Venäjä päätti viime perjantaina, että linja-autot eivät enää saa kulkea Viipurista Nuijamaalle johtavaa tietä pitkin. Tiistaina Venäjän viranomaiset täydensivät kieltoa niin, etteivät linja-autot saa kulkea tietä pitkin myöskään Suomesta Venäjän suuntaan. Syynä kiellolle on tiellä aiemmin sattuneet vakavat liikenneonnettomuudet.

Tien käyttökielto tuli voimaan parin päivän varoitusajalla. Suomalaiset aikovat tarkastella maiden välisiä sopimuksia, koska pitävät Venäjän viestintäministeriön sanelemaa varoaikaa liian lyhyenä.

– Varoajan pitäisi olla pidempi. Tarkastelemme sopimusta, että mitä niihin on asiasta kirjattu, kertoo liikenneministeriön yksikönjohtaja Ari-Pekka Manninen.

Manninen kertoo, että aikoo ottaa asian esiin torstaisessa tapaamisessa Venäjän varaliikenneministerin kanssa.

Bussit kulkevat edelleen – asia on venäläisten käsissä

Vielä keskiviikkona liikenne soljui Nuijamaan raja-asemalla normaalisti. Suomen raja-asemalle oli tullut Venäjän rajalta tieto, että busseja on tänäänkin tulossa.

– Meillä ei ole mitään sanomista siihen, että miten he pistävät asian toimeen. Se on täysin Venäjän viranomaisten käsissä, summaa liikenneministeriön yksikönjohtaja Ari-Pekka Manninen.

Saimaan kanavan huoltotieksi rakennettu tie on pääreitti Viipurista ja Pietarista Lappeenrantaan. Venäjältä saapuu Lappeenrantaan päivittäin kymmeniä turistibusseja ostoksille. Nuijamaan raja-asema on matkustajamäärissä Suomen suurin.

Viimeisin kuolonkolari sattui tiellä maaliskuussa ja vei kolme henkeä. Tien kunnossapidosta vastaa maiden välisen sopimuksen mukaisesti Suomi. Tien liukkautta on aiemmin torjuttu hiekoittamalla, mutta tänä talvena hiekka vaihdettiin suolaan.

– Kanavarakenteet ovat alttiita korroosiolle, mutta suolalla pystytään paremmin pureutumaan liukkauteen, kertoo Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta liikennevastuualueen johtaja Jyrki Karhula.

Bussiyrittäjä toivoo parasta ja pelkää pahinta

Bussiyhtiö Saimaa Express ajaa reittiliikennettä Lappeenrannan ja Viipurin välillä. Toimitusjohtaja Jukka Jyrkinen toivoo, ettei Venäjän asettama liikennerajoitus koskisi pikavuoroliikennettä lainkaan.

– Reitin ajaminen vaihtoehtoisten raja-asemien kautta ei onnistu noin vain. Pikavuorobussi pääsee rajalla jonon ohi, tämä ei tiedustelujeni mukaan olisi mahdollista esimerkiksi Imatran rajanylityspaikalla, koska meillä ei ole virallista reittiä sitä kautta.

Toimitusjohtaja Jukka Jyrkinen oli itse testannut bussimatkustamisen maanantaina, jolloin rajoituksen piti jo olla voimassa.

– Hyppäsin kyytiin matkustajana ja ihan aikataulun mukaan mentiin. Vaikutti siltä, että kaikki on normaalisti.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus aikoo tiedottaa suomalaisia liikenteenharjoittajia Venäjän rajoituksista. Ensin he kuitenkin odottavat lisätietoja tilanteesta.

– Liikenneministeriöstä ei vielä osattu kertoa, että koskeeko rajoitus myös pikkubusseja, sanoo liikennevastuualueen johtaja Jyrki Karhula.

13.12. klo 13.25 Korjaus: otsikkoa muutettu. "Suomen toiseksi suurimmalla raja-asemalla" muutettu "Suomen suurimmalla".

Lauha ja sateinen alkutalvi on nostanut suurten jokien vesimäärät lähelle tulvarajaa. Suomen ympäristökeskuksesta kerrotaan, että esimerkiksi Kokemäenjoessa virtaa tällä hetkellä noin kolminkertainen määrä vettä normaaliin verrattuna.

– Virtaama on käynyt lähes 600 kuutiossa, kun se keskimäärin on 200 kuutiota. Huittisissa Syyrensuussa on jo laitettu tulvavaroituksia menemään, sillä siellä vedenkorkeus kävi viikonloppuna parinkymmenen sentin päässä tulvarajasta, kertoo Syken johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

Viikonlopun runsaat vesisateet nostivat lounaisrannikon jokien vesimäärät kuluvan vuoden ennätyslukemiin. Myös Kymijoessa vettä on lähes tuplasti keskimääräistä enemmän. Vehviläinen arvioi, että talvitulvat uhkaavat suurta osaa maata, jos sää jatkuu ennusteen mukaisena.

– Jos on lämmintä ja sateista ja lumi sulaa, tulvia voi tulla joulun ja vuodenvaihteen tienoilla rannikolle, Etelä-Hämeeseen ja myös Pohjanmaalle. Tulvat ovat aiemmin kiusanneet lähinnä Etelä- ja Lounais-Suomea, mutta Pohjanmaalla on saatu olla rauhassa.

Sisävesien lisäksi merivesi on noussut korkealle. Esimerkiksi Haminassa merivesi on noin 80 senttimetriä tavanomaista korkeammalla.

Myös hyytöuhka päällä

Jo nyt on selvää, että vesitilanne jatkuu vaikeana. Kymijokeen ja Kokemäenjokeen vettä laskevat isot järvet ovat täynnä, minkä vuoksi vettä joudutaan juoksuttamaan ainakin alkutalven ajan ja jokien vesimäärät pysyvät korkeina. Myös Saimaan vedenpinnan arvioidaan nousevan koko talven ajan, ja sitä hillitään lisäjuoksutuksilla.

Talvella odotettavissa oleva pakkasjakso voi vielä pahentaa tilannetta, koska kovalla pakkasella suuriin jokiin alkaa muodostua hyytöjä. Kaakkois-Suomen Ely-keskuksesta arvioidaan, että hyytöjä voi muodostua tänä talvena paljon.

– Koko talvesta tulee vaikea. Jääkannet muodostuvat jokeen heikosti näillä virtaamilla ja kun niitä ei tule, vesi pääsee alijäähtymään ja muodostuu hyytöjä. Ne saattavat nostaa vedenkorkeutta merkittävästi, joen alajuoksulla paikoin toista metriä, kertoo vesitalousasiantuntija Juha Pohjoisaho.

Suomessa on ollut yhtä runsasvetinen talvi viimeksi vuonna 2012, ja sitä ennen vuonna 2008. Pohjoisaho arvioi, että talvitulvat ovat jatkossa pysyvä ilmiö etelärannikolla.

– Talven luonne on muuttunut niin, että talvitulvat ovat tulleet jäädäkseen. Vielä 1980-luvulla pakkasta oli enemmän ja pidempään.

Joulukuinen aamu on pimeä, mutta Hämeenkyrön yhteiskoulun terveydenhoitajan huoneessa helottaa kirkasvalolamppu. Pöydällä valohoidosta nauttivat vihreä omena ja terkkarin pienen paheen paljastava limsapullo. Ovi huoneeseen on auki, kuten se lähes aina on.

Kunta-alan palkinnon marraskuussa saanut terveydenhoitaja Outi Koskinen uskoo paitsi iloon ja innostukseen, myös siihen, että nuorten kanssa työskenneltäessä on aktiivisesti ja konkreettisesti näyttävä siellä, missä nuoret liikkuvat.

– Olen tehnyt paljon töitä sen eteen, että minua olisi helppo lähestyä ja minulle olisi helppo jutella. Vastaanottoni ovi on auki aina kun mahdollista, ja pyrin myös tapaamaan oppilaita välitunneilla ja oppitunneilla.

Terkka snäppää

Nuorten kannalta olennaisinta on se, että terveydenhoitaja on ottanut aktiivisen roolin sosiaalisessa mediassa. Ilmoitustaululla työhuoneen ovenpielessä on pitkä lista kanavia, joista terkan tavoittaa. Puhelimen ja sähköpostin lisäksi Outi Koskinen käyttää yhteydenpitoon Snapchatia, Facebookia ja Twitteriä.

– Twitterissä voi päivittää omaa osaamistaan ja Facebook tavoittaa hyvin vanhemmat ja yhteistyökumppanit. Tärkein alustani on kuitenkin Snapchat. Nuoret ovat siellä, ja minusta myös kouluterveydenhuollon palvelua pitää olla saatavilla sieltä.

Päivittäin terveydenhoitaja ja oppilaat saattavat vaihtaa jopa kymmeniä Snapchat-viestejä eli snäppejä, mikä on vähentänyt ruuhkaa vastaanotolla. Terveydenhoitajalle voi kilahtaa kysymys esimerkiksi ehkäisyasioihin liittyen tai vaikka kuva ihottumasta.

– Hoidon tarpeen arviointi onnistuu usein tätä kautta. Pidän nuoria somessa myös ajan tasalla siitä, mitä teen ja missä menen. Joskus keskustelutan heitä ajankohtaisista asioista. Nuorille on tärkeää, että olen tavoitettavissa ihan hetkessä, Outi Koskinen sanoo.

Nuoret ovat Snapchatissa, ja minusta myös kouluterveydenhuollon palvelua pitää olla saatavilla sieltä. Outi Koskinen

Koulupäiväänsä aloitteleva 16-vuotias lukiolainen Maija Veteläsuo vahvistaa kanavan hyödyllisyyden.

– Se on nuorille helppo tapa pitää yhteyttä. Tuntuu, että terveydenhoitaja on lähellä. Ja jos joku on vaikka vähän ujompi, niin somen kautta uskaltaa ehkä mennä juttelemaan, nuori nainen pohtii.

Linjat auki illallakin

Jos mahdollisuus annetaan, nuoriso ottaa terveydenhoitajaan yhteyttä myös koulupäivän ulkopuolella. Outi Koskinen on menestyksekkäästi testannut puhelin- ja somepäivystystä iltasella.

– Halusin kokeilla ja katsoa mihin aikaan minua tarvitaan. Oppilailla on eniten asiaa kuuden ja seitsemän välillä. Työtä pitää tehdä silloin, kun sitä on. Iltapäiväkolmen jälkeen koululla ei enää ole ketään, mutta illansuussa oppilailla saattaa hyvinkin olla kysymyksiä mielessään.

Minulle puhutaan suoraan, ja olen hirveän otettu siitä, että nuoret kertovat asioistaan niin avoimesti. Outi Koskinen

Luotettava, avoin, iloinen, pirteä...

Hämeenkyrön yhteiskoulussa on 430 yläkoululaista ja 160 lukiolaista. Kun oppilailta pyytää kuvailemaan terveydenhoitajaansa, saa vastaukseksi pelkkiä kehuja.

– Outi on luotettava ja avoin. Hän on paras terveydenhoitaja minkä kuvitella voi, sanoo yhdeksäsluokkalainen Hanne Mäki empimättä.

– Ja hän on iloinen ja pirteä, aina hyvällä tuulella, lukion ekaluokkalainen Maija Veteläsuo nyökyttää.

– Itse olen tarvinnut terveydenhoitajalta lähinnä särkylääkettä, mutta Outille voisi varmasti puhua mistä vaan, kahdeksatta luokkaa käyvä Eemeli Jokinen pohtii.

Outi on luotettava ja avoin. Hän on paras terveydenhoitaja minkä kuvitella voi. Hanne Mäki

Aina ei tietenkään mene putkeen, ja joskus pitää kutsua oppilas takaisin, jotta saadaan asiat puhuttua halki. Naamasta näkee, onnistuiko terkka työssään, ja joskus tulee kritiikkiäkin, Outi Koskinen painottaa.

– Useimmiten saan kyllä hyvää palautetta. Minulle puhutaan suoraan, ja olen hirveän otettu siitä, että nuoret kertovat asioistaan niin avoimesti.

