Vihdin Enäjärvi ja Tuusulanjärvi Tuusulan ja Järvenpään alueella ovat kuin sisaruksia: molemmat pieniä, matalia ja rehevöityneitä.

Ne erottaa toisistaan se, että Enäjärvessä kuolevat simpukat, kalat sekä ravut happikadon seurauksena. Tuusulanjärvessä näin ei ole – voimallisen kunnostusohjelman ansiosta.

Ilman sitä tilanne olisi tyystin toinen, sanoo Tuusulanjärven kunnostushankkeen koordinaattori Jaana Hietala.

– Silloin kun hankkeemme alkoi vuonna 1997, Helsingin Sanomissa oli otsikko, että Tuusulanjärvi haisee kuin sikala. Ilman hanketta nyt oltaisiin todennäköisesti samassa tilanteessa. Vedessä olisi viisitoista senttiä turkoosia levämössöä ja löyhkä olisi varmaan aikamoinen.

Löyhkä nousee nyt Enäjärvestä ja todennäköisesti tänä kesänä myös monesta muusta pikkuisesta suomalaisjärvestä. Tulevaisuudessa kala- ja simpukkakuolemista voi tulla ilmastonmuutoksen myötä uusi normaali, vahvistaa Suomen ympäristökeskuksen eli Syken vanhempi tutkija Ilkka Sammalkorpi.

Esimerkiksi kalakuolemista on tehty ilmoituksia ainakin Hämeessä ja Lapissa.

– Tämä noudattaa niitä ennusteita, joita tehtiin aikanaan, kun ilmastotutkijat päättelivät, miten lämpeneminen vaikuttaa vaikkapa järviemme tilaan. Tämä oli ennuste, Sammalkorpi toteaa.

"Ei olisi ihme, jos Enäjärven tilanne toistuisi Tuusulanjärvelläkin"

Tuusulanjärvenkään tila ei näytä kovin hyvältä, Hietala kertoo.

– Kolmen metrin syvyydessä on ollut lähes happikato, lämpötila pohjalla oli kaksikymmentä astetta. Hellejakso on tehnyt aika pahaa tänne. Ei olisi mikään ihme, jos Enäjärven tilanne toistuisi täällä Tuusulanjärvelläkin, hän sanoo.

Tuusulanjärveä on kunnostettu valtion sekä Tuusulan ja Järvenpään rahoituksella. Niiden vuosisatsaus on ollut noin 200 000 euroa.

Tuusulanjärven tilaan herättiin aikanaan kansalaisliikkeen ansiosta, pahan leväkesän jälkeen.

Myös Vihdin Enäjärveä on kunnostettu, muun muassa hapettamalla. Järvestä on nyt poimittu talkoovoimin simpukkaa kompostoitavaksi.

Enäjärven tulevaisuus onkin asukkaiden ja Vihdin kunnan käsissä.

– Luulen, että tämän kesän tilanne aiheuttaa vipinää, Syken Ilkka Sammalkorpi sanoo.

– Yleensä on niin, että ongelman jälkeen lähdetään tekemään oikein toden teolla: kunta ehkä panostaa voimakkaammin järven hoitoon ja asukkaat lähtevät mukaan. Luulen, että kymmenen vuoden kuluttua tilanne on aika hyvä. Vaikka lämpeneminen voi aiheuttaa tilanteen toistumisen, niin hoitotoimilla saadaan kyllä jotain aikaan.

Mitä yksittäinen kansalainen voi tehdä asialle omassa mökkirannassaan?

Jokainen voi huolehtia, että ei aiheuta järveen omia päästöjä, Sammalkorpi toteaa. Kalastaakin voi, hän jatkaa.

Kolmas keino on tutkijan mukaan se, että jos järvessä on paljon hyvin yhteneväistä kasvustoa, sen sekaan voi yrittää raivata käytäviä, jotka parantavat veden vaihtuvuutta.

Lue lisää aiheesta:

Helle haittaa vesissä etenkin lohien ja simpukoiden elämää (Radio Suomen Päivä 24.7.2018)

Lohet eivät selviä liian kuumassa vedessä ja kalastus voi tehdä vahinkoa: "Vastuullinen kalastaja menee mieluummin uimaan" (23.7.2018)

Poikkeuksellinen näky Enäjärvellä: tuhansia kuolleita simpukoita lilluu veden pinnalla – asukkaat siivoavat haisevaa rantaa haavilla (20.7.2018)

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump harkitsee poistavansa turvallisuusluokituksen kuudelta entiseltä korkea-arvoiselta virkamieheltä, jotka ovat arvostelleet häntä muun muassa Venäjä-kommenttien takia.

Trumpin listalla ovat tiedustelupalvelu CIA:n entinen johtaja John Brennan, kansallisen tiedustelupalvelun entinen johtaja James Clapper, liittovaltion poliisin FBI:n entinen johtaja James Comey, kansallisen turvallisuuden entinen neuvonantaja Susan Rice, FBI:n entinen varajohtaja Andrew McCabe ja Yhdysvaltain tiedusteluviraston NSA:n entinen johtaja Michael Hayden.

Entiset virkamiehet ovat työskennelleet sekä demokraattien että republikaanien hallinnoissa, myös Trumpin presidenttikauden aikana.

On harvinaista, jos presidentti päättää poistaa henkilön turvallisuusluokituksen. Yhdysvaltalainen uutiskanava CNN kertoo, että turvallisuusvirkamiehet saavat yleensä pitää turvallisuusluokituksensa lähdettyään hallinnosta.

Valkoisen talon tiedottaja Sarah Huckabee Sanders sanoo, että entisten virkamiesten kommentit meneillään olevasta Venäjä-tutkinnasta ovat asiattomia. Hän ei mainitse mitään tiettyä kommenttia.

Sandersin mukaan Trumpin on syytä olla huolissaan, jos henkilö, jolla on pääsy valtion syvimpiin ja pyhimpiin salaisuuksiin, esittää valheellisia syytöksiä presidentistä.

Sanders ei mainitse, milloin Trump tekisi päätöksen turvallisuusluokitusten poistamisesta. Hänen mukaansa Valkoinen talo kyllä tiedottaa asiasta.

Päätös on herättänyt keskustelua. Trumpin listalla olevan James Clapperin mukaan se on järjestelmän väärinkäyttöä, jos turvallisuusluokitukset poistetaan poliittisista syistä.

CNN:n asiasta perillä olevien lähteiden mukaan Comeylla ja McCabella ei kuitenkaan enää olisi turvallisuusluokitusta.

Aiheesta muualla:

CNN: Trump, citing politics, looking to revoke security clearances

Lue myös:

Analyysi: Taivas tummeni ja jokin muuttui Washingtonissa

Yhdysvalloissa republikaanisen puolueen johtajat ovat tehneet selvää pesäeroa presidentti Donald Trumpin linjauksiin Venäjän suuntaan. Kongressin republikaanijohtajat ilmoittivat tiistaina, ettei Putin ole tervetullut kongressiin Capitol-kukkulalle, kertoo uutistoimisto AP.

Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen nykyinen puhemies Paul Ryan ja senaatin enemmistöjohtaja Mitch McConnell eivät myöskään ole kiinnostuneita pitämään kokouksia Putinin kanssa, mikäli Putin ottaa Trumpin Helsingin huippukokouksessa esittämän kutsun vastaan.

– Puhemies ja minä olemme tehneet selväksi, että Putin ei ole tervetullut täällä Capitolissa, McConnell kertoi toimittajille tiistaina.

– Emme todellakaan aio antaa hänelle kutsua yhteiseen istuntoon. Sellainen on varattu liittolaisillemme, sanoi puolestaan Ryan.

Päätös on selkeä viesti, sillä muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhui kongressille viime keväänä vieraillessaan Yhdysvalloissa.

Molempien puolueiden lainsäätäjät ovat ilmoittaneet olevansa huolestuneita Trumpin lähestymistavasta Venäjän johtajaan. He nuhtelivat Trumpia kommenteista, joita hän antoi Helsingin lehdistötilaisuudessa. Trump antoi ymmärtää Yhdysvaltojen tiedustelutiedoista huolimatta, ettei Venäjä ole puuttunut Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleihin.

– Haluan tehdä tämän täysin selväksi: venäläisten on parempi lopettaa puuhastelunsa meidän vaaleissa, McConnell sanoi.

Lue myös:

Trumpin mielestä tapaaminen Putinin kanssa oli parempi kuin Nato-kokous – USA:n edustajainhuoneen puhemies Ryan harkitsisi lisäpakotteita Venäjälle

Tutkija Ylelle Trumpista ja Putinista: "Erittäin vakava varoitus kaikille eurooppalaisille" – Yhdysvalloissa purevat nyt omatkin koirat

"Yhdysvalloissa on itseymmärryksen kriisi" – Enää ei tiedetä, mitä poliittista linjaa Yhdysvallat edustaa, sanoo asiantuntija

"Koskaan aiemmin presidenttimme ei ole tukenut vihollista" – Trumpille sataa rajua kritiikkiä Yhdysvalloissa

Puolalaiset opiskelijat Dominika Sobek ja Max Libera olivat olleet reissussa vasta vähän aikaa, kun heidän kesäautossaan ilmeni ongelmia.

Suomalaisten tölkkinä tuntema auto Volkswagen T3 oli jo Ruotsissa vuotanut öljyä. 22-vuotiaat nuoret löysivät puolalaisen mekaanikon, joka korjasi vanhan auton.

Kaksi viikkoa lähdöstä he saapuivat Tampereelle ja näytti siltä, että polttoainetta vuotaa. Nuori pari pelkäsi, että yli kuukauden mittaiseksi suunniteltu reissu on pilalla.

Dominika Sobek pyysi maanantaina apua Tampereen Facebook-ryhmässä.

– Me olemme nyt Tampereella. Tiedättekö yhtään hyvää mekaanikkoa tai paikkaa, missä auton saisi korjattua mahdollisimman nopeasti? Dominika Sobek kysyi viestissä.

Paavo Nokialta auttoi

Vastausten määrä yllätti. Sobek ja Libera saivat nopeasti kymmenkunta englanninkielistä viestiä Facebookissa sekä lukuisia yksityisviestejä.

– Paavo Nokialta laittoi viestiä, että hän harrastaa vanhoja autoja ja voi katsoa autoa. Eilen maanantaina olimme hänen kanssaan koko päivän. Päivästä tuli fantastinen. Hän korjasi auton ja maksoimme vain vara-osat 20 euroa, Max Libera kertoo.

– Olimme yllättyneitä, että hän käytti autoomme koko päivän. Saimme vielä ajelun hänen autollaan ja hänen naapurinsa ja ystävänsä tulivat meitä katsomaan, Dominika Sobek sanoo.

Nuoret eivät muista Paavon sukunimeä, eivätkä ole varmoja, haluaako tämä julkisuutta, joten käytämme auttajasta vain etunimeä.

Trumputin-ilmiö Helsingissä

Usein me suomalaiset pidämme itseämme jäyhinä ja tuppisuina, mutta tänä kesänä on kuulunut erilaista viestiä.

Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat viime viikon maanantaina Helsingissä, ulkomaiset toimittajat olivat ihmeissään. Järjestelyt ja ihmisten ystävällisyys herättivät kehuja.

– Todella rakastan maatanne, kertoi BBC:llä työskentelevä Harry Low Ylen haastattelussa.

– Täällä on hyvin puhdasta ja kaupunki on järjestyksessä. Ihmiset puhuvat erinomaista englantia, Low jatkoi.

Samaa sai kuulla kiinalaista kuvausryhmää auttanut Mikko Honkala.

– Kuvausryhmä ihmetteli monta kertaa, miten helposti suomalaiset suostuivat katugallupeissa haastatteluihin, Honkala kertoi Ylen haastattelussa.

Samaa viestiä kuului myös nuorten yleisurheilun MM-kisoissa Tampereella.

– Ihmiset ovat olleet ystävällisiä, Helsingissäkin eräs mies lähti meidän mukaamme näyttämään paikkoja, sveitsiläinen kisaturisti Tom Bertenyi kertoi Aamulehdessä.

Myös urheilijoilta tuli kehuja.

– Ihmiset ovat ystävällisiä, sanon kaupungilla vastaantulijoille ”moi” ja kaikki vastaavat minulle ”moi” takaisin, Bahaman joukkuetta edustava Kyle Alcine kertoi Ylelle.

Ei ensimmäinen kerta

Myös puolalaisilla on Suomesta hyvää kerrottavaa. Dominika Sobek on Suomessa neljättä kertaa, hänen poikaystävänsä jo viidettä.

Max Libera kävi ensimmäisen kerran Suomessa 18-vuotiaana osana Baltian kiertoajelua. Hän päätti tulla uudestaan.

– Viime talvena olimme Rovaniemellä kolme päivää. Halusimme nähdä revontulet, mutta oli koko ajan pilvistä, eikä niitä näkynyt, Dominika Sobek kertoo.

Se ei haitannut. Nuori pari tuli Suomeen viime kesänä liftaamaan kahdeksi viikoksi. Sobek opiskelee psykologiaa ja Libera venäjän ja kiinan kieliä.

