EU-maat jatkavat Venäjän vastaisia talouspakotteita. Asiasta päätettiin Brysselin huippukokouksessa sen jälkeen, kun Saksa ja Ranska olivat antaneet tilannekatsauksen.

Pakotteiden jatkamiselle on kaksi keskeistä syytä: Sotatoimet Itä-Ukrainassa jatkuvat eikä Minskin rauhansopimus ole edennyt.

Nykyiset pakotteet erääntyvät tammikuun lopussa ja niiden jatkaminen oli odotettua. Kahden suuren EU-maan mukaan Minskin rauhansopimuksessa on edetty hyvin vähän jos lainkaan.

Pakotteet on kohdistettu tietyille talouden sektoreille. Ne otettiin käyttöön vuonna 2014, ja niitä on pitkitetty puolen vuoden välein. Pakotteilla rajoitetaan muun muassa tiettyjen pankkien ja yhtiöiden pääsyä EU:n rahoitusmarkkinoille.

Rajoituksia on myös sellaisessa herkässä teknologiassa ja palveluissa, joita voidaan käyttää öljyntuotannossa ja -etsinnässä. Jatkopäätöksen odotettiin sujuvan rutiinilla, eikä EU-johtajien odotettu tilannekatsauksen ohella keskustelevan päätöksestä.

Kaksi kuopiolaista poliisia on tuomittu Itä-Suomen hovioikeudessa sakkoihin ja korvauksiin.

Hovioikeus katsoo päätöksessään, että poliisit olivat vieneet keskisormea Kuopion keskustassa keväällä 2014 näyttäneen humalaisen miehen perusteettomasti putkaan ja lisäksi pahoinpidelleet miestä. Mieheltä meni lonkka sijoiltaan.

Hovioikeus tuomitsi poliisit pahoinpitelystä, vapaudenriistosta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Hovioikeus tuomitsi toiselle polisiille sakkoa 2 700 euroa. Toinen poliisi sai puolestaan sakkoa 1 700 euroa.

Poliisit joutuvat yhteisvastuullisesti maksamaan sakkojen lisäksi putkaan viedylle miehelle 5 500 euroa korvaukseksi kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ja henkisestä kärsimyksestä.

Lisäksi oikeudenkäyntikulut ja muut pienemmät korvaukset ovat yhteensä noin 17 000 euroa. Pohjois-Savon käräjäoikeus vapautti omassa ratkaisussaan viime tammikuussa poliisit syytteistä.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Kaikki kahdeksan presidenttiehdokasta kohtasivat torstai-iltana Ylen suuressa vaalikeskustelussa.

Yle kysyi katsojilta, kuka ehdokkaista pärjäsi keskustelussa parhaiten. Eniten ääniä muutaman tunnin äänestyksen aikana sai Sauli Niinistö, jolle antoi äänensä 3 492 katsojaa.

Toiseksi ylsi Laura Huhtasaari 1 625 äänellä, ja hänen kintereilleen ui kirjojaan ahkerasti väittelyssä heilutellut Paavo Väyrynen 1 514 äänellä.

Yli tuhannen äänen ylsi myös Pekka Haavisto (1 323 ääntä). Alle tuhannen äänen jäivät Matti Vanhanen (955), Merja Kyllönen (688), Nils Torvalds (594), sekä heikoiten katsojien mielestä pärjännyt Tuula Haatainen (567).

Presidenttiehdokkaiden käymän Ylen suuren vaalikeskustelun voi katsoa Areenasta. Yle kysyi katsojilta, kuka heidän mielestään pärjäsi keskustelussa parhaiten. Yksi ihminen saattoi äänestää useampaa ehdokasta, mutta antaa vain yhden äänen kullekin. Äänestys päättyi puoliltaöin.

Pyysimme viittä professoria arvioimaan lausuntokierrokselta palaavaa valinnanvapauslakiluonnosta ja tekemään kompromissiehdotuksen siltä varalta, että sote-uudistus ei näillä aineksilla mene eduskunnassa läpi.

Arvioijina ja kompromissiehdotuksen tekijöinä ovat professori-sarjan tutut jäsenet: sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, entinen Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja professori Jussi Huttunen, terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon emeritusprofessori Martti Kekomäki ja sosiaalityön professori Anneli Pohjola. He ovat myös sosiaali- ja terveysministeriön sote-asiantuntijaryhmän jäseniä. Professori Juhani Lehto on Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan emeritusprofessori.

1. Mikä valinnanvapausluonnoksessa on vikana?

Professorit arvioivat lakiluonnosta seuraavista näkökulmista: hoitoketjujen sujuvuus, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen, asiakasseteli, tuottajien korvausjärjestelmä ja itse valinnanvapausmalli. Tässä arviot.

A. Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä

Professori Lehto sanoo, että valinnanvapauden vaikutukset on kuvattu kovin ruusuisiksi. Poliitikot kehuvat, että uudessa sote-mallissa työsuhteen laatu tai lompakon paksuus eivät enää olisi edellytyksiä parempaan palveluun.

– Käytännössä moni voi joutua toteamaan kuin Kalevalan Kullervo: ”Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä”, sanoo professori Lehto.

Hän muistuttaa, että lakiluonnos ei anna oikeutta nykyisiin yksityisiin palveluihin, kuten monet ehkä luulevat. Niiden sijaan on tarjolla vähemmällä rahalla tuotettuja palveluja, joiden valikoima ja sisältö on sama riippumatta siitä, hakeeko palvelunsa yksityiseltä vai julkiselta. Sote-keskuksissa on todennäköisesti myös asiakasmaksu.

– Jos haluaa yksityiseltä lisäpalveluja, niitä saa erikseen maksamalla ja ilman kela-korvausta, koska sen on tarkoitus poistua, sanoo professori Lehto.

Uusikin järjestelmä suosii edelleen jo etukäteen paremmassa asemassa olevia työterveyshuollon asiakkaita. Professori Hiilamo

Lehto kantaa huolta myös asiakasseteleistä, joilla lakiluonnoksen mukaan voi saada monenlaista hoitoa ja hoivaa. Menestyäkseen kilpailussa asiakassetelimarkkinoilla on sekä yksityisillä että julkisilla tuottajilla oltava kaiken aikaa kapasiteettia ottaa vastaan uusia asiakkaita ilman pitkää jonotusta. Se johtaa helposti ylikapasiteettiin, eli päällekkäisten tilojen ja laitteiden hankkimiseen.

– Tähän asti niitä on terveydenhuollossa kutsuttu kokonaiskustannuksia lisääväksi ”kilpavarusteluksi”. Miten tähän on varaa, kun kustannuksia pitäisi hillitä, Lehto kysyy.

Kilpavarustelu voi johtaa myös työvoimapulaan, koska erityisasiantuntijoita, esimerkiksi erikoislääkäreitä ja sosiaalityöntekijöitä, on niukasti. Tästä riskistä on puhuttu erityisesti erikoissairaanhoidossa, mutta ilmiö uhkaa Lehdon mukaan myös sosiaalipalveluja.

B. Lakiehdotus tarkoittaa potilaiden pompottelun jatkumista

Sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut, että perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito tekevät tiivistä yhteistyötä niin, että eri toimijoiden yhteistyö on sujuvaa ja saumatonta. Eli integraation pitäisi toteutua niin, että potilasta ja asiakasta ei pompotella luukulta toiselle, eikä hän jää ilman palvelua.

– Pompottelu näyttää kuitenkin jatkuvan, sanoo professori Jussi Huttunen.

Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integraatio ei mallissa toteudu. Pääosa sosiaalipalveluista sijoittuu maakunnan liikelaitokseen. Sote-keskuksiin jää vain ohjaus- ja neuvontatehtäviä. Kaikki julkisen vallan käyttöä edellyttävät sosiaalipalvelut ovat liikelaitoksessa.

– Kärsijöinä ovat erityisesti paljon palveluja tarvitsevat, kuten ikäihmiset ja päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät, Huttunen sanoo.

Jos haluaa yksityiseltä lisäpalveluja, niitä saa erikseen maksamalla ja ilman kela-korvausta. Professori Lehto

Hän kantaa huolta myös siitä, että uudesta sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmästä on tulossa ihmisen kannalta monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava.

Osa sote-keskuksista tulee olemaan niin pieniä, että keskuksen sisällä on mahdotonta järjestää toimivaa työnjakoa. Sen enempää sote-keskus kuin maakunnan liikelaitoskaan ei pysty valvomaan toiselta palveluntuottajalta hankkimansa palvelun laatua.

Palvelutarpeen arvioimista ja palvelujen yhteensovittamista koskevat menettelyt ovat sekavia ja byrokraattisia eivätkä edistä yhteistoimintaa. Maakunnalta puuttuvat tietojärjestelmät, joita tarvitaan johtamiseen, hoidon laadun ja vaikuttavuuden arviointiin, ja eri toimijoiden yhteistyön kehittämiseen. Maakunnan ja maakunnan liikelaitoksen työnjako järjestelmän johtamisessa on epäselvä.

– Syntyvä organisaatio on sirpaleinen ja erittäin vaikea johtaa, mikä on suuri ongelma, sanoo professori Huttunen.

C. Hyvinvointi- ja terveyserot eivät kavennu

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen.

Valinnanvapaus voi parantaa lääkärille pääsyä, mutta tämä ei välttämättä kavenna hyvinvointi- ja terveyseroja. Nykyisin resursseja epäoikeudenmukaisesti kohdentava työterveyshuolto on uudistuksen ulkopuolella.

– Uusikin järjestelmä suosii edelleen jo etukäteen paremmassa asemassa olevia työterveyshuollon asiakkaita, sanoo professori Heikki Hiilamo.

Hiilamon mukaan sote-keskukset ja lakiluonnoksessa ehdotetut asiakassetelit vievät pohjaa palveluintegraatiosta, joka onnistuneesti toteutettuna voisi kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.

Potilaiden pompottelu näyttää jatkuvan. Professori Huttunen

Sote-keskuksissa ei ole myöskään kannusteita hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. Ruotsin kokemukset osoittavat, että valittu korvausmalli, jolla palvelujen tarjoajat saavat rahoituksensa, hyödyttää jo etukäteen paremmassa asemassa olevia.

Professori Hiilamo varoittaa, että asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla toteutettava valinnanvapaus voi siirtää palveluiden painopistettä sairaimpien ja huono-osaisten hoitamisesta niihin suhteellisesti paremmassa asemassa oleviin, jotka kykenevät vaatimaan asiakasseteleitä ja henkilökohtaisia budjetteja sekä vertailemaan palveluita.

Subjektiivisina oikeuksina myönnettävät asiakassetelit kuluttavat resursseja, jotka maakunnat muutoin voisivat ohjata sairaampien ja huono-osaisten palveluiden parantamiseen.

– Tämähän ei ole ollut sote-uudistuksen tarkoitus. Alun perin tavoiteltiin aivan muuta, kuten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista, ihmettelee professori Hiilamo.

Hän sanoo, että tärkeää olisi varmistaa se, että maakunnilla on kyky ja mahdollisuus hyvinvointi ja terveyserojen kaventamiseen.

