Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 101404 articles
Browse latest View live

Toisen hiusten letittäminen on kielletty, samoin elokuvat arkisin – ankaran kurin päihdehoitola naisille tekee kovaa tulosta

$
0
0

Lounaan jälkeen hoitokoti Tuhkimossa keitetään kahvit. Mutta kukaan ei ojenna kahvikupillista toiselle. Naisten päihdehoitola Tuhkimossa talon asukkailla ei ole lupa antaa toisilleen mitään: päätetään itse, mitä nautitaan.

Samoin kiellettyä on hierominen, energiajuomat sekä rikos- ja kehonrakennusaiheiset lehdet. Ne voivat häiritä kuntoutusta.

Elisa, Salla, Armi, Taina, Jennika, Saara-Mari ja Pirjo ovat päihderiippuvaisia. He suostuvat luopumaan omasta ajastaan ja vapaudestaan toipuakseen sairaudestaan. Naiset ovat iältään parikymppisestä kuudenkympin korville ja kotoisin eri puolilta Suomea. Tässä jutussa he eivät esiinny omilla nimillään yksityisyyden suojaamiseksi.

Tuhkimossa on kova kuri. Tänne tullaan vapaaehtoisesti ja suostutaan tiukkoihin sääntöihin. Niiden avulla saavutetaan hyviä tuloksia.

Päihdehoidon päiväkirja.
Päiväkirjan pitäminen kuuluu pakollisiin rutiineihin.Tanja Perkkiö / Yle

– Perusjakson jälkeen jatkohoidossa olleista yli 80 prosenttia toipuu, sanoo toimitusjohtaja, yrityksen perustaja Raija Lindberg.

Vertailukohtaa pitää kuulemma hakea kaukaa Yhdysvalloista.

– Kuuluisa Betty Ford -klinikka yltää samaan, tiedottaa ryhmänvetäjä Hannele Nykänen.

Kaikista hoidon aloittaneista noin 40 prosenttia pääsee eroon päihteistä, Raija Lindberg kertoo.

Jatkohoitoon sitoutuneet ovat hyvin motivoituneita kuntoutujia, arvioi A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki Tuhkimon tuloksia. Hänen mukaansa eri tyyppisissä päihdehoidoissa yleensä alle puolet potilaista pääsee ensi yrittämällä tavoitteeseen.

Ammattiaan ei saa harjoittaa

Ryhmäluento alkaa tasan kello 10. Myöhästymisiä ei sallita. Opetellaan elämänrytmi, jossa tasan on tasan eikä sinnepäin. Teologi Hannele Nykänen vetää ryhmää.

– Entinen juoppo, hän tokaisee.

Tuhkimon myllyhoidollisessa menetelmässä on tärkeää, että hoitohenkilökunnalla on omia toipumiskokemuksia. Nykänen valaa naisiin itsetuntoa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Hän kertoo, mitä elämässä voi saavuttaa, kun päihde ei hallitse.

Toipumisohjelman 12 askelta taululla.
12 askelta toipumiseen ryhmähuoneen taulussa.Tanja Perkkiö / Yle

Tuhkimossa uskotaan, että tiukat säännöt ovat tie vapauteen. Toisten hiusten laittaminen on kielletty, samoin tatuointien ja lävistysten ottaminen. Tuhkimossa ei pelata pelejä tai katsella elokuvia arki-iltaisin. Kirjoja saa lainata kaksi kerrallaan.

Viikonloppuisin saa käydä kaupassa, katsella elokuvia ja pelata lautapelejä. Näin tehdään ero arkielämän ja vapaa-ajan välille. Kieltolista on pitkä, mutta kaikelle saa perustelun. Keskittyminen ja pyrkimys päihteettömään elämään ei saa häiriintyä.

Pirjolla on hoitojaksolla mukanaan koira. Ippe on kaikkien lemmikki. Talossa on myös vakivirassa henkilökunnan koira Ellu.

– Eläinten seura on hyvästä, mutta niissäkin on se riski, että aletaan hoitaa eläintä ja itsensä hoitaminen unohtuu, Raija Lindberg sanoo.

Omaa ammattiaan ei saa harjoittaa hoidon aikana. Kenelläkään ei ole Tuhkimosta vapaata yhteydenottomahdollisuutta ulkomaailmaan. Puhelinta saa käyttää tunnin kerrallaan 1–3 kertaa viikossa riippuen siitä, miten pitkällä hoito on. Puhelimella saa soittaa ja hoitaa pankkiasioita, se riittää. Sosiaalisen median käyttö ei ole sallittu.

– Kun ensimmäisen kerran oli puhelinaika, ei ollut ketään jolle olisin halunnut soittaa, Saara-Mari sanoo.

Tämäkin menee ohi -taulu
AA-tunnus huoneentaulussa.Tanja Perkkiö / Yle

Sääntöjen rikkomisesta seuraa sanktioita. Niitä ovat esimerkiksi lisäkeittiövuorot tai puhelinaikojen menetys.

Melkein joka viikko joku tulee Tuhkimoon matkalaukun kanssa. Ja poistuu parin tunnin jälkeen. Täällä joutuisi suostumaan sääntöihin ja luopumaan monesta elämän vapaudesta.

– Päihderiippuvainen ei ole vapaa, Raija Lindberg lausuu.

Voiko vielä olla juopotteluporukoissa?

Kun Hoitokoti Tuhkimo aloitti vuonna 2002, naisten ongelma oli alkoholi. Nykyään melkein jokaisella hoidettavalla on myös laittomien huumeiden ja laillisten lääkkeiden väärinkäyttöä.

Naisten käyttämän alkoholin määrä on kuusinkertaistunut 50 vuoden aikana ja joka neljäs päihdehoidon asiakas on nainen. Osuus on kasvanut jatkuvasti. Raittiit naiset alkavat olla historiaa, kertoo jo vuosien takainen tutkimus.

Saara-Mari kertoo, että käytti subutexia kaksi vuotta neljän seinän sisällä miesystävänsä kanssa kotonaan. Narkomaaniystäviä ei ollut, joten heitä ei tarvinnut hylätä, kun Saara-Mari päätti raitistua.

– Miehestä erosin. Olen sujut sen kanssa, etten voi juopotella niinkuin ystäväni, jotka ovat kohtuukäyttäjiä.

Tuhkimolaiset ulkoilemassa.
Tuhkimolaiset pakollisella päiväkävelyllä.Tanja Perkkiö / Yle

Tuhkimon lukujärjestyksen mukaan kaikki talon asukkaat käyvät useita kertoja viikossa talon ulkopuolella lähipaikkakuntien NA- ja AA-ryhmien kokoontumisissa. NA tarkoittaa anonyymejä narkomaaneja, AA anonyymejä alkoholisteja. Vertaistuki etsitään myös omalta kotipaikkakunnalta.

– Se on ehdottoman tärkeää! Ilman ryhmän tukea ei pärjäisi mitenkään, Saara-Mari sanoo.

Pitääkö olla lääkkeetön, jos on päihteetön?

Jennikan ripset ovat ojennuksessa ja hiukset kiiltävät. Pirjo on verkkareissa ja sanoo, että jaksoi tänään nousta sängystä, toisin kuin eilen. Sallan silmät tuikkivat virkeinä otsatukan alta. Toisten olemuksesta näkee pitkän päihdehistorian, mutta läheskään kaikilla se ei näy päälle päin.

Elisa odottaa lasta. Laskettu aika on lokakuussa. Elisa tuli hoitoon maaliskuussa ja jatkaa täältä vauvan kanssa ensikotiin.

Tuhkimoon tullaan katkaisuhoidon jälkeen selvinpäin. Hoitoon kirjautuessa tehdään testit, jatkossa seurantaa on pistokokein. Asukkaille ei anneta kuin oman lääkärin määräämät lääkkeet.

Alkoholismia ja huumeriippuvuutta hoidetaan Suomessa myös lääkkeillä ja korvaushoidolla. Opioidiriippuvaisten korvaushoidosta vierottaudutaan harvoin, kertovat seurantatutkimukset. Päihteidenkäyttö vähenee, mutta ei lopu.

Päihdehoidon eri hoitomuodot ja niiden vaikuttavuus jakavat alan ammattilaisten mielipiteitä. A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki toivoo, että vastakkainasettelu eri hoitomuotojen välillä loppuisi: mikä sopii yhdelle, ei välttämättä paranna toista. Simojoen mukaan lääkkeetön ja lääkkeellinen hoito voivat myös vuorotella saman potilaan kuntoutuksessa.

Raija Lindberg
Perustaja Raija Lindberg oli Itä-Suomen paras pomo vuonna 2016 eläkevakuutusyhtiön Eteran kisassa.Tanja Perkkiö / Yle

Lääkkeettömän myllyhoidon kannattajat ovat usein itse toipuneita päihderiippuvaisia.

– Korvaushoitoa ei meillä ole, eikä tule, puuskahtaa Raija Lindberg. Hän ei usko riippuvuuden korvaamiseen toisella aineella.

Lindbergin kaulassa on hopeinen korkokenkä, riipus, jonka Tuhkimossa hoidettu saa oltuaan vuoden raittiina. Raija Lindbergillä raittiutta on takanaan 23 vuotta.

Seksi ja rakkaus selvinpäin

Tuhkimossa hoidetaan vain naisia ja myös työntekijät ovat naisia. Asiakkaista moni on kokenut seksuaalista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. On asioita, joista naiset pystyvät puhumaan vain toisille naisille. Pirjo sanoo, että toipumisesta ei tulisi mitään, jos Tuhkimossa olisi miehiä.

– Tulisi testosteronia, vallankäyttöä ja hormonimyrskyjä.

Tuhkimon säännöissä sanotaan, että asiakassuhde loppuu, jos aloittaa uuden seksisuhteen hoitojakson aikana.

– Kun ihminen rakastuu, päähän ei mahdu muuta. Silloin on mahdoton toipua päihderiippuvuudesta, selittää Tuhkimon toinen yrittäjä Anne-Mari Myller.

Päihderiippuvaisen naisen seksuaalisuus ja keho muuttuvat. Alkoholinkäyttö lisää testosteronia ja muuttaa vartaloa maskuliinisemmaksi, karvankasvu lisääntyy. Nuorilla naisilla muutos ei vielä näy, mutta kuukautiset ovat jääneet pois useimmilla päihteidenkäytön aikana. Täällä ne alkavat yleensä muutaman viikon jälkeen.

Ihmissuhteet pitää kyetä rakentamaan toipumisen jälkeen raittiilta pohjalta. Joiltakin naisilta puuttuvat kokemukset seksistä selvinpäin.

Etsi itseäsi -taulu.
Tuhkimossa keskitytään löytämään elämään merkitystä päihteiden tilalle.Tanja Perkkiö / Yle

Tuhkimossa uskotaan, että naisten päihdehoidossa tarvitaan sukupuoleen liittyvää erityisosaamista. Puhutaan naiserityisestä päihdetyöstä. Tuhkimo on kuitenkin ainoa paikka Suomessa, jossa naisille eriytettyä päihdehoitoa on tarjolla tässä mittakaavassa.

Tuhkimon seinällä on juliste, jossa lukee, että ”nainen ei voi juoda kuin mies.” Se on lääketieteellisesti totta, sillä naisen fysiikka ei kestä samoja määriä alkoholia kuin miehen.

– Miehet saavat tulla tänne vierailuille ja tutustumaan sovittaessa, korjaa Raija Lindberg väärän tiedon miesten totaalisesta porttikiellosta.

Raija Lindberg pitää yhteyttä moneen yli 800:sta vuosien varrella Tuhkimossa toipuneista naisista. Kymmenet heistä tulevat joka kesä Tohmajärvelle vuosijuhlaan iloitsemaan raittiudestaan. Lindberg miettii hyvistä hoitotuloksista huolimatta jokaista, joka ei toivu.

– Annamme täällä työvälineet ja keinot toipua, silti jotkut eivät pääse päihteistä. Se on surullista. Joskus on aivoille ja keholle liian myöhäistä.

Kun sammuu omissa häissään, jää yksin

Taina sammui omissa häissään keväällä. Mies laittoi avioeron vireille ja sanoi hakevansa lähestymiskieltoa, jos Taina yrittää ottaa yhteyttä hoidossa ollessaan. Taina kertoo, että lapsi on itkenyt äidin perään. Hän haluaa toipua, koska haluaa perheensä ja miehensä takaisin.

Naisille tyypillistä on, että he juovat yksin, kertovat tutkimukset. Ystävät hylkäävät, kun huomaavat riippuvuuden. Hoitoon ei hakeuduta, koska lasten menettämistä pelätään.

Tuhkimon huoneentaulu.
Tuhkimossa puhutaan uskomisesta ja uskonnosta. Uskominen on vapaaehtoista.Tanja Perkkiö / Yle

Taina on tänään Lumikki-vuorossa, eli hän kirjaa myöhästymiset, sääntörikkeet ja hoitaa tiedonkulkua. Mutta se ei mene ihan nappiin, sillä hän joutuu henkilökunnan puhutteluun.

– On tyypillistä, että naiset alkavat täällä puuttua toistensa asioihin. On helpompi hoitaa toisia kuin itseään, kertoo Raija Lindberg.

Naiset puhuvat ryhmän tuesta. Täällä ollaan ryhmä, mutta sillä on rajat. Toisen huoneen kynnyksen yli ei saa astua, vaikka pyydettäisiin.

– Osa haluaisi kyläillä ja ujoimmat eivät saa sanottua, ettei saa tulla, selittää toinen yrittäjä Anne-Mari Myller.

Mitä naiset ajattelevat tulevaisuudestaan?

Salla palaa tällä viikolla kotiin kahden kuukauden raittiuden jälkeen. Hän on juonut yksin ja asuu yksin.

– Tulen vielä intervallijaksolle Tuhkimoon. Välit siskoon ja siskon lapsiin ovat palautuneet, se on iloinen asia. En jännitä arkeen ja kotiin palaamista, kaikki menee hyvin.

Pirjolla valinnan paikka tuli eteen, kun hän ei kyennyt olemaan kohtuukäyttäjä.

– Työnantajani sanoi, ettei ole vaihtoehtoja. Tulin tänne sen vuoksi, nyt minulla on oma halu raitistua. On työpaikka ja elämä, johon palata. Vielä on kohtuullisesti terveyttäkin.

Naiset kertovat haaveistaan. Niihin kuuluu viisi–kuusikymppisillä mukava mies, tasapainoinen parisuhde, unelma yhteisestä vanhenemisesta, puutarha, eläimiä. Nuorempien naisten haaveet ovat repaleisempia. Kunhan saisi elämänsä takaisin.

Taina pohtii omaa toipumistaan.

– Olen ollut kuivilla, mutta en raittiina. Kun katson täällä valtavia lintuparvia, niin huomaan, että nekin lentävät yhdessä. Minäkään en voi lentää yksin.


"Jengi vetää laput silmillä pitkin Mannerheimintietä"– Teemu kyllästyi, myi kaiken ja päätyi Maltalle, jonka nettikasinot himoitsevat suomalaista työvoimaa

$
0
0

SLIEMA, MALTA Teemu Maarela istuu ilmapatjalla tyhjässä asunnossa Helsingissä. Päässä pyörii yksi ajatus: onko tässä mitään järkeä.

Kaikki huonekalut on myyty.

Kolme laatikollista tärkeimpiä tavaroita, "Iittalan astioita, valokuvia ja jotain muuta", on viety perhetutun ullakolle. Jäljelle jääneet vaatteet on sullottu nurkassa odottavaan rinkkaan.

Maarela aikoo toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa ja muuttaa ulkomaille.

– Tavarat piti myydä varmaan siksi, ettei lähtöä ainakaan voisi perua, 27-vuotias Maarela sanoo Maltan nettikasinopääkaupungin Slieman rantakahvilassa.

Tohisevaa rantakatua varjostavat tornitalot, mutta suurkaupunkimaisuus on pelkkä illuusio. Koko koillisrannikon kaupunkikeskittymässä on vain muutama kymmenentuhatta vakituista asukasta.

Rantakadulla haisee kala eikä raha.

Kunnes jostain ilmestyy letka kiillotettuja Ferrareita, jotka kiihdyttävät ja jarruttavat jonossa niin, että korvat soivat ja kumi käryää.

– Tällaista tämä on joka sunnuntai, sanoo Maarela.

Teemu Maarela
Teemu Maarelan kotoa on lyhyt matka Välimeren rantaan.Jari Kovalainen / Yle

Maarelan viimeisestä yöstä Helsingissä on nyt runsas vuosi. Tie vei ensin Espanjaan, mutta sieltä ei löytynytkään töitä. Ensimmäisellä viikolla ainoastaan ylpeys esti Maarelaa soittamasta hätäpuhelua äidille.

Sitten hän sai vinkin, että keskellä Välimerta pikkuruisella Maltan saarella toimivat nettirahapelifirmat ovat kiinnostuneita suomalaisesta työvoimasta.