– Luulin, että olette ujoja ja että joudumme odottamaan kyytiä kauan. Mitä vielä. Saimme kyydin yleensä 15 minuutissa. Vain kerran piti odottaa kolmisen tuntia, Sobek ja Libera kertovat englanniksi.

Uusi elämäntapa

Tämä yli kolme tuntia odotettu kyyti oli kuitenkin mullistava. Saksalainen pariskunta yöpyi autossaan, ja puolalaiset ihastuivat elämäntapaan.

Sobek ja Libera ostivat syksyllä Puolasta vajaalla 2 000 eurolla Volkswagen Transporter T3:n. Automalli esiteltiin vuonna 1979 ja sitä ei ole ollut tuotannossa pitkään aikaan.

Sobek ja Libera remontoivat autoa, ottivat perustyökalut mukaan ja lähtivät kaksi viikkoa sitten kiertoajelulle.

Suomessa kiehtovat järvet ja kansallispuistot sekä se, että saa ilmaiseksi yöpyä luonnossa. Nuori pari on ollut Eukonkantokisoissa, vanhojen autojen tapahtumassa ja vaikka missä. He päivittävät kokemuksiaan Suomesta blogissaan ja Facebook-sivullaan.

Autossa on ollut aamuisin melkein liiankin kuuma. T3-mallissa saa katon nostettua ja siellä on katolla kiinteä teltta. Katon nosto viilentää autoa, jonka sisälle nuori pari on rakentanut itselleen sängyn.

Edellisen yön he nukkuivat Tampereella Rosendahlin rannan tuntumassa lähellä Pyhäjärveä.

Aina säät eivät ole suosineet yhtä hyvin kuin tänä kesänä.

– Viime kesänä Karhunkierroksella satoi koko ajan ja meidän piti jättää matka kesken. Moni auttoi meitä kuitenkin, Sobek ja Libera sanovat.

Onko helle vaikuttanut?

Ovatko suomalaiset olleet tänä kesänä erityisen avuliaita? Onko hellesää tehnyt suomalaisista avoimia?

Vai onko kyse siitä, että meillä on erilainen kuva itsestämme kuin ulkomaalaisilla?

Siitä tuskin on minkäänlaista tilastoa tai faktaa.

Brittiläinen Charity Aid Foundation -hyväntekeväisyysjärjestö selvittää joka vuosi, miten noin 140:n eri maan ihmiset auttavat.

Suomi sijoittuu vuoden 2017 listalla(siirryt toiseen palveluun) sijalle 37. Samasta kyselystä selviää, että suomalaisista 47 prosenttia kertoo auttaneensa tuntematonta kuukauden aikana.

– Ainakin meille Suomi on ollut ystävällinen, Sobek ja Libera sanovat.

Tekisivätkö puolalaiset saman?

– Luulen, että jos joku laittaisi Puolassa avunpyynnön Facebook-ryhmään, hän saisi vastauksia, Sobek arvioi.

On auttamisilmiön takana sitten mitä vaan, yksi asia on varmaa.

Suomi-kuva on saanut uuden valtin.

Lue lisää:

Tältä huippukokous näytti kulisseissa: Tiina Haavisto puuteroi CNN:n tähtitoimittajia ja Mikko Honkala vei kiinalaisen tv-ryhmän oluelle

"Kuinka kaunista täällä onkaan!" Helsinki teki vaikutuksen ulkomaalaisiin toimittajiin – Tutkijat: kaupunki esitettiin maailman medioissa turvallisena ja moniäänisenä paikkana

Mopoauto jätti Ante Tammisen pulaan ja aikuiset pilkkasivat Facebookissa: "Moni ei tykkää nuorista, mutta ei silti saa jättää auttamatta"

Pitkä hellejakso on alkanut ruuhkauttaa päivystyksiä ja tuonut lisäkiirettä ensihoitoon. Lisäksi ainakin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on viime päivinä sattunut muutamia kuolemantapauksia, joissa syynä ovat olleet kuumuus ja kuivuus.

Tilanne on pahentunut nopeasti viime päivinä. Ensihoidon ylilääkäri, päivystysalueen vs. ylilääkäri Mikko Lintu sanoo, että vanhukset alkavat nyt kärsiä lämmöstä vakavasti. Vanhuspotilaiden määrä päivystyksessä on lähes tuplaantunut, ja päivittäin hoidetaan pariakymmentä kuumuudesta kärsivää.

– Vanhukset ja perussairaat alkavat mennä huonoon kuntoon. Tulee ensihoitotehtäviä, päivystyskäyntejä ja joudutaan osastolle, kuvaa Lintu.

Iso osa potilaista saa riittävän avun nesteytyksestä ja piristyy jopa tunneissa. Lintu muistuttaa, että poppakonsteja tilanteeseen ei ole: nestettä on juotava tarpeeksi.

– Mitä pidempään helle jatkuu, sitä raskaammaksi se käy vanhuksille.

Pitkittynyt helle aiheuttaa kymmeniä lisäkuolemia viikossa

Suomalainen tutkimus osoittaa, että pitkään jatkunut helle lisää vanhusten kuolleisuutta noin 20 prosenttia.

– Kun tukala tai erittäin tukala helle jatkuu pitkään, ennenaikaisia kuolemia tulee viikossa vajaat sata, laskee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ympäristöterveysyksikön ylilääkäri Raimo O. Salonen.

Riski on helteellä suurimmillaan hoitolaitoksissa, missä ovat huonokuntoisimmat ikäihmiset. Ongelmia on monia: sydänsairailla sydän ei kestä helteen tuomaa lisärasitusta. Jos ihmisen nestetasapaino horjuu, veren hyytymistaipumus voi kasvaa ja esimerkiksi aivoveritulppariski suurenee. Jos taas käytetään nesteenpoistolääkkeitä turvotuksen ehkäisemiseksi, seurauksena voi olla verenpaineen lasku ja kaatumisriski.

Vuonna 2010 hellettä kesti 28 vuorokautta ja vuonna 2003 21 vuorokautta. Nyt kuumuuden on ennustettu jatkuvan vielä jopa useita viikkoja. Salosen mukaan on mahdollista, että kuolemantapausten määrä kasvaa kumulatiivisesti, kun helle pitkittyy.

– Toisaalta varautumisesta on viime vuosina tiedotettu aiempaa paremmin, ja näiden helteiden päätyttyä nähdään, onko kuumuuden torjunnassa onnistuttu, pohtii Salonen.

On vaikea arvioida, paljonko lisäkuolemista voitaisiin ehkäistä tekemällä kaikki mahdollinen asuntojen viilennyksestä riittävään nesteytykseen. Ylilääkäri Raimo Salonen THL:stä uskoo silti, että ainakin joitakin kymmeniä ihmishenkiä säästyisi.

Juomisen lisäksi pitää muistaa syödäkin

Vanhukset eivät aina tunne janoa tai suostu juomaan tarpeeksi. Osa pitää kiusallisena jatkuvaa vessassa ramppaamista, vaikka se olisi tavoitetila:

– Se että virtsaa tulee, kertoo riittävästä nesteytyksestä. Ilman sitä ihmisellä on nestevajausta. Se on näin yksinkertaista, vauvasta vaariin, tiivistää Salonen.

Hänen mukaansa vähemmän puhutaan ruuan merkityksestä, mutta syödäkin pitäisi. Hedelmät ovat helteellä hyvästä, ja myös vaikkapa kinkkuleipä tai uudet perunat ja silli kannattaa pitää ruokalistalla.

– Keittoruuat ovat erinomaisia, niistä tulee sekä energiaa että nesteitä. Kesäkeitto on mainio ruoka jo nimensä pohjalta. Siihen leipä ja lasi maitoa, siinä on jo mainio lounas, kannustaa Salonen.

Hän kehottaakin omaisia pitämään silmällä ikäihmisiä ja vähintään soittelemalla tarkkailemaan, ovatko nämä kunnossa.

Oulussa ja Kokkolassa helleoireita

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan yhteispäivystyksessä Kokkolassa kiire lisääntyi viikonloppuna. Potilaat kärsivät ripulista, oksentelusta, huimauksesta, kuivumisesta, syömättömyydestä ja juomattomuudesta.

– Kyllä hellejakson pituus alkaa näkyä potilaiden voinnissa, kommentoi päivystys- ja diagnostiikkapalvelujen palvelualuejohtaja Kaija-Riitta Suonsyrjä Soitesta.

Oulun seudun yhteispäivystyksessä on hoidettu parin viikon aikana jo useita kymmeniä huimauksesta, uupumuksesta ja nestehukasta kärsineitä ihmisiä. Päivystykseen on tullut tai tuotu sekä ikäihmisiä että perusterveitä aikuisia, jotka ovat olleet huonossa kunnossa. Syynä oireisiin pidetään tukalaa hellettä.

Helsingissä ja Tampereella ei ruuhkaa

Myös Helsingissä Malmin ja Haartmanin sairaaloiden päivystyksessä potilasmäärät ovat kasvaneet, mutta ruuhkasta ei vielä voi puhua, sanoo päivystystoiminnasta vastaava apulaisylilääkäri Lea Lappeteläinen.

Hoidettavana on pääasiassa vanhuksia ja perussairaita, jotka kärsivät kuivumisesta, sydämen vajaatoiminnasta ja yleisestä heikkoudesta. Potilaat on saatu hoidettua tavanomaisin keinoin, vaikka toipuminen voikin osalla kestää tavanomaista pidempään.

Tampereella Tays Ensiapu Acutassa helle ei ole lisännyt potilaiden määrää, mutta tavallista useamman tulijan oireiden syynä on kuumuus. Helleväsymys- ja sydänoireisia potilaita on paljon.

– Heikoimmat kärsivät, eivät niinkään lapset ja työikäiset, summaa päivystyksen vastuualuejohtaja, ylilääkäri Tuuli Löfgren.

Etelä-Karjalan keskussairaala kertoi jo perjantaina, että päivystys on ruuhkautunut muun muassa helteen takia. Iäkkäitä potilaita ei voi kotiuttaa, joten kuormitus osastoilla kasvaa. Henkilökuntaa on lisätty ja vähemmän kiireellistä hoitoa joutuu odottamaan pidempään. Ruuhkan ennakoidaan jatkuvan.

Myös Kokkolassa, Jyväskylässä ja Helsingissä on turvauduttu päivystyksessä ruuhkanpurkujärjestelmään eli kutsuttu lisää lääkäreitä töihin.

On ollut tehtäviä, jotka on hoidettu vesipullolla. Kenttäjohtaja Toni Rikala ensihoitokeskuksesta Kokkolasta

Keski-Pohjanmaalla apua ja ohjausta on annettu myös puhelimessa tavallista enemmän. Soittajat ovat valittaneet epämääräistä huonoa oloa, väsymystä sekä pää- ja vatsaoireita. Nekin viittaavat Soiten palvelualuejohtaja Kaija-Riitta Suonsyrjän mukaan liian vähäiseen juomiseen.

Ensihoidossa taas on jouduttu hoitamaan auringonpistoksista ja lämpöuupumuksesta kärsiviä, mitä ei ole tapahtunut moneen vuoteen. Iäkkäät kärsivät lämmöstä, joka myös pahentaa perussairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja.

– Oireita on laidasta laitaan. Hengenahdistusta, rintakipua. Huimausta, vetämätöntä oloa, huonovointisuutta, luettelee kenttäjohtaja Toni Rikala ensihoitokeskuksesta.

Joskus ongelmat hoituvat helposti.

– On ollut tehtäviä, jotka on hoidettu vesipullolla. On tarjottu vettä ja annettu mukaankin. Se on sinänsä aika poikkeuksellista, sanoo Rikala.

Rikala sanoo, että vedellä pärjää pitkälle, mutta kivennäisvesien mukana saa nestetasapainoa tukevia elektrolyyttejä. Alkoholi taas kuivattaa elimistöä, joten sen kanssa kannattaa olla varovainen.

IVALO. Sen piti olla tavallinen ukkonen, pari jyrähdystä, ehkä pari kaukaa havaittua salaman välähdystä ja sitten ärjähtely vaimenee.

Ivalolainen Minka Laiti-Kosonen oli alakerrassa tyttärensä kanssa kun voimakas ääni, kuin pommin jysähdys, säikäytti. Laiti-Kosonen ei edes muista tärähtelikö talo, hän muistaa vain äärimmäisen rajun äänen.

– Kun säikähdykseltäni selvisin, juoksin ulos katsomaan palaako talo. Ulkona tuli vettä kuin aisaa. Juoksin takaisin taloon katsomaan, palaako se toisella puolen. Huomasin kattolampun räjähtäneen makuhuoneen sängylle.

Samalla hetkellä Laiti-Kosonen tajusi poikansa huoneen olevan makuuhuoneensa yläpuolella. Hän kiiruhti portaat ylös ja siellä odotti suuremmat vahingot.

– Yläkerrassa olivat kaikki lamput räjähtäneet, samoin pistorasiat. Yläkerran vessassa oli peili osaksi sulanut reunoilta ja peilissä oli reikä, ja lavuaarin reunaan ukkonen oli jättänyt kaksi palojälkeä.