– Maakunnalla ei ole nykytietojen mukaan juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa näihin tekijöihin. Kunnilla ei puolestaan ole kannustimia panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn - pitäisi olla, sanoo professori Hiilamo.

D. Paljon palveluja tarvitsevat hukkuvat nykyistäkin monimutkaisempaan labyrinttiin

Professori Anneli Pohjola sanoo, että valinnanvapauden monituottajamallista on tulossa nykyistä järjestelmäämme monimutkaisempi. Mallia on vaikea hahmottaa ja on epäselvää, miten se elävässä elämässä toimisi.

– Se näyttäisi toimivan lähinnä perusterveiden ja hyvässä elämäntilanteessa olevien auttamisessa. Heikompiosaiset, paljon palveluita tarvitsevat, vähän koulutetut, ja terveyspalveluiden lisäksi myös sosiaalihuollon palveluita tarvitsevat joutuvat järjestelmässä eksyksiin, sanoo professori Pohjola.

Pohjolan mukaan malli, jossa on monta palvelun tarjoajaa, ei myöskään helposti mahdollista sitä, että ihmisen tarvitsemat palvelut linkittyisivät toisiinsa. Tätä ongelmaa lakiluonnoksessa pyritään siirtämään yksilötasolla ratkaistavaksi. Keinoiksi esitetään massiivista palveluohjausta ja asiakassuunnitelmaa.

Pitää tulla 2000-luvulle, eikä kirjoittaa lakeja jo nyt vanhentuneiden näkemysten pohjalta. Professori Kekomäki

Asiakassuunnitelmalle asetetaan liian suuri tehtävä, kun sen pitäisi koota ja varmistaa eri palvelun tarjoajien yhteistyö.

– Siinä se tulee epäonnistumaan, varoittaa professori Pohjola.

Asiakassuunnitelman pitäisi ensisijaisesti olla asiakkaan palvelukokonaisuuden ja oikeuksien turvaaja. Tuollaisenaan se ei myöskään velvoita: se ei välttämättä takaa ihmiselle palvelun saantia - esimerkiksi kuntoutusta - vaikka se olisi asiakassuunnitelmaan kirjoitettu.

– Asiakassuunnitelman pitäisi taata ihmiselle palvelut, jos sellainen kerran tehdään, sanoo professori Pohjola.

Hänen mielestään suuri palveluohjauksen tarve kertoo mallin valuviasta: toimivuutta on korjattava ihmisten massiivisella ohjauksella. Ohjaukseen suunnattu ammattihenkilöiden suuri työpanos on pois ihmisten varsinaisesta auttamisesta, jolloin se on myös merkittävä kustannustekijä.

E. Tuottajille maksettava korvausjärjestelmä on ongelma

Professori Martti Kekomäki kritisoi voimakkaasti koko sote-keskuksille ja hammashoitoloille kaavailtua korvausjärjestelmää. Niin sanotussa kaapitaatiomallissa maakunta maksaa sote-keskukselle ja hammashoitolalle tietyn rahamäärän jokaista sen asiakkaaksi listautunutta henkilöä kohden.

– Laki henkii 1950-luvun henkeä, jossa hoitoketju on palasteltu perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja sosiaalihuoltoon. Rahoitusmallin ei pitäisi erottaa perusterveydenhuoltoa muusta hoitamisesta, sanoo professori Kekomäki.

Hän korostaa, että eri alueilla sote-keskusten palvelujen pitää voida olla erilaiset. Alueellisesti pitää voida määritellä, mitä on fiksua tehdä missäkin. Taajaman ulkopuolella terveyskeskus voi vastata esimerkiksi sydäntahdistimien huollosta, maha-suolikanavan tähystyksistä tai kroonisista hemodialyyseistä.

– Korvausmallin tulisi olla sujuvasti sovellettavissa sote-keskusten palvelutarjontaan sosiaalipalvelut niihin luettuina, sanoo professori Kekomäki.

Valinnanvapaus-mallia on vaikea hahmottaa ja on epäselvää, miten se elävässä elämässä toimisi. Professori Pohjola

Kustannusten hillinnän ja myös potilaan kannalta on välttämätöntä, että hoitoketju on sujuva.

– Jos suomalaiset terveyskeskukset pakotetaan kömpelöllä kapitaatiokorvauksella pienentämään tutkimus- ja hoitomahdollisuuksiaan keskieurooppalaiselle tasolle, merkitsee se vuosikymmenten mittaista taka-askelta, sanoo professori Kekomäki.

Uuden valinnanvapausmallin pitää voida myös joustavasti muuttua teknologian kehityksen mukana.

– Pitää tulla 2000-luvulle, eikä kirjoittaa lakeja jo nyt vanhentuneiden näkemysten pohjalta, muistuttaa Kekomäki.

Valittu malli kannustaa alihoitoon. Professori Kekomäki sanoo, että vaara on tunnistettava ja torjuttava koko hoitoketjun tarkkailulla. Jokainen hoito on tuotettava siinä ympäristössä, jossa se on toteutettavissa tehokkaimmin, turvallisuudesta tinkimättä.

– Hoidon sitomat kokonaiskustannukset ratkaisevat eikä se, missä hoito on tuotettu, Kekomäki sanoo.

Kun erilaisin säädöksin ja hallinnon keinoin yritetään puuttua mahdollisiin väärinkäytöksiin, voi se tarkoittaa merkittäviä lisäkustannuksia.

– Valittu yksilön hyvinvointiriskin arviointiin perustuva kapitaatiomalli voi johtaa kustannusten merkittävään kasvuun, varoittaa Kekomäki.

2. Minkälainen voisi olla sote-kompromissi?

Entäpä jos valinnanvapausmallille pitäisi tehdä suurempi remontti. Missä voisivat olla kompromissin ainekset?

Professoreista enemmistö on sitä mieltä, että keskustan olisi joustettava maakuntien määrästä ja kokoomuksen pitäisi suostua rukkaamaan valinnanvapausmallia.

Kokoomuksen pitäisi tulla vastaan valinnanvapauslakiluonnoksen sisällössä.

Professori Huttunen ehdottaa, että puolueet palaisivat Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan. Uudistus porrastettaisiin siten, että ensimmäisessä vaiheessa siirretään järjestämisvastuu valtion rahoittamille 10-12 maakunnalle, eli keskustan pitäisi antaa periksi maakuntien määrässä.

Toisessa vaiheessa purettaisiin osa monikanavaisesta rahoitusjärjestelmästä, ja kolmannessa vaiheessa kehitettäisiin valinnanvapautta maakuntien tiukassa kontrollissa.

Kokoomuksen olisi suostuttava siihen, että nykyisen lakiluonnoksen pirstaleisesta, yhteistyötä vaikeuttavasta ja yli- ja alihoitoon kannustavasta sote-keskusmallista luovuttaisiin. Valinnanvapautta ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä lisättäisiin käyttämällä välineinä henkilökohtaista budjettia ja asiakasseteliä sekä kilpailuttamalla palveluja.

– Palvelutuotanto pitäisi organisoida integroituna toimintana siten, että Etelä-Karjalan Eksoten, Pohjois-Karjalan Siun soten ja Keski-Pohjanmaan Soiten kokemuksia hyödynnettäisiin, sanoo professori Huttunen.

Myös professori Lehdon ehdottamassa kompromissimallissa keskusta joutuisi antamaan periksi maakuntien määrässä. Määräksi voisi tulla Juha Sipilän maaliskuussa 2014 hyväksymä viisi aluetta tai selvityshenkilöiden elokuussa 2015 ehdottama 9–12 aluetta. Selvityshenkilöryhmää johti silloinen pääjohtaja Tuomas Pöysti Valtiontalouden tarkastusvirastosta.

Lisäksi kunnille annettaisiin oikeus tuottaa lähipalveluja, mutta niin, että kunnat olisivat maakuntien tiukassa rahoitus- ja sopimusohjauksessa.

Kokoomuksen olisi taas luovuttava nyt esitetystä valinnanvapausmallista niin, että asiakkaan sijasta maakunta kilpailuttaisi yksityisiä ja julkisia palveluntuottajia. Kilpailutuksessa pärjänneistä asiakas saisi sitten valita julkisia tai yksityisiä palveluja. Yksityissektori voisi kyllä laajentua, mutta se olisi järjestelmän kokonaisuudessa rengin eikä isännän asemassa.

– Näin maakunnalle tulisi nykyehdotusta vahvempi mahdollisuus huolehtia sekä asiakkaan eri palvelujen yhteensovittamisesta että kustannusten kasvun hillinnästä, sanoo professori Lehto.

Keskustan pitäisi antaa periksi maakuntien määrässä.

Professori Hiilamo on Huttusen, Lehdon ja Pohjolan kanssa samoilla linjoilla: keskustan pitäisi antaa periksi maakuntien määrässä.

Kokoomuksen pitäisi tulla vastaan valinnanvapauslakiluonnoksen sisällössä. Sen pahimpia epäkohtia pitäisi korjata ja hyväksyä se, että tämä on vasta ensimmäinen askel pitkällä matkalla kohti uutta sote-järjestelmää.

– Nykyisestä karikosta irti pääseminen tarkoittaisi sitä, että maakunnille annettaisiin päätösvalta asiakasseteleiden käytöstä ja erikoislääkäreiden tuomisesta sote-keskuksiin, ja samalla asiakassuunnitelmiin liittyvää byrokratiaa karsittaisiin, sanoo professori Hiilamo.

Professori Pohjola sanoo, että kokoomuksen olisi suostuttava myöhentämään valinnanvapauden voimaan astumista. Ensin pitää rakentaa toimiva palvelujärjestelmä. Lisäaika käytettäisiin valinnanvapauskokeiluihin ja tutkitun tiedon hankkimiseen ratkaisujen tueksi.

Keskustan olisi suostuttava pienentämään alueiden määrää, koska osa maakunnista on liian pieniä vastaamaan kaikista maakuntansa palveluista.

Pohjola mielestä lakiehdotus ei voi edetä yksittäisiä korjauksia tehden, vaan se tarvitsee perusteellisen remontin.

Professori Kekomäki sanoo, että tällaisenaan valinnanvapauslakiehdotusta ei pidä kertakaikkiaan toteuttaa. Se pitää tehdä uudelleen. Sote-uudistusta ei pidä tehdä, jos mallista tulee nykyistä huonompi. Kiire ei riitä sote-uudistuksen perusteeksi.

Lue professori-sarjan aiemmat jutut tästä:

Professorit: Sote-raketin lento on tuurista kiinni – "Vain uhkarohkeat insinöörit päästäisivät astronautit ensimmäiseen koerakettiin"

Professorit: Vapaudesta valita tuli mahdoton yhtälö – "Talon voi polttaa vain kerran"

Taloustieteen professorit: Koko Suomesta ei saa tehdä sote-markkinoiden koelaboratoriota

"Pukamat puoleen hintaan" – soten tulevaisuuskuva? Professorit näkevät kaaosta ja kasvavia kustannuksia

“Kuka vetelee poliittisten sätkynukkejen naruista?” – Sote-uudistuksen kaoottinen nykytila saa professorit tuskanhuutoihin

Lue myös:

Asiantuntijat eivät lämpene keskustan hellimälle 18 alueen mallille

Voita, margariinia vai jotain siltä väliltä?

