Sähköautoyhtiö Teslan toimitusjohtaja Elon Musk harkitsee yhtiön vetämistä pörssistä.
”Harkitsen Teslan vetämistä pois pörssistä 420 dollarin osakehintaan. Rahoitus turvattu”, kirjoitti Musk Twitter-tilillään tiistai-iltana Suomen aikaa.
Musk selitti yllättävää ilmoitustaan Teslan blogissa ja vakuutti, ettei lopullista päätöstä ole vielä tehty. Hänen mielestään pörssistä vetäytyminen loisi Teslalle parhaan mahdollisen toimintaympäristön ja helpottaisi muun muassa yhtiön tulevaisuudensuunnitelmia. Hän ei tarkentanut rahoituksen taustoja, mutta totesi, että ”sijoittajien tuki on vahvistettu”.
Musk sanoi Twitterissä, että hän aikoo pysyä Teslan johdossa, vaikka yhtiö lähtisikin pörssistä.
Osake ampaisi nousuun
Elon Muskin ilmoitus ehti aiheuttaa Teslan osakearvon kohoamisen reilulla seitsemällä prosentilla, ennen kuin kaupankäynti Teslan osakkeilla keskeytettiin pari tuntia ennen pörssin sulkemista. Kaupankäynti ehti kuitenkin alkaa uudelleen ja osake päätyi pörssin sulkeutuessa 11 prosentin lentoon.
Teslan osakkeen arvo on ollut nosteessa elokuun alun osavuosikatsauksen jälkeen. Tesla teki odotettua enemmän tappiota, mutta yhtiö arveli toiminnan siirtyvän kannattavaksi jo kolmannen vuosineljänneksen aikana.
Sanomalehti Financial Times kertoi tiistaina, että Saudi Arabian valtionrahasto olisi ostanut kolmesta viiteen prosenttia Teslan osakkeista.
Tesla on viimein saanut kansan sähköautona markkinoidun Model 3:n tuotannon toivottuun vauhtiin, ja auto on käynyt kaupaksi hyvin.
Etelä-Hämeessä Hattulan Sattulan kylää halkova, noin 2,5 kilometriä pitkä Sattulantie on rauhallinen, mutta sen varrella on asutusta. Tien liikenne koostuu lähinnä autoilijoista, pyöräilijöistä, koiran ulkoiluttajista ja kouluun suuntaavista lapsista.
Nyt maantie on muuttunut kylätieksi, jonka malli on kopioitu Hollannista.
Tien molemmin puolin on 1,5 metrin kaistat jalan ja pyörällä kulkeville. Autoilijat käyttävät yhtä kolmen metrin levyistä kaistaa.
Tiellä autot väistävät, ja kevyt liikenne on kuningas. Nopeusrajoitus on 40 kilometriä tunnissa.
Tieratkaisu on Suomessa ainutlaatuinen. Projektin puuhamies on Sattulan kylässä asuva arkkitehti Wojtek Skalski. Hän tuntee Hollannin liikennekulttuurin kuin omat taskunsa.
Ei sen tarvitse olla ainoastaan autoilijoiden ehdoilla. Wojtek Skalski
– Siellä tämä reunaratkaisu toimii hyvin. Minusta on selvää, että kevyelle liikenteelle pitää varata omat kaistat kylänraitilta. Ei sen tarvitse olla ainoastaan autoilijoiden ehdoilla.
Suomalaiselle autoilijalle tiemalli on vieras, ainakin haja-asutusalueella.
– Asennemuutosta se vaatii. Nyt näemme miten tämä toimii käytännössä. Yksi kaksisuuntainen autokaista tekee jo alitajuisesti varovaiseksi, kun auto voi tulla vastaan, Skalski puhuu.
Ely-keskus teki havainnekuvan neljästä eri liikennetapahtumasta Sattulantiellä.Uudenmaan Ely-keskus
Kokeilu voi levitä muualle Suomeen
Uudenmaan Ely-keskuksessa riemuittiin, kun Sattulan kyläyhdistys ehdotti kylätien toteuttamista. Ely oli jo jonkin aikaa halunnut kokeilla hollantilaista tiemallia, mutta ihmisten vastustus pelotti.
Sattulassa tuli mahdollisuus kokeilla hollantilaismallia Suomen oloissa. Haja-asutusalueille tarkoitettu liikennemalli saattaa tulevaisuudessa levitä Suomeen laajemminkin. Se riippuu Sattulantien tuloksista.
– Keskeisen muutoksen tulee tapahtua autoilijan päässä. Jos autolle varatulla kaistalla on pyörä, on minunkin ensimmäinen reaktioni ärsyyntyminen. Siihen tällä haetaan muutosta, kertoo Uudenmaan Ely-keskuksen projektipäällikkö Jaakko Kuha.
– Katsotaan, miten tämä vastaanotetaan. Eihän tämä joka paikkaan sovi, mutta toivomme tässä olevan ratkaisu haja-asutusalueen liikkumisen ongelmiin, Kuha jatkaa.
HAMKin liikennealan koulutuspäällikkö Nina Karasmaa uskoo Ely-keskuksen Jaakko Kuhan johtamaan tiehankkeeseen.Lauri Rautavuori / Yle
Projektipäällikön mukaan uusi Sattulantien ratkaisu on huomattavan edullinen verrattuna erillisen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen.
– Tämä toimii juuri kyläkohteissa hyvin. Nykyisellä rahoituksella ei voida edes miettiä kevyen liikenteen väylän rakentamista näihin kohteisiin, koska se on liian kallis.
Hämeen ammattikorkeakoulun liikennealan koulutuspäällikkö Nina Karasmaa suhtautuu tieratkaisuun optimistisesti.
Uusi tie muokkaa ihmisten käyttäytymistä. Nina Karasmaa
– Voisin kuvitella, että uusi tie muokkaa ihmisten käyttäytymistä. Tieympäristö, joka mukautetaan nopeusrajoitukseen, viestii siitä, että täällä täytyy olla erityisen varovainen.
Karasmaa ei usko, että suomalaisen autoilijan on vaikea tottua uuteen tapaan käyttää tietä.
– Sinänsä tämä ei ole mitään uutta. Onhan meillä kävelykatuja, ja jaettuja tiloja on kokeiltu muissa ympäristöissä.
Lauri Rautavuori / Yle
Pilaako talvi kaiken?
Uusi tie jakaa mielipiteet Sattulassa. Sattulantien varrella asuva Simo Hänninen seurasi maanantaina uusien kaistojen syntyä, kun merkintäauto maalasi tienpintaan tuoreet viivat. Hän on uutta kylätietä kohtaan skeptinen.
– Kevyen liikenteen ensisijaisuus tuntuu oudolta. Niin kuin näet, tälläkään hetkellä ei ole yhtään kävelijää tiellä, Hänninen sanoo ja viittoo sillä hetkellä autiota Sattulantietä molempiin suuntiin.
Mies pelkää, ettei tietä opita käyttämään oikein – viimeistään talvi pilaa kaikki mahdollisuudet, kun lumi peittää tiemerkinnät.
Kun ihmiset oppivat tiemerkinnät kesän aikana, osaavat he ajaa talvellakin. Jaakko Kuha
Ely-keskuksen Jaakko Kuhan mukaan talven vaikutuksia on mietitty. Hän ei usko, että lumi tuo mukanaan ongelmia.
– Teemme isot infotaulut tien kumpaankin päähän, ja kun ihmiset oppivat tiemerkinnät kesän aikana, osaavat he ajaa talvellakin.
Sattulassa useita mökkikesiä viettänyt Jouko Eskelinen sen sijaan ottaa uuden kylänraitin iloisena vastaan.
– Olen kevyen liikenteen kannattaja, vaikka täällä autolla käynkin. Eihän tässä kellään pitäisi niin kiire olla, ettei muita voi väistää, hän toteaa.
Simo Hänninen (vas.) suhtautuu uuteen tieratkaisuun nuivasti, Jouko Eskelinen taas myönteisesti.Lauri Rautavuori / Yle
Espanjalainen hävittäjä laukaisi vahingossa Amraam-ilmataisteluohjuksen Viron ilmatilassa tiistaina iltapäivällä.
Ohjuksen lentoreittiä, sijaintia ja kuntoa selvitetään, ja Viron puolustusvoimat on aloittanut ohjuksen etsinnät. Eurofighter-hävittäjä laukaisi ohjuksen ilmavoimien harjoitusalueella lähellä Otepäätä Etelä-Virossa.
Ohjuksessa on itsetuhomekanismi, mutta on mahdollista, että ohjus on osunut maahan. Ohjus on vähän alle neljä metriä pitkä, ja sen halkaisija on 18 senttiä.
Ohjuksen kantama on 100 kilometriä, ja se laukaistiin kuuden kilometrin korkeudesta. Ohjuksessa on vajaan kymmenen kilon räjähdyspanos. Sen viimeinen tunnettu sijainti oli 40 kilometriä Tartosta pohjoiseen.
Jos ohjus on räjähtänyt ilmassa, se on Viron ilmavoimien komentajan Riivo Valgen mukaan voinut näkyä kirkkaassa säässä.
Viron ilmavoimat on neuvonut ihmisiä, jotka havaitsevat maassa jotain ohjusta muistuttavaa, olemaan koskematta siihen ja kertomaan asiasta ilmavoimille. Kenenkään ei myöskään pitäisi etsiä ohjusta omin päin.
Espanjalaishävittäjä on osa Naton ilmakalustoa, joka suojaa Baltian maiden ilmatilaa. Kone palasi tapauksen jälkeen tukikohtaansa Siauliaissa, Liettuassa.
Tapauksesta on aloitettu tutkinta. Komentaja Valgen mukaan kyse voi olla myös teknisestä ongelmasta eikä lentäjän virheestä, kertoo Postimees-lehti.
Valgen mukaan tapaus on ensimmäinen laatuaan Baltiassa eivätkä vastaavat tapaukset ole muuallakaan maailmassa yleisiä. Valge sanoi, ettei hän aio spekuloida tapahtuman olosuhteilla.
Loppuviikolla on luvassa lisää hellepäiviä. Torstaina alkaa useamman päivän pituinen ukkosepisodi, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen.
Keskiviikkona sää on melko aurinkoinen ja pääosin poutainen. Lämpötila on hieman tiistaita korkeampi.
Torstaina ja perjantaina elohopea kohoaa kolmenkymmenen tienoille paikoitellen eteläosassa maata. Lauantaina alkaa viiletä, mutta Itä-Suomessa voi olla vielä hellettä.
Hellepäivien pronssisija näköpiirissä
Tänä kesänä on saatu nauttia jo 56 hellepäivästä. Hellisen mukaan tällä viikolla hellelukemia mitataan Suomessa todennäköisesti vielä keskiviikosta lauantaihin.
Se tarkoittaisi, että tämän vuoden hellepäivien lukumäärä nousee jo kuuteenkymmeneen. Silloin kuluva kesä olisi Ilmatieteen laitoksen tilaston mukaan kolmanneksi helteisin.
Vuodesta 1961 alkavan tilaston mukaan helteisimmät vuodet olivat 2002 ja 2006. Vuonna 2002 hellepäiviä oli 65 ja 2006 niitä oli 61.
Tilasto alkaa vuodesta 1961, koska Ilmatieteen laitos ei ole toistaiseksi siirtänyt vanhempia havaintoja digitaaliseen muotoon.
Meteorologi Hellinen arvioi, että tänä vuonna saattaa syntyä jopa uusi hellepäivien ennätys.
– Syyskuun puolessa välissä voi vielä olla hellettä Suomessa. Tässä on vielä yli kuukausi aikaa. En yhtään ylläty, vaikka se hellepäivien ennätys menisi rikki, Hellinen sanoo.