– Luojalle kiitos etteivät lapset olleet juuri silloin yläkerrassa, huokaisee Laiti-Kosonen.

Perheenäiti pelkäsi, että perhe joutuu jättämään kotinsa

Pian Laiti-Kosonen huomasi suurimman vahingon. Takapiha ei lainehtinutkaan rankkasateen vuoksi vaan ukkosen voima oli katkaissut maan alla kulkeneen vesijohdon.

Apuun hälytetyt sähkömiehet olivat yhtä ällistyneitä kuin Laiti-Kosonenkin. He eivät olleet tällaista ennen nähneet.

Illalla Laiti-Kososelle hiipi huoli tulevasta.

– Eilen illalla olimme varmoja, että joudutaan muuttamaan tästä pois. Tämä on vanha talo. Mietittiin, jos niitä sähköjohtoja olisi sulanut tuonne eristeisiin. Tänään sähkömiehet ovat mitanneet kaikki pistorasiat ja tarkistaneet ettei siellä ole vuotoja. Kai tässä on sitten turvallista olla.

– Kaivinkone on kaivanut pihaa ja vedetkin on saatu takaisin taloon, kertoo Laiti-Kosonen.

Viime yönä asiat oli kuitenkin toisin. Laiti-Kososella ei meinannut uni tullut silmään.

– Nukuin sohvalla. Puin vielä pitkän yöpaidan päälleni. Ajattelin, jos tulipalo ja lähtö tulee, niin pääsen äkkiä ulos. Sähkömies vielä illalla lähtiessään muistutti, että kannattaa nukkua toinen silmä auki.

– Nyt iski ukkosen pelko. Tästä lähtien kyllä vetäisen irti kaikki mahdolliset laitteet pistorasioista. Samaa suosittelen muillekin, oli se sen verran kamala kokemus, neuvoo Laiti-Kosonen.

Päivystävä palomestari: Ylä-Lapissa harvinainen tapahtuma

Inarin päivystävällä palomestarilla, Reino Mattuksella on heinäkuussa piisannut kiireitä. Viime viikolla pelastuslaitos sammutti metsäpaloja Muotkatunturin erämaa-alueella Pohjois-Inarissa ja Venäjän rajalla Raja-Joosepissa.

Mattuksen kiireet eivät loppuneet metsäpalojen sammutustöihin. Tällä viikolla pelastuslaitosta on työllistänyt ukkonen, sillä maanantaina Ivalossa ukkonen katkaisi tietoliikenneyhteydet muutamaksi tunniksi.

Ivalolaisen Laiti-Kososen perheen tapaus on pelastuslaitoksen tiedossa. Päivystävä palomestari Mattus pitää tapausta harvinaisena.

– Ei se tuollainen mitenkään jokakesäistä ole. Minun urani on alkanut vuonna 1984 ja minun tietojeni mukaan tällä alueella on ollut neljä sellaista tapausta, jossa salama on iskenyt rakennukseen, kertoo Mattus.

Mattuksen mukaan luonnonvoimille ihminen ei voi paljon vaikuttaa. Itseään ja omaisuuttaan voi yrittää suojella esimerkisi irrottamalla sähkölaitteet seinästä.

– Luonnonvoimat ovat niin arvaamattomia. Tokihan on olemassa jonkunlaisia maadoitusjärjestelmiä, mutta ovatko ne sitten välttämättä kannattavia. Jos se salama iskee kerran neljässäkymmenessä vuodessa rakennukseen, niin kuka sen tietää, mihin se salama iskee, sanoo Mattus.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vanhin tytär Ivanka Trump lopettaa nimeään kantavan muotibrändinsä.

Trump haluaa keskittyä täysillä neuvonantajan työhönsä Valkoisessa talossa. Hän jätti tuotemerkkinsä johdon jo viime vuonna sen jälkeen, kun hänestä tuli neuvonantaja.

Ivanka Trump perusti ensimmäisen muotiyrityksensä vuonna 2007, jolloin hän julkaisi korumallistonsa. Sittemmin hänen nimellään on myyty muun muassa vaatteita ja kenkiä.

Trumpin tuotteita on boikotoitu sen jälkeen, kun hänen isästään tuli presidentti.

Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan Trump olisi ollut toistuvasti turhautunut vaikeuksista, joita seurasi siitä, että hän yritti välttää eturistiriitoja muotibrändinsä ja Valkoisen talon tehtävän välillä.

Yrityksen tiedottajan mukaan Trumpin päätös ei johdu siitä, että brändillä menisi huonosti.

Trump sanoi tiistaina, ettei tiedä milloin, vai palaako koskaan liike-elämään.

– Keskityn nyt työhön, jota teen täällä Washingtonissa, joten tämän päätöksen tekeminen on reilua henkilöstölle ja kumppaneille, Trump sanoi.

Tiedottajan mukaan yhtiön lopettaminen alkaa saman tien. Sen 18 työntekijää irtisanotaan seuraavien viikkojen aikana.

Viime vuonna kaksi isoa amerikkalaista tavarataloketjua, Nordstrom ja Neiman Marcus, lopettivat Trumpin tuotteiden myymisen, koska niiden mukaan tuotteet myivät huonosti.

Lue myös:

Raportti: Ivanka Trump ja Jared Kushner tienasivat vuodessa kymmeniä miljoonia Valkoisen talon ulkopuolelta

AP tutki: Ivanka Trump -tuotteiden valmistajista vaikea saada tietoja – Valtaosa tehdään Kiinassa

Joukko miehiä ympäröi pöytää, jolla Jevgeni Makarov makaa kasvot kohti lattiaa.

Muutama pitelee Makarovia paikallaan ja kaataa välillä tämän päälle vettä. Loput miehistä hakkaavat kukin vuorollaan Makarovin jalkoja pampuin ja nyrkein. Heillä on vanginvartijan univormut.

Makarov vaikeroi tuskasta, ja jossain vaiheessa häneltä riisutaan housut. Silloin Makarov pyytää anteeksiantoa, mutta vartijat jatkavat hakkaamista.

Se, miten tilanne päättyy, ei näy venäläislehti Novaja Gazetan julkaisemalla raa'alla videolla. Tallenne loppuu ja kidutus jatkuu.

Järjestöt vaativat vastauksia

Perjantaina julkaistu video jaroslavilaisesta vankilasta on aiheuttanut poikkeuksellisen voimakkaita reaktioita Venäjällä. Syyllisiä on vaadittu vastuuseen. Venäjän merkittäviä rikoksia selvittävä valtiollinen Tutkiva komitea onkin ottanut asian tutkintaansa ja Jaroslavin alueen vankila numero 1 aiotaan tarkastaa.

Kuusi vanginvartijaa on pidätetty, tosin videolla heitä näkyy toistakymmentä.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vaatinut maanantaina Venäjää selvittämään kolmen Jaroslavin vankilassa kidutetun terveydentilan. Lisäksi vangeille tulee taata yhteys asianajajiinsa sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Makarovin lisäksi vaatimukset koskevat Ruslan Vahapovia sekä Ivan Nepomnjashihia. Nepomnjashih on yksi vuoden 2012 Bolotnajan aukion mielenosoituksen jälkeen tuomituista ja kansalaisjärjestö Julkinen tuomio raportoi hänen kidutuksistaan huhtikuussa.

Sama Julkinen tuomio -järjestö antoi Makarovin kidutuksesta tallennetun videon Novaja Gazetalle. Se ei kuitenkaan ole kertonut, miten sai nauhan haltuunsa. Video on mitä ilmeisimmin kuvattu vartijan asuun kiinnitetyllä kameralla, jollaisia vartijoiden kuuluisi lain mukaan käyttää.

Julkinen tuomio -järjestön mukaan kidutus tapahtui vuosi sitten, ja Makarov selvisi siitä hengissä. Vankilan johdon mukaan Makarov oli provosoinut vanginvartijoita.

Videon lehdistölle antanut asianajaja Irina Birjukova on paennut maasta jouduttuaan uhkailun kohteeksi.

Venäjän media kertoo myös kuolemaan johtaneesta kidutuksesta

Vaikka kidutustapauksesta noussut kohu on poikkeuksellinen, itse kidutustapaus ei ole. Tiistaina venäläislehdistö sai tietoonsa toisen kidutustapauksen, jossa vanki oli kuollut kidutuksen aikana brjanskilaisessa vankilassa.

Makarovin tapauksesta erityisen tekee lähinnä se, että kidutustilanteesta on todistusaineistoa.

– Tilanne vankiloissa on vaikea. Vankiloiden johto pitää kidutusta normaalikäytäntönä, joka on tavallista ja toistuvaa, kertoo asianajaja Oleg Habibrahmanov.

Habibrahmanov työskentelee venäläisessä Kidutuksen vastaisessa komiteassa, joka on puolustanut useita todistetusti väkivallan kohteeksi joutuneita vankeja. Järjestö auttaa väkivallan uhreja Venäjällä tarjoamalla muun muassa lakiapua – niissä tapauksissa, joissa se on mahdollista.

– Mitä tulee meidän työhömme, kidutustapausten tutkiminen ja todistaminen vankilajärjestelmässä on erittäin vaikeaa, sillä vankien oikeuksien puolustajilla ei ole pääsyä järjestelmän sisään, Habibrahmanov toteaa.

Vangeilla taas ei ole tietoja tai taitoa, joka vaaditaan todistusaineiston oikeaoppiseen keräämiseen. Todistusaineiston puuttuessa syytteitä on mahdotonta nostaa.

Verijäljet auttaisivat tutkinnassa

Habibrahmanovin mukaan Kidutuksen vastainen komitea saa vuosittain satoja avunpyyntöjä poliisin ja vanginvartijoiden käsittelystä valittaneilta ja heidän omaisiltaan.

Koska järjestön palkkalistoilla on vain joitain kymmeniä ihmisiä ja tapaukset ovat työläitä, vain osaa pystytään auttamaan, heitäkin harvoin menestyksekkäästi.

Tilanne on hänen mukaansa silti hiukan parempi, kuin kymmenen vuotta sitten, jolloin syylliseksi todistetutkaan eivät saaneet kunnon tuomioita.

– Kukaan ei koskaan tiedä etukäteen, että heitä tullaan kiduttamaan. Mutta jos voisin antaa jonkun ohjeen kidutuksen välttämiseksi, niin tärkeää on olla provosoimatta poliiseja.

Tutkinnan kannalta on tärkeää, että uhrit myös hakeutuvat välittömästi lääkärille ja keräävät lääketiteellistä todistusaineistoa tapahtuneesta.

– Olisi tietysti hyvä, jos verta tai hampaan sirpaleita jäisi seiniin tai huonekaluihin poliisin kuulusteluhuoneessa. Silloin poliisi joutuu selittämään, miten veritahrat ja hampaan palaset ovat päätyneet kyseiseen paikkaan.

"Punaiset vankilat" herättävät kauhua vangeissa

Tyypillisen kidutuksen muoto Venäjällä on Habibrahmanovin mukaan juuri sitä, mitä videolla näkyy: vankien ja pidätettyjen hakkaamista.

Hänen mukaansa poliisin ja vanginvartijoiden harrastama kidutus eroaa toisistaan lähinnä siinä, että poliisit koittavat saada pidätetyn tunnustamaan. Vanginvartijoille kyse on kurinpalautuksesta.

Venäjällä vankiloita kutsutaan joko "punaisiksi" tai "mustiksi", riippuen siitä kuka käytännössä käyttää valtaa vankilassa. Mustissa vankiloissa valta on rikollisjengeillä.

Punaisissa se on vankilanjohdolla. Oleg Habibrahmanovin mukaan kidutukset ovat pahempia punaisissa vankiloissa, missä ne ovat tärkeä tapa ylläpitää järjestystä. Laajemmin katsottuna tilanne venäläisissä vankiloissa on hänen mukaansa erittäin huono, koska vanginvartijoita on hyvin vähän suhteessa vankeihin.

Otsikkoa muokattu 20:01

Aktiivisuusrannekkeet ovat yleistyneet maailmalla muutamassa vuodessa. Nyt arkiliikunnan mittaamiseen tarkoitetuille laitteille on löytynyt myös viikonloppukäyttöä. Uutispalvelu CNBC kertoo juhlijoista, jotka aktiivisuusrannekkeidensa avulla seuraavat sykkeitään käyttäessään kokaiinia.

Aktiivisuusrannekkeet keräävät monenlaista tietoa käyttäjästään. Ne muun muassa mittaavat leposykkeen ja arvioivat käyttäjän sykerajat. Laitteet varoittavat epätavallisen korkealle kohonneesta sykkeestä. Aktiivisuusrannekkeiden on kerrottu pelastaneen henkiä, kun ihmiset ovat varoituksen saatuaan hakeutuneet sairaalahoitoon.

Tästä innostuneena jotkut aktiivisuusrannekkeen omistajat ovat alkaneet seuraamaan sykkeitään myös käyttäessään laittomia päihteitä. Kokaiinin käyttö nostaa sykettä ja verenpainetta. Kokaiinikuolemat johtuvat yleensä sydänkohtauksesta tai lämpöhalvauksesta.

CNBC:n haastattelema parikymppinen Owen-nimellä esiintynyt mies kertoo säännöstelevänsä käyttöään sykkeidensä mukaan.

