Siikalatvan kunta suhtautuu vakavasti sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön ärähdykseen siitä, että Siikalatva oli päättänyt perustaa Ouluun terveysaseman yksityisen Mehiläisen Oulun-pisteen yhteyteen. Ministeriöiden mukaan nykylainsäädäntö ei salli terveysaseman perustamista toisen kunnan alueelle.

– Kunnanhallitus ottaa asiaan kantaa maanantai-iltana. Päätämme silloin, jatkammeko entisellään vai luovutaanko hankkeesta, sanoo Siikalatvan kunnanjohtaja Pauli Piilma.

Piilma muistuttaa, että siikalatvalaisten käytössä on jo tämän vuoden alusta ollut Mehiläisen toimipiste Oulussa, mutta vain lääkärin iltapäivystyksenä.

– Iltapäivystys jatkuu siellä edelleen, ja haimme siihen laajennusta myös päiväkäyttööön, jolloin se olisi saanut julkisen terveysaseman statuksen. Piilma kertoo.

Ilmeisesti kuitenkin juuri laajennus päiväkäyttöön oli liikaa ministeriöille.

10 vuoden sopimus

Mehiläisen Oulun toimipiste on osa Siikalatvan ja terveysyritys Mehiläisen välistä sopimusta sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksesta. Sen lisäksi Mehiläisen vastuulla on Siikalatvassa muun muassa kaksi terveyskeskusta ja muita sote-palveluita. Kymmenvuotinen sopimus tuli voimaan tämän vuoden alusta, ja sen arvo on noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.

– Kokemukset ovat voittopuolisesti positiivisia. Säästöä kertyy tältä vuodelta 1,7 miljonaa euroa, Piilma kertoo.

Siikalatvan kunta perustettiin 2009 alussa lakkautettujen Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kuntien tilalle. Kunnassa asuu noin 5 500 asukasta, ja sieltä on matkaa Ouluun vajaat sata kilometriä. Pitkästä etäisyydestä huolimatta siikalatvalaiset asioivat paljon Oulussa.

Lue lisää:

Ministeriöt: Siikalatvan ja Mehiläisen yhteinen terveyskeskus on lainvastainen

Mehiläisessä yllätyttiin ministeriöiden Siikalatva-tulkinnasta: Vastaavaa tapahtuu jo muualla

Minkälaisen kuusen allergikko tuo kotiinsa jouluna? Onko muovinen parempi vai sittenkin elävä joulukuusi? Melkein ainoa asia, josta ollaan yhtä mieltä, on: vie kuusi pihalle.

– Ei voi suosia suuntaan ei toiseen, riippuu ongelmasta. Mutta paras vaihtoehto on laittaa kuusi ulos puutarhaan tai parvekkeelle, sanoo asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta.

Vuorenmaa huomauttaa, että muovinenkin kuusi voi tuoksua voimakkaasti, eli sekin kannattaa ainakin tuulettaa kunnolla.

Nenä voi alkaa vuotaa ja astma pahentua sen jälkeen, kun joulukuusi on kannettu sisälle. Oireiden taustalla voi olla homeyliherkkyys, kun kuusen homeet alkavat levittää itiöpölyä. Mutta tähän kohtaan Vuorenmaa sanoo, että asiaa on tutkittu kovin vähän.

Kanadassa on tutkittu asiaa yli 40 vuotta sitten. Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että oireita saattaisivat aiheuttaa pihkasta ilmaan haihtuvat aineet, oleoresiinit. Silloin kyse ei kuitenkaan liene allergiasta vaan kemikaaliyliherkkyydestä.

Joulupuuseura myöntää ongelman

Kotimaisten joulukuusten puolestapuhuja Joulupuuseura tunnustaa, että elävä joulukuusi voi olla pahaksi.

– Joulupuu saattaa aiheuttaa todellisia ongelmia joillekin, onhan meidän pakko uskoa ihmisten kokemuksia, sanoo Joulupuuseuran sihteeri Heini Katajisto.

Joulupuuseura arvioi, että Suomessa myydään joulun alla puolisen miljoonaa joulukuusta. Sen lisäksi kuusia hankitaan ohi kaupan omasta tai naapurin metsästä tai pellonlaidalta tai saadaan vaikkapa tuliaisena maalta. Eli kaikkiaan Joulupuuseura arvioi, että kuusien kokonaismäärä on noin 1,4 miljoonaa.

Joulupuuseura on tutkinut, että 54 %:lla kotitalouksista on kuusi. Lapsiperheessä kuusi on useammin kuin sinkuilla.

Joulupuuseura teki viime vuonna Elma-messuilla kyselyn muovikuusien suosiosta. Muovikuusen käyttäjiksi ilmoittautui 4 % vastaajista. Mutta:

– Vastaajien otos ei messutilanteessa ja otoksen puolesta täytä mitään tutkimuskriteereitä, Joulupuuseuran Katajisto sanoo.

Huippukoulutuksen kehto vai sittenkin kännisten joulupukkien kotimaa? Näitä asioita suomalaiset hehkuttavat ja häpeävät maailmalla

Maailmalla olevat jopa kaksi miljoonaa ulkosuomalaista muovaavat Suomi-kuvaa, halusivat tai eivät. Ylen laajassa kyselyssä kävi kuitenkin ilmi, ettei ole lainkaan itsestään selvä, mikä se kuva on.

Kaupunkilaisuutta kiinalaisilla erityispiirteillä: Kiinan suurkaupungeissa voi larpata tulevaisuutta kunnes etsii postiaan kadulta

Kiinassa kehitys on nopeaa ja sitä ahnehditaan. Maassa on saatu aikaan salamannopeita arjen muutoksia mutta samalla osa systeemistä on jäänyt jälkeen ja kehityksessä on ammottavia aukkojan, kirjoittaa Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen.

Suomalaisen Eteran eläkerahojen reissu Venäjälle päättyi surkeasti – "Ei sovi eettisiin periaatteisiimme"

Yle seurasi Paratiisin ja Panaman papereiden avulla yhden epäonnisen sijoituksen matkaa palkansaajan kukkarosta venäläisten hallitsemiin veroparatiisiyhtiöihin ja lopulta tuhkaksi tuuleen.

Oven takana odotti 69 Patriot-ohjusta – näin pelastuspäällikkö paljasti vahingossa kielletyn ohjuslastin, joka sekoitti Suomen

Ohjukset löytänyt pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen kertoo nyt Ylelle, kuinka räjähdelaiva Thor Libertyyn liittyneet tapahtumat etenivät kuusi vuotta sitten Kotkan satamassa.

Suomi haluaa myydä pohjavettään kauniissa lasipulloissa maailmalle – maailman vesiralli vain kiihtyy

Vesiralli ei ole synti eikä pelastus, vaan bisnestä. Enemmän merkitystä on sillä, että suomalainen kuluttaa päivässä peräti 4 000 litraa vettä.

Lahti on todellinen lottokaupunki.

Kun viikko sitten pelattiin Loton kaikkien aikojen jättipotista, täysosumaa ei saanut kukaan. Mutta ainoa kuusi ja lisänumero -tulos löytyi Lahden Liipolassa pelatulta kupongilta, ja sillä voitti peräti 350 000 euroa.

Myös kaikkien aikojen lottovoiton, 13,3 miljoonaa euroa, kaappasi lahtelainen pelaaja vuonna 2014.

Lymyääkö seuraava jättipotti pohjavedessä?

Lahden tavoitteena on viedä jopa 400 miljoonaa litraa Salpausselän pohjavettä vuodessa maailmalle. Rahoittaja, monacolaissijoittaja Guy-Alain Mierczuk julkisti suunnitelman vuosi sitten, ja investoinnin kooksi arvioidaan 36 miljoonaa euroa.

Hanke neljäsataakertaistaisi pulloveden viennin Suomesta ulkomaille.

Aikooko sijoittaja yhä toteuttaa hankkeensa? Sitä on vaikea saada selville. Soittoyritykset päättyvät järjestään ranskankieliseen vastaajaviestiin: "Olet soittanut Alain Mierczukin vastaajaan. Jätä viesti äänimerkin jälkeen."

Saksalainen pullovesi jyrää Suomessa

Puhtaasta vedestä Suomen mahdollisena vientivalttina on puhuttu vuosia, mutta teot eivät ole koskaan yltäneet puheiden tasolle.

Suomeen tuodaan yhä rutkasti enemmän vettä kuin meiltä viedään ulkomaille. Tuonti on lähes kokonaan saksalaisen Lidl-kauppaketjun pullovesiä, joita suomalaiset juovat jo lähes 20 miljoonaa litraa vuodessa.

Suomesta viedään vettä vain kolme miljoonaa litraa vuodessa, ja siitä karkeasti arvioiden noin puolet on pullovettä.

Ei ihme, että Lahden kaupungin vesiyhtiön Monaco-kuvio herätti huomiota.

Näin sen pitäisi mennä: Lahti Aqua myy Mierczukille eli H2O4U-yhtiölle pohjavettä korkeintaan miljoona litraa päivässä, Mierczuk pullottaa veden Lahdessa ja se laivataan Helsingistä Vuosaaren satamasta Aasian, Lähi-idän ja Pohjois-Amerikan markkinoille.

Lahtelaisille hanavesi maksaa 1,39 euroa kuutiolta eli tuhannelta litralta. Hienoon pulloon pakattuna samasta vedestä otettaisiin tuhatkertainen hinta.

Lahti Aqua on tehnyt osuutensa: se on vetänyt H2O4U:n maksamana 1,2 kilometrin vesiputken Kärpäsen vedenottamolta Kallio-Pietilään, johon on raivattu tyhjä tontti pullottamoa varten. H2O4U on ostanut tontin kaupungilta 600 000 eurolla, ja rakennuslupa myönnettiin syyskuussa.

Mutta rakentaminen on alun perin ilmoitetusta aikataulusta myöhässä, eikä Mierczukista ole vähään aikaan kuulunut. Lahti Aquan toimitusjohtaja Martti Lipponen ei ole huolestunut.

– Odotamme sijoittajan liikkeitä. Olen luottavainen että hanke toteutuu, koska sijoittaja on laittanut hankkeeseen jo yli miljoona euroa ostamalla tontin ja maksamalla vesijohdon vedenottamolta tontille, Lipponen sanoo.

Miksi Suomen pitäisi myydä vettään?

Onko veden tuonnissa ja viennissä ylipäätään järkeä? Pelkkää vettä kuljetetaan pulloissa ympäri maailmaa ja myydään isolta osin kalliina luksusvetenä ihmisille, joilla on muutenkin puhdasta vettä ulottuvillaan.

Ja toinen kysymys: mitä Suomi hyötyy siitä, että suomalaista pohjavettä myydään monacolaiselle sijoittajalle, joka pakkaa sen muotoiltuun lasipulloon ja vie maailmalle omalla nimellään?

Järkeä on ja ei, sanoo vesitekniikan yliopistonlehtori Marko Keskinen Aalto-yliopistosta.

– Ei pulloveden roudaamisessa ympäri maailmaa ole järkeä. Juomavesi kannattaisi tuottaa mahdollisimman lähellä kuluttajaa. Vettä sinänsä on Suomessa niin paljon, että sitä riittää tähänkin tarkoitukseen. Vedenmyynti on elintarvikebisnestä, eikä vaikuta maailman vesiongelmien ratkaisemiseen, Keskinen sanoo.

Samaa sanoo ympäristöjärjestö WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula. Luksusveden vienti Suomesta on ympäristön kannalta pitkälläkin aikavälillä kohtuullisen kestävää, kunhan paikallisia pohjavesivaroja ei ylitetä.

– Ympäristö kuluu todennäköisesti vähemmän, jos juo pullollisen ulkomaista pullovettä sen sijaan että juo pullollisen kotimaista sokerilimonadia. Sokerin tuottaminen rehevöittää vesistöjä, Nikula vertaa.

Esimerkkinä veden riittävyydestä Nikula ottaa Päijännetunnelin, jota pitkin Päijänteestä virtaa käyttövesi pääkaupunkiseudun miljoonalle ihmiselle. Tunnelissa virtaa noin kolme kuutiometriä vettä sekunnissa, kun Päijänteen laskujoen Kymijoen virtaama on lähes kolmesataa kuutiometriä.

