Kun Jukka Hirvikallio alkoi kuulla viljelijäkollegoiltaan oudoista havainnoista, hän riensi tarkistamaan tilanteen omilla pelloillaan.

Vastaan tuli surkea näky: gammayökkösen toukkia löytyi todella paljon. Ne olivat parissa päivässä ehtineet syödä Hirvikallion rypsipellosta pois kaikki vihreät osat.

Hirvikallio toimi niin nopeasti kuin pystyi. Hän osti kaupan viimeiset torjunta-ainekanisterit ja ruiskutti rypsipeltonsa heti, kun Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes heinäkuun viimeisenä perjantaina ilmoitti sallivansa ylimääräiset ruiskutukset gammayökkösen tuhojen pienentämiseksi.

– Tukesille iso kiitos, että se pystyi päättämään hätäluvasta näin pian.

Viljelijä Jukka Hirvikalliolla on 40 hehtaaria rypsipeltoa Luumäellä Etelä-Karjalassa.

Gammayökkönen yllätti viljelijät

Torjunta-aineiden kysyntä kiihtyi viime viikolla täysin yllättäen, kun suomalaispelloilla lähes tuntematon tuholainen, gammayökkösen toukka, ilmestyi näyttämölle.

Toukan torjuntaan sopivat aineet ovat nyt kaupoista lopussa.

Kasvinsuojelun asiantuntija Juha Sohlo ProAgriasta arvelee, että torjunta-aineet ovat lopussa laajemminkin Euroopasta.

– Viljelijöillä voi olla vielä omia varastoja, mutta kauppiailta ei torjunta-aineita enää tänä kesänä saa, Juha Sohlo kuvaa tilannetta.

Gammayökkösen myrkyttämiseen sopivia torjunta-aineita kuluu normaalisti eniten alkukesästä, kun kasvustoja ruiskutetaan kirvojen ja rapsikuoriaisten leviämisen estämiseksi. Kesän lopulla gammayökkösen toukkien tuhovoima yllätti kaikki.

– En osannut edes arvata, että pitäisi tällaista toukkaa osata pitää silmällä, sanoo viljelijä Jukka Hirvikallio.

Torjunta-ainetta ei riittänyt kaikille

Yleensä gammayökkösiä esiintyy Suomessa vain pieniä määriä. Niitä tiedetään viimeksi saapuneen Suomeen yhtä paljon kuin nyt vuonna 1946.

Koska torjunta-aineita ei kaikille viljelijöille ole riittänyt, joudutaan osalla tiloista nyt katselemaan vierestä, kun nopeaa tuhoa aiheuttava gammayökkösen toukka syö suihinsa koko kasvuston.

Juha Sohlo tietää tapauksia, joissa viljelijä on käynyt heinäkuun lopulla lyhyellä lomalla ja kotiin tullessaan joutunut toteamaan, että kasvustosta ei ole jäljellä juuri mitään.

Jukka Hirvikallio laskee menettäneensä noin puolet 30 000 hintaiseksi arvioimastaan rypsisadosta. Hirvikallion kasvattama rypsi jalostetaan rypsiöljyksi ja margariiniksi ravintokäyttöön.

Futistähti Ronaldon nimikkoperhonen

Biologi Jaakko Kulberg kertoo tuntevansa gammayökkösen käyttäytymisen hyvin.

Hän sanoo, että gammayökkönen on monille tuttu jalkapallon vuoden 2016 EM-kisoista, kun ranskalainen stadion oli täyttynyt vaelluksella olleista gammayökkösistä. Yksi perhonen kuvattiin viivähtämässä surevan supertähti Christiano Ronaldon otsalla.

Gammayökköset elävät Jaakko Kullbergin mukaan vähän kuin muuttolinnut. Erona on se, että toisin kuin linnut, sama perhosyksilö ei koskaan vaella takaisin etelään, vaan kyseessä on jo uusi sukupolvi.

Heinäkuun lopulla viljelysten kimppuun iskeneet toukat ovat Kullbergin mukaan alkukesästä Suomeen vaeltaneiden perhosparvien jälkeläisiä. Perhoset munivat paikkoihin, jossa vaikuttaisi olevan riittävästi ruokaa niiden toukille.

Munat kehittyvät toukiksi lämpötilasta riippuen 3–10 päivässä. Uusiakin perhosparvia Kullberg tietää saapuneen Suomeen vielä aivan hiljattain.

– Viime viikolla tutkakuvissa näkyi satojen miljoonien, jopa miljardien yksilöiden parvia, Kullberg kertoo.

Kullbergin mukaan lajia tavataan Suomessa vielä syyskuussa, ehkä jopa lokakuussa, mutta sen jälkeen se katoaa.

Ensi kesä on arvoitus

Perhosiin perehtyneen biologin Jaakko Kullbergin mukaan gammayökkösen toukkien viljelyksille aiheuttamalta tuholta suojauduttaisiin Suomessa parhaiten pitämällä huolta toukkien luontaisista vihollisista.

– Peltojen ympärillä pitäisi säilyttää tarpeeksi leveä kaistale villiä luontoa, jossa gammayökkösen toukkaa ravinnokseen käyttävät lajit selviytyvät.

Gammayökkösen liikkeitä ensi kesänä on mahdotonta vielä ennustaa. Mutta jos parvet jälleen vaeltavat sankoin joukoin Suomeen, on niillä vastassa aiempaa valveutuneempia viljelijöitä.

– Ensi kesänä tiedän tarkkailla kasvustoa ja ryhtyä ajoissa torjumaan, Hirvikallio sanoo.

Indonesiassa Lombokin saarella ja sen lähiympäristössä pelastustyöt maanjäristysten jäljiltä jatkuvat. Raunoista kaivetaan niin käsin kuin raskaalla kalustollakin mahdollisia eloonjääneitä.

Lombokin saarta ja lähisaaria ravisteli sunnuntaina illalla voimakkuudeltaan 6,9:n maanjäristys, minkä jälkeen alueella on ollut lukuisia, voimakkaita jälkijäristyksiä. Voimakkaasti maa järisi viimeksi maanantai-iltana, jolloin jälkijäristyksen voimakkuudeksi mitattiin 5,2.

Ajantasaista tietoa uhrien määrästä ei ole saatavilla. Eri lähteiden mukaan kuolonuhreja on ainakin 98 ja yli 200 ihmistä on loukkaantunut.

Australialaisen sanomalehden Sydney Morning Heraldin mukaan lähes kaikki tähän asti kuolleiksi vahvistetuista on saanut surmansa Lombokin saarella, vain kaksi olisi kuollut Balilla. Indonesian viranomaisten mukaan kaikki kuolleet ovat indonesialaisia.

Laajoja tuhoja

Maan kansallinen katastrofivirasto arvioi kuolonuhrien määrän nousevan pelastus- ja raivaustöiden edetessä. Viraston mukaan yli 13 000 rakennusta on tuhoutunut järistyksissä ja arviolta 20 000 ihmistä on jäänyt kodittomiksi.

Kaikkiaan maanjäristysten arvioidaan vaikuttavan noin 600 000 ihmisen elämään. Sähköt ja tietoliikenneyhteydet ovat paikoin katki, ja maanvyöryt sekä romahtaneet sillat vaikeuttavat pelastustyöntekijöiden etenemistä.

Indonesian armeija on ilmoittanut lähettävänsä katastrofialueelle muun muassa elintarvikkeita ja lääkintäapua.

Kaaos Gili-saarilla

Jälkijäristysten pelko on nostattanut paniikin Lombokin saaren kyljessä sijaitsevilta pienillä Gili-saarilla.

Katastrofiviraston mukaan tähän mennessä lähes 3 000 turistia on evakuoitu saarilta Lombokiin tai Balille, mutta saariryhmän rannoilla sadat ihmiset odottavat yhä pelastusaluksien saapumista.

– Ei ole sähköä eikä vettä. Meidän täytyy vain sinnitellä ja katsoa, mitä huominen tuo tullessaan, sanoi brittiläinen turisti uutiskanava CNN:lle maanantai-iltana paikallista aikaa.

Gili-saarilla pelko tsunamista aiheutti joukkopaon ja paniikin maanantaina, kun sadat turistit ja paikalliset asukkaat rynnivät pelastusveneisiin ja lauttoihin.

Tsunamivaroitus on alueella on sittemmin peruttu.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Lombokin lentokentällä on jumissa arviolta tuhat turistia, jotka odottavat pääsyä seuraaville mahdollisille lennoille.

Lue myös:

Maanjäristyksen jälkeinen evakuointi johti täyteen kaaokseen Gili-saarilla – suomalaisperheen lapsia tönittiin alta pois, kun ihmiset rynnivät lautoille

Balilla matkaileva suomalainen järistyksestä: "Maa alkoi pyöriä levyinä ympärillä, kuin olisi huvipuistolaitteessa"

Indonesian Gili-saarilta evakuoidaan yli tuhat matkailijaa Lombokin järistyksen takia – UM: Tiedossamme ei ole, että suomalaisia olisi loukkaantunut

Viljasadosta menetetään jopa yli puolet – karjankasvattajat pohtivat teurastuksia heikon heinäsadon vuoksi

ProAgrian eri puolilta Suomea kokoamien tietojen mukaan pahin tilanne on rannikkoseuduilla, jossa kuivuus on koetellut kasvustoja. Jotkut etelän viljanviljelijöistä eivät lähde edes puimaan laikukkaita peltojaan, vaan kääntävät ne uusia kylvöjä varten. Karjankasvattajat pohtivat eläinten teurastuksia, sillä heinää on niukasti. Maskulainen emäntä valitsee jo lehmien joukosta heikoimmin tuottavia poistolistalle.

Vain harva kunta tarjoaa perheille samaa etua kuin Iisalmi

Ekaluokkalainen Lauri pääsee koulun jälkeen päiväkotiin, kun äiti on vuorotyössä. Useimmat kunnat eivät tarjoa 1.–2.-luokkalaisille vuorohoitoa, vaikka varhaiskasvatusalan ammattilaisten mielestä se olisi tarpeen.

Pelastustyöntekijät estivät eloonjääneitä Indonesian lomasaarilla – ainakin 98 kuollut

Indonesiassa Lombokin saarella ja sen lähiympäristössä pelastustyöt maanjäristysten jäljiltä jatkuvat.

Lombokin saarta ja lähisaaria ravisteli sunnuntaina illalla maanjäristys, joka oli voimakkuudeltaan 6,9. Sen jälkeen alueella on ollut lukuisia, voimakkaita jälkijäristyksiä.

Eri lähteiden mukaan kuolonuhreja on ainakin 98 ja yli 200 ihmistä on loukkaantunut. Indonesian viranomaisten mukaan kaikki kuolleet ovat indonesialaisia. Arviolta 20 000 ihmistä on jäänyt kodittomiksi.

Helsinkiläinen arvostaa erityisesti toimivaa joukkoliikennettä, Marseillen asukas turvallisuuden tunnetta kaduilla

Kaikkiaan 79 eurooppalaisen kaupungin vertailu osoittaa, että eri puolilla mannertamme arvostetaan hyvin erilaisia asioita elämänlaadun rakennuspalikoina. Prahalaiselle kaupungin melutasolla on suuri merkitys elämänlaatuun, oululaiselle ei juuri lainkaan. Tukholmalainen haluaa asuntoasiat kuntoon, ja napolilainen toivoo löytävänsä työpaikan.

Näin veroistasi ja maksuistasi päätetään

Valtion ensi vuoden tulojen ja menojen suunnittelu pääsee vauhtiin tiistaina aamupäivällä. Valtiovarainministeriö aloittaa oman budjettiesityksensä viimeistelyn. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ennakoi maanantaina, että valtio joutuisi ottamaan uutta velkaa enemmän kuin vielä keväällä arvioitiin, 1,5–2 miljardia euroa. Koko hallituksen budjettiriihi on elokuun lopulla.

Vain vähäisiä sateita

Tiistaina Suomen säähän vaikuttaa heikko korkeapaineen selänne, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen. Pilvisyys on vaihtelevaa, ja sateet jäävät vähäisiksi. Etelässä lämpötila kohoaa selvästi 20 asteen yläpuolelle, Pohjois-Lapissa lämpötila on 10 asteen tuntumassa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Who Is America? -satiirisarjan uusimmassa jaksossa kirkkaanvärisissä lavasteissa istuu yhdysvaltalainen Joe Arpaio ja "43 asetta omistava" suomalainen tubettaja OMGWhizzboy, oikealta nimeltään Ladislas Kekkonen.

