Vain muutaman kilometrin päässä Sotkamon Vuokatin keskustasta sijaitsee luksusmatkailijoiden oma piilopaikka, paratiisisaari Aateli Island. Saarella on oma syväsatama, helikopterikenttä, hiekkaranta ja tietysti oma rauha. Ainutlaatuinen paratiisisaari on Markku Laantin yrityksen lippulaiva.

Miten orvosta kaltoinkohdellusta lapsesta tuli menestyneen matkailubisneksen perustaja ja keulakuva?

Markku Laantin lapsuuden lähtökohdat olivat huonot. Biologiset vanhemmat viettivät reissuelämää, jossa alkoholilla oli iso osa. Poika joutui pahoinpitelyn kohteeksi jo sylivauvana, minkä vuoksi lastensuojeluviranomaiset siirsivät hänet kuukauden ikäisenä Sotkamon emäntäkouluun. Puolitoista vuotta kului emäntäkoulussa, kunnes tulevat adoptiovanhemmat tulivat katsomaan koululla olevia orpolapsia.

– Kävelin tuttipullo suussa nurkan takaa ja lähdin juoksemaan äitiä kohti. Äiti otti syliin ja kaikki olivat hämmästyneitä, miten lapsi itse tulee syliin. Johtajatar sanoi, että ottakaa poika muutamaksi viikoksi koekäyttöön ja palauttakaa jos ei toimi. Nähtävästi poika toimi, kun minut pitivät. Voi sanoa, että itse olen vanhempani valinnut, naurahtaa Vuokatti Aatelin perustaja ja toimitusjohtaja Laanti.

Vaikka lapsuus lopulta kääntyi onnelliseksi, ylä-asteella opiskeleminen oli ikävää. Siitä piti huolen päivittäinen koulukiusaaminen. Se teki Laantista yksinäisen suden ja jääräpään, joka pyrkii läpi hankalastakin paikasta.

– Tiedostan, että koulukiusaaminen on vaikuttanut luonteeseeni eniten. Se oli fyysistä ja joka päivä tuli nyrkistä johonkin kohtaan. Olin koulussa kuuliainen ja luin läksyt, mutta koulukiusaamiseen osallistuivat myös opettajat ja siihen aikaan he eivät osanneet suhtautua siihen oikein, sanoo Laanti.

Yrittäjä ei tunne vapaa-aikaa

Laanti on yhdessä vaimonsa Virven kanssa luonut kahdenkymmenen vuoden aikana luksusmatkailukohteen Vuokatin Aateli. Viime vuosina yrityksen liikevaihto on ollut 600 000 ja 700 000 euron välillä.

Työ ja vapaa-aika ovat hänelle melkein yksi ja sama asia. Näin on ollut aina. Kuitenkin jos vapaa-aikaa jää, sen hän pyhittää perheelleen.

– Perheen kanssa yritetään tehdä yhdessä jotakin, kun siihen on mahdollisuus. Puhelin on kuitenkin 24 tuntia vieressä, joten työ- ja vapaa-aika ovat täysin sekaisin.

Täydelliseen onnellisuuteen vaikuttaa se, että on tulevaisuutta, jota suunnitella. Markku Laanti

Oma yritys lähti liikkeelle ensimmäisestä paritalosta, joka valmistui joulukuussa 1999. Paritalojen nimeksi tulivat Laantin vaimon kotitalon mukaan Herttuatar ja Kreivi.

Ajan myötä Herttuatar ja Kreivi saivat kaverikseen Paronin ja Markiisittaren. Yrityksen kasvaessa, sille haluttiin nimi joka yhdistää kaikkia huoneistoja. Niin syntyi Vuokatin Aateli.

Rahalla ei rehvastella

Oman saaren ja useita luksusasuntoja omistavaksi Laantilla on jalat vahvasti maassa.

– Raha on tuote, jolla maksetaan laskut, tehdään investointeja ja suoriudutaan velvoitteista. Se ei ole motivoiva asia, eikä ole sitä koskaan ollut.

Laanti ja hänen vaimonsa Virve ovat vanhan koulukunnan kasvatteja. Hän ei kaipaa luksusta omaan elämäänsä vaan tarjoaa sitä mielummin muille.

– Virve ja minä eletään kuin 40- ja 50 -lukua, jolloin meidän vanhemmat olivat sodasta selviytyneet eikä pystynyt valitsemaan sellaista työtä, joka on kivaa ja mukavaa. Jos niin sanottua löysää rahaa on, sitä ei käytetä omiin kulutusjuttuihin vaan sillä lyhennetään lainoja tai hankitaan asiakkaiden virkistykseksi uusia huonekaluja tai teknisiä laitteita meidän kohteisiin, kertoo Laanti.

Sielu lepää metsässä ase kädessä

Harrastuksistaan Markku Laanti mainitsee kolme tärkeintä. Pikku pojasta lähtien metsästys on ollut hänelle tärkeä henkireikä. Laanti on pitkän linjan metsästäjä. Sen jälkeen, kun hän sai metsästysluvan, yksikään sorsanmetsästys ei ole jäänyt väliin. Ja perinne jatkuu myös tänä syksynä.

– Tämän kuukauden 20 päivä se alkaa. Hirviporukassakin olin heti kun täytin 16 vuotta, mutta nyt on ollut muutama vuosi taukoa.

Läheisiä harrastuksia ovat myös jalkapallo sekä futsal, joita Laanti pelasi sarjatasolla vielä muutama vuosi sitten.

– Parhaillaan pelasin kolmosdivarissa. Lajeista jalkapallo on ykkönen, Laanti kertoo.

Kolmas tärkeä harrastus on Vuokatti Skiteamin taustavaikuttajana oleminen.

– Yli 20 vuotta olen toiminut seuran taustalla ja viimeiset 13 vuotta puheenjohtajana.

Hikeä, verta ja kyyneleitä

Laanti tekee paljon töitä öisin. Hänen mukaansa parhaat ideat tulevat yöllä, mutta silloin myös möröt nousevat seinille. Yrityksen kasvaessa kaikkea ei tarvitse tehdä itse ja haasteet voi jakaa toisten kanssa.

– On hyviä työntekijöitä, jotka ottavat vastuuta ja silloin mörön voi siirtää heille. On ollut myös paljon tilanteita, joissa työntekijät ovat ne tietämättäni hoitaneet ennen kuin olen sitä pyytänyt.

Laantin mukaan yrittäjyyttä tarvitaan, mutta sitä ei pidä tyrkyttää kaikille. Hän muistelee tutkimusta, jonka mukaan kolmella prosentilla ihmisistä on ne ominaisuudet, jota yrittäjyys vaatii.

– Yrittäjyyttä, yrityksiä ja liiketoimia on niin monia, että joskus kultakaivos saattaa löytyä helpommin. Kyllä se kuitenkin on hiellä, verellä ja kyyneleillä rakennettua, näin ainakin meidän kohdalla.

Nykyisin monia nuoria rohkaistaan aloittamaan yrittäjänä. Laanti kokee, että hänellä on ollut onni oppia liikemaailmasta ja sen lainalaisuuksista ensin muiden palveluksessa.

– Siinä olen vähän viisastunut ja sen jälkeen minulla on ollut valmiudet lähteä tekemään omaa yritystoimintaa.

Vastuu on ainoastaan itsellä

Yrittäjyys on Laantin mukaan myös luopumista, varsinkin matkailualan yrittämisessä, koska asiakkaat tulevat silloin kun on lomakausi tai vapaat. Silti yrittäjyys on ollut aina Laantin elämässä. Jo silloin kun hän oli toisen palveluksessa, ja tätä ohjetta hän on myös jakanut muille yrittäjiksi aikoville.

– Toimikaa aina kuin olisitte yrittäjiä, vaikka olette toisen palveluksessa, se on paras tapa oppia. Tehkää asia niin hyvin kuin osaatte.

Koulukiusatuksi joutuminen oli myös palvelus, joka toi Laantille omia ajatuksia, visioita ja itsepäisyyttä. Yrittäjänä näiden ajatusten ja ideoiden toteuttaminen on mahdollista.

– Omassa yrityksessä olet vastuussa vain itsellesi. Tämän vuoksi ryhdyin yrittäjäksi. Geeniperintöä tai muuta vastaavaa ei ole, sen olen tutkinut. Eli verenperintöä yrittäjäksi ryhtymiseen ei ole, Laanti kertoo.

Nyt Markku Laanti on onnellinen mies, vaikka välillä vähän väsynyt. Onnellisuus tulee siitä, että ympärillä olevat ihmiset ovat onnellisia. Vuosien varrella Laanti on kokenut, että onnellisuus tulee haasteista ja suunnitelmista.

– Täydelliseen onnellisuuteen vaikuttaa se, että on tulevaisuutta, jota suunnitella.

Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka on jättänyt Jyväskylän yliopiston hallitukselle hallintokantelun, joka koskee rehtori Keijo Hämäläisen toimintaa, kertoo Keskisuomalainen.

Kuun vaihteessa yliopisto sanoutui irti Puolimatkan kirjoituksesta, jossa Puolimatka muun muassa sanoi joidenkin tutkijoiden esittäneen, että mielikuvat seksuaalisen suuntautumisen synnynnäisyydestä ja muuttumattomuudesta luovat perustan myös kampanjalle pedofiilien seksuaalioikeuksien puolustamiseksi. Puolimatkan kohua herättänyt kirjoitus julkaistiin Oikea Media -julkaisun vieraskynäpalstalla.

Hämäläinen sanoi Twitterissä viime keskiviikkona muun muassa, ettei kirjoitus edusta Jyväskylän yliopiston arvoja eikä linjaa. Hän myös sanoi yliopiston ryhtyvän konkreettisiin toimenpiteisiin.

Keskisuomalaisen mukaan Puolimatka syyttää nyt Hämäläistä virheellisestä menettelystä. Puolimatka sanoo lehdelle, ettei JYY, rehtori tai kukaan hänen avustajistaan ollut häneen yhteydessä ennen lausuman tekemistä.

Ylioppilaskunta ei hyväksy Puolimatkan lausuntoja

Ennen Hämäläisen tviittiä opiskelijoita edustava ylioppilaskunta JYY vaati yliopistoa takaamaan turvallisen opiskeluympäristön kaikille seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. JYY sanoi myös, ettei hyväksy Puolimatkan homofobisia lausuntoja.

Keskisuomalaisen mukaan Puolimatka muun muassa kysyy, voidaanko julkista irtisanoutumista omasta työntekijästä pitää esimerkiksi kunnioittavana kohteluna ilman, että työntekijää on kuultu.

Puolimatkan kantelun mukaan se, että kuulemistilaisuus järjestetään puolentoista viikon kuluttua julkilausumasta, ei korjaa tilannetta, koska yliopisto on jo julkisesti sanoutunut irti kirjoituksesta, Keskisuomalainen kertoo.

Hämäläinen: Tavoitteena tavata Puolimatka ensi viikolla

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen kertoo, että heillä on tavoitteena tavata professori Tapio Puolimatka ensi viikolla. Tapaamisesta STT:lle sähköpostitse kertonut Hämäläinen ei tarkentanut, keitä mahdolliseen tapaamiseen osallistuu.

STT:lle ensi viikon mahdollisesta tapaamisesta sähköpostitse kertonut Hämäläinen sanoo, ettei kommentoi asiaa enempää tässä vaiheessa. Hän ei myöskään tarkentanut mahdollisen tapaamisen ajankohtaa.

Puolimatkan työnantaja on aiemminkin joutunut pohtimaan hänen lausumiaan. Muutama vuosi sitten Puolimatka kirjoitti useita sukupuolineutraalia avioliittoa vastustavia mielipidekirjoituksia.

Tuolloin yliopisto julkaisi tiedotteen, jossa se nimiä mainitsematta ilmoitti, etteivät yliopiston työntekijöiden ilmaisut edusta yliopiston kantaa ja toivottavaa on, että omat poliittiset tai uskonnolliset mielipiteet tuotaisiin esille yksityishenkilönä eikä yliopiston työntekijänä.

Juttua päivitetty klo 22.40: lisätty rehtori Keijo Hämäläisen kommentti.

9-vuotias tyttö putosi Mustekala-laitteesta Linnanmäellä maanantaina. Tyttö mursi onnettomuudessa kyynärpäänsä, ja hänet vietiin sairaalaan leikattavaksi.

Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo jutelleensa tytön isän kanssa.

– Tyttö on päässyt sairaalasta, ja hän lähti isänsä kanssa iltapäivällä ajamaan kohti kotia. Isän mukaan tyttö voi olosuhteisiin nähden erinomaisesti.

Linnanmäen toimitusjohtajan mukaan Mustekala-laitetta on onnettomuuden johdosta tutkittu ahkerasti, mutta mitään teknistä vikaa tai rikkinäistä osaa ei löytynyt.

Onnettomuuden syy on edelleen täysi mysteeri, eikä silminnäkijöitäkään ole tähän mennessä ilmaantunut.

– Vaikka laitteen ympärillä ja itse laitteessa oli paljon ihmisiä, niin kukaan ei ilmeisesti ole nähnyt sitä, mitä on todellisuudessa tapahtunut. Tosiasia tietenkin on, että lapsi tippui laitteesta ja se on todella huolestuttavaa. Suhtaudumme siihen suurella vakavuudella, Adlivankin sanoo.