Loppuviikon ukkoset voivat tuoda mukanaan runsaita sateita, rakeita ja voimakkaita tuulenpuuskia.
Torstaina ukkosia on luvassa Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Perjantaina varoitus on voimassa koko maassa Lappia lukuunottamatta.
– Ennusteita ja havaintoja on syytä torstaista alkaen seurata, jos liikkuu niillä alueilla, mihin ukkosia ennustetaan, Hellinen kehottaa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin esitti uusien keskusteluiden aloittamista ydinaseriisunnasta sekä aseiden kieltämistä avaruudessa tavatessaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin viime kuussa Helsingissä.
Tiedot käyvät ilmi yhdysvaltalaislehti Politicon haltuunsa saamasta venäläisestä asiakirjasta, joka listaa Putinin ehdotuksia presidentti Trumpille. Lehden mukaan muistio on peräisin Venäjän viranomaisilta.
Tähän mennessä presidenttien kahdenkeskisten neuvottelujen sisällöstä on saatu hyvin vähän tietoa.
Nyt vuodettu asiakirja paljastaa Venäjän ja Yhdysvaltain välisten suhteiden etenevän tavanomaisella radallaan. Putinin halukkuus neuvotella historiallisten ydinaserajoitusten jatkamisesta ja uusien aserajoitusten solmimisesta kertoo maiden välisten suhteiden pitkästä jatkuvuudesta. Samankaltaisia neuvotteluita on käyty vuosikymmeniä.
Valkoinen talo ei ole kiistänyt tai vahvistanut Politicon haltuunsa saaman asiakirjan todenperäisyyttä. Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusneuvostoston mukaan presidentti Trump ei saanut tai vastaanottanut mitään kirjallisia ehdotuksia tavatessaan Putinin Helsingissä.
– Oletko ajatellut, että voisit tehdä jotakin muuta?
Pankkivirkailijan vuosittaisessa rutiinipalaverissa esittämä kysymys yllätti vuolijokelaisen maitotilan isännän, Lasse Alasalmen. Kysymys putkahti pankkineuvojan huulilta, kun Alasalmen omistaman Karppilan tilan asiat oli käyty läpi.
– Vastasin, että olen kyllä ajatellut, mutta en ole uskaltanut sitä kenellekään sanoa, muistelee Alasalmi.
Tuo tilanne oli käännekohta. Se käynnisti prosessin, jonka myötä maatalousyrittäjä Lasse Alasalmesta on tullut karjaton mies, palkkatyöläinen ja opiskelija.
Kynnys moisiin muodonmuutoksiin ryhtymiseen oli korkea.
Karppilan tila oli kohtuullisen kokoinen tuotantolaitos. Navetassa oli 42 lypsävää lehmää ja kolmikymmenpäinen nuori karja. Peltoa tilalla oli 55 hehtaaria ja metsää liki 200 hehtaaria.
Karppilan tilan päärakennus Vuolijoella.Taito Siira / Yle
Masennus heikensi isännän työkykyä ja kasvatti tilan tappiota
Kaikesta huolimatta sekä Karppilan tilan isäntä että hänen maatilansa olivat kriisissä. Kummallakin oli ongelmia yli sietokyvyn. Syitä umpikujaan oli useita.
Alasalmi kertaa kriisinsä alkuvaiheita kahvia hörppien. Keittiön seinää koristavat hänen lastensa piirustukset, mutta talo on hiljainen. Mies elelee yksin tilallaan.
Muutaman vuoden takainen perheen hajoaminen teki kipeää, vaikka päätös avioerosta syntyi sovussa.
– Eron jälkeen sairastuin masennukseen. Se heikensi tietenkin työkykyäni.
Siihen Alasalmella ei olisi ollut varaa. Maitotilan kannattavuus oli ollut heikko ja kääntyi lopulta tappiolliseksi. Alamäkeen oli kaksi merkittävää syytä: maitotuotteiden viennin romahduttaneet Venäjän pakotteet ja maidon tuottajahintojen alennukset.
Ne olivat viimeiset niitit, jotka varmistivat, että Karppilan tilan maidontuotanto saattoi jatkua vain velkarahan varassa. Asian sisäistäminen vei tilan isännältä kuitenkin aikansa ja vääjäämättömien johtopäätösten teko onnistui vasta ulkopuolisten asiantuntijoiden tuella.
Pistäytyminen tilan navetassa ahdistaa yhä Karppilan isäntää. "Se on kolkko tunne, kun navetassa ei ole enää lehmiä. Ehdin hoitaa karjaa tuossakin tilassa kymmenen vuotta.", huokaa Alasalmi.Taito Siira / Yle
Ulkopuolinen tukihenkilö avusti tilan velkojen perkaamisessa
Poikkeuksellisen pankkikäyntinsä jälkeen Alasalmi otti yhteyttä Pro Agrian neuvojaan. Hänen kanssaan tehdyt karkeat laskelmat osoittivat, että tila tuottaisi tappiota vuodesta toiseen.
Viime vuoden alussa Maatalousyrittäjien eläkelaitos, MELA käynnisti Välitä viljelijästä -hankkeen. Sen kautta oli tarjolla sekä talousasioihin, jaksamiseen että mielenterveysongelmiin liittyvää neuvonta-apua.
Karppilan isäntä kutsui Melan hanketyöntekijän kotiinsa. Alasalmi nosti pirtin pöydälle, neuvojan eteen keon maksamattomia laskuja. Osa niistä oli edennyt ulosottoon asti.
Pöydän toisella puolella istui niin uupunut isäntä, ettei hän jaksanut enää itse raha-asioitaan setviä.
Melan tukihenkilö kävi isännän kanssa kaikki Karppilan tilan ja Alasalmen laskut läpi. Hän parahti yhtenään:
– Ihan turha lasku! Mitä sinä tämmöisiä olet mennyt ostamaan?
Karppilan pellot ovat nyt nurmella. Tila tuottaa enää rehua naapuritilojen tarpeisiin.Taito Siira / Yle
Istunnossa karsittiin kaikki “ylimääräiset kulut” Alasalmen taloudesta. Sen jälkeen Melan edustaja laati maksusuunnitelmia ja soitteli velkojille sekä ulosottoon. Keinot velkojen hoitoon hahmottuivat ja tilantaloudenpitoon tuli ryhtiä.
Tilanne oli Lasse Alasalmelle henkisesti sekä helpottava että raskas.
Helpottavaa oli saada apua ja tukea ymmärtäväiseltä ja asiantuntevalta ihmiseltä. Raskas oli ajatus siitä, että Karppilan tilan yhdeksäs isäntä saattaisi joutua ajamaan alas ikivanhan sukutilan.
Kunniakirja pirtin seinällä muistutti isäntää siitä, että tila on ollut olemassa vuodesta 1725. Lähes kolmesataa vuotta toiminut maatila on selvinnyt monien kato- ja nälkävuosien yli.
Alasalmi pohti, olivatko hänen kohtaamansa vaikeudet todella yhtä ankaria kuin menneisyyden kovat koettelemukset?
Tilalla tehdyt laskelmat osoittivat, että Karppilan lypsykarjan tuotos oli liian pieni.Taito Siira / Yle
Tilan kannattavaksi nostaminen olisi vaatinut viiden vuoden ponnistukset
Alasalmi sai sittemmin Melalta vielä rahallista apua: viiden sadan euron maksusitoumuksen ulkopuolisen avun ostoa varten. Hän sijoitti summan yksityiskohtaisten kannattavuuslaskelmien tekoon.
Valmistuttuaan ne vahvistivat sen johtopäätöksen, että tila pysyisi tappiollisena, ellei karjan tuotosta saataisi nostettua oleellisesti.
– Siinä varmistui, että jotain on pakko tehdä: joko polkea eläimenraadoilla tuotanto ylös, tai keksiä ihan muita keinoja toimeentulon hankkimiseen. Tajusin myös, että jos haluan itseni työllä tappaa, niin sekin kyllä onnistuu.
Tila ehti tuottaa maitoa tappiolla parin vuoden ajan. Siitä huolimatta päätös karjasta luopumisesta oli tuskallisen vaikea, koska Alasalmi oli investoinut pihattonavettaan vuonna 2006. Rakennus oli toimiva ja sitä olisi ollut tarvittaessa helppo laajentaa.
Tuskaa lisäsi Pro Agrian asiantuntijan kanssa tehty analyysi. Se osoitti, että tila olisi ollut mahdollista kääntää niukin naukin kannattavaksi kovalla työllä.
Urakka karjan tuotoksen kohottamiseksi olisi vienyt kuitenkin viisi vuotta. Tuona aikana isäntä olisi joutunut äärimmäisen tiukille, eikä minkäänlaisiin takaiskuihin olisi ollut varaa.
– Päivääkään en olisi voinut olla sairaana. Yhtään työntekijää en olisi pystynyt edes sesonkiaikana palkkaamaan, eikä mikään kone olisi saanut hajota. Totesin, etteivät minulla riitä paukut sellaiseen.
Pelson vankilan lapinlehmät ovat nyt Lasse Alasalmen hoidossa. Vankilan laitumella on yli 70 lypsävää.Taito Siira / Yle
Maatilan isännästä on tullut vankilan renki
Vuosi sitten Alasalmi siirtyi suuren elämänmuutoksen suunnittelusta sen toimeenpanoon. Kesällä 2017 hän myi lypsykarjansa pois. Loppusyksystä oli nuoren karjan myynnin vuoro.
Isäntä itse hakeutui palkkatyöhön.
Ammattitaitoiselle viljelijälle löytyi helposti pätkätöitä. Niiden ohessa Alasalmi jatkoi peltojensa viljelyä.
Alasalmen ensimmäinen palkkapesti oli maatalouslomittajan tuuraus vieraalla tilalla. Talvella hän oli ammattikoulussa opettamassa ja kuluvan kesän aikana hän on hoitanut Pelson vankilan karjaa naapurikunnassa, Vaalassa.
Vankilan navetassa on lypsettävänä seitsemänkymmentä lapinlehmää. Alasalmen työtehtäviin kuuluu myös vankien työnteon ohjaaminen navetassa.
Jo ensimmäisten palkkapestien aikana Alasalmen talous alkoi vakautua. Muutos johtui menojen tiukasta hallinnasta sekä palkkatulojen ja viljelystä kertyvien tulojen yhteisvaikutuksesta.
Sivutoiminen viljely mahdollistaa tilan velkojen hoidon
Nurmella olevat pellot tuottavat yhä rehua naapuritilojen karjalle. Naapurit korjaavat rehun pelloilta ja antavat rehusta korvaukseksi karjanlantaa. Näin varmistuu, että peltojen ravinteikkuus säilyy riittävänä.
Rahallista tuloa Alasalmelle kertyy maataloustuesta. Karppilan peltojen viljelyä tuetaan 30 000 eurolla vuodessa. Kolmasosa tuista menee kuluihin. Viljelijän taskuun jää parikymmentä tuhatta euroa.
Noilla rahoilla isäntä saa kutakuinkin hoidettua tilansa velkojen maksuerät, mutta tilan konekannan uusimiseen tukirahat eivät riitä. Pätkätöistä kertyvillä tuloilla Alasalmi saa katettua omat elinkustannuksensa.
Suurin muutos Lasse Alasalmen elämässä liittyy rahaan vain epäsuorasti. Merkittävin oman karjan myymisestä seurannut helpotus on nimittäin ollut jatkuvasta stressistä ja uupumuksesta vapautuminen.
