperiumi on päättymässä.

Pyykönen huomauttaa kuitenkin, että Venäjän vaikutusvalta yhä paljon pienempi kuin mitä se oli Neuvostoliiton aikana. Pyykösen mukaan Putinin johtama Venäjä on ilmoittanut, että maailmanjärjestys jossa Yhdysvallat on napa, ei kelpaa. Tämän korjaamiseksi Putin on tehnyt töitä vuodesta 2005 lähtien.

– Putin pyrkii siihen, että Venäjän asema ei enää heikkene vaan että se nousisi samalle tasolle Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Mutta tähän Venäjällä on pitkä matka, sen taloudellisetkaan voimavarat eivät vielä siihen riitä.

Pitkän sotilasuran tehnyt Juha Pyykönen työskentelee nykyisin tutkijana Security Analysis Oy:ssä, joka tuottaa yhteiskunnallista ja humanistista tutkimusta. Ennen tutkijanuraansa Pyykönen toimi Puolustusvoimissa muun muassa Porin prikaatin komentajana ja erityistehtävissä Pääesikunnan kansliassa.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump sanoi lehdistötilaisuudessa, ettei hänen oikeusministerinsä Jeff Sessions ole toiminut tarpeeksi päättäväisesti tietovuotojen estämisessä.

– Haluan oikeusministerin olevan paljon kovempi tiedustelupalvelujen vuotojen kanssa, presidentti sanoi Libanonin pääministerin vierailun yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Uutiskanava CNN:n mukaan Trump toisti jälleen olevansa erittäin pettynyt Sessionsiin, koska tämä jääväsi itsensä Venäjä-tutkinnasta. Trump sanoi jo aikaisemmin The New York Times -lehdelle, ettei olisi valinnut Sessionsia ministeriksi, jos olisi tiennyt tämän päätöksestä.

Toimittajien kysymykseen oikeusministeri Jeff Sessionsin tulevaisuudesta, Trump vastasi salamyhkäisesti.

– Aika näyttää. Aika näyttää.

Presidentti on parin viime päivän aikana nostattanut Sessionsiin kohdistuvilla twiiteillään odotuksia Yhdysvaltain oikeusministerin erottamisesta. Trump on kutsunut Sessionsia ”erittäin heikoksi” ja todennut tämän "olevan vaikeuksissa".

Sessions jääväsi itsensä maaliskuussa Venäjä-tutkinnasta sen jälkeen, kun hänen omat kytköksensä herättivät kysymyksiä. Sessions ei kertonut kahdesta tapaamisestaan Venäjän suurlähettilään kanssa, kun hän oli senaatin kuultavana ministerinimityksensä yhteydessä.

Trump on myös syyttänyt oikeusministeri Jeff Sessionsia siitä, että tämä ei tutkinut kilpailevaa ehdokasta Hillary Clintonia demokraattipuolueen sähköpostien ja palvelimen tietomurrosta.

Lähteet: Reuters

Trumpille erävoitto Obamacaresta

Presidentti Donald Trump sai tärkeän erävoiton pitkässä taistelussa Obamacarea vastaan. Yhdysvaltojen senaatti on päättänyt aloittaa keskustelun uudesta terveydenhoitolaista, jolla on tarkoitus korvata presidentti Barack Obaman kaudella luotu terveydenhuolto-ohjelma.

Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi Venäjä-pakotteet

Venäjää, Irania ja Pohjois-Koreaa koskevat uudet pakotteet ovat menneet läpi miltei yksimielisesti Yhdysvaltain edustajainhuoneessa. Varhain keskiviikkona edustajainhuone äänesti murskaluvuin 419-3 lakipaketin hyväksymisen puolesta.

Toimitusjohtajaksi jo nuorena – Joshua Moorreesin kesätyön kuukausipalkka oli 8000 euroa

Joensuulainen Joshua Moorrees vietti kesän alussa kuukauden henkilöstöfirma Adecco Finlandin toimitusjohtajana. Uralla yleneminen kiinnostaa nuoria nykyään vähemmän kuin ennen, ja siksi opiskelijoille ja vastavalmistuneille on tarjolla lyhytaikaisia esimiesohjelmia.

Aalto-yliopiston liikkeenjohdon koulutusyksikön toimitusjohtaja Pekka Mattilan mukaan kyse on eräänlaisesta työelämään tutustumisesta.

Tutkimusyllätys: afrikkalaisten ja aasialaisten Suomessa syntyneet lapset rokotetaan kantasuomalaisten lapsia useammin

Aasiasta ja Afrikasta Suomeen muuttaneiden ihmisten Suomessa syntyneiden lasten rokotuskattavuus on keskimäärin korkeampi kuin kantasuomalaisten lasten. Sen sijaan entisen Neuvostoliiton alueelta ja muualta Euroopasta Suomeen muuttaneiden ihmisten Suomessa syntyneiden lasten rokotuskattavuus on keskimäärin alhaisempi kuin kantasuomalaisten lasten.

Tutkimustulokset selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta. THL selvittää jatkotutkimuksella syitä tutkimustuloksiin.

Mediat: Britannia kieltää uudet diesel- ja bensiiniautot vuodesta 2040

Britannian hallituksen odotetaan ilmoittavan tänään diesel- ja bensiinikäyttöisten ajoneuvojen lähivuosikymmenien kohtalosta. Muun muassa talouslehti Financial Times kertoo, että vuoden 2040 jälkeen kaikissa saarivaltion teillä kulkevissa uusissa ajoneuvoissa tulee olla sähkömoottori.