Adlivankin kertoo, että Mustekala-laitteen turvallisuutta pyritään jatkossa lisäämään. Parhaillaan selvitetään, voiko laitteeseen asentaa esimerkiksi turvavyöt.

– Laite on kiinni niin kauan, kunnes tiedämme, mitä on tapahtunut tai saamme tehtyä nämä turvallisuustoimenpiteet. Laite on kiinni ainakin loppuviikon.

Toimitusjohtajan mukaan Linnanmäen kaikkien laitteiden turvallisuus tarkastetaan päivittäin.

– Meillä on todella koulutettu henkilökunta, joka tarkastaa laitteet joka aamu ennen käyttöönottoa. Uskomme täysin, että meillä on parhaiden laitevalmistajien laitteet. Emme koskaan osta käytettyjä laitteita.

– Kaikkia laitteita arvioidaan vielä, että onko jotain mitä pitäisi tehdä, jotta olisi vieläkin turvallisempaa.

Kymmenen vuotta sitten hieman ennen puoltayötä alkoi sota, jollasta ei ollut pitkään aikaan nähty. Venäjä ja Georgia taistelivat 7.-12. elokuuta 2008 lyhyen mutta raivokkaan sodan, joka päättyi Venäjän murskavoittoon.

Sodan taustalla oli kiista Georgiaan kuuluvan mutta Venäjän suojeleman Etelä-Ossetian kapinamaakunnan asemasta. Nyt tiedämme, että konflikti paljasti uusia asioita niin Venäjästä kuin sen suhteista naapurimaihin.

1. Venäjä on valmis sotimaan naapurimaissaan

Venäjä soti Georgiassa ensimmäistä kertaa rajojensa ulkopuolella Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Kerta ei jäänyt viimeiseksi.

Vuonna 2014 Venäjän sotilaat miehittivät Krimin niemimaan ja taistelivat Itä-Ukrainassa. Seuraavana vuonna Venäjä lähetti joukkoja tukemaan Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia sisällissodassa.

Viimeistään Vladimir Putinin palattua presidentiksi vuonna 2012 Venäjä on ollut entistä uhmakkaampi, yllättävämpi ja seikkailunhaluisempi ulkopolitiikassaan.

Venäjän läntiset naapurimaat reagoivat Venäjän muuttuneeseen ulkopolitiikkaan hitaasti. Vasta Ukrainan sodan jälkeen Nato-maat ovat sijoittaneet joukkoja Baltian maihin ja Puolaan.

Myös Suomi on syventänyt sotilaallista yhteistyötään muun muassa Euroopan unionin, Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa. Hallitus pitää Suomen turvallisuuspoliittista ympäristöä entistä arvaamattomampana Ukrainan sodan jälkeen.

2. Uhittelevalle Venäjän naapurille voi käydä huonosti

Sotaa edelsi Georgian presidentin Mihail Saakašvilin ja Venäjän välinen sanasota ja keskinäinen provosointi.

Saakašvili oli luvannut jo noustuaan valtaan vuonna 2003, että hän palauttaisi Venäjän suojelemat kapinamaakunnat Etelä-Ossetian ja Abhasian takaisin Georgian vallan alle.

Alkuvuodesta 2008 Georgian ja kapinallisten joukot kahakoivat säännöllisesti. Venäjän hävittäjät ampuivat Georgian tiedustelulennokin alas ja lensivät Georgian taivaalla. Etelä-Ossetiasta ammuttiin tykkitulta Georgian puolelle.

Euroopan unionin raportin mukaan Georgia aloitti lopulta sodan suurella tykistökeskityksellä ja maahyökkäyksellä Etelä-Ossetiaan 7. elokuuta. Georgian mukaan tarkoituksena oli pysäyttää Venäjän joukkojen eteneminen Etelä-Ossetiaan.

Venäjä olikin varautunut sotaan keskittämällä joukkoja rajalleen ja lähettämällä erikoisjoukkoja ja palkkasotilaita Etelä-Ossetiaan. Varsinainen Venäjän vastahyökkäys alkoi kuitenkin vasta seuraavana päivänä.

Täysin ylivoimainen Venäjä murskasi Georgian joukot parissa päivässä. Lähes 200 georgialaissotilasta ja yli 200 siviiliä kuoli. Venäjän asevoimat valtasivat Gorin kaupungin ja alueita Abhasian läheltä.

Kun tulitauko vihdoin solmittiin 12. elokuuta, Venäjän panssarit lähestyivät jo pääkaupunki Tbilisiä. EU totesi myöhemmin, että Venäjän hyökkäys oli täysin ylimitoitettu.

Yhdysvallat ja osa Länsi-Euroopan maista tuomitsivat Venäjän toimet, mutta vastaus ei ollut yhtenäinen. Länsimyönteisyydestään huolimatta Georgia ei saanut sodan aikana aseellista tukea ja joutui hyväksymään EU:n ja Etyjin välittämän tulitauon ehdot.

3. Venäjän asevoimat heräsi tekemään uudistuksia

Venäjän asevoimat murskasivat Georgian joukot helposti valtaisan miehistöylivoimansa ansiosta. Sota kuitenkin paljasti karulla tavalla Venäjän joukkojen heikkoudet, arvioivat Yhdysvaltain sotilasakatemian West Pointin tutkijat (pdf).

Joukkojen johtajat eivät saaneet aina yhteyttä alaisiinsa, niiltä puuttui lennokkeja, täsmäaseita ja pimeänäkölaitteita. Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan venäläiset ampuivat alas kolme tai neljä omaa ilma-alustaan.

Sodan jälkeen Venäjä alkoikin uudistaa asevoimiaan kunnianhimoisesti. Komentojärjestelmät uusittiin ja sotilasbudjettia kasvatettiin miljardeilla euroilla. Varusmiehiä korvattiin ammattisotilailla, kertoo Carnegie-ajatushautomo.

Tulokset ovat näkyneet Ukrainan ja Syyrian sodissa. Etenkin Venäjän erikoisjoukot ja ilmavoimat ovat näyttäneet sodissa taitojaan ja uusia aseitaan, usein tuhoisin seurauksin.

4. Venäjä on edelläkävijä uudenlaisessa sodankäynnissä

Venäjän tavanomaisen hyökkäyksen rinnalla Georgia koki laajamittaisen kyberhyökkäyksen. Laajat palvelunestohyökkäykset kaatoivat Georgian presidentin, hallinnon, pankkien ja englanninkielisten uutissivustojen verkkosivuja.

Kyberhyökkäykset vaikeuttivat Georgian johdon mahdollisuuksia välittää omaa viestiään sodasta kansalaisille ja ulkomaille, Carnegie-säätiö arvioi.

Kyberhyökkäysten rinnalla Venäjä toteutti informaatio-operaation, jonka tarkoituksena oli luoda suotuisaa kuvaa Venäjän toimista sodassa. Tämä ei onnistunut suunnitellusti.

Lännessä monet pitivät Venäjän toimia ylimitoitettuina. Venäjä valheellisiin väitteisiin, joiden mukaan Georgia oli aloittamassa kansanmurhaa Etelä-Ossetiassa, ei uskottu.

Myös näitä taitoja Venäjä on kehittänyt määrätietoisesti Georgian sodan jälkeen. Venäjän valtionjohdon viestiä tukevat nyt hyvin rahoitettu kansainvälinen televisiokanava RT sekä lukematon määrä sosiaalisen median trolleja.

Venäjää on myös syytetty lukuisista kyberhyökkäyksistä. Ukrainan väittää Venäjän iskeneen sen sähköverkkoon ja yritysten tietoverkkoihin. Yhdysvallat taas syyttää Venäjän hakkereita ja trolleja sekaantumisesta vuoden 2016 presidentinvaaleihin.

5. Jäätyneitä konflikteja on vaikea sulattaa

Abhasia ja Etelä-Ossetia irtautuivat Georgian keskusvallan otteesta jo 1990-luvun alussa sisällissodan jälkeen. Kansainvälinen yhteisö ei kuitenkaan pidä niitä itsenäisinä valtioina.

Georgian sodan jälkeen Venäjän ote kapinamaakunnista syveni. Se tunnusti Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyyden, mutta samalla maakuntien asevoimat, rajavartiosto, tulli ja julkinen talous on liitetty käytännössä osaksi Venäjän hallintoa.

Venäjälle kapinamaakuntien ylläpidosta on hyötyä, sillä niiden avulla voi painostaa hankalaa naapuria. Ne ovat hankaloittaneet myös tehokkaasti Georgian pääsyä sotilasliitto Natoon. Liittouma ei mielellään ota jäsenikseen valtioita, joilla on aluekiistoja.

Abhasian ja Etelä-Ossetia ovat jääneet köyhiksi jäätyneen konfliktin takia. Monet alueiden asukkaista ovat joutuneet jättämään kotinsa.

Amnesty Internationalin mukaan Etelä-Ossetian kapinalliset karkottivat sodan aikana pysyvästi noin 26 000 etnistä georgialaista. Jo aiempien sotien jäljiltä Georgiassa elää yli 200 000 maan sisäistä pakolaista.

Konfliktien pitkittyminen ei ennusta hyvää Itä-Ukrainan Donetskille ja Luhanskille, joiden itäosat ovat Venäjän suojelemien separatistien hallussa. Alueelta on paennut sanomalehti Spiegelin mukaan yli kaksi miljoonaa ihmistä, pääasiassa muualle Ukrainaan sekä Venäjälle.

Lue myös:

Analyysi: "Uutta kylmää sotaa" pelataan ilman selviä sääntöjä

Viro on huolissaan valeuutisten leviämisestä – kyberuhista puhutaan yhtä vakavaan sävyyn kuin sotilaallisista hyökkäyksistä

Slovakiassa taistellaan internetin kaaosta vastaan faktoilla – myös Venäjän Suomen-suurlähettiläs kytkeytyy vaikutusyrityksiin

Vanhemmat voivat säästää selvää rahaa koulun aloittavan lapsen puhelinliittymän valinnassa. Näin sanoo tietoverkkoihin perehtynyt Aalto-yliopiston professori Jukka Manner.

Hän kehottaa vanhempia pohtimaan, mitä lapsi tosiasiassa tekee älypuhelimen nettiyhteydellä kodin langattoman verkon ulkopuolella.

Mannerin mukaan pohjimmiltaan ekaluokkalaisen mobiiliviestinnän tarpeet ovat yksinkertaisia: Älypuhelimella täytyy voida soittaa, lähettää WhatsApp-viestejä ja kenties jakaa oma sijainti vanhemmalle.

– WhatsApp ja sijainnin jakaminen toimivat 0,256 megabitin liittymällä ihan hyvin, Manner huomauttaa.

Liittymä, jossa netin maksiminopeus on 0,256 megabittiä per sekunti (Mbit/s), on tällä haavaa hitain markkinoilla oleva yhteys älypuhelimiin. Kaikki operaattorit eivät tätä enää edes tarjoa.

Entä mitä tehdä, kun teleoperaattorin tiskillä myyjä mainostaa nopeaa ja rajatonta mobiiliyhteyttä mainitsemalla, että lapset tykkäävät katsoa videoita suoratoistopalveluista?

Erityisesti teräväpiirtoinen videokuva vaatii nopeutta ja rohmuaa myös rutkasti dataa.

Mannerin mukaan vanhempien on syytä miettiä, pitääkö lapsen ylipäätään katsoa vaikkapa YouTubea koulumatkalla tai kaverin luona?

– Riittäisikö se, että videot pyörivät kotona, jossa yhdellä nopealla yhteydellä videoita katsoo koko perhe? kysyy Manner.

Mannerin mukaan tässä on myös se hyvä puoli, että kotona vanhempien on helpompi valvoa ja auttaa lasta netinkäytössä.

Järeän liittymän vuosikulut voivat yllättää

Suomessa 0,256–1 megabitin liittymän, ilman datakattoa, saa alle kymmenellä eurolla kuussa perinteisiltä operaattoreilta.

Toisaalta uutena tulokkaana teleoperaattori Moi kauppaa samassa hintaluokassa maksiminopeudeltaan sadan megan liittymää, mutta siinä datasiirrolle on yläraja.

Telian, Elisan ja DNA:n nopeista sadan megan rajattomista liittymistä täytyy pulittaa karkeasti ottaen 20–30 euroa kuussa.

Tällöin liittymän kulut nousevat jo satoihin euroihin vuodessa per lapsi.

– Totta kai jotkut vanhemmat haluavat olla huolettomia ja maksavat 25–30 euroa kuukaudessa, jolloin kaikki on rajatonta. Mutta pieni lapsi ei soittele, tekstaile ja käytä nettiä jatkuvasti, jolloin maksetaan turhasta, Manner sanoo.

Myös Viestintäviraston kehityspäällikkö Joonas Orkola toppuuttelee nopeimpien yhteyksien tarvetta pienillä koululaisilla.

– Ohjenuorana voisi olla se, että jos liittymässä on muutamia megoja nopeutta, niin sen pitäisi pääosin riittää. Jos koetaan, ettei se riitä, niin nopeutta on helppo nostaa myöhemmin, Orkola painottaa.

Perinteiset teleoperaattorit markkinoivat lapsen ensimmäiseksi liittymäksi tyypillisesti pakettia, jossa on rajaton tiedonsiirto ja maksiminopeus liikkuu 1–2 megan haarukassa.