– Tulotaso on ollut aika lailla sama – eli yhtä huono – kuin ollessani itsellisenä viljelijänä. Mutta minulla on nyt myös vapaa-aikaa ja muutakin elämää kuin työnteko, selittää Alasalmi.
Uusi ammatti ja työura on etsinnässä
Opiskelu on uusi elementti Alasalmen elämässä. Mies aloitti viime talvena tietojenkäsittelyn tradenomin opinnot Oulun ammattikorkeakoulussa. Tähtäimessä oli täydellinen alan vaihto.
Se on vielä mahdollista, onhan 42-vuotiaalla vielä paljon työvuosia edessään. Yhä kotitilaansa viljelevä mies on kuitenkin alkanut pohtia, voisiko hän valmistuttuaan hyödyntää uusia taitojaan yrittäjätoiminnassa maanviljelyn rinnalla.
Monelle kriisiin ajautuneelle tilalliselle oman karjan myynti on ollut ensi askel kohti koko tilasta luopumista.
Tuo vaihtoehto ei Lasse Alasalmea erityisemmin houkuta. Hän haluaa asua edelleen perimällään tilalla ja miettii, voisiko Karppilan saada kannattavaksi jonkin kasvin viljelyllä.
Pelson navetassa Alasalmen tehtävänä on myös vankien työnteon ohjaaminen.Taito Siira / Yle
Kriisistään selvinnyt isäntä on tukena vaikeuksissa oleville kollegoilleen
Alasalmi on erittäin kiitollinen Melan ja Pro Agrian antamasta avusta. Hän on lupautunut mentoriksi ja it-tukihenkilöksi Pro Agrian kokoamaan paikalliseen vertaistukiryhmään, jossa on vaikeuksiensa kanssa painivia tilallisia.
Oman kriisinsä yli päässyt mies haluaa vahvistaa kollegoittensa itseluottamusta ja tulevaisuudenuskoa.
– Ei maailma kaadu suurtenkaan päätösten jälkeen. Pitää luottaa siihen, että elämä kantaa vastedeskin jollain lailla ja miettiä, miten omia vahvuuksiaan pystyy käyttämään hyväksi uudessa tilanteessa.
Alasalmi ei kadu eikä häpeä päätöstään tilansa maidontuotannon alasajosta. Omassa, tyhjillään olevassa navetassa pistäytyminen ahdistaa häntä kuitenkin edelleen.
Hän kokee tehneensä oikean ratkaisun ja olevansa muutosprosessissaan jo voiton puolella.
Monet viljelijät – niin tutut kuin tuntemattomatkin – ovat ottaneet hänen päätöksensä puheeksi.
– Moni on olkapäälle kopsauttanut ja sanonut: “Oikean päätöksen teit. Minäkin tekisin samoin, jos pystyisin.”
Viiri tilan päärakennuksen katolla kertoo, mistä suunnasta tuuli käy.Taito Siira / Yle
Jari Sillanpään huumesyytteet liittyvät metamfetamiinin ostoon ja hallussapitoon.
Tulli löysi tämän vuoden maaliskuussa Sillanpään matkalaukusta Helsinki-Vantaan lentokentällä alle gramman metamfetamiinia. Syytteiden mukaan Sillanpää on myös ostanut metamfetamiinia vuosina 2014–2018. Sillanpää on myöntänyt ostaneensa metamfetamiinia pienissä erissä yhteensä 110 grammaa.
Laajassa huumejutussa on syytettyinä yhteensä 12 henkilöä. Pääsyytetyn epäillään tuoneen maahan ja myyneen metamfetamiinia. Sillanpään lisäksi 10 henkilöä on syytteessä huumeiden ostamisesta.
Tilojen kannattavuus on heikentynyt niin, että keskimäärin tuotanto on tappiollista niin viljan viljelyssä, lypsykarjataloudessa, lihantuotannossa, siipikarjataloudessa kuin kasvihuoneviljelyssäkin.
– Joka tuotantosuunnasta löytyy toki kannattaviakin maatalousyrityksiä. Yleensä nuo poikkeukset ovat suuria tiloja, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspäällikkö Arto Latukka.
Luonnonvarakeskus laatii ennusteita maatalouden rakennemuutoksista. Ennusteet pohjautuvat yksittäisten tilojen kannattavuuskirjanpitotietoihin ja maatilarekisterin dataan.
Suhteessa eniten lähivuosina lopetetaan kotieläintiloja, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö, Arto Latukka,Toni Määttä / Yle
Maatalousyrittäjän keskimääräinen tuntipalkka on alle neljä euroa
Luke arvioi maatilan kannattavaksi, jos se ensinnäkin tuottaa riittävän koron tilan omalle pääomalle. Toiseksi yrittäjä saa saman tuntipalkan kuin maataloustyöntekijä.
– Tavoite on 15 euroa tunnille. Siitä maatalousyrittäjät saavat keskimäärin neljäsosan, eli heidän tuntipalkkansa jää alle neljän euron, kertoo Arto Latukka.
Luke tekee kannattavuuslaskelmat vuosittain 800 tilan tilinpäätöstietojen perusteella.
Kannattavuuskriisi iskee nyt rajuimmin lypsykarjatiloihin.
Latukan laskelmien mukaan 1100 lypsykarjatilaa lopettaa maidontuotannon vuoteen 2020 mennessä. Se merkitsee, että 16,5 prosenttia lypsykarjatiloista ajaa tuotantonsa alas kahdessa vuodessa.
Tuotannonlakkautusten tahti on kiivas, sillä maitotilojen määrä on pudonnut 7 prosentin vauhdilla jo useamman vuoden ajan.
MTK:n projektipäällikkö Niina Suorsa vetää Pohjois-Savossa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton Voimaa arkeen -hanketta. Se tarjoaa apua uupuneille ja vaikeuksiin ajautuneille maataloustuottajille. Lue tästä karjastaan luopuneen Lasse Alasalmen tarina.
Maatalousyrittäjät odottavat oikea hetkeä tuotannon lopettamiseen
Suorsa kertoo, että maatilojen alasajo kiihtyi keväällä selvästi.
– Toukokuusta kesäkuun puoleenväliin minulle tuli joka viikko keskimäärin neljä yhteydenottoa tilan lopettamisaikeista. Tahti on sittemmin hieman rauhoittunut.
Monet tilalliset odottavat järkevää ajankohtaa tuotannon alasajon toteuttamiseen, sanoo Niina Suorsa.
– Tuotantonsa alasajosta päättänet tilalliset sanovat päätöksensä syyksi katovuosien suman, kannattavuuden heikentymisen ja jaksamisongelmat, kertoo Niina Suorsa.Antti Lähteenmäki
Lopettaminen voi tapahtua vaikkapa sadonkorjuun jälkeen tai vuodenvaihteessa.
Lopettamisen ajoitukseen vaikuttaa myös esimerkiksi se, jos tila on saanut johonkin hankkeeseensa EU-tukea usean vuoden määräajaksi. Tuotannon keskeytys johtaisi sanktioon ja tukien takaisinperintään.
Tilan alasajon pääsyyt ovat kannattamattomuus ja yrittäjän uupumus
Kannattavuusongelmat ovat perimmäinen syy maitotilojen lakkautuksiin.
Näistä syistä monesta maitotilasta on tullut velkavetoinen.
Useimmiten tilojen alasajohankkeiden taustalla on myös monia muita syitä, jotka syventävät kannattavuusongelmia ja kriisiyttävät tuottajaperheitä.
Moni maatalousyrittäjä potee syvää uupumusta, masennusta ja ahdistusta. Niistä seuraa usein myös parisuhde- ja alkoholiongelmia.
Kaikki nuo vaivat ja vaikeudet heikentävät tilallisten työkykyä ja toimintatarmoa.
Maatalousyrittäjille tehdyissä kyselyissä on käynyt ilmi, että mielenterveysongelmat ja itsetuhoiset ajatukset ovat arkipäivää monilla tiloilla.
– Kun elää monta vuotta laskusta laskuun, henkinen hyvinvointi murenee ja alkaa heikentää työkykyä. Nyt kun suljen työpaikan oven päivän päätteeksi, minun ei tarvitse moisia miettiä, sanoo Tuomo Ranta.Toni Pitkänen / Yle
Moni taho etsii uupuneita viljelijöitä ja tarjoaa heille apua
Tilallisten ahdinko on oivallettu monella taholla.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela kävi puolitoista vuotta sitten ensimmäisenä käytännön työhön viljelijöiden ongelmien helpottamiseksi. Mela käynnisti projektin nimeltä Välitä viljelijästä.
Niina Suorsan Pohjois-Savossa vetämä Voimaa arkeen -hanke toimii paljolti Melan mallin mukaan.
Suorsa vierailee maatiloilla ja kuuntelee niin tilallisten talousmurheet kuin heidän perhehuolensakin.
Tarvittaessa hän laatii heidän kanssaan suunnitelman ongelmien ratkaisemiseksi ja auttaa lopulta suunnitelman toimeenpanossa.
– Etsin ihmisen, joka osaa auttaa kulloisessakin ongelmassa, vaikkapa talousasiantuntijan. Jaksamisasioihin voin ehdottaa psykoterapeuttia tai mielenterveystoimiston työntekijää. Voin varata ajan pankkineuvotteluun tai ottaa tuotantoneuvojan mukaan tilalle.
Myös viljatilojen lakkautuksia on tulossa paljon
Maitotilat eivät ole suinkaan ainoita, joissa tuotannon alasajo on harkinnassa.
Erityisen kova paine toiminnan alasajoon on viljatiloilla. Niiden kannattavuus on ollut vuosien ajan hyvin heikko. Keskimäärin viljan viljelijälle ei jää työstään palkaa juuri lainkaan.
Luonnonvarakeskuksen viljatiloja koskeva ennuste on synkkä. Arto Latukka laskee, että joka kymmenes viljantuottaja, eli 1600 tilaa pistää lapun luukulle parin seuraavan vuoden aikana.
Yle Uutisgrafiikka
Hälyttävä piirre maatalouden kehityksessä on se, että tilojen kannattavuuden keskiarvo on heikentynyt vuosi vuodelta.
Kun tilamäärä laskee koko ajan ja heikoimmat tilat lopettavat tuotannon, pitäisi käydä päinvastoin: keskiarvoisesti tilojen kannattavuuden pitäisi pitäisi nousta.
– Tämä osoittaa, että toiminnan kannattavuus heikkenee myös parhaimmilla tiloilla, selittää Luonnonvarakeskuksen tutkimusjohtaja Arto Latukka.
Kolmannes Suomen maatiloista lopettaa vuoteen 2025 mennessä
Maatalouden rakennemuutosta koskeva Luken ennuste yltää aina vuoteen 2025 saakka.
Siihen mennessä Suomen maatiloista häviää ennusteen mukaan noin kolmannes.
Nyt tiloja on kaikkiaan noin 45 000, vuonna 2025 niitä on ennusteen mukaan enää 37 124. Tämä tarkoittaa, että seuraavien seitsemän vuoden aikana joka päivä kolme maatilaa lopettaa tuotantonsa.
Suurin häviäjä maataloustuotannon pudotuspelissä on kotieläintalous.
Suurin voittaja on viljanviljely. Viljatilojen peltopinta-alat kasvavat koko ajan. Samaan aikaan esimerkiksi monet lypsykarjastaan luopuvat tilat jatkavat sivutoimista viljelyä.
Maatilojen määrä on vähentynyt 1950-luvulta saakka, eikä kehitykselle näy loppua.Yle Uutisgrafiikka
Tähän asti maataloustuotannon määrä ei ole alentunut tilojen lakkautuksista huolimatta.
