Toukokuisen tiistain illansuu muodostui varsin erikoiseksi Mira-Maria Mäkisen elämässä. Hän oli uimassa ystävineen Alavuden Harrin rannassa, kun noin 50-vuotias mies vajosi äkkisyvällä rannalla pinnan alle, eikä enää palannutkaan takaisin pintaan.
– Menin hetkeksi shokeeraavaan tilaan, mutta kaveri sanoi, että mene jo auttamaan, muistelee Mira-Maria tapahtumia, jotka johtivat urotyöhön.
Mira-Maria Mäkinen lähti sukeltamaan miehen perään. Hän kertoo, että sukelluksia kertyi ainakin 15 kappaletta. Ystävät neuvoivat koko ajan, mistä ilmakuplia nousee, jotta Mira-Maria osasi sukeltaa oikeaan kohtaan etsimään miestä.
– Oli sellainen ajatus, etten ainakaan luovuta. Näin lopulta miehen selän ja kävin vielä ottamassa happea pinnasta. Luulin ottaneeni miestä ranteesta kiinni, mutta otinkin jalasta kiinni, Mira-Maria jatkaa.
Mira-Maria Mäkinen veti miehen laiturin viereen ja lapset nostivat hänet yhdessä ylös laiturille. Tämän jälkeen kaksi naista elvytti häntä vuorotellen.
Äiti kuuli hälytysajoneuvot ja pelästyi
Mira-Marian vanhemmat ja veli olivat tapahtuman aikana käymässä paikallisella kirpputorilla. Äiti Merja Lauttamus-Mäkinen kuuli kylälle hälytysajoneuvojen äänen ja tarkasti välittömästi web-sivustolta, mikä hälytystehtävä on meneillään.
Huoli oli kova, sillä sivuston mukaan kyseessä oli ihmisen pelastaminen vedestä. He suuntasivat välittömästi rannalle ja saapuivat paikalle samanaikaisesti palokunnan kanssa.
Äiti sai kuitenkin huokaista helpotuksesta, sillä Mira-Marian ystävät rannalla kertoivat, ettei Mira-Marialla ole hätää, vaan hän pelasti miehen hengen.
– Äitis juoksi hurjan kovaa rinteen alas, Mira-Marian kaverit ovat jälkikäteen kertoneet nauraen.
Kun Mira-Maria jotain päättää, hän myös toteuttaa sen
Merja Lauttamus-Mäkinen kuvaa päättäväisen toiminnan olevan tyypillistä tyttärelleen.
– Kun Mira-Maria päättää jotain, hän myös toteuttaa sen, Lauttamus-Mäkinen kertoo.
Tytär virnistää, että hieman ylihuolehtivainen äiti ei varmasti olisi päästänyt häntä sukeltamaan, jos olisi ollut paikalla.
He muistuttavat myös muiden pelastukseen osallistuneiden merkityksestä tapahtumassa. Mira-Maria kertoo olevansa ylpeä ystävistään, jotka auttoivat häntä koko ajan pelastustehtävässä ja pitivät hänestä huolta sen jälkeen, kunnes oma perhe saapui paikalle.
Päättäväinen toiminta on tyypillistä Mira-Marialle, kertoo Merja-äiti.Kati Ala-Renko / Yle
Hengenpelastustaitoja voi opettaa jo lapsille
– Hatunnoston arvoinen suoritus, harvoin saa lukea että 13-vuotias pelastaa hukkumiselta, toteaa koulutussuunnittelija Anne Hiltunen Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta.
Pelastuneiden määrästä ei ole olemassa tilastoja, mutta Hiltunen kertoo, että lapsen motoriset taidot uimaanoppimisen kannalta ovat parhaimmillaan 5–6 -vuotiaana. Kun lapsi on oppinut uimaan, voidaan ruveta opettamaan myös hengenpelastustaitoja. Opetus aloitetaan renkaan käytöstä ja muista apuvälineistä.
Anne Hiltunen muistuttaa, että hukkuvalla on kovat voimat ja tarve päästä ylöspäin, jolloin hän painaa helposti myös pelastajan pinnan alle.
– Ensimmäinen henkeä pelastava asia on kuitenkin uimataito, se on ikään kuin kansalaistaito. Kun osaat uida, osaat myös pelastaa, Anne Hiltunen jatkaa.
Uidessa hukkuneissa jyrkkä lisäys viime vuoteen
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton tilastosta selviää, että heinäkuun loppuun mennessä tänä vuonna uidessa hukkuneita on 18 enemmän kuin viime vuonna. Tänä vuonna uidessa hukkuneita on ollut 22, kun viime vuoden luku oli 4 henkilöä.
Anne Hiltusen mukaan helteet ovat omalta osaltaan vaikuttaneet asiaan. Lämmin vesi houkuttelee uimaan ja uidaan myös pidempiä matkoja.
– Etelä-Suomen sinilevätilanne on toisaalta hillinnyt uintia etelässä, toteaa Hiltunen. Hukkumismäärien lisäykset näkyvätkin tilastoissa muilla alueilla.
Huolestunut Merja Lauttamus-Mäkinen sai huokaista helpotuksesta tällä rannalla kuullessaan tyttärensä olevan pelastaja ja kaiken olevan kunnossa.Kati Ala-Renko / Yle
Pelastettu tarjosi kiitoskahvit
Lapset ovat jatkaneet uimassa käyntiä toukokuisen urotyön jälkeen. Joskus uidessa Mira-Maria Mäkiselle on tullut tunne siitä, kuin joku vetäisi nilkasta. Välillä tulee myös pelkoja ja täytyy nousta vedestä laiturille.
Jonkin aikaa tapahtuman jälkeen Mira-Maria näki painajaisia, mutta ne helpottivat äidin huomassa rauhoittuen. Kaikesta on keskusteltu.
Tapahtuneesta on uutisoitu laajasti ja palaute Mira-Marialle ja koko perheelle on ollut todella positiivista. Kaverien tuki on myös kantanut ja ylpeys tytöstä on Alavudella käsinkosketeltavaa.
Pelastettu mies on kunnossa. Hän vei myöhemmin Mira-Marian kahville paikalliseen kahvilaan, halasi, kiitteli ja toi kukkia. Mira-Marialle on haettu tapahtuneesta hengenpelastusmitalia. Sen myöntää tasavallan presidentti, ja asia ratkeaa loppuvuoden aikana.
Pian alkaa kuitenkin koulu, ja Mira-Maria Mäkinen siirtyy 7. luokalle. Hieman jännittää, mutta opettaja on onneksi entuudestaan tuttu ja hyväksi havaittu.
Alkava viikko käynnistyy viileässä ja sateisessa säässä. Sade- ja ukkosrintama saapuu yön aikana lännestä Perämereltä Suomen ylle. Aamu aukeaa maanantaina sateisena ja tuulisena maan etelä- ja keskiosissa.
Sateita saadaan monin paikoin Suomen eteläpuoliskolla, mutta etelärannikko sekä maan pohjoisosat säästyvät sateilta.
Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo, että runsaimmat sateet tulevat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Erityisesti idässä voi sateiden seassa myös ukkostaa.
– Maa-alueilla puuskittainen tuuli voi yltyä jopa 15 metriin sekunnissa. Merellä tuuli on kovaa, jopa 17 metriä sekunnissa, Kotakorpi kertoo.
Maanantai on viilein päivä kuukauteen
Sateet ja tuulet viilentävät ilmaa ja repivät lämpötiloja alas. Maanantai on viilein päivä Suomessa pitkään aikaan, noin kuukauteen. Heinäkuussa Suomessa mitattiin kaiken kaikkiaan 27 hellepäivää.
Kotakorven mukaan lämpötilat keikkuvat maan etelä- ja keskiosissa 15 ja 20 asteen välillä. Pohjoisessa lämpötila laskee kymmenen asteen tuntumaan ja sää on erityisen kolea.
– Pohjoisessa jopa hallayöt ovat mahdollisia, Kotakorpi kertoo.
Tiistaina sateet väistyvät ja sää poutaantuu. Lämpötila nousee hieman, tavallisiin kesän lukemiin.
Keskiviikkona helteet tekevät paluun Suomeen etelästä virtaavan lämpimän ilman myötä. Sää on aurinkoista. Maan etelä- ja keskiosassa lämpötila nousee hellelukemiin ja torstaina voi olla vieläkin lämpimämpää, jopa 30 astetta.
Itä-Sveitsissä on sattunut matkustajakoneen onnettomuus. Kone syöksyi Piz Segnasin vuoren länsirinteelle lähellä kuuluisaa Flimsin laskettelualuetta.
Onnettomuus tapahtui lauantaina iltapäivällä. Koneen kaikki 20 matkustajaa saivat surmansa lento-onnettomuudessa. Graubündenin kantonin poliisi on vahvistanut asian.
Junkers Ju-52-kone on rakennettu vuonna 1939 ja se kuuluu Ju Airille. Ju Air on Sveitsin ilmavoimien harrastusjärjestö, johon kuuluu 4 000 henkilöä ja joka järjestää näytös- ja huvilentoja.
Sveitsissä pudonnut kone oli samaa tyyppiä kuin kuvassa.AOP
Ju Airin lentäjät ovat koulutettuja matkustajakone- ja ilmavoimien lentäjiä.
Kyseistä "täti Juksi" ristittyä konetta käytettiin ennen kaikkea turistien maisemalentoja varten.
Nimettömänä pysytellyt silminnäkijä kertoi sveitsiläiselle 20 minuuttia -uutissivustolle, että lentokone teki ilmassa 180 asteen käännöksen kohti etelää.
– Sitten se putosi kuin kivi. Se lensi tikkusuoraan kohti maata, silminnäkijä kuvailee.
Kone syöksyi maahan 2 540 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella.
Ju Air on perunut toistaiseksi kaikki muut lähipäiville suunnitellut lennot.
Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo vannoo Yhdysvaltojen panevan täytäntöön pakotteet Irania vastaan.
Yhdysvallat on määräämässä pakotteita uudestaan presidentti Donald Trumpin vetäydyttyä ydinsopimuksesta, joka solmittiin vuonna 2015.
Tiistaista lähtien Iran ei voi enää ostaa yhdysvaltalaisia seteleitä. Pakotteet koskevat myös laajalti iranilaisia teollisuustuotteita, vientiin tarkoitetut matot mukaan lukien.
Pompeon mukaan Iranin painostamisen tarkoituksena on "vastustaa Iranin pahantahtoista toimintaa".
