Ylen tänään maanantaina julkistaman kyselyn mukaan lähes neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut koko Suomen asuttuna pitämiseksi.
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta pitää toivetta koko Suomen asuttuna pitämisestä käytännössä mahdottomana toteuttaa.
– Valitettavasti se ei kuulosta lainkaan realistiselta. Meillä on kaupungistuminen alkanut jo 50 vuotta sitten. Se hetki, jolloin me voisimme sen pysäyttää, on kyllä valitettavan kaukana takanapäin.
Vaattovaara luettelee karuja lukuja koko Suomen asuttuna pitämistä toivoville: niin pohjoisesta kuin etelästä löytyy valtavia alueita, joilla asuu vain muutamia ihmisiä neliökilometriä kohden. Lisäksi ympäri Suomea on isoja alueita, joilla syntyy vuosittain vain muutamia kymmeniä lapsia.
– Ihmiset ja yritykset valitsevat vapaasti asuinpaikkansa. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa muutama iso kaupunkiseutu ja alueet niiden ympärillä kasvavat. Sen sijaan visiot koko Suomen asuttuna pitämisestä ovat käytännössä mahdottomia.
Maahanmuuttoa ja uudenlaista yritystoimintaa
Tulevaisuudentutkija Mikko Dufva Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta ei täysin tyrmää ajatusta koko Suomen asuttuna pitämisestä. Se tosin vaatii monia muutoksia nykytilaan.
– Meidän on mietittävä uudella tavalla, miten asioita tehdään. Se tarkoittaa paikallisen toiminnan korostumista ja paikallisuutta esimerkiksi resurssivirtojen ja palveluiden tuottamisen suhteen, Dufva sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi uudenlaisia yrityksiä, jotka hyödyntävät jakamistaloutta ja yhteisöllisyyttä. Esimerkkinä Dufva mainitsee Nappi Naapuri – verkkopalvelun, jonka avulla samalla alueella asuvat voivat pyytää tai antaa naapuriapua.
Uudenlaisen yritystoiminnan lisäksi Suomen asuttuna pitäminen vaatii tietysti myös asukkaita. Vaikka syntyvyys laskee, ei uusista asukkaista kuitenkaan ole pulaa, jos yhtälöön otetaan mukaan myös maahanmuutto.
Dufvan mukaan suuret muuttovirrat tulevat 10-20 vuoden tähtäimellä yleistymään maailmassa ilmastonmuutoksen ja geopoliittisen tilanteen takia.
– Suomeen olisi varmasti tulossa lisää väkeä. Onhan meillä täällä tilaa. Suomessa olisi mietittävä, mitä vaaditaan siihen, että tällaiset suuret maahanmuuttovirrat saataisiin hallitusti Suomeen.
Dufvan mukaan tällä hetkellä ei ole kuitenkaan näköpiirissä, että kaupungistumisen trendi olisi hiljentymässä.
– Perinteiseen maatalouteen tai metsätalouteen ei tarvita ihmisiä niin paljon, eli ainakaan sen takia ei tarvitse asua hajallaan. Kyllähän siinä on selkeä logiikka, että palvelut saadaan tuotettua paremmin tiiviimmällä alueella.
AOP
Koko maan toivotaan pysyvän asuttuna, mutta maaseutu tyhjenee
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ei pidä kysymystä koko maan asuttuna pitämisestä enää millään tavalla ajankohtaisena. Hänen mielestään Suomesta puuttuu aluepoliittinen keskustelu, joka tunnistaisi nykytilanteen.
– Nykyinen keskustelu ei lisää ymmärrystä siitä, mitä täällä tietyllä tavalla kahtia jakautuvassa maassa pitäisi aluekehityksen osalta tehdä. Pitäisi katsoa, millaisia edellytyksiä ihmisillä on asua alueilla, joilla väki vähenee. Meidän aluepolitiikkamme on ollut kasvuhakuista vielä pitkään senkin jälkeen, kun oli selvästi nähtävissä, että alueet eivät enää kasva.
Vaattovaara arvioi, että ajatus koko maan asuttuna pitämisestä tuntuu suomalaisille läheiseltä Suomen lyhyen kaupungistumishistorian takia.
– Suomi lähti kaupungistumaan kovin myöhään, ainakin 20-30 vuotta jäljessä Ruotsin kehityksestä. Sitä kautta monilla on paljon muistikuvia maaseudun elävistä kylistä ja toive siihen elämään takaisin.
Toive koko Suomen asuttuna pitämisestä ei näytä heijastuvan ihmisten asuinpaikan valintaan.
Aluetutkija Timo Aron Helsingin Sanomille tekemän selvityksen mukaan kuntien väliset erot väestönkehityksessä ovat viimeisen kolmen vuoden aikana revenneet ennennäkemättömiksi.
Suomen kunnista yli 80 prosenttia tekee Aron mukaan muuttotappiota, ja kasvua on lähinnä seutujen keskuskaupungeissa.
Niin sanottuja "hälärihuijauksia", eli ulkomaan numeroista soitettuja lyhyitä huijauspuheluita on tullut paljon viime päivinä, kertoo Viestintävirasto.
Tyypillisessä hälärihuijauksessa, joka tunnetaan myös nimellä "one ring and cut", puhelin soi kerran tai pari ja sitten puhelu katkaistaan. Huijareiden pyrkimyksenä on saada uhri soittamaan takaisin vastaamattomien puheluiden listalle jääneeseen numeroon, joka vasta puhelinlaskussa paljastuu maksulliseksi.
Näin toimitaan siksi, koska puheluun vastaamisesta ei kerry laskua, vaan ainoastaan soittamisesta voidaan laskuttaa.
Vaikka lisämaksullisten palvelunumeroiden laskutus ei välity televerkon yli ulkomailta Suomeen, pelkästä tavalliseen ulkomaan numeroon soittamisesta voi kertyä suuri summa huijareiden taskuun.
– EU-alueen ulkopuoliseen puhelinnumeroon soittaminen voi maksaa useita euroja minuutilta ja satelliittipuhelinnumeroon soittaminen jopa yli kymmenen euroa minuutilta, Viestintävirasto kertoo.
Tietyt ulkomaan koodit tunnisteina – "Älä soita outoihin numeroihin"
Viestintäviraston mukaan huijauspuheluita on tullut viime aikoina paljon esimerkiksi Papua-Uusi-Guinean (+675), Samoan (+685) ja Bosnia-Herzegovinan (+387) kansainvälisistä suuntanumeroista sekä +8818 ja +8819 -alkuisista Global Star -numeroista. Puheluita voi tulla myös muista suuntanumeroista.
Koska huijaus vaatii onnistuakseen soiton, Viestintävirasto ohjeistaa, että tuntemattomiin ulkomaisiin numeroihin ei kannata soittaa takaisin.
– Jos et odota puhelua kaukomailta, tai et usko että sinulle voisi olla asiaa esimerkiksi Samoalta tai Papua-Uudesta-Guineasta, niin älä tee mitään, virasto painottaa.
Ratkaisuksi tarjotaan kaikkien ulkomaannumeroiden estoa
Mikäli soittoja tulee paljon ja ne häiritsevät elämää, numeron voi lisätä estolistalle omassa puhelimessaan. Järeämpi keino on estää puhelut kokonaan ulkomaille ja palvelunumeroihin oman operaattorin kautta.
Viestintävirasto painottaa, että teleyritykset eivät voi periä estojen kytkennästä maksua, vaan sen pitää olla maksutonta liittymän haltijalle. Maksua asiakkaalta voidaan periä ainoastaan estojen purkamisesta.
Viestintäviraston mukaan Suomeen tulee vuosittain toista miljoonaa hälärihuijauspuhelua. Arvioi perustuu teleyritysten antamiin tietoihin.
– Vain noin yhteen tai kahteen prosenttiin huijauspuheluista yritetään soittaa takaisin, eli suomalaiset ovat kohtuullisen valveutuneita asian suhteen, virasto kertoo.
Sään iso kuva Suomessa on kuuma – ja sitä jatkuu vielä pitkään.
Ainakin kaksi seuraavaa viikkoa ovat vielä helteisiä ja voi olla myös niin, että samassa rytäkässä hellejakso kestää vielä neljäkin viikkoa. Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus ECMWF arvioi tavallista lämpimämpää Suomeen aina elokuun puolivälin yli 19:nteen elokuuta asti.
Tämä näkyy hikoilun lisäksi varmasti tilastoissa ja myös tavassa, josta säästä puhutaan.
Helsingin lämpötilaennuste kulkee hellerajalla ja ylikin parin viikon ajan.Yle Sää
Nyt lasketaan huippuhelteiden kestoa
Kun aiemmin riemuittiin hellejaksoista, eli päivistä, jolloin mittari kipuaa yli +25 celcius-asteen, niin nyt huomio on jo keskittynyt niihin päiviin, jolloin lämpöä on yli +30 astetta.
Tässä heinäkuussa yli +30-asteisia päiviä on ollut Helsingissä jo putkeen seitsemän ajalla 15.–21.7. Lämpöhuiput ovat olleet välillä +31,1–33,3 astetta.
Ilmatieteen laitoksen tilastoinnin mukaan vuoden 1961 jälkeen (laitoksen käyttämä mittaushistoria) pidempi yhtenäinen yli +30-asteinen hellejakso koettiin vuonna 1972 Inarin Nellimissä, missä 30.6.-9.7. vietettiin kymmenen päivää huippuhelteissä.
Viime vuonna ei ollut yhtään yli +30 asteen päivää ja vuonna 2015 vain yksi päivä ylsi rikkomaan maagisen rajan Kouvolan Utissa.
Legendaarisena hellekesänä 2010 heinäkuussa oli 30 hellepäivää, joista Puumalassa 12 päivää oli yli +30-asteista, tosin ne eivät olleet aivan perätysten ja yhtenäinen yli +30-asteinen putki jäi kuuteen päivään.
Myös Oulun korkeudella helleraja voi rikkoutua seuraavat pari viikkoa.Yle Sää
Lisää tukalaa hellettä
Mitä sitten on luvassa lähipäivinä? Ylen meteorologin Anne Borgströmin ennusteen mukaan helteet tosiaankin vain jatkuvat.
