Helsingin yliopiston tutkija, filosofian tohtori Satu Koivisto kertoo innoissaan kesällä tehdyistä kaivauksista.

Koiviston johtama pohjoismainen arkeologiryhmä löysi Kuolimo-järven pohjasta Savitaipaleen Kammarlahdelta selkeitä merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta.

Löytö on lajissaan ensimmäinen ja ainutlaatuinen Suomessa. Lähimmät vastaavat kohteet ovat Luoteis-Venäjällä ja Etelä-Skandinaviassa.

Löydös viittaa Koiviston mukaan siihen, että Kammarlahdella on ollut asutusta 9 000–8 000 vuotta sitten. Paikka on erikoinen, sillä se sijaitsee veden alla. Kammarlahti on osa Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rajalla sijaitsevaa Kuolimo-järveä. Matkaa sinne Lappeenrannasta on reilut 45 kilometriä.

Vuoksen vesistöön kuuluvan Kuolimon vedenpinta on kivikauden alussa ollut noin 20 metriä nykyistä alempana. Sittemmin veden pinta ensin kohosi maankohoamisen ja vesistöjen kallistumisen myötä ja jäi lopulta Vuoksen puhkeamisen jälkeen noin 6 000 vuotta sitten nykyiselle tasolleen.

Järven pohja paljasti tuhansia vuosia vanhan keittiön

Tutkimusryhmä aloitti järven pohjan järjestelmällisen tutkimisen juhannusta edeltävällä viikolla. Työtä edelsi perusteellinen järven pohjan kartoitus, jolla pyrittiin selvittämään parhaiten säilyneet alueet arkeologisten kohteiden löytämiseksi.

Juhannusviikolla löytyi kiviesineiden valmistuksesta kertovia kvartsi-iskoksia ja palomaakerros liedenpohjineen.

– Palomaakerros sisältää puuhiilen kappaleita, palaneita kiviä ja palanutta hiekkaa, mikä osoittaa, että alueella on ollut varhaista ihmistoimintaa, kertoo Satu Koivisto.

Noin metrin syvyydessä oleva liesirakenne ei Koiviston mukaan voi olla peräisin mistään muusta, kuin vedenpinnan nousua edeltävältä ajalta eli noin 9 000–8 000 vuoden takaa.

– Lieden palomaasta saatiin otettua näyte, josta pyritään löytämään ajoitettavaa materiaalia, kertoo Koivisto.

Potkua Suomen kivikauden arkeologiselle tutkimukselle

Kuolimo-järven veden pinnan alle jäänyt varhainen asuinpaikka kirkastaa kuvaa mesoliittisen ja varhaisneoliittisen kivikauden asutuksesta Etelä-Karjalassa.

– Samalla se avaa uuden tutkimussuuntauksen Suomen arkeologiassa, sanoo Helsingin yliopistossa työskentelevä Koivisto.

Vedenalainen tutkimus on Suomessa ollut pääasiassa historiallisen ajan hylkyjen tutkimusta. Nyt päästiin kiinni vedenalaiseen esihistoriaan.

Kuolimolla tutkimusta tehtiin sukeltamalla, kaivamalla koekuoppia ja kairaamalla näytteitä järven pohjasta. Tutkimusryhmän käytössä oli useita veneitä, ja tukikohtana lahdelle ankkuroitu lautta.

Tutkimusta tehtiin yhdessä pohjoismaisen Nordic Maritime Groupin (NMG) ja Museoviraston vedenalaisyksikön kanssa. Tutkimuksessa myös testattiin laitteistoa, jonka käyttö osoittautui oikeaksi valinnaksi.

– Pääsimme käsiksi sellaisiin alueisiin, mistä tällaisia löydöksiä voi tehdä, sanoo Koivisto.

Hän uskoo vakaasti, että Suomen vesistössä on säilynyt runsaasti mielenkiintoista ja vanhaa arkeologista aineistoa. Koivisto on itse erikoistunut soiden ja kosteikkojen arkeologiaan.