Terkan niksit tarpeen

Yksi mieleenpainuvimmista työpäivistä oli se, jona terkan ovelle ilmestyi välitunnilla kolme tyttöä.

– He kysyivät ihan suoraan, että kuinka sä Outi purat vitutusta. Sanoin siihen, että otetaan Pepsi-pullo pöydälle ja turistaan hetki, kyllä se siitä sitten helpottaa. Vartin verran siinä sitten juteltiin, ja kun helpotti, niin jatkettiin työ- ja koulupäivää ihan normaalisti.

He kysyivät ihan suoraan, että kuinka sä Outi purat vitutusta. Outi Koskinen

Se, millaisia keskusteluja ja mihin tyyliin terveydenhoitaja asiakkaansa kanssa käy, riippuu tietysti asiakkaasta itsestään. Toiset oppilaat tarvitsevat kaveria, kun taas toiset kaipaavat aikuista auktoriteettia.

Outi Koskisen mukaan terveydenhoitajan asiantuntijarooli ei enää korostu entiseen tapaan, vaan eniten kaivataan kohtaavaa aikuista.

– Meillä kaikilla koulun aikuisilla on ihan sama tehtävä: haluamme, että nuoret saavat positiivisia kokemuksia ja löytävät vahvuutensa. Kun siinä onnistutaan, nuoret tekevät automaattisesti sellaisia valintoja, jotka vaikuttavat positiivisesti heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa.

Kutsumus löytyi kolmikymppisenä

Outi Koskinen ei ole lapsuutensa haaveammatissa. Hän keksi kouluttautua terveydenhoitajaksi vasta kolmikymppisenä, mutta tajusi suhteellisen nopeasti olevansa kutsumustyössään. Nyt, 41-vuotiaana, hän työskentelee samassa koulussa, jossa itse aikoinaan kärsi teini-iän tunnekuohunsa.

– Tavoitan yhä teini-Outin. Omana kouluaikanani kipuilua aiheutti esimerkiksi fyysinen kasvaminen ja kotoa muuttaminen. Nykynuori tarvitsevat enemmän tukea henkiseen jaksamiseen. Tuntuu, että nykyään nuoret kokevat paineita enemmän kuin ennen ja ahdistuvat helposti.

Tuntuu, että nykyään nuoret kokevat paineita enemmän kuin ennen ja ahdistuvat helposti. Outi Koskinen

Marraskuussa Outi Koskinen palkittiin kunta-alan työelämän kehittämisohjelman KunTeko 2020:n Oman työn sankari -palkinnolla. Palkitun ansioiksi laskettiin innostava ote työhön ja esimerkillinen oman kuntatyön kehittäminen.

Outi Koskinen myöntää tunnistavansa itsensä saatesanoista.

– Viestini on se, että ilolla ja innostuksella saa tosi paljon aikaan, ja työkin on innostuneena paljon kivempaa.

Tunnustetun terveydenhoitajan oppeja lainataan jo kotikunnan ulkopuolellakin. Luennoidessaan työtavoistaan Outi Koskinen ajattelee edustavansa asiansa lisäksi myös työnantajaansa, Hämeenkyrön kuntaa.

– Ajattelen olevani profiilin nostaja. En ole pelkästään tämän oman kouluni terkka, vaan kunnan työntekijä. Haluan viedä eteenpäin sitä ajatusta, että kuntatyössäkin on iloisia ja innovatiivisia työntekijöitä.

Influenssaepidemia ei ole vielä alkanut Suomessa, mutta tilanne voi muuttua jo ensi viikolla, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

– Olemme tartuntatautirekisterin mukaan havainneet, että tapaukset ovat lisääntyneet, mutta vielä ei voida puhua, että epidemiakynnystä olisi ylitetty. Epidemia on käynnistymässä, sanoo THL:n erityisasiantuntija Niina Ikonen.

– Tilanne elää koko ajan, influenssa ei ole ennustettavissa.

Ikosen mukaan näyttää siltä, epidemiakausi alkaa nyt myöhemmin, kuin viime kaudella. Myös epidemiahuippu sijoittuu myöhäisemmälle ajalle. Useimmiten epidemia käynnistyy joulu-tammikuun vaihteessa.

Ryppäitä havaittu

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, että Suomessa on jo havaittu pieniä epidemiaryppäitä

– Eri puolilla maata on ollut pieniä epidemiaryppäitä osastoilla, jotka on saatu sammutettua. Niistäkään ei ole lähtenyt käyntiin maanlaajuista epidemiaa.

Nohynek muistuttaa, että vieläkään ei ole liian myöhäistä ottaa influenssarokotetta.

– Rokotteen voi ottaa kauden aikana, vaikka epidemia olisikin päällä. Mutta siinä vaiheessa pitää muistaa, että suojan muodostumiseen menee noin pari viikkoa.

– THL toivoisi, että rokotteita otettaisiin vielä kun niitä on.

THL suosittelee influenssarokotetta muun muassa raskaana oleville naisille, 65 vuotta täyttäneille, 6–35 kuukauden ikäisille lapsille ja sairautensa ja hoitonsa puolesta riskiryhmään kuuluville ihmisille.

Lue lisää: 10 tärkeää kysymystä influenssasta: Milloin influenssa saapuu, miten siltä suojaudutaan ja mitä sivuoireita rokotuksesta voi tulla?

Valtakunnallinen Amisbarometri antaa valtaosin lohdullisen kuvan ammattiopiskelun tilasta. Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) kyselyyn vastanneista on tyytyväisiä opintojensa sujumiseen, ja vielä suurempi määrä (70 prosenttia) uskoo työllistyvänsä opintojen jälkeen.

Parannettavaakin on. Kahden vuoden takaiseen, kaikkien aikojen ensimmäiseen, Amisbarometriin verrattuna suurimmat erot ovat suhtautumisessa opintojen sisältöön. Opiskelijat haluaisivat aiempaa enemmän opetusta - niin lähi- ja etäopetusta kuin työssäoppimistakin.

Tämä on vaikea yhtälö. Jasmina Khabbal

Erityisesti oman alan lähiopintoja kaipaavien määrä on kasvanut kahdessa vuodessa peräti 15 prosenttia. Tulos ei yllätä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton puheenjohtajaa Jasmina Khabbalia. Hän muistuttaa, että liitto on puhunut lähiopetuksen heikentymisestä jo vuosia, mutta poliittisiin päättäjiin sillä ei ole ollut vaikutusta.

– Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu nyt monena vuotena satoja miljoonia euroja, ja kun opiskelijamäärät ovat olleet enemmän tai vähemmän samoja tai jopa nousussa, niin tämä on vaikea yhtälö, Khabbal toteaa.

Ryhmäkoot kasvaneet selvästi

Jyväskylän ammattiopiston luovan alan artesaaniopiskelijatkin vahvistavat barometrin mittaustulokset. Opiskelijat sanovat opetuksen määrän vähentyneen jatkuvasti, ja hekin arvelevat tämän johtuvan ammattikoulutukseen kohdistetuista säästöistä.

Jyväskylässä kuva-artesaaniksi valmistuva Nea Nyberg sanoo nähneensä säästöjen vaikutukset kohta kolme vuotta kestäneiden opintojensa ajan. Opiskelijan oma vastuu opinnoistaan on hänen mukaansa lisääntynyt jatkuvasti.

– Opettajat ei enää ota kontaktia niin paljon, ja ryhmät on isontuneet ihan selvästi, eikä opetus ole enää niin yksilöllistä, Nea kuvailee.

Jos meillä ei ole resurssia opetukseen, niin emme pysty sitä toteuttamaan. Paula Savolainen-Järvinen

Ammattiopettajat tietävät ja jakavat oppilaidensa huolen opetuksen vähäisyydestä. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n Keski-Suomen alueen hallituksessa ammatillisia opettajia edustava Paula Savolainen-Järvinen sanoo, että opetushenkilöstö haluaisi tarjota parasta mahdollista opetusta, mutta heidän keinonsa tilanteen parantamiseksi ovat vähissä.

– Työnantaja määrää, mitä me tehdään siellä työpaikalla. Ja jos meillä ei ole resurssia opetukseen, niin mehän emme pysty sitä toteuttamaan, Savolainen-Järvinen kiteyttää säästöistä aiheutuneen tilanteen.

Myös luovan alan koulutuspäällikkö Maija Ketola Jyväskylän ammattiopistosta myöntää, että säästöt näkyvät opetuksen tarjonnassa, vaikka pyrkimyksenä onkin ollut se, että lähiopetuksesta tingittäisiin vasta viimeisenä.

–Täällä kädentaitojen alalla vielä korostuu se lähiopetuksen tarve, Ketola arvelee omaan koulutusalaansa viitaten.

Puolet ammattiopiskelijoista haluaa jatko-opintoihin

Amisbarometrin mukaan valtaosa ammattiopiskelijoista aikoo saattaa opintonsa loppuun. Toisaalta jopa puolet kyselyyn vastanneista suunnittelee jatko-opintoja tai lisäkouluttautumista.

Opintojaan lopetteleva Nea Nyberg suhtautuu epäillen työllistymismahdollisuuksiinsa kuva-artesaanina, ja hän harkitseekin hakeutuvansa seuraavaksi hoitoalan opintoihin ammattikorkeakouluun.

Seuraavia opintojaan suunnittelee jo myös toisen vuoden puuartesaaniopiskelija Stina Palomäki.

Projektit ovat olleet aika epämääräisiä. Stina Palomäki

Palomäki vaihtoi toissa vuonna yliopiston fysiikan opinnot puuartesaanikoulutukseen Jyväskylän ammattiopistolla. Nuori nainen oli varma siitä, että teoreettinen yliopisto-opiskelu ei ollut häntä varten, mutta ammattikoulutus on tuottanut toisenlaisen pettymyksen.

– Suurin ero on tehokkuudessa ja paikallaolokulttuurissa. Yliopisto-opiskelu on tehokkaampaa ja pääpointti on siinä, mitä saan aikaiseksi eikä se, että olenko vain paikalla, Palomäki summailee.

Puuartesaaniopiskelija kaipaisi ammattikoulutukseensa tavoitteellisuutta ja määrätietoisuutta.

– Että tietäisin paremmin, mitä minun pitäisi oppia. Tähän mennessä projektit ovat olleet aika epämääräisiä, Stina Palomäki arvostelee.

Hänkin aikoo kuitenkin tehdä opintonsa loppuun. Palomäki ei ole menettänyt uskoaan ammattiopetukseen, sillä hän aikoo jatkaa toisiin ammattiopintoihin. Palomäkeä kiinnostaa tekstiilipuoli, ja toiveissa on päästä verhoilu- ja entisöintikoulutukseen.

Lasse purki turhautumista Youtubeen

Peruskoulupohjalta metalliartesaaniksi opiskeleva Lasse Järvelin on purkanut turhautumistaan ammattiopintoihinsa Youtubeen nauhoittamallaan yksinpuhelulla. Myös Järvelinin kritiikki kohdistuu lähiopetuksen puutteisiin.

Opetusta järjestetään hänen mukaansa liian vähän, eivätkä opettajat ole välttämättä läsnä silloin, kun oppitunnin pitäisi alkaa.

– Saattaa olla niin, että tunti alkaa kello 8 maanantaiaamuna, mutta opettaja tulee paikalle vasta yhdeksältä tai kymmeneltä tai yhdeltätoista, Järvelin manailee.

Järvelinin mielestä opetuksen taso vaihtelee rankasti opettajan innostuksen mukaan, vaikka sen pitäisi olla tasalaatuista. Toisen vuoden opiskelija arvioi, että ensimmäisenä vuonna opetus oli hyvätasoista, mutta toisen vuoden opinnot ovat "olleet täysin turhaa" koko syksyn.

On tää kyllä vähän hukkaan heitettyä aikaa. Lasse Järvelin

Lasse Järvelin toivoo, että kevätlukukaudella oppilaitos tarjoaa taas parempia opintoja, ja hänkin aikoo käydä kolmivuotisen metalliartesaanikoulutuksen kokonaan.

– On tää kyllä vähän hukkaan heitettyä aikaa, mutta toisaalta jokainen opinto, jonka käy, niin kyllä siitä jotain oppii kuitenkin, Lasse Järvelin tuumailee.

