Rekkakuski istuu käräjäoikeudessa väkivaltarikoksen uhrin omaisen vieressä. Etukäteen on sovittu, että hän laittaa kätensä omaisen olkapäälle huomatessaan merkkejä hermostumisesta. Pieni kosketus riittää siihen, että jalkojen tärinä lakkaa.

Myöhemmin uhrin omainen kertoo, että tukihenkilön läsnäolo oikeudessa oli tärkeää. Rekkakuskista, Jarnosta, tuntuu ettei hän tehnyt taaskaan mitään.

39-vuotias Jarno on yksi noin 1,4 miljoonasta vapaaehtoistyötä tekevästä suomalaisesta: vapaaehtoistyötä teki vuonna 2015 säännöllisesti kolmannes suomalaisista aikuisista. Jarnon tehtävänä Keski-Uudenmaan Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoisena tukihenkilönä on tukea rikosten uhreja, uhrien omaisia ja todistajia.

Jarnon koko nimeä eivät tiedä edes uhrit, vaikka hän saattaa olla heidän tukenaan pari vuottakin, rikoksen jälkeisestä järkytyksestä käräjille asti. Syynä siihen on turvallisuus. Tukihenkilöt parkkeeraavat autonsakin kauas oikeustaloista, sillä myös he saattavat joutua uhatuiksi.

Lähes puolitoista miljoonaa suomalaista tekee vapaaehtoistyötä.

Jarnon tehtävänä on kuunnella ja kulkea rinnalla. Jotkut kaipaavat halausta, toiset vain läsnäoloa. Vapaaehtoistyö Rikosuhripäivystyksessä ei ole kevyttä ja kivaa, mutta se on antoisaa vaihtelua yksinäiselle työlle rekan ohjaamossa.

– Tuntuu hyvältä huomata, että minusta on ollut apua, kun toinen rupeaa pääsemään kiinni arkeensa, Jarno sanoo.

Vaikka vapaaehtoisia on paljon, heitä tarvittaisiin yhä enemmän. Aktiivisimmista vapaaehtoisista järjestöt, kunnat ja seurakunnat jopa kilpailevat.

Nappaa sopiva homma kartalta

Haluaisitko soitella Huopalahden kirkon kelloja Helsingissä? Vai lähteä kaveriksi asuntonäyttöihin Vantaalla? Osaisitko auttaa raisiolaista lasta matematiikan tehtävissä? Olisiko sittenkin luontevinta laulattaa vanhuksia porvoolaisissa hoivakodeissa?

Vapaaehtoistyo.fi-palvelussa vapaaehtoistyötä voi hakea paikkakunnan mukaan. Siellä tehtävistään ilmoittavat seurakunnat, kunnat ja järjestöt eri puolilta Suomea. Verkkopalvelulla ei ole uskonnollisia sitoumuksia, vaikka taustalla on kirkollinen järjestö Kotimaanapu. Tehtäviä on tarjolla satoja.

Kasvotusten vapaaehtoisia houkutellaan Vapaaehtoistoiminnan messuilla, joita on tänä syksynä järjestetty kuudella eri paikkakunnalla.

Vapaaehtoiset ovat entistä tietoisempia siitä, mitä he haluavat tehdä.

Vapaaehtoistoimijoiden etujärjestön Kansalaisareenan toiminnanjohtajan Leo Straniuksen mukaan vapaaehtoistyöstä halutaan saada itselle jotain konkreettista hyötyä.

– Halutaan ehkä kokeilla uusia juttuja ja ikään kuin shoppailla erilaisia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia, Stranius sanoo.

Myös yritykset ovat nähneet mahdollisuutensa brändinsä kirkastamiseen vapaaehtoistyön avulla. Esimerkiksi Op-ryhmän Hiiop100.fi välittää vapaaehtoisia.

Jarno saattaa ottaa työstään vapaata päästäkseen oikeusistuntoon avuntarvitsijan tueksi.

Yritykset voisivat Suomessa profiloitua hyväntekijöinä paljon nykyistä enemmän. Näin ajattelee myötätuntoa ja vapaaehtoistoimintaa tutkinut professori Anne Pessi Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

– On isoja taloja, jotka tekevät hyväntekeväisyyttä pimennossa. En näe ongelmaa siinä, jos asiasta vähän myös kertoisi, Pessi sanoo.

Joissain yrityksissä työntekijät esimerkiksi saavat tehdä vapaaehtoistyötä työajalla, kuten Helsingin Sanomat kertoo jutussaan. Se lisää Pessin mukaan paitsi esimiehen arvostamista myös työntekijöiden viihtymistä omalla työpaikalla.

Lyhyet pop up -tehtävät kiinnostavat

Samaan vapaaehtoistyöhön sitoutuminen kuukausiksi tai vuosiksi saattaa tuntua mahdottomalta – mutta sekään ei haittaa vapaaehtoistöiden tekemistä. Tarjolla on kestoltaan eripituisia tehtäviä, ja muutaman tunnin pop up -hommat kiinnostavat yhä useampia. Sellainen on vaikka joulupuuron keittäminen partiolaisten juhlaan.

Toisaalta sitoutuminen yhteen tehtävään pitkäksi aikaa voi olla vapaaehtoiselle antoisampaa.

Jarno on ollut Rikosuhripäivystyksen tukihenkilönä jo kaksi ja puoli vuotta. Hän aloitti vapaaehtoistyöt, koska se sopi hänen elämäntilanteeseensa. Hän oli juuri jättänyt raskaaksi käyneet esimiestehtävänsä. Myös luontoon liittyvä vapaaehtoistyö olisi kiinnostanut, mutta juuri sillä hetkellä WWF Suomen koulutukset olivat täynnä. Rikosuhripäivystys on tarjonnut Jarnolle kymmenien tuntien perehdytyksen, ja hän saa jatkuvasti täydennyskoulutusta.

– Lopettaminen ei ole käynyt mielessä. Työssäkäyvälle tämä on hieman haasteellista, mutta onneksi työkaverit ovat ymmärtäväisiä.

Jarno saattaa ottaa työstään jopa palkatonta vapaata päästäkseen oikeusistuntoon avuntarvitsijan tueksi.

"Vapaaehtoistoiminnasta saa yhteisöllisyyttä ja kaverisuhteita." Leo Stranius

Ne jotka tekevät vapaaehtoistyötä, tekevät sitä paljon, enemmän kuin pari kokonaista työpäivää kuussa: Kansalaisareenan, HelsinkiMission ja Kirkkohallituksen vuonna 2015 teettämässä kyselytutkimuksessa vapaaehtoiset arvioivat työskentelevänsä keskimäärin kahdeksantoista tuntia kuussa, naiset hieman miehiä enemmän. Kaikkein aktiivisimmin aikaansa ja osaamistaan antavat 35–49-vuotiaat.

Vapaaehtoistyö tekee onnellisemmaksi

– Vaikka mentäisiin Lappiin saakka. Aikaa on kyllä! Pentti Suonpää sanoo ja naurahtaa.

Ulkona on sen verran viileää, että hän on vetänyt sinisen piponsa syvälle päähän. Suonpää on Sari Krausen kanssa matkalla luontoretkelle Vantaan Hiirilammille. Rollaattori on pakattu auton takaluukkuun.

Media-alalla asiakkuusjohtajana työskentelevä tuusulalainen Krause aloitti viime keväänä vapaaehtoisena Automies-palvelun kuljettajana. Ikäihmisten vieminen huviajeluille tuntui heti sopivalta, ja työnantaja antoi luvan tehdä sitä työajalla.

– Olen oikeastaan aina ollut sellainen ihminen, että olen pyrkinyt auttamaan aina kun mahdollista, Sari Krause sanoo.

Asiantuntijoiden mukaan vapaaehtoistyöhön ajaa halu auttaa ja tehdä jotain merkityksellistä: halutaan tehdä pyyteettömästi hyvää. Myös sosiaaliset motiivit ovat tärkeitä.

– Löydetään samanmielisten seuraa, yhteisöllisyyttä ja kaverisuhteita, Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Leo Stranius sanoo.

Hyvän tekeminen ei paranna pelkästään autettavien hyvinvointia vaan lisää myös auttajan omaa onnellisuutta.

Sari Krause on kuskannut vanhuksia myös Lottamuseoon, keramiikkanäyttelyyn ja kesäteatteriin. Joskus lähdetään ajelulle pelkän ajelun vuoksi. Krause kertoo pitävänsä vanhusten kanssa keskustelemisesta. Tänään hän on saanut kuulla Pentti Suonpään työstä betoniraudoittajana.

– Näillä ihmisillä on upea historia. Välillä retkelle lähteminen väsyttää, mutta sen jälkeen olo on äärimmäisen hyvä. Saan retkistä energiaa, Krause sanoo.

Kuka lohduttaisi sekakäyttäjää?

Jos Suomessa ei tehtäisi vapaaehtoistyötä, sillä olisi suoria vaikutuksia erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla: mielenterveys- ja hyvinvointiongelmat kärjistyisivät ja lisääntyisivät. Myös elintasosairauksia olisi enemmän ilman urheilu- ja liikuntaseuroja pyörittäviä vapaaehtoisia. Näin uskoo Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Myös vapaaehtoistyön rahallinen arvo on valtava. Arvioiden mukaan yksittäisten suomalaisten järjestöjen, kuten SPR:n kautta tehdyn vapaaehtoistyön arvo on jopa kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

"Empatia ja myötätunto ovat tärkeitä ja voimallisia, mutta myös kovin vinoutuneita asioita." Anne Pessi

Vaikka vapaaehtoistyö on välttämätöntä monille yhteisöille ja myös yhteiskunnalle, se ei ole aivan ongelmatonta: kuinka paljon yhteiskunnan palveluja voi jättää vapaaehtoisten varaan?