Kammarlahti on vasta alkua

Vuoden 2018 loppuun kestävässä Helsingin yliopiston kolmivuotisessa tutkimuksessa on pyritty löytämään varhaisen kivikauden kohteita rantasoista ja veden alta.

Tutkimuksen jatkosta ei vielä ole tietoa. Loppuvuoden Koivisto käyttää Kuolimon pohjasta aineistojen tutkimiseen ja raportointiin.

Hän sanoo, että Kammarlahden kivikautinen asuinpaikka on pelkkä pintaraapaisu, ja on varma, että vedenalaistutkimuksissa käytetyn kaivaustekniikan avulla voidaan löytää muitakin vastaavia kohteita samanlaisista ympäristöistä.

– Monet suurista sisäjärvistämme, kuten Vanajavesi, Pielinen ja Oulujärvi, ovat kokeneet vastaavan pinnanvaihtelun. Siksi Suomen järvissä piilee valtava, pitkälti hyödyntämätön vedenalaisarkeologinen resurssi, missä hyvin vanhat orgaaniset aineistot ovat saattaneet säilyä tuhansien vuosien ajan, sanoo Koivisto.

Etelä-Karjalasta on otollista seutua arkeologeille, sillä muutama vuosi sitten Lappeenrannan Joutsenon Kuurmanpohjasta löytyi yksi maamme vanhimmista kivikautisista asuinpaikoista. Muilamäellä, aivan Suomen ja Venäjän välisellä rajalla sijaitsevalla asuinpaikalla on tehty arkeologisia kaivauksia jo useana kesänä.

Korjattu 8.8.2018 klo 13.07, että Kuolimo kuuluu Vuoksen vesistöön.

Kuokat, rautakanget ja lapiot heiluvat jyrkässä rinteessä Kebnekaisen huipulle vievällä polulla. Sherpat rakentavat kivistä rappuja yhteen hankalimmista paikoista rinteessä.

Jyrkkä kallioinen louhikkorinne on Kebnekaisen naapuritunturin Duolpagornin rinteellä. Tästä kulkee merkitty läntinen polku Västra leden Kebnekaisen Sydtoppenille.

Jyapyang Sherpa Nepalista oli täällä tekemässä ensimmäisiä portaita kesällä 2016.

– Rakentaminen on melko hankalaa jyrkän kallion takia. Poraamme kallioon rautatankoja parantamaan portaita. Olemme rakentaneet näitä monessa paikassa ja hyvin tämä sujuu, sanoo viiden miehen ryhmää johtava Jyapyang Sherpa.

Olemme tulleet parisataa metriä portaiden rakennuspaikkaa alempana sijaitsevalle sherpojen telttaleirille helikopterilla. Rakentajat asuvat hyvin varustetussa telttaleirissä viisi päivää kerrallaan. Helikopteri vie heidät alas laaksoon retkeilykeskukseen kahden päivän vapaalle ja takaisin.

Kiivetessäni sherpojen jyrkälle työmaalle tunnen hetken huimausta, ennen tasapainoelinten sopeutumista voimakkaiden korkeuserojen näkymään.

Helpoinkin polku on vaativa

Läntinen polku on helpoin mutta silti fyysisesti vaativa tie huipulle. Väsyneelle ja tottumattomalle jyrkät, terävälouhikkoiset rinteet ovat vaarallisia. Vahinko voi sattua tosin kenelle vain, eikä se tule kello kaulassa.

Pari viikkoa sitten täältä vietiin lumijäätikköä pitkin liukunut ja kivikkoon törmäyksessä loukkaantunut turisti pelastushelikopterilla sairaalaan. Viime viikolla nelisenkymmentä retkeilijää joutui olemaan täällä lähistöllä sakean sumun vankina yli yön näkyvyyden paranemista odotellen.