Lappiin luvassa hellettä

Keskiviikkona sää lämpenee, ja sateet vähenevät. Ylen meteorologin Seija Paasosen mukaan suuressa osassa maata on keskiviikkona 20–25 lämpöastetta. Kaikista lämpimintä on Lapissa, jossa helleraja voi mennä rikki. Järvivesien lämpötilat nousevat koko maassa, ja 19 asteen lukemaan päästään kaakkois- ja etelärannikolla. Tarkemmat säätiedot löytyvät osoitteesta yle.fi/saa.

Tänään oli ensimmäinen tiistai, kun kirjepostia oli turha odottaa perille. Postin jakelupäiväuudistus tuli voimaan viime tiistaina 18. heinäkuuta, ja uudistuksessa Posti päätti lopettaa kirjeiden jakelun tiistaisin. Jatkossa siis maanantaina postitettu kirje jaetaan pääsääntöisesti tiistain sijaan keskiviikkona.

Yhä osa sanomalehdistä, pikakirjeet, paketit ja laboratoriolähetykset jaetaan tiistaisin. Tiistaisin ei enää jaeta aikakauslehtiä, mainoksia, kirjeitä tai ilmaislehtiä siinä tapauksessa, että kaikki alkuviikon lähetykset saadaan jaettua jo maanantaina.

Uusi postilaki, joka ei ole tullut vielä voimaan, sallii kolmipäiväisen jakelun niillä alueilla, joissa on olemassa sanomalehtien varhaisjakeluverkko.

Postin kirjepalveluista vastaavan johtajan Kaj Kulpin mukaan jakelutoimintaan ei ole kuitenkaan tulossa muita leikkauksia lähiaikoina.

– Muuta ei ole suunnitteilla tällä hetkellä. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt muita muutoksia ei ole tiedossa, Kulp sanoo.

Hänen mukaansa jakelupäiväuudistus oli paikallaan, sillä kirjeiden sekä muun postin volyymit laskevat koko ajan.

– Sen vuoksi Postinkin tulee uudistua, hän sanoo.

Uuden postilain mukaan niillä alueilla, joissa sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa ei ole, säilyisi viisipäiväinen jakeluvelvollisuus. Kulp kertoo, että nykyinen muutos lopettaa tiistain kirjejakelu on tehty vanhan lain puitteissa.

"Postinsaaja ei välttämättä havainnoi muutosta"

Tiistain postimäärä on ollut Kulpin mukaan muita päiviä pienempi. Tänään tiistain aikana Kulpin tietoon ei ole tullut uudistuksesta asiakaspalautetta.

Kulp arvioi, että normaali postinsaaja ei välttämättä havainnoi uutta muutosta millään tapaa.

– Kirjeposti on sen tyyppistä, että ihminen ei yleensä odota sitä tiettynä päivänä.

Kulp jatkaa, että aikakauslehdet ovat asia erikseen: niitä nimenomaan odotetaan ilmestymispäivänä. Jatkossa aiemmin tiistaina jaetut aikakauslehdet pyritään jakamaan jo maanantaina.

– Siksi uskonkin, että postinsaajan arjessa kirjepostin jakelumuutos ei juurikaan näy.

Viestintävirasto pyytää Postilta selvitystä

Postin päätös lopettaa kirjejakelu tiistaisin on herättänyt Viestintävirastossa kyseenalaistusta, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Lehden mukaan Viestintäviraston apulaisjohtajan Petri Makkosen mielestä Postin jakelumalli on selvitettävä tarkemmin. Lain mukaan yleispalvelukirjeet on jaettava viitenä päivänä viikossa.

STT:n mukaan Viestintävirasto on lähettänyt Postille selvityspyynnön jakelu-uudistuksesta.

Useat brittimediat kertovat, että Britannia aikoo kieltää uusien diesel- ja bensiinikäyttöisten ajoneuvojen myynnin vuoteen 2040 mennessä. Muun muassa talouslehti Financial Times kertoo, että vuoden 2040 jälkeen kaikissa saarivaltion teillä kulkevissa uusissa ajoneuvoissa tulee olla sähkömoottori.

The Times puolestaan kertoo, että vuoteen 2040 mennessä Britanniassa päättyy myös uusien hybridiautojen myynti.

Siirtyminen kokonaan sähkömoottoriin on osa Britannian suunnitelmaa saavuttaa ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteensa.

Heinäkuun alkupuolella Ranska teki samanlaisen ilmoituksen sähköautojen puolesta, kun maan energiaministeri kertoi bensiini- ja dieselautojen myynnin päättyvän vuoteen 2040 mennessä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Britannian autokannasta on sähkömoottorilla kulkevia ajoneuvoja tällä hetkellä alle prosentti.

Lähteet: Reuters

Elämme kuulemma totuuden jälkeistä aikaa. Amerikkalainen historioitsija Timothy Snyder on varoitellut äskettäin suomennetussa kirjassaan Tyranniasta, että se on samalla fasismia edeltävää aikaa.

Sanalla ”fasismi” on raskas paino. Se tuo mieleen natsi-Saksan ja sen rikokset, mutta parempi olisi ajatella Mussolinia. Hän perusti vuonna 1914 liikkeen, jonka tarkoitus oli tehdä Italiasta jälleen suuri. Jossakin mielessä se edusti modernismia ja sai jopa vaikutteita futurismin nimellä tunnetusta taidesuuntauksesta.

Fasismi on luonteeltaan nationalistista, antikapitalistista ja autoritaarista. Se ei välttämättä ole Hitlerin Saksan tavoin rasistista; esimerkiksi Italiassa enimmillään kolmannes aikuisista juutalaisista kuului aluksi Mussolinin fasistipuolueeseen. Myöhemmin heille toki kävi köpelösti.