Musiikkia ja teatteria harrastava Järvelin aikoo seuraavaksi hakea opiskelemaan sitä, mitä hän olisi alun alkaenkin halunnut opiskella eli musiikkia.

– Ajattelin peruskoulun jälkeen liikaa sitä, miltä alalta voisi löytää työtä. Nyt sanoisin kyllä muillekin, että kannattaa lähteä opiskelemaan sellaista alaa, joka itseä oikeasti kiinnostaa, Lasse Järvelin toteaa.

Parantaako lakiuudistus tilanteen?

Lasse Järvelin sanoo oppineensa omasta ammattialastaan eniten kuuden viikon työssäoppimisjaksolla. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva ammatillisen opetuksen uudistus siirtääkin koulutuksen painopistettä työssäoppimiseen. Mutta muuttaako uudistus lähiopetuksen määrää tai laatua?

Opiskelijat ovat toiveikkaalla mielellä, ja koulutuspäällikkö Maija Ketola uskoo, että aikuis- ja nuorisokoulutuksen yhdistäminen antaa paremmat mahdollisuudet kehittää opetusta.

– Pystytään miettimään ne resurssit järkevämmin. Olemme esimerkiksi miettineet sitä, että lähituntien lisäksi on sitten paljon ohjattua aikaa. Opiskelijat pystyvät esimerkiksi työskentelemään täällä työsaleissa jopa iltaisin, ja siellä on sitten aina joku opettaja ohjaamassa, Ketola kuvailee.

Ei vielä tiedetä kuinka tämä uusi lainsäädäntö jalkautuu käytäntöön. Paula Savolainen-Järvinen

Ammattiopettajien edustaja suhtautuu lakiuudistukseen epäilevämmin.

– Tulevaisuutta ei pysty ennustamaan. Eli meillä on edelleen huoli tästä asiasta. Ei vielä tiedetä kuinka tämä uusi lainsäädäntö jalkautuu käytäntöön, Paula Savolainen-Järvinen toteaa.

Pituus 2,96 metriä. Leveys 1,84 metriä. Paino 650 kilogrammaa.

Pituutta noin metri lisää ja mitat olisivat kuin suoraan Formula 1 -autosta. Ja juuri autourheilun kuninkuusluokasta unkarilainen pianotaiteilija Gergely Bogányi sai inspiraation uudenlaisen konserttiflyygelin kehittämiseen.

– Ajattelin, että kun kerran Formula 1 -autotkin tehdään eri materiaaleista kuin aiemmin, niin miksei samaa voisi kokeilla soittimille, Sibelius-Akatemiasta aikanaan valmistunut Bogányi kertoo.

Flyygelin koneisto ja kaikupohja ovat hiilikuitukomposiittia. Perinteisiin konserttipianoihin verrattuna kaikupohjalla on enemmän liikkumavaraa, sillä se on irti pianon kehikosta. Kielet ovat säädettävissä niin, että soittaja soinnista ja tuntumasta saa oman makunsa mukaisen. Tosin siihen tarvitaan mekaanikkoa eli tässä tapauksessa Bogányi-pianoihin erikoistunutta teknikkoa.

Patenttiviranomaisilla on viimeisen kymmenen vuoden aikana pitänyt kiireettä.

– Halusimme tehdä jotain erittäin uutta ja modernia. Taloudellisesti näiden myyminen ei ole järkevää, sillä tämä ei mene koskaan rikki – ei tarvitse korjata, eikä ostaa uutta, Bogányi myhäilee.

"Liszt olisi innoissaan"

Sopiiko ultramoderni high tech -laite satojen vuosien takaisen musiikin soittamiseen?

– Bach (1685–1750), Beethoven (1770–1827) ja Liszt (1811–1886) halusivat aina parempia soittimia. Varsinkin Liszt on todella inspiroinut pianontekijöitä. Olen aivan varma, että hän olisi iloinen siitä, että soittimia kehitetään modernin tekniikan avulla.

Suomi sai maailman ensimmäisen Bogányi-pianon lippulaivamallin satavuotislahjaksi Unkarin valtiolta. Unkarin lakien mukaan 300 000 euron arvoista soitinta ei voinut suoraan lahjoittaa, joten paperilla piano on Suomella ikuisuuslainassa. Valtioneuvoston ehdotuksesta piano sijoitettiin Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tiloihin Helsingin Musiikkitalossa, mutta pianoa lainataan tarvittaessa eri puolille Suomea.

Bogányi kertoo, että pianoa on kehitelty päämäärätietoisesti kymmenen vuoden ajan, mutta idea syntyi paljon aiemmin.

– Muusikkona minulla oli jo 20 vuotta sitten ajatuksissa, että pianon ääntä, äänenlaatua ja ylipäänsä tasoa voisi kehittää, koska asialle ei ole tehty oikeastaan mitään viimeiseen sataan vuoteen.

Siinä missä Bogányi-flyygeli maksaa 300 000 euroa, konserttikäyttöön sopivasta Steinway-yksilöstä saa pulittaa noin 170 000 euroa.

"Muistuttaa jännällä tavalla fortepianoa"

Musiikkitalon Paavo-harjoitussalissa kuhisee. Futuristista pianoa haluavat kokeilla sekä opettajat että opiskelijat. Pianotaiteilija ja -pedagogi Niklas Pokki on ensikosketuksesta vaikuttunut.

– Kyllä tämä on ihan selvästi hyvin tehty flyygeli. Se on innovatiivinen, ja siinä on omat erittäin hienot puolensa, hän sanoo.

Paperilla uusi flyygeli syntyi puhtaan, laulavan ja riittävän voimakkaan soinnin ihanteesta. Tärkeä kriteeri oli myös kevyt kosketus. Pokin hyppysiä piano totteli parhaiten juuri kevyissä ja hiljaisissa jaksoisssa.

– Silloin sointi on hyvin elävä – jännällä tavalla fortepianon tyyppinen soundi, Pokki toteaa.

Voimakkaasti soivissa kappaleissa vanha tuttu Steinway veti ainakin vielä pidemmän korren, jos Pokilta kysytään.

– Musorgskissa (Näyttelykuvia) Steinway kuulosti laulavammalta ja isommalta – orkestraalisemmalta. Toisaalta Schubertin Wanderer-fantasian hidas osa oli selkeästi helpompi soittaa Bogányin soittimella.

Pokki on valmis antamaan uunituoreelle soittimelle aikaa sopeutua tehtäväänsä.

– Tuossa oleva Steinway on jo kypsä ja auki. Bogányi-pianon lopullinen soundi kuullaan ehkä puolen vuoden tai vuoden kuluttua.

Pianotaiteilija Paavali Jumppanen totesi Gergely Bogányille jo aiemmin aikovansa soittaa konsertin Bogányi-flyygelillä. Myös Pokki uskoo löytävänsä ohjelmiston, jolle flyygeleiden F1 sopisi parhaiten.

– Vaikka se näyttää urheiluautolta, se ei kuitenkaan tunnu siltä, paitsi silloin, kun haluaa. Ei ole mitenkään pois suljettua, ettenkö soittaisi tällä joskus konsertin, Pokki sanoo.

Testaa, kuuletko eron

Kuuletko eron konserttikäytössä olevan Steinwayn ja uunituoreen Bogányi flyygelin soinneissa? Vertaile ääntä alla olevilla videoilla. Esimerkit soittaa pianotaiteilija ja -pedagogi Niklas Pokki.

Esimerkki 1 (Musorgski: Näyttelykuvia, Promenade):

Esimerkki 2 (Bach: Preludi h-molli):

Esimerkki 3 (Beethoven: Pianosonaatti nro 21):

Esimerkki 4 (Schubert: Wanderer-fantasia, 2. osa):

Kyllähän se käy itse kullakin mielessä. Kun kävelee marras-joulukuun pimeydessä, räntäsateessa, töiden jälkeen kotiin kauppakasseja kantaen.

Että jossain muualla on nyt lämmintä ja aurinkoa.

Että eikö täältä voisi vain lähteä pois.

28-vuotias Martta Tervonen ei tänä syksynä ole ollut Suomen loskaa katselemassa. Yrittäjänä työskentelevä Tervonen lähti marraskuun alussa Indonesiaan, jossa hän asuu ja tekee töitä huhtikuuhun asti.

Yhtiökumppani jäi Ouluun, mutta työ sujuu, sillä Tervonen on vain yhden Skype-puhelun päässä Balin Ubudissa.

– Olen lähtenyt yrittäjäksi pitkälti sen takia, että haluan elää oman näköistä elämää ja toteuttaa omia unelmia. Olemme pyrkineet muokkaamaan yrityksen toimintaa sen mukaiseksi, että tekemisemme istuu siihen, mitä me ihmisinä haluamme olla, Tervonen kertoo.

Tervosta voi kutsua diginomadiksi, e-nomadiksi tai läppärityöntekijäksi.

Tutkija Esko Kilpi on tarkastellut luovaa tietotyötä ja digitaalisia työympäristöjä. Hän on esimerkiksi toimittanut Sitralle kirjan johtavien suomalaisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden näkemyksistä työn muutoksesta ja uuteen työhön liittyvistä mahdollisuuksista.

Kilpi summaa diginomadisuutta kuvaavan kolme asiaa: diginomadien työ ei ole paikkaan sidottua, he tekevät työtä käyttäen digitaalisia työvälineitä ja tyypillisesti omistavat itse työvälineensä.

– Yleensä maailmalle meno pitää sisällään sen, että yritetään löytää paikka, jossa työn tekeminen on mahdollisen miellyttävää esimerkiksi ilmaston suhteen, tai se on mahdollisimman helppoa, Kilpi kuvailee.

Koko toimisto Balille

Martta Tervonen voi hoitaa työnsä Balilta, sillä hänen pyörittämä Luova Laboratorio -media toimii verkossa. Työnteko ei vaadi juuri muuta kuin läppärin ja toimivan nettiyhteyden. Kuuden tunnin aikaero Suomen ja Balin välillä luo haasteita, mutta Tervonen on ratkaissut ongelman rytmittämällä päiväänsä.

– Yleensä teen aamuisin töitä ja päivällä valoisaan aikaan käyn puuhaamassa jotain muuta. Kun aurinko laskee, niin tulen takaisin läppärille, sillä aikaeron vuoksi on hyvä, että teen myös iltaisin töitä, Tervonen kuvailee.

Diginomadisuutta voidaan soveltaa myös suuremmassa mittakaavassa. Tämän on todistanut suomalainen Yousician-niminen yritys. 70-henkinen yhtiö kehittelee musiikin oppimissovellusta, ja työ ei käytännössä vaadi muuta kuin tietokoneet, soittimia ja nettiyhteyden.

Yhtiön johdossa todettiin muutama vuosi sitten, ettei ollut mitään estettä sille, että työtä tehtäisiin välillä jostain muualta kuin omasta toimistosta käsin.

– Tämä oli neljäs vuosi, kun järjestimme tiimillemme mahdollisuuden lähteä ulkomaille. Olemme juuri palanneet Balilta, jossa osa tiimistämme oli koko marraskuun, Yousicianin toimitusjohtaja Chris Thür kertoo.

Thür sanoo tavoitteena olleen, että mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan ainakin ensimmäisen viikon ohjelmaan. Yhtiön 70 työntekijästä 55 lensi Balille ensimmäiseksi viikoksi. Koko marraskuun Balilla työskenteli 18 työntekijää.

– Melkein kaikkien on mahdollista lähteä yhdeksi viikoksi, vaikka olisikin esimerkiksi perheellinen. Työntekijät voivat itse päättää, jäävätkö he pidemmäksi aikaa vai eivät. Osa otti perheen mukaansa, jolloin he pystyivät olemaan paikalla useamman viikon, Thür selittää.

Työntekijöiden kanssa on sovittu, että yhtiö maksaa työntekijöille lennot ja ensimmäisen viikon majoituksen. Jos työntekijä haluaa olla paikalla pidempään, hän maksaa majoituksen loppuajalta itse.