Norrbottenin lääninhallitus parantaa tämän suomalaistenkin vaeltajien suosiman polun turvallisuutta rakennuttamalla pahimpiin paikkoihin kiviportaat. Parhaiksi rakentajiksi on katsottu sherpat. He ovat rakentaneet vaellusreiteille portaita naapurin tunturimaassa Norjassa.

Laattakivet paikan päältä

Rapuiksi tulevat painavat laattakivet otetaan parin kilometrin päästä tunturinrinteestä. Kivet kuljetetaan helikopterilla portaiden rakennuspaikalle. Kiviportaille tulee varmasti hintaa ja todennäköisesti ne kestävät hyvin pitkään.

Sherpojen työmaa Kebnekaisen polulla on noin 1 400 metrin korkeudella. Himalajalta kotoisin olevalle se ei ole korkea paikka. Heitä ei selvästikään huimaa.

– Täällä näyttää suurelta ja kauniilta, korkeutta on pari kilometriä. Meidän kotipaikkamme on 3 840 metrin korkeudessa, Jyapyang Sherpa kertoo.

Jyapyangin kotikylässä Himalajalla lähes neljän kilometrin korkeudessa kasvaa peruna ja paljon puita. Sherpojen kotiseudulla ei ole autoja vaan ihmisten pitää kävellä joka paikkaan. Pahimpiin paikkoihin on tehty kivisiä portaita sielläkin.

Kebnekaisella on ainakin vielä kylmää, jäätiköitä ja kiviä. Vain ankarimpiin oloihin sopeutuneet pienet tunturikasvit pärjäävät täällä. Kuten jääleinikki, Raninculus glacialis.

Kebnekaisen jäätiköt ovat sulaneet kiihtyvää vauhtia viime vuosikymmeninä. Kebnekaisen lakijäätikkö on sulanut niin, että tällä hetkellä Sydtoppen ei ole enää Ruotsin korkein tunturi vaan titteli kuuluu saman tunturin pohjoishuipulle Nordtoppenille.

Ihmisiä pelastetaan helikoptereilla tämän tästä näillä Ruotsin suurtuntureilla. Vaeltaminen on hyvin markkinoitua ja muodikasta. Vaikeisiin tunturimaastoihin mennään vähälläkin kokemuksella.

Sherpojen telttaleirissä Kebnekaiselta laskevan Giebmejohkan kurussa lepattavat monenväriset pienet buddhalaiset rukousliput tuoden turvaa kaikille olennoille taivasta myöten.

Poliisipartio joutui tiistain ja keskiviikon välisenä yönä uhkaavaan tilanteeseen Kuopiossa. Partio kiinnitti Puijonlaakson alueella valvontaa suorittaessaan huomiota maasturiin, jonka poliisi päätti pysäyttää tarkastusta varten.

Maasturin kuljettaja ei noudattanut poliisin pysähtymiskäskyjä. Maasturi pakeni poliisia Puijonlaakson alueella ajaen välillä yli 100 kilometrin tuntivauhtia ja kevyenliikenteenväyliä pitkin. Maasturin kuljettaja törmäsi myös tahallaan poliisiautoon.

Kuljettaja menetti lopuksi ajoneuvon hallinnan ja maasturi ajautui ojaan. Apukuljettajana ollut henkilö osoitti poliisipartiota käsiaseella ja kuljettaja uhkasi suullisesti poliiseja ampumisella.

Poliisi sai tilanteen kuitenkin nopeasti hallintaan, ja ase osoittautui deaktivoiduksi.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Pekka Jäntti pitää tapausta poikkeuksellisena.

– Aika ajoin poliiseja ajetaan pakoon, mutta se, että tarkoituksella törmätään ja aseella uhkaamalla yritetään estää virkatoimet, niin sitä pidän aika harvinaisena.

– Siinä tulee kyseeseen virkamiehen väkivaltainen vastustaminen. Sitähän poliisit eivät voi tietää ennalta, onko ase deaktivoitu vai ei, sitä ei voi ulkonäöstä päätellä, Jäntti huomauttaa.