Pompeon sanoin iranilaiset ovat onnettomia, koska heidän johtajansa eivät ole onnistuneet lunastamaan taloudellisia lupauksiaan.
Ojitetuilla soilla piilee voimakasta kasvihuonekaasua typpioksiduulia. Typpioksiduulia eli tuttavallisemmin ilokaasua vapautuu erityisesti viljelyyn ojitetuista, runsasravinteisista turvemaista. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin mukaan ilokaasun osuus Suomen maatalouden päästöistä on jopa yli viisikymmentä prosenttia.
Tommi Parkkinen / Yle
Yli 80 ihmistä kuollut Indonesian maanjäristyksessä
Indonesiassa turistienkin suosimaa Lombokin saarta ravisteli sunnuntai-iltana maanjäristys toista kertaa reilun viikon aikana. Järistyksessä on kuollut yli 80 ihmistä ja loukkaantunut satoja. Voimakas järistys herätti paniikkia asukkaiden ja turistien keskuudessa. Se tuntui myös Balin saarella.
Made Nagi / EPA
Melanooma sai Euroviisuista tutun Johanna Hytin vihaamaan aurinkoa – nyt hän osaa jo ottaa hellekesän rennosti
Laulaja Johanna Hytti poltti itsensä auringossa useasti lapsena. Ihomelanooma on Suomen nopeimmin yleistyvä syöpä. Ihotautilääkäri Kari Saarinen kertoo suomalaisista, jotka viettävät talvet kaukomailla ja tulevat kesällä hoidattamaan ihosyöpänsä Suomeen.
Mari Waegelein
Nöyryyttäviä videoita, nimittelyä WhatsAppissa – Opettaja keksi 4 tehokasta vinkkiä kiusaamisen estämiseksi
Opettajalla ei ole valtuuksia puuttua oppilaiden somekäyttäytymiseen, mutta somekiusaamista voi ehkäistä. Luokanopettaja Taru Ikäheimonen kertoo, kuinka.
Pekka Tynell / Yle
Viikko alkaa tuulisena
Sää on maanantaina hyvin sateinen ja tuulinen maan etelä- ja keskiosassa, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi. Runsaimmat, usean kymmenen millimetrin, sadekertymät tulevan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Idässä voi sateiden seassa myös ukkostaa. Etelärannikolla voi auringossa olla kesäisen lämmin, mutta muuten sää saattaa tuntua jopa kolealta.
Saksan peliteollisuus on maailman suurimpia. Kölnin Gamescom on koko alan tärkein vuosittainen tapahtuma. Ruotsalainen elektroninen musiikki taas tunnetaan maapallon joka kolkassa, minkä lisäksi musiikin suoratoistopalvelu Spotify on ruotsalainen keksintö.
Meillä Suomessa on niin totuttu ruotsalaisten ylivaltaan, että euroviisusävellykset tilataan enempiä kyselemättä länsinaapurista. Niin tuntuu puolet Euroopasta muutenkin tekevän.
Sekä Saksassa että Ruotsissa kulttuuri nähdään kuitenkin bisnestä suurempana kokonaisuutena. Rahoituksen kasvulla pyritään ennen kaikkea huomioimaan vähemmistöjä ja lisäämään yhdenvertaisuutta. Molempia maita on helppo ihailla: ne satsaavat tuntuvasti alalle, joka paitsi maksanee itsensä takaisin, myös vähentää eriarvoistumista. Aivan kuin lääke länsimaiden alhoon olisi viimein löytynyt.
Krooniseksi muuttunut talouskriisi on käytännössä tyrehdyttänyt Etelä-Euroopassa kulttuurin valtiontuet. Esimerkiksi Kreikassa ja Montenegrossa arkeologisia kohteita on jouduttu hylkäämään vapaasti rosvottaviksi. Portugalissa koko kulttuuriministeriö sammui muutamaksi vuodeksi. Italia on pelastanut kulttuuriperintöään yksityisillä lahjoituksilla.
Sivistys ja kulttuuri ovat käytännössä vuosikymmenen ajan eläneet veitsi kurkulla, eikä turvassa ole olleet edes vakaimmat ja suurimmat toteemit, kuten kansallisarkistot Italiassa ja Bosniassa.
Kun taidealan ihmisten kanssa keskustelee heidän kotimaidensa tilanteesta, tarinat ovat toisinaan jopa uskomattoman kuuloisia. Näin siis kaikkialla muualla paitsi saksalais-ruotsalaisessa keisarikunnassa. Sikäläisillä taiteilijoilla ei ole erityisempiä syitä synkistelyyn.
Kun koko EU:n julkistalous on murroksessa, maiden väliset erot korostuvat. Saksan ja Ruotsin kansainvälinen painoarvo on kasvanut. Elävä ja vetovoimainen kulttuuri voidaan ajatella sijoituksena, mutta paljon perustavammassa mielessä se on ankkuripaikka koko valtiolle ja sen elämäntavalle.
Maabrändien luomisessa kulttuuri on aina ollut tärkeimpiä työkaluja.
Yhdysvallat voitti kylmän sodan Hollywood-elokuvien vetoavulla. Yhä vieläkin televisiomme on turusen pyssyä myöten täynnä amerikkalaisia sankarisotilaita, jotka ratkovat Irakin ja muun maailman vääryyksiä luodeillaan. Amerikkalaista sotaviihdettä tuetaan usein armeijan rahoilla, ja sen lopputulokset myydään meille suomalaisille sohvaviihteeksi puettuna aivopesuna.
Maabrändien luomisessa kulttuuri onkin aina ollut tärkeimpiä työkaluja. Hyvänä esimerkkinä tästä on myös Saksa, joka on nykyään maailman suosituimpiin kuuluva valtio.
Suomi on tässä kehityksessä tasapaksu puurtaja. Kulttuuriala saa meillä julkista tukea kokonaisuudessaan noin miljardi euroa, mikä on muihin maihin verrattuna kohtuullisesti. Kun tapaa ulkomaisia taiteilijoita, huomaa että myös Suomen merkitys on Euroopan taiteessa korostunut kriisimaiden kustannuksella. Tämä on tapahtunut siitä huolimatta, että kulttuurin osuus on valtion kassassa todellisuudessa kutistunut alan kasvettua harppauksittain isommaksi.
Olemme siis parantaneet asemiamme suhteessa muihin Euroopan valtioihin, tekemättä oikeastaan mitään. Ruotsin ja Saksan tilanteesta ei kannata edes puhua samalla henkäyksellä. Ne ovat karkaamassa meiltä horisontin taakse.
Pitkän aikavälin kehitys näyttää länsimaissa yhtä kaikki kulkevan kohti keskitettyä kulttuuria. Käytännössä se näkyy yksityisen pääoman esiinmarssina. Kun valtioiden visiot kulttuuripolitiikasta puuttuvat, koko ala pikkuhiljaa näivettyy, vaikka kyseessä olisi Kreikan kaltainen sivistyksen kehto.
Britannian ja Ranskan kaltaisissa suurvalloissa pohdintaankin samoja kysymyksiä kuin meillä Suomessa siltä osin, että kulttuuria on vaikea säilyttää pienissä kaupungeissa elinvoimaisena. Ja erityisen helppoa juuri näistä paikoista on leikata.
Näyttääkin, että kulttuurin massiivinen perintö on siirtymässä pala kerrallaan yksityisomistukseen, eli sellaisille tahoille, joilla on resursseja ja kiinnostusta vaalia sitä. Lopulta Disneyn ja Googlen kaltaiset jättiläiset pitävät yllä oligopolia, josta ne lypsävät mehut irti.
Tällä kehityksellä on myös puolustajansa. Esimerkiksi Heikki Pursiainen on kyseenalaistanut kulttuurin kotimaisen tuotannon tarpeellisuuden. Itse liputan vakaasti naapurikansojemme mallia. Matkitaan Ruotsia ja perustetaan samalla kulttuurin Hansaliitto.
Aleksis Salusjärvi
Kirjoittaja on helsinkiläinen päätoimittaja, kulttuuritoimittaja ja kriitikko, joka on aktiivisesti seurannut Suomen kulttuuripolitiikkaa vuodesta 2008.
Hamza bin Laden, al-Qaida-terroristijärjestön entisen johtajan Osama bin Ladenin poika, on mennyt naimisiin syyskuun 11. päivän terroristiryhmän johtajan Mohammed Attan tyttären kanssa.
Asiasta kertoo brittiläinen sanomalehti The Guardian, joka perustaa tietonsa Osama bin Ladenin kahden velipuolen haastatteluihin.
Osaman velipuolet Ahmad ja Hassan al-Attas kertovat Guardianille, että Hamza bin Laden asuu todennäköisesti Afganistanissa. Miehet eivät ole yhteydessä toisiinsa.
Hamza bin Ladenin häitä vietettiin todennäköisesti Iranissa, kertoo saksalainen Der Spiegel -lehti CIA:n tietoihin viitaten.
Hamza bin Ladenin äiti on Khairiah Sabar, yksi Osama bin Ladenin kolmesta vaimosta, jotka olivat elossa, kun yhdysvaltalaiset erikoisjoukot hyökkäsivät toukokuussa 2011 Pakistanin Abbottabadissa sijainneeseen taloon, jossa perhe piilotteli.
Monet perheenjäsenet ovat sittemmin siirtyneet Saudi-Arabiaan, mistä he ovat saaneet turvapaikan. He ovat myös yhteydessä Osaman äitiin, Alia Ghanemiin, joka on kertonut pitävänsä yhteyttä muihin suvun jäseniin.
Hamzan veli Khalid kuoli samassa hyökkäyksessä kuin isänsä. Toinen veli Saad oli saanut surmansa lennokin tekemässä pommituksessa Afganistanissa vuonna 2009.
Isänsä jäljissä al-Qaidan huipulle
Hamza bin Ladenin kerrotaan nousseen al-Qaidan nykyisen johtajan Ayman al-Zawahirin kakkosmieheksi. Länsimaiden tiedustelupalvelut uskovat, että hänellä on kyky houkutella uusia jäseniä viime aikoina heikentyneeseen terroristijärjestöön.
Yhdysvaltain hallitus merkitsi viime vuoden tammikuussa Hamzan erityisen tärkeäksi kohteeksi maailmanlaajuisen terrorismin vastaisessa toiminnassa. Tämä merkitsee, että kuka tahansa, joka on hänen kanssaan missään tekemisissä, voidaan pidättää.
Hamza bin Laden on julkaissut kannanottoja, joissa hän yllyttää kannattajiaan sotaan Yhdysvaltoja, Britanniaa, Ranskaa ja Israelia vastaan.
