Lappeenrantalainen Tiina Lavikka käy töissä vajaan 40 kilometrin päässä Savitaipaleella. Hän kulkee työmatkansa linja-autolla. Tällä hetkellä Matkahuollon seutulippu maksaa 70 euroa kuukaudessa, mutta ensi vuoden alusta lähtien kuukausikortin hinta on lähellä 400 euroa.

Syynä on se, että Lappeenrannan kaupunki on päättänyt luopua Matkahuollon seutulipuista. Tammikuun alusta 2018 alkaen työmatka bussilla maksaa halvimmillaan vakiovuorolla 268 euroa ja pikavuoroilla 377 euroa kuukaudessa.

– Oli se inhottava yllätys, kun asia selvisi, sanoo Tiina Lavikka, joka työskentelee Savitaipaleen seurakunnan talouspäällikkönä.

Lappeenrannan ympäryskunnilla on Matkahuollon seutulippu vielä voimassa, mutta Lappeenranta päätti yksipuolisesti seutulipusta luopua. Tämä tarkoittaa sitä, että ympäristökunnista voi kulkea Lappeenrantaan vielä edullisesti, mutta lappeenrantalaiset eivät voi käyttää edullisempaa lippua ympäryskuntiin töihin tai kouluun.

Lukiolaiset ovat työntekijöiden ohella puun ja kuoren välissä, sillä heille usein ainoa vaihtoehto on kulkea julkisilla kulkuneuvoilla.

– Olin laskenut sen varaan, että yhteydet toimivat. Yhtäkkiä kustannukset vähintään nelinkertaistuvat, niin kyllä se tuntuu inhottavalta, sanoo Tiina Lavikka.

Vain yksi matkakortti - Waltti

Vielä vuoden loppuun saakka Lappeenrannassa on ollut käytössä kaksi järjestelmää, Waltti-kortti ja Matkahuollon matkakortti. Waltti on joukkoliikenteen matkakortti, jonka ideana on toimia kaikkialla Suomen kaupunkiseuduilla.

Waltti-kortin hankaluus on se, että sillä ei vielä pääse kulkemaan kaikkialle, kuten nykyään Matkahuollon seutulipulla on päässyt. Waltti-kortilla pääsee kulkemaan tällä hetkellä Etelä-Karjalassa Lappeenrannasta Imatralle ja takaisin.

– Lappeenranta yritti säilyttää Matkahuollon seutulipun, mutta Matkahuolto olisi suostunut siihen vaan sillä ehdolla, että kaupunki olisi maksanut palvelusta noin 3 100 euroa kuukaudessa, kertoo joukkoliikennepäällikkö Olli Hirvonen Lappeenrannan kaupungilta.

Lappeenranta on maksanut seutulippupalvelusta Matkahuollolle kuukausittain noin 4 000 euroa. Tuloa on tullut 10 000 euroa eli tuloa kaupunki on saanut 6000 euroa kuukaudessa.

Myös vastaavanlaisia ongelmia on ollut muissa kaupungeissa. Mikkelissä seutulipun poistuminen kuumensi tunteita elokuussa.

Tiedotus tökkii – "Bussikuskitkaan eivät tiedä asiasta"

Lappeenrannan kaupungin päätöstä seutulipusta luopumiseen on ihmetelty bussipysäkeillä. Ihmiset kummeksuvat pysäkillä sitä, että onko Lappeenranta unohtanut, että jotkut työskentelevät kaupungin ulkopuolella.

Savitaipaleella töissä käyvä Tiina Lavikka aikoo jatkaa töiden tekoa, vaikka työmatkan hinta kallistuukin moninkertaiseksi.

– Töissä on pakko käydä. Ilman töitä ei toimeen tule, huokaisee Tiina Lavikka.

Työmatkan voi käyttää aamupalaa syöden tai tehdä töitä sen sijaan että kyttää vastaan tulevaa liikennettä. Tiina Lavikka

Lavikkaa ihmetyttää myös niukka tiedotus. Lappeenranta on kyllä kertonut, että Matkahuollon kortit eivät kelpaa pian paikallisliikenteessä, mutta se on unohtunut kertoa, että seutulippu lakkaa kokonaan.

– Tieto on ollut täysin huhupuheiden varassa. Bussikuskitkaan eivät tiedä asiasta. Ollaan muutamilta kuskeilta kysytty, mutta he ovat aivan tietämättömiä, ihmettelee Tiina Lavikka.

Matkahuollon seutulippu poistuu kokonaan

Lappeenrannan kaupunki perustelee yksipuolista päätöstään luopua Matkahuollon seutulipusta myös sillä, että Matkahuolto on luopumassa seutulipusta.

– Tämä liittyy joukkoliikennelain uudistukseen vuonna 2009, jonka jälkeen on eletty 10 vuoden siirtymäaikaa, sanoo toimitusjohtaja Jarmo Oksaharju Matkahuollosta.

Tähän asti seutulippua on tuettu julkisin varoin. Matkahuollosta kerrotaan, että siirtymäajan aikana tehdyt seutulippusopimukset toteutetaan, mutta sopimukset päättyvät viimeistään vuonna 2019. Siitä lähtien seutulippua ei voi enää myydä.

Matkahuollon seutulippusopimus olisi loppunut Lappeenrannassa elokuussa. Tiina Lavikka ihmetteleekin, että miksi Matkahuollon seutulipusta piti luopua juuri nyt, kun seutulippu on kuitenkin poistumassa vuoden sisään.

– Jos ympäryskunnissa olisi Waltti-järjestelmä käytössä, niin tässähän ei olisi mitään ongelmaa, Lavikka sanoo.

Tieto on ollut täysin huhupuheiden varassa. Tiina Lavikka

Seutulipun poistuttua muutamissa kunnissa on ollut käytössä joukkoliikenteen palveluseteli. Sitä on kokeiltu muun muassa Asikkalassa, Sysmässä, Padasjoella, Urjalassa ja Juvalla.

– Tämä palveluseteli muistuttaa paljon perinteistä seutulippua, toteaa toimitusjohtaja Jarmo Oksaharju Matkahuollosta.

Lappeenrannassakin on palvelusetelin käyttöönottoa mietitty. Palvelusetelillä pystyy vaan kulkemaan siihen merkityn matkan, eikä jatkamaan esimerkiksi kotiin asti paikallisbussilla.

– Lisäksi palveluseteli ei oikeuta valtionapuun, vaan se kaupunkien ja kuntien itse kustantama palvelu, sanoo joukkoliikennepäällikkö Olli Hirvonen Lappeenrannan kaupungilta.

Tiukka ei omalle autolle

Tiina Lavikka vastaa tiukasti ei, kun häneltä kysytään, että onko hän harkinnut auton ostoa. Talouspäällikkönä työskentelevä nainen on laskenut, että julkisilla kulkeminen tulee edullisemmaksi kuin oma auto. Se on myös ympäristöystävällisempää.

– Sen lisäksi 45 minuutin työmatkan voi käyttää aamupalaa syöden tai tehdä töitä sen sijaan, että kyttää vastaan tulevaa liikennettä, sanoo Tiina Lavikka.

Tiina Lavikalle on jäänyt kuva, että päätöksiä on tehty jotenkin salaa.

– Pimitetään, ettei kukaan pääse valittamaan, sanoo Lavikka.

Itävallassa tänään sattunut kaasuaseman räjähdys on nostanut merkittävästi kaasun hintaan Euroopassa. Italiassa kaasun hinta on noussut peräti 215 prosenttia ja maahan on julistettu hätätila, uutistoimisto Reuters raportoi.

Wienin itäpuolella sijaitsevalla Baumgartenin kaasuasemalla aamulla tapahtuneessa räjähdyksessä ja sitä seuranneessa tulipalossa menehtyi yksi ihminen ja 21 loukkaantui. Onnettomuuden syyksi epäillään teknistä vikaa.

Baumgartenin kaasuasema on yksi Euroopan tärkeimmistä maakaasun risteysasemista. Laitokseen saapuu kaasua Venäjältä ja Norjasta. Sieltä kaasua siirretään edelleen muun muassa Saksaan, Kroatiaan, Ranskaan ja Slovakiaan. Suurin vastaanottajamaa on Italia.

Kaasun katkeaminen sai Italian julistamaan maahan tiistaina hätätilan. Italian teollisuusministerin mukaan maalla on vakavia ongelmia energiansaannissa. Saapasmaalla on omia energiareservejä, mutta epäselvää on, miten pitkään ne voivat korvata tuontikaasun. Nyt julistettu hätätila mahdollistaa esimerkiksi hiilivoimaloiden käyttämisen täydellä teholla.

Kysyntä noussut - tarjonta laskenut

Financial Timesin mukaan energian kysyntä on Euroopassa noussut viime päivinä kylmän ilman vuoksi. Samaan aikaan kaasun tarjonta on vähentynyt jo ennen tämänpäiväistä onnettomuutta. Britanniaan kaasua toimittava Pohjanmeren kaasuputki jouduttiin eilen sulkemaan siitä löytyneen halkeaman vuoksi.

Tiedossa ei ole, miten pitkään kestää ennen kuin kaasunjakelu saadaan ennalleen. Eurooppalaiset energiatoimittajat ohjaavat parhaillaan kaasuvirtoja uusille reiteille. Venäläinen Gazprom Export on ilmoittanut pyrkivänsä takaamaan keskeytymättömät toimitukset asiakkailleen.

Analyytikoiden mukaan nykyiset energiavarannot kuitenkin riittävät ainakin toistaiseksi korvaamaan kaasuvajetta.

– Mutta mikäli tarjonta ei pian palaudu ja kylmä sää jatkuu, hinnat tulevat pysymään korkealla halki talven, arvioi Wood Mackenzien konsultointiyrityksen analyytikko Massimo Di-Odoardo.

