Tammikuisena lauantaina jyväskyläläisessä lähiökaupassa alkoholitonta saunaolutta haikaileva saa tyytyä kotimaiseen puolisentoista euroa maksavaan tölkkiin. Valikoimissa oleva kolme kertaa halvempi kaupan oman merkin olut on loppu.

– Ei se yleensä ikinä lopu, kassa hämmästelee.

Tipaton tammikuu pääsi yllättämään.

Parin vuoden aikana meidän kaupassa alkoholittomien erikoisoluiden myynti on kasvanut 20–30 prosenttia Myyjä Sami Spets

Tammikuun tipattomuus ei kuitenkaan yllätä omakotitaloalueen kupeessa sijaitsevan K-Supermarketin oluthyllyistä vastaavaa Sami Spetsiä.

Olutvalikoimistaan tunnetun kaupan osastonhoitaja on ylpeä myös alkoholittomien juomien valikoimastaan. Nollaoluita kysytään aina vain enemmän, siksi myös tarjonta kasvaa.

– Parin vuoden aikana meidän kaupassa alkoholittomien erikoisoluiden myynti on kasvanut 20–30 prosenttia.

Alkoholittomien juomien suosion kasvu näkyy Spetsin mukaan läpi vuoden, vaikka tipaton tammikuu tuokin marketin nollaoluenmyyntiin pienen piikin.

Spets etsii kaupan hyllylle koko ajan uusia vaihtoehtoja. Hän arvelee, että kotimaisten pienpanimoiden alkoholittomat oluet voisivat olla uusi, hyvä juttu.

Moni valmistaja toteaa, etteivät he edes lanseeraisi tuotetta, jos se ei kelpaisi heille Ravintolapäällikkö Alex Tabell

Myös Osuuskauppa Keskimaan myymälöissä on ilmiö huomattu.

– (Alkoholiton) olut on yksi kasvava ryhmä siinäkin mielessä, että valikoima, tuotteiden maku ja laatu ovat kehittyneet paljon, toimialuejohtaja Reima Loukkola vahvistaa.

Vannoutunut oluenharrastaja nyrpistää tosin edelleen herkästi nenäänsä alkoholittomalle panimotuotteelle, sillä mauttoman juoman maineesta on vaikea päästä eroon.

Muutkin kuin Loukkola vakuuttavat, että tuotekehitys on parantanut nollaoluiden makua.

– Moni (valmistaja) toteaa, etteivät he edes lanseeraisi tuotetta, jos se ei kelpaisi heille. Laatu edellä mennään, vakuuttaa ravintolapäällikkö Alex Tabell.

Tabellin päälliköimä ravintola houkuttelee tipattoman kauden viettäjiä katumainoksella, joka kertoo, että ravintolassa on myös alkoholittomia vaihtoehtoja. Baaritiskiltä löytyy sekä alkoholittomien oluiden että mocktailien lista, molempia on tarjolla useampaa sorttia.

Ei enää nähdä että on tarvetta olla täysin ilman. Ravintolapäällikkö Alex Tabell

Alex Tabell myöntää kuitenkin, että baariin ei helposti tulla nollaprosenttisten juomien perässä. Pidättäytymisen sijaan alkoholinkäyttöä leimaa kohtuullisuus.

– Hiukan ehkä näkisin, että tipattoman tammikuun suosio on laskenut, koska ihmisten alkoholikäyttäytyminen on mennyt entistä fiksumpaan suuntaan. Ei enää nähdä että on tarvetta olla täysin ilman.

Jyväskyläläisbaarissa aikaisempaa fiksumpi käyttäytyminen tarkoittaa Tabellin mukaan sitä että asiakkaat arvostavat juomien laatua ja tilaavat pienempiä pullokokoja, jotta he pystyisivät maistelemaan useampia tuotteita.

Suomalaisten tilastoitu alkoholinkulutus onkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan laskenut vuodesta 2008 lähtien. Hiljaisinta alkoholin myyntirintamalla on aina tammikuussa.

Maailmanlaajuisesti erityisesti alkoholittomat oluet on hurjan suuri tuoteryhmä. Aluepäällikkö Jari Hiekkataipale

Alkoholinkulutuksen muutokseen vastataan myös Alkossa. Erityisesti tammikuun aikana alkoholittomat ja vähäalkoholiset vaihtoehdot ovat yleensä tavallista näyttävämmin esillä liiketiloissa.

Muuramessa on myymälän etuosaan rakennettu tammikuun ajaksi Kevyemmin-hyllykkö.

– Kyllä alkoholittomat on tällä hetkellä in ja monen mieleen, palvelumestari Antti Tasanen vakuuttaa.

Tasasen mukaan Alkon holittomia hittejä ovat kuohuviinit ja erilaiset mikserit, joista rakennetaan erityisesti kesäaikaan suosittuja alkoholittomia drinkkejä. Viime aikoina varsinkin tonic-vesien valikoima on laajentunut.

Alkon Itä-Suomen aluepäällikkö Jari Hiekkataipale kehuu suomalaisten alkoholittomien kuohuviinien laadukkuutta. Hiekkataipale toivoisikin suomalaisilta valmistajilta aktiivisempaa otetta vientiin, sillä maailmalla nollaprosenttisille vaihtoehdoille olisi mittavat markkinat.

– Maailmanlaajuisesti erityisesti alkoholittomat oluet on hurjan suuri tuoteryhmä.

Vientimarkkinoille kannattaneekin tähyillä, sillä vaikka alkoholittomien juomien suosio kasvaa, niin esimerkiksi alkoholittomia oluita myydään murto-osa vahvempien oluiden myyntimääristä.

Eivätkä juomatapammekaan ole täysin muuttuneet. Eurooppalaisessa vertailussa sijoitumme edelleen kärkisijoille silloin, kun mitataan humalahakuisuutta.

Viime keväänä tehty eurooppalainen RARHA-juomatapatutkimus toi Suomelle kyseenalaisen ykköspaikan nimenomaan humalajuomisessa, ja mitalisijoille ylsimme myös silloin, kun mitattiin alkoholin suuria kertakulutusmääriä.

Tipaton tammikuu on siis ehkä paikallaan.

Juttua muokattu 12.1. klo 20.12: korjattu Reima Loukkolan titteli

– Kirvesmiehet olivat ihmisiä, pyövelit eivät, kärjistää harrastajahistorioitsija Mikko Moilanen asenteen, jolla Suomessa aikanaan suhtauduttiin mestausten toimeenpanijoihin.

Pyöveli-sana on vääntynyt suomen kieleen vanhasta ruotsin sanasta böfvel (nykyisin bödel). Samaa juurta on sana peeveli, jolla alkujaan viitattiin paholaiseen. Haukkumasana pyövelikin aikanaan oli.

Kuolemanrangaistusten historiaa 200 vuoden ajalta tutkinut Mikko Moilanen on selvitystyössään havainnut, että pyövelin ammatin harjoittajista löytyy tietoa enemmän ja useammasta lähteestä kuin tavallisesta rahvaasta. Moilasen tutkimukselle tärkeimpiä ovat olleet asiakirjakokoelmat: oikeuslaitoksen tuomiokirjat, lääninhallinnon virkamiesten kirjeenvaihto ja läänintilien tositekirjat. Sen lisäksi Kansanrunousarkistoon talletettu perimätieto tuntee paljon tarinoita näistä oman aikansa halveksituista työmiehistä.

Moilasen tutkimusjakso kattaa vuodet 1625–1825. Tämän jälkeen rauhanaikainen kuolemanrangaistus poistui Suomessa käytöstä. Tuona aikana pyövelit veivät hengen arviolta 2000–2500 ihmiseltä.

Mestausten syyt vaihtelivat eri aikoina, mutta useimmiten kuolemanrangaistus tuomittiin henkirikoksesta. Naisilla yleinen syy mestattavaksi joutumiseen olivat lapsensurmat. Suomessa on kuitenkin mestattu ihmisiä myös varkauksista, noituudesta, erilaisista seksuaalirikoksista kuten eläimiinsekaantumisesta ja jopa jumalanpilkasta, rahanväärentämisestä ja auktoriteetin uhmaamisesta.

Lääninpyövelin virkaa hoitaneita Moilanen löysi tuolta ajalta 84. Ura venähti usein yli kymmenvuotiseksi, mutta saattoi virassa kulua useampikin vuosikymmen.

Ammatti siistiytyi 1700-luvulla

Pyövelien ammattikunta oli varsin erilainen 1600- ja 1700-luvuilla. Aluksi alalla turvauduttiin rikollisiinkin, jotka jopa armahdettiin kuolemanrangaistukselta sillä ehdolla, että mies ryhtyi mestaajaksi. Vuosisadan lopulla syntyi eräänlainen pyöveliyhteisö, jota alettiin kammota ja kosketustakin karttaa.

– Pyövelin katsottiin tappavan pikkurahasta. Toisaalta kuoleman pelättiin tarttuvan, ja siitäkin kammoksunta kertoo, sanoo Mikko Moilanen.

1600-luvun pyöveleitä on tutkittu enemmänkin. Sen sijaan 1700-luvun pyöveliys oli ennen Moilasen työtä neitseellisempää tutkimusaluetta.

Kuningas alkoi 1700-lukua kohti tultaessa nähdä, että pyöveleitä halveksittiin ja heidän kimppuunsa pääsemiselle lähes etsittiin tilaisuuksia. Kuningas paimensi kansaansa muistuttamalla, että pyövelikin on ihminen ja valtion palveluksessa. Sen jälkeen, jo 10–20 vuoden sisällä ammattikunnassa alkoi näkyä uutta ryhtiä: virassa olijoilla ei enää ollut rikosrekisteriä ja mestaajat esimerkiksi kävivät kirkossa samalla lailla kuin muukin rahvas. Myös heikkoudet olivat samanlaisia kuin tuon ajan rahvaalla yleensä, niistä kärkisijoilla oli viina.

Moilanen muistuttaa, ettei työhön silti missään vaiheessa ollut tunkua, vaan virka usein perittiin. Silti historiasta löytyy esimerkiksi kylä, joka tuotti kolme miestä pyövelin virkaan. Se voi Moilasen mukaan kertoa siitä, että työllä oli joidenkin silmissä myös jonkinlaista vetovoimaa.

Pyöveli saatettiin merkitä virkaansa hyvin konkreettisesti. Pohjanmaalla Heikki Hakalainen tapasi virkaan astuessaan turkulaisen kollegansa, joka suoritti Hakalaiselle pyövelivihkimyksen: leikkasi pois tämän toisen korvan.

Tämä viittaa Moilasen arvion mukaan siihen, että Hakalainen oli aiemmin syyllistynyt johonkin rikokseen, ja sai tuosta teostaan armahduksen pyöveliksi ryhtyessään. Korvastaan hän joutui silti luopumaan, ehkä siksikin, että olisi yksikorvaisena helpompi löytää, jos sattuisi katoamaan työstään. Pyöveli saatettiin myös merkitä polttamalla hänen otsaansa tai hartioihinsa merkki kuumalla raudalla.

Pyövelien joukossa oli siis vuosisatojen aikana rötöstelijöitä, joiden siviilielämän yksityiskohtia on voinut seurata oikeuden papereista. Muutama pyöveli päätyi jopa kollegansa mestaamaksi. Samasta joukosta löytyy kuitenkin myös “maan hiljaisia”. He eivät jättäneet jälkiä käräjäoikeuksien kirjoihin olemalla osallisina rettelöinneissä.

Ammattimiehiä ja oikeuden palvelijoita

Vaikka pyövelin virka oli halveksittu, ihmisenä moni pyöveli on jättänyt toisenlaisiakin muistoja. Esimerkiksi vaasalaissyntyistä, mutta Ruotsissa työuransa tehnyttä Jacob Gylliä kuvaillaan isoksi ja vahvaksi, mutta luonteeltaan kiltiksi, hyväntahtoiseksi ja lapsirakkaaksi.

Mies lie silti ollut sitoutunut ammattiinsa, killuihan toisessa hänen korvakoruistaankin pieni kultakirves. Gyllin käyttämän, yhä säilyneen mestauskirveen vartta taas koristavat nimikirjaimet JG – sydämen muotoisen kuvion sisällä.

Silloisen Vaasan läänin viimeinen pyöveli Juho Nyberg toimi virassaan peräti 47 vuotta. Hän oli pienten lasten suosikki, joka ei puhunut pahoja tai edes juoruillut, vaan harrasti päivittäin hengellistä kirjallisuutta. Pyövelin kirves oli hänelle oikeudenkäytön väline, jolla kitkettiin vääryyttä.

Kuva Nybergistä on piirtynyt ainutlaatuisen läheiseksi kurkistukseksi pyövelin sielunmaisemaan, koska pyöveli sattui asumaan pitkään erään Kustaa Killisen tiluksilla. Killisestä muotoutui aikanaan laaja-alainen yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka toimi kirjailijana, opettajana ja valtiopäiväedustajana. Killinen myös painoi mieleensä tutun pyövelin tarinoita, kirjoitti ne aikanaan paperille ja julkaisi paikallislehdessä.