Osaman velipuolet toivovat hänen lopettavan terrorismin.
– Ajattelimme kaiken jo olevan ohi, kunnes kuulin Hamzan sanoneen, että hän aikoo kostaa isäni kohtalon, sanoi Hassan al-Attas Guardianille.
– Jos Hamza olisi edessäni, niin sanoisin: "ohjatkoon Jumala sinua". Mieti kahdesti, mitä olet tekemässä. Älä ota uudestaan isäsi askelia.
Johanna Hytti, 42, muistaa vielä suhtautumisensa helteisiin ja aurinkoisiin kesäpäiviin ennen syöpädiagnoosia.
– Saatoin harmitella töissä, jos ulkona oli kesäistä. Ajatteluni muuttui kertalaakista. Nyt nautin rännästä, sateista ja pakkasistakin. Toisaalta aurinkoisissa päivissä iloitsen mieltä piristävästä korkeapaineesta ja valosta.
Kolme vuotta sitten tunnelma on synkkä. Juuri näihin aikoihin elokuun alussa vuonna 2015 Kuunkuiskaajista ja Värttinästä tunnettu laulaja makasi sairaalassa. Häneltä oli juuri leikattu korvalehdestä löytynyt melanooma. Epäilyttävän luomen oli huomannut kotioloissa oma mies.
– Sairaalasängyllä maatessani minulla nousi järjetön viha ja inho aurinkoa kohtaan.
Hytti on esimerkki ihmisestä, jolla on tavallista korkeampi riski saada ihomelanooma. Riskiryhmään kuuluvat vaaleaihoiset ja auringossa herkästi palavat ihmiset, joilla niin sanottu ihotyyppi 1. Auringon ultraviolettisäteilyn aiheuttamaa palamista pidetään yhtenä tärkeimmistä ihomelanooman riskitekijöistä, kerrotaan Terveyskirjastossa.
Vaatevalmistajat voisivat kehittää vaatteita, jotka samaan aikaan suojaavat kunnolla auringolta ja ovat mukavan viileitä. Johanna Hytti
Helsinkiläiselle Johanna Hytille tehtiin kaikkiaan kaksi leikkausta. Häneltä poistettiin kaulan oikealta puolelta 36 imusolmuketta. Sädehoitoa tai sytostaattihoitoa ei aloitettu, koska sen ei katsottu hänen tapauksessaan tuovan hyötyjä.
Auringosta oli tullut Hytille vihollinen.
– Aurinkokammoni meni vähän yli. Oleskelin vain varjossa, pukeuduin lähes burkhaan ja lierihattuun. Tämä on hyvin tavallista alkuun melanoomaan sairastuneilla. Tyypillistä on, että aika helpottaa ja otetaan iisimmin. Mutta alkuun iskee pelko ja paniikki.
Hytti sai terveydenhuollon henkilöstöltä faktatietoa ja vertaistukea Facebookin melanoomaryhmästä.
– Olin aloittanut jo ennen melanoomadiagnoosia psykoterapian psykosomaattisten oireilujeni vuoksi. Diagnoosi osui tavallaan oikeaan saumaan, kun pääsin aika nopeasti purkamaan sairastumiseen liittyviä asioita terapeuttini kanssa.
Lääkäri: Talvet kaukomailla – kesällä hoidatetaan syöpää Suomessa
Laulaja Johanna Hytti toipui melanoomasta leikkausten ansiosta. Moni suomalainen on saanut tänäkin kesänä shokkiuutisen sairastumisestaan: ihomelanooma on Suomen nopeimmin yleistyvä syöpä.
Kari Saarinen on toiminut ihotautien erikoislääkärinä 30 vuotta. Sinä aikana työnkuva on muuttunut täysin. Ennen syöpäpotilas oli vastaanotolla poikkeus, nykyään sääntö.
– Vielä 1980-luvulla saattoi poliklinikalla olla viikossa yksi tai kaksi ihosyöpää. Nyt on harvinaista, jos vastaanotolleni tulee sellainen potilas, jolla on jokin muu syy kuin ihosyöpä tai sen esiaste, kertoo Päijät-Hämeen keskussairaalassa osastonylilääkärinä työskentelevä Saarinen.
Naku-uimareita Joensuun Ilosaarirockissa. Ovatkohan muistaneet käyttää aurinkorasvaa?Matti Myller / Yle
Merkittävin syy ihosyöpien lisääntymiseen on auringon uv-säteily. Ruskettuneen ihon ihannointi ajaa ihmiset palvomaan aurinkoa ja tämä näkyy syöpätilastoissa. Yhtenä potilasryhmänä ovat ne suomalaiset, jotka viettävät talvet Thaimaassa tai Espanjassa. Kesällä he sitten tulevat Suomeen hoidattamaan syöpäänsä.
Suomessa todetaan vuosittain 15 000 – 17 000 ihosyöpätapausta. Niistä suurin osa on basalioomia eli ihon paikallisia tyvisolusyöpiä. Saarisen mukaan monet luulevat edelleen, että jos suojaa ihon palamiselta, on turvassa ihosyövän suhteen. Tyvisolusyövän kohdalla näin ei kuitenkaan ole.
– Yli 80 prosenttia tyvisolusyövistä esiintyy ohimon, poskien ja nenän alueilla eli niillä alueilla, jotka saavat eniten aurinkoa. Se on erittäin harvinainen auringolta suojatulla alueella.
Aina ihon ei tarvitse edes palaa
Laulaja Johanna Hytinkin saama melanooma on ihosyövistä vaarallisin. Sen syntyyn palamisella on selvä yhteys. Ylilääkäri Kari Saarisen mukaan merkittävin riskitekijä melanoomalle on nuorena ja lapsena tapahtunut ihon toistuva palaminen.
– Sitä voi olla missä tahansa, jonkin verran niilläkin alueilla, joihin ei aurinko ikinä paista, kuten limakalvoilla ja jalkapohjissa. Mutta valtaosa niistäkin on uv-säteilyn aiheuttamia, sanoo Saarinen.
Sen sijaan tyvisolusyövän ja okasolusyövän kohdalla merkitystä on kokonaisaltistuksella. Siis sillä, kuinka paljon ihminen elämänsä aikana altistuu auringon ultraviolettisäteilylle.
– Ei ole ikinä tarvinnut polttaa ihoaan: silti voi saada niin sanotun kiltimmän syövän. Nämä harvoin leviävät ja harvemmin tappavat, mutta kiduttavat kyllä, koska yleensä niitä tulee elämän aikana useita.
Varhainen toteaminen on keskeistä ihosyöpien hoidossa. Tärkeää ihosyöpien ehkäisyssä on järkevä aurinkokäyttäytyminen ja ihon suojaaminen uv-säteilyltä.
Paniikista rentoutumiseen
Hellekesä on näkynyt otsikoissa harva se päivä ja puhuttanut ihmisiä. Laulaja Johanna Hyttiä aurinko ja helle eivät ole ahdistaneet, vaan hän on löytänyt kesiinsä rennon vaihteen.
Kuolemanpelko on kadonnut.
– En ota stressiä puolen tunnin matkasta töihini. Minulla saattaa olla ihan perusvaatteet päällä. Uskallan olla t-paidassakin, enkä aina välttämättä käytä aurinkorasvaa. En kuitenkaan vietä yli 20 minuuttia suorassa auringonpaahteessa.
Johanna Hytti viettää suorassa auringonpahteessa aikaa maksimissaan 20 minuuttia.Mari Waegelein
Hytti kiinnittäisi nykyistä enemmän huomiota vaatetusasioihin ihosyövän torjunnassa.
– Vaatevalmistajat voisivat kehittää nykyistä enemmän sellaisia vaatteita, jotka samaan aikaan suojaavat kunnolla auringolta ja ovat mukavan viileitä. Nykyiset uv-suojatut vaatteet ovat lähes kaikki urheiluvaatteita. Suojaus myös heikkenee pesuissa.
Sosiaalisessa mediassa Hytti ei mielellään usein avaudu melanooman vaaroista, koska ei halua pilata ihmisten nauttimista kesästä ja auringosta. Se voisi vaikuttaa tuputtamiselta. Vaikka melanooma on selätetty, yksi muisto on pysyvää laatua.
– Menetin leikkauksessa korvastani osan. Poistettu alue korvattiin päänahastani otetulla iholla. Nyt korvassani kasvaa hiuksia, hymähtää Johanna Hytti.
Saudi-Arabia on antanut Kanadan suurlähettiläälle 24 tuntia aikaa poistua maasta.
Ilmoitus tuli sen jälkeen, kun Kanadan ulkoministeriö ja maan Riadin-suurlähetystö kehottivat saudiviranomaisia vapauttamaan välittömästi vangitut kansalaisoikeusaktivistit.
Saudi-Arabia ilmoitti lisäksi pistävänsä jäihin kaikki maiden väliset kauppasopimukset ja investoinnit. Kuningaskunta on myös kutsunut oman suurlähettiläänsä Ottawasta kotiin.
Saudi-Arabia katsoo, että Kanada on sekaantunut maan sisäisiin asioihin.
Diplomaattinen selkkaus käynnistyi, kun Kanadan Riadin-suulähetystö ilmoitti olevansa ”syvästi huolissaan” viime aikoina lisääntyneistä ihmisoikeusaktivistien pidätyksistä Saudi-Arabiassa.
Erityisesti pidätykset ovat kohdistuneet naisten oikeuksia ajaviin aktivisteihin. Kuluneella viikolla saudiviranomaiset pidättivät kaksi kansainvälisesti tunnettua aktivistia, Samar Badawin ja Nassima al-Sadahin.
Taloustieteilijät Pentti Vartia ja Pekka Ylä-Anttila kirjoittivat vuonna 1992 kirjan Kansantalous 2017. Kirja pyrki ennakoimaan Suomen vahvuuksia ja heikkouksia 25 vuoden aikajänteellä kansantalouden näkökulmasta.
Kun kirja kirjoitettiin, Suomi oli syöksymässä laman syvimpään kurimukseen ja Eurooppaa ravisteli Itä-Euroopan rimpuilu irti kommunismista.
Kirjoittajien ansioksi on luettava, että kirjan arviot näyttävät osuneen varsin hyvin kohdalleen. Kirjan viimeisen luvun tiiviit ennustukset Suomen talouden ja yhteiskunnan isoista linjoista näyttävät valtaosin toteutuneen. Oikeaan on osuttu myös monissa Suomea laajemmissa arvioissa.