G20-kokouksen anarkistirieha oli eräiltä piirteiltään fasistista vaikka se antifasistiseksi julistautuikin

Nykypolitiikassa fasismilla leimaamisen sijasta olisi parempi puhua fasistisista piirteistä. Niihin kuuluvat edellisen lisäksi voiman ihannointi, univormut ja tietysti kansainvälisyyden vastustus. Kyseessä on yksi teollistuneen maailman pysyvimmistä aatehistoriallisista juonteista.

Tärkeä tuntomerkki on myös se, että fasisti väittää edustavansa suoraan kansaa. Hän on siihen yhtä mystisessä ja yhtä todellisessa yhteydessä kuin meediot kuolleiden henkiin. Hän leimaa demokraattisesti valitut poliitikot korruptoituneiksi ja julistaa itse olevansa politiikan yläpuolella, kansan asialla. Hänellä on hurmioitunut, uskonnollissävyinen missio.

Tätä huttua esiintyy Euroopan eri maissa huolestuttavissa määrin. Fasistisia piirteitä löytyy myös Suomen politiikasta. Jokainen voi tykönään miettiä, mistä. Samaan hengenvetoon pitää kuitenkin todeta, että muutama fasistinen piirre ei vielä tee fasistia – aivan kuten HI-virus verenkierrossa ei tarkoita aidsia.

Tieteen kohtalo varoittaa tulevasta kuin kanarialintu kaivoksen kaasuista

Kukaan ei tietenkään myönnä ajattelevansa fasistisesti. Ei poliittisessa oikeistossa eikä vasemmistossa.

Esimerkiksi Hampurin hiljattaisen G20-kokouksen anarkistirieha oli eräiltä piirteiltään fasistista vaikka se antifasistiseksi julistautuikin. Tuo kadun kaoottinen parlamentti, jonka väkivalta-osasto pukeutuu mustaan huppari-univormuun, vastusti globalisaatiota aivan kuten Hitler syytti Saksan kuvitellusta alennustilasta ei vain juutalaisia vaan nimenomaan kansainvälistä juutalaista finanssipääomaa.

Fasistisen mielen ehdottomuus, sen järkkymätön usko henkisen ja fyysisen väkivallan puhdistavaan voimaan, sen luottamus kuvitellun kansan luovuttamaan kuviteltuun valtakirjaan, on täysin vastakkainen tieteen eetokselle.

Tiede ei menesty fasismissa, vaan näivettyy pois, kuten se näivettyi Hitlerin Saksassa ja Mussolinin Italiassa, kun parhaat tutkijat pakenivat ulkomaille.

Tiede on fasismia edeltävän ajan ensimmäinen uhri. Tieteen kohtalo varoittaa tulevasta kuin kanarialintu kaivoksen kaasuista.

Ja nyt kanarialintua heikottaa Trumpin Yhdysvalloissa, Erdoganin Turkissa ja muuallakin, kuten Puolassa ja Unkarissa. On siis aika haistella tuulta ja yrittää arvuutella, mihin suuntaan olemme menossa.

Otetaan oppia fysiikasta. Sen mukaan kuuma ja kylmä sekoittuvat aina, kun vain aikaa on tarpeeksi. Pienikin yhteys niiden säiliöiden välillä riittää sotkemaan molekyylit tasalämpöisiksi. Ja todellisuushan on pohjimmiltaan fysiikkaa.

Myös maapalloistuminen on suuri tasapäistäjä. Edes historiastaan ylpeät kiinalaiset eivät enää pukeudu keisarilliseen silkkiin vaan edustavat samaa tummanpuhuvaa kravattikapitalismia kuin kaikki muutkin.

Fasismi ei kuollut vuonna 1945 vaan odottaa yhä hetkeään

Kysykää siis itseltänne, kumpi on todennäköisempää: että tuhannen vuoden kuluttua maapallo on edelleen riitaisten kansallisvaltioiden kokoelma vai jonkinlaisen maailmanhallituksen ohjailussa?

Annan heti oikean vastauksen: jos haluamme olla elossa vielä tuhannen vuoden kuluttua, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jälkimmäinen. Se on maali, jota kohti historian nuoli osoittaa. Jos tuo nuoli menee ohi, ihmiskunta on suunnattomissa vaikeuksissa.

Vaikka yhtenäistyvällä maapallolla koko ajan syntyy kiihkeän paikallispolitiikan vaahtopäitä, ne ovat kuin turbulentteja pyörteitä merta kohti vääjäämättömästi rientävässä kymessä. Vain fasismi, tuo raivoisa majava, yrittää sitä padota. Se ei kuollut vuonna 1945 vaan odottaa yhä hetkeään kuin Lovecraftin kirjojen muinainen nukkuva jumala suuri Cthulhu.

Siksi olen Snyderin kanssa samaa mieltä. Uskon myös, että totuuden jälkeiseen aikaan pätee sama kuin HIV-tartuntaan: estolääkitys pitää aloittaa heti, jottei tauti pääse kehittymään kuolettavaksi.

Kari Enqvist

Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.

Joensuulainen Joshua Moorrees halusi liikemieheksi jo lapsena. Ensimmäinen oma bisnes hänellä oli esikouluikäisenä.

– Värjäsin kuulapyssyjen kuulia ja myin niitä erikoisvärisiä sitten kalliimmalla, Moorrees naureskelee.

Isänsä puolelta hollantilainen Moorrees läpäisi keväällä tiukan seulan ja pääsi kesätoimitusjohtajaksi henkilöstöpalveluyritys Adeccon Suomen yksikköön. Hakemuskirjeestä ja cv:sta käynnistynyt prosessi piti sisällään erilaisia haastatteluja, testejä ja arviointipäivän ennakkotehtävineen.

