On kulunut pitkälle kolmatta vuotta siitä, kun maailman suurinta havusellutehdasta Kuopioon havitteleva Finnpulp edellisen kerran kertoi uusista rahoittajista.

Yhtiön tarvitsema asemakaava ja ympäristölupa ovat menneet eteenpäin, mutta uusista kumppaneista se ei ole kertonut – toisin kuin esimerkiksi Kemijärven sellutehdas. Sinä aikana kun Finnpulp on vaiennut uusista rahoittajista, kemijärveläiset saivat taakseen kiinalaisen Camcen. Myös Paltamon biotuotetehdas on edennyt toiselle rahoituskierrokselle.

Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilonen sanoo, että rahoituksesta on käyty viimeisen vuoden ajan aktiivisesti neuvotteluita.

– Jos kyynisesti sanoo, eihän ne neuvottelut ole onnistuneet, kun rahoittajista ei ole ilmoitettu, hän tokaisee.

Piilonen kuitenkin huomauttaa, että kaava- ja lupaprosessi ovat kesken ja se vaikuttaa varmasti taustalla. Hanketta on helpompi myydä rahoittajille, kun epävarmuuksia ei ole.

Suomi on pääomaköyhä maa, se pitää rehellisesti tunnustaa. Olli Dahl

Finnpulp sai vuonna 2015 yhteensä 1,5 miljoonan euron alkurahoituksen MTK:lta, Ingman Groupilta ja Grizzly Hill Capitalilta. Seuraava rahoituskierros on tavoitteena saada päätökseen tänä vuonna ja sen jälkeen päästäisiin aloittamaan perussuunnittelua. Koko budjetti on huimat 1,4 miljardia euroa.

Ennen vuodenvaihdetta Savon Sanomat kertoi, että Finnpulp tiedottaisi seuraavan vaiheen sijoittajasopimuksista maaliskuun loppuun mennessä.

– En pysty vahvistamaan [tuota aikataulua]. Kerrotaan heti kun on kerrottavaa.

"Perinteisiä metsäteollisuuden miehiä"

Ylen haastattelemien sellumarkkinoiden asiantuntijoiden mukaan Finnpulpin hiljaisuudesta rahoitusrintamalla ei voi päätellä mitään hälyttävää hankkeen etenemisestä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Viitanen pitää päinvastoin normaalina, että rahoittajista ei huudella nyt, kun valitukset ovat vielä käsittelyssä.

Aalto-yliopiston prosessiteollisuuden ympäristötekniikan professori Olli Dahl ehdottaa, että taustalla voi olla vain "perinteisten metsäteollisuuden miesten" hiljainen tiedotuslinja. Tiedotus ulospäin voi olla pidättyväisempää kuin vaikkapa Kemijärven hankkeen puuhamiehellä Heikki Nivalalla.

Finnpulpin Timo Piilonen sanoo kuitenkin, että yhtiöllä ei ole tällä hetkellä olemassa sellaisia sopimuksia, joita se voi julkistaa heti kun lupa- ja kaavoitusprosessi valmistuu.

– Sitten tullaan siihen, että minkä kokoisia tehtaita Suomeen mahtuu. Kemijärven ja Paltamon hankkeet ovat puolta pienempiä kuin Finnpulp. Raaka-aineen saatavuus tulevaisuudessa voi olla haasteena, miettii professori Dahl.

Hänen mukaansa Finnpulp ei kaadu ainakaan siihen, että pääomasijoittajia ei olisi tarjolla maailmalla. Biotuotetehtaan kokoluokka on niin suuri, että se tuo sijoittajalle mahdollisuudet merkittäviin korkotuottoihin.

– Kysymys on siitä, kuinka hyvin projektin osaa myydä.

Analyytikko: Sellun hinta on huipputasolla

Dahlin ja muiden asiantuntijoiden mukaan sellumarkkinat ovat nyt vähintään yhtä vilkkaat kuin silloin, kun Finnpulp tuli julkisuuteen miljardihankkeensa kanssa. OP:n osaketutkimusjohtaja Henri Parkkinen sanoo, että esimerkiksi Finnpulpin hyödyntämän pitkäkuituisen sellun hinta on tällä hetkellä vuosikymmenen huipulla.

Toki Finnpulp aloittaa tuotannon aikaisintaan vuonna 2021, mutta sellun kysynnän ennustetaan kasvavan myös silloin ja sen jälkeen. Kysyntää tuovat talouden kehitys ja väestönkasvu kehittyvissä maissa.

– Kun kehittyvissä maissa elintaso paranee ja porukkaa muuttaa maalta kaupunkiin, se lisää muun muassa pakatun ruoan ostamista. Silloin pakkausmateriaalien ja pehmopaperin kysyntä kasvaa. Kasvun ennustetaan jatkuvan pitkään, Parkkinen selventää.

Hän jatkaa, että vaikka nyt käynnissä on isoja selluhankkeita, aikaisempina vuosina on suljettu parhaan teknisen käyttöikänsä ohittaneita laitoksia. Se tarkoittaa, että kysyntä ja tarjonta ovat nyt suhteellisen hyvin tasapainossa.

Voisiko kansainvälinen metsäjätti tulla kumppaniksi?

Finnpulpin yhteydessä on arvuuteltu paljon yhteistyöstä tehtaan naapurissa sijaitsevan Powerfluten, eli entisen Savon Sellun kanssa. Se käyttää raaka-aineeksi koivupuuta, ja kun Finnpulpin kiikarissa on havupuu, synergiaedut ainakin puunhankinnassa olisivat mahdollisia.

– Vaikka hakattava metsä kuinka olisi havumetsää, siellä on aina myös koivua ja päinvastoin, sanoo Aalto-yliopiston professori Olli Dahl.

Joulukuussa tehdashankkeen naapurista jysähti kunnon uutinen. Monikansallinen metsäjätti Mondi kertoi ostavansa Powerfluten 365 miljoonalla eurolla. Kauppaan kuuluu myös kovaa tulosta tehneen Powerfluten puunhankintayhtiö Harvestia.

Kauppa herätti spekulaatiot siitä, että Mondi voisi osallistua jotenkin Finnpulp-hankkeeseen. Dahlin mielestä tämä olisi "puolueettomasti arvioituna erittäin järkevää". Finnpulpin Piilonen ei lähde mukaan tähän spekulaatioon.

– Powerflute on Powerflute. Sillä ei ole suoraa vaikutusta meihin, hän sanoo.

"Kiinalaiset ovat Suomessa siksi, että täällä on raaka-aineita"

Finnpulp keräsi ensimmäisen vaiheen rahoituksensa kotimaisilta sijoittajilta. Toisessa vaiheessa puhutaan niin isoista rahasummista, että tie vie hyvin todennäköisesti ulkomaille.

– Suomi on pääomaköyhä maa, se pitää rehellisesti tunnustaa. Vaikka kuinka haluttaisiin [löytää rahaa täältä], on mentävä ulkomaille.

Pakkausmateriaalien ja pehmopaperin kysyntä kasvaa. Kasvun ennustetaan jatkuvan pitkään. Henri Parkkinen

Kemijärven sellutehtaan kehitysyhtiö sai rahoittajakseen kiinalaisen Camc Engineeringin eli Camcen. Olli Dahl ei pidä poissuljettuna, että Camce tulisi hankkeen valmistuttua muualle Suomeen tai jopa Kuopioon. Kiina on joka tapauksessa täysin mahdollinen suunta Finnpulpille saada rahoitusta.

– Kiinalaiset ovat Suomessa siksi, että täällä on hyvä teknologia ja erityisesti siksi, että Suomessa on runsaasti kestäviä raaka-aineita. Ja jos katsoo Kiinan asukaslukua ja kasvuvauhtia, näkee, että se on todellisuudessa maailman harvoja taloudellisia supervaltoja.

Suomalaisista selluhankkeista eteni maaliin asti viimeksi Äänekosken biotuotetehdas. Sen omasta pääomasta iso osa tuli Metsä Fibren tulorahoituksesta. Lisäksi mukana olivat muun muassa Metsä Board ja japanilainen kauppayhtiö Itochu. Myös Finnpulpin tapauksessa japanilaisia kumppaneita on väläytelty.

Näin Finnpulp etenee seuraavaksi

Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilosen mukaan tänä vuonna pyritään saamaan hankkeen toinen rahoituskierros valmiiksi. Sen jälkeen on vuorossa biotuotetehtaan perussuunnittelu, tarjousten pyytäminen laitteista, lopullisten kustannusarvioiden ja kannattavuuslaskelmien tekeminen ja valmiin rahoituspaketin hankkiminen.

Yhtiö odottaa alkuvuonna korkeimmasta hallinto-oikeudesta ratkaisua sen tarvitsemasta asemakaavasta. Se sai viime vuonna myös ympäristöluvan, jonka lainvoimaisuutta joudutaan todennäköisesti odottamaan paljon kauemmin, ainakin tämän lokakuisen lausunnon perusteella. Siinä hallinto-oikeuden ylituomari valitteli muun muassa juuri Finnpulpiin vedoten eduskunnalle, että ympäristöasioiden käsittely kestää ruuhkaisessa oikeusistuimessa jopa puolitoista vuotta.

Jos kaikki etenee tästä eteenpäin Finnpulpin suunnitelmien mukaan, tuotanto voi alkaa Kuopion Sorsasalossa aikaisintaan keväällä 2021.

Trumpin maahanmuuttokommentit kuohuttavat jälleen.

"Miksi meidän pitäisi sallia maahanmuutto persläpimaista?" Trump kommentoi viitaten Haitiin ja Afrikan maihin.

Uutistoimistojen mukaan Trump kysyi tätä Valkoisessa talossa järjestetyssä maahanmuuttoon liittyvässä tapaamisessa. Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa sopimuksesta, joka antaa lapsina laittomasti maahan muuttaneille ihmisille suojelua Yhdysvalloissa.

Sen jälkeen Trump vihjasi, että Yhdysvaltojen pitäisi ottaa enemmän maahanmuuttajia Norjan kaltaisista maista.

Uutistoimistolähteiden mukaan Trumpin kommentit saivat paikalla olleet lainsäätäjät hämmentyneiksi.

Valkoisen talon tiedottaja Raj Shah puolusti tiedotteessa Trumpin maahanmuuttolinjaa, mutta ei ottanut suoraan kantaa Trumpin tuoreimpiin kommentteihin. Hänen mukaansa Trump taistelee amerikkalaisten puolesta, kun osa politiikoista taistelee muiden maiden puolesta.

"Todistaa olevansa tietämätön maamme historiasta"

Trumpin möläytys herätti odotetusti raivoa poliitikoissa sekä republikaanien että demokraattien keskuudessa. Erityisen loukkaavaksi kommentti koettiin haitilaisten keskuudessa, sillä Haitin tuhoisasta maanjäristyksestä tulee tänään kuluneeksi kahdeksan vuotta.

– Haitilaiset ovat joutuneet sietämään niin paljon enemmän ja taistelemaan niin paljon enemmän epäoikeudenmukaisuutta vastaan kuin presidenttimme koskaan, kommentoi Yhdysvalloissa hyvin tunnettu journalisti ja televisiopersoona Anderson Cooper.