Tätä miettii moni ruokakaupan rasvahyllyllä. Valinta on helppo, jos luottaa virallisiin ravitsemussuosituksiin. Ne kannustavat ihmisiä yhä enemmän paljon tyydyttämättömiä rasvahappoja sisältävän ravinnon, kuten margariinin ja kasviöljyjen, käyttöön. Margariinipaketin sydänmerkki on Sydänliiton lupaus terveellisestä valinnasta.

Runsaasti tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa sisältävää ruokaa, kuten voita, tulisi puolestaan välttää. Ravitsemuksen asiantuntijoiden mukaan runsas tyydyttyneen rasvan saanti nostaa riskiä sairastua 2. tyypin diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen, joihinkin syöpiin ja sydän- ja verisuonitauteihin.

Kaikki eivät kuitenkaan luota valtion sanelemiin suosituksiin tai välitä noudattaa niitä. THL:n mukaan Kainuussa ja Pohjanmaalla syödään monilta osin epäterveellisemmin kuin muualla Suomessa. Esimerkiksi Kainuussa mässäillään voilla ja syödään liian vähän kasviksia.

Tilanne käy ilmi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta. Kainuun keskussairaalan laillistettu ravitsemusterapeutti Eeva Nissinen huomaa epäterveelliset tottumukset myös työssään.

Myös Oulussa ja Joensuussa asuneen Nissisen mukaan Kainuussa on tyypillistä, että nuoretkin tekevät kastikkeen ruskistamalla jauhot voissa. Kainuussa kovan rasvan käyttö ei vaikuta olevan sidonnainen ikään.

– Täällä on paljon ikäihmisiä, jotka käyttävät margariineja ja öljyjä, mutta vastaavasti paljon nuoria, jotka käyttävät voita ja voiöljyseoksia, Nissinen kertoo.

Hän arvelee, että kovan rasvan suosio Kainuussa ei niinkään johdu tiedon puutteesta, vaan se on vanhemmilta opittu tottumus ja tapa.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalo kummastelee voin ja margariinin imagoeroja. Hän arvelee, että voin arvostus liittyy ruokaperinteeseen.

– Nykyisten isovanhempien sukupolvi muistaa ajan, jolloin voita ei ollut tuhlattavaksi, vaan se oli arvokas tuote. Tässä on myös vahva ruokakulttuurin perimä, sillä monen arvostetun keittiön maut perustuvat voin aromeihin.

Ihmiset ruoskivat itsensä ehdottomuuteen. Se turhauttaa välillä. Heli Kuusipalo

Ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee, mutta rasvavalinnat ovat merkittävä tekijä.

– Rasvan laatu on erityisen tärkeää. Tiedetään, että välttämättömät rasvahapot ovat ikään kuin vitamiineja, ja ne vaikuttavat ihmisen oppimiskykyyn, kehitykseen, mielialaan ja lihomiseen. Tasapaino on hirveän tärkeää, painottaa Kuusipalo.

Suomalaisten kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on laskenut reilusti 1970-luvulta lähtien, mutta ne ovat yhä yleisin kuolinsyy. Alueellisista eroista ei olla päästy 2000-luvun aikana eroon. Idässä ja pohjoisessa sairastetaan edelleen läntistä Suomea enemmän.

Esimerkiksi Kainuussa riski sairastua sepelvaltimotautiin tai aivoverisuonisairauteen suurin koko maassa.

– Kainuussa väestön ruokailutottumuksissa on erityisesti rasvan käyttöön liittyen paljon parantamisen varaa, toteaa THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen.

Kainuussa rasva-asiat nousivat tänä syksynä tapetille, kun Sotkamon ympäristö- ja tekninen lautakunta päätti kiireisenä asiana tarjota päiväkodeissa ja peruskouluissa myös kevytmaitoa ja voita. Muun muassa lääkärit valittivat Sotkamon päätöksestä, mutta kunnan lautakunta hylkäsi oikaisupyynnön.

Oikaisupyynnön hylkäämisestä on tehty valitus hallinto-oikeuteen, joten Sotkamon koulujen ja päiväkotien ruokalassa ei nähdä rasvaisempia maitotuotteita vielä hetkeen.

Pahamaineinen vetykäsittely on historiaa

Ravitsemusterapeutin pakeilla ihmisiä askarruttaa myös margariinin valmistusmenetelmä ja etenkin se, kuinka margariini saadaan kiinteään muotoon.

Nissinen muistuttaa, että margariinin valmistustapa on muuttunut rajusti.

– Öljyjä ei enää koveteta, vaan valmistuksessa käytetään kovia kasvirasvoja, kuten palmuöljyä tai kookosrasvaa. Silti kovan rasvan osuus on murto-osa voin kovan rasvan osuudesta.

– Kun tämän olen kertonut, niin olenpa saanut jonkun käyttämään margariinia voiöljyseoksen sijaan. Margariinit ovat välttämättömien rasvahappojen, kuten omega-3 ja omega-6, lähteenä todella tärkeä, Nissinen sanoo.

Ennen vanhaan margariineja tehtiin mistä tahansa öljystä ja vetykäsittelyllä margariinista saatiin kiinteää. Antero Lehtonen

Margariinikeskustelu on tuttua myös Suomen ainoaa margariinitehdasta pyörittävän Bunge Finland Oy:n toimitusjohtaja Antero Lehtoselle. Bunge valmistaa Raisiossa Keiju- ja Sunnuntai-tuotteita.

Jotkut jättävät margariinit hyllyyn pahamaineisen vetykäsittelyn pelon takia. Menetelmällä ei ole kuitenkaan kovetettu margariinia enää vuosikymmeniin – ei Suomessa, eikä Lehtosen mukaan muuallakaan Pohjoismaissa.

– Ennen vanhaan margariineja tehtiin mistä tahansa öljystä ja vetykäsittelyllä margariinista saatiin kiinteää, Lehtonen kertoo.

Sen sijaan margariinin koostumuksesta saadaan sopiva yhdistämällä pehmeään rasvaan, pääasiallisesti rypsiöljyyn, kasveista saatavaa kovaa rasvaa. Se voi olla palmuöljyä tai kookosöljyä. Margariiniin voidaan sekoittaa myös voita, mutta silloin kyse on voirasvaseoksesta.

Margariinitehtaalla rasvaosa sekoitetaan vesiosaan. Mitä matalampi margariinin rasvapitoisuus on, sitä enemmän siinä on vettä. Margariiniin lisätään myös erilaisia lisä-, ja säilöntäaineita: esimerkiksi suolaa, aromeja, vitamiineja, happamuudensäätöaineita ja beetakaroteenia, jolla vaikutetaan levitteen väriin.

Margariini pastöroidaan korkeassa lämpötilassa ja sen jälkeen jäähdytetään. Nykyään margariinin kovettaminen tarkoittaakin itse asiassa vain sen jäähdyttämistä, jolloin seos kiinteytyy rasiaan. Sen jälkeen erilaiset margariinituotteet matkaavat kaupan hyllylle.

"Lääkärit eivät ole ravitsemuksen asiantuntijoita"

Vaikka viralliset ravitsemussuositukset on laadittu laajan tutkimustiedon pohjalta, saa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos valtavasti palautetta, joka ei aina ole asiallista.

THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalon mielestä ruokakeskustelun ongelma on, etteivät kansa ja tutkijat aina puhu samaa kieltä. Esimerkiksi laihduttajien puhe hiilareiden välttelystä on tutkijan näkökulmasta älytön.

– Ravitsemustieteilijälle on järjetöntä sanoa, että syödään proteiinia, koska ei ole yhtään ruokaa, joka on pelkkää proteiinia. Yksittäisistä ravintoaineista puhuminen on kuin puhuisi kiinaa suomenkielisille.

Myös virallisia ravitsemussuosituksia kritisoivat vetoavat usein tutkimustuloksiin. Kuusipalo muistuttaa, että ravitsemuksesta ilmestyy viikoittain satoja julkaisuja, jotka voivat olla ristiriitaisia keskenään. Hänen mukaansa mukana on myös huonosti tehtyjä tutkimuksia.

– Julkaisujahan ilmestyy pilvin pimein, mutta ovatko kaikki vakavasti otettavia – mielestäni ei. Ristiriitaiselta näyttäviä tuloksia rasvoista voidaan saada koeasetelmilla, joissa on pieni osallistujamäärä ja sekoittavia tekijöitä.

Jos suuntaa ei saada muuttumaan, meillä on edessä isot haasteet. Eeva Nissinen

Ylipäätään virallisten suositusten kritisoijia on Kuusipalon mukaan Suomessa vain vähän.

– En ole kuullut kuin kahdesta lääkäristä Suomessa, jotka ovat eri mieltä, ja heidänkin erimielisyytensä perustuu ihan muihin tekijöihin kuin tieteelliseen näyttöön. Ylipäätään lääkärit eivät ole ravitsemuksen asiantuntijoita, sillä heidän koulutuksessaan ei ole ravintoasioita juuri ollenkaan.

Kuusipaloa harmittaa, että ravintokeskustelua käydään kielteiseen sävyyn.

– Kyse on kuitenkin kokonaisuudesta. Mielestäni on hienoa, että vaikka söisi viikon kinkkua ja voita kaksin käsin, sillä ei loppujen lopuksi ole merkitystä terveydelle, jos ruokailu on muuten tasapainoista ja ihminen liikkuu tarpeeksi.

– Ihmiset ruoskivat itsensä ehdottomuuteen. Se turhauttaa välillä.

"Aikapommi, joka vaatisi valtavasti työtä"

Myös Kainuun keskussairaalan laillistettu ravitsemusterapeutti Eeva Nissinen kaipaisi ruokaan liittyviin mielikuviin suhteellisuudentajua.

– Margariinista ollaan huolissaan, vaikka sitä käytetään leivällä pieniä määriä, mutta jos käytetään puolivalmisteita ja valmisruokia, sitä ei mietitä ollenkaan, että mikä kuorma siellä on lisäaineita.

Samaan aikaan kun terveysongelmien ennaltaehkäiseminen olisi ensiarvoisen tärkeää, on ravitsemusneuvonta kiven alla Kainuussa. Koko maakunnassa työskentelee julkisella sektorilla vain kolme laillistettua ravitsemusterapeuttia.

Vaikka kaikki lopettaisivat voin käytön, se ei korjaisi asiaa kokonaan, mutta kyllä se veisi myönteiseen suuntaan. Seppo Koskinen

Eeva Nissinen työskentelee tällä hetkellä yksin keskussairaalassa ja kaksi kollegaa kiertää kunnissa. Kaikkeen kysyntään ei millään pystytä vastaamaan.

– Tarvetta olisi ihan selvästi enemmän. Jo täällä sairaalassa tarvittaisiin etenkin lastenosastolle oma ravitsemusterapeutti.

