Japanissa on mitattu maanantaina maan kaikkien aikojen lämpöennätys. Japanin meteorologisen laitoksen mukaan ennätyslämpö – 41,1 astetta – mitattiin Kumagayan kaupungissa Saitaman prefektuurissa, Tokion luoteispuolella.
Edellinen ennätys 41,0 astetta mitattiin elokuussa 2013 Shikokun saarella.
Kaksi korkeapaineen rintamaa ovat jumittuneet alueen ylle lähes kahdeksi viikoksi aiheuttaen kuuman ja kostean ilman. Toistakymmentä kaupunkia on kokenut yli 40 asteen lämpötiloja. Tokiossa oli maanantaina 39 astetta, mikä oli kuuminta tänä vuonna.
Yli 40 ihmistä on kuollut helteen vuoksi, sanoi uutistoimisto Kyodo. Useat uhreista olivat vanhuksia. Pelkästään maanantain aikana kerrottiin yhdeksän ihmisen kuolleen. Helleaalto on vienyt jo yli 12 000 ihmistä sairaalaan kahden viikon aikana.
Japanin katastrofiviranomaiset ovat vedonneet ihmisiin, jotta he pysyisivät ilmastoiduissa tiloissa, joisivat vettä ja lepäisivät.
Helteisiin saattaa olla helpotusta luvassa lähipäivinä. Lämpötilat putoavat hiljalleen, ja loppuviikosta sää viilenee.
Sääennuste on lupaamassa muutaman asteen helpotusta Japanin helteeseen tiistaiksi.Toni Hellinen / Yle
Etelä-Koreassa trooppista
Naapurimaissa Etelä-Koreassa ja Pohjois-Koreassa on niin ikään kärsitty korventavasta helteestä. Etelä-Koreassa ainakin kymmenen ihmisen tiedetään kuolleen, pohjoisnaapurista lukuja ei ole mahdollista saada.
Yli tuhat eteläkorealaista on joutunut helteen vuoksi sairaalahoitoon sitten toukokuun lopun. Luku on yli 60 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna samaan aikaan.
– Näinä päivinä on niin kuuma, että en osaa sanoa olenko täällä vai Kaakkois-Aasiassa, sanoi Kim Sung-hee Soulissa, missä lämpötila oli maanantaina 35,7 astetta.
Etelä-Korean kaikkien aikojen korkein aamun minimilämpötila mitattiin Gangneungin kaupungissa maanantaiaamuna, missä lämpötila oli 31 astetta hieman ennen aamuseitsemää. Soulissa aamun viilein lämpötila oli 29,2 – pääkaupungin ennätys sekin.
Mustasaarelainen Minna Niemi sai viime syksynä kutsun jatkotutkimuksiin ja luovutti kantasolujaan. Rekisteriin hän liittyi kymmenen vuotta sitten, joten kutsu tuli hieman yllätyksenä.
– Melkein rupesi itkettämään ajatus, että voin auttaa jotakuta.
Niemi oli nuoresta asti luovuttanut verta isänsä kanssa ja huomasi mahdollisuuden auttaa liittymällä rekisteriin. Päätös liittyä oli helppo.
Rekisteröitymisen jälkeen Punainen risti lähettää kotiin näytteenottovälineet, jotka lähetetään Yhdysvaltoihin laboratorioon testattavaksi.Lucas Holm / Yle
Toimenpiteet eivät pelottaneet Niemeä. Muutaman päivän kasvupistosten jälkeen hän luovutti kantasolujaan veren kautta. Kaikki meni hyvin ja sairaalan henkilökunta tuntui hänestä osaavalta.
–Menisin uudestaan. En epäiröisi hetkeäkään.
Suomalaiset pitävät nimettömyydestä
Potilas ei saa koskaan tietää luovuttajaa eikä luovuttaja potilasta. Luovuttajalla on kuitenkin mahdollisuus soittaa kantasolurekisteriin vuoden päästä luovuttamisesta ja saada tietää, kuinka potilaalle kävi. Potilas saattaa kuolla hoidoista huolimatta ja se kerrotaan luovuttajalle.
– Luovuttaja on antanut mahdollisuuden elää. Mahdollisuus ei ole sata prosenttia. Jos uutiset ovat ikäviä, voi ajatella, että on kuitenkin antanut mahdollisuuden, sanoo Punaisen ristin tiedottaja Iira Hartikainen.
Kantasolurekisterin kautta potilas ja luovuttaja voivat myös käydä kirjeenvaihtoa. Kirjeitä lähetetään muutama vuodessa. Veripalvelun markkinointipäällikkö Anne Lind sanoo, että potilaat eivät juuri halua kirjoittaa viestejä.
– Useammin luovuttaja haluaa tietää kuulumisia. Esimerkiksi amerikkalaiset ovat tässä asiassa avoimempia. Me suomessa haluamme olla anonyymejä.
Kantasolusiirto on viimeinen mahdollisuus, kun lääkkeet eivät toimi
Veriryhmiin verrattuna kantasolujen sopivuus on paljon monimutkaisempi juttu. Perusveriryhmiä on kahdeksan, mutta kudostyyppien yhteensopivuudessa tarkastellaan kymmentä eri kudostyypin vasta-ainetta, joista mielellään jokaisen täytyisi täsmätä luovuttajan ja potilaan välillä.
Kantasolujen luovuttamisella hoidetaan leukemiaa ja muita veritauteja. Kantasolusiirto on viimeinen mahdollisuus, jota käytetään, kun lääkkeet eivät toimi.
Yleisin tapa saada kantasoluja luovuttajalta on ottaa ne verenkierrosta. Luovuttaminen voi olla hieman epämukavaa, sillä siinä täytyy olla useita tunteja kädet suorina makaamassa.
Toinen tapa hankkia kantasoluja on ottaa ne neulalla luuytimestä. Tällöin luovuttaja nukutetaan. Viidennes kantasolujen luovutuksista otetaan luuytimistä. Lapsipotilaille otetaan solut yleensä luusta.
Kantasolurekisteriin ei voi ilmoittautua henkilö, jolta voidaan ottaa kantasoluja vain toisella luovutustavalla.
Kantasoluja luovutetaan myös luuytimestä. Tällöin luovuttaja nukutetaan toimenpiteen ajaksi.Punainen risti
Monet pelkäävät solujen ottamista luuytimestä, koska sekoittavat luuytimen ja selkäytimen. Luovuttamisessa ei ole halvaantumisvaaraa, sillä neulalla ei mennä selkäytimeen, jossa on keskushermosto. Luuytimessä, jossa punasolut muodostuvat, on ulompana luusssa.
Toimenpiteissä on kuitenkin aina pieni riski komplikaatioihin. Jokainen ihminen reagoi yksilöllisellä tavalla toimenpiteisiin.
Punaisen ristin tiedottaja Iira Hartikainen toivoo, että kaikki miettisivät tarkkaan asiaa, ennen liittymistä.
– Onhan se iso operaatio. Aivan eri asia kuin verenluovutus. Luovuttamisessa on pyritty huolehtimaan mukavuudesta ja otetaan turvallisuus huomioon. Se vaatii kuitenkin sitoutumista. Sitä sietääkin pohtia.
Voit olla ainoa, joka pystyy pelastamaan toisen hengen
Kantasolurekisteriin voi liittyä Punaisen ristin veripalvelun verkkosivuilla. Jos rekisteröitymiselle ei ole esteitä, voi luovuttajaksi haluava täyttää liittymislomakkeen verkkosivuilla. Jo muutamassa päivässä postiluukusta sujahtaa kirjekuori, jonka sisällä on näytteenottovälineet. Muutamalla tikulla hierotaan poskien limakalvoja. Tikut laitetaan kuivuttuaan kirjekuoreen, joka lähtee Veripalvelun kautta Yhdysvaltoihin laboratorioon.
Testaamisen jälkeen voi hyvällä mielellä jatkaa elämäänsä. Monille kutsu ei käy koskaan. Toisilla kudostyyppi voi olla niin yleinen, että kutsuja tulee useampi elämän aikana. Joku taas voi olla ainoa henkilö maailmassa pelastamaan toisen ihmisen.
Jos jossain vaiheessa kudostyyppi on yhteensopiva soluja tarvitsevan kanssa, kutsutaan henkilö jatkotutkimuksiin. Jatkotutkimuksiin löytyy usein useampi henkilö, joista valitaan sopivin.
Kantasoluja etsitään entistä kauempaa
Somekampanjat näkyvät rekisteröintimäärissä. Monet liittyvät rekisteriin liikututtuaan jonkun ihmisen tarinasta (Ilta-Sanomat)
Viime vuonna tehtiin rekisteröityneiden ennätys, kun nuoren naisen postaus Facebookissa liikutti ihmisiä. Liittyneitä oli 14 000 ja rekisteröintisivut jopa kaatuivat suuren kävijämäärän vuoksi.
Tältä kantasolu näyttää läheltä kuvattuna. Kantasolujen rakenne voi olla hyvinkin ainutlaatuinen.Punainen risti
Luovuttajan kulut korvataan: hänelle maksetaan matkakulut ja majoittautuminen hotellissa.
Ihmishenki on korvaamaton. Tämä näkyy siinä, että myös ansiomenetys korvataan riippumatta palkan suuruudesta. Nokian suuruuden päivinä luovuttamassa kävi esimerkiksi yhtiön isoja kihoja ja ansion menetys korvattiin.
Viime vuonna suomalaiselta suomalaiselle luovutettiin kantasoluja kaksikymmentä seitsemän kertaa. Kantasolurekisteri on kansainvälinen (Suomen kuvalehti).
Usein kantasolut löytyvät ihan lähipiiristä, mutta nykyään lapsilla ei ole niin paljon sisaruksia kuin ennen, joten soluja täytyy etsiä entistä enemmän rekisterin kautta.
Ensin potilaalle yritetään etsiä suomalainen luovuttaja, mutta tarvittaessa koko maailman rekisteröityneet ihmiset ovat käytetävissä.