Japani on ottanut käyttöönsä suomalaiseen malliin nojaavat neuvolapalvelut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan eri puolilla Japania on jo kokeiltu neuvolan kaltaisia palveluja, ja nyt maa on päättänyt aloittaa perheiden tukemisen äideille ja lapsille suunnatuissa perhekeskuksissa, joissa sovelletaan suomalaisia neuvolapalveluita.

Perhekeskusten toiminta on alkanut ensimmäisissä Japanin kunnissa viime vuonna, ja vuonna 2020 niiden on tarkoitus kattaa koko maa.

– Japanissa ihaillaan sitä, kuinka Suomen neuvolapalvelut tavoittavat lähes kaikki lasta kasvattavat ja odottavat perheet. Toinen heidän mielestään hieno asia on pitkä hoitosuhde samaan terveydenhoitajaan. Ideaalitilanteessahan se jatkuu meillä raskaudesta siihen, kun lapsi menee kouluun, kertoo tutkimuspäällikkö, dosentti Tuovi Hakulinen THL:n lapset, nuoret ja perheet -yksiköstä.

Japanilaisilla perheillä ei ole aiemmin ollut kattavia, säännöllisiä terveystarkastuksia. Julkisten palvelujen tarjonta on myös vaihdellut eri puolilla maata.

Japanissa ihaillaan sitä, kuinka Suomen neuvolapalvelut tavoittavat lähes kaikki lasta kasvattavat ja odottavat perheet. Tuovi Hakulinen

Yleinen tapa on ollut järjestää pikkulapsiperheille 3-4 terveystarkastusta ryhmävastaanottoina. Suomessa tarkastuksia on lapsen ensimmäisinä elinvuosina vähintään 15, ja palveluiden piirissä ovat kaikki perheet.

– Japanissa ei seurata sitä, käyttääkö perhe palveluja vai ei. Lisäksi palvelut keskittyvät lapsen fyysisen terveydentilan seurantaan. Japanissa perheillä ei ole omaa terveydenhoitajaa, jolloin vanhempien tuentarpeita ei samalla tavalla tunnisteta eikä tieto kulje niin nopeasti. Silloin avunsaantiin voi tulla viivettä, Hakulinen toteaa.

Myös äitien raskausajan seuranta on poikennut Suomen palveluista. Tuleva äiti käy lääkärissä useamman kerran esimerkiksi äitiyshuollon klinikoilla, mutta esimerkiksi perheen elintapojen selvittäminen on jäänyt Suomea vähemmälle.

Kuritusta, kaltoinkohtelua ja perheväkivaltaa

Japanissa kiinnostuttiin suomalaisesta neuvolasta jo 2000-luvun alussa, kun vanhempien jaksamista selvittävät lomakkeet käännettiin nettiin japaniksi. Viime vuosina maasta on virrannut Suomeen päättäjiä ja tutkijoita, jotka ovat halunneet tutustua neuvolapalveluihin.

Ainakin yksi ministeri ja useat kuntapäättäjät ovat olleet paikalla, kun perhe on käynyt terveydenhoitajan vastaanotolla neuvolassa. Hakulinen sanoo, että kaikki ovat olleet hyvin vaikuttuneita suomalaisesta keskustelun kulttuurista perheiden ja terveydenhuollon välillä.

– He hämmästelevät sitä, että hyvin vaikeitakin asioita voidaan käsitellä asiakkaan ehdoilla etenevässä luottamuksellisessa keskustelussa. Japanissa vuorovaikutus ei ole samalla tavalla tasa-arvoista vaan kulttuuri on ollut autoritääristä ja lääkärijohtoista. Apua ei räätälöidä perheen tarpeisiin.

Keskusteluissa japanilaisten kanssa on Hakulisen mukaan tullut ilmi, että arkaluontoisia asioita ei ole mahdollista nostaa esiin japanilaisten äitien ryhmätapaamisissa. Silloin ne jäävät helposti piiloon.

– He ovat antaneet ymmärtää, että lasten kuritus, kaltoinkohtelu ja perheväkivalta ovat heillä haasteina. Nämä tilanteet voivat sitten kärjistyä, jos apu viivästyy eikä kukaan seuraa miten perhe voi.

Isät eivät välttämättä juuri näe lapsia arkipäivinä. Tuovi Hakulinen

Suomessa puolestaan on saatu tutkimusnäyttöä siitä, että säännölliset tapaamiset lisäävät perheiden luottamusta terveydenhuoltoon. Lisäksi ne auttavat tunnistamaan perheen mahdolliset ongelmat jo varhaisessa vaiheessa.

– Kun perhe on terveydenhoitajalle tuttu, hänelle kertyy jokaisella tapaamisella tietoa perheen kuulumisista. Näin muutoksetkin tulevat esiin.

Haasteita kulttuurieroista

Väestö ikääntyy Japanissa maailmanennätystahtia, ja maa aloitti syntyvyyden lisäämiseen tähtäävät toimet vuonna 2013. Neuvolapalveluiden käyttöönotto on osa näitä toimia.

Vireillä oleviin Japanin perhekeskuksiin on tarkoitus koota lapsen odotukseen ja pikkulapsivaiheeseen liittyviä palveluita kuten terveydenhoitajia, erikoissairaanhoitoa, kätilöitä ja sosiaalityöntekijöitä. Japanissa on myös otettu käyttöön Suomen äitiyspakkauksen kaltainen äitiyslaukku.

Kulttuurierot tuovat tiettyjä haasteita suomalaisten neuvolapalveluiden kehittämiseen Japanissa. Siellä äiti ja vauva eivät esimerkiksi mene synnytyksen jälkeisiksi viikoiksi kotiin vaan isovanhempien hoiviin.

– Isät eivät osallistu samalla tavalla perheen arkeen kuin Suomessa. He tekevät yleensä pitkää päivää töissä eivätkä välttämättä juuri näe lapsia arkipäivinä. Nyt Japanissa pyritään opettelemaan tasa-arvoista perhemallia.

Toinen haaste on erilainen väestöpohja. Japanissa on yli 120 miljoonaa asukasta, joten täysin Suomen kaltaisia neuvolapalveluja ei ole mahdollista toteuttaa.

– Terveydenhoitajien koulutus on erilainen kuin Suomessa. On tärkeää, että koulutukseen satsataan ja ammattitaitoista henkilöstöä saadaan riittävästi.

Suomalaisten ja japanilaisten äitien terveyttä ja hyvinvointia on vertailtu myös tutkimuksessa. Siihen osallistui äitejä, joilla oli 3-5 kuukauden ikäinen vauva.

– Suomalaiset äidit voivat tutkimuksen mukaan japanilaisia paremmin ja esimerkiksi nukkuivat tunnin pidempään. Suomessa äidit saivat tietoa ja tukea nimenomaan neuvolasta, kun japanilaiset etsivät itse tietoa pääasiassa netistä.

Suomen johtava lumityökalujen valmistaja Fiskars on yrittänyt parisen talvea saada viestiä perille, että iso kola ei ole aina paras työkalu lumenluontiin. Lumenluontivälineissä suuri voi tuntua tehokkaalta, mutta kevyemmällä lumentyöntimellä voi päästä samaan nopeuteen paljon helpommalla.

- Suomalaiselle miehelle kola on kola. Eihän kolia juuri missään muualla ole. Lumikolan suosio rakentuu meillä historiasta, sanoo Fiskarsin tuotekehitysjohtaja Petteri Masalin.

Oulun yliopistossa maanantaina tohtoriksi väitellyt lääketieteen lisensiaatti Niilo Ryti selvitti, että ulkoilman kylmäjaksot lisäävät sydänperäisen äkkikuoleman riskiä. Erityisen suuri riski on sepelvaltimotautia tietämättään sairastavilla.

Ilmiön taustalla on tieto, että kylmäaltistus nostaa verenpainetta ja saattaa häiritä veren hyytymisjärjestelmää. Kylmä ulkoilma voi johtaa myös sydämen hapentarpeen ja hapensaannin välisen epätasapainoon lumenluonnin tai muun fyysisen rasituksen aikana.

Ammattilainen jättää kolan vajaaksi

Kiinteistöhuoltajien eli lumitöiden ammattilaisten koulutuksessa painotetaan, että miehisyyden mittana ei ole, kuinka isoja kuormia jaksaa tuupata, vaan kuinka töitä jaksaisi tehdä koko työpäivän.

Ammattilaisen erottaa kotityöntäjästä se, että ammattilainen jättää kuupan vajaaksi. Isossa ”talkkarin kolassa” on kuupassa reserviä ja siihen on syynsä.

– Lumitöiden suurin virhe on edelleen se, että se lumityökalu lapataan liian täyteen. Ja kun se lapataan täyteen, niin osa lumesta tippuu matkalle. Sitten sitä pitää käydä noukkimassa, Fiskarsin Masalin sanoo.

Suuressa osassa suomalaispihoja voisi pärjätä kokonaan ilman kolaa. Jos esimerkiksi 500 neliön tontilla on vielä patio, eikä pihatie ole erityisen leveä, on lumentyönnin Fiskarsin Masalinin mukaan toimivin ratkaisu.

– Ja kevyemmät työkalut ovat nyt trendi. Se johtuu siitä, että pihat ovat pienempiä. Kuinka moni tarvitsee sen lumikolan leveyden siihen pihatielle? Eteläiseen Suomen suosittelisin rullaava lumentyönnintä. Keski- ja Pohjois-Suomessa hankkisin kolan ja lumentyöntimen.

Lumityöt ovat herkkä henkilökohtainen asia

Monet tykkäävät lumitöiden tekemisestä ja haluavat tehdä niitä tavallaan. Fiskarsillakin on huomattu, että neuvominen ei ole helppoa.

Lumitöihin käytettävät välineet ovat eri maissa aivan erilaisia, sillä historialla on suuri merkitys myös muualla.

– Ranskassa ei ole kolaa ollenkaan. Norjassa lumilapion pitää olla punainen ja esimerkiksi Yhdysvalloissa on lumikolia, joissa on pyörät. On todella pitkä taival muuttaa näitä tuotteita. Meilläkin on edelleen 25 vuotta sitten kehitettyjä tuotteita, Masalin sanoo.