– Yhteydenpitoon se toki riittää, tiedonsiirtorajat eivät tule vastaan. Useimmissa tapauksissa 1–2 megaa riittää myös videon katseluun matkapuhelimen pieneltä ruudulta, Orkola sanoo.

Professori Mannerin mukaan 1–2 megan nopeudella nettisivut latautuvat, tosin hitaahkosti, ja valtaosa peleistä toimii.

Liittymät maksavat operaattorista ja liittymätyypistä riippuen noin 8–15 euroa kuussa.

Huippuyhteydet tarpeettomia lapselle

Osaa vanhemmista tuntuu myös huolettavan datarajojen paukkuminen halvemmissa liittymissä. Manner muistuttaa, että suomalaisten mobiilidatan käytön mediaani (lukujoukon keskimmäinen arvo) on noin kolme gigaa.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että puolet suomalaisista kuluttaa mobiilidataa henkilökohtaisilla laitteilla kolme gigaa tai vähemmän per kuukausi.

Keskiarvo huitelee tiettävästi jo yli kymmenessä gigassa, mutta keskiarvoa nostaa harvalukuinen suurkuluttajien joukko.

Mannerin mukaan pienet koululaiset eivät käytännössä tarvitse rajattomia tiedonsiirtopaketteja ja sadan megan nopeuksia mihinkään kodin ulkopuolella.

– Meillä on tehty se ratkaisu, että netin käyttö tapahtuu pääosin kotona, jolloin lapsi ei oikeasti tarvitse henkilökohtaisia huippunopeita yhteyksiä.

Manner kehottaakin vanhempia panostamaan mieluummin hyvää älypuhelimeen, jossa on riittävästi muistia kuin järeään liittymään.

Pienellä muistilla varustettuihin halpoihin älypuhelimiin kun ei tahdo mahtua käyttöjärjestelmän lisäksi kovinkaan paljon sovelluksia, valokuvia ja videoita.

HANGZHOU Tänään Hangzhoun lukiossa numero 11 on ruokana riisiä, kaalimuhennosta ja leivitettyä kanaa.

Kymmenet keittäjät läiskivät ruokaa metallisille tarjottimille, joissa jokaista sorttia varten on oma kolonsa. Oppilaita tulvii luokista ruokajonoihin puolijuoksua. Kaikilla on samanlainen sini- tai punavalkoinen koulupuku.

Näky on jotenkin vanhahtava, mutta silmät huijaavat.

Lukio numero 11 on monella tapaa Kiinan nykyaikaisin koulu. Sen näkee, kun katsoo ruokajonoa tarkemmin ja huomaa tiskille kiinnitetyt tabletin kokoiset näytöt.

Kun oppilaan vuoro jonossa tulee, hän tuijottaa hetken näytön yllä olevaa pientä kameraa. Se skannaa kasvot ja tunnistaa ruokailijan. Lounasmaksu kirjautuu hänen tililtään. Keittäjä työntää kanan ja kaalin luukusta.

Tätä on kiinalainen kouluruokailu vuonna 2018. Riisiä, kanaa ja kasvojentunnistusta.

Hangzhoulaislukio on ylpeä älykkäästä ruokalastaan, mutta lounas on vasta alkua. Tuhannen oppilaan koulussa kasvojentunnistuksen avulla lainataan kirjoja, ostetaan välipaloja ja – ennen kaikkea – valvotaan luokkahuoneita.

Siis sitä, kuka viittaa, kuka nuokkuu, kuka hymyilee ja kuka on myöhässä.

Systeemi toimii kuta kuinkin näin: Luokan seinällä on kamerat, joka kuvaavat oppilaita tunnin ajan 30 sekunnin välein. Kamera on yhteydessä tietokantaan, jossa on kuvia kaikista oppilaista.

Niiden avulla ohjelma tunnistaa kameran välittämistä kuvista oppilaiden kasvot. Samalla se rekisteröi heidän ilmeitään ja eleitään sekä tuottaa tästä kaikesta dataa opettajien käyttöön.

Kamera on kuin luokanvalvoja, joka näkee kaiken.

Kamera rekisteröi oppilaiden ilmeitä ja eleitä. Se erottaa, onko oppilas iloinen vai surullinen.

Vehreälle pihalle avautuvan luokan pulpetit tursuavat monisteita. Kirjapinot niiden päällä ovat korkeampia kuin puolentoista litran limsapullot. Takaseinää peittää maalaus, jossa univormuun pukeutuneet lapset kantavat aseita.

Koulun vararehtori Zhang Guanchao seisoo opettajan korokkeella vielä tyhjässä luokassa. Hän osoittaa liitutaulun yllä olevaa valkoista laatikkoa, joka alareunassa on läpinäkyvä kaareva kotelo.

– Oppilaiden ei tarvitse tehdä mitään erityistä, hän selittää.

Kamera huomaa heidät kyllä. Zhangin mukaan kamerat on asennettu toistaiseksi kahteen luokkahuoneeseen.

Koulu ei ole aiemmin juuri esitellyt kuvauslaitteistoaan, mutta tänään Zhang on valmis näyttämään, miten järjestelmä toimii.

"Kamera huomaa, jos oppilaan käytös poikkeaa normaalista." Zhang Guanchao, vararehtori

Valko-siniasuisia oppilaita alkaa virrata luokkaan. Tunnin aluksi he tervehtivät opettajaa seisten.

– Hyvää päivää opettaja!

Zhang esittelee luokkahuoneen ovella olevaa näyttöä:

– Jos oppilas ilmestyy luokkaan, häntä vastaava ruutu muuttuu siniseksi. Jos hän ei tule, ruutu on harmaa.

Näytöllä näkyy yhä edellisen tunnin data. Useita ruutuja on harmaana. Ehkä syynä on se, että koulussa on liikkunut vesirokkoa. Siksi ilmastointikin on suljettu, vaikka lämpömittari kipuaa 35 asteeseen.

– Kamera huomaa, jos oppilaan käytös poikkeaa normaalista, Zhang selittää.

Se voi tarkoittaa sitä, että oppilas nojailee pulpettiin eikä istu suorassa. Kamera myös erottaa, onko oppilas iloinen vai surullinen.

Kiinassa lukiolaisten paine opiskella ja onnistua on valtava. Jatkuva valvonta ei helpota paineita.

Mutta tietokone ei osaa kertoa miksi. Voiko kone ymmärtää teini-ikäisen tunteita? Tietääkö se, jos joku on kipeä tai sydänsuruissaan?

Tätä mietti moni kiinalainen keväällä, kun koulun valvontajärjestelmästä kerrottiin ensimmäistä kertaa julkisuudessa. Nousi somekohu.

Kiinan Twitteriä vastaavassa palvelussa Sina Weibossa järjestelmää kommentoitiin epäinhimilliseksi. Isoveli valvoo -vertauksia sateli.

“Edes George Orwellilla ei olisi riittänyt tähän mielikuvitus”, eräs käyttäjä kommentoi. “Voivatko aikuiset itse taata, että he keskittyvät kahdeksan tuntia päivässä?” toinen nettikommentoija kysyi.

Kiinassa lukiolaisten paine opiskella ja onnistua on valtava. Moni ajattelee, että lukion päättökoe eli gaokao määrittää koko loppuelämän suunnan. Se avaa tai sulkee tien yliopistoon ja hyvään työpaikkaan.

Jatkuva valvonta ei helpota näitä paineita. Pitäisi olla kone, jotta ei koskaan haukottelisi, netissä pohdittiin. Koulua verrattiin vankilaan ja moni koki, että heidän oikeuksiaan loukattiin.

“Luojan kiitos, en ole enää koulussa”, eräs käyttäjä kommentoi.

Koulun rehtoria Ni Zhiyuania tällainen puhe suututtaa.

Hän ottaa vieraat vastaan toimistossaan koulun yläkerrassa ja pitää pitkän luennon siitä, mistä kaikesta kameroissa ei ole kyse.

– Media on ymmärtänyt tämän täysin väärin. He luulevat, että ne ovat valvontakameroita. Se ei ole totta. Me emme tallenna kuvia vaan oppilaiden käyttäytymistä.

Puolustuspuheen taustalla saattaa olla koulun saaman palautteen lisäksi Kiinassa viime vuonna paljastunut valvontakamerasivusto.

Sillä kuka tahansa pääsi katsomaan suorana lähetyksenä eri puolilla Pekingiä olevien valvontakameroiden kuvaa. Katseltavissa oli kauppojen ja ravintoloiden lisäksi myös kouluja.

Tuolloin moni säikähti. Rehtorin mukaan koulun motiivi on ymmärtää oppilaiden käytöstä ja parantaa opetuksen laatua.

– Kun saimme ruokalan toimimaan, halusimme käyttää kasvojentunnistusta muuhunkin. Mietimme, voisimmeko analysoida, miten oppilaiden käytös luokassa liittyy heidän koulumenestykseensä, Ni selittää.

Sitten rehtorin aika on loppu.

"Media on ymmärtänyt tämän täysin väärin. He luulevat, että ne ovat valvontakameroita. Se ei ole totta. Me emme tallenna kuvia vaan oppilaiden käyttäytymistä." Ni Zhiyuan, rehtori

Alakerrassa vararehtori Zhang suostuu vielä puhumaan yksityisyydestä. Hänen mukaansa se ei ole tässä tapauksessa mitenkään uhattuna. Oppilaita tarkkaillaan joukkona, jotta opettaja tietää, onko luokka keskittynyt vai epäaktiivinen, Zhang selittää.

– Keräämme vain tietoa siitä, miten oppilaat käyttäytyvät. Emme kerää heidän kuviaan.

Hän kuitenkin sanoo, että osa oppilaista saa “enemmän pisteitä, osa vähemmän”. Kuvia ei kerätä, mutta käytöksestä jää jälki.

Zhang näyttää koneelta, miten järjestelmään on syötetty kuusi erilaista ilmettä, joita kamerat tarkkailevat: neutraali, iloinen, surullinen, vihainen, yllättynyt ja ärtynyt. Käppyrät kertovat, että luokassa on hymyilty 4 000 kertaa.

Oli koulun motiivi mikä tahansa, toimet ovat linjassa sen kanssa, mitä Kiina haluaisi suuressa mittakaavassa tehdä.

Kiina on sanonut, että se haluaa luoda kansalaisrekisterin, jossa jokaisella kiinalaisella on henkilökohtainen pistesaldo. Saldo kasvaa, jos kansalainen käyttäytyy hyvin: maksaa pankkilainansa, ei kävele punaisia päin tai syö liikaa roskaruokaa.

Yksityiskohdat ovat osin arvailujen varassa, sillä Kiina on ollut asiasta vaitelias. Se esitteli idean vuonna 2014 ja on asettanut tavoitteekseen, että järjestelmä on valmis vuonna 2020. Sittemmin tietoa on tihkunut vähän.

Kiinalaisilla on pitkä kokemus siitä, että heitä valvotaan.

Merkkejä siitä, että aikeet ovat toteutumassa, on jo nähty.

Viime vuonna suurten kaupunkien välillä kulkeviin erikoispikajuniin ilmestyi kuulutukset, joissa paitsi varoitettiin huonosta käytöksestä, kerrottiin sen johtavan rekisterimerkintään.

Osa kiinalaisista uskoo, että rekisteri voi kasvattaa luottamusta muihin. Osa pitää sitä askeleena kohti orwellilaista dystopiaa.

Mutta entä koulun oppilaat? Miltä heistä tuntuu, kun iso opettaja valvoo?

Lukion ensimmäistä luokkaa käyvä Jiang Qi istuu pulpetin kulmalla ja katsoo reippaasti silmiin.

– En koe, että se on pelottavaa. Se on huippumodernia tekniikkaa!

Jiangin mukaan kamerat eivät vaikuta hänen käytökseensä. Hän uskoo, että kamerat parantavat luokan oppilaiden tasoa.

– Jos käyttäydymme, kuten meidän kuuluu, järjestelmä ei vaikuta meihin mitenkään. En koe, että yksityisyyttämme loukataan, Jiang sanoo.

Seinällä Jiangin takana kamera pyyhkii luokan yli 30 sekunnin välein. Ikkunan takana seisoo vararehtori Zhang.

Jiang sanoo, ettei hän ole täysin varma, mitä kaikkea tietokantaan tallentuu. Kuinka monta kertaa se on huomannut hänen hämmästyneen tai viitanneen edellisellä tunnilla.

"En koe, että se on pelottavaa. Se on huippumodernia tekniikkaa!" Jiang Qi, lukiolainen

Kasvojentunnistuslaitteet ovat lisääntyneet Kiinassa huimaa vauhtia. Niitä on kulkuporteilla, pankeissa, automaateissa ja jopa poliisien aurinkolaseissa. Hangzhoulaisessa hotellissa henkilöllisyys tarkastetaan kasvoskannerilla.

Se tekee arjesta kätevämpää, moni ajattelee.

Kiinalaisilla on pitkä kokemus siitä, että heitä valvotaan. Maassa on yhä voimassa asuinpaikkajärjestelmä, joka määrää, missä kukin saa asua. Nykyteknologia mahdollistaa tarkkailun aivan uudenlaisella tarkkuudella.

Koulun saama palaute osoittaa, että kaikille se ei ole täysin ok.