Suomalaiset luovuttivat kantasolujaan ulkomaille viime vuonna yksitoista kertaa. Ulkomailta tuli Suomeen peräti seitsemänkymmentä seitsemän siirrettä.
Suomalaisten ja saksalaisten kudostyypit ovat melko lähellä toisiaan. Saksasta tuleekin eniten ulkomaalaisia siirteitä.
Erityisesti miehiä kaivattaisiin rekisteriin, sillä valtaosa rekisteröityneistä on naisia.
Pankkiyhtiö Handelsbankenilta tullut lasku oli viedä jalat alta porilaiselta naiselta. Parinsadan euron korttiostoksesta tullut lasku oli kasvanut 100 443 euroksi.
Nainen sanoo ottaneensa heti yhteyttä Handelsbankeniin, josta oli kerrottu, että kyse on laajemmasta viasta laskutuksessa.
Järjestelmävirhe iski
Handelsbanken Rahoituksen myyntijohtaja Joonas Ryynänen vahvistaa laskutuksessa ilmenneen ongelman. Virheellisiä laskuja lähti hänen mukaansa 2 500–3 000 asiakkaalle.
– Kyse oli sähköisiin laskuihin tulleesta ongelmasta, joka koski viime viikon maanantaina tehtyä laskutusajoa. Laskuissa oli ylisuuria summia ja osalle asiakkaista ei olisi pitänyt lähteä laskua lainkaan, Ryynänen kertoo.
Ryynäsen mukaan vika on nyt korjattu ja asiakkaille on lähetetty uudet laskut. Yleen yhteyttä ottanut nainen kertoo kuitenkin, että hänelle ei ole vielä tullut korjauslaskua.
Lasku roskiin
Handelsbankenin mukaan virheellisen laskun voi hävittää.
– Tällaista ongelmaa ei ole minulle tullut koskaan ennen vastaan. Olemme saaneet asiakkailta asiaan liittyen kymmeniä tiedusteluja. Olemme pahoillamme asiakkaille koituneesta mielipahasta, myyntijohtaja Ryynänen sanoo.
Junaliikenne on keskeytetty Oriveden keskustan ja Juupajoen seisakkeen välisellä rataosalla kiskoon tulleen hellekäyrän takia, Liikenneviraston rataliikennekeskus tiedottaa.
Tampereen ja Juupajoen välillä junat on korvattu linja-autoin. Juupajoelta Haapamäelle junat kulkevat normaalisti.
Hellekäyrä syntyy, kun kiskot joutuvat koville helteen paahteessa. Käytännössä kyse on lämpölaajenemisesta.
– Kun rauta joutuu kovaan kuumuuteen, pitkä kisko lämpölaajenee ja se pyrkii pakottamaan kiskon ulospäin ratanauloista tai -ruuveista, kertoo rataliikennekeskuksen liikennepäällikkö Rauno Helander.
Helanderin mukaan kiskoista tulee silloin eripariset ja se aiheuttaa vaaratilanteen. Juna voi suistua raiteilta.
Tällaisessa tilanteessa ei voi juuri muuta kuin odottaa, sillä lämpimänä kisko pyrkii vain enemmän omille teilleen, jos sitä yritetään irrottaa ratanauloista tai -ruuveista. Tämän takia ratatyöt tehdään yleensä öisin.
Koska kovin kummoista viilenemistä ei ole meneillään olevan helleaallon takia odotettavissa, ei myöskään rataosuuden korjautumiselle voida antaa tarkkaa arviota.
Oriveden ja Juupajoen välinen rataosuus on suhteellisen vähän liikennöity. Toistaiseksi on peruttu kaksi taajamajunaa ja korvattu ne bussikuljetuksin.
Talvella saman ilmiön kääntöpuoli saa kiskot kutistumaan tai vetäytymään kasaan, jolloin ne voivat kovalla pakkasella napsahtaa poikki.
Kreikkaa on koetellut sunnuntaista asti helleaalto. Lämpötilat ovat yltäneet paikoin 40 asteeseen.
Kreikassa puhutaan kovasta helteestä, kun lämpömittari ylittää 39 asteen. Helleaallot ovat yleisiä kesäkuun puolivälistä syyskuun alkupuolelle.
Kreikkalaiset antavat nämä 16 ohjenuoraa helteisiin.
Lähde rannalle ja juo jääkahvia, neuvovat kreikkalaiset.Simela Pantzartzi / EPA
Sulje ovet ja kastele parveke
1. Vietä aikaa rannalla jääkahvin äärellä.
2. Jos se ei ole mahdollista, ajoita raskas fyysinen työ varhaiseen aamuun tai iltaan.
3. Pysyttele sisätiloissa päivän kuumimpaan aikaan. Mikäli tilat eivät ole ilmastoituja, suosi rakennuksen alinta kerrosta.
4. Pidä kuumaan aikaan ovet kiinni ja markiisit alhaalla. Päästä raikasta ilmaa sisään vasta auringonlaskun jälkeen.
5. Viilennä parveketta kastelemalla sitä letkulla.
6. Vanhuksia ei ole hyvä jättää yksin. Kovalla helteellä kaupungit ja kunnat avaavat Kreikassa ilmastoituja julkisia tiloja, joita kannattaa hyödyntää.
Mies yritti viilentää itseään suihkulähteen vedellä Ateenassa viime kesänä.Simela Pantzartzi / EPA
Muista näppärät tuulettimet
7. Aseta ilmantuulettimen eteen ison jääpalakulho ja kohdistaa puhallus jääpaloihin.
9. Vältä useiden sähkölaitteiden, kuten ilmastointilaitteen, lämminvesivaraajan ja uunin käyttämistä samaan aikaan. Lyhyet sähkökatkokset ovat yleisiä Kreikassa helteiden aikana, kun sähköverkko kuormittuu.
Ateenassa paahtavalta helteeltä yritetään suojautua myös sateenvarjojen avulla.Simela Pantzartzi / EPA
Suosi hedelmiä ja salaatteja
10. Syö kevyesti, pieniä annoksia ja vältä rasvaista ruokaa. Pääpainon tulisi olla kylminä nautittavissa vihannesruoissa ja kreikkalaisessa salaatissa.
11. Hyviä helteellä syötäviä hedelmiä ovat vesimeloni, persikka, avokado sekä kirsikat ja hapankirsikat.
12. Juo runsaasti viileää mutta ei jääkylmää vettä. Vauvoille hyvä janojuoma maidon ja veden lisäksi on kamomillatee.
Kreikkalaiset suosittelevat vesimelonien syömistä helteellä.Simela Pantzartzi / EPA
Vaatteet pakkaseen ja kumppani kauemmas
13. Jos haluat välttää yöllä ilmastointilaitteen käyttöä, kokeile lakanoiden tai pyjamien laittamista muovipussissa 15 minuutiksi pakastimeen.
14. Voit pitää lakanan päällä jonkin aikaa pakastinkylmää vesipulloa tai jalkapohjien alla pyyhkeeseen kiedottua kylmäkallea.
15. Suihku haalealla vedellä ennen nukkumaan menoa on suositeltavaa.
16. Vanha kansa neuvoo nukkumaan yksin tai pitämään hajurakoa kumppaniin. Halailu hikoiluttaa, ja huoneen lämpötila nousee.
Kelontekemän kylään kulkee Kittilä-Sodankylä-tieltä paikoin töyssyinen, yhdeksän kilometrin tie, jonka hoidosta ja talvisesta aurauksesta valtio vastaa. Kun asfaltti kylään tultaessa loppuu, tienpito ja lähes kaikki muukin siirtyy kyläläisten vastuulle.
– Hyvä kuitenkin, että pitävät tämän tien auki. Meillä on sentään asfaltti, tuumaa kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eila Myllyoja. Kukaan muukaan ei tunnu huutavan yhteiskuntaa apuun, vaan tässä kylässä on totuttu tekemään itse.
Kelontekemäläiset auraavat kylätiet, hoitavat vanhusten lumityöt, raivaavat pusikot, huolehtivat perustamastaan Riihimuseosta ja järjestävät kesäisin Vestarit, joiden kävijämäärä oli viimeksi seitsemän kertaa suurempi kuin kylän asukasluku. Parikymppiset myös kunnostivat itselleen jalkapallokentän, kunta sentään maksoi maalit.
Heinäkuisena torstaina talkoiltiin riukuaitaa työväentalon ympärille.Uula Kuvaja / Yle
Pikku-Siwa on aina auki
Vesihuollosta vastaa oma vesiosuuskunta ja osuuskunta on perustettu myös valokuituverkon rakentamiseksi. Kylään vedetään kilometrikaupalla kaapelia ja kyläläisille on taas tiedossa lapiohommia viikoiksi.
– Meillä on hankittuna tarpeellinen määrä liittymiä ja ensi keväänä alamme töihin. Talkoovoimin tehdään niin paljon kuin mahdollista, Myllyoja kertoo. Nopeampia nettiyhteyksiä odotetaan kovasti kylässä, jossa on jouduttu tottumaan tietokoneen tiimalasin tuijotteluun.
Lapin Ely-keskuksen kautta tuleva tuki kattaa 70 prosenttia noin 400 000 euron arvoisesta kyläverkkohankkeesta. Loppuosan kyläläiset maksavat itse, osin talkootyönä. Myllyoja arvelee itse päätyvänsä tekemään ruokaa kaapelia maahan kaivaville.
Kylässä ei ole ollut kauppaa, postia tai koulua vuosikymmeniin. Myllyoja tosin vitsailee pikku-Siwasta, joka on aina lähellä.
– Se on naapurin jääkaappi. Puhelin soi ja kysytään, että onko sulla sitä tai tätä, ja tullaan hakemaan. Itse olen viimeksi hakenut maitoa ja vehnäjauhoja, että sain leivottua.
