Thaimaassa kaksi viikkoa luolassa loukussa olleen jalkapallojoukkueen pojat ja heidät valmentajansa ovat lähettäneet käsin kirjoitettuja viestejä ulkopuolella odottaville huolestuneille vanhemmille.

Sukeltajat kuljettivat kirjeet ulos luolasta perjantaina ja Thaimaan laivasto julkaisi niistä kuvia lauantaina.

Poikien kanssa luolassa oleva 25-vuotias valmentaja Ekkapol Chantawong esitti omassa kirjeessään anteeksipyyntönsä poikien vanhemmille. Hän sanoi myös, että luolassa olevat 12 poikaa pärjäävät hyvin.

– Kaikkien lasten vanhemmille, he voivat tällä hetkellä hyvin, ryhmästä pidetään hyvää huolta. Huolehdin heistä parhaani mukaan. Haluan sanoa kiitos kaikesta tuesta ja pyytää anteeksi vanhemmilta, kirjoituksessa sanottiin.

Thaimaan laivasto julkaisi valokuvia kirjeistä Facebook-sivuillaan.

Pojilta terveiset vanhemmille

Luolassa olevat pojat lähettivät useita sivuja terveisiä vanhemmilleen. Muistivihkon sivuille raapustetut viestit olivat sisällöltään samansuuntaisia. Pojat kertoivat voivansa hyvin ja kehottivat perhettä olemaan huolehtimatta.

– Älkää huoliko isä ja äiti. Olen ollut poissa luotanne kaksi viikkoa, mutta tulen takaisin auttamaan teitä myymään tavaroita, kirjoitti nimekseen Bew kertonut poika.

Hänen vanhempansa ovat kauppiaita.

Toisessa viestissä nimekseen Dom kertova poika sanoo olevansa kunnossa, vaikka luolassa on hieman kylmä.

– Mutta älkää huolehtiko. Ja älkää unohtako järjestää syntymäpäiväjuhliani, poika jatkaa.

Nimekseen Tun kertova poika kirjoitti vanhemmilleen:

– Äiti ja isä, älkää huolehtiko, olen kunnossa. Olen sanonut Yodille, että hän valmistautuu viemään minut syömään paistettua kanaa. Rakkaudella, lukee viestissä jossa viitataan mahdollisesti odottavaan sukulaiseen.

– Älkää olko huolissanne, ikävöin teitä kaikkia. Isoisä, setä, äiti, isä ja sisarukset, rakastan teitä. Olen onnellinen täällä, pelastussukeltajat ovat pitäneet meistä hyvää huolta, kirjoitti Mick-niminen poika.

15-vuotias Phiphat Photi kirjoitti perheelleen seuraavasti:

– Rakkaat terveiset äiti, isä ja pikkuveljeni. Jos pääsen ulos, voisitteko tuoda minulle grillattua possua ja vihanneksia?

Viesteistä saa vaikutelman, että pojat ovat paitsi luottavaisia ulospääsystään myös suunnanneet jo katseitaan tulevaan. Viesteissä mainittiin toive opettajille:

– Olkaa hyviä ja älkää antako meille liikaa kotiläksyjä.

Vanhemmat liikuttuivat viesteistä

Uutistoimisto AFP:n mukaan luolassa loukussa olevien poikien kirjeet aiheuttivat lasten vanhemmissa voimakkaan tunnereaktion.

– Olen niin onnellinen nähdessäni hänen kirjeensä. Melkein itken. Ei ole väliä, kuinka kauan odotan, kunhan hän on turvassa, sanoi maan alla 16 vuotta täyttäneen Pheerapat-nimisen pojan äiti Supaluk Sompiengjai.

Poika oli kirjoittanut perheelleen kirjeen, jossa luki seuraavasti:

– Rakastan teitä isä, äiti ja siskoni. Teidän ei tarvitse huolehtia meistä. Rakastan teitä kaikkia!

Pelastus odottaa toistaiseksi

Poikien jalkapallojoukkueen jäämisestä ansaan Pohjois-Thaimaassa sijaitsevaan Tham Luangin luolastoon tulee lauantaina kuluneeksi kaksi viikkoa.

Joukkueen 12–16-vuotiaat pojat ja heidän valmentajansa löydettiin 10 päivää ryhmän katoamisen jälkeen 3. heinäkuuta.

Jalkapallojoukkueen pelastustoimet ovat pitkittyneet, koska olosuhteet suurelta osin veden täyttämässä luolastossa ovat hankalat. Operaatioon osallistunut thaisukeltaja menehtyi perjantaina valmistellessaan pelastusta.

Thaimaan pelastusviranomaiset kertoivat perjantaina, että luolaan jumiutuneet pojat eivät ole vielä valmiina sukeltamaan ulos.

Uutistoimisto AP:n mukaan pelastajat yrittävät kuitenkin tuoda pojat ulos, jos rankkasateet alkavat taas.

Juttua muokattu 7.7. klo 7:30: lisätty poikien viestejä. Klo 7:58 lisätty Thaimaan laivaston Facebook-merkintä. Klo 9:21 lisätty tieto vanhempien reaktioista.

Lue lisää:

Thaiviranomainen: Pojat eivät ole vielä valmiita sukeltamaan luolasta

Luolaan kuollut thaimies oli entinen laivaston erikoisjoukkojen sukeltaja, triathlonisti ja vapaaehtoinen pelastusoperaatiossa – "Emme panikoi tai keskeytä tehtävää"

Jalkapallomaailmalta sataa tsemppiterveisiä luolaan jumiutuneille thaipojille – Fifa haluaa joukkueen kunniavieraiksi MM-finaaliin

Twitter-pyyntö sai miljardööri Elon Muskin tarjoamaan apua Thaimaan luolapelastajille, lähettää insinöörejään paikan päälle

Mustikan sesonki on eteläisessä Suomessa jo kuumimmillaan. Metsien sinistä kultaa pääsee poimimaan pian pohjoisemmassakin.

Innofactorin kehittämä palvelu kertoo käyttäjälleen paikkatiedon perusteella, kuinka kauan mustikkasadon kypsymisessä vielä kestää. Nettisivun kautta voi tutkailla sadon kehittymistä myös karttanäkymästä koko maassa.

Lämpösummaan perustuva ennuste laskee päivittäisiä lämpötiloja yhteen. Kun lämpösummaa kertyy tarpeeksi, voidaan tilastojen perusteella todeta, että mustikat ovat alueella kypsiä.

Data-analyytikko Tapio Linkosalon mukaan palvelu julkaistiin netissä juhannuksen jälkeen 27. kesäkuuta. Lämpösummaaminen on aloitettu toukokuun alusta.

– Alun perin tähtäsimme siihen, että palvelun olisi voinut julkaista heinäkuun alkupuolella. Kun alkoi näyttää siltä, että kesä on pari viikkoa normaalista edellä, tavoitetta aikaistettiin juhannukseksi. Meille tuli jopa kiire saada malli julki, ennen kuin mustikat metsässä kypsyvät.

Mallin ennustustarkkuudessa poikkeuksellisen lämmin kevät ei kuitenkaan näkynyt.

– Mallin perustuessa lämmön seuraamiseen, se reagoi lämpimään alkukesään, ja ennusteetkin ovat aikaisempia, koska lämpöä kertyy nopeammin.

Linkosalo on ollut mukana aikaisemminkin lämpösummamallien sovelluksien hyödyntämisessä. Hän ollut kehittämässä muun muassa mallia, jota käytetään Turun yliopiston Aerobiologian yksikön siitepölyennusteessa.

Uudella mallilla mustikkaan

Mustikan kypsymisen ennustava malli on uusi. Mustikan kypsymisestä saa tilastoja koko Suomen kattavasta ruudukosta, jonka yhden ruudun ala on sata neliökilometriä. Tämän kokoisia ruutuja tarvitaan 3 900 kappaletta kattamaan koko maa. Sovelluksessa käytettävät tiedot pohjautuvat Ilmatieteen laitoksen sääennusteisiin ja havaintoihin. Sen perusteella tehdään laskelma.

– Tämä on puhtaasti laskennallinen malli. Luonnonvarakeskuksen kartat pohjautuvat havaintoihin. Henkilöt käyvät havainnoimassa tilannetta ja sen perusteella tekevät arviot marjojen kypsymisestä.

Tapio Linkosalon koostamassa mallissa on käytetty Luonnontieteellisen keskusmuseon hallitsemaa mustikan kypsymisaineistoa. Tilastoa keräsi aiemmin Suomen Tiedeseura. Tietoa mustikasta on kerätty Suomessa pitkään.

– Tilastoa on ruvettu keräämään 1800-luvun puolivälissä, mutta Mustikkaan.fi-palvelun laskennassa käytin tilastoja vuosilta 1961–2015, koska tämä on sama aikaväli, jolta saa myös säätietoja. Päivittäistä ja maantieteellisesti kattavaa säädataa ei ole olemassa 1800-luvulta saakka vaikkakin yksittäisiltä paikkakunnilta tilastoja on pidemmältä ajalta.

Aineistoa on Linkosalon mukaan käytettävissä napapiirin pohjoispuolelle asti. Painopiste tilastoissa on kuitenkin etelämpänä, ja otantamäärä harvenee hänen arvionsa mukaan Kajaanin korkeudelta pohjoisemmaksi.

– Kieltämättä aineistossa näkyy, että pohjoisesta Lapista ei kovin montaa havaintoa ole ja siellä myöskin malli on epävarmempi.

Puhelin matkaan metsään

Arktiset aromit ry:n toiminnanjohtajan Birgitta Partasen mukaan uusi ennustepalvelu tunnetaan vielä seuran jäsenien keskuudessa huonosti. Partasen mielestä Mustikkaan? on mielenkiintoinen, mutta hän laskee marjanseurannan mieluummin marjahavainnot.fi-sivuston varaan. Toistaiseksi Luonnonvarakeskuksen ylläpitämällä sivustolla havaintoja on vähän.

– Mökkiläisille Mustikkaan.fi-palvelu on varmasti hyvä. Paljon on olemassa ihmisiä, jotka eivät ole kulkeneet metsässä ja voivat tämän myötä innostua marjastamisesta. Marjojen kypsyminen on toisaalta kauden aikana niin paljon esillä muuallakin, että sitä voi seurata myös ilman sovelluksia, Partanen pohtii.

Mustikkaan.fi-palvelu on tällä hetkellä saatavissa ainoastaan internetissä.

– Työryhmässämme on mietitty sitä, olisiko syytä tehdä erillinen mobiiliapplikaatio, mutta toistaiseksi pysymme vain nettisivussa. Se on meidän mielestämme toimiva ratkaisu, koska nettisivu toimii hyvin myös mobiilissa, Linkosalo kertoo.

Mustikan paikkojen ennustamiseen on kehitetty myös Mustikka Go -sovellus (Mustikka Go), joka esittää todennäköisimmät mustikkapaikat kartalla.

Tekeekö autuaaksi?

Omien havaintojensa perusteella Linkosalo kertoo, että malli vaikuttaa osuneen tarkkuudeltaan hyvin kohdalleen.

– Olen tyytyväinen tähän tulokseen, mihin olemme päässeet. En nyt tiedä, uskallanko mennä lupaamaan, että päivälleen kannattaa sen mallin mukaan metsään mennä, mutta aika hyvältä se näyttää, Linkosalo naurahtaa.

Mustikkaan.fi-palvelu kertoo mustikan kypsymisen viikon tarkkuudella. Viikko valikoitui ennustetarkkuudeksi kahdesta syystä.

– Ennusteessa on muutaman päivän epätarkkuus esimerkiksi kasvupaikan vaihteluiden takia. Päivätarkkuudella malli antaisi liian optimistisen vaikutelman tarkkuudesta. Lisäksi pyöristäminen viikkoihin antaa päiväkohtaista ennustetta tasaisemman kuvan sään vaihdellessa.

Mallin ennustetarkkuus on Linkosalon mukaan ±5 päivää. Hänestä on tärkeää huomata se, että 100 neliökilometrin ruudukkoon mahtuu vaihtelua. Ruudukon sisälläkin joudutaan sovittamaan paikallisia vaihteluita keskiarvoon.