– Jos joku sanoo, että 'vedetään viivat', katson kellooni ja jos näen, että sykkeeni on 150 tai 160, jätän väliin, Owen toteaa.

Aktiivisuusrannekkeen seuraaminen ei kuitenkaan suojaa yliannostukselta. Ne eivät ole täysin tarkkoja sykemittareita, eivätkä ne kerro mitään esimerkiksi verenpaineesta, huomauttaa sydäntautilääkäri Ethan Weiss. Lääkäri on huolissaan, että aktiivisuusrannekkeet antavat valheellisen turvallisuuden tunteen.

Kokaiinin tuotanto kasvussa

Kokaiinin ja oopiumin tuotanto on viime vuosina kasvanut ennätyslukemiin. YK:n tuoreimman huumausaineraportin mukaan vuonna 2016 maailmassa tuotettiin arviolta 1 410 tonnia puhdasta kokaiinia. Valmistusmäärä kasvoi 56 prosenttia vuodesta 2013.

Valtaosa kokaiinista on peräisin Kolumbiasta.

Arviolta 18 miljoonaa ihmistä käytti kokaiinia ainakin kerran vuonna 2016. Suurin osa maailman kokaiinista nuuhkitaan Yhdysvalloissa. Vuonna 2016 maassa raportoitiin yli 10 000 kokaiiniin liittyvää kuolemaa. Huomattava osa kuolemista johtui fentanyylistä, jota oli sekoitettu kokaiinin joukkoon. Fentanyyli on synteettinen opioidi, joka on noin 50 kertaa vahvempaa kuin heroiini.

Kokaiini on kuitenkin leviämässä myös Aasiaan ja Afrikkaan. Vuoden 2016 suurimmat kokaiinitakavarikot tehtiin juuri Aasiassa ja Afrikassa. Viranomaisten haaviin jääneet kokaiinimäärät kolminkertaistuivat Aasiassa ja kaksinkertaistuivat Afrikassa yhden vuoden aikana.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta arvioi Ylen Päivän kasvo -ohjelmassa, että suomalaisen työelämän suuri kuva on muuttunut tällä hallituskaudella historiallisesti työntekijöiden suojelun osalta.

– Varmasti nykyhallitus on synnyttänyt tämän hetken polttavimman kysymyksen, eli työllistämisen kynnyksen mataloittamisen. Nyt keskustellaan siitä, onko työllistämisen kynnys liian korkealla vai ei, ja hallitus on ehdottanut tähän erilaisia ratkaisuja.

Koskinen sanoo, että asenne työntekijöiden suojelua kohtaan on ollut historiallisesti Suomessa hyvin yksioikoinen ja selkeä läpivuosikymmenien, aina nykyhallitukseen saakka.

– Nyt on ryhdytty miettimään sitä, onko työntekijöiden suojelu liian vahvaa ja olisiko suojelua joiltakin osin mahdollista heikentää. Eläketurva on yksi asia, josta keskustellaan ja työttömyysturva on toinen, Koskinen sanoo.

Koskinen ei usko äkkinäiseen palkkatyön, eli normaalissa työntekijän asemassa tehtävän työn, loppumiseen, vaikka työelämä onkin yhden sen historian suurimman murroksen pyörteissä, ja "työn loppumisesta" on puhuttu paljon.

– Chaplinin Nykyaika-elokuva kuvaa sitä, että ajatus palkkatyön loppumisesta ei ole mitenkään uusi. Työelämätieteiden piirissä on aika ajoin katsottu, että työ on loppumassa ja robotit valtaavat alaa, mutta aika hyvin me olemme kuitenkin tähän asti menestyneet työntekijän aseman säilyttämisessä, Koskinen sanoo.

Työelämäprofessori huomauttaa, että palkkatyön asema on monessa Euroopan maassa selkeästi Suomea vahvempi. Koskisen mukaan Keski- ja Etelä-Euroopassa on lähdetty siitä, että palkkatyö on melkeinpä omistusoikeuteen rinnastettava asia.

– Se on näkynyt muun muassa niin, että jos työntekijä irtisanotaan laillisesti, työnantaja joutuu maksamaan korvauksia. Jos meillä (Suomessa) irtisanotaan työntekijä, työnantaja ei joudu minkäänlaisia korvauksia maksamaan, hän sanoo.

Entistä useampi siirtyy palkkatyöstä yrittäjäksi

Työoikeuden professori Seppo Koskinen sanoo, että työelämätieteiden piirissä esitettyjen arvioiden mukaan alustatalous, kuten Uber, Airbnb ja Foodora, tulevat lisääntymään kymmenkertaisiksi muutamassa vuodessa. Se tuo painetta entistä palkkatyötä kohtaan.

– On aika selvää, että alustatalouden ratkaisut tulevat lisääntymään ja jokainen työntekijä joutuu miettimään, onko sellainen riski olemassa, että nämä ulkopuoliset tahot tulevat tekemään sitäkin työtä, Koskinen arvioi.

Miten alustatalouden läpimurtoon ja entistä jyrkempään työelämän murrokseen sitten voidaan varautua, ja onko yhä useamman palkkatyöläisen kohtalona pakkoyrittäminen?

– Monet työntekijän asemassa olevat varmasti ajattelevat noin, että kyse on eräänlaisesta pakosta. Hallitus on ymmärtääkseni yrittänyt muokata ajattelutapaa sellaiseksi, että tässä olisi ennemminkin kyse vaihtoehdosta, ja aivan hyvästä vaihtoehdosta, Koskinen sanoo.

Työelämäprofessorin mukaan työntekijöiden pitää hyväksyä uusi muuttunut tilanne, koska paluuta vanhaan ei ole. Yrittäjyys on ilmiö, joka on tullut jäädäkseen.

– Työtä ei voi enää tehdä koko elämän ajan yhdellä ja samalla statuksella esimerkiksi työntekijänä, vaan joudutaan etsimään uusia polkuja ja käyttämään erilaisia oikeudellisia statuksia, kun edetään. Näin olen opiskelijoillekin sanonut, Koskinen kertoo.

Työntekijät joutuvat mukautumaan työnantajien vaatimuksiin

Professorin mukaan iso osa työntekijöistä on jo nyt sellaisessa asemassa, että he joutuvat siirtymään statuksesta toiseen ja mukautumaan niihin tilanteisiin, mitä yritykset ja työnantajat kulloinkin vaativat.

– Tämä on tietysti hyvin vaikea kysymys, että kuinka pitkälle pitää mukautua, mutta joustavuutta kyllä tarvitaan varmasti jatkossa, Koskinen arvioi.

Onko se reilua, että isotkin työnantajat saneeraavat väkeä pihalle ja sanovat hetken kuluttua, että tervetuloa takaisin yrittäjänä? Koskisen mukaan työlainsäädäntö hyväksyy tällaisen toimintatavan, mikäli kyse on "todellisesta ratkaisusta".

– Jos työnantaja suorittaa linjaratkaisun, jonka mukaan omista työntekijöistä luovutaan ja ryhdytään käyttämään alihankinta- tai vuokratyötä, ja jos se on todellinen ratkaisu, sitten työlainsäädäntö hyväksyy tällaisen muutoksen. Minkäänlaisiin näennäisiin ratkaisuihin työnantaja ei voi kuitenkaan ryhtyä, professori kertoo.

Riitta Piironen ihmetteli Espanjassa ollessaan ravintoloiden aurinkovarjoihin ripustettuja vesipusseja.

– Tarjoilija huikkasi ohi mennessään pussien liittyvän ampiaisiin, Piironen kertaa.

Vesipussit muistuivat mieleen viime viikonloppuna kesämökillä Kotkassa ja hän päätti kokeilla, olisiko keinosta ampiaisten häätäjäksi.

– Ampiaisia pörräsi terassilla tasaiseen tahtiin ja ne olivat kiinnostuneita grilliherkuista. Laitoimme vesipussin pöydälle aurinkoon ja ampiaiset katosivat. Muutamia yksilöitä kävi silloin tällöin “tiedustelemassa”, mutta kohta taas saimme olla rauhassa, Piironen ihmettelee.

Hän ei keksinyt, mikä ampiaisia vesipusseissa ärsyttää.

Ylen Luontoillan asiantuntija, biologi Jaakko Kullberg ei ole vesipussikikasta kuullutkaan, saati sitä kokeillut, mutta heittäytyy silti pohtimaan Ylen pyynnöstä asiaa.

– Ampiainen käyttää liikkuessaan ja ravintoa etsiessään haju- ja näköaistia. Suunnistaminen tapahtuu sisäisen kellon ja ultraviolettivalon aistimisen avulla. Auringonvalon osuessa kuperaan vesipussiin uv-säteet hajoavat ja ampiaisen suuntiminen heikentyy, Kullberg arvioi.

– Ampiainen voi kokea tämän epämiellyttäväksi, sillä sen kompassi menee sekaisin.

Biologi vertaa tilannetta siihen, että maan magneettikentässä olisi häiriö ja kompassin neula alkaisi pyöriä. Hän epäilee, että muovipussikikka ei toimi pilvisellä säällä, jolloin uv-säteilyä pussin läpi ei saada.

Ampiaisia vetää ihmisten herkkujen ääreen tilanne pesässä.

– Ampiaispesän tarkoitus on tuottaa kuningattaria ja kuhnureita, Kullberg valaisee.

Ampiaisen toukkien ravinto on proteiinipitoista. Vaikka hyönteinen itsessään on kiinnostunut makeasta, se vie toukille proteiinipitoista ruokaa.

– Tyypillisesti ampiaiset vievät toukille muita hyönteisiä, mutta kesän ollessa kuiva saattaa grillipihvikin kelvata, Jaakko Kullberg naurahtaa.

Ampiaisia on tänä kesänä runsaasti, mutta biologin mukaan ei mitenkään poikkeuksellisen paljon.

– Viime kesä oli niin järjettömän huono hyönteisille, että tämän kesän ampiaismäärä korostuu sitä vasten, Kullberg laskee.

Jo ensimmäinen ampiainen kannattaisi surmata terassilta

Kesäjuhlia on turha pilata ampiaisten surinalla tai pistoksilla. Vesipussikikkaa voi vapaasti kokeilla. Jaakko Kullberg suosii itse niin sanotusti yhden surman taktiikkaa.

– Ampiainen on yhdyskuntahyönteinen ja se kertoo tiedusteluretkensä tuloksista kavereilleen. Mikäli tiedustelija ei koskaan pääse takaisin pesälleen, ampiaisia ei välttämättä enempää tule, Kullberg kertoo.

Riitta Piironen ehti viikonlopun aikana levittää vesipussin ilosanomaa jo omassa tuttavapiirissään ja aikoo jatkossakin luottaa niksiin, jossa ei ole suurta riskiä joutua ampiasen pistämäksi.

– Moni ystävä raportoi nopeita ja hyviä kokemuksia kokeilusta, joten eiköhän tämä helppo niksi jää nyt käyttöön. Kaikilla tuntuu olevan sama ongelma ampiaisten kanssa, Piironen hymähtää.

Raskaana oleva nainen kantaa kahvimukeja ja lähestyy kulkukortilla avattavaa ovea, josta myös sinä olet menossa. Kuinka toimit? Entä jos kyseessä olisi välinekärryä työntävä siivooja, pyörätuolin käyttäjä tai kiireisen näköinen ambulanssinkuljettaja?

Moni tarttuu vaistomaisesti kulkulätkään kaulallaan ja avaa kohteliaasti oven.

Näin toimittiin myös Ylen testissä, jossa keltaiseen huomioliiviin pukeutunut Ylen toimittaja pyrki rakennustikkaiden kanssa sisään yhteiskunnallisesti merkittäviin laitoksiin ja yrityksiin.

Se oli helppoa. Aulavahti toisensa perään ei reagoinut, kun asiaton henkilö eteni tiloihin. Myös työntekijät avasivat vieraalle ovia.

Psykologian tohtori Taina Kuuskorven mukaan tämänkaltaisissa tilanteissa ihminen toimii usein tiedostamattomien stereotypioiden johdattamana.

– Meillä on tietynlaiset stereotypiat vaikkapa raskaana olevasta naisesta. Siihen ei liitetä pelottavia, eikä epäilyttäviä piirteitä. Jos siinä olisikin rähjäinen pitkätukkainen mies, sekin herättää tiettyjä oletuksia, jolloin olet varuillasi, Kuuskorpi sanoo.

Työntekijän pitää mieltää ohje kuolemanvakavaksi, jotta hän noudattaa sitä. Taina Kuuskorpi

Tiedostamattomat havainnot liittyvät myös ympäristöön. Kun jokin asia vaikuttaa olevan oikeassa kontekstissa, on sitä vaikeaa kyseenalaistaa. Esimerkiksi stetoskoopin kanssa liikkuva henkilö voi päästä vaivatta liikkumaan isossa sairaalassa.

Havaintojen vääristymisestä kertoo muun muassa kuuluisa gorillakoe. Yhdysvaltalaisessa psykologisessa testissä koehenkilöitä pyydettiin katsomaan videota, jossa esiintyi koripalloilijoita. Videon aikana kentällä liikkui myös gorilla-asuinen näyttelijä.