Tähän juttuun on poimittu kirjasta vain muutama teema, joista keskusteltiin kirjoittajien kanssa. Vartia ja Ylä-Anttila ovat kumpikin olleet jo hyvän tovin eläkkeellä, mutta tutkijan utelias luonne ei ole kulunut heistä mihinkään.
Eurojärjestelmän valuvika
Kirjaa kirjoitettaessa Suomessa vasta aloiteltiin laajempaa keskustelua liittymisestä Euroopan unioniin ja edelleen euroon eli Euroopan rahaliittoon (EMU). Kirjoittajat näkivät, että etenkin euroon liittyminen tuo mukanaan sopeutumisvaikeuksia.
– Jo silloin tiedettiin, että maat olivat rakenteiltaan hyvin erilaisia. Valuuttakurssipolitiikan [rahan arvon alentemisen tai nostamisen] menettäminen tiesi vaikeuksia Suomelle ja monelle muulle maalle. Tästä syystä Pohjoismaat päätyivät erilaisiin ratkaisuihin. Hyödyt ja haitat arvioitiin eri tavoin eri maissa, Pekka Ylä-Anttila kertoo.
Nykyinen euromaiden ahdinko voi Ylä-Anttilan mielestä johtaa siihen, että rahaliitosta voi pidemmällä aikavälillä erota joitakin maita. Ehkä Suomi olisi pärjännyt EMUn ulkopuolellakin, mutta omat harminsa siitäkin olisi ollut pienelle maalle, hän miettii.
Pentti Vartia muistuttaa, että ylipäätään rahaliittoon mentiin mukaan paljon enemmän poliittisista kuin taloudellisista syistä.
– Me halusimme siirtyä Euroopan ytimeen tai lähemmäksi sitä. Rahaliiton jäsenyys merkitsi siinä voimakkaampaa sidettä Eurooppaan. Olin silloin ja olen vielä nytkin sitä mieltä, että rahaliittoon meneminen on hyvä ratkaisu. Vaikeuksia on ollut, mutta olemme hiljalleen oppineet, mitä eurossa oleminen tarkoittaa.
Teollisuuden murros ja kauppasota
Kirjassa nähtiin myös varsin hyvin Suomen teollisuuden edessä oleva murros. Nokian parhaat vuodet olivat vasta tulollaan, mutta informaatioteknologian kirjoittajat nostivat yhdeksi tulevaisuuden kasvualaksi silloisten metsän ja metallin rinnalla.
– Nykyistä selluteollisuuden nousua emme kyllä osanneet aavistaa. Ei siinä ollut visiota siitä, että Suomessa tehtäisiin nyt sellua ja vessapaperia kiinalaisille, Ylä-Anttila myöntää.
Pekka Ylä-Anttila kotipihallaan.Jouni Immonen / Yle
Ehkä vähän hämmentävästi kirjassa arvioitiin myös se, että Eurooppa ja Yhdysvallat voivat joutua kauppasotaan keskenään. Pekka Ylä-Anttilan mukaan siinä oletuksessa oli pohjana se, että usein erilaisten kaupanesteiden purkamiseen liittyy myös ajanjakso, jolloin mennään takapakkia.
Yhdysvalloilla on ollut taipumusta protektionistiseen talouspolitiikkaan, joten kauppasodankin mahdollisuus haluttiin ottaa mukaan uhkana, jos asiat alkavat mennä kunnolla pieleen.
Nykyistä Yhdysvaltain ja Euroopan unionin kauppasodan uhkaa Ylä-Anttila kommentoi toteamalla, että presidentti Donald Trump ei ilmeisesti ole suorittanut edes taloustieteen peruskurssia, koska on lähtenyt nykyiselle protektionistiselle tielle kauppapolitiikassa.
Jäykät työmarkkinat ulos, joustavat sisään
Raskaan teollisuuden murrosta sivuten Vartia ja Ylä-Anttila ennakoivat oikein myös sen, että työmarkkinakeskusjärjestöjen valta työmarkkinoilla alkaa hiljalleen murentua ja siirrytään lähemmäs paikallista sopimista.
Viimeisin työehtosopimuskierros käytiin liittotasolla, vaikka palkkojen korotukset käytännössä sidottiinkin isojen vientialan liittojen sopimalle tasolle. Iso osa palkankorotusten kohdentamisesta jäi kuitenkin sovittavaksi yritystasolla paikallisesti.
– Jos vientihinnat eivät nouse, mutta palkat nousevat, niin se ei toimi. Nyt on päästy siihen, että ”sama palkka kaikille koko ajan” -periaate on alkanut joustaa. Se on oikein ja menee hyvään suuntaan. Tämä ei merkitse sitä, että työntekijöitä sorrettaisiin. Tässä on kysymys sopeutumisesta suurempaan muutokseen maailmantaloudessa, Pentti Vartia sanoo.
– Näimme kuitenkin samalla Pohjoismaisen sopimisen mallin vahvuudet, kun tietyistä asioista sovitaan laajasti eikä kuluteta aikaa liittotason riitelyyn. Ajattelimme, että tämä joustavuuden lisääntyminen tapahtuisi tämän pohjoismaisen konsensusmallin sisällä, Ylä-Anttila täydentää.
Vartian ja Ylä-Anttilan näkemyksiä paikallisesta sopimisesta ja palkkajoustoista on toki luettava ottaen huomioon kummankin pitkäaikainen työnantaja eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Vartia oli Etlan toimitusjohtaja 1983 - 2005 ja Ylä-Anttila jäi pitkän uran jälkeen eläkkeelle tutkimusjohtajan tehtävästä vuonna 2013.
Yksityinen raha mukaan terveydenhuoltoon
Kolmas iso teema, joka kirjassa ennakoitiin ainakin ensiaskelten osalta, on yksityisen sektorin tunkeutuminen osaksi terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja.
”Laajentaminen ja palveluiden kattavuuden lisääminen julkisen toiminnan ohjenuorana on väistämättä ohi. Julkisen sektorin ei tarvitse tuottaa kaikkia palveluja itse; osa voidaan siirtää yksityiselle sektorille ja silti säilyttää kontrolli julkisella sektorilla.”, kirjassa kirjoitetaan.
– Tässä oli lähtökohtana tosiasia, että Suomen väestö vanhenee. Pohdimme, että hyvinvointivaltion sijasta olisi parempi puhua hyvinvointiyhteiskunnasta, jossa olisivat mukana sekä valtio että yksityinen sektori. Toisaalta näimme kehityksen, jossa kansainväliset yritykset pyrkivät sosiaali- ja terveysalan markkinoille. Ruotsissa niin oli jo tapahtunut, Pekka Ylä-Anttila muistelee.
Pentti Vartian mukaan visiossa oli ajatuksena valtion rooli paljon resursseja vaativan toiminnan alkuunpanijana ja luojana. Myöhemmin kun toiminta vakiintuu, mukaan voi tulla yksityisiä toimijoita.
Pentti Vartia kesäasuntonsa pihalla.
– Valtion pitää olla aloitteellinen ja tehdä jotain uutta ja sellaista, mitä muut eivät pysty tekemään. Ei valtion toimesta kannata katuja lakaista loppumattomiin, Pentti Vartia kärjistää.
Kansantalous 2017 -kirja oli aikoinaan kurssikirjana muutamissa yliopistoissa perustason opinnoissa. Lisäksi kirjan kolmas versio, Kansantalous 2028 sai Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon vuonna 2004. Tuolloin palkinto tunnettiin vielä nimellä Pro Oeconomia.
Ennustamisen mallia Hollannista
Kun kirjoittajilta lopuksi kysyy, onko tällaisille pitkän ajanjakson kattavilla ennustekirjoille edelleenkin tarve, vastaus kuuluu kuin yhdestä suusta: Kyllä on!
– Pitkän aikavälin tutkimuksia ja raportteja tarvitaan edelleen. Ei pelkästään taloudesta, vaan muistakin tärkeistä teemoista, kuten ilmaston lämpenemisen ja väestön kasvun vaikutuksista meillä ja muualla, Pentti Vartia toteaa.
Vartia muistuttaa, että näitä pitkän aikavälin selvityksiä tarvitaan poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja sitä edeltävän keskustelun sytykkeeksi. Eikä tämä koske vain päättäjiä, vaan koko kansaa.
Selvitysten arvoa päätöksenteon tukena aivan tavallisen kansalaisen näkökulmasta korostaa myös Pekka Ylä-Anttila.
– Selvitykset ovat minusta aivan välttämättömiä. Jokainen poliittinen puolue voi esittää niistä näkemyksensä ja niistä voidaan sitten keskustella ja valita, kuten demokratiaan kuuluu. Esimerkiksi Alankomaissa on ollut tapana, että julkaistaan pitkän aikavälin arvioita, joihin poliittiset puolueet ottavat kantaa vaalien yhteydessä. Näin äänestäjille tarjotaan mahdollisuus valita myös näiden tulevaisuusnäkemysten välillä, Ylä-Anttila kertoo.
Kumpikin korostaa lisäksi sitä, että moni nykyisin niin polttava asia kaipaa paljon pidempää aikajännettä tutkintaansa kuin vain 25 vuotta.
Eläkeratkaisuja pitää tutkailla vähintään 50 vuoden päähän, mieluummin vieläkin pidemmälle. Kun mietitään ilmastonmuutoksen seurauksien ennakointia, aikajänne on syytä asettaa sataan vuoteen.
Ei uutta kirjaa luvassa – vielä
Pekka Vartia ja Pekka Ylä-Anttila eivät tällä hetkellä suunnittele kirjastaan neljättä päivitystä. Ylä-Anttilan kertoo, että siitä oli vähän puhetta vuosi sitten, mutta työhön ei kuitenkaan ryhdytty.
Kumpikin kuitenkin toivoo, että vastaavia kansantaloutta tulevaisuuteen peilaavia raportteja tehtäisiin säännöllisesti.
Ehkä entinen työnantaja Etla ja Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto Sitra voisivat ottaa tehtävästä kopin. Sitra tuki myös Kansantalous 2017 -kirjan kirjoittamista.
Espoon Saunalahden koulun neljännen luokan luokanopettajan Taru Ikäheimosen mukaan somekiusaamista pohtii jokainen opettaja.
– Yhtenäisiä ohjeita ei ainakaan meidän koulussamme ole, mutta opettajat puhuvat aiheesta omien oppilaittensa kanssa.
Ikäheimonen sanoo, että hänen opettamillaan luokilla kiusaaminen on yleensä tullut ilmi nopeasti: joko kiusattu on kertonut itse tai hänen kaverinsa ovat tulleet opettajan juttusille.