– Säävaihtelu ja maasto-olosuhteet vaikuttavat. Esimerkiksi etelään päin kallellaan oleva rinne luultavasti vaikuttaa aika paljonkin paikalliseen kasvunopeuteen. Eiväthän mustikat kypsy samaan aikaan joka paikassa 100 neliökilometrin ruudussa.

Tätä pienempien alueiden ennusteet olisivat epäluotettavia. Säädataa yksittäiselle metsikölle ei ole saatavilla. Käytettävissä olevien havaintoaineistojen tulkitseminen vaatii tutkijalta päättelyä.

– Kuvittelisin, että alkuperäiseen mustikka-aineistoon ihmiset ovat todennäköisesti keränneet varhaisimpia havaintoja parhailta kasvupaikoilta. Malli ennustaa siis kunkin alueen aikaisinta kypsymisen ajankohtaa.

Palautetta tarvitaan

Data-analyytikko Tapio Linkosalo toivoo Mustikkaan.fi-palvelun ennusteista palautetta. Verkkosivulla on myös kysely, johon voi kertoa, kuinka ennuste osui kohdalleen.

– Palautetta ei vielä ole tullut paljoa. Toivon, että sitä tulisi, koska sitä kautta minä pystyn syksymmällä katsomaan koko Suomen mittakaavassa, kuinka ennuste toimi. Silloin siihen pystytään tekemään korjauksia seuraavaa vuotta varten.

Yhtenä ajatuksena koko ennustepalvelun tekemisessä oli Linkosalon mielestä, että palvelun käyttäjistä saadaan kerättyä aineistoa. Innofactor tekee web-analytiikkaa erilaisten sovellusten käytettävyydestä ja Mustikkaan.fi-sovelluksen avulla yritys voi selvittää käyttäjäkokemusta.

– Olemme olleet suosiosta tyytyväisiä. Ennakoimme, että mustikka voisi kiinnostaa ihmisiä.

Arktisten aromien toiminnanjohtajalla Birgitta Partasella on ehdotus.

– Kuvia voisi liittää kartalle mukaan, että näkee konkreettisesti millainen mustikkatilanne metsässä on, kuten marjahavainnot.fi-sivustolle on suunnitteilla.

Loppukeväällä kolme käräjäoikeutta eri puolilla Suomea otti kantaa syytteisiin pikkulasten pahoinpitelystä. Tuomioistuimissa pohdittiin, milloin kyse on hyväksyttävästä kasvatuksesta tai vanhempien tietämättömyydestä – milloin taas tahallisesta ja rikoksena tuomittavasta kaltoinkohtelusta.

Nyt eletään murroskautta siinä ajattelussa, miten lapsia saa kohdella ja kasvattaa, sanoo rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen.

– Kasvatuksen nimissä on voitu aiemmin tehdä melkein mitä vaan. Lapsia ja eläimiä on saanut esimerkiksi lyödä, vaikka aikuisia ei. Kehitys menee niin, että lasten ja eläinten oikeudet tulevat viimeisenä, Utriainen täsmentää.

Samalla eteen tulee hankalia kysymyksiä siitä, millaista näyttöä tarvitaan psyykkisestä kaltoinkohtelusta, josta ei jää näkyviä mustelmia tai ruumiinvammoja.

Kävimme läpi kolme tuoretta tapausta, joista kahdessa käräjäoikeus totesi vanhempien syyllistyneen lapsensa pahoinpitelyyn, vapaudenriistoon tai ihmisarvon pitkään jatkuneeseen loukkaamiseen.

Helsingissä esillä olleessa jutussa vanhemmat vapautuivat kaikista syytteistä.

Vain Lapin käräjäoikeuden antama tuomio on lainvoimainen, muista on valitettu.

Millaisia yhteisiä piirteitä ilmenee tapauksista, joissa epäiltyä kaltoinkohtelua on ratkottu oikeussaleissa asti?

1. Sidotaan tai eristetään muista

Lyhytkestoiset sitomiset olivat välttämättömiä 5-vuotiaan pojan ihosairauden hoitamiseksi, todistivat vanhemmat Helsingin käräjäoikeudessa. Toisaalta puolustus myönsi, että äiti oli saattanut ymmärtää neuvolasta saatuja ohjeita virheellisesti.

Poikaa oli myös seisotettu viileässä suihkussa. Tavoitteena oli puolustuksen mukaan “lapsen etu eli saada hänet tottelemaan vanhempiaan”. Tällaisia kasvatusohjeita oli nähty muun muassa televisio-ohjelmissa.

Itsensä raapimisen takia lapselle annettiin joskus myös vähemmän ruokaa.

Ennen kuin perheen molemmat lapset otettiin huostaan, perhe oli suunnitellut pitkää purjehdusmatkaa.

Poika söi usein veneen lattialla, koska muuten pöydän ääressä ollut sohva olisi vanhempien mukaan saattanut vereentyä. Vene oli tarkoitus myydä myöhemmin mahdollisimman hyväkuntoisena. Lattialla syöminen oli ollut myös tapa kasvattaa.

Tuomioistuimen mukaan jäi näyttämättä, että vanhemmat olisivat “oikeudettomalla tavalla” pakottaneet lapsen nukkumaan tai syömään lattialla.

Pieni poika ei myöskään ollut voinut antaa suostumustaan käsiensä sitomiselle, mutta vanhemmilla on tuomion mukaan oikeus estää lastaan vahingoittamasta itseään. Tarkoitus on ollut hyväksyttävä, eikä menettelyä ole pidettävä selvästi “oikeudettomana pakottamisena”, käräjäoikeus totesi.

Kyse oli siitä, olisiko vanhemmilla ollut muita keinoja estää raapimista kuin sitominen, selventää tuomioon tutustunut rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen. Tuomioistuin ei mainitse, mikä oikeuttamisperuste sitomiselle on ollut.

– Onko se ollut se raapiminen, eli jos raapii, lasta voidaan syöttää ja nukuttaa lattialla? Tässähän on kyse sairaudesta. Näinhän mielisairaaloissa ennen kohdeltiin mielisairaita, heitä pidettiin kylpyammeeseen sidottuina vuorokausikaupalla ja sitä kutsuttiin hoidoksi, Utriainen puntaroi.

2. Käyttäytyy vanhempien mukaan huonosti

Keski-Suomessa käsitellyssä oikeustapauksessa äiti oli ajoittain sitonut pojan kädet ja jalat tai toisen käden itseensä narulla kiinni, että lapsi ei hänen huomaamattaan lähtisi yöllä pois sängystä.

Vanhemmat selittivät asiaa sillä, että poika oli ollut erittäin vilkas, jatkuvasti pahanteossa, eikä totellut kieltoja tai käskyjä. Poika oli esimerkiksi ”toistuvasti karkaillut, virtsannut lattialle sekä tyhjentänyt jääkaapin sisältöä”.

Lasta ei päästetty kouluun, koska vanhemmat eivät uskoneet hänen pärjäävän siellä. Poikaa pidettiin kotiopetuksessa. Sen seurauksena hän jäi vaille kouluterveydenhoitoa, eikä hänen hampaistaan huolehdittu.

Päästessään 10-vuotiaana ensi kertaa kouluun hän ei osannut lukea eikä kirjoittaa.

Myös Helsingin käräjäoikeuden ratkaisemassa tapauksessa ilmeni, että vanhemmat olivat väsyneitä atooppisesta ihottumasta kärsivän poikansa käytökseen:

Puolustuksen mukaan äiti oli vuosia "taistellut” pojan kanssa raapimista vastaan, ja voimat olivat alkaneet loppua. Tästä poika oli itsekin kertonut huostaanoton jälkeen psykologin haastattelussa:

On tavallista suurempi riski joutua kaltoinkohdelluksi, jos lapsen käyttäytyminen on haastavaa, vahvistaa Helsingin lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Anneli Laurila.

Lapsi ei välttämättä itse edes ymmärrä, että häneen kohdistunut väkivalta on väärin, vaan kokee siitä syyllisyyttä.

– Lapsella on käyttäytymisongelmia, eikä vanhemmilla ole keinoja. Se on yhdistelmänä sellainen, joka voi johtaa fyysiseen kurittamiseen. Riski voi olla myös se, että lapsi on ei-toivottu, Laurila arvioi.

Vanhemmat selittävät kaltoinkohtelua usein lapsen käytöksellä, johon mikään muu ei ole auttanut, kertoo oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo. Hänellä on vuosien kokemus lasten kaltoinkohteluepäilyjen selvitysprosseista ja hän on myös toiminut oikeudessa asiantuntijatodistajana.

– Vanhempi ei esimerkiksi ymmärrä, että uhmakohtaukset tai vuoteenkastelu kuuluvat normaaliin kasvuun tai kehitykseen, vaan reagoi niihin kaltoinkohtelevasti.

Joskus lapsella on toisaalta niin merkittäviä käytöshäiriöitä, että vanhempien pitäisi osata hakea ulkopuolista tukea lapsen kanssa pärjäämiseen.

– On minusta tärkeää ymmärtää, että rangaistuksiin pohjautuva kasvatus ja kaltoinkohtelu aina pahentavat lapsen käytöksen haasteita. Jos lapsella on käytöshäiriö, kaltoinkohtelu lisää käytösongelmia ja noidankehä pyörii, Laajasalo muistuttaa.

3. Muita lapsia kohdellaan normaalisti

Helsingin käräjäoikeuteen päätyneessä jutussa kuultiin todistajana miestä, joka oli viettänyt viikon perheen purjeveneellä. Kuulustelussa hän ihmetteli sitä, miten perheen kahta lasta kohdeltiin niin eri tavoin. Hän oli tässä tapauksessa se ulkopuolinen, joka huolestui ja otti yhteyttä viranomaisiin:

Jutun esitutkinnassa isä myönsi, että vanhemmat ehkä ovat kohdelleet lapsiaan eriarvoisesti.

Myös Keski-Suomen käräjäoikeudessa esillä olleessa tapauksessa lapset vietiin säännöllisesti neuvolaan ja he kävivät koulua, yhtä lasta lukuunottamatta.

Vilkkaaksi luonnehdittua poikaa ei enää vuoden ja seitsemän kuukauden ikäisestä viety lainkaan neuvolaan. Vanhempien mukaan heidän elämänsä oli muiden lasten kanssa siinä määrin hektistä, että asia oli vain jäänyt.

Kaltoinkohtelu saattaa kohdistua perheessä vain juuri siihen “hankalaan lapseen”, kun taas muut elävät normaalia elämää.

Havainnon yleisyydestä ei oikeuspsykologiaan erikoistuneen Taina Laajasalon mukaan ole tietoa.

– On tapauksia, joissa joku lapsista koetaan hankalammaksi kasvattaa tai lapsella on psyykkisiä tai fyysisiä erityisvaikeuksia. Lapsi herättää vanhemmissa erilaisia reaktioita kuin muut lapset, Laajasalo sanoo.

Muun muassa vanhemman ja lapsen erilaisen temperamentin on tutkimuksissa havaittu vaikuttavan heidän suhteeseensa.

– Lapset ovat erilaisia ja vaativat kasvattajalta eri asioita. Tutkimusten mukaan monet vanhemmat myös itse tunnistavat sen, että kohtelevat lapsia eri tavoin persoonallisuus- tai muiden erojen vuoksi, Laajasalo kuvaa.

4. Lapsen kasvu ja kehitys hidastuu

Varsinkin jos lapset ovat alle kouluikäisiä eikä heitä viedä säännöllisesti neuvolaan, kaltoinkohtelu saatetaan huomata vasta vuosien kuluttua. Tutkimuksista tiedetään, että jatkuvan ja vakavan kaltoinkohtelun seurauksena lapsen kehitys ja kasvu selvästi viivästyy.

Pohjois-Suomessa ilmi tulleessa tapauksessa perheen lapsia oli kohdeltu ikäistään nuorempina, syötetty ja estetty kotona pääsemästä oma-aloitteisesti vessaan. Heitä oli puettu vaippoihin vielä kouluikäisenäkin.

