Eduskunta äänestää uudesta sijoituspalvelulaista vielä ennen joulua. Eduskunnan talousvaliokunta oli tänään antamassaan mietinnössä yksimielinen.
Uusi laki muun muassa kieltää hallintarekisterit listaamattomilta yhtiöiltä.
"Tämä lisää merkittävästi omistusten avoimuutta"
– Uusi laki kieltää hallintarekisterien käytön listaamattomilta yhtiöiltä, Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (sin.) sanoo.
– Tämä lisää merkittävästi omistusten avoimuutta.
Turusen mukaan valiokunnassa ei kuulunut soraääniä. Uusi sijoituspalvelulaki on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn ennen joulua ja laki pyritään saamaan voimaan ensi vuoden alusta.
Valiokunta oli kannassaan yksimielinen
Käytännössä kyse on siitä, miten jatkossa suhtaudutaan omistusten siirtämiseen ulkomaisiin hallintarekistereihin. Hallintarekisterejä arvostelevien mielestä ne lisäävät mahdollisuuksia siirtää omistuksia yleisön ja verottajan tietämättömiin.
– Valiokunta oli kannassaan hyvin yksimielinen, ja näin ollen tästä on hyvä jatkaa eteen päin, Turunen sanoo
Myös verotusmenettelyyn muutoksia?
Turunen muistuttaa, että Suomessa hallintarekisterin käyttö on jo kielletty suomalaisilta, ja nyt se kielletään listaamattomien yhtiöiden osalta myös ulkomailla.
– Vuoden vaihteen jälkeen odotan hallitukselta esitystä verotusmenettelyn muutoksesta, jossa lopulliset osingonsaajien tiedot saadaan viranomaisten käyttöön ulkomailla listattujenkin yhtiöiden osalta, Turunen sanoo.
Painava lumi on aiheuttanut pääkaupunkiseudulla pelastuslaitoksille paljon tehtäviä. Helsingin pelastuslaitos kertoo, että keliolosuhteet ovat erittäin huonot.
Vahingontorjuntatehtäviä kaupungissa on ollut tiistaina erittäin paljon. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos varoittaa erityisesti tykkylumen aiheuttamasta vaarasta, ja kehottaa kehottaa ihmisiä erityiseen varovaisuuteen ulkona liikkuessa ja liikenteessä. Myös Helsingin pelastuslaitos varoittaa tykkylumesta Twitterissä.
– Sieltä saattaa tulla puutavaraa lumen kera alas, ja se voi olla hengenvaarallista, sanoo päivystävä palomestari Mika Mäkelä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta.
Tykkylumi on painavaa ja märkää lunta, joka kertyy puiden oksiin. Oksat taipuvat lumen painosta, katkeilevat ja putoilevat.
Mäkelä kertoo, että tykkylumen aiheuttamat puiden kaatumiset, oksien putoilu ja muu tykkylumen aiheuttama kaaos on aiheuttanut enemmän töitä kuin pelkkä liikenne.
– Tässä on nyt ollut kymmeniä tehtäviä lähituntien aikana, ja lisää tulee. Ajattelin surkean kelin tieliikenteessä aiheuttavan enemmän töitä, mutta tämä kääntyikin tähän yllättävään puiden reagointiin märkään lumeen.
Mäkelä sanoo, ettei aiemmin ole törmännyt siihen, että tykkylumi aiheuttaisi näin laajalla mittakaavalla tehtäviä.
– Liikenteessä ollut yksikkö ilmoitti, että metsikössä käy ryske ja oksia tulee alas. Oikeasti aika erikoinen tilanne.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kehottaa siis ihmisiä erityiseen varovaisuuteen ulkona liikkuessa ja liikenteessä.
– Kyllä ehkä voisi olla ihan hyvä jäädä kotiin. Ei nyt ainakaan kannata mennä puiseen maastoon samoilemaan. Siellä käy metsässä sellainen varoittava rapina. Kannattaa siis pysyä puista riittävän kaukana, päivystävä palomestari pohtii.
Jos ulos on kuitenkin mentävä, niin kannattaa katsoa ympärilleen ja varoa puista mahdollisesti putoavia oksia ja lunta. Myös omaisuusvahingot ovat mahdollisia – autoa ei kannata parkeerata puiden lähelle. Lisäksi lumesta taipuvat puut ja oksat voivat aiheuttaa vaarallisia näköesteitä liikenteessä.
Lunta on satanut yli 20 senttiä
Tänään on ollut ihanteelliset olot tykkylumen muodostumiselle.
– Kun lumi on sopivasti lähellä nollaa, se on painavaa ja märkää. Se kerääntyy puihin, tykkylumi katkoo puita ja jää sähköjohtoihin, Ylen meteorologi Kerttu Korakorpi selittää.
Lämpötilat liikkuvat tykkylumelle ihanteellisen nollan asteen tienoilla juurikin eteläisessä Suomessa – etenkin Varsinais-Suomen ja Kymenlaakson alueella.
Tilanne ei näytä lumisateen määrää silmällä pitäen helpottuvan, sillä lumisade jatkuu puoleenyöhön asti. Meteorologien mukaan lunta sataa tiistain aikana paikoin jopa yli 20 senttiä. Erityisesti Uudeltamaalta Varsinais-Suomeen on satanut paljon lunta.
– Lunta on tullut hieman tavallista enemmän, Kotakorpi sanoo.
Millaista on olla mamu? Nehän loisii, tekevät kaiken väärin ja elävät kädet syvällä taskuissamme.
Millaista on olla me? Mehän kannattelemme yhteiskuntaa, teemme kaiken oikein ja avaamme taskumme heidän tulla.
Lähi-idästä kotoisin oleva nuori mies vei auton korjaamoon. Pizzataksin. Kyllä, hän oli töissä juuri siinä paikassa, jossa karvaranteiksi kutsutut tyypit lättyjään veivaavat.
Pizzataksissa oli kaksi vikaa, jotka vaikuttivat merkittävästi auton liikenneturvallisuuteen. Ne oli korjattava viipymättä.
Kolmen päivän kuluttua nuori mies Lähi-idästä soitti korjaamolle ja kysyi auton perään. Työkalu pitäisi saada alle. Auto on korjattu, hänelle ilmoitettiin. Sen voi tulla hakemaan.
Nuori mies kiiruhti paikalle ja maksoi korjauksen. Hänelle ei tosin annettu kuittia, vaikka se kirjanpitoa varten olisi ollut erinomaisen tärkeää.
Neuvottelujen jälkeen autokorjaaja kaivoi rahat esiin, mutta käski nuorta miestä tulla ottamaan ne häneltä
Pizzataksilla ei tarvinnut kummoista lenkkiä heittää, kun kävi ilmi, että autossa on edelleenkin samat viat. Nuori mies palasi takaisin. Kävi ilmi, että autokorjaaja oli päihtynyt, vaikka oli hädin tuskin keskipäivä.
Korjaamolla väitettiin, että autoon on vaihdettu mittava lajitelma osia ja töitäkin on paiskittu pari päivää. Auto oli kunnossa.
Nuori mies ei ollut samaa mieltä ja pyysi saada auton korjatuksi, sillä autolla oli vaarallista ajaa. Tähän ei suostuttu. Nuori mies vaati rahojaan takaisin. Siihenkään ei suostuttu. Neuvottelujen jälkeen autokorjaaja kaivoi rahat esiin, mutta käski nuorta miestä tulla ottamaan ne häneltä.
Nuori mies Lähi-idästä alkoi kokea tilanteen siinä määrin uhkaavana, että hän näki parhaimmaksi poistua ja kutsua poliisit paikalle. Poliisit tulivat asiaa selvittämään.
Autokorjaaja pysyi kannassaan. Autoa ei enää korjata, koska se on jo korjattu, eikä rahojakaan palauteta samasta syystä. Tämä siitä huolimatta, että poliisikin totesi autoa edelleen vaivaavan samat viat kuin minkä vuoksi se oli korjaamolle tuotu.
Autokorjaajalle yritettiin hahmottaa tilannetta kaikin keinoin, tuloksetta. Lopulta todettiin, että asia ei etene ja nuoren miehen on vaadittava siviiliteitse rahojaan takaisin käräjäoikeuden kautta.
Varsinaista rikosta ei ollut tapahtunut. Prosessi kuulosti jo valmiiksi tuskaisen monimutkaiselta ja kankealta ja toisaalta, miten voi rahojaan vaatia takaisin, jos ei ole edes kuittia maksusta saanut?
Autokorjaajan mielestä asia oli mennyt täysin oikein. Kaikin puolin mallikkaasti
Autokorjaajalta kysyttiin, että onko hänellä jokin erityinen syy, miksi hän ei voi kuittia antaa. Korjaaja suostui lopulta kuitin kirjoittamaan. Hetken raapustelun jälkeen hän löi lapun käteen.
Maksajan kohdalla luki "MAMU".
Mitä tuo neljäkirjaiminen sana sai aikaan? Se sai nuoren miehen vapisemaan kauttaaltaan pelosta.
Nuorta miestä ei järkyttänyt saamatta jääneet rahat. Ei edelleenkin epäkuntoisena oleva auto. Häntä järkytti silmitön röyhkeys. Poliisinkaan läsnäolo ei sitä hillinnyt millään tavalla. Hän oli täysin varma, että autokorjaaja tulee ravintolaan, jossa hän työskentelee. Mitä sitten tapahtuukaan?