Tubettaja on brittikoomikko Sacha Baron Cohenin uusin hahmo. Cohenin kuuluisimpia hahmoja ovat kazakstanilainen toimittaja Borat ja talk show -juontaja Ali G, joiden henkilöllisyyksillä Cohen on elokuvissa ja tv-sarjoissa haastatellut Yhdysvaltain ja Englannin poliitikkoja, valtaapitävä ja tavallisia ihmisiä. Haastateltavat eivät tiedä joutuneensa huijatuiksi.

Ilmeisesti tv-sarjan tekemän tiedotteen mukaan 32-vuotias Kekkonen on suosittu live-streamaaja, joka on saanut oman "primetime tv-ohjelman kotimaansa Suomen Yle Extra -kanavalla".

"OMGWhizzboy on myös toteuttanut unelmansa työskentelemällä suomalaisten julkkisten ja lapsuuden idoliensa rinnalla."

Donald Trumpin armahtama sheriffi

86-vuotias Joe Arpaio on entinen sheriffi Arizonasta , joka tuomittiin viime vuonna oikeuden halventamisesta etnistä profilointia koskevassa tapauksessa. Arpaio oli tuomion mukaan kohdentanut valvontaa laittomasti latinotaustaisiin. Arpaion armahti lokakuussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

Haastattelussa OMGWhizzboy availee Shopkinsin lelupaketteja ja kertoo sivulauseessa omistavansa 43 erilaista asetta "tulevan rotusodan takia". Haastattelu mukailee Youtube-videopalvelussa suosittuja paketinavausvideoita.

– Avaan nyt Shopkins-paketin. Samalla kun teen sen, kertoisitko miksi kommunistit yrittävät estää ihmisiä omistamasta aseita?, Cohen kysyy haastattelussa.

"Joutuisin ehkä sanomaan kyllä"

Yhdysvalloissa uutisotsikoksi on noussut haastattelun loppu, joka on katsottavissa alta.

Lelupakettien avaamisen jälkeen tubettaja kysyy Arpaiolta, suostuisiko hän presidentti Donald Trumpin ehdottamaan suuseksiin.

– Joutuisin ehkä sanomaan kyllä, Arpaio vastaa.

Arpaio antoi jo heinäkuussa haastattelun laitaoikeistolaiselle Breitbart-verkkolehdelle, jossa hän kertoi joutuneensa Cohenin esittämän "suomalaisen koomikon" huijaamaksi.

– Jokin kertoi minulle, että minun olisi parasta dokumentoida tämä. Joten kirjoitin [asiat muistiin] nopeasti.

Arpaion mukaan suomalaisen tubettajan sanavalinnat herättivät hänen epäilyksensä.

– Olin jokseenkin shokeerattu. Mutta ajattelin, että tämä on Suomea ja hän on kuuluisa koomikko.

Suomessa HBO Nordicin esittämässä Who is America? -sarjassa on tähän mennessä esiintynyt muun muassa Yhdysvaltain entinen puolustusministeri Dick Cheney, joka Cohenin hahmon kehoituksesta allekirjoitti kidutuslaitteen. Myös yhdysvaltain entinen varapresidenttiehdokas Sarah Palin on kertonut tulleensa huijatuksi.

"Erittäin hyvä omassa lajissaan"

Jakson katsoi myös suomalainen stand up -koomikko ja tv-satiiri-käsikirjoittaja Kaisa Pylkkänen. Hän kertoo olevansa Cohenin tyylin ystävä.

– Hän on erittäinkin hyvä omassa lajissaan. Esittämällä ulkomaalaisen ohjelman tekijää vieraat puhuvat varomattomammin kun eivät usko, että materiaali näkyisi kotimaassa. Se on varmasti ainoa tapa, että Cohen saa tällaisia haastatteluita.

Nyt vuorossa oli Suomi ja Pylkkäsen mukaan täysin linjan mukaisesti.

Vierasperäinen korostus antaa myös Pylkkäsen mukaan Cohenille mahdollisuuden käyttää roiseja sanoja ikään kuin kielivirheinä, mikä pakottaa haastateltavat puhumaan aiheista.

Pylkkänen sanoo kaipaavansa enemmänkin moraalista keskustelua jakson teemoista.

– Siitä, mitä lapsille tuputetaan. Haastattelun keskellä ruutuun tulee lelujen hintatietoja samalla, kun puhutaan rotusodasta. Se näyttää myös sitä, että sponsoriksi voi kelvata mikä tahansa kun myynnissä on tekijän persoona.

OMGWhizzboy mainostaa erittäin näkyvästi Shopkins-lelumerkkiä. Haastattelun tunnusmusiikin aikana ruudun täyttää hetkeksi kookas suomalainen "Hengenlahja!"-teksti.

Pylkkäsen mukaan Cohenin satiiri naurattaa niin pitkään kun siinä lyödään ylöspäin, eli kun satirisoitavana on valtaapitävä.

Yhdysvalloissa kriittistä keskustelua on aiheuttanut muun muassa aikaisempi jakso, jossa yhdysvaltalaisen Unelmien poikamies -sarjan kilpailija Corinne Olympios mainostaa Cohenin hahmon yllyttämänä lapsisotilaille aseita antavaa kuvitteellista järjestöä. Kysymyksenä on, ansaitseeko poliitikkojen keskellä tv-esiintyjä pilkan.

– Sama kysymys heräsi itselle, mutta onko kyse tavallisesta kansalaisesta, kun sosiaalisen median seuraajia on satoja tuhansia? Jakso näytti, mitä sponsoreiksi voidaan hyväksyä.

Lue lisää:

Borat-näyttelijä huijasi taas päättäjiä: Dick Cheney antoi nimmarinsa kidutusvälineeseen, Sarah Palin suuttui veteraanivedätyksestä

Korjaus 6.8. kello 12.45. Jutussa luki aiemmin, että hahmolla olisi suosittu Youtube-kanava. Tiedotteessa kerrotaan hänen olevan suosittu live-streamaaja, erikseen Youtube-kanavaa ei mainita.

Topeliuksen syntyessä elettiin talvea 1818. Piirilääkäri, isä Zacharias Topeliuksen praktiikka sijaitsi kartanon porstuan vieressä. Muistona noista ajoista salin lattialla komeilee edelleen hiekalla täytetty metallivati.

– Tiedätkös mikä tuo on? museon amanuessi Laura Holm kujeilee Kuddnäsin kartanon salissa.

– Se on odotussalin sylkykuppi, ajalta jolloin ihmisillä on tapana syljeskellä ympäriinsä.

Varsin hygieeninen ratkaisu ajalta, jolloin bakteerien leviämistä ei vielä ymmärretty ja talossa, jossa alvariinsa vilisi sairaita ihmisiä.

Sairas oli isä Topelius itsekin. Liikkuminen oli käynyt vaikeaksi sen jälkeen, kun mies putosi jäihin ja jäi vaivaiseksi.

Vastaanottohuoneen katossa onkin edelleen vaijeri, jota vetämällä isä saattoi soittaa keittiön kelloa ja hälyttää riuskan piippusuisen Stiina-piian avukseen. Piika nakkasi isän selkäänsä ja kantoi pihalle kärryihin, joilla piirinlääkäri kärrättiin kotikäynneille hoitamaan toisia vaivaisia.

Uudistustöissä tiloista on tehty esteettömiä: Kuddnäsin kartanossa pääsee nyt liikkumaan myös pyörätuolilla, mistä Topeliuksen vaivainen isä olisi varmasti ollut mielissään.

Samalla pöydällä leivottiin leivät ja avattiin ruumiit

Isä Topelius suunnitteli mallimaatilan pakkohuutokaupasta 1813 lunastetulle kartanontilalle. Pihapiirissä oli paja, panimo, navetta ja pakarintupa, jossa leivottiin länsisuomalaista rukiista reikäleipää ja jonka tukevaa pöytää isä käytti myös ruumiinavauksissa.

Myllyä ja aittoja ei enää ole, mutta huvimaja – jossa Topelius usein kirjoitti – on alkuperäisellä paikallaan.

Kartano on savirapattua hirttä, jossa on kiinni tuhansia puutappeja. Seinien restaurointi toteutettiin niiltä osin kun se oli tarpeellista. Materiaaleina käytettiin alkuperäistä savea, olkea, hiekkaa, heinää, puutikkuja ja hevosenlantaa.

Ulkopinta viimeisteltiin viidellä kerroksella kalkkislammausta. Talo näyttääkin kiviseltä, vaikka onkin hirttä.

Museona toimiva tila on vetänyt ennätysmäärät yleisöä: Kuddnäsissä on tähän mennessä käynyt jo yli 7800 ihmistä.

Vapaamielisyys näkyi kasvatuksessa

– Tuo lapsihan näyttää pikemminkin korinttipullalta kuin vastasyntyneeltä, isä Zacharias Topeliuksen hyvä ystävä, Johan Ludvig Runeberg, totesi tulevan kirjailijan nähdessään.

Zachris Topelius oli viralliselta nimeltään Zacharias, mutta käytti itse etunimenään muotoa Zachris tai lyhennettä Z. Topeliuksen etunimestä on usein myös käytetty suomalaistettua Sakari-muotoa.

“Korinttipulla” kasvoi vapaamielisessä perheessä, ja se näkyi myös kotikasvatuksessa. Esimerkiksi väkivaltaa ei käytetty, mutta toisinaan Zachrias teljettiin kyökin muonakaappiin arestiin Sofia-siskon hienon Melusina-nuken kaltoinkohtelusta.

– Oletko jo kiltti? äiti toistuvasti tiedusteli komeron oven lävitse.

– En vielä, Zacharias vastasi.

Lopulta äiti raotti komeron ovea ja näki, että Zacharias oli vastannut rehellisesti: tämä istui lattialla säilykepurkki edessään ja söi kaksin käsin vattuhilloa.

– Äitiä on luonnehdittu heikkohermoiseksi, mutta kukapa nainen ei olisi viisi lasta menetettyään, museon amanuessi Laura Holm aprikoi.

Tuohon aikaan lapsikuolleisuus oli yleistä. Topeliusten seitsemästä lapsesta kuoli viisi.

Topeliuksen myöhemmissä teoksissa on luettavissa hänen lapsuutensa mielenmaisemia. Vapaamielinen perhe antoi lasten leikkiä naapurin torpparien lasten kanssa. Näiden leikkien inspiroimina syntyivät sittemmin sadut Waltterin seikkailuista.

Lapset pelasivat Cuccu-peliä ja onkivat kartanon takana kalliolla, jonka maisemasta aukeaa näkymä Uudenkaarlepyyn kirkolle.

Kirkon tapulissa komeilee kukko, joka Zachariaksen mielestä oli hienompi kuin kaikki muut kukot yhteensä. Sen innoittamana Topelius kirjoitti sittemmin pienten lasten sadun Kirkko-kukko.

Lyhyt sänky esti nukkujan sielua karkaamasta

Topeliuksen perheessä uskottiin, että myös lasten pitää oppia tekemään työtä. Tästä todisteena on kartanon vaimonhuoneessa - jossa Zacharias itsekin syntyi – pieni rukki, jolla lapset opettelivat langan kehräystä.

Lastenhuoneen kehto on korokkeella, jollaisella kehtoja tuon ajan vetoisissa taloissa pidettiin. Sofie-siskon nukkekodin huoneita koristavat pienet sisusteet. Nukkekoti oli niin hieno, että sillä sai leikkiä vain sunnuntaisin.

Vuonna 1819 itse keisari yöpyi kartanossa, vierassalongin sängyssä. Jalopuinen sänky on lyhyt, koska tuohon aikaan oli tavallista nukkua puoliksi istualtaan.

Tämä johtuu siitä, että ihmiset pelkäsivät makuuasentoa – se oli varattu ainoastaan kuolleille. Pelättiin, että sielu karkaisi makaavan ihmisen suusta, jos tämä nukkuisi vaakatasossa.

Toiseksi syyksi museon amanuessi Laura Holm epäilee heikkoa anatomian tuntemusta: tiedettiin, että vartalossa liikkui nesteitä, mutta ei sitä, miten ne liikkuivat. Siksi pelättiin virtsan kulkeutuvan makuuasennossa päähän. Näiltä ajoilta on myös peräisin ylpeään ihmiseen viittaava sanonta siitä, että hänellä on “kusta päässä”.