46 vuotta virassa jaksanut Heikki Hakalainen esiintyi käräjäpöytäkirjoissa myös siviilinä. Häntä tutkija Moilanen luonnehtii äkkipikaiseksi, itsepäiseksi ja kovakorvaiseksikin, mutta kuitenkin aiempaa mainettaan paremmaksi. Vaikka Hakalainen turvautui tarvittaessa herkästi voimankäyttöön, työnsä hän hoiti kunnialla.

– Hakalainen näyttäytyy asiakirjoissa ammattimiehensä, joka ei hommissaan tupeksinut eikä möhlinyt, tiivistää Moilanen.

Pyövelin työ oli muutakin kuin tappamista

Pyövelin työtaakka vaihteli eri aikoina. Siinä missä Pohjanmaalla toiminut Heikki Hakalainen 1660-luvulla mestasi ja poltti 12 naista kahden vuoden aikana ja sen lisäksi piiskasi 10 muuta, Vaasan läänin viimeisen pyövelin Juho Nybergin kirjoista löytyy vain kuusi mestausta viimeisiltä seitsemältä vuodelta – vaikka Nyberg itse vanhoilla päivillään muistelikin luvun olevan selvästi suurempi. Vuoden 1825 jälkeen Suomessa ei rauhanajan lakien mukaan ole teloitettu yhtään ihmistä. Pyövelin palkka juoksi kuitenkin vielä tuon keisarin käskyn jälkeenkin.

Työhön kuului muutakin kuin pelkkää tuomitun hengiltä saattamista. Pyövelin tehtäväksi jäi muun muassa itsemurhaajien ja vankilassa kuolleiden rikoksen tekijöiden hautaaminen, teilinpuusta pudonneiden ruumiinosien hautaaminen ja eläimeensekaantumistapauksissa toisena osapuolena olleiden eläinten tappaminen ja polttaminen.

Pyövelillä oli usein matkalla apunaan renki eli rakkari. Tätä tarvittiin mestauslavan tai rovion rakentamiseen, avustamaan itse mestauksessa ja myös jälkitöissä. Rakkarin palkan maksoi pyöveli itse.

Joskus pyöveli joutui hoitamaan myös piiskurin hommat. Joka käräjäkunnassa oli oma piiskuri, joka pani toimeen raippa- ja vitsatuomiot, joita langetettiin myös pikkurikoksista. Tällaisia olivat esimerkiksi näpistykset, tappelut ja humalassa heiluminen yleisellä paikalla. Niilo Rönblad hakeutui aikanaan Pohjanmaalla rengin töistä piiskuriksi, hoiti tuota tointa viisi vuotta ja haki sitten lääninpyövelin avautuneeseen virkaan. Siinä hän toimikin peräti 37 vuotta.

Heikki Hakalaiselta taas piiskurin tehtävät sujuivat arkaillen: ensimmäisessä komennuksessaan vuonna 1660 mies vitsoi tuomittua naista niin kokemattomasti, että oikeus huomautti häntä. Tämä lupasi jatkossa hoitaa piiskaamiset kunnolla.

Helläkätisyys ei kuitenkaan vaikuttanut pyövelin tehtäviin, joita Hakalainen hoiti alueella peräti 46 vuotta, tiettävästi pidempään kuin kukaan muu Suomessa. Hän on myös ensimmäinen pyöveli, jonka virkauran voi kartoittaa melko tarkasti: Hakalaisen tekemiset työaikana ja vapaalla on kirjattu hyvin oikeuden pöytäkirjoihin ja lääninhallinnon tositteisiin.

Tuhansia kilometrejä tien päällä

Pyövelin tehtävä oli varsinainen reissutyö.

Heikki Hakalaisen uralta löytyy tietoja yli 90 työmatkasta, mestasihan mies yli sata ihmistä. Hakalainen teki tarvittaessa keikkoja myös oman – tuolloin hyvin ison – lääninsä ulkopuolellekin. Toisaalta hänen ollessaan syystä tai toisesta estynyt omien töidensä hoidosta Pohjanmaalla keikkaili useampikin pyöveli muista lääneistä.

Hakalainen sinnitteli virassaan ikämiehenä, vaikka hänen toimintakykynsä arvellaan loppuvuosina heikentyneen. Tutkija Mikko Moilanen katsoo sata vuotta myöhemmin pyövelinä työskennelleen Niilo Rönbladin työmäärän vetäneen vertoja Hakalaisen urakalle.

Saarijärveltä lähtöisin oleva Pohjanmaan Rönblad teki viimeiset työmatkansa yli 70-vuotiaana, ja koko uransa aikana hänelle ehtikin kertyä työmatkoja lähes 100 000 kilometrin verran. Pelkästään vuonna 1761 Rönblad vietti tien päällä yhteensä lähes kolme kuukautta ja kilometrejä taittui tuona vuonna 4 000.

Kuoleman pelättiin tarttuvan Harrastajahistorioitsija Mikko Moilanen

Pyövelillä oli oikeus yhteen kyytihevoseen matkaa kohti. Matkarahaa annettiin kuusi hopeaäyriä peninkulmalta, päivärahaa maksettiin kahdeksan hopeaäyriä vuorokaudelta. Mikko Moilanen muistuttaa, että sääty-yhteiskunta näkyy tässäkin: Oulun pormestari taittoi käräjämatkat kolmen hevosen vetämissä vaunuissa samaan aikaan kun alueen pyöveli katseli työmatkallaan yhtä hevosen takamusta.

Asiakirjamerkinnät kertovat, että Pohjanmaalta lainattiin ammattimiestä jo vuonna 1607 Ruotsin puolelle, sillä Västerbottenin läänissä ei tuolloin ollut omaa pyöveliä. Kuolemaantuomittu onnistui kuitenkin karkaamaan ennen kuin pyöveli ehti paikalle ja tämän piti palata kotiin. Rikoksentekijä saatiin kiinni, ja pohjalaismies lähti uudestaan matkaan, joka tällä kertaa täytti tilauksen tavoitteet. Kuka tämä virka-apua antanut pyöveli oli, siitä ei ole varmaa tietoa.

Palkkiot ylittivät vilkkaana aikana vuosipalkan

Pyöveli saattoi tienata varsin mukavasti, sen mukaan paljonko kuolemantuomioon johtaneita rikoksia alueella päätyi oikeuteen saakka.

Pyövelin vuosipalkka oli 36 hopeataalaria, mikä vastasi vanginvartijan tulotasoa. Palkkiot saattoivat kuitenkin olla moninkertaiset vuosipalkkaan verrattuna. Vuodet eivät olleet veljeksiä:

säilyneet tilitositteet kertovat, että 1700-luvulla Pohjanmaan pyövelinä ollut Niilo Rönblad ei saanut huonona vuonna palkkioilla tienattua läheskään perusvuosipalkkaansa, hyvänä vuonna palkkiot taas nousivat selvästi peruspalkan yläpuolelle.

Heikki Hakalainen taas kuittasi 1600-luvun loppupuolella pelkästään yhden huhtikuun aikana palkkioina 103 hopeataalaria eli kolmen vuoden peruspalkan. Toisaalta toisena vuonna hänen omaisuutensa inventoitiin velkojen perimiseksi, joten tulotaso heitteli melko lailla.

Matkustaminen toi pyövelille myös tuloja. Kyydin lisäksi ylläpito työmatkan aikana oli ilmaista ja kulukorvauksiakin tuli: esimerkiksi Rönblad sai peninkulmaa kohti kahdeksan hopeaäyriä. Lisäksi päivärahaa kertyi tuohon aikaan toiset kahdeksan äyriä päivää kohti. Sen katsottiin riittävän pitämään pyöveli ruuassa matkan aikana.

Pyövelille ei maksettu satunnaisia summia, vaan erilaisten toimitusten taksat oli tarkasti säädetty. Esimerkiksi Turun hovioikeuden vuonna 1706 laatiman listan mukaan kaulan katkaisu ja roviolla polttaminen oli 10 hopeataalarin arvoinen urakka. Pelkästä kaulan katkaisusta pyöveli sai 5 taalaria. Jos taas tuomittu oli syyllistynyt murhaan, häneltä piti ensin katkaista käsi ja vasta sitten kaula. Ruumiinosien teilinpuuhun ripustamisesta maksettiin taalari kustakin, mestattujen luiden peittelystä kaksi taalaria ja hirttämisestä viisi hopeataalaria.

"Myös pyövelin lapsi on kristitty ihminen"

Pyöveli ei ollut haluttu naapuri eikä hänen kanssaan kaveerattu kuten muiden kanssa. Usein pyövelin tuvassa kävivät lähinnä laitapuolen kulkijat ja vähempiosaiset, sillä moni pyöveli sai mainetta myös parantajana tai muuten ylimääräisten voimien haltijana. Tämä kumpusi ajatuksesta, että kuoleman kanssa tekemisissä oleminen tartuttaisi pyöveliin yliluonnollisia kykyjä.

Kaikki pyövelit tai heidän perheenjäsenensä eivät hevin hyväksyneet hyljittyä asemaansa. Historiankirjoihin on piirtynyt monia tapauksia, joissa näkemyseroja puitiin oikeudessa asti.

Pitkäaikaisen pyövelin Heikki Hakalaisen vaimo joutui kärsimään miehensä ammatista synnyttäessään lasta maaliskuussa 1662. Naapurilta lähdettiin pyytämään lainaksi purtiloa, jossa vastasyntynyt voitaisiin pestä. Naapuri kieltäytyi lainaamisesta, jolloin pyöveli suuttui niin, että vei asian raastupaan. Naapuri tuomittiin kolmen markan sakkoon säälimättömyyden ja armottomuuden osoittamisesta avuntarpeen edessä. Oikeus muistutti, että myös pyövelin lapsi on kristitty ihminen.

Turkulaislähtöinen Yrjö Reinikka oli pyöveli jo kolmannessa polvessa, mutta se ei taannut sen paremmin hänen nuhteettomuuttaan kuin tottumista ammatin varjopuoliin. Reinikan vaimo poikkesi kerran erään suutarin mökkiin ja kuuli, kuinka suutarin poika kieltäytyi juomasta olutta samasta astiasta, josta pyöveli oli aiemmin hörpännyt. Vaimon tarinan kuultuaan pyöveli lähti suutarin mökkiin ja sai aikaan sen verran rettelöintiä, että raastupa kutsui.

Pyövelit eivät yleisestikään olleet 1600-luvulla suosittua kaljaseuraa, ja väki piti tarkan huolen siitä, ettei päätynyt juomaan samasta tuopista mestaajan kanssa, olihan ammatti sen verran halveksittu.

1600-1700-lukujen taitteessa kuningas pyrki parantamaan pyövelin asemaa asetuksilla. Tämän häiritsemisestä virantoimituksessa tehtiin rangaistavaa eikä kruunun suojeluksessa olevaa virkamiestä saanut muutenkaan ylenkatsoa. Kuninkaallinen asetus muistutti, että pyöveli käytti esivallan antamaa miekkaa.

Pitkäuraisen Heikki Hakalaisen jälkeen toimeen astunut Elias Johaninpoika oli ilmeisesti tietoinen asemansa parantamisyrityksistä, samoin hänen vaimonsa. Brita-vaimo järjesti kesällä 1707 pienen näytöksen istuessaan kirkossa edemmäs kuin määräykset sallivat. Pyövelin perheen piti nimittäin istua kirkon peräpenkissä, mutta Brita halusi istua paremmalla paikalla lähempänä alttaria. Huomautukset eivät häneen tehonneet ja oikeudessa hän antoi kaupunginpalvelijoille täyslaidallisen kirosanoja. Oikeus näpäytti vaimoa kuitenkin paikkansa unohtamisesta 40 markan sakolla. Tarina päättyi lopulta onnellisesti, kun pyövelille osoitettiin kirkossa mieluisampi istumapaikka.

Musta huppu ei kuulunut pyövelin asuun

Vanhoina aikoina pyövelin piti erottua muusta kansasta jo asullaan, jotta häntä voitiin tarvittaessa väistää. Veren väri, punainen, yhdistää virka-asua eri puolilla maailmaa, vaikka kokonaisuudesta löytyykin vaihtelua. Myös Suomessa pyövelin vaatetuksessa punainen on ollut tärkeä väri.

Mikko Moilanen muistuttaa, että pyövelin symbolina pidetty musta huppu ei kuulunut pyövelin vaatetukseen. Kasvojen peittäminen oli itse asiassa kiellettyä, sillä sen pelättiin edistävän rikollisuutta, ja toisaalta huppupäinen mies yhdistettiin alhaiseen asemaan ja kavalaan luonteeseen.

1700–1800-luvuilla pukeutumisesta ei juuri löydy tietoja. Moilanen arvelee, että pyöveli käytti tavallisia vaatteita ja jonkinlaista esiliinaa. Toinen vaihtoehto on, että virka-asu oli kruunun omaisuutta ja tuotiin mestaustilaisuuksiin erikseen.