Mutta talvet muuttuvat. Ja pihat. Pihojen trendit pakottavat keksimään uusia tuotteita. Sillä on väliä, onko pihassa asfalttia, laattaa tai vaikka noppakiveä. Ideasta valmiiksi lumityökaluksi voi hyvinkin kulua kolme vuotta.

– Nykypäivänä testataan enemmän kuin koskaan. Testaamiseen voi mennä vuosiakin. On erilaisia prototyyppejä ja voi olla, että hyväkään idea ei lopulta toimi. Nyt meillä kehitetään juuri työkaluja vuosille 2019-20.

Fiskarsilla on Karjaalla jopa kylmiö, jotta lumituotteita voi testata myös kesällä.

Onko lumitöillä niin kiire?

Niilo Rytin väitöstutkimuksessa osoitettiin, että tietämättään sepelvaltimotautia sairastavien henkilöiden äkkikuoleman riski kylmän sään aikana on suurempi kuin niiden, joiden sepelvaltimotauti on todettu ajoissa.

Toisin kuin muissa yleisimmissä sydän- ja verisuonisairauksissa, juuri näennäisesti terveille ja nuorilla aikuisilla äkkikuoleman riski on suuri. Kylmien sääjaksojen vaikutusta sydänperäisiin äkkikuolemiin ei ollut aikaisemmin tutkittu.

Fiskarsilta kerrotaan, että trendi kevyempiin ja helppokäyttöisempiin lumityökaluihin jatkuu. Yhtiö ei kuitenkaan paljasta, tuodaanko markkinoilla lähiaikoina jotakin aivan uutta, joka saattaisi uhata jopa kolan kansansuosiota.

– Lumityökalut eivät ole muotiasioita. Ne eivät uusiudu samaa vauhtia kuin monet muut tuotteet.

Fiskarsin tuotekehitysjohtaja Petteri Masalin muistuttaa, että yhtiö ottaa lumitöiden terveysvaikutukset vakavasti ja jatkaa yhteystyötä terveysalan ammattilaisten kanssa.

– Me haluaisimme, että ihmiset ymmärtäisivät, ettei lumitöitä tarvitse tehdä saman tein kaksi ja puoli tuntia putkeen. Kannattaa muistaa pitää taukoja. Ja yhtä lailla sillä lumentyöntimellä voi tehdä töitä kuin kolalla.

Mistä johtuu, että Applen Steve Jobs ei antanut lastensa käyttää iPadia? “Rajoitamme lastemme verkkoteknologian käyttöä kotona”, Jobs kertoi 2010 New York Timesille. Twitterin perustaja Evan Williams on kertonut ostavansa kahdelle pojalleen satoja kirjoja mutta ei iPadia.

Facebookin tykkäys-toiminnon kehittäjän Justin Rosensteinin lapset opiskelevat eliittikoulussa, jossa ei käytetä lainkaan teknologiaa. Rosenstein itse ei pääse koneiltaan Snapchatiin, jota hän vertaa heroiiniin – ja Facebookin appin hän on poistanut kokonaan kännykästään.

“Näyttää siltä, että teknologiatuotteiden tuottajat noudattavat julkisesti huumekaupan tärkeintä sääntöä: Älä vedä kuormasta. Tämä on huolestuttavaa. Miksi maailman julkisimmat teknokraatit ovat yksityisesti myös suurimmat teknofobit?”, kyseli Adam Alter kirjassaan Vastustamaton – miksi emme pysty lopettamaan tsekkaamista, skrollaamista, klikkaamista ja seuraamista.

Alterin kirja on hiuksianostattavaa luettavaa: se kertoo yksityiskohtaisesti, kuinka teknologiatuottajat ovat hioneet ihmisten koukuttamisen äärimmäisen nerokkaaksi taiteeksi, jonka ainoa motiivi on taloudellinen hyöty. Tämä on johtanut maailmanlaajuiseen pandemiaan, joka uhkaa meitä kaikkia: netti- tai älypuhelinaddiktioon.

Suomen Kuvalehti julkaisi hiljattain kiinnostavan jutun snapchatistä ja siitä, kuinka se tehdään tarkoituksella riippuvuutta aiheuttavaksi. Erityisesti lapset ja nuoret ovat alttiita jäämään koukkuun. Snapstreakit kannustavat pääasiassa teini-ikäisiä käyttäjiä pitämään yhteyttä kavereihinsa lähes tauotta ja esimerkiksi ulkomaanmatkat ovat kauhistus, jos nettiyhteyttä ei ole jatkuvasti saatavilla.

Megakorporaatiot käyttävät häikäilemättä hyväksi kehittyvässä iässä olevien mielten tunnettuja piirteitä: tarvetta sosiaaliseen hyväksyntään ja ystävyyssuhteisiin. Lasta uhkaa sosiaalinen paitsio, ellei hän uhraa jatkuvasti enemmän ja enemmän aikaa somealustojensa ja -suhteidensa ylläpitoon. Lapset on helppo manipuloida ajatukseen siitä, että somesuosio tarkoittaa ystävien hyväksyntää.

Yksi Facebookin varhaisimmista sijoittajista Sean Parker varoitti Facebookin riskeistä: “Luoja yksin tietää, mitä se tekee lastemme aivoille”, Parker totesi hiljattain Philadelphiassa.

Ja kas, Facebookista vuotanut sisäinen raportti kertookin, että yhtiö pystyy tunnistamaan kuvista ja päivityksistä hetket, jolloin teinit kokevat olonsa epävarmoiksi, arvottomiksi tai tai tarvitsevat vahvistusta itsetunnolleen. Kone tajuaa, kun ihminen on eniten tykkäysten tarpeessa – ja juuri silloin kone annostelee käyttäjälle sydämiä ja positiivista palautetta. Tämä taas vahvistaa riippuvuutta.

Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan nuori sairastuu sitä todennäköisemmin masennukseen, mitä enemmän aikaa hän käyttää sosiaalisessa mediassa. Instagramilla oli huonoin vaikutus nuoren mielenterveyteen.

Nuorten sosiaalinen elämä on siirtynyt pitkälti nettiin. Sieltä saa hyväksyntää, tykkäyksiä ja ystäviä: kaikki muutkin ovat siellä. Tämä on huono asia, sillä kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus opettaa empatiaa. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan nykynuoret ovat noin 40 prosenttia vähemmän empaattisia kuin vuonna 1976.

Ja kyllä, moni aikuinenkin tunnistaa pakottavan tarpeen tsekata kännykkä heti, kun kuulee kilahduksen viestin merkiksi. Tai impulssin käydä Twitterissä, Facebookissa tai Instagramissa ihan vaan hetkeksi katsomassa, mitä sieltä löytyy - vain havahtuakseen tunnin kuluttua siihen, että surffaa, skrollaa ja klikkailee edelleen somealustoilla.

Meitä ohjelmoidaan äärimmäisen hienostuneilla ja kehittyneillä tavoilla pysymään netin ääressä, älypuhelin käteemme liimautuneena tuntikausia, päiväkausia skrollaamassa ja klikkaamassa - vain jotta näkisimme yhä enemmän mainoksia. Ikävä kyllä nuorimmat meistä ovat kaikkein alttiimpia tälle ohjelmoinnille: lapsilla ei ole samanlaista itsehillintää kuin aikuisilla. Silti me annamme lastemme viettää tuntikausia älypuhelimiinsa liimautuneina - vaikka emme vielä tiedä edes tarkalleen, mitä laitteet lapsille tekevät.

Jos teknologiajättien johtajat eivät anna omien lastensa käyttää rajattomasti vempeleitä, miksi me annamme?

Psykologi Ofir Turelin mukaan somen tykkäykset ja huomio vaikuttavat aivoihimme samoin kuin huumeet.

Olemme jääneet koukkuun hyvänolonhormoni dopamiiniin, jota erittyy aina, kun saamme tykkäyksiä, sydämiä ja positiivisia kommentteja. Alamme janota jatkuvia dopamiinipiikkejä, joita somen ärsykkeet meille antavat helposti ja nopeasti.

Kun tykkäyksiä ei tule koko ajan vaan vain välillä, ihminen alkaa janota niitä entistä enemmän. Nolla tykkäystä Insta-kuvalle tai FB-päivitykselle on sosiaalinen tuomio: mitä enemmän tykkäyksiä, sen paremmalta käyttäjästä tuntuu. Tykkäys-painike saa meidät tsekkaamaan somealustojamme jatkuvasti.

Näiden lisäksi somesovelluksiin on rakennettu erityisen koukuttava mekanismi: palkkioiden satunnaisuus. Malli on kopioitu suoraan uhkapeleistä. Et voi tarkasti tietää, millainen rivi hedelmäpelistä seuraavaksi tulee näkyviin. Et myöskään voi tietää, mikä on somefeedisi seuraava statuspäivitys. Skrollaa vielä hetki, niin kone tarjoaa sinulle välähdyksiä parhaiden ystäviesi kuulumisista, suhteiden alkuja ja loppuja sekä pieniä kissankuvia. Et voi tietää, mikä on seuraava päivitys, joten kätesi pyyhkii ruutua loputtomiin.

Hedelmäpeleissä menettää rahansa, somessa menettää aikansa.

Miksi Netflixissä sarjan seuraava jakso käynnistyy automaattisesti? Miksi Facebook ilmoittaa sinulle, kun kaverisi on lukenut viestisi? Ihan samasta syystä: ne aiheuttavat riippuvuutta. Kaveri tietää, että olet lukenut hänen viestinsä, joten vastaat todennäköisemmin heti etkä vasta tuntien kuluttua. Tällaisia koukuttavia mekanismeja somessa on lukemattomia - ja me emme edes tiedosta niitä.