Thürin mukaan ulkomailla vietetyn ajan arvoa on kuitenkin vaikea mitata rahassa. Ensimmäisellä viikolla ohjelmaan kuuluu erilaisia työpajoja ja vierailijoita. Työntekijät saavat työhönsä uutta näkökulmaa ja tutustuvat toisiinsa paremmin.

– On arvokasta pystyä luomaan tiivis suhde työntekijöiden kesken. Arvoa on luovuudessa ja uusissa näkökulmissa, joita matka synnyttää. Hyödymme tästä paljon kuluja enemmän, Thür toteaa.

Tutkija: Ymmärrämme muutosta vasta hyvin vähän

Vaikka esimerkit Balilta saavat työskentelyn kuulostamaan helpolta, on ilmiö kuitenkin työelämätutkijoiden mielestä marginaalinen. Diginomadisuus vaatii työltä vapautta.

Tietotyötä on helppo tehdä aurinkorannikolta, mutta Prisman kassa ei rannalta käsin tuotteita pysty myymään. Käytännössä diginomadit ovat usein informaatio- ja kommunikaatioalalla työskenteleviä yrittäjiä tai freelancereita.

Tutkija Esko Kilpi näkee diginomadisuuden olevan jotain muuta kuin pelkkä marginaali-ilmiö.

– Meneillään on yhteiskunnallinen muutos, jota ymmärrämme vasta hyvin vähän, Kilpi toteaa.

Kuten usein, muutos tulee nuorten myötä. Nykynuoret ovat tottuneet opiskelemaan ulkomailla ja matkustelemaan. Kilven mukaan nähtävissä on valtava muutos 30:n viime vuoden ajalta.

Myös Martta Tervonen uskoo nuorempien sukupolvien suhtautuvan työhön eri tavoin kuin vanhemmat sukupolvet. Hän kutsuu itseään lifestyle-yrittäjäksi: työ on elämäntapa ja se on rakentunut oman intohimon ympärille.

– Meille suomalaisille työ on aika pyhä käsite. Ajatellaan, että työn täytyy olla raskasta. Mutta ehkä nuorempi sukupolvi ajattelee, että työstä saa myös nauttia. Pohditaan enemmän, millaiset työt voidaan automatisoida ja antaa koneiden hoidettavaksi ja millainen on ihmisen uusi rooli työn tulevaisuudessa, Tervonen sanoo.

Tervosen yritys tarjosi aiemmin etätyötiloja Oulun keskustassa. Kilven tavoin hän näkee muutoksen olevan jo meneillään.

– Suomessa on jo olemassa verkosto, jossa eletään tällä hetkellä työn tulevaisuutta. Ei ajatella, että työn tulevaisuus tulee joskus, vaan se on arkipäivää jo nyt, Tervonen summaa.

Mahdollisuus ja haaste valtioille

Kilpi näkee tilanteen tarjoavan markkinaraon myös valtioille. Hän ottaa esimerkiksi Viron e-kansalaisuuden. Vuoden 2014 lopusta alkaen ulkomaalaiset ovat voineet hakea Viron e-asukkaiksi. Mahdollisuutta hyödyntävät esimerkiksi Virossa yritystoimintaa harjoittavat ulkomaalaiset.

– Vastaavaa tullaan varmasti näkemään myös muissa maissa. Pyritään antamaan valtio ikään kuin palveluna. Ja silloin se valtio, joka palvelee kansalaisiaan ja yrityksiään parhaiten, kerää näitä ihmisiä ja yrityksiä luokseen.

Esimerkiksi Bali houkuttelee diginomadeja, ja Ubudiin on syntynyt useita etätyöskentelytiloja tarjoavia yrityksiä.

Diginomadi-ilmiöön liittyy myös paljon ongelmia. Nomadiset työsuhteet ovat usein väliaikaisia ja pahimmillaan huonosti palkattuja.

– Missään tapauksessa kyse ei ole pelkästään positiivisesta ilmiöstä. Samalla kun monen organisaation elinkaari on lyhyempi, niin ruuhkahuiput määrittävät työvoiman tarpeen, Kilpi toteaa.

.

Kilpi uskoo, että meillä on syntymässä yrittäjyyden ja palkkatyön väliin kolmas työnteon tapa. Tätä leimaa lyhyet työsuhteet ja työntekijöiden yrittäjämäisyys olematta kuitenkaan varsinaisia yrittäjiä. Se tulee haastamaan perinteiset yhteiskunnalliset rakenteet.

– Miten käy meidän eläkejärjestelmille, miten käy meidän verotukselle, miten käy meidän finanssimaailmalle. Tämä uusi maailma edellyttää meiltä ihan eri tavalla taloudellisia puskureita. Olemme varustautuneet hirveän huonosti lyhytkestoisiin työsuhteisiin ja niistä syntyvään yhteiskuntaan, Kilpi pohtii.

Haavekuvan kultareunukset saattavat myös karista, kun kuuntelee, millaista arkinen puurtaminen Balilla voi olla.

– Kokoushuoneet eivät olleet äänieristettyjä, jos yritit pitää kokousta terassilla, niin apinalauma saattoi liittyä seuraan, välillä internet-yhteys ei toiminut ja vatsavaivat saattoivat haitata, Thür kuvailee.

Silti hän ei tekisi toisinkaan.

– Olemme hieman erilainen yhtiö, teemme asiat eri tavoin. Uskon, että tämä on tulevaisuutta ja yhä useammat yhtiöt harkitsevat tällaisen tilaisuuden tarjoamista työntekijöilleen.

Ensi vuoden budjetti herätti kiivasta keskustelua eduskunnassa tänään keskiviikkona. Kovimmin ottivat yhteen hallituspuolue kokoomus ja oppositiopuolue SDP.

SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru ryöpytti heti keskustelun aluksi kovasanaisesti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusta sanoen, että hallituksen ankaran leikkauslinjan maksajiksi ovat jääneet perheet, lapset ja nuoret, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja perusturvan varassa olevat. Kiuru korosti, että kovat leikkaukset ovat jatkuneet joka vuosi syventäen ihmisten ahdinkoa.

– Ajatelkaapa, että jopa diabeteslääkkeistä on leikattu ja keliakiakorvauksetkin lakkautettu, Kiuru sanoi.

– Harva uskoisi, että kaiken tämän jälkeen hallitus kehtaa jakaa omille etupiireilleen merkittäviä veroetuuksia. Mutta kyllä Sipilän hallitus kehtaa, Kiuru huudahti.

SDP ja uudistaminen sanoina sopivat yhtä hyvin yhteen kuin talouskasvu ja sosialismi. Petteri Orpo

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) puolusti hallituksen budjettiesitystä ja luonnehti budjettia vastuulliseksi.

Orpo vastasi Kiurun arvosteluun kritisoimalla Kiurun omia aikaansaannoksia tämän toimiessa opetusministerinä. Orpon mukaan Kiuru ei saanut aikaan lainkaan uudistuksia.

– Olen iloinen kyllä siitä, että puhutte uudistamisesta. SDP ja uudistaminen sanoina sopivat yhtä hyvin yhteen kuin talouskasvu ja sosialismi, Orpo tokaisi.

Rinne ja Jokinen ottivat yhteen indeksileikkauksista

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen ottivat yhteen sen jälkeen, kun Rinne oli vaatinut hallitusta perumaan sosiaalitukien indeksileikkaukset.

Kokoomuksen Jokinen syytti SDP:tä kaksinaamaisuudesta indeksileikkausten suhteen. Jokinen sanoi Rinteen olleen valmis indeksileikkauksiin vuonna 2015.

– Haluan oikaista edustaja Jokista. Sosialidemokraattien vaihtoehdoissa ei ole koskaan puututtu perusturvan ja sosiaaliturvan indekseihin. Niitä ei ole leikattu eikä jäädytetty, Rinne sanoi.

Tämän jälkeen Jokinen kertoi lukeneensa Rinteen haastattelun Helsingin Sanomissa vuodelta 2015, jossa Rinne sanoi olevansa valmis hakemaan säästöjä indeksileikkauksista.

Kaikkonen: On totta, että kaikilla ei mene hyvin

Moni kansanedustaja kaipasi saliin keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Antti Kaikkosta, joka sanoi viikonloppuna toivovansa "hallitukselta vielä ratkaisuja kaikkein hei­kom­pio­sais­ten hyväksi".

SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma ihmetteli Kaikkosen ja muiden keskustalaisten puheita.

– Kun kuuntelen keskustan puheenvuoroja täällä, joudun miettimään, mitä ihmeen lääkettä te otatte, kun te lähdette täältä salista ulos, Heinäluoma kysyi.

– Teidän puheenne muuttuvat kokonaan. Täällä te kerrotte, että kaikki on kunnossa. Sitten salin ulkopuolella pitää perusturvaa parantaa, kun talous kasvaa. Eivät nämä mahdu samalle planeetalle, arvoisat keskustalaiset, Heinäluoma jatkoi.

On totta, että kaikilla ei mene hyvin Suomessa tällä hetkellä. Antti Kaikkonen

Kaikkonen saapuikin lopulta saliin selittämään puheitaan.

– On totta, että kaikilla ei mene hyvin Suomessa tällä hetkellä. Itselläni ja monella muulla keskustalaisella on huoli tästä asiasta. Olen iloinen, että tässä budjetissa joitakin ratkaisuja saadaan aikaiseksi näiden kysymysten suhteen, Kaikkonen sanoi.

Kaikkonen lisäsi toivovansa, että hallitus saa vielä tällä hallituskaudella aikaiseksi lisäratkaisuja

"Budjetin arvovalinnat pielessä"

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri arvosteli hallituksen talousarviota ja ihmetteli, miksei hallitus ole ottanut perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia ja sen esityksiä vastaan, vaan pidättäytyi omissa esityksissään.

– Sitä varten kai näitä laaditaan, että täältä saataisiin hyviä ja järkeviä ideoita, Meri sanoi heiluttaen kädessään perussuomalaisten varjobudjettia.

Vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar sanoi vihreiden olevan iloisia talouden piristymisestä, mutta kritisoi hallituksen tapaa "jakaa talouskasvun hedelmiä".

– Hallituksen jokaisen budjetin arvovalinnat ovat tähän asti olleet pielessä, Yanar arvosteli.

Yanar huomautti, että hallitus on tehnyt poikkeuksellisen arvovalinnan siinä, ettei edes tavoittele tuloerojen kaventamista.

Tämä on kokoomuksen linja, mutta onko keskustalla tai sinisillä mitään roolia koko hallituksessa. Paavo Arhinmäki

Myös vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki arveli budjetin lisäävän köyhyyttä ja kasvattavan tuloeroja.

– Te sanoitte ministeri Orpo, että nämä ovat arvovalintoja. Teidän arvovalintanne on siis leikata köyhiltä ja jakaa veronalennuksia suurituloisille. Nyt kysymys kuuluukin, että tämä on kokoomuksen linja, mutta onko keskustalla tai sinisillä mitään roolia koko hallituksessa, Arhinmäki näpäytti.

Vaihtoehtobudjeteissa "heppoisia tuottoja"

Eduskunnan budjettikeskustelun aloittanut valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli (kesk.) huomautti, että opposition vaihtoehtobudjeteissa on runsaasti pysyviä menoja, mutta ne katetaan "aika heppoisilla tuotoilla".

Hallituksessa mukana olevien sinisten kansanedustaja Matti Torvinen korosti puheenvuorossaan talouden olevan kasvussa ja työttömien määrän vähentyneen. Hän kritisoi opposition vaihtoehtobudjeteissa ehdotettuja veronkiristyksiä.

– Tämän kaltaiset sosialismin ajan henkiset hyytävät verotustoimet, osin myös kehitysavun lisäämiseksi, heikentäisivät työnteon ja yrittäjyyden kannusteita täällä kotimaassa, Torvinen tykitti.

Eduskunta aloitti tänään keskiviikkona ensi vuoden budjetin käsittelyn loppusuoran. Budjetin käsittely jatkuu keskusteluilla ja äänestyksillä loppuviikon ja ensi viikon alun.