Luonto tuli Topeliuksen satuihin lapsuudesta

Zacharias Topeliuksen isoisä Mikael Toppelius oli kuuluisa kirkkomaalari, jonka töistä osa oli aikalaisten silmään niin kammottavia, että rouvien kerrottiin pyörtyneen kirkossa ne nähdessään.

Topeliuksen kotona taas keskityttiin luonnontieteiden, musiikin ja kirjallisuuden opiskeluun. Isä Topelius sanoi, että ainoa vapaan miehen ammatti on maamiehen ammatti, mutta joka päivä piti kirjoittaa ainakin yksi rivi tekstiä.

– Elettiin lapio toisessa ja kynä toisessa kädessä, emeritaprofessori ja Topeliusseuran pitkäaikainen puheenjohtaja Leena Kirstina tunnelmoi.

Musikaalinen perhe piti usein juhlia. Tuon ajan Suomessa oli tavallisempaa juhlia nimi- kuin syntymäpäiviä. Isä soitti alttoviulua ja salista löytyy fortepiano, jonka polkimista voi soittaa rumpuja.

Isä Topelius keräili suomalaista kansanrunoutta, ja työhuoneen vitriiniä koristavat monet Porthanin teokset.

– Minä olen kasvanut satujen ääressä, syleillyt haapoja ja antanut niille nimiä, kerrotaan Topeliuksen sanoneen.

Luonto näkyy vahvasti myös Topeliuksen myöhemmissä töissä. Hän perusti Suomen ensimmäisen luonnonsuojeluyhdistyksen työskennellessään toimittajana Helsingfors tidningar -sanomalehdessä.

Tositarinasta saduksi

Myös esimerkiksi Topeliuksen klassikkosadun Koivun ja tähden juuret ovat hänen sukuunsa liittyvässä tosirarinassa.

Isovihan aikaan 1700-luvun alussa keisari määräsi, että 200 kilometrin levyinen kaistale Ruotsi-Suomen rannikkoa piti tuhota. Keisarin kasakat ryöväsivät lapsia, kiersivät ja nappasivat kyytiinsä myytäväksi venäjälle.

Mikael Topeliuksen isä, Kristoffer, piileskeli äitinsä kanssa Muhoksella piilopirtissä. Eräänä päivänä Kristoffer oli keräämässä polttopuita metsässä, kun kasakkapartio löysi hänet ja nappasi kyytiinsä.

Kristofferilla kävi hyvä tuuri, sillä hänet myytiin hyvään perheeseen Pietariin, jossa hän sai opiskella pianonsoittoa. Lopulta lahjakas muusikko sai esiintyä itse keisarille. Koti-ikävä kuitenkin painoi ja lopulta hän päätti paeta.

Kristoffer piileskeli päivisin ja vaelteli öisin, kunnes päätyi Tukholmaan vievään laivaan. Laivan rantauduttua Tukholman satamaan Kristoffer näki päivänpaisteessa pyykkiä peseviä naisia, joista yksi nousi ylös ja sanoi:

– Voisitko sinä olla minun Kristofferini?

Kysyjä oli Kristofferin äiti, joka oli jalkaisin matkannut Muhoksen piilopirtistä aina Tukholmaan asti ja näin heidän tiensä jälleen yhdistyivät.

LUE MYÖS: Mikä lintu laulaa Sylvian joululaulussa, kuinka Topeliuksen isoisä liittyy Koivuun ja tähteen? Testaa, kuinka hyvin tunnet satusedän tekstit!

Topelius oli paljon muutakin kuin satusetä, mutta sellaisena hänet haluttiin muistaa – patsaasta nousi aikoinaan lihava riita

"Tätä ystäväämme ei ole mämmitelty yltäkylläisyydellä ja herkullisella ruoalla" – Topeliuksen Maamme kirjaa on luettu liki yhtä paljon kuin Raamattua

Kalifornian maastopalot ovat pahentuneet ennätysmäisiksi toisena vuonna peräkkäin.

Osavaltion pohjoisosassa riehuvat kaksoispalot, jotka on nimetty Mendocinon paloiksi, ovat kasvaneet yli 1 100 neliökilometrin laajuisiksi. Ne ovat yhtä suuret kuin Los Angelesin kaupunki.

Kaksoispalot ohittivat pinta-alassa viime vuoden suurimman maastopalon, joka raivosi Etelä-Kaliforniassa.

Mendocinon palot ovat tuhonneet 75 taloa. Ne roihuavat syrjäseuduilla, mutta niiden tieltä on evakuoitu tuhansia ihmisiä.

Trump: "Ympäristölait syynä"

Kalifornian ennätysmäisiä maastopaloja on eri puolilla osavaltiota sammuttamassa 14 000 palomiestä.

– Nämä maastopalot ovat äärimmäisen nopeita, aggressiivisia ja vaarallisia, Kalifornian pelastus- ja metsänhoitoviraston varajohtaja Scott McLean kuvailee.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump herätti maanantaina vastareaktioita tviittillään maastopaloista. Hän syytti kelvottomia ympäristölakeja siitä, ettei vettä saada tarpeeksi käyttöön sammutustöihin.

The New York Timesille puhuneen kalifornialaisen pelastusviranomaisen näkemys on toinen. Hänen mukaansa sammutusvettä on todellisuudessa tarpeeksi mutta ilmastonmuutos johtaa vakavampiin ja tuhovoimaisempiin maastopaloihin.

Jopa viidesosa työttömistä työnhakijoista voi olla pitkäaikaissairaita tai vammaisia. Valtaosa vajaakuntoisista ei pysty löytämään töitä avoimilta työmarkkinoilta, vaikka heillä olisi työhaluja.

Kysyimme työministeri Jari Lindströmiltä (sin.), mitä pitäisi tehdä, jotta kaikkien voimat saataisiin yhteiskunnan käyttöön?

Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mielestä työnantajille pitäisi tarjota ylimääräistä rahallista tukea, jos he palkkaavat vajaakuntoisen työttömän.

Lähiviikkoina neuvotellaan ensi vuoden budjetista, aiotteko ajaa tällaista taloudellista porkkanaa siellä?

– Vaikka hallitus lähestyy 72 prosentin työllisyysastetavoitettaan, se ei vielä riitä. Olemme rakenteellisen työttömyyden osalta vaiheessa, jossa ministeriön käytössä olevat työkalut eivät vain enää riitä. Kun sitä muuta pohditaan, varmasti myös tuo keino nousee esille yhtenä toimenpiteenä. Vero- tai muut tuet vaativat kuitenkin laajemman keskustelun hallituksessa. Työllisyyden ympärillä tullaan ylipäätään käymään keskustelua budjetin väännön yhteydessä.

Lindström odottaa hallituksen asettamien selvityshenkilöiden raporttia ennen toimenpiteitä. He etsivät konkreettisia keinoja, joilla uudistettaisiin vajaakuntoisten etuuksia ja palveluita. Raportti valmistuu lokakuussa. Sen valmistuminen on ajoitettu siten, että hallitus ehtii vielä tehdä toimenpiteitä ennen vaalikauden loppua.

Entä uusi “Lex Lindström”, jolla osa vaikeimmin sairaista ja työllistettävistä pääsisi eläkkeelle?

Lindström ei lupaile uutta eläketukea, koska hallituspuolueet tuskin pääsevät sellaisesta yksimielisyyteen.

– Inhimilliseltä kannalta se olisi oikea ratkaisu sellaisille ihmisille, jotka eivät kuntonsa takia tule ikinä työllistymään, mutta sillä on hintalappu. Viime kerralla eläketuen läpisaaminen oli tuskaisen kovan väännön takana. Kun päätöksiä tehtiin, se oli viimeinen asia, mistä sovittiin. Joissain puolueissa oli näkökantana, että nyt lasketaan ihmisiä eläkkeelle.

Suomen nykymalli ei toimi. Osatyökykyiset ovat jääneet pyörimään kortiston ja työllistämistoimien välille vuosikausiksi. Mitä pitäisi tehdä?

– Tämä on minun henkilökohtainen mielipiteeni. He, jotka eivät kykene tekemään mitään töitä, pitäisi jollain lailla päästää pälkähästä eli he eivät olisi enää velvoitettuja hakemaan töitä.

– Satsaisin siihen vajaakuntoisten joukkoon, joka voidaan ehkä vielä kuntouttaa eli tehdä ihmisistä työmarkkinakelpoisia niillä voimilla ja kyvyillä, mitä heillä on jäljellä. Tärkeintä tässä olisi, että ihmiset olisivat heille oikeissa palveluissa ja toimenpiteissä. Nyt näin ei ole. Nyt me yritetään saada samaa hattua kaikkien päähän, eikä se johda toivottuun tulokseen.

Lindström sanoo, että laittamalla työttömät heille oikeisiin toimenpiteisiin säästettäisiin pidemmän päälle myös rahaa ja TE-toimistojen resurssit kohdentuisivat nykyistä paremmin.

Voisiko valtio ottaa Ruotsin mallin mukaisesti vastuulleen vajaakuntoisten työllistämisen, kun vapailla työmarkkinoilla ei ole sopivia työpaikkoja?

– Tämä tulee pakostakin eteen, jos haluamme työllisyysasteen olevan 75 tai jopa 80 prosenttia eli lähempänä muita Pohjoismaita. Ei Ruotsissa tai Tanskassa ole saavutettu tätä astetta keskittymällä täysin työkykyisiin ihmisiin. Tämä on oivallettu siellä aikoja sitten, ja tehty rakenteellisia uudistuksia, joissa on otettu huomioon myös osatyökykyiset. Suomessa nämä asiat ovat jääneet retuperälle.

– Se onko valtion oltava mukana, on ison keskustelun paikka, mutta varmaan jollakin tavalla täytyy pystyä tukemaan työnantajia.

Mitä mieltä olette niin kutsuttujen välityömarkkinoiden luomisesta?

Ammattiyhdistysliike on vastustanut työehtojen heikennyksiä, ja puhunut kahden tason työmarkkinoista luomisesta.

– Kysyisin heiltä, pitääkö rima asettaa kaikilla samalle korkeudelle vai voisiko asiasta keskustella ja löytää keinoja, joilla osatyökykyiset saataisiin työmarkkinoille?

– Kaikki puolueet tuntuvat olevan tällä hetkellä yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme sosiaaliturvauudistuksen. Tarvitsemme palkan ja sosiaaliturvan nykyistä parempaa yhteensovittamista. Jos palkka ei ole sellainen, että sillä pystyy elämään, pitäisi sitä pystyä täydentämään tulonsiirroilla. Tämä on yksi keino saada vajaakuntoiset mukaan. Heille tulisi palkka ja sosiaalituki tiettyyn rajaan saakka. Uskon, että tähän mennään tulevaisuudessa.

Työllisyystilastoissa ei ole tapahtunut juuri muutosta vajaakuntoisten kohdalla. Osatyökykyisten auttaminen työelämään on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista, miten olette mielestänne onnistuneet toteutuksessa?

– Eihän tässä ole henkselin paukuttelulle mitään sijaa. Tämä homma on täysin kesken, ja jää seuraaville hallituksille. Ne ihmiset, jotka ovat tässä taloustilanteessa helposti työllistettävissä ovat työllistyneet. OTE-hanke on ollut hyvä, mutta eiväthän asenteet ja toimintatavat muutu yhden hankkeen aikana. Toivottavasti tämä on kuitenkin vienyt ajattelua oikeaan suuntaan.

Pitäisikö vaihtaa reilusti linjaa eli tunnustettava, etteivät kaikki voi työllistyä vapaille työmarkkinoille?

– Kyllä se pitää sanoa ääneen, ettei kaikista ole avoimille työmarkkinoille, mutta se ei tarkoita, ettei heistä olisi mihinkään muuhun. Nyt tilanne on se, että olet joko töissä tai et ole, ei ole mitään välimuotoja. Väitän, että nykyään suurin ongelma on se, että ihmiset eivät ole oikeissa työllisyystoimenpiteissä.

Lue myös: Vajaakuntoisilla Johanna Juopperilla ja Tiina Huovisella olisi sairauksista huolimatta työhaluja – Miksi työttömyyden kivikova ydin ei vain sula?