Jäljelle jääneet tilat ovat pystyneet kasvattamaan tuotantoaan jatkuvasti niin, paljon, ettei tuotannon volyymi ole ainakaan toistaiseksi lähtenyt laskuun.
"Järjetöntä, mielivaltaista", Aivan hullua, rangaistaan siitäkin, kun on saanut töitä", "Oma aktiivisuus ei kannata", "Sarvikuonojen maa", "Lakikiemurat menevät tavallisen immeisen järjen yli".
Jyväskyläläisen opettajan Juhamatti Kaliman, 34, kokemus aktiivimallista on herättänyt paljon myötätuntoa ja kiukkua sosiaalisessa mediassa.
Kalima kirjoitti julkisen päivityksen Facebook-sivuilleen ja "Väärin työllistytty – varoittava esimerkki TE-toimiston kanssa toimimisesta" -otsikoitua kirjoitusta on jaettu yli 9 000 kertaa.
Sosiaalisessa mediassa avautumisen taustalla on karenssi, jonka Kalima sai peruttuaan työnhakuvalmennuskurssille osallistumisen.
Kuvakaappaus Facebookista
Tarina alkaa alkukesästä, jolloin Juhamatti Kalima määräaikaisen englannin tuntiopettajan työn päätyttyä ilmoittautui oma-aloitteisesti työnhakuvalmennukseen.
– Halusin hoitaa aktiivimallin vaatimukset mahdollisimman pian pois alta.
Kaksi päivää ilmoittautumisen jälkeen Kalima sai opettajan työn lukiosta seuraavaksi lukuvuodeksi ja hän perui valmennuksen järjestäjälle osallistumisensa. Pian TE-toimisto jo tivasi, miksi Kalima ei osallistunut kurssille.
"Ei ole esittänyt pätevää syytä"
Kalima vastasi ripeästi selvityspyyntöön.
– Kerroin, että olen työllistynyt, eikä työnhakuvalmennus ole siksi millään lailla aiheellinen. Kirjoitin myös, että olen jo koulutuksen järjestäjälle perunut tuloni.
Kalima kertoo soittaneensa pikaisesti koulutuksen järjestäjälle siksi, ettei hänen myöhäinen perumisensa veisi kurssipaikkaa joltain toiselta.
Jarkko Riikonen / Yle
Sitten alkoi odotus. Parin viikon päästä Kalima kävi kysymässä Keski-Suomen TE-toimistossa päätöksestä, mutta käsittely oli edelleen kesken. Heinäkuun viimeisenä päivänä, jolloin 30 päivää oli ylittynyt, Kalima meni käymään toimistossa.
Sieltä häntä neuvottiin lähettämään netin kautta palautetta.
Palautteen antamisesta kului vain päivä, kun Kalima sai päätöksen: "Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on 25.6. ilman pätevää syytä kieltäytynyt työllistymistä edistävästä palvelusta."
Onneksi uusi työni alkaa pari viikkoa ennen karenssin loppumista. Juhamatti Kalima
Erityisen hämmentyneeksi Kaliman sai kohta: "ei ole esittänyt pätevää syytä velvoittavasta palvelusta kieltäytymiselle, koska työ ei olisi estänyt palvelun aloittamista."
Seurauksena oli kahden kuukauden karenssi ja ansiosidonnaisen päivärahan menetys.
– Menetin noin 2 000 euroa. Onneksi uusi työni alkaa pari viikkoa ennen karenssin loppumista.
Kalima on tehnyt valmistumisensa jälkeen viitisen vuotta pätkätöitä englannin opettajana peruskouluissa ja lukioissa.
Oma-aloitteisuus ei kannattanut
Kalima itse laskee ensimmäiseksi virheekseen aktiivisuuden.
– Menin ilmoittautumaan kurssille ilman, että kukaan sitä vaati. Jos olisin vain odotellut tyytyväisenä, ansiosidonnainen olisi rullannut kesän ja elokuussa olisin palannut normaalisti töihin.
Jälkikäteen hän myöntää virheekseen myös sen, mikä TE-toimiston silmissä on se kaikkein suurin: hän teki peruutuksen koulutuksen järjestäjälle, eikä TE-toimistolle.
2017 vuoden alusta työttömyysturvalaki muuttui niin, että myös kaikki palvelut, joihin asiakas itse ilmoittautuu, muuttuvat velvoittaviks palvelujohtaja Leena Kauhanen
Keski-Suomen TE-toimiston palvelujohtaja Leena Kauhanen ei ota kantaa Kaliman tapaukseen, mutta hän muistuttaa, että työttömyysturvalaki on tiukka, eikä se tunnista esimerkiksi unohtamista.
– Muutoksista pitää ilmoittaa aina suoraan viranomaiselle. Työnhankija on itse suurimmassa vastuussa aina tekemään ilmoituksen.
Kalimalle yhteydenotto TE-toimistoon ei tullut mieleenkään, koska puhelussa kurssin järjestäjänä toimineelle yritykselle häntä kiitettiin peruutuksesta ja sanottiin, että asia on nyt selvä.
Kurssille työllistymisestä huolimatta
Kalima ihmettelee, eikö työvoimaviranomainen olisi voinut tehdä mitään muuta päätöstä. Kahden kuukauden karenssi ja sitä kautta tulottomuus tuntuvat kohtuuttomilta rangaistuksilta.
– Miten asia voi olla niin, ettei työllistyminen vapauta työllistämistä edistävistä palveluista? Eihän tässä ole päätä eikä häntää.
TE-toimiston vastaus on järkähtämätön: "Virkailija noudatti lakia."
Luottolaskua sitten maksellaan pois, kun ensimmäinen tili uudesta työstä tulee. Juhamatti Kalima
– 2017 vuoden alusta työttömyysturvalaki muuttui niin, että myös kaikki palvelut, joihin asiakas itse ilmoittautuu, muuttuvat velvoittaviksi ja laki määrittää niistä kieltäytymisen tai poisjäämisen seuraamukset, Kauhanen sanoo ja korostaa, ettei hän ota kantaa Juhamatti Kaliman tapaukseen.
Onko tosiaan niin, ettei työllistyminen mene työllistävien toimien edelle?
Kauhasen mukaan työllistyminen menee työllistävien toimien edelle, mutta vain:
– Jos työ on pitkäkestoista ja se alkaa heti. Jos sitten on niin, että työllistymisessä on viiveitä ja palvelu on lyhyt ja sen ehtii siinä välissä käydä, niin siitä voidaan katsoa olevan työttömyysaikana hyötyä. Kysehän on siitä, että koulutuksen hetkellä henkilö on työtön.
– Eli minun olisi pitänyt käydä harjoittelemassa työnhakua, vaikka olen jo työllistynyt, Kalima summaa.
"Aktiivisuuden rippeet karsittu"
Kaliman uusi työ on jo alkanut, ja esimerkiksi noin 50 kilometrin työmatkan kulut hän joutuu kattamaan luottokortilla. Kesän aikana hän on joutunut käyttämään sukanvarteen kertyneitä säästöjä elämiseen.
– Luottolaskua sitten maksellaan pois, kun ensimmäinen tili uudesta työstä tulee.
Sanna Savela / Yle
Kalima kertoo selvinneensä kesästä kohtuullisesti ilman tuloja.
– Kädestä suuhun -eläjälle tämä tilanne olisi ollut täysi katastrofi. Silloin ihminen käytännössä pakotetaan toimeentulotuen luukulle, joka on sitten taas ihan viimeinen tuen muoto. Ja se kaikkein passivoivin.
Ensi kesänä Kalimalla on todennäköisesti taas edessään työttömyys, koska uusi työ lukion englannin opettaja päättyy alkavan lukuvuoden lopussa.
– Tästä viisastuneena en ainakaan ensimmäisenä ole lähdössä täyttämään minkäänlaisella koulutuksella TE-toimiston aktiivimallin vaatimusta. Kyllä se aika lailla kaikki aktiivisuuden rippeet karsii.
1960-luvun Suomessa lapset kävivät kansakoulua, joka oli kuusivuotinen oppilaitos. Koulussa oli kova kuri. Pukuun tai leninkiin pukeutunutta opettajaa kunnioitettiin. 60-luvun luokassa opettaja opetti, ja oppilaat kuuntelivat.
Ekaluokkalainen sai jo kansakouluaikoina nauttia kouluruokailusta. Kuntien oli järjestettävä kaikille oppilaille maksuton ateria jokaisena koulupäivänä vuodesta 1948 lähtien.
Suomessa siirryttiin peruskoulujärjestelmään 1970-luvun alussa. Vanhentunut koululaitos pyrittiin demokratisoimaan peruskoulujärjestelmän avulla.
Ennen uudistusta maksulliseen oppikouluun oli mahdollista hakeutua vain varakkailla. Ilmainen peruskoulu avasi opintien kaikille. Uusi koulujärjestelmä merkitsi opetussuunnitelmien ja -menetelmien suurta uudistamista. Isoimmat muutokset koskivat matematiikan, äidinkielen ja vieraiden kielten opetusta.
1970-luvun lopussa kouluihin rantautui uutta teknologiaa. Oli kelanauhureita, piirtoheittimiä ja diaprojektoreita. Myös monistuskoneet tulivat kouluihin 70-luvun loppupuolella, mikä oli merkittävä uudistus opetuksessa.
Suomen talous parani 1980-luvulla kohisten ja valtio voimistui. Koulut saivatkin rahaa miltei kaikkeen, mihin sitä tarvittiin. Joka oppiaineeseen saatiin työkirjoja.
Leirikoulut yleistyivät ja oppilaita haettiin koulun pihasta nauttimaan kulttuurista muun muassa teattereihin. Koulun pedagogiikka muuttui ulkoaoppimisen periaatteesta vapaammaksi. Opettajat osallistuivat erilaisiin seminaareihin, ja kehittelivät omaa pedagogiikkaansa. Suomeen saapuivat vahvemmin myös vaihtoehtoliikkeet. Esimerkiksi steinerkoulujen määrä kasvoi.
1990-luku oli kaksikasvoinen. Tuli lama, ja olosuhteet olivat erilaisia kouluista riippuen. Joissakin kouluissa ei ollut varaa edes koulukirjoihin. Joissakin kouluissa tilanne oli parempi.
Vuonna 1995 internet avautui. Opettajainhuoneissa puhuttiin virtuaalikouluun siirtymisestä. Suunniteltiin, että oppilaat voisivat opiskella jopa kotoa käsin. Virtuaalikoulukokeiluja myös järjestettiin. Oppilaat katselivat koulussa elokuvia. Jotkut koulut omistivat jopa omia videokameroita, joita oppilaat saivat käyttää.
Vuosikymmenen loppupuolella huoli koulujen välisistä eroista kasvoi, ja arviointiin laitettiin niin sanotusti rotia. Koulujen vapautta vähennettiin, ja koulujen määrärahoja leikattiin.
2000-luku oli kouluissa hieman harmaa vuosikymmen. Laman vaikutukset näkyivät vielä, ja koulurakennusten kunnosta ei huolehdittu tarpeeksi. Esimerkiksi koulujen ilmanvaihto saatettiin säästösyistä sulkea yöksi tai jopa kesän ajaksi. Silti kouluilta vaadittiin parempaa opetusta.
Toisaalta aloitettiin iltapäivätoiminta, kun yhteiskunnassa nousi huoli lasten yksinäisistä iltapäivistä. Idean äitinä oli tasavallan presidentin puoliso Eeva Ahtisaari. Seurakunnat ja järjestöt aktivoituivat ja ottivat iltapäivätoiminnassa vahvemman roolin. Myös valtio tarttui asiaan, ja elokuun alussa vuonna 2004 astui voimaan lainsäädäntö aamu- ja iltapäivätoiminnasta.