– Presidentti Trumpin kommentit ovat jälleen yksi todiste hänen ymmärtämättömistä ja välinpitämättömistä näkemyksistään. Se myös vahvistaa epälyt siitä, että presidentin slogan "Make America great again" tarkoittaa todellisuudessa "Make America white again", kommentoi demokraattipoliitikko Cedric Richmond, joka on Yhdysvaltain kongressin afroamerikkalaisten etuja ajavan CBC-ryhmän (Congressional Black Caucus) puheenjohtaja.

Haitilaistaustainen republikaani Mia Love puolestaan luonnehti Trumpin kommenttia "epäystävälliseksi, erimielisyyttä lietsovaksi, elitistiseksi ja Yhdysvaltojen kansallisten arvojen kanssa riiteleväksi."

– Hän todistaa näin olevansa tietämätön maamme historiasta ja erityisesti haitilaisten maahanmuuttajien vaikutuksesta maan historiaan, sanoi puolestaan Kwame Raoul, Illinoisin senaatin jäsen, jonka vanhemmat ovat tulleet Yhdysvaltoihin Haitista 1950-luvulla.

Kirjailija Stephen King hämmästeli Twitterissä, miksi norjalaiset haluaisivat muuttaa Yhdysvaltoihin.

1970-luvun lopulla Tarvaisen perheen asuntovaunu oli jatkuvassa liikkeessä. Kolmen vuoden kierroksesta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa jäi silloin perheen pojan mieleen vain jatkuva kiire. Mihinkään ei maltettu koskaan pysähtyä. Aina piti jatkaa eteenpäin.

Osittain tämän kokemuksen perusteella Timo Tarvainen päätti, että hän ei enää koskaan hyppäisi asuntovaunun kyytiin. Samaa mieltä oli onneksi tyttöystävä, nykyinen vaimo, joka oli myös kyllästynyt perheensä kanssa matkustamiseen.

– Vaikka koimmekin molemmat karavaanarielämän raskaaksi lapsina ja vaikka kuinka vannoimme, ettemme sitä jatkaisi, tuli perheeseemme ensimmäinen vaunu vuonna 2000, Tarvainen naurahtaa.

Vaunu rauhoitti elämää

Toisen polven karavaanariperheen kotipesä oli Kokemäen Pitkäjärvellä. Se aloitti rauhallisesti kausipaikalta. Kiirettä ei haluttu pitää. Itse asiassa vaunulla oleminen tuntui rauhoittavan elämää.

– Vaunu oli yrittäjäperheessä vähän sellainen pakopaikka. Olin monessa mukana ja lähdin helposti auttamaan kaveria viikonloppuisinkin. Mutta kun vastasin lauantaina puhelimeen vaunulta, oli helppo sanoa, että nyt ei onnistu, Timo Tarvainen muistelee.

Kulkee suvussa?

Perhe alkoi viihtyä vaunulla yhä useammin. Lapsista keskimmäinen oli vasta kahden viikon ikäinen, kun hän pääsi osaksi karavaanarielämää. Isä kertoo, että ulkona oli pakkasta 15 astetta, mutta vaunussa sisällä 25 astetta lämmintä. Vaipanvaihto sujui siellä yhtä lailla kuin kotonakin.

Nyt vaunussa kasvaneet lapset jo suunnittelevat, millaisen matkailuvaunun tai -auton he isona ostaisivat. Kipinä on syttynyt.

– Tyypillisesti karavaanarikakarat jäävät kyydistä pois murrosiässä. Kun on perheenperustamisen vuoro, ei riitä aikaa. Sitten eivät ehkä resurssit riitä. Mutta kun kipinä on olemassa, voi se sieltä joskus vielä uudelleen syttyä. Ei siitä helposti eroon pääse, Timo Tarvainen toteaa.

Hän tuntee useita perheitä, joissa karavaanareita on jo neljässä polvessa. Viideskin lienee jo syntymässä.

Liikkeelle sittenkin

Vaikka kausipaikka Kokemäellä olikin Tarvaisen perheelle hyvä tukikohta, oli se myös hyvä ponnahdusalusta liikkeelle lähtemiseen – vaikka sitä pitikin alkuperäisen ajatuksen mukaan välttää. Niin vain tämänkin perheen matka suuntasi kohti kauempana ja kauempana siintäviä rajoja.

Erityisesti mieleen ovat jääneet Kroatian smaragdinvihreät vedet, vesistöjen puhtaat kivipohjat ja jylhät vuoristot. Suurin osa reissuista on tehty Saksan läpi ajamalla, koska siellä puitteet ovat karavaanareiden kannalta kaikin puolin kunnossa.

– Siellä ollaan tässä kulttuurissa pari vuosikymmentä suomalaisia edellä. Saksassa on hyvät leirintäfasiliteetit ja julkisen liikenteen reitit kulkevat niiden läheltä. Kaikki on sujuvaa, Timo Tarvainen kertoo.

Vuoden karavaanarin toive

Tänään vuoden karavaanariksi nimetty Timo Tarvainen intoutuu pohtimaan myös oman kotiseutunsa mahdollisuuksia. Vaikka Satakunnan leirintäalueet saavat häneltä pääosin kiitosta, olisi toiveissa vielä yksi uusi alue karavaanareiden käyttöön.

– Erityisesti peräänkuuluttaisin jonkin sortin matkaparkkia Porin keskustaan. Täällä olisi karavaanareille paljon hyödynnettävää ja lapsiperheille riittäisi tekemistä. Porikin hyötyisi siitä, että rahat jäisivät talousalueelle.

Tarvaisen mukaan keskustan palveluiden pariin karavaanarit voisi tuoda hyvin yksinkertaisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi vessa- ja suihkukontin rakentaminen sekä muutama pistokepaikka olisivat jo askel parempaan suuntaan.

Vuoden karavaanarin tittelin myöntänyt SF-Caravan kuvailee Timo Tarvaista täysillä asiaansa paneutuvaksi ja aikaansaavaksi järjestömieheksi, joka on loistava järjestelijä ja hyperaktiivinen somettaja.

Yhdistyksen jäsenenä on lähes 63 000 suomalaista perhettä.

Vanhat kuplahallit sortumavaarassa

Talven aikana on romahtanut jo useita kuplahalleja. Ympäristöministeriö kehottaa omistajia tarkistamaan varsinkin vanhojen hallien rakenteet ja kankaat, sillä hallien turvallisuus on omistajan vastuulla. Hallin katossa oleva ripustukset voivat pudota hallissa olevien niskaan, jos halli luhistuu.

Pyöveli oli mainettaan parempi ammattimies

Vaasan läänin viimeinen pyöveli, Juho Nyberg toimi virassaan peräti 47 vuotta. Hän oli pienten lasten suosikki, joka ei puhunut pahoja tai edes juoruillut, vaan harrasti päivittäin hengellistä kirjallisuutta. Pyövelin kirves oli hänelle oikeudenkäytön väline, jolla kitkettiin vääryyttä.

Trumpin lääkäri: Presidentti on "erittäin terve"

Valkoisen talon lääkäri on julistanut presidentti Donald Trumpin "erinomaisen terveeksi" sen jälkeen, kun presidentille tehtiin ensimmäinen terveystarkastus Walter Reedin sotilassairaalassa perjantaina. Tiedotteessa lääkäri Ronny Jackson sanoo, että tarkastus meni poikkeuksellisen hyvin ja että hän aikoo antaa lisää tietoja tiistaina. 71-vuotiaan presidentin henkistä tilaa ei tarkastettu.

Kannabiskauppa käy Kaliforniassa

Vuoden alussa voimaan astunut lakimuutos toi kannabistuotteet Kaliforniassa yli 21-vuotiaiden ulottuville. Osavaltio odottaa mojovia verotuloja. Joulukuussa 2016 Kaliforniasta tuli kuudes osavaltio, joka salli kannabiksen käytön ja kasvattamisen omaan käyttöön. Vuoden 2018 ensimmäisenä päivänä luvan saaneet kaupat saivat alkaa myydä kannabista viihdekäyttöön.

Poutaa ja pakkasta koko maahan

Vielä lauantaina yöllä ja aamulla Nuorgam oli Suomen lämpöisin paikka, kun mittari osoitti muutamaa plusastetta. Mutta iltapäivällä palataan talviseen pakkassäähän myös siellä. Muuten viikonloppua vietetään koko maassa poutaisessa pakkassäässä. Huomenna voi sitten jo tulla hieman lumisateita länsirannikolle, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Saksan hallitustunnustelut tuottivat perjantaiaamuna tuloksen, jonka EU-osio on mielenkiintoista luettavaa Suomenkin hallitukselle.

Suomi on perinteisesti vannonut saksalaistyyppisen talouskuripolitiikan nimeen, jossa jokainen maa vastaa omista veloistaan. Saksan leveän selän takaa on ollut helppo vastustaa esimerkiksi taloudellisen yhteisvastuun kasvattamista.

CDU:n, CSU:n ja SPD:n tuottama 28-sivuinen yhteisymmärrys on ensimmäinen virallinen saksalaispaperi pitkään aikaan, joka näyttäisi reivaavan perinteistä tiukkaa linjaa pehmeämmäksi. Linja henkilöityi valtiovarainministeri Wolfgang Schäubleen, joka siirtyi syksyllä liittopäivien puhemieheksi.

– Tuemme myös [EU-]budjetin voimavarojen käyttöä talouden vakauttamiseen, sosiaaliseen konvergenssiin ja rakenneuudistusten tukemiseen, mikä voisi toimia lähtöpisteenä euroalueen investointibudjetille, paperissa lukee.

Talouden vakauttaminen tarkoittaasuhdannevaihteluiden tasaamista EU-rahalla, esimerkiksi turvaamalla julkisten investointien jatkumista taantumassa. Suomi ei ole tästä innostunut.

– Suhdannetasausmekanismia emme kannata, koska siitä saatava mahdollinen hyöty on vähäinen riskeihin nähden, kirjoitti pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lokakuussa.

Sipilä torjui myös euroalueen budjetin perustamisen.

Saksan kolmen puolueen paperi toteaa, että puolueet ovat valmiit Saksan EU-jäsenmaksujen kasvattamiseen, jotta EU selviää paremmin tehtävistään. Suomen linja on ollut vastustaa nettomaksuosuuden kasvua, kun Britannian lähtö aiheuttaa budjettiin vuosittain noin 12–14 miljardin euron aukon.

Ongelma tulee vastaan, kun unionin vuonna 2021 alkavasta budjettikehyksestä aletaan keskustella keväällä. On vaikea kuvitella budjettiratkaisua, jossa Saksan nettomaksu kasvaisi, mutta Suomen ei.

Paperi ei tee Saksasta talouspolitiikan Italiaa. Eikä sen kuvaaman politiikan toteutuminen ole edes varmaa, sillä suuri koalitio voi vielä kaatua esimerkiksi SPD:n jäsenäänestyksessä. Mutta nyt ilmassa on ensi kertaa merkkejä siitä, että Saksan varjo voi olla siirtymässä.

Lisää aiheesta:

Saksan hallitustunnustelut menivät yötöiksi – kohtalo demarien käsissä

Suomen EU-tuet vaarassa – Riita EU-budjetista uhkaa brexitin jälkeen

Etelä-Kaliforniassa on laajennettu mutavyöryissä kadonneiden etsintöjä. Osavaltion viranomaisten mukaan noin 1 250 pelastustyöntekijää paiskii töitä ympäri vuorokauden.