Poliisi epäilee, että auto on anastettu. Kuljettajan hallusta löytyi kannabista. Kuljettajaa epäillään myös rattijuopumuksesta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump laittoi kesällä ulkopolitiikan uuden vaihteen päälle. Hän tapasi ensin kesäkuussa Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin ja heinäkuussa Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Molemmissa kokouksissa johtajat tapasivat kahden kesken ilman avustajia; paikalla olivat valtiopäämiesten lisäksi vain tulkit.

Kahdenkeskiset keskustelut alleviivaavat tapaamisten luottamuksellisuutta. Moni on epäillyt Trumpin halunneen näillä tapaamisilla muuttaa historian kulkua samalla tavalla kuin hänen ihailemansa presidentti Ronald Reagan aikoinaan.

Kun Reagan ja Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatshov tapasivat ensi kertaa huippukokouksessa Genevessä marraskuussa 1985, he kävivät virallisten neuvotteluiden välissä pitkiä kahdenkeskisiä keskusteluita. Reagan uskoi näiden tapaamisten luoneen pohjan maiden välisten jännitteiden lieventymiselle ja luottamuksen syntymiselle – ja lopulta kylmän sodan nopealle ja odottamattomalle päättymiselle.

Kolmen vuoden aikana Reagan ja Gorbatshov tapasivat kahden kesken neljä kertaa – Genevessä, Reykjavikissa, Washingtonissa ja Moskovassa – ja kirjoittivat toisilleen kymmeniä ja kymmeniä kirjeitä. Kirjeiden sivuilta voi seurata, kuinka luottamus ja kahden johtajan välinen ystävyys syvenevät.

Ystävyyden sanoja on vaihdettu sittemminkin. Monet muistavat Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin ja Vladimir Putinin lämminhenkisen tapaamisen kesällä 2001 Sloveniassa, jolloin Bush näki jopa pilkahduksen Putinin sielusta. Ensi tapaamisen jälkeen tavattiin niin Bushin maatilalla kuin isä-Bushin isännöimällä yhteisellä kalastusretkellä.

Kylmän sodan jälkeen johtajien välinen ystävyys ei ole kuitenkaan katkaissut maiden välisten suhteiden negatiivista kierrettä. Monenlaisista yrityksistä huolimatta Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet ovat vuosi vuodelta huonontuneet.

Syytä on etsitty väärintulkinnoista ja syvään juurtuneista ennakkoluuloista. Venäjän entinen ulkoministeri Igor Ivanov kuitenkin on esittänyt, että lännen ja Venäjän epäluottamus kumpuaa syvemmältä: maailmankuvien merkittävästä erosta sekä siitä, että lähtökohtaisesti tavoitellaan aivan erinäköistä maailmanjärjestystä.

Reagan ja Gorbatshov uskoivat hetken, että nämä maailmankuvat voisivat tulevaisuudessa kohdata. Länsimaat tulkitsivat Venäjän haluavan muuttua ihmisoikeuksia ja vapauksia kunnioittavaksi, läntisiin instituutioihin liittyväksi liberaalidemokratiaksi.

Maailmankuvan lisäksi Venäjää ja länsimaita erottaa myös hallintojärjestelmä.

Venäjän johto näyttää puolestaan nykyisin uskovan, että Eurooppa ja Yhdysvallat ovat ristiriitojen kärjistyessä lopulta valmiita palaamaan vanhakantaiseen sulle–mulle -suurvaltapolitiikkaan, jossa ihmisoikeuksilla ja pienten maiden itsemääräämisoikeudella ei ole suurta merkitystä. Trumpin poliittinen kaupankäynti ja läntisten liittolaisten kovistelu näyttäisivät tukevan tätä Venäjän kuvitelmaa.