Moorrees sai poikkeukselliseen kesätyöhönsä paljon kannustusta.

– Ystävät onnittelivat ja puolitututkin kommentoivat erityisesti somessa, että siisti juttu. Vastaanotto oli oikein positiivinen, hän sanoo.

Kuukauden mittaisesta pestistä maksettiin palkkaa 8000 euroa. Kesätoimitusjohtajan tehtäviin kuului johtoryhmätyöskentelyä, asiakastapaamisia, markkinointia ja strategisten asioiden suunnittelua.

– Kahta samanlaista päivää ei ollut. Ehdin kuukauden aikana viettää vain kolme tai neljä päivää Helsingissä pääkonttorilla, Moorrees kertoo.

Kesätoimitusjohtajan kuukaudesta iso osa kului vierailuihin firman alueellisissa yksiköissä Oulua ja Kajaania myöten.

Pätkätöitä toimitusjohtajana?

Lyhytaikaista johtajuuskokemusta tarjoaa Suomessa myös esimerkiksi suorahakuyritys Odgers Berndtson. Sen ohjelmassa valintaprosessin läpäisseet yliopisto-opiskelijat pääsevät kokeilemaan toimitusjohtajuutta yhden päivän verran. Kohdeyrityksinä ovat olleet esimerkiksi Valio, Kone, Marimekko ja Fazer.

Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun professorina ja liikkeenjohdon koulutusyksikkö Aalto EE:n toimitusjohtajana työskentelevän Pekka Mattilan mukaan opiskeleville tai vastavalmistuneille suunnatut ohjelmat ovat eräänlaista työelämään tutustumista.

– Päivän, viikon tai kuukaudenkin kestävät ohjelmat ovat yrityksille lähinnä pr-toimintaa, mutta erilaiset koulutettujen ihmisten harjoittelupaikat ja trainee-ohjelmat lisääntyvät muutenkin, Mattila toteaa.

Toisinaan yritykset järjestävät harjoitteluohjelmia myös yhdessä niin, että osallistujat viettävät vuoden aikana jaksoja useamman eri työnantajan palveluksessa.

Stereotypioita johtajuudesta

Erilaisille toimitusjohtajaohjelmille on tarvetta muutenkin kuin yritysbrändin kannalta. Korkealle tähtäävistä työntekijöistä uhkaa nimittäin olla pula.

– Aikaisemmin oletettiin aina, että ihminen on kiinnostunut menemään niin pitkälle kuin pääsee. Nuorten urahaaveet ovat kuitenkin muuttuneet aika paljon, ja siksi toimitusjohtajan tehtävääkin pitää nykyään jo vähän markkinoida, Mattila kertoo.

Johtotehtäviin liittyy Mattilan mukaan vanhanaikaisia ajatuksia: työn kuvitellaan olevan silkkaa sopimustekniikkaa ja riskienhallintaa. Hän muistuttaa, että toimenkuvassa painottuvat monenlaiset asiat yrityksen koosta ja toimialasta riippuen.

Mun tehtävä on palvella muita onnistumaan parhaalla mahdollisella tavalla heidän tehtävissään. Joshua Moorrees

Adeccon kesätoimitusjohtajalla oli tehtävistä realistinen käsitys jo ennen pestin alkua.

– Olen nähnyt tätä maailmaa pöydän toiselta puolelta, ja kyllähän se arkista työntekoa on, oli titteli mikä tahansa. Aina ollaan palvelemassa toisiamme ja asiakkaita, joskus nimikkeessä on hieman enemmän vastuuta, mutta jokaisen tehtävä on yhtä arvokas, Moorrees sanoo.

Mattilan mukaan ihmisten johtamisen perusvaatimukset pysyvät aina samoina. Hyvä johtaja on ennustettava, oikeudenmukainen ja aito.

– Johtajan toiminnan täytyy olla ennakoitavaa, se tuo ihmisille uskallusta käyttää omaa harkintaansa. Täytyy pyrkiä oikeudenmukaisuuteen ja kohdata ihmiset omana itsenään vetämättä mitään roolia.

Moorreesin mielestä hyvä johtaja kasvattaa tulevaisuuden johtajia ja auttaa ihmisiä eteenpäin.

– Näen johtamisen palvelufunktiona. Mun tehtävä on palvella muita onnistumaan parhaalla mahdollisella tavalla heidän tehtävissään.

Sitä kesätoimitusjohtaja tahtoo jatkossakin tehdä.

– Tulevaisuudessa näkisin itseni mielelläni samanlaisella tittelillä kansainvälisessä pörssiyhtiössä. Ehkä sillä erotuksella, ettei etuliite ole enää se "kuukauden ajan", Moorrees hymyilee.

Esikoistyttären syntyminen huonokuntoisena oli Niina Pekkalalle, 31, järkytys. Minttu-tytär vammautui synnytyksen hoitovirheen takia vuonna 2005.

– Hoitovirheen seurauksena tyttärelläni on vaikea CP-vamma, näkövamma, vaikea puhevamma ja epilepsia, Pekkala sanoo nyt 11-vuotiaasta tyttärestään.

Potilasvakuutuskeskukselle tehtävien potilasvahinkoilmoitusten määrä on kasvanut vuonna 2016 aikaisemmista. Yksi kolmasosa saa korvauksia hoitovirheen takia.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa syntynyt Minttu joutui teho-osastolle heti synnyttyään viikon ajaksi. Tämän jälkeen lapsi siirrettiin lasten neurologiselle osastolle kolmeksi viikoksi.