Uuden Lastensairaalan rakentamiseen lahjoitetut 36 miljoonaa euroa osoittivat pari vuotta sitten, että ihmiset ovat valmiita auttamaan lapsia avokätisesti. Tutkitusti eniten aikaa käytetään kulttuuriin ja taiteeseen, toiseksi eniten lapsiin ja nuoriin. Myös yksinäisten vanhusten ystäviksi on lähtenyt suuri määrä suomalaisia.

On helppoa auttaa niitä, jotka herättävät sympatiaa, mutta kuka tukisi ensimmäiseksi vankilasta vapautunutta päihdeongelmaista tai silittäisi aggressiivista nuorta?

– Empatia ja myötätunto ovat tärkeitä ja valtavan voimallisia, mutta myös kovin vinoutuneita asioita, professori Anne Pessi sanoo.

Jos yhteiskunta perustuu vapaaehtoiseen auttamiseen, vaarana on, etteivät kaikki apua tarvitsevat saa sitä riittävästi.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa hyväntekeväisyyteen nojaa paljon suurempi määrä toimintoja kuin Suomessa. Las Vegasin lokakuisen joukkoammuskelun jälkeen monen uhrin leikkauksia ja pitkää kuntoutusta vaativa jatkohoito jäi hyväntekeväisyyden varaan. Yhdysvalloissa sairaanhoito perustuu sairausvakuutuksiin, joita kaikilla ei ole tai jotka kattavat vain osan hoidosta.

Leo Stranius haluaisi, että Suomessa mietittäisiin huolellisesti, mitä vapaaehtoisten varaan voidaan jättää. Myös Anne Pessi pitää tärkeänä, ettei yhteiskunnan rakenteita luoda vapaaehtoistoiminnan pohjalle.

– Ihmiset tekevät sitä vapaasta tahdostaan, ja se tekee siitä myös äärettömän hauraan. Joka sekunti ihmisen on mahdollista lähteä ja lopettaa, Pessi sanoo.

Kaikkea vapaaehtoistyötä ei kuitenkaan voi korvata palkkatyöllä.

Esimerkiksi vakavasti sairastuneille omien kokemusten jakaminen vertaistukiryhmissä on äärimmäisen tärkeää. Vanhukselle tai liikuntakyvyttömälle ei ole yhdentekevää, tuleeko joku lukemaan hänelle kirjaa tai ulkoiluttamaan vapaasta tahdostaan vai siksi, että siitä saa rahaa.

Vantaan Hiirilammilla vettä tihuttaa niin, että luontoretkeilijä Pentti Suonpää on vetänyt toppatakkinsa hupun piponsa päälle. Sari Krause kuvaa kännykällä lammen sorsia, jotka uivat lähemmäs katsomaan vieraita.

– Pitäisi olla hiivaleipää, Suonpää sanoo.

Sari Krausella olisi vielä vähän aikaa. Käydäänkö vielä pienellä ajelulla Pentti, hän kysyy.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanervan (kok) mukaan salaisten asiakirjojen vuotaminen Helsingin Sanomille vaatii muutoksia siihen miten asiakirjat turvataan paremmin kybermaailmassa.

Vuoto pitää tutkia myös turvallisuussalaisuuden paljastamisrikoksena.

– Tämä noteerataan Richterin asteikolla vakavaksi asiaksi, Kanerva vakuuttaa.

Kanervan mukaan nyt julkisuuteen tullut materiaali on sellaista, joka ei ole ollut eduskunnan käsittelyssä.

–  Ei ole minun käsieni kautta kulkenut missään kohtaa mikään näistä papereista. Kun systeemi on ylipäätäänkin sellainen, että nämä eivät kulje eduskuntaan. On luonnollista, että ei minulla ainakaan ole, ja väittäisin, että ei muillakaan eduskunnassa ole ollut näitä asiakirjoja nähtävänään, Kanerva selvittää.

Asiakirjaturvallisuus mietintään

Kanervan mukaan vuodon täytyy johtaa rikostutkinnan lisäksi myös muihin muutoksiin.

– Tämän on pakko siirtyä rikostutkintaan ja selvittelyyn siitä, mitä tästä saadaan puristettua irti. Se ei liene täysin mahdotonkaan tehtävä, koska tutkittavien piiri on identifioitavissa helposti.

– Kun valtakunnan turvallisuuden kannalta olennaisia tietoja vuotaa taivaan tuuliin, niin sen täytyy johtaa joihinkin muutoksiin siinä, miten tällaisissa kybermaailman olosuhteissa turvataan tiedot.

Kanervan mukaan vuodon täytyy myös heijastua olennaisella tavalla vuoden alkupuolella käytävään valmisteluun uuden tiedustelulain säätämisestä.

Kanervan mukaan eduskunnan puolustusvaliokunta on menossa Viestikoekeskuksen kotipaikalle Tikkakoskelle. Vierailusta oli päätetty jo ennen vuotoa.

– Valiokunta oli aikatauluunsa rakentanut vierailuvalmistelun Tikkakoskelle muutenkin, koska käymme siellä tutustumassa Ilmavoimiin. Vierailun on määrä tapahtua tulevan kevään aikana.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti 6. joulukuuta tunnustavansa Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Julistus on kuohuttanut Lähi-itää jo puolentoista viikon ajan.

Trumpin päätöksen syvät vaikutukset alkavat näkyä vasta pikkuhiljaa. Näitä asioita kannattaakin seurata tulevina päivinä ja viikkoina.

1. Palestiinalaisten mielenosoitukset eivät ole laantuneet – Mihin suuntaan ne lähtevät?

Trumpin julistus on aiheuttanut palestiinalaisalueilla laajoja mielenosoituksia. Protestit eivät ole toistaiseksi kasvaneet niin suuriksi, että liikehdintää voisi kutsua laajamittaiseksi kansannousuksi. Uutta kansannousua pidetään epätodennäköisenä – palestiinalaishallinto ei halua todennäköisesti sitä.

Toisaalta mielenosoitukset eivät näytä laantumisen merkkejä. Tilanne on arvaamaton, ja voi kärjistyä nopeastikin pahemmaksi.

Perjantaina tuhannet ihmiset osoittivat jälleen mieltään palestiinalaisalueilla Gazassa ja Länsirannalla. Israel on yrittänyt taltuttaa mielenosoituksia kyynelkaasulla, kumiluodeilla ja ajoittain myös ampumalla. Palestiinalaiset mielenosoittajat ovat heitelleet israelilaisia sotilaita muun muassa kivillä.

Pelkästään perjantaina mielenosoituksissa kuoli kolme palestiinalaista ja 260 loukkaantui. Lisäksi israelilainen poliisi loukkaantui puukkoiskussa, minkä jälkeen epäilty palestiinalaistekijä ammuttiin. Tapausta tutkitaan vielä.

Kaikkein pahimmat väkivaltaisuudet on nähty Gazan rajan mielenosoituksissa. Sen lisäksi Gazasta on ammuttu viime päivinä raketteja Israelin puolelle ja Israel taas on tehnyt ilmaiskuja. Israelissa on arvioitu, että raketteja ovat ampuneet lähinnä pienemmät ja radikaalimmat ryhmät kuin Gazassa valtaa pitävä islamistinen Hamas.

Todennäköisesti Hamas ja Israel yrittävät välttää uuden sodan syttymistä Gazassa. Niitä on käyty jo kolme alle kymmenessä vuodessa. Tilanne on kuitenkin herkkä.

2. Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence saapuu Lähi-itään – Ohjelma meni uusiksi

Ensi viikolla seurataan tarkoin Yhdysvaltain varapresidentin Mike Pencen vierailua Egyptiin ja Israeliin. Pencen oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus tavata matkallaan myös palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas ja vierailla palestiinalaiskaupunki Betlehemissä.

Nyt palestiinalaiset ovat ilmoittaneet, ettei Pence ole tervetullut tapaamaan heitä. Näin ollen hän tapaa vain israelilaisten johtoa. Pencen matkan yksi alkuperäinen tarkoitus oli nostaa joulun alla esille kristittyjen asemaa Lähi-idässä. Nyt Egyptin koptikirkon johto ja palestiinalaiset kristityt ovat kieltäytyneet tapaamasta häntä.

Palestiinalaiset ovat ilmoittaneet selvästi, etteivät hyväksy enää amerikkalaisia rauhanvälittäjäksi. Se on dramaattinen ilmoitus, sillä rauhanprosessi on edennyt Yhdysvaltain välittämänä jo vuosia.

Iso kysymys onkin, pystyykö Yhdysvallat palauttamaan vahingoittuneen roolinsa palestiinalaisten ja israelilaisten neuvotteluiden välittäjänä.

3. Mitä palestiinalaisten johto tekee seuraavaksi?

Monet palestiinalaiset ovat olleet turhautuneita omaan johtoonsa, sillä he olisivat toivoneet voimakkaampia reaktiota ja selkeämpää suuntaa Trumpin julistuksen jälkeen.