Kasvatustieteen tohtorin Liisa Ahosen mielestä paras lahja satavuotiaalle Suomelle olisi vanhempien yhteinen päätös siitä, että lasten ja nuorten kännykät poistetaan arkisin makuuhuoneesta viimeistään kymmeneltä. “Aikuisten on ryhdistäydyttävä, ei nuorten. Vanhempien on vain kestettävä se kapina, joka rajojen asettamisesta tulee”, Ahonen totesi Suomen Kuvalehden jutussa.

Jos mietit, mitä annat lahjaksi lapsellesi tänä jouluna, minulla on yksi ehdotus. Anna mieluummin uusi kirja kuin uusi iPad.

Lue lisää:

"Alle 9-vuotiasta ei voi päästää internetiin yksin" – Näin Ruotsissa, Kiinassa ja Belgiassa neuvotaan vanhempia lasten somen käytöstä

"Hylkäsin Facebookin, luovuin älypuhelimesta, vaihdoin vanhaan” – kolme tarinaa siitä, miten digiähkyn voi selättää

Korkein hallinto-oikeus pitää asiakkaan valinnanvapautta sote-uudistuksessa ongelmallisena. KHO on antanut asiasta lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle tänään keskiviikkona.

Ministeriö pyysi marraskuun alussa KHO:lta lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa.

KHO:n mukaan muun muassa maakuntien ohjausvalta palveluiden tuottajiin on hallinto-oikeudellisesti epäselvää. Lisäksi hankaluutta aiheuttaa asiakkaalle laadittava asiakassuunnitelma, joka sitoisi palveluiden tuottajia. KHO:n mukaan asiakassuunnitelman sitovuus voi merkitä sitä, että asiakassuunnitelmasta muodostuu oikeussuojavaateiden kohde.

KHO:n lausunnossa sanotaan myös, että jatkomuutoksenhaussa korkeimmassa hallinto-oikeudessa tulisi olla käytössä valituslupajärjestelmä kaikissa valinnanvapauslainsäädännön soveltamistilanteissa.

KHO totesi tämän vuoden maaliskuussa, että sote-uudistuksen valinnanvapauslainsäädäntö oli oikeudellisesti ongelmallinen, koska sosiaalipalveluiden tuottaminen oli jäänyt vähemmälle huomiolle.

Lopulta valinnanvapauslaki piti valmistella uudelleen, koska se törmäsi perustuslakiin.

Hallituspuolueet hyväksyivät uuden valinnanvapauslakiluonnoksen lokakuussa.

Lue myös:

Mitä soten valinnanvapaus tarkoittaa? – Katso tästä rautalankamalli

Seurakunnan rahoja erheellisesti vuosia sitten lainannut kirkkoherra on hävinnyt kiistan palkkasaatavistaan Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa.

Loppuvuonna 2013 työstään rikosepäilyjen takia hyllytetty ja sittemmin erotettu pappi vaati oikeusteitse noin 38 000 euroa maksamatta jääneistä palkoista.

Seurakunta kiisti kanteen Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa – oikeus katsoikin tuomiossaan tiistaina 12. joulukuuta, että seurakunta ei ollut velvollinen maksamaan kirkkoherralle palkkaa marraskuun 2013 jälkeen.

Seurakunnan ei ole tarvinnut myöskään tarjota kirkkoherralle muuta työtä, koska ortodoksisen seurakunnan käytäntöjen mukaan papin toimituskielto koskee kaikkia papin töitä eikä vain kirkollisia toimituksia.

Uskoi tekaistua tarinaa

Keväällä 2015 kirkkoherra tuomittiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa sakkoihin luottamusaseman väärinkäytöstä. Kyseessä oli Lahden ortodoksiseurakunnan talousrikosjuttu, jossa pappi oli antanut ja lainannut 100 000 euroa seurakunnan varoja ulkomaalaiselle miehelle. Sakkoja kirkkoherran maksettavaksi määrättiin 1 200 euroa.

Kirkkoherra oli uskonut avustetun sepustuksia siitä, että rahat oli tarkoitettu Syyrian sodassa menehtyneiden sukulaisten hautausmenoihin.

Vahingonkorvauksia kirkkoherra ja ehdolliseen vankeuteen tuomittu rahojen lainaaja saivat yhteisvastuullisesti 120 000 euroa. Hovioikeudessa korvaussumma aleni 78 000 euroon, mutta sakkotuomio säilyi ennallaan.

Kirkkoherran työsuhde purettiin huhtikuussa 2015 rikostuomion jälkeen.

Riitajuttu koitui kirkkoherralle kalliiksi, sillä palkkasaatavien sijaan hänet määrättiin maksamaan ortodoksisen seurakunnan oikeuskuluja noin 22 000 euroa.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Suomen tärkein johtaja on keskimäärin 53-vuotias mies, jolla on kolmisenkymmentä alaista. Hänet löytää lähes jokaisesta kunnasta, ja hän johtaa koulunsa toimintaa.

Rehtoreita löytyy Suomesta pari tuhatta, ja tärkeimmän johtajan tittelin he ovat antaneet itselleen järjestönsä nimissä. He ovat koulutoiminnan operatiivisia johtajia, armeijassa heitä vastaa sotilasarvossa majuri.

Rehtorikunnan työ on koulutuksen suhteen polttava, sillä heidän käsissään on oppilaitoksen koko toiminta. Rehtori on vastuussa niin luokkahuoneen oppilaille kuin koulutoimen ylimmälle johdolle. Hän on korkein opetusalan virkamies, jonka kanssa oppilaat ovat henkilökohtaisesti tekemisissä. Suomen rehtorikunta onkin se tiimalasin kapein kohta, johon sivistystoimi valtiollisena kokonaisuutena henkilöityy.

Kun koulutusta on leikattu ja oppimistulokset ovat polarisoituneet, julkisuudessa ääntä asiasta on pitänyt lähinnä opettajakunta. Erityisesti äidinkielen opettajat ovat hyvin järjestäytynyt joukko, joka ottaa aktiivisesti kantaa koulutuspolitiikkaan. Olen viime vuosina oppinut arvostamaan opettajia perehtyessäni heidän käsityksiinsä koulutuksesta. Sekä perusasteen että toisen asteen opetus ovat näkyviä puheenaiheita julkisuudessa.

Koulutusleikkauksien toteuttaminen on viime kädessä rehtorien käsissä

Hämmästyttävää on sen sijaan rehtorien hiljaisuus.

Kentällä, opetuksen tantereella, näiden johtajien poissaolo on omiin silmiini usein hämmästyttävää. Koulutusleikkauksien toteuttaminen on viime kädessä rehtorien käsissä, heidän on toimeenpantava ne. Perääntyvä armeija joutuu jättämään nilkuttavat jäsenensä vihollisten käsiin, ja nämä käskyt tulevat rehtorien suusta.

Niukkuuden jakaminen näkyy myös rehtorien työnkuvassa. Heiltä puuttuu usein työpari, apulaisrehtori, mikä tarkoittaa että heidän aikansa kuluu opetustoimen järjestämisen sijaan koulun ylläpitoon liittyvissä toimissa ja työlistojen laatimisessa. Rehtorien kädet näyttävät tehokkaasti sidotuilta työmäärää lisäämällä.

Rehtorikunta on ikääntynyt ammattijoukko, merkittävä osa Suomen rehtoreista jää seuraavan 10 vuoden aikana eläkkeelle.

Iso ongelma pätevien uusien johtajien löytymiselle on, että rehtorin työ ei tällä haavaa näyttäydy kovinkaan vetovoimaisena. Työnkuva on laajentunut ja rehtoriin kohdistetut odotukset ovat lisääntyneet. Samalla työn edellytyksiä on jo pitkään karsittu. Koululaitos on oppimistulosten seurauksena ajautumassa kriisiin, ja sen johtajan työksi on jäänyt ennalta määrätty epäonnistuminen.

Työpöydän lamppu palaa vielä pitkään sen jälkeen, kun muu henkilökunta on poistunut koulusta

Rehtorikuntaa ollaan ajamassa loppuun. Työn palkkaus ei ole kilpailukykyinen, ja viikkotyötunnit huitelevat kyselytutkimuksen mukaan yli 50:ssä. Työssään rehtorit ovat myös jatkuvasti kolmen tulen välissä opettajakuntaan, oppilaisiin ja kouluhallintoon päin. Toisin kuin muissa maissa, suomalaiset rehtorit antavat opettajalle laajat valtuudet työnsä hoitamiseen.

Suurin osa rehtorin ajasta kuluu kansliatöissä. Työ on kutsumusammatti, jossa työpöydän lamppu palaa vielä pitkään sen jälkeen, kun muu henkilökunta on poistunut koulusta ja vahtimestarit lukinneet ovet.

Koululaitoksen ratkaiseviksi henkilöiksi näyttävätkin nousevan apulaisrehtorit puuttuvana ammattijoukkona. Heitä on liian vähän ja siksi rehtorikunta ei pysty nostamaan katsettaan käsillä olevista asioista. Työparin kanssa kokonaisuus olisi helpompi hallita.

Koulutuksen ongelmat ovat yhtä kaikki pitkälti rehtorien käsissä. Kun oppimistulokset ovat yhä selvemmin jakaantuneet oppilaiden kesken, on selvää, ettei koulu ole onnistunut eteen tulleissa haasteissa. Moni aineenopettaja kokee, että rehtori pitää hänen työtään välttämättömänä pahana. Se on pakkopullaa, joka sotkee muutenkin niukkaa opetuksen resursointia.

Ammatillisessa opetuksessa esimerkiksi äidinkieli on paikoitellen lähes naureskelun kohteena. Hitsarin tai kampaajan monipuoliset tekstitaidot ovat viime vuosina muuttuneet ylellisyydeksi. Samalla lukutaidon rapistumisesta näillä aloilla on tullut pikemminkin epidemia kuin ikävä vaiva.