Lue myös:

Orpo opposition vaihtoehtobudjeteista: Toiveiden tynnyreitä ja kuin joulupukin kontti

”Joululahjarahat” ensi vuodelle: Lisää rahaa poliisille, liikenneväylien parantamiseen ja koulutukseen

Katso tästä budjetin pääkohdat: Takuueläkkeisiin 15 euron korotus, alkoholiverotus kiristyy 100 miljoonalla

Lihooko vai laihtuuko lompakkosi ensi vuonna? Kokeile Ylen Mun budjetti -koneella, miten käy

Euroopan parlamentin ehdotus fosfaatin kieltämiseksi kebab-pakasteissa kaatui tämänpäiväisessä äänestyksessä. Ehdotuksen puolesta äänesti 373 meppiä ja sitä vastaan 272. Läpi mennäkseen ehdotus olisi tarvinnut 376 ääntä.

Etukäteen kebab-kielloksi nimetty parlamentin ehdotus ei olisi kieltänyt kebabia, vaan olisi estänyt Euroopan komissiota hyväksymästä fosfaattia sallittujen lisäaineiden joukkoon kebab-pakasteissa.

Äänestyksen jälkeen parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue ePP, twiittasi "Pelastimme kebabisi, ole hyvä".

Kebab-teollisuuden mukaan fosfaatit ovat tarpeellisia pakastetun lihan pitämiseksi hyvälaatuisena. Fosfaattien vastustajien mielestä taas ne johtavat sydän- ja verisuonitauteihin. Vastustajat myös uskovat, että kebab-lihan valmistajat voivat korvata fosfaatit muilla terveellisemmillä lisäaineilla.

Nykyisen lainsäädännön mukaan fosfaattien käyttö kebab-lihassa ei ole sallittua, mutta monissa jäsenmaissa sääntöä ei noudateta.

Euroopan elintarviketurvallisuusviraston on määrä arvioida fosfaattien turvallisuutta joulukuussa 2018.

Tyttövauva Vanellope Hope Wilkins on tiettävästi ensimmäinen Britanniassa syntynyt lapsi, jonka sydän on saatu siirrettyä leikkauksella rintakehän ulkopuolelta oikealle paikalleen. Lapsi syntyi kolme viikkoa sitten ja sairaala on tyytyväinen hänen toipumiseensa.

Lapsen erittäin harvinainen synnynnäinen vamma havaittiin, kun vanhemmat Naomi Findlay ja Dean Wilkins menivät ensimmäiseen ultraäänitutkimukseen raskauden alkuvaiheessa.

– Siitä lähtien elämä on ollut täyttä vuoristorataa. Saimme tietää 9. viikon ultrassa – kuvittelimme menevämme rutiinitarkastukseen, ja silloin tehtiinkin diagnoosi, Naomi Findlay kuvaili brittikanava Sky Newsille.

Vanhojen tilastojen mukaan miljoonasta elävänä syntyvästä vauvasta noin 5–8 kärsii vastaavasta vammasta, kerrotaan Leicesterissä sijaitsevan Glenfieldin sairaalan tiedotteessa. Nykyään sydän ruumiin ulkopuolella syntyvät lapset ovat todennäköisesti vielä harvinaisempia, koska suuri osa tällaisista raskauksista keskeytetään. Usein sydämessä on myös rakenteellisia vikoja, ja sikiö saattaa kärsiä kromosomivirheistä johtuvista vammoista.

Vanhemmat Findlay ja Wilkins päättivät kuitenkin olla keskeyttämättä raskautta, vaikka heille tehtiin selväksi, että sikiön mahdollisuus selvitä hengissä on erittäin pieni. Heitä rohkaisi tieto siitä, että testeissä pahojen kromosomivirheiden riski ei ollut koholla.

– Naomi ja Dean ymmärsivät, että jotta heidän lapsellaan olisi edes jonkinlainen mahdollisuus selvitä kohdun ulkopuolella, Naomin pitäisi päästä mahdollisimman lähelle laskettua aikaa ja lapsen pitäisi kasvaa hyvin ja kehittyä ilman muita ongelmia, konsultoiva lastenkardiologi Frances Bu'Lock sanoo sairaalan tiedotteessa.

Vanellope Hope syntyi lopulta keisarinleikkauksella Glenfieldin sairaalassa marraskuun lopulla, noin kuukausi ennen laskettua aikaa. Keisarinleikkaukseen päädyttiin, jotta sydän ei vahingoittuisi synnytyksessä. Paikalla oli noin 50 ihmistä.

– Sekä minä että Naomi pidätimme hengitystämme, kun odotimme hänen hengittävän ensi kerran. Emme uskaltaneet vetää henkeä ennen kuin hän hengittäisi. Kun hän itki, me itkimme, Dean Wilkins kuvaa tiedotteessa.

Heti synnytyksen jälkeen vauva vietiin nukutettavaksi, ja noin 50 minuutin ikäisenä hän oli jo leikkauspöydällä. Leikkauksessa suurimpana ongelmana oli se, että Vanellopen sydäntä ja ruumista yhdistävät verisuonet olivat huomattavasti tavallista pidemmät ja niiden pelättiin menevän sykkyrälle ja tukkoon, kun sydän siirrettiin rintakehän sisään.

Leikkaus kuitenkin onnistui. Kolme viikkoa synnytyksen jälkeen Vanellope on vielä hengityskoneessa, mutta toipuu.

Kardiologi Bu'Lockin mukaan lapsen ennuste on edelleen epävarma, mutta lääkärit ovat tyytyväisiä hänen tähänastiseen edistykseensä.

Äiti Naomi Findlay ei ole vielä päässyt pitämään tytärtään sylissään. Tullessaan synnyttämään Findlay otti mukaansa sairaalaan asun, johon vauva voitaisiin pukea, jos hän kuolisi.

– Nyt olen vakuuttunut, että hän ei tarvitse sitä, joten aion lahjoittaa sen sairaalalle.

Sote-uudistuksessa ollaan muodostamassa 18 maakuntaa, joiden rahoitus perustuu vuodesta 2020 alkaen valtionrahoitukseen. Valtion rahoituksen vaihtoehtona aiotaan selvittää maakuntien verotusoikeus.

Kuntakonsultti, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterän Ylelle tekemä laskelma tuo esiin suuret erot eri alueiden välillä.

Laesterän maakuntaverolaskelma havainnollistaa miten mittavasta uudistuksesta maakuntien verotusoikeudessa olisi kyse. Käytännössä maakuntien verotusoikeus vaatisi täydellisen veroremontin.

Lapissa ja Kainuussa maakuntien veroprosentit nousisivat todella suuriksi, lähelle kolmeakymmentä. Uusimaa näyttäisi pärjäävän pienellä 13,8 maakuntaverolla. Pirkanmaa asettuisi lähelle koko maan keskiarvoa 19,4 maakuntaveroprosentilla.

– Uudenmaan menojen taso on hyvin paljon matalampi kuin muualla maassa ja tulojen taso on korkeampi kuin muualla maassa, jolloin maakuntavero olisi suhteellisesti laskettuna hyvin matalalla tasolla, Laesterä toteaa.

– Vastaavasti Kainuussa on heikko tulotaso ja korkeat sote-kustannukset. Tällöin Kainuun maakuntavero tasaamatta muiden verotuloilla nousisi korkealle.

Koko verojärjestelmä remonttiin

Maakunnat olisivat uusia verosäätäjiä kuntien ja valtion rinnalla. Maakuntien verotusoikeus vaatisi Laesterän mukaan kylkeensä samantapaisen verotulontasauksen kuin mitä valtio antaa kunnille tällä hetkellä. Etenkin jos maakuntaveroa lähdettäisiin rakentamaan nykyisellä maakuntamäärällä.

Maakuntavero mylläisi Laesterän mukaan olennaisesti koko verojärjestelmän. Se tulisi vaatimaan ainakin valtion verotuksen uudelleen tarkastelua. Ilman olennaista tasausta maakuntaverotus vaikuttaa ongelmalliselta, koska se johtaisi erilaiseen verorasitukseen asuinpaikan mukaan.

– Jos maakuntaveroon mentäisiin, niin seurauksena täytyisi tasata myös maakuntien tuloja. Todennäköisesti tilanne olisi se, että koko verojärjestelmä menisi remonttiin, Laesterä toteaa.

Miten kävisi palkansaajan tilipussin?

Jos maakuntaveroon mentäisiin, niin miten voidaan varmistaa, että kokonaisveroaste ei nouse?

Läesterän mukaan se olisi vaikeaa.

Sen sijaan hän epäilee, ettei kukaan pysty takaamaan sitä, että yksittäisen suomalaisen veroaste pysyisi ennallaan.

– Jos ajatellaan tilannetta, että meille tulee kunnan suhteellisen tuloveron lisäksi maakuntavero, joka vaikuttaa valtion tuloveroon, niin en minä ainakaan pystyisi asiantuntijana lupaamaan, että kenenkään yksittäisen ihmisen verotukseen ei tulisi jotain muutosta.

Maakuntien määrää olisi vähennettävä

Itsehallinnollisia maakuntia ollaan muodostamassa nykyisen maakuntajaon pohjalta. Maakuntia olisi 18 vuodesta 2020.

Tällä määrällä maakuntavero olisi Laesterän mukaan vaikea toteutettava.

– Maakuntien määrää olisi luultavasti pienennettävä, jotta tämä järjestelmä sitten toimisi.

– Siellä on niin suuret erot maakuntien koossa ja nimenomaan maakuntien meno- ja tulotasossa. Sellaista järkevää mallia on vaikea rakentaa tälle maakuntien määrälle, Laesterä sanoo.

Laskelmassa maakuntavero on ajateltu suhteellisena verona, samoin kuin kunnan tulovero on tällä hetkellä. Laskelmien pohjana on käytetty valtiovarainministeriön maakunnille laskemia vuoden 2016 menoja, jotka on jaettu maakuntien verotettavalla tulolla.

Valtiovarainministeriö ei ole vielä aloittanut selvitystyötä maakuntaverosta. Selvitys on Ylen saamien tietojen mukaan edelleen määrä toteuttaa. Kuntaliiton puolestaan odotetaan julkaisevan tietoja omasta selvityksestään tällä viikolla.

Kaksi puukkoa, joista toinen iso leuku, riippuu miehen vyöllä. Kittilän on pukeutunut jouluun, mutta pinnan alla kuohuu rajusti, minkä kuulee myös rotevan miehen puheissa.

– Ainut mikä tässä helevetin paskapuuhöölässä toimii niin on poronhoito mitä kannattaa tehdä. Kunnanpäättäjät on v** kotoisin. Kaikkihan ne on syytettynä, ne on ganstereita, täräyttää Jari Gullsten.

– Siis johan te olette nähneet itekkin. Joka helevetin luukusta pystyttä lukhemaan, kunnanpäättäjät sekhoilee, sitten ne sekhoilee vielä enemmän ja värkkäilevät koko ajan, ei normaali ihminen tee niin! Sehän pitäs jo poikien herätä, Gullsten viittoilee kunnantalolle päin.

Rauhallisemmin tilanteen ottaa lastaan pulkassa vetävä perheenäiti. Laura Nilivaara kannattaa Lex Kiittilää.

– Se on pakko tehdä, koska tilanne on mennyt niin sotkuiseksi. Se voi olla hyvä että tulee vähän isommat tahot järjestämään asiat kuntoon.

– Ettekö te muuten saa näitä asioita täällä järjestykseen?

– Näköjään näyttää siltä että ei. Siltä se minusta näyttää, Nilivaara sanoo.

Mikä Kittilää oikein vaivaa?

Jatkamme matkaa kylänraitillta valtuutettujen luokse.

Kittilän shamaani: ei riitä Lappi tätä ymmärtämään

– Ei se varmaankaan ole paha henki. Ei näissä asioissa ole pahaa henkeä, shamaani aloittaa.

Shamaani ja entinen kunnanvaltuutettu Veikko Siitonen lopettaa rummuttamisen. Isokokoinen Lapin rumpu heijastaa valtavan takan tulta.

– Jos annethaan sellainen kuva että täällä ollaan solmussa, ei täällä ole solmussa mikhään.