Vaikka pyövelin siviilielämä oli joskus värikästäkin, työssään hän oli varsin vähäeleinen hahmo. Itse mestaustapahtumassa hän pysyi näkymättömissä viimeiseen asti, jotta ei saisi läsnäolollaan tuomittua paniikkiin. Vasta kun mestattavan silmät oli peitetty siteellä, oli pyövelin aika astua esiin ja tehdä työnsä.

Kaulan piti katketa yhdellä iskulla ja hirtettäessä köyden kiristyä riittävän nopeasti: tuomitulle ei saanut aiheuttaa tarpeetonta kipua. Pyövelien työtä alettiin seurata 1700-luvulla aiempaa tarkemmin: heidän odotettiin olevan nuhteettomia ja hoitavan työnsä ammattimaisesti, hyvin kirvestaidoin ja selvin päin.

Mustia hetkiäkin työurilta löytyy

Aina kaikki ei sujunut moitteetta: esimerkiksi vuonna 1696 Turun pyöveli Yrjö Keikeli ei ilmeisesti humalan takia malttanut odottaa vuoroaan ollessaan mestaamassa erästä lapsenmurhaajaa Ahvenanmaalla. Tuomittu joutui katselemaan, kuinka pyöveli saapasteli hänen edessään kirveineen ja vieläpä viritteli tulta polttorovion alle, vaikka papit vielä valmistelivat tuomittua kuolemaan. Pyöveli sai käytöksestään myöhemmin moitteita ja mojovat sakot.

Historia kertoo myös tapauksista, joissa pyöveli hutki muutaman huti-iskun ennen kuin sai asian hoidettua. Nämä kerrat ovat kuitenkin harvinaisia. Moilasen tutkimuksen mukaan mestaukset sujuivat kauttaaltaan pääosin niin siististi ja asiallisesti kuin toisen hengiltäottaminen voi sujua.

Pyöveli oli kaikesta huolimatta olennainen osa tuon ajan oikeuden toteuttamista. Monesta kuvauksesta käy ilmi, että viranhaltijat näkivät itsensä juuri oikeudenpalvelijoina.

Mikko Moilanen löytää pyövelien joukosta oman suosikkinsa: Niilo Rönblad oli järjestyksen mies, joka piti kotielämänsä kunnossa. Mies jätti jälkeensä 10 lasta kahden vaimon kanssa, tarkat tilitykset ja asiantuntevan ammattimiehen maineen.

– Hänestä ei juuri pahaa sanaa ole sanottu, sanoo Moilanen.

Se on pyövelistä paljon sanottu.

Lue lisää: Pyövelin kirves vei hengen yli 2 000 suomalaiselta – katso, miltä mestauspaikoilla näyttää nyt

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin alatyylinen kielenkäyttö ehti loukata maailmalla monia.

Trumpin on kerrottu torstaina asettaneen kyseenalaiseksi Haitista, El Salvadorista ja Afrikan maista Yhdysvaltoihin suuntautuvan maahanmuuton ja käyttäneen ilmausta "persläpimaat". Trump ehdotti, että maahanmuuttajia otettaisiin mieluummin Norjan kaltaisista maista.

Perjantaina Trump kiisti käyttäneensä kyseistä ilmausta. Tilaisuudessa läsnä ollut demokraattisenaattori Dick Durbin sanoo, että lehtitiedot Trumpin sanomisista pitävät paikkansa.

Joka tapauksessa vahinko oli jo tapahtunut. Etelä-Afrikkaa hallitsevan puolueen Afrikan kansalliskongressin edustaja sanoi pitävänsä Trumpin puheita äärimmäisen loukkaavina.

– Maamme ei ole "persläpimaa", kuten ei myöskään Haiti, eikä mikään muukaan vaikeuksissa oleva maa, sanoi ANC:n varapääsihteeri Jessie Duarte.

Myös Afrikan maiden yhteistyöjärjestössä Afrikan unionissa Trumpin sanankäyttö huolestuttaa.

– Kun ottaa huomioon historian eli sen, kuinka paljon afrikkalaisia tuli Yhdysvaltoihin orjina, [Trumpin] lausunto on vastoin kaikkia hyväksyttyjä käyttäytymistapoja, sanoi Afrikan unionin tiedottaja Ebba Kalondo.

Ei itsehillintää, ei arvostelukykyä

Myös Haitin hallitus on järkyttynyt Trumpin väitetyistä puheista.

– Nämä loukkaavat ja tuomittavat sanat eivät heijasta sellaista viisautta, itsehillintää ja arvostelukykyä, joita korkeassa poliittisessa virassa olevalta ihmiseltä odottaisi, paheksuu Haitin hallituksen lausunto.

Hallituksen mukaan Trumpin kommentit ovat rasistisia ja antavat virheellisen kuvan haitilaisten merkityksestä yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa.

Haitin Washingtonin suurlähettilään mukaan hallitus on tehnyt valituksen Yhdysvaltain suurlähetystölle.

Trump on perjantaina kiistänyt sanoneensa mitään halventavaa Haitista tai haitilaisista.

Myös keskiamerikkalaisen El Salvadorin hallitus on pahastunut Trumpin kommenteista. El Salvadorin ulkoministeri Hugo Martínez ilmoitti lähettäneensä Yhdysvalloille virallisen protestikirjeen.

Twitter-viesteissään Martínez myös korosti salvadorilaisten roolia Pentagonin rakennuksen jälleenrakennuksessa vuoden 2001 terrori-iskujen jäkeen ja New Orleansin jälleenrakennuksessa hurrikaani Katrinan jäljiltä.

Rasismia ja muukalaisvihan lietsontaa

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston OHCHR:n mukaan Trumpin kommentit lietsovat muukalaisvihaa.

– Kokonaisia maita ja maanosia ei saa tuomita "persläviksi", joiden ei-valkoihoinen väestö ei ole tervetullutta, sanoi tiedottaja Rupert Colville järjestön päämajassa Sveitsissä.

– Tässä on kyse rasismin ja muukalaisvihan vahvistamisesta ja rohkaisemisesta, joka voi häiritä ja tuhota monen ihmisen elämän.

Hämmennystä Norjassa

Myös Norjassa Trumpin väitetyt sanomiset ovat herättäneet hämmennystä ja vaivaantuneisuutta.

Amerikansk Politikk -nettisivuston kommentaattorin Henrik Heldahlin mukaan kommenttia olisi saatettu pitää Norjassa tervetulleena, jos Trump olisi jättänyt kommentistaan Afrikan maita ja Haitia koskevan osan pois.

– Mutta nyt on varmaa, että reaktio on kielteinen, Heldahl arvioi uutistoimisto AP:lle.

Trump onnistui ylistämään Norjaa ja loukkaamaan samalla sen kansalaisia, sanoi puolestaan kansainvälisen politiikan apulaisprofessori Hilde Restad Bjørknes Collegesta Oslosta AP:lle.

– Norjalaisilla on sellainen alemmuuskompleksi, että innostumme kovasti, kun meidät mainitaan. Mutta emme halua, että Yhdysvaltain presidentti imartelee meitä tällä tavoin, Restad kommentoi.

Päivitetty 12.1. klo 17:43, lisätty Haitin reaktio

Päivitetty 12.1. kello 19.04, lisätty El Salvadorin reaktio ja demokraattisenaattori Dick Durbinin kommentti Trumpin puheista.

Tampeen yliopistolla perjantai-iltana pidetyssä vaalitentissä presidenttiehdokkailta kysyttiin, millä nimellä heidän suvussaan on puhuttu Suomen vuoden 1918 sisällissodasta ja millaisia tarinoita siitä on kerrottu.

Pekka Haaviston äidin suku on Teiskosta, joka kuuluu nykyään Tampereeseen. Sisällissota kosketti sukua konkreettisesti.

– Meillä sota oli kansalaissota tai oikeastaan veljessota. Äitini suvussa osa sisarussarjasta oli punaisten, osa valkoisten puolella. Se on ollut hyvin traagista, Pekka Haavisto kertoi.

Haaviston sukulaisia oli myös Tampereen Tuomiokirkossa suojassa viimeisten sotatapahtumien aikaan.

– Suvussa on kulkenut perimätietona, että kuolevan hevosen ääni on surullisista surullisin sodan ääni, joka kesti tuntikausia, Haavisto kertoi.

Positiivisiakin tarinoita on.

– Isoäitini äiti Alma Toijala auttoi ensin valkoisia ylioppilaita pakenemaan Vaasaan, kun punaiset olivat täällä vallassa. Ja sitten, kun valta vaihtui, hän piilotteli punaisia Pekkalan veljeksiä kellarissaan Tampereella. Perimätiedon mukaan molemmat piilottelut olivat kuolemanrangaistuksen uhalla. Humanitääristä työtä tekivät ihmiset silloinkin, Haavisto kertoi.

Isoukki selvisi Tammisaaresta

Sisällissota kosketti myös Merja Kyllösen kotiseudulla Kainuussa. Hänen isoukkinisa Iisakki oli Tammisaaressa vangittuna. Tarinat vangitsemisajasta ovat jääneet mieleen.

Vahva kainuulaismies selvisi, mutta moni ympäriltä kuoli nälkään ja tauteihin. Iisakkikin tuli leiriltä niin heikossa kunnossa, että kahden miehen piti taluttaa hänet kotiin.

– Kaikkein jäntevin jälki on se, minä isovanhemmat terottivat: meidän tehtävämme on ylläpitää rauhaa. Se on meidän perintö, josta pitää pitää kiinni aina, Merja Kyllönen korosti.

Linnan romaani kävi tunteisiin

Nils Torvaldsille sisällissota avautui ensimmäistä kertaa tunnetasolla Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -romaanitrilogian kautta. Vastaanottavassa iässä olleelle Torvaldsille kokemus oli huikea – erityisesti, kun omassa suvussa sodasta kerrottiin toisenlaista tarinaa.

– Isoisäni oli turkulainen päätoimittaja, joka joutui punaisten vangiksi. Kotiapualainen sai kuitenkin tuoda vangeille ruokaa ja portviiniä tai konjakkia, ettei vankina oleminen olisi liian kauheaa, Torvalds kertoi.

– Kun ajattelee, miten vankeja kohdeltiin täällä Tampereella, se pistää miettimään, miten sellaiseen tilanteeseen jouduttiin, Torvalds sanoi.

Sisällissota vaikutti Väyrysen uran alkuun

Paavo Väyrysen mukaan sisällisota vaikutti vielä hänenkin poliittiseen uraansa. Väyrysen isoisä oli vasemmistososialisti, joka erotettiin Simon kunnanvaltuustosta sisällisodan jälkeen kommunistilakien nojalla.

Väyrysen isä ei päässyt suorittamaan asevelvollisuuttaan sydänvian vuoksi. Vaiva oli kuitenkin keksitty – isä eli yli 100-vuotiaaksi.

– Suojeluskuntalaiset olivat luokitelleet hänet epäluotettavaksi sillä perusteella, että hänen isänsä oli kruununtorppari ja sosialisti, Paavo Väyrynen kertoi liikuttuneena.

– Isoisäni oli loppuun saakka vasemmistolainen, mutta äänesti kyllä minua. Mutta kun olin ensimmäistä kertaa ehdokkaana, kilpailevien ehdokkaiden kannattajat levittivät tietoa, että minä olen kommunisti ja epäluotettava henkilö, Väyrynen muisteli.

Omia pitää ojentaa

Sisällissota oli äärimmäinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun vastakkainasettelu kärjistyy ja yhteiskuntarauha järkkyy. Ehdokkailta kysyttiin, miten he pitäisivät huolta yhteiskuntarauhan säilymisestä.

Huhtasaaren mukaan on tärkeää kuunnella kaikkia mielipiteitä.

– Pidetään kaikki mukana keskustelussa eikä lähdetä halveksimaan toisiamme sen takia että sinun poliittinen mielipide on eri kuin minun mielipiteeni. Kun kansa kokee, että minua kuullaan ja kuunnellaan, niin me päästään aidosti keskustelemaan, Huhtasaari sanoi.

Niinistö sanoi on aina vaaran merkki, jos lähdetään kierros kierrokselta kovempaan sanaan – se helposti päätyy pahimmassa tapauksessa jopa väkivaltaan. Niinistö vetosi poliitikkoihin, joiden hän toivoo antavan kurinpalautusta omilleen.

– Omiansa pitää osata ojentaa, Niinistö sanoi.

Presidentti on järjen ääni

Vanhanen taas näkee uhkana sen, että on äärilaitoja, jotka eivät edes suostu kuuntelemaan toistensa argumentteja. Hänen mukaansa tarvitaan voimia, jotka ovat valmiita tekemään myös kompromisseja.

– Presidentteinä olisin rohkaisemassa kompromissien tekemiseen. Silloin, kun vaihtoehtoisisa totuuksissa mennään metsään, presidentti voi avata suunsa ja järjen äänellä suhteellistaa keskustelua.