Vaikka Zhang yhtäältä sanoo, ettei ongelmia ole ollut, hän myöntää, että palautteen jälkeen koulussa jouduttiin hieman perääntymään. Opettajat eivät enää näe reaaliaikaisesti oppilaiden käyttäytymiskäyriä. Zhangin mukaan se häiritsi opetusta. Hän kertoo, että järjestelmään aiotaan tehdä parannuksia kesän aikana.

Jos Jiangilta kysytään, ongelma ei ole tuntien häiriintyminen tai se, että hän tuntisi olevansa vankilassa. Hän kertoo, että ainoa syy, miksi ruokalan kasvoskannereita vältetään on se, että osa opiskelijoista pitää näytölle ilmestyvää kuvaansa rumana.

He maksavat lounaansa yhä opiskelijakortilla.

Lue myös:

Entä jos jokainen tekosi tallentuisi kameralle ja sinut pisteytettäisiin kansalaisena? Kiinassa se on pian totta

Saksalaisäiti ja hänen miesystävänsä tuomittiin tiistaina vankeuteen naisen pikkupojan toistuvista raiskauksista ja muille pedofiileille myymisestä. Tapaus on järkyttänyt saksalaisia.

Freiburgin oikeus tuomitsi pariskunnan lapsen vakavasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, miehen 21-kertaisesti ja naisen 19-kertaisesti. Pariskunta tuomittiin myös raiskauksesta, seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävästä ihmiskaupasta, pakkoprostituutiosta ja lapsipornografian tuottamisesta.

48-vuotias nainen, josta Saksan julkisuuskäytännön mukaan käytetään nimeä Berrin T. tuomittiin 12,5 vuoden vankeuteen. Hänen miesystävänsä, 39-vuotias Christian L. tuomittiin 12 vuoden vankeuteen. Miehellä oli jo aiempia tuomioita pedofiliasta ja hänen täytyy osallistua hoitoon vankeutensa aikana.

Pariskunta tuomittiin syylliseksi nyt 10-vuotiaan pojan toistuviin raiskauksiin sekä hänen myymiseensä darknetissä, pimeässä netissä. Osaa hyväksikäytöstä oli videoitu.

Äiti tiesi miehen pedofiliasta

Jopa kokeneet, lapsiseksiä tutkivat poliisit ovat sanoneet, että he eivät ole koskaan aikaisemmin nähneet tämän kaltaista tapausta.

Saksalaispariskunta ja kuusi muuta ihmistä pidätettiin viime syyskuussa. Useita miehiä on jo tuomittu erillisissä oikeudenkäynneissä.

Oikeuden mukaan pariskunta tapasi Staufenissa Freiburgin lähellä sijainneessa ruokajakelupisteessä loppuvuonna 2014. Oikeuden mukaan pojan äiti oli tietoinen miehen pedofiilisistä taipumuksista ja edellisistä tuomioista.

Seuraavien kuukausien aikana nainen järjesti miehelle tilaisuuksia käydä käsiksi hoitamaansa 2-vuotiaaseen tyttöön. Toukokuussa 2015 pariskunta aloitti naisen pojan hyväksikäytön. Mies tarjosi naiselle rahaa vastineeksi lapsen raiskaamisesta.

Pariskunta salli neljän muun miehen käyttää poikaa seksuaalisesti hyväksi. Heidän joukossaan oli saksalainen sotilas, sveitsiläismies ja espanjalaismies, joka myönsi maksaneensa pariskunnalle 10 000 euroa pojan toistuvista raiskauksista. Espanjalaismies tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen ja 18 000 euron korvauksiin maanantaina.

Pojan äiti oli usein paikalla, kun lasta hyväksikäytettiin, sillä hänen läsnäolonsa rauhoitti lasta, kerrottiin oikeudessa.

Pariskunta määrättiin lisäksi maksamaan yhteensä 30 000 euroa pojalle sekä 12 500 euroa pikkutytölle.

Viranomaisten suojelu petti

Uhriksi joutunut poika on nyt sijaisperheessä. Pojan lakimiehen mukaan hän voi suhteellisesti katsoen melko hyvin. Pojan ei ole tarvinnut todistaa oikeudessa.

Paikallisviranomaisia on syytetty siitä, että he eivät ole onnistuneet suojelemaan poikaa. Saksan lapsiasiamies on sanonut, että tapauksessa tehtiin vakavien virheiden sarja.

Viranomaiset ottivat pojan huostaansa viime maaliskuussa sen jälkeen kun he olivat saaneet poliisilta epämääräisen varoituksen siitä, että poika oli vaarassa. Paikallinen oikeusistuin lähetti pojan kuitenkin takaisin äidilleen viikkoja myöhemmin.

Kaiken lisäksi miehen sallittiin asua perheen kanssa, vaikka hänellä oli oikeuden määräys pysyä kaukana lapsista.

Asianmukaiset viranomaiset eivät olleet saaneet tietoja tapauksesta toisilta viranomaisilta ja lisäksi esimerkiksi toistuvat varoitukset pojan koulusta tämän hyvinvoinnistaan sivuutettiin.

Poliisi pääsi asian jäljille viime syyskuussa nimettömän vihjeen perusteella.

"Tehostetun tuen osasto" perustettiin Lahteen helmikuussa 2016. Siellä hoidetaan erityistä valvontaa tai psykiatrista tukea vaativia turvapaikanhakijoita.

– Pohjimmillaan oireilu liittyy menneisyyteen. On ollut sotatila, sukulaisia kadonnut, vaarallinen pakomatka, on ihmiskaupan uhreja, luettelee Lahden vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Johann Kiander.

Oireilu on myös osin seurausta Suomessa koetuista pettymyksistä. Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä 11 400 turvapaikanhakijaa, joista noin 9 000 on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Osalla turvapaikkaprosessi on valituksineen ja uusintahakemuksineen venynyt vuosien mittaiseksi.

Ahdistus siis kasvaa vastaanottokeskuksissa. Siitä kertoo sekin, että Lahden 20-paikkainen tehostetun tuen osasto on koko ajan täynnä, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä laskee.

– Sen voin sanoa, että oireilevia asiakkaita on varmasti enemmän kuin tämä 20 paikkaa. Ihmisiä on jonossa koko ajan enemmän tai vähemmän, sanoo Maahanmuuttoviraston terveydenhuollosta vastaava ylitarkastaja Päivi Hieta.

Uusi osasto tarvitaan, mutta mistä rahat?

Maahanmuuttovirasto tarvitsisikin uuden osaston entisen rinnalle, sanoo Kimmo Lehto, joka on Maahanmuuttoviraston vastaanottokapasiteetti ja valmius -tulosalueen johtaja.

– Asiasta käydään sisäministeriön kanssa neuvotteluja. Joko asiaan osoitetaan oma rahoituksensa, tai sitten voidaan säästää muusta Maahanmuuttoviraston toiminnasta, Lehto sanoo.

Lisätila maksaa. Lahden osaston tämän vuoden budjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa.

Kustannukset tulevat ennen kaikkea henkilöstökuluista. Lahden 20-paikkaisessa osastossa on töissä 15 henkilöä, ja heidän joukossaan on sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä, sekä mielenterveystyössä kokeneita ohjaajia. Sen vuoksi tehostettu tuki maksaa vuorokaudessa lähes 200 euroa asiakkaalta, kun normaali vastaanottotoiminta maksaa keskimäärin 55 euroa.

Tehostettu tuki on kuitenkin halvempaa kuin ympärivuorokautinen sairaalahoito, muistuttaa tulosalueen johtaja Kimmo Lehto.

– Jos ongelmia ei pysty hoitamaan avohoidossa vastaanottokeskuksessa, ihminen pitää järjestää sairaalahoitoon. Kynnys siinä välissä on iso. Tehostetun tuen yksikkö on välimalli, että ihminen saisi tehostetummin hoitoa jonkun aikaa, jotta tilanne ei pahenisi.

Mielenterveysongelmien hoitaminen on Lehdon mukaan tärkeää myös turvallisuussyistä. Mielenterveysongelmaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla väkivallan uhka kohdistuu kuitenkin useimmiten turvapaikanhakijaan itseensä.

– Suurin osa näistä asiakkaista kärsii masennuksesta. Aika harvoin he ovat vaaraksi kenellekään muulle kuin itselleen, Lehto sanoo.

Lue myös:

Ahdistus vastaanottokeskuksissa kasvaa – Turvapaikanhakijat aiempaa väkivaltaisempia henkilökuntaa kohtaan

"Mieluummin kuolen täällä kuin palaan Irakiin" – Yasirin unelma kuoli, sitten hän tarttui veitseen

Näin vastaanottokeskusten optimismi vaihtui epätoivoon: "Voin ottaa surun vastaan, ei paljon muuta voi"

Supersankaria ei meistä monesta tule. Ja yhtä kaukaiselta haaveelta tuntuu ajatus päästä luomaan supersankarien maailmoja amerikkalaisen sarjakuvakustantamon palkollisena.

Itseoppinut sarjakuvapiirtäjä Rosi Kämpe ajatteli näin vielä muutama vuosi sitten. Kunnes hän luki artikkeleja lempipiirtäjiensä urapoluista.

– Haastatteluista selvisi, kuinka lempparini olivat päässeet töihin. Katselin Marvelin tarinoita ja ymmärsin, että osaisin kyllä itsekin. Sitten jo pitikin alkaa koota portfoliota.

Kämpe oli piirtänyt nettiin muun muassa omaa sarjakuvaansa Unknown Landsia, ja noiden työnäytteiden kanssa hän matkusti Englantiin tapaamaan muutamia suosikkitaiteilijoitaan.

Spider-Man ja tyttöystävä vaihtoivat rooleja

Mitä jos radioaktiivinen hämähäkki ei olisikaan purrut Peter Parkeria ja tehnyt tästä Hämähäkkimiestä eli Spider-Mania? Entä jos supervoimat olisikin saanut joku muu tarinan hahmoista? Kuten Gwen Stacy?

Stacy tunnetaan Peter Parkerin tyttöystävänä. Eräässä alkuperäisistä tarinoista hahmo kuolee.

Mutta vuonna 2015 Marvel Comicsin Jason Latour ja Robbi Rodriguez antoivat Gwenille vaihtoehtoisen elämäntarinan, ja hämähäkin pureman.

Spider-Gwenista tuli suosittu uusi hahmo, johon helsinkiläinen Rosi Kämpekin ihastui. Älykäs nainen, tyylikkäästi eikä pelkäksi seksiobjektiksi asustettu Gwen, jota ei tapeta miessankarin juonenkäänteenä.

Naiskaksikko Spider-Gwenin ohjaksiin

Kokeneiden sarjakuvapiirtäjien neuvot auttoivat Rosi Kämpeä kehittämään omaa tyyliään.

– Portfoliossa pitää olla näytteitä siitä, kuinka kuljetat tarinaa sivulla. Pelkkä hahmojen piirtäminen ei tosiaankaan riitä.

Englannin kontakteista alkoi poikia oikeita piirtäjän töitä eri kustantamoilta.

London Super Comic Con -tapahtumassa Kämpe pääsi lopulta näyttämään osaamistaan Marvelin edustajille – ja sai paikan. Nuori nainen meinasi pudota tuoliltaan.

– Monilla sarjakuva-alasta kiinnostuneilla vaikuttaa olevan käsitys, että tekijän pitää olla kuuluisa somessa, jotta isot firmat löytävät sinut sieltä. Mutta eihän kotona voi vain istua odottamassa löytämistä. Täytyy toimia itse.

Rosi Kämpellä on tänä vuonna käsissään unelmatehtävä.

– Lähdin tekemään tätä duunia päästäkseni piirtämään supersankareita. Ja eräs idoleistani on italialainen piirtäjä Sara Pichelli. Siis nainen.

Työn alla on nyt uusi jatkokertomus Spider-Gwen: Ghost Spider, joka jatkaa Gwen Stacyn tarinaa. Ja sarjakuvaa tekee kaksi naista: piirtäjä Kämpe ja käsikirjoittaja Seanan McGuire. He ikäänkuin perivät tarinan sen luojilta, kahdelta mieheltä.

– Pääsemme heidän jälkeensä ensimmäisinä leikkimään hahmolla ja sen maailmalla.

Ryhmätyötä Atlantin yli

Supersankaritarinan kuvitus syntyy Helsingin Kalliossa. Heti aamulla kahvikuppi täyteen ja tietokoneelle piirtämään.

Rosi Kämpen mukaan työpäivät ovat pitkiä. Kolmessa viikossa pitäisi valmistua kaksikymmentä sivua. Työ alkaa käsikirjoituksen lukemisella, ja nykyinen työpari antaa visualisoimiseen varsin vapaat kädet – tarkoista kuvakulmista niuhottamisen sijaan.

– Ensin teen layoutit eli suunnittelen, kuinka sarjakuvaruudut etenevät sivulla. Tuon miniversion jo lähetän Yhdysvaltoihin Marvelin editorille hyväksyttäväksi. Seuraava vaihe on piirtää tarkemmin itse kuvitus.

Supersankarit eivät taiteilijaa rajoita

Seuraava unelma. Saada piirtää lisää Marvel Comicsille myös Ghost Spiderin jälkeen.