Vieras hämmästyy, mutta Shamaani-Siitonen yllättää lisää.

– Tässähän ei ole oikeastaan kittiläläiset tässä juonessa, vaan tämä on paljon isompi kuvio.

Siitosen mielestä edes Lappi ei riitä ymmärtämään Kittilän kummallisia kuvioita.

- Ei riitä, se ulottuu aina tuonne Helsinkiin asti. Täällä pieni piiri pyörii, mutta ne isommat on siellä Helsingissä, shamaani tuijottaa kysyjää tiivisti.

Entinen kunnanvaltuutettu Veikko Siitonen (ps.) on yksi 28 syytetystä Kittilän kunnan luottamushenkilöistä. Siitosta syytetään törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, liittyen Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän irtisanomiseen vuonna 2014.

Siitonen oli yhden kauden perussuomalaisten kunnanvaltuutettuna. Viime kevään vaaleissa valtuustopaikka jäi uusimatta.

Mies on ollut pitkään myös Kittilän Nulituisen shamaani. Turistikeikkoja eläkeläisellä on harvakseltaan.

Nulituisen shamaani miettii hirsisessä kammiossaan miten Kittilä selviää kriisistä eteenpäin.

Pitäisikö valtion ottaa kunta haltuunsa Lex Kittilän nojalla?

– Jos ne ei muuten ne asiat ratkea niin siittä vain! Pitää astua saman pöydän ääreen. Silloin ne asiat ratkeaa, ei sillä tavoin että yksi rätkyttää siellä ja toinen täällä ja kolmas siinä välissä, Siitonen sanoo hämärän keskeltä.

Naurettavaa, miten Suomessa voi olla tällaista?

Kittilän nuohooja ja keskustalainen kunnanvaltuutettu Tapani Rantajääskö vastaa tyynesti kysyjälle.

– Minulla on kaikki mahdolliset syytteet päällä, raskaimman kaavan mukaan, nuohooja ja kunnanvaltuutettu sanoo.

Myös hän on yksi syytetyistä kunnanvaltuutetuista koskien kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamista.

Mitä Rantajääskö ajattelee tilanteestaan?

– Naurettavaa. Miten Suomessa voi olla tällaista? Eikö meillä ole mitään tärkeämpiä asioita kuin seikkailla jonkin Levin hissijutun ympärillä?

– Otatko kuitenkin oman tilanteesi vakavasti?

– Tottakai nämä ovat raskaita asioita. Olen pitkän linjan poliitikko, ollut vuosia luottamushenkilönä. Jokainen päätös on tehty todella tarkkaan harkitusti ja omien kykyjeni mukaan, Rantajääskö vastaa.

Mitä nuohooja tuumii tilanteesta, jos hänen täytyy luopua kunnanvaltuutetun tehtävästä oikeuskäsittelyn ajaksi?

– Olen varautunut siihen. Olen ulkona tällä hetkellä kaikista lautakunnista, enkä ole kunnanhallituksessa tämän takia, eli en kokisi sitä minään, Rantajääskö vakuuttaa.

Tapaus tuntuu kuitenkin kismittävän häntä.

– Levi on myynyt itsensä aivan täyteen, kevät on myyty, lentoliikennettä ei pystytä enää kasvattamaan, matkailu pyörii. Meillä on paljon hyviä asioita edessä, kunhan päästään näistä tyhjänpäiväisistä kiemuroista ulos, Rantajääskö painottaa.

Kunnan pöytälaatikossa hoitamattomia asioita

Päivän turistit on porokyyditetty. Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aki Nevalainen (vas.) istahtaa huoltoaseman kahvion tuolille.

– Kunnan juoksevat asiat on pystytty hoitamaan, mutta isojakin asioita on jäänyt pöytälaatikkoon edellisellä valtuustokaudella. Niitä on nyt alettu käsittelemään, Nevalainen sanoo.

Kunnan juokseva päätöksenteko ei ole lamaantunut, valtuuston puheenjohtaja vakuuttaa.

Rikossyytteet osaa luottamushenkilöitä kohtaan ja eripurainen ilmapiiri ovat kuitenkin syöneet valtuuston työskentelyä.

– Sote-kuvioihin ei ole kovin paljon pystytty keskittymään, vaikka se olisi hyvinkin ajankohtainen. Sote-asia on jäänyt vähemmälle huomiolle valtuuston kokouksissa, Nevalainen myöntää.

Nevalainen on johtanut Kittilän valtuustoa syksystä lähtien. Ensikertalainen puheenjohtaja luonnehtii valtuutettujen tilannetta haastavaksi.

Nevalainen sanoo olevansa huolissaan valtuutettujen terveyden puolesta.

– Se on ollut valtava paine kolmen vuoden ajan. Tilanne ei ole helppo, eikä se näytä tässä ihan heti helpottuvan.

Nevalainen käy mietteliääksi.

– Mistä saadaan seuraavissa vaaleissa ehdokkaita kun tämä homma menee näin hankalaksi, valtuuston puheenjohtaja miettii.

Kunnan työyhteisö täytyy saada terveeksi

Onko Kittilän kunnan työyhteisö sairas? Karu kysymys, joka tulee mieleen Kittilässä vieraillessa.

– Kyllä se pitää paikkansa. Tilanne vaatii nyt sitä täydellistä puhdistamista ja kaiken läpikäymistä mahdollisimman nopeasti, sanoo kittiläläinen Ahti Ovaskainen.

Ovaskainen on ensimmäistä kautta valtuustossa, Oikeudenmukainen Kittilä -valtuustoryhmässä (OMK).

OMK jätti syksyllä valtuustoaloitteen yhdessä kokoomuksen ja vihreiden valtuustoryhmän kanssa työhyvinvoinnin selvittämiseksi.

– Kunnantalolla henkilöstö sairastaa erittäin paljon ja on sairastanut jo vuosikausia. Kaikki ihmiset siellä, virkamiehet ja -naiset, pitäisi saada terveeksi. Tilanteesta kärsivät siellä kaikki, Ovaskainen sanoo.

Kriisi, luottamussotkut ja rikostutkinnat Kittilän kunnantalolla ja päättäjien kesken ovat jatkuneet jo useamman vuoden.

Pystyykö selvitystyöryhmä tai Lex Kittilä kuitenkaan ratkaisemaan tilannetta?

– Kyllä se varmaan pystyy ja on pakko pystyä. Ei Kittilää voida tällä tavoin pyörittää. Tämä on tosi hyvä, hieno kunta ja toimeentuleva mutta se pitää tehdä kerralla puhtaaksi ja jatkaa eteenpäin, Ovaskainen sanoo.

Kittilän aihe ja tilanne myös illan A-studiossa. Vieraana rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen. A-studio keskiviikkona klo 21.05 TV1.

Lue lisää:

Kittilän virallinen kunnanjohtaja on yhä laittomasti pois potkittu Anna Mäkelä – nyt valittiin sijainen ensi vuodelle

Suunnitteilla kahdet uudet potkut – Kittilän valtuuston varapuheenjohtaja ihmettelee salailua

SK: Lainoppineet vaativat Kittilässä syytettyjä kuntapäättäjiä syrjään – "Kunnanvaltuustolla ei ole enää tulkinnanvaraa"

Kittilän päättäjille kymmeniä syytteitä virkarikoksista

KRP epäilee 30 henkilöä rikoksista Kittilässä – hissiyhtiön hankinnoista alkanut sotku jatkuu vielä pitkään

Tamperelainen taloyhtiö aikoo panna täytäntöön omistusasunnossaan asuvan 91-vuotiaan Liisa Tiukan häädön. Armonaika loppuu perjantaina. Tuolloin häätö siirtyy ulosottoviranomaisen tehtäväksi.

Taloyhtiö otti Tiukan kodin sekä hänen samassa kerrostalossa omistamansa asunto-osakkeen haltuun kesällä 2016 huonon hoidon takia. Tämän jälkeen yhtiö on sallinut iäkkään naisen jatkaa asumista omistusasunnossaan, kunhan viikkosiivouksista huolehditaan. Nyt häätöä ollaan panemassa täytäntöön kahden siivouksen epäonnistuttua.

Yle kirjoitti Tiukan ja taloyhtiön poikkeuksellisesta kiistasta 8. joulukuuta. Jutun voit lukea täältä: 91-vuotiasta uhkaa häätö omistusasunnostaan joulun alla.

Jutusta tuli toimitukselle poikkeuksellisen paljon palautetta. Lukuisat ihmiset ovat ilmaisseet huolensa vanhan naisen tilanteesta ja mm. tarjoutuneet auttamaan Liisaa siivouksessa. Palautteessa on toivottu, että tapausta seurataan loppuun asti.

Nyt on siistiä, mutta se ei vaikuta

Taloyhtiön asianajajan, varatuomari Mikko Ravin mukaan taloyhtiö ei tämän hetkisen tiedon mukaan aio perääntyä häädöstä. Asiaan ei Ravin mukaan vaikuta se, että Tiukan koti on tällä hetkellä siisti ja siellä käy säännöllisesti siivooja.

– Sen jälkeen, kun häätöhakemus on laitettu vireille, siellä on toki käynyt Tiukan valitsema siivousyritys. Mutta häätöhakemus perustuu tavallaan aiempaan, eli siihen, että siellä oli epäonnistuneita siivouksia. Kun se [siivous] ei ole toiminut, niin [asunto]yhtiö ei pysty luottamaan, että se myöskään jatkossa toimisi, Ravi sanoo.

Liisa Tiukkaa avustava asianajaja Mika Miesmäki on yrittänyt sovitella asiaa lukuisilla yhteydenotoilla taloyhtiöön, mutta turhaan.

– Oma ehdotukseni on, että katsotaan kuukausi kerrallaan eteenpäin. Mutta tähän ei ole suostumusta saatu taloyhtiön puolelta. Se on valitettavaa, Miesmäki sanoo.

Häätö on lainvoimainen, ja ainoastaan taloyhtiö voi perua sen. Perjantaina 15. joulukuuta häätö siirtyy ulosottoviranomaisen suoritettavaksi, mikäli Tiukka ei lähde asunnostaan vapaaehtoisesti sitä ennen. Kihlakunnanvouti Kari Virtanen arvioi viime viikolla Ylelle, että häätö toteutuu käytännössä joulukuun lopussa tai vuoden 2018 alussa.

Erikoinen kiista siivoojasta

Tiukan ja taloyhtiön välinen kiista alkoi kevätkesällä 2016, kun talosta löytyi luteita. Asianajaja Mikko Ravin mukaan Tiukka ei päästänyt taloyhtiön edustajia selvittämään ludeongelmaa. Tämän takia taloyhtiö otti Tiukan kodin ja hänen samassa talossa omistamansa asunto-osakkeen hallintaansa.

Hallintaanoton jälkeen huoneistot on siivottu ja luteet on talosta myrkytetty. Tiukka on myös maksanut taloyhtiölle 15 000 euron korvauksen, josta noin 13 500 euroa on siivous- ja myrkytyskuluja.

– Korvauksista sovittiin osana sovintosopimusta, joka tehtiin hallintaanoton jälkeen, Ravi sanoo.

Sovintosopimuksen mukaan Tiukka saa jäädä asumaan asuntoonsa, mikäli asunto siivotaan viikoittain ja siivouksen suorittaa taloyhtiön määräämä siivousfirma. Tiukka on rikkonut tätä sopimusta siten, että kaksi siivousta on jäänyt tekemättä. Lisäksi Tiukka on vaihtanut siivousfirmaa.

Ylen presidentinvaalikoneessa esitetään väite, että Suomen pitää hakea Nato-jäsenyyttä. Presidenttiehdokkaiden vaihtoehdot ovat liukuvalla asteikolla olla samaa tai eri mieltä. Vain Sauli Niinistön ruutu on tyhjä – hän on ohittanut kysymyksen.

Ehdokas Niinistö on aiemmissa vaaleissa vaatinut muilta ehdokkailta selkeitä Nato-kantoja. Ylen vaalikoneessa Niinistön perustelu vastaamatta jättämiselle on selvä tai epäselvä kuin Suomen Nato-optio ja kuuluu seuraavasti:

MTV3:n vaalitentissä Niinistö vastasi, ettei tällä hetkellä kannata Natoon hakeutumista, mutta tilanne voi muuttua.