Nissistä huolettaa Kainuun ikääntyvä väestö terveysongelmineen. Etenkin häntä hirvittää lasten lisääntynyt ylipaino. THL:n tutkimuksen mukaan noin viidesosa kainuulaisista lapsista on ylipainoisia.

– Se on aikapommi, joka vaatisi valtavasti työtä. Jos suuntaa ei saada muuttumaan, meillä on edessä isot haasteet.

Ihminen voi vaikuttaa terveyteensä liikkumalla ja syömällä terveellisesti ja monipuolisesti. Aivan kaikkeen omilla valinnoilla ei voi kuitenkaan vaikuttaa. THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskisen mukaan sydäntautisairastavuuden alueelliset erot selittyvät elintapojen, ruokavalion ja koulutustason lisäksi geneettisellä alttiudella.

Tutkijat ovat saaneet selville vahvaa näyttöä siitä, että itäisessä Suomessa on enemmän perinnöllistä alttiutta sydäntaudeille.

– Vaikka kaikki lopettaisivat voin käytön, se ei poistaisi sydäntautien itä-länsi-eroa kokonaan, mutta veisi myönteiseen suuntaan, huomauttaa Koskinen.

Presidentinvaalin ensimmäinen vaalikeskustelu Ylellä alkoi raväkästi sotaleikillä. Sen nimi oli "Tehtävä Itämerellä".

Ehdokkailta kysyttiin, kuinka he toimisivat, jos Suomelta pyydettäisiin apua tilanteessa, jossa Itämerellä olisi menossa aseellinen konflikti. Vastakkain olisivat Venäjän ja Naton joukot. Sotilaallista apua pyytäisivät Baltian maat.

Kysymys ei ollut helppo. Se aiheuttikin erilaisia vastauksia ja hienoista sekavuutta siitä, kuinka Suomi voisi toimia ja kuinka sen pitäisi toimia.

Kysymyksessä vedottiin ns. Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeeseen.

Matti Vanhanen (kesk.) ei lähtisi tarjoamaan sotilaallista apua. Laura Huhtasaari (ps.) auttaisi puolustamalla Suomen omaa aluetta.

Samalla linjalla oli myös Sauli Niinistö (Niinistön valitsijayhdistys).

– Lähdemme kuitenkin ensimmäiseksi varmistamaan meidän omat rajamme, Niinistö sanoi.

Tuula Haatainen (sd.) halusi enimmäkseen käydä keskustelua kotimaassa avun laadusta. Hieman samalla linjalla oli myös Merja Kyllönen (vas.), joka peräänkuulutti keskustelua eduskunnassa siitä, mihin kaikkeen Suomi on oikein sitoutunut. Se ei hänen mielestään ole kaikille lainkaan selvää.

Nils Torvalds (r.) oli sitä mieltä, että apua ei heru, koska Lissabonin artikla vaatisi EU:ssa yksimielisyyden, eikä hänen mukaansa sellaista saavuteta. Konflikti sitoisi väistämättä myös Ruotsin ilmatilan sotanäyttämöksi ja vaikuttaisi taas Suomen liikkumatilaan.

Pekka Haavisto (vihr.) oli velvotteistamme toista mieltä, sillä hänen mielestään Lissabonin sopimus velvoittaisi avunantoon. Olisiko se sotilaallista, hän ei suoraan sanonut.

Paavo Väyrynen (Väyrysen valitsijayhdistys) kuittasi ehdokkaiden kannanotot kovin sekavina. Hänen mukaansa Lissabonin sopimus ei velvoita sotilaallisen avun antamiseen.

– Jos sellainen tulkinta syntyy, silloin Euroopan unioni olisi Naton eurooppalainen pilari, Väyrynen sanoi.

Niinistöltä tivattiin myös sitä, mihin Suomi lopulta oikein kuuluu. Häneltä haluttiin vastaus hänen aiempaan lausumaansa, jonka mukaan "kriisitilanteessa syntyy liittoumia hakemuksilla tai ilman".

Niinistön mukaan jos Suomi kuuluu johonkin liittoumaan, niin sitten "länteen". Niinistön vastauksen voi katsoa yllä olevasta videosta.

Nicolas käyttäytyy levottomasti, jopa aggressiivisesti. Siiri kokee itsensä usein ahdistuneeksi. Samuelilla on adhd. Adhd on neuropsykiatrinen tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriö, joka altistaa psyykkisille häiriöille.

Kouluissa jo ykkösluokalla törmätään oppilaisiin, joilla esiintyy ammattiapua vaativia ongelmia.

– Koulupsykologeilla asiakkuuksia on eniten alakoulun toisella ja kolmannella luokalla, koulukuraattoreilla kuudennella luokalla, kertoo Espoon opiskeluhuollon vastuualuepäällikkö Merja-Riitta von Schantz.

Yle kysyi lastenpsykiatrian huippuosaajalta, miten on mahdollista, että jo 8-vuotiaalla lapsella on mielenterveysongelmia. Helsingin yliopistollisen sairaalan Hyksin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari sanoo, että toki lapsella voi esiintyä esimerkiksi masennustaipumusta, mutta elämänolosuhteet ovat heidän mielenterveytensä kannalta erityisen keskeisiä.

Lapsilla on Repokarin mukaan kehityksellisiä haasteita, jotka altistavat heitä psyykkisille häiriöille. Esimerkiksi adhd on vahvasti perinnöllinen häiriö.

Vakavampien häiriöiden syntymiseen olennainen riskitekijä on kasvuympäristön asianmukaisen tuen puute.

– Jos pitkän aikaa jää vaille kasvun tukea, tarvitsemaansa rakkautta, huolenpitoa ja myötätuntoa, niin se altistaa mielenterveyden häiriöille. Vakavat mielenterveyden häiriöt ovat lapsilla aika harvinaisia, mutta lievät ja keskivaikeat hyvin tavallisia.

Moni meistä tuntee lapsen jolla on mielenterveyden häiriöitä

Hyksin lastenpsykiatriseen hoitoon on tämän vuoden tammi-marraskuussa ohjattu yli 1 800 alle 13-vuotiasta mielenterveyspotilasta. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvin monet tuntevat lapsen, joka kärsii mielenterveyden häiriöistä. Tapausten määrä on ollut reippaassa kasvussa koko tämän vuosikymmenen. Viime vuodesta kasvua on 11 prosenttia.

Lähetteiden määrän kasvu ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että lapsilla olisi entistä enemmän mielenterveyden ongelmia tai että ne olisivat entistä vakavampia.

Syitä lähetteiden määrän kasvuun on monia, Leena Repokari arvioi.

– Lastenpsykiatrisesta hoidosta on lieventynyt häpeän leima. Aiemmin lähettäjänä oli koulu, päiväkoti tai lastensuojelu. Nykyisin vanhemmat hakevat itse aktiivisesti apua.

Leena Repokari lisää, että myös hoidon tarjontaa on lisätty. Hän laskee, että tämän vuosikymmenen alkuun verrattuna samoilla resursseilla otetaan Hyksiin hoitoon nykyisin yli tuplasti enemmän potilaita kuin ennen. Tehokkuus on siis lisääntynyt.

Samalla vakavien lastenpsykiatrian tapausten rinnalle hoitoon on ohjattu myös lieviä ja keskivaikeita tapauksia.

– Lapsista 10–15 prosenttia tarvitsee apua psyykkisiin häiriöihin. Mutta tarvitseeko kaikkien tulla lastenpsykiatriseen erikoissairaanhoitoon? Meillä pitäisi olla tehokkaita auttamisen menetelmiä jo paljon aikaisemmin.

Repokari ottaa esimerkeiksi tällaisista lapsia varhaisessa vaiheessa auttavista tahoista päiväkodin, koulun ja perusterveydenhuollon. Eli avainasemassa on se, miten lasta autetaan, ennen kuin hän joutuu hoitoon.

Hyksin toimialueeseen kuuluvassa Espoossa tähän on pyritty. Kaupunkiin on perustettu oma lastenpsykiatrian avohoitoyksikkö, jonka asiantuntijat antavat apua lasten ja perheiden kanssa työskenteleville kentällä, kuten kouluissa tai päiväkodeissa.

– Emme halua, että lapsi "lähetetään" jonnekin. Mietimme yhdessä, miten meidän asiantuntijamme voivat auttaa koulun tai varhaiskasvatuksen työntekijöitä. Haluamme auttaa lasta siinä ympäristössä, jossa hän on viitenä päivänä viikossa, kuvailee Espoon kaupungin Lasten terapiapalvelun ylilääkäri Anitta Rauvala.

– Ja sitten sieltä joukosta valitaan tänne avohoitoon ne lapset, jotka tarvitsevat lastenpsykiatrista hoitoa.

Espoossa lähetteiden määrä on harpannut ylös

Näin siis tavoitteissa. Käytännössä avohoitoyksikön palveluiden kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta ja niin nopeasti, että juuri tämän avun tuomisen lähemmäs lapsia kehittäminen on hidastunut. Espoossa lastenpsykiatrian lähetemäärät ovat kasvaneet selvästi enemmän kuin suurissa naapurikaupungeissa.

Anitta Rauvala toteaa, että kaikkien lasten ja perheiden parissa työskentelevien pitäisi olla samassa veneessä mukana lapsien hyvinvoinnin parantamiseksi: kouluterveydenhuollon, koulun muun henkilökunnan, opiskeluhuollon, varhaiskasvatuksen, lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ja myös lasten vanhempien hyväksi työskentelevien toimijoiden.

Opiskeluhuollosta vastaava päällikkö Merja-Riitta von Schantz vastaa Espoossa koulupsykologien ja -kuraattorien työskentelyalueesta. Hän sanoo, että ongelmat alkavat jo usein varhaiskasvatusiässä.

Alakoulussa koulupsykologit ja -kuraattorit työskentelevät usein työparina ongelmien ennaltaehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi. Myös luokanopettaja on mukana tässä työssä.

– Alakoulussa näkyy esimerkiksi itsesäätelyn haasteita, aggressiivisuutta ja ongelmia sosiaalisissa suhteissa. Kaverisuhteet eivät aina toimi.

Von Schantz kertoo, että koulupsykologi ja -kuraattori työskentelevät yksilöllisesti oppilaan kanssa, perheen kanssa ja myös koko luokan kanssa, jotta oppilas oppii toimimaan ryhmässä.

Oys: Arvaamaton maailmantilanne ahdistaa lapsia

Kaikissa Suomen yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä näkyy sama trendi kuin Uudellamaalla: lastenpsykiatrian lähetteiden määrä kasvaa.

Oulun yliopistolliseen sairaalaan on tämän vuoden tammi-lokakuussa tullut kymmenen prosenttia enemmän lastenpsykiatrian lähetteitä kuin viime vuonna.

Kasvu jatkuu maltillisemmin kuin edellisvuonna: vuodesta 2015 vuoteen 2016 lähetteiden määrä harppasi 45 prosenttia ylöspäin.

Oulussa lastenpsykiatrian vastuualuejohtaja, professori Hanna Ebeling arvioi, että arvaamaton maailmanlaajuinen turvallisuustilanne lisää lasten huolta ja ahdistuneisuutta.