Perjantai-iltana paikallista aikaa kerrottiin, että vyöryissä kuolleiden määrä on noussut 18:aan. 87-vuotias mies oli löytynyt kuolleena kotoaan Monteciton alueella Santa Barbaran piirikunnassa.

Kymmeniä rakennuksia tuhoutui

Useita ihmisiä on yhä kateissa. Piirikunnan sheriffin mukaan viranomaiset ovat vielä toiveikkaita, koska usein ihmisiä on löytynyt elossa viikonkin etsintöjen jälkeen.

Rankkasateet saivat mutavyöryt liikkeelle varhain tiistaiaamuna paikallista aikaa. Pahimmin kärsineillä alueilla talot täyttyivät mudasta, ja paikoin mutaa kasautui lähes viiden metrin paksuisesti.

Mutavyöryn kerrotaan tuhonneen kokonaan yli 60 rakennusta ja sadat ovat kärsineet vahinkoja. Suurin osa ehjinä säilyneiden talojenkin asukkaista on määrätty poistumaan alueelta pelastus- ja raivaustöiden helpottamiseksi.

Vyöry syöksyi paljaiksi palaneilla rinteillä

Massat pääsivät valumaan vapaasti pitkin kukkuloita, sillä Kalifornian historian laajin maastopalo oli tuhonnut kasvillisuuden rinteiltä edeltäneiden viikkojen aikana. Paloviranomaiset julistivat perjantaina saaneensa viimein yli kuukauden roihunneen palon 100-prosenttisesti hallintaan.

Palossa tuhoutui satoja rakennuksia ja yli 1 100 neliökilometriä maastoa. Useat julkisuuden henkilöt ja muut varakkaat kalifornialaiset omistavat asuntoja tuhoalueella Los Angelesin luoteispuolella.

Yhteisöpalvelu Facebookin perustaja Mark Zuckerberg kertoi perjantain vastaisena yönä ison uutisen: yhtiö aikoo mullistaa palvelunsa uutisvirran lähiviikkoina. Se aikoo näyttää palvelunsa yli kahdelle miljardille käyttäjälle enemmän ystävien, sukulaisten ja tuttujen päivityksiä ja vähemmän ammattimaisten julkaisijoiden – kuten Ylen – postauksia.

– Viime aikoina olemme saaneet palautetta, että julkinen sisältö – yritysten, brändien ja joukkoviestimien päivitykset – ovat syrjäyttämässä henkilökohtaiset tuokiokuvat, jotka yhdistävät meitä toinen toisiimme, Zuckerberg perustelee Facebook-päivityksessään.

Muutos on odotettu, sillä Facebook on viitannut siihen useaan kertaan jo aiemmin. Viimeksi viikko sitten Zuckerberg kirjoitti, että vuodesta 2018 on tulossa Facebookille muutosten vuosi. Tällöin hän totesi, että haluaa pitää huolta siitä, että palvelussa käytetty aika on hyvin käytettyä aikaa.

Suuryhtiön tavoitteet uudistuksessa eivät kuitenkaan ole yksioikoiset. Uudistuksen taustalla vaikuttaa myös se, että maailman suurin yhteisöpalvelu on ongelmissa – monella rintamalla.

Mikä tarkalleen ottaen muuttuu?

Facebookin uutisvirran algoritmi – ohjelmanpätkä joka määrää, mitkä päivitykset nousevat esille ja mitkä eivät – ei ole julkinen. Ulkopuoliset eivät tarkalleen ottaen tiedä, miten se toimii, ja yhtiö muuttaa sitä jatkuvasti.

Joka tapauksessa, Facebookin mukaan algoritmi on nostanut liiaksi esille institutionaalisten julkaisijoiden päivityksiä. Ystävien ja tuttavien päivitykset ovat jääneet esimerkiksi uusien mediayhtiöiden koukuttavien videoiden jalkoihin. Zuckerbergin mukaan tämä on rikkonut uutisvirran.

Se on myös tehnyt palvelusta kielteisemmän, sanoo Facebook. Eikä tämä ole tavoite.

– Kun ihmiset ovat vuorovaikutuksessa läheistensä kanssa, se on merkityksellisempää ja mielekkämpää. Se edistää hyvinvointia, sanoi David Ginsberg, Facebookin tutkimusjohtaja, New York Timesille torstaina.

Tästä syystä Facebook aikoo korostaa kavereiden päivityksiä sekä sisältöä, jota ei vain katsota tai lueta passiivisesti. Uutisvirtaan voi siis odottaa entistä enemmän tietoja kavereiden tekemisistä ja päivityksiä, joihin tutut käyttäjät ovat reagoineet tavalla tai toisella. Samalla uutiset, videot ja muu sisältö, joka ei aiheuta reaktioita, vähenee.

Miksi Facebook ryhtyy uudistukseen?

Facebook on maailman suurin yhteisöpalvelu. Sillä on maailmanlaajuisesti yli kaksi miljardia kuukausittaista käyttäjää. Sen emoyhtiö tekee suurta voittoa ja hallitsee internetin mainosmarkkinoita yhdessä Googlen kanssa.

Facebook ei kuitenkaan pysty enää kasvamaan entistä vauhtia ja, mikä yhtiön kannalta on vielä huolestuttavampaa, käyttäjien aktiivisuus palvelussa näyttää vähentyneen. Facebookille ratkaisu ongelmaan on muuttaa algoritmia niin, että se korostaa nimenomaan aktiivisuutta edistävää sisältöä.

Pitkän aikaa Facebookin tavoite on ollut pitää käyttäjänsä palvelussa niin tehokkaasti kuin mahdollista. Siksi se on pyrkinyt tekemään yhteistyötä sisältöä tuottavien yritysten ja instituutioiden kanssa ja houkutellut niitä tuottamaan alustalleen esimerkiksi hyvin koukuttavaa videosisältöä.

Torstaina julkistettu uudistus näyttäisi toimivan tätä tavoitetta vastaan. New York Timesille Zuckerberg kertoi, että yhtiö tosiaan ennustaa ihmisten hakeutuvan entistä useammin palvelun ulkopuolella – mutta että se, että palvelun käyttämisestä tulee hyvä mieli, on myös yhtiön etujen mukaista.

Facebookilla tuskin on kuitenkaan mielessään ainoastaan käyttäjiensä etu. Uudistuksen taustalla on myös sen kuluneen vuoden aikana kohtaama kova kritiikki.

Palvelua on syytetty – perustellusti – siitä, ettei se pysty estämään valeuutisten leviämistä alustallaan. Erityisen kovaksi kritiikki on kiihtynyt sen jälkeen, kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. Trumpille antoi vauhtia jakautunut sosiaalinen media ja siellä levinneet valeuutiset, joista osa oli Venäjään kytköksissä olevien tahojen tuottamia.

Facebook ei ole onnistunut yrityksissään erottaa valeuutisia oikeista uutisista. Näyttää siltä, että niiden erottelu onnistuu vain käsipelillä, mikä vaatisi tuhansien uusien työntekijöiden palkkaamista. Niinpä valeuutisista on tullut aito taloudellinen taakka ja riski. Lisäksi Saksa on päättänyt rankaista yhteisöpalveluita valtavilla sakoilla, jos ne eivät pysty estämään valeuutisten leviämistä. Muut maat seuraavat Saksan uuden lain toteutumista tarkkaan.

Yksi, hyvin yksinkertainen tapa vastata ongelmaan on vähentää kaikkien uutisten näkyvyyttä uutisvirrassa.

Kuka voittaa ja kuka kärsii uudistuksesta?

Tähän mennessä mediayhtiöiden on ollut helppo saada sisällölleen näkyvyyttä Facebookissa aivan ilmaiseksi. Kansainvälisillä markkinoilla moni toimija on rakentanut käytännössä koko liiketoimintamallinsa tämän näkyvyyden varaan. Näiden yhtiöiden bisnes voi muutoksen mukana kärsiä roimasti, jopa romahtaa yhdessä yössä. Ja voi olla, että kaikki instituutiot joutuvat maksamaan näkyvyydestä entistä useammin.

Uudistuksen merkitystä mediayhtiöille on pohtinut myös journalistiikan vierailijaprofessori Jussi Pullinen Tampereen yliopistosta. Pullisen mukaan vaikutukset vaihtelevat maittain paljon.

(On tosin niitäkin, joiden mukaan uudistus on medialle hyväksi: yhtiöt joutuvat vihdoin tunnustamaan, että kansainväliset jätit ovat vieneet digitaaliset mainosmarkkinat ja niiden on nyt aika rakentaa liiketoimintansa muiden rahoituslähteiden varaan.)

Sen sijaan Facebookin mukaan käyttäjät voittavat, kun saavat nähdä entistä enemmän kavereidensa tuottamaa ja näille merkittävää sisältöä. Siinä mielessä Facebook muuttuu enemmän sellaiseksi, jollainen se oli vuosia sitten, aikana ennen natiivivideoita ja joka puolelle tunkeutuvaa digimarkkinointia.

Nähtäväksi jää, tekeekö uudistus mitään valeuutisten leviämiselle ja purkaako se kuplia, joihin ihmiset ovat jakautuneet. Tämän Zuckerberg mainitsi tavoitteekseen korkealentoisessa päivityksessään tammikuun alussa.

Itse asiassa voi olla, että uudistus vain vahvistaa kuplia ja heikentää demokratiaa entisestään. Ihmiset näkevät entistä useammin sisältöä lähimmiltä ystäviltään, jotka todennäköisesti jo ennestään kuuluvat samaan kuplaan.

Eikä mikään estä valeuutisia leviämästä, jos se aiheuttaa paljon reaktioita ja keskustelua. Ja nehän aiheuttavat, kertoo tutkimus.

Sen sijaan ylipäätään uudistuksella saattaa olla merkitystä sille, miten ihmiset löytävät uutisensa ylipäätään. Suomessa yleisö kuluttaa uutisensa usein mediayhtiöiden verkkosivuilta, mutta muualla maailmassa sosiaalinen media on hyvin tärkeä uutislähde. Eikä sen merkitystä Suomessakaan voi vähätellä. Erityisesti nuorissa ikäluokissa sosiaalinen media voittaa verkkosivut uutislähteenä, kertoo Ylen tuore tutkimus. Sillä, jos ammattimaisten ja vastuullisesti tuotettujen uutisten kuluttaminen vähenee, voi olla nimenomaan kuplia vahvistava ja demokratiaa heikentävä vaikutus.

Aamupäivällä onnettomuuden takia suljetun valtatie 2:n avaaminen kestää vielä useita tunteja Porissa.

Päivystävä palomestari Tero Järvelä arvioi, että kaistat Helsingistä Poriin avataan vasta iltayhdeksän aikaan. Porista Helsinkiin menevät kaistat voivat olla suljettuna vielä pidempäänkin.

Rikkihappoa kuljettanut rekka kaatui kakkostielle poikittain perjantaina aamupäivällä Porin Mikkolassa Honkaluodon sillan kohdalla. Auton säiliöstä pääsi vuotamaan jonkin verran rikkihappoa, mutta palokunta tukki vuodon nopeasti.

Rekan vetoauton säiliö on jo tyhjennetty rikkihaposta, mutta perävaunua tyhjennetään vielä. Kun rekka on saatu tyhjäksi ja hinattua paikalta, aletaan siivota tietä rikkihaposta ja imeytysaineesta, jolla happoa on kerätty.