– Ja ainakin pienemmästä lapsesta näkee heti, jos häntä kiusataan.
Kymmenen vuotta sitten somekiusaamiseen ensimmäisen kerran törmännyt Ikäheimonen sanoo, että vuosien saatossa hän on oppinut muutaman keinon puuttua kouluissa tapahtuvaan somekiusaamiseen – tai suitsia sitä etukäteen.
1. Käytöstapojen kertaaminen paikallaan
– Kuten kaikki, myös somekäytös, lähtee käytöstavoista ja siitä, miten puhumme toisillemme. Olemme paljon puhuneet oppilaiden kanssa siitä, että jos jotakin asiaa ei kehtaa sanoa kasvotusten, ei sitä myöskään pidä kirjoittaa someen. Että se ei ole mikään verho, jonka suojista huudellaan.
– Alakouluikäisten somekiusaaminen on lähinnä nimittelyä WhatsAppissa, Musicalissa tai Snapchatissa. Kaveria saatetaan haukkua urpoksi tai tyhmäksi, tai tanssiesitystä kommentoida surkeaksi. Somessa jaettavien nöyryyttävien somevideoiden kuvaaminen tulee kuvioihin yleensä yläasteella.
Luokanopettaja Taru Ikäheimonen opettaa Saunalahden koulussa.Pekka Tynell / Yle
2. Yhteistyötä kodin kanssa
– Vastuu lapsen somen käytöstä kuuluu vanhemmille, sillä kouluilla ei toistaiseksi ole valtuuksia puuttua oppilaiden somettamiseen. Voimme kuitenkin vaikuttaa somekäyttäytymiseen. Olen ottanut asian yleensä esille lukukauden ensimmäisessä vanhempainillassa, sillä olen mielelläni kuullut, millaisista asioista lasten kanssa on sovittu somen ja puhelimen käytöstä.
– Usein koululaiset haluavat perustaa luokan yhteisen WhatsApp-ryhmän. Joskus olen ehdottanut, että ryhmään voisi kuulua myös yksi vanhempi, sillä se voisi ehkäistä kiusaamista. On todella tärkeää, että koulut ja kodit tekevät tässä asiassa yhteistyötä. Tietenkin aina on vanhempia, joiden mielestä lapset saavat käyttää somessa juuri sellaista kieltä, kuin heitä huvittaa. Silloin asioihin puuttuminen on ongelmallisempaa.
3. Somesäännöt paperille
– Lasten ja vanhempien on hyvä sopia selkeät somesäännöt. Vanhempainilloissa olen esittänyt myös toiveen siitä, että vanhemmat tutustuisivat sovelluksiin, joita heidän lapsensa käyttävät. Vaikka vanhemmilla on oikeus käydä läpi lapsensa puhelinta, paremmin asia hoituu yhdessä lapsen kanssa.
4. Todisteet talteen!
– Somekiusaamisen varalle kannattaa tehdä toimintasuunnitelma. Eli miten toimitaan, jos joutuu somekiusaamisen kohteeksi. Olen sanonut oppilailleni, että jos joku haukkuu heitä WhatsAppissa, ikävää viestiä ei pidä poistaa. Siitä pitää ottaa kuvakaappaus mahdollisimman nopeasti. Somekiusaamista – kuten kaikkea kiusaamista – on aina huomattavasti hankalampaa ratkoa, jos joudutaan sana sanaa vastaan -tilanteeseen.
Yli 55-vuotiaiden velkaongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina, todettiin viimesyksyisessä Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Tuolloin tutkimuksessa tarkasteltiin velkomustuomioita vuosilta 2013-2016.
Velkaantuneita auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar arvioi, että varsinkin eläkeikäisten velkaantuminen on vielä entisestään pahentunut ja hän ennustaa saman trendin jatkuvan myös tulevina vuosina.
Hänen mukaansa suurimpia selittäviä tekijöitä ikääntyvien velkaantumiseen ovat kulutusluottojen yleistyminen, kulutuskulttuurin muutos ja se, että moni jättää varautumatta eläkkeelle jäännin aiheuttamaan tulojen pudotukseen.
Vieläpä kun lisääntynyt vapaa-aika antaa mahdollisuuden kuluttaa yhä enemmän eläkkeelle jäädessä.
– Meillä on jäämässä ensimmäistä kertaa eläkkeelle sukupolvi, joka on tottunut kuluttamaan, tottunut käyttämään sen mikä tulee ja elämään sen mukaisesti. Tilastoa nostaa ylöspäin nimenomaan eläkkeelle jäävien osuus. Ne ovat asioita, jotka yllättävät tosi monet, että kuinka paljon vähemmän sitä oikeasti tienaakaan. Jos et osaa sopeuttaa kulutustasi, kun jäät eläkkeelle niin ongelmissahan sinä olet, Pantzar sanoo.
Tutkimuksen mukaan myös pikavippien ja kertaluottojen keskimääräisen maksamattoman velan määrä velkomustuomioissa on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Esimerkiksi velkomustuomion saaneella pikavipin ottaneella yli 55-vuotiaalla oli vielä vuonna 2013 pikavippivelkaa keskimäärin 379 euroa, kun vuonna 2016 määrä oli jo lähes 1300 euroa.
Pikavipit ja kulutusluotot ovat myös suomalaisen suurin yksittäinen syy velkomustuomion saamiseen.
Moni pyrkii elämään samalla tavalla kuin ennenkin
Yli 55-vuotiaiden määrä on kasvanut Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2007 lopusta viime vuoden loppuun reilusta 1,6 miljoonasta yli 1,9 miljoonaan. Pantzarin mukaan tämäkin näkyy osittain velkatilastoissa.
Yksi selittävä tekijä on vuonna 2008 finanssikriisistä alkanut taantuma, joka iski tuolloin vielä työiässä olleiden työllisyyteen.
– Siellä on monta tekijää. Määrä on kuitenkin prosentuaalisesti sellainen, että pelkkä iäkkäiden määrän kasvu ei tätä selitä. Suurempi tekijä on kulttuurin muutos, toisenlainen taloudellinen käyttäytyminen nähdään normaalina.
Pantzarin mukaan moni vaikeuksiin joutunut pyrkii ylläpitämään samanlaista elämää kuin töissä käydessä.
– Jos on vielä paljon luottokorttivelkaa tai kulutusluottoja, niiden takaisin maksaminen siinä vaiheessa kun tulot putoavat jopa puoleen, on lähes mahdotonta. Ja siinä tulee monta kohtaa, jossa turvaudutaan muihin rahoitusvaihtoehtoihin tai sitten yksinkertaisesti rahaa ei riitä lyhennysten maksamiseen.
Eläkeläiset auttavat aikuisia lapsia
Yhtenä isona tekijänä näkyy hänen mukaansa myös se, että eläkeikäiset auttavat läheisiä ja aikuisia lapsiaan rahallisesti.
–Taloudellista hyväksikäyttöäkin on, mutta yleisempää on se, että kaikilla läheisillä on viritetty taloudet tiukaksi, ja sitten jollakin alkaa mennä huonosti. Sehän on periaatteessa vain reilua, että muut yrittävät auttaa.
Pantzarin mukaan se, että luottomahdollisuuksia tyrkytetään ihmisille entistä enemmän, saa myös ihmiset ottamaan niitä ja elämään yhä enemmän luotolla.
– Aika harva ajattelee viisikymppisenä, että by the way, minun pitäisi lopettaa luottojen ottaminen ja ruveta maksamaan niitä eläköitymistä varten. Sehän tuntuu absurdilta, tuskinpa kukaan viisikymppisenä miettii eläköitymistä.
Yli tuhat kuopiolaista on antanut nimensä adressiin, jolla halutaan estää maailman suurimman havusellutehtaan perustaminen kaupunkiin.
Tehdasta vastustava kansanliike alkoi viime viikolla kerätä nimiä aloitteeseen Finnpulpin tehdashankkeen pysäyttämiseksi. Kuntalaisaloitteen oli allekirjoittanut maanantai-iltapäivään mennessä noin 1 200 kuopiolaista.
Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kunnan äänioikeutetuista eli Kuopion tapauksessa noin 2 000 asukasta, kaupungin on otettava asia käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.
Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilonen oudoksuu etenkin vastustuksen ajankohtaa. Tehdashankkeen ympäristövaikutusten arviointia tehtiin jo vuosia sitten ja lähiviikoilta Finnpulp odottaa Vaasan hallinto-oikeudesta päätöstä ympäristöluvasta tehdyistä valituksista.
– Ehkä eniten ihmetyttää se, että tällainen liike on syntynyt nyt eikä silloin kun ympäristövaikutusten arviointia tehtiin ja tätä keskustelua käytiin yleisön kanssa. Että siinä mielessä se tuntuu jälkijättöiseltä, Piilonen sanoo.
"Paisutellaan ja vedetään johtopäätöksiä"
Finnpulpin lähialueen asukkaat ovat alusta asti olleet huolestuneita hankkeesta. Nyt Kuopiosta on alkanut löytyä yhä enemmän muitakin epäilijöitä, joiden äänitorveksi on muodostunut Pro Kallavesi -Facebook-ryhmä aktiiveineen.
Piilosen mukaan Pro Kallavesi -liikkeellä on tehtaan ympäristövaikutuksista väärää tietoa.
– En lähde tässä erittelemään [mitä väärää tietoa Pro Kallavesi -liikkeellä on]. Mutta tyypillisesti näissä liikkeissä otetaan jokin yksittäinen asia, paisutellaan sitä ja vedetään siitä johtopäätöksiä eikä ymmärretä kokonaisuutta.
Maatalous on Pohjois-Savon järvien suurin kuormittaja
Kallaveden laatu luokitellaan tällä hetkellä kokonaisuudessaan hyväksi, mutta vaihtelu järven eri alueilla on suurta. Pohjois-Kallavesi on rehevöityneempi kuin Etelä-Kallavesi. Finnpulpin tehdas sijoittuisi Sorsasaloon, järvialtaiden väliin.
Kuopion kaupunki on selvittänyt 2000-luvulla useaan otteeseen järven lahtien vointia. Finnpulpin tehdashankkeen paikasta muutaman kilometrin päässä sijaitseva Kettulanlahti on ollut huonokuntoinen. Esimerkiksi vuoden 2004 lahtien tilaselvityksen mukaan se ei olisi tuolloin kestänyt enää lisäkuormitusta.