– Julkinen liikenne on minulle aivan ensiarvoisen tärkeä. Liikun aika paljon täällä stadissa. Jos raitioliikenne tai bussiliikenne harvenee, se on minulle aina hirveä takaisku, pohdiskelee Helsingin Käpylässä asuva Olli Stephany.

Kantakaupungissa asuva Kaisa Kakko puolestaan sanoo, että on suorastaan luksusta, kun julkisen liikenteen kulkuvälineisiin pääsee ilmaiseksi lastenrattaiden kanssa.

Nämä mielipiteet kuvastavat yleisemminkin helsinkiläisten suhtautumista julkiseen liikenteeseen. EU:n tilastotoimiston Eurostatin tekemässä selvityksessä on vertailtu 79 eurooppalaisen kaupungin asukkaiden näkemyksiä siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä elämänlaadun kannalta.

Suomalaiset "tyytyväisiä veronmaksajia"

Juuri helsinkiläiset nostavat kaikkein useimmin julkisen liikenteen merkityksen kolmen tärkeimmän tekijän joukkoon.

Vastaukset kertovat omaa kieltään kaupunkien luonteesta.

Ranskan toiseksi suurin kaupunki Marseille on tunnettu ajoittaisista levottomuuksistaan – ja niinpä juuri Marseillen asukkaat nostavat useimmiten esille katujen turvallisuuden tärkeäksi elämänlaatuun vaikuttavaksi tekijäksi. Oulussa korostuu koulutuksen merkitys, Prahassa melutaso, Napolissa työttömyys ja Tukholmassa puolestaan toimivat asumisjärjestelyt.

Miksi sitten helsinkiläiset painottavat julkisen liikenteen merkitystä niin paljon, kun siihen vieläpä ollaan varsin tyytyväisiäkin? Eikö olisi paljon helpompaa tuoda esiin rempsallaan olevia asioita?

Helsingin yliopiston geoinformatiikan apulaisprofessori Tuuli Toivonen löytää tulokselle kaksi pääasiallista selitystä.

– Suomalaiset yleisemminkin ovat "tyytyväisiä veronmaksajia" eli olemme kohtuullisen tyytyväisiä julkisiin palveluihin. Siihen on toisaalta aihettakin. Kun esimerkiksi australialaisessa tutkimuksessa verrattiin 26 ison kaupungin joukkoliikennettä toisiinsa, niin Helsinki oli paras.

Kärkisija muodostuu Toivosen mukaan siitä, että yhteydet keskusten ja pääkeskuksen välillä on suunniteltu hyvin, ja siitä, että yhteydet ovat verrattain luotettavia.

– Junaliikenne myöhästelee, mutta muuten pääsääntöisesti pysäkkiaikataulut pitävät. Siihen, että bussit tulevat ja ratikat kulkevat aikataulussaan, voi melkein aina luottaa. Metroon samoin.

"Kaikki eivät voi tunkea samalle niemelle"

Raitiovaununkuljettaja Anna Ahtila selittää helsinkiläisten korkeaa julkisen liikenteen arvostusta sillä, että kaikki eivät voi tunkea ahtaalle niemelle omilla autoillaan. Näin ollen toimiva julkinen liikenne on suorastaan välttämättömyys Helsingissä.

Kuljettajat saavat osansa kaupunkilaisten arvostuksesta aivan konkreettisessa muodossa.

– Meillä on sellaisia vanhoja matkustajia, jotka tuovat meille ihan joulukortitkin. Jos on jouluaattona töissä, niin minulle on parhaimmillaan tullut viisi joulukorttia, Ahtila myhäilee.

Oululaisten suurta arvostusta hyvää koulutusta kohtaan voidaan hakea yritysjohdon tukemiseen erikoistuneen Mercuri Urvalin konsultin Lauri Sainion mukaan kaupungin asemasta suuren alueen keskuksena.

– Voidaan luottaa siihen, että täältä löydetään niitä ammattilaisia ja osaajia. Meillä on monialainen yliopisto, joka tarjoaa hyvin kattavaa koulutusta. Myös ammattikorkeakoulusta löytyy paljon vaihtoehtoja. Oulu on korkean teknologian kaupunki, mikä luo vaateita sille, että pitää löytyä tietynlaista osaamista työtehtäviin.

Oulu tunnettiin vielä vuosituhannen alussa yhtenä Suomen "Nokia-kaupungeista". Viimeisetkin rippeet Nokian matkapuhelinten kehitystoiminnasta ajettiin alas 2014. Lauri Sainio arvioi, että Oulun vaikeilla vuosilla on voinut olla myönteinen vaikutus kaupunkilaisten suhtautumiseen koulutukseen.

– Nähdään se, että koulutuksen kautta päästään paremmin kiinni uusiin haasteisiin.

Vaikea asuntotilanne voi viedä työhaaveet

Naapurimaamme Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa on tunnetusti vaikeat asuntomarkkinat. Vuokrasopimuksia myydään laittomasti pimeillä markkinoilla, houkutteleviin kantakaupungin vuokra-asuntoihin on jopa 20 vuoden jono ja omistusasuntojen hinnat ovat karanneet pilviin – monien ensiasunnosta haaveilevien ulottumattomiin.

Tukholmalaiset nostavatkin Eurostatin vertailuissa toimivat asuntojärjestelyt kaikkein useimmin kolmen tärkeimmän elämänlaatuun vaikuttavan tekijän joukkoon.

Liberaaleja edustava valtiopäiväedustaja Nina Lundström on seurannut Tukholman seudun asuntomarkkinoiden kiristyvää kehitystä paitsi parlamentista myös paikallispolitiikasta käsin.

– Koska on vaikeaa löytää asuntoa, eikä ole varaa ostaa omaa asuntoa, asuntotilanne vaikuttaa koko elämäntilanteeseen niin olennaisesti, että joutuu miettimään, voiko ottaa työpaikkaa tai opiskelupaikkaa vastaan.

Ruotsissa vuokralla asumista ei samalla tavalla kuin monissa muissa maissa pidetä erityisesti taloudellisesti ja sosiaalisesti heikossa asemassa olevien asumismuotona. Esimerkiksi useat tunnetut poliitikot ovat jääneet kiinni siitä, että he ovat käyttäneet suhteitaan hyväksi ohittamalla houkuttelevia vuokra-asuntoja kauemmin jonottaneet tukholmalaiset kaupungin asuntojonossa.

Mutta vuokra-asuntoja ei ole juuri tarjolla keskusta-alueella, ja kauempana keskustasta sijaitsevien uustuotantoasuntojen vuokrat ovat huippuluokkaa.

– Yksiön vuokra on helposti 7000 kruunua (noin 700 euroa). Monia ei edes hyväksytä vuokralaisiksi liian alhaisen tulotason vuoksi, jolloin asuntoon pitää muuttaa jonkun toisen kanssa yhdessä.

Napolissa työpaikka on kultaa kalliimpi

Euroopan virallisia työttömyystilastoja katsoessa voisi päätellä, että joukkotyöttömyydestä kärsivistä Kreikasta ja Espanjasta löytyisivät ne kaupungit, joissa työttömyyttä ja työllisyyttä pidettäisiin erityisen tärkeinä elämänlaatuun vaikuttavina tekijöinä.

Kärkipaikkaa pitää kuitenkin Italian Napoli. Siellä peräti 73 prosenttia asukkaista pitää työttömyyttä yhtenä kolmesta tärkeimmästä elämänlaatutekijästä.

Italia tunnetaankin siitä, että työttömyystilastot eivät paljasta koko totuutta. Avoimesti työttömien lisäksi on suuri joukko lannistuneita ihmisiä, jotka eivät jaksa hakea töitä, vaikka haluaisivatkin työpaikan löytää.

Entinen napolilainen jalkapalloagentti Danilo Stavola sanoo, että lohduttomuus tulevaisuuden suhteen näkyy erityisesti nuorten asenteissa.

– Nuorille, jotka kouluttautuvat hyvinkin pitkälle, jopa yliopistotasolle, ei löydy töitä. Siksi he jättävät kotikaupunkinsa ja lähtevät Pohjois-Italiaan, esimerkiksi Milanoon. Ja monet myös ulkomaille Britanniaan ja Saksaan.

Myös käänteisestä tilastosta löytyy kiinnostavaa tietoa: Oululaiset ovat vertailun niitä eurooppalaisia, joille kaupungin melutasolla on kaikkein vähiten merkitystä elämänlaatuun.

Saudi-Arabian ja Kanadan diplomaattinen välirikko sai uusia sävyjä maanantai-illan aikana.

Saudi-Arabia ilmoitti, että tuhansia Kanadassa asuvia saudiopiskelijoita siirretään opiskelemaan muihin maihin. Valtion lentoyhtiö Saudia puolestaan kertoi keskeyttävänsä Toronton-lentonsa.

Saudi-Arabia ja Kanada ajautuivat diplomaattiseen kriisiin maanantaina, kun Kanada ilmoitti olevansa syvästi huolissaan ihmisoikeusaktivistien pidätyksistä Saudi-Arabiassa.

Saudi-Arabia tulkitsi kannanoton omiin sisäisiin asioihinsa puuttumiseksi. Arabikuningaskunta karkotti Kanadan suurlähettilään Riadista ja kutsui takaisin oman suurlähettiläänsä Ottawasta.

Saudi-Arabia ilmoitti myös jäädyttävänsä kaikki uudet kauppa- ja investointisopimukset Kanadan kanssa.

Kanadan ulkoministeriö ei perääntynyt puheistaan maanantaina. Ulkoministeri Chrystia Freeland sanoi, että Kanada jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.

Saudi-Arabia pidätti ihmisoikeusaktivistit Samar Badawin ja Nassima al-Sadahin viime viikolla.

Lue lisää Saudi-Arabiasta:

Saudi-Arabia: Aktivistien pidätysten taustalla juonittelu kuningaskuntaa vastaan

Saudi-Arabian ensimmäinen naisnyrkkeilijä aikoo johdattaa saudinaiset olympialaisiin – hänenlaisiaan uusi kruununprinssi nyt etsii

Suudelmat on pikselöity elokuvateattereissa Saudi-Arabiassa – mutta tuleeko patavanhoillisesta kuningaskunnasta vielä uusi Dubai?

Saudi-Arabia on heräämässä roskaruoan vaaroihin – Suomalaiset terveysalan yritykset opastavat torjumaan elintasosairauksia ennakkoon

Maatalousyrittäjä Markku Erelä kävelee vakavannäköisenä puna-apilapellollaan Loimaan Alastarolla. Kasvustoa ei kannata edes korjata karjan rehuksi, sillä viime syksystä alkanut hankala sää on verottanut sitä pahoin. Erelä on aloittamassa timotein puintia. Sekin kärsii kuivuudesta. Korret ovat lyhyitä ja kasvusto harvaa. Erelä näkee tilanteen nopeasti puimurin kopista.

Alastarolla, kuten muuallakin Varsinais-Suomessa, kesä on ollut kuiva. Viljasasadosta tulee niukka.

– Hyvä, jos puoli satoa saadaan tavanomaiseen verrattuna. Viljasadosta voi sanoa tarkemmin vasta, kun vilja on laarissa.

Jotkut viljanviljelijät kääntävät laikukkaat peltonsa uusille kylvöille sopiviksi.

– Kasvustot ovat epätasaisia. Kasvien versominen jäi pois. Kaikki aikaiset lajikkeet kärsivät eniten, ehkä ohra ja kaura, sanoo Markku Erelä.

Rannikolla on ollut kuivinta

Pro Agrian eri puolilta Suomea kokoamien tietojen mukaan pahinta kuivuus on ollut rannikkoseuduilla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Asiantuntija Simo Saarikallio tuntee viljelijöiden tuskan. Hän on kulkenut pitkin peltoja helteessä viime viikot.

– Aikaiset ohrat ja kaurat ovat kärsineet kaikkein eniten. Vehnä on vähän friskaantunut. Syysviljoja verottivat talvituhot. Jotkut viljat ovat tosin hyötyneetkin kevään lämmöstä.

Maitotilan emäntä valitsee jo poistettavia lehmiä

Maitotilan emäntä Seija Kairinen on purskahtamassa itkuun tuulisella pihallaan. Kesä on kulunut säätiedotuksia katsellessa. Vettä on tullut koko kesänä 50 millimetriä. Puoliso on vetänyt heinäpelloille vettä, jotta lehmille saataisiin tarpeeksi ruokaa. Tilanne on niin vakava, että Kairinen harkitsee joidenkin lehmien lopettamista.