2010-luku on ollut huimaa teknologisen kehityksen aikaa. Internet on nopeutunut ja älylaitteet yleistyneet. Se näkyy myös ekaluokkalaisten arjessa, sillä ensimmäinen älypuhelin hankitaan lapselle yleensä viimeistään koulun alkaessa.
Lapset myös osallistetaan koulun toimintaan paljon paremmin kuin ennen. On oppilaskuntia, tukioppilaita, oppilasagentteja, ympäristöraateja ja ruokaraateja. Oppilas on mukana kehittämässä koulua.
Lähteet: Martti Hellström, kasvatustieteen tohtori & opetusneuvos, Outi Salo, perusopetusjohtaja, Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Helsingin kaupunki, Yle Elävä arkisto
Sinä käsiraudoissa apua huutava mies Finnairin lennolla! Haluaisin keskustella kanssasi, tietää kuka olet. Miksi olit Suomessa? Miksi lähdit poliisivartiossa?
Tämä varmaan yllättää sinut kun kuulet, mutta olet Suomen tärkein puheenaihe. En tiedä, keitä tunsit Suomessa ollessasi, mutta sinusta on mielipide sisäministerillä, eduskunnan puhemiehellä, oppositiojohtajilla, kolumnisteilla ja tuhansilla tavallisilla ihmisillä.
Puhumme sinusta aina samalla tavoin. Mainitsemme sinut ohimennen, ja siirrymme heti sitten puhumaan itsestämme.
Puhumme muka sinusta, mutta oikeasti esittelemme omaa erinomaista jämäkkyyttämme tai humaania oikeamielisyyttämme, tai ihan vain suollamme ympärillemme kiukkua ja harmistusta.
Keskustelemme siitä, olemmeko me suomalaiset rohkeita kansalaistottelemattomia suomalaisia vai lainkuuliaisia, osaaviin viranomaisiin luottavia suomalaisia. Olemmeko me sellaisia suomalaisia, että puolustaisimme sinua, jos olisimme itse kuulleet, kun huudat apua? Vai sellaisia suomalaisia, että olemme käsitelleet sinun tilanteesi kylmäpäisesti oikein ja nyt hyvistä syistämme poistamme sinut Suomesta?
Olet suomalaisille nyrkkeilysäkki, johon purkaa vihaa, tai peili, josta ihailla omaa hyveellisyyttä.
Vedämme kehiin raiskausrikokset, sharia-lain, Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian ja natsi-Saksan. Jotkut käyvät laajaa teoreettista keskustelua kansalaistottelemattomuudesta, toiset levittävät poliittista sanomaa.
Sinulla on outo kohtalo. Meillä on sinusta mielipide, vaikka emme tunne sinua. Olet suomalaisille nyrkkeilysäkki, johon purkaa vihaa, tai peili, josta ihailla omaa hyveellisyyttä.
Sinua saattaisi ahdistaa, jos tietäisit tämän kaiken. Itseäni ainakin ärsyttäisi, jos olisi hätä ja huutaisin apua, ja ihmiset alkaisivat filosofoida siitä, minkälaisia he itse ovat noin avunantajina tai avunannosta kieltäytyjinä.
En tiedä, oletko itse joutunut tilanteeseen, jossa joku huutaa apua? En tiedä, oletko katsonut kohti vai poispäin. Minä olen tehnyt kumpaakin. Olen jonkin kerran katsonut kohti, ja jonkin toisen kerran poispäin. Syynä ei ole ollut jäätävä sydämen kylmyys tai polttava oikeudenmukaisuuden palo, vaan sellaiset asiat, että onko vatsa ollut täynnä, onko ollut pää täynnä muita huolia tai että onko pelottanut liikaa. Olen pahoillani siitä, todella pahoillani.
Sellaisia me ihmiset olemme ja sellainen sinäkin lienet, yksissä olosuhteissa hyvä ja toisissa paha, usein laiska tai välinpitämätön, taipuvainen toimimaan tapojen mukaan, mutta joskus myös kykenevä muuttamaan maailmaa ja sen tapoja. Uhri tai rikollinen tilanteen mukaan, tai molempia yhtä aikaa, ja silti ihminen.
En tiedä sinusta mitään muuta täysin varmaa, paitsi tämän: sinä muistutat minua.
Voit olla karkotettava, tai poliisi, joka saattaa karkotettavia ja ajattelee, että ei ole hänen tehtävänsä ajatella. Voit olla virkamies, joka tutustuu turvapaikanhakijoiden taustaan ja ajattelee, että laki ennen kaikkea. Voit olla poliitikko, joka käyttää hyväkseen ihmiskohtaloita saadakseen ääniä, journalisti, joka myy ihmiskohtaloista juttuja, tällaisia kuin tämä tässä, tai tutkija, joka edistää niiden avulla uraansa.
Ihminen sinä olet, ratas toisten ihmisten välissä, joka hiertää. Ihminen sinä olet, jota säännöt joskus suojelevat, ja joskus painavat maahan niin, että kärsit. En tiedä sinusta mitään muuta täysin varmaa, paitsi tämän: sinä muistutat minua.
Jos saisin puhua kanssasi, meillä olisi jotakin puhuttavaa, vaikka en vielä tiedä mitä. Ja sen puhumisen jälkeen, siitä olen varma, olisi vähemmän teoretisoitavaa ja politikoitavaa sinun asiallasi, ja vähemmän syitä esitellä omia mielipiteitä ja persoonaa.
Oikeastaan haluaisin sanoa sinulle, että anteeksi kauheasti kaikkien suomalaisten puolesta, kun puhumme sinusta niin paljon.
Janne Saarikivi
Janne Saarikivi on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen vs. professori ja todennäköisesti eri mieltä kanssasi.
Koulujen syyslukukausi alkaa tänään peruskoulujen ja lukioiden osalta suurimmassa osassa Suomea, kertoo Opetushallitus.
Koulut avaavat ovensa muun muassa Tampereella, Oulussa, Jyväskylässä, Lappeenrannassa, Seinäjoella, Kajaanissa ja Joensuussa.
Pääkaupunkiseudulla lukukausi alkaa Espoossa sekä suomenkielisissä kouluissa Helsingissä ja Vantaalla.
Niiden ruotsinkielisten koulujen osalta kesäloma jatkuu vielä ensi viikon tiistaihin. Lomailu jatkuu ensi viikon alkuun myös Vaasassa, Mikkelissä, Kuopiossa, Kotkassa ja Kokkolassa sekä Lahden peruskouluissa.
Pisimpään sinnitellään Turussa, jossa opinnot aloitetaan vasta keskiviikkona.
Ensimmäisinä ovensa avasivat eilen Hämeenlinnan, Porin ja Rovaniemen koulut sekä Lahden lukiot.
Ammatilliset oppilaitokset voivat käynnistää lukukautensa aikaisemmin kuin peruskoulut. Aikuislukioiden lukuvuosi taas alkaa välillä myöhemmin kuin muissa kouluissa.
Mikkeliläinen Elina Sjögren muistaa erityisen hyvin erään kesäpäivän nuoruudestaan. Parikymppinen hevostyttö oli laitumella pystyttämässä aitaa, kun hän todennäköisesti astui lähelle maa-ampiaispesää.
Ampiainen tuikkasi piston käteen, ja sitten tulivat oireet.
– Aluksi verenpaine laski ja jalkapohjia kutitti, sitten tulivat kylmät väreet, ja siitä alkoi hengenahdistus. Onneksi perhe ja ystävät olivat lähellä.
Sjögren kiidätettiin ambulanssilla sairaalaan.
– Se oli tosi rajua. En muista ambulanssista mitään, minulla meni taju.
Siitä pistosta Sjögrenin elämä muuttui. Hänelle ampiaisen pisto ei tarkoita pistävää kipua ja turvotusta, vaan mahdollista hengenvaaraa. Ampiaisen pisto saa lähes aina Sjögrenin elimistössä aikaan vakavan allergisen reaktion, anafylaktisen shokin.
Pistosta seuraa sairaalareissu
Sjögren omistaa hevostallin Mikkelissä ja pitää esimerkiksi ratsastustunteja. Savelan tallin pihalla ja puutarhassa on omenapuita ja pensaita. Pörriäiset viihtyvät luonnon ja eläinten keskellä. Sairaalaan on noin 15 minuutin ajomatka.
Sjögren muistelee, että ampiaisen pisto on vienyt hänet sairaalahoitoon noin kuusi kertaa. Joka piston jälkeen Sjögren on toipunut sairaalassa useita päiviä. Pisimmillään Sjögren on ollut piston jälkeen sairaalassa yli viikon.
Sjögrenillä on aina lähettyvillään ensiapulääkkeenä toimiva adrenaliinikynä ja puhelin. Käytössä ovat myös esimerkiksi kortisoni ja kyypakkaus.
– Olen tosin joutunut teho-osastolle, vaikka minulla on käytössä lääkkeet, Sjögren kertoo.
Markus Kauppinen / Yle
Vakavasti ampiaisen pistolle allergisia on Suomessa vähän. Helsingin Iho- ja allergiasairaalan erikoislääkäri Auli Hakulinen kertoo, että alle prosentti piston saaneista saa vakavan reaktion.
Ampiaisen ensimmäinen pisto ei aiheuta allergista reaktiota. Allergian kehittyminen vaatii sen, että on altistunut aiemmin ampiaisen myrkylle. Jos kehoon on kehittynyt välitön allergia ampiaisen myrkylle, ampiaisen pistosta seuraa muutakin kuin kipeä pistokohta ja paikallinen turvotus.
Allergiselle ihmiselle pistot ovat aina vaarallisia tilanteita.
– Kun useat elimet alkavat oireilla, voi pahimmassa tapauksessa tulla anafylaktinen shokki, Hakulinen kertoo.
Anafylaktisia reaktioita voi olla lieviä, hengenvaarallisia ja kaikkea siltä väliltä. Anafylaktisessa shokissa voi ilmetä ihon laaja-alaista kutinaa, punoitusta, ihottumaa ja ihon alaista turvotusta ja esimerkiksi hengitysteiden limakalvot voivat turvota. Myös verenpaine voi laskea ja ihminen menettää tajuntansa.
– Ihmisen omat korjaavat mekanismit kuitenkin usein alkavat toimia, ja reaktio saadaan väistymään. Myös mahdollisimman pian pitäisi adrenaliiniruiske iskeä reisilihakseen, ottaa antihistamiini- ja kortisonitabletit ja hakeutua ambulanssilla hoitoon.
Sairaalaseuranta on tärkeä, sillä osalla allergisista kohtaus voi tulla kahdessa osassa. Hakulinen muistuttaa, että ampiaisen pistoissa on aina eri määrä myrkkyä. Joka kerta ei tule siis samaa annosta, ja aina allerginen ihminenkään ei saa anafylaktista shokkia.
– Myös se vaikuttaa, mihin kohtaan kehoa pisto tulee. Kaikkein vaarallisin on, jos pistos tulee pään alueelle esimeriksi kaulalle. Varpaassa riski saada voimakas reaktio ei ole niin suuri, Hakulinen kertoo.
Ampiaisen pistoon on kuollut 21 ihmistä vuosina 2000–2016. Vuonna 2014 peräti neljä ihmistä kuoli ampiaisen pistoon.
Sjögren sai lopulta kynänsä Lahdesta, kun sekä kotikaupungissa Mikkelissä että lomareissulla Hangossa myytiin ei oota.
– Se on kyllä paha paikka, jos sitä seuraavan kerran saa syyskuussa. Voi vain kuvitella, että elokuu tulee olemaan kaikkein pahin ampiaisten osalta, Sjögren pohtii.