Tässä mahdollisia vaihtoehtoja, mitä presidentiksi yhä haluavan Niinistön ajatuksissa saattoi liikkua, kun hän päätti jättää vastaamatta kysymykseen:

1. ”Jos vastaan, tulkitaanko se presidentin vai ehdokkaan kannanotoksi?”

Sauli Niinistö ei ole samanlainen ehdokas kuin muut vaalissa ehdolla olevat. Jos presidentti vastaa kysymykseen, se on presidentin kanta. Vastauksella olisi vaikutukset Suomen ulkopolitiikan linjaan ja puolustusratkaisuun ja ulkomailla se tulkittaisiin Suomen presidentin, ei ehdokkaan kantana. Siispä, oli parempi jättää vastaamatta.

2. ”Jos sanon ei, ja muutankin mieltäni?”

Niinistö on kertonut, ettei kannata Nato-jäsenyyden hakemista tällä hetkellä. Tilanne voi kuitenkin muuttua. Silloin Niinistö voisi joutua muuttamaan mielipidettään, jota saatettaisiin kummastella. Siksi oli parempi jättää vastaamatta.

3. ”Meneekö kannatus, jos vastaan kyllä?”

Jos Niinistön periaatteellinen suhtautuminen sotilasliittoon kuulumiseen olisi positiivisempi, kuin hän kertoo julkisuuteen, Niinistö saattaisi harkita kyllä-vastausta. Ylen tuoreen Nato-mielipidemittauksen mukaan vain 19 prosenttia suomalaisista kannattaa sotilasliittoon liittymistä. Puolet on vastaan ja loput ei tiedä mitä ajatella. Kannattajien määrä on tuntuvasti pienempi osa suomalaisista kuin ne, jotka sanovat kannattavansa Niinistöä presidentiksi – gallup-suosio huitelee 80 prosentissa. Siispä, jos haluaa maksimoida kannatuksensa, ei kannata vastata.

4. ”Jos vastaisin kyllä ja ei?”

Suomen hallitusohjelmassa pidetään auki vaihtoehtoa, että Suomen on mahdollista hakea Naton jäseneksi. Tätä sanotaan Nato-optioksi: ei haeta nyt, mutta joskus voidaan hakea. Siksi kysymykseen olisi pitänyt vastata sekä kyllä että ei, jos olisi halunnut olla samaa mieltä kuin Suomen hallitus. Koska se ei ollut vaihtoehtona, oli vain jätettävä vastaamatta.

Lue myös:

Presidenttiehdokkaat kohtasivat Ylen Suuressa vaalikeskustelussa – nyt voit äänestää, ketkä onnistuivat parhaiten

Presidenttiehdokkaat ottavat illalla yhteen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta – katso Ylen Suuri vaalikeskustelu suorana klo 21.05 alkaen

Hollannin Maastrichtissa kaksi ihmistä on kuollut puukotuksissa. Useita on haavoittunut.

Poliisin mukaan kaupungin pohjoisosassa asuinalueella tapahtui vain parin sadan metrin päässä toisistaan kaksi erillistä puukotusta myöhään torstai-iltana Suomen aikaa. Limburgin provinssin pääkaupunki Maastricht sijaitsee Hollannin eteläosassa, aivan Saksan ja Belgian rajalla.

Limburgin provinssin poliisi tiedotti puolen yön jälkeen Suomen aikaa twitterissä aloittaneensa tutkinnan. Yhden jälkeen poliisi tiedotti, ettei ole syytä olettaa, että puukotuksilla olisi terrorismiin viittava motiivi. Poliisin mukaan kolme ihmistä on haavoittunut, ja poliisi on pidättänyt yhden ihmisen tapahtumiin liittyen.

De Telegraaf -lehden mukaan sairaalaan olisi viety noin kymmenen ihmistä.

Ylen vaalikone presidentinvaaleja varten on nyt julkaistu. Uutuutena se toimii niin, että käyttäjä näkee kunkin kysymyksen kohdalla, miten ehdokkaat ovat siihen vastanneet ja perustelleet vastauksensa.

Näin vaalikone antaa muutamalla silmäyksellä lisätietoa siitä, miten kukin kysymys jakaa ehdokaskenttää ja millä perustein. Tarkoitus ei ole ohjata sitä, miten vaalikoneeseen pitää vastata, vaan tarjota tietoa mielipiteen muodostamista varten.

Käyttötestissä uudistusta on pidetty valtaosin hyvänä asiana. Sen on nähty helpottavan mielipiteen muodostamista ja vaalikoneen käyttöä. Monet haluavat perehtyä vaalikoneen kysymysten aihepiireihin ennen vastaamista, ja siihen tarpeeseen ehdokkaiden näkökantojen aiempaa selkeämpi esittely tuo apua. Erityisesti vähemmän politiikkaa seuraavat kokevat, että tällä tavalla he saavat vaalikoneesta luotettavampia tuloksia.

– Ylen vaalikone on suosittu ja toimiva. Nyt tavoittelemme sitä, että se auttaisi erityisesti nuorempia äänestäjiä saamaan tietoa miksi eri ehdokkaat ajattelevat niin kuin ajattelevat, sanoo Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan verkko- ja mobiilikehityksen päällikkö Aki Kekäläinen.

Toinen uutuus vaalikoneessa on se, että sitä voi käyttää myös englannin kielellä, suomen ja ruotsin ohella.

Vaalikone löytyy verkosta osoitteesta yle.fi/vaalikone. Vaalikoneen tekijät kuulevat mieluusti palautetta, jota voi antaa vaalikoneessa olevalla lomakkeella.

Vuonna 2015 Suomeen tuli noin 32 000 turvapaikanhakijaa, joista valtaosalle ei annettu lupaa jäädä maahan. Kaikkien matka ei kuitenkaan jatkunut takaisin kotimaahan, vaan muualle Eurooppaan.

Näin voidaan päätellä muilta EU-mailta Suomelle lähetettyjen takaisinottopyyntöjen äkillisestä tulvasta. Kun vuonna 2015 pyyntöjä tuli 302, viime vuonna niitä tuli jo 1 213. Tänä vuonna pyyntöjä on tullut 2 287 joulukuun alkuun mennessä.

– Valtaosa näistä koskee sellaisia henkilöitä, jotka ovat saaneet Suomesta kielteisen päätöksen ja sen jälkeen lähteneet eteenpäin, sanoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Mikko Montin.

Valtaosa takaisinottopyynnöistä koskee irakilaisia ja afganistanilaisia. Osa heistä on saanut kielteiselle päätökselleen myös vahvistuksen hallinto-oikeudelta. He ovat siis ilman oleskelulupaa Euroopassa kiertäviä paperittomia.

Pyyntöjen määrä ei kuitenkaan ole yksi yhteen ihmisten määrän kanssa. Yksi henkilö voi hakea turvapaikkaa monesta Euroopan maasta. Sen vuoksi yhdestä ihmisestä voi tulla monta takaisinottopyyntöä, Montin huomauttaa.

Kun henkilön turvapaikkahakemus on kerran pantu vireille jossakin EU-maassa, se tulee myös päättää siellä. Jos henkilö siis käännytyspäätöksen saatuaan matkustaa esimerkiksi Suomesta Saksaan, Saksa pyytää Suomelta lupaa toimittaa henkilö takaisin. Tätä kutsutaan Dublin-palautukseksi EU:n Dublin-sopimuksen mukaan.

Eivätkö he tiedä, että he eivät saa turvapaikkaa muualta, jos eivät saa Suomestakaan?

– Osa varmasti tietää, että tullaan palauttamaan Suomeen, mutta siitä huolimatta lähtevät yrittämään onneaan toisesta maasta, Montin sanoo.

Valtaosa Dublin-palautuksista saa alkunsa niin, että EU-maasta toiseen kulkenut hakee uudesta maasta turvapaikkaa. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, tapahtuuko turvapaikanhaku esimerkiksi sen jälkeen, kun poliisi on huomannut oleskeluluvan puutteen.

Puolet takaisinottopyynnöistä tulee Saksasta. Tarkkaa syytä tälle ei tiedetä. Saksassa on paljon Lähi-idästä tulleita maahanmuuttajia, mutta toisaalta niin on esimerkiksi Ruotsissakin. Yksi syy voi olla turvapaikanhakijoiden keskuudessa liikkuvat huhupuheet.

– Syksyn aikaan vastaanottokeskuksissa kulki huhu, että Saksa myöntäisi oleskelulupia. Tämä varmaan osaltaan selittää sitä, Montin arvioi.

Valtaosa pyynnöistä hyväksytään, mutta palautukset jumittavat

Suomi hyväksyy ylivoimaisen enemmistön esitetyistä takaisinottopyynnöistä. Esimerkiksi Saksan tämän ja viime vuoden aikana esittämästä 1 727 pyynnöstä 1 510 hyväksyttiin.

Sen sijaan toteutuneita palautuksia tapahtuu huomattavasti vähemmän. Kun takaisinottopyyntöjä on tämän ja viime vuoden aikana esitetty Suomelle 3 500, palautuksia on tehty 783. Suurin osa palautuksista tulee Saksasta ja Ruotsista.

Palautus pitää tehdä kuuden kuukauden kuluessa. Tämän jälkeen vastuu siirtyy maalle, jossa ihminen sijaitsee.

– Jos henkilö katoaa tai piiloutuu johonkin muuhun maahan, palautusta ei saada koskaan tehtyä, Montin sanoo.

Toiseen suuntaan liikenne on huomattavasti pienempi. Kun Suomelle on tänä vuonna esitetty noin 2 287 takaisinottopyyntöä, Suomi on esittänyt pyyntöjä 522 muille EU-maille. Tähän on luonnollinen selitys: Suomeen ei enää juuri tule turvapaikanhakijoita, joten joukossa ei myöskään ole sellaisia, jotka tulisi palauttaa toiseen EU-maahan.

Toinen mahdollinen selitys on, että Euroopassa kielteisen päätöksen saaneet pyrkivät pikemminkin Suomesta pois, kuin muualta Suomeen. Pohjoiseen kulkeminen on muutenkin vaikeampaa rajakontrollin vuoksi, Montin muistuttaa.

– Liikenne ei tähän suuntaan kulje. Yksi selittävä tekijä on, että Ruotsilla ja Tanskalla on sisärajatarkastukset käytössä nimenomaan siihen suuntaan.

Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kiertely ja pallottelu maiden välillä voi jatkua vuosikausia.

– Teoriassa vuosia. Mutta kyllä se käytännössä johonkin sitten loppuu.

EU-maiden johtajat hakevat ratkaisuja maahanmuuton ongelmiin huippukokouksessaan tänään illalla: Mitä tehdään seuraavan kerran, kun Eurooppaan tulee kerralla satoja tuhansia turvapaikanhakijoita? Ylen EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivion ennakkojutun huippukokouksesta voit lukea tästä.

Lisää juttuja teemaan liittyen:

Hyvästi Suomi! Sadat turvapaikanhakijat katoavat yön selkään – Salim valitsi Saksan, Mustafa aikoo takaisin Suomeen

Turvapaikanhakijat siirtyvät nyt Suomesta Saksaan, joka yrittää palauttaa heidät takaisin Suomeen

EU etsii yhä yhteistä linjaa turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi – "Niin monia näkemyksiä, ettei kovin nopeaa"

Ranskassa on tapahtunut vakava tasoristeysonnettomuus.

Ainakin neljä ihmistä kuoli, kun juna osui koulubussiin tasoristeyksessä eteläisessä Ranskassa lähellä Espanjan rajaa. Lisäksi 19 ihmistä loukkaantui, seitsemän heistä vakavasti.

Onnettomuuspaikka on pienessä Millasin kaupungissa noin 15 kilometriä länteen Perpignanin kaupungista.

Ranskan sisäministeriön mukaan kuolleet ovat lapsia. Bussin kyydissä oli 13–17-vuotiaita oppilaita.