Tuula Haatainen ottaisi keskiöön tämän päivän eriarvoistumiskehityksen.

– Meillä on liian monta nuorta syrjäytymisvaarassa, kymmeniä tuhansia nuoria. Tämän ilmiön taittamiseksi pitää kaikki tehdä, Haatainen sanoi.

Presidenttiehdokkaiden tentti on katsottavissa kokonaisuudessaan Yle Areenassa lauantaista lähtien. Tentti välitettiin myös Facebookissa ja tallenne on katsottavissa täältä.

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA pitää Venäjän armeijan hakkereita syyllisinä Ukrainassa ja maailmalla tietokoneita lamauttaneeseen Petja-verkkohyökkäykseen. Asiasta uutisoi Washington Post lähteisiinsä vedoten.

Viime kesäkuussa alkanut verkkohyökkäys saastutti pankkien, energiayhtiöiden, Ukrainan hallituksen virkamiesten ja lentokentän tietokoneita ja tuhosi niiltä tiedostoja. Ukrainan lisäksi tietokoneita saastui muun muassa Tanskassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa.

CIA:n salaiseksi luokiteltua raporttia lainaavien Washington Postin lähteiden mukaan CIA totesi marraskuussa, että Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU loi haittaohjelman "suurella todennäköisyydellä". CIA ei ole kommentoinut asiaa lehdelle.

Nato puhui aiemmin "valtiollisesta toimijasta"

Hyökkäys alkoi Ukrainan perustuslain juhlapäivänä. Tietoturva-asiantuntijat ovat jo aiemmin sanoneet, että Petjan ensisijaisena kohteena oli ilmeisesti juuri Ukraina.

Naton kyberosaamiskeskus arvioi viime kesänä, että haittaohjelman on suurella todennäköisyydellä laittanut liikkeelle joko valtiollinen toimija tai valtion ulkopuolinen toimija valtion tuella tai avustuksella. Nato ei nimennyt mitään valtiota epäillyksi hyökkäyksen toteuttajaksi.

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU kertoi viime vuonna saaneensa todistusaineistoa siitä, että Venäjän turvallisuusviranomaiset olivat osallisina verkkohyökkäyksessä. SBU kertoi myös yhdistäneensä hyökkäyksen aiempiin Venäjän tekemiin kyberhyökkäyksiin.

Venäjä on kiistänyt syytökset.

Petja-ohjelma lukitsi saastuneet tietokoneet, salasi niiden tiedostot ja vaati rahaa tiedostojen palauttamisesta. Lunnaiden keruutapa oli kuitenkin niin huonosti järjestetty, että Naton kyberosaamiskeskus sanoi, ettei se usko haittaohjelman olleen lunnasrahojen perässä olleiden rikollisten työtä.

Tänä talvena on romahtanut jo useita kuplahalleja. Vantaalla putosi lokakuussa lumen painosta Kalmuurin kuplahalli ja joulukuussa Hakunilan halli. Jyväskylässä puolestaan romahti osittain Killerin JJK Junioreiden kuplahalli.

Kuplahallien turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota myös ympäristöministeriössä. Yleensä lumiongelma vaivaa vanhoja kuplahalleja, joiden kangas on ikääntynyt ja kerää helposti lunta.

– Riski pitäisi olla tiedossa. Varsinkin vanhoissa on syytä arvioida, onko kangas kunnossa, sanoo ympäristöministeriön rakennusneuvos Teppo Lehtinen.

Lehtisen mukaan kuplahallin romahtaessa loukkaantumisvaara tulee ennen kaikkea siitä, jos kattoon on ripustettu valoja tai muuta materiaalia. Jos hallissa on ihmisiä, rakenteet voivat pudota ihmisten päälle kuten tapahtui Vaasan jäähallissa joulukuussa.

Isoja halleja tarkastetaan edelleen

Vajaat kolme vuotta sitten tuli voimaan laki, joka velvoittaa laajarunkoisten hallien omistajat tarkastuttamaan hallien turvallisuuden. Rakennukset on tarkastettava vuoden 2019 kevääseen mennessä.

Isoissa urheilu- ja messuhalleissa on sattunut vuosien aikana useita vakavia onnettomuuksia muun muassa Jyväskylässä, Mustasaaressa ja Laukaassa.

Ympäristöministeriö ja turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kehottivat keväällä 2017 kuntia tarkastamaan isot teräsrakenteiset hallit.

Hallien omistajilla ei ole raportointivelvollisuutta, minkä vuoksi ministeriöllä ei ole keskistettyä rekisteriä havaituista puutteista. Ylen kesällä 2017 tekemässä selvityksessä kävi kuitenkin ilmi, että yli 80 hallin kunnossa oli puutteita.

Rakennusneuvos Teppo Lehtinen muistuttaa, että hallionnettomuuksissa lumikuorma ei juuri koskaan ole romahtamisen perimmäinen syy. Lehtisen mukaan lumi on vain välillinen syy.

Esimerkiksi Bornia-hallin katon romahtaminen Mustasaaressa johtui kattorakenteiden suunnitteluvirheestä. Orsiristikoiden kiinnityskorvakkeet irtosivat hitsauksistaan, koska niihin kohdistuvia kuormituksia ei ollut otettu kunnolla huomioon.

Onko sitten suurten hallien turvallisuutta saatu vuosituhannen alun jälkeen parannettua?

Ainakin rakennusmestareiden ja insinöörien asiantuntijajärjestössä uskotaan, että turvallisuus on parantunut. Rakennusmestarit ja –insinöörit AMK RKL:n toimitusjohtaja Hannu Järveläinen sanoo, että hallien sortumasuman jälkeen moni asia on muuttunut.

– Varmasti ollaan nyt sen asian kanssa paremmalla puolella.

Järveläisen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana suunnitteluohjeita on tarkennettu ja sekä rakennus- että työmaavalvontaa on tiukennettu.

Ympäristöministeriön rakennusneuvos Teppo Lehtinen vahvistaa, että useita erilaisia toimenpiteitä on tehty vajaan parinkymmenen vuoden aikana.

– Useita halleja on myös korjattu. Niistä jokainen olisi ollut riski.

Omakotitalo kestää

Hallien katoilta kannattaa joskus poistaa lumia vaikka jokaisen tulisi kestääkin tuli lunta kuinka paljon tahansa.

Sen sijaan omakotitalon katolta lunta ei romahdusvaaran vuoksi tarvitse poistaa. Rakennusneuvos Teppo Lehtisen mukaan yksikään omakotitalo ei lumesta romahda.

Sen sijaan on mahdollista, että omakotitalon vesikourut tai tasakatolla olevat venttiilit rikkoutuvat tai jäätyvät. Niiden suojaamiseksi lumen ja jään poisto saattaa olla tarpeen, sanoo toimitusjohtaja Hannu Järveläinen.

Katolle kuitenkaan pidä mennä ilman turvavaljaita.

Kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus asetti tavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 72 prosenttiin, moni naureskeli. Tavoitetta pidettiin sen hetkisen taloustilanteen valossa täysin epärealistisena. Talouskehitys on kuitenkin ollut poikkeuksellisen suotuisaa ja monet ekonomistit uskovat nyt, että 72 prosentin työllisyysaste saattaa suurin piirtein toteutua tällä hallituskaudella.

Työllisyysaste oli Tilastokeskuksen viimeisimmän julkistuksen mukaan 70,4 prosenttia marraskuussa. Matkaa hallituksen tavoittelemaan 72 prosenttiin on siis puolisentoista prosenttiyksikköä.

Hallituksen esityksen mukaan aktiivimallin odotetaan lisäävän työllisyyttä 5 000–12 000 henkilötyövuodella. Esimerkiksi Suomen hypoteekkiyhdistys on kiinnittänyt huomiota siihen, että näiden kokonaisten työvuosien jakaminen huomattavasti useammalle työttömälle voi luoda tilastoihin valetyöllisiä. Tämä johtuu työllisyysasteen laskentatavasta, jonka mukaan ihminen tilastoituu työlliseksi, jos hän tekee tutkimushaastatteluviikolla yhden tunnin ansiotyötä.

Kyseessä ei ole suomalainen erikoisuus. Laskentatapa on kansainvälinen, jotta eri maiden työllisyyslukujen vertailu sujuisi ketterämmin. Kyseessä ei myöskään ole ensimmäinen kerta, kun hallitus tekee toimenpiteitä, joiden työllisyysvaikutukset ovat kaikkea muuta kuin yksiselitteisiä.

Ylen tietojen mukaan työttömyysturvan aktiivimallia esittäneessä työryhmän piirissä puhuttiin myös mallin vaikutuksista työllisyysasteeseen, vaikkakaan virallisia laskelmia ei aiheesta tehty. Yhtenä lukuna ilmassa oli 0,5 prosenttiyksikköä eli suunnilleen kolmasosa siitä, mitä hallitukselta puuttuu tavoitteensa saavuttamisesta.

Aktiivimalli tarjoaakin hallitukselle kätevän apuvälineen. Kun työttömiltä edellytetään 18 tunnin työntekoa 65 päivän tarkastelujakson aikana, ne työttömät, jotka tutkimusviikolla ovat tehneet vähintään tunnin työtä aktiivimallin puitteissa, tilastoituvat työllisiksi.

Työtön, näin näytät hyvältä työllisyystilastossa...

Hallituksen työllisyystavoitteen kannalta olennaista on, kuinka työttömät ryhtyvät – jos ryhtyvät – toteuttamaan aktiivimallin vaatimuksia. Äärimmäisessä tapauksessa työttömät eivät aktivoidu lainkaan.

Tällöin hallituksen kassaan kuitenkin kilahtaa sievoinen summa, sillä alentuneista työttömyyskorvauksista se laskee nettoavansa 53 miljoonaa euroa vuodessa. Keskustelussa on kuitenkin myös muistutettu, että alentunut työttömyysturva voi johtaa toimeentulo- ja asumistukimenojen kasvuun, mikä osaltaan söisi säästövaikutuksia.

Jos työttömät aktivoituvat, hallituksen työllisyystavoitteen kannalta ei ole yhdentekevää, kuinka se tapahtuu. Lisää työllisiä saadaan tilastoihin eniten, jos työttömät hajauttavat aktiivimallin edellyttämän työnteon mahdollisimman pieniin palasiin.

Kun työllisen määritelmä on yksi tunti työtä tutkimusviikolla, työllisyysaste nousee eniten, jos työttömät hajauttavat työskentelynsä – ja vastaavat kysyttäessä Tilastokeskuksen haastatteluihin. Mitä useampi vastaa tekevänsä viikon sisällä vähintään tunnin töitä, sen enemmän työllisiä Suomeen saadaan.

... ja näin todennäköisesti et

Aktiivimalli tarkoittaa minimissään 1,5 tunnin työskentelyä joka viikko, toisin sanoen 18 tunnin työskentelyä 65 päivän tarkastelujaksolla. Tähän on mahdollista päästä myös tekemällä kolme täyttä päivää työtä.

Jos työtön täyttää aktiivisuusvelvoitteensa tekemällä kolme päivää työtä kerralla, mahdollisuus, että työnteko osuisi Tilastokeskuksen haastatteluviikolle, pienenee. Tällöin on myös epätodennäköisempää, että työtön tilastoituisi työlliseksi. Kertarykäyksenä tehty työ ei siis kaunista tilastoja yhtä tehokkaasti kuin hajautetusti tehty.

Kokonaan toinen kysymys on, miksi yksikään työtön haluaisi auttaa hallitusta työllisyysasteen kaunistelussa. Malli on herättänyt laajaa vastustusta ja eduskunta löytää sen edestään uudelleen, kun mallin perumista vaativa kansalaisaloite tulee aikanaan käsittelyyn. Myös uusia kiristyksiä työttömyysturvaan on väläytelty.

Kevät näyttää, kuinka käy

Aktiivimallin tavoite on parantaa työllisyyttä lyhentämällä työttömyysjaksojen kestoa. Mallin seurauksena saattaa hyvin käydä niin, että ensi vaiheessa keskimääräiset työttömyysjaksot pitenevät, kun helposti työllistyvät poistuvat kortistosta takaisin työelämään.

Mallin vaikutuksia päästään arvioimaan myöhemmin keväällä, kun ensimmäinen tarkastelujakso päättyy. Silloin nähdään, kuinka monelta työttömyyskorvausta leikataan, kuinka moni on tehnyt mallin vaatiman määrän ansiotyötä ja kuinka moni työllistynyt kokonaan.

Tältä osin työttömien käyttäytymistä on mahdotonta ennustaa. Sen paremmin työllisyystyöryhmä kuin hallituskaan ei ole esittänyt tarkempia lukuja mallinsa vaikutuksista työllisyysasteeseen. Yleisesti kuitenkin otaksutaan, että vaikutus on positiivinen.