Koulujen arjessa sellaiset aineet, jotka eivät ole tutkinnon kannalta välttämättömiä, saavat näistä syistä yhä vähemmän arvostusta. Rapistuvaa lukutaitoa kiihdyttää etenkin ammatillisessa opetuksessa äidinkielen heikko asema. Sen seurauksena toisen asteen opinnot jäävät viimeiseksi kouluksi yhä useammalle nuorelle. Jatko-opinnot edellyttävät osaamista lukuaineissa, joiden opettamiseen on yhä vähemmän tunteja. Opetussuunnitelman uudistus kiihdyttää tätä kehitystä, ja se näkyy koulujen asenteissa suoraan.

Rehtorit ovat työnsä puolesta liian tärkeitä symbolihahmoja ja kulttuurin ylläpitäjiä ollakseen julkisessa keskustelussa niin vaitonainen joukko.

Aleksis Salusjärvi

Kirjoittaja on helsinkiläinen päätoimittaja sekä kriitikko. Hän on runouden suurkuluttaja ja opettaa taiteesta kirjoittamista korkeakouluissa ja kursseilla. Vuoden 2017 hän kiertää ammattikouluissa ympäri Suomea vetämässä rap-lyriikkaan keskittyviä Sanat haltuun -työpajoja.

Savonlinnassa Laitaatsalmen ylittävän sillan ensimmäinen osa, etelän puoleinen silta on avattu liikenteelle. Silta piti avata jo tiistaina, mutta sankka lumipyry sotki suunnitelmat. Keskiviikkona sillan avaaminen venyi iltaan saakka jään takia. Viivästyksestä huolimatta sillalla oli heti avaamishetken jälkeen vilkkaasti liikennettä.

Moni ehti jo ihmetellä, miksi tavanomainen talvinen sää esti sillan avaamisen. Syy on arkinen.

– Muuallakin satoi lunta ja tien pinnat jäätyivät kuin vain sillalla, eikä suolauskalusto ehtinyt tulla sillalle muilta kiireiltään aikaisemmin, väylävastaava Juho Kolehmainen Destialta kertoo.

Laitaatsalmeen rakennetaan eteläisen sillan viereen pohjoinen silta. Rakennustyöt jatkuvat, ja työmaa on kokonaisuudessaan valmis vasta vuonna 2019.

Vielä nyt, yhden sillan avauduttua liikenne Savonlinnassa ei muutu merkittävästi.

– Suurin muutos nyt on se, että kyllä siihen menee monta litraa polttoainetta kun lähtee kiipeämään liikenneympyrästä sillan päälle, Savonlinnassa raskaalla kalustolla liikennöivä MPT-Kuljetuksen päällikkö Mikko Pakarinen sanoo.

Sillallta avautuu päivän valossa hienot maisemat salmen yli. Väylävastaava Juho Kolehmainen

Syväväylä kulkee Kyrönsalmessa siihen saakka, kunnes Laitaatsalmen työt on saatu kokonaan valmiiksi. Se tarkoittaa, että kaupungin liikenne seisoo joka kerran, kun syväväylästä kulkee niin suuri alus, että Kyrönsalmen ylittävät sillat joudutaan avaamaan.

– Kun se toinen silta saadaan Laitaatsalmeen, niin sitten sillä on merkitystä. Etenkin kesällä on joutunut odottamaan siltajonossa kymmenen minuuttia joka kerta, kun silta on auki, Pakarinen sanoo.

Destian väylävastaava Juho Kolehmainen kehottaa pitämään silmät auki uudella sillalla kahdestakin syystä.

– Sillallta avautuu päivän valossa hienot maisemat molempiin suuntiin salmen yli, niitä kyllä kannattaa ihastella. Tarkkaavaisuutta on kuitenkin syytä noudattaa, koska alueella jatkuvat edelleen sillan rakennustyöt.

Laitaatsalmen siltojen pituus on valmiina 500 metriä ja alikulkukorkeus 24,5 metriä. Jyrkkien siltojen takia valtatiestä tehdään nelikaistainen 1,5 kilometrin matkalta.

Jopa joka toisella ekaluokkalaisella on kipuja viikoittain. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan yleisimpiä kiputiloja ovat jalkakivut ja päänsärky.

Tutkija, erikoishammaslääkäri Anu Vierolan mielestä huolestuttavaa on, että jo 6–8-vuotiailla lapsilla on useita kiputiloja yhtä aikaa.

– Eli että ole vain, että "äiti minua koskee jalkaan", vaan on selkäkipua tai vatsakipua ja päänsärkyä rinnakkain. Se ehkä yllätti.

Lapsen kipujen syihin kannattaa puuttua, koska kivut voivat häiritä koulunkäyntiä, harrastuksia ja ajanviettoa kavereiden kanssa. Huonoimmassa tapauksessa kivut kroonistuvat, eli kivuliaasta lapsesta tulee myös kivulias aikuinen.

Vierolan mukaan ongelmia voi välttää kiinnittämällä huomiota elintapoihin. Seuraavat asiat ovat tutkimuksen mukaan yhteydessä kipujen yleisyyteen – moneen niistä pystyy perheessä vaikuttamaan:

1. Huono fyysinen kunto

Tutkimuksessa selvisi ehkä yllätyksenä, että fyysinen aktiivisuus (eli kuinka paljon lapsi yleensä harrastaa liikuntaa ja millaisia ovat esimerkiksi koulumatkat) ei niinkään ollut yhteydessä kipujen esiintyvyyteen.

Sen sijaan fyysinen kunto vaikutti. Lasten niin sanottu kardiorespiratorinen kunto mitattiin tutkimuksessa polkupyörätestillä. Vaikuttaa siltä, että rasittava, hengästyttävä liikkuminen suojaa kivuilta.

– Se oli hyvä huomata, koska aiemmin tämänikäisillä lapsilla ei ole todettu, miten fyysinen kunto vaikuttaa heillä esiintyviin kipuihin, Vierola sanoo.

2. Liikkumattomuus

Liikkumattomuus oli tutkimuksessa selkeästi yhteydessä siihen, kuinka yleisiä kivut ovat. Vanhemmat ovat usein huolissaan ruutuajasta, mutta myös muu paikallaanolo vaikuttaa.

– Liikkumattomuus ei tarkoita aina pelkkää tietokoneella istumista, vaan siihen lasketaan myös esimerkiksi koulutehtävien tekeminen, piirtäminen ja käsityöt.

Sitä tutkimuksessa ei selvitetty, miksi esimerkiksi liikkumattomuus oli yhteydessä kiputiloihin. Vierolan mukaan kipujen taustalla olevat tekijät ovat yhteydessä toisiinsa ja perheessä olennaista on, että elintavat ovat tasapainossa.

3. Katkonainen uni

Tutkimukseen osallistuneiden lasten vanhemmat kertoivat lähes kaikki, että heidän lapsensa nukkuvat noin kymmenen tuntia yössä. Eroja löytyi kuitenkin unen laadusta – ja se vaikuttaa myös kipuihin.

– Kun kysyttiin unen katkonaisuudesta, kuorsauksesta ja hengityshäiriöistä, selvisi, että huono unen laatu on yhteydessä nimenomaan aamupäänsärkyyn, Vierola tarkentaa.

4. Epäsäännöllinen ruokailurytmi

Aamupäänsärky oli muita yleisempää myös sellaisilla lapsilla, joiden ruokailurytmi on epäsäännöllinen. Esimerkiksi huonot iltapalat voivat Vierolan mukaan olla yksi aamuisiin päänsärkyihin vaikuttava tekijä. Myös ravintokoostumuksella on väliä.

Myös paino ja vanhempien tulotaso vaikuttavat

Lasten kiputilojen yleisyyteen vaikuttavat myös monet sellaiset asiat, joihin perheissä ei välttämättä pystytä vaikuttamaan. Esimerkiksi sosioekonominen tausta näkyy: etenkin päänsärkyä ilmenee muita useammin lapsilla, joiden perheiden tulotaso on huono. Sen sijaan psyykkinen hyvinvointi ei Vierolan väitöstutkimuksen perusteella ollut yhteydessä lapsilla esiintyviin kipuihin.

Tutkimuksessa selvitettiin myös ylipainon merkitystä. Laihoilla lapsilla oli enemmän kipuja kuin ylipainoisilla, mikä on yllättävää, sillä ylipainon tiedetään yleensä aiheuttavan esimerkiksi alaraajakipuja.

– Ekaluokkalaisten iässä ylipaino ei ehkä vielä ole niin kuormittava tekijä kuin aikuisilla, Vierola miettii.

Miten arvioida lapsen kipua?

Alakouluikäisten ja pienempien lasten vanhemmat tietävät, että lapsen kivun arvioiminen on usein vaikeaa. Vierolan tutkimuksessa lapset arvioivat kiputiloja muun muassa kasvokuvallisen kipumittarin avulla. Siinä kipua arvioidaan erilaisten kasvokuvien avulla.

– Kasvokuvallinen kipujana on tämänikäisillä lapsilla erittäin hyvä, hän kehuu.

Lapsen kivun arvioinnista ja hoidosta voit lukea lisää vaikka tästä Duodecim-lehden artikkelista.

Anu Vierolan väitöstutkimus tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa perjantaina. Fysiologian ja hammaslääketieteen alan väitös on osa laajaa Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimusta, joka alkoi vuonna 2007. Tutkimukseen osallistunutta noin 500:aa lasta on tarkoitus seurata aikuisuuteen asti.

Kittilän kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa istuu ihmisiä, jotka ovat saaneet virkarikossyyteen.

Rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriaisen mielestä Kittilän tilanne on hyvin poikkeuksellinen.

– Se, että mennään rikossyytteisiin ja -tutkintaan, on täysin poikkeuksellista. Se on viimeinen kontrollimahdollisuus, kommentoi Utriainen Ylen A-studiossa.

Kunnanvaltuusto kokoontui keskiviikkona ja totesi lausunnossaan valtiovarainministeriölle toimineensa lakien mukaan, vaikka syytteessä olevia päättäjiä ei olekaan pidätetty luottamustoimesta.