– Enimmäkseen on aurinkoista ja helteisen lämmintä. Lännessä ja maan keskivaiheilla hätyytellään +30 astetta, Borgström arvioi.
Lämmin tulevaisuus näkyy myös varoituskartoilla. Ilmatieteen laitoksen hellevaroituksen mukaan erittäin tukalan helleaallon todennäköisyys on 40 % tiistain ja keskiviikon välisestä yöstä perjantain ja lauantain väliseen yöhön keskisessä Suomessa länsirannikolta itärajalle asti.
Tulvavesi on peittänyt alleen seitsemän alueen kahdestatoista kylästä Attapeun maakunnassa Kaakkois-Laosissa.
Paikallinen pato petti maanantaina illalla tuhoisin seurauksin. Se vaurioitui jo sunnuntaina kovien sateiden seurauksena, mutta tilanne paheni maanantaina, vaikka patoa oli yritetty korjata. Eri tietojen mukaan nouseva vesi on murtanut padon tai tulvinut sen yli.
Pelastajat yrittävät nyt noukkia eloonjääneitä veneisiin. Laosilaislehti Vientiane Timesin mukaan kuolleita olisi vahvistettu olevan ainakin kaksi. Kateissa on satoja ihmisiä.
Laosin uutistoimiston mukaan talojen yli tulvinut vesi olisi jättänyt peräti 6 600 ihmistä kodittomaksi.
Ihmiset pakenevat talojen katoille
Maan hallitus on julistanut alueelle hätätilan. Kovan sateen ja tuulen on ennustettu jatkuvan monen päivän ajan.
Alueelta otettujen kuvien ja videoiden perusteella ihmiset ovat paenneet nousevaa vettä talojen katoille ja veneisiin. Laosin median mukaan ihmisten pelastamiseen on käytetty myös helikoptereita.
Alueen viranomaiset ovat pyytäneet kaikkia mahdollisia tahoja lahjoittamaan vettä, ruokaa, lääkkeitä ja vaatteita.
Yle Uutisgrafiikka
Voimalan oli määrä avautua ensi vuonna
Pato oli osa vesivoimahanketta, jossa on mukana yrityksiä useista Aasian maista. Sen rakennustyöt olivat kesken ja voimalan oli määrä avautua ensi vuonna.
Pato oli eteläkorealaisen yrityksen rakennuttama.
Monet Laosin alueista ovat kärsineet viime aikoina voimakkaista tulvista sadekauden vuoksi.
Laos on yrittänyt vaurastua vesivoimahankkeilla, joista se myy energiaa alueen maille. Järjestöt ovat olleet jo pitkään huolissaan hankkeiden vaikutuksista ympäristölle ja paikallisille yhteisöille.
Maa on yksi Aasian köyhimmistä. Laosissa on käytännössä vain yksi puolue, ja kansalaisten vapauksia on rajoitettu. Ulkomaisten toimittajien työskentelyä maassa on tiukasti säädelty.
Kreikan pääkaupungin Ateenan lähellä riehuvissa maastopaloissa kuolleiden määrä on noussut jo 74:ään, kertovat Kreikan pelastusviranomaiset.
Sen lisäksi ainakin 187 on loukkaantunut. Heistä 23 on lapsia. Kadoksissa olevien ihmisten määrä on edelleen epävarma.
Pelastusviranomaisten tiedottajan Stavroula Malirin mukaan kuolleiden määrä voi vielä nousta, koska palomiehet etsivät uhreja edelleen.
Palojen alkusyystä ei ole vielä tietoa.
Mies katselee palaneita autoja Matin kylässä Ateenan itäpuolella.Yannis Kolesidis / EPA-EFE
Pahimmat palot Rafinassa
Palot saivat tiettävästi alkunsa maanantaina iltapäivällä Matin kylästä Ateenan itäpuolelta. Tiistaina tuli on levinnyt muun muassa voimakkaan tuulen vuoksi.
Pelastajat löysivät huvilan sisäpihalta 26 kärventynyttä ruumista. He olivat jääneet loukkuun vain pienen etäisyyden päähän merestä.
– Nähdessään lopun lähestyvän he ovat vaistomaisesti halanneet toisiaan, Kreikan Punaisen ristin johtaja Nikos Economopoulos sanoi televisioyhtiö Skai TV:n haastattelussa.
Maastopaloja on yritetty sammuttaa ilmasta käsin myös Rafinan ja Kinetan kylissä. Molemmista paikoista evakuoitiin myöhään yöllä satoja ihmisiä, jotka olivat paenneet paloja rannoille.
Maastopalojen on arvioitu iskeneen kaikkein pahiten Rafinaan.
Yle Uutisgrafiikka
Lähihistorian pahimpia maastopaloja
Kreikan maastopalot ovat pahimmat sitten elokuun 2007, jolloin noin 70 ihmistä kuoli Etelä-Kreikassa sijaitsevan Peloponnesoksen niemimaan rajuissa maastopaloissa.
Maastopalot lukeutuvat kuolonuhrien määrässä mitattuina myös Euroopan lähihistorian pahimpiin.
Viimeksi kuluneen sadan vuoden pahimmat palot on koettu Kreikan ohella Portugalissa, Venäjällä ja Ranskassa. Kesäkuussa 2017 64 ihmistä kuoli ja 250 loukkaantui Portugalin historian pahimmissa maastopaloissa.
Kreikkaan on luvattu kansainvälistä apua. Ainakin Espanja, Turkki, Italia, Saksa ja Kroatia ovat tarjonneet lentokoneitaan avuksi sammutustöihin.
Kolme huonetta, sauna, mukavat naapurit ja neljä kilometriä Polvijärven keskustaan. Anja Soininen on kaupannut 1980-luvun omakotitaloaan Kylylahdessa toukokuun lopusta lähtien. Hän on optimistinen, vaikka Pohjois-Karjalan uinuvaan maaseutuun kuuluvalla Polvijärvellä on juuri nyt erityisen paljon taloja myynnissä ja myyntiajat voivat venyä vuosiksi.
– Jos syksyyn mennessä tämän saisi myytyä. Toivoisin, että jotain tämä kiinnostaisi, sanoo yksin asuva Soininen.
Pahimmassa tapauksessa Soinisen odotus voi olla pitkä, sillä kasvukeskusten ulkopuolella asuntojen myyntiajat saattavat venyä useiksi vuosiksi.
– Maaseudulla asuvien muuttoa jarruttaa yhä useammin se, että asuntoa ei saada kaupaksi. Se on Suomessa kasvava ongelma, sanoo muuttoliikeasiantuntija Timo Aro.
Anja Soininen toivoo, että hänen Kylylahden talonsa menisi kaupaksi mahdollisimman pian, että hän pääsisi muuttamaan lähemmäksi poikansa perhettä.Heikki Haapalainen / Yle
Asumisen hinta myös jatkaa eriytymistään Suomessa. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat nousevat, mutta syrjemmällä hinnat ovat pysyneet samana tai jopa laskeneet. Matalan hinnan alueita ovat syrjäinen maaseutu sekä hiipuneet teollisuuspaikkakunnat.
Toisaalta Yle uutisoi eilen, että suomalaiset ovat vahvasti huolissaan alueellisen eriarvoistumisen lisääntymisestä. Valtaosa Ylen kyselyyn vastanneista haluaisi pitää koko Suomen asuttuna.
Asunto ei ole ikuinen investointi
Yhteiskuntamaantieteen professori Markku Tykkyläisen mukaan kasvavissa hintaeroissa on kyse normaalista rakennemuutoksesta, jossa työpaikkoja syntyy erityisesti kaupunkiseuduille. Näin myös uudet asunnot rakennetaan sinne, missä ihmisetkin ovat.
Talokauppojen onnistumisella on merkitystä, sillä suurin osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa. Tykkyläinen muistuttaa, että asunnot eivät ole ikuisia investointeja, vaikka kodinomistaja niin toivoisi.
– Esimerkiksi asunnot, jotka on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen tai jopa 1970-luvulla, voivat olla pian käyttöikänsä päässä. Uudet rakennukset rakennetaan puolestaan sinne, missä ne menevät kaupaksi ja minne ihmiset sijoittuvat, sanoo Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Tykkyläinen.
Syrjäseudulla asunnon myymistä voi hankaloittaa myös se, että omistaja haluaa saada omansa takaisin, mutta ostaja ei näe samaa arvoa.
Anja Soinisen talosta on tullut muutama kysely. Lähettyvillä asuva nainen ostaisi Soinisen talon vaikka heti – kunhan vain ensin saa oman 7-huoneisen talonsa myytyä.Heikki Haapalainen / Yle
Myös polvijärveläinen Anja Soininen toivoo saavansa 68 000 euroa kotitalostaan, eikä tinkimisen varaa ole ainakaan tässä vaiheessa paljoa.
– Taloon on tehty niin monta remonttia: keittiö, putket, uuni tehty ja ulkomaalaus viime kesänä. Niin paljon on ollut kustannuksia, että haluaisin saada sen, mitä olen pyytänyt, sanoo Soininen.
Anja Soinisella on selvät suunnitelmat: jos ja kun talo menee kaupaksi, muuttaa hän lähemmäksi poikansa perhettä Kontiolahden Lehmoon, joka on lähellä maakuntakeskus Joensuun palveluita ja rientoja.
– Lumityöt olivat aika työläät viime talvena. Siihen vielä päälle puunkanto ja takan lämmitys. Voimat eivät aina tunnu riittävän, 76-vuotias Soininen sanoo.
Soinisen tuleva ja nykyinen kotipaikka ovat suomalaisen kaupungistumisen ja rakennemuutoksen malliesimerkkejä. Kontiolahti on maakuntakeskuksen muuttovoittoinen naapurikunta, joka houkuttelee rauhallista elämää arvostavia perheitä ja työssäkäyviä. Se näkyy myös ikäpyramidissa: Kontiolahti on viime vuosina ollut Suomen nuorin kunta 38 vuoden keski-iällään.