Lehmät olivat väsyneitä kuten mekin. Se oli ihan tappavaa tämä työnteko. Seija Kairinen

– Yksittäisten eläinten poistaminen alkaa. Olen tänä aamunakin listoja katsonut sillä silmällä, että ketkä joutuvat (teurastus)autoon lähiviikkoina. Lähistöllä ei ole ostettavaa heinää, ja rahaakaan ei ole sitä ostaa, kertoo Kairinen.

Emäntä ei luopuisi yhdestäkään tuottavasta lehmästä. Heinäsiilot ovat tyhjillään ja pelto kituu. Sastamalasta ja Orimattilasta tilalle on saatu joitakin kuormia heinää. Hellejakso on koetellut muutenkin kuin kuivuuden vuoksi.

– Tämä on ollut erittäin raskas kesä. Noin kolmessakymmenessä asteessa lehmien hoitaminen on ollut rankkaa. Lehmät olivat väsyneitä kuten mekin. Se oli ihan tappavaa tämä työnteko. Lomapäiviä ei ole ollut lainkaan. Heinäpeltojen sadettaminen on ollut myös kallista.

Seija Kairinen toivoisi lisää tukea alueen tiloille.

– Varsinais-Suomessa on kolmanneksi huonoimmat nurmisadot koko Suomen alueella. Kuitenkin maitotuki on olematon verrattuna Keski-Suomeen. Ei tämä seutu ole nurmelle edullinen, pohtii Kairinen.

Viljaa tällä kertaa idästä etelään

Itä-Suomessa vettä on saatu muuta Suomea enemmän ja Keski-Suomessa heinä- ja viljasatoa saadaan paikoin etelää paremmin.

Tänä vuonna ehkä idästä lähtee viljaa myös muualle Suomeen. Antti Waris

Maatalousyrittäjä Otto Kokkila Petäjävedeltä kertoo, että kuivuus ei ole totaalista Keski-Suomessa.

– Alueelliset erot ovat valtavia. Kolmenkymmenen kilometrin säteellä on tosi isoja eroja, että paljonko vettä on tullut, kertoo Kokkila.

Järjestöagrologi Antti Wariksen mukaan itä saattaakin tällä kertaa auttaa etelää viljapulassa.

– Viljaliikenteessä tullaan näkemään todennnäköisesti tänä syksynä hieman erilaista kulkusuuntaa. Ennen viljaa lähti etelästä pohjoiseen ja itään. Tänä vuonna ehkä idästä lähtee viljaa myös muualle Suomeen, pohtii Waris.

Syrjäisestä vuoristosta lähimpään kaupunkiin on noin tunnin ajomatka. Pieniä kyliä ja talorykelmiä on siellä täällä, missä maasto sen sallii, mutta enimmäkseen alue on asumatonta ja jyrkkää vuoristoa.

Tie mutkittelee ylös metsäistä vuorenrinnettä. Se seuraa jyrkkää vuoripuroa, ylittää sen välillä kapein silloin ja jatkaa kohti kiemurrellen kohti huippua.

Puron reunoilla on pieniä altaita, joista osa on peitetty tummalla harsolla. Altaissa kasvaa varreltaan hieman raparperia muistuttavia kasveja, joskin pyöreät lehdet ovat paljon pienempiä ja varret ohuempia.

Wasabi-kasvit eli suomalaisittain maustekrassit ovat huojuneet täällä jo yli 400 vuotta.

Täällä Utougin alueella Shizuokan läänissä Japanissa aloitettiin wasabin viljely ensimmäisenä maailmassa.

Paikasta on tullut sittemmin Unescon maailmanperintökohde.

Tuolloinen Japanin hallitsija Tokugawa Ieyasu ihastui maustekasviin niin, että kielsi sen kasvatuksen Shizuokan alueen ulkopuolella. Koko maan valloittanut Tokugawa Ieyasu aloitti Tokugawa-shogunaatin, joka hallitsi Japania 1500-luvulta aina 1800-luvun lopulle. (Wasabi-kiellon perään Tokugawan hallinto eristi koko Japanin muusta maailmasta lähes kokonaan.)

Herkkää kasvia on vaikea viljellä

– Wasabi tarvitsee kasvaakseen sopivan ilmaston sekä oikean lämpöistä vettä, luettelee Yoshihiko Shiratori. Hän on seitsemännentoista polven wasabin viljelijä ja johtaa osuuskuntaa, johon kuuluu 30 wasabitilaa.

Täällä maasta pulppuava vuoristopurojen vesi on ympäri vuoden noin 13-asteista. Se on täydellinen lämpötila wasabille. Talvella juuret pysyvät lämpiminä, kesällä ne eivät paahdu. Lisäksi metsäisen vuoren puusto suojaa viljelmiä liialta auringolta.

Wasabia on todella vaikea kasvattaa. Nykyisin sitä osataan viljellä Japanin lisäksi muun muassa Uudessa-Seelannissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Sieltä sitä tuodaan Japaninkin markkinoille, jossa kysyntää riittää.

Oletko aina syönyt ”väärennettyä” wasabia?

Wasabista tehdään esimerkiksi vihreää voimakasta tahnaa, jota tarjotaan sushin kera.

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Suomessa tarjottava wasabi on ”väärennettyä”.

Wasabin nimellä tarjotaan värjättyä piparjuurta. Piparjuuri muistuttaa maultaan hieman wasabia ja on samansukuinen kasvi. Wasabin maku on voimakkaampi.

”Aidoissa” sushiravintoloissa wasabi raastetaan aina tuoreena hainnahkaisella raastimella.

Tuore wasabi pilaantuu helposti. Ja koska sitä on vaikea viljellä, se on myös arvokasta.

Aito wasabi voi maksaa kilolta jopa 200 euroa. Keskihinta Tokion tukkutorilla on noin 50 euroa kilolta.

Täältä Utougista tilojen lähellä olevista kaupoista wasabia voi hankkia halvemmalla kuin tukusta. Yhden kasvin voi saada vain 500 jenillä eli alle viidellä eurolla.

Myrkky on ihmisten herkkua

– Wasabi on luonnonkasvi. Sitä löytyy eri puolilta Japania, mutta yleensä se kasvaa vain peukalon kokoiseksi, Yoshihiko Shiratori sanoo.

Luonnossa wasabin kasvua rajoittaa sama ominaisuus, joka tekee siitä haluttavan: polttava maku.

Sen aiheuttavat isotiosyanaatit, eli limakalvoja ärsyttävät öljyt. Samankaltaisia on sinapissa ja piparjuuressa.

Luonnossa poltteen tehtävä on suojella kasvia sen vihollisilta sekä hyönteisiltä että bakteereilta.

– Samalla kun kasvi puolustaa itseään, se myös myrkyttää itseään. Siksi wasabi ei kasva luonnossa isoksi, Shiratori sanoo.

Viljelyssä käytetty virtaava vesi pitää kasvin juuren puhtaana sen omista myrkyistä ja mahdollistaa kasvun.

– Täysikokoisen wasabin kasvattaminen vie noin puolitoista vuotta. Koska täällä on hyvät olosuhteet, satoa korjataan ympäri vuoden, Shiratori sanoo.

Ennen autoteiden rakentamista wasabin viljelijät kiipesivät vuoristopurojen varsia pitkiäkin päivämatkoja. Varsinkin talvikylmällä työ oli rankkaa. Vuoristopurossa työskentelyn lisäksi taakkoja piti kantaa pitkiä matkoja.

Edelleenkään näillä wasabiviljelyksillä ei voi käyttää suuria koneita. Maasto ei anna siihen mahdollisuutta.

Vaikeakulkuisuudesta huolimatta wasabiviljemän ja vuoripuron ylittävälle sillalle on viritetty verkko. Se on peuroja varten. Niille wasabin lehdet ja varsi ovat herkkua.

Wasabi on ihmelääke kaikkeen

Wasabilla on todettu olevan maun ohella lukuisia hyödyllisiä ominaisuuksia. Sen antibakteerisia vaikutuksia on käytetty ruoan säilyttämiseen.

Wasabin sanotaan ehkäisevän syöpää, ohentavan verta ja näin ehkäisevän veritulppia sekä auttavan ripuliin ja tulehduksiin. Toisaalta suurina määrinä se saattaa aiheuttaa maksavauroita.

– Jotkut yrittävät todistaa, että wasabi auttaisi myös kaljuuntumiseen. Että sitä kannattaisi taputella päälaelle. Nagoyan yliopiston tutkimusryhmä selvittää tätä parhaillaan, Shiratori sanoo ja taputtaa päätään.

– Wasabia tutkitaan koko ajan lisää.

Kasvatus kestää puolitoista vuotta

Wasabiviljelmät ovat vuoristossa, jossa on vaikea viljellä mitään muuta. Jotkut kasvattavat wasabin ohella teetä. Tulot ovat kuitenkin taatut, jos viljely hankalissa oloissa onnistuu.

Taimet sentään kasvatetaan kasvihuoneessa. Niitä löytyy pieniltä vuoriston tasangoilta.

– Minulla on noin 10 000 tainta, viljelijä Kazuo Miyahara kertoo ylpeänä. Hän on keskeyttänyt työnsä kasvihuoneessa ja selittää juurta jaksaen, kuinka wasabia voi kasvattaa niin siemenistä kuin pistokkaista.

– Viime vuoden syksyllä viljellyistä taimista saadaan nyt loppukeväästä pistokkaita. Tämä vie aikaa. Olemme 900 metrin korkeudessa. Lämpötila on hyvä, mutta kasvihuoneella koitamme pitää sen aina täydellisenä. Kun lämpöä on yli 25 astetta, wasabi lopettaa kokonaan kasvamisen.

Täällä vuoristossa wasabin kaikki osat käytetään hyödyksi.

Utogin osuuskunnalla on pieni ravintola ja myymälä, jonka yläkerrassa voi kokeilla myös wasabisäilykkeen tekemistä.

Siihen käytetään saken mäskiä, wasabin varsia sekä itse wasabinjuurta – tai tarkemmin sanoen ruokaan käytetty osuus on juuren ja varren välinen tyviosa. Se on kaikkein tulisin ja voimaikkain osa kasvista.

Lisäksi wasabin lehdistä tehdään tempuraa.

Wasabin kukat myydään kalliilla hinnalla ravintoloihin ja hotelleihin. Niitä käytetään vuodenaikaan sopivina koristeina – ja niitä voi myös syödä.

Wasabisuklaata ja -jäätelöä

Nykyään wasabi on muodikas raaka-aine, josta tehdään kaikenlaisia tuotteita. Turistimyymälöistä saa wasabijäätelöä, -salaattikastiketta, -tahnaa, -keksejä ja jopa palkittua wasabilla maustettua juustoa. Sekä wasabin makuista Kitkat-suklaata.

Kun Japanin avautui ja uudistui 1800-luvun lopussa Meiji-restauraation myötä, esimerkiksi samurai-järjestelmä lakkautettiin. Osa työnsä menettäneistä samuraista aloitti erilaisia liiketoimia. Siinä rytäkässä, vuonna 1875, Tamaruyan perustajat ryhtyivät tekemään wasabi-pikkelsiä.

– Rautatieverkoston synty sai tuotteemme leviämään ympäri Japania, sanoo Hiroyuki Mochizuki, wasabia jalostavan Tamaruya-yrityksen toimitusjohtaja.

Nyt yrityksen kuuluisaa wasabi-pikkelsiä, wasabizukea, myydään esimerkiksi Naritan lentokentällä.

Sakemäskistä, wasabista, sokerista ja suolasta koostuva ruoka on ensikertalaiselle hieman vaativan makuista, makeantulista ja niljakasta.

Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana yritys on alkanut tehdä wasabista kaikkea muutakin kekseistä juustoon.

Kymmenisen vuotta sitten yritys ryhtyi viemään wasabitahnaa ja kastikkeita ympäri maailmaa.

– Haluamme levittää wasabin kaikkialle maailmaan, Hiroyuki Mochizuki sanoo.

Sarjakuvataiteilija Karoliina Korhosen luoma Matti-hahmo on hauskuuttanut suomalaisia jo muutaman vuoden ajan. Hahmo kuvastaa tuttuja stereotypioita meistä suomalaisista, kuten ujoutta ja vaivaantumista erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.