Autokorjaaja ei nähnyt mitään ongelmaa, kun häntä kehotettiin miettimään tilannetta omalle kohdalleen. Hänen mielestä asia oli mennyt täysin oikein. Kaikin puolin mallikkaasti.
Mietitäänpä me tilannetta omalle kohdallemme. Millaistahan mahtaa olla mamu? Millaista on olla me?
Marko Kilpi
Kirjoittaja on poliisi ja kirjailija, palkittu dekkaristi. Hän tutkiskelee elämää ja sen ilmiöitä suoraan silmästä silmään niin poliisin kuin myös nelilapsisen perheenisän näkökulmasta.
Juulia Kuhlman silittelee Suomen satavuotispäivänä syntyneen tyttärensä poskea Naistenklinikan perhepesähotellissa. Tytär on Kuhlmanin toinen lapsi. Kolmevuotias isoveli odottaa pientä sisarta jo malttamattomana kotiin.
– On ihan ihmeellistä, että on tämmöinen pieni sylissä. Se on tosi ihanaa, mutta olen samalla väsynyt. Väsynyt, mutta onnellinen, Juulia Kuhlman sanoo ja naurahtaa.
Parikymppisenä lapset tuntuivat vielä kaukaiselta asialta. Ensin piti opiskella, ja sen jälkeen hankkia työkokemusta. Kuhlmanille on kuitenkin aina ollut selvää, että hän haluaa lapsia, kun aika on sopiva.
Väestöliiton Perhebarometriin haastateltujen lapsettomien nuorten aikuisten mielestä sopiva aika saada lapsia on juuri kolmenkympin kieppeissä. Näkemys ihanneiästä on noussut samaan aikaan ensisynnyttäjien keski-iän kanssa. Se on nyt 29 vuotta. Isäksi tullaan nyt ensimmäistä kertaa keskimäärin 31,5-vuotiaina. Viisikymmentä vuotta sitten nainen sai ensimmäisen lapsensa keskimäärin 23-vuotiaana.
Syntyvyys laskee Suomessa jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Yksi syy on se, että lapsiperheen perustamista lykätään yhä myöhemmäksi. Iäkkäämpänä voi olla myös vaikeuksia tulla raskaaksi.
Juulia KuhlmanMikko Koski / Yle
Mielikuva lapsiperheistä on monella ankea
"Sitten pakko kyllä sanoa että on ne pienten lasten vanhemmat vaan ihan saatanan kiukkusia koko ajan ihan jossain niinku sfääreissä menee tuolla vaan, silleen että huhhuijjaa!"
”Mikä tulee mieleen sanasta lapsiperhe? Rivitalolähiö missä on sit se perus: nelikymppiset heterovanhemmat, kaks lasta ja kultanen noutaja."
Nämä sitaatit ovat Väestöliiton Perhebarometrista, jossa etsitään syitä siihen, miksi lasten hankkiminen ei kiinnosta nuoria aikuisia. Tutkimusta varten haastateltiin nuoria lapsettomia aikuisia eri puolilta Suomea.
Monilla ajatus lapsiperheistä muodostuu median antamista mielikuvista tai satunnaisista kohtaamisista supermarkettien kassajonoissa, joissa mikään perhe tuskin on parhaimmillaan.
Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch arvioi, että alhaisen syntyvyyden kierteessä yhä harvemmalla nuorella aikuisella on lapsiperhettä lähellä omaa arkeaan.
– Silloin ei voi tietää, millaista iloa ja onnea pienet lapset voivat tuottaa, Rotkirch sanoo.
Myönteisimmät käsitykset lapsiperheiden arjesta olivatkin niillä, joilla on lähipiirissään pieniä lapsia ja näiden vanhempia.
Nuorilla aikuisilla on hyvin perinteinen ja kaavamainen käsitys myös siitä, mistä perhe muodostuu – vaikka erilaisista perhemalleista ja tavoista tulla vanhemmaksi puhutaan nykyisin avoimesti ja hyväksyvästi.
– Haastateltavat liittivät lapsiperheeseen sellaisia asioita kuin auto ja omakotitalo, vakaat työsuhteet ja ajatuksen siitä, ettei vanhemmaksi saa tulla missään nimessä liian aikaisin. Mielikuvaan kuuluu lasten kuskaamista ja se, että oma elämä on mennyttä, Rotkirch luettelee.
Tämä mielikuva voi tuntua myös hyvin kaukaiselta omaan, nuoren aikuisen nykyelämäntapaan verrattuna. Aiemmin tärkein syy perheen perustamisen lykkäämiseen oli se, ettei sopivaa kumppania ole löytynyt. Nyt Väestöliiton kyselyssä kärkeen on noussut erityisesti naisilla myös muut mielenkiinnon kohteet: matkustelu, harrastukset ja ajanvietto ystävien kanssa.
Nuoret aikuiset saattavat kokea, että kaikki tämä päättyy lasten myötä.
Itsenäisyyspäivänä toisen lapsensa saanut Juulia Kuhlman kertoo, että vanhemmuuden iloa on hyvin hankala kuvailla niille, joilla ei ole omaa lasta tai pieniä lapsia ympärillään.
– Ne ovat sellaisia arjen pieniä iloja, oman lapsen kehityksen ja uuden oppimisen seuraamista, jota ei ehkä muualla elämässä tule vastaan. Oman jälkikasvun seuraaminen on ollut ainutlaatuista. Sellaista iloa en ole muualta saanut, Kuhlman sanoo.
Anna RotkirchMikko Koski / Yle
Vanhemmuuden ajoituksen uhkapeli
Vaikka lapsiperheen arki epäilyttää nuoria aikuisia, silti hyvin harva valitsisi vapaaehtoisen lapsettomuuden. Vielä parin vuoden takaisessa Väestöliiton perhebarometrissa arvioitiin, että vapaaehtoinen lapsettomuus olisi meillä lisääntymässä. Nyt tehty haastattelututkimus osoittaa, ettei sellainen ole nyt juurtumassa Suomeen.
Nuoret aikuiset kokevat kuitenkin epävarmuutta, pohtivat ja punnitsevat erilaisia vaihtoehtoja. He ikään kuin fiilistelevät sitä, miten elämä menee, ja mitä puoliso sanoo. Se saattaa ruokkia lapsen saannin lykkäämistä.
Rotkirch kertoo, että englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään ilmaisua sleepwalking into infertility. Sillä tarkoitetaan länsimaista ilmiötä, jossa yhä suurempi joukko ihmisiä ikään kuin "unissakävelee kohti lapsettomuutta".
Jos hetki tuntuukin joskus sopivalta, raskaaksi tuleminen voi olla jo liian myöhäistä.
Se ei tietenkään ole mikään ongelma, jos lapsettomuus on valittu asia, mutta valitettavasti se myös lisää riskiä, ettei lasta saa halutessaankaan. Tätä ihmiset eivät Rotkirchin mukaan aidosti ymmärrä.
– Puolet suomalaisista miehistä ei tiedä, miten ikä vaikuttaa naisen hedelmällisyyteen.
Eivätkä monet korkeakoulutetut naisetkaan. Hedelmällisyys alkaa keskimäärin laskea jo 25-vuotiaana. Vaikka se voi vielä jatkua suhteellisen korkeana melkein 30-vuotiaaksi, jyrkempi lasku alkaa viimeistään 35-vuotiaana. Yksilöllisiä eroja on toki paljon.
Nuoret aikuiset pitävät perhebarometrin mukaan lapsenhankinnan yläikärajana noin neljääkymmentä ikävuotta, mitä se biologisesti alkaa usein ollakin. Näin ollen nuorten suomalaisten aikuisten mielestä sopiva "aikaikkuna" saada lapsia on kutistunut noin kymmeneen vuoteen.
Rotkirchin mielestä se on kovin myöhään ja kovin lyhyt aika, ja muodostaa melko haastavan ruuhkavuosien reseptin.
– Eli lykätään, lykätään ja lykätään, ja sitten pitäisi saada ne kahdesta kolmeen lasta tiiviiseen tahtiin. Ja tämä on myös aika, jolloin suomalaisten työelämässä etenemisen paineet ovat kaikkein voimakkaimpia.
Ahdas aikaikkuna tarkoittaa myös sitä, että suomalaisissa perheissä sisarusten välinen ikäero on vuosien mittaan kutistunut. Sekin voi lisätä ruuhkavuosien stressiä: on aivan eri asia, että perheessä on vauva ja 2-vuotias kuin jos perheessä on vauva ja esimerkiksi 4-vuotias.
Vanhemmuuden vastuu ei jakaudu tasan
Naistenklinikan perhepesähotellissa kotiinpääsyä pienen poikansa kanssa odottelevat myös Suvi Ylläsjärvi ja Kalle Kantola. He eivät päässeet ihan juhlimaan Suomi100-vauvaa. Perheen toinen lapsi syntyi itsenäisyyspäivän jälkeen, kaksikymmentä minuuttia yli puolenyön.
– Hyvältähän se tuntuu, että on nyt kumpaakin mallia, Kantola sanoo.
Perheen koko on nyt sellainen kuin on suunniteltukin.