Koko pääkaupunkiseudun vesihuolto hoidetaan siis määrällä, joka on vain noin prosentti Kymijoen koko virtaamasta.

Suomessa riittää vettä, mutta myös vesijalanjälki on iso

Tämä ei tarkoita sitä, että suomalaisten vedenkäyttö olisi ongelmatonta.

Vedenkulutustilastoihin perustuva ajatus siitä, että suomalainen käyttäisi vettä vain 100–150 litraa vuorokaudessa, on väärä.

Kun mukaan lasketaan hanasta valutettavan veden lisäksi ruoan, vaatteiden ja kulutustuotteiden tuotantoon käytetty vesi, saadaan todellista vuorokausikulutusta vastaava vesijalanjälki.

Se on hätkähdyttävät lähes 4 000 litraa vuorokaudessa.

Ja mikä yhtä yllättävää, puolet suomalaisten vesijalanjäljestä tulee ulkomailta ja vain puolet kotimaasta.

Isoilla vesimäärillä kastellaan tuontikasviksia ja -hedelmiä, kuten riisiä, appelsiineja ja avokadoja. Valtaosa maailman vedestä kuluu ruoan tuotantoon. Lisäksi puuvillan, kosmetiikan ja monien teollisuustuotteiden tekemiseen tarvitaan paljon vettä.

Talous- ja ympäristöarvot eivät käy yksiin. Yrityksiä ei rokoteta veden kestämättömästä käytöstä, eikä rajoituksia juuri ole.

– Järkevämpää olisi tuottaa tuotteita alueilla, joilla vettä on runsaasti, ja viedä niitä alueille joilla ei ole. Mutta talouden ehdot eivät seuraa tätä logiikkaa. Lyhyen aikavälin taloushyödyt korostuvat ympäristökuormituksen kustannuksella, Keskinen sanoo.

Vettä käytetään paljon maissa, jotka kärsivät jo valmiiksi vesipulasta. Lähimmät kuivuudesta kärsivät alueet ovat Espanjassa, Italiassa ja Lähi-idässä.

Ainakin Kiinassa ja Intiassa on suurisuuntaisia suunnitelmia jokien virtauksen kääntämiseksi veden niukkuudesta kärsiville alueille. Mutta keino on erittäin kallis ja hankala.

Ratkaisu: "Syö" vähemmän vettä

Ratkaisu on periaatteessa yksinkertainen.

Meidän pitää syödä vähemmän vettä, Aalto-yliopiston Keskinen tiivistää.

Lihantuotanto on ylivoimaisesti suurin vesisyöppö.

– Jos parikin kertaa viikossa vaihtaa lautasella eläimen kasvikseen ja valitsee riisin sijaan perunan, niin vaikutus on jo iso. Siinä valitsee konkreettisesti, lappaako lautaselleen vettä tuhansia litroja vai kymmeniä litroja, Keskinen sanoo.

Yksi kulutusvalinta voi siis tuottaa useita hyötyjä: isot vedensäästöt ja kotimaisen tuotannon tukeminen etunenässä.

– Parin liha-aterian vaihtaminen viikossa lähivesien kala-aterioiksi on oivallinen teko vesien kannalta, WWF Suomen Nikula jatkaa.

Nikula ja Keskinen eivät halua syyllistää kuluttajaa, vaan kannustaa ihmisiä ja yrityksiä vesitietoisuuteen. Veden ylikulutuksen yhteys suomalaisten lautasille on suora. Suomessa lanseerattiin juuri yritysten vesivastuusitoumus, jonka allekirjoittamalla omaa toimintaa voi kehittää kestävämmäksi.

– On hyvä ymmärtää vaikutuksia, joita ruoan tai kulutustuotteiden tuotannon takana on, Keskinen sanoo.

Kotimaisen broilerin tai naudan syöminen helpottaa, muttei pelasta. Suomalaisillakin tiloilla eläimille syötetään soijarehua, johon tarvitaan runsaasti kasteluvaroja esimerkiksi Etelä-Amerikassa.

Entä voisiko ratkaisu olla se, että runsasvetinen Suomi veisi käyttövettä kuiville alueille?

Sitäkin pohdittiin ulkoministeriössä muutama vuosi sitten. Ilmaan oli heitetty ajatus, että Suomesta tyhjinä arabivaltioihin palaavat öljytankkerit voitaisiin täyttää vientivedellä.

Kiehtovana pidettyä ideaa palloteltiin muutama päivä asiantuntijoiden välillä sähköpostitse. Asiantuntijat totesivat kuitenkin nopeasti, että vesi on liian halpa tuote tankkereilla rahdattavaksi. Tankkereihin olisi pitänyt myös kehittää pussitusratkaisut puhtaan veden suojaamiseksi.

Idea haudattiin vähin äänin.

Suunnittelija: Lahden hanke on uskottava

Mierczukin tavoittelussa seuraa käänne.

Pullottamon pääsuunnittelija, arkkitehti Esko Rautiola Arrak-arkkitehdeistä soittaa. Mierczuk on matkalla, mutta on pyytänyt Rautiolaa kertomaan miten hanke etenee.

Rautiola ei ole mukana itse vesibisneksessä, vaan suunnittelee rakennuksen toimeksiantona. Hänen mukaansa kaikki on mennyt kuten pitikin. Luvat on haettu ajallaan, tontti raivattu ja Mierczukin yhtiö laittanut pohjatöihin merkittävän summan rahaa.

– Tavoite on saada rakennustekniikan suunnittelu kevään aikana valmiiksi. Ellei mitään yllättäviä esteitä tule, pullottamoa päästään rakentamaan alkukesästä, Rautiola sanoo.

Hänen mukaansa ei ole ilmennyt mitään syytä epäillä Mierczukin sitoutumista projektiin, vaikka sijoittaja onkin julkisuudessa vastaillut kysymyksiin harvakseltaan.

– Minulla ei ole missään vaiheessa ollut mitään syytä epäillä, etteikö tässä oltaisi menossa kohti maalia, Rautiola sanoo.

Vientiyrityksillä on vastassa jättien muuri

Lahden jättihankkeen lisäksi vientihaluja on puolella tusinalla muullakin yrityksellä.

On hotellimarkkinoille pyrkivä Veen ja kotimaan markkinoilla vahvasti kasvanut FinnSpring, jotka molemmat yrittävät läpilyöntiä muun muassa näyttävän lasipullomuotoilun avulla. Polar Spring on merkittävä tekijä kotimaassa, muttei ole lähtenyt isosti vientiin.

Toimialajohtaja Esa Wrang valtion vienninedistämisyhtiö Finprosta muistuttaa, että yksittäisiä onnistumisiakin on jo nähty.

– Suomalaiset vedet ovat esimerkiksi päässeet kiinalaisten verkkokauppojen valikoimiin. Vaihtamalla jakelukanavia voidaan pärjätä paremmin kuin kovasti kilpailluissa päivittäistavarakaupoissa, Wrang sanoo.

Vesi on sen sijaan hyvä nettikauppatuote, Wrang sanoo. Monissa maissa juomavesi on ostettava, ja nettitilaus helpottaa kanisterien saamista kotiin.

Hyllyillä onkin hankalaa.

Siellä ovat vastassa raudanlujan markkina-aseman betonoineet merkit, kuten Danonen omistama Evian, Nestlen omistamat S. Pellegrino ja Vittel sekä juomajättien kuten Coca-Colan omat merkit.

Vesibisnes on maailmanlaajuisesti jo lähes 300 miljardin euron ala ja kasvaa lähes 10 prosenttia vuodessa.

– Markkinointipanostuksilla on valtavan iso vetovoima, ja niiden takana ovat massiiviset kuluttajabrändit. Siinä leikissä suomalaisyritykset eivät pärjää, Wrang sanoo.

– Pitää satsata omaan designiin ja erilaisiin markkinointikanaviin, kuten esimerkiksi Veen Waters tekee hotellijakelun kanssa.

"Näkyyks pullo?"

Jos lahtelais-monacolaisen pullottamon rakennustyöt alkavat ensi kesänä, pullottamo olisi käytössä vuoden 2020 alussa.

Pulloille on jo suunniteltu alustava ilme. Muovipullossa myytäisiin Ailoa ja kalliimmassa lasipullossa Montecarloa. Ei kuulosta Lahdelta, mutta ei tarvitsekaan.

– Kokonaisuus lähtee markkinakanavasta ja brändistä, ja siihen tarvitaan ulkomaista osaamista. Sitä on turha yrittääkään paikallisella tulokulmalla, Aqua Lahden toimitusjohtaja Lipponen sanoo.

Lipponen ei paljasta, mihin hintaan yhtiö on sopinut myyvänsä vettä Mierczukin yhtiölle. Mutta Lahden saama tulo olisi hänen mukaansa noin 500 000 euroa vuodessa.

Suomalaispullottajien esikuva on norjalainen luksusvesi Voss, joka on yltänyt maailmanmaineeseen.

Vesi ei ole peräisin Vossin kunnasta, vaan 400 kilometrin päästä Ivelandista. Kun Ylen Kuningaskuluttaja vuonna 2007 maistatutti eri vesiä, Voss päätyi sokkotestin viimeiseksi häviten muun muassa Helsingin vesijohtovedelle.

Mutta markkinoilla on tärkeintä, että pullo näyttää hyvältä ja luo raikkaita mielikuvia.

Juttu on osa Ylen Tehtävänä tulevaisuus -sarjaa. Yle kertoo tänä syksynä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaisten syömiseen, asumiseen ja liikkumiseen. Löydät Areenasta myös Yle Draaman podcasteja ja audiovideoita aiheesta.

Entinen taistelulentäjä, armeijan kenraali ja Egyptin entinen pääministeri Ahmed Shafik on asunut Abu Dhabissa vuodesta 2012. Silloin hän hävisi Egyptin presidentinvaalit niukasti islamistiselle Mohamed Morsille.

Vaalitappion jälkeen Shafikia syytettiin korruptiosta, mutta syytteistä luovuttiin. Shafikin asianajajan mukaan hän oli vapaa palaamaan Egyptiin.

Lauantaina Arabiemiirikuntien viranomaiset hakivat hänet kotoaan Abu Dhabista karkotettavaksi Egyptiin. Tieto perustuu Shafikin avustajien kertomukseen. Myös Arabiemiraattien valtiollinen uutistoimisto WAM kertoo Shafikin "lähteneen maasta Egyptiin", ja perheen jääneen Abu Dhabiin.

Shafikin tytär, May Shafik kertoi uutistoimisto Reutersille, että isän piti käydä Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta hänet vietiinkin yksityislennolla Egyptiin:

– Vain siksi, että hän oli ilmoittanut pyrkivänsä presidentiksi, he karkottivat hänet Egyptiin.

Reutersin tavoittama egyptiläinen oikeusviranomainen kertoi, ettei Shafikia ole etsintäkuulutettu:

– Meillä ei ole tietoa karkotusmääräyksestä.

Shafik ilmoitti keskiviikkona ryhtyvänsä ehdokkaaksi Egyptin ensi vuoden huhtikuun presidentinvaaleissa.

Islamistien ja toisinajattelijoien kovaotteisesta kukistamisesta arvosteltu nykyinen presidentti Abdel Fattah al-Sisi ei ole ilmoittanut halukkuudestaan jatkokaudelle, mutta ehdokkuutta pidetään selvänä. Al-Sisi nousi Egyptin johtoon sotilasvallankaappauksessa kesällä 2013 ja tuli valituksi presidentiksi vuonna 2014.

Shafikia pidetään hänen päähaastajanaan, kolmesta toistaiseksi ehdokkaaksi ilmoittautuneesta ainoana, jolla olisi mahdollisuus pärjätä vaaleissa.

Arabiemiirikunnat on Egyptin ja al-Sisin hallinnon läheisimpiä liittolaisia.

Harva suomalainen on kuullut rahastosta nimeltään Mint Capital. Silti se on aiheuttanut miljoonatappioita varakkaille suomalaisille sijoittajille ja eläkkeensaajille. Suomalainen työeläkeyhtiö Etera lähti mukaan tuohon suljettuun rahastoon sen alkutaipaleella.