Polvijärvi on toisesta päästä: perinteinen maaseutu, jossa talot tyhjenevät. Asukkaiden keski-ikä on lähes 48 vuotta ja suurimmat ikäryhmät ovat yli 60-vuotiaita. Työttömyysaste oli vuoden alussa 15,1 prosenttia, kun maan keskiarvo oli kymmenen prosentin luokkaa.
Ruotsissa syrjäseudulla asuvat enää vain ne, joilla on työpaikka. Markku Tykkyläinen
Yhteiskuntamaantieteen professori Markku Tykkyläinen korostaa, että kyse on nimenomaan suomalaisen kaupungistumisen ääripäistä. Esimerkiksi Ruotsissa syrjäseudulla asuvat enää vain ne, joilla on työpaikka. Vanhukset, työttömät ja työkyvyttömät asuvat tasaisemmin kasvukeskuksissa työllistyneiden seassa.
Tykkyläisen mukaan Suomessa kaupungistuminen on 30 vuotta Ruotsia jäljessä.
Suomessa aikaisemmat sukupolvet käyttivät varaventtiiliä, joka hidasti talojen ränsistymistä ja purkamista maaseudulla: lapsuudenkoti otettiin kesäasunnoksi.
Markku Tykkyläinen muistuttaa, että asunto ei ole ikuinen investointi.Heikki Haapalainen / Yle
– Nuoremmat sukupolvet eivät välttämättä ole kiinnostuneita ylläpitämään näitä taloja. Nyt tilanne on erityisen paha: talot menevät myyntiin, mutta pikkupaikkakunnilla ei ole nuoria ostamassa, summaa Tykkyläinen.
Ainakaan Anja Soininen ei aio enää ostaa uutta asuntoa, vaan toivoisi Kontiolahdesta rivitalon pätkää vuokralle.
– En halua enää mitään kiinteätä enkä mitään äkkikustannuksia. Haluan olla ihan vapaasti, sanoo Soininen.
Rakentamisen pitäisi olla kaikkein vilkkainta kevät- ja kesäkaudella. Niin se vielä onkin, mutta epävarmaa on enää se, kuinka nopea muutos huippuluvuista on lähiaikoina tulossa. Tilastokeskuksen kevään rakennusluvat ennakoivat korkeasuhdanteen taittumista.
Lähivuosien kehityksestä poiketen rakennusten perustuksia on keväällä valettu enemmän kuin uusia rakennuslupia on myönnetty. Muutos näkyy viipellä itse rakentamisessa.
– Kesän jälkeen näkee paremmin käännöksen. Rakentamisen kokonaismäärä tulee normalisoitumaan. Merkit muutoksesta ovat ihan selvät erityisesti asuntorakentamisen osalta, toimitusjohtaja Aleksi Randell Rakennusteollisuudesta ennakoi tilannetta.
Muutos näkyy myös uusien ja käytettyjen asuntojen kaupoissa, jotka molemmat ovat kiinteistövälittäjien tietojen mukaan jääneet viime vuoden vastaavasta vauhdista.
Aloitusluvissa roimat pudotukset
Tilastokeskuksen tietojen mukaan rakennusluvissa näkyy laaja notkahdus. Keskimäärin lupia on kevään aikana myönnetty lähes viidenneksen vähemmän kuin vuosi sitten.
Suurin pudotus on tapahtunut kerrostaloasuntojen kuutiomäärissä. Aloituslupien määrä romahti yli 35 prosenttia. Muutoksen suuruuteen vaikutti osittain viime vuoden poikkeuksellinen piikki luvissa.
Liike- ja toimistorakentamisessa pudotus on lähes kolmannes edellisvuodesta.
Toimitusjohtaja Randell näkee, että Helsingin Triplan ja Redin kaltaisia isoja liike- ja asuntohankkeita ei ole enää näkyvissä.
Lupamäärien isoista pudotuksista huolimatta rakentaminen jatkuu tänä vuonna vielä ennätyksellisen korkealla. Vastaavia neliömääriä on nähty edellisen kerran 70-luvun muuttoliikeen aikana. Tosin nyt on rakennettu pitkälti sijoittajavetoisesti paljon pieniä asuntoja.
Rauhoittuminen näkyy Rakennusteollisuuden arvion mukaan ensin pienemmissä kaupungeissa. Muuttoliike pitää yllä vielä isompien kaupunkien kysyntää.
Teollisuusrakentaminen on antanut odottaa itseään
Rakennusteollisuus ei usko, että alan työllisyyden hyvä kehitys merkittävästi hiipuu. Talouskasvua on Randellin mukaan rakennettu etupainotteisesti pitkälti asuntojen, teiden, siltojen ja ratojen voimin. Ala toivoo nyt myös teollisuuden ryhtyvän uudis- ja korjausinvestointeihin.
Eniten liitossa ollaan huolissaan hallituksen infrarakentamien satojen miljoonien lisärahoituksen päättymisestä ensi vuonna.
– Teollisuusrakentaminen on antanut odotuttaa itseään. Talouskasvun jatkuessa investoinnit varmaan lähtevät liikkeelle, Randell veikkaa.
Rakennustyömaat eivät hiljene lähellekkään lamavuosien tasoa, vaan touhu muuttuu hyvän tavalliseksi. Asuntorakentamisessa aloitusmäärät laskevat noin 35 000 asunnon tasolle. Eli niitä on neljännes vähemmän kuin nyt.
Samalla myös kysyntä ja työvoima voivat osittain kohdistua rakennusten korjauksiin, joka on huonommissa tilanteissa alan vanha perälauta.
Tanskan Kööpenhaminassa on parhaillaan meneillään kansainvälinen joulupukkikonferenssi. Vuotuisen konferenssin ohjelmaan kuuluu muun muassa kulkueita, esityksiä, risteilemistä ja kylpemistä.
Tänä vuonna tilaisuuteen osallistuu joulupukkeja Tanskasta, Ruotsista, Norjasta, Saksasta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Jerusalemista, Hong Kongista ja Japanista. Kaikkiaan joulupukkeja osallistuu 140, kerrotaan tapahtuman viestinnästä.
Suomalaisia joulupukkeja juhlahumussa ei tänä vuonna nähdä. Suomalaisten suhde konferenssiin onkin ollut ongelmallinen, sillä Suomi-pukit ovat takavuosina boikotoineet tapahtumaa. Syynä boikotointiin on ollut konferenssin virallinen kanta siitä, mistä aito ja alkuperäinen joulupukki tulee. Konferenssi on väittänyt joulupukin tulevan Grönlannista.
Tunnettu suomalainen joulupukki Timo Pakkanen suhtautuu Kööpenhaminan konferenssiin hyvin penseästi. 58 vuotta joulupukkina toiminut Pakkanen ei ole tapahtumaan koskaan osallistunut – eikä osallistu nytkään.
– Koen sen vähän sellaiseksi remuamistapahtumaksi. En ryyppäämistapahtumaksi, mutta vähän sen oloiseksi, Pakkanen jyrähtää.
Pakkasen mielestä tapahtuma laskee joulupukin arvoa.
– Se tekee joulupukista helposti pellen, mitä joulupukki ei luontaisesti ole.
Mitä tulee suomalaisen joulupukin asemaan, niin se on Pakkasen mukaan vankka – jopa yhdysvaltalaisten keskuudessa.
– Myös Japanissa tiedetään, että joulupukki tulee Suomesta.
Hellemassa hellii myös Tanskassa
Konferenssiin osallistuvat pukit ainakin tarkenevat. Ylen meteorologin Anne Borgströmin mukaan Kööpenhaminassa vaikuttaa tällä hetkellä sama hellemassa kuin Suomessakin.
Suomalaisten hellevaroitusten rajat täyttyvät, eli Tanskassakin on tukalaa hellettä.
– Päivisin on 30 astetta ja öisin 20 astetta. Aurinkoa on viikonloppuun asti, Borgström kertoo.
Tanskan vuotuinen joulupukkikonferenssi on järjestetty vuodesta 1957. Maanantaina alkanut tapahtuma kestää torstaihin saakka.
Joulupukit kävivät viilentämässä itseään myös risteilyllä.Mads Claus Rasmussen / EPA
Saksalainen tähtijalkapalloilija Mesut Özil ilmoitti sunnuntaina, ettei jatka uraansa Saksan maajoukkueessa. Hän kertoi, että ero johtui rasismista.
Özilin ero on paisunut selkkaukseksi, jota ovat kommentoineet jo useat poliitikot aina Turkin ja Saksan valtionjohtajiin asti.
– On pöyristyttävää, että nuorta miestä, joka antoi kaikkensa maajoukkueelle, kohdellaan uskontonsa takia rasistisesti, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi turkkilaismedioille tiistaina Ankarassa.
Özilin sunnuntainen ilmoitus on lyönyt aaltoja paljon jalkapallopiirien ja Saksan rajojen ulkopuolelle. Syynä ovat paitsi Özilin rasismisyytökset, myös jalkapalloilijan kritiikitön suhtautuminen Turkin johtoon.
Turkissa otetaan kaikki irti kohusta
Özil joutui toukokuussa kohun keskelle, kun hän poseerasi valokuvaa varten yhdessä Turkin presidentin Erdoğanin kanssa.
Arsenalin keskikenttäpelaaja Özil vakuutti, että hän ei halunnut tehdä poliittista lausuntoa esiintymällä Erdoğanin kanssa ennen Turkin kesäkuisia presidentinvaaleja. Silti monet tulkitsivat kuvan nimenomaan tueksi Erdoğanin ehdokkuudelle.
Kesäkuussa Erdoğania äänestettiin Saksassa kampanjakiellosta huolimatta innokkaasti. Kaksi kolmesta saksanturkkilaisesta äänestä annettiin istuvalle presidentille.
Özil vaikeni kuvan aiheuttamasta kohusta vielä MM-kisojen aikana. Sunnuntaisessa eroilmoituksessaan Özil puolusti ensimmäistä kertaa yhteistä kuvaa ja esitti Turkin presidentin kunniallisena valtionpäämiehenä.