Maarela kirjoitti eräänä torstai-iltana itsestään ja osaamisestaan esittelyn Maltalla asuvien suomalaisten Facebook-ryhmään.

Vuorokautta myöhemmin hän avasi netin uudestaan.

– Siellä odotti 50 viestiä, yhteydenottopyyntöjä ja kehotuksia lähettää hakemus tähän tai tuohon firmaan. Kävin ne läpi ja lähetin ehkä seitsemän viestiä eri paikkoihin.

Runsaan viikon kuluttua esittelytekstin kirjoittamisesta Maarelalla oli työpaikka ja asunto. Kun hän saapui Vallettan lentokentälle, vastassa oli uuden työnantajan lähettämä taksi.

Verkkouhkapelit ovat Maltalla iso bisnes. Niin iso, että EU-komission tuoreen raportin mukaan pelifirmat muodostavat yli 12 prosenttia saarivaltion bruttokansantuotteesta.

Pelien arvioidaan työllistävän Maltalla noin 6 000 ihmistä. Heistä suomalaisia on arviolta 700–900.

Kun Yle talvella kokosi tietoja ulkosuomalaisten asuinpaikoista, juuri Maltan pelikeskittymä Sliema oli se kaupunki, jonne vastaajat olivat muuttaneet työn perässä suhteessa eniten.

Malta myöntää yksityisille uhkapeliyrityksille lisenssejä eli toimilupia, toisin kuin lähes kaikki muut EU-maat.

Maltalta käsin nettiuhkapelejä voi tarjota myös Suomeen. Se kannattaa, sillä suomalaiset ovat varsin innokkaita uhkapelaajia. Pelejä pelataan arviolta runsaalla kahdella miljardilla eurolla vuosittain, lähes yhtä paljon kuin asukasluvultaan selvästi suuremmassa Ruotsissa.

Jo ainakin 40 prosenttia kaikesta suomalaisesta peliliikenteessä tapahtuu verkossa. Ihminen voi valita useammasta pelistä netin ääressä kuin lähikauppansa tuulikaapissa.

Veikkauksen arvion mukaan maltalaiset pelifirmat saavat suomalaisten pelipotista noin 10 prosenttia eli 200 miljoona euroa vuosittain. Ylen MOT-ohjelman tuoreen selvityksen mukaan summa on todennäköisesti vielä paljon tätä suurempi.

Ja koska pelaajissa on paljon suomalaisia, maltalaiset pelifirmat tarvitsevat suomalaisia työntekijöitä.

Palmuja ja ranta iltavalaistuksessa
Nettikasinoissa tehdään usein yövuoroja.Jari Kovalainen / Yle

Kun pelin ohjeet eivät avaudu, pelitili on jumissa tai kun viimeiset rahat ovat menneet, suomalainen pelaaja ottaa yhteyttä nettikasinon asiakaspalveluun.

Silloin puhelimeen tai chat-viestiin vastaa usein 20–25-vuotias suomalaisnuori jonkin Slieman tornitalon toimistossa. Heistä monet tekevät kolmivuorotyötä.

Yöt ovat nettipelaajien.

Vuorotyötä teki myös Teemu Maarela ensimmäisessä Maltan työpaikassaan pelifirman asiakaspalvelijana. Hänestä oli lopulta sama, vastasiko hän puheluun Elloksella vai nettikasinossa. Pääasia oli, että asiakas sai vastauksen ongelmaansa.

– Kyllä siinä kuuli hurjiakin tarinoita. Joku on pelannut talonsa ja avioliittonsa ja velkaa on vaikka satatuhatta päälle, Maarela muistelee.

Kun pelaaja on kohdannut jättitappion, hän voi olla epätoivoinen. Hän voi myös kuvitella voittavansa kaiken takaisin "vielä yhdellä pelillä". Silloin ajatukset pitää yrittää johdattaa pois pelaamisesta.

"Joku on pelannut talonsa ja avioliittonsa ja velkaa on vaikka satatuhatta päälle." Teemu Maarela

Maltalla toimivat peliviranomaiset ja nettikasinot painottavat, että kaikki asiakaspalvelijat saavat koulutuksen ja toimintaohjeet peliongelmaisten kohtaamista varten.

Jos pelaaja vihjaa pelaamiseen liittyvästä ongelmasta, pelitili on ohjeiden mukaan suljettava heti eikä sitä saa enää avata uudestaan. Soittajalle on tarjottava tietoa paikoista, joista peliongelmainen voi saada apua.

Maarelan mukaan ohjeiden noudattamista valvottiin hänen työpaikassaan tarkasti.

Asiakaspalvelijan tehtäväksi tosin jäi itse tilanteessa päättää, mikä sana viittasi peliongelmaan ja mikä ei.

Maarela ei ole itse koskaan pelannut nettikasinopelejä, ei ennen Maltalle tuloaan eikä sen jälkeen. Pelialaan liittyviä moraalisia kysymyksiä hän sanoo miettivänsä aika ajoin. Hän kuitenkin pitää pelaamista ennen kaikkea viihteenä.

– Ajattelen niin, että myymme elämyksiä rahaa vastaan. Ihmisen on pidettävä aivot mukana.

Nuoria etualalla, taustalla Vallettan kaupungin siluetti
Sliemasta on vain muutaman minuutin lauttamatka Maltan pääkaupunkiin Vallettaan.Jari Kovalainen / Yle

Nuorille asiakaspalvelijoille paras apu hankalien työtilanteiden jälkeen on usein vertaistuki. Sen kertoo huomanneensa 21-vuotias Viivi Rinkinen.

– Toisinaan käymme työkavereiden tai samalla alalla olevien suomalaisten kanssa läpi peliongelmiin liittyviä tapauksia, kertoo Rinkinen, 21, lounastauolla ulkoilmakahvilassa.

Nettipeliyhtiöiden vaitiolosäännöt ovat tarkkoja, ja ne ovat työntekijöillä selkäytimessä. Pelaajien asioista ei puhuta yksityiskohtaisesti edes työkaverille, saati toimittajalle.

Viivi Rinkinen
Viivi Rinkinen lounastauolla työpaikan lähikahvilassa Sliemassa.Jari Kovalainen / Yle

Rinkisen puheessa kuuluu vivahdus Itä-Suomea. Hän on lähtöisin pienestä Enonkosken kunnasta Joensuun läheltä. Sieltä hän on halunnut maailmalle niin kauan kuin muistaa.

Vajaa vuosi sitten au pairin elämä Espanjassa alkoi kuitenkin kyllästyttää. Rinkinen lähti Maltalle lomalle tapaamaan pelifirmassa työskentelevää ystäväänsä.

Sen jälkeen hän palasi Espanjaan ainoastaan irtisanoutumaan ja hakemaan tavaransa.

Moni suomalaisnuori tulee Maltalle nimenomaan ystävän kautta. Pelifirmat rekrytoivat mielellään ihmisiä, joita joku toinen suosittelee.

Aiempi kokemus on iso etu, mutta ei välttämätöntä. Matkailualaa lukion ohella opiskellut Rinkinen ei tiennyt nettipelialasta mitään ennen Maltalle tuloa.

– En ollut koskaan pelannut edes rulettia! Mutta olen sellainen hetkessä eläjä, että päätös oli silti helppo.

Monelle Maltalla asuvalle nuorelle työhön ei liity suuria kunnianhimoja. Se halutaan tehdä hyvin, mutta vielä tärkeämpää on saada asua ulkomailla.

Ansioluetteloon kertyy kansainvälistä kokemusta, ja työsuhde-etuna ovat aurinkoinen työmatka sekä pulahduslämpöinen Välimeri.

Lisäksi monet pelifirmat järjestävät silloin tällöin työntekijöilleen juhlia tai retkipäiviä. Teemu Maarelan työpaikalla baari on perjantai-iltapäivisin auki firman piikkiin.

Viivi Rinkinen menee tänä iltana ystäväporukalla vaihteeksi pääkaupunkiin Vallettaan syömään. Eilen pelattiin lentopalloa. Ja välillä tietenkin vain istutaan kavereiden kanssa juomassa edullista viiniä.

Asiakaspalvelijan lähtöpalkka on pelifirmoissa noin 1 600 euroa kuussa. Summa ei kuulosta suurelta, mutta on reilusti enemmän kuin keskipalkka Maltalla yleensä. Siksi suomalaisia ei juuri työskentele muualla kuin pelialalla.

"Jos haluaisin Suomessa pitää yllä samanlaista elintasoa kuin täällä, minun pitäisi tienata siellä reilusti yli 3 000 euroa bruttona." Teemu Maarela

Lähtöpalkan päälle voi kertyä bonuksia ja erilaisia lisiä. Kuukausituloilla elää kohtuullisen mukavasti, jos suostuu asumaan kimppakämpässä.

Slieman rantakaistaleella ja sen lähialueella sijaitsevan pelifirmakeskittymän vuokrat nimittäin kohoavat jatkuvasti. Pelifirmojen työntekijät asuvat mieluiten kävelyetäisyydellä työpaikasta, sillä saaren julkinen liikenne on kehnoa. Aamuruuhkat ovat niin hurjia, että on pakko ihmetellä, miksi pinta-alaltaan Naantalin kokoisella saarella ylipäätään on niin paljon autoja.

Viivi Rinkinen asuu yhdessä norjalaisen poikaystävänsä kanssa. Teemu Maarela jakaa 170 neliön kokoisen asunnon kolmen kämppiksen kanssa, joista kaksi on suomalaisia.

– Ruoka ja juoma ovat täällä halvempia kuin Suomessa. Jos haluaisin Suomessa pitää yllä samanlaista elintasoa kuin täällä, minun pitäisi tienata siellä reilusti yli 3 000 euroa bruttona, hän sanoo.

Maarelalla on nuoriso-ohjaajan ja ravintola-alan tutkinnot. Molemmilla aloilla palkkataso on Suomessa alhainen.

Mies puvussa kadun varressa
Jari Kovalainen / Yle
kissa kävelytiellä
Kävelijöille on Maltan kaupungeissa vähän tilaa.Jari Kovalainen / Yle

Isoimmat maltalaiset nettikasinot työllistävät jopa tuhat ihmistä. Ne pitävät matalaa profiilia, ja moni suomalainen kieltäytyy haastattelusta työpaikkansa sääntöihin vedoten.

Kyse on asiakkaiden yksityisyyden varjelusta ja pörssiyhtiöiden liikesalaisuuksien suojelusta mutta myös siitä, että osa Euroopan maista, kuten Suomi, suhtautuu maltalaiseen pelibisnekseen karsaasti.

Maltan lakien mukaan rahapelifirmojen toiminta on täysin laillista. Suomalaisviranomaisten näkökulmasta taas suomenkielisten pelisivujen pyörittäminen Maltalta käsin on kiellettyä. Veikkauksella on yksinoikeus suomalaisille suunnattujen rahapelien järjestämiseen.

Käytännössä kieltoa ei juuri valvota. Yksi syy tähän on palveluntarjoajien määrissä: suomenkielisiä pelisivustoja on ulkomaisilla palvelimilla toista sataa, ja uusia syntyy jatkuvasti.

Poliisihallituksen mukaan isoin ongelma on kuitenkin nettirahapelien aggressiivinen markkinointi.

Suomen laki kieltää rahapelien markkinoinnin muilta kuin Veikkaukselta. Kymmenkunta Maltalla toimivaa nettipelifirmaa mainostaa silti Suomessa pelejään erittäin näkyvästi, kertoo ylitarkastaja Merja Tapalinen Poliisihallituksen arpajaishallinnosta.

Jotkut Maltalla toimivat pelifirmat esimerkiksi osallistuvat suomalaisille kesäfestivaaleille ja ostavat näkyvyyttä sosiaalisesta mediasta. Poliisihallitus keskittyy erityisesti näiden yritysten toiminnan selvittämiseen.

– Jotta koko alan toimintaan voitaisiin puuttua, se edellyttäisi viranomaisyhteistyötä maltalaisten kanssa. Toistaiseksi ei ole ollut suuria onnistumisia, Tapalinen sanoo.

Nainen istuu penkillä rannassa, takana kaupunkisiluetti, jossa nostokurkia
Suomalaiset nuoret viettävät Maltalla tyypillisesti vuoden tai pari.Jari Kovalainen / Yle

Malta alkoi houkutella uhkapelifirmoja heti sen jälkeen, kun maa liittyi EU:hun vuonna 2004.

Voimakkaana taustavaikuttajana toimi Britannia, jolla on pitkä historia erityisesti vedonlyönnissä. Britanniassa toimivat rahapelijätit ovat myös olleet äänekkäitä vapaan uhkapelaamisen puolestapuhujia.

Ne huomasivat, että Maltan lainsäädäntö voisi tarjota puitteet uhkapelialan kehittämiselle. Yhteistyössä Maltan viranomaisten kanssa alettiin rakentaa strategiaa, joka houkuttelisi pelifirmoja.

Sitä varten ryhdyttiin muun muassa parantamaan maan heikkoja internetyhteyksiä.

Nyt Maltan peliviranomaisen verkkolehden etusivun otsikko kuuluu: "Malta: nettipelaamisen pääkaupunki".

Uhkapelit ovat käytännössä Maltan kalliosaaren ainoa vientituote.

Mutkaton suhde uhkapeleihin on ainakin osaksi pelkkää PR:ää. Maltalla toimiva nettipelifirma saa esimerkiksi verohelpotuksia vain, jos se ei tarjoa palvelujaan maltalaisille.

Suomalaisten kokemusten mukaan Maltan perinteiset kasinot ottavat mielellään asiakkaikseen nuoria turisteja mutta eivät maltalaisnuoria.

Uhkapelit ovat käytännössä Maltan kalliosaaren ainoa vientituote. Arvostelijoiden mielestä Malta kerää peliteollisuudessa liikkuvaa löysää rahaa samalla kun jättää uhkapeleihin liittyvät ongelmat muiden ratkottaviksi.

Täysin maltalaisetkaan eivät ole lieveilmiöiltä säästyneet. Peliala on osasyyllinen jatkuvasti kohoaviin vuokriin. Samalla ala on synnyttänyt saarelle uutta erittäin rikasta eliittiä. Jotkut ravintolat ja virkistyspaikat ovat jo tavallisen maltalaisen maksukyvyn ulottumattomissa.

Kasinonjohtaja Robert Reinikainen uima-altaan edessä.
Jari Kovalainen / Yle
Robert Reinikainen
Kasinonjohtaja Robert Reinikaisen nettikasino toimii hotellin kattokerroksessa, joten uima-altaalle on lyhyt matka.Jari Kovalainen / Yle

Kasinonomistaja Robert Reinikaisen työpöydällä on nuuskapurkki.Se ei hänen mukaansa liity nettipelibisnekseen.

– Ehkä Maltalla liikkuu paljon nuuskaa, koska täällä on niin paljon ruotsalaisia.

Suuri osa Maltalla toimivista pelifirmoista todella on ruotsalaisomisteisia osakeyhtiöitä. Se luultavasti selittää sen, että Slieman kaduilla joka toinen vastaantulija tuntuu puhuvan ruotsia.

36-vuotias Robert Reinikainen perusti Luckydino-kasinon yhdessä liikekumppaniensa kanssa runsaat neljä vuotta sitten.

Luckydino tarjoaa noin 600 erilaista nettipeliä. Monet ovat uhkapelimaailmasta tuttuja klassikoita: rulettia, blackjackia ja erilaisia kolikkopokereita. Pelejä ei tehdä itse, vaan ne ostetaan pelivalmistajilta.

– Ne ovat tavallaan samanlaisia kuin huoltoasemien hedelmäpelit, mutta ne vain toimivat netissä. Niissäkin kilpailu on lisääntynyt niin paljon, että pelit ovat monimutkaistuneet. Se ei enää riitä, että laitetaan kolme banaania yhdelle linjalle ja siihen pitää osua, Reinikainen sanoo.

Hotellin kattohuoneistossa sijaitsevassa toimistossa kuuluu tänään suomen lisäksi ainakin venäjää ja saksaa. Toimistossa on kuuma, mutta huoneiden ikkunoista pilkottaa meri.

Nettikasino työllistää 32 ihmistä, joista kymmenen on suomalaisia. Tilastojen mukaan heistä korkeintaan yksi saattaa asettua Maltalle pysyvämmin.

Yleensä pelifirman palveluksessa vietetään vuosi tai pari. Jotkut lopettavat asiakaspalvelutyön parissa viikossa.

Saarta leimaa väliaikaisuuden ilmapiiri. Se johtuu paljolti siitä, että kukaan ei tiedä, kuinka kauan Maltan nettirahapelibisnes voi jatkua.

EU:ssa rahapelit ovat kiistakysymys, josta ei ole päästy yksimielisyyteen, ja unionin alueella on monta erilaista pelilainsäädäntöä. Esimerkiksi Ruotsi suunnittelee pelimarkkinoidensa avaamista ensi vuonna.