Suomalaisten eläkerahoja kanavoitui myös kyseenalaiseen konsulttisopimukseen, jonka perusteella maksettiin satoja tuhansia euroja venäläisen liikemiehen panamalaiselle yhtiölle.

Eläkerahan ihmeelliset seikkailut paljastuvat kahdesta suuresta tietovuodosta eli Paratiisin ja Panaman papereista.

Vyyhdin keskiössä on Mansaarille rekisteröity rahastoyhtiö Mint Capital, joka on sijoittanut useisiin yrityksiin Venäjällä.

Rahaston sijoituskohteet vaihtelevat velanperinnästä ohjelmistoyhtiöön ja luksusleipomoista logistiikkaan. Vaikka yhtiöt toimivat Venäjällä, niiden omistukset ja rahavirrat kulkevat useiden veroparatiisien kuten Maltan, Kyproksen, Caymansaarten ja Bermudan kautta.

Etera teki rahastoon viiden miljoonan sijoitussitoumuksen. Työeläkeyhtiön mukaan se luopui sijoituksesta tämän vuodessa alussa, koska se ei sopinut Eteran “eettisiin periaatteisiin”.

– Etera on sijoittanut ko. rahastoon vuonna 2006, ja viimeisetkin sijoitukset on myyty pois alkuvuodesta 2017, sillä ne eivät vastanneet Eteran vastuullisen sijoittamisen periaatteita, Eteran viestinnästä kerrotaan.

Etera ei halunnut täsmentää millä tavoin sijoitus oli eettisten periaatteiden vastainen.

Yle alkoi selvittää sijoituksen yksityiskohtia suurten tietovuotoaineistojen sekä muiden tutkimusten avulla.

Työeläkeyhtiön vanavedessä rahastoon sijoitti myös toistakymmentä rikasta suomalaista sukua tai yksityishenkilöä.

Sijoituksesta tuli lopulta katastrofi.

Ehrnroothilta miljoona

Yle kertoi jo tammikuussa, kuinka Suomen rikkaimpien ihmisten ja työeläkeyhtiöiden taloudelliset edut ovat yhteneväiset. Tahot ovat tehneet mittavia sijoituksia samoihin suljettuihin rahastoyhtiöihin Suomessa.

Mint Capitaliin sijoittamisesta innostuivat Eteran vanavedessä myös yksityiset henkilöt, jotka panostivat yhtiöön yli 25 miljoonaa euroa - noin viidenneksen yhtiön kokonaispääomasta.

Mint Capitalin ympärillä pyörii nimekäs joukko ruotsalaisia. Esimerkiksi Ruotsin entinen Venäjän suurlähettiläs Sven Hirdman istuu rahaston neuvonantajakomiteassa.

Rahaston ruotsalaiset perustajat järjestivät sijoittajatilaisuuksia suomalaisten houkuttelemiseksi mukaan. Niitä pidetään edelleen: viimeisin Mint Capitalin sijoittajatapaaminen järjestettiin Tukholmassa marraskuussa 2017.

Tämä siitä huolimatta, että useat sijoittajat eivät enää usko sijoituksen tuottavan muuta kuin tappiota. Osa on jo myynyt omistuksensa tappiolla.

Suomesta rahastoon lähti mukaan eturivin talousvaikuttajia, kuten Alexander Ehrnrooth, sijoittajaveljekset Timo ja Juha Jouhki, Sinituotteen omistaja Ilkka Brotherus, ex-pankkiiri Peter Fagernäs sekä sijoitusyhtiö eQ:n toimitusjohtaja Janne Larma.

Esimerkiksi Ehrnroothin sijoitusyhtiö teki rahastoon miljoonan euron sijoitussitoumuksen.

Heistä monilla oli kokemusta työeläkeyhtiöiden kanssa sijoittamisesta jo kotimaassa.

Yksityisille sijoittajille työeläkeyhtiön tekemä sijoitus on vahva tae: mukana on isoilla muskeleilla varustettu jätti, joka kaihtaa liian suuria riskejä.

Suomalaisten Mint Capitaliin tekemät sitoumukset vaihtelevat puolen miljoonan ja kolmen miljoonan euron välillä. Silti Ylen tavoittamista sijoittajista kukaan ei tunnu tietävän tai muistavan rahaston asioista juuri mitään.

Aiheen arkuudesta kertoo sekin, että sijoittajat eivät halunneet kommentoida asiaa omalla nimellään.

Myös Etera on vaitelias eikä se vastannut valtaosaan Ylen kysymyksistä. Etera vetosi siihen, että kyse on “liikesalaisuuksista”.

Leivoskonsultaatiota Panamasta

Yksi Mint Capitalin - ja siten myös suomalaisten - sijoituskohteista on venäläinen suklaa- ja leivonnaisketju.

Sijoittajille yhtiötä kuvailtiin kauniilla sanankäänteillä: “Yhtiö tarjoaa korkeatasoisia kondiittorituotteita asiakkailleen”.

Yhtiön omistukset kulkevat venäläisten suosiman veroparatiisisaaren eli Kyproksen kautta. Saarivaltiossa ei ole varsinaista liiketoimintaa, vaan ainoastaan omaisuudenhoitoyhtiö nimeltä Montebianco.

Vuonna 2009 Montebianco teki konsulttisopimuksen panamalaisen yhtiön kanssa. Sopimuksen mukaan kyproslainen yhtiö maksaa panamalaiselle yhtiölle 225 000 euroa konsulttipalkkioita. Rahat maksettiin sveitsiläisen pankin tilille.

Tekaistut konsulttipalkkiot ovat yleinen tapa siirtää varallisuutta veroparatiiseihin. Onko myös tässä tapauksessa kyse vastaavasta järjestelystä?

Sopimus on vähintään erikoinen. Ylen selvityksen mukaan panamalaisen yhtiön takaa löytyy venäläinen energia-alan liikemies Pavel Sinjavski. Hän on johtajana monissa muissakin veroparatiisiyhtiössä.

Usein Sinjavskin yhtiökumppanina veroparatiisiyhtiöissä oli nyt jo edesmennyt venäläinen liikemies Vladimir Kondrachuck. Kaksikko on toiminut johtotehtävissä venäläisessä energia-alan yrityksessä nimeltä Trans Nafta.

Trans Naftan suurosakas Kondrachuck löydettiin kuolleena Moskovan toimistostaan vuonna 2010. Kuolinsyy oli ampumahaava päässä. Tutkinnassa päädyttiin siihen, että kyse oli itsemurhasta.

Etera ja muut suomalaiset sijoittajat kertoivat Ylelle, etteivät he tienneet mitään erikoisesta konsulttisopimuksesta.

– Tällaiset sopimukset eivät lähtökohtaisesti vastaa Eteran vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Asiassa saadun tiedon perusteella ei ole mahdollista arvioida tehdyn sopimuksen lainmukaisuutta, Eterasta vastataan.

Mint Capitalin ruotsalainen johtaja Ulf Persson avaa mystisen konsulttisopimuksen taustoja Ylelle.

– Montebiancon venäläiset omistajat ovat mainitsemasi yhtiön - Trans Naftan - osakkeenomistajia ja johtajia, Persson kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa.

Perssonin mukaan Montebiancon – eli yhtiön johon suomalaisetkin ovat sijoittaneet – venäläiset omistajat ovat siis ostaneet konsulttipalveluita itse omistamaltaan yhtiöltä.

Myöhemmin Persson palaa vielä sähköpostilla asiaan. Perssonin mukaan palkkiot olivat “hyvitys” venäläiselle osakkaalle, joka oli hankkinut rahoitusta venäläisen yhtiön pyörittämiseen.

– Vuonna 2009 yhtiöllä oli kassakriisi. Yksi yhtiön venäläisistä suuromistajista lupasi hankkia rahoitusta yhtiölle. Löytämänne konsulttisopimus oli mekanismi, jolla muut osakkeenomistajat hyvittivät (venäläistä) osakkeenomistajaa, Persson kirjoittaa.

Perssonin vastaukset eivät kerro, miksi venäläisen osakkaan palkkioita kierrätettiin Panaman ja Sveitsin kautta.

“En aio enää sijoittaa Venäjälle.”

Suomalaisten sijoituksille kävi lopulta huonosti.

Sijoittajat eivät puhu tarkoista tappioidensa määrästä, mutta viesti on selvä.

– Surkeastihan se meni. En aio enää sijoittaa Venäjälle, sanoo siivoustuotteistaan tunnetun Sinituotteen omistaja Ilkka Brotherus.

Brotherus teki rahastoyhtiöön kolmen miljoonan euron sijoitussitoumuksen.

Etera kertoo myyneensä sijoituksensa alkuvuodesta 2017. Hintaa tai ostajaa Etera ei suostu kertomaan.

Alexander Ehrnrooth ja sijoitusyhtiö eQ:n toimitusjohtaja Janne Larma eivät halunneet puhua sijoituksistaan rahastossa. Rahastoa hoitanut ruotsalainen Ulf Persson ei hänkään halua kertoa rahaston tappioiden suuruutta.

– Kaikki rahaston sijoittajat ovat tietoisia sijoituksensa nykyisestä arvosta, Persson kirjoitti Ylelle lähettämässään sähköpostissa.

Suomalaisten tehdessä sijoituksensa yli kymmenen vuotta sitten siihen liittyvät riskit ovat olleet tiedossa. Sijoitussopimukseen on listattu avoimesti Venäjälle tyypillisiä poliittisia, taloudellisia ja juridisia riskejä.

– Vahva presidenttiys ja heikko lainsäädäntövalta leimaavat Venäjän nykyistä poliittista ilmapiiriä. Korruptio on laajalle levinnyttä. Demokraattisen monipuoluejärjestelmän puuttumisen takia päätöksenteko sekä päätösten toimeenpano on hyvin riippuvainen presidentistä, todetaan Mint Capitalin sijoitussopimuksessa.

Läntisten sijoittajien sijaan teksti voisi olla peräisin venäläisen toisinajattelijan kynästä.

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin entinen turvallisuusneuvonantaja Michael Flynn on tunnustanut valehdelleensa keskusrikospoliisi FBI:lle keskusteluistaan Venäjän suurlähettilään kanssa.

Hän auttaa nyt tutkintaa, joka selvittää Trumpin kampanjaväen mahdollista yhteydenpitoa Venäjän kanssa. Yhteistyöllä voi olla monenlaisia seurauksia Trumpin lähipiirille.

Kuka on Michael Flynn?

Michael Flynn on Yhdysvaltojen puolustusvoimien tiedustelupalvelun DIA:n entinen johtaja. Presidentti Barack Obama antoi hänelle potkut vuonna 2014 johtamisongelmien ja vaikean luonteen takia.

Potkujen jälkeen hän toimi turvallisuusalan konsulttina. Vuoden 2016 aikana Flynn nousi Donald Trumpin vaalikampanjan keskeiseksi avustajaksi. Mediatietojen mukaan Trump harkitsi häntä jopa varapresidenttiehdokkaakseen.

Trump nimitti Flynnin presidentin turvallisuusneuvonantajaksi tammikuussa. Flynn joutui kuitenkin eroamaan tehtävistään helmikuun puolivälissä vain 24 päivän palveluksen jälkeen.

Sanomalehdet olivat paljastaneet, että Flynn oli keskustellut Venäjän suurlähettilään Sergei Kisljakin kanssa pakotepolitiikasta joulukuussa ennen Trumpin astumista virkaan.

Valkoisen talon mukaan potkujen syynä oli se, että Flynn oli johtanut varapresidentti Mike Pencea harhaan näistä keskusteluista.

Mistä Flynniä syytetään?

Michael Flynn tunnusti oikeudessa valehdelleensa liittovaltion poliisille FBI:lle. Flynn oli väittänyt FBI:lle tammikuussa, ettei ollut keskustellut suurlähettiläs Kisljakin kanssa pakotteista.