Haitta-aineet ovat viime vuosina tulleet lähinnä maataloudesta eivätkä tehtaiden kaltaisista pistemäisistä kuormittajista. ELY-keskuksen muutama vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan lähes kaikissa tilaltaan heikentyneissä Pohjois-Savon järvissä merkittävä kuormittaja oli maatalous. Tämän vuoksi vedenlaatu on Kallavedellä parempi kuin esimerkiksi Iisalmen reitillä, jonka varrella on paljon maataloutta.
Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilonen sanoo yrityksen myöntäneen avoimesti, että tehdas lisää Kallaveden kuormitusta. Mutta pilaako tehdas Kallaveden?
– Ei. Se on meidän mielestämme jo ympäristövaikutuksen arvioinnissa osoitettu. Ja pitää muistaa, että viranomainen kiristi huomattavasti ympäristöluvan ehtoja YVA-selvityksen jälkeen. Eli sitä kautta riskit ovat vielä oleellisesti pienemmät kuin mitä YVA-selvityksessä esitettiin.
Hankkeen aikataulu on ennallaan
Finnpulp voisi aloittaa tuotannon Sorsasalossa aikaisintaan keväällä 2021. Parhaillaan käynnissä on tehtaan tekninen suunnittelu ja muun muassa tarjouskilpailu laitteista. Seuraava tärkeä etappi hankkeen etenemisessä on hallinto-oikeuden päätös ympäristöluvasta tehdyistä valituksista.
– Ympäristöluvan on oltava lainvoimainen ennen kuin voidaan tehdä päätöstä projektista, Piilonen sanoo.
Palokunnat lähtevät, kun varsinainen työ on tehty eikä metsästä nouse enää savua. Tuli voi kuitenkin kyteä syvällä ja pitkään, varsinkin turvepohjaisessa maastossa.
– Siinä vaiheessa, kun lähdemme, velvoitamme alueen omistajan seuraamaan tilannetta esimerkiksi kahden tunnin välein. Tämä velvoite on ihan laissa, sanoo palopäällikkö Ari Vakkilainen Pirkanmaan pelastuslaitokselta.
– Ihan vastikään oli juuri tämänkaltainen tilanne tuolla Ylä-Pirkanmaalla. Tuli oli kytenyt ja syttyi, mutta jälkivartiointi toimi ja palokuntaa tarvittiin uudestaan.
Tieto omistajalle nopeasti
Ari Vakkilainen sanoo, että palavan metsän omistaja yritetään aina tavoittaa mahdollisimman pian.
– Olemme yhteydessä palopaikan omistajaan tai omistajiin jo alkuvaiheessa. Tämä pätee niin metsiin kuin kiinteistöihinkin. Yleensä ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita siitä, mitä heidän omaisuudelleen on tapahtumassa.
Vakkilainen vakuuttaa, ettei palokunta koskaan lähtiessään sano "me mennään, jatkakaa te". Kaikki sujuu yleensä joustavasti ja hyvällä yhteistyöllä myös jälkiseurannassa
– Yleensä kaupunkilaisenkin metsänomistajan vastuut ovat järjestyneet. Sammutetulla metsäpaloalueella saattaa esimerkiksi olla monta omistajaa, jolloin he ovat sopineet ja valvontavastuut keskenään.
Yle Ulkolinja-dokumentti joutui viikonloppuna sensuurin kouriin Venezuelassa.
Saksalainen Deutsche Welle oli ostanut Venezuelan kurjista oloista kertovan dokumentin Yleltä ja oli esittämässä sitä lauantaina espanjankielisellä kaapelikanavallaan. Parin minuutin kuluttua lähetys kuitenkin katkesi Venezuelan teleliikennettä valvovan valtiollisen Conatelin määräyksestä.
Sensuuri kuitenkin kääntyi itseään vastaan, ja dokumentti leviää nyt netissä kulovalkean tavoin. Venezuelan hallituksen sensuroimaa ohjelmaa on nostettu esiin useilla eri nettisivuilla.
Deutsche Welle laittoi dokumentin videopalvelu YouTubeen, jossa ohjelman espanjankielinen versio on saanut 265 000 katsojaa ja englanninkielinen 125 000 katsojaa parissa päivässä.
Venezuelassa 42-minuuttisesta dokumentista leviää WhatsApp-ryhmissä myös puhelimella kuvattu versio, kertoo ohjelman tekijä Pertti Pesonen.
Venezuelalaisten ahdingosta kertoo ohjelmassa myös Arcadia Herrera.Pertti Pesonen / Yle
Ohjelmassa esiintynyt sosiologi Tulio Hernandez on Pesosen mukaan saanut maanmiehiltään runsaasti kiittävää palautetta.
– Venezuelassa itsenäinen media on nujerrettu. Mutta ehkä se, että venezuelalaisten ahdingosta kerrotaan muualla, tuo ihmisille lohtua, Pesonen arvelee.
Pesonen on seurannut tiiviisti Venezuelan tapahtumia sen jälkeen, kun entinen presidentti Hugo Chávez nousi valtaan vuonna 1998. Pako tuhotusta maasta on hänen viides Venezuelaa käsittelevä Ulkolinja-dokumenttinsa.
Brasilia on sulkenut pohjoisen maarajansa venezuelalaisilta, jotka pyrkivät pakoon kotimaansa ruoka- ja lääkepulaa sekä rahan arvottomaksi tehnyttä inflaatiota.
Liittovaltion tuomioistuin on määrännyt keskeyttämään toistaiseksi venezuelalaisten saapumisen Brasiliaan maitse.
Brasilian hallinto yrittää saada oikeuden määräyksen kumottua. Brasilian presidentti Michel Temer on luvannut lukuisia kertoja, ettei Venezuelan-vastaista rajaa suljeta. Brasiliaan pyrkii arviolta 500 venezuelalaista päivässä. Suurin osa heistä tulee maitse ja asettuu Venezuelan rajalla sijaitsevaan Roraiman osavaltioon.
Roraiman pääkaupunkiin Boa Vistaan on saapunut kahden viime vuoden aikana noin 25 000 venezuelalaista, mikä on lähes 80 prosentin lisäys kaupungin asukaslukuun. Rajan sulkemista oli pyytänyt Roraiman kuvernööri.
Oikeuden asettaman kiellon on tarkoitus olla voimassa siihen saakka, että osa Roraimaan ja muualle rajan lähelle saapuneista venezuelalaisista on ehditty siirtää muualle Brasiliaan.
Sosiaalinen hätätila pakolaisten takia
Brasilia ilmoitti viime helmikuussa julistavansa sosiaalisen hätätilan maan pohjoisosaan. Samalla maa lisäsi joukkojaan raja-alueelle Venezuelasta virtaavien pakolaisten takia.
Viranomaiset voivat sosiaalisen hätätilan julistamisen jälkeen käynnistää muun muassa humanitaariseen apuun liittyvät toimet rajalla sekä saada tarvittavaa rahoitusta. Brasilia aikoi lisätä rajalleen tarkastuspisteitä ja perustaa kenttäsairaaloita pakolaisia varten.
Kuluvan vuoden alkupuoliskolla 56 740 venezuelalaista haki laillista oikeutta oleskella Brasiliassa. Heistä 35 540 haki pakolaisstatusta.
Brasilian ja Venezuelan vastainen maaraja on yhä auki muiden maiden kansalaisille.
Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvion eli budjetin valmistelu saa lisää vauhtia tänään alkavasta valtiovarainministeriön omasta budjettineuvottelusta.
Maanantaina valtiovarainministeri Petteri Orpo toppuutteli mahdollisuuksia menolisäyksiin, vaikka talous kasvaakin.
Orpo kertoi Ylen haastattelussa, että alustavien arvioiden perusteella valtio ottaisi ensi vuonna uutta velkaa 1,5 – 2 miljardia euroa. Määrä on suurempi kuin hallitus itse keväällä arvioi julkisen talouden suunnitelmassaan.
Orpon mukaan etusijalla budjettivalmistelussa ovatkin keinot, joilla hallitus pystyisi edelleen edistämään työllisyyden sekä talouskasvun paranemista.
Valtiovarainministeri vakuuttaa, ettei työn verotus kiristy ensi vuonna inflaation tai kilpailukykysopimuksen palkansaajiin kohdistuvien maksukorotusten vuoksi. Rahat tuloverojen kiristymisen estämiseen on tarkoitus etsiä kulutus- ja haittaveroista.
Orpon linjaus merkinnee, että tuloveroihin saattaisi tulla suuruusluokaltaan noin 300 miljoonan euron alennus.
Sen sijaan päähallituspuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen torjuu suuret tuloveroalennukset kaikille. Kaikkonen haluaisi pienituloisia paremmin tukevan kunnallisveron perusvähennyksen korotusta.
Budjettimenojen lisäykseen vaikuttaa monta reunaehtoa. Jo hallitusneuvotteluista lähtien puolueet sopivat, miten paljon menot saavat kasvaa ja miten valtion velkaa hoidetaan.
Jo vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa sovittiin säästötavoitteet
Hallituspuolueet sopivat vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa tasapainottavansa valtion tuloja ja menoja sekä vähentävänsä velkaantumista.
Hallitus aikoi korjata julkisen talouden kestävyysvajetta säästöillä ja uudistuksilla vuoteen 2029 mennessä yhteensä kymmenen miljardin euron edestä. Valtion menoja vähennetään, toimintaa tehostetaan ja uudistuksia tehdään, jotta tulot riittäisivät väestön vanhetessa.
Ensi vuonna kymmenen miljardin euron tavoitteesta pitäisi olla kasassa 4–5 miljardia. Se on merkinnyt muun muassa leikkauksia ja maksukorotuksia jo aiemmissa budjettiesityksissä. Valtion ja kuntien menoista on leikattu ja toimintaa tehostettu noin neljän miljardin euron verran.
Suurimmat menoleikkaukset tehtiin hallituskauden alkupuolella. Sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseen sekä kustannusten nousun hillitsemiseen tarkoitetun, vielä kesken olevan, soten vaikutukset pitäisi näkyä vasta hallituskauden jälkeen.
Kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työ pääsi vauhtiin syyskuussa 2015, hallitus sopi koko vaalikauden menokehyksestä, julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016-2019. Vieläkin suunnitelmaa kutsutaan usein vanhalla nimellä budjettikehykseksi tai kehysbudjetiksi. Suunnitelmassa hahmoteltiin valtion menojen enimmäismäärät ja miten valtion velkaantumista yritetään vähentää.