– Ahdistuneisuuden lisääntyminen voi nostaa pinnan alla olevat psyykkiset ongelmat esiin.

Ebeling pohtii myös, miten koulujen ja varhaiskasvatuksen muutokset vaikuttavat lasten kehitykseen.

– Valtaosa pärjää hyvin, mutta pienelle osalle muutokset, kuten koulujen oman perusryhmän puuttuminen ja pienluokkien integrointi suurempiin, voivat olla liian kuormittavia.

Kys: 24/7-yhteiskunta tekee vaatimukset liian korkeiksi

Kuopion yliopistollisen sairaalan niin sanotulle kriisiosastolle on kirjoitettu tänä vuonna reippaasti toistasataa lähetettä. Osastolla hoidetaan neljän maakunnan alueelta tulevia potilaita, esimerkiksi vaikeasti aggressiivisia lapsia, joiden tilanne koulussa tai sijoituspaikassa on kriisiytynyt. Nousua viime vuoden määristä on yli neljännes.

Myös avohoidon puolella lähetteitä on kirjoitettu lähes neljännes enemmän kuin viime vuonna.

Osastonylilääkäri Kaarina Kemppinen kuvailee lähetteiden määrän kasvun syiksi pitkälti samoja, sekä positiivisia että negatiivisia asioita kuin Helsingissäkin on havaittu. Mutta uusiakin selityksiä löytyy.

– 24/7-yhteiskunta tekee arjen rajojen pitämisen sekä vanhemmille että lapsille haastavaksi. Vaatimukset selviämiselle ovat usein liialliset.

Kemppinen arvioi myös, että perheet ovat kuormittuneita: on taloudellisia ongelmia, työttömyyttä, työstressiä ja vanhempien psyykkistä sairastamista. Ja siihen päälle päihteiden käyttöä.

Varsinais-Suomi: Pohjoisella aluepoliklinikalla 42 prosentin kasvu lähetteiden määrässä

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella lastenpsykiatrian lähetteiden määrien kehityksessä on melkoisia alueellisia eroja. Turun ja niin kutsuttujen eteläisten poliklinikkojen alueella on havaittavissa nousua, mutta ei kovin dramaattista.

Sen sijaan niin kutsuttujen pohjoisten poliklinikkojen tilanne on toinen.

Pohjoisten klinikkojen alueelle kuuluvat esimerkiksi Turun pohjoispuolen muuttovoittoiset lähikunnat, kuten Raisio ja Rusko, ja rannikon Uusikaupunki. Täällä lastenpsykiatrian lähetteiden määrä on kasvanut vuodessa 42 prosenttia.

Lukema ei mahdu enää normaalin vuosivaihtelun piiriin, sanoo lastenpsykiatrian vastuualuejohtaja Taina Juvén Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä. Hänen mielestään kasvulle voi löytää sekä myönteisiä että kielteisiä selityksiä.

– Toisaalta tämä voi kertoa siitä, että lapset voivat huonommin tai että erikoissairaanhoitoon tulee "turhia" lähetteitä. Toisaalta tämä voi kertoa, että asioihin puututaan paremmin ja että palvelut löydetään paremmin kuin ennen.

Taina Juvénin mukaan Tyksissä on myös kehitetty toimintatapaa, jossa lastenlääkärit käyvät terveyskeskuksissa ja kouluissa tarjoamassa asiantuntija-apua.

Tays: Ovatko kunnat "pantanneet" lähetteitä aiemmin?

Tays Pirkanmaalla on vastaanottanut marraskuun loppuun mennessä vajaat 800 lastenpsykiatrian lähetettä. Kasvua viime vuoden vastaavasta ajankohdasta on peräti 24 prosenttia.

Lastenpsykiatrian vastuualuejohtaja Mirjami Mäntymaa luettelee pitkän litanian mahdollisia syitä nopeaan kasvuun.

Hän esittää useita keskeisiä lasten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä: Saako lapsen perhe tarpeeksi tukea esimerkiksi sosiaalipalveluista, perhetyöstä tai vanhempien itsensä hoitoon? Saako lapsi riittävää tukea erityisvaikeuksiinsa päivähoidossa ja koulussa?

– Myös lastensuojelun toimintavaikeudet ja liian vähäiset resurssit heijastuvat lastenpsykiatristen palvelujen tarpeeseen.

Mäntymaa pohtii myös, ovatko jotkut kunnat säästäneet säästäneet "panttaamalla" lähetteitä, joiden määrä sittemmin olisi ryöstäytynyt käsistä.

Esimerkiksi 1990-luvun laman aikaan lasten hoitoon ohjaaminen lisääntyi vasta laman jälkeen, kun taloustilanne alkoi kohentua.

Juttua on tarkennettu 14.12. kello 13:26 lisäämällä jutun alkuun lyhyt kuvaus adhd:sta.

Lue lisää:

Psykiatrian lähetteet lisääntyneet rajusti ympäri Suomea – asiantuntijat eivät löydä ilmiölle selitystä

Miten lapsen eri pelkoihin pitäisi suhtautua? Katso lastenpsykiatrin vinkit

Koulupsykologeista on edelleen huutava pula, mutta nuorten kynnys jutella on madaltunut – eniten nuoria huolettaa stressi

Muualla lisää aiheesta:

”En koe, että painiminen kuuluu opettajan todelliseen työnkuvaan” – Luokat pullistelevat erityislapsia Helsingin seudulla, eikä yksin jäävien opettajien aika riitä kaikille (Helsingin Sanomat)

Lastenpsykiatrian juuret ja siivet (Duodecim-lehti)

Valtio on myynyt sotilaskohteitaan aikaisemminkin, mutta Kotkassa sijaitsevassa historiallisessa Kyminlinnan rakennuksissa on oma haasteensa. Vaikka 200 vuotta sitten rakennettu suuri linnake onkin säilynyt osumitta, siinä riittää työnsarkaa.

– Kohde on ainutlaatuinen. On vain yksi Kyminlinna. Samalla se on yksi haasteellisimmista kohteista, joita meillä on ollut myynnissä. Monet aiemmat kohteet eivät ole olleet näin kauan tyhjillään, tunnustaa myyntipäällikkö Asko Taskila Senaatti-kiinteistöistä.

Valtion Senaatti-kiinteistöt myy Kyminlinnasta 6,7 hehtaarin alueen, jolla sijaitsee sotilasrakennuksia 1800-luvun alusta. Rakennukset ovat olleet tyhjillään tai vähäisessä käytössä sen jälkeen kun Puolustusvoimat lähti Kyminlinnasta vuonna 2005. Näin ollen rakennusten kunto on päässyt rapistumaan.

Ostajalta vaaditaankin osaamista hoitaa ja kunnostaa suojeltuja rakennuksia.

– Rakennukset ovat korjattavissa ja kunnostettavissa. Tilanne ei ole paha ollenkaan, kuvailee Museoviraston kulttuuriympäristön suojelun osaston osastojohtaja Mikko Härö.

– Muureissa on sellaisia osia, jotka eivät ole turvallisia tällä hetkellä käyttöä ajatellen. Jos aluetta otetaan käyttöön, sitä pitää vielä turvallistaa ja rakentaa, kertoo kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kotkan kaupungilta.

Menetti tarkoituksensa juuri kun valmistui

Kyminlinna on suurista linnoituksista ainoa lähes kaikkine etuvarustuksineen säilynyt Kaakkois-Suomen linnoitus.

– Se on omalaatuinen ja mielenkiintoinen kohde. Olkoonkin, ettei siihen liity sotatoimia tai muuta dramatiikkaa, kertoo Museoviraston Mikko Härö.

Venäläiset rakensivat Kyminlinnan Ruotsin vastaiselle rajalle 1800-luvulle tultaessa. Se kuului Ruotsinsalmen merilinnoituksen kanssa Pietarin suojaksi rakennettuun linnoitusvyöhykkeeseen.

– Linnoitus on meidän 1700-luvun poliittisen sotahistorian keskeisen ilmiön aivan viimeisiä ilmentymismuotoja, Härö kertoo.

Vuosi valmistumisensa jälkeen se kuitenkin menetti sotilaallisen merkityksensä, kun Ruotsin ja Venäjän välinen raja siirtyi Kymijoelta Tornionjokeen vuonna 1809. Kyminlinna toimi venäläisenä varuskuntana aina Suomen itsenäistymiseen asti.

Kyminlinnan ainoa taistelu käytiin Suomen sisällissodassa huhtikuussa 1918, jolloin saksalainen joukko-osasto hyökkäsi linnoituksessa olevia punakaartilaisia vastaan.

Linnakkeessa toimi 1920-1930-luvulla karjalaisille ja inkeriläisille tarkoitettu pakolaiskeskus sekä keuhkotautiosasto. Talvisodasta lähtien Kyminlinna oli Puolustusvoimien käytössä.

Viime vuodet linnoituksen alueella on toiminut kesäteatteri ja vanhojen ajoneuvojen harrastajien yhdistys.

Tällä kertaa myynnissä vain pieni pala linnoitusta

Linnakkeen myymisestä on käyty neuvotteluja aiemminkin. Silloin neuvoteltiin koko Kyminlinnan noin 80 hehtaarin alasta, kun nyt kaupan on vain murto-osa siitä.

– Sanotaan näin, etteivät ne olleet hirveän vakavia neuvotteluja kuitenkaan, kuvailee Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Asko Taskila.

– Silloin käytiin neuvotteluja ilman että valtion eri toimijoilla oli minkäänlaista käsitystä Kyminlinnan tulevaisuudesta, suojelusta ja muusta käytöstä, kertoo Museoviraston osastojohtaja Mikko Härö.

Nyt puolestaan on, sillä valtiovarainministeriö teetti Kyminlinnasta hoito-, käyttö- ja kehittämissuunnitelman, joka valmistui viime vuonna. Suunnitelman mukaan alueesta voidaan myydä rakennukset kattava osa ja suurin osa Kyminlinnan maista siirretään Metsähallitukselle. Vielä siirto ei ole toteutunut.

Museovirasto ei ollut saanut tietoa, että kohde on laitettu jo myyntiin. Se aikoo seurata silti tilanteen kehittymistä.

– Ostajan on oltava uskottava toiminnallisesti ja taloudellisesti. Kyminlinnan käytön tulee liittyä alueen kehittämiseen eikä se saa olla ristiriidassa alueen muiden kehittämistarpeiden kanssa, Härö linjaa.

Kyminlinna luetaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi. Voimassa olevaa asemakaavaa ei ole, mutta osayleiskaavassa Kyminlinnalle on osoitettu suojelumerkintöjä.

Kaupungilla toiveita mutta ei ostohaluja

Valtio ei odota kaupasta suuria tuottoja eikä sillä ole painetta myydä Kyminlinnaa millä tahansa ehdoin.

– Tarjouskilpailulla haemme erilaisia tarjouksia. Ovat ne sitten rahallisia tai muita, miten joku lähtisi sitä kunnostamaan. Haluamme rakennukset käyttöön, jotta niitä voi suojella, kertoo Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Asko Taskila.

Alueen kehittämistä on valmisteltu yhteistyössä Kotkan kaupungin kanssa. Kaupunkikin odottaa alueelle elämää.