Hallintoa myötäilevät turkkilaismediat ja Erdoğanin hallitus ovat ottaneet kaiken irti kohusta.
– Veljemme Mesut Özil on käyttäynyt kunniallisesti, Turkin urheiluministeri Mehmet Kasapoglu sanoi.
– Mesut Özil ampui hienoimman maalinsa, tällä kertaa fasismin virusta vastaan, Turkin oikeusministeri Abdulhamit Gül kommentoi.
Viime vuosien aikana Turkin hallitus on toistuvasti kritisoinut Saksan politiikkaa viittaamalla fasismiin.
Nostaako rasismi päätään Saksassa?
Özil on saksanturkkilainen, joka on pelannut ennätysmäärän maajoukkuepelejä. Özilillä on 31 miljoonaa seuraajaa Facebookissa ja 23 miljoonaa seuraajaa Twitterissä.
Hän on esikuva kaikentaustaisille jalkapallonuorille – erityisesti niille, joiden vanhemmat tai isovanhemmat ovat muuttaneet Turkista muualle Eurooppaan.
Eroilmoituksessaan Özil syytti Saksan jalkapalloliiton johtajaa Reinhard Grindeliä siitä, että hänet jätettiin vastaamaan yksin rasismiksi yltyneeseen kritiikkiin. Grindel oli sanonut haastattelussa, että Özil oli pettänyt maajoukkueen fanit.
Mesut Özilin omien sanojen mukaan eron pääasiallinen syy oli rasistisessa kommentoinnissa, jota hän sai osakseen maailmanmestaruuskisojen jälkeen.
Saksassa on viime päivien aikana esitetty huolestuneita kommentteja siitä, mitä kuuluisan jalkapalloilijan kommentit kertovat saksalaisesta yhteiskunnasta ja yhteiskunnallisesta ilmapiiristä.
– Vuonna 2018 saksalainen maajoukkuepelaaja eroaa rasismin takia. Mikä tätä maata vaivaa? Die Zeit -lehti kysyi.
Myös oikeusministeri Katarina Barley kutsui Özilin eroilmoitusta "hälyttäväksi" ja ilmaisi huolensa Saksan kiristyneestä ilmapiiristä.
– En ymmärrä, miten Saksan jalkapalloliitto ja sen johtaja Grindel voivat tämän kohun jälkeen vielä esiintyä avoimuuden ja rasisminvastaisuuden soihdunkantajina, vihreiden puheenjohtaja Robert Habeck sanoi Süddeutsche Zeitung -lehdelle.
Liittokansleri Angela Merkelin tiedottaja kertoi, että Merkel arvosti Öziliä suurenmoisena jalkapalloilijana. Tiedottaja ei kommentoinut rasismisyytöksiä.
Uutissivusto t-onlinen kyselyn mukaan valtaosa saksalaisista kannattaa Grindelin eroa Saksan jalkapalloliiton johdosta.
Japanin kaksi viikkoa jatkuneissa ennätyshelteissä on kuollut ainakin 80 ihmistä. Tuhansia ihmisiä on joutunut sairaalahoitoon kuumuuden vuoksi.
Japanilaisia on ohjeistettu pysymään sisätiloissa pahimman kuumuuden välttämiseksi ja pitämään itsensä nesteytettyinä.
Maanantaina mitattiin Japanin lämpöennätys, 41,1 astetta Kumagayan kaupungissa Saitaman prefektuurissa, Tokion luoteispuolella. BBC:n mukaan myös Pääkaupungissa Tokiossa on mitattu ensi kertaa yli 40 asteen lämpötiloja.
Maanantain aikana 13 ihmisen raportoitiin kuolleen helteiden seurauksena. Valtaosa menehtyneistä ja sairaalahoitoon joutuneista on iäkkäitä ihmisiä.
Hallinto on sanonut avustavansa kouluja asentamaan koulurakennuksiin ilmastointilaitteita. Koulut alkoivat useimmilla japanilaisilla tällä viikolla. Koululaisten kesälomien pidentämistä on harkittu.
Lapset viilentyvät suihkulähteessä.Kimimasa Mayama / EPA
Japanin ilmatieteen laitos on nimittänyt ennennäkemättömiä helteitä luonnonkatastrofiksi.
Tukalan sään on ennustettu jatkuvan elokuun alkupuolelle saakka. Lämpötilojen odotetaan kuitenkin laskevan hieman, ja osa helteistä kärsineistä alueista saa sateita.
Hellekesä nostaa hikeä pintaan, ja sen haistaa. Hiki ei kuitenkaan hajua aiheuta, vaan lemahdukseen ovat syyllisiä mikrobit, jotka viihtyvät huokostemme eritteissä. Brittitutkijat uskovat, että heidän tulostensa ansiosta haju on estettävissä tehokkaammin kuin nykyisillä deodoranteilla.
Yorkin yliopiston tutkijat löysivät pari vuotta sitten bakteerien joukosta pääsyyllisen hien pistävään hajuun. Asialla ovat stafylokokit, tarkalleen Staphylococcus hominis -bakteerit. Ne saavat aikaan mädäntynyttä kananmunaa, lihaa tai sipulia muistuttavaa hajua, tutkijat kuvailevat.
– Staphylococcus hominis on erityisen taitava pilkkomaan hikimolekyylejä lemuaviksi thioalkoholeiksi. Tutkimme niitä hyvin pieninä pitoisuuksina, ja silti ne haisivat. Pakko sanoa, ettemme olleet erityisen suosittuja, muistelee tutkimusta johtanut biokemisti Dan Bawdon.
Staphylococcus hominis ei ole kainalokuoppiemme ainoa asukas. Ihon ja karvatuppien huokosista erittyvät ravinteet tekevät kainalosta mainion asuinpaikan monilajiselle mikrobiyhteisölle, kertoo biologi Gavin Thomas. Yorkin tutkimusryhmä löysi kaikkiaan yli 150 bakteerilajia.
Kainaloiden lisäksi myös sukuelinten ympäristössä on rauhasia, jotka erittävät bakteereja houkuttelevaa hikeä. Märkä otsa tai kosteat kämmenet eivät haise, koska niiden hiki ei sisällä proteiineja ja rasvaa, jotka ovat ravintoa bakteereille.
He löysivät bakteerista ratkaisevan kuljettajaproteiinin ja avasivat sen molekyylirakenteen. Siten selvisi, miten proteiini toimii ja miten siihen ehkä voisi kajota.
Tuon proteiininsa ansiosta bakteeri tunnistaa hiestä juuri haluamansa ainesosat ja osaa käydä niiden kimppuun, eLife-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kerrotaan.
Nykyisten deodoranttien kemialliset aineet tappavat tai lamaannuttavat parhaansa mukaan kaikki bakteerit. Hajusteilla peitetään niiden aiheuttamaa lemua. Deodoranteissa, ja varsinkin antiperspiranteissa, on myös alumiiniyhdisteitä tukkimassa hikirauhasia.
Thomas vertaa deodorantin suihkautusta tai pyöräytystä kainaloon pantuun ydinpommiin, joka ei valikoi uhrejaan. Mahdolliset uuden sukupolven deodorantit olisivat tässä vertauksessa täsmäohjuksia, joiden vaikutus voitaisiin kohdistaa vain osaan bakteereista ja juuri niiden kuljettajaproteiiniin.
Pieni määrä ihmisistä ei haise ikinä
Uudenlaisten deodoranttien mahdollisuus ilahduttanee etenkin heitä, joilla on vaikeuksia saada hiehajunsa kuriin nykykeinoilla. Joukossamme on kuitenkin myös sellaisia, joille uutisella ei ole mitään väliä. Osalla ihmiskunnasta on geenimutaatio, jonka takia he eivät koskaan haise hielle.
Harvinaisen geeniversion hajunestovaikutus jäljitettiin brittiläisen Bristolin yliopiston tutkimuksessa joitakin vuosia sitten. Tutkitut olivat tuhansien brittinaisten joukko, jonka terveyttä seurattiin synnytyksen jälkeen. Geenimuunnos sinänsä tunnettiin vanhastaan, ja sen tiedettiin olevan yleisin Itä-Aasiassa.
Mutaatio löytyi kahdelta prosentilta tutkituista briteistä. Se näyttää vähentävän heissä aminohappojen tuotantoa, mikä ei ole bakteereille mieleen.
Tutkimuksessa paljastui samalla sosiaalisten normien voima: 78 prosenttia näistäkin naisista kertoi käyttävänsä deodoranttia päivittäin, vaikka heillä ei ollut siihen oikeaa tarvetta. Geeniltään tavallisten joukossa deodoranttia käyttävien osuus oli 95 prosenttia.
Tutkijoilla on vihje niille, jotka arvelevat kuuluvansa hienhajuttomien joukkoon mutta eivät halua suoralta kädeltä luopua deodorantista: jos korvavahasi on poikkeuksellisen kuivaa, syynä on sama geenimuunnos.
Ellei rikoksen tekijästä jää selviä jälkiä, niin kenties kuitenkin hikipisaroita.
Hiki kiinnostaa tutkijoita
Hiki ja hikoilu ovat antaneet tutkijoille aihetta monenlaisiin muihinkin tutkimuksiin. Tämänvuotisista yllättävin lienee Tukholman yliopiston tutkimus. Sen mukaan ihmiset, joita hien ja ihmisten muiden eritteiden haju erityisesti inhottaa, ovat muita taipuvaisempia seuraamaan autoritäärisiä johtajia.
Konkreettisen jäljillä olivat puolestaan skotlantilaisen Glasgow'n yliopiston tutkijat julkistaessaan laitteen, jolla heidän mukaansa voidaan korvata verikokeet diabeteksen seurannassa.
Tarvittavat tiedot saadaan ihoa rikkomatta, sillä veressä ja hiessä on samanlaisia biomarkkereita, muun muassa kaliumia, natriumia ja glukoosia, tutkijat kertoivat.
Hiki voi paljastaa rikollisen
Yhdysvaltalaisessa Albanyn yliopistossa on tutkittu pitkään, olisiko rikollisten hikoilemista pisaroista apua poliisille sormenjälkien tapaan.