Nykyään Finnish Nightmares -faneja löytyy yhä enenevissä määrin myös ulkomailta. Etenkin Aasiassa tikku-ukkosarjakuvan suosio on suurta. Kiinassa Finnish Nightmares -stripeistä on tullut suorastaan hitti.

Kiinalaisten innostus on hämmästyttävää, sillä kiinalainen kulttuuri poikkeaa melkoisesti suomalaisesta. Matti-hahmon sosiaaliset pelot liittyvät ennen kaikkea ihmisten kohtaamiseen ja läheisyyteen – Kiinassa taas ihmisiä ja tungosta riittää. Yksityisyyttä ei juuri ole, ja tunkeminen ja änkeäminen kuuluvat perustaitoihin.

Karoliina Korhonen ymmärtää hyvin, kun eletään tiivisti rinta rinnan, välillä on mukava jakaa kokemuksia oman rauhan puutteesta.

– Olen käsittänyt, että varsinkin kiinalaiset nuoret pitävät sarjakuvasta siksi, että se esittää kiusalliset tilanteet positiivisessa valossa. On ihan ok haluta omaa tilaa ja rauhaa, sähköpostitse tavoitettu Korhonen vastaa.

Arvostettu brittilehti Guardian kertoo, että Finnish Nightmares -sarjakuvan suosio on niin suurta, että mandariinikiinaan on luotu jopa uusi sana jingfen, joka tarkoittaa henkistä suomalaista. Termi viittaa sellaisiin ihmisiin, jotka karsastavat sosiaalisia tilanteita ja ottavat yksityisen tilansa hyvin vakavasti – kuten suomalaiset.

Guardianin mukaan kiinalaiset eivät ole tottuneet yksityisyyteen, joten päiväunet onnistuvat hyvin vaikka puiston penkillä tai museossa. Suomalaisen sarjakuvan avulla kiinalaiset ovat nyt päässeet purkamaan tuntojaan ja huomanneet kaipaavansa omaa tilaa.

– Luulen, että sarjakuvan avulla on helpompi keskustella ja jakaa kokemuksia kiusallisista ja epämukavista sosiaalisista tilanteista, kertoo Korhonen.

Aasiassa kustannussopimuksista kilpailtiin

Finnish Nightmares -sarjakuvasta on tehty kaksi kirjaa. Englanninkielisiä versioita myydään yhä hyvin paljon. Sosiaalisten tilanteiden pelko tuntuu olevan globaali-ilmiö.

– Periaatteessa monet kuvaamani suomalaisten painajaiset ovat kaikkien introverttien painajaisia. Silti suosio yllätti. Lähinnä ehkä sen takia, että sarjakuva on niin vahvasti "suomalainen". Ajattelin, että tuskin kovin montaa ulkomaista kiinnostaa suomalaisuus, että nuo kuvat leviäisivät kovin laajalle, pohtii Karoliina Korhonen.

Toisin kuitenkin kävi. Vaikka sarjakuvat ovat levinneet Aasiassa etenkin verkossa, myös kirjat ovat olleet menestyksiä. Kustantajalla ei ole tarkkaa tietoa myyntiluvuista, mutta kustannussopimuksista käytiin jopa pientä kilpailua.

– Myyntiodotukset olivat kovat Japanissa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa, koska käännöksistä maksetut ennakot olivat poikkeuksellisen suuria, kertoo Ville Rauvola Atena-kustantamosta.

Molemmat Finnish Nightmares -kirjat on käännetty japaniksi ja kiinaksi. Rauvola uskoo, että myös käännös koreaksi on jo ilmestynyt, koska paikallisella kustantamolla oli kova kiire sopimusten kanssa.

Korhonen kehitteli tikku-ukkohahmonsa alun perin huvittaakseen itseään ja kavereitaan. Pian sarjakuvat alkoivat levitä netissä ja herättivät niin paljon hilpeyttä, että Korhonen ryhtyi työstämään sarjakuvia toden teolla. Tällä hetkellä kalevalahattuisella Matilla on Facebookissa yli 180 000 seuraajaa ja suomalaisten painajaisia on syntynyt jo kahden kirjan verran. Matin kiusallisiin hetkiin voi tutustua myös blogissa.

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin entisen vaalikampanjapäällikön Paul Manafortin liikekumppani Rick Gates on todistanut oikeudessa, että hän ja Manafort ovat syyllistyneet useisiin rikoksiin. Asiasta kertovat muun muassa Washington Post ja CNN.

Gatesin todistuksen mukaan hän ja Manafort muun muassa salasivat tahallaan verottajalta Manafortin ulkomaisia pankkitilejä. He väittivät veroilmoituksissa Manafortin tuloja todellista alhaisemmiksi ja ilmoittivat verottajalle keksittyjä lainoja. Gates sanoi ymmärtäneensä rikkovansa lakia ja tehneensä rikokset Manafortin pyynnöstä.

Gates todisti myös, että hän ja Manafort jättivät rekisteröimättä Manafortin vieraan vallan agentiksi. Syytteen mukaan Manafortin olisi pitänyt rekisteröityä, koska hän teki töitä ukrainalaiselle puolueelle, jolla on kytköksiä Venäjän hallintoon.

Gates kavalsi satoja tuhansia

Gates tunnusti oikeudessa myös rikoksia, joihin Manafort ei ole osasyyllinen. Hän kertoi kavaltaneensa Manafortilta satoja tuhansia dollareita ja myönsi kavaltaneensa rahaa myös muilta entisiltä työnantajiltaan.

Syyttäjät olivat luvanneet olla syyttämättä Gatesia kavalluksista vastineeksi todistajanlausunnosta Manafortia vastaan. Hän saattaa silti saada enimmillään kymmenen vuoden tuomion yhdessä Manafortin kanssa tekemistään rikoksista, mutta syyttäjän auttaminen lisää todennäköisyyttä, että hänen tuomiostaan tulee lievempi.

Manafortin ja Gatesin saamat syytteet eivät liity Trumpin vaalikampanjaan. Erikoissyyttäjä Robert Mueller nosti ne kuitenkin osaksi Venäjä-tutkintaa, jossa hän selvittelee mahdollisia kytköksiä Trumpin vaalikampanjaväen ja Venäjän välillä.

Muellerin on arveltu toivovan saavansa Manafortin paljastamaan hänelle tietoja Trumpin kampanjasta lieventääkseen tuomiotaan.

Lue myös:

Trumpin ex-kampanjapäällikö Manafortin oikeudenkäynti alkoi – syytteet voivat johtaa pitkään vankeustuomioon

Bolognassa Italiassa ainakin kaksi ihmistä on kuollut ja 60–70 on loukkaantunut moottoritiellä tapahtuneessa säiliörekan räjähdyksessä.

Säiliöauto törmäsi moottoritiesillalla edessään olleeseen kuorma-autoon, syttyi tuleen ja lopulta räjähti. Uutistoimisto Ansan mukaan säiliöautossa oli nestekaasua.

Iltapäivällä Bolognan esikaupunkialueella sattunut räjähdys romahdutti osan moottoritiesiltaa. Romahtaneen sillan alle jäi ajoneuvoja ja liikkeitä.

Loukkaantuneista 14 on Ansan mukaan vakavasti loukkaantuneita. Uhrimäärä saattaa yhä nousta, sillä räjähdys oli voimakas, Ansa lisää.

Myös Italian poliisi sanoi, että monet loukkaantuneista ova saaneet vakavia palovammoja. Jotkut ovat loukkaantuneet myös lentäneistä lasinpalasista ja muista kappaleista.

Onnettomuus sattui lähellä Bolognan lentokenttää. Moottoritieosuus on suljettu liikenteeltä. Tuli saatiin sammumaan voimakkaassa palossa vasta kolme tuntia onnettomuuden jälkeen.

Onnettomuus haittaa pahoin liikennettä alueella. Moottoritie johtaa kaupungista Adrianmeren rannikolle, joka on italialaisten suosittu lomakohde. Kiireisintä lomaruuhkaa on odotettu alueelle ensi viikonloppuna.

Päivitetty 6.8.2018 kello 20.15: Päivitetty otsikko, lisätty uusi video, lisätty tietoja.

Höltyneet liitokset ja hapertuneet eristeet ovat salakavalia sähköpalojen aiheuttajia.

Kun virta ei löystyneessä liitoksessa kulje tarkoitetulla tavalla, sähköenergiaa muuttuu lämmöksi ja liitos kuumenee. Pahimmillaan liitos alkaa lyödä tulta ja siihen syttyy valokaari.

Esimerkiksi pistotulppa voi näin hitsautua kiinni pistorasiaan ja samalla eristeet sulaa yhdeksi valuvaksi klöntiksi.

Vanhassa jatkojohdossa taas saattavat eristeet halkeilla niin, että sähkö lyö läpi sytyttäen koko roikan palamaan.

Sähkökipinöinti ja valokaari aiheuttavat lämmön ohella myös tunnistettavia radiotaajuisia häiriöitä. Tämä on toki tiedetty jo pitkään.

Näitä häiriöitä voidaan käyttää hyödyksi sähköturvallisuuden parantamisessa.

Valokaarivikasuojia suositellaan nyt myös Suomessa

Markkinoille on tullut myös kotitalouksien sähkökeskuksiin sopivia suojalaitteita, jotka valokaarelle tyypillisen häiriön havaitessaan katkaisevat kyseiseen johtoon menevän virran.

Suositus valokaarivikasuojien asentamisesta on ollut Suomessa voimassa viime syksystä saakka.

– Tässä vaiheessa se on puhdas suositus. Voidaan kokeilla, ja kertyy kokemuksia siitä, kuinka luotettavia nämä laitteet ovat, sanoo Suomessa sähköteknisistä standardeista vastaavan SESKO ry:n tekninen johtaja Tapani Nurmi.

Suojia suositellaan muun muassa nukkumistiloihin ja paikkoihin, joissa on erityisen arvokasta tai korvaamatonta omaisuutta.

– Mikään muu suojalaite ei tällaista katkosta tai huonoa liitosta pysty havaitsemaan, Nurmi kertoo.

Mallia otettu Yhdysvalloista

Nurmen mukaan USA:ssa on jo pitemmän aikaa käytetty vastaavantyyppisiä laitteita, koska siellä on ollut enemmän ongelmia valokaarien takia.

Tämä johtuu siitä, että kotitaloussähkön jännite on Yhdysvalloissa esimerkiksi Suomessa käytettävää alempi.

Pienemmällä jännitteellä saman tehon tuottamiseen tarvitaan suurempi virtamäärä, ja useimmiten suurempi virta tarkoittaa häiriötilanteessa myös voimakkaampaa valokaarta.

Valokaarivikasuojia on jo nyt saatavilla useammankin sähköalan tukkuliikkeen valikoimissa. Käytännössä kyse on kytkimeltä näyttävän johdonsuojakatkaisijan mallisista, sähkökeskuksen asennuskiskoon kiinnitettävistä laitteista.

Myös vikavirtasuojakytkinten käyttöalaa laajennettu

Samassa sähköasennusstandardissa on laajennettu myös jo aiemmin yleistyneiden vikavirtasuojien käyttöalaa.

Jatkossa uusissa asennuksissa ilman vikavirtasuojausta saa pääosin jättää vain kylmälaitteelle menevän ryhmäjohdon pistorasian. Pakastimessa suojan virhelaukeamisen aiheuttama haitta voikin olla huomattavan suuri, kun jäädytetyt elintarvikkeet sulavat käyttökelvottomiksi.

Sähköiskun vaaraa vähentävän vikavirtasuojan toiminta perustuu siihen, että laite tarkkailee kulutuskojeeseen vaihejohdossa menevää ja nollajohdossa palaavaa sähkövirran määrää.

Jos virtamäärät poikkeavat toisistaan, katkaisee laite sähkön, koska tuolloin sähköä vuotaa jostakin väärään paikkaan.

Toistaiseksi uudet valokaarivikasuojakytkimet ovat jo laajemmin käytössä olevia vikavirtasuojia kalliimpia.

– Aikaa myöten hintakin laskee, kun on enemmän valmistajia ja valmistusmäärät kasvavat, arvioi Nurmi.