Lue myös:

Sopisiko Islannin tasa-arvoinen palkkamalli meillekin? Työntekijät ja työnantajat eri linjoilla

Aktiivimallin jatko-osa pakottaa työttömät hakemaan työtä kerran viikossa – Hukkuvatko firmat pian näennäishakemuksiin?

Hypo: Aktiivimalli tuo tilastoihin valetyöllisiä

Presidentti Donald Trumpin Valkoisen talon lääkäri on julistanut hänet "erinomaisen terveeksi" sen jälkeen, kun presidentille tehtiin ensimmäinen terveystarkastus Walter Reedin sotilassairaalassa perjantaina.

Valkoisen talon tiedotteessa lääkäri Ronny Jackson sanoo, että tarkastus meni poikkeuksellisen hyvin ja että hän aikoo antaa lisää tietoja tiistaina. Tarkastuksen kerrotaan kestäneen noin kolme tuntia.

Aiemmissa presidentin terveystarkastuksissa on katsottu muun muassa presidentin pituus, paino, painoindeksi, leposyke ja verenpaine. Tarkastuksessa voidaan myös tutkia tarkemmin esimerkiksi sydäntä, keuhkoja ja näköä.

Trumpin henkinen tila ei tarkastelussa

Valkoinen talo kertoi aiemmin tällä viikolla, ettei Trumpin henkistä tilaa arvioida presidentin terveystarkastuksessa. Valkoinen talo otti asiaan kantaa sen jälkeen, kun amerikkalaisviestimet olivat tiedustelleet useaan otteeseen Trumpin mahdollisesta psykiatrisesta arviosta.

Trump vitsaili terveystarkastusta edeltävänä iltana Twitterissä, että tarkastuksen on parasta mennä hyvin, tai osakemarkkinat eivät ole tyytyväisiä. Trump myös sanoi uskovansa tarkastuksen menevän hyvin. Vuoden 2016 presidentinkampanjansa aikana Trump julkisti lääkärinsä kirjoittaman kirjeen, jossa hänen fyysistä kuntoaan kehuttiin erinomaiseksi.

Yhdysvalloissa selvitetään parhaillaan, pitäisikö maahan perustaa lääkäriryhmä, joka tutkii istuvan presidentin terveyden säännönmukaisesti.

Energiajuomien liiallinen käyttö on pahimmillaan vienyt nuoria sairaalaan Suomessa. Kouvolassa sijaitsevan Pohjois-Kymen sairaalan vastaanotolla on hoidettu nuoria, joilla on ollut korkea syke, levottomuutta ja tuntemuksia sydämessä.

– On juotu energia- ja kolajuomia ja pelattu tietokoneella. Samalla menee juomia niin, ettei huomaakaan. Oireille ei ole löytynyt muuta syytä kuin se, että kofeiinia sisältäviä juomia menee viikonloppuisin paljon, kertoo lastenlääkäri Timo Sillanpää.

Sillanpään mukaan potilaat ovat käyttäneet energiajuomia pitkäaikaisesti tai jaksottaisesti.

– Hoitona on ollut yksinkertaisesti kofeiinia sisältävien juomien käytön vähentäminen. Mielestäni lasten ei pitäisi juoda energiajuomia lainkaan.

Sairaalahoitoon johtaneita tapauksia ei tilastoida valtakunnallisesti eikä niiden määrästä ole olemassa koko maata kattavia tietoja. Myrkytystietokeskukseen tulee kuitenkin vuosittain kymmeniä soittoja huolestuneilta vanhemmilta, joiden lapset ovat juoneet energiajuomia.

Useita kuolemantapauksia

Energiajuomien runsas käyttö on vaarallista niiden korkean kofeiinipitoisuuden vuoksi. Suuri kofeiinimäärä voi aiheuttaa rytmihäiriön ja johtaa sydänkohtaukseen, pahimmillaan kuolemaan.

– Ihmiset ovat rytmihäiriöille eri tavalla herkkiä. Jollekin rytmihäiriö voi olla se, joka vie hengen, sanoo THL:n ravitsemusalan asiantuntija Heli Kuusipalo.

Suomessa kukaan ei tiettävästi ole kuollut energiajuomiin, mutta ulkomailla ne on liitetty useisiin nuorten kuolemantapauksiin. Yhdysvalloissa 16-vuotiaan nuoren sydän pysähtyi hänen juotuaan useita energiajuomia. Toinen yhdysvaltalaisnuori kuoli kofeiinin aiheuttamiin sydänoireisiin juotuaan lyhyen ajan sisällä energiajuomaa, kahvia ja virvoitusjuomaa. Kanadassa kolme nuorta kuoli juotuaan energiajuomia.

Myös Ruotsissa energiajuoman on epäilty olleen osallisena kolmen ihmisen kuolemaan. Menehtyneistä kaksi oli sekoittanut energiajuomaa alkoholiin ja yksi nauttinut runsaasti energiajuomaa urheilusuorituksen jälkeen. 13-vuotias ruotsalaistyttö joutui hiljattain sairaalaan säännöllisen energiajuomien käytön vuoksi.

Eiväthän kaikki pilvenpoltostakaan heti siirry ekstaasiin Heli Kuusipalo

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan eniten energiajuomia juovat kymenlaaksolaiset nuoret. Kymenlaaksossa juomien käyttö on niin runsasta, että ne on kielletty lähes kaikissa alueen nuorisotiloissa. Nuoret käyttävät energiajuomia alkoholin tapaan.

– Usein he kippaavat energiajuomaa ulkopuolella ennen kuin tulevat nuorisotiloihin. Se on hyvin tavallista. Joskus energiajuomaa juoneet nuoret oksentavat, koska heille tulee siitä niin huono olo, kertoo nuoriso-ohjaaja Niina Soisalo Kouvolan kaupungilta.

Nuoriso-ohjaajat ovat tavanneet nuoria, jotka kertovat juovansa jopa 12 energiajuomaa päivässä. Soisalon mukaan runsas energiajuomien käyttö näyttää olevan yleistä etenkin niillä nuorilla, jotka pelaavat paljon.

– Todella monet sanovat juovansa energiajuomia pysyäkseen hereillä, koska pitää pelata koko ilta tai yö. Käyttö voi olla hyvinkin suurta.

Energiajuomaa voidaan vetää kuin kaljaa

Seiskaluokkalainen Vilho Nikula juo keskimäärin kaksi energiajuomaa päivässä.

– Aloitin energiajuomien käytön yläasteella, jotta jaksan paremmin koulussa ja vapaa-ajalla, Nikula kertoo.

Energiajuomia juovat myös yhä pienemmät lapset. Niina Soisalo on törmännyt moniin alakouluikäisiin, jotka käyttävät energiajuomia virvoitusjuomana.

– Se voi olla monelle vähän kuin limsaa. Kyselyidemme perusteella monen mielestä energiajuoma on parempaa kuin limsa ja siitä tulee virkeä tai hassu olo.

Energiajuomatölkki on äärimmäisen helppo vaihtaa kaljatölkkiin Niina Soisalo

Vilho Nikula on huomannut saman ilmiön.

– Se on jollain tavalla alakouluikäisten trendi. Vietän aika paljon aikaa keskustassa ja olen nähnyt nelosluokkalaisia ostamassa energiajuomia.

Niina Soisalo on huolissaan siitä, että energiajuomat ovat yhä nuoremmilla portti alkoholinkäyttöön.

– Juomakulttuuri voidaan oppia jo alakouluikäisenä; että aina pitää olla jokin juoma, kun viettää aikaa muiden kanssa. Energiajuomatölkki on äärimmäisen helppo vaihtaa kaljatölkkiin, Soisalo toteaa.

Yksi lasten ja nuorten keskuuteen pesiytynyt ilmiö ovat niinsanotut pärinäbileet. Nuoret kutsuvat runsaan energiajuomien käytön aiheuttamaa levotonta olotilaa “pärinäksi”.

– Pärinäbileiden järjestäminen on hyvin yleistä. Biletetään vähän kuin aikuiset. On paljon energiajuomaa ja sitä juodaan kymmenen tölkkiä. Koetaan, että se on siistiä, ‘’mä juon vähän kuin kaljaa’’, nuoriso-ohjaaja Niina Soisalo kertoo.

Vanhempainliitto huolestui jo vuonna 2011 siitä, että alaikäiset nuoret olivat syömättä ja bilettivät juomalla pelkkää energiajuomaa. Moni nuori ei tiedä, mitä energiajuomat sisältävät. Myös niiden vaaroihin suhtaudutaan Niina Soisalon mukaan huolettomasti.

– Jos menee pitämään kuudesluokkalaisille oppituntia ja kysyy, mitä tulee mieleen sanasta pärinä, heitä alkaa naurattaa kauheasti. Se on heidän mielestään vain jännittävää.

Jo yksi tölkki voi johtaa myrkytykseen

Nuoret jäävät energiajuomiin herkästi koukkuun. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan alle 18-vuotiaiden päivittäisen kofeiininsaannin tulisi olla alle 50 milligrammaa, jotta riippuvuudelta vältyttäisiin. Puolen litran energiajuomatölkki pitää kofeiinia sisällään 160 milligramman edestä.

Pienikokoisella lapsella tai nuorella saantisuositus paukkuu rajusti jo yhdestä puolen litran juomasta, joka voi johtaa kofeiinimyrkytykseen. Myrkytys voi ilmetä kouristuksina, vapinana, sydämentykytyksenä, pahoinvointina, hermostuneisuutena ja levottomuutena.

THL on asettanut energiajuomien myynnille 15 vuoden suositusikärajan. Kaikki kauppiaat eivät suositusta kuitenkaan noudata.

– Eiväthän kaikki pilvenpoltostakaan heti siirry ekstaasiin, mutta on ihmisiä joille jo yksi marisätkä aiheuttaa riippuvuutta ja riippuvuushakuisuutta, THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalo sanoo.

Myös energiajuomien sekoittaminen alkoholiin on tavallista. Anniskeluravintolatkin tarjoilevat energiajuoman ja alkoholin sekoituksia. Niissä piilee kuitenkin vaara.

Amerikkalaistutkimuksen mukaan energiajuoman ja alkoholin sekoitus saattaa vaikuttaa aivoihin kokaiinin tapaan. Nuorena juotujen energiajuomadrinkkien vaikutukset voivat näkyä aivoissa vielä aikuisenakin.

Lisäksi energiajuomien sisältämä tauriini muuttuu myrkylliseksi alkoholiin yhdistettynä. Tauriinia on luonnostaan runsaasti ihmisen aivoissa, jossa sen oletetaan toimivan välittäjäaineena. Hermostossa tauriini suojelee hermosoluja alkoholin ja hapenpuutteen aikaansaamalta tuhoutumiselta.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila paheksuu energiajuomien markkinointia lapsille ja nuorille. Energiajuomien markkinoinnissa käytetään mielikuvia kestävyydestä, voimasta, suorituskyvystä ja lisäenergiasta. Ne ovat kuitenkin verrattavissa tavallisiin virvoitusjuomiin – suurta kofeiinipitoisuutta lukuunottamatta.

Myös Kurttilan mukaan energiajuomien ja alkoholin markkinoinnissa on yhtymäkohtia.

– Energiajuomatölkkejä on verrattu tiettyihin alkoholitölkkeihin. Niissä voidaan havaita hyvin paljon yhtäläisyyksiä. Se laittaa miettimään, mitä tavoitellaan tällä energiajuomakulttuurilla, jota lapsille ja nuorille halutaan luoda, Kurttila toteaa.

Energiajuomat ovat elintarvikelainsäädännön alaisia. Markkinointia voidaan rajoittaa vain, jos tuotteista aiheutuvaa terveysvaaraa ei voida ehkäistä muilla keinoin.

''Yhtä tarpeellisia kuin tupakka''

Osa nuorista korvaa energiajuomilla ruokailuja.

– Eräs yläkouluikäinen poika kertoi juoneensa aamupalaksi energiajuoman, koska hänellä oli paha olo koko yön jatkuneen pelaamisen jälkeen. Koulussa hänellä ei ollut nälkä ja hän joi taas energiajuoman. Kotona käydään taas pelaamaan ja illan aikana voi mennä vaikka viisi tölkkiä energiajuomaa, nuoriso-ohjaaja Niina Soisalo kertoo.

Energiajuomat sisältävät paljon sokeria ja energiaa. Puolen litran tölkissä on yli 20 sokeripalaa.

Heli Kuusipalo on huolissaan nuorista, jotka korkkaavat energiajuoman ruokailun sijaan.

– Eihän niistä saa mitään ihmisen tarvitsemia ravintoaineita. Juomien sisältämät hapot ja sokeri kuluttavat hammaskiillettä ja vaikuttavat hammasterveyteen.

Vaikka lapset ja nuoret ovat riskiryhmää, Kuusipalo ei suosittele energiajuomia kenellekään.

– Energiajuomat eivät olleet edes sallittuja Suomessa ennen EU:n liittymistä. Se on puhdas lisäaine, ei mitään muuta kuin lisäainepommi. Energiajuomat ovat täysin tarpeettomia, yhtä tarpeellisia kuin tupakka.