Yleisimmän adrenaliinikynän Epipenin saatavuudessa on edelleen ongelmia. Lääkelaa valvovasta Fimeasta kerrotaan, että lapsille tarkoitettu kynä on juuri loppunut tukusta, ja maahantuojan ilmoituksen mukaan sitä olisi tulossa lisää tämän viikon aikana. Aikuisten Epipen-kynät ovat loppu, ja arvio on, että syyskuussa niitä olisi jälleen saatavilla.
Muita valmisteita, kuten kesäkuussa Suomen markkinoille tuotua Emeradea, on saatavilla sekä lasten että aikuisten vahvuuksissa. Lisäksi Jextiä on saatavilla lapsille, mutta ei aikuisille.
Tilanne on työllistänyt lääkäreitä ja aiheuttanut potilaille ylimääräistä huolta, sillä jos resepti on ollut Epipenille, on korvaavalle valmisteelle tarvinnut uuden reseptin.
Iho- ja allergisairaalan erikoislääkäri Hakulinen kertoo, että ampiaisen myrkylle voi allergisoitua, vaikka ei olisi millekään muulle allerginen. Toisaalta, vaikka olisi kehittynyt allergia ampiaiselle, se voi vuosien kuluessa vaimeta.
– Kun pistosta on kulunut kymmenen vuotta, on enää noin kymmenen prosentin riski saada reaktio. Se on lohdullista, Hakulinen toteaa.
Vuositasolla Suomessa hoidetaan siedätyshoidon piirissä satoja ampiaisen myrkylle allergisia. Tutkimuksista tiedetään, että kun siedätyshoitoa on riittävän pitkä pätkä takana, riski koville reaktioille pienee.
– Hoito on toki työläs, pistosiedätys ampiaisen myrkylle kestää viisi vuotta, Hakulinen toteaa.
Myös Sjögrenin allergiaa on yritetty nujertaa siedätyshoidolla. Hoito aloitettiin Helsingissä allergiasairaalassa, mutta tulokset olivat hänen kohdallaan laihoja.
– Se piti keskeyttää, koska siedätyksen aikanakin oireet olivat niin kovat, Sjögren kertoo.
Yle/Tarja Nyyssönen
"Asian kanssa pystyy elämään, mutta syksy pelottaa"
Elämä ampaisten kanssa vaatii Sjögreniltä varovaisuutta ja suunnittelua. Keväisin hän katsoo tallilla paikat läpi, jotta ampiaiset eivät pääsisi tekemään pesiään. Sjögren pitää myös huolen, että lääkkeet ja puhelin ovat koko ajan lähellä.
Kerran kuitenkin lääkkeet unohtuivat.
– Olin papan hautajaisissa muistotilaisuudessa laskemassa kukkia, kun yhtäkkiä huomasin, että nyt pisti. Siitä sitten hiljaisuudessa poistuin takavasemmalle, ja siitä taas suoraan sairaalaan.
Sjögren kertoo ympärillä oleville ihmisille avoimesti allergiastaan, jotta ihmiset tietäisivät, miten vakava tilanne on, jos ampiainen häntä pistää.
– Kyllä sen asian kanssa pystyy elämään, mutta esimerkiksi tämä syksy pelottaa, kun ampiaisia on niin paljon.
Allergian takia Sjögren on oppinut kiinnittämään huomiota vaatteisiin. Hän on huomannut, että valkoiset vaatteet sekä esimerkiksi kukkakuosit houkuttelevat ampiaisia. Tummat vaatteet sen sijaan houkuttelevat ampiaisia vähemmän.
Myös netin monet karkoitusvinkit on tarkkaan läpikäyty.
– En oikein usko niihin. Kaikista parasta on vaan houkutella ne jonnekin muualle. Laitettiin muutamaan ämpäriin pihalle siirappia ja tiskiainetta, siihen ampiaiset tuntuvat hukuttautuvan.
Sjögren kertoo, että pelko on usein läsnä. Joskus hän miettii, mitä tapahtuisi, jos yhden ampiaisen sijaan häntä pistäisikin useampi pörriäinen. Siksi Sjögren ei jää ihmettelemään ja odottelemaan, jos ampiaiset tulevat pörräämään esimerkiksi ravintolassa terassilla ruokailun aikana.
Lähipiiri tietää Sjögrenin allergian vakavuuden, mutta joskus hän törmää ihmisiin, jotka eivät pidä allergiaa vakavana asiana.
– Ärsyttää välillä, kun ihmiset naureskelevat, että älä huido, ei ne mitään tee.
Muovitehtaan varastossa syttynyt tulipalo aiheutti tulitornadon lisäksi savupilviä, jotka näkyivät kymmenien kilometrien päähän.
Palokunnan mukaan taivaalla näkyvä tulenlieska nousi yli 15 metrin korkeuteen. Tulitornado syntyi, kun kylmä ilma imeytyi nousevan kuuman ilman sekaan ja syntyi liekehtivä pyörre.
Tulipalo aiheutti laajoja aineellisia vahinkoja, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.
Monet Euroopan maat ovat raportoineet enteroviruksiin kuuluvan echovirus 30:n aiheuttamien aivokalvontulehdusten määrän lisääntyneen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Isossa-Britanniassa löydösten määrä kasvoi helmikuussa 2018. Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Alankomaissa tapausmäärät lisääntyivät kesäkuussa 2018. Eniten tapauksia on ollut 0–3 kuukauden ikäisillä lapsilla ja 26–45 vuoden ikäisillä aikuisilla.
Echovirus 30 on merkittävin aivokalvontulehdusta aiheuttavista enteroviruksista. Se aiheuttaa tyypillisesti epidemioita 5–10 vuoden välein.
THL:n mukaan Suomessa ei tiettävästi ole echo 30:n aiheuttamia aivokalvontulehduksia.
Suomessa enteroviruskausi painottuu syksyyn
Suomessa enteroviruskausi alkaa loppukesällä ja painottuu syyskuukausille. Virustartuntojen määrä ei ole muuttunut erityisemmin viime vuodesta.
Elokuun alussa tartuntatautirekisterissä tapauksia oli 88, vuonna 2017 samaan aikaan 94. Tapausten odotetaan lisääntyvän syksyä kohti.
Kaikkiaan vuonna 2017 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 283 enterovirustapausta, mikä on vähemmän kuin vuonna 2016 (336) mutta enemmän kuin vuonna 2015 (119). Tapaukset keskittyivät syksyyn, mikä on enteroviruksille tyypillistä. Suurin osa sairastuneista oli lapsia.
Enterovirukset aiheuttavat ylähengitystieinfektioiden lisäksi muun muassa aivokalvontulehdusta, sydänlihastulehdusta, enterorokkoa ja muita ihottumatauteja.
Länsi-Suomen Merivartiosto twiittasi tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, että se oli saanut ilmoituksia eteläisellä taivaalla hohtavasta kirkkaasta punertavasta valosta.
Kenttäjohtaja Benny Paulsson kertoo, että merivartiostolle tuli muutamia ilmoituksia, joissa epäiltiin punertavan valon olevan hätäraketti.
Todennäköisimmin kyseessä oli kuitenkin planeetta. Merivartioston mukaan samaan aikaan taivaalla oli havaittavissa ainakin Saturnus.
Lähiöinä planeettoja näkyy taivaalla peräti neljä kappaletta: Venus, Jupiter, Saturnus ja Mars. Aurinko valaisee nyt varsinkin Marsia, joten se näyttää siksi kirkkaalta.
Kenttäjohtaja Paulsson kertoo, että ihmiset usein haluavat ilmoittaa erikoisista havainnoistaan jonnekin. Ilmoituksia tulee suoraan merivartiostolle ja hätäkeskuksen kautta.
Hätäraketin ja planeetan ero on kuitenkin huomattava. Paulssonin mukaan hätäraketti on erittäin kirkkaanpunainen.
– Se on niin kirkas, ettei voi erehtyä. Hätäraketti syttyy vasta lakipisteessä ja näkyy minuutin ajan palavana. Sen jälkeen se liikkuu alaspäin, Paulsson kertoo.
Jopa päivällä näkyvä kuu voi ihmetyttää kokematonta
Myös tähtitieteellinen yhdistys Ursa saa säännöllisesti kansalaisilta kyselyjä erilaisista kirkkaista valoista, jotka usein ovat juuri planeettoja. Esimerkiksi Venus ja Jupiter ovat kirkkaita ja yleisiä taivaalla näkyviä planeettoja.
– Kevättalvella tulee usein ilmoituksia komeetoista, jotka ovatkin yleensä lentokoneita. Ne saattavat jättää vanoja, joita aurinko valaisee näkyväksi ja saa näyttämään komeettamaisilta, kertoo Ursan tiedottaja Anne Liljeström.
– Jotkut ovat jopa yllättyneet siitä, että Kuu on näkynyt päiväsaikaan taivaalla. Ajatellaan niin vahvasti, että Kuu näkyy vain yöllä ja että tämä on tosi poikkeavaa, mutta joka kuukausihan se päivällä näkyy.
Taivaankappaleiden ihmettely ei siis sinällään ole mitään ihmisluonnolle poikkeavaa. Viime öinä esimerkiksi Mars on ollut niin kirkkaanpunainen, että joku ihmetteli kyseessä olevan uusi radiomasto.
– Jos on harjaantunut katsomaan taivaalle, ei planeettoja ihmettele. Muille se voi olla hätkähdyttävää. Planeetta näyttää kirkkaalta tähdeltä, joka ei liiku. Saturnuskin on aika matalalla ja aika kirkas, Liljeström sanoo.
Innokkaimmat bongarit osaavat hyödyntää Ursan havaintopalvelu Taivaanvahtia, jonne ihmiset merkkaavat omia havaintojaan. Liljeströmin mukaan palvelulla on hyvin aktiivinen käyttäjäkunta. Esimerkiksi viime vuonna palveluun tehtiin puoli miljoonaa käyntiä.
Merivartioston kenttäjohtaja Benny Paulsson pitää kuitenkin hyvänä, että ihmiset ilmoittavat havaintojaan, jottei kenenkään hätä jäisi vahingossakaan huomaamatta. Viimeöinen tapaus ei aiheuttanut erityisiä toimenpiteitä, sillä merivartiosto selvitti nopeasti ilmoitusten vastaavan netissä ilmoitettuja planeettahavaintoja.
Entä taivaalla näkyvät neljä planeettaa?
Ursan tiedottaja Liljeström kertoo, että ensimmäisenä planeetoista näkyy Venus, joka näkyy jo auringonlaskun tienoilla. Helsingissä aurinko laskee puoli kymmenen aikoihin. Venus laskee pian Auringon perässä. Jupiter ja Saturnus ovat jo tässä vaiheessa taivaalla, ja viimeisenä horisontin yläpuolelle nousee Mars noin kello 23 Helsingissä.
Kaikki planeetat näkyvät matalalla, joten havaintopaikan pitäisi olla esteetön kohti eteläistä horisonttia.
Planeettojen näkyminen taivaalla samoihin aikoihin iltamyöhään ja samalla suunnalla ei ole sinällään poikkeuksellista, sillä maan kierron takia maapallo on joka vuosi sellaisessa asennossa, että planeetat näkyvät yötaivaalla.
Kaikki paljain silmin nähtävät planeetat on mahdollista nähdä myös yhtä aikaa taivaalla, mutta se on jo hieman harvinaisempaa. Nyt paljain silmin nähtävistä planeetoista puuttuu vain Merkurius.
– Se on nyt väärällä suunnalla, eikä ehdi näihin bileisiin, Liljeström toteaa.