Suomessa hallitus puolestaan miettii parhaillaan keinoja, joiden avulla suomalaisten pääsyä ulkomaisille pelisivustoille voitaisiin tulevaisuudessa estää. Myös EU valmistelee selvitystä eri maiden mahdollisuuksista torjua laitonta rahapelaamista.

Jos EU muuttaa lainsäädäntöään tai pakottaa Maltan siihen, nettikasinojen on pakattava läppärinsä. Monissa pelifirmoissa on jo tehty varasuunnitelma sitä varten.

– Viro, Karibian saaret ja Gibraltar, Robert Reinikainen summaa vaihtoehtoja.

Johonkin niistä hänkin siirtää nettikasinonsa sitten kun se on välttämätöntä. Silloin myös työntekijät joutuvat tekemään isoja päätöksiä.

Jos nettikasinot lähtevät Maltalta, lähtevät myös saaren suomalaiset, Reinikainen uskoo.

– Ja sitten lähtevät kyllä kaikki muutkin ulkomaalaiset. Jos töitä tarjoavat peliyritykset lähtisivät, kuka jäisi tänne tekemään mitään muuta?

Teemu Maarela kävelee
Teemu Maarela kotimatkalla suomalaisen työkaverinsa kanssa työpäivän jälkeen.Jari Kovalainen / Yle

Teemu Maarela on väsynyt. Hän on katsonut yön NHL-pelejä kämppistensä kanssa ja tehnyt sen päälle työpäivän.

Työnantaja tukee harrastusta, sillä jääkiekkotietämyksestä on toisinaan työssä apua. Nykyään Maarela kirjoittaa peleihin ja vedonlyöntiin liittyviä sisältöjä kuten ohjeita ja taustajuttuja.

Jos Suomi olisi voittanut jääkiekon maailmanmestaruuden toukokuussa, Maarela olisi saanut vapaapäivän.

"Suomessa jengi vetää laput silmillä pitkin Mannerheimintietä." Teemu Maarela

Mutta ilman ylimääräisiä vapaitakin on helppo rauhoittua. Maltalla kalenterimerkinnät eivät hallitse arkea.

– Suomessa jengi vetää laput silmillä pitkin Mannerheimintietä ja juoksee jokaiseen metroon, Maarela vertaa.

Maltalle tultuaan hän on omien sanojensa mukaan viettänyt paljon aikaa istumalla rantakivellä ja tuijottamalla merta. Toki hän Suomessakin saattoi pyöräillessään ajatella maiseman kauneutta.

– Mutta ei tullut mieleenkään pysähtyä ja istua alas.

"One way road on a wrong way track", lukee Maarelan tatuoinnissa. Silti Malta tuntuu juuri nyt oikealta paikalta.Jari Kovalainen / Yle

Teemu Maarelaa elämässä Maltalla viehättää vapaus. Kun omaisuus kulkee rinkassa, on vartissa valmis vaikka muuttamaan muualle.

Hänen tärkein tulevaisuuden suunnitelmansa on maailman näkeminen Argentiinasta Vietnamiin. Eniten kauhistuttaa ajatus Suomeen jämähtämisestä ja asuntolainasta.

– Paljon mieluummin opettelen 33-vuotiaana surffaamaan Australiassa kuin palaan Suomeen rakentamaan uraputkea.

Viivi Rinkinen sanoo elävänsä mieluiten päivän kerrallaan. Tärkeintä on asua ulkomailla, mutta muita tulevaisuuden suunnitelmia hänellä ei ole. Ehkä joskus voisi palata Espanjaan, mutta ei Suomeen.

– Itse olen positiivinen luonne, mutta tuntuu, että Suomessa käydessä masentuneisuus alkaa tarttua. Enkä halua sitä.

Juttua varten on haastateltu myös Veikkauksen tutkimuspäällikköä Valtteri Merikalliota. Lähteenä käytetty lisäksi väitöskirjaa The Political Economy of Online Gambling in the European Union.

Lue myös:

Varastomiehen kuukauden pelikassa kymppitonneja, tulot 2000 – MOT:n selvitys paljastaa, miten suomalaisten pelirahat päätyvät ulkomaille

Katso Suomi-imperiumista, missä maailmalle lähteneet suomalaiset työskentelevät, rakastavat ja downsiftaavat

Katso myös:

MOT-dokumentti: Peliriippuvuudella rahastajat

Lontoossa näyttävä sotilasparaati kuningattaren syntymäpäivän kunniaksi

$
0
0

Britanniassa oli lauantaina näyttävä kuningatar Elisabethin syntymäpäiväparaati. Vuosittainen syntymäpäiväparaati pidetään kesäkuussa vanhan perinteen mukaisesti.

Englannin monarkin syntymäpäivää on juhlittu 1700-luvulta alkaen kesäkuussa hallitsijan oikean merkkipäivän ajankohdasta riippumatta. Juhlallisuudet pidetään kesällä paremman juhlasään toivossa.

Nykyisen hallitsijan Elisabeth II syntymäpäivä on 21. päivä huhtikuuta. Tänä vuonna hän täytti 92 vuotta.

Britannian kruununprinssi Charles, prinssi William, prinssi Andrew ja prinsessa Anne ratsastavat kuningatar Elisabethin syntymäpäivän juhlallisuuksissa.
Britannian kruununprinssi Charles, prinssi William, prinssi Andrew ja prinsessa Anne ratsastavat kuningatar Elisabethin syntymäpäivän juhlallisuuksissa.Sgt Randall RLC / EPA

Perinteiseen paraatiin osallistui karhunnahkalakkisia sotilaita, sotilassoittokunta ja hevosia. Juhlallisuuksiin kuului myös ilmavoimien lentokoneiden ylilento.

Britannian kuningatar Elisabeth II ja koko kuninkaallinen perhe seuraavat ylilentoa Buckinghamin palatsin parvekkeelta.
Britannian kuningatar Elisabeth II ja koko kuninkaallinen perhe seuraavat ylilentoa Buckinghamin palatsin parvekkeelta.Stringer / EPA

Kuninkaallinen perhe seurasi juhlallisuuksia vanhojen perinteiden mukaisesti. Seremonioihin kuuluvat muun muassa kuninkaallisten ajelu avovaunuissa ja ylilennon seuraaminen Buckinghamin palatsin parvekkeelta.

Prinssi Harry, Sussexin herttua ja Sussexin herttuatar Meghan avovaunuissa.
Prinssi Harry, Sussexin herttua ja Sussexin herttuatar Meghan avovaunuissa.Stringer / EPA

Kuninkaallisen perheen uusin jäsen Sussexin herttuatar Meghan osallistui näyttäviin juhlallisuuksiin nyt ensimmäisen kerran yhdessä puolisonsa Sussexin herttuan, prinssi Harryn kanssa. Pariskunta vihittiin 19. toukokuuta.

Game of Thronesin esihistoriasta suunnitteilla uusi sarja – HBO tilasi pilottijakson

$
0
0

Amerikkalainen tv-yhtiö HBO on tilannut pilottijakson Game of Thrones -fantasiadraaman maailmaan sijoittuvasta uudesta sarjasta.

Oheissarjan tapahtumat sijoittuvat tuhansia vuosia ennen Game of Thronesin juonikuvioita, HBO kertoi tiedotteessaan uutistoimistojen mukaan.

Vielä nimettömän sarjan on luonut brittiläinen käsikirjoittaja Jane Goldman yhteistyössä kirjailija George R.R. Martinin kanssa. Game of Thrones perustuu Martinin Tulen ja jään laulu -kirjasarjaan.

HBO ei ilmoittanut uuden sarjan tuotantoaikataulua, mutta uutistoimisto Reutersin mukaan oheissarja tulisi julki aikaisintaan vuosi Game of Thronesin viimeisen, kahdeksannen tuotantokauden jälkeen. Se on määrä esittää vuonna 2019.

Reutersin mukaan kehitteillä on ainakin neljä muutakin Game of Thronesiin liittyvää oheissarjaideaa. Martin ja HBO ovat kuitenkin sanoneet, että fanien ei pidä odottaa, että niissä esiintyisi samoja hahmoja kuin alkuperäissarjassa.

Maailmanlaajuiseen suosioon noussut Game of Thrones on saanut tähän mennessä ennätykselliset 38 Emmy-palkintoa.

Kuningattaren syntymäpäiväparaatissa nähtiin uusi vivahde – ensimmäisen kerran riveissä turbaanipäinen sotilas

$
0
0

Lontoossa kuningatar Elisabetin virallisen syntymäpäivän kunniaksi järjestetyssä juhlaparaatissä huomion vei tänä vuonna kaartilainen, joka piti päässään turbaania karhunkarvapäähineen sijaan.

Paraatiin osallistunut 22-vuotias sotilas on uskonnoltaan sikhi. BBC:n mukaan Charanpreet Singh Lall halusi turbaania pitämällä kannustaa kaikkia ihmisiä menemään asepalvelukseen Britanniassa huolimatta heidän taustastaan ja uskonnostaan.

– Toivon, että ihmiset paraatia katsellessaan ajattelevat asiaa ja näkevät sen muutoksena historiassa, sanoi Sing Lall. Hän pitää kunniana saada osallistua paraatiin erilaisessa päähineessä ja toivoo muidenkin ajattelevan niin.

Singh Lall on syntynyt Intiassa Punjabissa ja muuttanut perheensa kanssa vauvaikäisenä Britanniaan. Leicesterista kotoisin oleva Singh Lall meni armeijaan vuonna 2016.

Trooping the Colour -paraati järjestetään joka vuosi kesäkuussa hallitsijan virallisena syntymäpäivänä. Tänäkin vuonna paraatin katseluun osallistui myös koko kuninkaallinen perhe.

Kuningatar Elisabetin oikea syntymäpäivä on huhtikuussa. Kuningatar täytti 92 vuotta 21. huhtikuuta.

Syvästi Britannian historiaan nojaavassa paraatissa marssii noin 1 000 sotilasta.

Mukana kettu ja uusin herttuatar

Prinssi Harryn amerikkalaisvaimo Meghan Markle, nykyisin Sussexin herttuatar, oli myös ensimmäistä kertaa juhlaparaatissa mukana.

Sussexin herttuapari meni naimisiin kolme viikkoa sitten. Nuoripari ajeli jälleen hevosten vetämillä vaunuilla ja vilkutteli yleisölle pienen matkan ajan Buckinghamin palatsista paraatikentälle.

Sussexin herttuapari 9. kesäkuuta.
Sussexin herttuapari 9. kesäkuuta.EPA / STRINGER

Viime vuonna Suomessa lentonäytöksessä käväissyt Red Arrows - Kuninkaallisten ilmavoimien taitolentoryhmä värjäsi taivaalle punaista, valkoista ja sinistä savua lentäessään paraatin aikana Buckinghamin palatsin yli.

Daily Mail -lehti uutisoi lisäksi paraatissa nähdystä ketusta. Kettu oli käväissyt paraatikentällä ja jolkotellut sotilaiden perässä.

Suosittua paraatia seurataan ympäri maailman. Sen kerrotaan kiinnostaneen miljoonia televisokatsojia.

Korjattu 20:32: Paraati järjestetään vuosittain kesäkuussa hallitsijan virallisena syntymäpäivänä, ei kuningatar Elisabetin huhtikuisen syntymäpäivän kunniaksi.

Suomi karkotti Afganistaniin taksikuskin, jolla oli lapsi, opiskelupaikka ja työ – yhä pienemmät rikkeet kelpaavat karkottamisen perusteeksi

$
0
0

Ulkomaalaisen on paras viettää Suomessa nuhteetonta elämää. Muuten kohtalona saattaa olla lähtöpassit kotimaahan. Näin voidaan päätellä tuoreista esimerkeistä, joihin Yle on tutustunut.

Tänään keskiviikkona Helsinki-Vantaan lentokentältä lähti palautuslento Kabuliin. Koneessa neljä afganistanilaista, joista yksi oli Ahmad (nimi muutettu), Suomessa yhdeksän vuotta asunut taksikuski.

Koneessa oli määrä olla myös Mojtaba Hassan, jonka käännytyspäätöksestä Yle kertoi viikonloppuna. Häntä ei kuitenkaan laitettu keskiviikon koneeseen. Hassanin lakimies ei toistaiseksi tiedä, miksi pakkopalautus keskeytyi, eikä Helsingin poliisi suostunut kommentoimaan asiaa.

Yhtenä syynä Hassanin käännytyspäätökseen oli todennäköisesti ehdollinen vankeusrangaistus, johon hänet oli tuomittu pahoinpitelystä. Hänellä on Suomessa vakituinen työ ja kaikilla perheenjäsenillä Suomen kansalaisuus.

Sen sijaan Ahmad on parhaillaan Kabulissa etsimässä siirtolaisuusjärjestö IOM:n hätämajoitustilaa. Hänen pakkopalautuksensa pääsyy on pahoinpitely, johon Ahmad syyllistyi vuonna 2013.

"Yksi sakkojuttu on saanut kohtuuttomat mittasuhteet". Afganistaniin pakkopalautetun Ahmadin lakimies Emmi Wehka-aho.

Ahmadin oleskelulupa oli perustunut siihen, että hän oli naimisissa Suomen kansalaisen kanssa. Vuonna 2014 Ahmad erosi vaimostaan ja menetti huoltajuuden vuonna 2012 syntyneestä tyttärestään. Maahanmuuttovirasto katsoi, että Ahmadin perhesiteet Suomeen olivat siten katkenneet kokonaan.

Hieman ennen avioeroa Ahmad oli syyllistynyt pahoinpitelyyn, josta hän sai tuomioksi sakkorangaistuksen. Ahmad määrättiin pahoinpitelyn uhria kohtaan lähestymiskieltoon, joka uusittiin vuonna 2016.

Poliisi perui Ahmadin oleskeluluvan. Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa miehen Afganistaniin, koska perhesiteelle perustuvaan oleskelulupaan ei ollut enää perustetta, ja koska hänen katsottiin olevan "vaaraksi yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle".

Karkotuspäätöksen jälkeen Ahmad yritti hakea oleskelulupaa eri perusteilla. Hän haki Suomesta turvapaikkaa, koska oli kääntynyt Suomessa kristinuskoon. Hänen lakimiehensä mukaan tieto kristinuskoon kääntymisestä oli tullut Afganistanissa paikallisen moskeijan ja jihadistiryhmän tietoon.

Hakemus hylättiin. Maahanmuuttovirasto katsoi, että pian avioeron jälkeen otetun kasteen motiivi oli oleskeluluvan hankkiminen, eikä aito uskoon tuleminen ja siitä koitunut vaara.

Lopulta Ahmad haki joulukuussa 2017 opiskeluun perustuvaa oleskelulupaa. Maahanmuuttovirasto ei myöntänyt sitäkään. Opintojen katsottiin olevan jälleen uusi keino kiertää maassa oleskelua koskevia säännöksiä, vaikka Ahmad on opiskellut Vaasan ammattikorkeakoulussa sähkötekniikkaa vuodesta 2016 lähtien. Maahanmuuttoviraston harkintaan vaikutti Ahmadin aiempi historia, eli aiemmat oleskelulupahakemukset, sekä vuonna 2013 pahoinpitelystä annettu karkotuspäätös.

Toukokuussa 2018 poliisi kyyditti Ahmadin yllättäen Joutsenon säilöönottokeskukseen, kun tämä oli tapaamassa tytärtään. Ahmadin lakimies Emmi Wehka-aho pitää tapausta kokonaisuudessaan käsittämättömänä.

– Hänellä on Suomeen kaikki siteet: Työ, opiskelupaikka, ystäväpiiri, seurakunta, Suomessa asuva tytär. Afganistanissa hänellä ei ole mitään. Yksi sakkojuttu on saanut kohtuuttomat mittasuhteet.

Myöskään Ahmadin lapsen etua ei Wehka-ahon mukaan otettu riittävästi huomioon. Ahmadin tyttärelle on vahvistettu oikeus tavata isäänsä säännöllisesti, mikä ei jatkossa onnistu.

– Tyttärelle on liian vaarallista mennä tapaamaan isäänsä Afganistaniin eikä hänen oikeutensa pitää yhteyttä ja tavata isäänsä toteudu nyt lainkaan.

Lakimies Emmi Wehka-aho.
Lakimies Emmi Wehka-aho on huolissaan asiakkaansa turvallisuudesta. "Hänellä ei ole Afganistanissa sukulaisia, ystäviä ja hän kuuluu eri uskontoon kuin muut".Ville Tapio / Yle

Karkotuksia tehdään Wehka-ahon mukaan entistä kevyemmillä perusteilla. Hän kertoo toisesta asiakkaastaan, jota ollaan karkottamassa Irakiin yli kahdeksan Suomessa vietetyn vuoden jälkeen.

– Perusteeksi on kaivettu vuosia sitten tapahtunut huumausaineen käyttörikos. Viime aikoina näitä rajuja esimerkkejä on ollut, Wehka-aho sanoo.