Parhaan tv-ohjelman Venlan kävi jakamassa Sampo Terho, joka muisteli, miten häntä oli pienenä poikana patistettu pois television edestä. Terho korosti puheessaan, miten tärkeää on se, että Suomessa tehdään laadukasta sisältöä jatkossakin. Yleisö äänesti kilpasarjan voittajaksi Ylen Eränkävijät. Ohjelma on myyty 30 maahan, joten se on löytänyt katsojansa myös Suomen ulkopuolelta. Tekijät totesivat, että tämä oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun kokonaan Pohjois-Suomessa tehty ohjelma palkittiin parhaana ohjelmana. Äijä-koira oli seremoniasta vähän säikähtänyt, sillä lavan lattia muistutti järven jäätä. Sarja löytyy Yle Areenasta.

Paras esiintyjä oli äänestäneen yleisön mielestä Sampo Kaulanen, joka Lapin Sampo ja kauppiaan rouva -sarjassa pyörittää Ylläksellä kauppaa omintakeiseen tyyliinsä.

Vuoden naisnäyttelijä on Maria Ylipää, joka näyttelee Kotkaan sijoittuvan, C More -kanavan Aallonmurtaja-sarjan pääroolin poliisina. Ylipää kiitti ensimmäiseksi äitiään, joka oli patistellut häntä aikanaan hakemaan Teatterikorkeakouluun. Ylipään mielestä Aallonmurtajan rooli on ensimmäinen todella kiinnostava kamerarooli, jonka hän on päässyt tekemään. Ylipää kiitti Ritalaa siitä, että hän otti esille puheessaan seksuaalisen häirinnän. Ylipää huomautti, että gaalavieraat ovat pukeutuneet mustiin muistuttaakseen rajoista ja tärkeästä kampanjasta.

Vuoden miesnäyttelijä on Eero Ritala, joka näyttelee ruotsalaiseen Solsidan hittisarjaan perustuvassa Onnela-sarjassa Antti Hyväristä. Sarjaa esitetään C More -kanavalla, mutta se nähdään myöhemmin MTV3:lla. Ritala oli illan ensimmäinen palkittu, joka viittasi viime aikoina etenkin kulttuurialoja ravistelleeseen #metoo-kampanjaan. Ritala totesi, että seksuaalinen häirintä on ollut ja on vakava ongelma alalla, ja vaati että miehet lopettavat hyssyttelyn asiasta. Ritala painotti, että miesten on aina havaitessaan seksuaalista häirintää puuttuva siihen, sillä tasa-arvo on ihmisarvoasia, eikä keneltäkään pois.

Elämäntyöpalkintoja myönnettiin kaksi. Teatterineuvos Eila Roine tunnettiin pitkään Heikistä ja Kaijasta, jota tehtiin vuosikausia suorana lähetyksenä. Yksi hänen rakastetuimmista televisiotöistään on 18 vuoden ura Pikku Kakkosen mummina, joissa hän ei käyttänyt juuri lainkaan käsikirjoituksia.

Toinen elämäntyöpalkittu Kari Salmelainen harrasti nuorena miehenä musiikkia Kotkassa ja toimi nuoriso-ohjaajana, kunnes näki lavastemiehen paikasta ilmoituksen ja haki MTV:lle töihin. Mies osoittautui niin sanavalmiiksi, että lopulta hänet pyydettiin juontamaan Napakymppiä.

Eila Roine kiitteli Televisioakatemiaa hyvästä muistista, sillä hän on aloittanut televisiotyöt jo aikana ennen kaukosäädintä, aikana jolloin ohjelmat katsottiin kiltisti alusta loppuun. Kari Salmelainen puolestaan muisteli, että Suosikin Jyrki Hämäläinen keksi alkuperäisen idean Napakympistä. Hän kertoi myös, että uran alussa viihdeohjelmaa pääsi tekemään, kunhan oli tarpeeksi hyvännäköinen ja hauska, ja harmitteli, että ei ole enää niin hauska.

Leea Klemola pokkasi illan kolmannen Venlansa Vuoden ohjaaja -kategoriasta. Nyt Klemola kiitti veljeään Klaus Klemolaa, joka oli neuvonut siskoaan, että hän tarvitsee avukseen ensimmäiseen televisio-ohjaukseensa esimerkiksi lavastajan. Myrskyn jälkeen -sarjan lavasti Klaus Klemola.

Leea Klemola ja Kaarina Hazard voittivat Vuoden käsikirjoittaja -palkinnon vuoden draamasarjan Venlalla palkitun Myrskyn jälkeen -draamasarjasta. Tässä puheessaan he kiittivät poliisia ja poliisiammattikorkeakoulua, sekä Hazardin äidinkielen opettajaa.

Vuoden draamasarja vuonna 2017 oli Yle TV1:llä Myrskyn jälkeen. Käsikirjoittajat Leea Kleemola ja Kaarina Hazard kiittivät lähes kaikkia ja erityisesti toisiaan, koska "matka oli ollut helvetin pitkä". Kolmiosainen sarja sijoittuu lähitulevaisuuden Helsinkiin, jossa myrskyn jäljiltä on sekaisin sekä infrastruktuuri että miesten tunne-elämä. Sarja on Leea Klemolan ensimmäinen televisio-ohjaus. Se on nähtävissä Yle Areenassa.

Kalevauva-yhtye, jonka sanoitukset on koottu Vauva-lehden keskustelupalstoilta, kunnioitti Kultainen Venla -gaalaa televisioviihdettä käsittelevällä kappaleella. Sen viimeisessä lauseessa todettiin, että onneksi on Sohvaperunat.

Paras komedia- ja sketsiohjelma oli Televisioakatemian mielestä viime vuonna Noin viikon uutiset. Ylen sarja päättyi viime vuoden marraskuussa. Juontaja Jukka Lindström leukaili, miten hetkittäin paluu on houkutellut, mutta joulukuun tapahtumat eduskunnassa saivat tiimin tajuamaan, että ei me pärjätä noille enää.

Viihdeohjelma-Venlan voitti Sohvaperunat. Mahtavista, ihanista sohvaperunoista kunniavieraaksi lavalle nousi Ukkis-kerhon Henkka. Henkka kehui, että ohjelman teko on ihanan helppoa; senkun istuu sohvalla.

Lasten- ja nuortenohjelman palkinnon sai Dragonslayer666.

Game Show -sarjan Kultainen Venla myönnettiin Haluatko miljonääriksi -visailulle. Juontaja Jaajo Linnonmaa kertoi kuulleensa, että hänet valittiin alun perin ohjelmaan, koska hän muistutti eniten Lasse Lehtistä. Rakkaita terveisiä lähti kotiin neljälle tytölle ja kiitokset Neloselle, koska ohjelma ei ole halpa.

Ajankohtais- ja asiaohjelmasarja-sarjan voitti Yle TV2:lla esitettävä Docventures. Kausi oli ohjelman viides ja ohjelma oli ehdolla viidettä kertaa. Riku Rantala otti kiitospuheessaan esiin sen, miten rajoja käytetään nykyään liian paljon ihmisten ulossulkemiseen, ja rohkaisi kaikkia rikkomaan rajoja. Tuomas Milonoff kiitti sarjan ympärille syntyneitä leffakerhoja ja sitä, miten upeaa on, kun ihmiset kerääntyvät tiedon äärelle. Docventures löytyy Yle Areenasta.

Vuoden keskusteluohjelmana palkittiin MTV3:n Yökylässä Maria Veitola. Veitola kiitti koko tiimiään, katsojia ja erityisesti isäntiään, jotka ottavat koko kuvausrevohkan pyörimään nurkkiinsa.

Musiikkiviihteen Venlan sai SuomiLOVE jo neljättä kertaa. Tekijät kiittivät yleisöä, joka on jakanut tarinoitaan ja artisteja, jotka ovat kiertäneet toteuttamassa ihmisten unelmia ympäri Suomea.

Seurantareality-sarjan voitti Ylellä nähty Elossa, jonka toinen tuotantokausi käynnistyi tällä viikolla. Sarjassa seurataan yhden vuorokauden tapahtumia suomalaisissa sairaaloissa. Uudet jaksot voi katsoa Yle Areenasta.

Kilpailurealityn Venlan voitti Junior MasterChef Suomi. Kokkituomari Sara la Fountain kiitteli, miten ohjelman teko on opettanut tulevaisuuden olevan värikäs, maukas ja loistava. Hän kiitti myös kaikkien kokkaavien lasten vanhempia.

Illan ensimmäisen Kultainen Venla -palkinnon pokkasi Jenny + Lifestyle-ohjelmien sarjassa. Jenny Lehtinen omisti palkinnon kaikille vaakakapinallisille.

Suora lähetys Kultainen Venla -gaalasta nähdään Yle TV2:lla klo 20 alkaen. Julkkisvieraat kommentoivat ohjelmassa ehdokkaita samaan tyyliin kuin Sohvaperunat-sarjan televisionkatsojat. Sosiaalisessa mediassa keskustelua käydään aihetunnisteella kultainenvenla.

Tietoturvayhtiö F-Secure on ilmoittanut tietoturvaongelmasta, joka voi yhtiön mukaan vaikuttaa miljooniin yrityskäytössä yleisiin kannettaviin tietokoneisiin. Yhtiö kertoo, että ongelma liittyy koneisiin, joissa on mahdollisuus Intelin Active Management Technology -etäkäyttöön. Haavoittuvuutta hyödyntämällä hyökkääjä voi ottaa hallintaansa käyttäjän laitteen muutamissa sekunneissa, yhtiö sanoo.

– Se on shokeeraavan yksinkertainen, mutta sen tuhopotentiaali on uskomaton, sanoo viime heinäkuussa ongelman löytänyt F-Securen konsultti Harry Sintonen.

Hyökkääjältä tietoturva-aukon hyödyntäminen vaatii käsiksi pääsyä laitteelle. Uudelleenkäynnistämällä ja painamalla tiettyä näppäinyhdistelmää pääsee asiasta perillä oleva henkilö muun muassa vaihtamaan järjestelmän pääsalasanan ja asettamaan turvallisuusasetukset pois käytöstä. Näiden toimien tekeminen mahdollistaa hyökkääjän pääsyn koneelle myöhemmin esimerkiksi saman langattoman verkon kautta.

Virustorjunta ei estä

Edes parhaat palomuuri- tai virustorjuntaohjelmat tai kovalevyn salaus eivät tuki aukkoa AMT:ssa, jota yrityksissä käytetään koneiden asetusten etähallintaan.

– Jos jätät tietokoneesi hotellihuoneeseen drinkin ajaksi, niin hyökkääjä voi murtautua huoneeseen ja määrittää haluamansa asetukset koneeseesi alle minuutissa, jolloin hän pääsee jatkossa tutkimaan tiedostojasi hotellin langattoman verkon kautta. Jos kone on kytkettynä yrityksesi sisäiseen verkkoon, pääsee hyökkääjä käsiksi myös yrityksen tietoihin,. Sintonen kuvailee.

Älä jätä konetta vartioimatta

F-Securen mukaan ensimmäinen keino suojautua haavoittuvuudelta on olla jättämättä kannettavaansa vartioimatta paikoissa, jotka eivät ole turvallisia. Haavoittuvuuden sisältävän ohjelmiston valmistaja Intel sanoo arvostavansa, että tietoturva-asiantuntijat nostavat asian esille.

– Annoimme ohjeistuksen parhaista (AMT:n asetuksiin liittyvistä) käytännöistä vuonna 2015 ja päivitimme sen marraskuussa 2017. Kehotamme voimakkaasti alkuperäisiä laitevalmistajia asettamaan turvallisuusasetukset parhaalle mahdolliselle tasolle, Intelin edustaja sanoi uutistoimisto AFP:lle.

Presidentti Donald Trumpin henkilökohtaisen asianajajan kerrotaan maksaneen 130 000 dollarin (n. 107000 euroa) arvoisen summan pornonäyttelijälle, jotta tämä ei toisi julkisuuteen seksuaalista kohtaamistaan Trumpin kanssa. Asiasta on kertonut perjantaina The Wall Street Journal.

Trumpin kerrotaan tavanneen näyttelijän golftapahtumassa vuonna 2006 eli vuosi avioitumisensa jälkeen. WSJ:n artikkelin mukaan näyttelijä aloitti keskustelut ABC-uutiskanavan kanssa syksyllä 2016 julkistaakseen suhteensa Trumpiin, mutta ei 130 000 dollarin sopimuksen solmittuaan julkistanut asiaa.

Keskustelua myös muiden kanssa

Trumpin pitkäaikainen asianajaja Michael Cohen järjesteli maksun näyttelijän asianajajan Keith Davidsonin kanssa, WSJ kertoo. Näyttelijä kävi New York Timesin mukaan keskusteluja julkistamisesta myös Slate-verkkolehden kanssa. Slate Groupin päätoimittaja Jacob Weisberg kertoo Timesille näyttelijän kertoneen suhteestaan Trumpiin.