Menotoiveita hillitsee julkisen talouden suunnitelma
Hallitus tarkistaa kerran vuodessa julkisen talouden suunnitelman ja arvioi käytettävissä olevat rahat ja valtion velan tilanteen. Tänä vuonna neuvottelut käytiin huhtikuussa. Neuvottelutulos on perusta vuoden 2019 valtion budjetille. Julkisen talouden suunnitelma tehdään nelivuotiskaudeksi, tänä keväänä siis vuosille 2019 - 2022.
Hallitus oletti huhtikuussa valtion vuoden 2019 budjetissa menojen olevan 55,1 miljardia euroa, 0,7 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2018. Uutta velkaa pitäisi silti ottaa 1,3 miljardia euroa. Nämä summat voivat hieman muuttua valtiovarainministeriön budjettiesityksessä ja koko hallituksen budjettineuvottelussa.
Suunnitelma hyväksyttiin eduskunnassa. Eduskunta käyttää maan ylintä päätösvaltaa myös budjettiasioissa.
Toiveiden toukokuu: valtiovarainministeriölle muiden ministeriöiden rahapyynnöt
Valtiovarainministeriö sai muilta ministeriöiltä näiden omat ehdotukset ja rahatoiveet vuoden 2019 budjettia varten toukokuussa.
Petteri Orpon oma budjettiehdotus - jakovaraa vai jakovaara?
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) johtaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen viimeistelyä tällä viikolla tiistain ja keskiviikon neuvotteluissa 7.-8. elokuuta. Keskiviikkona Orpo kertoo budjettiehdotuksensa pääkohdat.
Viime vuonna Petteri Orpo esitteli kaksi uutta budjettitermiä: jakovaara ja suhdannepöly. Orpo yritti hillitä menolisäysehdotuksia puhumalla jakovaarasta, jos joku oletti talouskasvun vuoksi budjetissa olevan jakovaraa uusiin menoihin. Suhdannepöly taas oli noususuhdanteesta johtuva näköeste, joka peitti alleen talouteen vaikuttavia rakenteellisia asioita, kuten väestön ikääntymistä.
Valtiovarainministerin koko ehdotus julkistetaan torstaina 9. elokuuta. Tässä vaiheessa budjettiehdotus on valtiovarainministeriön, ei koko hallituksen.
Torstaina myös muut ministeriöt kertovat omista budjettiehdotuksistaan omista näkökulmistaan. Valtiovarainministeriö ei yleensä ota kaikkia muiden ministeriöiden toiveita omaan ehdotukseensa.
Nurinakierros elokuun puolivälissä
Valtiovarainministeriö käy 15. - 16. elokuuta erikseen jokaisen muun ministeriön kanssa lyhyet keskustelut toteutumatta jääneistä budjettitoiveista. Jos sopua ei jostakin yksityiskohdasta synny, kiista ratkaistaan koko hallituksen budjettineuvottelussa, niin sanotussa budjettiriihessä elokuun lopussa.
Koko hallituksen budjettiriihi
Koko hallituksen yhteinen budjettiesitys viimeistellään kaikkien ministereiden neuvottelussa, niin sanotussa budjettiriihessä 28. - 29. elokuuta.
Pääministeri Juha Sipilä on halunnut pitää budjettiriihen virka-asunnollaan Kesärannassa. Aiemmin budjettia on puitu mm. Säätytalossa ja valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Mitä laajempi hallitus, sitä enemmän tilaa tarvitaan avustajille ja puolueiden omille palavereille.
Käytännössä ministerit ja avustajat ovat sopineet suuren osan auki olleista asioista jo budjettiriihtä edeltävissä pienempien ryhmien neuvotteluissa. Jäljelle jääneet kiistat ratkotaan budjettiriihessä.
Budjettiriihi alkaa perinteisesti Suomen Pankin pääjohtajan katsauksella maan taloudesta. Tehtävä lankeaa uudelle pääjohtajalle Olli Rehnille tänä vuonna ensimmäistä kertaa.
Neuvotteluissa ministerit sopivat budjettiasioista, mutta tarvittaessa aikaa käytetään myös muista asioista sopimiseen.
Asiat, joista hallituspuolueet eivät pääse sopuun, siirretään esimerkiksi ministeri- tai muihin työryhmiin pohdittavaksi. Jäljelle jääneet erimielisyydet pyritään ratkomaan joko nopeammassa tai hitaammassa tahdissa, riippuen asian tärkeydestä hallitukselle.
Hallituksen budjettiesityksen pääkohdat julkistetaan jälkimmäisenä neuvottelupäivänä. Tiedotustilaisuutta odottavien toimittajien tapana on ollut pohdiskella hallituspuolueiden yhteistyökykyä neuvottelujen aikataulujen venymisen tai aikaistumisen perusteella.
Hallituksen keltainen kirja eduskunnalle syyskuussa
Virkamiehet kirjoittavat hallituksen poliittisen tahdon ja budjettipäätökset viralliseksi budjettiesitykseksi. Hallitus hyväksyy virallisesti budjettiesityksensä 17. syyskuuta.
Hallitus on viime vuosina jättänyt pelivaraa budjettiesitykseensä noin 100 miljoonaa euroa. Pelivaraa tarvitaan marraskuussa annettavaan budjettiesityksen täydennykseen noin 60 miljoonaa euroa ja eduskunnan haluamiin menolisäyksiin noin 40 miljoonaa euroa.
Budjetti lähetetään eduskunnan käsittelyyn. Käytännössä hallituksen esitys hyväksytään hallituspuolueiden enemmistön turvin pienin muutoksin.
Usein tiedotusvälineissä nähty paksu keltainen kirja on hallituksen budjettiesitys. Vuodelle 2017 tehty Suomen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlavuoden budjettiesitys oli poikkeuksellisesti sinivalkoinen. Eduskunnan joulukuussa päättämät muutokset budjettiin kirjataan koruttomaan konttoripaperinivaskaan.
Sekä keltaista kirjaa että paperinivaskaa pitää lukea yhdessä, jotta lopullisesti hyväksytyn valtion budjetin salat aukeavat.
Eduskunnan budjettipuheet, tarvittaessa yötä myöten
Eduskunnan syyskauden suurin urakka on budjetin hyväksyminen. Käsittely alkaa syyskuussa suuren salin lähetekeskustelulla. Valtiovarainministeri Petteri Orpo esittelee budjetin eduskunnalle.
Kaikki eduskuntapuolueet kertovat mielipiteensä hallituksen suunnittelemasta rahankäytöstä ja neuvovat eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa, mihin pitäisi tehdä muutoksia. Puheita pidetään tarvittaessa yöhön asti.
Kansanedustajilla on kymmenen päivää aikaa jättää lisäraha- tai rahojen vähennysehdotuksia budjettiin sen jälkeen kun eduskunta on saanut esityksen käsittelyynsä. Muutosesityksiä tulee yleensä satoja, viime vuonna päätettyyn tämän vuoden budjettiin 536.
Eduskunnan valiokunnat, erityisesti valtiovarainvaliokunta ja sen jaostot, käsittelevät budjettia syksyn ajan.
Oppositiopuolueet esittelevät eduskunnassa omat vaihtoehtobudjettinsa.
Eduskunnan äänestykset joulukahvien aikaan
Budjetin viimeinen käsittely eduskunnan täysistunnossa kestää useamman päivän. Juuri ennen joulua käydään satoja äänestyksiä.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta saa joulukuussa valmiiksi mietintönsä budjetista. Mietinnössä ovat mukana valtiovarainvaliokunnan ehdottamat rahalisäykset.
Jokaisen ministeriön rahoista keskustellaan vielä kerran eduskunnan suuressa salissa. Ministerit osallistuvat oman hallinnonalansa keskusteluun.
Eduskunta äänestää budjetista valtiovarainvaliokunnan mietinnön perusteella. Yleensä valtiovarainvaliokunnan muutosesitykset hyväksytään hallituspuolueiden tuella sellaisenaan.
Viimeisenä äänestyksenä eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta. Luottamusäänestyksen jälkeen eduskunta aloittaa joulutauon. Viime vuonna budjetin viimeiset äänestykset käytiin 20. joulukuuta. Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 101 - 86.
Varsinaisen budjetin lisäksi vuosittain tehdään kolme tai neljä lisäbudjettia uusien menojen tai muuttuneiden kustannusten ja tulojen vuoksi. Hallitusneuvotteluissa lisätalousarvioita varten varattiin vuosittain noin 300 miljoonaa euroa.
Budjetti on syksyn suurin urakka poliitikoille
Suurin osa budjetin rahoista on sellaisia, joista ei erikseen neuvotella joka vuosi. Esimerkiksi valtion työntekijöiden palkat kulkevat budjettikirjan kautta, mutta ei niistä kiistellä budjettineuvotteluissa.
Sen sijaan merkittävimmistä uudistuksista tehdään koko hallituksen yhteiset päätökset, myös rahoituksesta. Vähäisimmistä muutoksista ministeriöt voivat päättää omien rahojensa rajoissa itse ja kertoa muutokset vain tiedoksi budjetinteossa.
Uutisoinnissa koko hallituksen yhteisen budjettiriihen kiistat saavat paljon huomiota. Budjettiriihen kiistat koskevat pientä osaa kaikista menoista ja tuloista, mutta verotuksen ja uusien menojen poliittisten linjausten vuoksi puolueiden eri painotukset ovat mielenkiintoisia.
Eduskunnan tekemät menolisäykset ovat vielä budjettikiistoja pienempi osa kaikista menoista. Viime vuosina eduskunnan lisäykset, joululahjarahat, ovat olleet noin 40 miljoonaa euroa, siis alle promillen koko budjetin loppusummasta.
Perinteisesti etujärjestöillä on lukuisia toiveita valtion budjettiin, esimerkiksi uusiin menokohteisiin ja verotukseen.
Etelä-Italiassa Pugliassa 12 ihmistä on kuollut tieonnettomuudessa. Onnettomuus sattui maanantaina Foggian lähellä, kun minibussi törmäsi tomaattilastissa olleeseen kuorma-autoon. Nokkakolarin johdosta minibussi pyörähti katolleen.
Kaikki kuolleet olivat siirtotyöläisiä, jotka olivat palaamassa tomaatteja poimimasta. Lisäksi kolme ihmistä loukkaantui, heidän joukossaan kuorma-auton kuljettaja.
Edellisen kerran vastaava onnettomuus sattui lauantaina, kun neljä afrikkalaista poimijaa kuoli ja neljä muuta loukkaantui pahoin kolarissa tomaattikuorma-auton kanssa.
Sekä ammattiliitot että siirtotyöläisiä avustavat järjestöt ovat vaatineet Foggian alueelle julkista liikennettä satokauden ajaksi. Joka kesä tuhansia siirtotyöläisiä sekä Euroopasta että Afrikan alueelta saapuu alueelle poimimaan tomaatteja.