Viron puolustusvoimat uskoo löytäneensä eilen tiistaina maahan pudonneen ohjuksen.
– Useat todisteet viittaavat siihen, että ohjus on pudonnut löytämäämme kohtaan, sanoi Viron ilmavoimien komentaja Riivo Valge tiedotustilaisuudessa keskiviikkona iltapäivällä.
Viron puolustusvoimien mukaan ohjus räjähti todennäköisesti jo ilmassa mutta räjähdys ei ollut kovin voimakas. Puolustusvoimat arvioi, että ohjuksen osat löytyvät 95 prosentin todennäköisyydellä putoamiskohdan läheisyydestä.
Ohjuksen putoamispaikka löytyi Endlan luonnonsuojelualueelta Tarton pohjoispuolelta.
Ohjusta on etsitty eilisestä tiistaista saakka. Silloin uutisoitiin, että espanjalainen hävittäjä oli laukaissut vahingossa ilmataisteluohjuksen Viron ilmatilassa.
Ohjusta yritettiin etsiä ensin helikopterien avulla, ja etsintäpaikka pystyttiin rajaamaan Endlan luonnonsuojelualueelle.
Keskiviikkona iltapäivällä puolustusvoimat lähetti paikan päälle etsintäjoukot metallinpaljastinten kanssa. Etsintä tuotti tulosta parissa tunnissa.
Yhdysvaltojen kongressiin valitaan ensi syksynä lähes varmasti ensimmäistä kertaa musliminainen.
Demokraattipuolueen esivaaleissa ehdokkuuden saaneella palestiinalaistaustaisella Rashida Tlaibilla ei ole syksyn vaaleissa vastaehdokkaita, joten hänen paikkansa edustajainhuoneessa on käytännössä varma.
Esivaaleissa Tlaib kamppaili ehdokkuudesta viiden muun ehdokkaan kanssa.
Tällä hetkellä kongressissa on kaksi muslimia, molemmat edustajainhuoneessa. Ensimmäistä kertaa kongressiin valittiin muslimi 12 vuotta sitten.
Demokraattien esivaaleissa on ollut tänä vuonna ehdolla poikkeuksellisen paljon sekä naisia että muslimeita. Presidentti Donald Trumpin herättämän vastustuksen uskotaan olleen tähän yksi merkittävä syy.
Michiganin osavaltiota edustava Tlaib ei välttämättä ole ainoa musliminainen, joka valitaan syksyllä kongressiin. Kolme muutakin musliminaista on vielä mukana vaalikilvassa omissa osavaltioissaan.
Agendalla Trumpin ja islamofobian vastustaminen
Vuonna 2016 Tlaib sai julkisuutta osoittamalla mieltään Trumpin puheen aikana, kun tämä vieraili Tlaibin kotikaupungissa Detroitissa.
Washington Postin mukaan paikallislehti julkaisi Tlaibin mielipidekirjoituksen, jossa hän kertoi kokevansa, että Trumpin vastustaminen oli isänmaallisinta ja rohkeinta, mitä hän voisi tehdä. Tunne kumpusi hänen mukaansa siitä, että hän identifioituu amerikkalaiseksi, vanhemmaksi, muslimiksi, arabiamerikkalaiseksi ja naiseksi.
Ehdolle asettumisen taustalla hän on sanonut olevan hänen poikansa ahdistus islamofobian yleistymisestä Yhdysvalloissa.
Islam on Yhdysvaltain kolmanneksi suurin uskonto kristinuskon ja juutalaisuuden jälkeen. Noin 3,4 miljoonaa yhdysvaltalaista on islaminuskoisia.
Yömyöhällä palavat liikennevalot saattavat herättää ihmetystä tyhjässä risteyksessä istuvassa autoilijassa. Valot ovat punaiset, eikä ketään näy missään. Mielessä saattaa juolahtaa ajatus hivuttautua punaista päin risteysalueelle.
Voivatko tyhjissä risteyksissä palavat liikennevalot siis sahata omaa tolppaansa? Menettävätkö liikennevalot merkityksensä tyhjissä risteyksissä? Ainakin Ranskassa huomattiin liikenneturvallisuuden parantuneen risteyksissä, joissa liikennevaloja huputettiin.
Liikennepsykologi Mika Hatakka ei usko, että liikennevaloja voisi olla liikaa.
– Niitä laitetaan sinne, missä peltiä on riittävästi paukkunut ja todettu, että liikennevalot lisäävät turvallisuutta.
Tyhjässä risteyksessä punaisia päin ajaminen voi houkuttaa.Jarmo Nuotio
Hatakan mukaan liikennevaloristeyksessä tapahtuneessa kolarissa, jossa on ajettu punaisia päin, vahingot ovat vakavammat verrattuna ohjaamattomaan risteykseen, joissa ihmiset katsovat enemmän ympärilleen.
– Jos lähdet ajamaan punaisia päin ja joku toinen ajaa vastaan vihreillä, hän luottaa yleensä täysin siihen, että punaisten valojen takana myös pysytään.
Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen kertoo, että noin joka neljännen punaisen valon kohdalla joku ajaa autoletkasta punaisia päin. Yöaikaan sitä voidaan tehdä välinpitämättömyyttään, jos ei havaita muuta liikennettä.
Mika Hatakka ei henkilökohtaisesti tunnista yöaikaista punaisia päin ajamista, mutta ymmärtää ajatuksen.
– Sellaisissa paikoissa, missä näkymät ovat hyvät, voi tulla houkutus ajaa päin punaista kun huomaa, ettei ketään ole tulossa.
Taksamittari juoksee tyhjässä valoristeyksessä
Kajaanin taksiautoilijoiden puheenjohtaja Erkki Korhosen mielestä Kajaanin ydinkeskustan valot voisivat hyvin olla kiinni kello 24–06 välisenä aikana.
– Yöaikaan kun ei ole liikennettä, valoissa joutuu seisomaan ja asiakkaalle napsuttaa taksamittari ihan turhaan.
Erkki Korhosen mukaan Kajaanin keskustan liikennevalot voisivat olla öisin kiinni.Jarmo Nuotio / Yle
Hän kuitenkin arvelee, että haittapuolena voisi olla korttelirallin ajaminen.
Korhosen mukaan kaupungin puolelta ei olla kysytty ammattikuljettajien mielipidettä.
– Sinä olet ensimmäinen, joka minulta näistä valoista kysyy. Ei meihin oteta yhteyttä, Korhonen toteaa.
Läpi yön on jo normi Kajaanissa
Kajaanin kaupungin suunnitteluinsinöörin Niina Kinnusen mukaan Kajaanissa liikennevalot ovat olleet päällä ympäri vuorokauden muutaman vuoden ajan.
– Kun liikennevaloihin tehtiin viimeksi muutoksia, suunnittelijalta tuli suositus, että valo-ohjaus olisi aina käytössä.
Yöllä tapahtuvat liikennevahingot ovat keskimäärin kahdesta kolmeen kertaan vakavampia kuin päivällä tapahtuvat. Timo Määttä
Kajaanin kaupungin suunnittelupäällikkö Jari Kauppinen puolestaan kertoo, että liikennevalot ovat palaneet kellon ympäri jo kauan. Poikkeus on ollut Kajaanin keskustassa sijaitsevalla Lönnrotinkadulla. Valot pidettiin pois päältä viime kesään saakka, kunnes kadun valoihin saatiin tunnistimet.
– Näissä valoissa oli kiinteä kierto. Tunnistimia on lisätty, mutta niitä ei ole vieläkään riittävästi. Valon pitäisi vaihtua lähestyttäessä, mutta tässä on vielä vähän ongelmaa. Valot ovat joka suuntaan punaiset, kunnes tulija havaitaan, Kauppinen jatkaa.
Joissakin risteyksissä liikennevalot alkavat vilkkua keltaisena hälytysajoneuvon lähestyessä.Mostphotos
Timo Määttä Liikenneturvasta kertoo, että liikennevalot voivat olla haitaksi liikenneturvallisuudelle jos valot koetaan hankaliksi tai niitä ei noudateta.
– Valojen tehtävä on tuoda sujuvuutta liikenteeseen ja antaa kaikille tasapuolisia vuoroja, Määttä kertoo.
Kajaanin suunnitteluinsinöörin Niina Kinnusen mukaan selkeä etu liikennevalojen pitämisessä päällä yöaikaan on hälytysajojen huomiojärjestelmä Hali.
– Ihmiset osaavat ennakoida, että jotakin on tapahtumassa kun liikennevalot vaihtuvat vilkkuvalle keltaiselle hälytysajoneuvon lähestyessä.
Turvallisuus etusijalla
Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen kertoo, että valojen on tarkoitus lisätä niin jalankulkijoiden kuin autoilijoidenkin turvallisuutta.
– Eräiden ulkomaalaisten tutkimusten mukaan yöllä tapahtuvat liikennevahingot ovat keskimäärin kahdesta kolmeen kertaan vakavampia kuin päivällä tapahtuvat. Varsinkin taajama-alueella suurin kärsijä liikennevalojen pois kytkemisessä on jalankulkija. Hän jää helposti näkymättä, Heiskanen tietää.
Ihmiset ovat tottuneet liikennevaloihin, eivätkä välttämättä osaa ajaa liikennemerkkien mukaan. Marko Rautio
Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa tieliikenteen liikennevaloista säädetään, että liikennevalojen on oltava pääsääntöisesti aina (Finlex) toiminnassa. Säädöksen mukaan liikennevalot voidaan kuitenkin sammuttaa, jos liikenne on hyvin vähäistä. Käytäntö vaihteleekin paljon eri kaupungeissa.
Käytännöt vaihtelevat kaupungeittain
Kajaanin tapaan Rovaniemellä on päädytty pitämään liikennevaloja päällä yötäpäivää.
– Turvallisuus on etusijalla. Ihmiset ovat tottuneet liikennevaloihin, eivätkä välttämättä osaa ajaa liikennemerkkien mukaan. Siksi valot ovat päällä, toteaa Rovaniemen kaupungin sähköinsinööri Marko Rautio.
Myös Jyväskylän keskustassa liikennevalot ovat päällä ympäri vuorokauden muutamaa risteystä lukuun ottamatta.
– Keskustassa on matalammat nopeusrajoitukset ja liikennevaloilla voidaan hillitä ajonopeuksia. Jalankulkijoita on aina liikkeellä, kertoo Jyväskylän kaupungin liikenteenohjausinsinööri Matti Varis.
Toisin on kuitenkin itäisessä Suomessa. Muun muassa Joensuussa vain tärkeimmät liikennevalot ovat toiminnassa ympäri vuorokauden ja muut valot ovat pimeinä arkisin kello 22–06 välisenä aikana.
Kajaanissa ja Rovaniemellä liikennevalot ovat päällä yötä päivää, kun taas Kuopiossa valot sammuvat jo kymmeneltä illalla.YLE/ Juha Kivioja
Suurista kaupungeista esimerkiksi Kuopiossa liikennevalot ovat päällä verrattain vähän aikaa. Kaupungin verkkosivujen (Kuopion kaupunki) mukaan valot toimivat keskusta-alueella arkisin puoli seitsemän ja iltakymmenen välisenä aikana. Sunnuntaisin valot kytkeytyvät pois päältä jo yhdeksältä.
Liikennevalojen kytkeminen pois päältä ei kaupungin mukaan heikennä liikenneturvallisuutta. Viimeksi liikennevalojen toiminta-ajoista päätettiin vuonna 2011. Liikennevalojen kiinni pitämistä perusteltiin muun muassa äänimerkkien synnyttämillä meluhaitoilla.