– Joku hetkellinen mielenhäiriö pitäisi tulla, että tulisi vielä kolmaskin, Ylläsjärvi hymähtää.
Kalle Kantolalle isyys merkitsee ennen kaikkea sisältöä ja erilaisia näkökulmia elämään.
– Kun tulen töistä kotiin, joku siellä halaa kinttua ja pitää tärkeänä. Kaikki ne asiat, joita olen aikaisemmin tehnyt, tuntuvat rikkaammilta ja uudemmilta, kun on lapsi, joiden kanssa niitä teen, Kantola kuvailee.
Vapaa-ajan ja työelämän yhteensovittamisessa on toki haasteita, mutta se toimii tällä hetkellä kahden lapsen isän mukaan "suurin piirtein".
Mikko Koski / Yle
Perhebarometrin mukaan monia, erityisesti nuoria naisia, mietityttää lapsen vaikutus uraan ja työelämään. Rotkirchin mielestä epätasa-arvo näkyy tässä voimakkaasti. Vain harva nuori aikuinen oletti, että mies ja nainen jakavat vanhemmuuden vastuun tasan. Naiset ajattelivat lasten vaikuttavan heidän työelämäänsä ja uraansa – miesten puheissa puolestaan korostui se, miten he tukevat puolisoaan, kun tämä palaa työelämään.
– Naiset puhuivat siitä, miten pitkään he voivat olla perhevapailla ja miehet puhuivat siitä, ettei isänä voi tehdä ylipitkiä työpäiviä. Eli heillä on aivan eri oletukset vanhemmuuden vastuista.
Tässä olisi Rotkirchin mukaan mahdollisuus klassiselle valistukselle: yrittäkää nyt hyvät ihmiset ajatella, että molemmat tässä tulevat vanhemmaksi.
Epätasa-arvo näkyy myös Väestöliiton analyysissa, jossa verrataan isien ja äitien tuloja lapsettomien, samanikäisten ja saman koulutuksen saaneiden tuloihin. Isien tulot ovat lähes aina paremmat kuin saman koulutuksen saaneiden lapsettomien miesten, tulipa isäksi missä iässä tahansa. Sen sijaan äitiyden ajoituksella on tuloihin suurempi merkitys riippuen koulutustasosta.
Esimerkiksi ammattikoulun tai korkeakoulun suorittanut nainen jää tuloissa lapsettomien naisten jälkeen, jos hän saa lapsen nuorena. Vasta reilusti yli kolmikymppisenä äidiksi tulevien ja samanikäisten lapsettomien naisten tuloja vertailtaessa vaakakupit kääntyvät toisin päin.
Näyttäisi siis siltä, että monelle naiselle todella on taloudellisesti kannattavaa tulla äidiksi myöhemmällä iällä.
Ajateltaisiinko yksi lapsi kerrallaan?
Suomen alhaisesta syntyvyydestä puhutaan julkisessa keskustelussa yleensä kansantalouden näkökulmasta. Keskustelussa vilisee sellaisia termejä kuin bruttokansantuote ja huoltosuhde.
Tämä harmittaa tutkimusprofessori Anna Rotkirchia. Hänen mielestään kyse perheen perustamisessa on kuitenkin ennen kaikkea ihmisten hyvinvoinnista, toiveista ja onnellisuudesta, ja sitäkin voisi nostaa keskusteluissa esiin.
– Suomi näyttäisi olevan kulttuurisessa alenevan syntyvyyden kierteessä. Vanhemmuutta lykätään ja pidentyneen nuoruuden kulttuuri nähdään sellaisena, että se sulkee pois vanhemmuuden.
Ja tämä on uhkapeliä, jossa moni saa sellaisen perheen kuin haluaa, mutta moni ei.
– Tästä seuraa yhä enemmän ei-toivottua lapsettomuutta, surua, ongelmia, pitkittynyttä hedelmöityshoitoa, Rotkirch sanoo.
Mikko Koski / Yle
Mutta mitä sitten pitäisi tehdä, jotta nuoret aikuiset rohkaistuisivat perustamaan perheitä halutessaan?
Tutkijan mielestä olisi hyvä, jos pääsisimme ajattelussamme irti tietystä "perhepaketista", jota aletaan suorittaa sopivassa iässä alta pois. Labradorinnoutajaa, kahta kiukuttelevaa lasta ja väsähtäneitä vanhempia monipuolisemmat mielikuvat perheestä ja rennompi ajattelu voisivat rohkaista vanhemmuuteen erilaisissa elämäntilanteissa, ja ehkä jo aiemmin.
– Voisiko olla ajatus, että otetaan yksi lapsi kerrallaan. Voisiko ajatella, että yhdenkin lapsen perhe on ihan yhtä hyvä kuin kahden tai kolmen lapsen perhe. Voisiko pehmentää mielikuvia siitä, miltä lapsiperhe näyttää ja millä lailla se käyttäytyy, Rotkirch pohtii.
Hänen mielestään yhteiskunnan pitäisi olla sellainen, ettei vanhemmuudesta myöskään "rangaista" missään elämän vaiheessa: jos opiskelija saa lapsen, hänen tulonsa ei pitäisi tippua suhteessa lapsettomiin. Työssä etenemisen ei pitäisi vaikeutua naiselle, kun hän saa lapsen.
Kahden lapsen isä Kalle Kantola pukee varmoin ottein pientä vastasyntynyttä poikaansa kätilön tekemän tarkastuksen jälkeen. Hän uskaltaa suositella vanhemmuutta muillekin.
– Ei tätä ainakaan kannata jättää kokeilematta, se voi harmittaa sitten.
Laihialainen nuukuus hyväksyttiin marraskuussa osaksi suomalaista elävää kulttuuriperintöä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämien 52 kohteen joukossa on juhlaperinteitä, käsityöperinteitä ja muun muassa esittäviä taiteita. Laihialainen nuukuus on luokiteltu suulliseen perinteeseen sananlaskujen, arvoitusten, laulujen ja vitsien joukkoon. Eikä ihme, laihialaisesta ja laihialaisten nuukuudesta on satoja vitsejä.
– Muutama vuosi sitten vitsejä löytyi toista tuhatta, mutta tarkkaa lukumäärää on mahdotonta tietää, kun niitä tulee koko ajan lisää. Nuoret ihmiset keksivät niitä ja ne tehdään nykyaikaan ja nykytapahtumiin, sanoo kotiseutuaktiivi Raija Kivioja.
Ei vain vitsien aihe
Laihialainen nuukuus ei ole kuitenkaan pelkkää vitsiä.
– Se on muutakin. Elävää elämää, sanoo myös aktiivisesti kotiseututyössä mukana oleva Jaakko Heinimäki.
Raija Kivioja muistuttaa vanhasta sanonnasta ”Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot”, joka sopii laihialaisuuteen edelleen.
– Yritämme elää sen mukaan, mikä on välttämätöntä, muttei turhuutta, Kivioja sanoo.
Laihialla on hänen mukaansa kolme kirpputoria ja niillä tavara kiertää.
– Täällä ihmiset osaavat kierrättää.
– Ei me täällä pihiä olla, mutta taloudellisia. Katsotaan, mikä on järkevää ja mistä me hyödymme eniten. Tietysti joskus voi käydä, että naapurien kustannuksella, mutta naapurithan ovat sitä varten, että niitä voi joskus vähän narrata, Heinimäki sanoo.
Nuukuus ja nuukuuden maine kulkevat Laihialla ja koko Suomessa perimätietona sukupolvelta toiselle.
Kiviojan ja Heinimäen mukaan maineen syntyhistoriaa ei varmuudella tiedetä, mutta todennäköisesti se juontaa juurensa nälkävuosiin 1866-67.
– Laihialaiset eivät olleet silloin nuukia. He ruokkivat omat väkensä, mutta talolliset eivät antaneet kiertäville kerjäläisille niin paljon. Kerjäläisten mukaan [täällä] oli nuukaa, mutta laihialaisia köyhiä ihmisiä ei kuollut niin paljon, Kivioja kertoo.
– Sanottiin, että varistenkin pitää pitää eväspussi mukanaan, kun lentävät Laihian yli.
Kotiseutuaktiivit Jaakko Heinimäki ja Raija Kivioja Laihian Nuukuurenmuseolla.Anne Elhaimer/Yle
Kiitokset Helsinkiin
Jaakko Heinimäki ja Raija Kivioja kiittävät aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon pääsemisestä Helsingissä asuvaa Anne Riihimäkeä, jonka idea ja into ovat olleet asiassa ensisijaisen tärkeitä.
Idean äiti myös edustaa Laihian kotiseutu- ja museoyhdistystä keskiviikkona, kun elävän perinnön kansalliseen luetteloon hyväksyttyjen tahojen edustajat kokoontuvat Helsinkiin kakkukahveille.
– Säästämme matkakuluja, kun hän menee sinne edustamaan kotiseutuyhdistystä. Toivomme myös, että hän syö siellä [juhlassa] mahansa täyteen kakkua, ettei sitten kotona enää tarvitse syödä, Kivioja ja Heinimäki lohkaisevat.
Kiina aikoo rakentaa ainakin viisi pakolaisleiriä lähelle Pohjois-Korean rajaa.