Se on kuitenkin vain kuvitelma. Maailmankuvan lisäksi Venäjää ja länsimaita erottaa myös hallintojärjestelmä. Toimittaja Mihail Zygar kuvaa kirjassaan Putinin sisäpiiri Venäjän johtajan turhautumista ja pettymystä siihen, kuinka hänen läntiset johtajakollegansa joutuvat 2000-luvun alun jälkeen tekemään jatkuvia poliittisia kompromisseja ja vetäytymään suunnitelmistaan kansansuosion heiketessä ja sisäpoliittisen paineen kasvaessa.

Näin kävi esimerkiksi Putinin nuorena johtajana suuresti ihailemille Britannian entiselle pääministerille Tony Blairille, Saksan entiselle liittokanslerille Gerhard Schröderille ja George W. Bushille. Trumpin valtaa rajoittavat samat demokraattiset instituutiot kuin edeltäjiäänkin.

Helsingin huipputapaaminen ja sitä todennäköisesti seuraavat tapaamiset tuskin muuttavat historiaa Reaganin ja Gorbatshovin tapaamisten tavoin. Tapaaminen saattoi lisätä luottamusta Trumpin ja Putinin välillä, mutta amerikkalaisen yleisön luottamusta Trumpiin tai Venäjään se ei näytä lisäävän.

Johtajien väliset tapaamiset ja keskustelu niiden ympärillä kuitenkin vähentävät kuvitelmia ja lisäävät realismia puolin ja toisin Tämäkin on jo edistystä. Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen, kuten presidentti Juho Kusti Paasikiven tunnetuksi tekemä lausahdus kuuluu.

Sinikukka Saari

Kirjoittaja on ulkoministeriön erikoistutkija, joka pohtii mielellään tulevaisuuden muutosvoimia ja lähihistorian käänteitä. Hän seuraa kansainvälisiä tapahtumia laajasti, joskin Venäjä, Itä-Eurooppa ja Etelä-Kaukasia ovat erityisen rakkaita huomionkohteita. Hän kirjoittaa kolumnia yksityishenkilönä eikä hänen näkemyksensä välttämättä heijastele ulkoministeriön kantoja.

Oulun Korvensuoralla on seissyt avolava-auto tyhjän panttina ja hylättynä maaliskuusta asti. Ikkunat on rikottu ja ohjaamo sotkettu. Ikkunan lasinsiruja lojuu asfaltin pinnalla.

Rikotun auton päivittäinen näkeminen johti lopulta siihen, että valveutunut kansalainen otti yhteyttä viranomaiseen ja toivoi auton siirtoa pois rumentamasta katukuvaa.

Oulun kaupungin tiemestari Seppo Kuoppala vastasi kansalaisen kyselyyn näin:

– Kiinteistön omistajan tai haltijan on ensin laitettava siirtokehotus ajoneuvoon. Kun kehotus on ollut kaksi viikkoa ajoneuvossa näkyvällä paikalla (tuulilasi tai muu selvästi näkyvä paikka), kiinteistön omistaja tilaa kaupungilta siirron. Kaupunki siirrättää ajoneuvon kun tilaaja on ilmoittanut laskutusosoitteet.

Korvensuoralle hylätyn auton tilanne ei kuitenkaan ole tällä selvä.

Auto on ja pysyy entisen ruokakaupan pysäköintialueella niin kauan, kun ajoneuvon viimeisin omistaja saadaan selville ja hän poistaa sen paikalta. Ruokakaupan konkurssipesälle asia ei kuulu, koska auto ei kuulu pesälle.

Kuskaaminen maksaa

Oulussa siirtokehotuksia määrätään vuoden aikana noin 450. Luvussa on mukana myös väärin parkkeeratut ajoneuvot. Yleensä hylättyjä autoja yhdistää se, että ne eivät ole ajokelpoisia ja ovat siis käytännössä romuja.

Oulun kaupungin kunnossapitopäällikkö Kai Mäenpää muistuttaa, että ajoneuvon viimeisin omistaja on velvollinen huolehtimaan ajopelin hajottamolle.