Ulkomaalaislakiin erikoistunut asianajaja Ville Punto on havainnut saman. Hän kertoo turkkilaisesta asiakkaastaan, jonka perheside oli myös katkennut avioeron vuoksi. Mies oli hakenut uutta oleskelulupaa työpaikkansa perusteella.

– Hän oli saanut sakot lähestymiskiellon rikkomisesta, koska oli soittanut ex-vaimolleen, jota kielto koski. Tätä pidettiin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantamisena.

Lähestymiskiellon rikkomisen kaltainen teko ei välttämättä tuo karkotuspäätöstä, Punto sanoo. Sakkorangaistus voi kuitenkin olla perusteena uuden oleskelulupahakemusken hylkäämiseen.

– Eli karkotuksen juridinen peruste ei ole suoranainen rikos, vaan se, ettei uutta oleskelulupaa myönnetä. Ja uutta oleskelulupaa ei myönnetä, koska taustalla on joku rikos, Punto selventää.

Asianajaja Ville Punto.
Asianajaja Ville Punto.Katriina Laine / Yle

Maahanmuuttovirasto perustelee oleskeluluvan hylkäämistä ulkomaalaislain pykälällä 36, jossa säädetään oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä. Rikoksiin syyllistymisen lisäksi oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä esimerkiksi silloin, jos hakemuksen perusteena epäillään olevan "maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen".

Punton mukaan laintulkinta on ulkomaalaisten kannalta huomattavasti tiukentunut.

– Perinteisesti karkottaminen on edellyttänyt vakavempaa rikosta, kuten seksuaalirikosta tai törkeää huumausainerikosta. Nyt niitä tehdään yhä pienemmistä rikoksista, Punto sanoo.

"Oleskelua koskevien säännösten kiertämiseksi" voidaan Punton mukaan tulkita se, että ulkomaalainen on aiemmin hakenut oleskelulupaa muilla perusteilla.

– Sinun pitää siis päättää millä perusteella haet oleskelulupaa ja se on sitten se peruste. Äläkä kuvittele hakevasi muilla perusteilla, koska se voidaan tulkita maahantulosäännösten kiertämiseksi.

Karkotukset 2015 - 2018
Maahanmuuttoviraston karkotuspäätökset ovat moninkertaistuneet nopeasti. Tavallinen syy karkotukseen on oleskeluluvan puute.

Tiukentuneen linjan taustalla on Sellon ampumavälikohtaus vuodelta 2009. Tuolloin Suomeen pakolaisena tullut albaani Ibrahim Skhupolli ampui kauppakeskuksen Prismassa neljä työntekijää. Skhupollin oleskelulupaa oli jatkettu, vaikka hänellä oli rikostausta.

Tapauksen jälkeen ulkomaalaisia on karkotettu vuosi vuodelta hanakammin. Vuonna 2009 karkotuksia tehtiin 80. Viime vuonna Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa 905 ulkomaalaista.

Maahanmuuttovirasto kommentoi päätöksiä: "Ei kuulosta ihmeelliseltä"

Yle kysyi tapauksiin kommenttia Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtajalta Tiina Suomiselta.

Millainen rangaistava teko riittää perusteeksi karkottamiselle?

– Siinä tehdään aina kokonaisharkintaa. Ei voi kategorisesti sanoa, että kategorisesti tietty teko johtaa tiettyyn lopputulokseen. Karkottamisessa rikosten pitää olla vakavia ja toistuvia. Käännyttämisessä kynnys on matalampi, koska henkilö ei ole koskaan oleskellut oleskeluluvalla Suomessa.

Meillä on tiedossa tapaus, jossa henkilön ehdollinen vankeusrangaistus on riittänyt käännyttämispäätökseen, vaikka hänellä on vakituinen työpaikka ja kaikilla Suomessa asuvilla perheenjäsenillä Suomen kansalaisuus. Onko tämä riittävä peruste?

– Sanoisin, että se ei ole ihmeteltävä päätös, jos on tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Ei se kyllä ihmeelliseltä kuulosta.

Onko yksittäinen sakkorangaistus pahoinpitelystä riittävän vakava rike karkottamisen perusteeksi?

– Saattaa olla. Riippuu vähän, kuinka suuri sakkorangaistus on ja mitkä muut olosuhteet ovat. Kuinka pitkään oleskellut Suomessa, onko perhesiteitä, työhön liittyviä siteitä, tällaisia.

Tiina Suominen Migri
Maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen.Markku Pitkänen / Yle

Meillä on esimerkkitapaus, jossa yhdeksän vuotta Suomessa asuneella henkilöllä on työ, opiskelupaikka ja tytär. Karkottamisen perusteena on käytetty pahoinpitelystä saatua sakkorangaistusta. Miten kommentoit?

– En pysty kommentoimaan tarkemmin, koska en tunne tapauksen yksityiskohtia. Saattaa olla, että päätöksellä on ollut muitakin perusteita kuin yksittäinen sakkorangaistus.

Henkilön opiskeluun perustuva oleskelulupahakemus oli hylätty sillä perusteella, että henkilö kiertää maahantulosäännöksiä.

Siinä sitten ilmeisesti pääpainona on ilmeisesti ollut tämä maahantulosäännösten kiertäminen.

Mutta jos henkilö todella opiskelee Suomessa, niin miksi asia tulkittaisiin näin?

– En pysty vastaaman tähän.

Tekeekö Migri automaattisesti hylkääviä päätöksiä työn perusteella tehtyihin oleskelulupahakemuksiin, jos henkilö on aiemmin hakenut turvapaikkaa?

– Ei olla tehty automaattisesti tällaisia päätöksiä.

Linjanmuutosta ei siis ole tapahtunut?

– Meillä on ollut tämä linjaus aika monta vuotta. Jos taustalla on kielteinen turvapaikkapäätös, se ei pelkästään riitä siihen, että tehdään kielteinen päätös maahantulosäännösten kiertämisen vuoksi. Silloin kyse saattaa olla henkilöstä, jolla on useita perättäisiä hakemuksia, joita on pidetty ilmeisen perusteettomina.
Juttua täsmennetty 8.6.2018 klo 11:12: Juttuun lisätty tieto, jonka mukaan Ahmad määrättiin pahoinpitelyn uhria kohtaan lähestymiskieltoon, joka uusittiin 2016.

Juttua muokattu 7.6.2018 klo 11:53 Jutussa haastatellun henkilöllisyys on jälkikäteen anonymisoitu haastateltavan pyynnöstä. Nimi ja kuva on vaihdettu. Muutokset johtuvat julkisuuden aiheuttamasta turvallisuusuhasta, jossa haastateltava kokee olevansa Kabuliin palaamisen jälkeen.

Juttua muokattu 7.6.2018 klo 9:49: Jutusta muutettu lause. Ennen jutussa luki: "Hassan oli määrä käännyttää, sillä hänet oli tuomittu pahoinpitelystä ehdolliseen vankeusrangaistukseen". Muutettu muotoon: "Yhtenä syynä Hassanin käännytyspäätökseen oli todennäköisesti ehdollinen vankeusrangaistus, johon hänet oli tuomittu pahoinpitelystä".

Lue myös:

Siivoojan työ ja perheenjäsenillä Suomen kansalaisuus – silti Mojtaba Hassani, 21, aiotaan palauttaa Afganistaniin

Työnantajat: Siivoojana työskennellyt afganistanilaismies otettu säilöön käännytystä varten

Turvapaikka Facebookista ostetulla passilla tai viranomaisia lahjomalla? Yle vieraili Saksan Bremenissä, jossa yli tuhannen epäillään saaneen turvapaikan väärin perustein

Viranomaiset taipuivat poikkeusjärjestelyyn: Afganistaniin pakkopalautettu Zaki Hussaini sai lentää takaisin Suomeen

Eivätkö rahat riitä kesällä? Yle kokosi 10 vinkkiä, miten pidät menot kurissa lomalla ja mistä voit säästää

$
0
0

Suomalaiset kotitaloudet aikovat tänä vuonna käyttää rahaa kesälomaan keskimäärin 1 300 euroa. Olitpa varannut lomaasi tätä Nordean kyselyn keskiarvoa pienemmän tai suuremman summan, niin menot pysyvät paremmin kurissa, jos teet lomailua varten oman budjetin.

Kirjaa ylös, mihin asioihin lomalla kuluu rahaa ja, miten aiot maksaa nämä menot. Näin rahasi riittävät todennäköisemmin elämiseen vielä loman jälkeenkin. Jos rahaa kului suunniteltua enemmän ja käytit luottokorttia lomabudjetin paikkailuun, voit käydä jälkikäteen läpi, missä kohtaa budjetti petti.

10 vinkkiä, miten pysyt kesälomabudjetissasi

1. Listaa, paljonko lomalla eri asioihin kuluu rahaa.

Arvioi, kuinka paljon menee rahaa ulkomaan- tai kotimaanmatkoihin. Paljonko maksavat risteilyt, lentoliput, junaliput, auton bensat, majoittuminen hotelliin, leirintäalueelle tai vuokramökkiin, ruokailu ravintoloissa, matkavakuutukset sekä uusimista kaipaavat lomavarusteet, kuten matkalaukut ja makuupussit.

Iso menoerä ovat myös pääsyliput huvipuistoihin, festareille ja konsertteihin Mitä vähemmän sinulla on rahaa käytössäsi, sitä tarkemmin lomamenot kannattaa kirjata ylös etukäteen. Suurimpien lomakulujen lisäksi myös pieniin kuluihin, kuten virvokkeisiin ja jäätelöihin, on hyvä varata rahaa budjetissa.

2. Laske, minkä verran rahaa sinulla on käytettävissä lomalla.

Paljonko rahaa olet säästänyt lomaa varten, kuinka suuren osan loma-ajan palkasta ja mahdollisista lomarahoista käytät lomamenoihin ja, kuinka paljon aiot käyttää luottokorttia lomalla.

Jos tiedät, että pystyt maksamaan luottokorttivelat loman jälkeen, voit näin jaksottaa lomamenoja pidemmälle ajalle. Mitä vähemmän väljyyttä lomabudjetissa on, sitä harkitummin luottokorttia kannattaa käyttää. Voit myös avata uuden tilin, jolle siirrät rahaa sen verran kuin sinulla on lomalla varaa kuluttaa.

3. Seuraa loman aikana, miten paljon lomabudjetista on jäljellä.

Jos pelkäät rahojen riittävyyttä, voit jo etukäteen päättää, paljonko rahaa kullakin lomaviikolla voit käyttää. Näin rahaa on varmasti käytössä vielä loman loppupuolellakin.

Viimeistään loman puolivälissä voit katsoa, miten lomabudjetti on siihen asti pitänyt. Jos rahaa on mennyt suunniteltua enemmän, voit vielä vaikuttaa loppuloman rahankäyttöön. Voit jättää jotain suunniteltua tekemättä tai tehdä sen edullisemmin.

4. Pistä yllättäviä menoja varten rahaa syrjään, jos sinulla vain on varaa.

Pesukone voi hajota tai silmälasit mennä rikki lomallakin. Jos on vararahasto, niin tällaiset ikävät yllätykset eivät syö lomailuun varattuja rahoja.

5. Keskustele perheen kanssa avoimesti ennen lomaa, paljonko rahaa kesälomaa varten on varattu.

Näin voitte välttyä turhilta riidoilta lomalla. Jos aiotte käyttää luottokorttia lomamenoihin, niin miettikää yhdessä, mistä olette valmiita loman jälkeen tinkimään, että luottokorttivelat saadaan maksettua.

6. Mieti etukäteen, missä asioissa voit säästää.

Lomalla ei tarvitse joka päivä käyttää rahaa yhtä paljon. Kun osaksi lomaa keksii edullisempaa tekemistä, niin välillä on varaa käydä syömässä hyvässä ravintolassa tai lähteä huvipuistoon ja lomamatkalla ei tarvitse pihistellä kaikesta.

7. Syö vähemmän ulkona.

Ruokaan menee lomalla helposti rahaa arkea enemmän, kun esimerkiksi ilmaiset kouluateriat jäävät pois. Ruokamenot voit pitää aisoissa laittamalla useammin ruokaa itse ja käymällä harvemmin ravintoloissa. Huvipuistoreissulla säästät helposti, kun otat mukaan omat eväät ja vesipullot.

8. Shoppaile harkitusti.

Mieti kesän alennusmyynneissä, ostatko esimerkiksi uusia kesävaatteita vain, koska niitä saa halvemmalla. Matkoilla voit päättää jo etukäteen, paljonko varaat rahaa omiin ostoksiin ja tuliaisiin.

9. Varaa matkaliput ajoissa ja vertaile majoituksen hintoja, jos lähdet lomamatkalle.

Voit säästää matkoissa hankkimalla lento- ja junaliput aikaisemmin sekä vertailemalla hotellihintoja. Tai voit päätyä edullisempiin majoitusvaihtoehtoihin, kuten Airbnb ja leirintäalueet. Myös käynti huvipuistossa tulee edullisemmaksi, jos olet hankkinut rannekkeet hyvissä ajoin etukäteen.

10. Muista, mitä kaikkea voi tehdä ilmaiseksi.

Voit käydä uimarannalla uimassa, lainata kirjoja, musiikkia sekä elokuvia kirjastosta ja liikkua luonnossa. Jos vietät lomaa kotona tai mökillä, hyödynnä paikkakunnan ja lähiseutujen ilmaiset nähtävyydet sekä kesätapahtumat, esimerkiksi ilmaiskonsertit.

Juttua varten on haastateltu Marttaliiton neuvonnan johtajaa Teija Jerkkua ja Nordean yksityistalouden ekonomistia Olli Kärkkäistä.

Kokoomus valitsi varapuheenjohtajiksi Grahn-Laasosen, Häkkäsen ja Talvitien

$
0
0

Kokoomus on valinnnut varapuheenjohtajansa puoluekokouksessaan Turussa. Varapuheenjohtajiksi nousivat Antti Häkkänen, Sanni Grahn-Laasonen ja Mari-Leena Talvitie.

- Lähdemme täältä yhtenäisenä, kaikki tuoreet varapuheenjohtajat totesivat lyhyissä puheissaan.

Kokoomuksen varapuheenjohtajat ovat olleet Antti Häkkänen, Sanni Grahn-Laasonen ja Janne Sankelo. Varapuheenjohtajistossa vaihtui siis Sankelo Talvitiehen.

Varapuheenjohtajan paikka puolueissa ei ole pelkästään symbolinen, sillä puoluejohdosta on monesti ponnistettu hallitusneuvotteluiden jälkeen ministeriksi. Varapuheenjohtajat edustavat puoluetta myös maakunnissa.

Kokoomuksen varapuheenjohtajiksi pyrkivät oikeusministeri Antti Häkkänen, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, Ylöjärven kunnanvaltuutettu Juho Ojares, kansanedustajat Janne Sankelo ja Mari-Leena Talvitie.

Salla puoluevaltuuston johtoon

Kokoomus valitsi puoluevaltuuston puheenjohtajaksi Aura Sallan erittäin tiukassa kisassa. Salla voitti 334 äänellä, kun hänen vastaehdokkaansa Heikki Autto sai 333 1/5 ääntä.

Osalla pienten jäsenyhdistysten edustajista ei ole kokonaista ääntä, koska äänivalta kokoomuksen puoluekokouksessa jakaantuu jäsenmäärän mukaan.

Paikalla olleet puoluekokousedustajat eivät muistaneet, milloin viimeksi äänestys puoluekokouksessa olisi ollut yhtä tiukka.

Kokoomus valitsi aiemmin aamulla pikäaikaiset kokoomusvaikuttajat Pertti Salolaisen ja Maija Perhon kunniajäsenikseen.

Kokoomuksen puoluesihteerinä jatkanee Janne Pesonen. Puoluesihteeri valittaneen kokoomuksen syksyn puoluevaltuustossa.

Puoluejohdon tiedotustilaisuudessa puheenjohtaja Petteri Orpo antoi tukensa Pesonen jatkolle: ”Eiköhän tässä ole väkevät näytöt”. Pesonen itse sanoi olevansa käytettävissä, jos hänen jatkonsa puoluesihteerinä on puoluejohdon toive.

Juttua päivitetty 10.6.18 klo 14:44: lisätty loppuun kappaleet puoluesihteeri Pesosesta.


9 kysymystä avaruuden vieraasta älystä, ihmislajin tulevaisuudesta ja maailmankaikkeudesta – Kansa kysyy ja professori Kari Enqvist vastaa

$
0
0

Missä kaikki ovat, kysyi Yle viime viikonloppuna fyysikko Enrico Fermin hengessä. Artikkelissa esiteltiin tuoreinta akateemista pohdiskelua siitä, miksi emme ole kuulleet avaruuden vieraasta älystä yhtikäs mitään.

Venäläisen fyysikon Aleksander Berezinin ajatukset kiinnostivat lukijoita niin paljon, että Yle sai paluupostissa koko joukon jatkokysymyksiä ja -väitteitä.