Asia ilmenee Kiinan valtiollisen puhelinyhtiön dokumentista, joka on ilmeisesti vuotanut kiinalaiseen mikroblogipalvelu Weiboon. Asiasta kertoi ensiksi länsimaissa Financial Times. Tämän jälkeen asiaa ovat selvittäneet mm. The Guardian ja The New York Times.
Leirit on määrä rakentaa Jilinin provinssiin, joka sijaitsee Kiinan Pohjois-Korean-vastaisen rajan pohjoisosassa.
Kun Guardian-lehti kysyi asiasta Kiinan ulkoministeriöltä, tiedottaja kertoi, ettei hänellä ollut tietoa kyseisestä dokumentista. Hän ei kuitenkaan suoraan kiistänyt leirien rakentamista.
Lehtien haastattelemat asiantuntijat uskovat, että leirit ovat osoitus Kiinan tuntemasta huolesta Pohjois-Korean suhteen. Kiina siis varautuu siihen, että Pohjois-Koresta tulee suuri määrä pakolaisia.
Kiina on ollut Pohjois-Korean yksinvaltaisen hallinnon tärkein tukija. Tämän uskotaan johtuvan siitä, ettei Kiina halua Pohjois-Korean joutuvat epävakauden tilaan. Tämä voisi olla seurauksena, jos maan talousjärjestelmä romahtaa tai maassa puhkeaisi vallankumous.
Kittilän kunnan vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa esittää keskiviikkona kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että Kittilän kunnanvaltuuston tulisi pidättää virkarikoksista syytteessä olevat luottamushenkilöt luottamustoimistaan heti mahdollisista valituksista huolimatta siihen saakka, kunnes kyseisiä luottamushenkilöitä vastaan nostetut syytteet on käsitelty lainvoimaisella tuomiolla toimivaltaisessa tuomioistuimessa.
Ylinampa uudistaa siten esityksensä, joka äänestettiin kumoon kunnanhallituksen edellisessä kokouksessa 21.11. Silloin kunnanhallitus päätti palauttaa asian takaisin valmisteluun sekä hankkia vielä Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessorilta Terttu Utriaiselta oikeustieteellisen asiantuntijalausunnon asiassa.
Utriainen on kieltäytynyt sähköpostilla antamasta Kittilän kunnanhallitukselle lausuntoa. Utriaisen mukaan sille ei ole enää tarvetta.
– Asia näyttää juridiselta kannalta läpiperatulta. Lausuntoihin ja viranomaisten kannanottoihin tuskin löytyy mitään uutta näkökulmaa.
– Yleisesti sanoisin kuitenkin seuraavaa: Lakien säännöksiä ja periaatteita on tulkittava kontekstissaan eli asiayhteyksissään, eikä demokratiakaan ole rajatonta. Sitä rajataan muun muassa rikoslainsäännöksillä, jotta se säilyisi, toteaa Utriainen viestissään Kittilän kunnalle.
Kittilän kunnanvaltuusto päätti lokakuussa, että syytteeseen joutuneita luottamusmiehiä ei pidätetä luottamustoimistaan, mutta he eivät saa käsitellä syytteeseen liittyviä päätöksiä.
Kittilässä syytetään 28 henkilöä mm. törkeistä virkarikoksista, jotka tapahtuivat viime vaalikaudella. Poliisi tutkii tämän lisäksi Kittilässä tämän kevään ja kesällä alkaneen uuden vaalikauden aikana mahdollisesti tapahtuneita rikoksia.
Tiistaina iltapäivällä voimistunut lumisade piti pelastuslaitokset kiireisinä. Iltapäivän ja illan aikana Helsingin Pelastuslaitoksella oli lähes kahdeksankymmentä vahingontorjuntatehtävää.
Puihin kerääntynyt lumi muun muassa kaatoi puita ja katkoi oksia. Kaatuneista puista ja katkenneista oksista aiheutui osittain vahinkoja rakennuksille ja ajoneuvoille, Helsingin Pelastuslaitoksen päivvystävä palomestari Jari Lempinen kertoo tiedotteessaan.
Ajoneuvot kärsivät pudonneista oksista peltivaurioita ja muuan kerrostaloa päin kaatunut puu rikkoi rakennuksen ikkunan. Osa puista kaatui ajo- ja kävelyteille aiheuttaen kulkuesteitä ajoneuvoille ja jalankulkijoille.
Palomestari Lempisen mukaan vahingontorjuntatehtävät olivat suurelta osin kaatuneiden puiden ja oksien raivausta sekä vaaratilanteiden purkamista taipuneista puista ja oksista.
Pohjois-Helsingissä kaksi kuplahallia painui kasaan lumen painosta. Henkilövahinkoja ei ole kuitenkaan tullut Pelastuslaitoksen tietoon.
Vahingontorjuntatehtävien suurta määrää purkamaan otettiin Pelastuslaitoksen avuksi 13 kpl kaupungin sopimuspalokuntia.
Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanja avattiin tiistai-iltana Helsingin Katajanokalla sijaitsevassa hotellissa.
Tarjolla oli glögiä ja piparkakkuja ja myynnissä vaalimukeja. Tilaisuuteen osallistui myös puoliso Vuokko Väyrynen, joka hänkin on esillä vaalimukeissa.
Paavo Väyrynen aikoo olla ehdokkaana presidentinvaaleissa, joiden ensimmäinen kierros pidetään 28. tammikuuta.
Väyrysen kannattajakortit luovutettiin alkuviikosta Helsingin vaalipiirilautakunnalle. Presidentinvaalien ehdokasasettelu vahvistetaan virallisesti ensi viikon torstaina
Suomen kansainvälisesti tunnetuin elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki (60) ja Yle ovat tehneet sopimuksen, joka antaa Ylelle ikuiset oikeudet esittää ohjaajan elokuvia.
Sopimus kattaa 18 pitkää elokuvaa ja 10 lyhyt- tai dokumenttielokuvaa.
Kaurismäki haluaa näin varmistaa, että hänen tuotantonsa on suomalaisten vapaasti katsottavissa myös tulevaisuudessa.
– Olen tehnyt elokuvani katsottavaksi, en kellareihin unohduksen pölyn hiljaa peittämiksi, ohjaaja sanoo.
Kaurismäki on ilmoittanut lopettavansa elokuvien tekemisen. Hän sanoi Berliinin elokuvajuhlilla helmikuussa 2017 olevansa väsynyt ja haluavansa alkaa vihdoin elää omaa elämää.
Likaiset kädet, 1989. Aki Kaurismäen ainoa tv-elokuva, Sartren näytelmän arasta murhamiehestä. Kuvassa Jessica (Kati Outinen) ja Hugo (Matti Pellonpää).Kalevi Rytkölä / Yle
"Yle on luonteva koti elokuvilleni"
Aki Kaurismäen mukaan julkisen palvelun Yleisradio ja Suomen Elokuvasäätiö ovat tukeneet hänen tuotantojaan alusta asti.
Siksi Yleisradio myös on ainoa luonteva koti Kaurismäki-elokuville, hän sanoo. Ne kuuluvat kaikelle kansalle. Ja tuleville polville.
– En osaa ottaa kantaa tuotantoni taiteelliseen tasoon, mutta varmaa on, että se dokumentoi suomalaista todellisuutta ja maisemaa viimeisen 35 vuoden ajalta ja saattaa tämän vuoksi kiinnostaa tulevia sukupolvia, ohjaaja pohtii.
Boheemielämää, 1992. Kuvassa Marcel Marx, kirjailija (André Wilms), Schaunard, säveltäjä (Kari Väänänen) ja Rodolfo, taidemaalari (Matti Pellonpää).Sputnik Oy
Kaurismäki ja Yle eivät kerro sopimuksen hintaa.
Elokuvat katsottavissa Areenassa vuoden ajan kerrallaan
Sopimus Aki Kaurismäen kanssa on Ylelle ainutlaatuinen, elokuvien esitysoikeuksia kun hankitaan yleensä vain kerta- ja uusintaesityksiin ja rajatuksi ajaksi verkkoon.
Nyt elokuvat ovat verkossa, Yle Areenassa nähtävillä aina vuoden kerrallaan tv-esityksen jälkeen.
Calamari union, 1985. Seitsemäntoista rohkeaa miestä lähtee epätoivoiselle matkalle kaupungin halki, kohti toisella puolella avautuvaa merta ja sen vihreitä rantoja.videokuva / Yle
Ylen yksinoikeus elokuviin Suomessa alkaa televisiossa välittömästi, verkossa muutamaa vuotta myöhemmin.
Kaurismäki-elokuvien oikeudet ulkomailla ja teatterilevitys- ja tallennemyyntioikeudet Suomessa jäävät elokuvia tuottavalle Sputnik Oy:lle. Aki Kaurismäki on yhtiön toimitusjohtaja.
Teema esittää pitkät elokuvat vuodenvaihteessa
Viikonloppuna 30.-31.12. Teema esittää kuusi Aki Kaurismäen elokuvaa. Yle Areenaan tulee 17 elokuvaa. Ne ovat katsottavissa vuoden 2018 ajan.
Tv:n viikonlopun Kaurismäki-paketeissa nähdään työläis- ja Suomi-trilogioina tunnetut sarjat.
Niistä ensimmäiseen kuuluvat elokuvat Varjoja paratiisissa (1986), Ariel (1988) ja Tulitikkutehtaan tyttö (1990).