Palestiinalaisten johto pohtiikin nyt seuraavia askeleitaan kovien paineiden alla. Palestiinalaisia edustavan PLO-järjestön johdon odotetaan kokoontuvan maanantaina arviomaan tilannetta. Tilanne voi pakottaa palestiinalaiset miettimään tavoitteitaan uudelleen.

Ensimmäinen askel on ollut tuen kerääminen kansainväliseltä yhteisöltä. Palestiinalaiset yrittävät luoda nyt painetta Yhdysvaltojen ja Israelin suuntaan kansainvälisillä areenoilla, kuten YK:ssa.

Palestiinalaiset vaativat myös uutta rauhanvälittäjää, sillä heidän mukaansa Yhdysvallat on nyt viimeistään asettunut avoimesti Israelin puolelle. Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas on vaatinut YK:ta ottamaan nyt vetäjän roolin rauhanponnisteluissa. Palestiinalaiset toivoisivat aktiivisempaa roolia myös EU:lta, mutta todellisuudessa EU on ollut liian hajanainen kysymyksessä toimiakseen välittäjänä.

Käytännössä Yhdysvallat on niin vaikutusvaltainen, että sen sivuuttaminen olisi mahdotonta, vaikka sen vaikutusvalta kysymyksessä saattaa heiketä nyt.

4. Löytävätkö palestiinalaiset keskinäisen sovun?

Palestiinalaiset ovat olleet jo yli vuosikymmenen ajan jakautuneita islamistisen Hamasin johtamaan Gazaan sekä maltillisemman Fatahin johtamaan Länsirantaan. Kilpailevat järjestöt pääsivät lokakuussa alustavaan sopuun.

Hamas on luvannut luovuttaa Gazan siviilihallinnon Fatahin kontrolloimalle palestiinalaishallinnolle. Samalla neuvotellaan uudesta yhteinäisestä hallituksesta. Hamas on ehtinyt jo luovuttaa Gazan rajat palestiinalaishallinnolle, mutta käytännössä hallinnon siirto on takkuillut. Aikarajaa Gazan kokosiviilihallinnon luovuttamiseksi on jouduttu lykkäämään.

Paineet sovun syntymiseen ovat kasvaneet nyt molemmille, sillä palestiinalaiset olisivat vahvempi toimija yhdessä. Myös palestiinalaisten enemmistö haluaa sopua, joten kumpikaan järjestö ei halua syntipukiksi sen epäonnistumisesta tällaisessa tilanteessa.

5. Mitä tekevät muut arabi- ja muslimimaat?

Muslimimaat tuomitsivat yksimielisesti Trumpin julistuksen aiemmin tällä viikolla Istanbulissa, mutta todellisuudessa ne ovat hyvin jakautuneita keskenään. Alue on ollut suurten kuohuntojen keskellä arabikevään seurauksena. Viime vuodet pinnalla on ollut etenkin Saudi-Arabian ja Iranin koveneva valtakamppailu Lähi-idässä.

Katseet ovat nyt etenkin Yhdysvaltain läheisissä liittolaisissa Saudi-Arabiassa ja Egyptissä. Molemmat olivat antaneet tukensa Trumpin hallinnon rauhanponnisteluille, joita on valmisteltu suljettujen ovien takana viime kuukaudet. Nyt Trump on asettanut ne haastavaan asemaan. Jerusalem on yhä monille muslimeille symbolisesti tärkeä kysymys, joten niiden oli mahdotonta olla tuomitsematta julistusta.

Silmiinpistävää on se, että molempien julkinen vastaus Trumpin julistukseen on ollut tuomitseva, mutta käytännössä ei kuitenkaan kovin voimakas.

Molemmille liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa on niin tärkeä, että ne tuskin haluavat vaarantaa sitä. Esimerkiksi Saudi-Arabialle valtataistelu Iranin kanssa on nyt paljon tärkeämpi asia. Ja siinä pelissä Saudi-Arabia on samalla puolella Israelin ja Yhdysvaltojen kanssa.

Tavallisten palestiinalaisten keskuudessa tämä aiheuttaa katkeruutta – monet kokevat Saudi-Arabian pettäneen heidät.

Vahvimmat reaktiot on nähty odotetusti Turkin presidentiltä Recep Tayyip Erdoganilta. Jerusalem on merkittävä asia hänen uskonnollisille kannattajilleen. Erdoganin ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun välillä on käyty nyt sanasotaa, ja maiden väleissä voidaan nähdä heikkenemistä.

YK:n turvallisuusneuvosto käsittelee päätöslauselman luonnosta, jonka mukaan millään yksipuolisella päätöksellä Jerusalemin asemasta ei olisi lainvoimaa ja se pitäisi mitätöidä.

Turvallisuusneuvostossa keskusteluun tuleva toimenpide-ehdotus on seuraus Yhdysvaltain päätöksestä tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi.

Diplomaattien mukaan päätöslauselmalla on laaja kannatus, mutta on todennäköistä, että Yhdysvallat käyttää veto-oikeuttaan. Jotta lauselma hyväksyttäisiin, se tarvitsisi 9 ääntä puolesta eikä vetoa Yhdysvalloilta, Ranskalta, Britannialta, Venäjältä tai Kiinalta. Diplomaattien mukaan turvallisuusneuvosto saattaa äänestää Egyptin kiertämään laittamasta luonnoksesta jo maanantaina.

Päätöslauselma kehottaa kaikkia YK:n jäsenvaltioita pidättäytymään lähetystöjen avaamisesta Jerusalemissa. Lisäksi siinä kehotetaan jäsenvaltioita noudattamaan YK:n aiempia päätöksiä Jerusalemin asemasta.

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuosi sitten päätöslauselman 2334, jonka mukaan rajamuutoksia ei tunnisteta, vaan kuuden päivän sotaa edeltävät rajat ovat yhä voimassa. Niistä voidaan poiketa vain neuvotteluteitse.

Yhdysvallat ilmoitti joulukuun alussa tunnustavansa Jerusalemin virallisesti Israelin pääkaupungiksi. Myös palestiinalaiset pitävät Jerusalemia pääkaupunkinaan.

Kirjeenvaihtajan analyysi: Trumpin tulenaran Jerusalem-julistuksen seuraukset punnitaan lähiviikkoina

Miksi Jerusalem on niin tärkeä? Viisi kysymystä pyhän kaupungin asemasta ja sen merkityksestä

Maankuulun tanssipaikan purkaminen lykkääntyy Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla. Aiemmin Lestijärven kunta päätti, että Discoland puretaan vielä tänä vuonna, koska rakennus on päässyt niin huonoon kuntoon, ettei korjaaminen kannata.

Tekninen toimi tarvitsi kuitenkin purkamisen järjestämiseen lisäaikaa vielä ensi vuoden loppuun. Rakennuksen sähkökeskuksen ja johtojen purkuun on jo löytynyt tekijä, mutta neuvottelut muiden lavarakennusten purkamisesta ovat kesken.

Vuonna 1957 rakennettu Discoland toimi yli puoli vuosisataa tanssilavana ja keräsi aikoinaan Lestille tuhansia juhlijoita. Huippuvuodet sijoittuvat 1990-luvulle, silloin kävijöitä saattoi olla yhdessä illassa jopa tuhansia.

Discolandia voi ihailla läheltäkin – omalla vastuulla

Tanssilavakulttuuri hiipui 2000-luvulla, mutta moni muistelee Discolandia edelleen lämmöllä. Lestijärven rannalla, kunnan keskustassa seisova rakennus onkin ollut monen nostalgikon retkikohde.

– Esimerkiksi viime kesänä alue houkutteli runsaasti kävijöitä, kunnanjohtaja Esko Ahonen vahvistaa.

Ensi kesänäkin Discolandin aluetta pääsee siis vielä ihastelemaan, mutta omalla vastuulla. Rakennus on ollut jo vuosia pois käytöstä ja niin huonossa kunnossa, että siellä liikkuminen voi olla vaarallista.

Discoland on kärsinyt myös ilkivallasta. Esimerkiksi ikkunoita on rikottu.

Täällä viikolla on puhuttu Väestöliiton Perhebarometrista, jonka mukaan nuorten kuva lapsiperhearjesta on huono.

Vaikka yhdeksän kymmenestä nuoresta pitää yhä omaa perhettä ja lapsia tärkeinä, niiden arvostus on kääntynyt viime vuosina laskuun, käy ilmi myös 1990-luvulta asti tehdyistä Nuorisobarometreista.

Samalla muidenkin perusarvoina pidettyjen asioiden tärkeys vähenee – pysyvän työsuhteen, omistusasunnon tai oman auton.

Nuoret arvostavat niiden sijaan aiempaa enemmän matkustelua, kokemuksia ja harrastuksia.

Lapsihaaveet tarttuvat

Monissa eri nuorisotaloissa työskennellyt nuoriso-ohjaaja Kiia Bongi ei niele keskiarvoihin perustuvia väitteitä nuorista sellaisinaan.

– Juuri viime viikolla eräs tyttö sanoi minulle, että hän aikoo olla 30-vuotiaana äiti, jolla on kolme lasta, Bongi kertoo.

Itä-Helsingissä on paljon isoja perheitä, jotka ovat monen nuoren malliperhe. Kun ympärillä on lapsiperheitä, se vaikuttaa omiin suunnitelmiin. Lapsihaaveet tarttuvat.