– Suositun sankarin piirtäminen on minulle iso boosti. Saan näkyvyyttä ja kutsuja sarjakuva-alan tapahtumiin. Jopa pitkäaikaiset työkaverit suhtautuvat eri tavalla. Aivan kuin he olisivat vakuuttuneet taidoistani vasta nyt.

Niin se kuitenkin sarjakuva-alalla menee. Nimekäs keikka on validation, vahvistus siitä että osaa.

Joku kriittinen taiteen tuntija voisi pitää suurten kustantamojen sarjakuvatyötä aivan muuna kuin haavetyönä. Rosi Kämpe ei kuitenkaan koe supersankarien maailmojen rajoittavan piirtäjän luovuutta. Päinvastoin.

– Olisi siistiä päästää tekemään jotain Thoriin liittyvää. Tai Captain Marvelia! Tuota urhoollista naista, joka johtaa muita.

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton myöntää uutiskanava Foxin haastattelussa, että Pohjois-Korea ei ole ottanut Yhdysvaltojen toivomia askelia luopuakseen ydinaseohjelmastaan.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un lupasi kesäkuussa Trumpille kahdenkeskisessä tapaamisessa, että Pohjois-Korea sitoutuu ydinaseriisuntaan. Yksityiskohdista ei tuolloin kuitenkaan sovittu.

Foxin toimittaja kysyi Boltonilta, onko Trumpin ja Kimin välille suunnitteilla uutta tapaamista. Boltonin mukaan Trump on valmis tapaamaan Kimin koska vain.

– Mutta se, mitä me todella tarvitsemme, ei ole lisää retoriikkaa, hän kuitenkin jatkoi.

– Me tarvitsemme Pohjois-Korealta toimia ydinaseriisunnan edistämiseksi.

Bolton korostaa, ettei Yhdysvallat aio luopua Pohjois-Korean vastaisista pakotteista ennen kuin maa todella luopuu ydinaseistaan.

Merkkejä ydinaseohjelman jatkumisesta

Trump julisti jo useita viikkoja sitten Twitterissä, ettei Pohjois-Korea enää ole ydinaseuhka.

Toissa viikolla ulkoministeri Mike Pompeo kuitenkin myönsi senaatin kuulemisessa, että pohjoiskorealaiset tehtaat tuottavat yhä ydinasekäyttöön soveltuvaa materiaalia.

Washington Post puolestaan kertoi viime viikolla nimettömiin lähteisiinsä nojaten, että yhdysvaltalaisen tiedustelutiedon mukaan Pohjois-Korea näyttää rakentavan uusia ohjuksia ja suunnittelee huijaavansa ydinaseriisunnassa.

Myös YK:n turvallisuusneuvoston tuore raportti kertoo, ettei Pohjois-Korea ole lopettanut ydinasekokeitaan ja on rikkonut sitä vastaan asetettuja pakotteita. Raportin mukaan Pohjois-Korea on onnistunut kiertämään sille asetettuja taloudellisia pakotteita. Maa on esimerkiksi siirtänyt öljylasteja laivalta toiselle merellä.

Suuren pelon ja valtavan ilon tunteet ovat tämän loppukesän aikana riuhuneet Lappeenrannan naapurikunnassa Luumäellä Tarja Uusi-Illikaisen hevostilalla.

Yksi Tarja Uusi-Illikaisen hevosista – 11-vuotias irlannincob Lily – oli tiineenä ja varsan piti syntyä jo kesäkuussa. Raskaus kuitenkin venyi, ja Lily synnytti vasta 24. heinäkuuta. Kaikki ei kuitenkaan ollut, niin kuin olisi pitänyt.

Yleensä varsa nousee heti syntymänsä jälkeen jaloilleen ja alkaa etsiä emänsä nisää. Nyt varsa ei liikkunut.

– Varsa ei noussut jaloilleen, eikä oikein edes yrittänyt nousta, kertoo Tarja Uusi-Illikainen.

Huoli alkoi kasvaa. Paikalle hälytetyllä eläinlääkärillä ei ollut kerrottavanaan mitään muuta kuin huonoja uutisia. Varsalla oli etujaloissaan asentovirhe, minkä takia se ei päässyt ylös. Lisäksi veriarvot paljastivat, että varsalla oli paha verenmyrkytys.

– Sitten ruvettiin miettimään, mitä tehdään. Vaihtoehtoja ei paljon ollut, kertoo Uusi-Illikainen.

Varsan ja tamman olisi voinut siirtää hoidettavaksi Helsinkiin yliopistolliseen eläinsairaalaan. Olisi myös ollut mahdollista luovuttaa kokonaan ja lopettaa varsa. Kumpikaan ei ollut Uusi-Illikaisen mieleen.

– Me emme halunneet siirtää varsaa sairaalaan, vaan halusimme hoitaa sen kotona. Eläinlääkäri antoi luvan, ja nyt ollaan tässä, kertaa Tarja Uusi-Illikainen.

Jatkuva lääkitys

Viikon kuluttua syntymänsä jälkeen Arttu-varsa loikoilee tallin lattialla. Ulkopuolinen ei edes huomaa, että rennosti makaavalla pikku hevosella voisi olla jokin vialla.

Tosiasiassa varsa on vasta parin päivän ajan päässyt emänsä nisälle imemään maitoa. Sekin on tapahtunut vahvasti avustettuna.

– Meitä on monta ihmistä auttamassa Arttua. Sen jaloissa ei ole voimia oikeastaan ollenkaan.

Verenmyrkytyksen hoitoon Arttu saa antibioottia kaulassa olevan kestokanyylin kautta. Tarja Uusi-Illikaisen täytyy kuuden tunnin välein annostella kahta eri antibioottia Arttuun. Lääke on alkanut tehota ja Artun veriarvot ovat kääntyneet parempaan suuntaan.

Arttu ei ole omin jaloin seissyt vielä ollenkaan. Siksi sen voimatkaan eivät ole kasvaneet.

Artun tarina sai ihmiset liikkeelle

Kun Tarja Uusi-Illikainen päätti alkaa hoitaa Arttu-varsaa tallissaan, hän tiesi, että pienen hevosen hoitaminen ei tule olemaan helppoa. Hevonen vaatisi jatkuvaa huolenpitoa ja hoivaa. Ravintoa Arttu on saanut pääasiassa tuttipullosta.

Arttu on kuitenkin niin painava ja isokokoinen, että yksin sitä ei pysty siirtämään. Hevosen hoivaaminen alkoi ottaa koville.

– Nytkin on nyrkin kokoiset silmäpussit, naurahtaa Tarja Uusi-Illikainen.

Muutaman päivän hoivailun jälkeen Tarja Uusi-Illikainen sai yllättäen apua.

– Ystäväni Hassisen Mintti oli laittanut Facebookiin ilmoituksen siitä, että meillä on tällainen tilanne. Sen jälkeen olen saanut aivan mielettömästi avuntarjouksia. Nyt Arttua käy auttamassa lukemattomia ihmisiä – tuttuja ja ihan vieraita.

Tarja Uusi-Illikainen kertoo, että avun ansiosta Artun voimat alkavat pikku hiljaa kasvaa ja hevonen yrittää jo seisoa jaloillaan.

– Nyt ehkä aletaan olla voiton puolella. Tosin pienellä varsalla vointi voi kääntyä huonoksi tosi nopeastikin.

Juuri tulleiden verikokeiden tulokset kertovat, että veriarvot ovat nyt kunnossa ja verenmyrkytys siis voitettu tauti.

Erikoinen lahjoitus

Arttu tarvitsee jatkuvaa tukea, koska jalat eivät kanna. Jotta Arttu saadaan siirrettyä emänsä nisälle, tarvitaan viisi ihmistä: neljä pitää jaloista kiinni ja yksi ohjaa Artun pään nisän äärelle.

– Artun jalat olivat kuin spagettia. Ne eivät kantaneet ollenkaan, kertoo Tarja Uusi-Illikainen.

Uusi-Illikainen iloitsee kaikesta avusta, jota on Artun hoivaamiseen saanut. Kaikki apu ei kuitenkaan ollut vielä tässä. Eräänä päivänä hän sai hyvin yllättävän ja mieluisan avunannon lääkäriltä.

– Minulle tuli ihan ihmislääkäriltä avuntarjous. Hän oli kehittänyt Artulle etujalkoihin hiilikuitutuet. Ihan uskomatonta, että saamme sellaista apua.

Lääkärin Artun jalkoihin suunnittelemat tuet ovat ikään kuin kipsit, jotka saa helposti jaloista pois. Tarja Uusi-Illikaisen mukaan tuet tulevat tarpeeseen, koska Arttu tarvitsee apua vielä pitkään sen jälkeen, kun on päässyt jaloilleen. Vielä hiilikuitutukia ei ole päästy kokeilemaan, sillä niiden pitäisi tulla postissa kenties jo huomenna.

Valvontaa ja valvomista

Kaiken lisäksi Arttu tarvitsee valvontaa jatkuvasti. Koska Tarja Uusi-Illikainen ei luonnollisestikaan pysty 24 tuntia vuorokaudessa valvomaan, on siihen saatu apuvoimia nykyajan tekniikan avulla.

Facebookissa on Varsavahdit-niminen ryhmä, jossa vapaaehtoiset eri puolilla Suomea näkevät, mitä hevostallissa tapahtuu. Uusi-Illikaisen tallissa on valvontakamera, joka välittää kuvaa Varsavahdit-ryhmään. Kukin vapaehtoinen seuraa kameran välityksellä esimerkiksi yöaikaan tunnin tai kaksi, jotta Tarja Uusi-IIlikainen pääsee itse nukkumaan.

– Nämä kultaiset ihmiset valvovat Arttua ja tammaa, jotta minä pääsen nukkumaan. Tämä on aivan uskomatonta.

Arttu-varsan hoivaaminen jatkuu vielä kauan. Periksi ei anna hoitaja, eikä niin näytä tekevän varsakaan. Tarja Uusi-Illikainen kertoo, että jo heti syntymän jälkeen Artun silmistä näki, että se ei luovuta.

Nyt kaksi viikkoa syntymän jälkeen Arttu ottaa jo haparoivia askeleita ja alkaa näyttää oikean luonteensa.

– Kyllä me siihen uskotaan, että kaikki tulee päättymään hyvin. Arttu on osoittanut, että hän on todellinen taistelija.

Rengasvalmistaja Nokian Renkaat paransi liikevaihtoa ja liikevoittoa selvästi tammi–kesäkuussa.

Liikevoitto kasvoi 108 miljoonaan euroon, kun se edellisvuonna vastaavana aikana oli yli 94 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi tammi–kesäkuussa lähes kymmenen prosenttia ja oli lähes 430 miljoonaa euroa (393 miljoonaa).

Tilikauden voitto oli 87,5 miljoonaa euroa.

Nokian Renkaat palkkaa 80 uutta työntekijää. Se siirtyy tuotannossa kuuteen päivään ja nostaa henkilöautonrenkaiden tuotantoa Suomessa noin miljoonalla renkaalla.

Myynnin kasvun lisäksi Nokian Renkaat sai Suomen Verohallinnolta suuren potin. Suomen Verohallinto palautti aiemmin maksetut jäännösverot ja korot, yhteensä 148 miljoonaa, yhtiölle kesäkuussa. Tämä kasvattaa yhtiön nettorahavaroja.

Summa liittyy vuosien 2007 - 2011 verokiistoihin.

Kiistat verottajan kanssa

Hallinto-oikeus kumosi keväällä Verohallinnon oikaisulautakunnan 89,2 miljoonan euron veropäätökset kokonaan.

Nokian Renkaille tehtiin verotarkastus vuosina 2012–2013. Tarkastus koski aiempien vuosien aikana tapahtunutta siirtohinnoittelua Nokian Renkaat Oyj:n ja etenkin sen venäläisten tytäryhtiöiden välillä.

Verottaja katsoi, että Nokian Renkaat olisi niin kutsutulla siirtohinnoittelulla jättänyt maksamatta sille kuuluneita veroja. Yritys piti tätä perusteettomana ja kertoi heti valittavansa päätöksestä.

Nokian Renkaiden mukaan se olisi joutunut maksamaan verot sekä Venäjällä että Suomessa samasta tulosta, jos päätöstä ei olisi kumottu.

Oikaisupäätöksien takia Nokian Renkaat maksoi lisäveroa 89,2 miljoonaa euroa ja veronkorotuksia vuosilta 2007 – 2010.

Lue lisää:

Nokian Renkaat nostaa tuotantoa Nokian-tehtaallaan merkittävästi - yhtiö palkkaa yli 80 työntekijää

Nokian Renkaat voitti verottajan yli 90 miljoonan euron kiistassa

Te vielä tuotte tuon lapsen takaisin tänne. Ensiapuun sillä kertaa.

Näin sairaalahenkilökunta sanoi Heidi Yläselle ja tämän miehelle, kun he olivat saaneet esikoisensa. Heidän ei uskottu pärjäävän lapsen kanssa nuoren ikänsä takia.

Ylänen sai lapsen 19-vuotiaana. Hän oli juuri painanut ylioppilaslakin päähänsä ja raskauteen pystyi keskittymään täysillä opiskelun jälkeen. Synnytyksen jälkeinen aika ei kuitenkaan ollut helppo, ja vauva oli hetken keskolassa.

– Silloin olin todella herkkänä ja tarvitsin kaiken mahdollisen tuen, mutta sairaalassa meitä vain arvosteltiin, Ylänen sanoo surullisena.