Poliisi ohjaa liikennettä. Tienkäyttäjiä kehotetaan edelleen välttämään onnettomuuspaikkaa ja käyttämään vaihtoehtoisia reittejä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa neuvotella eurooppalaisten liittolaistensa kanssa uuden sopimuksen Iranin kanssa vuonna 2015 tehdyn ydinsopimuksen tilalle.

Trump lykkäsi perjantaina ydinohjelmaan liittyvien ydinohjelmaan liittyvien pakotteiden palauttamista Iranille, mutta Valkoinen talo ilmoittaa, että kyseessä on viimeinen tällainen lykkäys.

Yhdysvaltain presidentin on 120 päivän välein hyväksyttävä lykkäys, muuten ydinpakotteet palaavat voimaan.

– Tämä on viimeinen mahdollisuus, Trump ilmoitti julkilausumassaan.

– Ellei sellaista sopimusta saada aikaan, Yhdysvallat ei enää lykkää pakotteita pysyäkseen Iranin ydinsopimuksessa. Ja jos millä tahansa hetkellä tulen siihen tulokseen, että sellainen sopimus ei ole saavutettavissa, vetäydyn sopimuksesta välittömästi, Trump uhkasi.

Iranin ulkoministeri Mohammad Javad Zarif kirjoitti Twitter-viestissä, että kyseessä on epätoivoinen yritys kaivaa maata vankan monenkeskisen sopimuksen alta. Ulkoministerin mukaan sopimusta ei voida neuvotella uusiksi.

Trump on jatkuvasti arvostellut Iranin kanssa solmittua sopimusta riittämättömäksi. Viisi suurvaltaa, EU ja Iran solmivat sopimuksen 2015 hankalien ja pitkällisten neuvottelujen päätteeksi.

Sopimuksen mukaan Iran rajoittaa ydinohjelmaansa ja vastineena länsi purkaa Irania vastaan asetettuja pakotteita.

Taustalla on huoli siitä, että Iran kehittää ydinasetta. Iran kiistää epäilyt ja sanoo tavoittelevansa rauhanomaista ydinenergiaa.

Yhdysvallat katsoo Iranin rikkoneen sopimuksen henkeä ohjuskokeillaan.

Euroopan maat ovat kehottaneet Yhdysvaltoja pysymään vuoden 2015 sopimuksessa. Sopimuksen toteutumista valvova kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA sanoo Iranin noudattaneen sopimusta.

Iranin kanssa ei neuvoteltaisi

Irania Trumpin hallinto ei edes ottaisi neuvottelupöytään. Sen sijaan ajatuksena on, että Iraniin kohdistettaisiin Yhdysvaltain ja Euroopan pakotteita, jos se ei noudattaisi uuden järjestelyn ehtoja.

Yhdysvaltain tavoittelema uusi sopimus olisi myös pysyvä eikä väliaikainen kuten nykyinen sopimus, joka ulottuu vuoteen 2025. Uuden sopimuksen kohteena olisi myös Iranin ohjusohjelma eikä vain ydinohjelma.

Yhdysvalloilla on edelleen voimassa muita Iranin vastaisia pakotteita liittyen ihmisoikeuksiin, terrorismiin ja ballististen ohjusten kehittelyyn.

Yhdysvaltain valtiovarainministeriö asetti perjantaina pakotteita 14 iranilaiselle henkilölle ja yhtiölle. Joukossa on muun muassa Iranin tuomioistuinlaitoksen johtaja Sadegh Amoli Larijani.

Pakotteita perusteltiin Iranin hallinnon kovilla otteilla viimeaikaisia mielenosoituksia vastaan.

Talvisaikaan tuntuu, että liikkeellä on kaikkia mahdollisia pöpöjä. Mutta mitä virustauteja on nyt liikkeellä? Kysyimme asiaa terveydenhoitoalan ammattilaisilta ja kaksi virusta nousi erityisesti esille: RS-virus ja influenssa.

RS-virusta selvästi aiempaa enemmän

RS-virustapausten määrä on lähtenyt selvään nousuun viime viikkojen aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntijan Niina Ikosen mukaan pelkästään viime viikolla tapauksia oli ilmoitettu tartuntatautirekisteriin yli 500.

RS-virus voi aiheuttaa hengitystieinfektioita kaiken ikäisille. Pienille lapsille ja vanhuksille se voi aiheuttaa esimerkiksi keuhkokuumetta, kertoo THL verkkosivuillaan. Vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla taas lievemmän infektion, jossa on nuhaa tai kurkkukipua.

Lasten infektiotautien professorin, Lastenklinikan ylilääkäri Harri Saxénin mukaan RS-virusepidemia vaivaa parhaillaan ainakin Helsingissä.

Hän sanoo Ylen haastattelussa, että Lastenklinikalla on sairaalahoidossa toistakymmentä alle puolen vuoden ikäistä lasta RS-viruksen takia.

– Tällä hetkellä hoidettavana on noin 15 lasta. Määrä on mielestäni paljon. Pahimpina vuosina on ollut 30 potilasta yhtä aikaa, sanoo Saxén.

Saxénin mukaan on vaikea arvioida, onko epidemia saavuttanut jo huippunsa vai onko odotettavissa vielä lisää tapauksia. Virukselle on tyypillistä, että se on joka toinen vuosi heikompi ja välillä taas ärhäkkäämpi.

– On havaittu, että RSV-epidemioita esiintyy vuosittain, mutta joka toinen vuosi on suurempi epidemia. Nyt olisi niin sanotusti sen suuren epidemian aika. On oletettavaa, että tänä talvena on enemmän RSV-tartuntoja kun vastaavasti viime talvena, sanoo Niina Ikonen THL:sta.

RS-virus on hankala etenkin alle puolen vuoden ikäisille lapsille. Ensimmäisiä oireita ovat tyypillisesti syömisvaikeudet, eli ei jakseta imeä rintaa ja hengitys rohisee, sanoo Saxén.

Taudille ei ole olemassa mitään tiettyä lääkettä, vaan sairastuneita hoidetaan sairaalassa antamalla happea ja imemällä limaa pois. Vanhemmilla lapsilla tai aikuisilla tauti näyttäytyy tavallisen flunssan kaltaisena.

Saxén kehottaa pienten vauvojen vanhempia miettimään tarkkaan kyläilyä paikoissa, joissa on flunssaisia ihmisiä.

– Tauti kulkeutuu yleensä perheenjäsenten mukana. En ehdoin tahdoin lähtisi kyläilemään paikassa, jossa on paljon flunssaa, mutta se voi olla käytännössä vaikeaa. Eihän lasta voi pullossa pitää, hän sanoo.

Influenssakartasta osa punaisena

Jos RS-virus on pienillä vauvoilla hankala, ei influenssaa ole yhtään mukavampaa sairastaa. THL:n erityisasiantuntija Niina Ikonen sanoo, että käynnit terveysasemilla influenssan vuoksi ovat kasvaneet selvästi. Influenssaa on havaittu kaikenikäisillä.

– Influenssaa on lähes koko maassa. Esimerkiksi Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä- Karjalassa kartta näyttää punaista, eli influenssa-aktiivisuus on korkea, sanoo erityisasiantuntija Niina Ikonen.

Ikosen mukaan tällä hetkellä influenssa B on valtavirus. Suomessa kiertää neljää eri influenssavirusta: kahta A ja kahta B-tyypin virusta.

– Meillä on poikkeuksellisesti todettu kaiken tyyppisiä viruksia. Kun neljää virusta kiertää, niin niiden valtasuhteet voivat vielä muuttua epidemian edetessä, sanoo Ikonen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan HUS:n alueella influenssa A:ta ja B:ta on tällä hetkellä havaittu lähes yhtä paljon. Hän pitää tilannetta poikkeuksellisena.

– Yleensä on yksi valtavirus, joka lähtee leviämään. Toki tämä on epidemian alkuvaihetta ja jatkossa nähdään kumpi aiheuttaa valtaepidemian, Järvinen sanoo.

Rinoviruksesta flunssaa, noroa ei tavallista enempää

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautilääkärin Leif Lakoman mukaan yleisimmät tavallisen flunssan aiheuttajat ovat tällä hetkellä rinovirus ja RS-virus.

– Rinovirus on tyypillisin flunssaa aiheuttava virus, ja sitä esiintyy vuosittain. Taudinkuvaltaan se on yleensä lievä, kuvailee Lakoma.

Vatsatautia aiheuttavaa norovirusta ei THL:n tartuntatautirekisterin mukaan ole liikkeellä tavanomaista enempää, sanoo Lakoma. Aiempina vuosina norovirusta on esiintynyt eniten tammi-toukokuun välisenä aikana.

Lue myös:

Influenssan epidemiakynnys ylitetty – "Vielä ehtii ottaa rokotteen"

Uusi tutkimus selvittää, millaiselle lapselle RS-virus on kohtalokkain

Pienelle vauvalle suojaa äitiä rokottamalla? Raskaana olevan rokottamista kaihdetaan Suomessa turhaan

Vuoden vaihteessa voimaan astunut työttömyysturvan aktiivimalli on osoittanut, että ainakaan keskustelun puutteesta ja passiivisuudesta suomalaisia ei voi syyttää. Kansalaisaloite lain kumoamiseksi sai taakseen tarvittavat 50 000 allekirjoitusta jo ennen sen voimaantuloa. Keskustelu käy kuumana ja palkansaajajärjestöt keräävät voimia työtaistelutoimiin.

Helsingin yliopiston psykologian professori Marko Elovainio on seurannut keskustelua tiiviisti.

– En ole mikään viestinnän asiantuntija, mutta näyttää siltä, että ainakaan julkisuuden hallinta ei ole hallitukselta onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla.

Elovainio sanoo toivovansa, että hallituksen tarkoitusperät on tulkittu väärin. Tuntuisi raskaalta ajatella, että hallitus uskoo työllistymisen olevan kiinni työttömien itsensä aktiivisuudesta.

– Toivottavasti hallituksen analyysi huonosta työllisyystilanteesta ei tarkoita sitä, että ajatellaan työttömien ja ihmisten yleensäkin olevan laiskoja ja epäaktiivisia.

– Hyvä viesti työttömille olisi ollut, että työvoimapalveluja yritetään parantaa niin, että työnsaanti helpottuu.

Työttömyys uhkaa terveyttä

Elovainio uskoo,että suurin osa ihmisistä haluaa itse tienata rahansa, hallita elämäänsä ja tehdä töitä. Työttömyyden osuessa kohdalle he etsivät töitä tosissaan.

– Siksi hallituksen nyt lähettämä viesti tuntuu erittäin epäreilulta. Epäreiluuden kokemus luo pohjaa mielenterveysongelmille tai vähintäänkin mielensäpahoittamiselle, kuten nyt on nähtykin, Elovainio sanoo.

Tämänhetkisestä tilanteesta ei tietenkään ole vielä tutkimustietoa. Sen sijaan työn parantavaa ja mielenterveyttä edistävää vaikutusta on tutkittu paljonkin.

Työssäkäymisen on todettu suojaavan mielenterveyttä, joten käänteisesti voi sanoa, että työttömyys on uhka niin mielen- kuin muullekin terveydelle.

– Työttömyys kaventaa ihmisen sosiaalisia ja taloudellisia resursseja. Sitä kautta se altistaa monille ongelmille, Elovainio sanoo.