Lue lisää:

Tulipalon syyn etsintä alkaa, kun savusukeltaja astuu sisään – Joka kymmenennen tulipalon aiheuttanut seikka jää selvittämättä

Ensimmäinen erä Yhdysvaltojen asettamista Iranin vastaisista pakotteista astuu voimaan tänään.

Tästä päivästä eli tiistaista lähtien Iran ei voi enää ostaa yhdysvaltalaisia seteleitä. Pakotteet koskevat myös laajalti iranilaisia teollisuustuotteita, kuten vientiin tarkoitettuja mattoja.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump veti Yhdysvallat pois vuoden 2015 ydinsopimuksesta toukokuussa ja ilmoitti aikovansa palauttaa Irania koskevat talouspakotteet.

– Yhdysvallat tulee vielä katumaan pakotteiden nostamista, sanoi Iranin presidentti Hassan Ruhani maanantaina vain tunteja ennen pakotteiden voimaantuloa.

– Yhdysvallat on yksin maailmassa. Se on nostamassa pakotteita iranilaisia lapsia, sairaita ja koko kansaa vastaan.

EU vastatoimiin

EU on ilmoittanut, että se on sitoutunut jatkamaan Iranin ydinsopimuksen täytäntöönpanoa niin kauan kuin Iran noudattaa ydinvoimaan liittyviä omia sitoumuksiaan.

EU:n mukaan se käynnistää tänään toimet, joilla se pyrkii vähentämään pakotteiden vaikutusta eurooppalaisiin yrityksiin, jotka jatkavat liikesuhteita Iranin kanssa. Unioni pyrkii myös jatkamaan pakotteista huolimatta yhteistyötä Iranin kanssa keskeisillä talouden aloilla, joita ovat muun muassa pankki- ja rahoitusala sekä öljy ja liikenne.

EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Federica Mogherini ja Britannian, Ranskan sekä Saksan ulkoministerit sanoivat yhteislausunnossaan olevansa ”syvästi pahoillaan” Yhdysvaltojen uudelleen nostamista pakotteista.

Yhdysvaltojen Iranin vastaisten pakotteiden toinen erä astuu voimaan marraskuussa.

Lue lisää:

Iran: Ei neuvotteluja Trumpin kanssa ennen kuin Yhdysvallat palaa ydinsopimukseen

Trump ja Iranin presidentti räikeässä sanasodassa – uhkailevat toisiaan sodalla ja kärsimyksellä

EU aikoo kieltää eurooppalaisia noudattamasta Iran-pakotteita

Vuorotyötä tekevän yksinhuoltajaäidin Mona-Liisa Karppisen arki muuttuu tänä syksynä kertaheitolla, kun hänen 7-vuotias esikoispoikansa aloittaa elokuun puolivälissä koulutien.

Useimmissa kunnissa vuorotyötä tekevälle tilanne olisi äärimmäisen hankala, mutta ei iisalmelaiselle Karppiselle.

– Meillä on Iisalmessa hyvä, kun ekaluokkalaiset ja tokaluokkalaiset saavat olla päivähoidossa. Itse kun lähtee töihin, niin voi viedä koululaisen päiväkotiin. Yllätyin, että asiat onnistuvat näin helposti, kertoo Karppinen tyytyväisenä.

Töitä myös iltaisin ja viikonloppuisin tekevällä Karppisella on toisinaan mahdollisuus saada hoitoapua tukiverkoltaan, mutta aina se ei ole mahdollista. Eikä hoitoapua viitsi Karppisen mielestä jatkuvasti olla pyytämässäkään.

– Kun itse menen töihin vasta kahteen ja lapsi on juuri päässyt koulusta, niin olisi se pitkä ilta pienen olla yksin, huokaa Karppinen.

Ainoastaan yksittäiset kunnat mahdollistavat koululaisen vuorohoidon

Monissa kunnissa perheet joutuvat hankalaan tilanteeseen lapsen koulunkäynnin alkaessa, sillä kunnilla ei ole velvollisuutta tarjota hoitopaikkaa pienille koululaisille. Erityisen ongelmallista on vuorotyöläisillä ja yksinhuoltajilla. Moni vanhempi kokee, että 1.–2.-luokkalaiset ovat liian pieniä olemaan yksin esimerkiksi ilta-aikaan. Samaa sanovat varhaiskasvatusalan ammattilaiset.

Aivan pienimmät koululaiset ovat liian pieniä olemaan yksin iltaisin, öisin tai viikonloppuisin. Mirja Lyytinen

Tästä syystä esimerkiksi Pohjois-Savossa sijaitseva Iisalmen kaupunki tarjoaa 7–8-vuotiaille hoitomahdollisuuden vuoropäiväkodista, jos lapsella ei vanhempien vuorotyön vuoksi ole muuta paikkaa minne mennä.

– Täällä on ajateltu, että on kohtuutonta, että aivan pienimmät koululaiset joutuvat olemaan yksin iltaisin, öisin tai viikonloppuisin. Siksi meillä on tämmöinen hoito ollut jo pitkään mahdollista, perustelee iisalmelaisen Malminrannan päiväkodinjohtaja Mirja Lyytinen.

Iisalmi ei kuitenkaan ole ainoa kunta, joka haluaa tarjota poikkeuksellista palvelua perheille. Esimerkiksi Oulussa vanhemmat voivat saada pienen koululaisen hoitoon vain, jos tilanne niin vaatii. Tämä perustuu tarkkaan tarveharkintaan. Myös Iisalmen naapurikunnassa Kiuruvedellä vuorohoitopäiväkodissa on jonkin verran pieniä koululaisia hoidossa.

– Yksittäisissä tapauksissa olemme tarjonneet koululaisille ympärivuorokautista hoitoa lähinnä yöaikaan ja viikonloppuisin. He ovat olleet yksinhuoltajien lapsia tai sellaisia lapsia, joilla on erityisiä tuentarpeita, kertoo varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissanen Oulun kaupungilta.

Mielestäni yhteiskunnan pitäisi se mahdollisuus kaikille tarjota. Meillä on se mahdollisuus, miksi ei sitten muillakin. Mona-Liisa Karppinen

Koululaisen vuorohoitopaikan saamisen perusteluksi kelpaa sitä tarjoavissa kunnissa esimerkiksi yksinhuoltajuus tai se, että molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä.

Perheet asettuvat kuntien kirjavien käytäntöjen vuoksi eriarvoiseen asemaan. Siksi iisalmelaisäiti Mona-Liisa Karppinen pitäisi hyvänä, että pienten koululaisten vuorohoito kirjattaisiin lakiin.

– Mielestäni yhteiskunnan pitäisi se mahdollisuus kaikille tarjota. Meillä on se mahdollisuus, miksi ei sitten muillakin, Karppinen kysyy.

Päivähoidon tarve on kasvanut kunnissa

Kasvanut päivähoidon tarve on tukkinut entisestään mahdollisuuksia tarjota pienille koululaisille vuorohoitoa. Esimerkiksi Joensuussa käytännöstä luovuttiin muutama vuosi sitten, kun palvelua ei pystytty tarjoamaan asiakkaille tasapuolisesti.

– Meillä on ainoastaan yksi vuoropäiväkoti, jonne olemme keskittäneet yöhoidon. Jos ottaisimme sinne myös 1.–2.-luokkalaisia, eivät paikat riittäisi, kuvailee Joensuun kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Päivi Liuski.

Myöskään pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa ja Jyväskylässä ei kouluikäisille lapsille ole ympärivuorokautista hoitoa tarjolla. Jyväskylässä alle kouluikäisten hoitopaikkoja on jouduttu lisäämään päiväkoteihin vuorohoidossa.

– Kauppojen aukioloaikojen pidentyminen ja työllisyyden paraneminen esimerkiksi ravintola-alalla ovat lisänneet päiväkoti-ikäisten vuorohoidon tarvetta, selittää varhaiskasvatuksen palvelujohtaja Tarja Ahlqvist Jyväskylän kaupungilta.

Kunnat vetoavat resursseihin ja lakiin

Varkauden kaupungin varhaiskasvatuspäällikkö Anne Kumpulainen uskoo, että vuorohoidon tarjoaminen pienille koululaisille voisi olla kunnalle imagokysymys.

– Se voisi olla vetovoimatekijä, jos tämmöistä pystyisi järjestämään, hän pohtii.

Monissa kunnissa resursseja palvelun järjestämiseen ei kuitenkaan ole, koska vuorohoitopaikat ovat suuren kysynnän vuoksi muutoinkin tiukassa. Kunnat vetoavat myös lakiin, joka ei velvoita järjestämään hoitopaikkaa kouluikäisille lapsille.

Vuorohoidon tarjoaminen laajemmin sitä tarvitseville pienille koululaisille vaatisi Oulun varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissasen mukaan lisärahoitusta.

Iisalmessa ykkös- ja kakkosluokkalaisten vuorohoitomahdollisuutta on päiväkodinjohtaja Mirja Lyytisen mukaan pidetty arvovalintana.

Uskon, että jos palvelua laajennettaisiin, niin kysyntää olisi. Ulla Rissanen

– Se vain järjestetään meillä. Koululaiset tulevat ryhmään, jossa on eskareita ja viskareita ja siinä on tilaa heille. Sitä ei tietääkseni ole laskettu, että paljonko se maksaa enemmän. Koululaiset ovat yksi meidän asiakaskunta. Lasten näkökulmasta kannattaa katsoa, että miten he viettävät pitkiä iltoja ja öitä, kun vanhemmat ovat töissä, sanoo Lyytinen.

Lyytisen mukaan päiväkodissa on kuitenkin pidettävä huoli, että toiminta vastaa koululaisen tarpeita ja esimerkiksi läksyt tulee tehtyä. Tämä otetaan huomioon työvuorosuunnittelussa. Hoidossa vietetystä ajasta perheet maksavat normaalin päivähoidon hinnoittelun mukaan.

Koululaisten vuorohoidosta kysellään tasaisesti

Useat kunnat kertovat, että koululaisten vuorohoidosta tulee tasaisesti kyselyjä vanhemmilta. Ylen kysymistä kunnista ainoastaan Espoosta ja Vantaalta kerrotaan, ettei aiheeseen liittyviä kyselyitä ole tullut.

Iisalmelaisen Malminrannan päiväkodinjohtajan Mirja Lyytisen mukaan myös koulun lisäksi päivähoitoa tarvitsevien määrä näyttää olevan kasvussa. Tänä syksynä hoitoon tulee 11 koulua käyvää lasta, mikä on ennätysmäärä.

– Uskon, että jos palvelua laajennettaisiin, niin kysyntää olisi, toteaa Oulun varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissanen.

Lyytisen mukaan vanhemmat pyrkivät yleensä ensimmäisenä sopimaan hoitojärjestelyistä työnantajien ja tukiverkoston kanssa.

– Aina tämä ei kuitenkaan onnistu. Itse toivoisin enemmän keskustelua työelämän joustoista ja siitä, miten pienet koululaiset otetaan huomioon, toivoo Lyytinen.

Suomalaiset uskovat elävänsä demokratiassa. Harvan mielessä voisi edes käydä, että useimmat meistä viettävät valtaosan ajastaan tyranniassa.

Lähes kaikki yritykset ja julkisen sektorin työpaikat ovat erittäin hierarkkisia. Johtajat ovat kuin oman pienen valtakuntansa diktaattoreita. He päättävät, millä perusteella saa palkkaa, minkälaisissa oloissa työtä tehdään ja kenen kanssa pääsee työskentelemään. Johtajat päättävät myös irtisanomisista. Tärkeä informaatio on johtajien käsissä, ja on täysin heidän päätettävissään, näyttävätkö he pelikorttinsa ja kelle.

Demokratiaa pidetään itsestäänselvyytenä, mutta työelämässä hyväksytään vaikka minkälaista simputusta ja vapaudenriistoa. Työntekijät ovat nimellisesti aikuisia, mutta heitä kohdellaan kuin kurittomia lapsia.

Asiat voisivat kuitenkin olla toisin. Olen tutustunut vaihtoehtoihin noin viidentoista vuoden ajan, ja selvitystyön tulokset ovat kiinnostavia. Matkustin Antti Jauhiaisen kanssa Yhdysvaltoihin muutama vuosi sitten tekemään taustatyötä kirjaamme.