– Toivoisin, että siihen sijoittuu viisas yritys, jolla on paljon kulttuuritahtoa ja riittävät resurssit korjata vanha rakennuskanta kuntoon, kertoo kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kotkan kaupungilta.

– Siellä voisi olla palveluja sekä tapahtumille että matkailijoille, ja miksei sitten ihan kotkalaisille virkistyjille.

Kaupunki ei kuitenkaan ole aikeissa lunastaa kohdetta itselleen.

– Ei ole ehkä ensimmäinen vaihtoehto, mutta ajattelen että meidän on hyvä käydä tässä vaiheessa sisäinen keskustelu, että mikä on meidän valinta asian suhteen. Tähän asti kaupunki on katsonut, ettei ole resursseja pitää kyseisestä kansallisomaisuudesta huolta, Hannonen kertoo.

Puolustusvoimien alueita Kotkan seudulta aiemmin hankkinut kotkalainen liikemies Ismo Räty kertoi Kymen Sanomille, ettei hän aio ostaa Kyminlinnaa. Räty on aiemmin ostanut esimerkiksi Puolustusvoimien käytössä olleet Rankin ja Kirkonmaan saaret Kotkan edustalla.

Alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo on vetäytynyt ehdokkuudesta euroryhmän työryhmän puheenjohtajaksi. Saarenheimo itse vahvisti tiedon.

Euroryhmän työryhmän puheenjohtajaksi nousee hollantilainen Hans Vijlbrief. Lopullinen päätös tehdään perjantaina työryhmän puhelinneuvotteluissa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo, että Saarenheimo vetäytyi itse kisasta, koska hollantilainen ehdokas keräsi enemmän kannatusta ryhmässä.

– Meillä oli erittäin hyvä ehdokas, Orpo korostaa.

Orpon mukaan Vijlbrief on kuitenkin hyvä valinta, koska Hollanti edustaa ryhmässä samanlaisia näkemyksiä kuin Suomi.

– Poliittisesti asiaa olisi voitu jatkaa. Kyseessä on kuitenkin virkamiesryhmä ja halusimme, että päätös on yksimielinen, Orpo sanoo.

Euroryhmän työryhmä valmistelee ministerikokouksissa käsiteltävät asiat. Saarenheimo edustaa työryhmässä Suomea.

Orpo teki Saaarenheimon valinnan eteen, koska hänen mukaansa tehtävä on erittäin vaikutusvaltainen. Orpo sanoi aiemmin pitävänsä työryhmää jopa ministereistä koostuvaa euroryhmää tärkeämpänä, vaikka työryhmä ei juuri näy julkisuudessa.

Ryhmän nykyinen puheenjohtaja, itävaltalainen Thomas Wieser, jää eläkkeelle tammikuussa.

Hollantilainen Vijlbrief aloittaa ryhmän puheenjohtajana helmikuun alussa.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa kertoo, kuinka yksi vuoden parhaista meteoriparvista on runsaimmillaan tulevana yönä. Geminidit nimittäin liitävät tähtitaivaalla tiuhaan tahtiin.

Geminidien parven tähdenlennot ovat runsaimmillaan noin kello kahden aikaan aamuyöstä. Ursan mukaan voi näkyä jopa 70 geminidiä tunnissa.

Harmillisesti pilvisyys peittää meteoriparven järjestämän tähtitaivaan näytöksen. Sääennusteen mukaan nimittäin vain harvat aivan pohjoisessa pääsevät näkemään tähdenlentoja tulevana yönä.

– Koko Suomi on aika lailla pilvien alla. Todennäköisimmin selkeää aluetta löytyy aivan Ylä-Lapista, eli Utsjoki ja kenties Kilpisjärven tienoo. Pilvilautta leviää sinnekin aamuun mennessä, sanoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Pohjoisessa kannattaa siis katsoa taivaalle, sillä geminidien näkeminen on tulevana yönä harvinaista herkkua.

– Jos hyvä tuuri käy, niin Ahvenanmaalla pilvisyys voi rakoilla vähän. Mahdollisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella saattaa olla pilvipeitteen repeilyä siellä täällä. Mutta saa aika tuuri olla, että tähdenlennon näkee, Huutonen summaa.

Jos yrittää onneaan tulevana yönä, niin Ursa neuvoo Facebookissa kohdistamaan katseen ylös keskelle taivasta. Yhdistyksen mukaan geminidit näyttävät tulevan Kaksosten tähtikuvion suunnalta, ja ne leviävät sieltä ympäri taivasta, eli tähtikuvion löytäminen ei ole tärkeää.

– Mitä pidempään ulkona tarkenee oleilla, sitä enemmän tähdenlentoja voi nähdä, joten kannattaa pukeutua lämpimästi ja ottaa vaikka kuumaa juotavaa mukaan. Kannattaa kiinnittää huomiota havaintopaikan pimeyteen – mitä vähemmän keinovaloja, sitä himmeämmät tähdenlennot tulevat näkyviin, Ursa kirjoittaa.

Eikä toivoaan kannata heittää, vaikka geminidit jäisivät näkemättä maksimin aikaan. Ursan mukaan nimittäin geminidejä voi nähdä vielä 17. päivään asti.

Aiemmassa tiedotteessaan tähtitieteellinen yhdistys kuvailee geminidejä muun muassa näin:

– Geminidit ovat tähdenlennoiksi verraten hitaita, viipyen taivaalla sekunnin tai pari. Ne jättävät usein jälkeensä vanoja, jotka saattavat viipyä taivalla useita sekunteja, jopa minuutteja. Geminidien mukana on todennäköisesti useita kirkkaita meteoreja. Parven tähdenlennot näyttävät toisinaan hiukan kellertäviltä.

Sosiaali- ja terveysministeriö saattaa vielä viime metreillä kajota vuodenvaihteessa voimaan tulevaan erikoissairaanhoidon keskittämisasetukseen.

Asetuksessa keskitetään muun muassa vaativia leikkauksia ja sydänhoitoja maakuntien keskussairaaloista yliopistosairaaloihin. Keskussairaaloiden pitäisi kuitenkin edelleen pystyä tarpeen tullen tekemään samoja hoitoja päivystyksessä. Tätä ristiriitaa osa keskussairaaloista on arvostellut rankasti.

– Yksi meidän ylilääkäri kuvasi tilannetta sanomalla, että on kuin hyvällä säällä vain tietyt lentokapteenit saisivat lentää, mutta huonolla säällä kuka tahansa saisi lentää, sanoo Pohjois-Karjalan keskussairaalan johtajaylilääkäri Juha Mustonen.

Asetuksen tavoitteena on etenkin vähentää erikoissairaanhoidon menoja.

Lääkärit vetosivat ministeri Risikkoon

Keskiviikkona Joensuun sairaalan ylilääkärit vetosivat vielä kaupungissa vierailleeseen sisäministeri Paula Risikkoon (kok.). Lääkärit ehdottivat, että keskittämisasetus vielä kumottaisiin ja valmisteltaisiin uudelleen. Heidän mukaansa sairaalasta häviää laajaan päivystykseen vaadittava osaaminen, kun vaativia toimenpiteitä viedään muissa sairaaloissa tehtäviksi.

Torstaiaamuna Risikko toi joensuulaisten murheet hallituksen reformiministeriryhmän kokoukseen. Siellä ministerit sopivat, että sosiaali- ja terveysministeriö tarkastelee, mitä asialle voi tehdä.

– Luvattiin, että ministeriö selvittää Joensuun tilanteen. Tarkastellaan, koskeeko sama asia kaikkia 12 laajan päivystyksen sairaalaa, tiivistää sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila kokouksen annin.

Asian ministeriryhmään vieneen Paula Risikon mukaan on muitakin keskussairaaloita, joita asetus huolestuttaa. Todennäköisesti tilanne on enemmän tai vähemmän samankaltainen muissa laajan päivystyksen keskussairaalakaupungeissa, joissa ei ole yliopistosairaalaa: Porissa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Seinäjoella, Jyväskylässä ja Rovaniemellä. Yliopistosairaaloihin asetus tuo lisää työtä ja sitä kautta lisää tuloja.

Pohjois-Karjalan keskussairaalan johtajaylilääkäri Juha Mustosen korviin tieto asetuksen mahdollisesta avaamisesta kuulostaa erittäin hyvältä. Uudistusta on perusteltu muun muassa kustannusten kasvun suitsimisella, mutta Mustosen mielestä se ei pidä paikkaansa Joensuun kaltaisten keskussairaaloiden kohdalla.

Lisäksi häntä huolestuttaa, että kun vaativat toimenpiteet viedään yliopistosairaaloihin, erikoislääkäreitä ei enää kiinnosta työskennellä maakuntasairaaloissa. Joensuussa tästä on ehkä jo merkkejä siinä, että kahta avoinna olevaa kardiologin virkaa ei ole saatu täytettyä.

– Onpa loistava uutinen [jos asetus avataan], pitkästä aikaa! Mustonen puuskahtaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila ei vielä torstaina osannut sanoa, kuka asiaa ryhtyy selvittämään. Hänen mukaansa mitään muutoksia ei kuitenkaan ehditä tekemään ennen kuin asetus tulee voimaan.

– Vaikka tahtotila olisi, säädösprosessi vie enemmän kuin kaksi tai kolme viikkoa. Asetuskin vaatii aina kuulemismenettelyn, mikä vie vähintään kuukauden.

Tämä ei kuitenkaan häiritse ainakaan Joensuussa. Johtajaylilääkäri Mustosen mukaan Pohjois-Karjalan keskussairaala aloittaa vasta tammi–helmikuussa neuvottelut toimenpiteiden keskittämisestä.

– Jos asetusta muutetaan, mitään vahinkoa ei ole vielä tapahtunut, hän uskoo.

Uudistusta on valmisteltu vuosikymmen

Jos ministeriö päätyy vielä kajoamaan keskittämisasetukseen joensuulaisten lääkärien evästämänä, se on aikamoinen käänne. Risikon kutsui sairaalaan paikallinen kokoomuspoliitikko Aulikki Sihvonen, joka työskentelee itsekin leikkaussalihoitajana.

– Meillä oli kova huoli siitä, miten keskittämisasetus kohtelee keskussairaaloita. Halusin sitten, että kaverit saa kertoa suoraan ministerille, että miltä se näyttää. Käytiin tosi kiva pieni keskustelu, Sihvonen kuvaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila arvioi kuitenkin, että vaaditaan "erityisen hyvät perusteet", jotta keskittämisasetus kannattaisi vielä avata.

– Uudistusta on enemmän tai vähemmän valmisteltu kymmenen vuotta. Tiedän, että jo parin hallituksen aikana on leikkauksia yritetty valtakunnassa keskittää, ja se on aina ollut kivulloista. Kuulostaa vähän kummalliselta, että loppukiri tulisi, hän miettii.

Klo 21.16: Tarkennettu muotoilua reformiministerityöryhmän kokouksesta. Sosiaali- ja terveysministeriö tarkastelee, mitä asialle voi tehdä. Aiemmin jutussa luki, että ministeriö ryhtyy tutkimaan asiaa.