Työväentalo on kyläläisten olohuone. Heinäkuun puolivälissä talolla järjestettiin Vestarit, jotka keräsivät sadan asukkaan kylään 700 vierasta.Uula Kuvaja / Yle
"Ei yhtään näin kaunista paikkaa"
Palvelut ovat 40 kilometrin päässä Kittilän keskustassa. Ellen Vuollista on mukava käydä kirkonkylässä asioilla ja tuttuja tapaamassa, mutta muutto palvelujen perässä ei ole tullut mieleenkään.
– No ei kyllä. Ei, ei. Lauri olisi ehkä yhdessä välissä lähtenyt ja rakentanut talonkin sinne. Mutta kun kävimme Etelä-Suomessa ajelemassa, ja palasimme kotiin, niin sanoin että ei siellä ollut yhtään niin kaunista paikkaa kuin meillä täällä. Sanoin, että kyllä me alamme tänne rakentaa ja niin me rakensimme tuonne törmälle oman kodin, Vuolli kertoo.
Hän oli töissä keittäjänä Kelontekemän koulussa, kunnes se vuonna 1991 lakkautettiin.
Muikkurikkaan Kelontekemä-järven rannalla on kehitelty omintakeisia pyydyksiä, joita esitellään kyläläisten perustamassa Riihimuseossa.Uula Kuvaja / Yle
Kutsutaksi kuljettaa autottomat vanhukset asioimaan kirkonkylälle kerran viikossa. Parhaillaan kyläyhdistys neuvottelee Kittilän kunnan kanssa siitä, että kunta palkkaisi jonkun kyläläisistä seurustelemaan kylän vanhimpien kanssa ja samalla pitämään silmällä heidän pärjäämistään. Vanhusten toivotaan voivan asua kotonaan mahdollisimman pitkään.
Kohta kahdeksankymppinen Lauri Vuolli ajelee vielä täyttä päätä omalla autolla. Syntyperäinen kelontekemäläinen ja kyläyhdistyksen historian ensimmäinen puheenjohtaja on hyvillään siitä, miten kylällä menee. Keväällä Kelontekemä valittiin Vuoden lappilaiseksi kyläksi.
– Nyt on tarmokasta porukkaa tällä kylällä. Kun katsoo naapurikyliä, niin niissä menee paljon heikommin, Vuolli toteaa.
Ikämiestä itseään korpeaa lähinnä postin jakelu.
– Kyllä se houkalta tuntuu, kun unarilaisten posti on meidän laatikossa ja meidän posti sitten jossain muualla. Sitten se tuodaan pari päivää myöhässä, Vuolli pyörittelee päätään. Lapin Kansaa saa joskus odotella iltamyöhään.
Marianne Ajo-Säärelä nauttii kylän rauhasta ja siitäkin, että talvella moottorikelkalla voi lähteä suoraan omasta pihasta.Uula Kuvaja / Yle
Moni on muuttanut miehen perässä
Vajaan sadan asukkaan kylässä on kolme koululaista ja useita parikymppisiä, jotka käyvät töissä muualla, esimerkiksi Kittilän kultakaivoksella. Silloin tällöin muuttaa uusia asukkaita, kuten kyläyhdistyksen reipasotteinen puheenjohtaja Myllyoja nelisen vuotta sitten.
– Nappasin miehen tuosta Työväentalon oven pielestä, Myllyoja kertoo nauraen syyn muutolleen.
Miehen perässä Kelontekemä-järven rannalle päätyi myös Marianne Ajo-Säärelä, jonka ei ikinä pitänyt muuttaa Kittilän kirkonkylältä syrjäkylille.
– Jotenkin sitä muka kuvitteli, että täällä ei ole niin paljon tekemistä kuin tuolla kirkolla. Mutta tilanne on ihan toinen, täällä sitä tekemistä löytyy.
Ajo-Säärelä muiden muassa kalastaa ja moottorikelkkailee. Työpaikka on kirkonkylällä ja se riittää, hän ei kaipaa takaisin kirkonkylälle. Eikö kylässä tosiaan ole mitään moitittavaa?
– Jaa-a. Äkkiseltään en kyllä osaa sanoa. No tuota, tämä soratie pölyää kesällä. Riittääkö se, kysyy Ajo-Säärelä makeasti nauraen.
Anna Eriksson kertoo, että hänen esikoiselokuvansa M on valittu kisaan Venetsian elokuvajuhlien esikoiselokuvapalkinnosta. Lion of the Future -palkinnon arvo on 100 000 euroa.
Eriksson sai viime viikon lopulla elokuvajuhlilta sähköpostin, joka kertoi valinnasta. Festivaali ei ole vielä itse julkistanut ohjelmistoaan.
– Viikko on ollut hämmentävä. Onhan tämä once in a lifetime tilaisuus, Eriksson kertoo puhelimitse.
Erikssonin mukaan erityisen ilahduttavaa on, että itsenäisesti tuotettu elokuva on nostettu festivaalilla esille. Elokuvan budjetti on ollut pieni, Erikssonin mukaan noin 50 000 euroa matkustamisineen. Pienempi budjetti on Erikssonin mukaan mahdollistanut sen, että elokuva on juuri sellainen kuin hän haluaa.
– Vapaus on kaikista tärkein asia. On hienoa, että sellainen tyyli huomioidaan. Onhan tämä mieletön palkinto siitä melkein neljän ja puolen vuoden työstä, mitä on ihan itsenäisesti tehnyt. En odottanut mitään.
Tämän lisäksi elokuva on valittu Venetsian kriitikkojen viikon kilpasarjaan. Elokuvatapahtuma järjestetään samaan aikaan Venetsian elokuvajuhlien kanssa elo–syyskuun taitteessa.
Kilpasarjassa M:n kanssa esitetään kuusi muuta Italian elokuvakriitikkojen liiton valitsemaa esikoiselokuvaa.
Erikssonin tiedotteen mukaan valitsijaraadin puheenjohtaja Giona A. Nazarro perustelee elokuvan valintaa näin: “M on haastava, rohkea ja vahva teos, joka rikkoo elokuvan raja-aitoja.”
Elokuvalehti Variety kuvaili "suomalaisen pop-tähdestä ohjaajaksi vaihtaneen" Erikssonin elokuvaa "kokeelliseksi kauhuelokuvaksi, jota on kuvailtu kilpasarjan 'radikaaleimmaksi' työksi".
Erikssonin mukaan "sähköpostiin tippuu viestejä". Taide-elokuva on lähetetty myös Toronton elokuvajuhlille katsottavaksi. Valintaa ei ole vielä tehty.
– Sevillan elokuvajuhlilta tuli pyyntö, että he esittäisivät elokuvan.
Kuva elokuvasta M.Matti Pyykkö
Seuraava elokuva suunnitteilla
Erikssonin elokuva on ollut valmisteilla neljän vuoden ajan. Videotaideteoksena alkanut, nyt puolitoistatuntinen M on Erikssonin ensimmäinen elokuva. Elokuva käsittelee Marilyn Monroeta ja hänen myyttinsä kautta kuolemaa ja seksuaalisuutta.
– Tätä elokuvaa ajoi eteenpäin tekemisen pakko, Eriksson kertoi Ylelle huhtikuussa.
M-elokuva on Erikssonin ohjaama, käsikirjoittama, tuottama ja leikkaama. Tämän lisäksi Eriksson näyttelee elokuvassa ja on tehnyt elokuvan äänimaailman ja musiikin. Elokuva purkaa myyttiä Marilyn Monroen ympärillä.
– Koin, että visio työstä toteutui, mutta en tietysti mitään tämän kaltaista odottanut.
M saa Suomen ensi-iltansa syyskuussa Rakkautta ja anarkiaa -festivaalilla.
Seuraava elokuva on Erikssonin mukaan suunnitteilla.
– Se on hahmotelma. Haluan, että se kuvattaisiin Arizonassa ja Utahissa. Päähenkilönä on nainen, mutta ei kuuluisa.
Eriksson tunnetaan muusikkona, mutta musiikki on ollut elokuvanteon myötä taka-alalla. Tai ainakin levytetty musiikki – Eriksson on kesällä ollut jälleen kiertueella. Hän uskoo, että yleisö löytää tekijän, on lajina sitten levytetty musiikki, konsertti tai elokuva.
– Minulla ei ole tällä hetkellä levytyssopimusta, enkä sävellä kappaleita. Kesän esiintymiset ovat olleet muusikkouden parasta osaa – esiintyessä saa puhtaimman kontaktin yleisöön.
Rajut metsäpalot ovat vaikeuttaneet elämää Kreikassa maanantaina. Metsäpaloja riehuu kahdella puolella pääkaupunkia Ateenaa.
Viranomaiset julistivat myöhään maanantaina hätätilan alueelle. Kreikka on myös illalla pyytänyt EU:lta hätäapua palojen sammuttamiseksi. Pääministeri Alexis Tsiparas on keskeyttänyt valtiovierailunsa Bosniaan ja palannut Kreikkaan palojen takia.
Ainakin yksi ihminen on kuollut paloissa ja 25 on loukkaantunut, heistä neljällä on vakavia vammoja.
Palot ovat tuhonneet noin satakunta kotia ja satoja autoja, katkaisseet tärkeitä moottoriteitä ja junayhteyksiä, häirinneet lentoliikennettä sekä aiheuttaneet paksun savun Ateenan ylle.
Viranomaiset komensivat Ateenan länsipuolella rannikolla sijaitsevan Kinetan pikkukaupungin asukkaita pakenemaan kodeistaan varhain maanantaina, kun metsäpalo uhkasi heidän talojaan. Palo syttyi pinjametsikössä läheisten vuorten rinteillä.
Ainakin 300 palomiestä sekä viisi sammutuslentokonetta ja seitsemän helikopteria on ollut sammuttamassa paloja.
Toinen metsäpalo syttyi maanantaina iltapäivällä Ateenan koillispuolella Pentelin alueella. Viranomaiset evakuoivat muun muassa lasten kesäleirin alueelta. Kymmeniä koteja on tuhoutunut. Myös kolmas palo syttyi lähistöllä maanantaina.
Asukkaita pyydetään lähtemään
Kreikan rannikkovartiosto on lähettänyt pelastusaluksen apuun, sillä ihmisiä on jäänyt jumiin rannoille palojen vuoksi.