Jos taas nuorten lähipiirissä ei ole pienten lasten perheitä, he eivät näe lapsiin liittyviä iloja. He muodostavat käsityksensä kuulemansa ja lukemansa perusteella. Tällaisia nuoria on todennäköisesti aiempaa enemmän, koska koko maan syntyvyys on laskenut jo vuosia.

Väestöliiton mukaan myös hedelmällisyys tarttuu: kun ystäväpiirissä joku saa lapsen, se lisää todennäköisyyttä, että muutkin saavat.

Perheen taloustilanne vaikuttaa haaveisiin

Bongi työskentelee 13–18-vuotiaiden, monesta eri kulttuurista tulevien nuorten kanssa. Parhaimpina iltoina Herttoniemenrannan nuorisotalossa voi olla hänen ja muiden nuoriso-ohjaajien kanssa keskustelemassa, pelaamassa ja laittamassa ruokaa satakin nuorta.

Bongin mielestä nuorten haaveet vaihtelevat asuinalueen ja ympäristön mukaan.

– Sosioekonomisella taustalla on vaikutusta, hän sanoo. Jos nuori tulee vähävaraisesta perheestä, hän haaveilee hyvästä urasta ja perheestä. Kun kotona on rahapulaa, matkustelu ei ole päällimäisenä mielessä.

Teini-ikäiselle tulevaisuus on viikonloppu

Etenkin nuoret tytöt haaveilevat Bongin kokemuksen mukaan urasta ja esimerkiksi "lääkiksestä tai oikiksesta". Pojille taas perheen saaminen tulevaisuudessa on tärkeää.

– Teini-ikäiset tytöt tosin kasvavat nopeammin, ja he ovat saattaneet ajatella asioita enemmän, Bongi pohtii.

Alle 18-vuotiaat puhuvat Bongin mukaan ylipäätään aika vähän tulevaisuudesta.

– He elävät tässä päivässä ja hetkessä. Tulevaisuus on viikonloppu.

Some ja nettikeskustelut voivat säikäyttää

Nuoret muodostavat Bongin mukaan mielikuvia perhe-elämästä myös somen ja netin keskustelupalstojen perusteella. Esimerkiksi Facebookin Äitylit- ja Naistenhuone-ryhmissä on hänen mukaansa paljon nuoria, jotka seuraavat keskustelua osin "draaman ilosta".

– Siellä on usein nuorten äitien keskustelunaloituksia tyyliin "vauvalla hätä, mitä teen" tai joku kirjoittaa että "mä näin tänään tällaista". Niissä nuoret äidit voivat saada todella rankkaa arvostelua osakseen. Keskustelun sävy on päivästä kiinni: ollaanko lynkkaustuulella vai ei, välimuotoja ei ole.

Kärkevä keskustelu ja ikävät kommentit voivat Bongin mielestä himmentää joidenkin lapsihaaveita. Myös perinteisen median jutut ja uutiset vaikuttavat mielikuviin.

– Ne leviävät kuin kulovalkea nuorten kanavissa.

Bongi haaveilee itsekin lasten saamisesta. Häneltä on 25-vuotiaana usein udeltu, milloin hän aikoo hankkia lapsia.

– Ehkä se [lastenhankkimisikä] riippuu, miltä alueelta on kotoisin. Itse asun Pihlajamäessä, ja siellä perheen perustaminen 20–30-vuotiaana kuuluu elämänkaareen.

Europarlamentaarikko, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi Ylen Ykkösaamussa puolueesta irtautuneen Sinisen tulevaisuuden ensimmäistä puoluekokousta ja välejään Sinisen tulevaisuuden puheenjohtajaksi nousevaan Sampo Terhoon.

– Sinisten puoluekokouksessa ymmärtääkseni ei ole sitä vaaraa, että valittaisiin vääriä henkilöitä puheenjohtajaksi, Halla-aho sanoi.

Eurooppa- ja kulttuuriministeri Sampo Terho oli kesällä myös ehdolla perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Halla-ahon mukaan he olivat ystäviä, mutta nyt heidän väliensä kutsuminen ystävyydeksi olisi liioittelua. Hän sanoo vaihtaneensa Terhon kanssa muutaman sanan käytännön asioista kesän jälkeen.

– Vaikea puhua mistään väleistä, ei ole mitään puhuttavaa.

Halla-aho: Sinisiä ei tarvita

Perussuomalaisten kannatus on ollut esimerkiksi Ylen viimeisimmässä kannatusmittauksessa reilun kahdeksan prosentin luokkaa ja Sinisen tulevaisuuden noin yksi prosentti. Halla-aholta kysyttiin Ykkösaamussa, että tarvitaanko Sinistä tulevaisuutta.

– Ei tietenkään tarvita, hän vastasi.

Halla-ahon mukaan Sinisen tulevaisuuden nokkamiehet ovat vinoilleet perussuomalaisille julkisuudessa, että mitä puolue tekee kannatuksella, jos eivät ole hallituskelpoisia.

– Aivan yhtä hyvin voisi kysyä, mitä he tekevät hallituskelpoisuudella ilman kannatusta. Se on demokratiassa välttämätöntä, että voi osallistua prosessiin, vastasi Halla-aho.

Hänen mukaansa perussuomalaisissa ollaan pettyneitä loikkausoperaatioon. Halla-aho sanoo, että ihmiset kokevat tulleensa hyväksikäytetyiksi.

– Heitä on käytetty hyväksi, heidän talkootyötään, jotta nämä ihmiset ovat päässeet asemiinsa. Ja heidät petetään tällä tavalla. On vaikea nähdä mitään syytä, miksi kukaan kannattaisi tällaista puoluetta, Halla-aho sivaltaa.

"Vistbackan lähtö oli odotettavissa"

Halla-aho kommentoi Ykkösaamussa myös perussuomalaisten perustajajäseniin kuuluvan konkaripoliitikko Raimo Vistbackan päätöstä jättää puolue. Vistbacka on kertonut jättäneensä jäsenhakemuksen Siniselle tulevaisuudelle.

Halla-ahon mukaan päätös oli odotettavissa.

– Ei kenellekään yllätyksenä tule että Vistbacka on ollut lähdössä, mutta emme ole toisaalta halunneet antaa tälläisille ihmisille sitä iloa, että he pääsevät lehtiin itkemään miten heidät savustetaan puolueesta ulos, ja miten eri mieltä olevat potkitaan nyt perussuomalaisista ulos. Me olemme antaneet heidän itse tehdä näitä ratkaisujaan.

– Olemme oikeastaan katselleet vähän kellon kanssa että koska hän lähtee, sanoi Halla-aho.

Vistbacka toimi perussuomalaisten ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1995-1997 ja oli vuoden 2003 vaaleihin asti puolueen ainoa kansanedustaja.

Lue myös:

Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi

Sininen tulevaisuus aloittaa poikkeuksellisen puoluekokouksen – paikka puoluekentässä haussa

EU:n maatalouspolitiikassa puhaltavat uudet tuulet, mikäli Euroopan komission ehdotus toteutuu. Maataloustukia halutaan ajaa vastikkeellisempaan suuntaan.

– Komission tuoreimpien linjausten taustalla on ajatus, että maatalousyrittäjille maksettaisiin niistä tuloksista, joita hän saavuttaa ympäristön hoidossa, eläinten hyvinvoinnissa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, Luonnonvarakeskuksen tutkijaprofessori Jyrki Niemi sanoo.

Euroopan komission uudet ehdotukset koskevat vuonna 2021 alkavaa uutta rahoituskautta.

Uudistus toisi keppiä ja porkkanaa

Niemen mukaan maatalousyrittäjille maksetaan tulevaisuudessa todennäköisesti siitä, miten hyvin hän vähentää vesistökuormitusta, edistää luonnon monimuotoisuutta ja torjuu ilmastonmuutosta.

– Tukea voisi saada esimerkiksi siitäkin, kuinka paljon pelto sitoo hiiltä, Niemi sanoo.

Komission ehdottamassa uudistuksessa lisättäisiin tukien vastikkeellisuutta, mutta samalla lisättäisiin paikallista päätösvaltaa jäsenmaissa. EU tasolla määriteltäisiin maatalouspolitiikan yleiset tavoitteet, mutta jäsenmaille annettaisiin enemmän päätäntävaltaa siitä, miten asiat ruohonjuuritasolla toteutetaan.

– Komissio näyttää nyt antavan sekä porkkanaa että keppiä, Niemi pohtii.

Suomalaisviljelijöiden MTK suhtautuu varovaisen myönteisesti

Suomen maataloustuottajia edustava MTK suhtautuu Euroopan komission avaukseen varovaisen myönteisesti. MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi pitää hyvänä erityisesti kansallisen päätösvallan vahvistamista.

– Se mahdollistaisi paremmin Suomen olosuhteisiin soveltuvan maatalousohjelman luomisen, Sahi sanoo.

Sahin mukaan keskeisintä tulevan maatalouspolitiikan valmistelussa on EU:n riittävän budjettirahoituksen varmistaminen uudenlaiselle maatalouspolitiikalle.

– Tämä on vielä täysin auki, Sahi tuskailee.

Komission esitys vuonna 2021 alkavan uuden rahoituskauden budjetista on määrä julkistaa vuoden 2018 keväällä.

EU:n perinteinen maatalouspolitiikka rapautumassa

Komission esitysten taustalla ovat EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet.