Nuorempi lapsista ei osannut pureskella ruokaa, kun hän aloitti koulun. Hänen terveydenhuoltonsa oli laiminlyöty, eikä hänelle ollut hankittu tarpeellisia apuvälineitä.

Keskisuomalaisen perheen poika ei osannut 10-vuotiaana ajaa pyörällä, luistella tai hiihtää. Pojan pituuskasvu oli hidastunut ja luuston kehitys oli kaksi vuotta ikäisiään jäljessä.

Motoriset taidot olivat 5–6-vuotiaan tasolla, mutta kehittyivät nopeasti huostaanoton jälkeen.

Helsingissä käsitellyssä tapauksessa pojan kasvun havaittiin viisivuotiaana merkittävästi viivästyneen, mikä syytteen mukaan vahvisti epäilyjä vakavasta kaltoinkohtelusta.

Lastentautien erikoislääkäri antoi oikeuskäsittelyyn lausunnon, jonka mukaan pojan pituuskasvun taittuminen oli poikkeavaa, eikä sitä voinut selittää pelkästään niukalla ravinnolla. Hän käytti termiä “psykososiaalinen kasvuhäiriö”:

Tuomioistuin katsoi kuitenkin, että pojan kehityksen viivästymiseen saattoi olla muitakin syitä kuin kaltoinkohtelu. Kiireellisen huostaanoton epäiltiin osaltaan kuormittaneen poikaa. Tuomioistuimen mukaan jäi myös näyttämättä, että vanhemmat olisivat tahallaan vahingoittaneet pojan terveyttä.

Professori Terttu Utriaisen mielestä syy-yhteys oli lääkärinlausunnoissa pyritty selvittämään niin hyvin kuin se on ollut mahdollista.

– Pojan pituuskasvu oli pysähtynyt hänen ollessaan viisivuotias, ja sitten kun hänet oli otettu huostaan, se jatkui normaalisti. Myös paino alkoi heti kohota. Tuomioistuin ei katso lääkärinlausuntoa riittäväksi, mutta kehittää syy-yhteyksistä omia oletuksia, Utriainen kummeksuu.

Atooppisesta ihottumasta kärsivä poika tutkittiin huostaanoton jälkeen ja todettiin, että hänen ihonsa oli kuiva ja sen hoitoa oli laiminlyöty.

Utriainen jäi kaipaamaan tuomioistuimelta laajempia perusteluja siihen, onko esimerkiksi käsien yhteensitominen käypä hoitokeino nykyään. Vapauttiko väitetty erehtyminen hoito-ohjeissa vanhemman toimintansa vastuusta?

On tärkeää, että tuomioistuimet päätöksillään heijastavat sitä, millaiset toimintamallit ja arvot ovat yhteiskunnassa kulloinkin kannatettavia.

Esimerkiksi kuritusväkivalta oli vuoden 1889 rikoslaissa sallittua, mutta kiellettiin erikseen lailla vuonna 1984. Aiemmin tukistaminen ja piiskaaminen kuuluivat kasvatuksen keinovalikoimaan, nyt teoista on mahdollista tuomita pahoinpitelynä.

– Kun sotkee, niin lapsi laitetaan syömään lattialle. Onko se hyväksyttävä kasvatusmetodi tällä hetkellä? Utriainen kysyy.

Hän vertaa pikkupojan kohtelua vuosia sitten kuulemaansa tapaukseen, jossa vanhuksilta oli kielletty kahvi rangaistuksena huonosta käytöksestä.

– Ei hoitohenkilökunnalla ollut mitään oikeutta käyttää tällaisia rangaistuksia.

Millainen kasvattaminen sitten ylittää rajan, on henkistä kaltoinkohtelua?

– Jos ei ymmärretä, että lapsen rankaisu on mittasuhteiltaan liian kova. Vanhempien pitäisi löytää keinoja selvitä puhumalla. Välttää äärimmäisiä keinoja, joiden syy ja seuraus -yhteyttä lapsi ei ymmärrä, neuvoo johtava sosiaalityöntekijä Anneli Laurila Helsingin lastensuojelusta.

Oikeuspsykologiaan perehtyneen Taina Laajasalon mukaan emotionaalista kaltoinkohtelua on kahdenlaista. Ensinnäkin aktiivista toimintaa, jossa vanhempi pelottelee, uhkailee, haukkuu ja nälvii lasta. Toisaalta esiintyy lapsen kehitystarpeiden laiminlyöntiä, vanhempien ja lapsen suhteesta puuttuu jaettu ilo ja välittäminen.

Laajasalon mukaan esimerkiksi lapsen lukitseminen johonkin tilaan on kaltoinkohtelua. Niin sanottua jäähyäkin on käytettävä tarkoin harkiten, sillä väärinkäytettynä – kuten nöyryyttäen ja halventaen – se on lapsen kehitykselle vahingollinen.

Se että ajoittain korottaa lapselle ääntään, ei ole emotionaalista kaltoinkohtelua. Yksittäisestä maltin menetyksestä vanhemman ei kannata huolestua.

– Voi selittää lapselle, että nyt en toiminut oikein, on ollut tosi raskas päivä ja korotin ääntä turhaan. Aikuisen vastuulla on korjata tilanne.

Käräjillä olleet tapaukset havainnollistavat sitä, miten hankalaa on tuottaa rikosoikeudellinen näyttö lapsen kaltoinkohtelusta, jos se on enimmäkseen psyykkistä laatua.

Utriaisen mukaan näytön tuottaminen voi olla yhtä vaikeaa kuin työpaikkakiusaamisessa. Siihenkin sisältyy usein valtava määrä osatekoja – nimittelyä, sulkemista ryhmästä, nöyryyttävien työtehtävien antamista – jotka sinänsä ovat melko lieviä. Kuitenkin kokonaisuus saa aikaan sen, että osa ihmisistä menettää työpaikkakiusaamisen takia mielenterveytensä.

Sinänsä rikoslaki antaa mahdollisuuden tuomita pahoinpitelystä myös, jos on vahingoittanut toisen terveyttä ilman fyysistä väkivaltaa. Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ohjataan myös, miten lasta tulee kasvattaa: "Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti".

Vaikka kaltoinkohtelu ei täyttäisi rikoksen tunnusmerkkejä tai näyttöä olisi mahdoton saada, kyse on silti monesti lastensuojelutapauksesta. Lastensuojelu nojaa samoihin lakipykäliin kuin oikeuskin, mutta lähestyy ongelmaa eri tavoin. Millaisia tukitoimia perhe tarvitsee lapsen suojelemiseksi? Ovatko kasvuolosuhteet vaarantuneet niin, että lapsi on sijoitettava kiireellisesti kodin ulkopuolelle?

Lastensuojeluilmoituksia tehtiin vuonna 2017 lähes 140 000 ja yli neljä tuhatta lasta jouduttiin sijoittamaan kiireellisesti pois kotoa. Kuinka moni tapaus oli niin vakava, että siitä nostettiin syyte ja se eteni käräjille – siitä ei ole kerätty tietoa.

Kynnystä tehdä rikosilmoituksia on pyritty madaltamaan sen jälkeen kun Helsingissä tuli ilmi 8-vuotiaan tytön surullinen tapaus, jossa kaltoinkohteluun ei puututtu ajoissa ja se johti tytön kuolemaan.

Opettajia ja terveydenhuollon työntekijöitä velvoitetaan lailla tekemään rikosilmoituksia, että ainakin törkeimmät tapaukset tulisivat ilmi.

Se toivottavasti selittää sitä, että rikosilmoitukset alle 15-vuotiaisiin kohdistuneista pahoinpitelyistä lisääntyivät 2010-luvun mittaan voimakkaasti. Niitä jätettiin poliisille keskimäärin 13 päivässä. Sitä tilasto ei kerro, onko epäilty fyysistä vai henkistä pahoinpitelyä, kuten lapsen laiminlyöntiä.

Vielä lasten psyykkistä kaltoinkohtelua on käsitelty tuomioistuimissa kuritusväkivaltaan verrattuna vähän.

Tähän saakka seksuaalinen hyväksikäyttö ja fyysinen kaltoinkohtelu ovat vieneet suurimman huomion julkisuudessa ja myös tutkimuskohteena.

– Kuinka paljon onkaan emotionaalista kaltoinkohtelua, joka ei koskaan tule esiin? Todennäköisesti se on jopa yleisin kaltoinkohtelun muoto, Taina Laajasalo arvioi.

Nyt tutkijat ovat alkaneet korostaa, että emotionaalisen kaltoinkohtelun haitat voivat olla lapselle jopa suuremmat kuin muissa kaltoinkohtelun muodoissa. Perheen sisällä tapahtuva henkinen kaltoinkohtelu on usein jatkuvaa ja lapsi saattaa sairastua psyykkisesti melko nopeastikin.

Mutta haasteena on, miten osoittaa oikeudessa riittävällä varmuudella mitä on tapahtunut ja millainen psyykkinen haitta siitä on syntynyt. Lisäksi pitää pystyä näyttämään, että vaurio johtuu nimenomaan psyykkisestä kaltoinkohtelusta.

Juridiikan lisäksi tarvitaan vahvaa psykologian asiantuntemusta, kun tuomioistuimet jatkossa ehkä nykyistä useammin päätyvät ratkomaan, milloin perheessä on kyse heikosta vanhemmuudesta ja milloin emotionaalisesta kaltoinkohtelusta.

Harri Heinonen on työskennellyt sairaalapappina Turun yliopistollisessa keskussairaalassa kymmenen vuotta. Useimmat papit valitsevat uransa jo nuorena. Toisin on Heinosen laita, sillä vielä viisitoista vuotta sitten hän ei tiennyt papin työstä juuri mitään.

Heinosen maailma pysähtyi juhannuksena 2003. Kaupparatsulla oli taas kerran takanaan raju työputki. Oli pitänyt saada aikaiseksi kosolti kauppaa, sillä Suomi oli hiljentymässä kesäksi. Heinäkuun loma-Suomessa ei kannattanut enää edes yrittää myydä mitään.

Takana oli 20 vuotta elämää myyntimiehenä: välillä itsenäisenä yrittäjänä, välillä toisten leivissä. Pikkupojasta saakka kauppaa tehnyt myyntitykki oli ollut hommassaan niin hyvä, että hänet oli laitettu myös kouluttamaan muita.

Heinonen tunsi syvää väsymystä, mutta yritti silti rauhoittua juhannuksen viettoon. Mieleen hiipi yhdeksän vuotta aiemmin iskenyt sydäninfarkti.

Keskikesän juhlan keskeytti aiempaa huomattavasti rajumpi sydänkohtaus.

Kuoleman porteilta uudelle uralle

Potilas kiidätettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan Tyksiin. Siellä Harri Heinonen heräili muutama päivä juhannuksen jälkeen. Takana oli avosydänleikkaus ja kaiken piti olla kunnossa, mutta sydän alkoi taas reistata.

Elintoiminnot alkoivat romahtaa. Sydämestä löytyi jotain sellaista, jota siellä ei pitäisi olla. Lääkärit olivat neuvottomia ja sairaalassa varauduttiin pahimpaan.

– Omaiset kutsuttiin paikalle jättämään jäähyväisiä. Kävin niin lähellä kuolemaa kuin käydä voi.

Tapahtui ihme. Heinosen tila alkoi kohentua, ja jo viikon kuluttua hän pääsi kotiin. Yksi polku elämässä oli kuitenkin kuljettu loppuun: kaupparatsu tiesi, että vanhaan työpaikkaan hän ei palaa.

– Iski ihan älyttömän voimakas tunne, että ei enää koskaan. En jaksa, en halua. Voin oikein pahoin, kun ajattelinkin koko myyntihommaa.

Myyntimies ei tiennyt papin työstä mitään

Sairaalasta Harri Heinonen kotiutettiin melko nopeasti, mutta kotona elämää opetteli muuttunut mies. Eräänä sunnuntaiaamuna entinen myyntimies nousi ylös sängystään ja kertoi vaimolleen, että hänestä tulee sairaalapappi.