Paloja sammuttamaan on tullut satoja pelastajia myös muualta Kreikasta. Myös armeijan oli määrä tulla apuun myöhemmin maanantaina.
Paikallinen palopäällikkö vetosi televisiossa, jotta ihmiset vain jättäisivät kotinsa ja lähtisivät pakoon. Jotkut ovat yrittäneet suojella omaisuuttaan puutarhaletkujen avulla.
Alueen sairaalat ovat hätävalmiudessa.
Sammutustöitä on haitannut kuumuuden lisäksi kova, puuskainen ja pyörteilevä tuuli.
Päivitetty 23.7.2018 kello 22.02: Lisätty hätätila, avunpyyntö EU:lta ym.
Päivitetty 23.7.2018 kello 23.11: Lisätty tieto kuolleesta ja loukkaantuneista.
Juutalaisten pyhällä paikalla Itkumuurilla koettiin varhain maanantaiaamuna vaaratilanne, kun vanhasta muurista irtosi sata kiloa painava kiven järkäle.
79-vuotias Daniella Goldberg jäi melkein putoavan kiven alle. Jerusalemilainen nainen oli muurilla rukoilemassa.
– En kuullut tai tuntenut mitään ennen kuin se putosi jalkojen juureen, Goldberg sanoi uutistoimisto Reutersille.
Jerusalemin vanhassakaupungissa sijaitseva Itkumuuri on juutalaisille pyhin paikka, jossa he voivat rukoilla. He uskovat, että Temppelivuoren kupeessa sijaitseva muuri on viimeinen jäännös pyhästä temppelistä, jonka roomalaiset tuhosivat lähes kaksi vuosituhatta sitten.
Kivi ei pudonnut turistien suosiman pääaukion kohdalla, vaan muurin eteläpäässä Robinsonin kaareksi kutsutulla alueella. Kaupungin viranomaiset sulkivat alueen, jossa kivi irtosi.
– Suuri ihme tapahtui, kun noin sata kiloa painava kivi putosi rukoilijan lähelle, eikä vahingoittanut häntä, Jerusalemin pormestari Nir Barkat sanoi lausunnossaan.
Itkumuuri oli ollut vasta viikonloppuna täynnä ihmisiä, kun Israelissa vietettiin juutalaisten pyhäpäivää Tisha be’avia. Juutalaiset muistelevat silloin Jerusalemin kahden temppelin tuhoamista.
Israelilainen sotilas tarkkailee Jerusalemin vanhaakaupunkia ja Itkumuuria kattotasanteelta.Abir Sultan / EPA
Arkeologi israelilaislehdelle: Muurista voi irrota lisää kiviä
Israelin viranomaisten mukaan kasvillisuus tai kosteus saattoivat olla irtoamisen syynä.
Jerusalemin heprealainen yliopisto varoitti jo vuonna 2014 eroosiosta kalkkikivessä, jostamuuri on rakennettu. Tutkimuksen mukaan insinöörit ovat huolissaan muurin vakaudesta, kertoi Reuters.
Dvira oli tehnyt muurilla tarkastuksen maanantaina. Hän kertoo havainneensa useita murtumia muissakin kivissä. Hänen mielestään ihmisiä ei pitäisi päästää kahden tai kolmen metrin päähän muurista.
– Kyse on elämästä ja kuolemasta, Dvira sanoi.
Dviran mukaan muurista voi irrota lisää kiviä milloin tahansa.
– Israel ei tee kunnon korjaustöitä poliittisista syistä, Dvira syytti The Times of Israelille.
Alue on poliittisesti ja uskonnollisesti hyvin tulenarka, sillä siellä sijatsevat niin muslimien kuin juutalaisten pyhät paikat. Itkumuurin yläpuolella sijaitsevat muslimeille pyhät Kalliomoskeija ja al-Aqsan moskeija.
Tytöt olivat poliisin tilannekeskuksen mukaan pyörillä liikkeellä.
Poliisin mukaan tyttöjen luultiin olevan matkalla puistoon, mutta heitä ei löytynyt sieltä. Kadonneista tytöistä tuli hälytys hätäkeskukseen kello 13.15.
Tytöillä ei ollut kännyköitä mukana, poliisin tilannekeskuksesta kerrotaan.
Uudellamaalla Tuusulan Jokelassa joutsenet noudattavat liikennesääntöjä. Tämän tulkinnan voi tehdä, kun katsoo tuusulalaisen Antti Honkosen Ylelle lähettämää videota.
Videolla joutsenperhe ylittää tien nätissä jonossa suojatietä pitkin. Jonossa ja joutuisasti, niin Honkonen näkyä kuvailee.
Antti Honkonen on kuvannut hätkähdyttävän videon itse. Ja itse hän myös tunnustaa opettaneensa Jokelan joutsenet käyttämään suojatietä.
Kaikki sai alkunsa vuonna 2013, kun Honkonen näki, kuinka joutsenet olivat vaarassa jäädä auton alle. Hän kertoo muistaneensa, että oli nähnyt viisikymmentä vuotta aiemmin, kuinka Heinolan silloinen kaupunginpuutarhuri oli hoitanut vammautuneita lintuja.
– Hän ei kesyttänyt niitä vaan sai kunnioituksen aikaiseksi, Honkonen sanoo.
Itse hän kertoo saaneensa joutsenet suojatien käyttäjiksi käsimerkeillä.
Joutsenet ovat muutenkin Honkosen sydäntä lähellä – hän on antanut linnuille jopa nimiä. Paikallisten keskuudessa Honkosta kutsutaankin leikkisästi joutsenneuvoksen arvonimellä.
Emma-gaala saa kritiikkiä artisteilta. Popeda kieltäytyi viime Emma-gaalassa astumasta lavalle, koska ei saanut esiintyä lavalla livenä. Arvostelijoiden kuoroon on liittynyt heinolalainen Apulanta.
Apulanta on menestynyt hyvin Emma-gaalassa. Pystejä se on saanut viisi. Yhtye on saanut Emman vuoden rock-albumista vuosina 2007, 2008 ja 2012. Vuoden DVD-Emma napsahti 2006. Vuonna 2011 yhtye palkittiin Erikois-Emmalla. Apulanta on ollut ehdolla vuoden yhtyeeksi 1996, 1997 ja 1998.
Ylen tavoittama Apulanta Oy:n toimitusjohtaja ja rumpali Simo Santapukki korostaa, että Emma-kritiikki kohdistuu yhtyeen alkuvuosiin.
– Emma-pystejä alkoi tulla vasta myöhemmin. Jos katsoo musakenttää ylipäätään, niin kyllähän usein kirkkain palkinto menee jollekin toiselle kuin se kuuluisi. Mutta en halua vinkua ja ruikuttaa tästä asiasta, koska se ei kuulu toimintatapoihini.
Apulannan laulaja Toni Wirtanen arvostelee Emma-gaalaa yhteistyökumppaninsa Veikkauksen X-julkaisussa. Tekstin voi ymmärtää niin, ettei palkintoja olisi tullut ja yhtye olisi sivuutettu.
– Alun perin meille uskoteltiin Emma-gaalasta, että kyllä täällä saa kaikki palkintoja, tämä on tasa-arvoinen gaala. Massiivisella teinisukseella ja ylivoimaisilla myyntiluvuilla kehen tahansa nähden ei ikinä saatu mitään.
Kyllähän näistä palkinnoista näkee, että Emmojen ammattituomaristo on Apulannan menestyksen ja merkityksen kotimaiselle musiikille huomioinut. Antti Kotilainen
Sipe Santapukkia närästää Emma-gaalan tapa tyytyä playback-esityksiin varsinaisessa juhlassa. Popeda on avautunut playback-asiasta muun muassa Soundissa ja Helsingin Sanomissa. Popeda perui esiintymisensä Emma-gaalassa, koska ei halunnut astua lavalle taustanauhojen kanssa.
Emma-gaalan järjestäjäpuolelta ei hätkähdetä Apulannan kritiikkiä. Musiikkituottajien toiminnanjohtaja Antti Kotilainen sanoo, että palkinnot ja palkittavat herättävät aina keskustelua.
– Kyllähän näistä palkinnoista näkee, että Emmojen ammattituomaristo on Apulannan menestyksen ja merkityksen kotimaiselle musiikille huomioinut, toteaa Kotilainen.
Punkkareista piinkoviksi bisnesmiehiksi
Apulanta järjestää oman gaalansa vastaiskuna Emmalle syksyllä. Santapukin mukaan vieraiksi gaalaan tulee Apulannalle tärkeitä ystäviä, jotka ovat auttaneet yhtyettä henkilökohtaisesti.
– On ruokaa ja juomaa. Pukeudutaan ykkösiin. Kuullaan puheita. Esitetään musiikkia ilman taustanauhoja.
Ulkopuolisia päästetään paikalle vain hyvin rajallisesti.
Apulanta puhuu itsestään vaatimattomasti omakustannebändinä, vaikka Apulanta Oy pyörittää miljoonabisnestä. Nyt yhtye on ollut näyttävästi esillä Porin asuntomessuilla: Toni Wirtanen on sisustanut kirjastohuoneen ja Simo Santapukki lastenhuoneen.
Wirtanen on solminut markkinointiyhteistyösopimuksen Heinolan kaupungin kanssa, josta esimerkiksi Ilta-Sanomat on kirjoittanut. Wirtanen pääsi ostamaan osana sopimusta haluamansa rantatontin Heinolalta Simo Santapukin naapurista. Wirtanen on viime vuosilta tuttu muun muassa television cover-musiikkiohjelmasta Vain elämää.
Apulannan menestyksekkäästä liiketoiminnasta on kirjoittanut esimerkiksi Kauppalehti. Yhtye on vaurastunut musiikin lisäksi arvopaperikaupoilla ja kiinteistöbisneksellä. Apulannalla on Lahdessa kahvila ja museo, jotka kulkevat nimellä Apulandia.