Katseet. Ne kertovat siitä, ettet ole tervetullut. Heidi Ylänen

Nyt kahdeksan kuukauden ikäinen Aurora jokeltaa Yläsen sylissä. Tukea Ylänen on saanut omalta ja miehensä perheeltä. Tukiverkostolla on ollut tärkeä merkitys äidiksi tulleen arjessa.

Tuen lisäksi Ylen haastattelemat nuoret äidit kertovat saavansa ilkeitä kommentteja lähipiiristä ja tuntemattomilta. Suurin osa kommenteista liittyy siihen, että heidän pärjäämistään kyseenalaistetaan.

Väheksyntää ja kyseenalaistamista tapahtuu myös muiden äitien keskuudessa. Ylänen kertoo, että vanhemmilla äideillä on usein omat porukat, eikä niihin oteta mukaan.

– Katseet. Ne kertovat siitä, ettet ole tervetullut.

Käsitys teiniraskauksista on jumittunut 70-luvulle

Johanna Ahtonen on kahden lapsen äiti. Ensimmäisen lapsen hän sai 16-vuotiaana. Silloin hänen opettajansa oli sitä mieltä, että Ahtosen ei tulisi pitää lasta.

– Hän ehdotti minulle aborttia. Oma opettaja, kuvittele.

Opettaja kyseenalaisti Ahtosen poissaoloja, jotka lisääntyivät raskauden loppuvaiheessa. Kommentti abortista oli viimeinen tikki. Koulu sai jäädä siinä vaiheessa.

Loukkaavat kommentit eivät loppuneet silloinkaan, kun lapsi syntyi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Reija Klemetin mukaan teiniraskaudet ovat monesti ennen olleet ei-toivottuja. Klemetin mielestä tämä saattaa olla syynä siihen, että nuoret voivat kokea ammattilaisten kyseenalaistavan heidän taitojaan äitinä.

– Näin ei pitäisi olla. Jokainen äiti ansaitsee tulla arvostetusti kohdelluksi.

Teiniraskauksissa on tapahtunut selvä muutos, sillä 70-luvulla alle 19-vuotiaita äitejä oli lähes 5 000, mutta tällä vuosikymmenellä luku on pudonnut alle 2 000:een.

70-luvulla ehkäisy oli jo mahdollista, mutta nyt ehkäisymenetelmiä on monipuolisemmin. Nuoret saavat koulussa myös seksuaalikasvatusta ja ehkäisyn käyttö on lisääntynyt. Raskaudenkeskeytykset ovat myös vähentyneet. Klemetin mukaan ehkäisyn saatavuus ei kuitenkaan ole painavin syy lastenhankinnan siirtämiseen.

Väestöliiton vuoden 2008 perhebarometrissä selviää, että yleisimpiä syitä lasten hankinnan siirtämiselle olivat keskeneräiset opinnot, halu edetä ammatissa sekä työtilanteen epävarmuus.

Syyt ovat hieman muuttuneet, sillä vuonna 2015 (Väestöliitto) syyt opintojen ja taloudellisen tilanteen lisäksi olivat sopivan kumppanin puute ja kypsymättömyys. Lasten hankintaa lykätään myös sen takia, että nuoret haluavat esimerkiksi matkustella ja opiskella, eikä nykyisestä elämäntyylistä uskalleta luopua.

Äidiksi tullaan myös yhä vanhempana. Vuonna 2017 ensisynnyttäjien keski-ikä oli lähempänä kolmeakymmentä. Keski-ikä on noussut tasaiseen tahtiin, sillä vielä 80-luvulla se oli alle 27.

Toiset äidit arvostelevat anonyymisti somessa

Oliko tuo vahinko?

Tämä kysymys on loukannut eniten Laura Hyvöstä.

– Olen yrittännyt etsiä itsestäni vahvuuksia, etten murtuisi ilkeiden kommenttien alle.

Hyvösen kasvatustaitoja on arvosteltu esimerkiksi siitä, että hän vei lapsensa yhdeksän kuukauden ikäisenä päiväkotiin, jotta pystyisi jatkamaan opiskelua.

Tärkeimmän tuen Hyvönen on saanut vanhemmiltaan ja varsinkin äidiltään. Osa ystävistä on myös omalla tavallaan tukenut Hyvöstä, mutta he eivät täysin ole voineet ymmärtää tilannetta.

Hyvönen on kokenut myös sen, kuinka somessa toiset äidit arvostelevat häntä anonyymisti.

Se vielä heittää lapsensa portaista alas

Näin Johanna Ahtonen kuuli tutultaan hänestä puhuttavan. Hän on kiitollinen, että kaikki kommentit eivät kantaudu omiin korviin.

Ensimmäisen lapsen kohdalla kommentit tuntuivat vielä pahoilta. Silloin Ahtonen oli vielä hyvin epävarma itsestään ja tilanteestaan.

– Mietin, onko minussa jotain vikaa, kun minun ei anneta edes yrittää näyttää, että olen hyvä äiti.

"Tiesin pärjääväni"

Ahtonen odottaa syksyä, sillä silloin hänen vanhempi lapsensa Julia menee ensimmäiselle luokalle. Sisko Josefiina on vähän yli vuoden ja Ahtonen viettää hänen kanssaan aikaa kotona.

– Lapsi antaa ihan uuden elämän. Nuorena on aikaa olla kotona ja nähdä lapsen kasvavan.

Ahtonen on nyt 23-vuotias ja miettii raskausaikaansa.

– Eihän sitä silloin tiennyt, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Olin todella nuori, mutta tiesin pärjääväni.

Toissaviikolla sipoolaisesta yksityisasunnosta löytyi surmattu mies. Pian tämä paljastui menestyneeksi sijoitusammattilaiseksi.

Toista viikkoa myöhemmin rikostutkijat pääsivät epäillyn surmaajan jäljille, ja viime torstaina poliisi päätti yrittää kiinniottoa. Se kuitenkin epäonnistui: ensin epäilty ampui poliisia kohti ja sitten surmasi itsensä.

Sipoon surmatyö on suomalaisessa rikoshistoriassa epätavanomainen: uhri ja epäilty olivat hyvätuloisia ja korkeasti koulutettuja ja työskennelleet samassa, arvostetussa työpaikassa.

Tyypillisesti suomalaiset henkirikokset tapahtuvat yksityisasunnossa alkoholin vaikutuksen alaisena. Uhri ja epäilty tekijä ovat matalapalkkaisia ja vähän koulutettuja.

Yle kokosi yhteen, mitä tähän mennessä tiedämme poikkeuksellisesta surmatyöstä.

Uhri ja epäilty

Uhri ja epäilty tekijä tunsivat toisensa työn kautta. He olivat työskennelleet eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa yhtä aikaa parin vuoden ajan. Uhri oli ollut epäillyn esimies.

Ilmarinen on yksi Suomen suurimmista työeläkeyhtiöistä. Uhri ja epäilty tekijä työskentelivät korkean riskin sijoitustoiminnassa, jossa kertapanokset saattavat nousta jopa kymmeniin miljooniin euroihin.

Epäilty oli 34-vuotias helsinkiläismies. Hän oli saanut tekniikan alan korkeakoulutuksen ja työskennellyt Ilmarisessa salkunhoitajana. Hänen tulostavoitteensa olivat yhtiössä kovat sekä tuottojen että riskinhallinnan osalta.

Mies lähti Ilmarisesta alkuvuodesta 2016 eikä ole Ylen tietojen mukaan ollut sen jälkeen työelämässä.

Ylen haastattelemat entiset työkaverit ja muut läheiset kuvailevat miestä viisaaksi, mutta ei kovin sosiaaliseksi.

Uhri puolestaan oli 49-vuotias sipoolaismies, joka työskenteli Ilmarisessa esimiestehtävissä. Hän jätti yhtiön alkuvuodesta 2017 ja siirtyi erääseen toiseen yhtiöön operatiiviseksi johtajaksi.

Uhrin tuntevat ja hänen kanssaan työskennelleet kertovat Ylelle, että uhri oli herrasmies ja pidetty hahmo.

Kauanko surmatyö kesti?

Sipoon henkirikoksen epäilty tekijä viipyi tekopäivänä uhrin talossa alle puoli tuntia, kertoo Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikoskomisario Mikko Minkkinen.

Valvontakamerakuvien perusteella poliisi on pystynyt selvittämään, että epäillyn tekijän auto saapui uhrin kotiin Sipoon Söderkullaan maanantaina 23. elokuuta. Alle puolen tunnin kuluttua auto poistui tekopaikalta. Silminnäkijähavainnot tukevat poliisin mukaan valvontakamerakuvia.

Seuraavana päivänä uhri löytyi kotoaan ammuttuna ja sidottuna.

Poliisin tämänhetkisten tietojen mukaan epäilty oli käynyt jo aikaisemmin tiedustelemassa uhrin kotona. Minkkinen ei suostu tarkentamaan tietoa, mutta poliisi on kertonut aiemmin, että epäilty oli seurannut uhria pitkään.

Minkkisen mukaan uhrin asuntoon ei ollut murtauduttu ja epäillyllä oli surmaamistarkoitus jo hänen saapuessaan uhrin kotiin. Poliisi tutkii henkirikosta murhana.

Miten poliisi pääsi epäillyn jäljille?

Poliisilla kesti puolisentoista viikkoa päästä epäillyn tekijän jäljille. Läpimurto tapahtui viime viikon tiistaina.

Torstaina poliisi meni epäillyn asunnolle Helsingin Kasarmikadulle.

Mies ampui poliisia kohti oven läpi ja surmasi lopulta itsensä. Tutkinnanjohtaja Mikko Minkkinen vahvistaa, että epäilty tekijä löytyi asunnosta kuolleena poliisin mennessä sisään.

Mies oli aktiivinen reserviläistoiminnassa, ja hänellä oli Ylen tietojen mukaan laillinen ase.

Poliisilla oli aiemmin myös muita epäiltyjä, mutta nyt Sipoon Söderkullassa tapahtuneesta surmatyöstä ei epäillä muita kuin Kasarmikadulla itsensä surmannutta miestä. Koska mies on kuollut, häntä vastaan ei voida nostaa syytteitä.

Mikä saattoi olla motiivi?

Koska epäilty on kuollut, motiivin selvittelyssä on omat haasteensa. Poliisi ei ole tutkinnanjohtaja Mikko Minkkisen mukaan toistaiseksi löytänyt epäillyn tekijän asunnosta viestiä tai muuta tietoa, joka selittäisi hänen tekoaan.

Juuri nyt surmatyöstä ei epäillä muita, mutta tutkinta on vielä kesken.

Motiivista on liikkunut useita huhuja.

Minkkisen mukaan poliisin tietoon ei ole tullut, että tapaukseen liittyisi taloudellisia menetyksiä tai esimerkiksi mustasukkaisuutta.

Poliisin käsityksen mukaan epäillyn motiivi on ollut "lievä pettymys" uhria kohtaan. Se juontaa juurensa reilun kahden vuoden taakse, kun epäilty lähti yhteisestä työpaikasta.

Poliisi sai viime viikon tiistaina käsiinsä vanhan sähköpostiviestin, jossa epäilty kertoi työpaikalta lähtönsä syyksi entisen esimiehensä eli henkirikoksen uhrin.

Poliisi ei kerro julkisuuteen sähköpostin yksityiskohtia, mutta tutkinnanjohtaja Mikko Minkkisen mukaan viestistä kävi ilmi, että epäilty tekijä oli pettynyt uhrin toimintaan. Minkkisen mukaan viestin sävy oli maltillinen ja rauhallinen.

– Miten tämä asia on jäänyt niin paljon kaivelemaan? Viestien perusteella hän ei niin katkeralta vaikuttanut, vaikka pettymys paistoikin, pohtii Minkkinen.

Ylen haastattelemat, uhrin tuntevat ihmiset ovat järkyttyneitä tapahtuneesta. Heidän mielestään uhri oli aina reilu ja tasapuolinen, eivätkä he voi uskoa uhrin toimineen epäoikeudenmukaisesti alaisiaan kohtaan.

Poliisin käsityksen mukaan epäilty lähti Ilmarisesta omasta aloitteestaan.

Näin tapahtumat etenivät

Vuonna 2010 epäilty tekijä aloittaa työskentelyn eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa . Uhri siirtyy samaan työpaikkaan helmikuussa 2013. Hänestä tulee epäillyn esimies.

Epäilty lähtee Ilmarisesta alkuvuodesta 2016. Uhri jättää yhtiön keväällä 2017.

24. heinäkuuta 2018 hätäkeskus ilmoittaaItä-Uudenmaan poliisille, että Sipoon Söderkullassa sijaitsevasta yksityisasunnosta on löytynyt mies. Tapauksen tutkinta aloitetaan yhteistyössä keskusrikospoliisin kanssa. Poliisi pyytää yleisöltä vihjeitä.

Poliisi käyttää omia tiedonhankintamenetelmiään ja jututtaa uhrin entisiä työkavereita. Tutkintalinjoja on useita.

Poliisi saa tiistaina 31. heinäkuuta käsiinsä sähköpostiviestin, jossa epäilty tekijä kertoo samasta työpaikasta lähtönsä syyksi entisen esimiehensä eli henkirikoksen uhrin. Muut poliisin keräämät tiedot tukevat epäillyn kaunaa uhria kohtaan.