Pyysimme Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professoria Kari Enqvistiä vastaamaan osaan niistä. Viimeinen kysymys on toimituksen oma.

1. Emmekö ole saaneet yhteyttä muihin älyllisiin olentoihin, koska olemme itse ensimmäinen sellainen?

On toki mahdollista, että olemme ensimmäinen älykäs sivilisaatio Linnunradassa. Elämä kehittyi maapallolla verraten nopeasti, mutta siltä kesti 3 miljardia vuotta kavuta kuivalle maalle. Senkin jälkeen kului satoja miljoonia vuosia ihmisen ilmaantumiseen, ja siihenkin tarvittiin sattumaa eli asteroiditörmäystä 66 miljoonaa vuotta sitten. Älyllisen elämän ilmaantuminen voi siis olla hyvin hidasta. Se voi olla myös äärimmäisen harvinaista.

2. Johtaako älyn kehittyminen sadan prosentin varmuudella sivilisaation itsetuhoon?

Miksi näin tapahtuisi? En näe mitään syytä sille. Voi olla, että itsetuho on yleistä. Mutta jos sivilisaatioita on miljoonittain, riittäisi, että edes yksi niistä säilyisi. Edes hyvällä säkällä.

3. Olemme vanha simulaatiokopio oikeasta maailmankaikkeudesta, jotta vain ihminen voitaisiin pelastaa. Eli muita ei ole kopioitu simulaatioon.

Tällä väitteellä ei nyt oikeastaan ole kuin huumoriarvo.

4. Teknologisesti kehittyneet jälkeläisemme estävät viestinnän ulkopuolisten kanssa, jotta heidän menneisyytensä ei muutu heille vahingolliseksi.

Tällä kai yritetään viitata siihen, että tulevat jälkeläisemme pystyisivät vaikuttamaan omaan menneisyyteensä. En näe tässä mitään logiikkaa.

5. Tähtiä on pelkästään Linnunradassa satoja miljardeja. Kuinka montaa niistä on edes tutkittu?

On totta, että olemme tutkineet, ja silloinkin pintapuolisesti, vain lähiavaruutemme tähtiä. Mutta jos muilta tähdiltä löytyy sivilisaatioita, ja jos jotkut niistä ovat vanhempia kuin omamme, ne olisivat voineet levittäytyä Linnunrataan vain muutamissa kymmenissä miljoonissa vuosissa. Missä he siis ovat, kuten Fermin paradoksi kysyy.

6. Emme tule koskaan löytämään vierasta älyä, koska avaruus on äärettömän iso.

Avaruuden koolla ei ole merkitystä vaan ainoastaan sivilisaatioiden esiintymistiheydellä. Onko heitä yksi/galaksi vai miljoona/galaksi?

7. Vieraat sivilisaatiot ovat jo sillä tasolla, että niitä ei kiinnosta olla tekemisissä alkukantaisen Telluksen hallitsevan rodun kanssa. Telluksen väki haluaa vain hyötyä muista.

Vaikka he eivät haluaisi olla tekemisissä kanssamme, jos he olisivat levittäytyneet Linnunrataan, pystyisimme ehkä näkemään heidän jälkensä eli energian, joka vuotaa ulos heidän siirtokunnistaan. Mitään emme ole nähneet. Mutta miksipä emme kiinnostaisi heitä? Kiinnostaahan meitäkin kaikenlainen muurahaisista alkaen.

8. Miksi meillä on niin polttava tarve löytää samanlaista elämää maapallon ulkopuolelta?

Hyvä kysymys. Ehkä kyseessä on jonkinlainen uskonnollissävytteinen toive, kenties myös universumin suuruuden herättämä eksistentiaalinen pelko. Pimeässä on aina kivempaa, kun on joku kaveri.

9. Mitä mieltä olet Berezinin ajatuksista?

En kyllä osaa pitää niitä kovin ajateltuina, enkä edes kovin kiinnostavina. Ajatus siitä, että edistynyt sivilisaatio välttämättä tuhoaa vähemmän edistyneen on minusta perusteeton. Yrittäähän ihminenkin suojella sorsapoikueita rakentamalla niille tien alittavia tunneleita. Me teemme tielinjauksia liito-oravat mielessämme. Miksi meitä paljon edistyneempi sivilisaatio ei tekisi samaa, ja vielä taitavammin ja paremmin, mutta kosmisessa mittakaavassa?

Korjaus 9.6.2018 klo 21: Ensimmäisessä vastauksessa puhuttiin miljardeista, kun piti puhua miljoonista. Erhe johtui toimittajan virheellisestä kirjaamisesta.

Lue myös:

Miksi emme löydä elämää muualta avaruudesta? Venäläistutkija vastaa maailman isoimpaan kysymykseen

Näkökulma: Teorian mukaan elät myös toisessa paikassa ja toisessa ajassa

Analyysi: Puoluejohtajat pätkätöissä – Juha Sipilä löysi sisäisen palon ja taistelee pääministerin paikasta Antti Rinteen ja Petteri Orpon kanssa

$
0
0

Politiikan untuvikkona keskustan puheenjohtajaksi kesällä 2012 valittu Juha Sipilä, 57, on eduskuntapuolueiden puheenjohtajista kokenein ja vanhin.

Puolueiden kärjessä ajan riento on ollut kuluttavaa.

Juha Sipilän jälkeen puoluejohtajiksi ovat tulleet Antti Rinne 2014, Sari Essayah 2015, Petteri Orpo 2016, Li Andersson 2016, Anna-Maja Henriksson 2016, Touko Aalto 2017, Jussi Halla-aho 2017 ja Sampo Terho 2017.

Puolueuskollisuus on rapissut ja liikkuvat äänestäjät heiluttelevat vaalituloksia.

Vastaiskuna esimerkiksi SDP ja keskusta palauttavat nyt puoluetyön kunniaa. SDP:n työryhmistä putkahtelee uusia ohjelmia ja keskustan johto mainostaa, että puolueen vaaliohjelmia valmistelee 200 aktiivia.

Pääministeri kokeilee hymyä

Juha Sipilä esiintyi keskustan Sotkamon puoluekokouksessa itsevarmana ja yllättävän rentona pääministerinä. Sipilä kertoi tehneensä tämän vuoden alusta päätöksen hymyillä, vaikka ei aina naurattaisikaan.

Kolme vuotta pääministerinä on ollut kova koulu yritysmaailmasta politiikkaan siirtyneelle.

Pääministerinä Juha Sipilä on ollut kuin saneerauksen keskelle joutunut yritysjohtaja. Hän myönsi Sotkamossa viihtyvänsä huonosti saneeraajan töissä. Ja se on näkynyt.

Sipilä hakeekin nyt pääministerin töitä uudistajana ja kehittäjänä. Äänestäjät ratkaisevat, saako Sipilä uuden tilaisuuden.

Pääministeri on lasikaapissa

Juha Sipilä näyttää siltä, että hän on kokenut herätyksen Suomen ja maailman parantajaksi, ja hänen on vaikea ymmärtää, kun hänen motiivejaan epäillään.

Politiikkaan osallistuminen on Sipilälle yhteiskunnallista palvelusta. Liike-elämässä hän tekisi helposti miljoonia eikä kukaan perään huutelisi.

Politiikassa kaikki on toisin. Pääministeri on Suomessa niin merkittävä vallankäyttäjä, että kaikki asiat syynätään läpi ja jokaista askelta seurataan. Rauhassa ei saa edes lennellä.

Ja hyvä niin, joka leikkiin lähtee, se leikin kestäköön. Ja Sipilä haluaa jatkaa tätä leikkiä.

Talouskasvu pelasti pääministerin

Matkan varrella Sipilä on uhannut heittää tunkin menemään. Insinöörille luovuttaminen ei kuitenkaan sovi.

Talouden kasvu ja työllisyyden paraneminen ovat antaneet Sipilälle uskoa siihen, että hän on ollut pääministerinä oikealla tiellä. Opposition happamat marjat talouden ulkomaisesta myötätuulesta eivät riemua himmennä.

Politiikan vanhan totuuden mukaan pääministeri on Suomessa siinä asemassa, että hän saa aina parhaan avun ja tarkimmat tiedot. On henkilöstä kiinni, miten hän osaa tämän edun hyödyntää.

Sipilä yrittää kukistaa gallupit

Oppositiossa Sipilä onnistui kanavoimaan kansalaisten muutoshalun ja tyytymättömyyden Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin sinipunahallituksiin.

Korkeimmillaan Juha Sipilän johtaman keskustan kannatus oli Taloustutkimuksen Ylelle tekemissä kannatuskyselyissä loppuvuodesta 2014 lähes 27 prosenttia.

Uusimman toukokuun mittauksen mukaan keskustaa äänestäisi runsaat 17 prosenttia kyselyyn vastanneista. Kevään noususuunta helpotti Sipilän asemaa puoluekokouksessa

Pääministerikisassa Sipilää vastassa ovat SDP:n Antti Rinne ja kokoomuksen Petteri Orpo. Kuntavaaleissa 2017 kokoomus oli ykkönen, SDP kakkonen ja keskusta Sipilän pettymykseksi vasta kolmas.

Kuntavaaleissa paljastuivat jälleen kerran keskustan ongelmat Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa, joissa äänestäjämäärät koko ajan kasvavat.

Sotkamossa välähti Sipilä-ilmiö

Keskustalle ja Sipilälle antaa toivoa se, että kärkitaistossa puolueiden väliset erot ovat vielä pienet.

Sotkamon puoluekokous on ollut Sipilän näytöstä.

Puhujalavalle tuoduissa teräsapilassa ja postikopterissa pilkahti poikamaista leikkiä, jolla Sipilä voi vielä onnistua valloittamaan vaalivoittoon tarvittavat äänet.

Sipilä näyttää ymmärtäneen, että pääministerikisassa ei kannata puristaa liikaa.

Asiantuntijoiden hurja urakka radiossa: 24 tuntia suoraa puhetta jalkapallosta, vielä muutama tunti jäljellä

$
0
0

Yle Puheella on ennakoitu jalkapallon MM-kilpailuja yhtäjaksoisesti eilisestä puolestapäivästä alkaen. Jäljellä on vielä vajaat neljä tuntia.

Osallistujien mukaan vielä ei puuduta, vaikka takana on jo liki 19 tuntia yhtäjaksoista puhetta. Pääset mukaan keskusteluun täältä.

– 14–15 tunnin jälkeen oli sellainen fiilis, ettei tunnu missään, kertoo asiantuntija Erkka V. Lehtola urakan keskeltä.

Liki koko ohjelman ajan penkillään istuneen ja vain 16 askelta ottaneen Riku Salmisen mukaan juttua on riittänyt, eikä urakan aikana ole ollut ehkä kuin muutama minuutin tai parin hiljaisempi hetki.

– Ennemminkin on ollut sellainen fiilis, että on pitänyt jarrutella, Salminen nauraa ja totea, että 32 tuntia olisi ollut hyvä.

– Olisi ollut tunti joukkuetta kohti, Salminen sanoo ja saa nyökkäykset muilta.

Lähetyksessä on käyty läpi kaikki joukkueet lohkoittain niin, että yksi lohko on ruodittu kolmessa tunnissa. Lisäksi on puhuttu MM-kilpailujen historiasta, on kuultu tarinoita, pidetty visailua studiotiimin kanssa ja otettu yleisö mukaan.

Vielä ehtii mukaan. Urakan lopuksi studioon astelee jalkapallon tietopankki ja muun muassa entinen maajoukkuevalmentaja Martti Kuusela.

Voit osallistua lähetykseen Yle Urheilun tänne koostamien ohjeiden pohjalta.

Jos et jaksa kuunnella koko ohjelmaa, niin sen voi myöhemmin kuunnella tunnin pätkissä Yle Areenasta.

Yle seurasi: Keskustan ja kokoomuksen puoluekokouksien päätöspäivä – kokoomus valitsi varapuheenjohtajat

$
0
0

Kokoomus valitsi kokouksessaan Turussa puolueelleen varapuheenjohtajat. Kokoomuksen varapuheenjohtajiksi valkittiin oikeusministeri Antti Häkkänen, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sekä kansanedustaja Mari-Leena Talvitie. Kokoomus myös hyväksyi useita linjanmuutoksia. Suurimmat asiat liittyivät puolueen uuteen periaateohjelmaan, sosiaaliturvamalliin sekä ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ohjelmaan.

Keskustan puoluekokous Sotkamossa uudisti sääntöjään, ja case Paavo Väyryseen liittyen tuli selvä sääntö: kahden puolueen jäsen ei voi olla.

Trump ja Kim tapaavat merirosvojen saarella – Singapore kuittaa luottokortittomien pohjoiskorealaisten hotellilaskut

$
0
0

SINGAPORE Lämpömittari näyttää +33 celsiusastetta. Kameran linssi höyrystyy auttamatta, farkut imeytyvät kiinni reisiin.

Donald Trump ja Kim Jong-un ovat tiistaina ilmastoiduissa sisätiloissa, mutta heidän ulkona odottavilla turvamiehillään ja sadoilla kuvaajilla on tuskaiset oltavat.

Trump ja Kim tapaavat silloin Capella-hotellissa Singaporen Sentosan saarella. Hotelli on varattu pelkästään kokousväen käyttöön. Turvamiehet eivät ole enää muutamaan päivään päästäneet ulkopuolisia kiinteistön porttia lähemmäs.

Hotellilasku Singaporen veronmaksajille

Portin Capella-kyltin ympärillä pyörii valokuvaajia, jotka kärkkyvät kuvaa Trumpin ja Kimin delegaatioiden saapumisesta. Vielä monin verroin enemmän kuvaajia on Singaporen keskustassa St. Regis -hotellin edustalla, sillä Kim joukkoineen asustaa siellä.

Singaporen keskustan turvatoimet ja liikennejärjestyt ovat mittavat, sillä myös Trumpin delegaatio asuu tiettävästi lähellä keskustaa Shangri-La-hotellissa.

Pohjoiskorealaisilla ei talouspakotteiden takia ole luottokortteja, joten loistohotellin huoneet maksaa Singaporen hallitus eli kaupunkivaltion veronmaksajat.

– Onhan se hyvä asia, että he voivat tavata täällä. Mutta sitä en kyllä ymmärrä, miksi meidän pitää huolehtia Pohjois-Korean valtuuskunnan laskuistakin, keskustan kiireisellä Orchard Roadilla liikkuva Sandra-niminen rouva miettii. Hän ei halua sukunimeään julki.

Trump-Kim Burgerin mainos.
Myös Si​ngaporen ravintolat ovat valmistautuneet huipputapaamiseen.Mika Hentunen / Yle

Mielenosoitukset tukahdutetaan alkuunsa

Singapore valikoitui huipputapaamisen järjestäjäksi useista vaihtoehdoista. Se on hyvissä väleissä Yhdysvaltain kanssa ja kuuluu niihin harvoihin paikkoihin, joissa Pohjois-Korealla vielä on virallinen edustusto. Kimin kerrotaan aiemmin vierailleen kaupungissa usein.

Singapore on autoritäärinen yhteiskunta, jossa vallitsee ankara kuri ja järjestys. Se sopii Trumpille ja Kimille. Singaporen hallitus on kertonut, ettei se suvaitse mielenosoituksia eikä muita historiallista tapaamista häiritseviä tapahtumia kaduilla.

Laivakaappauksia ja joukkosurmia

Sentosan saari oli yksi monista paikkavaihtoehdoista Singaporessa. Trumpin erikoislähettiläät kävivät viime kuussa tarkistamassa paikat ja mieltyivät siellä sijaitsevaan viiden tähden Capella-hotelliin.

500 hehtaarin kokoinen Sentosa yksi Singaporen muodostavista kaikkiaan 63 saaresta. Siellä on hotellien lisäksi hiekkarantoja, loisteliaita asuntoja, golfkenttiä sekä Universal Studios -yhtiön teemapuisto.

Näkymä jalkapallokentän laidalta.
Jalkapallo ja tuleva Trumpin ja Kimin huipputapaaminen ovat singaporelaisten tämän hetken suurimmat kiinnostuksen aiheet.Mika Hentunen / Yle

Saarella on synkkä historia. Se tunnettiin aiemmin nimellä Pulau Blakang Mati, mikä tarkoittaa suomeksi "saarta kuoleman tuolla puolen". Nimi viittaa saarelta käsin toimineisiin merirosvoihin, jotka vuosisatojen ajan hyökkäsivät sieltä Kiinasta ja Intiasta seilanneiden laivojen kimppuun.

Japani valtasi Singaporen Britannialta toisen maailmansodan aikana vuonna 1942, ja japanilaiset perustivat Sentosan saarelle vankileirin. Silloin hiekkarannat olivat lukuisten joukkosurmien näyttämöinä.