Juna oli matkalla Perpignanista länteen Villefranche de Conflentin kaupunkiin. Junassa oli 25 ihmistä, joista kolme loukkaantui lievästi.

Onnettomuuden syystä ei ole vielä tietoa. Ranskan rautatieliikenneyhtiön SNCF:n mukaan useat silminnäkijät olivat kertoneet tasoristeyksen porttien toimineen normaalisti onnettomuuden aikaan. Onnettomuuspaikalla juna kulkee tavallisesti 80 kilometrin tuntinopeutta.

Ranskan liikenneministeri Élisabeth Borne kuvaili turmaa hirvittäväksi onnettomuudeksi ja on lähtenyt paikan päälle. Myös Ranskan pääministeri Édouard Philippe matkustaa paikalle.

Pelastusoperaatio osallistui noin 70 pelastustyöntekijää ja neljä helikopteria.

Korjattu 15.12. kello 1.20, SNCF on Ranskan valtiollinen rautatieliikenneyhtiö. Täsmennetty onnettomuuden luonne risteysturmaksi.

Kun avaat kotikoneesi tai puhelimesi, eteesi aukeaa tiedon valtatie ilman rajoituksia. Voit etsiä ruokareseptejä, katsella kissavideoita tai kokopitkiä elokuvia, hymähdellä meemeille, pelata kaveriesi kanssa pelejä, kuunnella musiikkia ja päivitellä uutisjuttuja sosiaalisessa mediassa.

Tämä kaikki tapahtuu yhtä helposti ja nopeasti, koska internet on vapaa ja rajoittamaton.

Kaikki voi muuttua kahden viikon kuluttua.

Yhdysvaltojen telehallintovirasto FCC:n viisihenkinen johtokunta äänestää 14. joulukuuta siitä, pitääkö verkon tietoliikenteen tasapuolinen kohtelu taata säännöillä.

Tietoliikenteen tasapuolista kohtelemista kutsutaan verkkoneutraliteetiksi (englanniksi net neutrality), ja se on yksi internetin pääperiaatteista. Verkkoneutraliteetti takaa sen, etteivät laajakaistayhtiöt pysty suosimaan joitain internetsisältöjä toisten kustannuksella.

Näillä näkymin verkkoneutraliteetti puretaan äänin 3–2.

Tämä tarkoittaa, että internetyhteyksiä tarjoavat yhtiöt saavat mahdollisuuden hidastaa verkkoliikennettä tai jopa estää asiakkaidensa pääsyn joillekin sivustoille. Ne voivat veloittaa ylimääräistä tietyillä sivustoilla käymisestä tai vaatia lisämaksuja palveluntarjoajilta, kuten Netflixiltä tai Youtubelta, nopeammasta yhteydestä.

Jos sama tapahtuisi Suomessa, se tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi teleoperaattori Elisa voisi estää käyttäjiensä pääsyn Netflixiin.

Suuret yhdysvaltalaiset internetyhtiöt ovat ottaneet voimakkaasti kantaa verkkoneutraliteetin puolesta. Ne, kuten monet kuluttajat katsovat, että internet on nykyään juoksevaan veteen tai sähköön verrattavissa oleva hyödyke, joka on taattava kaikille kansalaisille.

Täysin pyyteettömästä vapauden puolustamisesta ei ole kyse. Facebookin ja Googlen kaltaiset jätit hallitsevat tällä hetkellä algoritmien kautta käyttäjien liikkumista. Google ohjaa tiedonetsijät valitsemilleen sivustoille ja Facebook täyttää aikajanat valitsemallaan sisällöllä. Nyt laajakaistayhtiöt havittelevat pääsyä internetin herroiksi.

Operaattorit haluavat keinoja, joita he lupaavat olla käyttämättä

Yhdysvaltain suurimmat operaattorit ovat vannoneet, etteivät ne aio rajoittaa kenenkään tietoliikennettä. Ne lupaavat yhä toimia verkkoneutraliteetin periaatteiden mukaisesti.

Viime aikoina esille on kuitenkin noussut esityksiä maksetuista ohituskaistoista, joilla tieto liikkuisi tavallista nopeammin. Muutenkaan verkkojättien aiemmat toimet eivät tue puheita verkkoneutraliteetin kunnioittamisesta.

Esimerkiksi operaattorijätti Verizon, jonka entinen työntekijä internetin tulevaisuudesta päättävän FCC:n nykyinen johtaja Ajit Pai on, esti vuonna 2011 asiakkailtaan juuri lanseeratun Google Wallet -maksusovelluksen. Pian kaksi muuta merkittävää operaattoria seurasi Verizonin esimerkkiä.

Verizon, AT&T ja T-Mobile halusivat asiakkaidensa käyttävän Googlen palvelun sijaan niiden omaa mobiilimaksusovellustaan, ISISiä. Epäonnisesti nimetyn sovelluksen nimi vaihtui pian Softcardiksi, jonka immateriaalioikeudet Google hankki ja yhdisti omaan Wallet -sovellukseensa keväällä 2015.

Nyt verkkoneutraliteetin puolustajat Yhdysvalloissa pelkäävät tämän toistuvan laajemmassa mittakaavassa. Verizon omistaa Yahoon, jonka voi katsoa kilpailevan Googlen hakukoneen kanssa. Kun verkkoneutraalius ei enää ole estämässä, Verizon voisi estää käyttäjiltään pääsyn Googleen ja sen sijaan ohjata heidät Yahoon pariin.

Operaattorit luoneet jaetun monopolin

AT&T:n, Comcastin ja Verizonin kaltaiset teleoperaattorit ovat monilla alueilla monopoliasemassa, mikä lisää pelkoja tulevasta. Lähes joka kolmannella amerikkalaisella on vain yksi tai pahimmillaan ei yhtään vaihtoehtoa laajakaistayhteyden hankkimisessa.

Teleoperaattorit tuntuvat jakaneen Yhdysvallat omiksi reviireikseen, joilla kilpailua ei juurikaan ole.

Lisäksi laajakaistayhtiöt ovat laajentaneet toimintaansa viihdemaailmaan. Yhdysvaltojen suurin laajakaistayhtiö Comcast hankki vuonna 2011 omistukseensa elokuvia ja tv-sarjoja tuottavan NBC Universal -mediayhtiön, joten yhtiö kilpailee suoraan Netflixin kaltaisten suoratoistopalveluiden kanssa.

Portinvartijana Comcast voisi suosio omia sisältöjään Netflixin kustannuksella. Tasavertaisesta kohtelusta Netflixin pitäisi maksaa ylimääräistä Comcastille. Lopulta tämä lasku päätyy Netflixin asiakkaiden maksettavaksi.

Miljardien eurojen liikevaihtoa pyörittävä Netflix ei suinkaan ole tämän kehityksen suurin uhri. Sillä on varaa maksaa, ainakin niin kauan, kuin sen asiakkaat suostuvat korotettuihin maksuihin. Se, aiheuttaako Yhdysvaltojen tilanne maksuihin muutoksia myös muualla, voi selvitä hyvinkin pian.

Sen sijaan pienet aloittelevat yrityksen joutuvat tilanteeseen, jossa niiden yleisö katoaa yhtäkkiä muurien taakse. Harva kuluttaja lähtee tarpomaan monttuista soratietä uusien startupien luo, kun vieressä humisee moottoritie perinteisten palveluiden luo.

Suomessa verkon neutraliteetti ei ole uhattuna

Suomessa verkkoneutraliteettiä valvoo Viestintävirasto. Säännöt tulevat EU:sta, ja ne ovat tiukat.

Siksi Viestintäviraston viestintäverkkoasiantuntija Klaus Nieminen ei usko, että muutokset Yhdysvalloissa vaikuttavat internetiin vanhalla mantereella.

– Täällä voi olla aika luottavaisin ja rauhallisin mielin. Meillä on selkeä pelikenttä, ja sen takia en usko, että mitään suoria vaikutuksia on tulossa, Nieminen pohtii.

Vaikka verkkoneutraliteetin poistamisen vaikutuksia on vaikea arvioida, Nieminen uskoo, että muutoksia on luvassa ruutujen äärellä istuville amerikkalaisille. Etenkin paljon kaistaa ja nopeutta vaativat videosisällöt voivat joutua uusien toimenpiteiden kohteiksi.

Tämä voi sataa Euroopan laariin.

– Koska meillä on selkeät pelisäännöt ja siinä mielessä turvattu uusien palveluiden markkinoille pääsy, niin kyllähän tämä voi tehdä Euroopasta houkuttelevamman markkinan uusien palveluiden lanseeraamiselle.

Suomalaiset teleoperaattorit eivät kommentoi Yhdysvaltain tilannetta. Elisasta ja Teliasta kuitenkin kerrotaan, että Yhdysvaltojen kehitystä seurataan tiiviisti.

Muutoksen kun on tapana saapua sieltä.

Tukes on löytänyt joulumarkkinoilla olevista suosikkileluista kolme pieniä osia sisältävää puulelua, joihin alle 3-vuotias lapsi voi tukehtua. Yhdestä rooliasusta löytyi vakava palovammavaara, ja saman lelun pakkauspussi aiheutti tukehtumisvaaran. Viidennen lelun merkinnöissä oli vakavia puutteita, joiden takia lelun turvallinen käyttö vaarantuu.

Seuraavissa leluissa havaittiin vaaraa lasten turvallisuuden kannalta:

Rubie’s Ryhmä Hau Sampan (Marshall) -rooliasu – vakava palovammavaara ja tukehtumisvaara. Puku syttyy liian helposti ja pakkausmateriaalina on käytetty liian ohutta muovipussia, joka aiheuttaa tukehtumisvaaran.

Pintoy-vieterivetoinen ralliauto – tukehtumisvaara. Lelusta irtoaa alle 3-vuotiaille vaarallisen pieniä osia.

Hape ABC-nuppipalapeli – tukehtumisvaara. Lelusta irtoaa alle 3-vuotiaille vaarallisen pieniä osia.

New Classic Toys City Tour Bus – tukehtumisvaara. Lelusta irtoaa alle 3-vuotiaille vaarallisen pieniä osia.

Crystal-kiteidenkasvatussarja – tuotteessa ei ole turvallisen käytön kannalta tarvittavia käyttöohjeita eikä kemikaalien luetteloa suomeksi ja ruotsiksi. Kuluttajia kehotetaan poistamaan yllämainitut tuotteet käytöstä ja seuraamaan niitä koskevaa yritysten ilmoittelua ja ohjeita jatkotoimista.

Lelujen turvallisuus on yrittäjien vastuulla. Tukes kehottaa kuluttajia poistamaan vaarallisiksi havaitut lelut käytöstä ja seuraamaan yrittäjien ohjeita jatkotoimista.

Tukes testasi 20 lelua. Testiin valittiin tuotteita, joista arvioitiin mahdollisesti löytyvän turvallisuuspuutteita.

Katso tarkemmat tiedot vaarallisista leluista täältä.

Lapsille suunnattu kosmetiikka todettiin turvalliseksi

Tukes valvoi myös kosmetiikkatuotteita, joiden pakkaukset on tehty lapsille houkutteleviksi esimerkiksi koristelemalla niitä lasten suosimilla hahmoilla.

Kahdestakymmenestä tutkittavaksi valitusta tuotteesta ei löytynyt kiellettyjä aineita. Kuudesta tuotteesta puuttuivat kuitenkin lain edellyttämät suomen- ja ruotsinkieliset pakkausmerkinnät.

Sauna- ja huonetuoksuista puuttui varoitusmerkintöjä

Tänä syksynä tarkastelussa olleiden sauna- ja huonetuoksujen varoitusmerkinnöissä havaittiin runsaasti puutteita. Tutkittavina oli 85 tuotetta. Puutteita oli 80 prosentissa tuotteista. Ne vaihtelivat lievistä puutteista varoitusmerkintöjen puuttumiseen kokonaan.

Esimerkiksi saunatuoksuista useimmat on luokiteltu herkästi syttyviksi ja terveyshaittoja aiheuttaviksi, ja siksi niissä pitää Tukesin mukaan olla syttymis- tai allergiavaarasta varoittavat merkinnät.