Siirtotyöläiset asuvat erittäin kehnoissa oloissa kaupungin liepeillä. Heillä on työluvat, mutta he kärsivät ankarista työskentelyolosuhteista ja pienestä palkasta. Monet ovat riippuvaisia työnvälittäjistä, joista monet ovat kytköksissä mafiaan.
Postilaatikossa odottava kirje verottajalta esiintyy monen amerikkalaisen painajaisunessa. Se on yksi harvoista poliittisesti jakautunutta kansaa yhdistävistä kokemuksista. Kauhukokemuksista. Iästä, sukupuolesta, puoluekannasta ja elämänkatsomuksesta riippumatta.
IRS on pelätty ja jopa vihattu kirjainyhdistelmä, joka nöyristää itsevarman sankarinkin. IRS tulee sanoista Internal Revenue Service ja tarkoittaa liittovaltion verottajaa.
Verotus on taas kerran tärkeä teema kongressivaaleissa, jotka pidetään marraskuussa. Republikaanit vaativat verojen alasajoa eikä yksikään demokraatti toivo ainakaan niiden korottamista.
IRS on Yhdysvaltain yhteiskunnan tukipilareita, jota poliitikot eivät kuitenkaan halua tukea. Viime vuoden lähes 11,5 miljardin dollarin budjetti oli liian pieni 80 000 työntekijän virastolle, joka huolehtii yli 300 miljoonan ihmisen valtion veroista.
Verottajan tietojärjestelmä petti huhtikuussa pahimpaan mahdolliseen aikaan veroilmoitusten jättöpäivänä. Tuo päivä on muutenkin koko vuoden ruuhkaisin netissä, mutta nyt verosivut olivat kaiken kukkuraksi alhaalla 11 tuntia. IRS:n oli pakko siirtää veroilmoitusten takarajaa vuorokaudella.
Tutkinta osoitti, ettei syynä ollut kyberhäirintä, vaan se, mistä IRS:n viime syksynä eronnut pääjohtaja John Koskinen oli jo vuosia varoittanut: Viraston IT-järjestelmä oli vanhanaikainen ja viallinen. Kongressi myönsi tämän jälkeen pitkin hampain 3,9 miljardia dollaria verottajan IT-järjestelmien uusimiseksi.
IRS:llä tuntuu olevan muitakin vaikeuksia. Viime kuukausina on varoitettu IRS:n nimissä toimivista sähköposti- ja puhelinhuijareista.
Löysin postilokerostani IRS:n kirjeen. Tunnistin sen heti aidoksi, sillä oikea veroviranomainen lähestyy asiakastaan vain paperikirjeellä.
Pelästyin. Oliko minulle nyt tapahtunut se, mitä yhdysvaltalaiset eniten kammoavat, olinko joutunut verosyyniin? Minä, viaton suomalainen!
Kirjeen mukaan Yhdysvaltain viime vuoden veroilmoitustani ei voida käsitellä ennen kuin olen todistanut henkilöllisyyteni. Se pitäisi tehdä mahdollisten henkilötietovarkauksien estämiseksi. Soitin kirjeessä mainittuun numeroon.
20 minuutin odotuksen jälkeen vahvalla etelän korostuksella puhunut naisvirkailija esitti minulle peruskysymyksiä osoitteestani, sosiaaliturvatunnuksestani ja muista henkilöllisyyteni todistavista seikoista, minkä jälkeen hän jätti minut kymmeneksi minuutiksi linjalle odottamaan koneellisen analyysin tulosta.
Analyysin tulos oli negatiivinen.
Sain käskyn mennä IRS:n paikallistoimistoon todistamaan henkilöllisyyteni. Minun tuli saapua paikalle 15 minuuttia sovittua aikaa aiemmin mukanani printattu veroilmoitus ja kaikki mahdolliset asiakirjat, joilla voin todistaa itseni tuon veroilmoituksen tekijäksi.
Toimisto oli K-kadulla, ei Washingtonin kuuluisassa lobbarikorttelissa, vaan koillisosan K-kadulla. Toisella puolella kaupunkia 1980- ja 90-luvun crack-sodan näyttämöllä, entisessä murhakorttelissa.
Verovirasto IRS:n pääkonttori Washingtonin keskustassa. Kirjeenvaihtaja Mika Hentusta ei kutsuttu tänne, vaan laitakaupungin verotoimistolle, joka sijaitsee aiemmin rikollisuudestaan tunnetulla alueella.Jim Lo Scalzo / EPA
Sisään pääsi vain metallinpaljastimen läpi. Jäin heti kiinni, sillä olin unohtanut reppuni sivutaskuun mokkulan, vaikka ohjeissa nimenomaan käskettiin poistamaan elektroniset laitteet ennen läpivalaisua.
Avarassa odotushallissa oli kolmea seinää vasten sermejä, joiden takana virkailijat istuivat.
Kaikki muut ulkomaalaisilta näyttävät asiakkaat olivat latinoja. Odotin vuoroani pitkään. Viimein kovaääninen kuulutti vuoronumeroni sermin numero kymmenen luokse.
Virkailija pyysi vetämään sermin liukuoven perässään kiinni. Hän oli rauhallinen afroamerikkalainen mies, joka tarkasteli veroilmoitustani pitkään verraten tuomani kopion lukuja huolellisesti tietokoneensa näytöllä oleviin.
Hänen sermiinsä oli kiinnitetty Martin Luther King juniorin, Malcolm X:n, paavin ja muiden suurten ajattelijoiden mietelauseita, joita en jännitystilassa pystynyt painamaan mieleeni. Lisäksi sermissä oli kuva nuoresta koripalloilijamestarista, joka oli ilmeisesti hänen tyttärensä.
Lopulta hän pamautti näppäimistönsä enteria, nosti katseensa minua kohti ja teki yllättävän kysymyksen.
– Millainen Suomi on tähän vuodenaikaan?
– Mitä tarkoitatte, änkytin.
– Olen matkustanut eri puolilla Eurooppaa, mutta en kotimaassasi. Aion tehdä sen vielä.
Kävimme muutaman minuutin mittaisen vapautuneen keskustelun Suomesta. Virkailija kertoi lähtiessäni, että tällaisia henkilöllisyystarkastuksia on alettu tehdä aiempaa enemmän. Mikäli minulla olisi veroihin liittyvää kysyttävää, voisin ottaa milloin vain yhteyttä paikallistoimistoon.
Nyt hävikkitaistoon ryhtyy Kirkon Ulkomaanapu, jonka hävikkiruokakauppa WeFood avataan Helsingin Kalasatamaan, REDI-kauppakeskukseen. Avajaisia vietetään syyskuun 20. päivänä.
WeFood on tiettävästi Suomen ensimmäinen hävikkiruokamyymälä. Myymälän tavoitteena on ohjata hävikkiruokasaldosta 50 000 kiloa hyötykäyttöön.
Hankkeen projektipäällikkö Else Hukkanen kertoo, että elintarvikkeita saadaan myyntiin eri toimijoilta: on kauppoja, valmistajia ja tukkuja.
Myymälän valikoima tulee perustumaan siihen, mitä kumppaniyrityksillä on kulloinkin tarjottavana.
– Myymälän valikoima tulee vaihtelemaan viikoittain suurestikin. Ja ymmärrämme, ettemme voi kilpailla ainakaan sillä, että asiakkaat tulisivat hakemaan meiltä jotain tiettyä tuotetta. Se, mitä myymme tänään, voi olla jo jotain muuta seuraavana päivänä, Hukkanen toteaa.
Hän kuitenkin sanoo, että vihanneksia, hedelmiä ja kuivatuotteita pitäisi myymälästä löytyä päivittäin. Jatkossa valikoima saattaa laajentua muihinkin kodintarvikkeisiin, kuten pesuaineisiin.
Lisäksi Hukkanen toivoisi, että myymälä saisi myös ravintoloita ja hotelleja yhteistyökumppaneiksi.
– Pystymme samalla tarjoamaan apua yrityksille hävikkiruoan hyödyntämiseen, ettei kaikkea tarvitsisi heittää jätteeksi.
Vanhentunut päiväys ei välttämättä tarkoita syömäkelvotonta
Hävikkiruoka tarkoittaa WeFood-myymälässä sellaisia elintarvikkeita, jotka ovat kakkoslaatua tai joiden parasta ennen -päiväys on lähellä tai jo mennyt.
– Kakkoslaatu tarkoittaa sitä, ettemme myy ykköslaatua, jota muut kaupat myyvät peruselintarvikkeena. Elintarvikkeet ovat syömäkelpoisia ja siinä suhteessa laadukkaita, mutta niiden pakkaus saattaa olla vahingoittunut tai etiketti ei ole valmistajan standardien mukainen, Hukkanen kuvailee.
Hän vakuuttaa, että myymälässä syynätään tarkkaan elintarvikkeet, joissa parasta ennen -päiväys on jo mennyt eikä pilaantunutta ruokaa myydä.
– Myyjällä, eli meillä on vastuu ja olemme tarkkoja siitä, että myymme vain syömäkelpoisia elintarvikkeita. Teemme lajittelua joka päivä, eli aina kun meille saapuu kuorma, tarkistamme sen.
Hukkanen ei vielä osannut sanoa, miten hävikkielintarvikkeiden hinta muodostuu. Onko alennus muiden kauppojen hintoihin verrattuna esimerkiksi 20 vai 50 prosenttia, se selviää myöhemmin.
Onko tämä vain alkua?
WeFood-hävikkiruokakaupassa työntekijät myymäläpäällikköä lukuun ottamatta työskentelevät vapaaehtoisina. Hukkasen mukaan heillä on kuitenkin vireillä yhteistyö Kide-säätiön kanssa. Jos se onnistuu, myymälässä osa saattaa työskennellä työmarkkinatuella.
Myymälän rahoitus koostuu muun muassa joukkorahoituksella kerätystä, vajaan 50 000 euron potista ja Ympäristöministeriön myöntämästä 24 500 euron tuesta.
– Jossain vaiheessa myymälä alkaa tuottaa sen verran, että saamme liiketilan vuokran katettua myyntituotolla. Kun voittoa alkaa syntyä, se ohjataan kulujen jälkeen Kirkon ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön, Hukkanen kertoo.
Tanskassa vastaavalla konseptilla on avattu jo kolme hävikkiruokakauppaa. Hukkasen mukaan WeFood saattaa laajentua myös Suomessa – riippuen suomalaisten vastaanotosta.