Donald Trump ja Kim Jong-un kohtaavat – ehkä – mutta mitä he toisistaan tahtovat? Katso viisi syytä huipputapaamiseen

$
0
0

Varhain ensi viikon tiistaiaamuna Suomen aikaa Singaporen pikkuvaltiossa tehdään historiaa, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un kohtaavat. Maiden välillä ei ole koskaan aiemmin järjestetty näin korkean tason neuvotteluja.

Kaksikko on haukkunut toisiaan suoraan ja rajummin kuin aiemmat johtajat. Huipputapaaminen onkin monen asiantuntijan silmissä absurdi näytelmä, varsinkin kun Trump ehti sen jo kertaalleen perua. Varmana sitä voidaan pitää vasta, kun johtajat todella kohtaavat.

Miksi Trump ja Kim tapaavat ja mitä he siitä hyötyvät? Avasimme motiiveja viidestä näkökulmasta.

Singapore-kokous

1. Pohjois-Korean ydinaseet

Trump:

Trump teki selväksi heti huipputapaamisen valmistelujen alkaessa, että neuvottelut tähtäävät Pohjois-Korean riisumiseen ydinaseista.

Ydinaseet ja pitkän kantaman ohjukset ovat suurin Pohjois-Korean Yhdysvalloille ja sen liittolaisille aiheuttama uhka, ja ne huolettavat Trumpin kannattajakuntaa. Esimerkiksi Pohjois-Korean kyberhyökkäykset nähdään Yhdysvalloissa niiden rinnalla pienenä harmina, ainakin toistaiseksi.

Tapaamisen lähestyessä Trump on pyrkinyt hillitsemään ennakko-odotuksia. Hänen mukaansa Singapore on vain ensimmäinen askel pitkässä prosessissa.

Kim:

Ydinaseista luopuminen on Kimin pelissä käytännössä mahdoton skenaario. Hänen perimmäinen päämääränsä on taata maansa olemassaolo ja oma valtansa. Ydinaseet ovat asia, jotka viime kädessä estää Yhdysvaltain hyökkäyksen.

Kim on käyttänyt viime vuodet vakuuttaakseen, että Pohjois-Korea kehittää ydinaseen, jolla se voi iskeä Yhdysvaltoihin saakka. Valtaan noustuaan Kim on teettänyt neljä ydinkoetta ja 86 ohjuskoetta. Syksyllä Pohjois-Korea testasi mannertenvälistä ohjusta, joka osoitti iskun valtameren yli olevan teoriassa mahdollinen. Se riittää toistaiseksi Kimin tarpeisiin.

On mahdollista, että Kim myöntyy esimerkiksi ohjuskokeista pidättäytymiseen saadakseen vastineeksi helpotuksia talouspakotteisiin. Mutta täydelliseen ydinaseriisuntaan Kim ei tule suostumaan – tai vaikka suostuisi, lupaus ei todennäköisesti tule pitämään.

Singapore-kokous

2. Maine ja kunnia

Trump:

Maine, kunnia ja tunnustus niiltä, jotka yleensä herjaavat. Nämä ovat houkuttimia, joiden perässä molemmat valtionjohtajat saapuvat Singaporeen. Siellä luvassa on Trumpin imagoon täydellisesti sopiva mediaspektaakkeli.

Trump syyttää edeltäjiään siitä, että he päästivät Pohjois-Korean kehittymään ydinasevaltioksi, joten hän joutuu nyt vasten tahtoaan siivoamaan sotkut. Samalla Trump on kuitenkin elementissään päästessään näyttämään johtajuuttaan ja taitojaan diilintekijänä.

Huipputapaaminen antaa hänelle mahdollisuuden paistatella pari päivää salamavalojen loisteessa. Trump on huomion keskipisteessä jo lentokentällä laskeutuessaan Air Force One -yksityiskoneesta punaiselle matolle. Presidentti on uhonnut lyövänsä hanskat tiskiin ja lähtevänsä, jos neuvottelut eivät suju.

Kim:

Pohjois-Korea on jo pitkään halunnut, että se tunnustettaisiin ydinasevaltioksi. Kahdenkeskinen neuvottelu Yhdysvaltain presidentin kanssa ei ehkä ole suora tunnustus, mutta merkki siitä, että Pohjois-Korea otetaan nyt vakavasti. Se on juuri sitä, mitä Kim tahtoo.

Siksi myös Kimille on erityisen tärkeää, miltä kaikki näyttää: missä järjestyksessä johtajat saapuvat neuvotteluhuoneeseen, millä skoolataan, näkyvätkö maiden liput kuvissa. Yleensä tällaisissa huipputapaamisissa arvokkaampi vieras saapuu jälkimmäisenä. Rinnakkain nostetut liput taas kielisivät suhteista, joita mailla ei virallisesti ole, sanomalehti New York Timesin haastattelemat diplomaatit arvioivat.

Tapaaminen Etelä-Korean presidentin Moon Jae-inin kanssa muistutti, että Kim osaa käyttää kameroita hyväkseen. Kim pelasi itselleen propagandavoiton, kun hän yllättäen ohjasi Moonin maiden rajalla Pohjois-Korean puolelle. Jotakin tällaista voi olla odotettavissa myös Singaporessa.

Singapore-kokous

3. Talouspakotteet

Trump:

Maiden välistä kauppaa ei ole eivätkä amerikkalaiset välttämättä sitä tarvitse. Siksi talouspakotteet ovat Yhdysvaltain keino painostaa Pohjois-Koreaa. Trump on sanonut haluavansa poistaa ne, mutta vain, jos Pohjois-Korea suostuu tiukkoihin ehtoihin.

Liikemiehenä Trump on pitänyt esillä Pohjois-Korean taloudellisia mahdollisuuksia. Hänen mielestään ydinaseohjelmasta luopumalla Kim voisi tehdä maastaan vauraan.

Kim:

Pohjois-Korealla on ollut vuosien mittaan tapana suostua aika ajoin neuvotteluihin ydinohjelmastaan saadakseen taloudellisia helpotuksia.

Ainakin osan Kimin motiiveista ulkosuhteiden lämmittelyyn uskotaan olevan taloudellisia. Kim tahtoo nostaa pohjoiskorealaisten elintasoa, ja YK:n viime syksynä asettamat talouspakotteet ovat tehneet sen käytännössä mahdottomaksi.

Asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, millaisessa jamassa Pohjois-Korean talous tällä hetkellä on. Usein arvioidaan, että pakotteet ovat ajaneet Kimin neuvottelupöytään. Toisaalta esimerkiksi talouslehti Forbes huomauttaa, että riisin hinta ja maan valuutan kurssi ovat pysyneet pitkään tasaisina. Se ei kieli talouskriisistä.

Fakta joka tapauksessa on, että Pohjois-Korea on yksi maailman köyhimmistä valtioista, ja kansainvälinen eristys estää sen talouden kehittymisen.

Kim tuntee epäilemättä hyvin naapurimaan Kiinan historiaa ja tietää, että talouskasvu on lyömätön tapa vakiinnuttaa epädemokraattinen valta. Helpotukset pakotteisiin ovat varmasti hänen vaatimuslistallaan.

Singapore-kokous

4. Kotikentän tilanne

Trump:

Trump matkustaa Singaporeen suoraan teollisuusmaiden G7-kokouksesta Kanadasta. Vajaa viikko ulkomailla on hänelle tervetullutta vaihtelua.

Huipputapaaminen Kimin kanssa kääntää huomion Yhdysvalloissa ainakin hetkeksi pois liittovaltion poliisin FBI:n Venäjä-tutkinnasta ja muista Trumpia ahdistavista kohuista.

Muutamat nimekkäät republikaanipoliitikot ovat ehdottaneet, että Trump ansaitsisi huipputapaamisen järjestämisestä Nobelin rauhanpalkinnon. Laajempaa kannatusta hanke ei ole saanut, kun kokouksen ennakko-odotuksetkin ovat laantuneet.

Jos tapaamisen sisältö jää heppoiseksi, Trump joutunee vastaamaan jo Singaporen lehdistötilaisuudessa jälleen kotimaan politiikkaa koskeviin kysymyksiin.

Kim:

Kotikentälle voitokkaana palaaminen on kokouksen lopputuloksesta riippumatta Kimille helpompaa kuin Trumpille, sillä Pohjois-Koreassa julkisuus on johdon ohjailemaa. Kim voi ainakin tiettyyn pisteeseen saakka kirjauttaa tapaamisesta oman versionsa.

Kimille propagandavoitto kotimaassa on jo se, että hän tapaa Yhdysvaltain presidentin. Ensimmäisen johtajatason neuvottelun voi kirjoittaa Pohjois-Koreassa historiaan merkkinä siitä, että vihollisvaltio on taipumassa tai vähintäänkin pelokas.

Kim nousi valtaan vuonna 2011 ja osoitti pian, ettei kaihda keinoja asemansa vakiinnuttamiseksi. Kim teloitutti jopa satoja kenraaleja ja oppi-isänsä, tätinsä miehen Jang Song-thaekin.

Asiantuntijat ovat varoittaneet, että edessä saattaa olla uusi voimannäyttö, jos Trump päätyy jollain tapaa loukkaamaan Kimiä tai jos Kim kokee joutuneensa alakynteen.

Singapore-kokous

5. Korean niemimaan tulevaisuus

Trump:

Trump on sanonut, että neuvottelujen yksi mahdollinen tulos voisi olla päätös Koreoiden rauhansopimuksesta. Koreoiden välinen, vuosina 1950–53 käyty sota päättyi aselepoon, eikä varsinaista rauhansopimusta ole koskaan solmittu.

Trumpin politiikka Korean niemimaan suhteen on kuitenkin ollut epäselvää.

Toukokuun alussa Trump pyysi puolustusministeriötä laatimaan suunnitelman joukkojen vetämisestä Etelä-Koreasta, jossa on 28 500 yhdysvaltalaista sotilasta. Kaupan saralla Trump on rangaissut Etelä-Koreaa uusilla tuontitulleilla.

Toisaalta Trump on myös vakuutellut maiden välisen poikkeuksellisen liittolaissuhteen kestävyyttä.

Trumpin tärkein tavoite Korean niemimaalla on tehdä siitä ydinaseeton vyöhyke. Se ei onnistu ilman läheistä yhteistyötä Etelä-Korean kanssa.

Kim:

Kimin tavoitteena on ajaa Yhdysvaltain joukot pois Etelä-Koreasta. Hänen on arvioitu yrittävän lyödä kiilaa Yhdysvaltain ja Etelä-Korean väliin neuvottelemalla kummankin kanssa erikseen.

Etelä-Korean ja Yhdysvaltain välit ovat viilenneet viime aikoina pitkälti siksi, että Trumpin ja presidentti Moon Jae-inin näkemykset keinoista ratkaista Pohjois-Korean tilanne ovat poikenneet toisistaan merkittävästi. Keväällä Kim päätti yhtäkkiä lämmitellä välejään Mooniin, mikä tulkittiin yritykseksi pelata Etelä-Korean sotilaallinen tuki pois Yhdysvalloilta.

Koreoiden johtajien historiallinen tapaaminen huhtikuussa johti odottamattomaan sopimukseen pyrkiä lopettamaan maiden välinen sotatila. Käytännön toteutus on kuitenkin vielä kaukana.

Nyt edessä on toinen historiallinen kohtaaminen Singaporessa. Moni toivoo, että se johtaisi kohti kriisin ratkaisua. Samalla Kimin motiiveja epäillään, sillä Pohjois-Korean historia on täynnä tyhjiä lupauksia.

Lomamatka lasten kanssa edessä? – Ota reissuun oikea asenne, eväät ja nämä asiantuntijoiden vinkit

$
0
0

Lasten kanssa matkustaminen ei todellakaan ole sama asia, kuin aikuisten kesken matkustaminen. Siksi ensimmäinen asia, joka matkan onnistumisen takaamiseksi on laitettava kuntoon, on asenne. Lasten kanssa aina sattuu ja tapahtuu, siksi kannattaa lähteä matkaan huumorimielellä ja joustavalla asenteella.

Joustavaa matkustamista helpottaa, jos pitää aikataulut löysänä. Lomalla ei kannata ottaa liikaa suorituspaineita, että pitäisi ehtiä tehdä kaikkea. Kiireettömyys tuo enemmän loman tuntua.

Siksi erilaisia nähtävyyksiä ei kannata ahnehtia liikaa. Enimmillään 1-2 nähtävyyttä päivässä on hyvä nyrkkisääntö. Nähtävyyksiin ei kannata myöskään mennä siksi, että ne ovat opaskirjan mukaan pakko nähdä, vaan kannattaa valita vain itselle tärkeimmät kohteet. On hyvä myös muistaa, että lapselle elämys saattaa tulla jostain ihan muusta asiasta, kuin itse kuvittelisi. Eläinpuiston kohokohta saattaakin pienelle lapselle olla viemärikaivo, jonne on hauska tiputtaa kiviä.

Loman pitää olla loma kaikille. Siksi on hyvä varmistaa, että tarjolla on jokaiselle jotakin. Perhe voi yhdessä sopia, että jokainen saa valita yhdelle lomapäivälle jonkun mieleisen kohteen, jonne haluaa mennä. Näin saa ehkä lapsetkin lähtemään paremmin aikuisia kiinnostaviin kohteisiin. Ja lasten varjolla myös aikuiset saattavat päästä kokeilemaan asioita, joita ei tulisi ehkä muuten tehtyä.

Matkaseuraa on myös hyvä miettiä. Ystäväperheen mukaan ottaminen tarjoaa seuraa sekä lapsille että aikuisille. Jos haluaa viettää lomalla vähän omaa aikaa, voi mukaan ottaa esimerkiksi isovanhemmat, jotka voivat toimia lastenvahteina silloin tällöin. Toisaalta omalla porukalla on mahdollisuus viettää oikeasti aikaa lasten kanssa ja olla läsnä, kun arjen kiireet ja kotiaskareet eivät vie aikaa yhdessäololta.

Kohteen valitseminen

1) Loman lähtökohta

Ensimmäisenä pitää tietysti miettiä haluaako rantalomaa ja pakettimatkaa vai seikkailua ja omatoimimatkailua. Lasten iän ei välttämättä tarvitse rajoittaa matkakohteen valintaa, sanoo perhematkailun asiantuntija ja bloggaaja Inna-Pirjetta Lahti.

– Pienten lasten kanssa voi lähteä vaikka maailmanympärimatkalle, jos itse on siihen valmis. Mutta jos itse on kovasti loman tarpeessa ja rasittunut, all inclusive -tyyppinen aivot narikkaan -ratkaisu voi olla parempi vaihtoehto.

2) Realiteetit

Kohteen valitsemiseen vaikuttavat Lahden mukaan neljä ulkoista tekijää: ilmasto, hintataso, matka-aika ja aikaero. Aikaeroa ei välttämättä tule aina pohtineeksi, mutta onhan siinä eroa, matkustaako ajassa esimerkiksi kaksi tuntia eteenpäin vain taaksepäin.

– Kun menimme Mauritiukselle, lapset heräsivät kuuden sijaan kahdeksalta ja kun menimme Kanarialle, lapset heräsivät kuuden sijaan neljältä.

Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, myös kotimaasta löytyy paljon hyviä lomanviettopaikkoja. Retkeily Suomen luonnossa vanhempien kanssa on lapselle ihan yhtä arvokas kokemus kuin viikon reissu ulkomailla.

3) Aktiviteetit

Aurinkomatkojen viestinnästä vastaava Anniina Metsola neuvoo valitsemaan kohteen, missä on riittävästi puuhaa lapsille, kuten vesipuistoja, huvipuistoja ja loivia rantoja. Metsolan mukaan lomalle kannattaa lähteä lasten ehdoilla.

– Kun lapsilla on kivaa, vanhemmillakin on kivaa.

4) Lasten harrastukset ja kielivalinnat

Aktiviteettien lisäksi kohdemaata voi miettiä siitä näkökulmasta, miten lapset saisivat huvin lisäksi myös hyötyä matkasta. Esimerkiksi jalkapalloa harrastavat lapset voi viedä paikkaan, jossa on vaikka iso jalkapalloturnaus menossa. Tai ranskaa opiskelevien lasten kanssa voi lähteä esimerkiksi kaupunkilomalle Pariisiin.

– Kun lapsi saa jo kielenopiskelun alkuvaiheessa tilanteita, joissa pääsee oikeasti käyttämään kieltä ja saa kokemuksen, että opiskelusta on muutakin hyötyä kuin koearvosanat, se motivoi opiskelemaan niinä päivinä, kun se ei muuten niin paljon nappaisi, Inna-Pirjetta Lahti sanoo.

Lapset leikkivät Kalapakin rannalla Hawajilla.
Lapset leikkivät Kalapakin rannalla Havaijilla.AOP

Majoituksen valitseminen

1) Huoneistohotelli tai all inclusive

Kun lapset ovat pieniä, parhaiten toimii majoitus, jossa on oma keittiö. Näin pystyy itse hallitsemaan aikatauluja, kun aamupalat ja iltapalat voi laittaa omassa tahdissa. Ravintolaruokien lisäksi ruuan laittaminen itse on myös oiva keino päästä tutustumaan paikalliseen kulttuuriin, sanoo toukokuussa Lasten matkaopas Eurooppaan -kirjan julkaissut kirjailija Tittamari Marttinen.