Kun Pekkala meni parin vuorokauden ikäisenä katsomaan lasta teho-osastolle, lääkäri sanoi Pekkalan omien sanojen mukaan, että jo ultraäänen perusteella voidaan puhua massiivista vauriosta.

Niina Pekkalan tapauksessa alatiesynnytyksen pitkittäminen todettiin hoitovirheeksi Potilasvakuutuskeskuksessa 2006 ja Valvirassa vuonna 2007. Ratkaisussa sanotaan, että potilasvahingoksi katsottiin sikiön uhkaavan hapenpuutteen diagnoosiviive sekä pitkittynyt imukuppisynnytys.

Tyttären päästä oli jätetty mikroverinäyte ottamatta hoidon aikana. Se olisi kertonut lapsen voinnista ja hapenpuutteesta Niina Pekkala

– Kahden viikon iässä tehtiin pään magneettikuvaus, jossa varmistui hapenpuutteen aiheuttama laaja-alainen aivovaurio ja ennuste oli huono.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (nykyinen Valvira) ratkaisun mukaan sydämen sähkökäyrää mittaava laite hälytti peruslinjan noususta ensimmäisen kerran kello 19.56. Lisäksi ratkaisussa sanotaan, että sikiön sykekäyrässä oli nähtävissä hapenpuutteen merkkejä kello 02.50, jolloin sikiön vointi olisi ollut aiheellista tarkistaa mikroverinäytteillä.

– Tyttären päästä oli jätetty mikroverinäyte ottamatta hoidon aikana. Se olisi kertonut lapsen voinnista ja hapenpuutteesta. Myös imukuppisynnytysyritykseen ryhtyminen katsottiin virheeksi.

Imukuppisynnytysyritys viivästytti hätäsektioon menoa vielä noin tunnin lisää. Ratkaisussa sanotaan, että asianmukaisella toiminnalla sikiön hapenpuute olisi havaittu aikaisemmin ja päädytty synnytyksen nopeampaan päättämiseen, jolloin sikiön aivovaurio olisi todennäköisesti vältetty.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus sanoi lausunnossa, että Oulun yliopistollisessa sairaalassa tulisi kätilöiden perehdyttämisessä kiinnittää huomiota Stan-laitteen käyttöön sekä sen antaman informaation tulkintaan.

Valvira: Muutamia tapauksia vuodessa

Valvira käsittelee vain ne hoitovirhe-epäilyt, joiden epäilleen johtaneen kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen. Potilasvakuutuskeskus arvioi terveydenhuollon toimintaa ja Aluehallintovirasto taas hoitaa muita hoitovirhe-epäilyjä.

Pekkalan tapauksessa päätös hoitovirheestä tuli vuonna 2006 ja Valvirasta päätös lääkärin tai muun hoitohenkilökunnan toiminnasta (silloin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) vuonna 2007.

Valviran vuoden 2016 toimintakertomuksesta käy ilmi, että kanteluiden määrä kasvoi vuonna 2016 verrattuna aikaisempaan. Vuonna 2016 kanteluita tuli yhteensä 442, kun vuonna 2015 luku oli 365. Kanteluasioiden määrä kasvoi peräti 22 prosenttia edellisvuodesta.

Tytär tarvitsee apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Se näkyy ihan kaikessa Niina-Maarika Pekkala

Valviran lääkintöneuvos Liisa Toppilan mukaan Valvira käsittelee vuositasolla muutaman synnytyksiin liittyvän kantelun, joissa epäillään kuoleman tai vakavan vammautumisen syynä hoitovirhettä.

– Ei ole ollut mitään piikkiä synnytyksessä tapahtuneiden hoitovirheiden kanteluissa, sanoo Valviran lääkintöneuvos Liisa Toppila.

Jos hoitovirhe tapahtuu, Valvira selvittää ensin tapahtumien kulun ja voi antaa esimerkiksi hallinnollista ohjausta terveydenhuollon ammattihenkilölle tai organisaatiolle.

Niina Pekkalan mukaan tapahtunutta vahinkoa ei voi rahalla korvata, mutta päätös hoitovirheestä oli silti helpotus. Sen saamiseen meni puoli vuotta. Tytär on saanut koko ikänsä korvauksia.

– Hän on saanut korvauksen tilapäisestä kivusta ja särystä sekä korvaukset 12-vuotiaaksi asti, jolloin vamman haitta-aste arvioidaan uudelleen.

Osastonylilääkäri: Erittäin harvinainen tapaus

Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysten ja naistentautien osastonylilääkäri Hilkka Ijäs ei lähde kommentoimaan yksittäistapausta, vaan kertoo asiasta yleisesti. Hänen mukaansa synnytyksessä tapahtuvat hoitovirheet ovat sairaalassa erittäin harvinaisia.

– Synnytysten määrä on sairaalassamme viimeisten kymmenen vuoden aikana on vaihdellut 3 600–4 400 synnytystä vuosittain, eikä kyseisiä tapahtumia ole edes vuosittain.

Ijäs myös sanoo, että yleisesti ottaen synnyttäminen suomalaisessa yliopistosairaalassa on turvallista ja lapsen vaurioituminen hapenpuutteen vuoksi on hyvin harvinaista.

Henkilökuntaa koulutetaan klinikan useamman kerran vuodessa toistuvissa sisäisissä koulutuksissa, joissa käydään läpi muun muassa sikiön sykekäyrän tulkintaa Synnytysten ja naistentautien osastonylilääkäri Hilkka Ijäs

Oulun yliopistollisessa sairaalassa on aina kiinnitetty huomiota synnytysten sujuvuuteen ja näin on ollut jo vuonna 2005.