Toiseen sarjaan kuuluvat elokuvat Kauas pilvet karkaavat (1996), Kaurismäen tunnetuin elokuva Mies vailla menneisyyttä (2002) sekä Laitakaupungin valot (2006).
Muut elokuvat nähdään Teemalla tammikuussa tiistai-iltaisin ja sunnuntaisin keskipäivällä.
Lyhytelokuvat ja viimeisin pitkä elokuva Toivon tuolla puolen (2017) esitetään kevään aikana.
Aki Kaurismäki käsikirjoittaa, ohjaa, tuottaa ja usein pääosin myös leikkaa elokuvansa itse. Hänet on palkittu lukuisilla merkittävillä tunnustuksilla Suomessa ja maailmalla. Hänelle on muun muassa myönnetty akateemikon arvo.
Tiistai-illalla Lontoossa vietetyn Star Wars: The Last Jedi -elokuvan Euroopan ensi-illassa esittäytyi avaruusseikkailun tähtinäyttelijöiden lisäksi myös kuninkaallista verta. Britannian prinssit William ja Harry tepastelivat Royal Albert Hallissa järjestetyn ensi-illan punaisella matolla myös siksi, että molemmilla on elokuvassa pienet cameo-roolit.
BBC:n mukaan prinssit esittävät elokuvassa stormtroopereita, eli iskusotilaita, jotka palvelevat pahan sotilasvalta Ensimmäisen ritarikunnan riveissä. Saagan elokuvissa sotilailla on päällään ikoniset valkoiset haarniskat ja kypärät, joten kuninkaallisten tunnistaminen rooleistaan lienee vähintään haasteellista.
Prinssit purkittivat kohtauksensa viime vuoden keväällä brittiläisellä Pinewood Studiosilla, BBC kertoo.
Prinssi William vieraili vastikään marraskuun lopussa Suomessa.
Star Wars: The Last Jedi saa ensi-iltansa Suomessa keskiviikkona 13. joulukuuta.
Star Wars -elokuvien storm troopereita, eli iskusotilaita Star Wars: The Last Jedi -elokuvan ensi-illassa Lontoossa. Prinssit William ja Harry esiintyvät elokuvassa valkoasuisina sotilaina.EPA-EFE / Facundo Arrizabalaga
Eduskunnassa käytiin tiistaina päivällä seksuaalista häirintää käsitellyt keskustelu. A-studiossa vieraana ollut oikeusministeri Antti Häkkänen on sitä mieltä, että tämä keskustelu ei vielä riitä, vaan tarvitaan laaja kansanliike.
Noin kymmenen prosenttia Ylen kyselyyn vastanneista oli kokenut häirintää eduskunnassa. Kansanedustaja Anna Kontula näki monta syytä siihen, miksi häirintää on eduskunnassa.
– Monet häiritsijöistä olivat kansanedustajia. Kansanedustajille ei ole pomoa, paitsi kansa, joka ei laita sitä vastuuseen asiasta. Usein eduskunnan arkeen liittyy myös juhlia, joissa käytetään alkoholia. On myös edustajia, jotka selvästi tulevat niin metsästä, että he eivät ole huomanneet, että elämme 2000-lukua ja sellainen käytös, joka ennen oli ok, ei sitä enää ole.
Eduskunnan tulee näyttää esimerkkiä
Kontula muistuttaa, että muun muassa vuonna 2014 eduskunnassa, kun seksuaalinen ahdistelu tuli rikoslakiin, käytiin keskustelua aiheesta. Entä, miten häirintä saadaan loppumaan? Oikeusministeri Häkkänen on tänään haastanut eri tahot mukaan #häirinnästävapaa-kampanjaan.
– Valtioneuvosto ja eduskunta voi tässä asiassa olla aloitteellinen. Yhteiskunnallisen liikkeen aikaansaamiseksi tarvitaan kaikki mukaan. Tämän takia oikeusministerinä halusin lanseerata tällaisen kampanjan.
– Kyllä eduskunnan Suomen tärkeimpänä valtion ykkösmahtina pitäisi näyttää tässä asiassa esimerkkiä paljon paremmin, Häkkänen toteaa.
Häkkänen: "Nyt asiat eivät ole kunnossa"
Kontula sanoo, että on vähän, mitä hallitus voi asiassa tehdä. Hänen mielestään tehdyt toimet ovat hallitukselta riittäviä.
– Aika paljon siitä, mitä pitäisi tehdä, on meidän kaikkien vastuulla. Ja se on sitä häirinnän sanoittamista, sen näkyväksi tekemistä ja siihen puuttumista. Häirityksi tullut henkilö ei saa jäädä yksin eikä joudu yksin viemään asiaa eteenpäin. Sitä ei voi tehdä oikeusministeri, vaan sitä pitäisi tehdä ihan meidän kaikkien.
Häkkäsen mukaan säännöillä ja toiminnan kulttuurilla pitäisi näyttää toisille työyhteisöille, miten hommat hoidetaan kunnolla.
– Nyt asiat eivät ole kunnossa, Häkkänen toteaa.
Häkkänen sanoo, että tarvitaan iso ruohonjuuritasolta lähtevä asennemuutos. Hänen mukaansa jokaisella on velvollisuus ilmoittaa epäsopivasta käytöksestä.
– Jokaisella työkaverilla on velvollisuus nostaa asiat esille. Häirintätapaukset paljastuvat ja ne tulevat julki jatkossa.
Anna Kontula kertoo, että hän ei ole ollut tilanteissa paikalla, joissa häirintää on tapahtunut. Niihin hän ei ole voinut puuttua. Hänen mukaansa silloin kun tekijä on tiedossa, asiaan voi puuttua.
– Seksuaalinen häirintä perustuu laajempaan sukupuolittuneeseen rakenteeseen, joka määrittää ihmisten toimintaa eduskunnassa mutta myös sen ulkopuolella.
Häkkänen ei ole kokenut eduskunnassa seksuaalista häirintää.
– En tiedä, mistä johtuu, etten ole kokenut. Toki voi olla näin, että tällaiset tilanteet, joissa itse ei ole valta-aseman toisessa päässä, niin on ehkä välttynyt häirinnältä. Usein valta-asemassa ylempänä oleva henkilö häiritsee toista.
Kun vielä takavuosina ihasteltiin Kiinan talousihmettä, viime aikoina jättiläistalous on herättänyt lähinnä huolta. Talouden tarkkailijat puhuvat jo romahduksesta ja kansainväliset talousjärjestöt varoittelevat, että Kiinan taloudesta on tullut riski maailman rahoitusvakaudelle.
Kun Kiinan taloudella menee hyvin, se tukee koko maailman kasvua. Jos talous jostain syystä sakkaa, ongelmat tuntuvat kaikkialla. Kiina vastaa noin kolmannesta maailman talouskasvusta.
Kiina tuskin ajautuu maksukyvyttömäksi kuten Kreikka. Rahoitusmarkkinoiden ongelmat voisivat sen sijaan vaikuttaa talouskasvuun ja Kiinan sisäiseen talouskehitykseen. Yrityksille tulisi maksuvaikeuksia ja järjestelmässä piilevät muut ongelmat voisivat laukaista kriisin Suomen Pankin asiantuntijoiden mukaan.Mike Nelson / EPA
Miksi velka on Kiinalle riski?
Kiina rahoittaa talouskasvua pitkälti velalla.
– Kiinan velkavauhti on tasolla, joka on muissa maissa johtanut kriisiin, Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen sanoi tiistaina Suomen Pankin seminaarissa.
Samalla maa on kasvanut isoksi pelaajaksi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.
Valtionyrityksillä on velasta enemmistö, 60 prosenttia. Niistä moni on niin kutsuttuja zombie-yrityksiä eli eläviä kuolleita: ne tuottavat tappiota, mutta saavat lainarahaa markkinakorkoja halvemmalla. Niitä siis pidetään keinotekoisesti hengissä. Muualla kuin Kiinassa zombiet olisivat jo kaatuneet.
Kiina on eräänlaisessa kierteessä: velka ei tehoa enää yhtä hyvin kuin aiemmin. Haluttuihin kasvuprosenttilukuihin tarvitaan vuosi vuodelta yhä enemmän velkaa.
Kiinan velanhoitokuluja lisää ja riskejä kärjistää se, että korkojen arvioidaan nousevan lähivuosina.
Kiinan ote ympäristöongelmiin on ollut tänä vuonna aiempaa tiukempi, Suomen Pankin ekonomisti Juuso Kaaresvirta arvioi tiistaina seminaarissa. Yrityksiin on tehty enemmän ympäristötarkastuksia, mistä taas on seurannut ongelmia tuotannossa. Sen vuoksi esimerkiksi teräksen hinta on maailmalla noussut.AOP
Mitä Kiinan ongelmista seuraisi Suomessa?
Jos Kiinan velkaongelma puhkeaisi rahoituskriisiksi, se leviäisi muualle, ja heikentäisi myös euroalueen kasvua. Euromaista erityisesti Saksan talous on sidoksissa Kiinaan, SP:n siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen johtaja Iikka Korhonen sanoi. Suomen talouskasvu hyytyisi viennin vähentymisen kautta.
– Mutta erityisen paljon kärsisivät öljyntuottajat ja kaikkien muiden raaka-aineiden viejät, Korhonen arvioi.
Kun kiinalaisilla ei olisi enää rahaa ostaa, sikäläinen kysyntä tyssäisi. Kuplan puhkeaminen näkyisi maailman kauppavirtojen seisahtumisena.
Kiinalaismatkailjoiden määrä voisi kääntyä laskuun, kun viime aikoina kiinalaiset ovat auttaneet Suomen turismia kasvuun.
Korot nousisivat maailman rahamarkkinoilla, kun Kiinaan liittyvät riskit kasvaisivat. Se vaikuttaisi suoraan asuntovelallisiin.
Voiko Kiina välttää kriisin?
Tilannetta helpottaa se, että Kiinan velka on kotimaista. Ulkomaisen velan osuus on vain runsaat kymmenen prosenttia. Siitäkin osa on juanmääräistä.
Kiinan keskushallinto ei myöskään ole kovin velkainen – suurin osa velasta on yrityksillä.
Kiinalla on valtavat rahavarannot, ja valtion johdolla on siellä suuremmat mahdollisuudet puuttua talouteen kuin länsimaissa.
Mitä tapahtuu, jos Kiina vääntää velkahanat kiinnit?
Vaikka Kiinalla on resurssit hillitä tilannetta, sen taloudenpitokulttuuriin liittyy ongelmia. Maata johtava kommunistinen puolue on antanut velkakuplan kasvaa, koska se haluaa pitää kansalaiset tyytyväisinä.
Jos velkaantumista aletaan hillitä, taittuu myös velalla rakennettu talouskasvu. Samalla vaarantuu kansalaisten elintaso.
Rahoituskriisi saattaa laueta pelkästään sillä, että jokin iso toimija Kiinan kiinteistömarkkinoilla tai varjopankkisektorilla ei pysty maksamaan velkojaan. Se tarttuisi muihin yrityksiin ja leviäisi myös muualle maailmaan.
Jos talous ei kasva odotetusti, monet zombie-yhtiöt saattavat kaatua.
Kertooko Kiina maailmalle totuuden?
Kiinaan liittyvät riskit ovat kuuma aihe osittain siksi, että velka on kasvanut ennätystahtia, mutta maan taloudesta ei ole täsmällistä tietoa.
Kiinalle on talouspolitiikassa olennaisinta säilyttää talouskasvu 6,5 prosentissa. Maan virallisten tilastojen mukaan talous onkin kasvanut vajaan seitsemän prosentin vauhtia jo pitkään.
– Ette varmasti löydä noin tasaista kasvua mistään... Mutta minun on todella vaikea uskoa, että tämä olisi todellinen kuvaus siitä, mitä Kiinan taloudessa tällä hetkellä tapahtuu, Suomen Pankin neuvonantaja Jouko Rautava kommentoi vuosikaudet samalla tasolla pysynyttä kasvun kuvaajaa.
Bruttokansantuotteen kannalta tärkeiden investointien kasvu on sen sijaan hidastunut "huomattavasti" eikä työllisyys ole juuri kohentunut Rautavan mukaan. Kiina saattaakin kaunistella tilastojaan näyttääkseen tavoitteidensa mukaista kasvuvauhtia.
Esimerkiksi luottoluokituksia antaa Kiinassa vain kansallinen luottoluokittaja.
– Yli 90 prosentilla yrityksistä on erinomainen luokitus, Riikka Nuutilainen kertoi. Länsimaalaisten arvioiden mukaan suuri osa kiinalaisista yrityksistä on kuitenkin tappiollisia.
Kaksi aikuista ja kaksi lasta. Tämä on Väestöliiton tuoreen Perhebarometrin mukaan suomalaisten nuorten aikuisten perhehaave.
"Mä tekisin kaks lasta, et ois joku kaveri sille lapselle."
Tämänkaltaiset ajatukset olivat vahvoilla Perhebarometriin haastateltujen nuorten aikuisten vastauksissa.
– Oltiin sitä mieltä, että ehdottomasti pitää olla sisarus, tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliitosta sanoo.
Haaveet lapsiluvusta ovat pienentyneet hiukan viime vuosina – aiemmin ihanteena oli kaksi tai kolme lasta.
Rotkirchin mukaan suomalaisessa kulttuurissa kaksi lasta perheessä on nyt niin vahva normi, että muun kokoiset perheet jopa leimataan huonoiksi.
Vaikka ihanne on vahva, yhä useampien ihmisten kohdalla kahden lapsen unelmasta ei tule totta. Tällä hetkellä lapsiperheissä on edelleen yleisimmin kaksi lasta, mutta lapsettomuus ja yhden lapsen perheet todennäköisesti yleistyvät tulevaisuudessa.
Äideiksi tullaan entistä vanhempina. Ensisynnyttäjät ovat Suomessa keskimäärin 29-vuotiaita. Se näkyy jatkossa myös perheiden lapsiluvussa. Osa jää tahtomattaan lapsettomiksi tai ei ehdi hankkia toista lasta ennen kuin on jo liian myöhäistä – vaikka se olisi suuri toive.
"Mä en haluais tehä vaan yhtä lasta. Se ois varmaan semmonen hirveen lellitty", sanoo Perhebarometriin haastateltu opiskelija.
Stereotypioissa ainoat lapset ovat itsekkäitä ja hemmoteltuja. Sitkeästi luullaan, etteivät he oppisi sosiaalisia taitoja yhtä helposti kuin sisarusten kanssa kasvavat lapset.
Anna Rotkirchin mukaan perheen ainoana lapsena kasvaminen on tutkimustiedon mukaan kuitenkin monella tapaa lapselle bonusta. Vanhempien huomio tekee lapselle hyvää.
– Se on lapsen kehitykselle paras taikasauva, ja saa hänet kukoistamaan. Lapsi saa enemmän aikaa vanhemmiltaan, ja se näkyy esimerkiksi koulumenestyksessä, Rotkirch sanoo.
Pieni ikäero on mielikuvissa paras
Nuorten aikuisten kahden lapsen haaveperheessa lapsilla on myös pieni ikäero. Ihanteellisena pidetään Perhebarometrin mukaan vähän päälle kahden vuoden ikäeroa.
Näin myös usein käy, kun lapset syntyvät aiempaa iäkkäämmille vanhemmille. Jos nainen saa lähempänä neljääkymmentä esikoisensa, toinen lapsi on yritettävä tehdä heti perään, jos sitä toivoo.
Nuoremmissa perheissä syyt ovat käytännöllisemmät.
– Ajatellaan, että päästään helpommalla, jos lapset ovat iältään hyvin lähellä toisiaan.
Näin ei Rotkirchin mukaan välttämättä suinkaan ole.
– On aika iso ero, onko sinulla vauva ja nelivuotias vai vauva ja kaksivuotias.
Moni jää lapsettomaksi tahtomattaan
Useampi kuin joka viides pari-kolmekymppisistä nuorista aikuisista ei tule todennäköisesti saamaan lainkaan lapsia. Anna Rotkirchin varovaisen arvion mukaan lapsettomista vain noin viidesosa valitsee lapsettomuuden itse. Lapsettomuus aiheuttaa monille paljon surua.
– Enemmistö heistä, jotka eivät tule saamaan lapsia, olisi ainakin jossain vaiheessa elämää toivonut omia lapsia, Rotkirch sanoo.
Perhebarometrin mukaan monet nuorista aikuisista suhtautuvat kielteisesti itse valittuun lapsettomuuteen. Kun syynä on esimerkiksi puolison puuttuminen, nuoret aikuiset pitävät lapsettomuutta hyväksyttävämpänä.
"Vähän tuntuu hölmöltä sanoa niin jyrkästi että ei halua lapsia, koska mieli voi muuttua aika äkkiä", sanoo Perhebarometriin haastateltu parikymppinen mies.
Yksi merkittävä syy lapsettomuuden yleistymiseen onkin se, että lapsen saamista aletaan yrittää entistä vanhempana. Lykkäämisen syitä ovat puolison puuttuminen, halu pitää elämäntavasta kiinni, ankeat mielikuvat lapsiperheen arjesta ja huoli siitä, riittävätkö rahat lapsen hyvään hoitamiseen.
– Askel vanhemmuuteen nähdään merkittävänä ja isona asiana, ja siihen suhtaudutaan hyvin vastuullisesti. Se on tietenkin sinänsä varsin myönteinen asia, Anna Rotkirch sanoo.
Heinäkuussa julkaistulta etsintäkuulutettujen TOP 10 -listalta on jäänyt kiinni tähän mennessä kolme etsintäkuulutettua henkilöä yleisövihjeiden ja hyvän viranomaisyhteistyön avulla, kertoo Keskusrikospoliisi tiedotteessaan.
Törkeästä petoksesta epäilty Adam Nilsen jäi kiinni marraskuussa Saksan ja Tanskan rajalla rajatarkastuksen yhteydessä. Hänet on luovutettu Suomeen.
Muun muassa törkeistä petoksista ja törkeästä ampuma-aserikoksesta tuomittu Markus Pönkä puolestaan saatiin elokuussa kiinni Tukholman lähistöltä.
Sisä-Suomen poliisi taas otti muun muassa taposta tuomitun Seppo Lindemanin kiinni Mänttä-Vilppulassa heinäkuussa. Kiinniottoon johtivat yleisövihjeet.