Riippuen auton painosta ja metallin määrästä, voi rekisteriotteen mukainen viimeisin omistaja saada romusta noin 70–100 euroa. Kun auto hylätään paikalleen, maksaa sen hinauttaminen omistajalle noin 200 euroa.

Korvensuoran hylätty ajoneuvo ei ole harvinainen tapaus. Koska auto ei ole täysin tuhoutunut, pysyy se paikallaan.

– Oulussa näitä romuautoja siirretään pihoilta vuosittain noin 80 kappaletta. Siirtokustannus kaupungille on vuosittain noin 80 000 euroa. Luvussa on mukana myös parkkeeratut autot, jotka joudutaan siirtämään, Mäenpää kertoo.

Suurissa kaupungeissa luvut ovat suuremmat. Helsingin ajoneuvojen siirtokeskuksen siirtopäällikkö Pekka Holopainen kertoo, että Koillis-Helsingissä sijaitsevalle Tattarisuon varastoalueelle kärrätään vuosittain noin 2 000 ajoneuvoa.

Helsinki-Malmin lentokentän pohjoispuolella sijaitsevalle teollisuusalueelle siirretyistä ajoneuvoista suurin osa on pysäköity virheellisesti ja vain pieni osa on niin sanottuja romuautoja.

– Noin sata hylättyä ajoneuvoa menee katujen varrelta vuosittain suoraan kierrätykseen eli hajottamolle, laskeskelee Holopainen.

Yleensä autolla on ajettu kolari ja auto on mennyt rikki, joten siitä ei ole hyötyä uudelleenkäyttöä ajatellen. Markku Ollila

Siirrettävien autojen lukumäärä vaihtelee taloustilanteen mukaan. Holopainen kertoo, että korkeasuhdanteen aikana vuonna 1989 autoja hinattiin Tattarisuon varastoalueelle 2 850 kappaletta. Kun lama kouraisi vuonna 1993, putosi lukema 264:een autoon.

Silläkin on merkitystä, minne auto hylätään.

– Jos rikotusta autosta on vaaraa esimerkiksi lapsille, voidaan se siirtää pois nopeastikin, Holopainen muistuttaa.

Tampereella katuinsinööri Kari Kannisto laskee ajoneuvojen vuosittaiseksi siirtokustannukseksi 70 000 euroa. Vain kymmenen prosenttia hajottamolle kärrätyistä autoista haetaan takaisin omistajille.

Hylätyistä ajoneuvosta ei hyötyä hajottamoille

Aiemmin Oulun Kellossa sijaitsevalla hajottamolla irrotettiin autoista varaosia ja autojen nesteet valutettiin pois. Yleensä hylätyt autot ovat siinä kunnossa, ettei hajottamo hyödy niistä taloudellisesti.

Tiepalveluita tarjoava Falckin varastovastaava Markku Ollilan mukaan varaosakauppa ei kannattanut, joten määräajan jälkeen hylätyt romuautot siirretään paalattavaksi ja kierrätykseen esimerkiksi Kuusakoski Oy:lle.

– Yleensä autolla on ajettu kolari ja auto on mennyt rikki, joten siitä ei ole hyötyä uudelleenkäyttöä ajatellen. Osasta on jo purettu osia, tai auto on poltettu, ennen kuin ne saapuvat tänne, kertoo Ollila.

Hylätyt autot ovat yleensä niin vanhoja, ettei niiden varaosille ole kysyntää. Omistaja jää usein myös hämärän peittoon. Auton rekisterilaatat on voitu vaihtaa tai varastaa toisesta autosta. Auton runkonumeron mukaan voidaan yrittää selvittää omistajaa. Vain harvoin autoa kysellään takaisin.