Kittilän mukaan luottamustoimesta pidättämiseen ei ole tarvetta, vaan päättäjät voivat jäävätä itsensä tapauskohtaisesti asioista päätettäessä.

Kuntaministeri Anu Vehviläinen sanoi jo lokakuussa, että elleivät syytteessä olevat eroa, heidät on erotettava. Nyt näyttää siltä, että valtio puuttuu peliin ja voimaan tulee Lex Kittilä.

Utriainen uskoo, että kunta saadaan kuriin Lex Kittilällä.

Kittilä kuin villi länsi

Lapin yliopiston emeritaprofessori muistuttaa Kittilän muuttuneen paljon viimeisten 30–40 vuoden aikana.

– Se on kasvanut kuin joku villin lännen kaupunki. Kasvu on tapahtunut yrittäjien, poliitikkojen ja virkamiesten yhteistyöllä.

Kittilän kunnassa asuu hieman yli 6 000 henkilöä.

– Niin kuin usein pienillä paikkakunnilla, syntyy klaanimainen päätöksentekokulttuuri. On mennyt niin kovaa, että tietyssä vaiheessa on tullut vauhtisokeus.

Terttu Utriainen toteaa, että kun päätöksenteko tapahtuu pienessä piirissä, ovat sukulais- ja tuttavuussuhteet vaarana vaikuttaa hyvinkin helposti.

– Jos vuosikausia toimitaan tällä tavalla, ulkomaailmalle sokeudutaan.

Monet virkarikossyytteen saaneista valtuutetuista istuvat edelleen Kittilän kunnan erilaisissa päättävissä elimissä. Utriaisen mielestä puolueiden olisi syytä katsoa omien listojensa valtuutettujen perään.

Paikallisen päätöksenteon uhoa?

Myös Pyhäjärvellä on meneillään oikeusprosessi, jossa syyttäjä vaatii rangaistusta virka-aseman väärinkäyttämisestä.

– Kyse on paikallishallinnon ja valtion keskushallinnon välisestä kissanhännänvedosta. Ilmassa on tarvetta paikalliseen päätöksentekoon – joskus vähän uhoakin, Utriainen pohtii.

Katso koko keskustelu Yle Areenassa.

Lue lisää:

Kittilän virallinen kunnanjohtaja on yhä laittomasti pois potkittu Anna Mäkelä – nyt valittiin sijainen ensi vuodelle

Suunnitteilla kahdet uudet potkut – Kittilän valtuuston varapuheenjohtaja ihmettelee salailua

SK: Lainoppineet vaativat Kittilässä syytettyjä kuntapäättäjiä syrjään – "Kunnanvaltuustolla ei ole enää tulkinnanvaraa"

Kittilän päättäjille kymmeniä syytteitä virkarikoksista

KRP epäilee 30 henkilöä rikoksista Kittilässä – hissiyhtiön hankinnoista alkanut sotku jatkuu vielä pitkään

Zimbabwessa maan uusi maatalousministeri Perrance Shiri on määrännyt laittomat maatilojen valtaajat luovuttamaan tilat takaisin niiden omistajille.

– Kaikki niiden, jotka siirrettiin laittomasti vallatulle maalle tai jotka siirtyivät maatiloille omatoimisesti, pitää lähteä välittömästi, Shiri sanoi valtiollisen Herald-sanomalehden mukaan.

Maanomistajuus on Zimbabwessa yhteiskunnallisesti arka kysymys, sillä monet valkoiset maanviljelijät menettivät maansa presidentti Robert Mugaben valtakaudella.

Muganen aikakaudella maan ottamista valkoisilta ja antamista mustille perusteltiin kolonialismin vääryyksien korjaamisella.

Itsenäisyyden juhlavuoden Lucia-neito on Anna-Kajsa Edström. Hänet kruunattiin tänään keskiviikkona Helsingin tuomiokirkossa.

21-vuotias Edström on kotoisin Pietarsaaresta, jonne hänet adoptoitiin lapsena Kolumbiasta. Hänet kruunasi Luciaksi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.).

Edström opiskelee musikaaliartistiksi Kulturamassa Tukholmassa, mutta kertoo käyvänsä usein Suomessa tapaamassa perhettään ja poikaystäväänsä. Vapaa-ajallaan hän harrastaa muun muassa maalaamista, laulamista, pianonsoittoa ja ystävien tapaamista.

Tapahtumassa kuultiin Edströmin laulua. Mukana oli myös Lucia-kuoro. Kruunauksen jälkeen Lucia-neito käveli kulkueineen Helsingin keskustan läpi.

Lucia ja hänen neitonsa esiintyvät joulu-tammikuussa lähes sadassa tilaisuudessa ja vierailevat muun muassa sairaaloissa ja vanhainkodeissa.

Lucia-neidon valitsee Folkhälsan yhteistyössä Svenska Ylen ja Hufvudstadsbladet-lehden kanssa.

Folkhälsan-järjestön viestintäpäällikkö Camilla Westerlund sanoi keskiviikkona Ylen aamu-tv:n haastattelussa, että Lucian perimmäisenä tarkoituksena on tuoda valoa, olla valovoimainen persoona ja olla heikompien puolella.

Lue myös:

Lucia-neito tuo valoa – Entisten Lucia-neitojen koskettavat muistot: "Sairaat luulivat minun olevan enkeli, joka tulee ja hakee heidät"

Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on nostanut ohjauskorkoaan kolmannen kerran tänä vuonna.

Ohjauskorko nostettiin 1,25–1,5 prosenttiin.

Keskuspankki korjasi samalla Yhdysvaltain talouden kasvuennusteitaan ylöspäin. Se uskoo maan talouden kasvavan 2,5 prosenttia ensi vuoden aikana.

Keskuspankki uskoo inflaation pysyvän 1,9 prosentissa ensi vuonna ja kahdessa prosentissa vuosina 2019 ja 2020.

Keskuspankki myös ilmoitti aikovansa nostaa ohjauskorkoa kolmesti ensi vuoden aikana ja ainakin kahdesti vuonna 2019.

Miehensä murhaan syyttömäksi todettu Anneli Auer vaatii Suomen valtiolta korvauksia myös ajasta, jolloin hän istui seksuaalirikostuomiotaan.

Auer vangittiin epäiltynä miehensä tappamisesta syksyllä 2009. Useiden oikeudenkäyntien jälkeen hänet todettiin lopulta virallisesti syyttömäksi joulukuussa 2015. Ennen sitä Auer kuitenkin tuomittiin erillisessä oikeudenkäynnissä muun muassa lapsiin kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista. Seksuaalirikostuomio on lainvoimainen.

Auer vaatii nyt valtiolta miljoonakorvauksia ajasta, jonka hän istui syyttömänä murhasta. Valtiokonttori maksoi Auerille viime vuoden syksynä jo noin puoli miljoonaa euroa niin kutsuttuja koppikorvauksia ja tulojen vähentymisiä.

Valtiokonttorin mukaan Auer istui syyttömänä vankilassa 611 päivää. Auer vaatii korvaussumman korottamista jopa liki 2,5 miljoonaan euroon. Auer laskee, että vankeuspäiviä kertyi yli tuhat, kun otetaan huomioon ne, joiden aikaan hän oli murhasta tutkintavankeudessa ja istui samalla seksuaalirikostuomiotaan.

Tapasi lapsia harvoin

– Jos murhatutkintavankeutta ei olisi ollut, olisin päässyt koevapauteen (seksuaalirikostuomiosta) jo aiemmin. Olisin voinut myös hakea avotaloon, jossa perhevapaat olisivat olleet pidemmät ja jossa olisin voinut opiskella ja työskennellä, Auer sanoi keskiviikkona Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa, jossa järjestettiin Auerin ja valtion välisen riitajutun pääkäsittely.

Auerin mukaan murhajuttuun liittyneet pitkät vapaudenmenetykset romuttivat hänen välinsä kolmeen nuorimpaan lapseensa.

– Vuoden 2011 kesällä olen viimeksi pari kertaa nähnyt nuorimmat lapseni. Sen jälkeen olen tavannut vain vanhinta tytärtäni, Auer kertoi.

Auer vaatii 400 000 euroa nettibisneksestä Valtio pitää Auerin vaadetta perusteettomana. Valtiokonttorin viimevuotisessa ratkaisussa päiväkohtainen korvaus nousi jo ennätysmäiseen 800 euroon. Tavanomainen korvaus on noin 100 euroa päivältä.

Valtion asianajaja Kimmo Kariola korosti, että koevapauteen ja vankilomalle pääseminen on harkinnanvaraista.

– Ne ovat osa vankeusaikaa. Korvausta voidaan maksaa vain menetetystä vapaudesta, Kariola sanoi.

Erimielisyyttä nettiyrityksen tulokehityksestä

Valtio ja Auer ovat erimielisiä myös siitä, olisiko Auerin nettiyritys jatkanut kasvuaan, jos Aueria ei olisi vangittu murhasta epäiltynä.

Valtiokonttori myönsi Auerille viime vuonna korvausta tulojen vähentymisestä 57 000 euroa, mutta Auer vaatii 400 000:ta euroa.

Auerin oikeudelle toimittaman liiketoimintasuunnitelman mukaan hänen pyörittämänsä verkkosivustot olisivat tuottaneet ainakin yli 700 000 euroa viidessä vuodessa. Valtio ei tähän usko.

– Kun takalautana on kuitenkin se, että syyskuussa 2011 alkoi toinen vankeusrangaistus (seksuaalirikoksista), joka olisi viimeistään lopettanut tulonmuodostuksen, Kariola sanoi.

Hakaniemen torille on kohonnut muutamassa kuukaudessa jättimäinen, ison marketin kokoinen rakennus, jonka julkisivu on lähes kokonaan lasia. Halli näyttää valmiilta, sisällä puhtaan valkoiset pinnat hohkaavat uutuuttaan.