PARIISI Ah, muistan sen liiankin hyvin, nimittäin viime kesän helleaallon. Lämpömittari oli näyttänyt yli kolmeakymmentä astetta lähes vuorokauden ympäri viikon verran. Pariisi oli kuumentunut pätsiksi – saasteiseksi pätsiksi.
Ulos ei ollut päivällä menemistä, ja kotona olivat käytössä kaikki mahdolliset viilennyskikat. Visusti kiinni pysyvät verhot, pakastimessa pidetyt lakanat ja öinen tuuletus eivät kuitenkaan parantaneet tilannetta ratkaisevasti.
Lämpötila oli sisällä (+30 °C) toki hieman viileämpi kuin ulkona (+38 °C) mutta yhä kaukana miellyttävästä.
Halusin epätoivoisesti viilennyslaitteen, millaisen tahansa, mutta ne oli myyty koko Suur-Pariisin alueelta loppuun. Päädyin lopulta ajamaan sadan kilometrin päässä sijaitsevaan elektroniikkaliikkeeseen, jossa oli jäljellä yksi kallis ja ruma ilmastointilaite.
Koje oli epäkäytännöllisen iso ja maksoi kuukauden ruokarahojen verran eli 700 euroa. Tuossa vaiheessa olin kuitenkin valmis pulittamaan viileästä ilmanvireestä aivan mitä tahansa.
Lopputuloksena olohuoneen nurkassa möykkäsi valtaisa masiina, jonka kova ääni peitti ajatuksetkin alleen. Hetken kotona oli kuitenkin viileämpää. Ihanaa.
Ostopäätös ei ole kaduttanut, sillä viilennyslaite on ollut tänäkin vuonna ahkerassa käytössä. Sään ääri-ilmiöt helleaaltoineen, rankkasateineen ja raekuuroineen tuntuvat Ranskassa yleistyneen.
Aurinkoiset kevätpäivät ovat tervetulleita, mutta kesän loppua kohden kuumuudesta tulee nopeasti tukalaa. Elo on erityisen piinaavaa Pariisin kaltaisessa isossa kaupungissa, jonka rakennukset ovat ehtineet kerätä lämpöä kuukausien ajan.
Ranskalaisia on muistutettu siitä, että ilmastointilaitteet eivät ratkaise itse ongelmaa. Ne helpottavat kenties hetkellisesti, mutta lisäävät samalla sähkönkulutusta ja sitä kautta ilmaston lämpenemistä.
Pariisi muuttuu kesäisin helteiseksi pätsiksi. Kuva kesältä 2017.Ian Langsdon / EPA
Kovat helteet pitäisi kuulemma huomioida jo talojen rakennusvaiheessa. Vielä mieluummin pitäisi tehdä sellaista politiikkaa, joka vaikuttaisi lämpenemisen syihin. Väittäisin, että ilmaston keskilämpötilan nousu on Etelä-Euroopan arkielämässä jo selvästi havaittavissa.
Yhä useampi ranskalainen unelmoikin kesälomamatkasta raikkaaseen Pohjois-Eurooppaan, esimerkiksi Suomeen. Minulta kysellään jatkuvasti Lapista, luonnosta ja järvimaisemista. Haaveillaan viileistä kesäöistä ja puhtaasta hengitysilmasta.
Kerron ranskalaisille, että Suomen kesä on tänä vuonna hellinnyt helteisyydellään. Suomalaiset hakeutuvat kuumallakin kelillä terassien ja mökkipihan aurinkoon melkein refleksinomaisesti. Onhan lämpö meille yhä varsin harvinaista herkkua.
Minä istun kesämökillä tyytyväisenä varjossa. Lämpö, jota voi vielä jotenkin paeta, on näet todellista luksusta.
Yhdysvalloissa arkistonhoitaja ja antiikkikirjakauppias ovat saaneet syytteet miljoonien dollarien arvoisten harvinaisten kirjojen, kuvitusten, karttojen ja valokuvien varastamisesta.
Rikokset tehtiin Pittsburgin Carnegie -kirjaston historiallisessa kokoelmassa ja ne tapahtuivat 20 vuoden aikana. Joissain tapauksissa kirjastossa työskennellyt arkistonhoitaja käytti jopa veistä irrottaessaan arvokkaita karttoja ja kuvia kirjoista, sanovat viranomaiset.
Tutkijoiden mukaan yli 300 teosta on kateissa tai vahingoitunut. Tuhot ovat yhteensä kahdeksan miljoonan dollarin (vajaan seitsemän miljoonan euron) arvoiset.
61-vuotiaalle arkistonhoitajalle ja 54-vuotiaalle antiikkikirjakauppiaalle luettiin syytteet varkaudesta, salaliitosta, väärennyksestä, varastetun tavaran vastaanottamisesta sekä muista rikoksista.
Kadonneita kirjoja alkoi ilmestyä netissä
Rikosvyyhti alkoi paljastua viime vuonna, kun historiallisessa kokoelmassa alettiin tehdä inventaariota. Tässä yhteydessä havaittiin kadonneet tai vahingoittuneet kirjat. Edellinen invantaario oli tehty vuonna 1991.
Tutkijat sinetöivät jäljellä olevan kokoelman ja alkoivat etsiä teoksia internetistä. Pian niitä havaittiinkin nettimyynnissä. Lisäksi huomattiin, että nyt syytteet saaneen antiikkikirjakauppiaan yritys oli myynyt tai mainostanut useita teoksista. Kirjakauppa sijaitsee korttelin päässä kirjastosta.
Kesäkuussa 2017 kirjastovirkailijat hälyttivät viranomaiset ja antoivat potkut arkistonhoitajalle.
Tutkijat ovat onnistuneet saamaan takaisin teoksia noin miljoonan euron arvosta. Osa kirjoista löytyi viime vuonna kirjakauppiaan varastorakennuksesta ratsiassa.
Yksi erittäin arvokkaista takaisin saaduista teoksista on Isaac Newtonin Philosophiae Naturalis Principia Mathematica (Luonnonfilosofian matemaattiset perusteet), jonka arvo on noin 900 000 dollaria (770 000 euroa).
Kansojen varallisuus kateissa
Kateissa on kuitenkin edelleen muiden muassa Adam Smithin An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations (Kansojen varallisuus), arvoltaan noin 180 000 dollaria eli 154 000 euroa sekä George Washingtonin päiväkirja, arvoltaan noin 250 000 dollaria eli 214 000 euroa.
Arvokkain yhä kateissa oleva teos on prinssi Alexander Philipp Maxmillianin ja Karl Bodmerin Yhdysvaltojen villin lännen tutkimusretkestä kertova teos Reise in das Innere Nord-America, jonka arvo on noin 1,2 miljoonaa dollaria eli reilu miljoona euroa.
Kuulusteluissa arkistonhoitaja kertoi, kuinka hän lähestyi kirjakauppiasta 1990-luvun lopussa myydäkseen kirjoja kokoelmasta. Kauppas hyväksyi suunnitelman.
Arkistonhoitaja yksinkertaisesti käveli ulos kirjastosta kirjat mukanaan. Joskus hän kätki karttoja tai kuvia kansioihin tai kääri ne rullalle ja kantoi ulos. Hän ei pystynyt itse arvioimaan teosten arvoa vaan kauppias teki sen.
Arkistonhoitaja nettosi rikoksista joitain kymmeniä tuhansia. Kirjakauppiaan arvellaan tienanneen merkittävästi enemmän.
Parkkipaikalla oli kaikkiaan 11 autoa, joista yhdeksän ei enää salaman iskettyä lähtenyt käyntiin. Yhden auton vikavalot alkoivat palaa ajon aikana ja ainoastaan yksi auto toimi pamauksen jälkeen moitteetta.
Useat paikalla olleista autoista oli vakuuttanut OP Vakuutus. Korvauspäällikkö Sami Reinikka ei muista Suomesta yhtään tapausta, jossa samasta salamasta korvattaisiin useamman auton vikoja. Muutenkin autojen salamavahingot ovat harvinaisia.
– Sellaisia yksittäisiä tapauksia autoista on, että salama on iskenyt jonnekin lähistölle. Voisi sanoa, että yhden käden sormilla laskettavia vuosittain.
Hartolan tapauksessa autot näyttivät ulkoisesti olevan kunnossa. Salama rikkoi autojen sähköisiä järjestelmiä. Vakuutusyhtiöille tavallisempaa korvattavaa on, että lähelle osunut salama on sytyttänyt tulipalon. Siinä rytäkässä palaa sitten autokin.
Salamanisku on vakuutuskielellä äkillinen ja ennalta-arvaamaton ulkopuolinen syy. Törmäys- tai kolarivakuutuksen pitäisi se korvata, mutta esimerkiksi vakuutusyhtiöstä Tapiolan ja If:n ehdoissa lukee, että salaman pitää osua suoraan autoon. Hartolassa ei osunut.
– Poikkeavissa tapauksissa pitää katsoa tapauskohtaisesti, If ilmoittaa Ylelle.
Miksi ainoastaan mersulle ei käynyt mitään?
Syntymäpäivien vierailla oli parkkipaikalla eri ikäisiä autoja. Joukossa oli niin uusia ja kalliita kuin edullisempia ja vähän vanhempia.
Automaahantuoja Veho sai maanantaiaamuna kuulla, että ainoa salamaniskun jälkeen täysin viattomana käyntiin lähtenyt auto oli 13 vuotta vanha Mercedes-Benz.
Vehon tuotepäällikkö Risto Rauhala sanoo leikkisästi olevansa tilanteesta imarreltu, mutta tunnustaa, että auton merkillä tai iällä ei tässä Hartolan pamauksessa ollut osuutta asiaan.
– Se on vaan virtavuo mennyt niin, että se ei ole osunut siihen pahemmin. Kun tuollainen vallaton salama tulee ja iskee, niin vaikka laitettaisiin kaksi samanlaista autoa vierekkäin, niin ei se automaattisesti riko samoja komponentteja. Ne voimat salamassa ovat niin valtavia, ettei tuollaista pysty ehkäisemään.