Lausunnossaan WSJ:lle Cohen ei vastannut kysymykseen hänen roolistaan maksusta neuvoteltaessa, mutta kieltää Trumpin olleen suhteessa näyttelijään, joka on aiemmin kiistänyt väitetyn suhteensa Trumpiin.

"Vääristelyä"

Perjantaina Valkoisen talon WSJ:n juttuun antaman lausunnon mukaan juttu sisälsi ”vanhoja, kierrätettyjä tietoja, jotka oli julkaistu ja vahvasti kiistetty ennen vaaleja.” Cohen myös totesi WSJ:n vääristelleen asioita jo yli vuoden ajan.

Vain muutamia päiviä ennen 2016 vaaleja WSJ julkaisi uutisen, jonka mukaan National Enquirer –lehti olisi maksanut 150000 dollaria hiljentääkseen entisen Playboy-mallin Karen McDougalin, jolla on väitetty olleen seksisuhde Trumpin kanssa vuosikymmen sitten.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan aktiivimallin arvosteluun liittyy samanlaista pelottelua, kuin työttömien haastatteluiden lisäämisen yhteydessä vuosi sitten. Sipilä viittaa hallituksen päätökseen muuttaa TE-toimistojen toimintaa viime vuoden alussa niin, että työttömät pyritään haastattelemaan kolmen kuukauden välein.

– Tähän kauteen on liittynyt tällainen pelottelu, että jokaista asiaa käydään läpi hyvin pelonsekaisin tuntein. Esimerkiksi sitä, että työttömiä haastatellaan kolmen kuukauden välein ja tehdään henkilökohtainen työllistämissuunnitelma. Ei siitä kukaan enää puhu, koska se havaittiin hyväksi, Sipilä sanoi keskustan puheenjohtajapäivillä Helsingissä.

Sipilän mukaan työttömyysturvan aktiivimallin tavoitteena on saada jokainen työtön työmarkkinoiden käytettäväksi.

– Tämä on yksi osa niin sanottua kymppilistaa, jossa on useita toimia. Osa toimista helpottaa esimerkiksi työttömästä yrittäjäksi siirtymistä, työttömänä opiskelua ja niin edespäin.

Kymppilistalla tarkoitetaan niitä toimia, joihin hallitus sitoutui syksyllä 2016 neuvotelleen kolmikantaisen työryhmän työn pohjalta. Työryhmä ei saavuttanut yksimielisyyttä, mutta hallitus päätti silti ajaa työryhmässä esillä olleita uudistuksia, joihin myös aktiivimalli kuului.

Aktiivimallin vaikutuksia seurataan

Ykkösaamussa vieraillut oikeuskansleri Tuomas Pöysti huomautti tänään, että hallituksen pitää olla valmis tekemään aktiivimalliin korjauksia, jos siinä ilmenee ongelmia. Lakiin liittyy huolia siitä, että kaikille työttömille aktiivisuusvaatimuksen täyttäminen ei välttämättä ole yrityksestä huolimatta mahdollista.

Aktiivimallissa työttömän on tehtävä kolmen kuukauden aikana joko 18 tuntia töitä, ansaittava vähintään 241 euroa omalla yritystoiminnallaan tai osallistuttava viiden päivän ajan työllistämistä edistäviin palveluihin välttääkseen tuen leikkauksen.

Sipilän mukaan aktiivimalliin tehdään muutoksia, mikäli tarve vaatii.

– Jo eduskunnan ponsi velvoittaa meitä siihen, että me katsomme kolmen kuukauden päästä ensimmäisen kerran miten tämä on käytännössä toiminut. Sitten sitä säädetään, jos tarvetta on, Sipilä sanoi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on väläyttänyt aiemmin Ykkösaamussa mahdollisuutta ottaa myös vapaaehtoistyö mukaan aktiivimallin kriteereihin.

Sipilän mukaan asiaa katsotaan tarkemmin kolmen kuukauden kuluttua, mutta hän painottaa tavoitteen olevan ensisijaisesti työllistymisen palkkatöihin.

Missä Niinistö tietää olevansa huono? Kuka on vaikuttanut eniten Huhtasaaren ajatteluun? Presidenttiehdokkaat avaavat elämäänsä

Ylen presidenttikortit kertovat ehdokkaiden arvoista ja myös sellaisista yksityiskohdista, jotka eivät tavallisesti nouse presidenttitenteissä esiin.

Pohjois-Korean olympiaurheilijoilla on kovat paineet: voittajista tehdään elokuvia, häviäjät häpäistään

Pohjoiskorealaiset taitoluistelijat saattavat olla ainoat urheilijat, jotka edustavat maata Pyongchangin talviolympialaisissa. Huhujen mukaan epäonnistuneita pohjoiskorealaisia urheilijoita olisi aiemmin suljettu vankileireille, mutta ainakaan viime vuosilta tästä ei ole vahvistettua tietoa.

Neljä kannabissuklaata, kiitos! Marihuanan myynti viihdekäyttöön tuli lailliseksi Kaliforniassa – Eläkeläinen Bill Gibson jonotti "syötävää" futismatsin kotikatsomoon

Vuoden alusta voimaan astunut lakimuutos toi kannabistuotteet Kaliforniassa yli 21-vuotiaiden ulottuville. Osavaltio odottaa mojovia verotuloja.

Meri Pitkälä, 30, on entinen nenäsuihkeriippuvainen – "Apteekki kieltäytyi lopulta myymästä minulle"

Tukkoisen nenän avaamiseen tarkoitettujen suihkeiden väärinkäyttäjät ovat yleinen näky apteekeissa. Flunssaan apua hakenut Meri Pitkälä onnistui katkaisemaan nenäsuihkeriippuvuutensa 1,5 vuoden käytön jälkeen, kun eräällä apteekkikäynnillä farmaseutti puuttui asiaan.

Pyöveli mestasi, poltti ja piiskasi, mutta saattoi silti jäädä historiaan kilttinä ja lapsirakkaana

Kuolemanrangaistuksia entisaikaan toimeenpanneiden pyövelien paikka oli kirkon perällä, sillä virkaa ei arvostettu. Miehet tekivät kuitenkin pitkiäkin työuria oikeudenpalvelijoina, joiksi moni pyöveli itsensä mielsi. Joukossa oli pukareita, mutta myös rauhan miehiä, joiden polvella oli lapsen hyvä istua.

Oikeushammaslääkärin pöydällä voi maata hirttäytynyt, hukkunut tai Turun puukotusten uhri – "Arvostan kuollutta yhtä lailla kuin elävää"

Oikeushammaslääkäri tekee tutkimuksia sekä kuolleille että eläville. Hän avustaa poliisia esimerkiksi vainajan henkilöllisyyden varmistamisessa. Turun joukkopuukotuksen ja Oulun vauvasurmien tutkintaan osallistunut ammattilainen sekä alalle erikoistuva henkilö kertovat suhteestaan kuolemaan.

Yli 50 Afrikan maata vaatii Yhdysvaltain presidentiltä Donald Trumpilta anteeksipyyntöä liittyen Trumpin väitettyyn kommenttiin Afrikan maista. Muun muassa BBC:n ja CNN:n mukaan Afrikan maita edustavan Afrikan unionin edustusto Washingtonissa julkaisi tiedotteen, jossa se myös vaatii, että Trump pyörtää sanansa.

Myös Afrikan maiden YK-suurlähettiläät ilmoittivat tuomitsevansa Yhdysvaltain presidentin uutisoidut "törkeät, rasistiset ja ulkomaalaisvihamieliset" kommentit.

Alun perin New York Times ja Washington Post kertoivat lähdetietoihin nojautuen Trumpin kysyneen torstaisessa maahanmuuttoa käsitelleessä tapaamisessa, miksi Yhdysvallat ottaa maahanmuuttajia "persläpimaista" (engl. 'shithole countries'). Trumpin kerrottiin viitanneen Afrikan maihin ja Haitiin.

Trump yritti perjantaina tukahduttaa kasvavaa arvostelumyrskyä, jonka hänen väitetty kommenttinsa Afrikan maista ja Haitista on nostattanut. Twitterissä Trump sanoi käyttäneensä tapaamisessa kovaa kieltä, mutta ei sellaista kuin on kerrottu.

Kuitenkin samassa tapaamisessa mukana ollut demokraattisenaattori Dick Durbin kertoi Trumpin käyttäneen "rasistista" kieltä ja useaan otteeseen ilmausta "persläpi". Afrikan unioni on aiemmin kuvaillut vertausta loukkaavaksi ja järkyttäväksi.

Afrikka ja Haiti pöyristyivät Trumpin kielenkäytöstä, myös norjalaiset vaivaantuneita

Uusi maksupalveludirektiivi tulee tänään voimaan koko Euroopan unionin alueella. Tavoite on lisätä pankki- ja maksualan kilpailua ja vähentää pankkien ylivaltaa maksujen välittäjinä.

Uuden direktiivin on tarkoitus antaa pankkien asiakkaille enemmän palveluja ja mahdollisuuksia käyttää maksutilejään. Tavoitteena on EU:n komission mukaan tehdä maksamisesta entistä turvallisempaa ja varmempaa.

Lisäksi Euroopan maksuliikennealueesta pitäisi tulla entistä yhtenäisempi ja tehokkaampi.

Samalla kauppiaan mahdollisesti veloittamat lisäkulut poistuvat maksettaessa luottokorteilla. Nordea muistuttaa myös, että kuluttajan vastuu lievästä ja tavallisesta huolimattomuudesta aiheutuvasta korttiväärinkäytöksestä laskee 150 eurosta 50 euroon.

Yksi käytännön tavoite on myös, että tilinpitäjäpankit eivät enää saa estää kolmansia osapuolia tarjoamasta uusia maksupalveluja. Asiakas voi siis pitää tiliä pankissa A, mutta hoitaa talousasioitaan jonkin kolmannen osapuolen sovelluksella. Asiakkaan ei silloin tarvitse kirjautua erikseen pankin palveluihin maksun suorittamiseksi.

Finanssivalvonta linjasi muita tiukemmin

PSD2-direktiivin nimeä kantava säännöstö otetaan Suomessa käyttöön vasta puolentoista vuoden kuluttua, koska turvallisuuden takaavat tekniset määräykset ovat vielä työn alla. Ne pitää hyväksyä vielä Euroopan unionin parlamentissa.

Euroopassa laajalti käytössä ollut ns. screen scraping -tekniikka kiellettiin Suomessa, koska se Finanssivalvonnan mukaan päästää kolmannen osapuolen katsomaan asiakkaan sellaisia tilitietoja, jotka eivät ole direktiivin piirissä.

Screen scraping -tekniikassa asiakkaan tunnuslukukortti kopioidaan koneellisesti luettavaan muotoon taulukoksi. Näin asiakkaan tililtä voidaan tehdä toimeksiantoja ilman, että asiakas itse tunnistautuu pankin järjestelmään.

Esimerkiksi Euroopan pankkiviranomainen EBA sallii screen scraping -menetelmän käyttämisen.

Lue lisää:

"Pankin tiedosta tulee asiakkaan omaa tietoa" – 5 pointia, miten uusi maksupalveludirektiivi vaikuttaa sinuun

Fiva otti tiukan kannan tilitietojen raavintaan – "Ei voida pitää riittävän turvallisena"

Samaan aikaan kun mielentilatutkimusten määrä on jatkanut laskuaan, psykoottisten ja skitsofreenisten vankien määrä on moninkertaistunut.

Vielä vajaat kolmekymmentä vuotta sitten mielentilatutkimuksia tehtiin vuosittain 200–300.

Viime vuonna rikoksesta epäiltyjen syyntakeisuustutkimuksissa tehtiin lähivuosikymmenten pohjanoteeraus – vain 73. Heistä valtaosa oli epäiltynä henkirikoksesta tai muusta väkivaltarikoksesta.

Vantaan psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Alo Jüriloo on kehityksestä huolissaan.

– Se johtaa helposti siihen, että sormien läpi voi mennä sellaisia rikoksentekijöitä, jotka tarvitsisivat hoitoa eivätkä vankeustuomiota, Jüriloo sanoo.

Mielentilatutkimuksen aikana selvitetään rikoksesta epäillyn terveydentila monipuolisesti. Siinä käydään läpi tutkittavan elämänkulkua mahdollisimman tarkasti ja tehdään lukuisia fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista tilaa mittaavia tutkimuksia.

Tutkimus kestää keskimäärin kaksi kuukautta ja se kustantaa yhteiskunnalle noin 20 000 euroa. Jüriloon mukaan suomalainen mielentilatutkimus on kattavin ja kallein koko maailmassa.

Kaikista mielentilatutkimukseen määrätyistä vuosittain reilut 30 todetaan syyntakeettomaksi eli kyvyttömäksi ymmärtämään tekonsa seurauksia. Heidän määränsä on lisääntynyt hieman viime vuosina.