Tutkimuksissa on jo todettu, että vaikka hiessä ei ole DNA:ta – ellei siihen ole irronnut ihosoluja – tekijän sukupuoli selviää silti. Lisäksi pisaroista on eroteltavissa, kuinka monta ihmistä hämäräpuuhissa on hikoillut.
Parhaillaan tutkijaryhmä selvittää, ovatko sellaisetkin asiat kuin ikä ja ruokavalio luettavissa rikoksentekijän jättämistä hikijäljistä.
Ryhmää johtava Jan Halámek toivoo, että jonakin päivänä hän voi ilmoittaa hikianalyysin päätteeksi poliisille vaikkapa näin: "Etsikää vanhaa valkoihoista miestä, jolla on maksasairaus."
Täsmennys klo 18.30: Geenimutaatio havaittiin kahdella prosentilla briteistä. Itä-Aasiassa se on tavallisempi. Mutaation vaikutusta hienhajuun tutkittiin briteillä.
Kun ukrainalainen avopari Ievgenii Boiarskyi ja Maryna Romashkina tulivat marjanpoimijoiksi Sisä-Savoon yhdeksän vuotta sitten, he olivat juuri valmistuneet korkeakoulusta.
Palkkataso pariskunnan kotimaassa oli kuitenkin vain noin 300 euroa kuukaudessa. Marjanpoimijana Suomessa tulot kolminkertaistuivat.
– Poimija hankki heti samantien noin 1 000 euroa kuukaudessa, Ievgenii Boiarskyi kertoo.
Kesä marjanpoimijana vaihtui uraan Suomessa, ei tosin mansikkatilalla. Kuopiossa asuva pariskunta on kouluttautunut uusiin ammatteihin ja he käyvät töissä Suonenjoella Vanhamäen hyvinvointikeskuksessa. Suomen kansalaisuuden he saivat viime syksynä.
Boiarskyin ja Romashkinan urapolussa saattaa piillä ratkaisu työvoimapulasta kärsiville aloille laajemminkin. Pohjois-Savossa lähtee liikkeelle Future Savo -hanke, jonka tavoitteena on houkutella maakuntaan jopa 2 000 uutta työntekijää vuosittain.
Tekijöistä on pula erityisesti Ylä-Savossa, Varkauden alueella ja Sisä-Savossa. Maakunnan sisäinen muutto ei ratkaise syntynyttä tilannetta.
Yksi vaihtoehto on kysyä Pohjois-Savoon saapuvien kausityöntekijöiden halua jäädä pysyvästi alueelle töihin. Esimerkiksi juuri marjanpoimijoina työskentelee toisinaan ihmisiä, joilla on hyvinkin vaativa koulutus kotimaassaan. Tarkoitus on, että he voisivat työskennellä siinä ammatissa, johon he ovat hankkineet koulutuksen kotimaassaan.
Työ on varmasti ihan kiinnostavaa, mutta sitten mitä tapahtuu vapaa-ajalla on tosi tärkeä osa. Ville Keränen
Kehitysyhtiö SavoGrown alueella Suonenjoella, Rautalammilla, Vesannolla, Tervossa, Pielavedellä ja Keiteleellä haastatellaan hankkeen aikana mansikanpoimijoita.
Tarkoitus on selvittää työntekijöiden taustaa ja halua muuttaa Pohjois-Savoon. Future Savo -hankkeen seudullinen projektipäällikkö Ville Keränen kertoo, että haastatteluissa poimijoilta kysytään heidän taustastaan ja arjestaan kotimaassa.
– Tarkoituksena on löytää vastaus kysymykseen, miksi ihmiset voisivat olla kiinnostuneita tulla tänne, Keränen kertoo.
Antti Karhunen / Yle
"Auta, löydä mulle joku työ"
Monet ukrainalaiset ovat kysyneet Maryna Romashkinalta neuvoja, kuinka voisi päästä Suomeen töihin.
– Koko ajan kaikki kirjoittavat "Auta, löydä mulle joku työ", Romashkina kertoo.
Vastauksessaan hän tuo esille, että Suomeen tullessa kannattaa olla hallussa edes jonkinlainen englannin kielen taito.
Töihin tulevan kielitaidon kehittymiseen kiinnitetään huomiota myös Future Savo -hankkeessa. Kotouttamista varten valmistellaan pakettia, johon on otettu mallia yrityselämästä.
– Yksi osa hanketta on Welcome to Pohjois-Savo -paketti, jota kutsutaan firmoissa On boarding -paketiksi. Siinä nimenomaan mietitään hyvin tarkkaan se mitä kaikkea pitää tapahtua oikein ja mitä kaikkea pitää huomioida, seudullinen projektipäällikkö Ville Keränen kertoo.
Keränen toivoo myös, että kotouttamisessa tullaan kiinnittämään huomiota työn lisäksi myös ihmisen vapaa-aikaan. Keränen kertoo, kuinka uudelle paikkakunnalle muuttanut tuttava huomasi kotiseutuikävän nousevan pintaan heti töiden loppumisen jälkeen.
– Uuteen ympäristöön muuttaneelle työ on varmasti ihan kiinnostavaa, mutta sitten mitä tapahtuu vapaa-ajalla on tosi tärkeä osa.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on keskeyttänyt tiedostuskäytännön Trumpin puheluista ulkomaisille johtajille, kertoo uutiskanava CNN. Aiemmin Valkoinen talo on julkistanut yhteenvedot puheluista.
Valkoisen talon tiedottaja kieltäytyi kommentoimasta asiaa, mutta CNN viittaa kahteen lähteeseensä.
Trumpilla on ollut ainakin kaksi puhelua muiden maiden johtajien kanssa viimeisten kahden viikon aikana, mukaan lukien Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu.
Valkoinen talo vahvisti, että puhelut tapahtuivat sen jälkeen, kun ulkomaiset tiedotusvälineet olivat ilmoittaneet niistä. Valkoinen talo kuitenkin kieltäytyi kommentoimasta sitä, mitä puheluissa oli keskusteltu.
Valkoinen talo ei ole myöskään julkaissut kesäkuun puolivälin puhelua Trumpin ja Unkarin johtajan kanssa, kun hän kehotti onnittelemaan Unkarin pääministeriä hänen uudelleenvalinnastaan.
– Molemmat johtajat lupasivat edelleen pitää Yhdysvaltojen ja Unkarin väliset suhteet vahvoina, tuolloin mainittiin.
Trump vihastui viime elokuussa, kun Washington Post julkaisi otteita hänen jännitteisistä puheluistaan Australian ja Meksikon presidenttien kanssa. Hän vaahtosi vuodosta avustajille viikkoja ja rajasi, että vähemmän ihmisiä tulee hänen työhuoneeseensa puhelujen aikana.
Maailman ensimmäisen koeputkilapsen syntymästä tulee tänään keskiviikkona kuluneeksi 40 vuotta. Louise Brownin syntymä Britanniassa 25. heinäkuuta 1978 oli tieteellinen sensaatio, ja uutinen siitä levisi ympäri maailman.
Brownin syntymä herätti ristiriitaisia tunteita. Hän on myöhemmin kertonut haastatteluissa, että perhe sai onnittelupostin ohella vihapostia.
Syntymään johtaneen menetelmän kehittäneet Patrick Steptoe ja Robert Edwards joutuivat kestämään työstään ankaraa arvostelua. Myöhemmin Edwardsin pioneerityö palkittiin Nobelin palkinnolla.
Louise Brownista itsestään on sittemmin tullut äiti. Ensimmäisen lapsen syntymän aikoihin hän sai raskaudestaan runsaasti kysymyksiä.
– Monet ihmiset ovat kyselleet, oliko minun tehtävä jotain eri lailla, koska itse synnyin koeputkihedelmöityksen tuloksena. Ei minun tarvinnut, Brown vakuutti lehtihaastattelussa.
Suomen ensimmäinen koeputkilapsi syntyi vuonna 1984. Toissa vuonna Suomessa syntyi lähes 1 700 koeputkilasta, jotka olivat saaneet alkunsa vanhempien omista sukusoluista.
Netin keskustelupalstoilla on käyty hellepäivinä kiivasta keskustelua siitä, minkä ikäisen lapsen voi päästää yksin uimarannalle. Monien mielestä uimataito riittää, eikä iällä ole niin väliä.
Toiset taas ovat sitä mieltä, että uimataidon lisäksi pitää pohtia lapsen muita taitoja. Pysyykö järki päässä kaveriporukassa tai onko lapsella valmius auttaa hätään joutunutta ystävää?
Mitään virallista ikärajaa tai suositusta asiassa ei ole. Koulutussuunnittelija Anne Hiltunen Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitosta toteaa, että yksi ehdoton edellytys kuitenkin on: uimataito.
– Uimataidon määritelmä on 200 metriä. Henkilö, joka pudottuaan syvään veteen, pystyy uimaan 200 metriä (josta 50 metriä selällään) on uimataitoinen.
Hellepäivän parasta tekemistä on vedessä läträäminen.Jaana Polamo / Yle
Ranta ja reippaus painavat vanhempien vaakakupissa
Kaikki lahtelaisen Annika Niemisen neljä lasta osaavat uida. 12-, 15- ja 16-vuotiaat saavat käydä uimassa kavereiden kanssa, mutta nuorimmainen ei.
– Meidän seitsenvuotiaskin osaa kyllä uida, mutta en päästäisi vielä ilman vanhempia uimaan. Jos osaa kunnolla uida, niin ehkä yhdeksänvuotiaana voisi päästää.
Niemisen mielestä on tärkeää, että vanhemmat punnitsevat myös muita asioita kuin uimataitoa.
– Riippuuhan se tietysti myös lapsen luonteesta, että kuinka vastuuntuntoinen on. Ja uimarannasta tietenkin. Että onko hyppytorneja tai kovasti kivikkoista.