Flynn jäi kiinni valheesta, koska tiedustelupalvelut olivat salakuunnelleet Kisljakin keskusteluja. Rikoksesta voi saada jopa viisi vuotta vankeutta, mutta syyttäjän kanssa tehdyn sopimuksen takia häntä uhkaa vain puolen vuoden tuomio.

Syytteet ovat lieviä, kun niitä vertaa julkisuudessa kerrottuihin rikosepäilyihin. Flynn oli muun muassa jättänyt kertomatta viranomaisille lobanneensa Yhdysvalloissa Turkin hallitusta lähellä olevan liikemiehen puolesta.

Hurjimman väitteen mukaan Flynn olisi sekaantunut hankkeeseen, jossa pyrittiin kaappaamaan Turkin vallankaappaushankkeesta syytetty uskonoppinut Fethullah Gülen Yhdysvalloista Turkkiin.

Kuka Flynniä tutkii?

Syytteet Flynniä vastaan nosti erikoistutkija Robert Mueller. Hän tutkii Venäjän sekaantumista viime vuoden presidentinvaaleihin. Osa tutkintaa on selvittää, tekikö Trumpin kampanja laitonta yhteistyötä Venäjän kanssa.

Yhdysvaltojen tiedustelupalvelujen mukaan Venäjä varasti demokraattien sähköposteja ja julkaisi niitä vahingoittaakseen Hillary Clintonin kampanjaa. Olisi laitonta, jos joku Trumpin kampanjasta olisi sekaantunut sähköpostien julkaisuun tai levittämiseen.

Flynn syytteet eivät suoraan liity kampanjan aikaiseen toimintaan. Tapaaminen suurlähettiläs Kisljakin kanssa oli vasta Trumpin vaalivoiton jälkeen. Yhteydenpito Venäjään ei itsessään ole laitonta, mutta siitä valehtelu tutkijoille on.

Jo aiemmin erikoistutkija Mueller on nostanut syytteet Trumpin entistä kampanjapäällikköä Paul Manafortia, tämän liikekumppania Richard Gatesia sekä Trumpin kampanja-avustajaa George Papadopoulosia vastaan.

Papadopoulos on tunnustanut valehdelleensa FBI:lle kampanjan aikaisista yhteyksistään Venäjän hallintoa lähellä olleisiin tahoihin.

Manafortin ja Gatesin syytteet eivät liity vaalikampanjaan vaan heidän aiempaan konsulttityöhönsä Ukrainan entisen Venäjä-mielisen presidentin Viktor Janukovytšin puolesta.

Kuka voi olla seuraavaksi pulassa?

Flynn on tehnyt sopimuksen yhteistyöstä erikoistutkija Robert Muellerin kanssa. Flynnin syytteiden keveys viittaa siihen, että hänellä on riittävästi kiinnostavaa kerrottavaa tutkijoille. Muellerin tähtäimissä voikin olla joku vielä Flynniäkin keskeisempi henkilö.

Oikeuden asiakirjojen mukaan Flynn oli saanut "erittäin korkea-arvoiselta avustajalta" ohjeet ottaa yhteyttä Venäjään ja muihin suurvaltoihin. Tämä yhteydenottopyyntö liittyi YK:n turvallisuusneuvoston valmistelemaan päätökseen Israelin siirtokunnista.

Sanomalehti Washington Postin tietojen mukaan avustaja olisi Trumpin vävy ja neuvonantaja Jared Kushner. Jo aiemmin on kerrottu, että Flynn ja Jared Kusher puuhasivat joulukuussa tuloksetta salaista yhteyttä Kremliin Venäjän suurlähetystön kautta.

Asiakirjoissa viitataan myös toiseen korkea-arvoiseen avustajaan, joka olisi keskustellut suoraan suurlähettiläs Sergei Kisljakille välitettävistä viesteistä. Hän olisi mediatietojen mukaan Flynnin läheinen työtoveri, entinen apulaisturvallisuusneuvonantaja Kathleen McFalrand.

Mikä on presidentti Trumpin asema?

Toistaiseksi ei ole näyttöä, että Donald Trump olisi itse ollut tietoinen avustajiensa kyseenalaisista yhteyksistä Venäjään vaalikampanjan aikana. Todisteita ei myöskään ole siitä, että kampanja olisi tehnyt koordinoitua yhteistyötä Venäjän kanssa.

Televisiokanava ABC kohahdutti perjantaina kertomalla, että Flynn aikoisi todistaa Trumpin itsensä pyytäneen häntä pitämään yhteyttä Venäjään kampanjan aikana.

Myöhemmin kanava korjasi tietojaan siten, että pyyntö oli koskenut yleisemmin keinoja parantaa Venäjän ja Yhdysvaltojen välejä. Trump oli kanavan mukaan pyytänyt Flynniä olemaan yhteydessä Venäjään mutta vasta vaalivoiton jälkeen.

Toisaalta erikoistutkija Mueller selvittää mediatietojen mukaan, syyllistyikö Trump oikeudenkäytön estämiseen erottaessaan FBI:n johtajan James Comeyn keväällä. Comeyn mukaan Trump oli pyytänyt häntä lopettamaan juuri Flynniin kohdistuvan tutkinnan.

Vaikka näyttöä Trumpin osallisuudesta laittomuuksiin lopulta löytyisi, se ei automaattisesti johtaisi hänen eroonsa. Presidentin virkarikossyytteistä päättää kongressin edustajainhuone ja tuomiosta senaatti. Molemmat ovat tiukasti republikaanipuolueen käsissä.

Tilanne voi muuttua, jos demokraatit voittavat välivaalit syksyllä 2018. Vaaleissa valitaan koko edustajainhuone ja kolmasosa senaatista.

Miten Trump on vastannut Flynnin syytteisiin?

Trump on toistuvasti kiistänyt kaiken yhteistyön Venäjän kanssa. Hänen mukaansa tutkinnassa on kyse noitavainoista. Flynnin syytteitä hän ei ole toistaiseksi kommentoinut.

Presidentin hallinto on yrittänyt ottaa etäisyyttä Flynniin. Valkoisen talon asianajajan Ty Cobbin mukaan Flynnin tunnustuksessa ei ole mitään, mikä viittaisi kenenkään muun syyllisyyteen.

Tähän mennessä Trumpin asianajajat ovat mediatietojen mukaan kannustaneet presidenttiä tekemään yhteistyötä tutkinnan kanssa, jotta se loppuisi mahdollisimman nopeasti.

Toisaalta Yhdysvalloissa on spekuloitu sillä, että Trump voisi määrätä oikeusministeriötä antamaan potkut erikoistutkija Muellerille. Presidentti voisi myös armahtaa entisiä tai nykyisiä avustajiaan.

Mitä pitemmälle tutkinta etenee, sitä suuremman poliittisen myrskyn potkut tai armahdukset synnyttäisivät.

Monet muistavat, että presidentti Richard Nixonin eroon johtanut syöksykierre alkoi, kun hän antoi potkut Watergate-skandaalia tutkineelle erikoissyyttäjä Archibald Coxille vuonna 1973.

Lue myös:

Analyysi: Flynnin tunnustus toi Venäjä-tutkinnan aimo loikan lähemmäksi Valkoisen talon ydintä

Trumpin presidenttikampanjan väitetyt Venäjä-yhteydet puhuttavat – Kuka tutkii, mitä ja keitä?

"Saat potkut!" – Donald Trumpin hallinnossa väki vaihtuu tiuhaan

Trumpilla on oikeasti pelissä kaikki – Kaatavatko Venäjä-kytkökset presidentin?

– Oppitunnit on myyntitilanteita. Kauppoja ei synny, jos myyjä ei ole innostunut omasta tuotteestaan. Opettajan on oltava innostunut ja onnistuttava innostamaan, muistuttaa 40 vuotta alalla työskennellyt kuopiolainen musiikinlehtori Matti Sariola.

Joulukuun alussa eläkkeelle jäänyt Sariola on seurannut huolestuneena uutisointia ja keskustelua musiikinopetuksen tasosta. Aiemmin tällä viikolla Ylen uutisissa kerrottiin, että yhä useammin musiikkia opetetaan vastoin tahtoa ja ilman ammattitaitoa. Matti Sariola on samaa mieltä. Tämmöisissä tilanteissa voi olla vaikea innostaa oppilaita.

Toisaalta opetustilanteet ovat Sariolan mielestä muuttuneet opettajille haasteellisemmiksi, koska nuorten pitkäjänteisyys on heikentynyt. Kaikki tänne ja heti –kulttuuri on vahvasti läsnä, jolloin uuden soittimen opetteleminen voi osoittautua lannistavaksi. Luokkien soitinvarustelusta se ei Sariolan mielestä ole kiinni.

– Innostus on vaan pumpattava itseensä, vaikka olisi tylsä maanantaiaamu. Omaan työhön on uskottava, muuten on parempi lopettaa. Musiikinopetus ei voi olla pakkopullaa, korostaa Sariola, joka itse on onnistunut luomaan oppilaisiinsa sellaisen suhteen, joka on jatkunut vuosia koulunloppumisen jälkeenkin.

Musiikinopetus ei voi olla pakkopullaa. Matti Sariola

Samaa sanoo Matti Sariolan entinen oppilas Reckless Love –yhtyeen laulaja Olli Herman, joka kehuu entistä opettajaansa juuri innostuneisuudesta.

– Opettajalla on tässä suuri vastuu, koska siinä kylvetään niitä tulevaisuuden siemeniä. Matti oli sekä innostunut että innostava. On sillä ollut oman urankin kannalta suuri merkitys, myöntää menestyksekkään musiikkiuran luonut kuopiolaislähtöinen muusikko.

Opettajan on päivitettävä päätään

Musiikinopettajana Sariola on aina pyrkinyt pysymään kärryillä nuorisokulttuurista. Opettajien on pystyttävää uudistumaan ja päivittämään omaa päätään. Se on haaste erityisesti musiikintunneilla.

– Siellä nuorisokulttuuri näyttäytyy aivan eri tavalla kuin monissa muissa oppiaineissa, uskoo Sariola.

Uransa viimeisinä vuosina hän nauraa itse löytäneensä vastauksen ukulelesta, jonka soittamisesta ovat innostuneet sekä tytöt että pojat.

– Moni on ilmoittanut, että on tosi nastaa soittaa sitä soitinta. Oppilaat ovat hankkineet jopa omia soittimia oppituntien ansiosta, ilioitsee Sariola.

Musiikinopetuksessa ei voi unohtaa myöskään digimaailmaa, joka on tärkeä osa nuorten elämää.

– Olen itsekin käyttänyt opetuksessa esimerkiksi erilaisia sovelluksia. Se on tärkeä pointti.

Harrastusvalikko kasvanut, musiikki ei ole enää kärkipäässä

Matti Sariola on opettanut musiikkia sekä musiikkiluokille että tavallisille luokkaryhmille vuosikymmeniä. Opettajan kannalta haasteellista on ollut myös ryhmäkokojen kasvattaminen ja tämä liittyy suoraan resursseihin.

– Yli 30 oppilaan ryhmissä ei hirveän paljon yksilöohjausta voi tehdä. Tämä on yksi keskeinen asia, koska kyllä siinä opettajakin sellaisessa tilanteessa väsähtää, pohtii Sariola.

Viime vuosina Sariola on ollut huolissaan myös siitä, että suurissa luokkaryhmissä on yhä vähemmän soittajia.

– Aiemmin jokaiselta luokalta sai kokoon isohkon bändin. Nyt tavallisillakin luokilla on ehkä pari kitaristia ja yksi rumpali. Sitäkin on hyvä pohtia, että mistä tämä johtuu.

Sariolan arvion mukaan musiikissa on käynnissä vähän samankaltainen ilmiö kuin urheilussa. Terävä kärki on erittäin terävä, mutta laajempi massa on kaventunut. Taustalla on todennäköisesti myös se, että nuorten harrastusvalikko on laajentunut.

– Musiikki ei ole enää sen valikon yläpäässä. Toisaalta musiikki on arkipäiväistynyt ja nuoret kulkevat jatkuvasti napit korvissa ja jokaisella voi olla studio makuuhuoneen nurkassa, miettii Sariola.