Tapasimme Washington D.C.:ssä valtiotieteilijä ja ekonomisti Gar Alperovitzin, joka on työskennellyt Yhdysvaltain senaatissa johtavana lakiasiantuntijana sekä erityisasiantuntijana ulkoministeriössä. Alperovitz on työskennellyt vuosikymmeniä demokraattisemman yritystoiminnan ja osallistavamman julkisen sektorin edistämiseksi.

Alperovitzin mielestä mallia tulisi ottaa yrityksistä, joissa työntekijöitä kohdellaan kuin tasavertaisia aikuisia. Hän kertoi Evergreen-nimisestä demokraattisesta osuuskunnasta, joka on menestynyt finanssikriisin runtelemassa Clevelandissa. Yritys on työntekijöidensä omistama. Tärkeät päätökset valmistellaan ja tehdään yhdessä. Osa voitoista käytetään asuinyhteisöä auttaviin investointeihin, ja osa rahoista ohjataan uusien osuuskuntien perustamiseen. Huonoina aikoina irtisanomisten sijaan työntekijät voivat yhdessä päättää alentaa palkkoja. Vuonna 2009 perustettu pieni osuuskunta on kasvanut liikevaihdoltaan miljoonien dollareiden monialayritykseksi.

Euroopasta löytyy monia samanlaisia esimerkkejä. Pienessä slovenialaisessa Železnikin kylässä sijaitsee työntekijöidensä omistama sähkömoottorivalmistaja Domel. Yrityksen tuotteita on käytössä globaalisti ilmanvaihto- ja lämmityslaitteissa sekä sähkötyökaluissa. Se panostaa paikallisyhteisön hyvinvointiin esimerkiksi investoimalla julkisiin palveluihin.

Brasilialainen Semco tunnetaan tuottavan liiketoiminnan lisäksi radikaalista organisaatiomallistaan, jossa työntekijät päättävät omista palkoistaan ja työtavoistaan. Tiimit valitsevat johtajansa ja palkkatiedot ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla.

Monille nykypäivän suomalaisille ajatus demokraattisesta taloudesta on uusi. Sen juuret juontavat kuitenkin kauas. Jo 1800-luvulla vapaushenkinen klassinen filosofi John Stuart Mill ajoi Englannissa työn ja talouden demokratiaa. Mill tarkoitti sillä työntekijöiden itse johtamia ja omistamia työpaikkoja. Mill ennusti, että demokratia työpaikoilla tulisi lopulta olemaan yleisin yritystoiminnan muoto. Niin kiistattomina hän näki sen edut tehokkuudessa ja yksilöiden vapauden vaalimisessa.

Moni liberaalioikeistonkin hehkuttama valistuksen ajattelija, kuten Adam Smith, piti työskentelyä toisen käskyvallan alaisena tuhoisana ja vapaan yhteiskunnan periaatteiden vastaisena. Kuinka yksilö voi kehittää itseään ja kasvaa täyteen potentiaaliinsa, kun johtajalla on oikeus määrätä tekemään yhtä ja samaa puuduttavaa työtehtävää vuodesta toiseen?

Jopa Yhdysvaltojen konservatiivinen republikaanipuolue piti aikanaan palkkatyötä toisen komennossa orjuuden muotona.

Suomessakaan ajatus ei ole aina ollut vieras. Presidentti Mauno Koivisto tunnisti vielä 1950-luvulla sekä kommunistisen komentotalouden että kapitalististen yritysten päätöksenteon keskittymisen merkittävät ongelmat. Hänelle oli luontevaa pohtia, että Suomessa kansanvalta laajenisi aikanaan myös työelämään. Samoin Väinö Tanner, yksi itsenäisen Suomen alkutaipaleen merkittävimpiä poliitikkoja, ajoi koko elämänsä ajan demokraattista osuusliikettä.

Joitain huolestuttaa, että tasavertainen päätöksenteko on tehotonta. Voiko työn demokratia johtaa resurssien hukkaamiseen, loputtomiin kokouksiin ja äänestyksiin?

Päinvastoin. Demokratiaa voi nimittäin toteuttaa monin tavoin. Kaikesta ei tarvitse äänestää. Tiimien itsenäisyyttä voi lisätä ja hierarkioita madaltaa entisestään. Johtajuus itsessään ei ole demokratian vastaista. Demokraattisessa yrityksessä työntekijät valitsevat itse tarpeen tullen johtajansa, ja vastuutehtäviä voi kierrättää. Turha byrokratia kukoistaa pikemminkin nykyisissä suuryrityksissä, joissa monet viettävät aikansa palavereissa ja konsulttien yleisönä.

Tulehtuneessa ilmapiirissä parhaat ideat harvoin nousevat esiin.

Tutkimuksissa on toistuvasti osoitettu, että suurempi päätösvalta omista työasioista lisää hyvinvointia ja työntekijöiden tuottavuutta. Vahvat hierarkiat ovat omiaan aiheuttamaan kyräilyä ja johtajien mielistelyä. Tulehtuneessa ilmapiirissä parhaat ideat harvoin nousevat esiin. Paremmat vaikutusmahdollisuudet piristävät työmotivaatiota, kun ei tarvitse alituisesti turhautua käskytykseen ylhäältä.

Julkiset palvelut ovat arvokas tasavertaisuuden tukipylväs hyvinvointivaltiossa. Hyvä ensimmäinen askel olisikin alkaa siirtää julkista sektoria asukkaiden ja työntekijöiden päätösten alaisuuteen. Samalla saataisiin arvokasta tietoa työelämän ja demokraattisen päätöksenteon kehittämisestä.

Sata vuotta sitten Suomi siirtyi tyranniasta poliittiseen demokratiaan. Se tarjosi suomalaisille ajan saatossa ennennäkemättömän määrän vapauksia. Mutta työelämä on edelleen juuttunut tyrannien aikakauteen. On korkea aika siirtyä demokratiaan myös työssä.

Joona-Hermanni Mäkinen

Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija sekä luokan- ja historianopettaja. Hän on kirjoittanut mm. The New York Timesiin ja Jacobin Magazineen.

Juoksu kulkee aluksi, mutta kesken lenkin polven ulkosyrjään alkaa pistää. Kipu yltyy kovaksi ja juokseminen on pakko lopettaa. Näin oireilee niin sanottu juoksijan polvi.

– Ensioireissa tuntuu yleensä kiristystä polven ulkosyrjällä. Usein kiristys muuttuu kivuksi alamäessä juostessa. Jos kipuun ei reagoi, pahenevat oireet: Kipu kovenee ja iskee yhä aikaisemmassa vaiheessa lenkkiä, kuvailee liikuntalääketieteen erikoislääkäri Maarit Valtonen.

Juoksijan polvi johtuu yleensä lonkan ja sääriluun välillä kulkevan jänteen ylirasituksesta. Vaivan myötä polvessa sijaitseva limapussi voi tulehtua. Itse rasitusvamma ei siis ole polven rakenteissa, vaikka kipu paikantuukin polven ulkosyrjälle.

Oireet kannattaa laittaa kuriin varhaisessa vaiheessa

Lepo, lempeä kehonhuolto ja kylmähoito helpottavat juoksijan polven akuutteja oireita. Myös kipulääkekuuri voi olla paikallaan.

Reiden ulkosyrjän kireyttä kannattaa hoitaa venyttelyllä ja esimerkiksi putkirullailulla.

Tärkeää on myös malttaa pitää taukoa juoksusta. Juoksua ei kannata jatkaa väkisin esimerkiksi kipulääkkeiden voimalla.

– Mikään jalassa tuskin menee lopullisesti rikki, mutta jos kivun kanssa jatkaa juoksemista, voi rasitusvamma pahentua entisestään. Silloin myös parantuminen kestää huomattavavasti kauemmin, ortopedi ja urheilulääkäri Tapio Kallio Terveystalosta toteaa.

Pelkkä oireiden hoitaminen ei korjaa vamman syytä

Oireiden lisäksi myös vamman takana piilevä taustasyy on tärkeää selvittää ja hoitaa kuntoon.

– Rasitusvammalla on aina syy, joka täytyy löytää ja hoitaa, jotta oireesta päästään kokonaan eroon. Muuten vamma luutavimmin uusiutuu, Kallio summaa.

Puutteellinen kehonhuolto on yksi yleinen syy juoksijan polven oireisiin. Kehoa kannattaakin huoltaa aktiivisesti muun muassa venyttelyillä, liikkuvuusharjoituksilla ja esimerkiksi joogalla.

Lisäksi juoksutekniikan puutteet, jotka voivat johtua esimerkiksi heikosta lihaskunnosta, voivat aiheuttaa juoksijan polven oireita.

– On tärkeää huolehtia lihaskunnosta, sillä lihasvoima auttaa pitämään yllä hyvää ja ryhdikästä juoksuasentoa, Valtonen kertoo.

Mikäli lihasvoima ei riitä kannattelemaan hyvää vartalonhallintaa, voi esimerkiksi lantion asento lipsahtaa virheelliseksi. Huono lantionhallinta puolestaan aiheuttaa vääränlaista liikelinjaa reisiluuhun, sääriluuhun ja jalkaterään. Erityisesti pakaroiden ja keskivartalon lihasten vahvistaminen on tärkeää.

Anna aikaa toipumiselle ja palaa juoksemaan maltillisesti

Toipumisaika riippuu siitä, kuinka pahaksi rasitusvamma on ehtinyt äityä, mutta useiden viikkojen toipumisjakso on yleensä tarpeen.

– On yksilöllistä, kuinka nopeasti oireilu helpottaa, mutta usein kannattaa varautua pitämään juoksusta taukoa neljästä kuuteen viikkoa, Valtonen linjaa.

Kokonaan liikunnasta ei toipumisjaksollakaan pidä luopua, vaan juoksutauko kannattaa hyödyntää lihaskunnon ja liikkuvuuden kohentamiseen.

– Etsi liikuntamuotoja, jotka ovat kivuttomia. Tauko antaa hyvää aikaa lihasvoimakuurille, Valtonen vinkkaa.

Vaikka hinku lenkkipolulle olisi kova, kannattaa juokseminen aloittaa rasitusvamman jälkeen maltillisesti.

– Voi esimerkiksi aloittaa vesijuoksulla ja pyöräilyllä. Kun ne ovat kivuttomia, voi asteittain lisätä juoksua harjoitteluun, Valtonen jatkaa.

Juoksutreeniä ei pidä aloittaa samoilla kilometrimäärillä kuin ennen taukoa. Aluksi voi juosta lyhyitä lenkkejä, ja juoksu on hyvä lopettaa, jos kipu palaa. Lisäksi on hyvä välttää esimerkiksi alamäkijuoksua, sillä se altistaa juoksijan polven oireille.

– Oleellista on aina kuunnella kehoa ja sen tuntemuksia ja toimia sen mukaan, Kallio muistuttaa.

Fysioterapeutilta saa yksilöllistä ohjeistusta treeniin

Jos oireet palaavat uudestaan, on juoksutekniikka ja lihaskunnon tila järkevää tarkistaa asiantuntijan avulla.

Usein on itse hankala arvioida esimerkiksi sitä, kiertyykö alaraaja juostessa väärin tai osallistuvatko pakaralihakset juoksuaskeleeseen tarpeeksi aktiivisesti.

– Jos kovasti innostuu juoksusta ja haluaa ennaltaehkäistä vammoja, on erinomainen sijoitus käydä fysioterapeutin arviossa. Fysioterapeutilta saa yksilölliset ohjeet sopivaan voimaharjoitteluun, ja näin rasitusvammariski pienenee, Valtonen toteaa.

Lue myös:

Juoksetko kantapäillä vai päkiöillä? Juoksuvalmentaja kertoo oikean tekniikan

Mitä harrastajan kannattaa tietää juoksuvauhdistaan? 3 asiantuntijaa vastaa

Vetävätkö lenkkarit juoksulenkille? Lue täältä asiantuntijan vinkit aloittelijalle

Kaksi ihmistä on kuollut liikenneturmassa Mäntsälässä, Keski-Uudellamaalla.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen mukaan henkilöauto ajoi valotolppaa päin Mäntsälän keskustaa halkovalla Vanhalla Lahdentiellä. Onnettomuus tapahtui puolenyön aikaan.

– Henkilöauton kuljettaja ja matkustaja ovat kuolleet, vahvistaa päivystävä palomestari Niklas Eriksson.

Poliisi tutkii tapahtunutta. Pelastuslaitos arvioi, että onnettomuuspaikka avataan liikenteelle aamukolmen aikoihin.