– Näin myös maatalouspolitiikan toimenpiteillä pyrittäisiin toteuttamaan yhteisiä tavoitteita ja saavuttamaan nämä tavoitteet, Niemi selventää.

Niemen mukaan tuoreimmat linjaukset kertovat siitä, että perinteisen maatalouspolitiikan ohjausvoima vähenee vuonna 2021 alkavalla rahoituskaudella ja ilmasto- ja ympäristöpolitiikka sen sijaan vahvistaa merkittävästi asemaansa jatkossa.

– Tukia ollaan ajamassa selkeästi vastikeellisemmiksi, Niemi sanoo.

Suomelle myös suuri mahdollisuus

Luonnonvarakeskuksessa arvioidaan, että uudistus voisi olla toteutuessaan Suomelle myös suuri mahdollisuus.

– Meillä on pitkään huolehdittu maatalouden ympäristöasioista ja meillä on myös paljon hyvää tutkimusta, Niemi sanoo.

– Suomi voisi nousta jopa johtavaan rooliin maatalouspolitiikan uudistamisessa.

EU:n maataloudessa pyörivät isot rahat. Maataloustukia maksetaan vuodessa runsaat 50 miljardia euroa. Summa on noin 40 prosenttia koko EU:n budjetista.

Juttua täydennetty MTK:n kommentilla kello 21:21.

Floridassa hurjasti lisääntyneet iguaanit valtaavat alaa ja aiheuttavat pulmia niin paljon, että viranomaiset ovat ryhtyneet toimiin iguaanikannan kontrolloimiseksi.

Villieläinten suojelukomissio on palkannut pyydystäjän, joka myös kouluttaa paikallisia ihmisiä iguaanien torjumiseen.

Floridassa on ollut iguaaneja jo vuosikymmenten ajan, mutta eksoottisten eläinten koordinaattori Kristin Sommersin mukaan viime aikoina ”konfliktit ihmisten kanssa” ovat lisääntyneet. Iguaanit saattavat jopa ilmestyä vessanpönttöön. Iguaanit ovat vaurioittaneet teitä, ilmestyneet kauppakeskuksiin sekä golfkentille. Aiemmin tänä vuonna iguaani keskeytti Floridassa tennisottelun.

Florida Keys alueella, innokkaasti kaivelevat matelijat ovat tuhonneet luonnonalueita sekä kasvistoa, joka on tärkeätä useille perhoslajeille. Myös alueen uusi miljardien dollarien jätevesiviemäröinti on joutunut iguaanien kouriin ja on vaarassa vaurioitua.

Villieläinbiologi Joe Wasilewski kertoi paikalliselle lehdelle, että Florida haluaa puuttua matelijaongelmaan ennen kuin se ryöstäytyy käsistä, kuten useille Karibian saarilla on tapahtunut.

Hurjannäköinen otus keskeytti tennisottelun Miamissa - Haas kiiruhti ottamaan selfien

Mitä tuoreempi joulukuusi, sitä paremmin se säilyy. Kuusikauppiaalta kannattaakin kysyä, milloin puu on kaadettu.

– Jos kuusi on odottanut myyntihetkeä ensin varastossa ja sen jälkeen marketin pihalla yhteensä toista kuukautta, en antaisi takuuta sen säilymiselle, muistuttaa Joulupuuseuran puheenjohtaja Juha Ruuska. Hän antaa muitakin hyödyllisiä vinkkejä joulukuusen ostajille.

1. Kuusi pakettiin kotiinkuljetuksen ajaksi.

Miten kuusi kannattaa kuljettaa kotiin, etteivät neulaset varise jo autoon?

– Jos kuusen vie kotiin autolla, se on kuljetettava pakattuna verkkoon tai jätesäkkiin. Kuusi ei kestä ilman suojaa pitkää aikaa auton katolla. Yli sadan kilometrin mökkimatka, on liian pitkä, jos kuusta ei ole hyvin suojattu. Muuten auton vauhti on rasite neulasille.

– Peräkärryssäkin kuusta kuljetetaan pressun tai kuomun alla.

2. Kuuselle kylmä suihku.

Kotona suojaverkko pois ja joulukuusi jalkaan, niinkö?

– Jos kuusi on jäässä, sitä pitäisi sulattaa ennen lämpimään viemistä. Kuuselle on suuri stressi, jos se tuodaan pakkasesta suoraan yli 20 lämpöasteeseen.

Joulukuusta kannattaa lämmitellä vuorokausi puolilämpimässä autotallissa. Jos se ei ole mahdollista, kuusen voi viedä kylmään suihkuun. Runkoa ja neulastoa suihkutellaan kylpyhuoneessa kylmällä vedellä, jotta kuusi alkaa sulaa.

Mikäli puu on pakattu verkkoon, se poistetaan vasta sulatuksen jälkeen.

3. Sahaa pala, mutta älä pilko

Voiko puukolla vuolla kuusen tyveä kapeammaksi?

– Tärkeintä on, että joulukuusen tyvestä sahataan noin kolmen senttimetrin kiekko ja siten saadaan tuore imupinta. Älä poista kuorta, koska kuori on tärkeä puun vedensaannin kannalta. Kuusen tyven pitää mahtua kuusenjalkaan ohentamattomana.

Se lisää kuivahtamisen riskiä, jos puuta pitää vuolla tai kirveellä pilkkoa.

4. Steariini auttaa, ettei kuusi kuolee janoon

Millä keinoilla neulaset eivät ropise lattialle, auttaisiko sokeripala vedessä?

– Jos se tuntuu kivalta ajatukselta, voi veteen toki sokeriakin panna, ei siitä mitään haittaakaan ole. Tärkeintä on, että laittaa kuusen heti veteen ja sen täytyy saada huoneenlämpöistä vettä tarpeeksi. Kuusi saattaa ensimmäisinä vuorokausina imeä todella paljon. Vesisäiliötä ei saa päästää tyhjenemään.

Pihalla kuusi näyttää paljon pienemmältä kuin sisään vietynä. Kuuselle varattu tila kannattaakin mitata ennakolta.

Jos joulukuusi on liian korkea ja sitä joutuu lyhentämään ylhäältä, suosittelen valuttamaan latvaan kynttilästä steariinia. Siten kuusi ei haihduta latvan kautta vettä, Juha Ruuska sanoo.

5. Joulukuusi ei tykkää pienistä jaloista ja pattereista

Mitkä ovat yleisimpiä virheitä, joilla joulupuu muuttuu neulattomaksi rangaksi ennen aikojaan?

– Vanhat kuusenjalat on usein tarkoitettu pienille metsäkuusille ja ne ovat liian ahtaita kasvatetuille nykykuusille. Niiden vesisäiliöihin ei mahdu tarpeeksi vettä.

Joulukuusta ei kannatta myöskään sijoittaa lämpöpatterin viereen, vaikka siinä olisikin se kodin paras paikka. Kuumana hehkuva patteri rasittaa kuusta.

Joulupuuseuran puheenjohtaja Juha Ruuska lohduttaa, että joulukuusi kestää vain tietyn ajan, vaikka mitä konsteja kokeilisi. Useimmille riittää, että aito joulukuusi säilyy loppiaiseen.

Lue myös:

Joulupuu-keräyksen suosio kasvaa – Jyväskylässä odotetaan ennätystä

Villamammutin luurangon hinnaksi tuli noin 550 000 euroa Ranskan Lyonissa järjestetyssä huutokaupassa.

Lähes ehjänä säilynyt luuranko on yli kolme metriä korkea, 160 kiloa painava ja sen torahampaat ovat yli kolme metriä pitkät.

Kyseinen mammutti eli arviolta noin 15 000 vuotta sitten. Neljä viidesosaa sen luista on koossa. Asiantuntijoiden mukaan mammutti painoi eläessään noin 1 400 kiloa.

Luurangon osti ranskalaisyritys Soprema, jonka logossa on mammutin kuva.

Vesieristyksiä tekevän yrityksen toimitusjohtajan mukaan luuranko asetetaan esille yrityksen pääkonttoriin.

Huutokaupattu mammutin luuranko kaivettiin esiin Länsi-Siperiassa kymmenen vuotta sitten.

Aikaisemmin mammuttien luurankoja on huutokaupattu 240 000 ja 150 000 euron hintaan.

Kulunut vuosi ei ole tuonut helpotusta Ruotsia vuosia piinanneeseen kasvavaan väkivaltaan. Rikollisjengien aseelliset välienselvittelyt ovat lisääntyneet, Tukholman poliisin analyytikko Sven Granath kertoo.

– Me näemme tilastoista selvästi, että ampumiset laittomilla aseilla ovat yleistyneet Tukholmassa, Malmössä ja Göteborgissa viiden viime vuoden aikana. Tämä ei koske vain ongelmalähiöitä, mutta rikollisverkostoilla on usein tukikohta ongelmalähiöissä.

Granath on tutkinut pitkään kovan rikollisuuden kasvua Ruotsissa. Hän tekee yhteistyötä pohjoismaisten kollegojensa, kuten Suomen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijoiden kanssa.

Muissa Pohjoismaissa ei ole vastaavaa kehitystä jengirikollisten välisissä ampumistapauksissa.

– Meillä ei oikeastaan ole vastaavaa rikollisuutta, tutkija Matti Lehti Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta sanoo.

Vaikka Tukholman poliisin analyytikon Sven Granathin mukaan ampumistapausten kasvu Ruotsissa näkyy tilastoista, yksiselitteisiä lukuja vuodelta 2017 ampumisista ei ole käytössä.