– Päätös oli ihan selvä. En ollut koskaan edes tavannut sairaalapappia, enkä tiennyt mitä sellainen tekee. Sen tiesin, että sairaalapappeja on olemassa, nauraa Heinonen.

Vaikka sairaalakokemus vaikuttikin uuteen uranvalintaan, ei Heinonen halua hengellistää päätöstään liikaa. Tieto ei tippunut syliin jostakin korkealta, eikä entinen kaupparatsu tullut uskoon. Toki läheiset olivat rukoilleet hänen puolestaan, joten toipumiseen liittyi myös tärkeä uskon kokemus.

Päätöksen synnyttyä alkoi arkinen aherrus. Ennen teologian opintojen aloittamista piti käydä loppuun kesken jäänyt lukio. Opinnot sujuivat pikavauhtia ja Heinonen aloitti pappina vuonna 2007 Loimaan aluesairaalassa.

Kymmenen vuotta sairaalapappina

Hiljattain Heinoselle tuli täyteen kymmenen vuotta Tyksissä. Hän tekee työtä syöpäsairaiden parissa sairaalassa ja saattohoitoihin erikoistuneessa Karinakodissa Turun Hirvensalossa.

Kuolema on läsnä päivittäin.

Heinonen osoittaa kolmea kynttilää Karinakodin aulassa. Joskus kynttilöitä on kolme, toisinaan ei yhtäkään. Tänään tuonpuoleiseen on matkannut kolme.

En ollut koskaan edes tavannut sairaalapappia, enkä tiennyt mitä sellainen tekee. Harri Heinonen

Sairaalapapin työ on kuuntelemista. Siinä Heinonen kokee aina olleensa omimmillaan. Kauppamieskin kuuntelee asiakkaan murheita ennen kauppojen hieromista.

– Kauppoja syntyy sillä, että myyjä kuuntelee mitä asiakas tarvitsee. Oikeasti en tiennyt kuuntelemisesta yhtään mitään ennen kuin ryhdyin papiksi.

Pappi kuulee joka päivä monia elämäntarinoita. Tätä Heinonen pitää suurena lahjana. Ihmiset avaavat hänen edessään ikkunoita, joista hänellä ei aiemmin ollut aavistustakaan.

Työnsä kautta sairaalapappi on löytänyt armon myös omaan elämäänsä. Asiat, joita hän on aiemmin pitänyt kummallisina, näyttävät nyt normaaleilta. Kuulemiensa elämäntarinoiden kautta Heinonen on saanut armon kokemuksen myös omassa elämässään tekemiinsä virheisiin.

– Olen saanut kymmenessä vuodessa sairas- ja kuolinvuoteiden äärellä parhaan palkinnon mitä ihminen voi toivoa. Jos näin paljon saa nähdä ihmisten kertomana, ei sitä tässä iässä enää muuta tarvitsekaan.

Sairaalapappi ei kokenut yliluonnollisia asioita

Kuoleman porteilla käyneet kertovat erikoisista kokemuksistaan. Toiset muistavat kirkasta valoa, toiset kaikenkattavan helpotuksen tunteen.

Heinonen ei muista teho-osastolta mitään. Kuoleman läheisyys kosketti vasta sairaala-ajan jälkeen, kun epätietoisuus valtasi mielen.

Oli pakko saada ne puuttuvat päivät takaisin, jotta elämää pystyi jatkamaan. Harri Heinonen

Sairaalapapin oli pakko saada nähtäväkseen lääkärien kirjoitukset siitä, mitä sairaalassa oli tapahtunut.

– Piti saada selville kaikki päivä päivältä. Moni kokee samalla tavalla. Oli pakko saada ne puuttuvat päivät takaisin, jotta elämää pystyi jatkamaan.

Heinonen kantaa huolta sydänpotilaiden henkisestä jaksamisesta. Yhä vieläkään ei täysin ymmärretä sitä, miten keskeinen asia sydän elämässämme on.

– Sydän voi pysähtyä koska vaan, eikä ilman sitä meitä ole olemassakaan. Sydänleikkaus on todella raju kokemus ja sen kokeneet kaipaisivat ehdottomasti henkistä tukea.

Elämä on tärkeää, ei kuolema

Sairaalapapin työtä pidetään usein raskaana ja lohduttomana. Päivät voivat olla raskaita, mutta työn lohduttomuutta Heinonen ei allekirjoita.

– Kuolema on syöpäosastolla toisella tavalla läsnä kuin muualla sairaalassa. Useimmat potilaat käyvät toimenpiteessä ja pääsevät sitten kotiin.

Sairaalapappi korostaa, että kuoleman läheisyydestä huolimatta tapaamisissa syöpäpotilaiden kanssa tunnelma on lämmin ja huumorikin kukkii.

Vain murto-osa keskusteluista käsittelee elämän päättymistä. Eletty elämä on tärkeää ja siitä puhutaan, millä on oikeasti merkitystä. Tärkeää on elämä, ei kuolema.

Keskustelu eutanasiasta on koskettanut

Kansalaisaloite eutanasian eli kuolinavun sallimisesta keräsi runsaat 63 000 allekirjoitusta. Kesän kynnyksellä eduskunta torppasi ajatuksen eutanasialain säätämisestä, mutta asetti laajamittaisen työryhmän asiaa selvittämään.

Heinonen on seurannut eutanasiakeskustelua suurella mielenkiinnolla. Nyt otetut askeleet ovat oikean suuntaisia.

Velvollisuutemme on tarjota kaikille ihmisille hyvä loppuelämä. Harri Heinonen

– Eutanasia ei saa olla ohituskaista, jonka varjolla voidaan sivuuttaa mahdollisimman hyvä saattohoito. Velvollisuutemme on tarjota kaikille ihmisille hyvä loppuelämä. Se sisältää myös hyvän kuoleman.

Heinonen sanoo eutanasialle ei, mutta pitää kielensä keskellä suuta. Hän ei halua tuomita ajatusta armokuolemasta eikä sen kannattajia.

– Ensin pitää saada loppuvaiheen hoito tasalaatuiseksi koko maassa. Jos sen jälkeen eutanasialaille on vielä tarvetta, en ole ensimmäisenä sitä vastaan huutamassa.

Kuolema on luonnollinen asia

Sairaalapappi painottaa sitä, että terveille ihmisille kuolema on vihollinen, ja niin sen tulee ollakin. Parantumattomasti sairas ihminen kohtaa kuitenkin toisenlaisen todellisuuden.

– Jos kivut ovat niin kovia, että elämä ei ole enää mielekästä, paljastaa kuolema lempeät kasvonsa. Elämän päättyminen tuo mahdollisuuden kokea jotain parempaa kuin aamusta iltaan kipua, kärsimystä ja ahdistusta.

Entisen myyntimiehen suhtautuminen kuolemaan on lopullisesti muuttunut.

– Koen kuoleman suurena lohtuna. Jokaiselle sen aika koittaa joskus.

Thaimaan viranomaiset uskovat, että heillä on kolmesta neljään päivään aikaa pelastaa 12 poikaa ja heidän aikuinen valmentajansa ulos luolasta, ennen kuin rankkasateet tekevät olosuhteet luolassa entistä tukalammaksi.

Pelastutoimia johtavan viranomaisen mukaan viime päivien suotuisa sää on mahdollistanut olosuhteet, jotka eivät jatku sateen palatessa. Mahdollisuuksia pelastukseen arvioitiin parhaimmiksi tähän mennessä.

Pelastajat käyvät kilpajuoksua aikaa ja vettä vastaan, sillä happitasot luolassa ovat laskeneet ja alkuviikkoon ennustetut rankkasateet voivat kutistaa jalkapallojoukkueen vedettömän tilan laajuutta alle kymmenen neliömetrin kokoiseksi.

– Jos odotamme pidempään, emme tiedä kuinka paljon vettä ja uusia riskitekijöitä tulee, sanoi Chiang Rain provinssin kuvernööri Narongsak Osatanakorn uutistoimisto AP:n mukaan.

Pelastajat kertovat jatkavansa veden pumppaamista ulos luolasta, kunnes lähestyvä sade pakottaa heidät toimimaan. Vettä on tähän mennessä jo pumpattu niin paljon kuin on mahdollista.

– Ihanteellinen tilanne olisi, että vettä ei olisi lainkaan, mutta se on mahdotonta, koska luola on kuiva vasta joulu- tai tammikuussa, sanoi Osatanakorn The Guardianille.

Osatanakornin mukaan pelastusoperaatioon odotetaan vielä saapuvaksi kahta vapaaehtoisten sukeltajien ryhmää ennen kuin pelastus aloitetaan.

Pelastuksen aloittamiseen saakka luolassa olevia poikia ja heidän valmentaajansa myös koulutetaan sukelluksessa.

Lue lisää:

Yli 100 reikää porataan vuorenkylkeen Thaimaan luolapoikien auttamiseksi

Rauhoittavia kirjeitä luolan uumenista – loukussa olevien thaipoikien valmentaja esitti anteeksipyynnön lasten vanhemmille

Thaiviranomainen: Pojat eivät ole vielä valmiita sukeltamaan luolasta

Kesä kuluu monella tien päällä. Auton ikkunasta vilahtaa tietyömaiden kuuma asfalttihöyry.

Nämä ja monet muut asiat eivät onnistu ilman öljyä.

Öljyä käytetään kesäliikenteessä entistä enemmän. Talouden pyöriessä kierroksilla ihmiset liikkuvat enemmän. Tämä näkyi jo viime vuonna, kun liikkeellä oli autoja enemmän kuin vuosiin.

Selkeä muutos liikkumisessa tarkoittaa lisäksi kasvua ilmastonmuutosta aiheuttavissa kasvihuonekaasuissa.

Liikkumisen yleistyminen on ollut näkyvissä niin Suomessa kuin kaikkialla länsimaissa. Myös Kiinan ja Intian kaltaisissa kehittyvissä maissa halutaan samaan vauhtiin mukaan.

Liikenteen kasvihuonepäästöt ovat jo neljännes koko Euroopan unionin päästöistä. Maalta, meriltä ja ilmasta tupruavat päästöt ovat vuosia jatkuneen reippaan kasvun takia jo suurin unionin päästölähde.

Tilanne on samankaltainen myös Suomessa. Meillä on lisätty kymmenkunta vuotta uusiutuvien raaka-aineiden osuutta bensiiniin ja dieseliin, mutta päästöt eivät ole laskeneet.

Ennätys paukkuu liikenteen päästöissä

Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, kaikkien aikojen suomenennätys liikenteen hiilidioksidipäästöissä on jo rikottu. Sitä ennakoivat jo viime vuoden alustavat tiedot liikenteen kasvusta ja päästöistä.

Kasvun syy on selvä: ihmiset haluavat liikkua mahdollisimman nopeasti. Menopelit kuluttavat jonkin verran vähemmän polttoainetta kuin ennen, mutta kulutetut kilometrit ratkaisevat öljyn kulutuksen.

Eniten päästöt kasvavat tavarakuljetuksissa, myös Suomessa. Lentokoneiden ja laivojen päästöt eivät kuitenkaan jää juurikaan jälkeen maantieliikenteestä. Suomi on lähes ainoita unionin maita, jossa liikenteen päästöt ovat pysyneet samalla tasolla. Espanjan yli 50 prosentin kasvu vuodesta 1990 on ihan normaalia unionissa.

Liikkuminen syö koko ajan muilla tavoilla saavutettuja päästövähennyksiä. Kun päästöjä pitää vähentää unionissa ensi alkuun viidennes vuoteen 2020 mennessä, liikenteen kehitystä paikataan tiukentamalla muun muassa asumisen normeja ja päästökaupan vaatimuksia.

Öljyn kulutuksessa rikotaan haamuraja

Liikenteen kasvu näkyy myös öljyn kulutuksessa. Noin puolet öljyn käytöstä palaa, kun maijat ja matit sekä heidän tavaransa liikkuvat. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan kulutus kasvaa myös jatkossa eniten liikenteessä.

Maailman öljyn kulutus on kasvanut ennätyksellisiin lukemiin. Eniten kulutusta on Suomen kaltaisissa maissa.