– Kun kaupunkirakennelautakunta tästä päätti, poliisi suositteli tuolloin, että valot ovat yöllä pois käytöstä. Se otettiin hyvin vankkana argumenttina liikennevalojen sammuttamisesta, kertoo Kuopion kaupungin suunnitteluinsinööri Jouko Häyrynen.
Osa kuopiolaisista haluaisi, että liikennevalot olisivat päällä jopa vielä vähemmän.
– Palautteena tulee pyyntöjä, että valot laitettaisiin vielä aikaisemmin kiinni, Häyrynen kertoo.
Kiertoliittymät ovat liikenteenohjauksen uusi sukupolvi
Kiertoliittymät olisivat Liikenneturvan yhteyspäällikön Tapio Heiskasen mukaan tilastollisesti turvallisempia kuin liikennevalot. Kuitenkin pyöräilijän turvallisuus riippuu siitä, kuinka liikenneympyrä on toteutettu, sillä usein liikenneympyrä vie tilaa jalkakäytävältä. Koska liikenneympyrä vaatii paljon tilaa se ei välttämättä sovi myöskään isommalle tielle.
Kiertoliittymät ovat tilastollisesti liikennevaloja turvallisempia.Jarmo Panula/Yle
Heiskasen mukaan liikennevalot ovat tarpeen risteyksissä, joissa liikennettä on paljon, mutta muutoin suunnittelussa pyritään korvaamaan valot liikenneympyröillä.
Samaa mieltä on myös liikennepsykologi Mika Hatakka.
– Uskaltaisin väittää, että liikenneympyrä säästää hermoja. Siinä on jatkuvasti liikenteen etenemisen meininkiä.
Etäisyys ja pieni väestöpohja. Siinä kaksi ilmiselvintä ja tärkeintä syytä sille, miksi Keski-Euroopassa jatkuvasti uusia reittejä avaavat halpalentoyhtiöt eivät ole suuresti Suomen markkinoista innostuneet.
Lentoalaa seuraavan Anna.aero-sivuston koostamien tilastojen mukaan Suomi jää EU-maiden viimeiseksi, kun katsotaan kuinka suuri osuus halpalentoyhtiöillä on tarjolla olevista lentomatkojen paikoista.
Suomen kanssa samassa, noin 15 prosentin osuudessa, ovat Viro ja Slovenia. Luvut ovat tältä vuodelta.
Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Joni Sundelin Finavialta arvioi, että Suomessa isosti toimivaa Norwegiania ei ole otettu näissä laskelmissa huomioon, ja sen kanssa luku olisi 20–25 prosenttia. Halpalentoyhtiön määritelmä voi vaihdella eri vertailuissa.
Lentoliikennettä tutkinut tohtorikoulutettava Riku Viri Tampereen teknillisen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernestä ei ole luvuista yllättynyt.
– Halpalentoyhtiöt haluavat saada koneilleen päivän aikana mahdollisimman monta lentoa ja uutta matkustajakiertoa. Suomi on Keski-Euroopasta katsottuna kaukana. Kun lähempääkin löytyy kohteita, joissa on kysyntää, näihin lentämällä koneelle saadaan vuorokaudessa useampia matkakohteita ja enemmän maksavia matkustajia, Viri toteaa.
Suomi jäi hännille myös EU-komission vuonna 2017 julkaisemassa raportissa, jossa vertailtiin halpalentäjien osuutta kaikista tarjolla olevista lentojen istumapaikoista.
Yle Uutisgrafiikka
Suuret halpayhtiöt läsnä, mutta vain yksittäisillä reiteillä
Kaikki suurimmat halpalentäjät ovat Suomessa edustettuina, mutta usein vain reitin tai muutaman voimin. Alan jättiläinen Ryanair lentää Tampereelta ja Lappeenrannasta yhteensä neljään kohteeseen.
Ryanair ei Ylen tiedustellessa ottanut kantaa siihen, onko se jollakin aikataululla tulossa Helsinki-Vantaalle. Yhtiön mukaan sen reittipäätöksiin vaikuttaa esimerkiksi käytössä oleva lentokonekapasiteetti ja lentokentän kanssa tehtävä sopimus.
Ryanairin viestinnästä kerrotaan, että yhtiö on tyytyväinen neljään reittiinsä, joita se nyt lentää Suomeen. Yhtiö odottaa, että se kerää Suomen reiteiltään tänä vuonna 60 000 matkustajaa. Takavuosista määrä on laskenut huomattavasti. Esimerkiksi vuonna 2013 Ryanair lennätti Suomesta noin 400 000 matkustajaa.
Uusimpana Helsinki-Vantaan halpatulokkaana Finavian Sundelin mainitsee EasyJetin, joka aloitti keväällä lennot Helsingin ja Berliinin välillä. Reitiltä oli aiemmin poistunut konkurssiin päätynyt AirBerlin.
Viime vuonna Helsinki-Vantaalta aloitti lennot Transavia, jonka yhteys vie Amsterdamiin.
Tuorein halpalentäjien avaus nähtiin tällä viikolla Turussa, kun unkarilaisyhtiö Wizz Air kertoi avaavansa marraskuussa reitin Turusta Liettuan Kaunasiin. Nyt Wizz Air lentää Turusta päivittäin Puolan Gdanskiin.
Norwegian lupailee kaukolentoreittiä Helsingistä
Lentojen paikkamäärällä katsottuna Euroopan halpalentojen kolmas on norjalainen Norwegian. Se onkin halpayhtiöistä ainoa, joka on satsannut isosti Suomeen ja pysynyt pitkään Suomen suurimpana halpalentotoimijana.
– Suomen markkinat ovat tärkeät Norwegianille. Tänä vuonna Norwegian on jo lisännyt kapasiteettiaan Suomessa lähes 20 prosentilla verrattuna viime vuoteen, kommentoi Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl Ylelle sähköpostitse.
Norwegian on tänä vuonna julkistanut neljä uutta reittiä Helsingistä, sen uusina kohteina ovat Agadir, Gdansk, Krakova ja Tel Aviv. Norwegianilla on 41 reittiä Helsingistä.
Ramdahlin mukaan yhtiö kehittää reittiverkostoaan Suomesta ja etsii mahdollisuuksia uusien reittien avaamiseksi.
Norwegian aloitti lennot Helsinki-Vantaalta vuonna 2010. Yhtiö on kasvanut aloitusvuoden jälkeen istuinkapasiteetilla mitattuna 270 prosenttia.
Norwegianin lento saapumassa Helsinki-Vantaalle.Esa Fills / YLE
Ramdahlin mukaan Norwegianin kaukolennot kiinnostavat aiempaa enemmän myös suomalaisia. Helsingistä lähtiessä niihin sisältyy vaihto, useimmiten Tukholman Arlandassa.
– Etsimme jatkuvasti uusia reittimahdollisuuksia eri Euroopan kaupungeista – myös Helsingistä. Kun vastaanotamme uusia koneita, uskon, että on aika saada myös uusi suora kaukoreitti Helsingin ja jonkun merkittävän yhdysvaltalaisen kaupungin välille, Ramdahl kirjoittaa.
Suomeen haluavista turisteista kasvua?
Virin mukaan halpayhtiöt siirtävät yhteyksiään ketterästi sinne, mistä tuloja saa tehokkaasti.
– Jos yhtiö lentää vain pisteestä pisteeseen eikä tarjoa vaihtoyhteyksiä verkostomaisesti, ei yhden lenkin poistuminen rasita yhtiön verkostoa, toisin kuin perinteiseen verkostomalliin perustuville yhtiöille käy.
Keski-Euroopassa riittää vielä kasvun varaa yhtiöiden uusille koneille ja yhteyksille. Viri muistelee joidenkin vuosien takaa keskustelua Saksasta, jossa uudet, nopeat junayhteydet eivät ole ainakaan aiemmin olleet lentoyhtiöiltä pois, sillä kysyntä yhteyksille on niin suurta.
Sundelin uskoo, että Suomessa tullaan näkemään entistä enemmän halpalentäjiä tulevaisuudessa. Finavia on yhteydessä lentoyhtiöiden kanssa ja tarjoaa tarkkaakin tietoa siitä, miten markkina kehittyy ja miten erilaisilla yhtiöillä olisi edellytyksiä toimia Suomessa.
Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Joni Sundelin.Esa Fills / YLE
– Suomi matkakohteena kiinnostaa, mikä lisää matkustajakysyntää muualta Suomeen päin. Näin yhtiöt ovat vähemmän vain täältä reissuun lähtevien matkustajien varassa, Sundelin arvioi.
– Varmasti halpalentoyhtiöiden kasvua tullaan näkemään, täällä olevat yhtiöt katsovat koko ajan uusia, mahdollisia reittejä tai vuorotiheyden nostamista.
Niiden tuloa voi kuitenkin jarruttaa kilpailutilanne: Finnairilla on vahva asema, ja Norwegian kasvaa nopeasti. Helppoa kasvua ei näin Suomesta kannattane odotella. Finnair tiedotti hiljattain kuljettaneensa heinäkuussa ennätysmäärän matkustajia ja kasvattaneensa jälleen kapasiteettiaan.
Halpalentäjät kasvattavat alan markkinoita
Halpalentäjät kasvavat perinteisiä yhtiöitä nopeammin, ja samalla niiden osuus Euroopan lentomarkkinoista kasvaa. Anna.aero ennakoi, että tänä vuonna halpalentäjät tarjoavat Euroopassa yli 500 miljoonaa paikkaa lennoillaan.
Yhtiöt hakevat kasvua varsinkin kahdella tavalla: tulemalla perinteisesti suosituille, suurten kaupunkien välisille reiteille, joissa perinteiset lentoyhtiötkin toimivat. Osa hakee kasvua lentämällä reittejä, joissa suoria yhteyksiä ei ole ollut tarjolla, ja aloittamalla lentoja pienten kaupunkien tuntemattomille kentille.
Näin lentoalan markkina kasvaa, sillä lennoille voi nousta matkalaisia, jotka ilman uutta yhteyttä ja edullista hintaa eivät olisi lähteneet matkalle ehkä ollenkaan.
Edulliset hinnat ylipäänsä kasvattavat markkinaa, sillä ne houkuttelevat ihmisiä lähtemään matkoille, jotka muuten olisivat ehkä jääneet tekemättä.
Varsinkin Ryanair on vienyt lentojaan pienemmille kentille, mutta on viime vuosina lisännyt läsnäoloaan myös monilla suurten kaupunkien pääkentillä.
Halpalentoyhtiö Ryanairin lentokoneTimo-Pekka Heima / Yle
Viri pohtii yhtiön näin haluavan olla siellä, missä on varmasti kysyntää, silloinkin jos taloudelliset ajat huononisivat tai lentojen hintoja olisi nostettava polttoaineen kallistuessa.
Lentämisen tuottamista päästöistä ja lentämisen vähentämisestä on käyty tänä vuonna paljon keskustelua. Yle on kertonut aiheesta keväällä esimerkiksi näissä jutuissa:
Näihin kohteisiin halpalentoyhtiöt lentävät Suomesta:
Helsinki-Vantaa
Norwegian: Noin 40 kohdetta, kymmenen suosituinta tänä kesänä: Malaga, Alicante, Lontoo Gatwick, Rooma, Barcelona, Palma de Mallorca, Split, Nizza, Hania (Kreeta), Budapest.
Easyjet: Berliini.
Vueling: Barcelona.
Transavia: Amsterdam.
Blue Air: Bukarest.
SunExpress: Izmir.
Tampere-Pirkkala
Ryanair: Bremen, Budapest.
Lappeenranta
Ryanair: Ateena, Milano.
Turku
WizzAir: Gdansk.
Tilanne elokuussa 2018. Lähde: Finavia, lentoyhtiöt.