Jokin aikaa sitten helsinkiläiseen 358-mainostoimistoon tuli yllättävä yhteydenotto: Kardashian Jenner Communicationsin markkinointiosastolta kysyttiin, olisiko toimistolla kiinnostusta tehdä 3D-animaatiota Kylie Jennerin uudelle kosmetiikkabrändille.

Vastaus oli myönteinen – tietenkin. Kylie Jenner on paitsi tyyli-ikoni, myös yksi tämän hetken kohutuimmista julkkiksista. Kardashians-tositelevisiosarjasta tunnetuksi tulleella Jennerillä on esimerkiksi Instagramissa huimat sata miljoonaa seuraajaa.

Instagram on myös ollut koko projektin primus motor. 358:ssa ryhdyttiin taannoin kehittämään uusia työ- ja markkinointitapoja: demoja on tehty paljon ja niitä on lähetetty Instagramiin erilaisilla animaatiohin liittyvillä hashtageilla. Instagramista löytyy myös valtava määrä testausmielessä tehtyjä 3D-animaatioita, joita lähetetään julkaisualustalle vain katsottaviksi.

Yhdysvalloissa Instagramin merkitys esimerkiksi mainosalalla on hyvin erilainen kuin Suomessa. Vaikuttaa siis siltä, että Jennerin taustajoukot ovat haravoineet Instagramia pitkään ja hartaasti ja vihdoin löytäneet etsimänsä. Ensimmäinen kontakti tapahtui 358:lla työskentelevän motion designerin Oscar Böckermanin Instagram-tilin kautta. Lopullinen Jenner-animaatio on Böckermanin ja 3D Artist Harry Ahokkaan käsialaa.

– Tällainen työtapa tulee vähitellen rantautumaan Suomeenkin. Eli Instagram saattaa olla se väline, joka ratkaisee vaikkapa jonkun mainostoimiston seuraavan työtilauksen, Ahokas kertoo.

Kommunikoinnin pitää siis olla avointa, nopeaa ja kokeilevaa, eivätkä perinteiset, pitkät suunnitteluprosessit ole välttämättä enää realistisia.

– Tämä on tulevaisuuden tapa tehdä töitä, 358:n perustaja ja taiteellinen johtaja Ale Lauraéus toteaa.

Kylie ihastui animaatioon

Ennen kuin varsinainen työ alkoi, lakimiesten avustuksella käytiin läpi esimerkiksi salassapitosopimukset sekä sovittiin palkkiot. Tämän jälkeen ryhdyttiin keskustelemaan itse animaatiosta. Oscar Böckermanin mukaan Jennerin taustajoukoista sai vaikutelman, etteivät he olleet kovin montaa tällaista tilausta vielä tehneet.

– Referenssinä heillä oli eräs Tom Fordin huulipunamainos. Ryhdyimme sitten ehdottamaan heille erilaisia toteuttamistapoja, Böckerman sanoo.

Kylie Jenneriin suomalaisen mainostoimiston työntekijät eivät prosessin missään vaiheessa olleet suorassa yhteydessä.

– Hän on sen kokoluokan stara, että kyllä siellä on muita ihmisiä, jotka hoitavat tällaiset asiat hänen puolestaan. Lopputuloksen hän kuitenkin hyväksyi henkilökohtaisesti. Meille kerrottiin, että "Kylie loves it".

– Se oli kyllä hieno viesti, Ale Lauraéus komppaa.

Jatkoyhteistyö on avoin

Kardashianin julkkisperheen vaiheita seuranneet tietävät, että Kylie Jennerin, hänen sisarensa Kim, Kourtney ja Khloé Kardashianin sekä heidän äitinsä Kris Jennerin elämä on varsin ulkonäkö- ja rahakeskeistä.

Harry Ahokkaan mielestä Kardashianin perhe peilaa hyvin nykyaikaa.

– Sinun ei tarvitse olla missään superlahjakas tai erityisen taitava, riittää että olet cool. Se on monille se juttu. Taytyy tosin mainita, että etenkin Kris Jenner on tehnyt valtavasti töitä imperiuminsa eteen, eli eihän se ihan tyhjästä ole syntynyt.

Jatkoyhteistyöstä Kardashian-imperiumin kanssa ei ole vielä keskusteltu, mutta sekin lienee mahdollista.

– Kyllähän tämä hyvin poikkeuksellinen tilaus on. Ja suomalaisille yrityksille tämä on oiva esimerkki siitä, kuinka ostamista tapahtuu verkon ylitse ja Instagramin kautta, Ale Lauraéus summaa.

Videon voi katsoa täältä (Kylie Jennerin Instagram-tili).

Hirvimies ja riistanhoitopiirinsä yhteislupavastaava Lauri Karjalainen ajelee traktorilla lumia pihaltaan Simossa. Karjalaisen vanhempi metsästyskaveri haukahtelee häkissä ja uusi tulokas järsii hirvenluuta puuhun köytettynä. Kolmikolla ei ole kiire ainakaan hirvimetsälle.

– Kyllä nyt on pitänyt nostaa kädet pystyyn jo kaksi, kolme viikkoa sitten. Siellä on niin paljon lunta, että ei tämmöisiä pienikokoisia norjanharmaita auta viedä sinne tai käy huonosti.

Karjalainen viittaa kylässä tapahtuneisiin onnettomuuksiin, jossa hirvikoirat ovat olleet osallisina. Simossa on menetetty alkutalven hirvijahdissa ainakin kolme metsästyskoiraa.

– Minun tiedossa on jo kolme koiraa, jotka on hirvi tappanut. Tämmöisellä kelillä koirat eivät pääse pakoon ja pitkäjalkainen hirvi polkee ne jalkoihinsa. Kahdella tiedän olleen sisäisiä verenvuotoja ja yksi sai iskun sorkasta suoraan päähän, niin että silmät pullahtivat saman tien ulos, Karjalainen kertoo.

Lauri Karjalainen sanoo hyvin koulutetun hirvikoiran menevän rohkeasti hirven lähelle.

– Hyvän metsästyskoiran kuuluukin olla siinä pyynnissä mukana ja mennä hirvelle haukkumaan. Umpihangessa se on vaarallisempaa, ja tietysti mitä useampi hirvi siinä on haukuttavana.

Hirvestys ei houkuta umpihangessa

Karjalaisen mukaan metsästysmaille pääsee nyt ainoastaan moottorikelkoilla.

– Tainivaarastakin kun mennään Vellilampi-Tainivaara alueelle, niin siinä pitää ajaa kelkalla noin parikymmentä kilometriä. Sellaisella matkalla saattaa jo tunteetkin jäähtyä ja enää ei niin paljon halutakaan lihaa, Karjalainen veistelee.

Metsissä pystyisi nyt parhaiten liikkumaan suksilla, sillä hanget ovat hyvin upottavia roudan puuttumisen vuoksi. Toisaalta ojat ovat sulia ja niissä kastuneet sukset keräävät pohjiinsa kaiken lumen, että kovin sukkelaa ei ole suksellakaan tarpoa.

– Yksi seura on vasta saanut luvat täytettyä. Kyllä luulen, että nyt tuli ennenaikainen joulu monelle porukalle, koska metsästysmaille kulku on niin huonoa.

Jahdin vaikeutumisen vuoksi Lapin hirvenkaatoluvista voi jäädä käyttämättä lähes kolmannes. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Lapissa on nyt käytetty runsaat seitsemänkymmentä prosenttia luvista. Hirviä on saatu yhteensä runsaat 6800. Kaatamatta on noin 2500 lupahirveä.

Jahtikausi jatkuu vuoden loppuun asti.

Eteläisessä Irakissa sijaitsevassa vankilassa pantiin täytäntöön massiivinen kuolemantuomio. Peräti 38 ihmistä hirtettiin samana päivänä. Heitä syytettiin kuulumisesta joko al-Qaidaan tai Isisiin. He olivat irakilaisia, mutta yhdellä oli myös Ruotsin kansalaisuus.

Viime syyskuussa samassa irakilaisvankilassa hirtettiin 42 ihmistä.

Ihmisoikeusjärjestöt huolissaan

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty on useasti ilmaissut huolensa kuolemanrangaistuksen käytöstä Irakissa. Järjestön mukaan Irak on yksi maailman kärkimaista kuolemanrangaistusten täytäntöönpanojen määrässä.

Myös Human Rights Watch on kritisoinut sekä Irakin hallitusta että kurdiviranomaisia epäiltyjen jihadistien massaoikeudenkäynneistä.

Järjestön mukaan epäiltyjä syytetään vain kuulumisesta Isisiin eikä heidän tekojensa mahdollista vakavuutta arvioida mitenkään.

Otsikkoa muokattu 20:38 "epäillyille" vaihdettu sanaan "tuomituille".

Lappeenrannan kaupunki päätti tänä syksynä luopua Matkahuollon seutulipuista. Päätös herätti närää ihmisissä, jotka kulkevat pitkää työmatkaa julkisilla kulkuneuvoilla. Heidän matkalippujensa hinta olisi noussut tuntuvasti ensi vuoden alusta lähtien.

Esimerkiksi lappeenrantalaisen Tiina Lavikan kuukausilipun hinta olisi ensi vuonna ollut pahimmillaan 377 euroa kuukaudessa. Tällä hetkellä hän maksaa siitä seutulipun hinnan eli 70 euroa kuukaudessa. Työmatkaa hänellä on Lappeenrannasta Savitaipaleelle 40 kilometriä.

Lappeenranta ja Matkahuolto ovat nyt alkaneet neuvotella ja pohtivat, voisiko seutulipun korvata palvelusetelillä. Näin ollen vältettäisiin hurjat hinnannousut linja-autolla tehtäviin työmatkoihin.

Ylen juttu pani liikettä sopuun

Matkahuolto otti yhteyttä Ylen julkaiseman "Lappeenrannassa bussikorttiin hurja korotus – 40 kilometrin työmatkan hinnaksi 377 euroa kuukaudessa" -artikkelin jälkeen Lappeenrannan kaupunkiin.

Joukkoliikennepäällikkö Olli Hirvonen kertoi aiemmin Ylelle, ettei Matkahuolto ole ollut yhteydessä kaupunkiin, vaikka he ovat yrittäneet selvittää palvelusetelin käyttöönottoa seutulipun tilalle.

– Nyt otimme yhteyttä Lappeenrannan kaupunkiin. Olemme miettineet, että olisiko joissakin kunnissa käyttöön otettu palvelusetelikokeilu ratkaisu ongelmiin, sanoo toimitusjohtaja Jarmo Oksaharju Matkahuollosta.

Matkahuolto ja Lappeenrannan kaupungin virkamiehet aikovat tehdä päätöksen nopeasti.

– Jos kaikki menee niin kuin Matkahuollon kanssa puhuimme, niin saisimme palvelusetelin käyttöön helmikuun alusta, ettei katkoksia asiakkaille tulisi, sanoo joukkoliikennepäällikkö Olli Hirvonen.