Mielenterveysongelmissa monesti hoettu lause kuuluu, että on tärkeintä päästä ylös sängynpohjalta. Olisiko ihmisten aktivointi sittenkin ratkaisu myös työllistymisessä?

– On hyvä, että ihmisten aktiivisuutta tuetaan kaikin tavoin. Mielenterveyden hoito on kuitenkin aivan eri instanssin asia kuin työvoimapolitiikan hoitaminen, Elovainio muistuttaa.

Kuva työelämästä on ankea

Työpaikassaan kiinni sinnittelevät ovat viime vuosina joutuneet kamppailemaan niin toistuvien yt-neuvottelujen kuin kiky-sopimuksenkin kanssa.

Työelämästä saattaa median välityksellä syntyä niin ankea kuva, ettei se vastaa enää todellisuutta. Mahdollinen työttömyys ja uuden työpaikan löytyminen hirvittävät niitäkin, joilla vielä on töitä.

Professori Marko Elovainiosta tuntuu, että samalla on kokonaan unohdettu puhua työelämän laadusta.

– Olisi hyvä pitää huolta siitä, että ne, jotka ovat työelämässä kiinni, jaksaisivat tehdä töitä eivätkä palaisi loppuun. Silloin heillä olisi voimia kouluttaa itseään ja pysyä mukana kehityksen kelkassa.

Kuluvan viikon pakkanen on vetänyt Saimaan suurimmat selät jäähän. Esimerkiksi Savonlinnan pohjoispuolisella Haukivedellä jäätä mitattiin perjantaiaamun reilut 10 senttimetriä.

– Jäätä on vähintään kymmenen senttiä täältä Oravista Linnansaareen ja edelleen Porosalmella. Hyvää teräsjäätä, mutta äärimmäisen varovainen pitää olla. Pelastautumispuku tai vähintään melontaliivit päälle ja naskalit kaulaan, Oravin kyläkauppias ja luontomatkailuyrittäjä Jukka Laitinen muistuttaa.

Laitinen ylläpitää Haukiveden poikki kulkevaa retkiluistelureittiä Oravin suunnasta. Torstaina Laitinen totesi vaimonsa Marie Louise Fantin ja eräopas Joona Hokkasen kanssa, että jäälle ei koneilla ole mitään asiaa.

Kolmikko tarttui lumikoliin ja aurasi 12 kilometrin taipaleen kolmemetristä uraa Linnansaaren kansallispuiston sivuitse.

– Ensimmäiset hollantilaiset luistelijat tulivat perässä. Jostakin somesta he olivat saaneet tiedon, että täällä on reitti pian valmiina, Jukka Laitinen tuumi.

– Seuraava isompi ryhmä on tulossa Etelä-Suomesta jo viikonlopuksi. Kolattu ura on merkki siitä, että siellä on hyvä luistella. Siellä on ihan peilijääosuuksia matkalla. Kun lumikerros ja härmä saatiin kolalla pois, jää paksuuntuu paljon nopeammin.

Moottorikelkalla avoimen railon yli

Myös retkiluistelureitin tekijät ovat jäiden ja säiden armoilla. Perjantaiaamuna Laitinen hurautti moottorikelkalla railoon, joka avautui kelkan alla 50 metriä. Kelkka ja mies pelastautuivat juuri ja juuri 30-metrisestä hyisestä vedestä riittävän kovan vauhdin ansiosta.

Urakka jatkui lumikolalla, jota kolmikko työnsi retkiluistimet jalassa.

– Vielä hetkeen ei jäälle ole kelkalla, mönkijälle tai traktorilla asiaa. Luistelijoiden kannattaa pitää pelastusliivin lisäksi aina repussa kuiva vaatekerta mukana.

Laitinen pyörittää kyläkauppaa ja luontomatkailuyritystä Oravissa, noin 50 kilometriä Savonlinnan keskustasta. 18 kilometrin luistelureitin ylläpito on jaettu puoliksi Porosalmen yrittäjien kanssa. Kolausurakka on alkutalven ponnistus.

– Kymmenen prosenttia tästä on ehkä bisnestä, loppu on sitä, että halutaan tehdä jotain asioiden eteen.

Haukiveden reitti Oravin ja Rantasalmen Porosalmen välillä on suosittu retkiluistelijoiden keskuudessa. Oravin ja Porosalmen matkailuyrittäjät pitävät reittiä auki yhteistyössä. Vime talvena reitillä kirjattiin 10 000 käyntikertaa.

Asiantuntija pysyy vielä rannoilla

Kulunut talvi on Itä-Suomessa jäiden suhteen erikoinen. Siinä missä Saimaan suuret selät ovat saamassa teräspäisen peitteen, pienet vesialueet kärvistelevät sohjon ja hyhmän alla. Ne jäätyivät jo marraskuun pakkasilla. Muutaman sentin jääkerroksen päälle on satanut kymmeniä senttejä lunta, joka on sulanut suojakeleillä sohjoksi.

– En lähtisi jäälle ollenkaan. Paksun kerroksen alla voi olla ihan ohut jääkierros, joka pettää, vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen Etelä-Savon ELY-keskuksesta kertoo.

ELY-keskukset mittaavat jään paksuutta, mutta tänä talvena jäälle lähdetään näillä näkymin vasta ensi viikon tiistaina.

Myös Oravin matkailuyrittäjä muistuttaa, että jäätilanne on erittäin vaihteleva. Saimaan vesi on korkealla, mikä voi tuoda eteen yllättäviä tilanteita.

– Veden alla voi olla kovia virtauksia, jotka voivat syödä vahvastakin jäästä hetkessä kymmenen senttiä. Virtapaikkoja pitää ehdottomasti varoa, Jukka Laitinen muistuttaa.

Uusi tartuntatautilaki astui voimaan maaliskuussa 2017, mutta sen rokotuksia koskeva pykälä tulee voimaan vasta nyt, maaliskuussa 2018.

Pykälä velvoittaa riskiryhmien kanssa työskentelevältä hoitohenkilöstöltä tiettyä rokotesuojaa. Laissa mainitaan muun muassa vesirokko, tuhkarokko ja hinkuyskä. Lisäksi edellytetään suojaa influenssaa vastaa eli ottamaan myös vuosittainen kausi-influenssarokote.

Hoitoalalla puhutaan rokotepakosta, vaikka pykälä ei sitä sananmukaisesti tarkoitakaan.

Hattulalaiselle sairaanhoitajalle Sissi Uusikylälle kausirokote on annettu kahdesti mutta hankalin seurauksin.

– Ensimmäisellä kerralla sain horkkamaisen kuumeen ja oksensin rajusti. Toisella kerralla rokote annettiin valvotuissa oloissa, mutta silloinkin sain ihottumaa, kutinaa ja polttamisen tunnetta iholla. Totesimme, että allergian vuoksi minua ei voi rokottaa.

Koen sen niin, että jos työskentelet ammattilaisena, sinulla ei ole oikeutta itse päättää mitä aineita kehoosi laitetaan. Sissi Uusikylä

Vaikka Uusikylälle rokotetta ei voi antaa terveydellisistä syistä, syyt influenssarokotuksen vastustamiseen ovat syvemmällä. Sairaanhoitajana hän kokee saaneensa asiassa ammatillisen tyrmäyksen omalle osaamiselleen.

– Pakottaminen koskee terveydenhuoltoalan ammattilaisten itsemääräämisoikeuteen. Koen sen niin, että jos työskentelet ammattilaisena, sinulla ei ole oikeutta itse päättää, mitä aineita kehoosi laitetaan.

Uusikylä ei ole ainoa hoitaja, joka on aiheesta hiiltynyt. Esimerkiksi Yle kirjoitti aiheesta jo vuosi sitten.

Potilasturvallisuus vaarassa

Rokotevelvoitetta puolustellaan muun muassa molemminpuolisella potilasturvallisuudella. Uusikylä ei perusteluja purematta niele. Hänen mielestään hyödyt ovat ristiriitaisia.

– Nyt on valittu laaja ammattiryhmä, joka on vuosittain kausirokotteen koekaniinina. Suomessa hoitotyö on ammattitaitoista ja hoitotyön moraali niin korkea, että jokainen osaa itse arvioida rokotteen tarpeellisuuden kun tekee tätä työtä.

Uusikylä pitää varsin pienenä riskiä sille, että hoitaja tai lääkäri tartuttaa potilaaseen influenssan.

– Suojaamme itsemme niin hyvin monin tavoin. Jos erikoissairaanhoitoon tulee potilas joka saa influenssan, hän on todennäköisesti saanut sen muualta kuin hoitajalta. Ihmiset ulkoilevat, käyvät kaupassa, koulussa, harrastavat tai tapaavat muita ihmisiä. Ei pakkorokottaminen muuta asiaa.

Irtisanomisen pelko

Sissi Uusikylä uskoo, että kriittisetkin mielipiteet saatetaan jättää sanomatta, koska pelätään työpaikan puolesta.

– Ihmiset pelkäävät seurauksia, jos influenssarokotetta ei ota. Vaikka itse pystyn jatkamaan työssäni, niin hakeutuessani muihin töihin, rokotuksen puuttuminen voi vaikeuttaa työnsaantiani, jos vaihdan työpaikkaa.

Jos erikoissairaanhoitoon tulee potilas joka saa influenssan, hän on todennäköisesti saanut sen muualta kuin hoitajalta. Sissi Uusikylä

Uusikylä ei sano olevansa rokotevastainen, ja muilta osin rokotussuoja on kunnossa. Kritiikki kohdistuu ainoastaan vuosittaisen influenssarokotteen pakollisuuteen.

– Haluaisin sanoa lainsäätäjille: luottakaa ammattilaisiin. Toivon, että olisi löydettävissä järkevä keskitie, jolla tämä toteutetaan. Vapaaehtoinen influenssarokote on tässä hyvä ratkaisu.

Lue myös, mitä Superin lakimies Merja Hyvärinen sanoo aiheesta: Superin lakimies: Yhteydenottoja hoitajien influenssarokotteesta on vyörynyt koko syksyn.

Aihesta lisää: Sairaalat marssittavat hoitajia piikkijonoon: "Potilaan on voitava luottaa, että häntä hoitavat eivät tartuta tauteja"

Helsingin käräjäoikeus on hylännyt eläkevakuuttaja Kevan entisen toimitusjohtajan Merja Kasoin (entinen Ailus) petossyytteen. Syyttäjä vaati Kasoille ehdollista vankeusrangaistusta ja tuntuvaa sakkoa.

Kasoin tilille maksettiin yhteensä liki 19 000 euron arvosta Norjan lapsilisiä, vaikka hän ei enää asunut Norjassa. Käräjäoikeuden mukaan asiassa jäi kuitenkin riittävällä varmuudella näyttämättä, että Kasoi olisi syyllistynyt rikokseen salaamalla muuttonsa Norjasta.

Muuttoilmoitus pelasti

Kasoi muutti Norjaan pikkupaikkakunnalle silloisen miehensä ja lastensa kanssa, mutta palasi Suomeen vuonna 2002. Kasoi kertoi tehneensä väestörekisteriin muuttoilmoituksen ja olettaneensa, että tieto välittyy Norjan NAVille, joka vastaa Suomen Kelaa.

Kasoi kertoi oikeudessa, ettei tiennyt, että hänelle maksettiin edelleen lapsilisiä norjalaiselle tilille. Hän kertoi kuulleensa ensimmäisen kerran toimittajalta, että lapsilisiä oli maksettu hänelle Norjasta yli 10 vuoden ajalta.