Kaikkiaan 60 Suomen kansainvälisesti etsintäkuuluttamaa henkilöä on jäänyt kiinni vuoden 2017 aikana. Suomesta puolestaan on luovutettu ulkomaan viranomaisille 48 etsintäkuulutettua henkilöä.
Keskusrikospoliisi kaipaa edelleen yleisöltä vihjeitä kahdeksasta etsintäkuulutetusta henkilöstä. Listalle on nyt lisätty Ruotsin kansalainen Jani Juhani Kellokumpu, joka mahdollisesti oleskelee Suomessa.
KRP:n julkaisema lista täydentää Europolin ja Interpolin etsintäkuulutettujen listaa suomalaisesta näkökulmasta. Listalle joutuneita yhdistää se, että heidän oletetaan vierailevan täällä Suomessa tai jopa oleskelevan täällä. Etsinnän syynä on joko tuomio tai epäily törkeästä rikoksesta.
Listalle syyllistyneiden taustalla on muun muassa törkeitä huumausainerikoksia, törkeitä veropetoksia, törkeitä velallisen epärehellisyysrikoksia, lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, törkeitä väärennöksiä ja raiskaus.
Jos näet listalla esiintyvän henkilön tai tiedät hänen olinpaikkansa, ota yhteys poliisiin numerolla 050 440 1800 tai sähköpostilla wanted.krp@poliisi.fi. Kiiretapauksissa ota yhteyttä hätäkeskukseen.
Lumisadealue liikkuu yön aikana kohti pohjoista ja lunta sataa keskiviikkona Suomen pohjoisosissa monin paikoin sakeasti.
Etelärannikolla sade muuttui tiistai-illan mittaan vetiseksi ja kun yöllä pakastuu, märät tienpinnat jäätyvät.
– Etenkin jalkakäytävät ja sivutiet voivat olla liukkaita, varoittaa Ylen meteorologi Matti Huutonen.
Kainuusta Itä-Lappiin voi kertyä aamuun mennessä 10-15 senttiä lunta.
Tuuli on kovaa, mutta ei myrskyisää. Merialueilla on kovan tuulen varoituksia.
– Keskiviikkona iltapäivällä etelässä sää hetkeksi poutaantuu ja pilvipeitekin repeilee, Huutonen sanoo.
Loppuviikko on epävakainen, torstaina etelässä tulee räntää tai vettä ja pohjoisessa lunta. Myös perjantaina satelee Lappia lukuun ottamatta.
Lämpötilat ovat etelässä nollan kieppeillä ja muutoin muutaman asteen pakkasella. Lapissakaan ei ole odotettavissa kireitä pakkasia, mutta lämpömittari on viidestä kymmeneen astetta nollan alapuolella.
Sähköttömät taloudet ovat pääasiassa Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Myös Itä-Suomessa on paikoin sähkökatkoksia. Katkoksia on kymmenissä kunnissa ja 10 yhtiön jakelualueilla.
Pohjois-Karjalan Sähkö kertoi jo iltapäivällä varautuvansa sähkönjakelun häiriöihin. Yhtiön mukaan alueen puustoon on kertynyt paikoittain paljon tykkylunta. Voimakas tuuli voi kaataa puita sähkölinjoille.
Lumen tulo haitannut myös rataliikennettä
Kaukojunaliikenteessä on runsaasti myöhästymisiä eri puolilla maata sankan lumentulon takia. Myöhästymiset ovat VR:n mukaan olleet puolesta tunnista tuntiin. Pääkaupunkiseudulla rantaradan lähijunaliikenne alkaa normalisoitua sähköratavaurion jäljiltä.
Helsingistä Turkuun kulkevan rantaradan liikenne oli iltapäivällä poikki tykkylumen kaatamien puiden takia. Myös Espoossa ollut ratarikko on saatu korjatuksi.
Puu kaatui sähköradan rakenteisiin Kauniaisissa hieman ennen kello neljää. Tämän vuoksi vain toinen raide oli käytössä Leppävaara-Espoo välillä. Lähiliikenteen E-, Y- ja X-junat kulkevat VR:n mukaan jälleen normaalisti.
VR:n verkkosivuilta saa tietoa junaliikenteessä olevista mahdollisista muutoksista.
Helsinki-Vantaalla vain yksi kiitotie käytössä
Helsinki-Vantaalla lentoliikennettä piinanneet vaikeat sääolosuhteet olivat illalla Finavian mukaan hellittämässä. Sivutuuli kuitenkin puhalsi edelleen niin, että vain yksi kiitotie oli käytössä alkuillasta. Tavallisesti kiitoteitä on käytössä kolme.
Samaan aikaan Keski-Euroopan huonot sääolosuhteet ovat myöhästyttäneet saapuvia lentoja. Useita saapuvia lentoja jouduttiin perumaan tiistaina aikana.
Huono sää on vaikutti tiistaina myös Turun lentoasemalla, jossa kiitorata jouduttiin sulkemaan. Saapuvia lentoja ohjattiin varakentille ja muutama lento peruttiin aamulla.
Ajokeli oli heikko – pahimmilla alueilla satoi lunta jopa 30 senttiä
Ajokeli oli monin paikoin heikko maanteillä iltaan asti. Eteläisessä Suomessa teitä oli päivän mittaan poikki, ajokaistoja oli suljettu ja kymmeniä peltikolareita tapahtunut. Kolmostie oli ruuhkautunut ja liikenne takkusi Kehä I:lläkin vielä illalla muun muassa ramppiin jumittuneen rekan vuoksi.
Helsingin poliisi kertoi Twitterissä tiistaina illalla, että Helsingissä on sattunut 37 peltikolaria. Itä-Uudenmaan poliisi kertoi alkuillasta Twitterissä, kuinka peltikolareita ja ulosajoja oli 40.
– Pahempia onnettomuuksia ei ole tullut meidän tietoomme. Koko maassa, paitsi pohjoisimmassa Lapissa, on vallinnut huono ajokeli. On ollut paljon ulosajoja, suistumisia ja rekkoja kiinni risteyksissä sekä mäissä, kertoi liikennepäivystäjä Heidi Peltomaa tieliikennekeskuksesta myöhään tiistaina.
– Pahimmilla paikoilla lunta on satanut 20–30 senttiä. Suurimmat kertymät ovat olleet siellä Kaakkois-Suomessa, Itä-Suomessa sekä Keski-Suomessa, Peltomaa lisäsi.
Myöhään illalla liikenteen tilanne oli helpottanut, ja sateet olivat liikkeellä Kainuun, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan alueella.
Tampereen seudun joukkoliikenne kertoi tiedotteessaan tiistain aikana, että bussit saattoivat olla myöhässä haastavien olosuhteiden vuoksi. Bussien liikennöintiä voi seurata täältä.
Sisä-Suomen poliisi muistutti iltapäivällä tiedotteessaan autoilijoita varovaisuudesta tien päällä huonojen olosuhteiden vuoksi. Poliisin mukaan ajokeli oli erittäin huono Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Tiet olivat liukkaita, lumisia ja pöllyävä lumi heikensi näkyvyyttä. Pelti kolisi päivän mittaan myös Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Itä-Suomen poliisi kertoi, että sen alueella oli kello 07-17 välillä tapahtunut kaikkiaan 25 liikenneonnettomuutta.
Poliisi muistutti autoilijoita noudattamaan kelin ja liikennetilanteen edellyttämää nopeutta. Myös etäisyys edelläajavaan on syytä olla riittävä. Huonooon ajokeliin oli varauduttu muun muassa laskemalla nopeusrajoituksia osalla pääväylistä.
Ilmatieteen laitos on varoittanut huonosta tai erittäin huonosta ajokelistä koko maassa.
Illalla vesisadetta etelässä, mutta aamuksi taas pakastuu
Lunta on tullut päivän mittaan eniten etelärannikolla, Uudeltamaalta Kymenlaaksoon ulottuvalla alueella, jossa sitä on paikoin saatu yli 20 senttiä. Voimakkaimmat lumisateet tulivat iltapäivällä, mikä hankaloitti kotiinpaluuliikennettä. Lumisade muuttuu illan mittaan eteläisessä Suomessa vetiseksi.
– Aamuun mennessä eteläisessä Suomessakin pakastuu kuitenkin uudelleen ja varsinkin jalkakäytävät ja sivutiet voivat olla liukkaita, varoittaa Ylen meteorologi Matti Huutonen.
Pirkamaalla ja Keski-Suomessa lumentulo sen sijaan jatkuu. Illansuussa voimakkaimmat lumisateet tulevat Keski-Suomessa ja Kainuussa.
Matalaipaine siirtyy keskiviikkona Suomen pohjoisosiin ja lunta kertyy Lapissa Huutosen mukaan 15 – 20 senttiä.
Helsingin taksikeskus ruuhkautui
Helsingin taksikeskus oli alkuillasta ruuhkautunut, eikä taksin tilaus onnistunut puhelimella kello 17 jälkeen.
Taksi Helsinki Oy:n toimitusjohtaja Jari Kantonen kertoi kello 18 maissa tilanteen olleen juuri aiemmin sellainen, että satakunta autoa oli vapaana, mutta puhelimella tai sovelluksella taksin tilaus ei onnistunut.