Myyntikarsinat odottavat neljääkymmentäkuutta myyjää, jotka muuttavat Hakaniemen hallista loppiaisen jälkeen tähän Lasipaviljongiksi kutsuttuun väistötilaan 100-vuotiaan hallin peruskorjauksen ajaksi.

Sisällä on valmiina vesipisteet, valvojien kopit ja myyntipöydät – myyntitiskinsä kauppiaat tuovat viereisestä hallista mukaan.

Paviljongin lasi päästää sisäänsä valon, mutta pitää lämmön talvella sisällä. Lasi kuitenkin jättää kesäauringon aiheuttaman kuumuuden ulkopuolelle.

– Lasi tuo tänne aivan erityisen tunnelman, se tuo tänne valon ja fiiliksen, sanoo projektipäällikkö Jussi Rahkola suunnittelemastaan luomuksesta.

Kauppahallin peruskorjaus voi venyä kolmen vuoden mittaiseksi

Rakennusliike Koivukoski luovuttaa Lasipaviljongin Helsingin kaupungille perjantaina 3,1 miljoonan kauppahinnalla. Kaupungilta ei vielä osata kertoa millaiseen käyttöön tai minne halli siirretään siinä vaiheessa, kun Hakaniemen hallin remontti on valmis.

Kauppahallitoiminnasta vastaavan Tukkutorin päällikön, Elina Siltasen mukaan jossain vaiheessa ajateltiin, että halli olisi voinut jatkaa elämäänsä Helsingin Tukkutorilla tai vaikkapa Hietalahden torilla, mutta näistä ajatuksista on ainakin tällä hetkellä luovuttu.

Hakaniemen torille rakennus ei voi jäädä – varsinkaan jos torin alle rakennetaan suunnitteilla oleva pysäköintilaitos.

Tämän hetkisen rakennusluvan turvin paviljonki saa seistä vuoden 2020 loppuun asti Hakaniemen torilla, mikä onkin hyvä, sillä Hakaniemen hallin peruskorjaus saattaa kestää vuoden pidempään kuin arvioitiin.

– Peruskorjaus alkaa mahdollisimman pian. Uskoisin, että helmikuun aikana työmiehet pääsevät sinne sisään, sanoo Tukkutorin päällikkö Elina Siltanen.

Hänen mukaansa korjattavaa on paljon.

– Odotamme vielä viimeistä päätöstä siitä, että kuinka paljon joudumme paaluttamaan hallin alla olevia puupaaluja. Osa niistä on erittäin huonossa kunnossa. Peruskorjauksen kesto riippuu siitä kuinka kauan paaluttamistyö kestää. Se voi tarkoittaa vuoden lisätyöaikaa.

Lasipaviljongista remontin jälkeen vaikka judosali tai koulu?

Suunnittelija Jussi Rahkola istuu paviljongissa yhden myyntipöydän päällä, työmiehet porailevat viimeisiä reikiään tulevaan kauppahalliin.

Rahkola kertoo, että suunnittelussa piti ottaa huomioon se, että hallin voi siirtää toiseen paikkaan siinä vaiheessa, kun Hakaniemen halli on valmis.

Suunnittelija näkee hallin elämän jatkuvan pienyrittäjien käytössä, mutta toisaalta, halli voisi hänen mukaansa taipua muunkinlaiseen käyttöön: vaikkapa jumppasaliksi tai kamppailulajiareenaksi. Sulkapallohalliksi katto on hieman liian alhaalla.

Entäpä jos rakennus siirrettäisiin jonnekin, jossa tarvitaan kipeästi koulua tai päiväkotia?

– Kyllä tämä taipuu siihenkin, miettii Rahkola.

– Tosin lasia rakennuksessa on aika reilusti koulua tai päiväkotia ajatellen, mutta tekniikan puolesta rakennus kyllä taipuisi sellaiseen käyttöön.

Jos kaupunki ei keksi paviljongille käyttöä, se voi myydä rakennuksen ja se voidaan kärrätä tarvittaessa vaikka toiseen kaupunkiin, vaikka Rovaniemelle.

Hakaniemen hallin kauppiaat pelkäävät remontin nostavan vuokrat sietämättömän korkeiksi

Kurkistetaanpa Hakaniemen halliin, jossa joulukauppa käy vilkkaana. Lihaa, kalaa, juustoa, leipää. Kynttilöitä, käsitöitä, vaatteita, höyryävää keittoa ja kahvia.

Tunnelma vaikuttaa jouluisen leppoisalta.

Tosiasiassa moni kauppias on stressaantunut tulevasta muutosta, vaikka ulospäin ei siltä näyttäisi.

– Aivosolut käyvät vikkelään, kun täytyy suunnitella montaa eri asiaa, kuvailee kauppahalliyhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Passinen Reinin lihasta.

– Muutto tuntuu pelottavalta. Olemme pyrkineet tekemään niin hyvät suunnitelmat, että muutto saataisiin sujumaan mahdollisimman sutjakkaasti, eikä pitkää katkosta kaupankäyntiin tulisi.

Lasipaviljonki on pyritään avaamaan jo tammikuun loppupuolella, avajaisjuhlallisuudet pidettäneen helmikuun puolella.

Hakaniemen hallin yrittäjiä huolestuttaa kuitenkin jo remontin jälkeinen aika: kauppiaat pelkäävät, että vuokrat peruskorjatussa hallissa jopa kolminkertaistuvat, eikä kaikilla kauppiailla olisi varaa palata kotihalliin.

He toivovat, että kaupunki osallistuisi kustannuksiin, jotta perinteinen kauppahallitoiminta voisi jatkua.

– Pitäisi toimia vastaavalla periaatteella, kuten muidenkin kaupungin omistamien rakennusten kohdalla, joita kaupungin velvollisuus kulttuuri- ja historia-arvoihin vedoten on pitää kunnossa.

– Olisi kohtuullista, jos osa remonttikustannusten aiheuttamasta potista jyvitettäisiin kaupungille. Vuokrankorotukset ovat ymmärrettäviä ja niihin tullaan suostumaan, jos ne ovat kohtuullisia. Tästä asiasta pitäisi pikku hiljaa alkaa keskustella, sanoo lihakauppias Passinen.

Kauppiaat pelkäävät, että jos pienyrittäjät eivät pysty palaamaan remontoituun halliin vuokrien korotusten takia, niin halliin tulee jotakin muuta kuin kauppahallitoimintaa. Passinen arvelee, että hallin toiminta saattaa muuttua dramaattisesti.

– Emme tiedä, onko Hakaniemen halli enää jatkossa kauppahalli, vai tuleeko siitä ruokalapaikka, kirpputoripaikka vai mikä. Jos kauppahallitoiminta ei jatku, se tulee pettämään asiakkaiden odotukset ja viemään ison siivun Helsingin historiaa pois.

Entisen vastaanottokeskuksen tilojen korjauksista on syntynyt kiista Hämeenlinnan Lammilla. Tapaus on ilmeisesti ensimmäinen näin kärjistynyt korvauskiista toimintansa lopettaneista vastaanottokeskuksista.

SPR:n Hämeen piiri ja Mainiemen rakennukset omistava Kiinteistö Oy Lehto & Nummenmaa ovat neuvotelleet pitkään tilojen vaurioiden korjauskustannuksista.

Kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtaja Juho Nummenmaa kertoo keskiviikkona tiedotteessaan aloittavansa oikeustoimet Hämeen piiriä vastaan. Hän on jättänyt vahingonteosta rikosilmoituksen Hämeen poliisille ja kertoo, että Maahanmuuttoviraston toiminnasta on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Nummenmaan mukaan SPR:n Hämeen piiri ei ole lukuisista pyynnöistä huolimatta korvannut maaliskuussa 2017 päättyneen vuokrasopimuksen aikana tuhottujen tilojen korjauskustannuksia.

Riita rahasta

Kun toiminta alkoi aluksi turvapaikanhakijoiden hätämajoitusyksikkönä, Mainiemen omisti vielä Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä. Yhtymä myi paikan kiinteistöosakeyhtiölle syksyllä 2015. Uusi omistaja halusi jatkaa vuokrasopimusta. Vastaanottokeskuksen lakkautuspäätös tuli syyskuussa 2016 ja toiminta päättyi maaliskuussa.

SPR:n Hämeen piirin toiminnanjohtajan Pentti Savolaisen mukaan Mainiemen tilat eivät olleet priimakuntoiset vuokrattaessa.

– Hyvin monet kohteet oli korjattu 1980-luvulla tai 1990-luvun alussa ja ne olivat käyttöikänsä päässä. Jotta olisimme saaneet luotettavan arvion, mikä on meidän velvollisuus korvata vuokrasuhteen jälkeen aiheutuneita vahinkoja ja ennallistamiskustannuksia, olemme käyttäneet kahta asiantuntijaa, toinen VTT:ltä ja toinen Senaattikiinteistöiltä.

Asiantuntijoiden arvio ennallistamisen kustannuksista on 57 000 euroa.

– Lisäksi asian sovinnolliseksi käsittelyksi ollaan lisätty siihen merkittävä summa. Väite, että olemme kieltäytyneet korvaamasta, ei pidä paikkaansa. Koko ajan tätä on aktiivisesti yritetty neuvotella.

Vuokranantajan vaatimus on Savolaisen mukaan reilut 212 000 euroa verollisena.

– Lisäksi olemme jo korjanneet seitsemän keittiötä, joihin piti asentaa uudet kalusteet ja koneet. Myös Maahanmuuttovirasto on sitoutunut sovintotarjoussummaamme. Mehän olemme operaattori ja Maahanmuuttovirasto maksaa toiminnasta aiheutuneet todelliset kustannukset.

– Siellä on monta kertaa kierretty ja katsottu niitä tiloja. Me ei olla missään vaiheessa kiistetty, etteikö me korvattaisi, mutta johonkinhan meidän pitää nojata, mikä on oikea korvauksen taso ja siihen on käytetty asiantuntijoita.

SPR:n Hämeen piiri kysyy, tuleeko SPR:n hyväksymää neuvottelutulosta pitää nyt rauenneena.