On tehtävä jotain ennen kuin meillä on löysät housussa. Matti Sariola

Pitkän uran tehnyt Sariola ei halua edes miettiä sitä, mitä seuraa siitä, jos tilanne jatkuu samankaltaisena. Esimerkiksi kulttuurin resursseja ei pidä nipistää hänen mielestään enää yhtään. Tämä koskee myös esimerkiksi musiikinkoulutusta.

– On tehtävä jotain ennen kuin meillä on löysät housussa, kehottaa Sariola.

Tällä hän tarkoittaa muun muassa sitä, että luokkakokoja ei voi enää kasvattaa ja opettajia täytyy myös lisäkouluttaa jatkuvasti.

Arktinen alue on tärkeä ympäristökysymysten kannalta ja tarjoaa myös isoja taloudellisia mahdollisuuksia. Viennistä riippuvaiselle Suomelle ovat tärkeitä hyvät suhteet suuriin talouksiin, Yhdysvaltoihin, Venäjään ja Aasian maihin. Arktisen talousneuvoston puheenjohtajan Tero Vaurasteen mukaan hyvien suhteiden lisäksi pitäisi kuitenkin saada myös kauppaa rajoittavia esteitä puretuksi.

Vauraste sanoo, että Suomen kaksivuotinen kausi Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana on suuri mahdolisuus.

Vauraste: Esitys vapaakauppasopimuksesta sai myönteisen vastaanoton

Vauraste nosti Arktisen alueen vapaakauppasopimuksen esiin Tanskassa perjantaina. Kööpenhaminan arktiseen konferenssiin osallistui satoja keskeisiä Arktisen alueen vaikuttajia, kuten Tanskan ulkoministeri Anders Samuelsen.

– Esitin vapaakauppasopimusta ja aiheesta virisi heti vilkas positiivinen keskustelu, Vauraste sanoo.

– Tulevissa ministeritason tapaamisissa Suomen kannattaa ehdottomasti käyttää nyt avautuva väylä viennin edistämiseksi.

EU:n ja Yhdysvaltain neuvottelu pysähtyi – uusia keinoja kaupan vauhdittamiseen

Vaurasteen mukaan uusi Arktisen alueen vapaakauppasopimus olisi erityisen tärkeä, koska EU:n ja Yhdysvaltain välinen neuvottelu vapaakauppasopimuksesta pysähtyi ja Venäjä nostaa ulkomaisten yritysten tulleja.

– Tarvitaan uusia keinoja kaupan esteiden purkamiseksi, Vauraste sanoo.

Arktisella alueella on tärkeää, että käytössä ovat vain parhaat palvelut ja tekniikat, jotta investointien turvallisuus on taattu.

– Näin varmistetaan kestävän kehityksen ja ympäristönäkökulmien huomioiminen, Vauraste sanoo.

Miljardimarkkinat avautuisivat myös Suomelle

Vaurasteen mukaan Arktinen alue kiinnostaa yrityksiä laajalti ja myös Aasian suuret taloudet ovat valmiita investoimaan.

– Pieni Islanti ja Kiina ovat jo solmineet vapaakauppasopimuksen, Vauraste muistuttaa.

– Nyt on aika edistää tämän tyyppistä kehitystä alueella laajemminkin.

Maailman talousfoorumin teettämän arvion mukaan arktisen alueen investointipotentiaali on tuhat miljardia dollaria. Mittavat markkinat avautuisivat muun muassa rakentamiseen sekä energia- ja meriteollisuuteen.

Malminetsintä ja kaivosteollisuus lisäämässä investointeja Suomeen

– Suomen arktista osaamista pitäisi päästä hyödyntämään kansainvälisessä kaupassa huomattavasti laajemmin, Vauraste sanoo.

Vaurasteen mukaan myös arktisen matkailun kehitys on ollut viime vuosina nopeaa ja kansainvälinen malminetsintä ja kaivosteollisuus on lisäämässä investointeja Suomeen.

– Myös nämä asiat nousivat esiin Kööpenhaminassa.

– YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden valossa, Vauraste summaa.

Arktinen neuvosto on kansainvälinen, hallitusten välinen korkean tason foorumi, jossa keskustellaan Arktisia alueita ja alkuperäisyhteisöjä koskevista asioista ja ongelmista. Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana 2017-2019.

Suomesta on löydetty ensi kertaa kirjolohista tarttuvaa IHN-virusta, kertoo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Virusta löytyi Pohjois-Pohjanmaalla Iissä sijaitsevasta merialueen kalanviljelylaitoksesta.

IHN-virus aiheuttaa vertamuodostavan kudoksen kuoliotautia.

IHN-tauti on helposti leviäviin eläintauteihin luokiteltu tauti, jonka aiheuttaa rhabdovirus. Se voi tarttua lohikalojen lisäksi muihinkin kalalajeihin, esimerkiksi haukiin ja ankeriaisiin. Ihmisiin tai esimerkiksi koiriin tai kissoihin IHN-tauti ei tartu.

Evira on perustanut taudin löytöpaikan ympärille rajoitusvyöhykkeen.

Taudin esiintymisellä Suomessa voi olla vaikutuksia elävien kalojen ja niistä saatavien tuotteiden vientiin. IHN-tautia esiintyy Pohjois-Amerikassa, Aasiassa, useissa Euroopan maissa ja Venäjällä.

Lääkärikeskus Mehiläisen ja Siikalatvan kunnan aikomus perustaa julkinen terveyskeskus Ouluun ei käy ministeriöiden mukaan päinsä. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön tiedotteessa sanotaan, että nykylainsäädäntö ei salli terveysaseman perustamista toisen kunnan alueelle.

Siikalatvan kunta on päättänyt perustaa Ouluun terveysaseman yksityisen Oulun Mehiläisen yhteyteen. Suunnitelmista erityisen tekee se, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yksityinen lääkäriasema ja kunta ovat perustamassa terveysasemaa toisen kunnan maantieteelliselle alueelle.

Ministeriöt katsovat, että tapauksessa on useita seikkoja, jotka eivät ole voimassa olevan lainsäädännön mukaisia.

– Kunta ei voi perustaa julkisen terveydenhuollon järjestämistä varten terveysasemaa tai sen sivupistettä oman alueensa ulkopuolelle, ellei kyse ole yhteistoimintasopimukseen perustuvasta tehtävän hoitamisesta kuntien yhteistoimintana (Siikalatvan kunta ja Oulun kaupunki) tai toiminnasta, johon on asukkaiden tarpeen perusteella erityinen peruste, todetaan ministeriöiden tiedotteessa.

Vielä eilen perjantaina valtiovarainministeriön ylijohtaja Jani Pitkäniemi sanoi Yle uutisten haastattelussa, että selvitystyö Siikalatvan ja Mehiläisen aikeista on kesken.

Ministeriöiden mukaan Siikalatvan kunta ja Mehiläinen perustelevat sopimustaan sillä, että järjestelyllä helpotetaan Oulussa töissä käyvien Siikalatvan asukkaiden tilannetta. Lisäksi oululaiset voisivat käyttää terveysasemaa. Siikalatvan kunta laskuttaisi palveluista Oulua.

– Siikalatvan kunnan päätöksestä ei käy ilmi, kuinka monella Siikalatvan asukkaalla olisi tarve käyttää Oulussa sijaitsevia palveluja. Näin ollen on kyseenalaista, voidaanko toimintaa perustella millään asukkaiden etuun liittyvällä syyllä.

Myös kuntalaislaki estää järjestelyn

Järjestelyn katsotaan olevan ristiriidassa myös kuntalaislain kanssa.

Toiseen kuntaan ei voi perustaa terveyskeskusta kunnan yleisen toimialan perusteella. Kunnilla on laaja itsehallinto päättää tehtävistään, mutta yleistä toimialaa rajoittavat tietyt vakiintuneet periaatteet. Kunta ei voi päättää ottaa tehtävää hoidettavakseen silloin, kun tehtävä on annettu jonkin toisen kunnan tehtäväksi.

Oulussa terveydenhuollon vastuu on ensisijassa Oulun kaupungilla. Siikalatvan kunnan toiminta on siihen nähden päällekkäistä. Kunnalla täytyisi lisäksi olla asukkaiden palvelutarpeen perusteella erityisiä ja painavia syitä, että se voisi lähteä laajentamaan palvelutarjontaa toisessa kunnassa.

Vaikka ministeriöt katsovat Siikalatvan ja Mehiläisen suunnitelman nykylainsäädännön vastaiseksi, valtiolla ei ole käytännössä mahdollisuutta hakea päätökseen muutosta.

– Oulun kaupunki voi riitauttaa aikanaan Siikalatvan laskun yllä mainituilla perusteilla ja asia käsitellään hallintoriita-asiana hallintotuomioistuimissa.

Oulun kaupunki ilmoitti eilen ennen ministeröiden ulostuloa, että Oulu ei hyväksy Siikalatvan ja Mehiläisen aikomuksia. Oulu aikoo riitauttaa asian, eikä se myöskään aio maksaa kustannuksia, jotka syntyvät oululaisten käyttämistä Mehiläisen palveluista.

Ministeriöt sanovat ryhtyvänsä arvioimaan terveydenhuoltolain muuttamista siten, että toiminta toisen kunnan alueella kiellettäisiin nimenomaisesti.

Presidentti Sauli Niinistö on vastannut kansalaisia askarruttaviin kysymyksiin suorassa lähetyksessä Tasavallan presidentin kyselytunnilla Yle Radiossa 1:ssä.

Kansalaiset olivat kiinnostuneita myös presidentin henkilökohtaisesta elämästä. Niinistöltä kysyttiin, aikooko hän pitää isyyslomaa, kun hän ja rouva Jenni Haukio saavat perheenlisäystä.

– Nyt tilanne on sellainen, että minulla ei ole harmainta aavistusta, mitä ensi vuonna alkuvuodesta asti teen. Saattaa tulla pysyvä isyysloma tai eläke. Jos minut valitaan uudelleen, kategorinen irtautuminen moneksi viikoksi tai kuukaudeksi voi olla vaikeaa. Siitä tulee ehkä vähän semmoinen pätkäisyysloma, hän pohti.

Kysyjä halusi tietää, voiko Niinistö pitää lomaa edes muutaman päivän.

– Julistamatta nyt mitään päivää minkäänlaiseksi ainahan sitä voi töitään ja tapaamisiaan ryhmittää niin, että saa jäämään välejä. Silloin eletään tietysti normaalia perhe-elämää, johon automaattisesti kuuluu lapsenhoito, Niinistö vastasi.

Niinistöltä udeltiin, miten lapsi tulee vaikuttamaan hänen maailmankuvaansa.

– Nyt mennään aika syvälle. Minullahan on kaksi poikaa, jotka nyt ovat jo hyvin varttuneita. Tämä on varmasti tietyllä tavalla toisenlainen kokemus, koska tässä iässä isänä ehkä malttaa mielensä vähän paremmin ja saattaa olla hidasliikkeisempi. Siinä on aina se etu, että ehtii miettiä matkalla.

"Puheet puolustusliitosta vähintään ennenaikaisia"

Ensimmäinen kysymys koski puolustuspolitiikkaa, josta on väännetty myös presidentinvaalien tenteissä. Niinistön mukaan mikään turvallisuusuhka nykymaailmassa ei ole täysin ennakoitavissa.

– Mutta sanoisin, että jos puhutaan sodan uhasta, sellaista ei Suomessa ole näkyvissä.

Turvallisuusuhat saattavat olla aivan erilaisia kuin on perinteisesti ajateltu.

– Otan nyt tässä esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja sen muuttoliikepaineen, jonka sen pahimmillaan arvioidaan aiheuttavan. Siinä on aikamoinen haaste.

Kuulija halusi tietää, miten suomalaiset voivat hyötyä pohjoismaisesta yhteistyötä. Niinistön mukaan sotaharjoitukset ovat taitojen kehittämistä ja suomalaiset saavat oppia toimimisesta esimerkiksi uusissa olosuhteissa.

– Ruotsin kanssa kyllä käydään keskusteluja. Nyt kannattaa kuitenkin muistaa, että puheet esimerkiksi puolustusliitosta ovat olleet vähintään ennenaikaisia ja Ruotsihan on torjunutkin sellaiset puheet.