– Henkilökuntaa koulutetaan klinikan useamman kerran vuodessa toistuvissa sisäisissä koulutuksissa, joissa käydään läpi muun muassa sikiön sykekäyrän tulkintaa ja muita synnytykseen liittyviä erityistilanteita.

Ijäksen mukaan vaikeita hoitotilanteita myös käydään sairaalassa jälkeenpäin läpi.

– Tapaukset käsitellään hoitoon osallistuneiden ja esimiesten kesken ja käydään läpi, mitä olisi voinut tehdä toisin. Potilasvahinkolautakunnan ratkaisut käydään anonyymisti läpi klinikan lääkärien yhteispalavereissa.

Tytär tarvitsee apua kaikessa

Niina Pekkala on tyttärensä omaishoitaja. Hän kertoo joutuneensa vaihtamaan ammattia, koska vuorotyön yhdistäminen omaishoitajuuteen ei ollut mahdollista.

– Tytär tarvitsee apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Se näkyy ihan kaikessa, Pekkala sanoo.

Pekkala saa tukea perheeltä ja ystäviltä. Myös tyttären nykyinen koulu ja sen henkilökunta ovat olleet avuksi. Kaikesta huolimatta hän suhtautuu elämään positiivisesti.

– Pyrin näkemään hyvät asiat meidän elämässä. En mieti niinkään, miten vamma rajoittaa, vaan mitä kaikkea voi tehdä vammasta huolimatta.

Pekkala kehottaa hoitovirhettä epäilevää tekemään vahinkoilmoituksen epäilystä, jolloin asia selvitetään.

Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin saapui heinäkuun alussa Laatokan Valamon luostariin, video saapumisesta sai venäläiset tiedotusvälineet villiintymään hetkellisesti.

Lyhyellä videolla presidentti pysäyttää auton, astuu ulos ajajan paikalta ja avaa matkustajan oven. Takapenkillä vilahtavat kädet sekä suuri punainen laukku ennen kuin Putin sulkee oven. Uutissivustot tekivät nopean tulkinnan: tässä on presidentin uusi tyttöystävä!

Väitteelle ei kuitenkaan ollut sen ihmeempiä perusteita, ja takapenkin käsistäkin on vaikea sanoa, kuuluvatko ne miehelle vai naiselle. Kohu ei niinkään kerro presidentin seurustelutilanteesta, vaan ennemmin tiedotusvälineiden tiedonjanosta.

Putinin yksityiselämä, kuten myös hänen omaisuutensa ja vapaa-ajan viettonsa, on pidetty pitkälti hämärän peitossa. Jotain näistä mysteeriaiheista kuitenkin tiedetään.

Presidentin perhe

Putin oli naimisissa Ljudmila Putinan kanssa, ja hänellä on kaksi aikuista tytärtä. Hiljattain Putin paljasti amerikkalaiselle elokuvaohjaaja Oliver Stonelle olevansa myös isoisä.

Vaikka perhettä on pidetty piilossa, venäläislehdet ovat viime vuosina kaivaneet esiin tietoja Putinin oletetuista tyttäristä, Maria Faassenista ja Jekaterina Tihonovasta.

Vanhempi tytär Faassen asuu venäläislehti Novoe Vremjan mukaan nykyään Moskovassa ja on naimisissa hollantilaisen miehen kanssa. Pariskunta asui pitkään Hollannissa, mutta heidän raportoitiin muuttaneen pois pian sen jälkeen, kun Hollannista Malesiaan matkalla ollut MH17-matkustajakone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa.

Faassenin lähipiirille on tapahtunut paljon erikoisia asioita. Pian sen jälkeen, kun Faassen kirjoitti lopputyönsä endokrinologiasta Moskovan valtiollisessa yliopistossa, lopputyön ohjaajasta tuli lehtitietojen mukaan Venäjän lääketieteellisen akatemian johtaja. Tämän poika valittiin Venäjän edustajaksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Kun taas venäläispankkiirin vartijat pahoinpitelivät Faassenin miehen, kolmelta pankin konttorilta vietiin toimilupa.

Silti nuorempi tytär Jekaterina Tihonova on tunnetumpi, ehkä osittain siksi, että Tihonovan akrobaattisen rock'n'roll:n kilpailuvideot ovat levinneet laajalle.

Tihonovan taustoja alettiin penkoa, kun hänet nimettiin johtamaan Moskovan valtiollisen yliopiston miljoonien arvoista uudistusprojektia ilman varsinaisia tieteellisiä meriittejä.

Tihonovan mies Kirill Shamalov on Putinin lähipiiriin – ja lännen pakotelistoille – kuuluvan pankkiirin poika. Shamalov kuuluu Venäjän nuorimpiin miljardööreihin.

Putinin elämän naiset

Putin erosi tytärtensä äidistä vuonna 2014. Ljudmila Putina on tiettävästi mennyt sittemmin naimisiin uudestaan, mutta Putin on virallisesti sinkku. Huhuja naisystävistä on tosin liikkunut vuosia.

Tunnetuin mahdollinen tyttöystävä on 34-vuotias Alina Kabajeva. Kabajeva on entinen huippuvoimistelija ja kaksinkertainen olympiamitalisti, josta tuli valtapuolue Yhtenäisen Venäjän duumaedustaja. Vuonna 2014 Kabajeva irtisanoutui duumasta, ja hänestä tuli kansallisen mediayhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Presidentin ja Kabajevan suhdetta ei ole pystytty vahvistamaan, kuten ei sitäkään, että heillä olisi yhteinen lapsi. Suhteeseen viittaavia merkkejä tulee kuitenkin silloin tällöin julki – esimerkikisi erään oikeusäsittelyn esitutkintamateriaaleista kävi vuonna 2011 ilmi, että Kabajeva oli lennätetty yksityiskoneella Sotshiin, missä Putin oli sillä hetkellä.