Naapurimaa Ruotsi röyhistelee sillä, että se on onnistunut kasvattamaan talouttaan, samalla päästöjä vähentämällä. Mutta Ruotsi on harvinainen poikkeus niin sanotussa talouden ja päästöjen irtikytkennässä.

Ruotsilla on palvelutaloutta, vesivoimaa ja yhä enemmän tuulivoimaa. Silti maassa ollaan kaukana kymmenkunta vuotta sitten annetusta lupauksesta puolittaa öljynkulutus. Sen pitäisi tapahtua vuoteen 2020 mennessä.

Öljyn kulutus on edelleen kuin paita ja peppu talouskasvun kanssa. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeiset nollakasvun vuodet ovat nyt Suomessa takanapäin ja öljyn kulutus kasvaa monen vuoden tauon jälkeen myös meillä. Kiinassa taas talous otti tiikerinhypyn ja öljyn kulutus pomppasi, kun iso osa länsimaiden tuotantoa siirtyi sinne reilu kymmenen vuotta sitten.

Öljyn kulutuksessa rikotaan hyvin todennäköisesti haamurajana pidetty 100 miljoonan barrelin eli öljytynnyrin kulutus päivässä. Meillä ja muualla länsimaissa liikutaan eniten, mutta sama kehitys on näkyvissä myös Kiinassa ja Intiassa.

Maailma on kirjaimellisesti liikkeessä, eikä edes öljyn kallistuminen hidasta sanottavasti kulutusvauhtia.

Öljyn kulutuksessa koko ajan tasaista kasvua

Öljyn kulutus on ollut kasvussa jo pitkään.

Kymmenen vuotta sitten päiväkulutus oli alle 84 miljoonaa barrelia. Kovimmillaan kasvu on tarkoittanut sitä, että jokaisena vuoden päivänä kulutetaan lähes kaksi miljoonaa tynnyrillistä enemmän öljyä kuin edellisen vuoden vastaavana aikana.

Yksi tynnyri on noin 160 litraa öljyä. Lähes 100 miljoonan barrelin päiväkulutus tarkoittaa vuodessa karkeasti yli miljoonaa isoa uima-altaallista öljyä.

Kahden prosentin kasvu vuosittain öljystä

Jokapäiväinen runsas lisäkulutus sotkee tavoitteita hillitä kasvihuonepäästöjä.

Karkeasti joka neljäs kasvihuonekaasukilo tulee maailmalla öljystä. Pelkästään viime vuoden lisäkulutus tarkoittaa sitä, että ilmoille tuprusi yli 300 miljardia kiloa lisää hiilidioksidia vuodessa. Tämä noin kahden prosentin lisäys tuli vanhan yli 15 biljoonan vuosikilon kuorman päälle.

Öljyn lisäpäästöt olivat osa viime vuoden kaikkien aikojen ennätyksellisen suuria kasvihuonepäästöjä. Ennakkotietojen mukaan päästöt nousivat muutaman vuoden tauon jälkeen.

Viime vuoden käänne ilmastokaasuissa tuli paljolti siitä, että Kiinassa käytettiin kuivan vuoden takia kivihiiltä enemmän. Toisin kuin öljyllä, kivihiiltä käytetään saman verran kuin kymmenen vuotta sitten ja kulutus voi laskea siitä.

Esimerkiksi Suomessa kivihiiltä työnnetään useilla keinoilla ulos markkinoilta. Hiili öljyn kanssa aiheuttaa eniten kasvihuonepäästöjä.

Vähennystavoitteet tähtäävät liikkuvaan maaliin

Öljyn kulutuksen kasvu on iso ilmastohaaste. Sen haastavuudesta saa käsityksen, kun sitä vertaa EU:n tavoitteisiin leikata liikenteen kasvihuonekaasuja.

Liikenne kuluttaa kolmanneksen unionin käyttämästä energiasta. Kun energia liikenteeseen tulee lähes yksinomaan öljystä, liikkuminen näkyy heti hiilidioksidipäästöissä. Asiaa pohti myös pääministeri Juha Sipilä keskustan puoluekokouksessa kesäkuun alussa.

Suomella on unionin kunnianhimoisin liikenteen päästöjen vähentämistavoite: puolittaa päästöt reilussa kymmenessä vuodessa. Koko EU:ssa tavoite on puolet tästä eli alle neljännes vuoteen 2030 mennessä. Siitä pitäisi jatkaa vähennyksiä.

Euroopassa päästiin kesäkuun alussa poliittiseen sopuun myös liikenteen vähennystavoitteista. Tavoitteista huolimatta juuri liikenne on jatkossa myös komission omissa arvioissa entistä ongelmallisempi päästövähennysten kannalta.

Vähennystavoitteella yritetään osua liikkuvaan maaliin. Jos sovittu leikkaus onnistuttaisiin tekemään heti, se leikkaisi reilut puolet maailman öljyn kulutuksen kasvun aiheuttamista lisäpäästöistä.

Mutta öljyn kulutus myös liikenteessä kasvaa todennäköisesti tulevina vuosina. Jos öljyn käytön kasvuluvut jatkavat lähes nykyisellä vauhdilla, vuonna 2030 unionin leikkauksen voi laskea enää muutamissa prosenteissa.

Kulutusluvut iso pala myös vaihtoehdoille

Öljyn kulutuksen kasvun aiheuttamia päästöjä on vaikea saada vähennettyä myöskään investoimalla uusiutuviin energialähteisiin.

Fossiilisten polttoaineiden osuus ei ole tippunut käytännössä juuri yhtään viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, vaikka markkinoille on tullut jo paljon uusiutuvaa voimaa.

Vaikka muut kuin fossiiliset polttoaineet ovat jonkin verran lisääntyneet viimeisten vuosien aikana, öljyn ja kivihiilen osuudet ovat pysyneet melko ennallaan vuosikymmenestä toiseen.

Esimerkiksi tuulivoimaa asennettiin viime vuonna huippuvauhdilla: yli 10 prosenttia lisää maailmanlaajuisesti

Tämä yli 50 000 megawattitunnin lisäys vastaa reilua neljännestä öljyn vuosilisäyksen päästöistä. Päästöt eivät tällä vähene, vaan mahdollisesti kasvu voi vain hiipua.

Sähköautoihin on ladattu paljon odotuksia myös EU:ssa. Silti sähköautot jäävät ennusteiden mukaan vielä vuosikymmeniksi vaihtoehdoksi. Sähköautoilla vähennettäisiin päästöjä tuulivoimaa vähemmän ainakin seuraavan vuosikymmen aikana. Suurin syy tähän on se, että akkujen hinnat eivät ole vielä lähelläkään rajaa, jonka jälkeen niiden on ajateltu yleistyvän ja vähitellen korvaavan polttomoottoriautoja.

Mitä tulee biopolttoaineisiin, niillä ei saada korvattua tulevina vuosina kuin muutaman päivän öljyn kulutus. Neste on suurin edistyksellisten biopolttoaineiden tuottaja, mutta nykyisellä yhtiön tuotannolla korvataan kärjistäen pisaroita öljyn kulutuksen kasvusta. Biopolttoaineet saavat EU:ssa ainakin vielä muutaman vuoden kilpailuetua.

Suomessa tehdään prosenttileikkausta

Ennakkotiedot Suomesta kertovat, että liikenteen päästöt ovat ohittamassa lamaa edeltäneen vuoden 2007 ennätyksen.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus on osittain tämän takia linjannut, että se puolittaa kotimaassa kulutettavan öljyn määrän 2030 mennessä. Linjauksella hypättäisiin kymmenkunta vuotta ajassa taaksepäin.

Öljyn kulutuksen vähentämisen tarpeen takia myös EU:n komissio kertoi äskettäin suunnitelmista tiukentaa rekkojen polttoaineenkulutusta ja tiukentaa uusiutuvien energialähteiden tavoitetta.

Suomen reilu 50 prosentin leikkaus olisi nelisen prosenttia EU:n liikenneleikkauksista vuoteen 2030 mennessä.

Suomen hallituksen linjaus ei kuitenkaan puolittaisi Suomen öljynkäyttöä. Tämä johtuu siitä, että Neste jalostaa ja vie öljyä maailmalle saman verran kuin kotimaassa kulutetaan. Vientiä ja päästöjä ei tilastoida Suomeen vaikka kasvihuonepäästöt eivät tunne maarajoja.

Leikkauksesta yli puolet on tarkoitus saavuttaa tuplaamalla nykyinen 15 prosentin liikennepolttoaineiden bio-osuus.

Nykyisellä biolisäyksellä on saatu laskennallisesti vähennettyä hiilidioksidipäästöjä kymmenkunta prosenttia. Sillä on saatu lykättyä päästöennätystä muutamalla vuodella. Liikenteen kasvu kuitenkin tarkoittaa sitä, että päästöt kasvavat biolisäyksistä huolimatta.

Tavoite karkaa Suomelta vuosien päähän

Biolisäyksellä on tarkoitus laajentaa Suomen osaamista uusissa liikennepolttoaineissa. Öljyä korvataan puu- ja muilla uusiutuvista raaka-aineista valmistetuilla polttoaineilla.

Tämä ei näy päästöissä vielä pitkään aikaan. Hallituksen ilmastopoliittisissa arvioissa öljyn korvaaminen ei tuo päästövähennyksiä ainakaan vuoteen 2030 mennessä. Puun lisääntyvä käyttö päinvastoin lisää ilmastopäästöjä ennen kuin uutta puuta kasvaa vanhan tilalle.

Aika näyttää myös miten puuhun polttoaineena suhtaudutaan tilanteessa, jos päästöjä ei saada vähennettyä sopimusten mukaisesti.

Päästöjä pitäisi muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen mukaan saada alas nopealla aikataululla. Alustavan hallitustenvälisen ilmastopaneelin arvion mukaan 1,5 asteen lämpötilannousua vastaavat päästöt ylittyvät noin kahdessakymmenessä vuodessa, jos vähennystahtia ei tehosteta.

Öljyriippuvuuden katkaisu vaatii kaikkien öljystä valmistettavien tuotteiden uudelleen miettimistä. Jos esimerkiksi asfalttiurakoihin tarvitaan öljystä saatavaa bitumia ja muovia käytetään keveytensä takia useammin muun muassa autoissa, ei riitä, että öljyä vähennetään pelkästään auton tankeissa.

Samasta öljytynnyristä saadaan jalostuksessa eri tuotteita. Jos yhden lopputuotteen kysyntä vähenee, tuotanto vaikkapa Nesteen Kilpilahden tehtailla jatkuu muiden kysynnän takia entiseen malliin. Mehupillien ja kertakäyttöastioiden lisäksi kaikkea öljystä valmistettavaa pitää samanaikaisesti vähentää.

Kärjistettynä öljystä pitäisi päästä kaikkialla eroon ja vielä melko nopeasti tai sitten sen käytöstä tulevat päästöt pitäisi sitoa jollakin tavalla. Esimerkiksi metsiin ja maahan.

Jutussa yksi öljybarreli vastaa hiilidioksidiksi co2-muutettuna 430 kiloa. Lisää muuntamisesta.

Lue myös:

Huippututkijoiden tiukka arvio: Suomen on vähennettävä päästöjä jopa 100 prosentilla

Thaimaan Phuketin lähistöllä sattuneen turistiveneturman uhriluku on noussut 41:ään, ja 15 ihmistä on edelleen kateissa merellä.

Thaimaa koki torstaina suurimman turisteihin kohdistuneen onnettomuuden vuosiin, kun 105:tä pääasiassa kiinalaista turistia kuljettanut vene upposi myrskyssä merellä lomasaari Phuketin edustalla.

Aikaisemmin uhreiksi ilmoitetut 33 ihmistä olivat kaikki kiinalaisia. Toistaiseksi on epäselvää, oliko kansalaisuus sama myös viimeisimpänä löydetyillä uhreilla.

Ihmisten etsinnät veneen uppoamispaikan lähistöllä ovat jatkuneet lauantaina kolmatta päivää. Todennäköisyys siihen, että veneen kyydissä olleita ihmisiä löydettäisiin vielä hengissä myrskyn jäljiltä on yhä pienempi.