Renkaasta muljahtaa todella helposti läpi. Olli Kokko
Hollolan Tiilijärvellä lasten kanssa hellepäivää viettänyt Markku Järvinen sanoo, että 10 vuotta voisi olla sopiva raja itsenäisille uimareissuille edellyttäen, että lapset osaavat uida.
– Hyppiessä ja leikkiessä voi sattua vahinkoja. Sitä miettisin, osaavatko lapset reagoida niihin vahinkoihin riittävän hyvin.
Liiallinen kännykän tuijottelu, kirjan lukeminen tai musiikin kuuntelu kuulokkeilla saattaa herpaannuttaa vanhemman tarkkaavaisuuden, kun lapset ovat vedessä.Jaana Polamo / Yle
Uimarengas tai vesinuudeli ei korvaa uimataitoa
Lahden maauimalassa uimareiden turvallisuutta valvova Olli Kokko sanoo, että suurin osa vanhemmista on melko hyvin perillä siitä, miten taitavia uimareita heidän lapsensa ovat.
Kokon mukaan tilanteita, joissa uimataidottomat lapset ovat keskenään uimareissulla, tulee eteen harvoin. Sen sijaan uimarenkaiden, vesinuudeleiden eli lötköpötköjen ja kellukkeiden käyttöön valvojat joutuvat puuttumaan päivittäin.
– Aika usein yritetään mennä lötköpötköjen ja täytettävien uimarenkaiden kanssa syvään päähän. Vanhemmat eivät ehkä tiedosta, miten turvattomia lelut voivat olla. Renkaasta muljahtaa todella helposti läpi eivätkä kellukkeet välttämättä pysy kädessä, kun hypitään.
Koulutussuunnittelija Anne Hiltunen Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitosta vahvistaa uimavalvojan varoitukset siitä, että uimarengas, vesinuudeli ja kellukkeet eivät korvaa lapsen puutteellista uimataitoa.
– Jos uimarengas on liian tiukka, lapsi saattaa jäädä renkaaseen jumiin. Mikäli lapsi sitten horjahtaa renkaan kanssa, voikin käydä niin, että lapsi on vaarallisesti pää vedessä ja jalat taivasta kohden.
– Toisaalta löysä ja iso uimarengas saattaa lipsauttaa lapsen suoraan veteen, kun lapsi ei pysykään tukevasti renkaan reunoilla, lisää Hiltunen.
Uimavalvoja Olli Kokko seuraa tarkoin uimareita Lahden maauimalassa.Sanna Pirkkalainen / Yle
Jos uimavalvoja näkee vedessä lapsen, joka ei selvästikään osaa uida, ensimmäinen tehtävä on saada lapsi pois vedestä. Jos vanhemmat ovat mukana rannalla, Olli Kokko etsii heidät ja juttelee turvallisuusasioista hyvässä hengessä.
Vastaanotto on yleensä asiallinen.
– Vanhemmat ovat kyllä ymmärtäväisiä. Eivät ehkä ole edes huomanneet, että lapsi on mennyt veteen. Tällaisina hellepäivinä se onkin haastavaa: väkijoukkoon katoaa helposti. Silti pitäisi koko ajan tietää, missä oma lapsi menee.
Kokko muistuttaa myös, ettei uimavalvoja ole lapsenvahti. Vaikka uimapaikka olisi valvottu, on vastuu lapsista aina vanhemmilla.
Sanna Pietiläinen nauttii hellepäivästä uimarannalla Jyväskylässä lastensa kera. Kaikki kolme lasta ovat uimataidottomia alle viisivuotiaita. He kieppuvat rannan kiipeilytelineissä innokkaina.
Ruotsalaisten pelastusviranomaisten tekemä runsaasti katsojia kerännyt somevideo on tuttu Pietiläisellekin. Videossa palomiehet liikkuvat uimarannalla muistuttamassa siitä, että vanhempien tulisi tarkkailla mieluummin lapsiaan kuin kännyköitään.
Pietiläinen pitää videota aiheellisena muistutuksena vanhemmille. Oman matkapuhelimensa hän pitää tällä kertaa visusti laukussaan.
– Ei minä kännykkää oikein kerkeä katsoa. Kyllä täällä rannalla varmaankin on vanhempia, jotka tuijottavat kännyköitään. He eivät sitten välttämättä huomaa, missä lapset menevät.
Sanna Pietiläinen kiittelee, että uimarannalla on kiipeilytelineitä lapsille.Jaana Polamo / Yle
Pietiläinen ei kuitenkaan pidä kännykkää erityisen vaarallisena huomion viejänä.
– Puhelinta vilkuillaan ja samalla voi seurata, mitä ympäristössä tapahtuu. Sen sijaan kirjaan uppoutuu enemmän.
Ainakaan lahtelainen uimavalvoja Olli Kokko ei ole huomannut, että kännykät varastaisivat vanhempien huomion lasten turvallisuuden kustannuksella.
Peruspalvelun, peruskivan ja perustuotteiden aika on ohi, uskoo ketjupäällikkö Pekka Lavikainen SOK ravitsemuskaupan ketjuohjauksesta. Niinpä Amarillo-ravintoloissa on annettu henkilökunnalle uusi rooli entertainereina; viihdyttäjinä.
Käytännössä entertainerin työ kattaa tarjoilijan perustaitojen lisäksi myös viihdyttäjän taitojen hallitsemista. Sen lisäksi, että tarjoilija osaa kertoa tuotteista kattavasti, hän tulee myös vähän enemmän iholle, kertoo Lavikainen työnimikkeestä.
– Entertainer voi tulla istumaan pöytään, siihen samalle tasolle, eikä pönötä siinä jäykkänä vieressä. Voidaan tulla jutustelemaan. Baarista löytyy flipperi, johon voi haastaa entertainerin pelaamaan sitten asioinnin päätteeksi. Ollaan kuin kaveri tulisi kylään.
Tarjoilijan nimikkeen vaihtaminen on osa uudistusta, jonka ravintolaketjun seitsemän ravintolaa ovat jo käyneet läpi. Konseptiuudistus tehdään syksyn aikana esimerkiksi Lahdessa. Lisäksi Osuuskauppa Hämeenmaa avaa uudenlaisen Amarillo-ravintolan Hämeenlinnaan viimeistään ensi keväänä.
Lavikaisen mukaan sekä asiakkaat että työntekijät ovat olleet palautteiden mukaan tyytyväisiä.
– Uskomme, että positiivisuus tarttuu. Ollaan rohkeasti positiivisia ja iholla. Se on meidän juttu, että ollaan pikkaisen korostetustikin siinä mukana, sanoo Lavikainen.
PAM: Tärkeää on tietää, mihin ryhtyy
Yli kymmenen vuotta erilaisissa ravintoloissa työskennellyt Ansu Laine sanoo tarjoilijan työn olevan varsin kiireistä. Ei ole itsestäänselvää, että tarjoilijalla on aikaa istuskella vapaamuotoisemmin pöydässä.
– Ammattitaitoisella tarjoilijalla on pelisilmää. Hän osaa lukea asiakasta. Joku asiakas toivoo pientä rupatteluhetkeä, kun taas toinen haluaa vain kertoa oman tilauksensa. Hyvä tarjoilija tunnistaa, millaista palvelua asiakas haluaa, sanoo Laine.
Yrityksillä on kova kilpailu asiakkaista. Uusilla toimintatavoilla pyritään erottumaan muista, sanoo Palvelualojen ammattiliitto PAMin Hämeen ja Kaakkois-Suomen aluepäällikkö Ulla Immonen.
Entertainer on sen verran uusi nimike, ettei ainakaan Immosen korviin ole vielä kantautunut kokemuksia uudesta työnkuvasta.
– Onhan tarjoilijan työhön ennenkin kuulunut asiakkaiden tarjoilusta huolehtiminen ja se, että kysellään, onko kaikki hyvin. Tärkeää on tietää työsopimusta tehdessä, mikä on työn sisältö: kuinka paljon työ on tarjoilijan tehtävää ja mitä se muu tehtävän vaatima työ on?
Immonen muistuttaa, että tarjoilijat ovat aiemminkin saattaneet esimerkiksi musisoida ravintolassa tarjoilijan työn ohessa.
– Nimike voi olla moninainen, mutta mitä se työ sitten on, mitä työtehtävä pitää sisällään, ratkaisee palkkauksen.
– Ravintola-alaa kehitetään jatkuvasti ja ihmiset käyttävät enemmän ravintolapalveluita. Miksei tarjoilija voisi olla myös viihdyttäjä ja enemmän siinä asiakkaiden ravintolakokemuksessa mukana?
Tiina Karjalainen / Yle
"Pitää tarjota muutakin kuin jäykkää peruspalvelua"
PAMin aluepäällikön Ulla Immosen mukaan elämyksellisyys houkuttelee näinä päivinä. Ravintolassa käyminen on kokemus, ei pelkästään ruokahetki.
Amarillossa uskotaan, että ihmiset, työntekijät, ovat tärkein osa, kun asiakkaille luodaan kokemusta.
– Pitää tarjota muutakin kuin jäykkää peruspalvelua. Pitää olla viihdyttävä tai äärimmäisen asiantunteva. Sellaisia äärimmäisiä puolia – perustaso on mielestäni kuoleman laakso. En usko, että tulevaisuudessa peruspalvelu, perustuotteet tai peruskiva olisivat kannattavaa bisnestä, sanoo ketjupäällikkö Lavikainen.
Millaista palvelua sinä odotat ravintolassa saavasi? Millaisen palvelun pariin on mukava palata, millaisen ravintolan kierrät kaukaa vain palvelun takia? Kerro meille kommenteissa!
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan työskentely maakunta- ja sote-lakien korjaamiseksi kärjistyi ennen kesätaukoa ilmiriitaan.
Hallituspuolueiden keskustalaiset kansanedustajat Hanna-Kaisa Heikkisen johdolla sekä sinisten Vesa-Matti Saarakkala olivat sitä mieltä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja SDP:n Krista Kiuru jarruttaa soten käsittelyä tahallaan.