Kun testihenkilöiltä kysyttiin jälkikäteen, näkyikö videolla mitään epätavallista, puolet eivät olleet havainneet gorillaa.

– Tässä Ylen testissä on vähän sama, että kun on oikeanlaiset rekvisiitat päällä, siitä ei nähdä läpi, Kuuskorpi sanoo.

Myös ihmisen persoona sekä aiemmat kokemukset vaikuttavat.

– Jos on tuhat kokemusta siitä, että raskaana olevaa naista autetaan, ja hän on sen jälkeen iloinen ja kiitollinen, se tulee päällimmäisenä mieleen, sanoo Kuuskorpi.

Pistokokeita yrityksiin

Kuuskorpi ei ole hämmästynyt Ylen tilaturvallisuustestin tuloksista. Hän arvelee, että kyse on myös opitusta turvallisuudentunteesta ja muista suomalaisten kulttuurisista piirteistä.

– Meillä on hyvin vahva asenne, että ei puututa toisten asioihin. Me emme todellakaan kysele helposti, että mitä teet täällä, vaan annetaan tilanteen soljua eteenpäin.

Kuuskorven mukaan aulavahtien käytös voi kieliä myös siitä, ettei ohjetta koeta mielekkääksi.

– On selvää, että ydinvoimalan työntekijä todella tajuaa, mistä on kyse. Mutta jos vaikkapa pankkiin pääsee sisälle, kuinka laajamittaista vahinkoa siellä voi saada aikaan? Työntekijän pitää mieltää ohje kuolemanvakavaksi, jotta hän noudattaa sitä.

Ylen testissä "remonttireiskan" näköinen henkilö pääsi vaivatta lukittujen taakse muun muassa Suomen Pankissa, Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Viestintävirastossa, Fortumilla, Säteilyturvakeskuksessa. Useissa yrityksissä todettiin, että henkilökunta on tehnyt virheen ja aiottiin parantaa turvallisuutta.

Monet yritykset valvovat tilojensa turvallisuutta tilaamalla turvallisuusfirmoilta "pistokokeita", joissa pyritään tunkeutumaan tiloihin.

Esimerkiksi Securitas testaa aulapalveluiden ja vartijoidensa toimintaa. Se voi lähettää testihäiriköitä esimerkiksi yrityksen vastaanottoon tai ostoskeskukseen. Myös F-secure tekee kattavia hyökkäyksiä, joissa yritetään päästä toimistoihin sisään tai murtaa tietoturvaa etänä.

Suomalaiset eivät mielellään utele toisten asioita

Vaikka Ylen testissä kuokkavieras pääsi tunkeutumaan lähes jokaiseen paikkaan, Kuuskorpi ei ole testin tuloksista erityisen huolestunut. Toimittaja pääsi monien ovien taakse, mutta ei pyrkinytkään erityisen turvakriittisille alueille.

Esimerkiksi lentokentällä toimittaja pääsi ovesta, joka vie Finavian mukaan vain yleiselle henkilökunnan reitille.

Voi ajatella, että joku voisi käydä pöllimässä myös minun tietokoneeni, ja että näin tehdään yhteisen hyvän eteen. Taina Kuuskorpi

Psykologi arvelee, että muutostarve liittyy vain kaikkein kriittisimpiin kohteisiin. Samalla hän huomauttaa, että elämästä tulee epämukavaa, jos jokaiselle lääkäriasemalle pitää mennä lukituista ovista ja kaikki kysyvät mihin olet menossa. Rajan asettaminen on tasapainottelua.

– Ja kun raja on oikeassa kohdassa, silloin työntekijätkin mieltävät sen, että nyt ollaan tosissaan.

Tavallisen työntekijän näkökulmasta vieraan henkilöllisyyden tai aikeiden kysyminen voi tuntua kiusalliselta. Kuuskorpi neuvoo ajattelemaan asiaa omalta kantilta: mitä jos joku kävisi varkaissa minun työpisteelläni?

– Voi ajatella, että joku voisi käydä pöllimässä myös minun tietokoneeni, ja että näin tehdään yhteisen hyvän eteen.

Ovatko suomalaiset hyväuskoisia? Kuuskorven mielestä ovat, mutta se ei ole välttämättä huono asia.

– Mielestäni meillä on onneksi edelleen siihen varaa.

Lisää turvallisuusaiheesta illan A-studiossa klo 21.05 TV1:ssä. Studiovieraina turvallisuuskouluttaja Jari Stolt Ammattienedistämislaitokselta, asiakkuusjohtaja Jouni Mustonen Valtorista, tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen F-Securelta ja palvelujohtaja Ville Salonen Securitas Oy:sta.

Lue lisää:

Katso paljastava piilokameravideo – Ylen toimittaja testasi tärkeiden yritysten ja laitosten tilaturvallisuutta: Lähes kaikilla puutteita kulunvalvonnassa

Miksi toimittajamme pyrki sisään yrityksiin?

Näin tietomurtautuja huijaa sinua – hyökkäys voi olla kuin agenttielokuvasta

Tamperelaisten bussikuskien taukotuvassa ja Facebook-ryhmässä on keskusteltu jo jonkin aikaa työn muuttumisesta aiempaa turvattomammaksi. Nimittelyt ja uhkailu ovat arkipäivää. Koskaan ei voi tietää, odottaako uhkaaja työvuoron lopuksi päätepysäkillä tai bussivarikolla.

– Asiakkaani ovat pääsääntöisesti ihania, mutta vaikeitakin asiakkaita vuoroihin osuu, samaa linjaa päivittäin ajava nainen kertoo.

Haastattelimme tätä juttua varten neljää tamperelaista bussikuljettajaa. Itsensä ja yksityisyytensä suojaamiseksi he tahtovat pysyä nimettöminä.

Viimeisen vuoden aikana nainen joutui tilanteeseen, jossa hän meni muiden matkustajien pyynnöstä keskeyttämään matkustajan huumeiden pistoa. Matkustaja kimpaantui keskeytyksestä niin, että hajotti metalliketjullaan bussin sivulasin.

Kuljettaja soitti hätäkeskukseen ja sai poliisit paikalle. Vahingontekijä oli kuitenkin lähtenyt jo matkoihinsa. Asiasta on tehty rikosilmoitus.

Samainen häiriköijä matkustaa yhä samalla linjalla.

– Hän saa matkustaa, koska en uskalla kieltääkään häntä tulemasta kyytiin. Kyllä minulla on turvaton ja hätääntynyt olo sekä itseni että matkustajien puolesta, kuljettaja kertoo.

Varsinkin naisia nimitellään ja uhkaillaan

Kuljettajat joutuvat uhkatilanteisiin säännöllisen epäsäännöllisesti. Kuskit itse kokevat, että vaaranpaikkoja on aiempaa enemmän. Tarkkoja tilastoja Tampereen kaupunkiseudun busseissa sattuvista vaaratilanteista ei ole saatavissa, apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.) harmittelee.

Kuljettajiin on käyty käsiksi, mutta pääsääntöisesti uhka on sanallista.

– Varsinkin naiskuljettajille on tullut aika ikävää nimittelyä, jonka he kokevat uhkaavana, Tampereen Kaupunkiliikenteen (TKL) työsuojeluvaltuutettu Timo Jousi kertoo.

Haastattelemamme kuljettaja kertoo, että huorittelu ja muu nimittely ovat hänelle arkipäivää. Uhkailu menee ihon alle.

Pahimmat uhkaukset kohdistuvat henkeen ja terveyteen.

– Mä vielä tapan sut! Sä et tiedä, missä jengissä mä liikun, nainen kertoo yhden matkustajan sanoneen.

Turvalaitteet tulisi huomioida jo kilpailutuksessa

Tampereen seudun linjurikuskit ovat pyytäneet, että kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta vaatisi tulevien kilpailutusten yhteydessä liikennöitsijää hoitamaan autoihinsa ainakin plekseillä kuljettajaa suojaavat turvaohjaamot. Myös muita turvatoimia toivotaan.

– Henkilökohtaisesti toivoisin sitä, että autoissa olisi ainakin turvahytit ja kameravalvonta, Jousi sanoo.

Kameravalvonta parantaisi työsuojeluvaltuutetun mukaan turvallisuuden ohella myös kuljettajan oikeusturvaa, koska tallennettu kuva kertoisi aina asioiden oikean kulun mahdollisissa kahnauksissa.

Tampereen kaupungin apulaispormestari, kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja Aleksi Jäntti pitää ehdotusta harkitsemisen arvoisena, mutta ei näe sille vielä tarvetta.

– Totta kai turvallisuus on myös tunnetila. Jos koetaan, että on turvattomampaa, niin se on jokaiselle henkilölle aito tunne, Jäntti sanoo.

Kyllä minulla on turvaton ja hätääntynyt olo sekä itseni että matkustajien puolesta. Paikallisliikenteen bussin kuljettaja

Kuljettajien mielestä joukkoliikennelautakunnan asenne on sellainen, että lautakunta ei tahdo itse ottaa vastuuta kuljettajien turvallisuudesta vaan sysää vastuun alueella operoiville liikennöitsijöille. Väite ei ole täysin väärä, sillä lautakunnan puheenjohtajan mielestä ensisijainen vastuu kuljettajien turvallisuudesta on työantajalla.

– En kuitenkaan vähättele. Meilläkin voisi siinä roolia olla. Käymme säännöllisesti vuoropuhelua luottamusmiesten kanssa, Jäntti sanoo.

Helsingissä käytössä turvalaitteita, Oulussa ei nähdä tarvetta

Helsingissä bussikuskien turvallisuutta on lisätty vuonna 2011 Elielinaukiolla rautatieaseman kupeessa tapahtuneen vakavan bussinkuljettajan pahoinpitelyn jälkeen.

Myös Helsingissä turvallisuutta lisääviä toimia vaativat bussien kuljettajat itse. Helsingin seudun liikenne (HSL) ryhtyi pikaisiin toimiin ja nyt lähes kaikissa autoissa on turvaohjaamot, kameravalvonta ja hälytysnapit.

Kaikki nämä eivät ole liikennöitsijöille välttämättömiä hankintoja, mutta käytännössä kilpailutusten yhteydessä nämä luvataan, sillä niistä saa kilpailutukseen lisäpisteitä. Osastonjohtaja Tero Anttila HSL:ltä kertoo, että edullisimman tarjouksen tehnyt liikennöitsijä ei välttämättä ole kilpailutustilanteessa vahvoilla, jos turvalaitteissa on puutteita.

Kaikkiin tilanteisiin turvalaitteistakaan ei ole apua. Iltalehti kertoo, miten matkustajan epäilleen potkaisseen kuskia bussin ulkopuolella Jätkäsaaressa maanantaina.

Pohjois-Suomen suurkaupungissa Oulussa ei Helsingin kaltaisia turvajärjestelyjä ole katsottu vielä tarpeelliseksi laajamittaisesti.

Asiaa on tarkasteltu viimeksi viime vuonna. Tuolloin linja-autonkuljettajien turvallisuutta lisäävien varusteiden hankinnan tarve katsottiin vähäiseksi, kertoo Oulun joukkoliikennepäällikkö Edwin ’t Lam. Tilaaja ei näin ollen vaadi niitä liikennöitsijöiltä.

Esimerkiksi turvaohjaamoita löytyy Oulun seudulta muutamista uudemmista autoista.

Apulaispormestari: Toisivatko turvaohjaamot matkustajille turvattomuutta?

HSL:n busseissa yleisesti käytössä olevat kuljettajien turvanapit jakavat ammattikunnan mietteitä. Haastattelemamme neljä kuljettajaa ovat vahvasti hälytysnappien kannalla. Heidän mielestään juuri ne lisäisivät turvallisuutta.

– Yhdessä vaaratilanteessa soitin kolme kertaa hätäkeskukseen. Pitkän odottamisen jälkeen poliisit kävivät pikaisesti paikalla ja lähtivät uuteen kohteeseen. Turvanappia painamalla paikalle olisi saatu vartijat välittömästi. Kyllähän tämä lisää turvallisuutta, Tampereella neljä vuotta bussia ajanut nainen sanoo.

TKL:n työsuojeluvaltuutettu Timo Jousi pitää juuri vartijoiden roolia hätänappien yhteydessä ongelmallisena.

– Mikäli hälytys menisi suoraan vartijoille ja vartija tulisi paikalle väkivaltatilanteeseen, olisivat hänenkin toimintamahdollisuutensa rajalliset. Vartija joutuisi soittamaan paikalle poliisin.

Nimenomaan hälytysnapit kuuluisivat niitä kannattavien kuljettajien mielestä joukkoliikenteen järjestäjän eli Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan vastuulle, jotta ne olisivat kaikilla alueilla liikkuvilla autoilla yhteneväiset ja hälytykset ohjautuisivat samaan pisteeseen.

Tampereen seudun kuljettajille on tullut tutuksi kesken ajon kuljettajan viereen lampsivat pullistelijat. Turvaohjaamo plekseineen estäisi mahdolliset väkivaltatilanteet ajon aikana.

Turvaohjaamoasiassa apulaispormestari Aleksi Jäntti pohtii niiden vaikutusta matkustajien turvallisuuteen.