Omistaja voi toki löytyä pidemmänkin ajan jälkeen. Ollilan kohdalle on tullut vastaan tapaus, jossa ajoneuvon omistaja oli kuusi kuukautta kestävällä ulkomaanmatkalla ja oli pysäköinyt auton väärään paikkaan ja auto siirrettiin määräyksen mukaisesti. Omistaja kaipaisi omistamaansa autoa saavuttuaan takaisin Suomen.

Tällaisessa tapauksessa autohajottamolla odotetaan pidempään kuin alkuperäisen määräajan puitteissa.

– Toki tällaisessa tapauksessa ajoneuvon kunto on ihan jotain muuta kuin romuauton, Ollila päättää.

Tampereen Muumimuseossa on elokuisena arkipäivänä vilkasta.

Melkein puolet kävijöistä on silmä- ja korvamääräisesti arvioituna ulkomaalaisia. Tilastot vahvistavat havainnon: museon amanuenssi Minna Honkasalon mukaan yli kolmannes kesäkauden kävijöistä on ulkomaalaisia.

– Japaninkielinen oppaamme sanoi, että hänellä on ollut vain muutama työpäivä, kun ei ole puhunut japania.

Näyttelytilassa japanilainen Miyuki Noda tutkii keskittyneenä Tove Janssonin alkuperäisiä kuvituskuvia. Hän ihastui Muumeihin lapsena televisiossa pyörineiden Muumi-animaatioiden kautta. Suomeen ja Tampereelle hän saapui yksinomaan Muumimuseon houkuttelemana.

– Tutustuin tähän jo ennalta netissä. Olin odottanut tänne pääsyä pitkään, ja olen todella iloinen päästyäni tänne. Nyt haluan tietää paljon lisää Suomesta.

Japanilaiset ovat suurin yksittäinen kansainvälinen vierailijajoukko. Museossa käy myös paljon brittejä, saksalaisia ja venäläisiä. Heli Jokela Visit Tampereelta arvioi, että juuri Isossa-Britanniassa olisi kasvun mahdollisuuksia.

– Siellä on muun muassa järjestetty muumiaiheisia pop-up-näyttelyjä.

Minna Honkasalo on hyrisee tyytyväisyyttään kerratessaan Muumimuseon ensimmäistä vuotta. Kesäkuun 17. päivänä viime vuonna avattu museo saavutti sadan tuhannen kävijän rajan jo toukokuussa, kuukausi ennen vuosipäiväänsä.

– Uskon että tänäkin vuonna päästään samoihin lukuihin.

Visit Tampereen Heli Jokelan mukaan Muumimuseosta on kasvanut Tampereen tärkein yksittäinen kansainvälinen vetonaula järvi- ja saunakokemusten rinnalle.

– Muumimuseon kilpailuetu on, että vastaavaa ei ole missään muualla maailmassa.

Ensimmäiseen vuoteen mahtui myös draamaa, kun osa herkimmistä teoksista jouduttiin viemään turvaan läheisen hotellityömaan paalutustöiden alta. Minna Honkasalon mukaan tästä selvittiin vahingoitta, ja museossa odotetaankin jo innolla hotellin valmistumista.

– Odotamme lisää kanta-asiakkaita hotellivieraista.

Mutta mikä ihme saa ihmiset matkustamaan ympäri maailman tutustumaan näihin satuhahmoihin?

– Sitä on vaikea selittää. Muumit vain ovat miellyttäviä ja tekevät oloni mukavaksi, Miyuki Noda sanoo.

Lue lisää:

Muumimuseon teokset selvisivät hyvin naapurihotellin paalutustöistä

Tampereen Muumimuseo kiinnostaa – Vilkkaimpina päivinä Tove Janssonin teoksiin tutustuu tuhat turistia

Helsingin Kalevankadulla sijaitsevassa japanilaisravintolassa on tapahtunut puukotus, jossa on osallisena kaksi ihmistä. Tapauksesta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.

Poliisin tietojen mukaan kahden henkilön välillä on tullut riitaa, ja he puukottivat toisiaan. Poliisi sai tiedon tapahtumista keskiviikkona iltayhdeksän jälkeen.