Thaimaan pääministeri Prayuth Chan-ocha on ottanut osaa uhrien ja heidän omaistensa puolesta.

Kiinan presidentti Xi Jinping on pyytänyt pelastajia tekemään kaikkensa edelleen kateissa olevien kiinalaisten löytämiseksi.

Sukeltajat jatkavat epätoivoista etsintää

Uponneeseen turstiveneeseen sukeltaneen pelastussukeltajat kuvailivat noin 40 metrin syvyydessä kohtaamaansa näkyä lohduttomaksi. Hylyssä oli useita ruumita, joihin kuului äiti ja sylilapsi.

– On hyvin vaikea nähdä (veden alla). Näky on traaginen ja traumaattinen, mutta parasta mitä voimme tehdä sukeltajina on tuoda ruumiit takaisin uhrien perheille, sanoi sukeltaja Philip Entremont uutistoimisto AP:n mukaan.

Merellä Phuketin edustalla oli onnettomuuksien sattuessa voimakas myrskytuuli ja jopa viisi metriä korkeita aaltoja. Olosuhteet vaikeuttivat pelastustöitä.

Lue lisää:

Thaimaan turistiveneturmassa 53 kateissa, pelastustyöt keskeytetty

Thaimaassa porataan yli sata reikää vuorenkylkeen luolaan jumiin jääneiden poikien auttamiseksi. Poraushankkeesta kertoi medialle pelastustöiden johto aamulla Suomen aikaa.

Jotkut rei'istä ovat jopa 400 metriä syviä. Porauksilla ei ole kuitenkaan toistaiseksi osuttu siihen luolaan, jossa pojat ovat. Poraajilla ei ole teknologiaa, jolla pystyttäisiin tarkasti paikantamaan missä pojat ovat, kertoi pelastustöiden johtaja Narongsak Osottanakorn.

Viranomaiset arviovat luolan sijaitsevan noin 600 metrin syvyydessä.

Uudenlaista pelastustapaa päätettiin kokeilla siltä varalta, että vesi tulvii myös jalkapallojoukkueen poikien pakopaikkaan, eikä heitä saada tuotua turvaan sukeltamalla veden alle jääneiden käytävien kautta.

Painetta pelastusoperaatioon on tuonut se, että poikien luolan ilman happipitoisuus on vähentynyt uhkaavasti.

Pelastajat ovat kuitenkin onnistuneet vetämään poikien luolaan yhteyden, jota myöten heille pumpataan ilmaa. Luolaan on myös toimitettu ylimääräisiä happipulloja.

Juttua päivitetty 7.7. klo 9:54: lisätty tieto luolaan vedetystä happiyhteydestä.

Lue lisää:

Lähestyvä sade jättää vähän vaihtoehtoja: luolapelastusta aiotaan 3–4 päivässä

Thaiviranomainen: Pojat eivät ole vielä valmiita sukeltamaan luolasta

Rauhoittavia kirjeitä luolan uumenista – loukussa olevien thaipoikien valmentaja esitti anteeksipyynnön lasten vanhemmille

MAE SAI Haluatko vettä, lääkevoidetta, kahvia vai munakokkelia? Kaikkea löytyy – ja paljon muuta.

Tham Luangin luolan lähistölle vihreiden vuorten juurelle on syntynyt viikossa pieni kaupunki. Sen työntekijöitä ovat sadat vapaaehtoiset thaimaalaiset, jotka ovat jättäneet arkensa auttaakseen 12 pojan ja heidän valmentajansa pelastamisessa.

– Kun kuulin uutiset, päätin lähteä tänne auttamaan. Kuningas pyysi vapaaehtoisia apuun, sanoo Thanchanok Untru.

Keltainen huivi hänen kaulassaan on merkki tärkeästä tehtävästä.

Tänään Untru on jakamassa 65 kiloa nuudeleita nälkäisille. Vieressä naiset hämmentävät valkoista massaa suuressa kulhossa. Pöydän toisessa päässä valmistuvat mausteet. Tuoksuu chili, lime ja sitruunaruoho.

Vaikka ihmiset on tuonut yhteen murheellinen syy, elämä Tham Luangin leirissä ei ole askeettista.

Sillä mitä murhe auttaisi, ajattelevat thaimaalaiset.

Siksipä tarjolla on hedelmiä, jäätelöä ja jalkahierontaa. Myös yllättäviin tarpeisiin löytyy apu: pattereita, alusvaatteita ja lääkevoiteita.

Vapaaehtoiset myös siivoavat vessat, täyttävät mutaiset maat soralla ja kyyditsevät kävelijöitä. Kaiken keskellä he jaksavat joka hetki nauraa.

Myös Nuttaporn Chuemahawania hymyilyttää. Hän seisoo telttakatoksen suulla ja toivottaa tervetulleeksi niskahierontaan.

– Haluamme tarjota hengähdyksen kovaa työtä tekeville pelastajille, Chuemahawan kertoo.

Hänen ympärillään kymmenkunta naista ja miestä murjoo jäykkiä niskoja ja väsyneitä jalkoja. Yhden vartalon kimpussa on kerralla kaksi hierojaa.

Teltassa voi hetkeksi unohtaa luolan mahdottomalta tuntuvan tilanteen.

Chuemahawan kertoo toimivansa opettajana kurssikeskuksessa Chiang Raissa, kaupungissa, joka sijaitsee luolalta noin 60 kilometriä etelään.

– Nämä ovat minun oppilaitani, Chuemahawan esittelee hierojia.

Avustustyöntekijöiden ja vapaaehtoisten lisäksi leiri elättää myös satoja toimittajia eri puolilta maailmaa. Parhaillaan hierottavana on australialaisen kanavan toimittaja.

Viereisessä pusikossa lojuu pitkin poikin vapaaehtoisia etsintäjoukkoja. On levättävä siellä, missä pystyy.

Muutaman kymmenen metrin päästä toisesta telttakatoksesta kuuluu mekaanista pörinää.

”Ilmainen hiustenleikkuu” kertoo katoksen eteen kiinnitetty lappu.

Yksi partureista siistii juuri asiakkaan niskaa leikkuukoneella. Kaikissa kolmessa tuolissa istuu asiakas.

Thipiksi esittäytyvä parturi kertoo tulleensa paikalle eilen, kun kuuli, että hänen ammattitaidolleen voisi olla käyttöä. Hän on leikannut myös poikien omaisten hiuksia, mutta ei halua puhua siitä enempää.

Omaisia suojellaan kuluttavalta julkisuudelta. Vielä alkuviikosta poikien perheitä saattoi nähdä leirissä. Kun toimittajia alkoi vyöryä paikalla sadoittain, heidät siirrettiin rauhaan.

Leirikaupunki on asettunut arkeensa, mutta jokainen toivoo, että se voitaisiin pian purkaa. Tietenkin siinä tapauksessa, että se tarkoittaisi hyviä uutisia.

Kaikki toivovat näkevänsä hetken, jolloin luolassa jumissa olevat pojat ja valmentaja saataisiin pelastettua. Toista vaihtoehtoa ei kukaan halua ajatella.

Siihen saakka on paras jatkaa töitä. Thanchanok Untru sanoo tekevänsä oman osuutensa jakamalla ruokaa.

– Me kaikki toivomme, että pojat saadaan ulos luolasta. Sen takia olemme tulleet auttamaan.

Untru sanoo, että häntä lämmittää erityisesti, miten tapahtuma on tuonut thaimaalaiset yhteen. Se ei ole itsestään selvää maassa, joka on ollut pitkään poliittisesti kahtiajakautunut.

Vaikka leiristä löytyy kymmeniä ammattilaisia, yhdellä tavalla se poikkeaa normaalista pikkukylästä: raha ei käy täällä mihinkään. Jokainen palvelus, tavara ja elintarvike on ilmainen.

Suuren osan ruuista, kuten 65 kiloa nuudeleita, maksaa Thaimaan kuningashuone.

On kunnia olla töissä kuninkaalle, ajattelee moni vapaaehtoinen. Mutta kunnian ohella heitä ajaa halu saada Thaimaasta maailmalle hyviä uutisia.

Vielä eilen perjantaina eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalaisjäsenet kertoivat tehneensä kantelun valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiurusta (sd.) Tänään puhutaan kuitenkin maltillisemmin "kirjelmästä puhemiesneuvostolle".

Yle yritti tänään lauantaina tavoitella sote-valiokunnan varapuheenjohtajaa, perjantaina äänessä ollutta Hannakaisa Heikkistä (kesk.) kommentoimaan kantelua ja sitä, että hallituskumppani Jaana Laitinen-Pesola (kok.) kehui valiokunnan tunnelmaa eteenpäin katsovaksi.

Heikkinen ohjasi tiedustelut tekstiviesteillä puoluetoverilleen Pekka Puskalle.

– Kantelu-sanaa ei siinä paperissa varmaan käytetä, se on paperi, joka on eduskunnan puhemiesneuvostolle osoitettu, Puska sanoo.

– Kokoomus vastaa tietysti itse omasta mielipiteestään, mutta meillä on vakuuttava käsitys siitä, että tässä on edistytty aivan liian hitaasti. Eduskunnan arvovalta edellyttää, että tämä käsiteltäisiin nopeasti.

Puska ei suostu kertomaan sen tarkemmin, kuka keksi kirjelmän tehdä.

– En tätä halua ruveta erittelemään.

"Kantelu kertoo keskustan sisäisestä paniikista"

Myös vihreät ovat suhtautuneet penseästi keskustalaisten tekemään kirjelmään. Valiokunnassa istuvan Outi Alanko-Kahiluodon mukaan kanteleminen oli asiatonta.

– Se, että tällainen asiaton kantelu tehdään ilman riittäviä perusteita, kertoo siitä sisäisestä paniikista, joka keskustassa on, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Hänen mukaansa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan ei pitäisi joutua ratkomaan hallituksen sisäisiä ongelmia.

– Mielestäni tämä kielii siitä, että hallituksessa on johtajuus hukassa. Se ei korjaannu sillä, että komennellaan tai tehdään kantelu valiokunnan puheenjohtajasta.

Keskustalta vaaditaan anteeksipyyntöä

Sote-valiokunnan jäsenet Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) julkaisivat Twitterissä seitsemän aikaan lauantai-illasta viestit, joissa vaaditaan, että keskusta pyytää anteeksi Krista Kiurulta. Pekonen kirjoittaa myös, että keskustan kirjelmä hämmästytti, koska valiokunnan kokous päättyi "kauniisin sanoihin ja aplodeihin".

Keskustan Pekka Puska vastasi twiittiin toteamalla, että sote on tärkeämpää kuin sote-välit. Puskan mielestä päätöksiä on tehtävä, vaikka osapuolet olisivat eri mieltä asioista. Pekonen kuitenkin puolustautuu huomauttamalla, ettei kaikkia asiantuntijalausuntoja ole vielä saatu.

Juttuun lisätty 7.7. klo 20.19: Alanko-Kahiluodon ja Pekosen twiitit. Otsikkoa päivitetty.

Lue lisää:

Sote-valiokunnan kokoomuslaiset eivät lähteneet keskustan kelkkaan Kiuru-kantelussa – "En jaksa pelailla pelejä"

Sote-valiokunnan keskustalaiset kannelleet puheenjohtaja Krista Kiurusta puhemiesneuvostoon, Kiuru puolustautuu Facebookissa: "Sama virsi on jatkunut läpi kevään"

Heinäkuun 16. päivä Helsingissä tapaa kaksi maailman ehkä vaikutusvaltaisinta johtajaa, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin. Molemmat ovat tunnettuja itsevaltaisesta ja arvaamattomasta johtamistyylistään. Miten he käyttäytyvät neuvottelutilanteessa?

Filosofian tohtori ja johtajuuskonsultti Mikko Innanen nostaa ensimmäiseksi tarkasteltavaksi asiaksi neuvottelujen tavoitteet.

– Kaikkien neuvottelijoiden, myös itsevaltaisten johtajien, on tärkeää ymmärtää omat tavoitteensa ja mitä minimissään neuvotteluista haluaa. Yhtä tärkeää on pyrkiä ymmärtämään, mitä neuvottelujen toinen osapuoli tavoittelee.