Niinistön mielestä kuitenkin esimerkiksi tiedonjakelun ja tilannekuvan suhteen yhteistyöstä voi olla hyötyä.

Niinistö muistutti myös EU-ulottuvuudesta.

– Siellähän nyt pitkästä aikaa on vahvasti esillä yhteinen turvallisuuspolitiikka. Ainakin minä olen ollut kovin tyytyväinen, että päästäisiin eteenpäin. Sekään ei tarkoita puolustusliittoa, mutta kuitenkin tiivistyvää turvallisuusyhteistyötä.

Niinistöltä tivattiin myös, toteutuvatko Suomessa perustuslaki ja ihmisoikeudet, kun oleskeluluvista päätetään.

– Meillä tietysti perustuslainmukaisuuden tarkastelu tapahtuu siinä vaiheessa, kun lakeja säädetään. Minulla on aikamoinen luottamus myös Suomen oikeuslaitokseen. Tietysti meidän täytyy muistaa se, että joskus joku aina erehtyy tai annetussa ratkaisussa ei ole ollut käytettävissä kaikkia tietoja olosuhteista.

Mitä on tehty syrjäytymisen estämiseksi?

Niinistöltä kysyttiin myös nuorten syrjäytymisestä, sillä hän asetti virkakautensa alussa työryhmän pohtimaan ongelmaa.

Kysyjä halusi tietää, mitä edistystä ryhmä on saanut aikaan.

– Jos kohta onkin niin, että julkisen sektorin toiminta tässä suhteessa on aivan ensiarvoisen tärkeää ja kaiken selkäranka, niin siitä huolimatta halusin keskusteluttaa sitä, voiko jokainen meistä tehdä jotakin.

Niinistön mielestä voi.

– Minulle tulee usein mieleen nuoruudesta puolituntemattomankin ihmisen, erityisesti aikuisen mutta myös ikäisteni, kommentteja toiminnastani. Joko myönteisiä tai opastavia tai kielteisiäkin. Muistan ne siksi, että ne ovat vaikuttaneet. Tätä minä oikeastaan ajoin tässä takaa: me kaikki voimme hämmästyttävällä tavalla vaikuttaa nuoriin, Niinistö perusteli virkakaudellaan vaalimaansa teemaa.

Presidentti myös varoitti jättämästä nuoria yksin.

– Se vaatii tietysti kanssaihmisiltä hiukan taitoakin, jos alkaa näyttää siltä, että joku ei tunne, että hän on täysin hyväksytty. Sellaista oppia me varmaan kaikki kaipaisimme, varmasti tiettyä havaintoherkkyyttäkin.

Aiheet kansallisesta identiteetistä turvallisuuteen

Lähetyksessä keskusteltiin muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, kansallisesta identiteetistä kansainvälisessä maailmassa sekä oppimisesta.

Lähetys tehtiin Oulusta, jossa Niinistö on päättämässä maakuntamatkojen sarjaa.

Toimitus valitsi kuuntelijoiden lähettämistä kysymyksistä ne, jotka pääsivät lähetykseen. Kysyjä sai itse esittää kysymyksensä puhelimessa.

Presidentille oli etukäteen kerrottu ohjelmaan tulevien kysymysten aihealueet, mutta muuten lähetys muotoutui keskustelun mukaan.

Kansalaisia kiinnosti lopussa myös, mikä merkitys musiikilla on Niinistön elämässä.

– Kuulun siihen ryhmään, joilla ei ole sävelkorvaa ollenkaan, mutta kuuntelen mielelläni, Niinistö sanoi.

– Esimerkiksi Helsinki-Pori välille, johon saattaa mennä kolmisen tuntia, Jenni varaa aina musiikkia mukaan. Jutellaan ja kuunnellaan musiikkia. Ne ovat mukavia hetkiä, Niinistö intoutui tunnelmoimaan.

Viitisen tuhatta lääkäriä jakaa keskenään neuvoja suljetussa Facebook-ryhmässä. Potilaista ei puhuta nimillä, mutta neuvoa pyytävät lääkärit kuvailevat potilaiden oireita ja antavat taustatietoja.

Monet aloittelevat lääkärit pitävät palstaa hyödyllisenä ja näppäränä apuvälineenä. Palstassa on kuitenkin myös riskinsä, ja suurimmillaan riski on kuvissa.

Luottamuksellinen hoitosuhde lääkärin ja potilaan välillä turvataan lääkärin vaitiolovelvollisuudella. Potilaan täytyy voida puhua ongelmistaan lääkärille ilman pelkoa siitä, että ne joutuvat ulkopuolisten tietoon.

Potilas ei saa tunnistaa itseään

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen antaa peukalosäännön: konsultaatio sosiaalisessa mediassa on sopivaa, jos potilas ei tunnista kuvauksesta itseään. Lehtonen on kirjoittanut aiheesta Lääkärilehdessä.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju sanoo, että internetissä keskustelemiseen täytyy suhtautua kuin täysin avoimeen keskusteluun vaikkapa kahvihuoneessa. Tiedot eivät saa olla niin yksilöityjä, että ne voidaan yhdistää potilaaseen.

"Hyödyllinen kanava"

Parkkila-Harjun mielestä sosiaalinen media on ajasta ja paikasta riippumaton konsultaatiokanava, joka hyödyttää useampia osapuolia.

– Ei tarvitse yrittää tavoitella puhelimeen tiettyä kollegaa, vaan saa useamman mielipiteen ja vieläpä eri näkökulmista. Kaikkea tietoa ei saa kirjoista, vaan suuri osa tiedosta pohjautuu kokemukseen ja käytäntöihin. Vaihtoehdoista keskusteleminen edistää lääketiedettäkin.

"Taitolaji!"

Terveydenhuoltoa valvova virkamies pitää neuvojen pyytämistä sosiaalisessa mediassa taitolajina. Hallintoylilääkäri Mikko Floreen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo, että potilaan henkilöllisyys voi käydä ilmi tavoilla, joita ei tule ajatelleeksi. Esimerkiksi valokuvasta potilaan saattaa tunnistaa tatuoinnista tai erikoisesta vaatekappaleesta.

Myös digitaalisen materiaalin metatiedot ovat riski. Metatietoja ovat esimerkiksi valokuvan tai tekstidokumentin tunnistetiedot: kuka dokumentin omistaa, milloin se on tallennettu ja minne, yms. Tietoja ei näe suoraan dokumentista, vaan ne ovat ikäänkuin taustalla ja usein vaikeasti poistettavissa.

– Jos julkaistaan kuvia suoraan tutkimusvälineistä, niihin liittyy metatietoja, joiden avulla henkilö voi tulla tunnistetuksi. Jos taas jakaa netissä kuvan sydänfilmistä ja potilas on sattunut itsekin jakamaan oman sydänfilminsä, yhteys löytyy netin kuvahaulla helposti, Floreen kuvailee.

"Kuvia ei saa lähettää someen"

Lasse Lehtosen mukaan HUS on kuvien kanssa tarkka ja jyrkkä. Lehtosen mukaan potilasasiakirja on salassapidettävä dokumentti ja valokuvat ovat potilasasiakirjoja.

– Jos joku henkilökunnastamme lähettäisi valokuvan esimerkiksi Facebookiin, hän saisi heti varoituksen tai muun seuraamuksen. Sairaalan kuvia ei saa lähettää sosiaaliseen mediaan edes potilaan luvalla, Lehtonen kirjoittaa.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju sanoo, ettei ole Facebookin Lääkärit-ryhmän konsultaatiopalstaa selatessaan törmännyt vaitiolovelvollisuutta vaarantaviin tietoihin. Hänen kokemuksensa perusteella keskustelua käydään yleisellä tasolla.

Valokuvia ja sydänfilmejä

Toimituksemme saamissa kuvakaappauksissa kyseisillä sivuilla näkyy kuitenkin muun muassa valokuvia ja sydänfilmejä.

Mikko Floreenin tiedossa ei ole, että aluehallintovirastoon olisi tullut valituksia vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta sosiaalisessa mediassa. Floreen ounastelee kuitenkin, että ensimmäiset valitukset ovat vain ajan kysymys.

Valvovan virkamiehen neuvo lääkärille?

– Kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, mistä kaikesta potilas on mahdollista tunnistaa. Lisäksi kannattaa miettiä, kuinka laajalla foorumilla konsultoi. Potilaan asioista pitäisi keskustella vain niiden henkilöiden kanssa, jotka osallistuvat hänen hoitoonsa.

5 000 lääkäriä on "iso yleisö"

Facebookin Lääkärit-ryhmässä on noin 9 000 jäsentä, mikä on lähes puolet Suomen 20 000 lääkäristä. Ryhmän konsultaatiopalstan käyttäjiä kerrotaan olevan noin 5 000. Palstan keskusteluilla on siis suhteellisen laaja yleisö.

– Jos sosiaalisen median alustalle olisi valikoitunut esimerkiksi vain pieni joukko sydänlääkäreitä eikä muuta yleisöä, niin keskustelu siellä olisi lain mukaista; jos siis potilaan henkilöllisyys ei paljastu, Floreen pohtii.

Floreenin mielestä laajan konsultaatioryhmän hyviä puolia on, että sieltä saattaa löytyä helposti joku, jolla on kokemusta pohdittavan kaltaisesta tapauksesta. Hän toivoisi, että olisi olemassa turvallinen, vahvan tunnistautumisen takana oleva kanava lääkäreiden konsultaatiolle.

Keltanokkien vertaistukea?

Lääkäriliitolla on jäsenille oma konsultaatiopalstansa, mutta se ei ole yhtä helppo ja kätevä käyttää kuin kaupallinen sosiaalinen media. Myös HUS:n piirissä on ollut puhetta omasta sisäisestä neuvontapalstasta. Hallintoylilääkäri Lasse Lehtosen mukaan isollakaan yksiköllä ei kuitenkaan ole ollut rahaa ja resursseja sellaisen rakentamiseen.

– Konsultaatiopalstojen haaste on, että sinne pitäisi saada oikeasti päteviä ihmisiä neuvomaan. Mutta pätevillä ihmisillä on paljon muutakin kysyntää, joten somepalstat tuppaavat jäämään opiskelijoiden vertaistueksi, missä kokematon neuvoo toista kokematonta.

Lue lisää: Lääkäriliiton someohjeet

Kansaneläkelaitos muutti marraskuussa tuhansien toimeentulotukihakemusten päätöksiä. Niissä ei ollut otettu huomioon veronpalautuksia, joten tuen määrä pienenee luvatusta.

– Muutokset koskevat jo tehtyjä toimeentulopäätöksiä, jotka ovat kuukautta pidempiä. Päätökset oli ulotettu yli marraskuun lopun, mutta nyt veronpalautukset muuttivat joulukuun maksatusta, myöntää toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Pasi Pajula.

Joulu- ja tammikuu ovat muutenkin kiireistä aikaa. Tiina Norppa

Pajula kuvaa virheellisten toimeentulotukipäätösten määrää "suureksi". – Pelkästään Etelä-Suomessa käsiteltäviä päätöksiä on noin 12 000.

Kelan toimihenkilöstölle tilanne aiheuttaa ylitöitä, kerrotaan työsuojelusta.

– Joulu- ja tammikuu ovat muutenkin kiireistä aikaa, sanoo Kelan toimihenkilöiden työsuojelupäävaltuutettu Tiina Norppa.

Kiirettä vuodenvaihteessa aiheuttavat joulukuun virheelliset toimeentulotukipäätökset, vuokrien muuttuminen ja etuuslainsäädännön muutokset

Apteekkien asiakkaita jouduttiin käännyttämään

Kelalla on ollut ongelmia myös lääkemaksusitoumuksissa. Asiakkaat eivät ole saaneet lääkkeitä tietokoneongelmien vuoksi.

Tilanne on näkynyt esimerkiksi lahtelaisessa Kivimaan apteekissa.

– Muutama asiakas joutui perjantaina kääntymään pois. Jos asiakkaan tilanne on ollut tavattoman kiireinen, olemme ottaneet puhelimitse yhteyttä Kelaan, kertoo proviisori Olli Salin.