Sen verran harvinaisesta tapauksesta on kyse, että Rauhala on pyytänyt analysoitavaksi vikakoodiraportin, joka ainoasta oireettomasta autosta on maanantaiaamuna autohuollossa otettu. Raportista näkyy, että jotain outoa on Mersullekin tapahtunut.
Osa autoista voidaan joutua lunastamaan
Nykyautot ovat tietokoneilla verkotettuja. Salamaniskun hetkellisen ylikorkea jännite rikkoo yhden tai useamman näistä yksiköistä. Näin kävi myös Hartolassa.
– Esimerkiksi ajonesto on toteutettu turvallisuuden vuoksi siten, että siellä on useampi tietokone, jonka pitää kyetä juttelemaan yhtäaikaisesti toistensa kanssa ennen kuin esimerkiksi polttomoottorille annetaan käynnistyslupa. Ja oire tulee näissä kaikissa autoissa esille samalla tavalla, auto ei käy eikä kuku, Vehon Risto Rauhala sanoo.
Vianselvitys ja autojen korjaus saattaa tulla todella kalliiksi. Näitä auton kriittisiä tietokoneita voi joutua vaihtamaan yhden tai useamman jo pelkästään sen vuoksi, että pääsisi edes lukemaan auton vikamuistista, mitä kaikkea autosta on rikki.
Aina ei autoa välttämättä kannata edes korjata. Vakuutusyhtiö pelaa toisinaan myös varman päälle, jos auto uhkaa poikkeuksellisen tällin jälkeen joutua korjauskierteeseen.
Hartolan tapauksessa mekaanisia komponentteja ei vaurioitunut, mutta sekin on ukonilmalla mahdollista. Joskus salama saattaa iskeä auton antenniin ja paeta jostain muualta.
– Hyvin tyypillistä on, että salama lyö vanteen kautta. Oli yksi sellainen tapaus, jossa pyörän laakeri oli kokonaisuudessaan hitsaantunut jumiin. Se salama oli kulkeutunut pyöränlaakerin läpi, Vehon tuotepäällikkö Risto Rauhala muistelee.
Jos auto on ollut kovassa ukkosessa, vie testaukseen
Suurin osa autojen korvattavista ukkosvaurioista tulee siitä, että auto ajetaan kovalla kaatosateella liian syvään lätäkköön ja moottorin kriittiset osat hörppivät vettä. Autojen varsinaiset salamavauriot ovat harvinaisia.
Umpikorinen auto muodostaa niin sanotun Faradayn-häkin matkustajien ympärille ja on siksi turvallinen paikka salamoinnin aikana.
Jos autoon iskee salama, moottori ei välttämättä sammu ja matka saattaa jatkua vaikka varoitusvaloja syttyisikin. Mutta salama saattaa iskeä myös ilman että kukaan huomaa.
Vehon Risto Rauhala neuvoo viemään auton huoltoon, jos edes epäilee salamaniskua. Testerillä on nopea lukea vikakoodit.
– Sitten olisi ainakin olemassa dokumentti lähellä sitä aikaa, kun se ilmiö on tapahtunut. On äärimmäisen vaikea osoittaa, että se on salamasta, mutta se näyttää, että tietty vika on havaittu.
Samaa huoltokäyntiä kannattaa OP:n korvauspäällikkö Sami Reinikka. Vinkki perustuu kokemukseen, että jälkeenpäin on vaikeaa osoittaa vakuutusyhtiölle ukkosta syyksi, jos auto alkaa vasta myöhemmin temppuilla.
– Yleisempi syy on tietenkin joku muu sähkölaitteiden toimimattomuus, mutta jos alueella on ollut ukonilma ja on jonkun näköinen havaintokin, että lähistölle on iskenyt salama ja sähkölaitteita on pimentynyt, silloin kannattaa sellainen toimenpide suorittaa.
Ylen Päivä kasvo -ohjelman vieraana maanantaina ollut oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen kommentoi suomalaisen hyvinvointivaltion nykytilaa ja ilmaisi huolensa hyvinvointivaltion tulevaisuutta kohtaan.
Kekkosen mukaan hyvinvointivaltion julkiset rakenteet ovat joutuneet kovenevan kritiikin kohteeksi, joka ei ole pelkästään rationaalisen keskustelun seurausta, vaan myös ideologisten ainesten värittämää.
– Kaikki julkiset palvelut on ikään kuin altistettu sille ajatukselle, että ne eivät olisi yhtä tehokkaita kuin jollakin muulla tavalla tuotetut palvelut. Näinhän joko on, tai ei ole. Mutta se pitää tutkia tapaus tapaukselta, hän sanoo.
Kekkosen teesi on, että yksityisesti tuotettu palvelu ei ole aina avain onneen, eli se järkevämpi tai kustannustehokkaampi ratkaisu julkisesti tuotettuun palveluun verrattuna, mutta yksityistämisen järkevyyttä olisi aina syytä arvioita tapauskohtaisesti.
Hänen mukaansa hyvinvointivaltion uudistamista ja yksityistämistä on tehty osittain ideologia, ei tutkimustieto edellä.
– Valtiota on supistettu varmasti osin tarkoituksenmukaisesti, mutta myös eräin toimenpitein, jotka ovat ehdottomasti kiistanalaisia taloudellisesti ja tutkimuksen näkökulmasta, Kekkonen sanoo.
Professorin mukaan hyvinvointivaltion kannalta pahin uhkakuva on se, "jos luullaan, että on yksi oikea totuus, johon pyrkimällä päästään parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta".
– Pohjoismaiseen laajaan hyvinvointivaltioon kuuluu voimakkaana se ajatus, että julkinen valta turvaa tasa-arvoiset palvelut ympäri maata ja väestön sosiaalijakaumasta huolimatta. Tämä olisi tärkeää muistaa, Kekkonen huomauttaa.
Pidetään yllä toimivat rakenteet ja muutetaan huonosti toimivia
Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkosen mukaan yhteiskuntaa olisi järkevää uudistaa niin, että pidetään yllä hyvin toimivat rakenteet, mutta kohdistetaan kritiikkiä ja muutospaineita niihin toimintoihin, jotka eivät kestä enää kriittistä tarkastelua.
Näin ei hänen mukaansa ole kuitenkaan täysin käynyt.
– Nyt tuntuu siltä, että joitakin hallitusohjelmaan kirjattuja päämääriä ajetaan väkisin, ideologiselta pohjalta, ottamatta huomioon laajempaa rationaalista keskustelua. Todellista rohkeutta ja valtioviisautta olisi osata tehdä myös käännöksiä, jos huomataan, että joku on mennyt pieleen, Kekkonen huomauttaa.
Kekkonen sanoo, että hän on itse ensimmäisenä kannattamassa erilaisia norminpurkutalkoita, mikäli niille vain on hyvät perusteet.
– Ei saisi mennä ideologiseen näkökulmaan, että norminpurku ja säännöstelyn vähentäminen on itseisarvo, ilman että kysytään sitä, miksi ja mihin arvopohjaan se perustuu, Kekkonen muotoilee.
Tämän viikon perjantai-iltana tapahtuu harvinainen täydellinen kuunpimennys. Jos sää sallii, niin pimennystä voi seurata koko maassa, kertoo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.
Kyseessä on tämän vuosisadan toiseksi pisin täydellinen kuunpimennys. Täydellisen pimennyksen vaihe alkaa kello 22.30 ja päättyy kello 00.13. Kestoa täydelliselle pimennykselle tulee siis tunti ja 43 minuuttia.
Ursan mukaan pimennyksen syvimmällä hetkellä kello 23.22 Kuu näyttää tumman punertavalta. Kuu ei katoa täysin näkyvistä, koska Maan ilmakehä taivuttaa takaansa tulevaa auringonvaloa Kuun pinnalle.
Koko pimennys kestää yli kuusi tuntia. Suomessa pimennys näkyy noin neljä ja puoli tuntia. Lapissa Utsjoen korkeudella täydellisen pimennyksen vaiheesta nähdään vain runsaat kymmenen minuuttia.
Pimennystä voi seurata paljain silmin
Maan kiertolainen Kuu heijastaa siihen osuvaa auringonvaloa. Ursa kertoo, että kuunpimennys syntyy, kun Kuu kulkee radallaan Maan varjoon ja Kuuta valaiseva Aurinko jää Maan vastakkaiselle puolelle.
Kuupimennykset tapahtuvat täysikuun aikana, mutta ei joka kerta. Kuun rata on kallellaan maapallon ratatasoon verrattuna, joten tavallisesti Kuu kulkee Maan varjon ylä- tai alapuolella.
Kuunpimennyksen katselu on täysin turvallista. Sitä voi seurata paljain silmin, kiikarilla tai kaukoputkella. Auringonpimennyksen katseleminen suojaamattomin silmin sen sijaan voi aiheuttaa silmävammoja.
Maapallolla nähdään erilaisia kuunpimennyksiä 2–4 kertaa vuosittain. Täydellisiä pimennyksiä tapahtuu harvemmin.
Seuraavan kerran Suomessa nähdään täydellinen kuunpimennys 21. tammikuuta 2019.
Kuivuus ja kuumuus vaarantaa villihevosten henkiä Yhdysvaltojen lännessä. Vapaaehtoiset ovat joutuneet miettimään äärimmäisiä toimenpiteitä suojellakseen kymmeniä tuhansia villihevosia janokuolemalta.
Arizonan ja Coloradon osavaltioissa vapaaehtoiset ovat keränneet kymmeniä tuhansia litroja vettä ja rekkakuormittain rehua alueille, joissa lähteet ovat kuivuneet ja laitumet kadonneet.
Utahin ja Nevadan osavaltioissa puolestaan osavaltioiden viranomaiset ovat lakaneet ajaa villihevosia kokoon aavikkoalueilta hätätoimenpiteenä.
– Emme ole koskaan nähneet mitään tälläistä, sanoi Salt River Wild Horse Management -ryhmän johtaja Simone Netherlands Arizonasta.