Vakavat psykiatriset sairaudet lisääntyneet

Jüriloo on tehnyt yhdessä ryhmänsä kanssa vastikään tutkimuksen, jonka perusteella psykoottisten ja skitsofreenisten vankien määrä on moninkertaistunut Suomessa kymmenen viime vuoden aikana. Tutkimus julkaistiin Nordic Journal of Psychiatry -lehdessä.

Vuonna 2017 psykoottisia vankeja oli Suomessa 160 ja skitsofreniasta kärsiviä 84, mikä on lähes kymmenen kertaa enemmän kuin vielä vuonna 2006.

Lisäksi Turun psykiatrisen vankilan ylilääkäri Hannu Lauerma on laskenut, että vankeudenkeskeytykset psykiatrisista syistä ovat kaksinkertaistuneet. Viime vuosina keskeytyksiä on ollut vuosittain 4–5.

Samaan aikaan vankien kokonaismäärä on laskenut vain hiukan. Suomessa oli vuonna 2017 runsaat 3 000 vankia.

Psykoottisten vankien keskimääräiset tuomiot ovat osoittautuneet tutkimuksen jälkeisessä, alustavassa selvittelyssä huomattavan pitkiksi.

– Mikä herättää kysymyksen, että ovatko he lainkaan oikeassa paikassa vai olisiko siinä kuitenkin kannattanut tehdä mielentilatutkimus, Jüriloo kysyy.

Psykiatrisista sairauksista kärsivien suomalaisvankien määrän lisääntymisestä on valmistumassa jatkotutkimus vielä tänä vuonna.

Ovatko pakkohoitoon määräämisen mekanismit puutteelliset?

Vantaan psykiatrisen vankisairaalan ylilääkärin Alo Jüriloon mukaan selittävänä tekijänä psykoottisten ja skitsofreenisten vankien määrän lisääntymiseen lienee muun muassa kasvava päihteiden käyttö, mutta myös psykiatristen hoitopalvelujen toimimattomuus ainakin osalle potilasryhmistä.

– Oikeuspsykiatriset potilaat laajemminkin eivät ole pelkästään rikoksentekijöitä, vaan he ovat myös riittämättömän hoitojärjestelmän uhreja.

Suomesta on vähennetty viime vuosikymmeninä tuhansia psykiatrisia vuodepaikkoja. Avohoitoon määräämisen mekanismit ovat Jüriloon mukaan Suomessa puutteelliset.

– Ei voi olla niin, että 'vasta vankilassa sain hoitoa'. Sitäkin joskus kuulee, Jüriloo sanoo.

Viimeksi tällä viikolla Helsingin Sanomien mielipidepalstalla nimimerkki Toivonsa menettänyt omainen kysyi, onko Suomessa enää jäljellä muuta hoitopaikkaa hoitokielteiselle psykiatriselle potilaalle kuin vankimielisairaala.

Mielentilatutkimusten laskuun voi olla useita syitä

Mielentilatutkimusten järjestämisestä vastaavan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeuspsykiatrian ylilääkäri Aulikki Ahlgrén-Rimpiläinen ei halunnut tässä vaiheessa lähteä arvailemaan syitä mielentilatutkimusten vähenemiselle.

THL on käynnistämässä selvitystä laskun syistä.

Jüriloo näkee, että mielentilatutkimusten vähentyminen voi johtua vakavien rikosten määrän vähenemisestä tai rahasta, mutta myös juridisista muutoksista.

Tuomarit eivät enää määrää automaattisesti henkirikoksen tekijöitä mielentilatutkimukseen.

Ei voi olla niin, että vasta vankilassa sain hoitoa. Alo Jüriloo

Lisäksi vielä muutama vuosikymmen sitten rikoksesta epäilty saattoi haluta mielentilatutkimukseen alentuneen syyntakeisuuden toivossa. Nykyään luokituksen saa ani harva, ja tilanne on kääntynyt Jüriloon mukaan toisin päin.

Jüriloon mukaan epäillyt saattavat jättää kertomatta oikeudelle, että taustalla on vakava psyykkinen diagnoosi.

– Sillä tavalla pyritään välttämään oikeuspsykiatrinen sairaalahoito, joka voi olla paljon pidempi kuin mahdollinen vankeustuomio.

Tahdosta riippumaton oikeuspsykiatrinen hoitojakso kestää THL:n mukaan tyypillisesti 7–9 vuotta.

Lue myös:

Mielentilatutkimus yrittää etsiä ihmisen todellisen luonteen – apuna jopa neuvolakortti ja synnytyskertomus

Oikeuspsykiatri lisäisi tahdosta riippumatonta hoitoa – "Väkivaltaisia tapahtumia ei pystytä sataprosenttisesti estämään"

Merenpinta nousi viime vuonna Hollannissa korkeammalle kuin koskaan ennen mitatussa historiassa. Tutkijoiden mukaan selitys löytyy myrskyistä ja jään sulamisesta.

– Merenpinta on noussut vuodesta 1890 lähtien keskimäärin 0,2 senttiä vuodessa. Syynä on jään sulaminen ja meren lämpeneminen, arvioi asiantuntija Fedor Baart Deltares-tutkimusinstituutista.

– Tämä tarkoittaa, että odotusarvona on merenpinnan kohoaminen joka vuosi, Baart jatkoi.

Instituutti mittasi merenpinnan olleen Hollannin rannikolla viime vuonna keskimäärin 11 senttiä normaalia korkeammalla. Aikaisempi ennätys oli vuodelta 2007, jolloin vesi oli yhdeksän senttiä odotusarvon yläpuolella.

Tutkijoiden mukaan viime vuosi oli poikkeuksellisen myrskyinen. Myrskyt saattavat hetkellisesti nostaa merenpintaa jopa metrillä, mikä heijastuu edelleen vuotuiseen keskiarvoon.

Myös vuorovesien muuttuminen vaikuttaa merenpinnan nousuun. Insitituutin mukaan keskimäärin joka 19. vuosi muutokset vuorovedessä nostavat vedenpintaa hetkellisesti noin kahdella sentillä. Viimeksi tämä nousu koettiin vuonna 2004, ja seuraavan nousun arvioidaan osuvan alkuvuoteen 2023.

Hollannissa merenpinnnan vaihtelua seurataan tarkasti, sillä suuri osa maasta on merenpinnan alapuolella. Vesi pidetään loitolla patojen ja erilaisten pumppausjärjestelmien avulla. Vuonna 1953 maan vedenestojärjestelmät pettivät johtaen tulviin, joissa kuoli arviolta 1 800 ihmistä.

Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin tuore lausunto ruotsalaislehdelle Dagens Nyheterille särähtää suomalaisten korvaan. Naton ulkopuolella ei ole mitään muuta maata, joka olisi lähempänä sotilasliittoa kuin Ruotsi, Stoltenberg sanoo.

Siis lähempänä kuin Suomi? Huoli Ruotsin aikeista liittyä Natoon meistä piittaamatta on ollut vilkkaasti esillä presidenttiehdokkaiden tenteissä.

Stoltenberg antoi haastattelun muutamaa päivää ennen kuin hän astuu ruotsalaiseliitin eteen turvallisuuspoliittisessa seminaarissa Sälenissä. Yleisön joukossa istuu Ruotsin kuningas, pääministeri, ulko- ja puolustusministerit, puolustusvoimien komentaja, oppositiojohtaja sekä lukuisa joukko kansanedustajia, virkamiehiä ja tutkijoita.

Stoltenbergin puhetta kuunnellaan tarkasti, koska Nato-kysymykseen liittyy Ruotsissa juuri nyt monenlaisia jännitteitä.

Ensi syksynä käytävissä valtiopäivävaaleissa ratkaistaan myös Ruotsin Nato-linjaus. Vallasta kisaavat nykyinen pääministeri, sosialidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven ja haastaja, Ruotsin kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson.

Oppositiojohtaja Kristersson haluaa Ruotsin Naton jäseneksi. Hänen johtamansa porvariblokin puolueet ovat kaikki siihen sitoutuneet, vaikka esimerkiksi keskustan sisällä on myös jäsenyyden vastustajia. Ruotsi on Naton jäsen kymmenessä vuodessa, Kristersson sanoi juuri ennen Säleniä lehtihaastattelussa.

Sälenissä seurataan myös sosialidemokraattien ykkösministerien perheriitaa Nato-suhteista. Sosialidemokraattien kanta Nato-suhteisiin ja jäsenyyteen on ratkaiseva, mutta se on tällä hetkellä ristiriitainen.

Löfvenin luottomies, puolustusministeri Peter Hultqvist on vienyt Ruotsia viime vuosina yhä lähemmäksi Natoa ja Yhdysvaltoja. Ruotsin Nato-kumppanuus on Suomen malliin saanut erilaisia vahvistuksia kuten isäntämaasopimuksen, tiivistyneitä sotaharjoituksia ja kahdenvälisiä sopimuksia Nato-maiden kanssa.

Samaan aikaan ulkoministeri Margot Wahlström on ajanut YK:n ydinaseet kieltävän sopimuksen allekirjoittamista. Useat Nato-maat, erityisesti Yhdysvallat, varoittivat Ruotsia turvallisuuspoliittisten suhteiden vaarantumisesta.

Sopimus haudattiin kesällä yli vaalien tehtävään selvitykseen, mutta Wahlströmiä ei sillä hiljennetty. Hän kehotti joulun alla radiohaastattelussa Natoa pidättäytymään lausunnoista, joilla uhkaillaan ja pelotellaan Ruotsia.

Todennäköisesti Naton pääsihteeri joutuu Sälenissä valitsemaan sanansa eri tavoin riippuen siitä kumman kanssa puhuu, puolustus- vai ulkoministerin.

Viimeisimmässä mielipidemittauksissa (DN/Ipsos) joulukuussa ruotsalaisten Nato-vastustus oli noussut 40 prosentista 44 prosenttiin. Nato-jäsenyyttä kannattaa 31 prosenttia ruotsalaisista. Kantaansa ilmoittamattomia on edelleen paljon, joten näistä prosenteista ei ole vankkaa tukea poliitikkojen päätöksentekoon.

Sälenin keskustelujen kannalta kiinnostavampaa on se, että kuusi kymmenestä ruotsalaisesta uskoo, että Nato tulee Ruotsin avuksi kriisitilanteessa, vaikkei Ruotsi ole Naton jäsen.

Meneekö Ruotsi Natoon ennen Suomea?

Ruotsista tulee Naton jäsen kymmenessä vuodessa, sanoo pääministeriksi pyrkivä Ruotsin kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson. Vaan kuinka lopulta käy? Se selviää ensi syksynä käytävissä valtiopäivävaaleissa, joissa ratkaistaan Ruotsin Nato-linjaus.

Jäävätkö sukat nyt kuivaamatta – jätevesiasetus sai seurakseen rättipatteriasetuksen

Vuonna 1976 Yhdysvalloissa joukko veteraaneja sairastui hotellikokoontumisensa jälkeen tautiin, joka nimettiin legioonalaistaudiksi. Tuo tauti on Euroopassakin kasvava ongelma. Legionella-bakteerin torjumiseksi ympäristöministeriö on Suomessa kieltänyt asentamasta uusiin taloihin hanasta tulevan kuuman käyttöveden voimalla lämpeneviä pyyhekuivaimia ja rättipattereita. Onko uusi "rättipatteriasetus" perusteltu säädös, vai jätevesiasetuksen kaltainen pitkään soutamiseen ja huopaamiseen johtava kohtuuttomuus?

Kulttuurivieras näyttelijä Armi Toivanen kehottaa kaikkia hengittämään

Näyttelijä Armi Toivanen koki hengenheimolaisuutta Cheekin managerin Carla Ahoniuksen kanssa, jota hän esittää pian ensi-iltaan tulevassa elokuvassa. Yhteistä olivat kokemukset koulukiusaamisesta, unelmista sekä niiden toteutumisesta. Nyt Toivanen opiskelee hengitystekniikkaa, jonka avulla hän haluaa lievittää ihmisten esiintymisjännitystä.

Havaijilla säikähdettiin vahingossa lähtenyttä varoitusta ohjusiskusta – "Työntekijä painoi väärää nappia"

Vahingossa lähtenyt varoitus lähestyvästä ohjuksesta on säikäyttänyt ihmisiä Havaijilla. Paikallisten ihmisten puhelimiin tuli viranomaisviesti, jonka mukaan saaria lähestyy ballistinen ohjus. Viestissä korostettiin, ettei se ole harjoitus ja ihmisiä kehotettiin hakeutumaan suojaan. Lisäksi viesti luettiin televisiossa. Virheellinen tieto korjattiin vasta parikymmentä minuuttia myöhemmin.

Tuulet voimistuvat ja pakkasta koko maahan

Etelätuuli alkaa tänään voimistua korkeapaineen vetäytyessä kohti itää. Pakkasen purevuus lisääntyy ainakin Lapissa. Alkuviikolla etelätuuli voimistuu edelleen ja tiistaina voi joillain merialueilla olla jopa myrskyisää. Lämpötila pysyy pakkasella koko maassa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.