– Minkälaisen turvallisuuden tunteen se antaa matkustajille, jos kuljettaja on panssarilasin takana ja matkustajat ovat keskenään autossa?

Nämä pohdinnat saavat kuljettajilta huutia.

– Kuskiko saisi olla sitten turvattomana, jotta matkustajilla olisi turvan tunne? Meillä on koko ajan vastuu matkustajista. Eniten turvallisuutta kaikille luo se, että kuljettaja voi keskittyä työhönsä turvaohjaamossa, viitisen vuotta Tampereella ajanut mies pohtii.

Työsuojelun neuvo: soita poliisi!

Osa kuskeista sanoo, että turvattomuuden lisääntymisen taustalla on Tampereen huumetilanteen pahentuminen. Humalaisten matkustajien tai liputta matkalle pyrkivien kanssa kuskit selviävät pitkälti keskustelemalla, mutta huumepäissään autoon nousevat ovat arvaamattomampia. He eivät tahdo ymmärtää, että matkasta on maksettava. Matkustaja saattaa äityä hyvin kovapäiseksi ja kimmastua niin, että potkii kuskin ovea ja repii rahastuslaitteita.

Tällaiset kiivailut ovat kuitenkin kuskien mukaan lopulta helpoimmasta päästä. Erityisen rankkana tamperelaiskuljettajat kokevat tilanteet, joissa matkustajat uhkaavat myöhemmin tapahtuvalla kostolla.

Tavatonta ei ole sekään, että kuljettaja kohtaa uhkailijan uudelleen linjansa päätepysäkillä, joskus jopa viikkojen kuluttua uhkauksen saamisesta. Usein tilanne jatkuu samanlaisena kuin aiemmin bussissa.

Uhkatilanteisiin työsuojeluvaltuutetulla on yksi neuvo.

– Itse olen aina neuvonut, että hytistä ei lähdetä minnekään vaan soitetaan numeroon 112 ja hommataan poliisi paikalle.

– Yksin sinä et siellä mitään voi ja sulle itsellesi voi käydä huonosti, Tampereen Kaupunkiliikenteen (TKL) työsuojeluvaltuutettu Timo Jousi sanoo.

Tampereella on käynnissä mielenkiintoinen kokeilu. Kuinka pitkäksi Suomen ehkä erikoisimman nurmikon annetaan kasvaa ja missä vaiheessa se kannattaa leikata?

Tampereen paljon huomiota saanutta ratikkaa rakennetaan parhaillaan. Liikennöinnin on määrä alkaa vuonna 2021.

Ratikan alle rakennetaan nurmirataa yhteensä lähes kolme kilometriä. Vastaavia nurmiratoja on esimerkiksi Keski-Euroopassa, mutta ihan vastaavaa ei missään, nurmiradasta Raitiotieallianssilla vastaava Malla Sipilä kertoo. Sipilä on tutkinut diplomityössään nurmiradan kasvuoloja.

– Täysin vastaavanlaista rakennetta ei ole muualla maailmassa. Jokaisessa kaupungissa on hieman omanlaisensa ratkaisu. Meillä Tampereella rakenteessa tulee huomioida esimerkiksi talviolosuhteet, mitä Keski-Euroopan nurmiradoilla ei tarvitse huomioida. Täysin nurmipintaisia ratoja on kyllä paljon esimerkiksi muualla Euroopassa, Malla Sipilä kertoo.

Vähentää melua ja sitoo pölyä

Nurmirataan on päädytty, koska sillä on Raitiotieallianssin mukaan tutkitusti monia positiivisia ympäristövaikutuksia. Se lisää kaupunkiympäristön viihtyvyyttä. Viher-ja nurmiraiteet myös pidättävät ja suodattavat sade- ja hulevesiä ja liikenteen päästöjä, sitovat katupölyä sekä vähentävät tärinää ja melua.

Nurmirataa tulee Tampereella yhteensä neljälle kadulle. Näistä yhdellä pätkällä eli Sammonkadulla testataan nyt parhaillaan nurmikkoa.

Kokeissa testataan kaikkiaan 12 erilaista nurmisiementen ja kasvualustojen yhdistelmää.

Testinurmi leikattiin viime viikolla ensimmäisen kerran. Leikkuussa käytettiin päältäajettavaa leikkuria. Lopullisesta leikkaustavasta ei ole vielä päätöstä.

– Koerakenteen noin 50 metriä pitkään palan leikkaamisessa menee nyt noin tunti.

Kokonaisen nurmiradan leikkaaminen ei ole ihan pikku juttu. Testituloksen perusteella kilometrien nurmiradan leikkuussa menisi kymmeniä tunteja – ja nurmikko leikataan todennäköisesti joka viikko.

Malla Sipilä on kuitenkin varma, että nurmikon leikkuu nopeutuu, kun kasvupinta-alaa tulee lisää.

– Koealue on niin pieni, että konetta joudutaan siirtämään paljon kiskojen yli, mikä lopullisessa rakenteessa vähentyy. Lisäksi koerakenteissa on merkkikeppejä, jotka aiheuttavat lisätyötä tässä vaiheessa.

Leikataan todennäköisesti joka viikko

Leikkuutiheys riippuu Sipilän mukaan monesta tekijästä, kuten sääoloista, kastelutiheydestä ja käytetyistä nurmilajeista ja -lajikkeista.

– Syksyllä tiedämme paremmin, kuinka usein leikkuu täytyy suorittaa. Hyvissä kasvuolosuhteissa leikkuu on todennäköisesti lähes viikoittaista., Sipilä arvioi.

Ratikkanurmen kasvattaminen on tarkempaa puuhaa kuin kotioloissa. Ruoho leikataan noin 10 sentin kohdalla 3–4 sentin pituiseksi.

Pituus on tärkeää, sillä liian pitkäksi pääsevä nurmikko ja sen leikkuujäte saattaisivat pitkän ajan saatossa muodostaa humusta, jolloin nurmikko voisi levittäytyä kasvamaan kiskon viereen. Tästä taas voisi seurata hajavirran pääsy maaperään.

Hajavirta on raitiotievaunujen käyttämän sähkövirran paluuvirtaa, joka kulkisi maaperässä, jos sitä ei eristettäisi kumieristeillä. Kisko eristetään kumilla molemmin puolin.

Hajavirrat ovat pieniä, eikä nurmikko voi esimerkiksi syttyä palamaan eikä siitä saa sähköiskua.

Standardien mukaan kiskossa sallittu keskimääräinen hajavirta on 1/3200:s osa normaalissa pistorasiassa olevasta virrasta. Tampereen raitiotien kiskoista mitattu hajavirtamäärä on huomattavasti tätä pienempi eli noin 10 prosenttia keskimääräisestä hajavirrasta.

– Nurmikosta ei ole haittaa tai vaaraa, Sipilä kertoo.

Leikkuu on yötyötä

Tällä hetkellä nurmirata leikataan normaaleilla ammattikäyttöön tarkoitetuilla leikkureilla. Vielä ei ole tehty lopullista päätöstä, millä leikkuu suoritetaan sitten, kun ratikka on liikenteessä.

– Leikkuu tullaan kuitenkin todennäköisesti suorittamaan silloin yöllä, jolloin raitiotieliikenteessä on pidempi kulkuväli, Sipilä sanoo.

Tällä hetkellä nurmikon leikkaa Raitiotieallianssin kanssa sopimuksen tehnyt yksityinen yritys.

Korjaus klo 14.27 korjattu sana jännite sanalla virta ja otettu pois maininta, että hajavirta voi vaikuttaa ruohon kasvuun.

Laosin maanantaisen patoturman jäljiltä on edelleen kateissa lähes sata ihmistä ja yli kuusituhatta ihmistä on menettänyt kotinsa. Uutistoimisto AP:n haastatteleman Punaisen Ristin edustajan mukaan kuolleita on löytynyt tässä vaiheessa 24.

Patoturma on esimerkki laajemmista ongelmista Mekong-joen alueella, sanoo Laosin patohankkeita tutkinut Mira Käkönen Helsingin yliopistosta.

Kaakkois-Aasian köyhimpiin kuuluva valtio pyrkii saamaan potkua talouteensa hyödyntämällä maan läpi virtaavaa jokea ja viemällä sähköä lähialueelle. Maassa on rakenteilla ja suunnitteilla useita vesivoimahankkeita.

Sortunut pato oli osa Xe-Pian Xe-Namnoyn vesivoimalaa, jonka oli tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuonna. Vesivoimahankkeiden yhteydessä erityisesti ympäristöjärjestöt ovat moittineet puutteellisia riskiarvioita.

– Patohankkeita arvioitaessa on käyty paljon keskustelua siitä, miten ilmastonmuutoksen takia sään ääriolosuhteet voivat lisääntyä. On kysytty, onko hankkeissa otettu riittävästi huomioon ääriolosuhteet. Tässä on nyt ikävä esimerkki siitä, että näin ei ole tapahtunut, Käkönen sanoo.

Padoilla on paljon ongelmallisia vaikutuksia, alueella asuvien ihmisten pakkosiirroista lähtien. Padot häiritsevät erityisesti kalastusta, joka on Mekong-joen alueella tärkeä elinkeino. Ongelmista ei kuitenkaan Laosin sisällä käydä Käkösen mukaan keskustelua.

– Laosissa yksi ongelma liittyy siihen, että se on aika autoritaarinen valtio, jossa erityisesti patohankkeet ovat olleet valtionhallinnon tärkeä prioriteetti ja aluejohto ei salli minkäänlaista kriittistä keskustelua. Usein konsultaatioprosessit ja vaikutusten arvioinnit jäävät puutteellisiksi.

Suomi Laosissa kiihdyttämässä ja jarruttamassa patohankkeita

Suomella on ollut kaksijakoinen rooli Laosin kiistanalaisissa patohankkeissa.

Kehitysyhteistyön kautta Suomi on tukenut niin kutsuttua Mekongin jokikomissiota, jonka jäsenmaita ovat Laosin lisäksi Mekongin alajuoksun valtiot Thaimaa, Kambodža ja Vietnam.

Mekongin jokikomissiossa Suomi pyrki vaikuttamaan siihen, että vesivarojen hallinta alueella olisi kestävämpää. Komission vuonna 2010 julkaisemassa raportissa suositeltiin kaikkien Mekongin pääuoman patoprojektien lykkäämistä kymmenellä vuodella. Suositukset kaikuivat kuuroille korville.

Suomi lopetti Mekongin jokikomission rahoittamisen vuonna 2015 kun kehitysyhteistyörahoja leikattiin.

Samaan aikaan alueella on toiminut konsulttiyhtiö Pöyry, joka on ollut mukana konsultoimassa useita patohankkeita. Käkösen mukaan suomalaisen kehitysyhteistyösektorin ja yksityisen sektorin välillä on ollut ristivetoa.

– Pöyry on ollut mukana erilaisissa patohankkeissa ennemminkin vauhdittamassa tätä patokehitystä, kun taas samaan aikaan kehitysyhteistyön puolella ollaan pyritty hillitsemään sitä.

Pöyry teki turmapadosta selvityksen ennen rakentamista

Helsingin Sanomien mukaan Pöyry on tehnyt selvityksen myös turmapadon vesivoimahankkeesta vuosina 1994-1995.

Selvitys keskittyi Helsingin Sanomien haastatteleman Pöyry-konsernin talousjohtajan Juuso Pajusen mukaan hankkeen toteutettavuuden ja kannattavuuden arviointiin.

Pöyryllä on ollut iso rooli myös suuren ja kiistanalaisen Xayaburin patohankkeen etenemisessä. Yhtiö arvioi Laosin hallituksen pyynnöstä padon ympäristövaikutuksia. Kansalaisjärjestöjen mukaan Pöyry ei kiinnittänyt tarpeeksi huomiota haittavaikutuksiin.

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi lausunnossaan, että Pöyry ei rikkonut OECD:n yhteiskuntavastuun toimintaohjeita, mutta arvosteli yhtiötä siitä, että se ei raportissaan tuonut selvemmin esiin ympäristö- ja ihmisoikeuksiin liittyviä epäselvyyksiä.

Finnfundin sijoituksia Laosin patohankkeissa

Suomalaisia kehitysyhteistyörahoja on tällä hetkellä sijoitettuna mutkan kautta Laosin patohankkeisiin.

Kehitysrahoitusyhtiö Finnfund on sijoittanut Mekong-joen alueella toimivaan puhtaan kehityksen rahastoon, joka omistaa myös pienen osan Laosin hallituksen enemmistöomisteisesta patoyhtiö EDL-Genistä.

Kansalaisjärjestö Finnwatchin selvityksen mukaan kyseinen patoyhtiö omistaa muun muassa Nam Ngum 2 –nimisen suurpadon, jonka tieltä pakkosiirrettiin yli 6 000 ihmistä.

Finnfundin varoilla on tarkoitus tukea kehittyvien maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Finnfund perustelee sijoituksia alueelle sillä, että rahoituksen ehtojen avulla hankkeiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioita on mahdollista saada parempaan suuntaan.

Finnfundin mukaan sillä ei ole sijoituksia, jotka liittyisivät turmapatoon.