Poliisi löytää viitteitä siitä, että sähköpostin lähettänyt epäilty on seurannut uhria jo pidemmän aikaa.

Torstaina 2. elokuuta poliisi meneeHelsingin Kasarmikadulle ottamaan kiinni vaarallista henkilöä. Asunnosta ammutaan laukauksia oven läpi poliisia kohti, ja mies surmaa lopulta itsensä. Poliisioperaatio kestää yhteensä kolmisen tuntia.

Poliisilla on ollut kiinni otettuina kolme muuta epäiltyä, jotka poliisi vapauttaa seuraavana päivänä.

Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa murhana. Esitutkinta valmistunee muutaman kuukauden kuluttua.

Tutkinnassa ovat myös epäillyn poliisia kohti ampumat laukaukset. Näitä tutkitaan murhan yrityksenä.

Lue myös:

Poliisi Sipoon henkirikoksesta: Teko oli erittäin suunnitelmallinen – uhria seurattiin pidemmän aikaa

Sipoon epäillyn murhan mahdollinen motiivi on poliisin mukaan pettymys ja katkeruus entisen työpaikan ajoilta

TALLINNA Viron tämän vuoden liikenneonnettomuustilastot ovat poikkeuksellisen synkkiä.

Liikenteessä on kuollut tänä vuonna jo 49 ihmistä, kun koko viime vuoden aikana kuolonuhreja oli yhteensä vain 48.

Pelkästään kesäkuun aikana liikenteessä kuoli kymmenen ihmistä. Viime vuoden kesäkuussa vastaava luku oli kolme. Tänä vuonna on kuollut myös kolme moottoripyöräilijää, viime vuonna ei yhtäkään.

Eniten liikennekuolemia on tapahtunut Harjun maakunnassa, jossa asuu noin 45 prosenttia virolaisista ja johon myös Tallinna kuuluu.

Viron poliisin mukaan suurin syy onnettomuuksiin on ylinopeus. Kun siihen lisätään vielä älylaitteen selailu ratissa, onnettomuuksia sattuu helposti.

Alkoholinkäytöllä sekä luottavaisella "eihän minulle voi mitään tapahtua" -asenteella voi poliisin mukaan myös olla osuutta onnettomuuksiin.

Lisää poliiseja kaduille

Viron poliisin ja rajavartiolaitoksen pääjohtajan Elmar Vaherin mukaan Viron poliisin tärkein tehtävä on nyt rauhoittaa liikenteen rytmiä tuomalla lisää poliiseja teille ja kaduille.

– Aiomme lisätä liikenteen valvontaa huomattavasti. Poliisin pitää näkyä entistä enemmän liikenteessä niin kaupungeissa kuin maanteilläkin, Vaher kommentoi Viron yleisradiolle ERR:lle.

Vaher uskoo, että jo poliisin näkeminen rauhoittaisi kaahailijoita. Näkyvyyden lisäksi tarvitaan kuitenkin myös käytännön toimia.

Poliisissa suunnitellaankin nykyistä tuntuvampia ylinopeussakkoja.

Tilastollinen sattuma?

Liikennekuolemien kasvu saattaa olla pelkkä tilastollinen sattuma, sillä viime vuonna liikenneonnettomuustilastot Virossa olivat poikkeuksellisen hyvät.

Itse asiassa Viron liikenteessä kuoli viime vuonna vähemmän ihmisiä kuin Suomen teillä väestömäärään suhteutettuna, selviää Euroopan liikenneturvallisuusneuvoston vuosiraportista.

Virosta puuttuu lähes kokonaan ilmiö, joka synkentää Suomessa liikennekuolemien tilastoja: itsemurhat. Suomessa tehdään liikenteessä vuosittain 20–30 itsemurhaa.

Turvallisuus kohentunut 2000-luvun alusta

Laajassa mittakaavassa Viron liikenneturvallisuus on parantunut viime vuosina huomattavasti. Vielä 2000-luvun alussa Viro kuului muiden Baltian maiden tavoin Euroopan vaarallisimpiin autoilumaihin.

Vuodesta 2001 liikennekuolemat ovat vähentyneet kaikissa Baltian maissa 73–76 prosenttia.

Positiivista kehitystä on edesauttanut valvonnan lisääminen. Alkoholiratsioita tehdään Virossa lähes eniten Euroopassa, ja rattijuopumuksen raja on 0,2 promillea. Ylinopeuksia kontrolloidaan 68 kameralla.

Vuonna 2016 Virossa aloitettiin Suomen mallin mukainen tutkijalautakuntatyö kuolonkolarien syiden selvittämiseksi.

Virolaiset ovat myös tunnollisia heijastimen käyttäjiä: heijastinta käytti vuonna 2017 pimeällä jopa 86 prosenttia virolaisista aikuisista.

Portugalissa raivoavat metsäpalot uhkaavat levitä jo lähelle Algarven turistirantoja maan eteläosassa. Valtava tulimeri riehuu lähellä Monchiquen kaupunkia. Kova tuuli levitää paloa.

Metsäpalo alkoi viisi päivää sitten kukkuloiden eukalyptus- ja pinjamäntymetsissä. Nyt se on liikkumassa alaspäin rannikolle ja on vain kymmenen kilometrin päässä Silvesin kaupungista. Kaupungissa on pahaenteinen tunnelma.

– Täällä sataa tuhkaa ja taivas on kellertävä. Näkymä on aivan kuin tieteiselokuvissa, koska väri ei ole normaali, sanoi Silvesissä asuva Nuno Sarsfield Magalhães.

Etelämpänä on myös Portimãon turistikaupunki. Tuli on vielä matkan päässä, mutta pohjoissuunnasta puhaltavan kovan tuulen pelätään levittävän sitä nopeasti.

– Ihmiset pelkäävät, että niin tapahtuu, koska tulipalo on pahempi kuin ajattelimme, sanoi Portimãossa asuva Meghann do Carmo.

Paloa on sammuttamassa yli 1 300 palomiestä, 420 paloautoa sekä 17 sammutuslentokonetta. Monchiquen kaupungissa evakuoitiin satoja ihmisiä ja ainakin 30 on loukkaantunut palossa. Kymmeniä koteja on tuhoutunut.

Alueella on tuhansia turisteja sekä ulkomailta että kotimaasta.

Viime vuonna Portugalin metsäpaloissa kuoli 114 ihmistä.

Lue myös:

Saksassa joet kuivuvat ja vedenkäyttöä säännöstellään – helpotus hirmuhelteeseen jo kuitenkin tulossa

Kissat osaavat nauttia elämästä. Ne tekevät, mitä huvittaa.

Kissat tuntevat oman arvonsa. Ne käyvät kovaa kilpaa koirien kanssa ihmisen parhaan ystävän paikasta.

Onkin selkeästi olemassa kissaihmisiä ja koiraihmisiä. Yhtä kaikki, karvaiset ystävät ovat monille kuin perheenjäseniä.

– Kissat ovat sosiaalisia ystäviä, joka ovat kaikessa mukana. Kissat osaavat ottaa paikkansa, jos joku tarvitsee lohtua tai seuraa, Suomen kissaliiton tiedottaja Outi Vallenius kuvailee omasta mielestään kissojen parhaita ominaisuuksia.

Itsepäisyys hallitsevana piirteenä

Jokainen kissa on yksilö. Joku viihtyy paremmin itsekseen, joku omistajansa kainalossa. Tietty käytös on kissalle luontaista syntymästä lähtien, mutta kasvuympäristö voi vaikuttaa siihen, mitkä piirteet nousevat pintaan.

– Isossa laumassa kasvanut voi tottua ison lauman energiaan ja siihen, että siellä ei ryppyillä. Tällainen kissa ehkä alistuu helpommin ja antaa muille tilaa. Pienemmässä laumassa kasvanut kissa voi hakea enemmän huomiota itseensä, Outi Vallenius kuvailee.

Vallenius muistuttaa, että kissojen kanssa mitään yleistyksiä ei voi tehdä. Jos joku luonteenpiirre pitäisi nostaa muiden ylitse, olisi se itsepäisyys.

Toistoilla tuloksia

Sopivilla virikkeillä itsepäinenkin kissa oppii talon tavoille. Outi Vallenius ohjeistaa, että lähtökohtaisesti jonkin tason koulutus kissoille pitäisikin tehdä jo hyvin varhaisessa vaiheessa, mieluiten heti pentuna, jotta kukkaruukut ja pöydillä olevat tavarat saisivat olla rauhassa.

– Kissan pitää sopeutua talon tapoihin. Se oppii kyllä pysymään pois pöydiltä ja sohvilta, jos niin halutaan – ainakin silloin, kun joku on kotona. Kun kissa on yksin, tekee se silti, mitä haluaa, Vallenius naurahtaa.

Kun kissa on yksin, se tekee mitä haluaa. Outi Vallenius

Onnistuneen koulutuksen avaimena hän pitää toistoja. Kun kissalle löytää sopivan virikkeen, kuten herkkuja tai huomiota, oppii se toistojen avulla lähes mitä vain.

Vallenius ei ole erityisemmin kouluttanut kissojaan, mutta osaavat ne tassua antaa ja palloa hakea. Hän kokee, että aktiiviset sisäkissat vaativat virikkeitä, jotta ne saavat kulutettua tarmoaan johonkin. Se hoituu leikkimälläkin, mutta esimerkiksi temppujen opettelu on erinomainen keino saada hallittua kissan käytöstä.

Osaako sinun kissasi temppuja? Millaisissa tilanteissa kissasi itsepäisyys on tullut esiin? Mikä kissoissa on parasta? Kerro omasta kissastasi. Voit lähettää myös kuvan.

Kansainvälisenä kissapäivänä kissat saavat paistatella huomion keskipisteenä. Mikä olisikaan parempi aika kehua omaa kissakaveriasi?

Lähettämällä kuvan Ylelle joukkoistuksen yhteydessä annat oikeuden käyttää, jakaa ja tarvittaessa muokata kuvaa kaikissa Ylen palveluissa. Lähetäthän vain itse ottamiasi kuvia. Yksityistilanteissa kysy lupa kuvassa näkyviltä ihmisiltä.

Pöydät ovat katettu päiväkodissa Lappeenrannan naapurikunnassa Taipalsaarella. Lusikan vieressä on keltaista sosekeittoa ja leipäpalanen. Lapset istuvat pöytiin nauttimaan lounaskeiton.

Allergioiden lisääntymisen takia päiväkotilasten ruokapöydässä on saattanut olla useista eri ainesosista valmistettuja ruokia. Pian yhä useampi lapsi syö samaa ruokaa.

Lievää allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta ei enää vältetä, vaan nyt pyritään siedättämään. Tämä tarkoittaa, että lapset totuttelevat pienin annoksin mahdollisesti allergiaa aiheuttaviin ruoka-aineisiin.

Se tietää lisätöitä lasten kanssa työskenteleville opettajille ja hoitajille. Samalla henkilöstön vastuu kasvaa.

– Jos meillä on porkkanalle allerginen lapsi, henkilöstön tehtävä on poimia porkkanat pois esimerkiksi keitosta, jossa on porkkanaa, kertoo päiväkodinjohtaja Tiina Mikkola Liljan päiväkodista Taipalsaarelta.

Vanhemmille lähetetyssä viestissä kerrotaan: "Tärkeää on myös maistella ruoka-ainetta pieninä määrinä säännöllisin välein, jotta altistusta tapahtuu. Jos lapsi saa lieviä oireita, huomioidaan se ruokailutilanteessa siirtämällä kyseinen ruoka-aine syrjään."

– Ei olisi aikaa semmoiseen. Se ruoan erotteluaika on lapsien hoidosta pois, sanoo Mikkola.

"Kenen vastuu, jos jotain sattuu?"

Päiväkodissa uusi siedätyssysteemi lievissä allergioissa herättää paljon kysymyksiä.

– Kenen vastuu, jos jotain sattuu? Mistä aika oireiden tarkkailuun ja ruoka-aineiden erotteluun? Miten tämä käytännössä hoidetaan, miettii päiväkodinjohtaja Tiina Mikkola.

Ensimmäistä päivää päiväkodissa viettävän 3-vuotiaan Milo-pojan isä Samu Kalkasmaa ymmärtää siedätyksen, mutta ruoan erottelu päiväkodilla on hänen mielestään ajanhukkaa.

– Ajanhukaltahan se kuulostaa. Yleensähän alkutuotannossa tämmöiset asiat pitäisi karsia, kommentoi Kalkasmaa.

Turhat erityisruokavaliot pois

Pääosassa Etelä-Karjalan kuntia uusi allergiaohjelma otettiin käyttöön elokuun alussa. Taipalsaarella uusi ohjelma otetaan käyttöön syyslomien jälkeen lokakuun lopussa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin lastenlääkäri Helena Lehto on ollut mukana työryhmässä, joka oli tekemässä uutta allergiaohjelmaa eteläkarjalaisille kouluille ja päiväkodeille.

– Tämän avulla yritetään saada pois turhat dieetit, jotka ovat turhia siksi, että oireet ovat lieviä tai allergia on jo mennyt ohi.

Tähän asti vanhemmat ovat voineet ruksata kolmisivuisesta lomakkeesta ainesosat, joilla lapsi on yliherkkä. Nyt uudessa lomakkeessa on kolme riviä, joille voi kirjoittaa lapsensa allergiat.