Kun valiokunnasta kaikui ainakin kahta vallan päinvastaista viestiä Suomen tärkeimmän uudistuksen valmistelusta, Yle alkoi selvittää, mitä kaikkea väitettiin tapahtuneen valiokunnan suljetun oven takana ennen juhannusta ja kesätaukoa pidetyissä kokouksissa.
Useimmat juttua varten kuullut kansanedustajat ja virkamiehet haluavat kertoa asioista nimettömästi, koska sote-käsittely on vielä kesken.
Ilma on sakeanaan kertomuksia päätösten neliraajajarrutuksesta, kaalin rouskutuksen perimmäisestä tarkoituksesta ja siitä, kuka karjahteli kokouksessa.
Toisaalta korviin kantautuu myös kehuja siitä, että valiokunnan työ olisi edennyt jopa kaavailtua nopeammin.
Puheenjohtaja Krista Kiurun sanotaan olevan "rautainen nainen", vaikka samaan aikaan toisaalla moititaan Kiurua päätösten jarruksi. Puhemiesneuvostolle tehdyn kantelun mukaan Kiuru käyttäisi puheeenjohtajuuttaan oppositiopolitiikan välineenä.
Hallituspuolueista keskustaa painoi tulipalokiire saada päätöksiä aikaan. Keskusta halusi, että valiokunta olisi kokoontunut myös kesällä, jotta sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano ei olisi venynyt.
Aikataulukiista johti lopulta kovaan yhteenottoon.
Istunnon päättymistä eduskunnan käytävällä odottanut MTV3:n kuvaaja Aki Blomberg kuvaili kysyttäessä tviitissään "sotehuudon" olleen melkoinen.
Huutajia oli eri lähteiden mukaan ainakin kolme. Yksi heistä oli sotevaliokunnan sinisten edustaja Veli-Matti Saarakkala. Tätä huutoa kuuluu myös MTV3:n uutisvideolla.
Juhannusta edeltävä kokouksen kerrotaan virkamieslähteen mukaan olleen ainoa, jossa riitely äityi näin kovaääniseksi huudoksi. Myös hallituspuolueen edustaja kertoo, ettei huutoäänestys- ja karjuva päätöksenteko aivan jokapäiväistä kokouskulttuuria ole.
– Hallituspuolueet ovat monasti vaatineet, että aikatauluista tai asiantuntijakuulemisten jatkamisesta äänestetään. Tällöin puheenjohtaja venyttää kokousta vaikkapa omilla puheillaan tai sallimalla runsaasti puheenvuoroja muille. Ei siis kertakaikkiaan päästä äänestämään. Pöytäkirjaan on kirjattu neljä tällaista tapausta.
Väite: Puheenjohtaja tekee oppositiopolitiikkaa – Keskusta painostaa
Sote-valiokunnalla on perustuslakivaliokunnan pyytämissä korjauksissa valtaisa työ. Valinnanvapauslain 103 pykälästä 53 on Ylen tietojen mukaan mennyt sote-valiokunnassa uuteen uskoon.
Varsinkin keskustalaisilla on kiire maakuntavaalien vuoksi. Oppositio väittää keskustan edustajien äityneen jopa painostukseen. Lähes kaikki kuvaavat tunnelmaa tulehtuneeksi.
– Ajattelevat, että kun hiukan kiristetään, niin sitä taipuvaisempi oppositio on. Tästä on seurannut, että valiokunnassa on erittäin huono henki, kertoo yksi oppositiopuolueen kansanedustaja.
Valiokunnasta kerrotaan myös virkamiesten kohtuuttomasta työtaakasta lakien valmistelussa. Keskustelussa on myös sinkoillut väitteitä työsuojeluongelmista: esimerkiksi lakeja valmistelevien virkamiesten lomista ja ylitöistä on kiistelty.
Julkisalan koulutettujen järjestö Juko sanoo, että sosiaali- ja terveysministeriö on ylikuormittanut virkamiehiään sote-uudistuksen valmistelutöillä koko kevään.
Kun tuloksia on koetettu väkisellä vääntää, on väitetty esiintyneen kiusaamista.
Väite: Päästy suhteellisen hyvin eteenpäin
Hallituspuolueista sinisten puheenjohtaja Sampo Terho väitti twitterissä puheenjohtaja Krista Kiurun heittävän kapuloita päätöksenteon rattaisiin.
Hallituspuolueista kokoomus ei allekirjoittanut eduskunnan puhemiesneuvostolle Krista Kiurusta osoitettua valituskirjelmää. Myöskään sinisten toinen edustaja ei nimeään kirjelmään kirjoittanut.
Laitinen-Pesola sanoi myös, että kuva siitä, että valiokunnassa oltaisiin jatkuvasti toinen toistensa tukassa ja siitä, että puheenjohtaja olisi ryhtynyt täysjarrutukseen, on väärä.
– Kaikesta kohusta huolimatta, olemme päässeet suhteellisen hyvin eteenpäin. Tässä on nähty, ettei kannata lyödä lukkoon mitään toivottomia aikatauluja.
Myös virkamieslähteistä viestitetään siitä, että valiokunnassa on edetty nopeammin kuin aiemmin olisi voinut uskoa.
Väite: "Kellokalle" mitannut kysymysten venymistä
Opposition edustaja sanoo Ylelle, että keskustalla on aikataulujen venymisen vuoksi hätä kädessä, kun keskustalle tärkea maakuntauudistus on vaarassa vesittyä.
– Tämä on keskustalle elämän ja kuoleman kysymys.
Oppositio taas pelkää, että pikapikaa tehtävistä laeista tulee sutta ja sekundaa.
– Esimerkiksi kiistellyn ns. notifikaation kohdalla ei haluta selvittää, ovatko lait hyviä ja "reiättömiä". Niihin ei pitäisi jäädä yhtään porsaanreikää, sillä muutoin uudistus pysähtyy perustuslakivaliokuntaan. Huolestuttaa myös, että tietosuoja-asiat ovat yhä aivan auki.
Edustaja hallituspuolueesta taas sanoo, että koko oppositio on koettanut pelata aikaa.
Puheenparren pituutta kokouksissa on jopa mitattu kellolla, silloin kun kansanedustajat saavat kysyä valiokuntaan pyydetyiltä asiantuntijoilta kysymyksiään. "Kellokallen" mittauksista löytyy vissi ero.
– Eräiden oppositoedustajien kysymykset saattavat kestää viisikin minuuttia. Toki meillä on monisanaisia hallituspuolueidenkin edustajia, mutta tarkentavat kysymykset pitäisi pystyä esittämään minuutissa, korkeintaan kahdessa.
Sote-valiokunta väitteli terveydenhuollon tulevaisuudesta SuomiAreenassa.Elina Äijö / Yle
Oppositio on vaatinut keskustaa pyytämään puheenjohtaja Krista Kiurulta anteeksi valitusta puhemiesneuvostolle. Kiuru itse on puolustautunut facebook-sivuillaan.
Kiuru kuvasi facebook-sivuillaan valiokunnan urakkaa:
– Hallitus on tehnyt uudistusta yli kolme vuotta, mutta eduskunnalle varattiin alun perin vain 2,5 kk aikaa lähemmäs 4000 sivun kokonaisuuteen. Perustuslakivaliokunta linjasi, että vaadittavat muutokset voidaan tehdä eduskunnassa, kunhan ne tehdään huolellisesti ja varataan riittävä aika.
Väite: Lällättelyä ja kaalin rouskutusta
Kokousten ilmapiirin kireyttä kuvaavat valiokunnan jäsenten kertomukset siitä, että hallituspuolue keskustan edustaja ja valiokunnan varapuheenjohtaja Hanna-Kaisa Heikkinen olisi tuskastunut kokousten venymiseen niin, että rouskutti protestiksi suureen ääneen kaalia häiriten kokousta.
Kaalinsyönnin vahvistavat muutkin kuin oppositio, mutta syyn rouskutteluun kerrotaan olevan eri kuin kokouksen häirintä. Kaali on vain nyt on makeaa terveellisempää, arvelee kollega hallitusrintamasta.
– Hänellä oli eväänä muutaman kerran kaalia kahvipussissa. Kyllä siellä muutkin syövät esimerkiksi karkkia!
Yksi valiokunnasta kertoo Ylelle myös saman, minkä Iltalehti uutisoi jo huhtikuussa. Käsittelyn hitauteen väsyneen Hanna-Kaisa Heikkisen väitetään maanneen puolittain pöydän päällä asiantuntijakuulemisen aikana ja hokeneen ääneen käsimerkkien säestyksellä: "Blaablaabblaa".
Yle ei ole tavoittanut Hanna-Kaisa Heikkistä kommentoimaan tapahtumia.
Väite: Ei enää valiokunnan puheenjohtajuuksia oppositiolle
Työn etenemisvauhtiin täysin suivaantunut keskustalainen sanoo, että tästä lähin on pantava tiukkaan harkintaan, voiko oppositolle enää antaa valiokuntien puheenjohtajuuksia.
Tärkeillä sote-paikoilla puheenjohtajan nuijaa oppositiopuolueista pitää tällä hetkellä myös Annika Lapintie (vas.) perustuslakivaliokunnassa.
Tosin ensi vaalikaudella katetaan pöytä uusiksi: oppositiossa saattaa istua aivan eri väki kuin tällä hetkellä.
Väite: Marssittiko pääministeri keskustan edustajat pakeilleen neuvoa saamaan?
Kovin väite, jota eduskunnan käytävillä kuiskittiin ennen kesälomia oli se, että itse pääministeri olisi kutsunut keskustalaiset sote-valiokunnan kokouksen jälkeen puheilleen. Vasta tämän jälkeen keskustalaiset olisivat kirjelmöineet Kiurusta puhemiesneuvostolle.
Yksi valiokunnan ulkopuolinen lähde jopa arveli Ylelle tunnistavansa kirjelmöinnistä pääministerin esikunnan "käsialaa".
Pääministeri on kiistänyt STT:lle puuttumisen valiokuntatyöskentelyyn.