Aiheesta muualla:

Helsingin Sanomat: Vesivoimalan pato murtui Laosissa, konsulttiyhtiö Pöyry teki selvityksen ennen rakentamista

Katso myös:

Laosissa murtunutta patoa oli yritetty korjata, mutta kova sade oli estänyt työt

Mekongjoen patoaminen etenee vastalauseista huolimatta (2014)

Ylen testissä yrityksien ja valtion laitoksien turvapalvelut eivät tarkistaneet, millä asioilla tuntematon huomioliiviin pukeutunut henkilö on liikenteessä. Testissä toimittaja pääsi sisälle strategisesti tärkeisiin kohteisiin, muun muassa Suomen Pankin, Viestintäviraston, Tieto Oyj:n ja Yleisradion tiloihin.

Myös työntekijät toimivat turvallisuusohjeiden vastaisesti ja auttoivat remonttityöntekijäksi pukeutunutta henkilöä eteenpäin omilla kulkuluvillaan.

Tietoturvayhtiö F-Securen asiantuntijan Mikko Hyppösen mukaan testin tulos herättää huolta, mutta ei kuitenkaan yllätä.

– Teemme vastaavanlaisia testejä eri puolilla maailmaa yrityksille ja organisaatioille. Sama asia on huomattu moneen kertaan, Hyppönen sanoi A-studiossa keskiviikkona.

Testiin valituilla kohteilla on tärkeä merkitys yleisen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden kannalta, joten riskit ovat todellisia.

– Hyökkääjän olisi ollut helppo jättää jälkeensä fyysinen laite, joka pannaan kiinni joko tietokoneeseen tai tietoverkkopistokkeeseen. Tämän jälkeen hänellä olisi etäyhteys sisäverkkoon, Hyppönen kertoi.

Yksi Ylen testin kohteista oli valtion tieto- ja turvallisuuskeskus Valtori, jonne toimittaja pääsi helposti sisälle. Keskus vastaa Suomen valtionhallinnon tietoverkkopalveluista ja niiden käyttäjätuesta. Asiakkuusjohtaja Jouni Mustonen myöntää virheen.

– Valtorilainen työntekijä inhimillisen virheen takia päästi hissiin ja vielä antoi mahdollisuuden tulla meidän toimitiloihin. Totta kai tämä on turvallisuuspoikkeama, ja siihen on suhtauduttava vakavasti.

Mustosen mukaan tunkeilija ei olisi kuitenkaan päässyt Valtorin tiukasti rajattuihin turvaluokan tiloihin.

Aiheesta lisää:

Yritysten tietoturva vuotaa kuin seula: Kaikki testaajat pääsivät tiloihin, jopa toimitusjohtajan huoneeseen

Ylen testissä yrityksiin tunkeutuminen oli helppoa – Psykologi: reagoimme eri tavoilla raskaana olevaan naiseen ja rähjäiseen pitkätukkaan

Suomen Palopäällystoliitto ottaa tiukasti kantaa viime päivien metsäpalovaroituskeskusteluun.

Se alkoi, kun entinen keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä julkaisi Twitteriin kuvan nuotiosta, joka oli todennäköisesti sytytetty Lapin metsäpalovaroitusalueelle. Moni kritisoi Kärnää vastuuttomuudesta. Kärnä puolustautui vetoamalla maalaisjärkeen ja siihen, että päivä oli sateinen.

Pian asiaa halusi kommentoida myös viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner, joka kirjoitti Twitterissä, ettei ota metsäpalovaroituksia vakavasti. Viestiketjussa Jungner sanaili, ettei usko, että metsäpalo voi syttyä Kärnän nuotiosta.

Myöhemmin Jungner poisti tviittinsä. Hän kommentoi tiistaina Helsingin Sanomissa, että kommentti liittyi vain Kärnän tapaukseen ja uskoo yhä, että osaavana erämiehenä Kärnä osaa tehdä sateella nuotion niin, ettei vaaraa aiheudu.

Ilmiö huolestuttaa Suomen Palopäällystöliittoa, joka painottaa, ettei varoitusten noudattaminen ole yksilökysymys, eikä kyse ole sääntöuskovaisuudesta. Liitto muistuttaa, että kuluvan kesän aikana mittavia vahinkoja on tapahtunut ympäri Euroopaa. Esimerkiksi Kreikassa yli 70 ihmistä on menehtynyt maastopaloihin.

Haastavia metsäpaloja on nähty kesän 2018 aikana myös Suomessa. Pyhärannan mustuneissa metsänraunioissa arvioidaan parhaillaan sadan hehtaarin palon tuhoja.

– Heinäkuun puolivälissä Pyhärannan metsäpalon sammutustöissä yksi haaste oli tulen kyteminen osittain maan alla. Kangas- ja turvepitoinen maasto voi nimenomaan imeä palon ja kytemisen maan alle, liitto kirjoittaa tiedotteessaan.

Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen painottaa, että metsäpalovaroituksia ei tehdä mielijohtoisin perustein.

– Pitkän kuivan jakson jälkeen metsä on hyvin räjähdysherkässä tilassa, Keijonen sanoo liiton tiedotteessa.

Varoituksia ei laadita huvin vuoksi

Tällä hetkellä metsäpalovaroitukset ja hellevaroitukset ovat voimassa lukuisilla alueilla Suomessa. Ajantasaisia varoituksia voi seurata Ilmatieteenlaitoksen sivuilla. Laitos seuraa säätä ympäri vuorokauden ja tarpeen mukaan varoittaa uhkaavista ilmiöistä.

Ilmatieteenlaitos antaa metsäpalovaroituksen, kun metsässä on kuivaa. Silloin avotulen teko on kielletty. Ilmatieteenlaitos arvioi varoituksen tarpeen käyttämällä apuna indeksiä, joka laskee maanpinnan ylimmän, noin kuuden sentin paksuisen kerroksen, kosteusoloja. Apuna käytetään muun muassa alueen sademäärän ja ilman lämpötilan tilastoja.

Lisäksi alueen pelastusviranomainen voi muunakin aikana perustellusta syystä, kuten lämpö- tai tuuliolosuhteiden vuoksi, antaa määräaikaisen avotulentekokiellon alueellaan tai osassa sitä.

Vaikka nuotio olisi sammutettu huolellisesti, maastopalo voi jäädä kytemään maan alle ja levitä jopa päivien päästä. Suomen Palopäällystöliiton mukaan palopesäkkeitä voi syntyä kymmenien senttien syvyyteen.

– Avotuli voi karata kokeneeltakin eränkävijältä, esimerkiksi tuulenpuuskan vuoksi, muistuttaa Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Tomi Timonen.

Suomen Palopäällystöliitto painottaa, että varoituksia ei luoda huvin vuoksi.

– Turvallisuuteen liittyvät asiat eivät ole vain yksilön asioita, vaan niiden seuraukset koskettavat laajalti myös muita ihmisiä, liiton tiedotteessa todetaan.

Ari Keijonen toivoo, että sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu toisi kansalaisille lisää riskitietoisuutta siitä, millaisia vaaroja avotuleen ja sen käyttäytymiseen maastossa liittyy.

Jos lapsen hampaat ovat huonossa kunnossa, lapsi voi olla vaarassa syrjäytyä. Riski on tilastollisesti merkitsevä, ilmenee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja Lappeenrannan kaupungin keinoälytutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan hoitamattomalla suulla on yhteys vakaviin ongelmiin kuten koulusta lintsaamiseen, liialliseen päihteiden käyttöön ja jopa lapsen huostaanottoon.

– Taustalla on varmasti se, että jos vanhemmat eivät huolehdi lapsen suun terveydestä, he eivät ehkä muutenkaan huolehdi lapsesta, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tietohallintojohtaja Toni Suihko sanoo.

Hampaiden huono kunto on vain yksi ennusmerkki, joka voi kieliä lapsen tulevista vakavista vaikeuksista. Tutkimuksessa löydettiin kaikkiaan 1340 seikkaa, joilla kaikilla voi olla yhteys lapsen ongelmiin.

Ennusmerkeistä osa liittyy lapseen tai nuoreen itseensä, osa hänen vanhempiinsa tai muihin lähipiirin aikuisiin ja osa hänen siskoihinsa tai veljiinsä.

Nimet ja osoitteet poistettiin

Lasten ja nuorten ongelmien ennusmerkkejä kerättiin keinoälyn avulla.

Tutkimusluvan turvin koneelle syötettiin Etelä-Karjalan lapsista ja nuorista kertyneet sähköiset tiedot. Niistä poistettiin kaikki nimet ja henkilötunnukset sekä osoitteet, puhelinnumerot ja tilinumerot niin, ettei yksilöitä tai perheitä voitu tunnistaa.

Nykyisten tietojärjestelmien ulottuvilla oli merkintöjä noin 6000 lapsesta ja heidän perheistään vuodesta 2010 lähtien. Tietoja oli valtavat määrät, sillä kirjauksia tehdään neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa.

– Kone kävi kaiken läpi väsymättä, tietohallintojohtaja Toni Suihko sanoo.

Keinoäly etsi tietojen väliltä tilastollisesti merkittäviä yhteyksiä.

Ihminen ei millään ehdi löytää kaikkea merkittävää tietoa ennakoivan toiminnan tueksi, vaikka haluaisi Toni Suihko

– Moniammatillisesta yhteistyöstä ja ennaltaehkäisystä on puhuttu vuosia, mutta silti tieto hukkuu edelleen. Ihminen ei millään ehdi löytää kaikkea merkittävää tietoa ennakoivan toiminnan tueksi, vaikka haluaisi. Se on käytännössä mahdotonta, koska tietoa on niin paljon.

Laki estää hyödyntämisen

Osa keinoälyn löytämistä ennusmerkeistä on tilastollisesti merkitseviä, osa ei.

Tilastollisesti vahvoja ennusmerkkejä ovat hampaiden huonon kunnon lisäksi esimerksi se, että lapsi tai nuori tupakoi tai syö epäterveellisesti.

Ikävyyksiä voi ennustaa sekin, että lapsen sisko tai veli kiusaa muita lapsia koulussa tai se, että vanhemmat ovat jättäneet neuvolakäyntejä väliin.

Tutkimuksessa erilaisista ennusmerkeistä luotiin malli, jonka avulla voitaisiin päätellä, onko lapsella esimerkiksi kohonnut riski saada alle 6,5:n keskiarvo tai onko hän vaarassa päätyä psykiatriseen hoitoon tai kiireelliseen sijoitukseen tai huostaanottoon.

Teknisesti olisi myös mahdollista, että jos tietyt ennusmerkit täyttyisivät, keinoälyn luoman mallin päälle rakennettu tietokoneohjelmisto alkaisi vilkuttaa punaista vaikkapa kouluterveydenhoitajan tietokoneen näytöllä.

Ihmisten pitää aina tietää, mitä tietoja heistä kerätään ja miten tätä tietoa käytetään Hanna Heinonen

Esteeksi nousee kuitenkin se, että keinoälyn löytämiä ennusmerkkejä ei voida suoraan hyödyntää käytännössä. Esteenä ovat lain vaatimukset yksityiselämän suojasta. Esimerkiksi henkilötietolaki säätelee henkilötietojen tallettamista ja yhdistämistä.

Koulut ja neuvolat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät siis voi yhdistellä ja vertailla toistensa saamia tietoja ja tuloksia.

– Asiakkaan suostumuksella se kuitenkin voisi onnistua, Toni Suihko sanoo.

Perheiden lupa

Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen sanoo, että keinoälyn luomista mahdollisuuksista huolimatta yksityisyyden suojasta on ehdottomasti pidettävä huolta.

– Lähtökohta on, että ihmisten pitää aina tietää, mitä tietoja heistä kerätään ja miten tätä tietoa käytetään.

– Voisihan sitä ajatella, että perheiden kanssa keskusteltaisiin, haluavatko he antaa luvan siihen, että keinoäly arvioi heidän palvelun ja tuen tarpeitaan, Heinonen sanoo.

Mikäli näin toimittaisiin, Hanna Heinosen mielestä olisi tärkeää, että perheille annettaisiin ymmärrettävää ja perusteellista tietoa päätöksensä tueksi.

Jos perhe antaa luvan, keinoäly voisi etsiä mahdolliset tuen tarpeet ja kertoa, millaista tukea olisi saatavilla.

Kuka puuttuisi asiaan?

Etelä-Karjalassa aletaan syksyllä pohtia, missä ja miten perheiden suostumusta tietojen yhdistämiseen ja ennusmerkkeihin vertaamiseen voisi kysyä. Lisäksi pitäisi ratkaista ainakin se, kenen tehtävä on puuttua asioihin, jos lapsen tai nuoren elämästä löytyy varoittavia ennusmerkkejä.

– Voisiko se olla esimerkiksi koulukuraattori? tietohallintojohtaja Toni Suihko pohtii.

Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtajan Hanna Heinosen mielestä tutkimuksen tuottamaa tietoa kannattaisi hyödyntää esimerkiksi henkilöstön osaamisen lisäämisessä.