– Vanha lomake on kannustanut ilmoittamaan paljon allergioita. Uuden tarkoitus on kannustaa päinvastaiseen, sanoo lastenlääkäri Helena Lehto .

Lievä oire: Paikallinen ihottuma, kutina tai vatsanväänne

Nykyään vanhemmat joutuvat ilmoittamaan kerran vuodessa lastensa allergiat päiväkodeille ja kouluille.

Päiväkodin hoitajien pitää tarkkailla lasten allergiaoireita.

– Lieviä oireita ovat suun kutina ja ihottuma. Lievä oire voi myös olla esimerkiksi vatsanväänne, josta lapsi on sitä mieltä, ettei se haittaa, kun tuo ruoka oli niin hyvää, kertoo lastenlääkäri Lehto.

– Vähän hullulta kuulostaa, että lasten pitää ikään kuin pikkuisen kärsiä siitä, että oireita saattaa tulla, miettii päiväkodinjohtaja Mikkola.

Siedätyksellä hyvät tulokset

Siedätyksen perustuva allergiaohjelma on jo usean vuoden ajan ollut käytössä liki koko Suomessa. Etelä-Karjala on viimeisten joukossa lähtenyt mukaan päiväkodeissa ja kouluissa tapahtuvaan siedätykseen.

Allergiaohjelmassa olennaista on se, että siinä vältetään vain merkittäviä oireita aiheuttavia ruokia.

– Näin ruokahuollon voimavarat pystytään keskittämään niille, joilla vaikeita, jopa henkeä uhkaavia allergioita, sanoo allergologian erikoislääkäri Erkka Valovirta.

Ohjelman tulokset ovat Valovirran mukaan erittäin hyviä. Useat lapset, jotka ennen olivat allergisia esimerkiksi porkkanalle, ovatkin siedätyksen jälkeen pystyneet porkkanaa syömään. Samalla erilaisten ruokien määrä, jota päiväkodeissa jouduttiin erilaisten allergioiden takia tarjoamaan, on vähentynyt 40–60 prosenttia.

– Lapsen kokonaisvoinnin kannalta on parempi, että hän saa monipuolista ruokaa kuin se, että hysteerisesti kytätään kaikkia pikkulänttejä niin kuin ennen tehtiin, ynnää lastenlääkäri Helena Lehto.

Viikko sitten maanantaina Raimo Käpynen oli vaimonsa ja muiden omaisten kanssa paikalla, kun hänen äitinsä veti viimeisen henkäyksen. 94-vuotias vanhus nukkui pois Villa Aallon hoivakodissa Tampereella.

Kello oli 17.55 eli virka-aika oli päättynyt. Vielä siinä vaiheessa Raimo Käpynen ja hänen vaimonsa Helena Käpynen eivät arvanneet, että kellonajalla olisi niin suunnaton merkitys ihmisen kuolemassa.

Ulkona oli 30 asteen helle ja hoivakodin huoneessa valtavan kuuma. Omaiset olivat yhteydessä useita kertoja maanantaina illalla Attendon hoivakodin henkilökuntaan, että lääkäri tulisi toteamaan kuoleman.

Selvisi, että Tampereen kaupunki on kilpailuttanut lääkäripalvelut Pihlajalinnalle. Ja että Tampereen kaupunki on tehnyt sopimuksen, että kuoleman voi todeta virka-aikana.

Vainaja oli 18 tuntia huoneessaan

Henkilökunta ja Käpyset soittivat useaan kertaan Pihlajalinnaan, mutta eivät saaneet lääkäriä kiinni.

– Tampereen kokoisesta kaupungista ei löytynyt lääkäriä 94-vuotiaan vanhuksen vierelle viimeistä palvelusta tekemään. Attendon henkilökunta oli useaan otteeseen yhteydessä Pihlajalinnaan, että lääkäri olisi saatu paikalle. Kutsuihin ei vastattu, Raimo Käpynen sanoo.

– Onko kilpailu mennyt jo niin tiukaksi, että viimeinen palvelus jää tekemättä? Tässä tapauksessa on ainakin niin.

Lopulta Raimo Käpysen äiti makasi kuolleena 18 tuntia omassa huoneessaan.

– 18 tuntia vainaja odotti yhteiskunnalta viimeistä palvelusta sitä saamatta. Lääketiedettä sen paremmin tuntematta tulee mieleen, eikö vainajasta jo noin pitkän ajan kuluessa ala irrota bakteereita ja hajua. Henkilökunta ja asukkaat joutuvat toimimaan tällaisessa ympäristössä, Käpynen sanoo.

Lopulta tiistaina puolen päivän aikaan vanhus siirrettiin Acutaan. Omaiset eivät nähneet, että sairaanhoitaja olisi kokeillut pulssia. Raimo Käpystä ihmetyttää, miten vanhus voidaan kuljettaa hoivakodista ennen kuin kuolema on todettu.

– Joskus kuulee, miten ihmiset ovat olleet vielä hengissä kuljetuksen jälkeen. Maalaisjärjellä ajatellen ihminen pitäisi todeta kuolleeksi ennen kuin aletaan kuljettaa mihinkään. Nyt oltiin kuitenkin hoivakodissa eikä kotona.

Kymmeniä puheluita

Koska kuoleman toteaminen viivästyi, Käpyset eivät ole saaneet tietoa vielä kuoleman syyn selvittämisestä. Samoin hautauslupaa ei ole vielä tullut, eikä hautajaisia voi alkaa järjestää.

Helena Käpynen laskee soittaneensa viikon aikana ainakin 50 puhelua, eikä tilanne ole vieläkään selvä. Hän meni siivoamaan vanhuksen huonetta keskiviikkona ja siellä oli hänen mukaansa kuoleman jälkeen hajua.

Attendo kertoo, että hoivakodin lääkäripalveluista vastaa kaupungin kilpailuttama Pihlajalinna.

– Hoivakodistamme Villa Aallosta alettiin tavoitella Pihlajalinnan lääkäriä heti virka-ajan alettua tiistaiaamuna, mutta lukuisista soitoista ja soittopyynnöistä huolimatta Pihlajalinnan lääkäreihin ei saatu yhteyttä. Hoivakotimme henkilökunta ratkaisi tilanteen ottamalla yhteyden Acutaan, johon vainaja toimitettiin. Kun Pihlajalinnan lääkäri lopulta otti yhteyttä hoivakotiin, vainajalle oli jo tilattu kuljetus Acutaan. Olemme pahoillamme, että omaisille on koitunut huolta ja murhetta tämän vuoksi, Attendon viestintäasiantuntija Ilona Sammaljärvi sanoo.

Tapauksesta kertoi nimettömänä ensin Aamulehti. Pihlajalinnan johtaja ja Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelulinjan päällikkö ovat selitelleet tapausta julkisuudessa.

Pihlajalinna kertoo olleensa yhteydessä hoivakotiin tiistaina kymmeneltä ja saaneensa virheellisen tiedon, että vainaja olisi toimitettu Acutaan.

Pihlajalinnan mukaan sen "toiminnasta riippumattomista syistä" vainajan kuoleman toteaminen on kuitenkin venynyt iltapäivään.

– Jatkossa on varmistettava, että sekä hoivakodeissa että meillä on kaikilla oikea tieto kesäajan järjestelyistä, jotta vastaava tilanne ei toistu, Pihlajalinnan Pirkanmaan aluejohtaja Jussi Korkeamäki sanoo tiedotteessa.

Käpysten mukaan heille soitettiin vasta vähän aikaa sitten, vaikka keskustelua oli käyty jo mediassa viikonloppuna.

– Saisivat Attendon ja Pihlajalinnan johtajat tulla vastaamaan, onko asiassa menetelty lakien, sopimusten ja asetusten mukaan. Lehdistössä ovat kyseiset johtajat selvitelleet asiaa ja vieritelleet syytä toistensa niskoille.

Käpyset ovat surullisia Suomen vanhuspalvelun tilasta ja ihmettelevät, miksi kaupungit tekevät tällaisia kilpailutuksia.

– Itsellekin tulee ikää ja haluan, että tilanne paranee vastaisuudessa, Raimo Käpynen sanoo.

Apulaispormestari: Virhe selvitetään, käytäntö ei ainakaan heti muutu

Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi on pahoillaan tapahtuneesta, ja esittää henkilökohtaisen osanottonsa omaisille.

– Tässä kyseisessä tapauksessa on tapahtunut jonkinlainen inhimillinen virhe ja kuoleman toteaminen on viivästynyt. Tapaus on selvitettävänä, ja siitä otetaan opiksi, sanoo Johanna Loukaskorpi.

– Nyt tieto ei ole kulkenut eikä ohjeita ole noudatettu. Tärkeintä on, että ohjeita noudatetaan.

Ohjeiden mukaan lääkäri toteaa kuoleman virka-ajalla ja viikonloppuisin vainaja viedään Acutaan. Kaupungin sopimus on samankaltainen muidenkin yksiköiden osalta.

Apulaispormestari lupaa, että päättäjät keskustelevat asiasta, mutta ei lupaa muutoksia.

– Yleensä on toimittu näin emmekä ole nähneet tarpeelliseksi muuttaa käytäntöä. Selvitetään tämä, ja katsotaan sitten, pitääkö tehdä muutoksia, sanoo Loukaskorpi.

Valvira: Ongelmia on koko Suomessa

Myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa Valvirassa tunnetaan ongelma.

Johtaja Tarja Holi Valvirasta sanoo, että kuoleman toteamisessa on käytännön ongelmia koko Suomessa. Hän ei ota tapaukseen kantaa, koska ei tunne sen yksityiskohtia.

– Jos vanhus kuolee perjantaina illalla tai viikonloppuna, voi kuoleman toteaminen venyä maanantaihin. Tämä on osoittautunut ongelmaksi koko Suomessa, Holi kertoo.

Lainsäädännön mukaan kuolemasta pitää ilmoittaa viipymättä lääkärille tai poliisille. Lääkärin on kuolemasta tiedon saatuaan suoritettava viipymättä ulkonainen ruumiintarkastus kuoleman toteamiseksi.

Säännöksissä ei ole kuitenkaan tarkempia aikamääriä. Käytännössä kuoleman toteamisen venyminen usealla vuorokaudella ei Valviran mukaan ole voimassa olevan lainsäädännön mukaista.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan muutoksia lakiin. Holin mukaan nyt mietitään esimerkiksi, voisiko tietyissä rajatuissa tapauksissa kuoleman toteamisen tehdä alustavasti tähän koulutettu sairaanhoitaja, jos kyseessä on ennakoitu luonnollinen kuolema.

Vainajaa ei Valviran mukaan tulisi siirtää säilytystiloihin ennen kuoleman toteamista.

Lisätty kello 15.37 tieto, että kuolinhetkellä paikalla oli Raimo Käpysen lisäksi hänen vaimonsa ja muita vainajan omaisia. Kello 16.31 lisätty hoivakoti Attendon kommentit. Muokkaus 8.8. kello 07.02 Muokattu otsikko muodosta ennen kuin lääkäri tuli muotoon ennen kuin lääkäri löytyi.

Lue lisää:

Sairaanhoitajat toteavat potilaita kuolleiksi vastoin lakia - oikeusasiamies huomauttanut jo kahdesti (14.8.2016)

Jari Sillanpää joutuu tänään oikeuteen – Syyttäjä vaatii rangaistusta kahdesta huumerikoksesta

Helsingin käräjäoikeudessa luetaan tänään laajassa oikeudenkäynnissä syytteet viihdetaiteilija Jari Sillanpäälle. Hän on myöntänyt julkisuudessa hankkineensa 110 grammaa metamfetamiinihuumetta. Katso Ylen suora lähetys oikeustalolta kello 8.45 alkaen.

Maahanmuuttovirasto tarvitsee lisätilaa itsetuhoisille turvapaikanhakijoille

Suomen vastaanottotoiminnassa on yksi osasto erityistä tukea tarvitseville turvapaikanhakijoille, ja se on ollut jo vuosia täynnä. Turvapaikanhakijoiden mielenterveyden ongelmien arvioidaan johtuvan paitsi menneisyyden kokemuksista, niin myös Suomessa koetuista pettymyksistä.

Ekaluokkalaisten elämää kiiltokuvista Fidget spinnereihin

Koulu on aina muuttunut yhteiskunnan mukana. Muistatko vielä, millaista oli olla ekaluokkalainen? Katso, miten ekaluokkalaiset ovat pukeutuneet, syöneet ja leikkineet 1960-luvulta 2010-luvulle.

Liikennekuolemat jyrkässä nousussa Virossa

Virossa on kuollut tänä vuonna jo enemmän ihmisiä liikenteessä kuin koko viime vuonna yhteensä. Kyseessä saattaa olla tilastollinen sattuma, mutta poliisi on luvannut kiristää valvontaansa ja haluaisi nostaa ylinopeussakkoja.

Keskiviikosta tulossa poutainen

Keskiviikko on Suomessa pääosin poutainen, joskin pohjoisessa ja lännessä voi kehittyä sade- ja ukkoskuuroja. Ylen meteorologi Seija Paasonen kertoo, että etelässä ja lännessä lämpötila kohoaa paikoin hellelukemiin, kun taas Pohjois-Lapissa jäädään 20 asteen alapuolelle.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.