Vuonna 2016 huomio kiinnittyi myös Kabajevan sukulaisten omistuksiin, kun tutkivat toimittajat saivat selville venäläisen bisnesmiehen ostamia asuntoja. Putinin hyvälle ystävälle Arkadi Rotenbergille työskentelevä Grigori Bajevski oli ostanut asuntoja sekä Kabajevan sisarelle että isoäidille.

Sama mies oli ostanut asunnon myös Putinin oletetulle tyttärelle Katerina Tihonovalle sekä Alisa Hartsevalle. Hartseva on opiskelija, joka poseerasi vuonna 2010 Putinin kunniaksi tehdyssä eroottisessa kalenterissa huhtikuun kohdalla.

Satumainen omaisuus?

Putin julkistaa tulonsa vuosittain. Virallisten tietojen mukaan tulot ovat valtionpäämiehelle varsin vaatimattomat: esimerkiksi vuoden 2013 aikana presidentin kuukausipalkka oli vain 9 500 dollaria. Todellisen omaisuuden koko on kuitenkin epäselvä, ja arviot vaihtelevat 2–200 miljardin dollarin välillä.

Sen sijaan hiukan tarkempaa tietoa tarjosivat runsas vuosi sitten julkaistut Panaman paperit, jotka paljastivat useiden poliitikkojen ja valtionpäämiesten yhteyksiä veroparatiisiin. Putinin kohdalla yhteys ei ollut täysin suora, vaan veroparatiisin tietovuoto toi päivänvaloon lähinnä presidentin lähipiirin varallisuuden.

Yksi nimi pisti kuitenkin silmään. Veroparatiiseissa piilotteli rahojaan myös Putinin lapsuudenystävä sekä vanhemman tyttären oletettu kummi, sellisti Sergei Roldugin. Rolduginin veroparatiisiyhtiöt tienasivat yhtiökaupoilla miljoonia dollareita.

Monet kaupoista olivat äärimmäisen epäilyttäviä: Rolduginin yhtiöt saattoivat ostaa toisen yhtiön osakkeita tietyllä summalla ja myydä ne takaisin paikkoin valtavilla voittomarginaaleilla. Toisaalta yhtiöt saattoivat saada miljoonien dollarien lainoja, jotka armahdettiin pian pikkusummia vastaan.

Venäläisissä oppositiojulkaisuissa rahojen arveltiin kuuluvan todellisuudessa Putiinille. Kansainvälinen tutkivien toimittajien yhdistys arvoi osittain Panaman papereiden perusteella Putinin omaisuuden olevan noin kaksi miljardia dollaria.

Kreml kuitenkin kiisti väitteet yhteydestä Rolduginin rahojen ja Putinin välillä. Ainakin osa venäläisistä uskoi vallanpitäjiä: Levada-keskuksen tekemän mielipidemittauksen mukaan yli kolmannes piti Panaman papereita Putinia vastaan kohdistettuna hyökkäyksenä.

Vapaa-aikaa, onko sitä?

Perhe ja omaisuus ovat tarkkaan varjeltuja salaisuuksia joista Putin ei puhu, mutta niin ikään vapaa-ajasta tiedetään vähän; lähinnä se, mitä Putin on itse kertonut tiedotusvälineille.

Newsweekin Putinista julkaiseman profiilin mukaan presidentti ui päivittäin, ja urheilurutiiniin kuuluu myös painonnostoa. Tiedot perustuvat kolmen vuoden aikana tehtyihin taustahaastatteluihin.

Todellista vapaa-aikaa ei presidentillä julkisten lausuntojen mukaan liiemmin ole. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi ennen Venäjän pitkiä vuodenvaihteen lomia Putinin aikovan tehdä töitä ja harrastavan urheilua lomiensa aikana.

Viime viikolla Putinin vastatessa suorassa lähetyksessä venäläislasten kysymyksiin hän kertoi viettävänsä aikaansa urheillen ja lukien historiaa.

Tulevaisuudensuunnitelmat?

Saman tv-kyselytunnin aikana lapset kysyivät Putinilta myös tämän tulevaisuudensuunnitelmista.

Tv-lähetyksen aikana Putin kiersi kysymyksen siitä, kuka olisi hänen seuraajansa ja sanoi venäläisten voivan valita itse johtajansa.

Kysymykseen siitä, mitä Putin aikoo tehdä jätettyään presidentin tehtävät, Putin vastasi nauraen, ettei ole vielä päättänyt lopettaa. Hän kuitenkin lisäsi, että perustuslain mukaan hänen täytyy jonain päivänä astua syrjään maan johdosta.

Putin ei ole vieläkään ilmoittanut, aikooko hän asettua ehdolle ensi vuoden presidentinvaaleissa.

Lähteinä käytetty The Republicia, The Moscow Timesia, Novoe Vremjaa, RBK:ta, Novaja Gazetaa, Meduzaa ja Newsweekia.

Suomen presidentti Sauli Niinistön on nostettava esiin myös ikäviä puheenaiheita tapaamisessaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Näin sanoo A-studiossa vieraillut kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto.

– Täytyy nostaa esiin turvallisuustilanne ja Krimin tilanne, vaikka isoa liikkumavaraa ei ole, Aalto sanoi.

Suomella ja Venäjällä on paljon kahdenvälisiä asioita, joista olisi hyvä puhua kohtuullisen suoraan, professori katsoo.