Tämä toisen osapuolen tavoitteiden arviointi on Trumpin ja Putinin tapaamisessa hankalaa, koska molemmat saattavat tehdä yllättäviä päätöksiä tai tulkita yhteisiä päätöksiä omaksi hyödykseen.

Psykologian näkökulmasta itsepäinen ihminen voi olla hyvin arvaamaton. Hän voi tavoitella neuvotteluissa periaatteessa mitä vaan.

– Varsinkin Putinista on vaikea päätellä mitä hän tavoittelee. Hän on kuin shakkimestari, jolla on aika monta siirtoa etukäteen ajateltuna vaikka pelataan vasta ensimmäistä siirtoa.

Putinin takana on myös joukko Kremlin strategeja, joilla on monen vuoden suunnitelmat Venäjän suunnasta. Näitä suunnitelmia ei vaan oikein tunneta Kremlin ulkopuolella, joten Venäjän ja Putinin neuvottelutaktiikkaa on vaikeampaa arvioida.

Trump on itsekäs diilintekijä

Donald Trump puolestaan on ollut politiikassa vasta pari vuotta. Hän on tottunut liike-elämässä tekemään diilejä, joiden hyöty näkyy heti. Neuvottelumielessä hänestä näkee selkeämmin, mitä hän tavoittelee, mistä hän motivoituu ja mistä hermostuu.

– Minulle tulee hänestä mieleen 5-vuotias lapsi, joka keskittyy tähän päivään ja omiin etuihin. Hän ajaa amerikkalaisten tämän sukupolven etuja. Eihän häntä kiinnosta ollenkaan seuraavan sukupolven hyvinvointi esimerkiksi ympäristön osalta, arvioi filosofian tohtori Mikko Innanen.

Tietysti myös Trumpin takana on joukko poliittisia neuvonantajia ja strategeja. Eri asia on, kuunteleeko presidentti heitä.

– Voi olla että hän yksin neuvottelee hyvän diilin, vähän fiiliksen mukaan. Ja jos joku kritisoi hänen päätöksiään, niin hänhän suuttuukin kuin 5-vuotias.

Innanen pohtii, että Putinilla voi olla Helsingin neuvotteluihin paremmat lähtökohdat. Innanen muistuttaa, että Putinin ja Venäjän suunnitelmat tulevaisuuden suhteen ovat 30-vuotiset ja Trumpin vain 3-vuotiset.

Putin voikin käyttää neuvottelutaktiikkaa, jossa antaa Trumpille ja Yhdysvalloille jonkin pienen edun ja varmistaa itselleen ja Venäjälle jonkin suuremman hyödyn pidemmällä aikavälillä.

Putin haluaa olla johtaja, joka muistetaan ikuisesti

Miltä suurvaltajohtajat sitten haluavat näyttää Helsingin neuvottelujen jälkeen? Hyvältä tietysti, mutta ehkä eri tavoin. Psykologisesti ajatellen neuvotteluissa mitataan, kumpi on suurempi ja mahtavampi. Tässä Venäjä voi olla vahvemmilla.

– Kyllähän Putin tavoittelee suurta kansansuosiota. Venäjällä on ollut tsaarinvalta ja maan johtajat ovat perinteisesti olleet suuria johtajia, jotka muistetaan ikuisesti.

Trump sen sijaan on jo aiemmin pyrkinyt mielistelemään Putinia, eikä niinkään haastamaan häntä.

– Trumphan on pyrkinyt oleman hyvää pataa Putinin kanssa. Trump on muun muassa vähätellyt Venäjän vaikutusyrityksiä Yhdysvaltain presidentinvaaliin ja pyrkinyt muutenkin imartelemaan Putinia.

Johtajuuskonsulttina Mikko Innanen itse seuraa kahden itsevaltiaan tavoin käyttäytyvän valtionpäämiehen tapaamista hieman huolestuneena.

– Johtaja, jolle henkilökohtainen gloria eli kunnia on hyvin tärkeää, voi tehdä pienessäkin ajassa aika paljon hölmöyksiä saadakseen sen, mitä kokee eniten tarvitsevansa. Onhan sellaisessa käytöksessä riskejä, kun puhutaan maailmanpolitiikan ja maapallon kannalta keskeisistä asioista.

Poliisi sai tietoonsa, että Suomeen olisi saapumassa lauantaina aamupäivällä joukko henkilöitä, joiden epäillään aikoneen osallistua pääkaupunkiseudulla järjestettävään tappeluun.

Iltalehden Tukholman poliisilta saamien tietojen mukaan kyseessä olivat ruotsalaiset jalkapallokannattajat, jotka on käännytetty nyt Suomesta.

Henkilöt otettiin kiinni Helsinki-Vantaan lentoasemalla yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttämiseksi.

Poliisin mukaan kiinniotetut henkilöt olivat Tukholmasta tulleessa koneessa. Kiinniotto sujui rauhallisesti lentokoneen laskeutumisen jälkeen. Lentokoneessa ei ollut häiriöitä, eikä sivullisille aiheutunut vaaraa.

Tieto joukosta tuli kansainvälisen tietojenvaihdon kautta.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää.

Juttua päivitetty 7.7. klo 21.16: Lisätty Iltalehden tieto jalkapallokannattajista. Otsikkoa päivitetty.

Riihimäen taidemuseon ehdottomiin helmiin kuuluva Helene Schjerfbeckin Tehdastyöläisiä matkalla työhön -maalaus kiinnostaa monia museoita. Kotimaisten taidemuseoiden lisäksi Schjerfbeckin maalaus onkin ollut monesti lainassa ulkomailla.

– Schjerfbeckin teos on ollut esillä muun muassa Saksassa, Ranskassa, Hollannissa, Tanskassa ja Japanissa, missä maalaus on ollut esillä peräti neljässä taidemuseossa, kertoo Riihimäen taidemuseon intendentti Katja Vuorinen-Parm.

Maalaus valmistui 1921–22, jolloin taiteilija asui Hyvinkäällä. Teos kuvaakin Hyvinkään villatehtaaseen matkalla olevia työntekijöitä.

Teoksen tekee erikoiseksi se, että taiteilija on maalannut taulun toiselle puolelle omakuvansa. Taitelija tunnetaan parhaiten pelkistetyistä omakuvistaan, joista tunnetuimmat on maalattu 1940-luvun taitteessa.

Onko Tehdastyöläisiä matkalla työhön -teoksen takapuolelle maalattu kuva taiteilijan ensimmäisiä omakuvia? Ainakin se on taidemuseon mukaan ensimmäisiä, joissa taiteilija kuvaa itseään varsin rujolla tavalla.

Teoksen taakse maalattua omakuvaa ei selvästi ole osattu arvostaa, sillä maalauksen päälle on tehty useita merkintöjä.

– Omakuvan päällä on leima, mahdollisesti tullileima ja muitakin merkintöjä sekä naarmuja. Niistä voi päätellä, että sen ei ole ollut tarkoituskaan aikanaan olla maalauksen etupuoli.

– Hyvin monta vuosikymmentähän tämä on ollut näyttelyissä ripustettuna juuri niin, että tämä omakuva on ollut piilossa.

Nyt se on Riihimäen taidemuseossa esillä niin, että yleisö voi kurkkia myös tehdastyöläisten takapuolelle.

Arvotaululle ei voi Katja Vuorinen-Parmin mukaan laittaa hintalappua.

– Kyseistä teosta ei ole koskaan arvioitu, mutta jo sen vakuutusarvo on useita satoja tuhansia euroja.

Helene Schjerfbeckin maalaus on osa Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelmaa, jonka Riihimäen taidemuseo sai lahjoituksena 1990-luvun puolivälissä. Yli kahden tuhannen teoksen joukossa on muun muassa 36 Schjerfbeckin työtä.

Seuraavaksi työ matkannee Lontooseen

Viimeisin lainapyyntö on tullut Lontoossa sijaitsevalta Royal Academy of Arts -museolta, joka haluaisi lainata Helene Schjerfbeckin Tehdastyöläisiä matkalla työhön -maalauksen.

– Lainapyyntöä ei kuitenkaan ole vielä lyöty lukkoon. Lainausprosessihan alkaa jo hyvissä ajoin ennen näyttelyajankohtaa, joten vielä emme tiedä, lähteekö taulu Riihimäeltä Lontooseen.

Tällä hetkellä Helene Schjerfbeckin maalaus on esillä Riihimäen taidemuseon kokoelmista koostetussa Muotokuvia-näyttelyssä, joka jatkuu lokakuun loppupuolelle asti.

– Tosin näyttely voi saada myös lisäaikaa, koska se on kiinnostanut kovasti museovieraita, pohtii Katja Vuorinen-Parm. Helene Schjerfbeck on pidetty taitelija.

Nurmeslainen Eila Soikkeli jäi eläkkeelle vanhustyön hallintotehtävistä viime syksynä. Kun pitämättä jääneet lomat olivat takana, ja syksy pimeni, hänestä alkoi tuntua, että ei olisi hullumpaa tehdä taas töitä. Samaan aikaan vanhassa työpaikassa oli iso tarve sijaiselle.

– Onhan sitä kotonakin tietysti tekemistä ja harrastamista, mutta oli ihan kiva mennä siinä tilanteessa töihin. Sijaisuuden piti olla pariviikkoinen, mutta se kesti kaksi kuukautta, Soikkeli kertoo.

Hän on yksi kasvavasta joukosta. Vaikka vanhuuseläkkeelle jäämisen kunniaksi kahvitetaan yleisimmin 63-vuotiaita, yhä useampi työskentelee yli lakisääteiden eläkeiän. Eila Soikkeli on trendissä mukana myös siksi, että hänen työpaikkansa oli hoitoalalla.

– Eläkkeen ohella työssäkäyntiä jatkavista tiedetään, että naisilla se on hyvin tyypillistä hoiva-ammateissa ja miehillä erityisesti kuljetustehtävissä. Työ on hyvin keikka- ja kausiluonteista, kertoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.

Eila Soikkeli oli jo etukäteen ajatellut, että voisi eläkkeellä vaihtaa istumatyöt varsinaisiin hoitotöihin. Hän tiesi alan sijaispulan, ja hänellä on hoitotyön koulutus, vaikka hän työskentelikin pitkään hallinnossa.

– Sen sijaisuuden jälkeen olen tehnyt hoitajan töitä, ja olen tykännyt tosi paljon. Päivän jälkeen tietää kyllä, että on ollut töissä, mutta koen hyväksi, että olen liikkeessä.

Eläkeputken tukkiminen näkyy luvuissa

Eläkkeelle siirtymisen ikä on pikkuhiljaa noussut kymmenen viime vuoden aikana. Sitä selittävät ehkä jossakin määrin myös halut jatkaa työelämässä, mutta ennen muuta lakimuutokset, sanoo Tiina Palotie-Heino.

– Erityisesti on vaikuttanut se, että varhaiseläkereittejä ei ole enää käytettävissä. Työttömyyseläkkeelle ei ole voinut jäädä enää vuoden 2012 jälkeen.

Aikaisemmin käytössä ollut niin sanottu työttömyysputki oli helppo ratkaisu työnantajalle ja myös työntekijälle, jos vaihtoehtona oli irtisanominen. Jos oli tietyn ikäinen, sai ensin olla työttömyyspäivärahalla kaksi vuotta, ja sitten pääsi työttömyyseläkkeelle.

Työkyvyttömyyseläkkeelle puolestaan siirrytään harvemmin kuin aikaisemmin, koska ihmisten jäljellä olevaan työkykyyn panostetaan ja heille haetaan uusia työtehtäviä, Palotie-Heino sanoo.

– 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut tosi hienosti. Tänä vuonna luultavasti menee 50 prosentin raja rikki.

Uusin laki hivuttaa eläkeikää kohti 70. ikävuotta

Viime vuonna voimaan tullut eläkeuudistus on nyt alkanut nostaa lakisääteistä vanhuuseläkeikää kolme kuukautta vuodessa.