Toukokuussa kymmeniä hevosia löytyi kuolleena kuivuneen vesilähteen ääreltä Arizonan koillisosasta. Kevään käännyttyä kesäksi kuivuus on pelkästään pahentunut.
Historiallinen kuivuus
Osat Utahia, Coloradioa, Arizonaa ja New Mexicoa ovat kärsineet mitta-asteikon vakavimmasta kuivuudesta. Vaikeaa kuivuutta on ollut koko lännessä aina Kaliforniasta Missouriin. Osalla alueista kuivuustilanne on ollut kaikkien aikojen pahin sitten mittausten aloittamisen.
– Lähteet, jotka eivät koskaan ole kuivuneet, ovat nyt kuivia. sanoo Coloradosta Cindy Wright, yksi Wild Horse Warriors -järjestön perustajista.
Alueella on yhä noin 67 000 villihevosta. Yksi osa ongelmaa on se, että hevosia on itse asiassa liikaa alueella.
Presidentti Donald Trump on ehdottanut villihevosten tappolupia, mutta järjestöt haluaisivat mieluummin käyttää syntyvyyden ehkäisymenetelmiä hevoslaumoissa.
Kuivat olot ovat lisäksi aiheuttaneet metsä- ja maastopaloja monin paikoin. Palot ovat tuhonneet satoja rakennuksia eri puolilla länttä. Yksi suurimmista paloista raivoaa Kaliforniassa lähellä Yosemiten kansallispuistoa.
Asukkaita varoitetaan helteestä
Samaan aikaan myös alueen ihmisasukkaat kärsivät helteestä. Samoille seuduille annettiin maanantaina hellevaroitus. Esimerkiksi eteläisessä Arizonassa odotetaan lähipäiviksi 44–48 asteen lämpötiloja.
Ennusteiden mukaan tämä viikko voi tuoda mukanaan vuoden kuumimmat lämpötilat.
Hellevaroitus annettiin myös Kalifornian kaakkoisosiin, erityisesti aavikkokaupunkeihin kuten Palm Springsiin, sekä pohjoisemmaksi Nevadan alueelle, muun muassa Las Vegasiin, ja myös osaan Utahin osavaltiota.
Kuumimpia säitä odotetaan Phoenixin kaupunkiin Arizonassa. Asukkaita varoitettiin pysymään sisätiloissa ja välttämään nestehukkaa. Viranomaisten tweetin mukaan "ei voi korostaa tarpeeksi sitä, että alkuviikosta tulee vaarallisen kuuma".
Hei Uutisvahdin käyttäjä! Näet animoidut kuvat, kun avaat jutun selaimeen oikean alakulman valikosta.
Rivit pomppivat silmissä. Lukeminen on hidasta.
Kun olet päässyt lauseen loppuun, on sen alku jo livennyt mielestä. Vieraat kielet tuntuvat mahdottomilta. Vaikka olet matematiikassa haka, mokaat kokeen, koska kaikki aika kuluu tehtävänantojen lukemiseen.
Muun muassa näin lukivaikeudet vaikeuttavat ihmisten arkea. Tutkijat arvioivat, että oppimisvaikeuksia on noin 5–10 prosentilla suomalaisista. Tarkkaa lukua ei ole, koska raja lukihäiriön ja heikon lukutaidon välillä on häilyvä.
Osaatko kuvitella, millaista lukeminen on lukivaikeuksien kanssa?
Näiden simulaatioiden avulla voit saada pienen tuntuman siihen, miten arki lukihäiriön kanssa sujuisi. Simulaatiot on kehitetty oppimishäiriöiden asiantuntijoiden avulla, ja ne edustavat yleisiä oppimisvaikeuksien ilmenemismuotoja.
Ne eivät kuitenkaan päde kaikkiin lukihäiriöisiin, sillä lukivaikeuksien kirjo on suuri. Jollekulle se tarkoittaa oikeinkirjoituksen pulmia, toiselle taas ääneen lukeminen on haastavaa.
Kokeile, selviätkö simulaatioista tuskastumatta.
Eetu Pietarinen / Yle
Saitko äskeisestä selvää?
Lukivaikeus voi tehdä lukemisesta sekavaa ja hidasta. Tyypillisesti kaksoiskonsonanttien ja -vokaalien hahmottaminen on hankalaa. Lukijasta voi tuntua, että rivit pomppivat. Riimit ja sanaväännökset voivat tuntua käsittämättömiltä.
Seuraava haaste liittyy työmuistiin. Lue rauhassa alla oleva lause, ja lausu se sen jälkeen ääneen.
Eetu Pietarinen / Yle
Onnistuiko pinnistelemättä?
Rajallinen työmuisti on yksi lukivaikeuteen liittyvä haaste. Se tarkoittaa sitä, että kun keskittyminen kohdistuu yksittäisiin kirjaimiin ja tavuihin, saattaa lauseen lopussa jo unohtua, mitä alussa luki. Niinpä luetun ymmärtäminen vaikeutuu. Henkilö, jolla on lukivaikeus, joutuu usein palaamaan tekstissä taaksepäin.
Kolmas haaste vaatii mielikuvitusta.
Alla näkyvät kuvat ovat järjettömiä, mutta kuvitellaan, että ne ovat tuttuja esineitä. Yritä sanoa mahdollisimman nopeasti, mitä näet kuvassa.
Eetu Pietarinen / Yle
Jouduitko hakemaan sopivaa sanaa?
Se on tuttu tunne ihmiselle, jolla on lukivaikeus. Lukivaikeuteen voi liittyä nimeämisen vaikeus, joka näkyy erityisesti ääneen luettaessa. Vaikka ihminen lukee sujuvasti, voi nähdyn sanan hakeminen muistista ja nimeäminen ääneen tuottaa hankaluuksia.
Ei mitään tekemistä älyn kanssa
Harva enää kuvittelee, että oppimisen vaikeuksilla olisi jotain tekemistä älykkyyden kanssa. Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtorin Kenneth Eklundin mukaan ennen oli kuitenkin toisin, ja yleinen harhaluulo oli, että lukihäiriöinen on jollain tavalla tyhmä.
– Se ei selvästikään pidä paikkaansa. Tiedetään, että lukivaikeuteen liittyy normaali älykkyys. Kyse on erityisestä, spesifistä ongelmasta, joka ei liity älykkyyteen, painottaa Eklund.
Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia sekä hankaluuksia matematiikan taidoissa. Lukivaikeus on oppimisvaikeuksista yleisin ja se näyttäytyy eri ihmisillä eri tavoin (Erilaisten oppijoiden liitto).
Lukivaikeuksien syntysyyt tunnetaan yhä huonosti. Se tiedetään, että kyse on kokonaisuudesta, johon vaikuttavat geneettinen perimä, kognitiiviset taidot ja kasvuympäristö.
– Taustalla tiedetään olevan useita tekijöitä, jotka liittyvät äänteiden kuulemiseen, kirjainta vastaavien äänteiden oppimiseen sekä äänteiden ja sanojen muistista hakemiseen, sanoo Eklund.
Tutkija Kenneth Eklundin mukaan tutkijat tuntevat toistakymmentä geeniä, jotka on liitetty lukivaikeuksiin.Niko Tuikka / Yle
Lukivaikeus on usein voimakkaasti perinnöllinen. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston seurantatutkimuksessa huomattiin, että jos suvussa on lukivaikeutta, on lapsella noin nelinkertainen riski saada vastaavia ongelmia muuhun väestöön verrattuna.
– Tällä hetkellä tunnetaan jo toistakymmentä geeniä, jotka on liitetty lukivaikeuteen. Sitä ei tiedetä, miten nämä geenit tarkalleen toimivat ja millä tavalla ne aktivoituvat lukivaikeuksina, Eklund toteaa.
Lukivaikeudet voivat johtua myös siitä, että kielelliset edustukset aivoissa ovat epätarkkoja. Esimerkiksi sanat "tuuli" ja "tulli" saattavat kuulostaa samalta. Epätarkkuus vaikuttaa lukemiseen ja etenkin luetun ymmärtämiseen.
Joskus tuntuu, että ihanko oikeasti, eikö teillä ole muuta tekemistä? Heli Turja
Oppimisvaikeus on sitkeä elämänkumppani, joka hankaloittaa monia asioita. Jyväskylässä toimivan oppimisvaikeuksien tutkimusyksikkö Niilo Mäki -instituutin ja Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan oppimisvaikeuksilla on selvä yhteys psyykkiseen hyvinvointiin ja menestykseen opinnoissa ja työelämässä.
Tutkimuksessa havaittiin, että lapsilla, joilla todettiin oppimisvaikeuksia, oli aikuisena enemmän psyykkisiä ongelmia ja hankaluuksia opinnoissa ja työelämässä kuin väestöstä poimitulla verrokkiryhmässä. Oppimisvaikeusryhmän ihmiset myös sairastivat enemmän.
Yliopistonlehtori Tuija Aron mukaan tulokset osoittavat, että lapset ja nuoret tarvitsevat henkistä tukea ja ohjausta opinnoissa ja ammatinvalinnassa.
"Mikään ei ärsytä niin paljoa kuin kirjoitusvirheet"
"Opettele kirjoittamaan ja tule sitten vasta pätemään. Argumentoinnilta häviää uskottavuus, kun sen tekee alkeellisten kirjoitusvirheiden kera."
"On oman äidinkielensä kunnioittamista kirjoittaa oikein. On häpeä, ettei edes aikuiset ihmiset osaa kirjoittaa enää."
"Korjasin tekstisi, koska et näköjään osaa kirjoittaa. Itse sisällössä ei ole järjenhiventäkään."
"Mikään ei ärsytä niin paljoa kuin kirjoitusvirheet."
"Opettele kirjoittamaan. Avioliittolaki on yhdyssana."
Jos oppimishäiriö tekee lukemisesta piinaavaa, voi sitä olla myös kirjoittaminen. Yllä olevat kommentit ovat aitoja poimintoja Facebook-keskusteluista. Näppäin-, pilkku- tai yhdyssanavirheen tekijä saa helposti kuraa niskaansa, ja varsinainen keskustelunaihe jää pilkallisen sanailun jalkoihin.