– Olin eilen vielä siinä ymmärryksessä, että me keskustellaan tätä asiaa vielä. Nyt tämänpäiväiset asiat tulivat meille yllätyksenä. Tämä antaa ymmärtää, että keskustelut on ilmeisesti sitten käyty.

Tilat osin käyttökelvottomia

SPR Hämeen piiri ry oli Mainiemessä vuokralla vuosina 2015–2017. Kiinteistö Oy Lehto & Nummenmaan hallituksen puheenjohtaja Juho Nummenmaa väittää, että tuona aikana SPR ei ole piitannut toimintansa valvonnasta ja on aiheuttanut rakennuksille mittavia vahinkoja.

Kiinteistönomistajan mukaan tilojen kunto on tehnyt mahdottomaksi vuokrata tiloja edelleen uusille käyttäjille.

Nummenmaan mukaan Mainiemen kiinteistöjen alueella on täysin tuhoutunut seitsemän keittiötä, kolme pesuhuonetta sekä liikuntahalli. Käytössä olleet majoitustilat ovat likaiset ja hoitamattomat ja valtaosassa on rikkoutuneita, korjausta vaativia pintoja.

– Tilat ovat olleet ehjät, siistit ja käyttökelpoiset. Nyt ne eivät ole. Jos ne olisivat olleet siinä kunnossa, kuin ne päihdehuollon kuntayhtymän jäljiltä olivat, olisimme voineet aloittaa tässä monenlaista toimintaa, mutta nyt ne ovat käyttökelvottomassa kunnossa, sanoo Nummenmaa.

Kiinteistönomistaja kanteli oikeusasiamiehelle

Nummenmaa näkee, että keskeisenä esteenä SPR:n korvauksien maksamiselle on ollut Maahanmuuttovirasto.

– Vuokrasopimuksemme on Suomen Punaisen Ristin kanssa ja Maahanmuuttovirastoa ei siinä mitenkään mainita. Kuitenkin Maahanmuuttovirasto on tarmokkaasti pyrkinyt estämään sovun syntymistä ja vaikeuttamaan neuvotteluja. Haluamme nyt kysyä eduskunnan oikeusasiamieheltä, onko Maahanmuuttovirasto toiminut siinä asianmukaisesti.

Nummenmaa kirjoittaa tiedotteessaan, että Maahanmuuttovirasto ei hyväksy sovittujen korvausten maksamista.

– Onko sillä valtuudet puuttua kahden itsenäisen toimijan välisen sopimuksen toimeenpanoon tai noudattamiseen, kysyy Nummenmaa.

Migri ei kommentoi

Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen ei halua kommentoida keskeneräistä riita-asiaa, mutta vahvistaa, että korvaussummasta on erimielisyyttä. Nuutisen mukaan Lammin tapaus on ensimmäinen näin kärjistynyt tilanne lakkautettujen vastaanottokeskusten osalta.

Juho Nummenmaa kertoo olevansa pakotettu aloittamaan oikeustoimet SPR:n Hämeen piiriä kohtaan vuokrasopimusrikkomuksista ja aiheutetuista vahingoista.

– Toisen omaisuuttahan ei saa vahingoittaa ja katsomme, että siinä on tarkemman tutkimuksen paikka. Valmistelemme rinnalla myös omaa siviilikannettamme, tietoisena siinä, että tulee viemään aikaa ennen kuin päätöksiä saadaan, Nummenmaa kertoo.

Republikaanien Roy Moore olisi saattanut saada turpaansa kongressin istuntosalissa. Niin pitkälle meneviä vihjailuja kuultiin Washingtonissa, kun näytti siltä, että Mooresta voisi tulla senaattori.

Useat muut senaattorit ilmoittivat, etteivät suostu istumaan samassa valiokunnassa Mooren kanssa. Lasten ahdistelusta epäiltyä Moorea tuntuivat tukevan enää vanhoilliset kristityt ja presidentti Donald Trump lähipiirinsä kanssa.

Trump laittoi itsensä näkyvästi ja kuuluvasti peliin Mooren puolesta. Trump olisi tarvinnut Moorea senaatissa voidakseen toteuttaa vaalilupauksiaan.

Jopa republikaanien ryhmänjohtaja Mitch McConnell ja useat muut puolueen johtohenkilöt vaativat Moorea luopumaan kisasta, mutta se vain innosti Trumpia lisää. Alkusyksyllä Valkoisesta talosta lähtenyt Trumpin päästrategi Steve Bannon kiersi Alabamassa Mooren tilaisuuksissa.

Mooren tappion myötä republikaanit menettivät Alabaman senaattorinpaikkansa ensimmäistä kertaa 25 vuoteen. Samalla puolueen enemmistö senaatissa supistui niukammiksi mahdolliseksi. Paikkajako on nyt 51-49.

Alabama äänesti etuajassa. Muualla Yhdysvalloissa kongressivaalit järjestetään ensi vuoden marraskuussa.

Asiantuntijoiden mukaan Alabama saattoi olla suunnannäyttäjä muille osavaltioille. Republikaaneilla on tällä hetkellä hallussaan koko kongressi, Valkoinen talo ja enemmistö kuvernöörinpaikoista, mutta valtasuhteet voivat muuttua.

Mielipidemittausten mukaan demokraateilla on tuulta siipiensä alla muissakin republikaanien hallitsemissa osavaltioissa kuin Alabamassa.

Mooren kaltaiset äärivanhoilliset, uskonnollisen oikeiston ehdokkaat ovat vastatuulessa, samoin kuin Trump.

Lue myös:

Demokraateille jättivoitto: Doug Jones voitti Alabaman täytevaalin

Aiheesta muualla:

5 takeaways from Doug Jones' massive victory in Alabama

Trump tries to minimize stinging defeat

Yhdysvaltain meren- ja ilmastontutkimushallinto NOAA on julkaissut vuosittaisen raporttinsa arktisen alueen ilmasto- ja jääoloista. Raporttia esiteltiin Yhdysvaltain geofysikaalisen seuran kokouksessa New Orleansissa.

Raportti vahvistaa jo aiemmissa tutkimuksissa havaitun kehityssuunnan, jonka mukaan arktinen jääala kutistuu vuosi vuodelta samaan aikaan, kun tundra-alueella ikiroudassa ollut maaperä on lämpenemässä.

Tutkijoiden toteamus on, ettei arktinen jääalue näytä mitään merkkejä, että se olisi palaamassa ilmastonmuutosta edeltävään tilaansa.

– Voimme vahvistaa, ettei se [arktinen jääala] enää pysy luotettavasti jäätyneessä tilassaan, sanoi NOAA:n arktisen tutkimusohjelman johtaja Jeremy Mathis.

Mathis tarkoitti sitä, että yhä pienempi osa pohjoisnapaa ympäröivästä jäästä on jäätyneenä ympäri vuoden. Kun jään laajuuden tilastointi alkoi vuonna 1985, pohjoisen alueen jäästä 45 prosenttia oli monivuotista. Nyt osuus on huvennut 21 prosenttiin.

Pohjoinen jääala sulaa kesäkuukausina ja jäätyy taas talven kylmänä aikana. Nyt jäätymistä tapahtuu yhä lyhyempänä aikana ja syntyvä jää on aiempaa ohuempaa.

Nopea muutos

Tutkijoilla on tietoutta jäätikköalueen muuttumisesta aina 1 500 vuoden takaa.

– Mikä minua huolestuttaa erityisesti on se, että arktinen alue muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan, tohtori Mathis totesi BBC:n uutisen mukaan.

Muutos on niin nopea, etteivät ihmisetkään ehdi reagoida siihen.

– Erityisesti Pohjois-Amerikan arktiksella kyliä huuhtoutuu mereen, mikä tekee asukkaista ilmastopakolaisia.

Pohjoisten alueen ikiroudan päälle on rakennettu paljon taloja, teitä ja putkilinjoja. Kun ikirouta alkaa sulaa, nämä rakennelmat ovat vaarassa.

Arktisella alueella vuosi 2016 oli mitatun historian lämpimin. Kuluva vuosi on osoittautumassa toiseksi lämpimimmäksi.

Muutos näyttää pitemmällä aikavälillä olevan kiihtymässä. On syntynyt itseään ruokkiva ilmiö. Kun ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on hieman sulattanut pohjoisen alueen jäätä ja paljastanut tumman maaperän ja veden, se ruokkii lämpenemistä, mikä paljastaa lisää maaperää ja vettä.

Tohtori Mathisin mukaan arktisen alueen tapahtumat vaikuttavat koko maapalloon. Arktinen toimii kuin jääkaappi.

– Meiltä on jäänyt jääkaapin ovi auki, hän kiteyttää.

Poliisi on edistynyt Uudessakaarlepyyssä maanantaina tapahtuneen kuolonkolarin tutkinnassa. Kolarissa kuollut 10 kuukauden ikäinen vauva oli turvakaukalossa, joka oli kiinnitetty takapenkille auton turvavöillä. Lapsi matkusti kasvot menosuuntaan.

Poliisilla oli aluksi epätietoisuutta siitä, oliko lapsella turvaistuinta ja oliko se kiinnitetty. Todistajana kuultu henkilö oli irrottanut kaukalon turvavöistä ja nostanut sen ulos autosta.

Lapsen vanhemmat ovat edelleen hoidettavana Vaasan keskussairaalassa. Poliisin mukaan heidän vammansa eivät ole hengenvaarallisia ja heidän tilansa on vakaa.

Poliisi epäilee, että turma-auto lähti ohittamaan edellä ajavaa autoa ja kolaroi siksi vastaan tulleen kanssa. Tapahtumapaikalla on ohituskielto, joka on merkitty keltaisella sulkuviivalla.

Tapahtunutta tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja törkeänä kuolemantuottamuksena. Vastaantulleessa autossa ollut vuonna 1999 syntynyt mies on kotiutunut sairaalasta.