Kasoi lisäsi, ettei hänellä ollut 300 000:n vuosipalkallaan intressiä vaarantaa asemaansa tai uraansa Norjasta maksetuilla lapsilisillä.

Käräjäoikeus antoi painoarvoa muuttoilmoitukselle. Oikeuden mukaan se tukee kertomusta siitä, ettei Kasoilla ollut tarkoitusta salata muuttoa ja että hän ei ole toiminut tahallaan. Petos on rangaistava vain tahallisena, oikeus huomautti.

Saudi-Arabiassa naiset ovat päässeet ensi kertaa seuraamaan jalkapallo-ottelua stadionilla.

Vanhoillinen kuningaskunta on monin tavoin rajoittanut naisten toimintavapautta, ja naisia ei ole haluttu päästää urheiluotteluiden yleisöön miesten sekaan.

Nyt kruununprinssi Mohammed bin Salman yrittää uudistaa Saudi-Arabian imagoa.

Aiemmin ilmoitettiin, että naiset pääsevät itse ajamaan autoa ensi kesäkuusta alkaen. Syyskuussa satojen naisten sallittiin tulla pääkaupungin Riadin urheilustadionille kansallispäivän juhlallisuuksiin.

Saudinaiset saivat ensi kertaa pääsyn jalkapallo-otteluun Jeddassa Punaisenmeren rannikolla. Perjantain ottelussa vastakkain olivat joukkueet al-Ahly ja al-Batin.

– Tämä tapahtuma todistaa, että olemme matkalla menestyksekkääseen tulevaisuuteen. Olen ylpeä, että voin todistaa näin massiivista muutosta, jeddalainen jalkapallofani Lamya Khaled Nasser sanoi uutistoimisto AFP:lle.

Vielä vuonna 2015 Jeddassa pidätettiin stadionille otteluun yrittänyt nainen, jonka syytettiin pukeutuneen mieheksi.

Noura Bakharji sanoi tunteneensa katkeruutta, kun hänen veljensä palasivat stadionilta ja kertoivat, miten jännittävää ottelun seuraaminen paikan päällä on.

– Katsoin aina kisoja televisiosta, kun veljeni menivät stadioneille... Kysyin itseltäni toistuvasti: 'Miksi minä en saa mennä', Noura Bakharji sanoi AFP:lle.

– Nyt asiat ovat muuttuneet. Tämä on ilon ja onnen päivä.

Edelleenkin naiset erotettiin pelkistä miehistä koostuvista yleisöistä omalle niin kutsutulle perheosastolleen.

Kuningasperheen itsevaltaisesti hallitsema Saudi-Arabia noudattaa tiukkaa wahhabilaista islamin tulkintaa.

Mohammed bin Salmanin viimeaikaisista uudistuksista huolimatta naisiin kohdistuu yhä suuri joukko tiukkoja rajoituksia, jotka käytännössä alistavat naiset miesten määräysvaltaan.

Voimakas uskonnollisuus aiheuttaa toisinaan kitkaa yläkoulun ja kodin välillä. Vanhemmat haluavat kieltää seksuaalikasvatuksen jälkikasvultaan. Ilmiö on tuttu liikunnan ja terveystiedon opettajille Lahdessa.

– Kunnioitan ihmisten vakaumusta, mutta totta kai opettajana toivon, että nuorilla olisi oikeus yleissivistävään tietoon. Faktatieto auttaa ymmärtämään muita, sanoo Eeva Kanerva-Loehr Mukkulan yläkoulusta.

Samoilla linjoilla on Nastolan yläkoulun opettaja Juha Himanen. Hän korostaa, että seksuaalikasvatus koulussa ei ole enää yhdyntä- tai tautikeskeistä pelottelua, vaan nuoren kokonaisvaltaista aikuiseksi kehittymisen tukemista. Tämä tarkoittaa muun muassa tietoutta itsemääräämisoikeudesta omaan kehoon.

– En ole varma, ymmärtävätkö kaikki huoltajat aina tätä. Perheen uskonnollinen vakaumus voi olla niin vahva, että neuvotteluvara nuoren osallistumisesta seksuaalikasvatuksen opetukseen jää todella vähiin. Näissä tilanteissa olen myös miettinyt, että onko opettajan tehtävä keskittyä enemmänkin opettamiseen kuin pitkälliseen vanhempien kanssa neuvotteluun.

Jos oppilaalla on luvaton poissaolo, siitä aina keskustellaan kodin kanssa. Sanna Haanpää

Sekä Mukkulan että Nastolan kouluissa on päädytty siihen, että seksuaaliasioiden käsittely on voitu jättää joidenkin nuorten osalta väliin. Heille on järjestetty korvaavana opetuksena muita terveyskasvatuksen asioita.

Valtakunnallisen vuonna 2017 toteutetun kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista 18,8 prosenttia on jo ollut sukupuoliyhteydessä vähintään kerran.

Marginaalinen, mutta tuttu ilmiö

Uskonnollisten vanhempien yhteydenotot ovat tuttuja myös Helsingin kaupungin kouluviranomaisille.

– Yhteyttä ottavat kaikkiin uskontokuntiin kuuluvat, mutta kyllä enimmäkseen liikkeellä ollaan ihan luterilaisista lähtökohdista. Vanhemmat saattavat vaatia, että tunneilla ei saisi mainita homoseksuaalisuus-sanaa lainkaan, kertoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialan oppilashuollon päällikkö Vesa Nevalainen.

Vanhempien vastustus on kuitenkin Nevalaisen mukaan marginaalista. Helsingissä yhteydenottoja kouluvirastoon tulee muutamia vuodessa.

Vesa Nevalainen sanoo, että nuorten suunnalta on päinvastoin tullut vaatimusta seksuaalikasvatuksen ajantasaistamisesta nykyaikaan.

– Nuorisovaltuustoa vastaavalta nuorten vaikuttamisjärjestelmältä Ruutilta on meillä Helsingissä tullut palautetta, että perusopetuksessa suotta varotaan esimerkiksi homoseksuaalisuuden esiintuomista avoimesti.

Opettajan ei tarvitse tiedottaa ennakkoon – paitsi vierailijoista

Opetushallituksessa tunnistetaan tiettyjen perheiden kritiikki peruskoulun seksuaalikasvatusta kohtaan. Silloin koulun keinovalikoimassa ovat keskustelut kodin kanssa.

Opetushallituksen lakimies Sanna Haanpään mukaan opettajalla on velvollisuus antaa opetussuunnitelman mukaista opetusta, johon seksuaalikasvatuskin kuuluu. Tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä, jolloin opetussuunnitelman mukainen opetuksen sisältö ei voi lähtökohtaisesti olla lasta vahingoittavaa.

Opettajilla on pedagoginen vapaus toteuttaa opetustaan.

– Seksuaalikasvatukseen, kuten muuhunkin opetukseen, on oppilailla velvollisuus osallistua. Jos opetus mietityttää huoltajia, he voivat ottaa yhteyttä opettajaan ja kouluun. Silloin koulu voi oikaista mahdollisia väärinkäsityksiä. Jos oppilaalla on luvaton poissaolo, siitä ollaan yhteydessä koteihin, sanoo Haanpää.

Nykyisessä ilmiöpainotteisessa opetuksessa seksuaalisuuteen liittyviä asioita saattaa tulla monessakin oppiaineessa vastaan, kuten terveystiedossa, psykologiassa ja biologiassa – ja aina silloin kun asia nousee esiin nuorten itsensä nostamana.

– Opettajalla ei ole ennakkoilmoitusvelvollisuutta kotiin siitä, että mitä asioita esimerkiksi seuraavalla tunnilla tarkasti ottaen käsitellään. Toki sisällöt on yleisesti kerrottu opetussuunnitelmassa. Jos kouluun tulee yhdistyksen edustaja kertomaan seksuaalisuuteen liittyvistä asioista, siitä tulee informoida kotia etukäteen, jatkaa lakimies Sanna Haanpää.

Jyväskyläläinen Hanne-Mari Miskala tekee töitä markkinointitoimiston kehitysjohtajana. Kotona odottaa lapsiperheen arki. Rajanveto työn ja yksityiselämän välillä vaatii jatkuvaa harjoittelua.

– Yleensä huiske kotona vie ajatukset pois työstä, mutta yritän myös hallita puhelimen käyttöä.

Viestintäteknologia mahdollistaa joustavuutta ajan ja paikan suhteen, mutta samalla se tuo jännitettä, että pitäisi olla aina tavoitettavissa ja saavutettavissa.

Käytännössä Miskala on päättänyt, ettei avaa työsähköpostejaan ensimmäiseksi aamulla, vaan säästää postit työpaikalle.

Hän on myös vähentänyt puhelimen pimputusta poistamalla sähköposti-ilmoitukset käytöstä. Työkavereiden kanssa viestintä tapahtuu yleensä Hangouts-sovelluksella. Sen viestien tietää liittyvän työasioihin.

Työ tulee taskussa kotiin

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on haaste, jonka kanssa moni painii. Ongelma ei ole uusi, mutta viestintäteknologian kehittyminen hivuttaa koko ajan helpommin töitä kotiin.

Kun sähköposti on jatkuvasti käden ulottuvilla kännykässä ja etätyöjärjestelmät antavat mahdollisuuden jatkaa työn tekemistä kotona, lepoajasta huolehtiminen jää työntekijän omien taitojen varaan.

Pitääkö työntekijän olla aina tavoitettavissa?

Jonna Leppäkumpu tutki Jyväskylän yliopiston viestinnän pro graduaan varten asiantuntijaorganisaatiossa työskentelevien ihmisten työn ja yksityiselämän rajankäyntiä. Ihmisten tavat suhtautua yhteydenottoihin työajan ulkopuolella vaihtelivat suuresti.

Osa ei suostunut edes lataamaan sähköpostisovellusta puhelimeensa, etteivät viestit häiritse omalla ajalla. Toiset lukivat työposteja kotona mielellään, sillä kokivat sen helpottavan seuraavaa työpäivää.

– Siinä mielessä tilanne on hankaloitunut, että viestintäteknologia mahdollistaa joustavuutta ajan ja paikan suhteen, mutta samalla se tuo jännitettä, että pitäisi olla aina tavoitettavissa ja saavutettavissa, Leppäkumpu arvioi tutkimuksensa lähtökohtia.

Pelisääntöjä oletusten tilalle

Työelämän ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa suurin ongelma ei ehkä olekaan töiden hiipiminen kotiin, vaan avoimien pelisääntöjen puuttuminen. Sen, onko työviestien lähettäminen sopivaa myös työajan ulkopuolella ei pitäisi perustua olettamuksiin:

– Työyhteisöissä täytyy keskustella, mitkä ovat rajat. Missä määrin työnantaja odottaa että olet tavoitettavissa ja missä määrin työntekijät haluaa olla tavoitettavissa, Leppäkumpu summaa.

Yhteisten pelisääntöjen merkitystä korostaa myös työn ja perheen yhteensovittamisesta väitöskirjansa tehnyt akatemiatutkija Mia Tammelin. Hän ei kuitenkaan usko, että työpuhelimen äänet stressaisivat suurinta osaa työntekijöistä. Ongelmia syntyy vasta, jos työ pyörii koko ajan mielessä.