Kirjoitusvirheiden bongaaminen on joillekin jopa niin suurta hupia, että asian ympärille on muodostunut kokonaisia ryhmiä.
Toukokuussa ivan kohteeksi joutui kansanedustaja ja bisnesmies Harry Harkimo, joka kommentoi Twitterissä sote-asioita – kirjoitusvirheiden kera.
Seuraavassa twiitissään Harkimo kertoi rehellisesti lukivaikeudestaan. Se aiheutti raivoisan keskustelun, jossa poliitikkoa puolustettiin ja kirjoitusvirheiden merkitys kyseenalaistettiin voimakkaasti.
Kaikilla some-keskustelijoilla ei tietenkään ole lukihäiriötä, vaan osa kirjoittaa väärin huolimattomuuttaan tai laiskuuttaan. Ani harvoin toisilleen tuntemattoman keskustelijat kuitenkaan tietävät, millainen ihminen lyöntivirheiden takana on.
Ilmiön on huomannut myös Erilaisten oppijoiden liiton projektipäällikkö Heli Turja, jolla on itselläänkin lukihäiriö. Turja muistuttaa, että "luki-ihmiset" kyllä tietävät, että virheitä sattuu – siitä ei tarvitse muistuttaa.
– Joskus tuntuu, että ihanko oikeasti, eikö teillä ole muuta tekemistä? Ymmärrän, että tarkkoja ihmisiä ärsyttää, mutta kohtuus kaikessa. Niin kauan kuin viesti on ymmärrettävä, kaikki on hyvin.
Myös toimittajana työskennellyt Turja otti nuorempana kirjoitusvirheet raskaasti. Vaikka tekstiä oikoluettiin kuinka paljon, kirjoitusvirheiltä ei voinut aina välttyä.
– Ärsytti, jos joku jäi kikkailemaan muotoon ja lillukan varsiin, vaikka viesti olisi tärkeä, Turja harmittelee.
Kekseliäitä apukeinoja
Lukivaikeuksia ei voi parantaa, ja tutkijoiden yritykset löytää tehokkaita keinoja lukemisen sujuvoittamiseksi ovat olleet toistaiseksi laimeita. Kenneth Eklundin mukaan lukemisen sujuvuutta on pyritty parantamaan erilaisilla kokeiluilla.
Niissä lukeminen on nopeutunut tiettyjen tavujen kohdalla, mutta tökännyt taas vieraamman tavun kohdalla.
– Se ei ole helppo asia puuttua, sanoo Eklund.
Tutkija pitää tärkeimpänä lukivaikeuksien apukeinona sitä, että kiinnostus lukemiseen pysyisi yllä ja hidaskin lukija tarttuisi säännöllisesti kirjaan tai lehteen. Sillä voi edesauttaa lukutaidon kehittymistä ja sitä kautta lieventää lukivaikeuksia. Jos lukeminen tuntuu tukalalta, voi motivaatio olla kuitenkin alhaalla.
– Siksi on pyritty tukemaan lasten minäkäsitystä lukemisen suhteen. Siellä on havaittu pieniä hyötyjä.
Toivoisin, että meillä kaikilla olisi vapaus ilmaista itseään. Ei suotta tartuta pilkkuvirheisiin. Hanna Pöyliö
Jotta lukivaikeuksien kanssa elävät eivät jäisi altavastaajiksi opinnoissa ja työelämässä, on heidän keksittävä apukeinoja. Näin teki muun muassa iiläinen abiturientti, joka loi itselleen oman opiskelutekniikan.
Se kannatti, sillä Iida-Maria Huhta menestyi ylioppilaskirjoituksissa hienosti – lukivaikeudesta huolimatta.
Neuvoja ja apuvälineitä on tarjolla paljon. Esimerkiksi Erilaisten oppijoiden liitto on koonnut Apuvälinekeskus-sivuilleen muun muassa keskittymistä, lukemista ja kirjoittamista helpottavia apukeinoja. Moni hyödyntää esimerkiksi tietokoneen saneluohjelmia, automaattista oikolukua ja rivikalvoja.
Tärkeää olisi, että lukivaikeuksien kanssa elävä ihminen ei joutuisi pelkäämään asian vaikutusta arkielämään. Moni pärjää lukihäiriön kanssa hyvin, kunhan varaa hieman lisäaikaa lukemiseen ja kirjoittamiseen.
Jyväskylän Niilo Mäki -instituutin tutkija Hanna Pöyliö toivoisi, että sosiaalisessa mediassa keskustelijat olisivat armollisempia toisilleen.
– Toivoisin, että meillä kaikilla olisi vapaus ilmaista itseään. Ei suotta tartuta pilkkuvirheisiin, Pöyliö sanoo.
Kun uusikaarlepyyläinen Maria Frände palasi tiistaina töistä kotiin, hän löysi Sputnik-kissansa loukkaantuneena pihalta.
– Sputnik makasi maassa liikkumattomana ja verisenä. Ajattelin ensin, että se oli jäänyt auton alle, sillä asumme aika lähellä tietä, Frände kertoo.
Kissa vietiin tutkittavaksi päivystävälle eläinlääkärille. Tämä totesi, että Sputnik ei ollut jäänyt auton alle. Kissalla oli viiltohaavoja muistuttavia haavoja kolmessa jalassa ja vaikutti siltä, kuin joku olisi viiltänyt sitä partakoneen terillä, Frände kertoo.
– Tajusimme melko nopeasti, että ainoa mahdollisuus [haavojen syntymiseen] oli, että Sputnik oli jäänyt robottiruohonleikkurin alle, Frände sanoo.
– Oli lämmin ilta ja oletamme kissan loikoilleen nurmikolla. Ehkä se oli nukkunut eikä kuullut ruohonleikkurin tulemista. Sehän on melko äänetön. Luultavasti Sputnik on havainnut koneen vasta, kun sen jalka on jäänyt koneen alle.
Yllättävää, että onnettomuus pääsi tapahtumaan
Sputnik selvisi onnettomuudesta hengissä. Sen yksi jalka kuitenkin vahingoittui melko pahasti ja siihen ommeltiin seitsemän tikkiä.
– Onni, etteivät valtimot tai lihakset vahingoittuneet. Parantumisen arvioidaan olevan melko nopeaa, Maria Frände sanoo.
Robottiruohonleikkuri on ollut perheessä vasta muutaman viikon. Frände kertoo olevansa yllättynyt siitä, että onnettomuus pääsi tapahtumaan.
– Olemme huomanneet, että kissat pysyttelevät etäällä robottiruohonleikkurista. Emme arvanneet, että näin voisi edes tapahtua.
– Valmistajalla on myös melko selkeät turvallisuusohjeet ja niissä luvataan, että lapset ja eläimet eivät ole vaarassa. Jos kone sattuisi törmäämään johonkin, se vaihtaa suuntaa ja jos kansi aukeaa, sen pitäisi pysähtyä.
Maria Frände kertoo testanneensa onnettomuuden jälkeen robottiruohonleikkuria laittamalla kepin sen eteen. Leikkuri ei pysähtynyt ennen kuin terä oli jo tarttunut kiinni keppiin.
Yle kertoi huhtikuussa saksalaistestistä, jonka mukaan osa robottiruohonleikkureista ei tunnistanut leikkiviä lapsia. Testin mukaan maassa makaava lapsi on robottileikkurille vaikea havaittava. Yksikään testatuista laitteista ei pysähtynyt testissä käytettyyn keinokäteen, vaan leikkurin terä kulki sormien yli.
Maria Fränden Sputnik-kissa paranee haavoista, jotka se sai jäätyään todennäköisesti robottiruohonleikkurin alle.Markus Bergfors/Yle
Eläinlääkärille ensimmäinen kerta
Eläinlääkäri Satu Rajala WasaVetistä kertoo, että usein ei tiedetä, mitä on tapahtunut, kun loukkaantuneita kissoja tuodaan hoitoon.
– Kissoilla voi olla haavoja jaloissa tai päässä, ne ovat saaneet iskun jostain tai pahimmillaan esimerkiksi jalka voi olla murtunut. Mutta useimmiten emme tiedä, mitä on tapahtunut, Rajala sanoo.
Rajala ei ole 20-vuotisen uransa aikana aiemmin törmännyt tapaukseen, jossa robottiruohonleikkurin epäillään aiheuttaneen vammat.
Myöskään eläinlääkäri Maria Losvik Losvikin eläinklinikalta ei tiedä vastaavasta. Hänen mukaansa siilit ovat tyypillisemmin vaarassa, sillä ne eivät juokse karkuun vaaraa, vaan käpertyvät kerälle suojellakseen itseään ja voivat sitten jäädä robottiruohonleikkurin alle.
Tarkkana käytettäessä
Satu Rajala suosittelee, että lemmikit opetettaisiin pelkäämään robottiruohonleikkureita. Näin vältyttäisiin ehkä onnettomuuksilta.
– Kissalle täytyy näyttää, että robotin luo meneminen on kiellettyä. Samalla tavalla kuin autojen luo, Rajala sanoo.
Maria Losvik lisää, että robottiruohonleikkureita on hyvä pitää silmällä ja pitää kissat ja koirat sisällä silloin, kun ne ovat käynnissä.
Jos haluaa suojella onnettomuuksilta siilejä, ei robottiruohonleikkuria kannata käyttää niiden ollessa aktiivisia eli yöllä tai hämärän ja sarastuksen aikaan.
Sputnikin onnettomuuden jälkeen Fränden perheessä ei käytetty robottiruohonleikkuria hetkeen.
– Ensimmäiset päivät onnettomuuden jälkeen olimme vihaisia robotille ja se sai vain seistä hiljaa paikallaan. Nyt olemme taas alkaneet käyttää sitä, mutta vahdimme jatkossa sitä tarkemmin emmekä pidä sitä käynnissä silloin, kun kolme kissaamme ovat ulkona, Maria Frände sanoo.