Keitä me yritämme olla? Keneksi pelkäämme paljastuvamme? Miten toisten katse määrittää meidät? Leea Klemolan tuorein ohjaus marssittaa näyttämölle melkoisen henkilökavalkadin.

Itseään ja paikkaansa auringossa etsivät loppuun palanut taksikuski Kari, romani-identiteettinsä kanssa hukassa oleva tangoprinsessa Merita Mäki sekä hänen aviomiehensä, sukupuolensa korjannut Teppo.

Lisäkierteitä identiteetin pohdintaan tuodaan sukupuolirooleja vaihtamalla. Teppoa (entistä Teijaa) esittää Angelika Meusel ja hänen aviovaimoaan Meritaa itsekin romanitaustainen Kai Tanner.

Mies on ihminen, nainen rooli.

Sukupuoliroolien kääntämisellä haetaan tavallisesti komediaa. Klemolan porilaiselle Rakastajat-teatterille ohjaamassa Viettelyksen asuntovaunussa eletään tragediaa.

Työ määrittää maskuliinisuutta

Rakastajat-teatteri on jo pitkään haaveillut yhteistyöstä Leea Klemolan kanssa. Meni kuitenkin yli kymmenen vuotta ennen kuin yhteistä aikaa löytyi. Tänä vuonna koko työryhmä istui alas miettimään, mistä se haluaisi kertoa.

Syntyi näytelmä työstä ja maskuliinisuuden kriisistä. Ihmisistä uusien elämänvalintojen edessä.

– Länsimainen maskuliinisuus rakentuu pitkälti työlle. Työn kautta mies kokee olevansa tarpeellinen. Digitalisoitumisen ja globalisaation vuoksi työ on teolliseen vallankumoukseen verrattavassa murroksessa, sanoo ohjaaja ja toinen käsikirjoittaja Leea Klemola.

Uusia näkökulmia ihmisyyteen

Sukupuolirooleja vaihtamalla Klemola haluaa tuoda valokeilaan uusia näkökulmia ihmisyyteen.

– Näin voi raivata tilaa merkityksille, jotka muuten voisivat jäädä piiloon. Jos tässä näytelmässä mies näyttelisi miestä ja nainen naista, ihan eri asiat korostuisivat.

Työn kautta mies kokee olevansa tarpeellinen.

Hän kuvaa teatteria laboratorioksi, jossa kulttuuriset roolit moninkertaistuvat. Mies on ihminen, nainen rooli.

– Jos mies sanoo näyttämöllä, minulla on kylmä, otetaan se totena. Jos nainen sanoo saman repliikin, alkaa katsoja miettiä, mihin se tolla pyrkii. Haluaako se syliin? Onko se jokin mielenosoitus?

Potkua näyttelijöiden dynamiikkaan

Sukupuoliroolien kieputtaminen tuo myös säpinää näyttelijöiden keskinäiseen dynamiikkaan. Näin uskoo Leea Klemola. Angelika Meusel ja Kai Tanner ovat tehneet yhdessä töitä Rakastajien perustamisesta asti. Klemolaa alkoi kutkuttaa ajastus Angelikasta miehen roolissa ja Tannerin esittämän vahvan naisen aviopuolisona.

– Olisi ollut sääli jättää tämä ulottuvuus käyttämättä. Uskon, että he ovat näin keskenäänkin kiinnostavampia katsoa.

Viettelyksen asuntovaunu -näytelmä saa kantaesityksensä Porissa lauantaina.

Lääkärikeskus Mehiläisessä hämmästellään ministeriöiden tulkintaa, jonka mukaan Siikalatvan suunnitteleman terveyskeskuksen perustaminen Ouluun olisi laitonta. Toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää sanoo, että kannanottoa tutkitaan rauhassa.

– Olemme mahdollisimman pian yhteydessä sekä ministeriöön että Oulun kaupunkiin. Tulkinta tuli meille yllätyksenä.

Järvenpään mukaan Siikalatva oli tiedustellut asiasta Kuntaliiton lakimieheltä, joka ei ollut nähnyt estettä toiminnalle toisen kunnan alueella. Lakimies oli myös todennut, että tätä tapahtuu jo nyt "melko paljon".

Järvenpää ottaa esimerkiksi Helsingin Sydänsairaalan. Sen pääomistaja on Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluva Tampereen yliopistollinen sairaala: kyse ei siis ole yksityisestä sairaalasta, ja hoitoon pääsee lähetteellä julkisen palvelun hinnoilla.

– Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole aikaisemmin nähnyt estettä sille, että kunta tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita terveydenhuoltolain valinnanvapauden puitteissa toisen kunnan alueella, toteaa Mehiläisen Järvenpää.

Järvenpään mukaan ainut ero Helsingin Sydänsairaalan ja Siikalatvan Oulu-suunnitelmien välillä on se, että jälkimmäisessä on kyse perusterveydenhuollosta.

– Toimijoiden kannalta on tärkeää, että on selkeä ymmärrys siitä, miten nykyisen lain puitteissa toimitaan. Pelisääntöjen on oltava samat kaikille.

Lue lisää: Sote-neuvottelut Mehiläisen kanssa alkoivat –Tornion kaupunginjohtaja: Yhteisyritys säilyttää terveyskeskukset

KARANGASEM Nyt Agung näyttää rauhalliselta, mutta vulkanologit uumoilevat, että tulivuori voi valmistutua isoon räjähdysmäiseen purkaukseen.

Viranomaiset ovat evakuoineet kymmeniätuhansia ihmisiä kymmenen kilometrin säteeltä tulivuoresta. Jos Agung purkautuu voimalla, äärimmäisen kuumaa ja vaarallista rikkipitoista kaasua leviää nopeasti ympäristöön.

Klungkungin leirissä parinkymmenen kilometrin päästä tulivuori Agungista Managato perheineen on asettunut taloksi holvimaiseen joukkuetelttaan, jonka hän jakaa kymmenien naapuriensa kanssa. Leirissä yli tuhat ihmistä odottaa, purkautuuko yli viikon huolestuttavasti savunnut tulivuori.

– Olot täällä ovat ihan hyvin. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, Managato miettii. Hän ei halunnut jäädä kotiin yhdeksän kilometrin päähän tulivuoresta.

Manogato muistaa vuoden 1963 tulivuoren purkauksen. Agongin silloisessa räjähdyksessä kuoli yli tuhat ihmistä.

– Tiestä tulee vaarallinen. Silloin laava virtasi jokeen ja jähmetti sen maaksi, Managato kertoo.

Suositun Balin lomasaaren tulivuoren purkaus on karkoittanut turistit, mutta kymmenilletuhansille paikallisille se saattaa merkitä jopa kuukausia evakossa. Työt ja koulu ovat keskeytyneet, ja ruoka saadaan nyt valtiolta.

Klungkungin evakuointileirillä asuu yli tuhat ihmistä. Evakuointileirejä on noussut tulivuoren ympäristöön turvallisen välimatkan päähän. Isoihin telttoihin sulloutuneet asukkaat eivät tiedä, milloin he pääsevät palaamaan kotiin.

Desa Maserai sanoo saaneensa päänsärkyä ja hengitysvaivoja, kun tulivuori Agung nosti tuhkapilven viikko sitten. Hän istuu ison evakuointihallin betonisilla penkeillä ja punoo bambukoreja.

– Minulla on ikävä kotiin. Se on varmasti täynnä pölyä ja tuhkaa kun palaan, Desa Maserai miettii.

Pura Besakihin temppelialuetta sanotaan taivaan porteiksi, jotka osoittavat Agung-tulivuorelle. Tavallisesti temppelillä käy satoja turisteja joka päivä. Nyt alue on autio. Ruoho kuoli harmaaksi, kun alkuviikon sateet toivat tuhkaa ja kaasuja kivisten lohikäärmepatsaiden luo.

Kariana opastaa yleensä turisteja Agung-tulivuorelle. Nyt hänellä ei ole töitä. Vuori on hänelle rakas: tulivuori Agung on Balin hinduenemmistölle pyhä vuori.

– Se on tärkeä kuin jumala, hän sanoo.

Kariana sanoo käyvänsä vuorella hakemassa pyhää vettä ja meditoimassa. Hän tulee temppelille rukoilemaan, vaikka viranomaiset ovat julistaneet alueen vaaralliseksi. Hän uskoo, että tulivuori ei ole päivisin vaarallinen. Yöksi hän menee evakuointikeskukseen.

Temppelin yksinäisellä huipulla lähitalosta ilmestyy Wayan. Hän näyttää alkuviikolla ottamiaan valokuvia, kun muut pakenivat tuhkapilveä.

– Minunkin pitää lähteä, mutta haluan ensin nähdä kun laava tulee alas. Silloin ajan pois moottoripyörällä, Wayan kertoo. Hän sanoo olevansa nopeampi kuin vanhempansa, jotka pakenivat 60-luvun purkausta jalan. Silloin kuoli yli tuhat ihmistä.

Indonesian vulkanologian ja geologian kriisivalmiuskeskuksen aluejohtaja Devy Kamil Syahbana sanoo, että tutkijat ovat tänäänkin havainneet tulivuoren sisällä magman purkautumista ja järistyksiä.

Se tarkoittaa laavaksi muuttuvan sulan kuuman kiviaineksen nousemista kohti maan pintaa. Purkauksen kokoa ja aikaa ei voi ennustaa, mutta mittaustulokset kertovat, että suuri purkaus voi tapahtua.

Syahbaha tuijottaa tietokoneelta keskuksen mittareiden lukemia, jotka mittaavat Agungin kraatterin aktiivisuutta.

– Emme ole nähneet tuhkapilveä kolmeen päivään, mutta se ei tarkoita, että vaara olisi ohi. Ulkoa päin näyttää siltä, että vuori rauhoittuu. Mutta sen seisminen aktiivisuus ei ole lakannut, Syahbaha sanoo.

Tulivuoren läheisyydessä kauhakuormaajat siirtävät isoja kiviä ja raskasta mutavelliä. Tulivuoren valuttama mutavelli on jähmettynyt jokiin.

Balilla rukoillaan nyt tulivuoren puolesta.

Toiset toivovat, että Agung rauhoittuu. Toiset haluavat, että tulivuori purkautuu pian, jotta pelko vaihtuisi tavalliseen arkeen. Tulivuori Agung on iskenyt rajusti suositulle lomasaarelle tärkeään turismiin. Hotellit ovat lähes tyhjillään, ja turismista elävän Ubudin pääkatu aavemaisen tyhjä.

Yksi ihminen loukkaantui vakavasti rekan ulosajossa Lohjalla Uudellamaalla lauantaina iltapäivällä.

Valtatie 25 on poikki onnettomuuspaikan kohdalla pelastuslaitoksen arvion mukaan noin iltayhteentoista saakka.

Onnettomuus tapahtui ennen puoli kolmea Kirkniemen risteyksen kohdalla Lohjan ja Karjaan välisellä tiellä.

Kahdeksan auton ketjukolari Vantaalla

Lahdenväylällä Vantaalla on sattunut kahdeksan auton ketjukolari. Onnettomuus sattui Kuusijärven kohdalla Koivukylän ja Korson liittymien välillä.

Yksi ajokaista Lahden suuntaan on suljettuna onnettomuuspaikan raivaustöiden takia.

Viisi ihmistä toimitettiin onnettomuuden jälkeen sairaalaan tarkastettavaksi, mutta vakavilta loukkaantumisilta vältyttiin.

Helsingin keskustassa sijaitseva taidegalleria Anhava tuntuu muuttuneen toisen todellisuuden leikkikentäksi. Kylmää turkoosia hohkaavien seinien katveessa kimaltelee ja salamoi kulta niin että silmiä häikäisee. Esillä on salaperäisiä kaulakoruja sekä amuletteja ja sormuksia, joita koristavat toinen toistaan upeammat lasiupotukset. Näissä koruissa on kummallista niiden valtava koko – sormusten läpimittakin on reilu metri. Kuka muka sellaisia käyttäisi, onkohan nämä suunniteltu elefanteille? Ei sinne päinkään – korut ovat 36 metriä korkeiden peikkojen käsialaa ja peikoille ne on tarkoitettukin.