– Kuitenkin tavoitteena on että kaikki jaksaisi tehdä töitä. Se on myös organisaation etu, että töitä ei tehdä koko ajan ja polteta itseä loppuun.

Pomosta mallia?

Esimiehen esimerkillä voi olla ratkaiseva merkitys työpaikan viestintäkulttuurin muotoutumiseen.

Jos pomo lähettää viestejä keskellä yötä, pitääkö rivien välistä lukea, että työntekijänkin olisi hyvä ajatella työasioita?

– Johtajan kannattaa miettiä minkälaisia käsityksiä syntyy siitä, jos viestintää tapahtuu huomattavia määriä työelämän ulkopuolella, Jonna Leppäkumpu huomauttaa.

Toisaalta johtaja voi nostaa asian keskustelun kohteeksi ja aloittaa neuvottelun yhteisistä pelisäännöistä.

Tuleva sukupolvi ei tee eroa työn ja vapaan välillä

Suomalaiset tunnetaan korkeasta työmoraalistaan. Tutkija Mia Tammelinin mukaan työ on monella tapaa ollut aikaisemmin ihmisen mitta. Tunnollisuus voi kuitenkin koitua ongelmaksi työkulttuurin ja viestintäteknologian kehittyessä.

Älypuhelin on tahmea laite. Se hiipii käteen ja sitä tulee käytettyä. Mia Tammelin

– On sanottu että älypuhelin on tahmea laite. Se hiipii käteen ja sitä tulee käytettyä, Tammelin luonnehtii.

Työpaikoilla ollaan vasta nyt havahtumassa teknologian tuomaan muutokseen työn ja vapaa-ajan hallinnassa.

Toisaalta myös työntekijät muuttuvat. Jonna Leppäkumpu ennustaa tulevien työsukupolvien liukuvan sujuvasti työstä vapaalle ja päin vastoin.

– Ajallista ja fyysistä joustamista tulee luultavasti jatkossa enemmän, kun työn luonne muuttuu vielä enemmän asiantuntijatyöksi. Silloin työ ei ole aikaan ja paikaan sidottua.

Yritys ei velvoita, ystävyys kyllä

Hanne-Mari Miskalan työpaikalla ei ole erikseen sovittu, pitääkö viesteihin vastata myös vapaa-ajalla. Sanaton yhteisymmärrys ja työkavereiden samanlainen elämäntilanne on kuitenkin pitänyt viestitulvan hallinnassa.

– Jos joku soittaa minulle illalla, niin en koe että olen yritykselle velvollinen vastaamaan puheluun. Mutta tottakai haluan auttaa työkaveria tai asiakasta.

Mitä sarjaa kannattaisi seuraavaksi katsoa? Tätä kysyy moni sosiaalisessa mediassa kavereiltaan, kun edelliset sarjat on tullut katsottua putkeen kertahotkaisulla.

Tv-kanavat ja suoratoistopalvelut satsaavat suosittujen sarjojen jatko-osiin sekä kehittelevät kilvan uusia. Poimimme muutamia kiinnostavia sarjoja tämän vuoden tarjonnasta niin kotimaisista kuin kansainvälisistä tuotannoista.

Karppi

Suositun Silta-sarjan odotettu neljäs ja viimeinen kausi pyörähti käyntiin heti vuoden alussa. Nordic noir -buumin vanavedessä synkeitä rikossarjoja tehtaillaan myös Suomessa. Yksi menestyksistä on ollut Sorjonen.

Tämän vuoden kotimainen uutuus on Pihla Viitalan tähdittämä Karppi.Sarjassa seurataan rikosetsivä Sofia Karppia, joka palaa Helsingin poliisin murharyhmään jäätyään leskeksi. Hän saa tutkittavakseen monia yhteiskunnan eri kerroksia avaavan murhan.

Karppi kisaa Göteborgin elokuvajuhlilla parhaan tv-käsikirjoituksen palkinnosta.

TV2 14.3.

Karpin traileri Yle Areenassa

Ivalo

Pihla Viitala nähdään myös Suomen Lapissa kuvattavassa Arctic Circle –sarjassa. Suomessa Ivalo-nimellä esitettävän sarjan toisessa pääosassa nähdään Iina Kuustonen.

Ivalo sijoittuu Suomen Lapin jäisiin maisemiin. Tarina alkaa, kun suomalainen poliisi Nina Kautsalo löytää erämaamökista elämän ja kuoleman rajalla taistelevan prostituoidun, jonka verinäytteestä löytyy hengenvaarallinen virus. Saksalainen virologi matkustaa Lappiin poliisin avuksi tutkimaan tartunnan saaneita.

Kymmenosainen rikostrilleri on suomalais-saksalaista yhteistyötä. Siinä esiintyvät nimekkäät saksalaisnäyttelijät Maximilian Brückner (War Horse) ja Clemens Schick (007 – Casino Royale). Ivalon ohjaa suomalaissyntyinen ja Saksassa asuva Hannu Salonen.

Sarja esitetään Elisa Viihteessä loppuvuodesta 2018 ja myöhemmin Ylellä. Ivalo on saamassa myös kansainvälisen levityksen.

The Handmaid’s Tale 2

Yksi vuoden odotetuimmista kakkoskausista on The Handmaid’s Tale –sarjan jatko-osa. Viime vuonna alkanut sarja palkittiin parhaana draamasarjana sekä Golden Globe- että Emmy-gaalassa.

Kakkoskausi jatkaa Margaret Atwoodin romaanin tarinaa äärikonservatiivisesta Gileadista Offredin (Elisabeth Moss) silmin. Marie Claire –lehden mukaan tulevalla kaudella nähdään myös ydinjätteestä saastunut paikka, jonne kurittomat naiset viedään työskentelemään, kunnes kuolevat.

Sarjan kakkoskausi alkaa HBO:lla huhtikuussa.

The Handmaid's Talen ensimmäinen kausi nähdään kesällä Yle Teemalla.

Britannia

Supersuositun Game of Thrones -sarjan kahdeksatta ja viimeistä tuotantokautta saadaan odottaa ensi vuoteen saakka. Vieroitusoireisiin voi antaa lievitystä uusi draamasarja Britannia.

Sarjassa Rooman armeija yrittää valloittaa Briannian, jota johtavat soturinaiset ja voimakkaat druidit. Sarjaa tähdittävät David Morrissey (The Walking Dead) ja Kelly Reilly (True Detective).

HBO Nordic 19. tammikuuta.

Britannian traileri YouTubessa

Maniac

Mies elää mahtavaa elämää kuvitteellisessa maailmassaan. Oikeasti hän on potilas psykiatrisessa hoidossa.

Maniac-sarja on amerikkalainen versio norjalaisesta mustasta komediasarjasta (2014). Sarjan pääosissa nähdään Oscar-voittaja Emma Stone sekä Johan Hill.

Kymmenosaisen sarjan on tarkoitus tulla ensi-iltaan Netflixissä tämän vuoden aikana.

The Assassination of Gianni Versace: American Crime Story

American Crime Story –sarjassa seurataan tositapahtumiin perustuvia amerikkalaisia rikostapahtumia. Ensimmäinen kausi, The People v. O.J. Simpson, seurasi amerikkalaisen jalkapallon supertähden oikeudenkäyntiä, jossa häntä syytettiin vaimonsa murhasta.

Uudella kaudella käydään läpi muotisuunnittelija Gianni Versacen murhaa vuodelta 1997. Sarjassa Versacen miesystävää esittää Ricky Martin ja siskoa, Donatella Versacea, Penélope Cruz.

Versacen perhe on sanonut sarjan olevan mielikuvituksen tuotetta, koska ei ole ollut mukana tekemässä sitä.

American Crime Story –sarjan ensimmäisen osan on Suomessa esittänyt Netflix.

Sarjan traileri YouTubessa

Mosaic

Oscarin voittanut ohjaaja Steven Soderberg on luonut aivan uudenlaisen konseptin sarjalle. Hänen mukaansa kuusiosainen murhamysteeri Mosaic ei ole tv-ohjelma eikä elokuva.

Mosaic-sarjaa varten on kehitelty ilmainen puhelinsovellus, jossa käyttäjät pystyvät esimerkiksi striimaamaan sarjan sisältöjä ja seuraamaan tarinan kulkua jonkun henkilöhahmon näkökulmasta.

Mosaic-sarjassa seurataan suosittua lastenkirjojen kirjoittajaa ja kuvittajaa Olivia Lakea (Sharon Stone), joka päätyy suhdekiemuroihin vuorilla sijaitsevassa lomakeskuksessa.

HBO Nordic 23.1.

Mosaicin traileri YouTubessa

Rig 45

Pohjanmerelle sijoittuvassa Rig 45 –sarjassa tutkitaan öljynporauslautalla tapahtunutta onnettomuutta, joka paljastuu murhaksi. Myrsky katkaisee yhteydet mantereelle ja murhaaja on yksi työntekijöistä.

Sarjan kansainväliseen näyttelijäjoukkoon kuuluvat muun muassa Gary Lewis (Billy Elliott ja Gangs of New York) ja Søren Malling (Vallan linnake). Ainoana suomalaisena näyttelijänä mukana on Ona Kamu.

Viaplayssa kesällä.

Parikkalassa harkitaan päällikköasemassa olevan virkamiehen pidättämistä virantoimituksesta. Syynä on virkamiehen syyllistyminen rattijuopumuksiin.

Tapahtuneet alkoivat paljastua työnantajalle viime lokakuussa, jolloin henkilö syyllistyi törkeään rattijuopumukseen. Hän oli ajanut autoa myös ilman ajo-oikeutta.

Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen sai tietää tapahtuneesta seuraavana päivänä. Tuolloin Huuskonen päätti jäädä odottamaan käräjäoikeuden päätöstä asiasta.

Käräjäoikeuden päätös tuli joulukuussa. Käräjäoikeus tuomitsi virkamiehen ehdolliseen vankeuteen sekä ajokieltoon. Ajokielto kestää elokuun alkuun asti.

Virkamies oli jättänyt kertomatta aiemmista rattijuopumuksista

Käräjäoikeuden päätöksestä ja poliisin esitutkintapöytäkirjasta kunnanjohtajalle selvisi, että virkamies oli jäänyt kiinni kahdesta rattijuopumuksesta jo syyskuussa. Näistä rattijuopumuksista virkamies ei ollut kertonut työnantajalleen.

Käytännössä virkamies oli ajanut autolla virkatehtävissä ja työmatkoilla ilman ajo-oikeutta kuukauden ajan.

– Sen jälkeen lähdimme hoitamaan virkamiesoikeudellista puolta tässä asiassa, Huuskonen sanoo.

Huuskonen on kuullut virkamiestä. Kunnanhallitus kuulee virkamiestä ja keskustelee mahdollisista jatkotoimista tiistaina. Selvitettävänä on virantoimituksesta pidättäminen.

– Pohdittavaksi tulee virantoimituksesta pidättäminen niin kauan, kuin henkilöllä ei ole ajo-oikeutta, Huuskonen sanoo.

Asiasta kertoi ensin Etelä-Saimaa.

Käryt kävivät työajan ulkopuolella

Virkamies syyllistyi rattijuopumuksiin työajan ulkopuolella.

– Tämä olisi vähän erinäköinen tapaus, jos hän olisi työaikana syyllistynyt joko rattijuopumukseen tai muuhun merkittävään laiminlyöntiin, Huuskonen kertoo.