– Matkalla on ihana käydä paikallisissa ruokakaupoissa, koska tuotteet ovat erilaisia. Toreilla hedelmät ovat tosi tuoreita ja tomaatit ovat ihan erilaisia kuin meillä Suomessa. Paikalliset ruuat ja arkipäivän elämä ovat elämys itsessään.

Toisaalta jos ruuanlaitto ei lomalla kiinnosta, niin all inclusive -hotellit ovat oiva valinta. Voi tulla valmiiseen pöytään milloin vain ja keskittyä vain yhdessäoloon.

2) Lapsiystävällisyys

Lasten kanssa lomailua helpottaa, jos puitteet ovat kunnossa. Väljä perhehuone, ilmastointi, lasten kerhot ja leikkipaikat sekä tarjolla olevat syöttötuolit ja pinnasängyt lisäävät mukavuutta. Samoin ne viihdykkeet.

Aurinkomatkojen tekemässä kyselyssä yksi viihdyke nousi lapsilla selvästi muita tärkeämmäksi: uima-allas. On tärkeää varmistaa etukäteen, millainen uima-allas alue on. Onko omaa lastenallasta ja onko alue ylipäätään lapsia varten?

– Tulee helposti pettymys, jos altailla ei saa yhtään pomppia ja tehdä voltteja. Jos koko ajan tuntuu, että häiritsemme muita, siitä ei nauti vanhemmat eikä lapset. Loman pitäisi olla sellaista, että ei tarvitse koko ajan olla jäkättämässä, Inna-Pirjetta Lahti muistuttaa.

3) Sijainti

Aurinkomatkojen Anniina Metsola suosittelee, että hotelli olisi mahdollisimman lähellä rantaa ja myös kohtuullisen lähellä lentokenttää. Malttamattomat lapset ja myös aikuiset haluavat usein päästä heti uimaan, kun kohdemaahan saavutaan.

Toisaalta on hyvä, jos hotellista pääsee helposti tutustumaan myös paikalliseen elämään, sanoo Inna-Pirjetta Lahti.

– Turistit eristetään monissa kohteissa omaan todellisuuteensa. Vanhempien vastuulla on kuitenkin myös kasvatuksellinen kulttuurien ymmärryksen lisääminen, maailmankuvan avartaminen ja erilaisuuden näkyväksi tekeminen. Lasten on hyvä ymmärtää, missä ollaan ja mikä on se todellinen arki kyseisessä maassa.

Lapsia hyppäämässä uima-altaaseen.
Julian Stratenschulte / EPA

Ennen matkaa

1) Suunnittelu ja ennakointi

Etukäteen on hyvä selvittää esimerkiksi, mistä terminaalista lennot lähtevät ja millä bussilla pääsee hotellille. Se tuo varmuutta ja sujuvuutta matkan tekoon, kun asioita ei tarvitse selvittää lasten kanssa paikan päällä.

Etukäteen voi myös ottaa selvää, mitä palveluita kohteessa on, saako hotellin läheltä helposti esimerkiksi vauvan vaipat ja ruuat.

2) Kohteeseen tutustuminen yhdessä

Ennen matkaa lapsille voi opettaa tärkeimmät sanat paikallisella kielellä. Kirjastosta voi lainata matkakirjoja, tutustua yhdessä paikallisiin nähtävyyksiin ja suunnitella, mitä lomalla halutaan tehdä. Netistä voi varata ennakkoon myös lippuja erilaisiin kohteisiin, tapahtumiin tai retkille, jotta ei tarvitse paikan päällä jonottaa lasten kanssa.

3) Matkakuumeen herättely

Isommat lapset voivat aloittaa oman matkavihkon askartelemisen. Siihen voi matkan aikana liimata lippuja, postikortteja, valokuvia tai vaikka rannalta löytyneitä simpukan kuoria muistoksi matkasta.

Pienempien lasten kanssa voi katsella kuvia kohteesta ja kertoa tulevasta matkasta saduttamalla.

– Parasta on se valmistautuminen ja matkan hehkuttaminen. Etsitään yhdessä räpylöitä ja katsotaan videoita. Sillä voi pidentää matkaelämystä, niin että matka alkaakin oikeastaan jo paljon aiemmin, Inna-Pirjetta Lahti sanoo.

4) Pakkaaminen

Matkatavaraa ei kannata haalia kauheasti mukaan. Paikan päältä voi usein ostaa esimerkiksi vaippoja tai lasten ruokia ja vaatteita voi myös pestä pesuloissa. Varsinkin jos on yksin lasten kanssa liikkeellä, on helpompaa jos isoja laukkuja on mukana vain yksi.

Hoitolaukku tai toimintalaukku on hyvä olla mukana. Siinä voi kantaa mukana eväitä, vaihtovaatteita, kirjoja, pelejä ja muita matkaviihdykkeitä. Pienille lapsille on hyvä ottaa tärkeä unilelu mukaan.

Inna-Pirjetta Lahti poikiensa kanssa matkalla Kroatiassa.
Inna-Pirjetta Lahti poikiensa kanssa matkalla Kroatiassa.Inna-Pirjetta Lahti

Lentäminen

1) Lentoaikataulut

Lentämisen ajankohta kannattaa valita perheen omiin rytmeihin sopivaksi. Aamuyöllä lähtevät lennot voivat aiheuttaa sen, että kaikki ovat väsyneitä loman ensimmäisinä päivinä. Pitkät lennot voi olla hyväkin ajoittaa yöaikaan, jolloin lapset voivat nukkua suurimman osan ajasta. Suorat päivälennot ovat lyhyillä matkoilla käteviä, mutta pitkillä lennoilla lennon vaihtaminen ei välttämättä ole huono idea. Pieni tauko ja jaloittelu voi tehdä hyvää ja sitten jaksaa taas istua.

2) Lasten ohjeistaminen

Lasten kanssa on hyvä etukäteen käydä läpi, miten lentokentällä ja koneessa toimitaan. Tilanne voi olla lapselle täysin uusi ja lapset pysyvät paremmin rauhallisina, kun he tietävät, mitä seuraavaksi tapahtuu.

3) Varaa tarpeeksi aikaa

Kun aikaa on riittävästi, vanhemmatkin pysyvät rauhallisina. Aikuisten kiire tarttuu helposti lapseen, muistuttaa Finnairin asiakaskokemuksen kehittämisestä vastaava johtaja Tiina Vesterinen.

4) Vältä jonottamista

Lähtöselvitys on hyvä tehdä etukäteen. Jos on erityisiä toiveita istumapaikkojen suhteen, nekin kannattaa varata lennolle etukäteen. Vesterinen kertoo, että Helsinki-Vantaan lentoasemalla ruumaan menevät matkatavarat voi tuoda lentokentälle jo edellisenä iltana. Näin on helpompi tulla lasten kanssa kentälle varsinaisena lähtöpäivänä. Lapsiperheille on myös omat check in -tiskit ja turvatarkastusjonot, mikä helpottaa lasten kanssa matkustamista.

5) Eväät!

Ennen lentoa on hyvä syödä, mutta siitä huolimatta eväät ovat tarpeen. Lento voi olla myöhässä eikä lennoilla tarjottava ruoka välttämättä kuulu hintaan tai maistu lapsille. Lapsi saattaa myös nukkua juuri sillä hetkellä, kun ruoka tarjoillaan.

Määränpään lentokentältä voi olla vielä matkaa hotellille ja siksi seuraavaan ruokailuun voi mennä tovi. Kaikki pysyvät paremmalla tuulella, kun verensokerit pysyvät kohdillaan. Riittävän veden juominen on myös tärkeää.

6) Viihdykkeet

Leluja, kirjoja, pelejä, piirustusvälineitä ja videoita. Mitä vain, mistä lapsesi tykkää ja millä hän saa ajan kulumaan. Muista ladata kännykät ja tabletit! Tabletin ruutuakaan ei kannata tuijottaa koko matkaa, huomauttaa Tittamari Marttinen.

– Voi kannustaa lasta katsomaan ympärilleen ja tekemään havaintoja. Lapselle voi antaa vaikka kameran, jolla hän voi ottaa kuvia lapsen näkökulmasta.

Lue myös: Edessä lentomatka lasten kanssa? 10 vinkkiä

lentokoneen siluetti auringonlaskussa
AOP

Autolla matkustaessa pätevät monet samat neuvot, kuin lentäessäkin. Etukäteen kannattaa suunnitella onko automatka vain siirtymä paikasta toiseen vai jo itsessään elämys ja osa matkaa. Lappiin voi matkustaa yhden pysähdyksen taktiikalla, jos varaa riittävästi evästä ja viihdykettä matkaan. Toisaalta matkaan voi käyttää useammankin päivän ja piipahtaa eri kaupunkien kohteissa matkan varrella.

Matkan jälkeen

1) Palautumiseen aikaa

Jos mahdollista, matka kannattaa ajoittaa siten, että ei tarvitse palata kotiin sunnuntaina. Näin jää aikaa purkaa laukut, pestä pyykkiä ja ylipäätään hengähtää hetki ennen maanantaina alkavaa arjen pyöritystä.

2) Matkan muisteleminen

Matkamuistot voivat tuntua turhilta, mutta lapselle niillä voi olla iso merkitys. Niiden avulla voi muistella matkaa. Lapsen kanssa on muutenkin hyvä keskustella siitä, miten matka meni, koska matkat ovat perheen yhteisiä elämyksiä ja niistä keskusteleminen on myös tapa viettää lasten kanssa aikaa.

Myös ikävämmät sattumukset, riidat tai muut kommellukset on hyvä purkaa, etteivät ne jää painamaan lapsen mieltä. Samalla voi suunnitella jo seuraavaa matkaa ja pohtia yhdessä, minne olisi kiva seuraavalla lomalla mennä.

3) Leikekirja tai valokuvakirja

Lapsi voi liimata liput ja muut muistot ja askarrella loppuun ennen matkaa aloittamansa reissuvihkon. Matkasta voi tehdä myös oman valokuvakirjan, jota on mukava lueskella koko perheen kesken pimeinä syysiltoina.

Lisää aiheesta:

Näillä neuvoilla lapsiperheen lomamatka onnistuu!

Lapsi ei tarvitse lomallakaan kalliita elämyksiä – vanhempien fiiliksellä suurin merkitys

Eivätkö rahat riitä kesällä? Yle kokosi 10 vinkkiä, miten pidät menot kurissa lomalla ja mistä voit säästää


Analyysi: Teinitytön kuolema sysäsi Saksan pakolaiskeskustelun uusille kierroksille – epäilty turvapaikanhakija pääsi livahtamaan takaisin Irakiin

$
0
0

BERLIINI. Jokin raja ylittyi Saksassa tällä viikolla.

Murha oli jo yksin järkyttävä. 14-vuotias teinityttö raiskattiin ja kuristettiin kuoliaaksi. Ruumis jätettiin pusikkoon. Tällä viikolla vahvistui, että ruumis oli 22. toukokuuta kadonneeksi ilmoitetun teinin.

Tapaus on yksittäinen rikos, mutta se osui keskelle Saksan jo muutenkin tulenarkaa keskustelua pakolaispolitiikasta.

Murhasta epäillään Irakista kotoisin olevaa 20-vuotiasta turvapaikanhakijaa, jolle oli jo annettu kielteinen turvapaikkapäätös. Mies oli valittanut päätöksestä ja asui yhä vastaanottokeskuksessa Länsi-Saksan Wiesbadenissa. Hän oli jo aiemmin joutunut tekemisiin poliisin kanssa.

Teinin katoamisen jälkeen epäilty pääsi lentämään Düsseldorfin ja Istanbulin kautta takaisin Irakin Kurdistaniin seitsemän perheenjäsenensä kanssa. Siis siihen samaan maahan, josta perhe kertoi paenneensa ja jonka olosuhteiden vuoksi se haki Saksasta turvapaikkaa.

Perhe matkusti ilmeisesti väärillä matkusasiakirjoilla.

Alkoi mittava operaatio. Pohjoisirakilaiset kurdijoukot ottivat epäillyn nopeasti kiinni Irakissa. Pidätyksestä tiedotti perjantaina poliisin sijaan Saksan sisäministeri Horst Seehofer, mikä kertoo murhan olevan poikkeuksellisen huomion kohteena.

Lauantaina saksalaislehdet kertoivat, että epäiltyä oltiin tuomassa illalla takaisin Saksaan. Irakin viranomaisten mukaan hän on tunnustanut syyllisyytensä.

Poliittinen vahinko ehti kuitenkin jo tapahtua.

Avainsana on Kontrollverlust eli kontrollin menettäminen. Saksassa maahanmuuttovastaiset poliitikot ovat jo pitkään yrittäneet maalata kuvaa, että Angela Merkelin pakolaismyönteinen politiikka on johtanut katastrofiin.

He sanovat Merkelin avanneen ovet reippaasti yli miljoonalle turvapaikanhakijalle vuodesta 2015 alkaen ja sen johtaneen hallitsemattomaan maahantuloon. Turvapaikan hakeminen on kuitenkin kansainvälisesti tunnustettu oikeus.

Maahanmuuttovastaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) johtohahmo Alice Weidel otti heti murhan poliittiseksi välineeksi.

– Mitä sanotte murhatun Susannan vanhemmille, rouva Merkel, Weidel tviittasi ja sanoi viestin yhteydessä olevalla videolla murhan johtuvan vuosien poliittisesti laiminlyönnistä.

Pelko Kontrollverlustista on todellinen, ja yksi syy, miksi AfD ylipäätään nousi ensimmäistä kertaa Saksan liittopäiville viime vuoden vaaleissa.

Epäluuloa viranomaisia kohtaan on lisännyt myös tuore maahanmuuttovirastoa koskeva skandaali. Viraston Bremenin-toimipisteen epäillään myöntäneen noin 1 200 turvapaikkaa ilman perusteita vuosien 2013 ja 2016 välillä.

Nyt muutkin kuin maahanmuuton vastustajat kysyvät, alkaako viranomaisten ote lipsua.

Huolimatta siitä, että rikostilastojen mukaan Saksa on nyt turvallisempi kuin kertaakaan yli 20 vuoteen. Viime vuonna Saksassa rekisteröitiin lähes kymmenen prosenttia edellisvuotta vähemmän rikoksia.

SIlti ihmisten turvattomuuden tunne on lisääntynyt. Sisäministeri Seehofer sanoi toukokuussa rikostilastojen julkistamistilaisuudessa, että noin 44 prosenttia saksalaisista tuntee olonsa turvattomammaksi kuin vuotta aiemmin.

Yksi syy turvattomuuden tunteeseen on maahanmuuton lisääntyminen, mutta myös se, miten maahanmuutosta puhutaan. Turvapaikanhakijoiden tekemät väkivaltarikokset nousevat usein isosti otsikoihin.

– 14-vuotiaan tytön murha Wiesbadenissa on yksittäistapaus. Mutta tällaiset yksittäistapaukset alkavat nyt kasaantua, kirjoitti sanomalehti Frankfurter Allgemeine Zeitung.

– Kun suuri osa pakolaisista on 14-30-vuotiaita sodasta traumatisoituneita miehiä, väkivalta ei ilmesty tyhjästä, kirjoitti Süddeutsche Zeitung ja jatkoi huolena olevan erityisesti Saksaan tulleiden naiskuva.

– Irakin Kurdistan ei ole vain vapaustaistelijoiden kotimaa vaan myös vanhakantainen kulttuurialue, jossa ympärileikataan tyttöjä: Se kertoo jotain naiskuvasta.

Kommentit nivoutuvat osaksi laajempaa keskustelua siitä, mitä on saksalaisuus ja miten tulijoiden tulee siihen sopeutua. Baijerissa ripustetaan ristejä virastoihin osana poliittista debattia.

Pakolaispolitiikka on jo valmiiksi keskellä murrosta.

Sisäministeri Seehofer haluaa turvapaikkapäätöstä odottavat ihmiset uusiin, niin kutsuttuihin ankkurikeskuksiin. Ensimmäiset avataan kesällä Baijerissa. Vastustajien mukaan keskukset eivät ole sopiva paikka etenkään lapsille.

Angela Merkel peräänkuulutti viikko sitten antamassaan haastattelussa EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Hän ehdottaa hakemusten käsittelyä yhteisissä EU-virastoissa unionin ulkorajoilla.

Debatin ylikuumenemisessa on kuitenkin riskinsä. Yksittäiset ihmiset ovat nyt jäämässä poliittisen kiistelyn alle, todettiin Saksan yleisradioyhtiön ARD:n julkaisemassa tv-kommentissa. Termit pakolainen ja rikollinen niputetaan jo liikaa yhteen.