Tärkeitä keskustelunaiheita ovat esimerkiksi kaksoiskansalaisten asema, sekä se millaista informaatiota maissa levitetään naapurimaasta. Asioista olisi puhuttava nyt "oikeasti", koska Suomi ja Venäjä ovat ajautuneet "muukalaistumisen tielle", professori katsoo.

– Molemmat miettivät tahoillaan, mitä tuo toinen minusta oikeasti ajattelee? Ja voinko siihen luottaa enää samalla tavoin kuin aikaisemmin? Ja jos voin luottaa, niin missä kysymyksissä voin luottaa? Aalto muotoili.

Onko Suomi ylivarovainen Venäjän suhteen?

Professorin mukaan Suomi ei suhteessa Venäjän sananvapaustilanteeseen ole yhtä ärhäkkä kuin Tanska tai Ruotsi.

– Meidän poliittinen kulttuurimme on sellainen, että Venäjää lähestytään jossakin määrin kunnioittavasti, joskaan ei ihan silkkihansikkain. Halutaan puhua suoraan, mutta ei haluta loukata. Ja oletetaan, että myös Venäjä käyttäytyy meitä kohtaan sillä tavoin, Aalto kuvaili.

Aalto myös arvioi tapaamisen olevan tärkeä Putinille sen vuoksi, että Venäjän presidentillä on sanktioiden vuoksi ollut vaikeaa saada riittävästi tapaamisia läntisten johtajien kanssa. Suomen rooli on siis toimia myös viestinvälittäjänä Euroopan unionin suuntaan.

Kun Venäjä vuonna 2014 valtasi Krimin, EU-maiden johtajat sopivat keskenään ettei Putinia tavata kahdenvälisesti. Presidentti Niinistö kuitenkin tapasi Putinin vielä samana vuonna. Sittemmin Putin on tavannut myös muita EU-johtajia.

Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tapaavat Suomessa torstaina.

Hyvät ideat lähtevät usein sattumasta. Ranualla vierailleita kuusamolaislapsia jäi harmittamaan, ettei jääkarhuilla ole lunta, joka kuuluu niiden normaaliin elinympäristöön. Lapset ehdottivat, että eikö Rukalta riittäisi lunta Ranuallekin, kun sitä on siellä varastoituna kymmeniätuhansia kuutioita tulevan talven tarpeita varten.

Yhden lapsen isä sattui olemaan hiihtokeskuksen työntekijä ja kun kuuli toiveen, niin pallo lähti heti pyörimään. Keskiviikon vastaisena yönä lunta tuli Ranualle viidellä perävaunullisella kuorma-autolla, yhteensä sata kuutiota. Kaivinkone nosteli lumet kahteen aitaukseen; jääkarhu-uros Manaselle omansa ja Venus-emolle ja kahdeksan kuukauden ikäiselle, vielä nimettömälle poikaselle omansa.

Iloiset lumileikit

Selvästi näki, että jääkarhut nauttivat yllättävästä elementistä. Manasse möyrysi jo omassa lumitöyräässään, kun toisessa aitauksessa oltiin vasta pääsemässä lumeen käsiksi. Emo ja pentu saivat tovin odotella pesässään lumen lappamista.

Uros nuuski ilmaa, ihmetteli kaivinkoneen jyrinää ja kummasteli pesäluolansa katolla olevia valokuvaajia. Vastapuolella pieni matkailijajoukko odotti jännittyneenä Venuksen ja pennun esiintuloa.

Ja kun vihdoin ovi aukesi, niin sen edessä seisoi kaksi valkoista ja pörröistä ihmettelijää. Mutta ei aikaakaan, kun emo ja pentu olivat iloisissa lumileikeissä; laskivat töyrästä kuin pulkkamäkeä – nousivat ylös ja taas laskivat – milloin mitenkin päin: mahallaan, kyljellään ja selällään. Lumi näytti tulleen tarpeeseen. Aamun aurinko jo porotti lämpimästi. Uintikin teki välillä terää.

Yllätys Rukalta

Jääkarhujen lumileikit ilahduttivat myös Ranuan eläinpuiston intendenttiä Mari Heikkilää.

– Tästä on minunkin mukava aloittaa kesäloma. Toivottavasti se sujuu yhtä hauskasti kuin noilla karhuilla, hän naurahti.

– Kiitos Rukalle, että se tämän järjesti. Tästähän voisi tulla vaikka jokakesäinen asia.

Marin mielestä jääkarhut selvästi nauttivat lumesta ja mikä etteivät. Jääkarhun elinympäristöähän ovat juuri jäiset ja lumiset seudut.

– Jäällä on tärkeä merkitys saalistusalueena, sillä pääsaalistaan, hylkeitä, jääkarhu pystyy metsästämään vain jäältä käsin. Jään sulaessa keväisin osa jääkarhuista seurailee vetäytyvää jäänreunaa pohjoiseen. Näin karhut pysyvät saalistusmaillaan hylkeenpyynnissä.

Lumi on outo elementti kesällä

Selvää on, että jääkarhut hämmästelivät häkkiinsä ilmestynyttä lunta. Ranuan karhuille se on outo elementti kesällä, mutta talvella tuttu.

Lämmin kesä saattaa tuntua tukalalta viileisiin oloihin sopeutuneesta karhusta, joten kylmä lumiyllätys kesän keskellä on varmasti riemun aihe Ranuan jääkarhuille. Viime marraskuussa syntynyt pentu on osoittautunut rohkeaksi ja ennakkoluulottomaksi karhuksi, joka varmasti osaa ottaa ilon irti Rukan lähettämästä kesälahjasta.