Sekä Sdp:n että vihreiden puheenjohtajat suomivat kuitenkin pääministeriä siitä, että tämä olisi yrittänyt vaikuttaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan työskentelyyn. https://yle.fi/uutiset/3-10224946vv
Väite: Sotesta riittää riemua vielä pitkään
Sosiaali- ja terveysvaliokunta kokoontuu seuraavaksi 20. elokuuta. Jo nyt näyttää siltä, että tavoiteaikatalu natisee.
Viimeistään lokakuun loppuun tulisi saada valmista aikaiseksi, jotta perustuslakivaliokunnalle ja lopulta suuren salin käsittelylle jäisi tarpeeksi aikaa. Näin maakuntavaaleihin valmistautumiseen jäisi puolisen vuotta.
Mutta valiokunnalle jäi syksyn perinnöksi myös uusia riidan siemeniä: Esimerkiksi soten terveyspalvelujen tuottajiin liittyvä asia jäi ennen lomia kesken. Opposition mukaan asia tuotiin kokoukseen täysin yllätyksenä.
Lisäksi oppositio sanoo, ettei hallitus ole tuonut vielä käsiteltäväksi kaikkia soteen liittyviä lakeja. Moni kantaa huolta esimerkiksi tietosuojasta, joka on väitteiden mukaan täysin levällään.
Soten aikataulu siirtyy nyt siis vuodella eteenpäin. Mutta vielä valiokunnalta puuttuu myös ainakin yksi pääministerin ilmoitukseen liittyvä hallituksen vastine. Ylen tietojen mukaan pääministerin vastine olisi tulossa kirjelmänä, jossa kerrotaan vain teknisesti, mitä vuoden siirtymä sote-uudistukselle merkitsee.
Valiokuntaneuvokset kokoavat par'aikaa valtaisaa urakkaansa palasista. Virkamiehet lomailevat vuorotellen, sillä laeissa riittää töitä myös heinäkuuun helteillä ja elokuun pimeneviksi öiksi.
Sote-kiemuroita Paras-hankkeesta eli jo vuodesta 2006 saakka seuranneen konkarin sanoja lainatakseni: "Sotesta riittää riemua vielä pitkään."
Suomenlahdelta on löytynyt aiemmin tuntematon laivan hylky. Jopa satoja vuosia vanhan laivan jäänteet löysivät sukellusseura Kotka Diversin sukeltajat heinäkuun alussa.
Museovirasto yrittää nyt yhdessä hylkyharrastajien kanssa selvittää, mikä alus on kyseessä.
Nyt tehdyssä toisessa sukelluksessa hylystä paljastui uusia yksityiskohtia.
Sukeltajat paikansivat muun muassa laivan peräsimen, ankkurin osia sekä löysivät yhden ruukkua muistuttavan astian.
– Näyttäisi myös siltä, että alus on ollut puutavaralastissa, koska keulassa on siistissä nipussa paksua parrua. Mutta tämä on vain yksi teoria, kertoo hylkysukellusta harrastava Lari Lampila Kotka Diversista.
Saku Partanen / Kotka Divers
Näkyvyyttä meren pohjassa on vain parisen metriä.
– Lisäksi laivassa on ilmeisesti kaksi mastoa pystyssä aluksen keskivaiheilla, lisää hylyn alun perin löytänyt saman seuran Saku Partanen.
Meren pohjassa kuvatulla videolla näkyy myös laivan pohjalla lojuvia tiiliä. Sukeltajien mukaan ne viittaavat laivassa olleeseen uuniin.
Haapasaaren eteläpuolella 30 metrin syvyydessä makaava hylky löytyi Kotka Diversin sukellusleirin yhteydessä. Laivan jäännösten löytymisestä kertoi ensimmäisenä Kymen Sanomat.
Iän ja alkuperän selvittäminen meneillään
Kaksi sukellusta äskettäin löytyneeseen hylkyyn eivät vielä riitä varmistamaan laivan alkuperää.
Tähän mennessä saadun kuvamateriaalin ja hylkysukellusharrastajien raporttien mukaan alus on ollut meren pohjassa arviolta ainakin 100 vuotta. Kyseessä on noin 25-metrinen purjealus.
– Ikää on todella vaikea arvioida. Mutta voi se olla jopa 1700-luvulta, mietiskelevät toiselle sukellukselle osallistuneet Lari Lampila ja Saku Partanen.
Miehet kuitenkin muistuttavat, että he ovat sukeltamisen, eivät merihistorian asiantuntijoita.
Onhan se hylkysukellusta harrastavan päiväuni, että pääsee hylylle, jonne kukaan muu ei aiemmin ole sukeltanut. Saku Partanen
Hylyn löytäneiden sukeltajien ja Museoviraston mukaan perusteltua on myös olettaa, että laiva on ollut kauppa-alus. Osittain hajonneen laivan jäänteiden läheisyydestä ei ole löytynyt esimerkiksi tykkejä tai ammuksia.
– Jatkossakin hylyn kanssa tehdään töitä Kotka Diversin kanssa. Tavoitteena on, että myös meriarkeologit tutkivat kohdetta, jotta alus voitaisiin kirjata muinaisjäännösrekisteriin, kertoo intendentti Maija Matikka Museovirastosta.
Suomessa on yli 2000 vedenalaista kulttuuriperinnön kohdetta, jotka ovat suurimmaksi osaksi laivan hylkyjä. Joukossa on myös vanhoja laitureiden ja siltojen rakenteita.
Haapasaaren hylyn löytöalueen lähistöllä Kymenlaaksossa, itäisellä Suomenlahdella kohteita on noin 100. Näistä noin puolet on arvioitu vedenalaisiksi muinaisjäännöksiksi.
Yle
Muinaisjäännöskohteeksi hylky voidaan kirjata, kun siitä on riittävästi tietoa, jonka perusteella hylyn voidaan olettaa olleen uponneena yli sadan vuoden ajan. Tietojen keräämiseen ja varmistamiseen voi mennä pitkäkin aika.
– Joskus tiedot tarkentuvat yhden kesän aikana, jos kohde ei ole kovin iso eikä siellä ole paljon yksityiskohtia. Sen sijaan jos hylky sijaitsee esimerkiksi ulkosaaristossa tuulille alttiissa paikassa, sääolosuhteet voivat vaikuttaa siihen, että tiedon hankinta viivästyy, kuvailee Matikka.
Tänä kesänä Museovirasto selvittää lisätietoja neljästä muustakin vedenalaisesta kohteesta, jotka voitaisiin rekisteröidä muinaisjäännöksiksi. Kaikki kohteet ovat laivoja. Yksi hylyistä sijaitsee Perämerellä, loput Suomenlahdella Uudenmaan rannikolla.
Vihje hylystä jo kaksi vuotta sitten
Saku Partanen kiinnitti huomionsa veneen kaikuluotaimen piirtämiin löytöpaikan pohjan kohoumiin jo pari vuotta sitten. Tuolloin asia jäi vielä hautumaan.
Viime talvena hän katsoi luotaimen kuvia uudestaan ja tuli vakuuttuneeksi, että pohjassa on jotain ylimääräistä.
– Onhan se jokaisen hylkysukellusta harrastavan päiväuni, että pääsee hylylle, jonne kukaan muu ei aiemmin ole sukeltanut. Ainutlaatuinen kokemus, kuvailee Partanen kokemustaan tyytyväisenä.
Sukellus hylylle 30 metrin syvyyteen kesti kokonaisuudessaan noin 45 minuuttia. Valtaosa ajasta kului laskeutumiseen ja nousemiseen. Parin metrin näkyvyydessä hylyllä sukeltajat ehtivät olla noin vartin.Vesa Grekula / Yle
Tyytyväisiä ollaan Museovirastossakin.
– Tuntemattoman vanhan hylyn löytyminen on aina hieno uutinen. Vesiliikenne on ollut ratkaisevan tärkeää kaupalle, elinkeinoille ja ihmisten yhteydenpidolle, ja hylyistä saatavilla tiedoilla kuvamme ihmisen toiminnasta täydentyy, iloitsee Maija Matikka.
Lisää kuvamateriaalia Haapasaaren hylystä voi kertyä vielä tämän kesän aikana. Intoa uuteen kohteeseen Kotka Diversin sukeltajilla ainakin riittäisi.
– Jos vaikka kerran ehtisi vielä tänä kesänä sukeltamaan ennen kuin syksy ja työkiireet alkavat, visioivat lähiviikkoja Saku Partanen ja Lari Lampila.
Kanadassa Banffin kansallispuisto on toivottanut tervetulleeksi kolme uutta amerikanbiisonin vasikkaa tänä vuonna, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC. Kolmikko syntyi Banffin kansallispuiston alueella, Albertan provinssissa.
Tänä vuonna syntyneet kolme vasikkaa ovat ensimmäiset alueella hedelmöittyneet ja syntyneet vasikat. Lisäksi jopa kuuden muun vasikan odotetaan syntyvän vielä tulevina viikkoina.
Syntyneillä vasikoilla on vaaleaa punertava turkki, joten niitä kutsutaan "pieniksi punaisiksi" ennen kuin ne saavat emojensa kaltaisen tummanruskean värin.
Biisonit on palautettu alueelle vasta viime vuonna. Siirrettyjen biisonien joukossa oli muun muassa kymmenen tiineenä olevaa naarasta, jotka palautettiin onnistuneesti puistoon helmikuussa 2017. Ne synnyttivät poikasensa huhtikuussa. Viime vuonna syntyneet yksilöt ovat kooltaan jo lähes täysikasvuisia.
Biisoneita on haluttu tuoda uudelleen suojelualueelle, sillä niillä on ollut suuri merkitys alueen keskeisimpänä lajina. Samalla myös myötävaikutetaan alueen ekosysteemiin monella tavalla.
Kanadassa biisonit olivat aikanaan noin 30 miljoonan liiketoimintaa, kunnes ne metsästettiin melkein sukupuuttoon 1800-luvulla.
Banffin kansallispuisto on yksi Kanadan yli 40 suojellusta alueesta. Banffin alue on vanhin, se on perustettu jo 1800-luvun lopulla. Kanadassa suojelualueita on jätetty eri puolille maata niin, että erilaiset luontotyypit säilyisivät.