Peikkokaksikko pahistelee

Rujonoloiset peikot Ūgh ja Bõögâr sinkoutuivat kansainvälisen taidemaailman tietoisuuteen viime keväänä Venetsian biennaalissa.

Taiteilija Egill Sæbjörnsson päätti tuolloin jättää vastuun näyttelystä Ūghille ja Bõögârille, jotka saivat vapaat kädet toteuttaa itseään.

Ja niin siinä sitten kävi, että pahanilkinen ja vaarallinenkin peikkokaksikko valtasi Islannin paviljongin, pisteli poskeensa näyttelyvieraita ja turisteja, käyttäytyi muutenkin huonosti ja teki siinä sivussa taidetta.

Islantilaisittain tässä ei ole mitään ihmeellistä, koska maan arkipäivässä taru ja todellisuus sekoittuvat edelleen toisiinsa.

– Keskustelin ensimmäisen kerran erään isonenäisen norjalaisen peikon kanssa jo vuonna 2008. Kokemus ei ollut mitenkään pelottava – tosin ajattelin, että tämä on typerintä ja naurettavinta, mitä olen tehnyt aikoihin, Egill Sæbjörnsson kertoo.

Vähitellen kuvioihin tulivat myös Ūgh ja Bõögâr, ja nyt ollaan jo tilanteessa, jossa taiteilijan ja peikkojen yhteistyö on edennyt korusuunnittelun asteelle. Inspiraatio tulee arvatenkin Damien Hirstin suuruudenhullusta näyttelystä, joka oli myös viime keväänä esillä Venetsiassa. Hirstin näyttelyn muinaiset “aarteet” oli kehyskertomuksen mukaan ongittu merenpohjasta uponneesta laivasta.

– Peikot suorastaan rakastuivat Hirstin näyttelyyn, ja siksi he ovat halunneet tehdä kullasta tällaisia juttuja. Omasta mielestäni Hirstin taide ei ole erityisen coolia, enkä pidä siitä ollenkaan, mutta peikot…, Sæbjörnsson pyörittelee silmiään.

Sæbjörnssonin mukaan Ūgh ja Bõögâr ovat kuin leikkiviä pikkulapsia, jotka haluavat testata ja kokeilla vähän kaikenlaista. Peikot ovat tehneet myös musiikkia ja lanseeranneet oman parfyyminsa, jonka ainesosiin kuuluu muun muassa valaanoksennus.

– Peikot saattavat esimerkiksi nähdä jonkun James Bond -elokuvan, ja sitten he haluavat tehdä agenttiveneen. Ja kun isoilla sormilla tehdään taidetta, on jälki sitten tällaista, Sæbjörnsson viittaa koruihin ja muihin esineisiin, joissa on muhkuraisia muotoja ja joista paistaa hiomattoman timantin logiikka.

Peikoille maistuu ihmisliha

Sæbjörnssonin mukaan peikot ovat varsin arvaamattomia luontokappaleita, ja taiteilija joutuukin olemaan jatkuvasti varpaillaan. Ongelmaksi on muodostunut etenkin se, että Ūgh ja Bõögâr ovat persoja ihmislihalle. Sæbjörnsson kertookin olevansa jatkuvassa vaaratilanteessa. Peikot ovat pistäneet taiteilijan poskeensa jo muutaman kerran, mutta kuin ihmeen kaupalla tämä on onnistunut palaamaan takaisin elävien kirjoihin.

Kaikesta huolimatta, Sæbjörnssonin mielestä peikkojen käyttäytymismekanismeja pitäisi suhteuttaa ihmisen toimintaan.

– Meille peikot näyttäytyvät brutaaleina ja tuhoisina olentoina, koska ne syövät ihmisiä, mutta syömmehän me ihmisetkin possuja, lehmiä ja lintuja ja se on meidän mielestämme täysin normaalia. Siinäkään ei ole mitään ihmeellistä, kun kissa popsii hiiren. Joskus olisi hyvä kyseenalaistaa, mikä on brutaalia ja normaalia, mikä ei.

Sæbjörnsson ja peikot kommunikoivat "mielikuvituksen ja kuvitellun dialogin" avulla, ja syödyksi tulemisen lisäksi taiteilija pelkää menettävänsä suoran yhteyden Ūghiin ja Bõögâriin.

– Mitä enemmän puhun heistä toimittajille ja taideihmisille, sitä useammin minusta tuntuu, että kadotan heidät kokonaan. Onneksi erään avustajani yhdeksänvuotias poika on tullut hätiin, jos peikot ovat hävinneet näköpiiristäni.

Tämän jutun tekijä olisi mielellään halunnut esittää pari kysymystä Ūghille ja Bõögârille, mutta harmillista kyllä tästä ei tullut mitään – peikoista löytyy nimittäin myös herkkä puoli.

– Peikot pelkäävät etenkin televisiokameroita. Kun he kuulevatkin sanan televisio, he lähtevät pakoon ja hyvin nopeasti, Sæbjörnsson paljastaa.

Peikkoihin uskotaan Islannissa

Egill Sæbjörnssonin mukaan on harmillista, että nykymaailmasta ei juuri löyty aikuisia, jotka uskaltaisivat sukeltaa suoraan fantasiamaailmojen syövereihin, ja peikoistakin on useimpien aikuisten kanssa hankalaa keskustella.

– Tämä kaikki on ollut hyvin vapauttavaa aiempaan verrattuna. Normaalia taidetta tehdään aika tietyissä puitteissa, sen pitää aina jotenkin liittyä taidemaailmaan tai taidehistoriaan. Ihmisen pitäisi pystyä olemaan alkukantaisempi. Tuolla on likaa ja tuolla on himoa, ja tällainen on meille tärkeää, jotta olisimme mitä olisimme. Mielestäni juuri fantasia on polttoainetta, joka pitää meidät elossa.

Yhdeksää kieltä puhuva, kahvia jatkuvasti lipittävä Egill Sæbjörnsson on asunut jo useita vuosia Berliinissä, mutta ei Islanti ole hänestä mihinkään kadonnut. Päinvastoin. Sæbjörnssonn mukaan Islannissa esimerkiksi uskotaan, että kun saa yhteyden johonkin korkeampaan ei-kristilliseen voimaan, autolla ajaminen on talvikelillä turvallisempaa.

– Islannissa ihmiset uskoavat edelleen haltioihin, keijuihin ja maahisiin, ja minäkin uskon. Tosin lapsena ajattelin, että taasko näitä typeriä keijukaisjuttuja, kun isoäitini kertoi, että pensaissa ja kasveissa asuu maahisia. Mutta sen jälkeen olen kokenut kaikenlaisia uskomattomia asioita.

Kun katselee Egill Sæbjörnsson ja peikkojen yhteisnäyttelyä Galleria Anhavassa, tästä ei ole epäilyksen häivääkään.

Tamperelaisella Jari Pirhosella on monta titteliä: tutkijatohtori, lähihoitaja ja vapaaehtoistyöntekijä. Kaikki liittyvät tavalla tai toisella vanhojen ihmisten hoitoon.

Pirhosen mielestä poliitikot ja virkamiehet ovat syöttäneet yhteiskunnallemme ajatuksen, jonka mukaan vanhusten hoito maksaa liikaa ja siitä pitää leikata. Pirhosen mielestä asia on juuri päinvastoin.

– Meiltä jää huomaamatta, että jos katsotaan Suomen demografista kehitystä, se on päälle ysikymppiset, joiden määrä kasvaa eniten. Sitten meillä on kuitenkin kova vimma, että sieltä juuri pitäisi leikata.

– Laitoshoitopaikat on ajettu aika hyvin alas, ei ole kohta enää geriatrisia sairaaloita. Eli kaikkien pitäisi olla kotona tai tehostetussa palveluasumisessa.

– Se vain on kestämätön yhtälö, että raha otetaan pois, kun apua tarvitsevien ihmisten määrä lisääntyy, Pirhonen sanoo.

Lisää bileitä palvelutaloon

Jari Pirhonen on perehtynyt käytännön vanhustenhoitoon työssä lähihoitajana palvelutaloissa. Tänä vuonna hän väitteli Tampereen yliopistossa. Gerontologian alaan kuuluva väitöskirja perustuu havaintoihin ja haastatteluihin tehostetun palveluasumisen yksikössä.

Pirhonen törmäsi kummalliseen ilmiöön.

– Kun ihminen muuttaa omasta kodista palvelutaloon, siinä tapahtuu jotain merkillistä. Ihminen persoonana saattaa muuttua näkymättömäksi. Häntä aletaan kohdella hoidokkina, pahimmillaan jopa potilaana. Se syy, miksi ihminen tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, alkaa määrittää sitä ihmistä enemmän kuin se, mitä ihminen on ikänsä ollut.

Pirhonen kaipaa persoonallista otetta – esimerkiksi bileitä.

– Heti, kun ihminen muuttaa palvelutaloon, pitäisi pitää tuparit. Silloin kaikki tutut näkevät, että olen muuttanut ja tutustun uusiin ihmisiin siellä paikassa. Hyvänen aika, aikuinen ihminen muuttaa, pidetään tuparit!

Se vain on kestämätön yhtälö, että raha otetaan pois, kun apua tarvitsevien ihmisten määrä lisääntyy. Jari Pirhonen

Geriatrian professori Jaakko Valvanne on puhunut vanhustyön iloisesta vallankumouksesta. Pirhonen pitää ajatusta nerokkaana.

– Valvanteen motto on turvallisuuden maksimoinnista elämisen maksimointiin. Juuri tähän pitäisi mennä. Ei sillä tavalla, että jos asut palvelutalossa, et voi mennä keittiöön, jos sinulla ei ole hygieniapassia. Mikä ihmeen koti se sellainen on?

– Kerran puhuin hoitajien kanssa bileiden pitämisestä. He sanoivat, että he olisivat kerran tehneet popcorneja, mutta heille sanottiin, että ei saa tehdä niin, koska vanhat ihmiset voivat tukehtua niihin.

Kaiva kuvetta tai hoida itse

Jari Pirhonen ei hyväksy ajatusta, että Suomella ei olisi varaa hoitaa vanhuksia. Pirhosen mielestä se on arvovalintakysymys.

– Meillä ei ole mitään syytä ajatella, että voimme ulkoistaa vanhoista ihmisistä huolehtimisen hoitosektorille. Se on täysin kestämätöntä. Tai sitten meidän täytyy olla valmiita resurssoimaan lisää tosi rajusti. Jos ulkoistan isäni ja äitini hoidon yhteiskunnalle, minun pitää myös rahoittaa se ihan mukisematta.

Eli jos et ole valmis resurssoimaan lisää, alapa tehdä itse. Jari Pirhonen

Yhtenä ideana Pirhonen heittää väliaikaisen vanhustenhoitomaksun 20–30 vuotta eteenpäin, kunnes suuret ikäluokat ovat poistuneet keskuudestamme. Tai sitten pitää panna omat hihat heilumaan. Pirhonen toimii itse vapaaehtoisena tamperelaisessa Arvokas vanhuus ARVA ry:ssä.

– Ideana on, että kansalaiset ottavat vastuuta siitä, että vanhojen ihmisten hyvän elämän edellytykset vahvistuvat. Me teemme kaikenlaista – vedämme juhlia ja retkiä. Meillä on unelmatehdas, jossa toteutetaan ihmisten toiveita.

– Eli jos et ole valmis resurssoimaan lisää, alapa tehdä itse.

Aiheesta lisää:

Tutkijatohtori Jari Pirhosen radiohaastattelu Yle Areenassa

"Päätän päiväni itse ennen kuin joudun säästöjen heittopussiksi" – Läheiset kertovat iäkkäiden ahdingosta

“Ei minua uskottu, kun sanoin, ettei äiti pärjää enää kotona” – Tutkija: Vanhusten omaan tahtoon vedotaan Suomessa irvokkaalla tavalla

Uutisesta muualla:

Jari Pirhosen artikkeli Tampereen yliopiston Alusta-verkkolehdessä