Malmössä yli sata ampumistapausta

Esimerkiksi Malmössä on poliisin mukaan ollut yli sata ampumistapausta tänä vuonna. Käytössä olevien tietojen mukaan koko maassa on kuollut noin 30 ihmistä rikollisten ampuma-aseilla tekemissä välienselvittelyissä.

Yksi syy väkivaltaan on nuorten miesten kilpailu valta-asemista huumemarkkinoilla.

– Meillä on Ruotsissa enemmän laittomia aseita kuin aikaisemmin. Niitä on salakuljetettu pienissä erissä parinkymmenen vuoden kuluessa ja varastoitu. Nyt niitä otetaan yhä enemmän käyttöön, Granath sanoo.

Tukholman pohjoisissa lähiöissä työskentelevä komisario Stephan Kiernan toteaa, että lähiöissä on kaksi todellisuutta.

Valtaosa alueella asuvista on vuosikymmenien aikana Ruotsiin muuttaneita ihmisiä, jotka haluaisivat samaa kuin poliisi, elää turvallista arkea.

Ampumisista jopa vain kolmannes selviää

Jengien välisiä ampumisia on kuitenkin tapahtunut myös päiväsaikaan ja liikkuvista autoista.

Kiernanin mielestä puheet alueista, joille ei uskalla mennä, ovat liioittelua. Silti kovien rikollisjengien toiminta on hänen mukaansa muuttunut.

– Ampumisissa ja murhissa on tapahtunut muutos. Kovat rikolliset ampuvat toisiaan. He ja heidän ympärillään olevat ihmiset tekevät yhä vähemmän yhteistyötä poliisin kanssa.

Poliisin haaste on saada ihmiset luottamaan poliisiin. Ampumistapauksista selvitetään vain neljännes tai kolmannes.

Kovaa rikollisuutta tutkinut Sven Granath pitää tehokkaimpana keinona kiristää laittomia aseita koskevia lakeja ja lisätä rikollisjengien valvontaa.

Lisäksi viranomaiset yrittävät yhdessä vanhempien ja koulujen kanssa löytää myönteisiä roolimalleja ongelmalähiöissä asuville nuorille.

Se ei ole helppoa, koska rikollisjengien johtajat hienoine autoineen ovat esikuvia monille maahanmuuttajanuorille, joiden työttömyys on nelinkertainen syntyperäisiin ruotsalaisiin verrattuna.

– Paljon on kysymys siitä, että nuoret haluavat onnistua ihmisenä, haluavat rahaa. He katsovat ympärilleen, ketkä ihmiset ovat onnistuneet. He ovat näkyvillä näillä alueilla ja heillä (rikollisjengien johtajilla) on onnistumisen merkkeinä takkeja, autoja ja muita tavaroita, komisario Kiernan sanoo.

Ruotsin hallitus on lisännyt poliisin määrärahoja satoja miljoonia euroja tuleville vuosille erityisesti kovan rikollisuuden ja ampumistapausten kitkemiseksi.

Helsingin Sanomien sotilastiedustelujutun asiakirjalähteistä käynnistetty rikostutkinta on vakava asia, sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.).

– Vuodon koko laajuus ei ole vielä minun tiedossani, mutta se, mitä tänä aamuna saimme lukea Helsingin Sanomista – se, että lehti julkaisee korkeimman turvaluokituksen saaneita asiakirjoja –, se on aina vakava asia. Sillä voi olla vaikutusta kansalliseen turvallisuuteen ja Suomen suhteisiin muihin maihin, Niinistö toteaa Ylelle.

Hänen mukaansa pääesikunta on tehnyt keskusrikospoliisille tutkintapyynnön vuodon tutkinnasta. Vuoto on ollut jo aiemmin selvillä, Niinistö kertoo.

– Tänään pääesikunta on laajentanut tätä tutkintapyyntöä toimittajan mahdollisesta syyllistymisestä turvallisuussalaisuuden paljastamiseen. Puolustusvoimat toimii lainmukaisesti, mutta toimiiko Helsingin Sanomat, se on se kysymys.

Mitä rikostutkinnalla tavoitellaan?

– Tietenkin tällä tavoitellaan, että jos laiton teko oletetaan tapahtuneen, niin sehän täytyy sanktioida. Näin toimitaan oikeusvaltiossa, Niinistö vastaa.

Yle ei ole toistaiseksi tavoittanut Helsingin Sanomia kommentoimaan asiaa.

Lisää aiheesta:

HS:n sotilastiedustelujutun asiakirjalähteistä rikostutkinta

Puolustusvaliokunnan Kanerva: Tutkinnan lisäksi vuoto vaatii muutoksia luottamuksellisten tietojen suojaan

Helsingin Sanomien tänään lauantaina julkaisemasta sotilastiedustelua koskevan aineiston luovuttamisesta lehdelle on tehty rikosilmoitus.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lausui tänään, että lehdelle on luovutettu salaisia asiakirjoja laittomasti.

– Korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on turvallisuutemme kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita, presidentin välittämässä lausunnossa sanotaan.

Salaisten asiakirjojen luovuttamista koskevassa asiassa on käynnistetty rikostutkinta.

Joulusiivous kuuluu monen suomalaisen tärkeisiin jouluvalmisteluihin. Se on niin keskeinen asia, että se on saanut oman osionsa muun muassa Suomalaisen Työn Liiton Suomalainen joulu -sivustollakin.

Jos isoa suursiivousta ei jaksa tai ehdi tehdä, muutaman olennaisen paikan putsaaminen riittää, lupaa puhtausalan ammattilainen, siivousaineita tutkinut tohtori Tuula Suontamo.

1. Jääkaapin oven kahva

Ensimmäiseksi bakteeripesäksi Tuula Suontamo nimeää jääkaapin oven kahvan.

– Se on kaikissa mittauksissa ollut niitä likaisimpia keittiön kosketuspintoja, Suontamo sanoo.

Muun muassa Daily Mail on artikkelissaan kertonut, että jääkaapin oven kahva on usein likaisempi kuin keittiön lattia.

Myös ruokapöytä, sen pinta ja reunat, ovat osoittautuneet bakteerien lymyämispaikoiksi.

2. Keittiön ja vessan hanat

Näiden jälkeen puhdistusvuorossa ovat Suontamon listalla keittiön ja vessan hanat, tarkemmin sanottuna ne vivut, joihin aina käytön yhteydessä kosketaan. Päältä päin pyyhkiminen ei riitä, vaan puhdistaa täytyy erityisesti alapinta.

– Siihen kosketaan aina ja se yleensä hankala puhdistaa. Se on murheenkryyni, jossa elätämme bakteereja ja mikrobeja.

3. Wc-istuimen renkaan reuna ja käsienpesuallas

Vessassa ei Suontamon mielestä tarvitse pelätä niinkään pöntössä vaanivia pöpöjä, vaan kosketuspinnoilla olevia.

– Ei sieltä mikrobit mihinkään hypi sieltä vessanpöntön sisältä. Ennemminkin se istuimen renkaan reuna, sen voisi puhdistaa.

Vessan käsienpesualtaan reunat on Suontamon mukaan ulkomaisissakin tutkimuksissa todettu kuuluvan vessan likaisimpien paikkojen joukkoon.

4. Saunassa jalkalaude

Jos koko saunaa ei ehdi kuuraamaan, niin yhden paikan puhtausalan ammattilainen putsaisi sielläkin.

– Tarkistan itse sen jalkalauteen, missä jalkoja pidetään. Lapset siinä usein istuvat. Se kannattaisi silloin tällöin pesaista, ettei siellä muhi mitään.

5. Ovien kahvat

Jos näiden lisäksi ennättää vielä putsaamaan jotakin, niin listalla voisivat olla vaikkapa ovien kahvat. Erityisesti sellaiset kahvat, joihin koskevat jouluvieraatkin käydessään.

Mikrokuituliina ja vettä

Siivousvälineeksi Tuula Suontamo suosittelee nihkeän kosteaa mikrokuituliinaa. Aina ei tarvita pesuaineita.

– Mikrokuidun kanssa aika usein riittää pelkkä vesi, jos siivous on säännöllistä. Jos ehtii tulla paljon likakertymää, niin silloin puhdistusaine auttaa, Suontamo sanoo.

– Periaatteessa en lähtisi valitsemaan bakteereja tappavia aineita kotitalouksissa laisinkaan. Aine saa olla sellainen, joka auttaa lian irrottamisessa.

Ainakin jouluksi voisi vaihtaa sen tiskirätin. Tuula Suontamo

Siivousvälineistä puhuttaessa Tuula Suontamo kehottaa muistamaan erityisesti keittiöliinan.

– Ainakin jouluksi voisi vaihtaa sen tiskirätin. Siihen voisi ottaa puhtaan, joko mikrokuituisen jonka voi pestä koneessa, tai sellaisen joka vaihdetaan riittävän usein, Tuula Suontamo opastaa.

Pöly ei pistä joulua pilalle

Pitkän uran puhtausalalla ja siivouskemian tutkijana tehnyt Tuula Suontamo aloittaa usein oman joulusiivouksensa siivoamalla siivouskomeron.

– Se on ollut minulle sellainen nautinto, kun tiedän että kaikki siivousvälineet ja -tarvikkeet ovat puhtaassa siivouskomerossa, Suontamo tunnustaa.