– Hetki sitten oli sata avointa tilausta, keli tekee sen, että tilauspiikki nousee niin korkeaksi ruuhka-aikaan.
– Lumisade yleensä kaksin- tai kolminkertaistaa tilausmäärät ja voi tulla tuhatkin puhelua tunnissa, Kantonen kuvailee tilannetta.
Tykkylumi voi aiheuttaa vaaratilanteita
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kehottaa ihmisiä erityiseen varovaisuuteen ulkona liikkuessa ja liikenteessä painavan lumen takia.
Pelastuslaitoksen mukaan tykkylumi katkoo puita ja puiden oksia ja aiheuttaa vaaraa ulkonaliikkujille. Oksa ja siinä oleva lumikuorma aiheuttavat merkittävän terveysvaaran pudotessaan ihmisten päälle.
Myös omaisuusvahingot ovat mahdollisia. Lumesta taipuvat puut ja oksat voivat lisäksi aiheuttaa vaarallisia näköesteitä liikenteessä, pelastuslaitos varoittaa.
Juttua päivitetty klo 00.35: Lisätty tuoreempaa tietoa sähkökatkoista, lentojen tilanteesta ja tieliikenteen tilanteesta.
Facebookissa käyttäjämäärän kasvusta aiemmin vastannut varajohtaja on arvostellut yhtiötä ja sosiaalista mediaa kovin sanoin. Yhtiöstä vuonna 2011 lähtenyt Chamath Palihapitiya arvosteli samalla sosiaalisen median toimintalogiikkaa ylipäänsä, muutoinkin kuin Facebookin osalta.
Stanfordin yliopistossa puhunut Palihapitiya sanoi tuntevansa suurta syyllisyyttä aiemmasta tehtävästään, kun hän työskenteli Facebookin käyttäjämäärän kasvattamiseksi.
Hän arveli "sydänten, tykkäysten ja peukutusten" tuhoavan yhteiskunnan toimintaa, sillä niihin ajaa lyhytaikainen, hyvästä palautteesta saatavan mielihyvän tavoittelu.
– Ei kansalaisrohkeutta, ei yhteistyötä, vaan vääriä tietoja, ex-johtaja kuvaili.
Palihapitiya pyrkii itse käyttämään sosiaalista mediaa mahdollisimman harvoin, ja on kieltänyt sen lapsiltaan. Hän kritisoi sosiaalista mediaa pian sen jälkeen, kun Facebookin alkuvaiheen johtaja Sean Parker oli esittänyt samansuuntaisia kommentteja.
Parker kritisoi varsinkin Facebookin tapaa hyödyntää ihmismielen haavoittuvuutta luomalla palautejärjestelmän, josta voi jatkuvasti hakea sosiaalista hyväksyntää.
Ihmisjoukkojen manipulointi huolestuttaa
Kritiikkiä sai myös Piilaakson riskirahoittamisen kulttuuri. Palihapitiyan mielestä sijoittajat laittavat rahaa hyödyttömiin ja typeriin yhtiöihin, sen sijaan että nämä sijoittaisivat ilmastonmuutoksen ongelmia ratkoviin tai terveydenhuoltoa kehittäviin yrityksiin.
Hänellä on tällä hetkellä oma riskirahoitusyritys, joka sijoittaa esimerkiksi terveydenhuoltoalan ja koulutuksen startup-yrityksiin.
Entinen Facebook-johtaja viittasi Intiassa keväällä levinneisiin, virheellisiin WhatsApp-viesteihin, joissa varoitettiin lapsia sieppaavasta ryhmästä. Väärät viestit johtivat kahteen tapaukseen, jossa väkijoukko pahoinpiteli kaikkiaan seitsemän ihmistä kuoliaiksi.
– Kuvittele, kun tämä menee äärimmäisyyksiin. Pahaa tarkoittavat toimijat voivat manipuloida ihmisjoukkoja tekemään mitä vain haluavat. Se on todella, todella huono tilanne, Palihapitiya totesi.
Puheesta ovat kertoneet muun muassa Guardian, The Verge ja Suomessa ensimmäisenä Tivi.
Lumimyräkkä ja painava lumi ovat koetelleet kuplahalleja. Pääkaupunkiseudulla ainakin kaksi kuplahallia painui kasaan, yksi jouduttiin purkamaan ja joitakin sulkemaan turvallisuuden takaamiseksi.
Lumen painosta romahtaneet kuplahallit sijaitsivat Pohjois-Helsingissä. Pelastuslaitos sai hälytyksen iltapäivällä.
– Kuplahallit olivat menneet jo ihan kasaan kun saavuimme paikalle. Lumen määrä ja sen paino oli sellaista, että mitään ei ollut tehtävissä enää, kertoo päivystävä palomestari Jari Lempinen Helsingin pelastuslaitokselta.
Lempisen mukaan hallien sisällä ei ollut ihmisiä, kun ne painuivat kasaan. Henkilövahinkoja ei tullut, eikä kukaan ollut vaarassa. Lumen painosta kasaan painuneet kuplahallit sijaitsivat palomestarin mukaan Pohjois-Helsingissä Jakomäen Huokotiellä ja Puistolan Tapulikaupungintiellä.
"Iltapäivällä ilmoitus, että halli on hiukan vajonnut"
Helsingin Pajamäen kuplahalli ei romahtanut, mutta se purettiin turvallisuussyistä,
– Otamme Pajamäen hallin hallitusti alas, ettei tule mitään vahinkoja. Mitään dramaattista tässä ei ole – halli ei revennyt.Turvallisuussyistä on laskettu se kokonaan alas, kertoo olosuhdepäällikkö Antti-Jussi Väinölä.
Väinölän mukaan lumikuorma alkoi painamaan hallin kangasta alas.
– Iltapäivällä saatiin ilmoitus, että halli on hiukan vajonnut. Tehtiin nopea ratkaisu, että halli otetaan kokonaan alas. Lumi oli todella märkää ja kovaa.
Väinölän mukaan kukaan ei ollut vaarassa. Hallin laskeminen luonnollisesti aiheutti harjoitteluvuorojen perumisen koko tiistaista. Halli pystytetään takaisin näillä näkymin keskiviikkona.
Lumen paino yllätti
– Olisi pitänyt ehkä jo huomioida tämä aikaisemmin, eli ottaa jo aamulla lumenpudottajat. Mutta aina sitä opitaan ja viisastutaan. Ei kukaan tiennyt, että se on näin raskasta se lumi, Väinölä sanoi.
Raskaan lumen vuoksi ainakin Vantaan Hakunilassa sijaitseva Sotungin kuplahalli suljettiin iltapäivällä. Samaan päädytiin Tikkurilan kuplahallin kohdalla.
– Suljimme varotoimena, sillä lunta tuli sen verran paljon ja sitä alkoi kertyä hallin päälle. Asiakkaiden turvallisuus edellä mennään näissä hommissa, kertoo molemmista halleista vastaava liikuntapaikkamestari Jukka Joronen.
– Kun lunta tulee katolta, niin se romahtaa alas yleensä hätäpostumisteiden eteen ja niidenhän on pysyttävä auki. Myös tämä vaikutti sulkemiseen.
Helsingin Käpylän kuplahallissa on paiskittu töitä aamusta asti usean lumenpudottajan voimin, eikä sää ole vaikuttanut hallin toimintaan.
– Kovaa työtä on väännetty ja saatu katto puhtaaksi, jotta paikka on turvallinen. Tämä on ollut äärettömän raskas ponnistus, kertoo Käpylän juniorihallin hallimestari Timo Maakannas.
Juttua ja otsikkoa päivitetty klo 22.40: Lisätty päivystävän palomestarin tiedot Jakomäen kuplahallista ja Puistolan kuplahallista.
Helsinkiin suunniteltu moskeija ei saanut tiistai-illan kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa kannatusta. Kokouksessa syntyi selvä päätös: lautakunta ei puolla suunnitteluvarausta moskeijalle ja monitoimikeskukselle.
– Tästä keskusteltiin hyvin pitkään jo eilen. Päätös oli selvä, sanoo lautakunnan varapuheenjohtaja, Risto Rautava (kok.).
Rautavan mukaan lautakunta perustelee päätöstä esimerkiksi sillä, että rahoituksen alkuperässä on liian paljon avoimia kysymyksiä.
– Muslimiyhteistöjen toiminnan edellytyksistä täytyy huolehtia myös asianmukaisten tilojen osalta, mutta nyt käsittelyssä olevan hankkeen laajuus ja rahoituksen alkuperä eivät ole kestävä pohja toteuttamiselle, Rautava listaa.
Rautava arvioi, että lautakunnan kielteisellä päätöksellä on olennainen vaikutus myös kaupunginhallituksen tulevaan päätökseen moskeijahankkeen etenemisestä.
– Kyllä se on hallitukselle merkittävä signaali, että lautakunta tekee asiasta täysin yksimielisen päätöksen.
Suunnitteluvarausasiasta päättää lopullisesti Helsingin kaupunginhallitus. Asian on tarkoitus tulla kaupunginhallituksen päätettäväksi ensi maanantaina.
Jutun otsikkoa päivitetty klo 19:54. Otsikossa luki aiemmin, että "Helsingin poliitikoilta yksimielinen ei". Täsmällisempi ilmaus on kuitenkin, että päätös tuli lautakunnalta.