Poliitikot ja virkamiehet tietämättömiä päätöksen vaikutuksista

Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunta päätti kokouksessaan syyskuussa luopua Matkahuollon seutulipusta. Lautakunnan puheenjohtaja Joonas Grönlund (kok.) kertoo, että heille ei kerrottu lippujen hinnannoususta, kun päätöstä tehtiin.

– Meille asia esiteltiin vain siten, että haluttiin luopua kahden järjestelmän päällekkäisyydestä, sanoo Grönlund.

Hinnannousu aiheutti myös ihmetystä kaupungin virkamiehissä. Asiaa lautakunnalle valmistellut elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi ei itsekään tiennyt, että kuukausilipun hinta nousisi sadoilla euroilla. Hän muun muassa kehotti katsomaan, miten työmatkalaiselle tulisi edullisimmaksi ostaa yksittäisiä matkoja ennakkoon netistä usean sadan euron kuukausilipun sijaan.

Lautakunnan puheenjohtaja Joonas Grönlund haluaa vielä käsitellä asiaa.

– Onhan tämä ihan outoa. Kyllä tähän asiaan pitää vielä palata.

Mallia muualle Suomeen, kun seutulippu loppuu kaikkialla?

Matkahuollon seutulippu loppuu kokonaan kaikkialla Suomessa vuonna 2019, jolloin uuden joukkoliikennelain siirtymäaika loppuu. Seutulipun tilalle on nyt mietittävä erilaisia malleja, joista yksi voisi olla palveluseteli.

– Me voimme nyt kevään aikana kokeilla, miten tämä malli soveltuu muidenkin kuntien tarpeisiin, toteaa joukkoliikennepäällikkö Olli Hirvonen Lappeenrannan kaupungilta.

Palveluseteliä joukkoliikenteessä on kokeiltu muun muassa Asikkalassa, Sysmässä, Padasjoella, Urjalassa ja Juvalla.

Palvelusetelissä osan hinnasta maksaa linja-autoa käyttävä asiakas ja osan maksaa kunta tai kaupunki. Näiden yhteenlaskettu summa menee liikennöitsijälle. Matkahuolto ottaa välistä sille kuuluvan muutaman prosentin provision.

Vuoden 2018 presidentinvaalin tentit käynnistyivät Ylellä torstaina kello 21.05, kun kahdeksan presidenttiehdokasta keskusteli ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Yle välitti suuren vaalikeskustelun suorana TV1:ssä ja verkossa Yle Areenassa. Verkossa keskustelua voi seurata myös hetki hetkeltä päivittyvässä artikkelissa.

Yleisöllä on mahdollisuus äänestää Yle.fi-sovelluksella, ketkä onnistuivat keskustelussa parhaiten. Ilmaisen sovelluksen voi ladata täältä. Palvelu vaati kirjautumisen.

Ehdokkaista ei tarvitse valita vain yhtä mielestään, sillä heitä saa äänestää useampia. Yhdelle ehdokkaalle saa kuitenkin antaa vain yhden äänen. Äänet annetaan ehdokkaille sydämillä.

Äänestyksen tilanne päivittyy sovelluksessa reaaliaikaisesti.

Äänestys päättyy puolilta öin. Tulokset julkistetaan välineissämme pian äänestyksen päättymisen jälkeen.

Lue myös:

Ylen vaalikone julkaistu: Niinistö panttaa yhä Nato-kantaansa – ”Jäsenyys on täysin riippuvainen olosuhteista”

Toimittajalta: Miksi presidenttiehdokkaita sinutellaan ja muita kysymyksiä vaaligalleriasta

Unto Hämäläisen kolumni: Löytyykö presidenttiehdokkaista niin paljon eroja, että saadaan toinen kierros?

Ylen vaalikone uudistui – Nyt näet presidenttiehdokkaiden vastaukset suoraan kysymyksen yhteydessä

Yhdysvallat aikoo koota kansainvälisen liittouman torjumaan Iranin toimia. Tavoitteena on vastustaa Iranin toimia erityisesti Jemenin konfliktissa.

Yhdysvaltain YK-lähettiläs Nikki Haley kertoi suunnitelmista esitellen samalla Jemenistä Saudi-Arabiaan ammutun ohjuksen jäännöksiä, jotka hänen mukaansa ovat iranilaista alkuperää.

Haleyn mukaan Iran toimitti ballistisen ohjuksen Jemenin kapinallisille, jotka ampuivat ohjuksen Saudi-Arabiaan Jemenistä 4. marraskuuta. Ohjus tuhoutui lähellä Riadin lentokenttää.

Haleyn mukaan se on todiste siitä, että Iran on sotkeutunut Jemenin konfliktiin aseistamalla huthi-kapinallisia.

Yhdysvallat katsoo todisteiden osoittavan kiistattomasti, että Iran rikkoo YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia.

Iranin ydinohjelmasta tehdyn sopimuksen vahvistava päätöslauselma kieltää Irania myymästä ja viemästä aseita ulkomaille ilman YK:n turvallisuusneuvoston lupaa.

Lisäksi YK:n turvallisuusneuvosto on toisessa päätöslauselmassaan kieltänyt aseiden toimittamisen Jemenin huthi-kapinallisille.

Iran kiistää asetoimitukset

Iran kiisti Yhdysvaltain väitteet ja sanoo syytösten olevan sepitettyjä ja vailla perusteita.

– Tänään esitetyt todisteet ovat yhtä lailla keksittyjä niin kuin muutamat aiemmat, sanoi Iranin YK-edustuston Alireza Miryuosefi.

Iran pitää syytöksiä vastuuttomina, provokatiivisina ja tuhoisina.

Iranin YK-edustuston edustaja sanoi, että syytöksillä yritetään viedä huomio sodasta, jota Jemenissä käy Yhdysvaltain läheinen liittolainen Saudi-Arabia.

Presidentti Donald Trump on ottanut edeltäjäänsä Barack Obamaa kovemman linjan suhteessa Iraniin.

Trump on useaan otteeseen arvostellut Obaman kaudella solmittua sopimusta Iranin ydinohjelman suitsimisesta.

Siviilit kärsivät Jemenin sodasta

Sisällissota on ajanut köyhän Jemenin syvään humanitaariseen kriisiin. Miljoonat ihmiset ovat ruoka-avustusten tarpeessa, ja maata koettelee koleraepidemia.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on syyttänyt Saudi-Arabian johtaman liittouman syyllistyneen sotarikoksiin ilmaiskuissaan Jemenissä.

Pötypuheita, puolitotuuksia ja vaihtoehtoisia faktoja. Niitä on nykyään varsinkin vaalien alla liikkeellä runsaasti. Sekä media että poliitikot saattavat syyllistyä virheellisen tiedon levittämiseen.

Etenkin poliitikkojen sanomisia on seurattu viime vuosina aiempaa tarkemmin, ja nyt niitä seurataan myös Ylen presidenttiehdokkaiden suuren vaalikeskustelun aikana torstai-iltana.

Yhdistystaustainen faktantarkistuspalvelu Faktabaari seuraa keskustelua ja tarkistaa ehdokkaiden väittämiä "kisakatsomossa", joka järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.

Faktabaari on tarkistanut puolueiden ja ehdokkaiden väitteitä aiemmin jo kolmissa vaaleissa. Faktabaarin presidentinvaalihankkeen vastaava toimittaja Petra Piitulainen-Ramsay kertoo, että faktantarkistukselle on ollut tilausta jo vuosia. Hänen mukaansa hämmentäminen ja väärällä tiedolla pelaaminen on tullut osaksi julkisuutta aivan eri tavalla kuin ennen, eikä tältä ei voida välttyä presidentinvaalissakaan.

– Jos ajatellaan tilannetta yleisesti, osaksi julkista keskustelua on tullut trolleja ja kampanjointia eli selkeää targetointia. Kyse on järjestelmällisestä toiminnasta ja se on huolestuttavaa. Oikean ja väärän väittämän välisellä harmaalla alueella saattaa olla seitsemän tai kymmenen eri luokkaa, Piitulainen-Ramsay sanoo.

Vaalikeskustelussa Faktabaarilla on apunaan liuta Helsingin yliopiston asiantuntijoita. He ovat Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma, tutkijatohtori Johanna Vuorelma, Eurooppa-tutkija Timo Miettinen ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen. Apuna käytetään myös vaalitentin yleisöä niin paikalla päällä kuin sosiaalisessa mediassakin.

Faktabaari pystyy tekemään faktantarkistusta asiantuntijoiden avulla jopa itse keskustelun aikana riippuen tapauksesta. Joka tapauksessa kaikki asiantuntijoilta ja yleisöltä tulleet epäilyttävät väittämät listataan, ja ne päätyvät lisäselvitykseen lähetyksen jälkeen.

– Meillä on tarkistuksissa tiukat, kansainväliset laatukriteerit. Tämän vuoksi työ tapahtuu pääsääntöisesti vaalitenttien jälkeen, Piitulainen-Ramsay sanoo.

Mikä sitten on väittämien oikea laita, selviää myöhemmin Faktabaarin nettisivuilta.

Lue myös:

Presidenttiehdokkaat kohtasivat Ylen Suuressa vaalikeskustelussa – nyt voit äänestää, ketkä onnistuivat parhaiten

Analyysi: Presidenttipeliä Nato-jäsenyydellä – miksi presidenttiehdokas Niinistön Nato-ruutu on tyhjä?

Faktat tarkistetaan – poliitikot osaavat jo varoa väitteitään

Faktabaari paljastaa poliitikkojen puppupuheet

Käytännössä äänestyspäätös voi tarkoittaa vapaasta internetistä luopumista Amerikan mantereella, sillä tähän saakka tasapuolisuusperiaate on estänyt verkko-operaattoreita estämästä tietyille sivuille pääsemistä tai vaikkapa dataliikenneyhteyksien nopeuksiin puuttumista.

Äänestystulos voi siis merkitä sitä, että tulevaisuudessa operaattorit voivat hinnoitella tuotteensa uudestaan esimerkiksi niin, että nopeasta pääsystä tiettyihin sisältöihin voi veloittaa enemmän ja toisaalta vähemmän maksavien yhteyttä voidaan heikentää.

Operaattorit saavat myös mahdollisuuden vaikuttaa kuluttajien pääsyä eri internet-palveluihin esimerkiksi vaikeuttamalla sitä.

Moni amerikkalainen teleoperaattori on käytännössä monopoliasemassa, joten kuluttajan vaihtoehdot tilanteessa ovat paikoin vähissä. Suurimmat operaattorit ovat tosin kertoneet halustaan jatkaa nykykäytännön mukaisella linjalla.

Kysymys nettineutraliteetista oli lopulta poliittinen, sillä republikaanit pitivät sitä edellisen presidentin, demokraattien Barack Obaman projektina.

Torstaina asiasta äänestäneen komission puheenjohtaja on republikaani-puolueen edustaja Ajit Pai samoin kuin muut tasapuolisuuden periaatteesta luopumisesta äänestäneet.

Asia ei kuitenkaan suinkaan ole vielä loppuun käsitelty. Ainakin New Yorkin osavaltion syyttäjä aikoo viedä asian oikeuteen yhdessä monien muiden osavaltioiden kanssa.

Lue myös: