– Jos tämä on joka päivä tällaista, niin huh huh! Että voitteko vähän hidastaa, Joona Koivisto kertoo kameralle ensikokemuksistaan au pairina Miamissa.

Nuori mies on pistetty sateenkaariperheeseen, johon kuuluu kahden sarkastista huumoria viljelevän partaveikon lisäksi myös villiltä vaikuttava Lucas-poika.

Halloween-bileissä Joona on puettu pizzaksi ja perheen isännät taas strösseleillä koristelluksi donitsiksi ja sinappia pursuavaksi hot dogiksi. Lapsilauma hyppii sohvalla, kiljuu ja huutaa. Joona katselee ympärilleen epäuskoisena.

Neea Autiolle taas uusi perhe on niin suuren luokan pettymys, että hän purskahtelee vähän väliä itkuun. Meluisalta vaikuttava perhe asustaa Miamissa hieman romuluisemmalla alueella, jatkuvasti karkkia mussuttavat lapset ovat rauhattomia ja kotitalo epäsiisti. Oman huoneensa Neea kokee vähemmän viihtyisänä.

– Miksi tämän perheen piti olla tällainen, Neea purkautuu ja ryhtyy samalla suunnittelemana muuttoa muualle.

Aikuistumisen jännitystä

Tällaisista episodeista koostuu jo viidettä kauttaan käyvä Yle Areenan au pairien arjesta ja kommelluksista kertoava sarja, josta on tullut katsojien kestosuosikki. Viime vuoden keväänä se oli Areenan ylivoimaisesti katsotuin asiaohjelma, jonka jokainen jakso sai yli 100 000 katsojaa.

Asiaohjelmien tilaajan Ari Ylä-Anttilan mukaan sarjan suosion salaisuus perustuu selkeään peruslähtökohtaan, eli aikuistumiseen.

– Kyse on on itsenäistymisen ja turvallisen kodin rajapinnasta, mikä jo sinänsä on jännittävä ja vähän pelottavakin asia. Normaalistihan itsenäistyvä nuori aikuinen lähtee jonnekin toiselle kotimaan paikkakunnalle tai mahdollisesti johonkin eurooppalaiseen kaupunkiin opiskelemaan. Au pairit -sarjassa lisätään kierroksia ja mennään kauemmaksi, todella suuriin metropoleihin.

Kulttuurierojen kirjoa

Au paireissa onkin ehditty jo seikkailla Lontoossa, Los Angelesissa, Kanadan Vancouverissa, Australian Sydneyssa ja nyt siis Floridan Miamissa. Sarjan kautta voi myös tarkastella kohdemaiden arkipäivää ja kulttuurieroja suhteessa Suomeen.

– Eihän tuollainen sarja voi antaa kaikenkattavaa läpileikkausta kokonaisesta yhteiskunnasta, mutta kyllähän se jossakin määrin avaa paikallista elämänmuotoa. Esimerkiksi Yhdysvallat on hyvin erilainen maa, jos sitä tarkastelee Los Angelesista tai Trumpin sydänmailta Keskilännestä. Näissä Miami-kauden jaksoissa isäntäperheet ovat melko erilaisia niin kulttuuriltaan kuin tulotasoiltaankin. Suomessa kukaan ei voisi julkisesti sanoa, että meidän perheessämme annetaan lapsille piiskaa, Ylä-Anttila toteaa ja viittaa jaksoon, jossa amerikkalaisperheen vanhemmat kertovat kasvatusperiaatteidensa edustavan old schoolia, mikä tarkoittaa lasten läimimistä.

Erityisen suosittu au pair -sarja on ollut nuorten naisten keskuudessa, mikä on muutenkin haasteellinen katsojaryhmä.

– Kaikille suomalaisilla medioilla on vaikeuksia tavoittaa tällaista kohderyhmää. Erilaiset kansallisvaltioon liittyvät kysymykset ja tietenkin suomen kieli suojasivat meitä aikansa, mutta nyt nämä kansainväliset jätit, kuten Facebook ja Netflix ovat vahvoilla ja kilpailevat suomalaisten ja muidenkin ajasta.

Pääasiassa au pair -sarja on saanut positiivista palautetta, mutta siihen on suhtauduttu kielteisestikin.

– Että miksi tällaista roskaa tehdään – se on joskus yleinen suhtautuminen reality-sarjoihin. Tämä on pitkälti sukupolvikysymys. Enemmän palautetta tulee esimerkiksi päähenkilöiden käyttäytymisestä, ei päähenkilöistä sinänsä, Ylä-Anttila summaa.

Nyt mennään Kiinaan

Mutta kuinka suosittua au pair -toiminta on suomalaisten keskuudessa? Tarkkoja tilastoja au pairien nykymäärästä ei ole, mutta ainakin Yhdysvaltoihin lähteneiden määrä on laskenut, kerrotaan Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi -järjestöstä.

– Tällä hetkellä mennään etenkin Australiaan, Uuteen Seelantiin ja Kiinaan. Yksi syy on se, että näihin maihin on helpompi päästä kuin Yhdysvaltoihin. Niissä voi olla myös lyhyemmän ajanjakson, kokonaista vuotta ei näissä maissa au pairina tarvitse viettää, nuorisovaihtovastaava Tiina Hokkanen kertoo.

Lisää aiheesta täällä.

Museokeskus Vapriikin valokuvissa kameraan katsoo lukuisa joukko ryhdikkäitä ja innokkaita nuorukaisia. Valokuvaan erikoistunut valtiotieteiden tohtori ja valokuvatutkija Olli Kleemola Turun yliopistolta tietää, että kuvia käytettiin muutenkin kuin omaksi huviksi.

Suomen sisällissodan jälkeen punakaartilainen saattoi menettää henkensä valokuvan perusteella.

– On traagista, että monet punaiset kuvauttivat vallankumousinnossa itsensä esimerkiksi valokuvaamossa. Myöhemmin valokuvaa käytettiin ehkä heitä vastaan todisteina kuulumisesta punakaartiin. Kuvien avulla jäljitettiin jopa tiettyjä etsittyjä punakaartilaisia, Kleemola kertoo.

Poseeraus kertoi ajan valokuvakulttuurista

Vuoden 1918 tapahtumista on säilynyt korostetun paljon poseerauskuvia. Tutkija Olli Kleemola arvioi, että kuvia olisi tallessa tuhansia. Kyse on poseerauskuvakulttuurista. 1900-luvun alussa kuvaamossa saatettiin jopa pyöräillä.

– Valkoisilla tai punaisilla ei ollut propaganda- tai valokuvaorganisaatiota tuottamaan sotakuvaa. Valokuvauskalustojen ja tekniikan kehittymättömyys rajoitti toimintaa. Sota ei niinkään näy näyttävinä taistelukuvina vaan yksittäisinä tai ryhmäposeerauksina valokuvaamossa, kertoo Kleemola.

Tutkija arvioi, että valkoisista olisi enemmän kuvia jäljellä kuin punaisista.

– Kamerat olivat kalliita, ja punaisten kuvia tuhoutui paljon. Niitä piilotettiin tai omistajat tuhosivat niitä, kertoo Kleemola.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Osa poseerasi miekat tanassa

Kuvia otettiin myös maastoissa. Vapriikin kuva-arkistossa on useita otoksia, joissa on asetuttu kuvaan maastossa tai jopa hevosen selässä.

– Varsinkin punakaartilta, mutta tietysti myös valkoisilta, tunnetaan sotaromantiikan tai punakaartin kohdalla vallankumousromantiikan siivittämiä kuvia. Olen nähnyt kuvia, joissa miekka on nostettu uhmailevasti tanaan. Se on poseerauskuvakulttuuria, kertoo Olli Kleemola.

Kuvan ei tarvinnut olla aito, kuten nykyään.

– Tuona aikana kysymys ei ollut niinkään autenttisuudesta. Haluttiin havainnollinen ja selkeä kuva. Tällaisia kuvia ei oikeiden taistelutilanteiden aikana tietenkään voitu ottaa, joten tapahtumia näyteltiin uudelleen, Kleemola sanoo.

Vapaat kuvat ovat tervetullut ilmiö

Museokeskus Vapriikin vapaasti käytettäviä kuvia Olli Kleemola pitää hyvänä ideana. Maailmalla on käynnissä sama trendi.

– Monet toimijat British Librarystä lähtien ovat julkistaneet isoja kuva-arkistoja avoimesti käytettäväksi, kertoo Kleemola.

Historiantutkijana hän pitää tätä tervetulleena kehityksenä.

– Valitettavan usein historialliset kuvat päätyvät yksityisille kuvatoimistoille, jotka pyrkivät hyödyntämään niitä kaupallisesti. Esimerkiksi viime sotien kuvissa tietyt kuvat katoavat tutkijoiden ja kirjoittajien ulottuvilta, Kleemola sanoo.

Valta-aseman väärinkäyttö työelämässä on puhuttanut paljon viime viikkoina. Elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen kyseenalaiset metodit ja kansallisbaletin johtajan Kenneth Greven epäasiallinen käytös ovat synnyttäneet keskustelua suomalaisessa työkulttuurissa piilevistä ongelmista.

– Aikaisemmin meillä oli paljon enemmän tällaista autoritääristä johtamista, että esimiehet käyttivät enemmän valtaa. Nyt ollaan tultu enemmän sellaiseen vuorovaikutteisempaan johtamiseen. Se on ikään kuin tämmöinen ajan henki, sanoo ammattiliitto SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.

Myös työtuomioistuimen jäsenenä toimiva Lehto painottaa, että Louhimies ja Greve ovat ääritapauksia. Tavallisesti työelämän ongelmat ovat pieniä erimielisyyksiä, jotka jäävät kytemään, jos työpaikalla ei ole avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä. Tämän ilmapiirin luominen on työnantajan vastuulla, vaikka myös työntekijöillä on siihen vaikutusta.

Haukku ei tee haavaa, mutta pomoasemassa ei voi räksyttää miten tahansa. Mitä pomo saa sitten sanoa? Ja milloin epäasiallinen käytös muuttuu myös juridisesti tuomittavaksi? Kysytään Lehdolta.

Saako pomo sanoa:

"Olet vähän lihonut, yritä laihduttaa, niin työt sujuvat paremmin."

Näin ei saa sanoa. Lähtökohta on, että esimies voi huomauttaa työhön liittyvistä asioista. En näe tilannetta, jossa tämän kaltainen kommentti liittyisi työhön. Jos vaatimus laihduttaa liittyy työhön, vaikkapa mallin työhön, niin voidaan sanoa, että emme voi käyttää sinua, koska tarvitsemme sellaista ja sellaista mallia. Mutta sanominen pitää aina perustella työn kautta.

"Nyt olisi paljon töitä, mutta paikalla näyttää olevan vain naisia."

Tässäkin tuntuu siltä, että harvassa tilanteessa tätä voi perustella työn kautta. Työhön on kuitenkin valittu molempia sukupuolia, joten sukupuolen ei pitäisi vaikuttaa työn suorittamiseen. Jos taas lainsäädäntö asettaa rajoituksia, esimerkiksi aiemmin alaikäinen ei saanut tarjoilla alkoholia, niin silloin tämän voi sanoa.

"Homma jäi kesken, voisitko sairauslomalta kuitenkin hoitaa sen loppuun."

Kyllä näin voi kysyä. Se on sitten asianomaisen omassa harkinnassa, tuntuuko hänestä siltä, että hän voi sen työn tehdä. Käskeä esimies ei voi.

"Lopettakaa lapsistanne puhuminen ja tehkää ahkerammin töitä."

Sanoisin, että tämä on huonoa johtamista. Jos töiden tekeminen on liian hidasta, niin siihen pitäisi puuttua toisella tavalla. Jos on selkeästi arvioitavissa, että töissä menee keskimääräistä kauemmin, työnantaja voi tietenkin siihen puuttua. Yksittäistapauksena tämä kommentti on huonoa käytöstä, mutta jos tämä on jatkuvaa toimintaa, niin silloin tämä ei ole sallittua.

"Tuolla on kyllä tekijöitä odottamassa."

Tämä on uhkailua. Työnantajan täytyy selvittää, mitä varten työt eivät sujua. Jos työt eivät tavanomaisista opastuksista, neuvonnasta ja varoituksista huolimatta ala sujua, työnantaja voi irtisanoa työntekijän. Mutta uhkailla ei saa.

Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) erityisavustaja Tapani Mäkinen (kok.) on irtisanoutunut tehtävästään. Mäkinen kertoo asiasta omalla Facebook-sivullaan.

Päivityksessään Mäkinen kertoo irtisanoutumisensa syyksi sen, että tuntematon henkilö on tehnyt hänestä rikosilmoituksen. Poliisi tutkii ilmoituksen johdosta Mäkiseen kohdistuvaa epäilyä lahjoma- ja virka-aseman väärinkäyttörikoksista.

– Olen tänään irtisanoutunut tehtävästäni ministerin erityisavustajana, koska tutkinnasta johtuen, en pysty täysipainoisesti hoitamaan työtehtävääni, Mäkinen kirjoittaa Facebook-sivullaan.

Oikeusministeri Antti Häkkänen vahvistaa tiedon Twitterissä.

Mäkisen mukaan tutkinta ei liity hänen tehtäväänsä ministerin erityisavustajana, vaan alkuvuoden 2015 tapahtumiin hänen toimiessaan Vantaan kaupungin luottamustehtävässä.

Mäkinen oli Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja vuosina 2009–2017.

– Totean vain sen, että en ole syyllistynyt näihin väitettyihin tekoihin. Samalla totean, että käynnissä olevan tutkinnan takia pidättäydyn kunnallisten ja muiden luottamustehtävieni hoitamisesta asian käsittelyn ajaksi, hän kirjoittaa.

Päivityksessään Mäkinen sanoo, ettei voi vielä kommentoida tutkintaa tämän enempää ja haluaa antaa poliisille työrauhan. Hän pahoittelee asiasta aiheutuvaa julkisuushaittaa puolueelleen ja kaupungille, sekä hänen perheelleen ja läheisilleen.

Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Markku Ranta-aho kertoi STT:lle, että poliisi on aloittanut esitutkinnan Vantaan kunnallispolitiikkaan liittyvästä epäillystä korruptiotapauksesta. Hän ei kuitenkaan ota kantaa siihen, onko kyseessä Mäkiseen liittyvä asia.

Mäkinen nimitettiin oikeusministerin erityisavustajaksi viime vuoden toukokuussa.

Yle on tavoitellut Mäkistä, mutta häntä ei ole toistaiseksi tavoitettu kommentoimaan asiaa.

Lue myös:

Mäkinen sai puhtaat paperit Vantaan kaupungin tarkastuksessa

Kotipizza maksoi työntekijälleen liian pientä palkkaa. Subwayn ravintolasta löytyi luvatonta työvoimaa. Eräässä helsinkiläisessä ravintolassa työpaikan sisälämpötila saattoi nousta hengenvaarallisesti yli 50 asteeseen.

Muun muassa tällaisia rikkeitä löytyi eteläsuomalaisista ravintoloista.

Räikeimmät epäkohdat ravintola-alan työoloissa keskittyvät nyrkkipajoihin, mutta edes nimekäs ketju ravintolan taustalla ei ole tae lainmukaisesta työntekijöiden kohtelusta.

Yle kävi tätä juttua varten läpi noin 1 500 Etelä-Suomen aluehallintoviraston raporttia vuosilta 2016 ja 2017.

Liian pienen palkan maksamisesta jäi tarkastuksissa kiinni Etelä-Suomessa yhteensä 169 ravintolaa tai kahvilaa. Se tarkoittaa sitä, että useampi kuin joka kymmenes tarkastuksilla toimintaohjeita tai kehotuksia saanut ravintola maksoi työntekijöilleen liian vähän palkkaa.

Suurin osa näistä oli yksityisyrittäjien tai pienien ketjujen paikkoja.

Ylen tiedustelukierros kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävimpiin ravintolaketjuihin vahvisti sen, että franchising-periaatteella toimivissa ketjuissa yksittäinen yrittäjä vastaa työnantajavelvoitteistaan itsenäisesti. Ketjutason valvontaa ei juuri ole.

Sekä Arnoldsin että Jungle Juice Barin johto myönsivät, että he saivat ensimmäistä kertaa tiedon aluehallintoviraston tarkastuksilla havaituista puutteista Ylen kautta.

Juttu jatkuu koneen jälkeen.

Subway ja Kotipizza maksoivat liian vähän palkkaa

Yleissitova työehtosopimus velvoittaa kaikkia ravintolayrittäjiä maksamaan työntekijöilleen tiettyä palkkaa.

Aluehallintoviraston tarkastusraportin mukaan yksi Kotipizzan Etelä-Suomessa toimiva ravintola maksoi viitisen prosenttia liian pientä tuntipalkkaa työntekijöilleen. Kotipizza-ravintolat ovat yksittäisten yrittäjien omistuksessa, ja nämä vastaavat työnantajan velvoitteista ketjun mukaan itsenäisesti.

Kotipizza-ketjun mukaan yrittäjät vastaavat työnantajavelvotteiden hoitamisesta. Ketju velvoittaa yrittäjiä korjaamaan ilmenneet epäkohdat.

Eräässä Subwayn Etelä-Suomessa sijaitsevassa ravintolassa aluehallintoviraston tarkastaja ei puolestaan voinut tarkastella palkan oikeellisuutta, sillä työpaikalla ei ollut työsopimuksia tai työaikakirjanpitoa nähtävillä. Samasta paikasta löytyi myös luvatonta ulkomaalaista työvoimaa.

Lisäksi toisessa Subway-ketjun ravintolassa maksettiin yleissitovan työehtosopimuksen vastaisesti koeajalta vain 80 prosentin palkkaa. Pienempää palkkaa voidaan maksaa vain perustellusta syystä harjoittelijalle. Kolmannessa Subway-ketjun paikassa tarkastaja epäili, ettei siellä maksettu riittävästi palkkaa.

Subway-ketju vakuuttaa, että palkanmaksun epäkohdat on hoidettu kuntoon.

Ravintoloiden lukumäärässä mitattuna Suomen suurimmat ravintolaketjut ovat Hesburger, Kotipizza ja Subway. Hesburger-ketjun ravintoloihin 2016 ja 2017 tehdyissä tarkastuksissa kymmenestä ravintolasta löytyi yhteensä 20 epäkohtaa. Ne kohdistuivat lähinnä työterveyshuollon järjestämiseen ja työympäristön puutteisiin.

Työympäristön epäkohdat korostuivat ketjuravintoloissa

Isoilla ravintola-alan toimijoilla oli eniten puutteita hukassa olevien asiakirjojen ja turvallisen työympäristön tarjoamisessa.

Eniten merkintöjä työympäristön puutteista kertyi S-Ryhmälle. Aluehallintoviraston tarkastajat kirjasivat epäkohtia muun muassa sotkuisista ravintoloiden takahuoneista, wc-tiloista löytyneistä huumeneuloista ja epäergonomisista työasennoista. S-Ryhmän ravintola- ja kahvilabrändejä ovat esimerkiksi Rosso, Coffee House ja Chico’s.

Ketju kertoo ottavansa työturvallisuuden vakavasti, ja havaittuihin epäkohtiin on sen mukaan puututtu.

Työsopimukset oli pääsääntöisesti laadittu kirjallisesti ketjuravintoloissa. Yhdessä Restamaxin ravintolassa ravintolapäällikkö joutui kuitenkin työskentelemään suullisella työsopimuksella. Restamaxin ravintoloita ovat muun muassa Bella Roma, Classic American Diner, Stefan’s Steakhouse ja Wayne’s Coffee.

Yhtiön mukaan se suhtautuu työsuojeluasioihin vakavasti, eikä se ole koskaan saanut aluehallintovirastolta velvoittavaa kehotusta.

Picnicin eräässä kahvilassa työntekijät joutuivat toisinaan pyytämään työsopimusta erikseen kirjallisena. Franchising-mallilla toimiva Picnic-ketju kertoo korjanneensa puutteen.

Valvontaa tehdään paikkoihin, joissa epäillään olevan puutteita

Noin 15 prosenttia tarkastetuista kahviloista ja ravintoloista selvisi viime vuonna Etelä-Suomen aluehallintoviraston tarkastuskäynnistä kokonaan ilman huomautuksia. Alhainen läpäisyprosentti kertoo kuitenkin enemmän aluehallintoviraston toiminnasta kuin ravintola-alan huonoista työoloista.

Alhaista tarkastusten läpäisyprosenttia selittävät viraston neuvova ote, moninaiset kirjauskäytännöt sekä tulosmittarit, jotka ohjaavat tarkastuksia etenkin uusiin yrityksiin sekä paikkoihin, joissa on odotettavissa puutteita.

Tarkastuskertomusten perusteella uudet yrittäjät eivät ole aina ehtineet hoitaa kuntoon työnantajavelvoitteitaan, kun tarkastaja on jo saapunut ravintolaan. Ravintola-alalle perustetaan päivittäin useita uusia yrityksiä ja vastaavasti vanhoja lopetetaan. Yritysten vaihtuvuus on suurta ja yrittäjien osaaminen hyvin kirjavaa.

Lisäksi tarkastuksia tehdään asiakkaiden, työntekijöiden ja muiden viranomaisten vihjeisiin perustuen, jolloin tarkastuksella on odotettavissa epäkohtia.

Satunnaistarkastuksia tehdään Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella ylitarkastaja Riku Rajamäen mukaan vuosittain satoihin ravintoloihin.

Oman lisänsä vähäiseen tarkastusten läpäisyprosenttiin tuo se, että suurin osa ravintoloihin ja kahviloihin kohdistetusta työsuojeluvalvonnasta tehdään ennalta ilmoittamatta. Työnantaja ei ole aina paikalla, ja työnantajan edustaja ei välttämättä aina löydä tarvittavia asiakirjoja.

Suurin osa ravintoloitsijoista haluaa hoitaa työnantajavelvoitteensa kuntoon. Tästä kertoo se, että suurin osa puutteista korjataan välittömästi sen jälkeen, kun tarkastaja on niistä huomauttanut.

Kaikki Ylen haastattelemat yrittäjät pitävät työntekijän hyvinvointia tärkeänä ja kertovat pitävänsä aluehallintoviraston tarkastuksia hyvänä tapana päivittää omien tietojensa ajantasaisuus.

Matkailu- ja Ravintolapalvelujen toimitusjohtaja Timo Lappi näkee, että alan lukuisia puutteita selittävät yritysten pieni koko, alan yrittäjien suuri vaihtuvuus sekä yrittäjien epärealistiset odotukset.

– Moni yrittäjä, joka tulee toiselta toimialalta, ei tiedä miten raskaat kustannukset tällä toimialalla on. Kun rahat loppuvat, ne loppuvat, ja siinä varmasti esimerkiksi tämmöinen palkanmaksu viivästyy, sanoo Lappi.

Noin 20–30 prosenttia ravintola-alan yrityksistä kuuluu MaRaan. Liiton mukaan sen jäsenyrityksissä on yli 80 prosenttia alan liikevaihdosta.

Lisätty 3.4.2018 kello 11.30 MaRaan kuuluvien yritysten liikevaihdon osuus.

Korjaus 3.4.2018 klo 15.58: Aamun kello 7 ja 8 radiouutislähetyksessä todettiin tämän jutun yhteydessä virheellisesti, että valtaosa ravintoloista maksoi työntekijöille liian pientä palkkaa. Valtaosassa tutkituista ravintoloista oli erilaisia työsopimus- ta työympäristöongelmia, mutta valtaosalla ei ollut palkkaukseen liittyviä rikkeitä.

Lue myös:

Työntekijä asui ravintolassa ja puursi ruokapalkalla – Tarkastaja vieraili yhdessä ravintolassa 9 kertaa ja joka kerta löytyi huomautettavaa

Hanki kunnon tuoli ja käytä kuulakärkikynää – Yrittäjä, tarkista, että ainakin nämä asiat ovat kunnossa, jos haluat välttyä tarkastajan syyniltä

Työsopimuksessa oli alla Dungin nimi. Se oli ainoa asia, jonka hän ymmärsi. Paperissa vilisseet latinalaiset kirjaimet eivät olleet tuttuja – suomen kielestä puhumattakaan.

Dung oli saapunut Suomeen muutamaa viikkoa aikaisemmin. Hän toivoi voivansa asettua maahan, ja aloittaa uuden elämän paikkakunnalla, jossa veli ja sisko jo asuivat.

Dung ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään, sillä hän pelkää itsensä ja läheistensä puolesta.

Työpaikka ravintolasta oli löytynyt veljen kautta. Samasta maasta kotoisin oleva yrittäjäpariskunta oli luvannut järjestää Dungin oleskeluluvan. Dungilla ei ollut ravintola-alalta aiempaa kokemusta, mutta hän oli halukas oppimaan.

Työpäivät täyttyivät ravintolan siivoustöistä, tiskaamisesta ja kasvisten pilkkomisesta. Etenkin lounasaikaan riitti kiirettä ja asiakkaita.

Dungin mukaan työpäivät venyivät yleensä 12-tuntisiksi. Dung olisi halunnut joskus vapaapäivän, mutta ei uskaltanut kysyä. Lomia ei ollut.

Kerran kuukaudessa työnantaja antoi Dungin käteen kirjekuoren. Sieltä löytyi 700 euroa.

Faiz keräsi rahaa vanhempien elättämiseen

Faiz oli suunnitellut lähettävänsä palkkansa vanhemmilleen kotimaahansa. Hän oli perheen ainoa lapsi ja tarvitsi rahaa sairaiden vanhempiensa elättämiseen.

Suomessa palkan kerrottiin olevan suurempi kuin kotimaassa. Siellä hän sai 60–70 euroa kuukaudessa. Myöskään Faiz ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään, sillä hän pelkää seuraamuksia.

Suomeen Faiz saapui suurin toivein, mutta löysi itsensä asumasta erään ravintolan takahuoneesta. Hän oli ravintolan ainoa kokki ja teki todella pitkiä työpäiviä.

– Luulin, että Suomessa on normaalia, että ihmiset työskentelevät 16–17 tuntia.

Toisinaan pomo tulistui Faizille niin, että läimäytti häntä avokämmenellä poskelle. Pomo oli Faizin sukulaismies. Hän pyöritti ravintolaa yhdessä vaimonsa kanssa.

Työsopimukseen Faizin palkaksi oli kirjattu 1 800 euroa kuukaudessa. Noita rahoja Faiz ei nähnyt.

Palkat menivät tilille, jonka pankkikortti oli vain hänen pomollaan. Pomo väitti, että palkasta yli puolet menee veroihin. Lakisääteisiä lisiä ja ylityötunteja ei maksettu. Faiz uskoi, sillä ei osannut kieltä.

Faizin laskelmien mukaan hänen vanhemmilleen päätyi yhdeksän kuukautta kestäneen työsuhteen aikana noin 2 300 euroa. Se on noin 256 euroa kuukauden työstä.

Ravintola-alalla paljon asiatonta kohtelua

Dungin ja Faizin tarinat ovat äärimmäisiä esimerkkejä, mutta niissä toistuivat samat teemat: Tietämättömyys. Toive uudesta, paremmasta elämästä. Pelko työnantajaa kohtaan.

Nämä kaikki ovat tuttuja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän Katri Lyijyselle.

– Etukäteen työstä on voitu tarjota maat ja mannut, mutta odotukset eivät realisoidu. Halu päästä länsimaihin on valtavan iso, ja sen takia suostutaan heikompiin ehtoihin.

Monella on Lyijysen mukaan huono kielitaito, olemattomat tiedot työntekijän oikeuksista tai palkkatasosta, ja perhettä kotimaassa elätettävänä.

Maahanmuuttovirastolle, aluehallintovirastolle, poliisille ja Rikosuhripäivystykselle ravintola-ala näyttäytyykin alueena, jossa on paljon työntekijöiden asiatonta, jopa rikollista kohtelua. Alalla esiintyy useimmiten tunnistettua ihmiskauppaan liittyvää hyväksikäyttöä.

Yle haastatteli tätä juttua varten yli kymmentä ihmistä, joille oli maksettu liian vähän palkkaa ravintola-alalla. Kaikki heistä olivat ulkomaalaistaustaisia.

Moni sanoi, ettei ole tullut väärin kohdelluksi.

Lyijynen uskoo, että osa heistä ei halua puhua epäkohdista seurausten pelossa, mutta osa on aidosti tyytyväinen, vaikka palkkaus ei täyttäisi meidän yhteiskuntamme vaatimuksia.

Ömeriä pienempi palkka ei haittaa

– Ei parilla eurolla voi syrjiä. Pari euroa ei vaikuta ihmisen elämään. Pääasia, että on työpaikka, Ömer Cirik sanoo.

Hän on valmis puolustamaan omalla nimellään työnantajaansa, joka maksoi hänelle ja neljälle muulle ulkomaalaistaustaiselle työntekijälle pienempää palkkaa kuin ravintolan suomalaisille työntekijöille. Ömer ei kuitenkaan halua kasvojaan julkisuuteen, sillä etsii uutta työtä.

Ömer työskenteli helsinkiläisessä ravintolassa etenkin kiireisinä päivinä. Hän keräili astioita salista, kaatoi vesiä kannuihin ja autteli keittiössä.

Miehen tuntipalkka oli pari euroa pienempi kuin suomalaisten kollegoiden ja alitti yleissitovan työehtosopimuksen minimitason.

Työpaikka oli järjestynyt tuttavan kautta. Ravintolan omistaja oli samasta maasta kotoisin kuin Ömer.

Omistajan mukaan hän antoi työpaikan Ömerille, jotta tällä olisi jotain tekemistä. Ömer oli saapunut reilut kymmenen vuotta sitten Suomeen perheensä kanssa, eikä työnhaku ollut tuottanut tulosta. Ömer osasi suomea vain vähän, ja koulutustakaan ei ollut.

Ömerin mukaan alipalkkaus johtui väärinkäsityksestä. Työnantajan mielestä ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa oli sovittu suullisesti, että he saisivat harjoittelijan palkkaa.

Työehtosopimuksen mukaan harjoittelijan palkkaa saa kuitenkin maksaa vain kuuden kuukauden ajan. Ömer sai liian pientä palkkaa puolentoista vuoden ajan, osa hänen ulkomaalaisista työtovereistaan vielä pidempään.

Suomalainen kollega ei uskaltanut puuttua

Myös Dungin työnantajan palveluksessa oli samaan aikaan suomalaisia.

He saivat omien sanojensa mukaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja tekivät pituudeltaan tavanomaisia työpäiviä. Lisät maksettiin asianmukaisesti – toisin kuin Dungille.

Yksi suomalaisista kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että ulkomaalaiset työntekijät tekivät todella pitkiä päiviä. Kukaan ei kuitenkaan valittanut. Palkka-asioista he eivät puhuneet.

– Nuorena ja kokemattomana annoin asian olla. Tein vain oman osani ja olin hiljaa. Ummistin silmäni, hän muistelee.

Suomalainen ehti työskennellä puolisen vuotta saman työnantajan palveluksessa kuin Dung. Sitten hänet irtisanottiin tuotannollis-taloudellisiin syihin vedoten. Hänen tietojensa mukaan kaikki yrityksen työntekijät ovat olleet tämän jälkeen ulkomaalaistaustaisia.

Dung teki ilmoituksen poliisille itse

Myös Ömer sai lähtöpassit entisestä työpaikastaan muutama vuosi sitten. Ravintola lopetti toimintansa, eikä työnantajan uudessa ravintolassa ollut enää työtä Ömerille.

Ömer joutui kuitenkin mukaan oikeusprosessiin, vaikka hänen mielestään rikosta ei tapahtunut. Työsyrjintä ei ole asianomistajarikos. Tutkintapyynnön poliisille teki Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Vain yksi Ömerin liian vähän palkkaa saaneista työtovereista koki tulleensa väärin kohdelluksi ja vaati työnantajaa maksamaan korvauksia.

Dung teki omasta tapauksestaan tutkintapyynnön poliisille sen jälkeen, kun työnantaja pakotti hänet toistuvasti sairaana töihin. Faizin kohtelun paljastivat viranomaiset.

Sekä Ömerin, Faizin että Dungin työnantajat ovat vastanneet syytteisiin tuomioistuimissa eri puolilla Suomea.

Työnantajat: Maksettiin, mitä oli sovittu

Faizin, Ömerin ja Dungin työnantajat ovat sitä mieltä, että he maksoivat työntekijöilleen heidän kanssaan sovitun palkan.

Ömerin ja Dungin pomot perustelivat työehtosopimuksen alittavaa palkkaa sillä, ettei miehillä ollut kokemusta ravintola-alalta.

Työnantajan mukaan Faiz sai asianmukaista palkkaa, halusi itse muuttaa ravintolan takahuoneeseen asumaan, ja tarjoutui tekemään yli 8-tuntisia työpäiviä. Faizin pomot tuomittiin käräjäoikeudessa ihmiskaupasta ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.

Ömerin työnantaja sai sakkoja työsyrjinnästä. Hän haki tuomiostaan valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, mutta sai kielteisen päätöksen maaliskuun 2018 lopussa.

Dungin pomot ovat valittaneet tuomioistaan hovioikeuteen. Molemmat saivat käräjäoikeudessa kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ehdollista.

Faiz on edelleen Suomessa ja työskentelee toisella alalla. Dung on tällä hetkellä vierailulla kotimaassaan, mutta hän aikoo palata vielä takaisin Suomeen. Ömer jatkaa uuden työn etsimistä.

Dungin ja Faizin nimet on muutettu, sillä he pelkäävät oman ja läheistensä hengen puolesta. Dungin kanssa saman työnantajan palveluksessa työskennellyt suomalaisnainen ei halua nimeään julkisuuteen, sillä hän ei halua leimautua vanhojen tapahtumien takia.

Jutussa on käytetty lähteenä asianosaisten haastatteluja ja tuomioistuinten pöytäkirjoja.

Tampereen Tammerkoskesta on löytynyt naisen ruumis. Asian Ylelle vahvistaa Sisä-Suomen poliisin tilannekeskus.

Ilmoitus hätäkeskukseen tuli kello 12.41 tiistaina.

Tutkinnanjohtaja Juha Myllymäki Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että ruumiin löysivät Tammerkoskea tyhjentävät ja siivoavat henkilöt.

Tammerkoskea on tyhjennetty vedestä viime yön aikana Hämeensillan remontin takia.

Poliisi on aloittanut asian tutkinnan ja vainajan henkilöllisyyden selvittämisen. Ruumis löytyi Kanavaraitin päästä voimalaitoksen läheltä.

Poliisi käy tarvittessa läpi myös kadonneet henkilöt henkilöllisyyden selvittämiseksi. Sitä ei vielä tiedetä, kauanko ruumis on ollut Tammerkoskessa.

Ruumiista kertoi ensin Aamulehti.

Poliisi sai Aamulehden mukaan aiemmin ilmoituksen, jonka mukaan Tammerkoskessa on nähty ruumis tai nukke. Tämän jälkeen vahvistui, että kyseessä on ruumis.

Ruotsalaispariskunta pysäytettiin lauantaina Tukholman Viking Linen terminaalin turvatarkastuksessa matkalaukussa olleen vedenkeittimen takia. Varustamon turvaohjeissa kerrotaan, että vedenkeittimiä ei saa ottaa mukaan risteilylle.

Risteilylle aikonut Hua Dong kertoi turvatarkastuksen henkilökunnalle ottaneensa mukaan vedenkeittimen, koska aikoi lämmittää sillä vettä raskaana olevalle vaimolleen. Hua Dongin mukaan turvatarkastuksen henkilökunta ilmoitti, että vedenkeitin on heitettävä roskiin, jos pariskunta haluaa päästä risteilylle.

Hua Dong ei halunnut luopua häälahjaksi saamastaan vedenkeittimestä, vaan kysyi, voiko sen jättää säilytykseen Tukholman satamaan. Henkilökunta kutsui paikalle esimiehen, joka pyysi pariskuntaa poistumaan huonon käytöksen johdosta terminaalista.

Kiista vedenkeittimestä kuumentui Hua Dongin mukaan niin, että turvatarkastuksen vartijat lopulta kuljettivat hänet käsistä pitäen ulos terminaalista. Raskaana olevaa puolisoa kiellettiin kuvaamasta tilannetta, ja tilanteesta järkyttynyt pariskunta jätettiin satamaan.

Hua Dong kertoo muuttaneensa Ruotsiin 90-luvulla ja olleensa Viking Linen matkustajaklubin jäsen vuodesta 2009. Varustamon turvatarkastuksen henkilökunnan käyttäytymistä hän pitää käsittämättömän epäoikeudenmukaisena.

Viking Linen mukaan tapaus selvitetään perinpohjin. Yhtiö aikoo tarkastaa kamerataltioinnit tapahtuneesta. Risteilyjen turvatarkastukset ovat tiukentuneet, koska vedenkeittimistä ja muista matkustajien omista sähkölaitteista on koitunut ongelmia.

Markkinointijohtaja Kaj Takolander kommentoi tapahtunutta laajemmin Svenska Ylen TV-Nyttin lähetyksessä klo 19.30.

Suomessa saadaan vuoden ensimmäinen tuntuma kevätsäästä loppuviikon aikana.

Lämpötilat saattavat nousta torstain aikana rannikkoseudulla jo lähellä kymmentä astetta ja sisämaassakin reilusti plussan puolelle. Lämpimämpi ilma tulee kuitenkin lounaisten tuulien saderintamien ryydittämänä, joten poutainen sää muuttuu epävakaiseksi.

Saderintamia pyyhkii melko lailla koko maan pituudelta lounaasta koilliseen, mutta ennusteet eivät lupaa jatkuvaa sadetta. Lähipäivien aikana sadetta saadaan kohtalaisesti keskiviikkoillasta alkaen. Keski-Suomesta alkaen vesi voi tulla räntänä. Pohjoisessa sataa lisää lunta.

Lämpimämpi ilma ja sade sulattavat kuitenkin rannikkokaistaleen ja eteläisen Suomen lumet lähes kokonaan. Suomen ympäristökeskus ennustaa, että lämpenevä ilma aiheuttaa ensimmäiset kevättulvat.

En kyllä lähtisi vielä vaihtamaan kesärenkaita alle Matti Huutonen

Lumien sulamista vauhdittaa myös yölämpötilojen pysyminen muutamien päivien ajan selvästi plussan puolella laajoilla alueilla.

– Baltiassa on lämmintä ja kesäistäkin ilmaa ja sitä pikkusen pääsee kurkottamaan Suomen puolelle. Se kuitenkin jää sateen alle, ennustaa meteorologi Matti Huutonen.

Huutosen mukaan etelässä on tyrkyllä lämmintä ilmaa, jota virtaa jonkin verran eteläiseen Suomeen. Ensi viikolla saattaa olla luvassa jo tuulta kylmältä puolelta, joten kevät keikkuen tulee vähitellen Euroopan lämmetessä.

– En kyllä lähtisi vielä vaihtamaan kesärenkaita alle, Huutonen neuvoo.

Lunta on pääsiäisen jäljiltä aina rannikkoa myöden sen verran, että vedenkorkeudet nousevat ennusteen mukaan kevättulvien korkeudelle. Lumet sulavat lähipäivien aikana lähes kokonaan Varsinais-Suomesta, Uudeltamaalta, Satakunnasta ja osin Kaakkois-Suomesta.

Ympäristökeskuksen mukaan lumi sulaa loppuviikosta myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla, mutta mahdollinen ensi viikon sään viileneminen hidastaa sulamista ja ennustettuja runsaita kevättulvia.

Kansanedustajien sopeutumiseläkkeitä muutetaan. Sopeutumiseläkkeiden lakkauttamiseksi on kerätty myös kansalaisadressi, jota eduskunta käsittelee parhaillaan.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) tapasi keskivikkona eduskuntaryhmien puheenjohtajia. Kokouksen jälkeen puhemies oli keskustelujen sisällöstä niukkasanainen.

– Lisätietoa saamme heti, kun ryhmien puheenjohtajat ovat käsitelleet asiat ryhmissä. Se tehdään mahdollisimman pikaisella aikataululla, Risikko totesi.

Risikon mukaan nyt käydään läpi etenkin niiden kansanedustajien tilanne, jotka kärsivät uudistuksesta, ettei osa kansanedustajista joudu tämän jälkeen kohtuuttomaan tilanteeseen.

– Meillä on yhteinen näkemys siitä, että muutoksia tehdään ja ne tehdään tämän kevään aikana, sanoi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Sopeutumisrahaa vai eläkettä?

Ennen vuotta 2011 kansanedustajana ollut voi saada sopeutumiseläkettä, jos hän ei työllisty työmarkkinoilla. Ehtona on, että henkilö on toiminut kansanedustajana vähintään seitsemän vuoden ajan.

Niille kansanedustajille, joiden edustajantoimi on alkanut maaliskuun 2011 jälkeen, ei makseta sopeutumiseläkettä, vaan sopeutumisrahaa.

Sopeutumisrahaa maksetaan edustajantoimen pituudesta riippuen enintään kolmen vuoden ajan edustajantoimen päättymisestä.

Sopeutumisrahan maksamiseen vaikuttavat saajan ansio- ja pääomatulot. Kokopäivätyöhön siirtymisestä on aina ilmoitettava eläkelaitokselle, jotta sopeutumisrahan maksaminen keskeytetään.

Lue myös:

Sopeutumiseläkkeen porsaanreiät kuohuttivat eduskuntaa – Yle seurasi keskustelua kansalaisaloitteesta hetki hetkeltä

Risikko: Kansanedustajien koko eläkejärjestelmä uudistetaan – Ei vielä kantaa mahdollisiin leikkauksiin

ETK tutkii: Jättikö osa sopeutumiseläkettä saavista ex-kansanedustajista pakollisen vakuutuksen ottamatta?

Aluksi hyviä uutisia: lähetteiden määrä nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon on laskenut alkuvuonna Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä. Viime vuoteen verrattuna HUS nuorisopsykiatrialle tulleiden ulkoisten lähetteiden määrä laski tammi–maaliskuussa kolmessa kaupungissa yhteensä reilut 11 prosenttia.

Helsingissä ero edellisvuoteen on jopa 16 prosenttia, Espoossakin noin yhdeksän prosenttia ja Vantaalla kolmisen prosenttia.

Sitten huonommat uutiset: määrä näyttäisi olevan laskussa, mutta varsinaisesta käänteestä ei voida puhua, vaan pikemminkin pienestä taitteesta. Koko maassa lähetemäärät nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ovat olleet kasvussa jo useamman vuoden ajan.

Muilla terveydenhuollon aloilla on toimivammat lähipalvelut. Klaus Ranta, HYKS nuorisopsykiatrian linjajohtaja

HYKS Nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Rannalla on selkeä näkemys siitä, missä kohtaa järjestelmä ontuu.

– Nuorten mielenterveyspalveluissa lähipalvelut ovat huonosti kehittyneitä. Hoidon mielletään monesti tapahtuvan lähes kokonaan erikoissairaanhoidossa, kun kokonaisuudessa nimenomaan lähipalveluissa tarvittaisiin lisää hoitoa, hän lataa.

Nuoret eivät saa mielenterveyspalveluita riittävän läheltä

Ranta tietää mistä puhuu, sillä Uudellamaalla noin joka kymmenes 13–17-vuotias on erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluiden piirissä. Viime vuonna HUS:ssa hoidettiin noin 6500 pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan kunnista kotoisin olevaa nuorta.

Rannan mielestä on ongelmallista, ettei nuorille ole tarpeeksi tarjolla koordinoidusti tarjottuja lähipalveluita mielenterveysongelmiin. Esimerkiksi terveyskeskuksissa aikuiset saattavat saada apua depressiohoitajilta tai terveyskeskuspsykologeilta, mutta vastaavia palveluja ei ole välttämättä tarjolla nuorille.

Nuorille annettava varhaisen vaiheen tuki puuttuu, ja he saavat apua usein vasta erikoissairaanhoidossa. Moni nuori onkin erikoissairaanhoidon piiriin tullessaan jo pahasti solmussa.

Ranta uskoo, että varhainen puuttuminen vähentäisi tilanteiden kärjistymistä.

– Ehkä kaikkein hankalin asia on hoidon alkamisen viivästyminen. Ongelmat vaikeutuvat ja hoidon aloittamisen viivästyminen voi johtaa huonompaan hoitovasteeseen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä asiaan on koetettu etsiä ratkaisua tuomalla palvelut lähemmäksi nuoria.

Espoossa järjestettiin vuosina 2016–2017 hanke, jossa noin 60 opiskeluhuollon työntekijää koulutettiin antamaan interpersoonallista ohjausta eli IPC:tä.

Se on kuusi tapaamiskertaa sisältävä menetelmä, jossa tarkastellaan nuoren ihmissuhteita ja masennusoireita sekä niiden yhteyttä. Hoitoa voidaan antaa lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta kärsiville nuorille.

Koulukuraattori Arja Heinonen on tarjonnut IPC:tä viime syksystä lähtien. Nuoria on saapunut hänen vastaanotolleen esimerkiksi kouluterveydenhoitajan ohjaamana. Tapaamisissa nuorten kanssa keskustellaan heidän ihmissuhteistaan ja tehdään erilaisia harjoituksia.

– Nuori kertoo oman elämäntarinansa esimerkiksi verkostokartan ja aikajanan avulla. IPC:n ajatus on, että masennusoireet vaikuttavat ihmissuhteisiin ja toisaalta ihmissuhteet vaikuttavat masennukseen, Heinonen selittää.

Ohjauksen tulokset ovat olleet vakuuttavia. Hankkeen aikana huomattiin, että nuorten lievää tai keskivaikeaa masennusta kyetään hoitamaan kouluissa. Nuorten oireet helpottuivat siinä määrin, että vain kahdeksan prosenttia kaikista hoidetuista lähetettiin erikoissairaanhoitoon.

IPC käytössä kaikissa Espoon yläkouluissa

Väsymys, univaikeudet, kaveriongelmat, syrjään jäämisen kokemus, poissaolot koulusta ja riidat kotona tai kavereiden kanssa.

Heinonen luettelee työhuoneessaan Espoon Viherlaaksossa tavallisimpia oireita, joita masentuneella nuorella voi olla. Hän on ollut positiivisesti yllättynyt IPC-tuen vaikuttavuudesta.

– Minut yllätti se, miten nopeasti mittarit lähtivät näyttämään toimintakyvyn paranemista. Se oli ihan huikeaa, kun nuorten täyttämät mittarit alkoivat näyttää paremmalta. Kyllä se oli yhteinen ilo, Heinonen kertoo.

Onnistuneen kokeilun myötä IPC-ohjausmenetelmä otettiin Espoossa osaksi kaikkien yläkoulujen opiskeluhuollon työkalupakkia.

– Tämä on varhaisen tuen ja ehkä osittain ehkäisevänkin tuen toimintamalli. Lähdemme siitä, että opiskeluhuolto on ensisijainen tukitoimi koululla ja kaikki opiskeluhuollon keinot pitää käyttää ennen kuin nuori mahdollisesti lähtee ulkopuolisiin tukitoimiin, Espoon kaupungin opiskeluhuollon vastuualuepäällikkö Merja von Schantz toteaa.

Työntekijöiltä on tullut hyvää palautetta IPC:n käytöstä. Haasteena on kuitenkin jo ennestään kuormitetun opiskeluhuollon kantokyky.

– Miten saadaan sovitettua viikoittaiset tapaamiskerrat siihen omaan kiireeseen aikatauluun. Tietysti toivotaan lisäresursseja. Sehän on haaste, että suurella osalla meidän työntekijöistä on monta koulua, von Schantz sanoo.

Koulu on oikea paikka nuorten tavoittamiseen

Töölössä HYKS psykiatriakeskuksen tiedekirjastossa Klaus Ranta huokaisee. Hän toivoo, että resursseja todella alettaisiin ohjata lisää nuorten mielenterveystyön lähipalveluihin.

– Muilla terveydenhuollon aloilla on toimivammat lähipalvelut. Tämä asia täytyisi Suomessa vakavasti hoitaa kuntoon. Mielestäni toimivat ja koordinoidut lähipalvelut on ihan ykkösasia nuorten mielenterveyspalveluissa.

Palveluista pitäisi saada myös nykyistä yhtenäisemmät, sillä nyt lähipalvelut voivat vaihdella kunnasta riippuen.

Koululla on erityinen rooli nuorten elämässä, mikä pitäisi huomioida myös lähipalveluja suunniteltaessa.

– Olemme kysyneet suurelta koululaisjoukolta, missä he mieluiten haluaisivat saada mielenterveyspalveluja. Vastauksissa ykkösenä oli koulu, Ranta kertoo.

Koulumaailmassa masentunut nuori on helpompi tavoittaa kuin perusterveydenhuollossa. Koulussa järjestetään jo valmiiksi erilaisia kouluterveyskyselyitä ja -kartoituksia. Kun kouluterveydenhuollossa ollaan tietoisia IPC-menetelmästä, voidaan masennusoireista kärsivät nuoret ohjata jo varhaisessa vaiheessa tuen piiriin ja tarpeen vaatiessa eteenpäin.

– Mielialaa ja toimintakykyä mittaavat kartoitukset tuovat jämäkkyyttä nuoren tilanteen seuraamiseen. Tämä voi olla myös perustelu jatkohoitoon pääsylle, jonne itse asiassa voi olla todella hankala muutoin päästä, Heinonen summaa.

IPC-menetelmää aletaan seuraavaksi kokeilla Vantaalla. Espoossa pohditaan menetelmän laajentamista toisen asteen koulutukseen.

Lue myös:

Miten jo 8-vuotiaalla voi olla mielenterveysongelmia? – Lastenpsykiatrian lähetteiden määrä jatkuvassa kasvussa

Kokenut opettaja väsyi koulun levottomuuteen: "Vaikeinta on, kun en saa apua erityistä tukea tarvitsevalle lapselle"

Helsinkiin avataan itsemurhien ehkäisykeskus – "Itsemurhaa yrittäneet ovat usein myöhemmin hyvin kiitollisia, etteivät kuolleet"

Viljelty ruoka päätyy jatkossa ravintola-asiakkaan lautaselle entistä nopeammin. Näin on ainakin Helsingin Etelärantaan ensi kuussa avattavassa Ultima-ravintolassa. Ravintola kokeilee omissa tiloissaan kiertovesijärjestelmään perustuvaa viljelyä, joka tuottaa muun muassa salaatteja ja yrttejä.

Ultiman keittiöpäällikön Henri Alénin arvion mukaan Suomessa ravintola pystyy tavallisesti tuottamaan raaka-aineistaan itse kaksi prosenttia. Tällaisia raaka-aineita ovat esimerkiksi yrtit.

Ultiman tavoitteena on, että vuoden päästä heidän vastaava lukemansa on viisikymmentä prosenttia.

– Luku pitää sisällään kaikki salaatit ja yrtit hydroponisesti kasvatettuna. Lisäksi aeroponisesti, eli ilmassa, kasvatettuna perunaa. Haluan myös kokeilla inkivääriä, ginseniä ja sieniä sekä sirkkoja tulevaisuudessa, Alén sanoo.

Hydroponinen viljely tarkoittaa kiertovesijärjestelmää, jossa vesi kiertää ravinteiden kanssa, ja kasvien juuret ottavat siitä tarvitsemansa veden.

Ravintola haluaa samalla kokeilla, millaista ruokaa voi jalostaa uusimman tietämyksen ja tekniikan avulla, ilman että ympäristö rasittuu. Alénin mukaan ravintolan käyttämien viljelystekniikoiden hyödyt ovat loputtomat.

– Salaattia ei tarvitse kuljettaa satoja kilometrejä rekassa. Myös pakkausjäte vähenee, logistiikka vähenee ja ruoka on tuoreempaa. Myös hävikki on vähäisempää, Alén listaa.

Ultima avaa ovensa Etelärantaan ravintola Finnjävelin paikalle. Kiertotaloudessa ultimalaiset ovat saaneet asiantuntija-apua Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitralta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on vieraillut Tampereella tänään keskiviikkona. Hän kunnioittaa vierailulla sisällissodan muistovuotta.

Presidentti Niinistö piti Tampereen yliopistolla yleisölle avoimen luennon otsikolla "Sodasta sovintoon".

Tampereella käytiin tasan sata vuotta sitten veristä taistelua. Tampereen taistelusta huhtikuussa 1918 tuli sisällissodan käännekohta.

Luennon jälkeen Niinistö tutustui Tampere 1918 -näyttelyyn museokeskus Vapriikissa. Presidentti Niinistö osallistuu Vapriikissa myös historioitsija Teemu Keskisarjan Mitä Tampereella oikeasti tapahtui vuonna 1918? -luennolle.

Suomessa on tiettävästi ensimmäistä kertaa syntynyt lapsi, jonka on synnyttänyt lapsen isä. Asiasta uutisoivan Lännen Median mukaan laskettu aika oli maaliskuun alkupuolella, mutta vauva antoi odottaa itseään pari viikkoa pitempään.

Lapsen synnyttänyt isä on määritetty syntyessään naiseksi, mutta hän on käynyt läpi sukupuolen korjausprosessin ja saanut toissa vuonna miehen henkilöllisyystunnuksen.

Hän päätti keskeyttää tilapäisesti hormoniterapiansa, jotta voisi kokeilla lapsen hankkimista puolisonsa kanssa.

Raskaus sujui lapsen synnyttäneen isän mukaan ongelmitta.

– Vauvalla oli painoa melkein neljä kiloa ja pituutta 53 senttiä, isä kertoo.

– Pari viimeistä viikkoa olivat aika tuskaisia, silloin alkoi vähän huumori loppua. Synnytys meni kuitenkin tosi hyvin, hän jatkaa.

Pariskunta kertoi lokakuussa Lännen Median haastattelussa, että paperityö oli ollut heille ongelmallista. Terveydenhuollon tietojärjestelmät eivät tunnista tilannetta, jossa raskaana olevalla on miehen henkilöllisyystunnus.

Ongelmia oli tämän takia sekä neuvolassa että sairaalassa, pariskunta kertoi.

Lue myös:

Lännen media: Mies on ensimmäistä kertaa raskaana Suomessa

HS: Aleksi on suomalainen mies, joka synnyttää pian lapsen – Lain mukaan hänen ei pitäisi olla raskaana, mutta Aleksi päätti tehdä kehollaan mitä haluaa

Yhdysvaltalaisten joukkojen vetäytyminen Syyriasta ei tapahdukaan niin rivakasti kuin presidentti Donald Trump vielä tiistaina arveli.

Tosin päätös vetäytymisestä on tehty. Ilmoitusta asiasta odotetaan vielä keskiviikon aikana.

Trump on keskustellut turvallisuusneuvonantajiensa kanssa ja päätynyt siihen, että joukot jäävät Syyriaan ainakin siksi aikaa kunnes Isis-järjestö on saatu lopullisesti kukistettua Syyriassa.

Presidentti Trump on kuitenkin sanonut, ettei hän halua Yhdysvaltain joukoille enää pitkää komennusta Syyrian maaperällä.

Tehtävä lähes suoritettu

Presidentti Trump sanoi tiistaina, että hän haluaa yhdysvaltalaissotilaat takaisin rakentamaan kotimaataan.

Trumpin mukaan Yhdysvaltain päätehtävä on Syyriassa ollut päästä eroon Isisin taistelijoita. Tiistaina hän arvioi, että tehtävä on nyt lähes tulkoon suoritettu.

Bakteereilla on omat vihollisensa luonnossa. Faagit eli bakteereja tuhoavat virukset löytyvät sieltä, mistä bakteeritkin. Tutkijat etsivät tehokkaita faageja muun muassa jätevesistä, ulosteista ja kompostista.

Ongelmana on se, että Euroopassa faagien käyttö on vasta alkutaipaleellaan. Helsingin yliopiston bakteriologian professori Mikael Skurnik uskoo kuitenkin, että läpimurto voitaisiin saavuttaa lähivuosina.

Ennen sitä pitää luoda laaja varasto erilaisia faageja, opettaa lääkärit niiden käyttöön ja saada suuri yleisö tietoiseksi faagiterapiasta.

Bakteriofaagit löydettiin jo 1800-luvun lopulla ja niitä tutkittiin, kunnes antibioottien keksimisen jälkeen into laantui länsimaissa. Faagien tutkimisen historiasta kiinnostunut voi kuunnella Yle Puheen Juuso Pekkisen Mikael Skurnikin haastattelun.

Venäjällä eli tuolloisessa Neuvostoliitossa faagitutkimus kuitenkin jatkui ja vieläkin siellä voi apteekeista ostaa faagiliuoksia esimerkiksi vatsatautiin. Myös Georgiassa ja Puolassa faageja on käytetty.

Kiinnostus kasvanut bakteerien vastustuskyvyn myötä

Viime aikoina bakteriofagien tehosta on saatu lisänäyttöä. Amerikkalainen potilas oli saanut matkaltaan antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin aiheuttaman vakavan infektion.

Viimeisenä keinona käytettiin faagiterapiaa ja potilas parani. Suomessa oli tänä vuonna vastaava tilanne, jossa faageihin yritettiin turvautua, mutta liian myöhään, huonokuntoinen potilas menehtyi.

Professori Mikael Skurnikin mukaan faagiterapiaa voidaan jo nyt käyttää, jos muut hoidot eivät tepsi.

– Se, että meillä olisi sellainen rutiininomainen valmius bakteriofagien käyttämistä infektioiden hoitoon niin siihen kyllä menee vuosi pari. Kehitys on hitaampaa mitä me itse haluaisimme.

Helsingin yliopistossa faagiterapiaa on tutkittu viitisen ja faageja yli 40 vuotta. Nyt on saatu kerättyä noin kaksi ja puolisataa faagia, mutta enemmän tarvittaisiin.

– Arvio on sellainen, että tuhat, kaksi tuhatta erilaista olisi jo erittäin hyvä kirjasto, mutta niitten keräämiseen menee sitten aikaa ja resursseja, Mikael Skurnik arvioi.

Euroopan unioinin tasolla on keskusteluja käyty yhteisen faagivaraston luomiseksi. Tämä helpottaisi oikeiden tuotteiden löytämistä riittävän nopeasti, sillä jokaisella bakteerilla on hyvin erikoistunut faaginsa, joka pystyy tuhoamaan bakteerin.

Kuinka nopeasti faagihoito voisi auttaa?

– Ihan tällaisessa optimaalisessa tapauksessa parissa päivässä meillä on riittävästi faagia tuotettuna. Sen jälkeen, kun se on tuotettuna näissä bakteereissa, meidän täytyy sitä vielä puhdistaa bakteerijätteistä ja muista haittaavista tuotteista ja sen jälkeen se olisi sitten käytettävissä. Viikossa hyvässä tilanteessa me pystytään saamaan riittävä määrä, sanoo Mikael Skurnik.

Bakteriofaagi lisääntyy bakteerissa hyvin nopeasti moninkertaiseksi, tappaa bakteerin ja laajentunut faagimassa hyökkää muiden samanlaisten bakteerien kimppuun. Ketjureaktio jatkuu kunnes bakteerit ovat kuolleet tai vähentyneet olemattomiin.

Faagit ja bakteerien hajoamistuotteet kulkeutuvat pois ihmisestä eri reittejä. Jos faagituote on puhdistettu kunnolla, sivuvaikutuksia ei ole havaittu.

– Mitään tällaisia pahoja sivuvaikutuksia ei ole raportoitu, kertoo professori.

Bakteriofageille monta käyttöä

Vertaisarvioidut tutkimukset kuitenkin puuttuvat ja siksi lääkärit eivät tunne faagiterapiaa.

– Bakteriofageja voidaan käyttää mihin tahansa bakteerin aiheuttaman infektion hoitoon. Venäjällä on saatavilla faagituotteita apteekista suolistoinfektioita, märkiviä haavoja ja märkäinfektioita kohtaan. On myös esimerkiksi suun hygieniatuotteita ja vastaavia, Mikael Skurnik sanoo.

– Periaatteessa vain mielikuvitus on rajana sille, minkälaista infektiota voidaan hoitaa.

Skurnik vieraili Moskovassa viime vuonna ja tekee yhteistyötä eurooppalaisten tutkijoiden kanssa. Belgiassa on menossa PhagoBurn-tutkimus, missä faagiterapiaa käytettiin palovammojen hoitoon. Tutkimustuloksia on odotettavissa lähiaikoina.

– Myös eläinten ja kasvien infektioihin pystytään käyttämään bakteriofageja ja silloin niissä on ihan erilaisia taloudellisia näkökohtia olemassa. Esimerkiksi kasvitautien torjuntaa bakteriofageilla. Siinä on valtavat näkymät, samoin myös eläintuotannossa, arvioi Mikael Skurnik.

Lue myös:

HS: Bakteereita tappavat virukset voivat korvata antibiootit – Suomessa valmistellaan jo ihmiskokeita

Posti korottaa korttien ja kirjeiden postimaksuja toukokuussa. Esimerkiksi enintään 50 gramman kotimaan postikorttien ja kirjeiden hinnat nousevat 10 sentillä 1,5 euroon.

Jos kirje painaa enintään 100 grammaa, niin sen postitushinta nousee 20 sentillä. Ulkomaan enintään 20 gramman kirjeiden hinnat nousevat saman verran.

Ulkomaan maksikirjeluokat yhdistyvät niin, että halvempi Economy-luokka poistuu.

Muutos koskee postimerkillä maksettuja kotimaan ja ulkomaan kirjeitä, jotka kuuluvat yleispalvelun piiriin.

Vanhat ikimerkit kelpaavat sellaisenaan myös hinnankorotusten jälkeen. Muutokset astuvat voimaan 4. toukokuuta.

Postin kuluttajapalvelu muistuttaa tiedotteessaan, että Postin toimintaa ei ylläpidetä verovaroin.

– Hintoja joudutaan tarkistamaan, jotta postimaksujen riittävällä tasolla voidaan varmistaa yleispalvelun toimintavalmiudet koko maassa sekä kattaa jakeluverkoston kustannukset. Posti myös tehostaa toimintaansa monilla tavoilla kustannusten hillitsemiseksi, mutta yleispalvelukirjeiden käsittely on kalliimpaa manuaalisen työn takia, sanoo Laura Luoma kuluttajapalveluista.

Myös osa osoitteenmuutos- ja postinohjauspalveluista kallistuu kesäkuun alussa. Kesän osoitteenmuutokset ehtii vielä vanhalla hinnalla ennen toukokuun loppua.

Uusi kirjepalveluiden hinnasto (pdf-tiedosto)

Lue myös

Kiinalaisista verkkokaupoista vyöryvien tavarakirjeiden jakelusta Postille merkittävät tappiot – Ruotsissa aletaan samasta syystä kerätä lisämaksua Kiinasta tilatuille pikkutavaroille

Posti kiihdyttää pakettitoimituksia – alkaa toimittaa tilauksia samana päivänä pääkaupunkiseudulla

Hirvensalmen kunnanhallitus on hyväksynyt rakennuskaupat ja yhteistyösopimuksen Attendon kanssa. Kunnanvaltuusto näytti hankkeelle vihreää valoa viime vuoden puolella. Sopimuksen mukaan Attendo ostaa kunnan palvelukeskuksen, terveyskeskuksen ja palveluasumista tarjoavan Heikinkodin rakennukset 1,5 miljoonalla eurolla ja varautuu tuottamaan palveluita kunnassa.

Maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavassa kuntayhtymässä Essotessa sopimus herättää närää. Hirvensalmen kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on vuoden 2017 alusta saakka ollut Essotella.

Hirvensalmen kunnanjohtajan Seppo Ruhasen mukaan Attendo-yhteistyöllä halutaan turvata sosiaali- ja terveyspalveluiden säilyminen kunnassa, kun palveluita uudistetaan. Sopimuksessa on ehtoja, joiden mukaan yhteistyön laatu riippuu siitä, toteutuuko sote- ja maakuntauudistus vuonna 2020. Sopimuksen mukaan Attendo rakentaa esimerkiksi 60-paikkaisen hoivakodin.

– Odotuksena on, että uusi sote tuo säästö- ja tehostamisvaatimuksia. Koska Hirvensalmi on lähellä Mikkeliä, pelkona on, että palvelut keskitetään yhä enenevissä määrin Mikkeliin, ja siksi turvaamme näin toimintaedellytyksiä tuonnemmaksikin, kertoo Ruhanen.

Sopimus on palveluiden turvaamisen lisäksi kunnan tapa torjua kiinteistöriskiä, jonka sote- ja maakuntauudistus heittää kuntien niskoille.

– On arvioitu, että kolmasosa sotekiinteistöistä jää uudistuksen myötä tyhjäksi, ja meillä nämä rakennukset ovat elinkaarensa päässä. Valtuusto päätti, että rakennukset myydään ilman maapohjia, muistuttaa Ruhanen.

Kunta ja kuntayhtymä eri mieltä vaikutuksista

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essotessa Hirvensalmen päätös nostattaa kritiikkiä. Kuntayhtymän hallitus pohtii ensi viikolla, ryhtyykö Essote vastatoimiin.

– Hallituksessa pohditaan, lähteekö Essote tekemään tästä valituksen. Itse harkitsen nyt loppuviikosta, mitä tulen esittämään hallitukselle, toteaa kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Essote ei ole ollut mukana neuvottelupöydässä, kun Hirvensalmen ja Attendon kauppoja on hierottu.

– Kun Kangasniemellä tehtiin vastaavia suunnitelmia, Essote oli mukana. Meillä on kymmeniä työntekijöitä Hirvensalmella, muistuttaa Kortelainen.

Hirvensalmen kunnanjohtaja Seppo Ruhanen kiistää, että Hirvensalmen ja Attendon välinen sopimus vaikuttaisi Essoteen, vaikka kaupan kohteina olevissa rakennuksissa on parhaillaan Essoten toimintaa.

– Emme ole neuvotelleet Attendon kanssa Essoten palveluista. Kunta ei sotkeennu Essoten ja Attendon välisiin asioihin, Ruhanen muotoilee.

– Olen eri linjoilla. Asia kuohuttaa työntekijöitämme ja he kaipaavat tietoa. Tämä on herättänyt huomattavaa huolestuneisuutta, vaikka muutokset tapahtuisivat vasta parin vuoden päästä. Siksi olemme tänään järjestäneet henkilöstölle tiedotustilaisuuden, kun meille selvisi sopimuksen sisältö, toteaa kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Lue aiheesta lisää: Kolme terveysjättiä kilpasilla Hirvensalmen sote-kiinteistöistä – kunta myöntyi Attendon kosintaan

Yli 1 330 ihmistä kirjoitti Ylelle, miksi he eivät ole töissä. Sadat kertoivat, että työttömille tarjotaan töitä uskomattoman huonoilla työehdoilla. Työttömät eivät halua tai yksinkertaisesti pysty ottamaan sellaista työtä vastaan.

Työttömien kirjoituksista heijastuu usein nöyrä asenne. Työlle ei juurikaan nyrpistellä nenää. Sillä vain halutaan tulla toimeen ja töissä halutaan tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti.

Filosofian maisteri kirjoittaa, että töistä saatavalla palkalla voi olla mahdoton elää.

– Jos työtä on tarjolla 0-4 tuntia viikossa, on selvää, että palkalla ei pärjää, maisteri kertoo.

Myyntitöitä tarjotaan työttömille pelkällä pienellä provisiopalkalla. Myös nolla-tuntisopimukset eli tarvittaessa töihin kutsuminen on kirjoitusten perusteella monille työttömille tuttu tarjous.

Vanhuksia paljon hoitanut työtön paheksuu sitä, että työttömille tarjotaan myös töitä ilman palkkaa.

– Miksi työkkäri voi panna ihmisiä palkattomaan työhön nimellä työkokeilu? Jos ei mene, joutuu karenssiin ja tuet loppuvat, hoitoavustaja kirjoittaa. Hänen mielestään kyse on suorastaan kiristämisestä.

Hitsaaja pyöräilee töihin pakkasessa palkan takia

Levyseppä-hitsaajaa harmittaa, että julkisessa keskustelussa sivuutetaan palkan tärkeys. Työllään on elettävä.

– Ei yksikään siivooja, hitsaaja tai koneenkäyttäjä pyöräile joka aamu naama jäässä pakkastuiskussa töihin siksi, että se olisi hauskaa, vaan palkan takia, levyseppä sanoo.

Kokeneet työntekijät kertovat, että työnantajat voivat tarjota heille palkatonta harjoittelupaikkaa.

– En voi ottaa vastaan palkatonta harjoittelua, sillä jollakin rahallahan on elettävä, filosofian maisteri toteaa.

Suuri osa Ylen kyselyyn vastanneista henkilöistä oli korkeasti koulutettuja. Tutkijakoulutuksen saanut fyysikko olisi tyytyväinen hyvin vaatimattomaankin tienestiin.

– Palkkaa pitää saada sen verran, että kuluineen jää saman verran kuin peruspäivärahasta, fyysikko kirjoittaa.

Liian vanha tai liian nuori töihin

Jos työehdoissa on vikaa, niin vikaa tuntuu löytyvän myös työntekijöistä. Ylen kyselyyn vastanneet työttömät tuntevat usein olevansa jollain tavalla vääränlaisia työnantajien silmissä.

Kokeneet työntekijät arvelevat, että työnantajat pitävät heitä liian vanhoina tai liian kokeneina.

Yli 50-vuotiailla ei ole mahdollisuuksia, kun jokaista työpaikkaa hakee 30-200 hakijaa, tilastointiasiantuntija harmittelee.

Työttömät nuoret ihmiset taas kirjoittavat siitä, kuinka vaikeaa työelämään pääseminen voi olla. Työpaikat menevät heidän mukaansa kokeneimmille.

Vastavalmistunut kokki kirjoittaa lähettäneensä neljässä kuukaudessa yli sata hakemusta. Kokki kertoo soittaneensa turkulaiseen ravintolaan ja kysyneensä, miksi ei päässyt edes haastatteluun.

Hakemuksia olit tullut yli 200 ja kokeneet kokit olivat etusijalla, kokki kertoo.

Yhtä työtä hakee jopa satoja

Suurin osa vastanneista kuvaili työnhaun toivottomuutta. Puolet työttömistä piti syynä työttömyyteensä yksinkertaisesti pulaa työpaikoista. Kilpailijoita on liikaa.

Yhtä avointa työpaikkaa saattavat hakea jopa sadat ihmiset.

– Jos toimistosihteerin osa-aikaiseen työhön on yli kaksisataa hakemusta, niin ei voi kuin todeta, että hakijoita on liikaa, alemman korkeakoulutuksen saanut henkilö sanoo.

Diplomi-insinööri ja kääntäjä kertoo, ettei hän pääse edes haastatteluihin. Hakijoita on paljon pätkätöihinkin. Työnantajilta sentään tulee kirje, jolla he ilmoittavat valinneensa jonkun toisen hakijoista.

– Jotkut työnantajat oikein ihmettelevät kirjeissään, että miten paljon hyviä hakijoita on tarjolla, diplomi-insinööri raportoi.

Venäjä ei pääse mukaan Britanniassa sattuneen myrkkyiskun tutkintaan. Kansainvälinen kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW) äänesti Venäjän vaatimuksesta. Venäjä hävisi äänestyksen.

Venäjän vaatimusta vastaan äänesti 15 maata ja kuusi maata oli sen puolella. 17 maata pidättäytyi äänestämästä. Venäjää puolsivat Kiina, Iran, Azerbaidžan, Sudan ja Algeria.

Venäjä olisi halunnut Salisburyssa kuukausi sitten tapahtuneesta myrkkyiskusta uuden tutkinnan, jossa sen omat tutkijat olisivat olleet brittitutkijoiden rinnalla.

Britannia pitää Venäjän vaatimusta yhteistutkimuksesta harhautuksena ja kieroutuneena esityksenä.

Venäjä vaatii turvallisuusneuvostoa koolle

Britannia on syyttänyt Venäjää osallisuudesta entisen vakoojan Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä myrkyttämiseen. Britannian mukaan myrkytyksessä olisi käytetty neuvostovalmisteista Novitšok-hermomyrkkyä.

Venäjä on kiistänyt toistuvasti osallisuutensa asiaan. Venäjän mukaan Britannialla ei ole syytteittensä tueksi mitään todisteita.

Venäjä vaatii myös YK:n turvallisuusneuvostoa torstaiksi koolle Britannian syytösten takia.

Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi toivovansa vierailullaan Turkissa, että myrkytystapauksen hoidossa "terve järki voittaa".