Huuskosen mukaan virkamies on hoitanut tehtävänsä moitteettomasti.

Kunnallisia viranhaltijoita koskevan lain mukaan viranhaltijan on käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla.

Viranhaltija voidaan pidättää tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi virantoimituksesta, mikäli hänen voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen rikokseen virantoimituksen ulkopuolella.

Viranhaltija voidaan myös pidättää virantoimituksesta siksi ajaksi, kun hän ei voi hänestä johtuvasta syystä suorittaa asianmukaisesti virkatehtäviään.

Vesa Huuskosen mukaan rattijuopumuksiin syyllistyneen virkamiehen tehtävä edellyttää luottamusta ja uskottavuutta sekä kuntalaisten että yhteistyötahojen suuntaan. Lisäksi henkilön tehtävässä käytetään autoa päivittäin.

SACRAMENTO, KALIFORNIA Bill Gibson katsoo silloin tällöin amerikkalaista jalkapalloa ja syö kannabista sisältävää suklaata. Kannabis auttaa rentoutumaan ja nukkumaan paremmin, hän kertoo.

58-vuotias Gibson jäi viime syksynä eläkkeelle työstään Kalifornian suurimmassa sähköyhtiössä.

– Minulla ei ole mitään salattavaa, hän sanoo seistessään pitkässä jonossa.

Kymmenien muiden tapaan hän jonottaa Sacramenton kaupungin itäosassa sijaitsevaan omakotitaloon, jonka etuovessa on puinen rauhanmerkki. Jono kulkee talon viereisellä kujalla, eikä sitä kadulta katsoessa huomaa juuri lainkaan. Kun ihmisiä tulee ovesta ulos, päästetään saman verran sisään.

Paikan nimi on A Therapeutic Alternative, suomeksi Terapeuttinen vaihtoehto. Tammikuun ensimmäisenä päivänä siitä tuli yksi Sacramenton yhdestätoista kannabiskaupasta, jotka saavat myydä kannabista viihdekäyttöön.

Kalifornia oli ensimmäinen Yhdysvaltain osavaltio, joka salli kannabiksen myynnin lääkekäyttöön vuonna 1996. Reseptin hankkiminen on helppoa mutta silti suuri kynnys monelle, myös Bill Gibsonille. Työnsä vuoksi hän ei halunnut tietojaan lääkekannabisrekisteriin.

– Tykkään toimia sääntöjen mukaan, Gibson sanoo.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun Gibson ostaa kannabista Kaliforniassa. Aikaisemmin hän on käynyt muutaman kerran kannabiskaupassa Washingtonissa, Nevadassa ja Oregonissa.

Kaliforniasta tuli joulukuussa 2016 kuudes osavaltio, joka salli kannabiksen käytön ja kasvattamisen omaan käyttöön. Vuoden 2018 ensimmäisenä päivänä luvan saaneet kaupat saivat alkaa myydä kannabista viihdekäyttöön.

Valtion tilastokeskuksen mukaan kannabiksesta odotetaan Kalifornialle jopa miljardin verotuloja vuosittain. Laillistamisen myötä osavaltio tulee myös säästämään vankilakustannuksissa joka vuosi kymmeniä miljoonia.

Kaikkialla myyntilupia ei kuitenkaan ole myönnetty. Varsinkin monet Pohjois-Kalifornian konservatiivisimmat kunnat ja kaupungit ovat kieltäneet myynnin viihdekäyttöön.

Bill Gibson asuu yhdessä näistä kaupungeista. Koska hänellä oli muita asioita Sacramentoon, hän päätti ostaa samalla reissulla kannabissuklaata. Gibsonilla on astma, joten hän on kiinnostunut vain syötävistä tuotteista.

– Odotan innolla, mitä kaikkea kaupasta löytyy, Gibson sanoo.

Vartija saattaa sisään kauppaan. Ensimmäisenä tullaan odotushuoneeseen, jossa tarkistetaan henkilöllisyystodistus. Kannabista saa myydä vain yli 21-vuotiaille.

Sitten täytetään muutamia lomakkeita, joissa kysytään muun muassa, miksi ostaja käyttää kannabista ja keneen voi ottaa yhteyttä hätätilanteessa. Yhdessä paperissa on pitkä lista sääntöjä, joissa muun muassa kielletään polttaminen viereisessä puistossa ja naapurien häiritseminen.

Tämä kauppa on siitä erikoinen, että toisella puolella katua on montessorikoulu.

Tavallisesti kannabiskaupalla täytyy olla vähintään 180 metriä välimatkaa lähimpään kouluun. Mutta koska yhdeksän vuotta toiminut A Therapeutic Alternative oli täällä ennen koulua ja uutta lakia, se sai jäädä.

Montessorikoulu ja kannabiskauppa ovat eläneet sopusoinnussa. Koulu on jopa kirjoittanut kaupungille kirjeen, jossa he kertovat, että kannabiskauppa on "myötätuntoinen ja asiantunteva voimavara naapurustolle".

Mutta tämä oli ennen viihdekäytön laillistamista. Entäs nyt, kun kannabiskaupan vieressä on päivittäin pitkä jono?

– Tunnen paikan omistajan, he ovat mahtavia eivätkä ole aiheuttaneet mitään ongelmia, kommentoi yksi koulun omistajista, joka ei kuitenkaan halua antaa haastattelua nimellään.

Kaksi viikkoa laillistamisen jälkeen Kaliforniassa ei ole tapahtunut kannabikseen liittyviä suurempia onnettomuuksia, mutta vielä on liian aikaista kerätä tilastoja.

Coloradossa kannabiksen aiheuttamat ensiapukäynnit lisääntyivät viihdekäytön laillistamisen jälkeen 35 prosenttia, selviää valtion tutkimuksesta. Yleisin syy oli ahdistus.

Auto-onnettomuuksiin kannabis ei ole vaikuttanut. American Journal of Public Healthissa julkaistun tutkimuksen mukaan auto-onnettomuudet eivät lisääntyneet Washingtonissa tai Coloradossa laillistamisen jälkeen.

Kannabiskaupassa on ruuhkaa. Kun paperit on täytetty, siirrytään seuraavaan huoneeseen, jossa odottaminen jatkuu.

Bill Gibson selailee paksua menua, jossa jokaisen lajikkeen alla luetellaan sen vaikutuksia: lievittää kipua, vähentää ahdistusta, helpottaa tulehduksia, edistää luovuutta.

Gibson kertoo kannabiksen auttaneen häntä vuosi sitten, kun hänen isänsä kuoli.

– Oli helpompaa mennä hakemaan hänen tavaroitaan. Kannabis auttoi rankan ajan yli, hän sanoo.

Viimein Gibson kutsutaan kassalle, jossa budtenderit auttavat valitsemaan sopivan lajikkeen ja tavan käyttää kannabista, oli se sitten syömällä, polttamalla, höyrystämällä eli vaporisoimalla tai laittamalla kielen alle tippoja. Ammattinimike on sanaleikki baarimikosta eli bartenderistä, ja sen voisi suomentaa vapaasti vaikkapa kukkamikoksi.

Kassalla Gibson saa huonoja uutisia: lähes kaikki syötävät tuotteet ovat suuren kysynnän vuoksi loppuneet. Hän saa kuitenkin ostettua neljä pientä suklaalevyä viiden dollarin kappalehintaan.

– Koska valmistajille annettiin vain kuukausi aikaa muuttaa tuotteiden kannabinoidipitoisuudet ja pakkaukset uuden lain mukaiseksi, meillä on valtava pula tuotteista, kertoo yrityksen koulutus- ja viestintävastaava Richard Miller.

Lain mukaan yksi syötävää kannabista sisältävä pakkaus saa sisältää korkeintaan 100 milligrammaa THC:tä. Pakkauksen sisältö on jaettava selvästi annoksiin, joissa kussakin saa olla THC:tä enintään 10 milligrammaa.

Alalla 27 vuotta työskennellyt Miller on omistanut elämänsä kannabikselle. Hän kertoo antavansa tukea ja neuvoja vaikka puhelimessa aamukolmelta, jos asiakas on ottanut "syötäviä" ja ahdistunut.

– Kannabiksesta on liikkeellä paljon vääriä käsityksiä, koska sitä ei osata käyttää oikein. Nyt tärkein tehtävä on meillä asiantuntijoilla, jotka autamme ihmisiä löytämään heille oikean lajikkeen, oikean tavan kuluttaa ja ennen kaikkea oikean annostuksen, Miller sanoo.

Hän pyytää asiakkaita kirjoittamaan ylös, milloin vaikutus alkoi, kauanko se kesti ja toteutuiko se toivotulla tavalla.

– Päiväkirjaa lukemalla löytyy itselle sopiva tapa käyttää kannabista. Tämä on tarkkaa tiedettä.

Jos kannabis aiheuttaa ahdistusta ja vainoharhaisuutta, Millerin mukaan syy saattaa löytyä lajikkeesta.

Kaksi päälajia ovat sativa ja indica. Niistä sativa sisältää paljon THC-kannabinoidia, joka aiheuttaa tajunnantilan muutoksen, piristävän tunteen, pilvessä olemisen. Indicassa on enemmän CBD-kannabinoidia, joka ei aiheuta tajunnantilan muutosta, vaan auttaa kipuihin ja lihaksia rentoutumaan.

Luotettavaa tutkimustietoa kannabiksen vaikutuksista on vaikeaa löytää, koska kyselytutkimuksissa ei välttämättä oteta lajiketta huomioon. Kannabis on monimutkainen kasvi, ja hyvä esimerkki siitä on skitsofrenia: THC saattaa laukaista skitsofrenian, jos sille on perinnöllinen alttius, kun taas CBD:n on havaittu helpottavan skitsofrenian oireita.

Miller suosittelee monille siirtymään sativasta indicaan tai lajikkeeseen, jossa on kumpaakin.

Mutta voiko kannabista tosiaan käyttää päivittäin aivan kuin mitä tahansa reseptilääkettä? Eikö se mene riippuvuuden puolelle?

Miller väittää, että ei.

– Ihminen voi psykologisesti kuvitella tarvitsevansa lisää, mutta kannabiksen käytön voi lopettaa milloin tahansa ilman suuria vieroitusoireita, hän uskoo.

Hän kertoo opettavansa asiakkaille "miniannostelua" korkeiden käyttömäärien sijaan.

– Muuten keho haluaa aina yhtä korkealle pilveen.

Kaikkein tärkeintä Millerin mielestä on tämä:

– Kannabis ei ole ihmelääke eikä se sovi kaikille. Mutta niiden, joille se sopii, pitää saada valita vapaasti.

Asiakas Bill Gibson kävelee kaupasta ulos tyytyväisenä, vaikka olikin toivonut parempaa valikoimaa.

Hän kertoo varaavansa kannabiksen käyttöön aina kokonaisen päivän. Silloin ei vahdita lapsenlapsia, ajeta autoa tai käytetä työkaluja.

– Huomenna on muita hommia, mutta parin päivän päästä alkaa tärkeitä matseja. Silloin istun sohvalle ja avaan suklaan.

Lue myös:

Huumeiden vastainen sota on hävitty – nyt etsitään vaihtoehtoja

Uusi elämä ekstaasilla? Bilehuumeena tunnettu MDMA ja terapia paransivat Rachelin ja ehkä kohta myös monen muun amerikkalaisen