Tänä vuonna eläkkeelle pääsee 63 vuoden ja kolmen kuukauden iässä, mutta jos haluaa täyden eläkkeen, pitää jaksaa kahdeksan kuukautta pitempään. Muutoin eläkkeestä nipsaistaan niin sanotun elinaikakertoimen mukainen palanen.

Täyttä eläkettä tavoittelevan tämän päivän parikymppisen pitää varautua olemaan töissä 70-vuotiaaksi. Työnantajapuolen toiveesta haitaria ei venytetty kahdeksannelle vuosikymmenelle.

Pelkkä vanhuuseläkelaki ei tietenkään riitä kertomaan, missä iässä suomalaiset todella eläköityvät. Tässä taulukossa musta viiva kertoo jo tapahtuneesta, sininen ja oranssi kurottavat kohti tulevaa.

Eläkeaikeissa pientä muutosta

Eläkeiän nostaminen on kaikkialla poliittisista päätöksistä kiperimpiä. Tällä hetkellä se kuohuttaa Venäjällä, jossa eläköitymisikää ollaan lykkäämässä kertaheitolla useita vuosia. Kansalaisten tuohtumus näkyy selvänä notkahduksena presidentti Vladimir Putinin kannatuksessa.

Suomessa eläkeuudistuksen viimevuotiset kritiikin laineet – ainakin ääneen lausutut – näyttävät tasaantuneen melko nopeasti. Siitä antoi osviittaa jo tutkimus, jonka Eläketurvakeskus teki pian eläkeuudistuksen jälkeen.

– Noin puolet vastaajista arvioi jäävänsä eläkkeelle silloin, kun heillä on oma lakisääteinen eläkeikänsä. Mutta sitten oli niitä, jotka harkitsivat lykkäävänsä lähtöään sen yli, kertoo Tiina Palotie-Heino.

Heitä oli tutkimuksessa enemmän kuin niitä, jotka olivat jäämässä eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikäänsä.

Ammattikohtaista tietoa tulossa ensi vuonna

Lait pakottavat, mutta mikä vetää jatkamaan työelämässä vielä sittenkin, kun lain mukaan ei tarvitsisi? Trendi on se, että entistä useampi on töissä 64- ja 65-vuotiaana, kertoo Palotie-Heino.

Asiantuntija-ammateissa sen tiedetään olevan suhteellisen tavallista. Muiden alojen luvut selvinnevät pian.

– Eläketurvakeskus selvittää parhaillaan mahdollisuutta saada ammattikohtaista tietoa. Tavoitteena on julkaista tietoa tästä viimeistään ensi vuoden puolella.

Joillekin työelämän imu voi olla jopa niin kova, ettei eläkkeelle malttaisi lähteä ollenkaan. Siinäkin on tullut laki eteen, mutta myös se on muuttunut, kertoo Palotie-Heino.

– Useimmissa paikoissa 68 on se ikä, jolloin nyt vähän niin kuin joutuu lähtemään vanhuuseläkkeelle, julkisella sektorilla varsinkin. Vakuuttamisen yläraja kuitenkin nousee vuosina 1958–1959 vuonna syntyneillä 69:ään. Vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä se on 70 vuotta. Se on tietysti mahdollisuus, ei pakko.

"Nyt saa itse valita"

Palotie-Heino näkee eläkkeellä työskentelemiseen sekä imua että työntöä.

– Tietysti viime kädessä ratkaisevat yleinen työllisyyskehitys ja työelämän laatukysymykset. Työpaikkoja on varmasti monenlaisia. Toisissa viihdytään, ja toisista on työntöä pois. Mutta kyllä nykyisin puhutaan aiempaa enemmän työelämän laadusta ja siihen panostamisen tärkeydestä.

Eila Soikkelilla on varaa valita jo nyt. Maalla riittää halkojen tekemistä ja muuta työtä, ja isossa huushollissakin on hommia, mutta hän aikoo jatkaa myös keikkatöitä, kunhan terveyttä riittää.

– Teen sen verran kuin hyvältä tuntuu. En niin, että olen ihan uuvuksissa. Nyt saa itse valita.

Turkissa viranomaiset ovat erottaneet jälleen tuhansia valtion virkamiehiä. Potkut sai yli 18 500 ihmistä, jotka työskentelivät esimerkiksi poliisissa, armeijassa ja yliopistoissa.

Poikkeustilavaltuuksin nyt erotetuista noin puolet oli poliiseja.

Erotusperusteeksi ilmoitettiin epäilyt siitä, että työnsä menettäneillä olisi ollut yhteyksiä terroristijärjestöihin tai ryhmiin, jotka toimivat "kansallista etua vastaan".

Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania on syytetty hänen poliittisten vastustajiensa puhdistamisesta poikkeuslain nojalla vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen. Jo aiemmin Turkki on erottanut poikkeustilan nojalla yli 160 000 julkisen sektorin työntekijää.

Turkki sanoo, että toimet ovat tarpeellisia kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Lue lisää:

Turkin oppositiojohtaja myönsi vaalitappion – "Turkki on katkonut siteensä demokratiaan"

Brasiliassa käydään oikeuskamppailua entisen presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan tilanteesta.

Hetken aikaa korruptiosta 12 vuoden vankeuteen tuomittu Lula näytti pääsevän vapaalle jalalle, mutta tilanne muuttui nopeasti.

Brasiliassa vetoomustuomioistuimen tuomari Rogério Favreto määräsi entisen presidentin vapautettavaksi vankilasta siksi aikaa, että oikeus käsittelee hänen vetoomuksensa tuomion kumoamisesta.

Lulaa vastaan käydyn korruptio-oikeudenkäynnin tuomari Sérgio Moro ilmoitti heti, että tuomari Favretolla ei ole valtuuksia vapauttaa Lulaa.

Pian toinen vetoomustuomioistuimen tuomari kumosi päätöksen.

Vasemmistolainen Lula sai huhtikuussa 12 vuoden tuomion korruptiosta ja rahanpesusta. Hänen katsottiin saaneen merenrantahuoneiston lahjuksena brasilialaiselta rakennusyhtiöltä OAS:ltä.

72-vuotias Lula sanoo olevansa viaton ja katsoo, että tuomio oli poliittinen.

Lula oli mielipidemittausten mukaan ennakkosuosikki lokakuun presidentinvaaleihin. Hän toimi Brasilian presidenttinä tammikuusta 2003 joulukuuhun 2010.

Korruptioskandaalit ovat ravistelleet Brasilian poliittista eliittiä laidasta laitaan.

Lisätty kello 19.29 tieto, että tuomari Moro kiistää vetoomustuomioistuimen valtuudet vapauttaa Lula.

Aiheesta aiemmin:

Brasilian presidentti Temer ei lähde presidenttikisaan 23.5.2018

Analyysi: Entinen presidentti Lula tahtoo takaisin valtaan, mutta joutuu vankilaan – Brasilian poliittinen sekasorto syvenee 5.4.2018

Brasilian entinen presidentti Lula määrättiin vangittavaksi 5.4.2018

Brasilian entinen presidentti kiistää korruptiosyytteet ja etsii sympatiaa – tällä kertaa Suomesta 29.9.2017

Luoteis-Turkissa ainakin 10 ihmistä on kuollut ja 73 loukkaantunut junaturmassa.

Juna oli matkalla Kreikan ja Bulgarian rajojen tuntumassa sijaitsevasta Edirnestä Istanbuliin, ja sen kyydissä oli 362 matkustajaa.

Juna suistui raiteilta Tekirdağin maakunnassa. Useita vaunuja putosi raiteilta.

Tekirdağin kuvernööri Mehmet Ceyhan sanoi suistumisen johtuneen rankkasateen aiheuttamasta maanvyörymästä. Mutainen maasto on myös vaikeuttanut pelastustöitä.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan on ilmaissut surunvalittelunsa uhrien omaisille ja läheisille.

3 syytä, miksi Helsinki valikoitui Trumpin ja Putinin tapaamispaikaksi

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin saapuvat Suomeen viikon päästä. Helsingin valikoitumiseen kokouspaikaksi vaikuttivat käytännön logistiikka, Suomen hyvät suhteet itään ja länteen sekä maine luotettavana kokousisäntänä.

Leikkikentän alta löytyi lasten joukkohauta – kuinka isoäidin paljastus sai irlantilaiset menettämään luottamuksensa katoliseen kirkkoon

Irlantilaiset luulivat jo kuulleensa kaiken lasten kaltoinkohtelusta katolisen kirkon laitoksissa. Sitten historianharrastaja Tuamin kaupungissa alkoi ihmetellä, minne oli kadonnut 796 nunnien huostaan uskottua lasta.

Alkoholista on tullut hektisen työelämän tabu, mutta se ei välttämättä ole vain hyvä asia – Pitäisikö meidän ryhtyä taas käymään kaljalla työkavereiden kanssa?

Virkistäytyminen tarkoittaa nykyään jotain muuta kuin kosteita firman bileitä. Terveellisyydellä on kääntöpuolensa: kehno yhteishenki ja liian vaativa arki voivat olla syy siihen, ettei työporukan kesken huvita juhlia.

Kiasman arkkitehti suunnitteli Glasgow`hun "käytöstä poistetun jääkaapin" – nyt Skotlannissa pelätään, että sama virhe toistuu

Charles Rennie Mackintoshin suunnitteleman Glasgow`n ikonisen taidekoulun tuhoisa tulipalo laukaisi tunteikkaan keskustelun arkkitehtuurista. Koulun paikalle on ehdotettu uudisrakennusta.

Toimittaja vietti vuorokauden Sörkan vankilassa: Tuskallisinta oli sähköisten yhteyksien ja sosiaalisten verkkojen katkaisu

Toimittaja Merja Niilola vietti vuorokauden Sörkän vankilan sellissä numero 217. Portille jäi puhelin ja tietokone. Yhteydenpidon rajoittaminen oli tuskallista, vaikka kyse oli vain vuorokaudesta.

Ennen lapsia piiskattiin – nyt kysytään, onko jäähy henkistä kaltoinkohtelua

Vanhemmat lukitsivat lapsensa pitkiksi ajoiksi ulos. Pojan kädet teipattiin yöksi selän taakse, ettei hän raapisi itseään. Mitä vanhempien on sallittua tehdä kasvatuksen nimissä?

Ranskassa tuomarit ovat jäädyttäneet 2,35 miljoonaa euroa Marine Le Penin oikeistopopulistisen puolueen Kansallisen liittouman valtiollista puoluetukea.

Le Penin puoluetta tutkitaan EU-parlamentin varojen väärinkäytöstä.

Pariisin syyttäjänvirasto aloitti vuonna 2016 tutkinnan siitä, oliko Le Penin puolue käyttänyt parlamenttiavustajien palkkaamiseen korvamerkittyä rahaa puolueen Ranskan henkilökunnan palkkoihin.

Marine Le Pen sanoo, että Kansallinen liittouma ei kykene toimimaan ilman puoluetukea.

– Tuomarit uhkaavat Kansallista liittoumaa kuolemalla, Len Pen sanoi.

Le Pen on pyrkinyt puhdistamaan puoluettaan antisemitistisestä ja äärioikeistolaisesta maineesta, jollaisena puolue tunnettiin hänen isänsä Jean-Marie Le Penin aikana.

Kesäkuussa puolueen nimi muutettiin Kansallisesta rintamasta, Front national, Kansalliseksi liittoumaksi, Rassemblement national.

Le Pen hävisi viime vuoden presidentinvaaleissa keskustaliberaalille Emmanuel Macronille.

Aiheesta aiemmin:

Ranskan Kansallinen rintama muutti nimensä Kansalliseksi liittoumaksi 2.6.2018

Marine Le Pen ja vasemmistojohtaja häädettiin surmatun juutalaisen eläkeläisen muistomarssilta Pariisissa 28.3.2018

Analyysi: Ranskan Le Penin "uusi" puolue lähettää ristiriitaista viestiä 11.3.2018

Ranskan Le Penin pankkitili suljettiin: Olen "pankkifatwan" uhri 22.11.2017

Analyysi: Nurkkaan ajettu Marine Le Pen palasi parrasvaloihin 12.9.2017