– Siinä, miten tunnistaa riskitekijöitä ja toimia näissä tilanteissa. Myös kehittämistyössä kootusta ja analysoidusta tiedosta on varmasti valtava hyöty. Yksittäisten tapausten poimimiseen en kuitenkaan lähtisi.

Kyse olisi todellisesta ennaltaehkäisystä Mona Taipale

Parhaassa tapauksessa lasten ja nuorten ongelmiin voitaisiin puuttua hyvin varhaisessa vaiheessa.

– Kyse olisi todellisesta ennaltaehkäisystä, Etelä-Karjalan Lape-muutosagentti Mona Taipale sanoo.

Lape on sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjelma, jonka tavoitteena on uudistaa lapsi- ja perhepalveluita. Ohjelma on valtakunnallinen, ja keinoja palveluiden parantamiseen etsitään eri puolilla maata.

Keinoälyn hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen on osa Etelä-Karjalan Lape-ohjelmaa.

Tietoa tuen tarpeista

Hanna Heinosen mielestä lapsiperheiden tuen tarpeista tarvitaan nykyistä enemmän tietoa.

– Siksi tämä tutkimus vaikuttaa tärkeältä, jos sen avulla saadaan vastauksia yleisellä tasolla siihen, millaisia riskitekijöitä lapsiperheiden kohdalla on olemassa. On myös tärkeää löytää ne mahdollisuudet, joita keinoäly voisi tarjota lastensuojelulle.

VUOTSO Katuharja heilahtaa, kun pienen vuotsolaisen kyläkaupan pihalta häädetään poroja kauemmaksi. Lämpimät kesäpäivät tuovat monikymmenpäisen porolauman eli parttion kerta toisensa jälkeen paikalle, joka sijaitsee aivan nelostien vieressä. Kauppias Raija Muukalle tilanne on hankala, sillä asiakkaita porot kyllä houkuttelevat, mutta toisaalta taas haittaa liikkeen omaa toimintaa ja tuo lisätyötä.

– Turistithan kyllä tykkäävät, nämä ovat varmaan, kuten joku on sanonut, niin Suomen kuvatuimmat porot, naurahtaa Muukka.

Turistit pysähtyvät keskelle tietä välillä henkensäkin kaupalla kuvaamaan.

Vaikka somenäkyvyyttä pieni kauppa on porojen ansiosta saanutkin, ei Muukka juuri muuta hyötyä niistä löydä. Hellejakson jälkeen pihan kunto alkaa olla jo melkoinen eläinten vietettyä siinä jo pitkän tovin.

– Aamulla kun töihin tullaan, niin ensimmäiseksi siivotaan piha, etteivät ne kaikki jätökset ole tuola meidän myymälän puolella. Ja päivittäin, aina se, kuka kerkeää, käy ajamassa niitä tuonne tielle, että ne eivät ole ihan tässä pihalla, Muukka selvittää.

Erikoistutkija: Ihmisiin tottuneet porot tulevat hyönteisiä karkuun

Turistit pääsevät Vuotsossa jopa rapsuttelemaan näitä kovin kesyjä eläimiä.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, dosentti Jouko Kumpula kertoo, että ihmisten lähelle kesäisin kokoontuvat porot ovat yleensä uroksia. Nämä porot ovat tottuneita ihmisiin ja tulevat hyönteisiä karkuun.

– Sääskiä, mäkäriä ja paarmoja on vähemmän ja ne välttävät niitä tulemalla taajamiin, pihoille ja teille, Kumpula kertoo.

Hyönteiset hankkivat kohteensa Kumpulan mukaan hiilidioksidin eli hengityksen perusteella, ja sora- tai öljysorapäällysteisellä tiellä hiilidioksidi haihtuu ylöspäin, jolloin hyönteiset eivät löydä poroa niin helposti. Kuumuus onkin pienempi paha, kuin hyönteisten kiusa.

Porot ovat tottuneet olemaan taajamissa, josta syötävää löytyy niin pihoilta kuin teiden reunoiltakin. Kun porot kerta toisensa jälkeen saapuvat pihoille, aiheuttaa se ymmärrettävästi ristiriitoja. Kumpula kuitenkin toivoo ihmisiltä pitkää pinnaa, ovathan porot osa Lapin luontoa. Mikäli ne kuitenkin aiheuttavat vahinkoa, on syytä ottaa yhteyttä paikalliseen paliskuntaan tai poromieheen, joka voisi ne hakea pois.

– Joskus tulee ongelmia, että porot asettuvat jonnekin ja aiheuttavat vahinkoa pihoissa ja puutarhoissa. Silloin paliskuntien tulisi reagoida ja pyrkiä poistamaan vahinkoa, Kumpula sanoo.

Hän kertoo, että poronhoito katsotaan saamelaisalueella niin merkittäväksi perinteiseksi elinkeinoksi, ettei poronhoitoalueella saamelaisten kotiseutualueella ole voimakasta velvoitetta esimerkiksi pihojen suojaamiseen, vaan tehtävä kuuluisi maanomistajalle tai talon omistajalle. Poronhoitolain mukaan saamelaisten kotiseutualueella paliskunta on velvoitettu rakentamaan aita muun muassa viljelmien suojaamiseksi. Saamelaisalueella aitaamisvelvollisuus ei kuitenkaan koske puutarhojen, vakinaisten asuntojen pihojen ja muiden erityiseen käyttöön otettujen alueiden suojaamiseksi poroilta.

– Paras keino on tehdä aita, jos tuntuu etteivät porot poistu, neuvoo Kumpula.

Porot kopistelevat sisälle kauppaan

Kesä on ollut tänä vuonna huomattavan helteinen. Porot ovat kuitenkin jokavuotinen näky kesäisen Vuotson taajamassa, eivät pelkästään tämän kesän ilmiö.

Helteellä kaupan ovia haluttaisiin pitää auki, mutta pihalta tulevan löyhkän takia se on välillä miltei mahdotonta. Kauppias Raija Muukka kertoo, että lämpötilan huidellessa kolmessakymmenessä varaston isojen pakastimien vuoksi tuuletuksen olisi kuitenkin toimittava, joka taas käytännössä tarkoittaa läpivetoa.

– Ja kun meillä on siellä ovet auki, niin porothan tulee sinne sisälle. Eihän ne saisi tulla, kun meillä on sitä kautta lastaus ja sieltä kulkee elintarvikkeet, toteaa Muukka.

Muukka on ilmoittanut asiasta terveystarkastajalle, mutta asiaan ei voida puuttua, sillä paikalla ei ole ruuanvalmistusta. Ainoa vaihtoehto olisi aita, mutta se toisi taas melkoisia kustannuksia – joko sähkökäyttöiset puomit tai lisää työväkeä puomeja käyttämään.

– Toivon todella, että paliskunta ottaisi kantaa ja tulisi vastaan, että keksisimme yhdessä jonkin ratkaisun tälle, Muukka sanoo.

Kaksiteräinen miekka

– Tämä on hämmästyttävää! En ole koskaan aiemmin nähnyt näin monta poroa yhtä aikaa, toteaa venäläinen Anton.

Monien muiden matkaajien tavoin tallentuvat Antoninkin filmille Vuotson porot. Hän myöntää pysähtyneensä paikalle nimenomaan ikuistamaan näitä sarvipäitä. Hänelle porot kuvastavat sitä, että tuntee todella olevansa pohjoisessa Skandinaviassa. Mies on aiemminkin käynyt Lapissa ja on tutustunut poronhoitoon elinkeinona, ja hän ymmärtää esimerkiksi porojen voivan aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä.

Vuotson kylän kohdalla on 60 kilometrin nopeusrajoitus.

– Tämä on hämmästyttävää! En ole koskaan aiemmin nähnyt näin monta poroa yhtä aikaa. Anton, Pietari, Venäjä

Saksalainen Frank kertoo, että pysähtyi kaupalle vain porojen vuoksi, muu ei häntä olisi saanut pysähtymään kun tankkikin sattui olemaan täynnä.

– Pysähdyin vain ja ainoastaan porojen vuoksi, Frank kertoo tiukasti ja sanoo halunneensa myös lapsenlapsensa näkevän eläimet.

Asia on ikään kuin kaksiteräinen miekka kauppias Muukan sanojen mukaan – turisteille porot ovat elämys, mutta itse elinkeinonharjoittajana hän ei asiasta juurikaan nauti.

Laajaan Lappiin mahtuu sekä poro että ihminen

Keski-Suomesta Vuotsoon muuttanut Alpo Viikki asustaa kaupan lähellä ja häätää tuon tuosta poroja. Oman talonsa ympärille Viikki rakensi aidan lähinnä hajuhaitan takia, mutta myös porojen mukana tulevien paarmojen vuoksi.

Viikki on pistänyt merkille turistien kiinnostuksen.

– Tuossa oli eilen saksalainen linja-auto, siitä ihmiset purkautuivat ottamaan kuvia, eikä yksikään tainnut kaupassa käydä, hän sanoo.

Viikki kertoo, että ei ole valittanut esimerkiksi hajuhaitasta terveysviranomaisille, sillä ei koe ongelmaa niin suureksi kotipihallaan. Vaikka paarmat pörräävät ja haju on ajoittain melkoinen, on Viikki päättänyt tottua tilanteeseen.

– Kyllä tänne Lapin laajaan maailmaan me molemmat mahdutaan, poro ja ihminen, naurahtaa Viikki.

Juttua korjattu 25.7.2018 kello 13.05: Tarkennettu lausetta liittyen velvoitteeseen esimerkiksi pihojen suojaamiseen. Lauseeseen on lisätty tarkennus saamelaisten kotiseutualueesta.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin neuvontapuhelimeen on helleviikkojen aikana tullut poikkeuksellisen paljon puheluja. Eniten tällä hetkellä kysytään työpaikkojen tukalan kuumista olosuhteista, kertoo PAMin neuvontapäällikkö Juho Ojala.

– Viimeisin villitys on ollut työvuorojen pidentäminen ylimääräisten taukojen takia, Ojala sanoo.

Kun työpaikan sisälämpötila ylittää 28 astetta, pitäisi työntekijän päästä 10 minuutin tauolle kerran tunnissa. Lämpötilan ylittäessä 33 astetta tauon pitäisi kestää vartin joka tunti.

– Ei tietenkään pitäisi olla niin, että työntekijät ovat maksumiehinä, jos työsuojelun takia täytyy pitää ylimääräisiä taukoja.

Kaikista pahin tilanne on esimerkiksi ravintoloiden keittiöissä, joissa lämpöä lisäävät hellat ja uunit.

Pitkittynyt hellejakso on kuitenkin alkanut näkyä myös myymälöissä ja varastoissa lämpötilan nousuna. Myös ulkona olevat työpisteet kuten erilaiset kesäkahvilat ja jäätelökioskit kärsivät tukalista työlämpötiloista.

Ojala muistuttaa, että vaikka työntekijän panosta ei saadakaan tauon aikana, on kyse kuitenkin ihmisten terveydestä.

– On työnantajan intressi, että työntekijät ovat tajuissaan.

Tänä kesänä ongelmaa ei ole juurikaan ollut perutuista työvuoroista, jotka ovat kylmien ja sateisten kesien kiistakapula. Ojala ennakoi, että myöhemmin voi tulla soittoja pikemminkin ylitöistä ja liian pitkistä työputkista.

– En tiedä, mistä se johtuu, mutta poikkeuksellisen paljon on tullut puheluja, että hiljaista heinäkuuta ei ole ollut.

Määräaikaiselle ei lomaa liikene

Palkansaajien keskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n Kesäduunari-info on sen sijaan saanut jonkin verran kyselyjä myös perutuista tai aiemmin päättyneistä työvuoroista.

Hyvä sää saattaa houkutella osaa myös ennemmin rannalle kuin työpaikoille. Puheluja on tullut määräaikaisen työsopimuksen päättämisestä kesken kesän.

– Työntekijä onkin halunnut pitää vähän lomaa eikä ole haluttu työskennellä koko määräaikaa, kertoo Kesäduunari-infon neuvoja Juuli Jokinen.

Määräaikainen sopimus sitoo kuitenkin koko määräajan, eikä sopimusta voi periaatteessa purkaa, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole sovittu työsopimuksessa.

Jokinen kehottaa neuvottelemaan asiasta työnantajan kanssa. Osa voi olla suostuvaisia esimerkiksi antamaan palkatonta vapaata tai päättämään sopimuksen sovittua aiemmin.

Lue lisää:

Kolme viikkoa kioskin pyörittämistä riitti opiskelijoille: "Yrittäjyys ei ole minun juttuni"

PAM: "Siskonpetimajoitus ei houkuttele nykyaikana": Hangossa kesätyöntekijälle luvattiin majoitus omakotitalossa – saikin retkisängyn jaetussa huoneessa kerrostalossa

Ravintoloiden kesäsesonki parhaimmillaan – kausityöntekijöistä pulaa etelässä ja pohjoisessa

13-vuotiaat Vilma Kivelä ja Venni Valli perustivat kesäkahvilan – kaikki leivotaan itse ja työtä tehdään kahdessa vuorossa

Asenne työhön on murroksessa, eivätkä kaikki halua pitkiä työsuhteita – Halu elämyksiin menee yhä useammin työelämän edelle jo kesätöistä lähtien