Muuten hän sanoo suhtautuvansa joulusiivoukseen nykyisin aika maltillisesti.

– Jos lattialla on jotain pientä roskaa, niin olen oppinut katsomaan sen yli ja ohi. Pölyä en lähde hyllyjen päältä kirjoista keräämään pois. Ei se pöly meidän joulua pistä pilalle, jos sitä jostakin löytyy, Suontamo toteaa viileästi.

Se huone, jossa vietetään paljon aikaa kenties jouluvieraidenkin kanssa, sen voi toki pitää siistinä.

– Ne kohdat tarkemmin, mistä se oma joulutunnelma saadaan, Suontamo muotoilee.

Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Harri Ohra-aho pitää Helsingin Sanomien julkaisemaa artikkelia Viestikoekeskuksesta huolestuttavana asiana.

– Kaiken salaisen materiaalin julkaisu on vakavaa. Jos ajatellaan sotilastiedustelun roolia, niin sehän on maamme puolustuksen etulinja. Jos siihen etulinjaan jollain tavalla kerrotaan auki sitä, niin sillä on tietysti vaikutuksia Suomen turvallisuuteen, Ohra-aho kertoo Ylelle.

Ohra-ahon mukaan artikkelissa on useita epämääräisyyksiä ja epätarkkuuksia. Lisäksi artikkelin kirjoittajien haltuunsa saamat asiakirjat ovat noin kymmenen vuoden takaa.

Kenraalimajuri muistuttaa kuitenkin, että tällaisten asiakirjojen salassapito kestää huomattavasti pidempään kuin tuo kymmenen vuotta.

Hän kertoo myös, että Puolustusvoimiin otettiin yhteyttä ennen jutun julkaisemista.

– Puolustusvoimille tuli tiettyjä kysymyksiä, joista heijastui, että niitä ei olisi osattu kysyä, jos ei olisi ollut tiedossa laajempaa kontekstia.

Siitä Ohra-aholla ei ole mitään tietoa, kuinka asiakirjat ovat Helsingin Sanomille päätyneet.

– Siitä minulla ei ole mitään tietoa. Sen takia juuri keskusrikospoliisi tutkii tätä asiaa.

Tiedustelupäällikkö ei ota kantaa siihen, miksi jutun tutkinta on laajennettu koskemaan myös jutun kirjoittaneita toimittajia.

– Siihen en ota kantaa, koska en itse ole tutkintapyynnön antaja. Tiedän, että Pääesikunta on tehnyt tutkintapyynnön keskusrikospoliisille.

Ohra-ajo ei halua mitenkään spekuloida jutun tutkintaa tai sen etenemistä.

Helsingin Sanomien mukaan kansalaisilla pitää olla oikeudenmukaista ja riittävää tietoa yhteiskunnan tapahtumista. Siksi lehti julkaisi uutisen Viestikoekeskuksesta ja käytti jutun tekemiseen salaisia lähteitä.

Helsingin Sanomien mukaan artikkelin ja sen taustalla olevien asiakirjojen julkaisemisen tarkoituksena on nostaa Viestikoekeskus julkisen keskustelun piiriin.

Lehden toimituspäällikkö Esa Mäkinen perustelee artikkelin julkaisua myös median perustehtävällä.

"Median tärkein tehtävä on seurata ja valvoa viranomaisten toimintaa. HS on vastuussa lukijoilleen, joiden pitää saada riittävää ja totuudenmukaista tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu."

Lehden mukaan kansalaiset ja jopa kansanedustajat tietävät alkuperäisessä kirjoituksessa käsitellystä keskuksesta hyvin vähän. Siksi siitä pitää lehden mukaan kertoa.

Mäkinen kirjoittaa, että "jos aiheesta haluaa kertoa jotain muuta kuin viranomaisten omaa tietoa, pitää käyttää salaisia asiakirjoja."

Samalla hän huomauttaa, että koska tiedusteluviranomaisille ollaan antamassa entistä laajempia valtuuksia, pitää median seurata niiden toimintaa entistä tarkemmin.

Jutun asiakirjalähteiden luovuttamisesta on aloitettu rikostutkinta.

Lue lisää:

HS:n sotilastiedustelujutun asiakirjalähteistä rikostutkinta

Puolustusministeri HS:n asiakirjatutkinnasta: Vakava asia, voi olla vaikutusta kansalliseen turvallisuuteen

Puolustusvaliokunnan Kanerva: Tutkinnan lisäksi vuoto vaatii muutoksia luottamuksellisten tietojen suojaan

– Kaverin kanssa oltiin kävelemässä pakettipellon laitaa. Ladon kulmalta lähti jänis ja kaikki meni todella nopeasti. Jänis ei päässyt menemään kuin jonkun kymmenen metriä. Oli kyllä mahtava tunne. Lottahan näki sen ensin, se oli heti lähdössä käsivarrelta.

Näin kertoo rovaniemeläinen Markku Kallinen ensimmäisestä kerrasta, kun hän sai saaliin metsästyshaukkansa Lotan kanssa. Jotta tähän päästiin, oli Kallinen rakentanut molemminpuolisen luottamuksen haukkaansa.

– Kaiken perustana on luottamus. Sellainen haukka joka pelkää tai epäröi jotakin, niin sehän lähtee karkuun. Et voi pakottaa haukkaa mihinkään. Silloin kun se tietää että sinun luona on turvallista olla, saa ruokaa, eikä satuteta tai painosteta niin se tekee sen vapaaehtoisesti, Kallinen kertoo.

Sopivasti nälkäinen haukka

Kun kanahaukka saalistaa, se pyytää vietilleen ominaisia lajeja kuten pyytä, teertä ja metsäjänistä, eli samoja mitä metsästäjät pyytävät aseella.

Haukka ei pyydä saalista, jollei se ole nälkäinen. Siksi metsästyshaukan omistajan on päivittäin punnittava lintunsa ja suunniteltava jokaisen päivän ruoka-annos säätilan ja linnun painon mukaan. Lintua ei todellakaan pidetä nälässä.

Kovalla pakkasella puolitoistakiloinen Lotta syö kuusikin päivän ikäistä kukonpoikaa. Jos sen painoa ollaan pudottamassa, ruoka-annos voi olla kaksi kukonpoikaa. Metsälle lähdetään vain sopivasti nälkäisen haukan kanssa. Kallinen käyttää siitä termiä "haukka on lentopainossa".

Kulkunen kertoo sijainnin

Metsällä haukka kulkee metsästäjän käsivarrella, paksun nahkahanskan päällä. Hanska tarvitaan, sillä haukan jalkojen puristus on kova ja osa kynsistä kolmesenttisiä.

– Ote on todella, todella luja tarvittaessa, Kallinen sanoo.

Haukka on kiinni metsästäjän hanskassa hihnalla, jonka solmun pystyy avaamaan yhdellä kädellä. Jalassaan linnulla on kulkunen. Se auttaa metsästäjää seuraamaan missä haukka on.

– Kun haukka lentää johonkin oksalle niin se aina liikkuu jonkin verran, ja haukkametsästäjä kuulee missä se on. Tämmöinen "havukka" kun lähtee lentoon metsässä niin se häviää sekunnissa, Kallinen kertoo.

Metsän nopein lentäjä

Haukkametsästys etenee siten, että metsästäjä ensin tunnistaa havaitun saaliin ja sen jälkeen päästää haukkansa irti.

Haukka tekee nopean mutta lyhyen syöksyn saaliin kimppuun. Jos se onnistuu siinä, saalis jää maahan haukan kynsien tiukassa puristuksessa. Metsästäjä juoksee paikalle ja lopettaa eläimen. Metsäkanalinnulla se käy katkaisemalla käsin linnun niskat. Jänis kuolee nopeasti puukon pistolla.

– Kanahaukka on metsän nopein lentäjä ja pystyy lentämään lyhyeltä etäisyydeltä kiinni lähes kaiken. Onneksi se ei lennä kuin 100-150 metriä tosi lujasti. Sen jaksan minäkin juosta tuolla, Kallinen naurahtaa.

Metsästäjä ottaa haukalta saaliin ja palkitsee sen muulla lihalla.

Ei saa risteytyä Suomessa

Lotta-haukka on kotoisin Englannin Manchesterista, jossa se syntyi haukkatarhassa yhdeksän vuotta sitten. Lotta on todennäköisesti elonsa keskipäivässä, sillä kanahaukat elävät usein parikymmentä vuotta. Haukat, kuten muutkin petolinnut ovat rauhoitettuja eläimiä, eikä niitä saa kesyttää omaan käyttöön. Tarhattuja lintuja eivät samat säännöt kuitenkaan koske.

Markku Kallinen hankki Lotta-haukkansa kuusi vuotta sitten. Sitä ennen hän selvitti haukkametsästykseen tarvittavia lupia. Maa- ja metsätalousministeriöstä Kallinen sai vastauksen, ettei haukkametsästykselle ole esteitä Suomen laissa.

Seuraavaksi hän tarvitsi luvan tarhassa syntyneen kanahaukan maahantuontiin. Siinä ongelmaksi nousi vaara, että englantilaissyntyinen haukka karkaa ja risteytyy suomalaisen haukkakannan kanssa.

Ratkaisuksi Kallinen keksi selvittää, voiko haukan steriloida. Operaatiolle löytyi tekijä porvoolaiselta eläinklinikalta, ja sterilointitodistuksen kanssa haukan sai tuoda maahan.