Tapasin tällä viikolla Bremenissä syyrialaisen pakolaisen Maherin, joka ei halunnut esiintyä julkisuudessa koko nimellään. Syynä ei ollut pelko Syyrian hallinnon kostosta.

Hän etsii töitä Saksassa, eikä halunnut että mahdollinen työnantaja löytää jutun googlaamalla ja yhdistää hänet pakolaiseksi. Pakolaisuudesta on tulossa Saksassa negatiivinen leima.

Bremenissä maahanmuuttajia opettava saksalainen Anke Assouroko sanoi epäluulon kasvaneen siksi, että viranomaiset ovat tehneet liikaa virheitä. Bremenissä tulijat on toivotettu tervetulleiksi, mutta skandaalit alkavat jo syödä luottamusta.

– Kun ihmisten hyvä tahto ei saa tarpeeksi tukea viranomaisten toiminnasta, se alkaa loppua.

Isä luovuttaa tyttärensä, miehet ryöstävät morsiamen ja sukkanauha lentää – häätavat heittävät tasa-arvon romukoppaan

$
0
0

Elina Vepsäläinen ja Caj Palmén jättivät kirkkohäät väliin. He purjehtivat onnellisesti avioliiton satamaan maistraatissa Lahdessa.

Maistraattivihkiminen tarkoitti sitä, että moni perinteinen häätapa jäi väliin. Ei ollut morsiamen ryöstöä, isän tekemää tyttärensä saattelua alttarille, sukkanauhan heittämistä tai kakun leikkaamista jalkaa polkien. Perinteitä, jotka kummastuttavat kahta Ylen haastattelemaa tutkijaa: Susanna Paasosta ja Marjut Jyrkistä.

Caj Palmén ja Elina Vepsäläinen.
Caj Palmén ja Elina Vepsäläinen Erja Kronbergin vihittävänä. Lapsen kummi Harri Salmi seuraa sivusta.Janne Ahjopalo / Yle

Lahdessa ei kuulunut utelua tulevista lapsista eikä morsian stressannut servetin väreistä, riisipusseista tai kukkasista. Maistraatin yksinkertaisen tyylikkäässä vihkihuoneessa paikalla olivat vihkiparin vasta viisiviikkoinen vauva "Emppu" sekä kaksi ystävää.

– Tämä oli niin paljon helpompaa. Jos olisimme pitäneet kirkkohäät, olisi pitänyt kutsua kaikki, jotta emme loukkaisi ihmisiä. Eikä kukaan saarnannut kolmea tuntia, vitsailee tukholmalaislähtöinen Palmén.

Saarnaa ei tosiaankaan kuultu, sillä vihkimisestä vastasi maistraatin päällikkö Erja Kronberg, joka puhui lyhyesti ja lämpimästi.

Vepsäläinen halusi nimenomaan pienet juhlat.

– Olen isosta suvusta. En halunnut juhlia, joista ilmoitetaan lehdessä ja paikalle tulee jopa 70 ihmistä. Se on aika rauhatonta, jos paikalle tulisi sukua, ystäviä ja naapureita.

Caj Palmén ja Elina Vepsäläinen.
Hämeen maistraatin päällikkö Erja Kronberg on tottunut vihkijä. Hän on ylpeä vastikään uusitusta vihkitilasta.Janne Ahjopalo / Yle

Naiset on hääperinteessä naisia ja miehet miehiä

Hääperinteet näyttävät nykysilmin tarkasteltuina sukupuolieroa korostavina ja konservatiivisilta, ellei asiaa ajattele aikuisten välisenä leikkimielisenä riittinä. Häätapoihin perehtynyt mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen Turun yliopistosta sanoo, etteivät häät ole perinteisesti mikään romanttisen rakkauden tai kahden ihmisen juhla.

– Häät on perinteisesti ollut sukuun ja omaisuuteen liittyvä siirtymäriitti. Häissä morsian on vaihtanut sukua, missä symbolina on isä saattajana. Häihin on liittynyt kaikenlaista myötäjäistä ja muuta taloudellista järjestelyä.

Avioliiton funktiona on ollut Paasosen mukaan lisääntyminen ja lisääntyminen nimenomaan siten, ettei isästä ole suurempaa epäilystä. Jos lapsi syntyy avioliitossa, ei isän tarvitse tunnustaa häntä.

– Näin omaisuus on siirtynyt sutjakkaasti isältä pojalle. Ei ole mitenkään yllättävää, että hääperinteet korostavat lisääntymistä: naisen sukunimi vaihtuu ja korostetaan kaksinapaista käsitystä sukupuolesta.

Nainen seisoo aurinkoisella kadulla.
Mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen.Kalle Mäkelä / Yle

Vaikka perinteet elävät, nykyisin häät ajatellaan parisuhdekeskeisenä rakkauden juhlana.

– Riippumatta siitä, mitä perinteet symboloivat, toimivat ne romanttisena näyttämöllepanona. Lisäksi perinteitä on lainailtu kansanperinteen lisäksi Hollywoodin suunnalta ja esimerkiksi kuninkaallisista häistä.

Ryöstettäisiinkö vaihteeksi appi?

Patriarkaalisuutta, naisen ylistämällä alistamista, kaupallisuutta ja uuskonservatiivisuutta. Näin tiivistää perinteiset häätavat sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori Marjut Jyrkinen Helsingin yliopistosta.

– Kun isä luovuttaa morsiamen tulevalle aviomiehelle, tuleehan siitä tunne, että nainen olisi omaisuutta. Aivan kuin hyödyke. Morsiamen vanhempien roolina on lienee ajatella, että nyt vastuumme loppui, joten pistetäänpä pöytä koreaksi.

Luovutusrituaalin voi tulkita Jyrkisen mukaan symbolisesti siten, että nainen siirretään isän ohjauksesta aviomiehen ohjaukseen uuden suvun pariin. Samanlaista viestiä antaa hänen mukaansa intiimin sukkanauhan heittäminen miehille, miesten tekemä morsiamen ryöstö ja odotusarvona se, että nainen ottaa miehen sukunimen.

Tutkijan mielestä morsiamen ryöstö voi olla juhlaväelle piinallista ja vaivaannuttavaa seurattavaa.

– Ryöstäminen ei myöskään itsessään ole hupailua. Tällaiseksi tarkoitettua esitystä voisi tulkita sukupuolistuneena väkivaltana. Jos ryöstäminen on kuitenkin keskeinen osa hääseremonian performanssia, miksei sitten kaapatuksi tulisi vaikka appivanhempi?

Apulaisprofessori Marjut Jyrkinen.
Työelämän tasa-arvon tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori Marjut Jyrkinen.Marjut Jyrkinen

Se, että aviomies ottaa hampaillaan sukkanauhan morsiamen hameen alta, on tutkijasta naisen pikkutuhmaa esineellistämistä ja seksismiä.

Puheet ovat hääjuhlallisuuksissa perinteisesti miesvetoisia.

– Äidit ovat jostakin syystä hiljaa. Ja pappikin saattaa kehua lähinnä sulhasta.

Jotain naiseen liittyvää on kuitenkin sukupuolentutkijan mukaan hääperinteen keskiössä: morsiamen kauneus.

– Morsian on kuin koriste. Hän on kenties laihduttanut ja trimmannut itseään hääpukua varten. Myös kampauksiin ja meikkeihin on voitu panostaa runsaasti aikaa, vaivaa ja rahaa. Vaatimus kauneudesta on mielestäni eräänlaista naisen ylistämällä alistamista.

Pappi siunaa maistraatissa solmitun liiton

Elina Vepsäläinen ja Caj Palmen eivät sen kummemmin paheksu hääperinteitä, vaikka maistraatissa menivätkin naimisiin. He ovat tyytyväisiä paitsi siviilivihkimisen nopeuteen ja rauhallisuuteen myös sen taloudellisuuteen ja rentouteen.

– Vaikka kyllä esimerkiksi sukkanauhan heittely olisi minulle aika vieras ajatus. Tuttujeni häissä olen saanut heitetyn kukkakimpun kyllä kiinni kahdestikin. Ehkä siksi kun olen niin pitkä nainen, naurahtaa Vepsäläinen hyväntuulisesti.

Caj Palmén ja Elina Vepsäläinen.
Yhteiselo avioparina on alkanut.Janne Ahjopalo / Yle

Pariskunta aikoo kuitenkin pienimuotoisesti juhlistaa vihkimistään lapsensa kastetilaisuudessa. Pappi siunaa silloin heidän liittonsa pienen porukan keskellä.

– Minulle siunaus on tärkeä. Se on riisuttu pointti koko asiasta. Tulen uskonnollisesta perheestä ja olen itsekin uskossa, paljastaa Vepsäläinen.

Lue lisää:

Musta piispa piti kuninkaallisten häissä puheen, joka ravisutti maailmaa – mikä siinä kohautti?

Valmistujaiset tai häät tulossa? Katso Ylen keräämä juhlan järjestäjän vinkkilista – näillä pääset alkuun ja vaiva vähenee

Noudattaako kirkko rakkauden kaksoiskäskyä, arkkipiispa Tapio Luoma? Filosofi kysyi ja kirkon uusi johtaja vastasi

Marilyn Manson, Judas Priest, Sonata Arctica ja monet muut – katso reteät kuvat Hyvinkään Rockfestiltä

$
0
0
Nelipäiväiseksi kasvanut Rockfest järjestettiin nyt toisen kerran. Tapahtumapaikkana oli tänä vuonna Hyvinkään lentokenttä. Festivaalin ohjelmisto koostui kokonaisuudessaan rockista ja metallista. Gallerian kuvat ovat torstailta ja perjantailta.

Ikea luopuu kertakäyttömuovisista tuotteistaan – Huonekalujätin vuosittainen jätemäärä vastaa lähes 60 Eiffel-tornia

$
0
0

Ikea aikoo lopettaa fossiilisista raaka-aineista tehtyjen kertakäyttöisten muovituotteiden valmistamisen ja myymisen vuoteen 2020 mennessä.

Käytännössä päätös tarkoittaa esimerkiksi pakastepussien, muoviastioiden ja kertakäyttöpillien poistamista myynnistä yrityksen kaikista myymälöistä ja ravintoloista. Muutos koskee 363 tavarataloa 29 maassa.

Yhtiön tavoitteista kertoo muun muassa Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Ikea käyttää tuotteissaan vuoden 2020 jälkeen vain kierrätettävästä materiaalista tehtyä muovia. Lisäksi jättiyritys lupaa kiinnittää huomiota tuotteidensa valmistuksessa ja suunnittelussa jo alusta alkaen tuotteiden kierrettävyyteen ja uusiutuvien materiaalien käyttöön.

Yhtiö lisää myös kasviperäisten ruokatuotteiden saatavuutta. Vielä tänä vuonna on tarkoitus lanseerata maailmanlaajuisesti kasvis-hodari.

Yrityksen mukaan uuden ympäristöstrategian tavoitteena on vähentää kauppajätin ympäristövaikutuksia ja hiilijalanjäljkeä eri toimin. Kaikkien vaikutusten pitäisi näkyä vuoteen 2030 mennessä.

Muutos voi olla suuri, sillä Ikea tuotti viime vuonna kaikenlaista jätettä yhteensä 590 000 tonnia. Pakkausmuoveja uudessa strategiassa ei mainita.

Mittakaavaa törkymäärälle antaa Pariisin Eiffel-torni, joka painaa 10 100 tonnia. Ikean jätetuotos painaa siis reilusti enemmän kuin 58 Eiffel-tornia.

Yritykset joukolla vähentämässä muovia

Ikean lisäksi useat ruotsalaiset kauppaketjut ovat kertoneet aloittaneet työn muovin vähentämiseksi. Muun muassa Ica, Coop ja Axfood sekä Lidl ovat luvanneet siirtyä kierrätettävän muovin käyttöön vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa Lidl on ilmoittanut vähentävänsä muovin osuutta pakkauksissaa viidenneksellä vuoteen 2025 mennessä.

Tanskalainen Lego on kertonut, että se aikoo luopua öljypohjaisen muovin käytöstä rakennuspalikoittensa valmistuksessa.

Myös poliitikot ovat heränneet muovipulmaan.

Euroopan komissio haluaa kieltää joukon kertakäyttöisiä muovituotteita meriin päätyvän muoviroskan vähentämiseksi. Kieltolistalla ovat muoviset vanupuikot, aterimet, lautaset, mehupillit, sekoitustikut ja ilmapallotikut. Päätöksiä asiasta komissio haluaisi saada aikaiseksi jo ennen ensi kevättä.

Tutkija: Ei pelkkää viherpesua

Erilaisilla vastuullisuusteoilla yritykset vaikuttavat mielikuvaansa ja brändiinsä. Imagohyödystä voi olla vaikutuksia joihinkin kuluttajiin, joiden mielestä kysessä saattaa olla parempi yritys kuin joku toinen.

Näin arvioi yritysten ilmoituksia ympäristöhankkeistaan Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksen tutkijatohtori Essi Pöyry.

– Kuluttajan kannalta muovituotteiden poisjättäminen voi olla aika arkipäiväinen asia. Jos ajatellaan, että otetaan pois vaikka muovipillit, niin sillä on ravaintolaelämyksen kannalta minimaalinen merkitys.

– Yrityksiltä nämä ovat hyviä päätöksiä, kun asiakkaan kokemusta heikennetään mahdollisimman vähän, mutta isoilla toimijoilla tulokset voivat olla isojakin.

Pöyryn mukaan pieniä päätöksiä voi sanoa viherpesuksikin. Toisaalta Ikea on hänestä niin suuri toimija, että pientenkin tekojen vaikutukset voivat olla isoja. Pöyry sanoo myös, että kannattaa katsoa, liittyykö päätös suurempaan päätösten sarjaan.

Ongelmallinen esimerkki on vaikkapa vaateketju Hennes & Mauritz.

– Yritys puhuu kovaäänisesti vastuullisuudestaan, mutta samaan aikaan heidän bisneslogiikkansa perustuu nopealle muodille, jossa ihmiset ostavat lähes kertakäyttöisiä vaatteita.

Jos liiketoiminta perustuu kertakäyttöisyydelle, niin silloin voi ajatella, että tällaiset teot ovat pipertämistä, eikä sillä ole vaikutusta., Pöyry huomauttaa.

Muovista tuli helppo kohde

Muovista luopuminen on noussut ihmisten tietoisuuteen hyvin nopeasti ja ihmiset ovat siitä hyvin samanmielisiä.

Pöyry arvelee osasyyksi sen, että kertakäyttöpillit ja -astiat ovat melko merkityksettömiä ihmisille. Niistä on helppo luopua ja yritysten on helppo saada hyvää mainetta.

– Toisaalta samaan kategoriaan menee esimerkiksi lentämisen kovempi verottaminen tai lentämisen vähentäminen. Se on ollut paljon vaikeampaa. Ei enää voitaisi tehdä kaikkia niitä matkoja, joita haluttaisiin tehdä.

Pöyry ei usko ihmisten valintojen suureen vaikuttavuuteen. Jos pillejä on tarjolla, pillejä myös käytetään.

Hän sanoo, että isot muutokset tulevat siitä, että isot yritykset tekevät toisin tai tulee lainsäädäntöä, joka vaatii tekemään toisin.

– Kun muovipillit kielletään, niin tulee yrityksiä, jotka tekevät uusiutuviin materiaaleihin perustuvia pillejä. Se edistää muutosta.

– Jos päätökset jätetään vain kuluttajille, muutos tulee hitaammin tai ei ollenkaan, Pöyry sanoo.

Presidentti Niinistö perheineen saapui Kultarantaan – Rouva Haukio Aaro-pojastaan: Hän viihtyy täällä varmasti

$
0
0

Presidenttiparin kunniaksi Naantalin kaupunki järjesti tervetulovastaanoton venesatamassa, ja samalla päävieraat tapasivat myös paikalle saapuneita kansalaisia ja juttelivat heidän kanssaan. Presidenttipari sai paljon onnitteluita perheenlisäyksen johdosta.

Odotettua juhlavierasta, Niinistön ja Haukion Aaro-poikaa ei nähty vastaanottojuhlallisuuksissa.

Rouva Jenni Haukio kertoi Ylelle, että arki on mullistunut vauvan myötä kokonaan.

– Hän viihtyy täällä varmasti, kuten mekin, totesi rouva Jenni Haukio kesänsuunnitelmistaan.

– Hyvin on (arki) sujunut, niin kuin pyhätkin, presidentti Niinistö komppasi vieressä.

Tervetulosanojen ja kuorolaulun jälkeen presidenttipari osallistui Naantalin musiikkijuhlien konserttiin Naantalin kirkossa.

Naantali ja presidentin kesäasunto pääsee huomion keskipisteeksi jälleen kesäkuun puolivälissä, kun presidentti Niinistö isännöi Kultaranta-keskusteluita. Paikalle saapuu useita arvovaltaisia vieraita, muun muassa YK:n pääsihteeri António Guterres.

Viewing all 101404 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>