Kosintaa ja sulkasatoa

Vankeudessa syntynyt, ihmisten kasvattama Lotta on kesy, ja Kallisen mukaan se myös kokee osittain olevansa ihminen.

– Kevätaikaan tämä suorittaa kosinnan. Silloin se lauleskelee, kiekuu ja käkättää minulle, hyppii, kumartelee ja tanssii minun edessä, haluaa minusta puolison, Kallinen kuvailee.

Kanahaukan vuodenkiertoon kuuluu myös sulkasato, joka kestää kolmesta neljään kuukautta. Vasta sen loputtua haukan kanssa voi lähteä metsästämään.

Lottaa varten on rakennettu omakotitalon pihalle lentotarha, jossa sillä on oma puutarhavajasta tehty koppi. Haukka viettää aikaa myös omalla orrellaan perheen olohuoneessa, muulloinkin kuin ruokinnan aikana. Se on tottunut vilkkaassa lapsiperheessä vieraisiin ja ympäröivään elämään, eikä hermostu pienestä.

Pikkupoika raahasi teertä

Markku Kallisella on myös metsästyskoiria, joilla hän metsästää. Koiraa hän kuvaa laumaeläimeksi, kun taas haukat ovat yksineläjiä.

Metsällä liikkuminen on kuulunut Kallisen elämään pienestä saakka.

– Setä otti minut pienenä, kahden-kolmen vanhana, reppuunsa. Pystykorvat irti ja kun haukku kuului niin setä pisti minut mättäälle, että istu siinä ja kädet korville. Teeri saatiin ja voi että se pikkupoika oli ylpeä kun kotiin raahasi sitä teertä, kun eihän sitä jaksanut kantaa, Kallinen hymyilee muistolleen.

Markku Kallinen on Radio Suomen Sunnuntaivieraana 17. joulukuuta 2017 klo 15.03.

Presidentti Sauli Niinistö on huolestunut julkisuuteen vuodettujen tiedustelutietojen laajuudesta.

Hän ei pysty vielä tarkemmin arvioimaan vuodon vaikutuksia, mutta jo näkemänsä perusteella hän pitää vuotoa laajana.

– En ole niin auringontarkasti ennättänyt lukea niitä, mutta ainakin niissä on viittauksia ja vihjeitä siihen, että paljon on tietoa, Niinistö kommentoi Ylelle tietojen arkaluontoisuutta.

Presidentti pitää selvänä, että tässä ja vastaavissa tilanteissa tehdään rikostutkinta asiakirjojen laittomasta luovutuksesta.

HS: Tiedot eivät vaaranna turvallisuutta

Niinistö täsmentää, että vuodon vahingollisuus selviää lopulta sen jälkeen, kun koko vuodettu materiaali on julkaistu. Helsingin Sanomat on ilmoittanut, että se jatkaa sotilastiedustelusta kertomistaan lähipäivien aikana.

Helsingin Sanomat on myös perustellut uutisointiaan sillä, että suomalaisilla on oikeus tietää arkaluontoisesta sotilastiedustelusta. Hallitus kaavailee laajentavansa huomattavasti sekä sotilas- että siviilitiedustelua.

– Julkaistuissa tiedoissa ei ole mitään sellaista uutta tietoa, joka vaarantaisi esimerkiksi kansallisen turvallisuuden, vastaava päätoimittaja Kaius Niemi perustelee julkaisua.

Helsingin Sanomien toimituksessa on Niemen mukaan käyty vastuullisesti läpi julkaistavaa materiaalia. Kaikkea ei ole julkaistu.

– Tiedot olivat peräisin vuosien takaa, ja koko Suomen turvallisuusympäristö on sen jälkeen muuttunut oleellisesti, Niemi täydentää ja korostaa lehden nettisivuilla julkaistussa jutussa sitä, että jutun tiedonhankinnassa ei ole rikottu lakia.

Virkavelvollisuutta rikottu

Niinistö viittaa vuodon lähteeseen sanomalla, että joku on vastoin virkavelvollisuutta luovuttanut tietoja Helsingin Sanomille. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva on aikaisemmin kertonut, että julkaistuja tietoja ei ole ollut esillä eduskunnassa.

– Korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on turvallisuutemme kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita, presidentti on aikaisemmin tänään tiedottanut vuodosta.

Puolustusvoimien pääesikunta on tehnyt rikosilmoituksen poliisille salaisten asiakirjojen luovuttamisesta.

16.12.2017 klo 19.50 juttua täydennetty ja lisätty Helsingin Sanomien perusteluja.

Anjalassa Kouvolassa nököttävä omakotitalo ei taatusti jää ohikulkijoilta huomaamatta. Talo ja sen piha on kiedottu kauttaaltaan eriväristen jouluvalojen peittoon. Koko tontilla on yli 20 000 led-lamppua.

Valoja käydään ihastelemassa pidemmänkin matkan takaa.

– Torstaina pihatielle pysähtyi linja-auto. Välillä tässä menee sellainen autorundi, että hyvä kun sekaan mahtuu, kertoo talossa asuva Samu Hohti.

Poliisikin on Hohdin mukaan talon edustalla tuttu näky.

– He ajavat tästä aika usein ohi. Ehkä heilläkin on joulumieli.

Joskus Hohti saa ohikulkijoilta lahjojakin. Postilaatikkoon on ilmestynyt suklaarasioita.

– Päiväkodin lapsilta on tullut suklaarasia, ja toisella kertaa suklaarasia tuli “tontuilta”.

Valot syttyvät kahdesti päivässä

Pelkästään autotallin katolla seisovaan pyramidin muotoiseen kuuseen heijastuu 100 000 punaista ja vihreää laservaloa. Hohti on suunnitellut valoshown yhdessä tyttärensä kanssa. Valot asennetaan joka vuosi hyvissä ajoin ennen joulua, ja ne saavat olla paikoillaan kuukauden ajan. Asentamisessa apuna on ollut Hohdin vävypoika.

– Meillä on aina väreissä eri teema, että tuleeko enemmän punaista vai sinistä. Portin pielessä on nyt Suomi100-teema ja etupihalla enemmän sinivalkoisia valoja. Takapihalla on sitten muita värejä, Hohti kertoo.

Talon ulkoseinässä on 24 pistorasiaa. Johdot Hohti pyrkii pitämään mahdollisimman lyhyinä.

Valot syttyvät kaksi kertaa vuorokaudessa: aamulla ne palavat kello kuudesta yhdeksään ja illalla puoli neljästä yhteentoista. Hohdin koko valovarasto ei suinkaan ole esillä samalla kertaa, vaan puolet valoista on varastossa odottamassa seuraavaa vuotta.

– Viime vuonna käytössä oli enemmän punaista, valoketjuja ja tähtikuvioita.

Jouluvaloja Hohti on kerännyt 30 vuotta.

Hehkulamppuja ei ole ikävä

Hohti ihastui jouluvaloihin jo lapsena. Niiden keräily alkoi kuitenkin vasta aikuisena, kun hän muutti yhteen tulevan vaimonsa kanssa. Ensimmäinen omin käsin rakennettu valokuusi seisoo tänäkin vuonna talon katonharjalla.

– Reunavalot olen vaihtanut ledeihin, mutta muuten se on pysynyt samana jo 30 vuotta. Kuusia minulla on useampia, ja yleensä olen aina laittanut yhden niistä katolle.

Hehkulamppujen aikana valojen virittäminen oli hidasta ja hankalaa. Hermotkin menivät välillä, kun lamppuja joutui vaihtamaan aamuin illoin.

– Kun yksi lamppu kahdeksan lampun sarjassa sammui, piti yksi kerrallaan nykäistä lamppu johdosta ja kokeilla, että mikä niistä oli palanut. Yleensä se oli aina se viimeinen. Pakkaset ja sateet eivät olleet kivoja sormille. Onneksi se aika on historiaa.

Kun led-lamput tulivat, valojen kanssa pelaaminen helpottui ja homma pääsi Hohdin mukaan karkaamaan käsistä.

Jouluvalot alennusmyynneistä

Hohti on jakanut työt tyttärensä kanssa niin, että tytär suunnittelee pihan ulkoasun isolle pahville ja Hohti rakentaa ja asentaa valoviritelmät paikoilleen. Metallikehikoiden rakentaminen alkaa jo lokakuussa. Vuosien mittaan on syntynyt poroja, lumiukkoja ja kuusia. Kehikot hän rakentaa katiskaverkosta tai raudoitusraudasta.

– Autotallin katolla on hyvä työskennellä. Taivutan raudasta piirustuksen mukaan mallin, hitsaan sen kasaan ja maalaan. Jouluvalot kiinnitän kehikkoon.

Jouluvalo-ostoksille Hohti suuntaa joulun jälkeen.

– Odotan, että ne halpenevat 70 prosenttia. Silloin niitä on mukavampi ostella. Metallikehikoitakin löytyy kaupasta, mutta teen mieluummin itse. Niin voin itse päättää mallin.

Hohdin mukaan led-järjestelmä on siitä armollinen, ettei se vie kovin paljon sähköä. Hän sanoo, että viime vuonna sähkölasku kasvoi joulun tienoilla 20 euroa.

– Pitäisin valot mieluusti päällä kesälläkin. Tunnelma kuitenkin ehkä katoaisi, kun yöt ovat kesällä muutenkin valoisia.