– Kahden henkilön välillä on tullut riitaa, ja sitten on jostain löydetty puukot tai veitset. Molemmilla on vammoja, ja heidät on toimitettu sairaalaan, kertoo komisario Patrik Karlsson Helsingin poliisista.

Karlssonin mukaan molempien osapuolten vammat ovat vakavia.

– Toisella on ainakin ranteessa vammoja, ja toisella ilmeisesti kaulassa.

Poliisi jatkaa tapauksen selvittelyä.

Kiina vastasi Yhdysvaltojen tullimaksukorotuksiin iskemällä lisää tulleja yhdysvaltalaistuotteille. Kiina kurittaa 25 prosentin tullimaksuilla muun muassa autoja ja energiatuotteita, kertoo muun muassa Washington Post.

CNBC:n mukaan tullimaksut koskevat kaikkiaan 333 tuotetta. Tullimaksut koskevat tuotteita, joita tuodaan Yhdysvalloista 16 miljardin dollarin edestä.

Kiina uhkasi aiemmin Yhdysvaltoja tulleilla, jotka koskisivat yli 5 000 amerikkalaistuotetta ja jopa 60 miljardin dollarin arvoista tuontia. Uhkaukseen verrattuna korotetut tullimaksut ovat aiottuja lievemmät.

Kiina ilmoitti tullimaksukorotuksistaan sen jälkeen, kun Yhdysvallat kertoi asettavansa lisää 25 prosentin tuontitulleja kiinalaistuotteille.

Yhdysvaltain ilmoittamat uusimmat tullimaksut koskevat tuotteita, joita tuodaan Kiinasta Yhdysvaltoihin 16 miljardin dollarin arvosta. Uusimmat Yhdysvaltojen asettamat tullimaksut kohdistuivat moottoripyöriin, nopeusmittareihin ja antenneihin.

Trump tahtoo tasapainottaa kauppaa

Jo heinäkuussa Yhdysvallat ilmoitti asettavansa 25 prosentin tullimaksut kiinalaistuotteille, joita tuodaan maahan 34 miljardin dollarin arvosta.

Yhdysvaltain kauppaministeriön tilastojen mukaan Yhdysvallat vei Kiinaan viime vuonna tuotteita 129 miljardia dollarin arvosta, kun Kiinan Yhdysvaltoihin viemien tuotteiden arvo oli 505 miljardia dollaria.

Kaupan suuri epätasapaino on yksi syy sille, miksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on halunnut asettaa tulleja Kiinan tuotteille.

Lue lisää:

USA:n ja Kiinan kauppasota paheni jälleen – Kiinan tulli tähtää tuhansiin amerikkalaistuotteisiin

Yhdysvallat uhkaa yli kaksinkertaistaa kiinalaistuotteiden tuontitullit

Yhdysvallat sanoo selvittäneensä, että Venäjä on vastuussa Britannian kansalaisen Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä myrkytysyrityksestä.

Skripalit yritettiin surmata Novitshok-hermomyrkyllä Britannian Salisburyssä maaliskuun alussa. Heidät löydettiin tiedottomina ostoskeskuksen penkiltä ja vietiin sairaalahoitoon.

Yhdysvallat aikoo määrätä tapauksen johdosta pakotteista Venäjää kohtaan. Pakotteet astuvat voimaan elokuun 22. päivä.

Pakotteet lopettaisivat käytännössä täysin Yhdysvaltain ja Venäjän välisen kaupankäynnin, uutistoimisto Reuters raportoi.

Myös Britannia pitää myrkkyiskun syyllisenä Venäjää. Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW on vahvistanut Britannian tiedot hermomyrkystä.

Venäjä on kiistänyt syytökset.

Lue myös:

Ex-agentti Sergei Skripal pääsi sairaalasta – myrkkyiskun epäillyt tiettävästi nyt Venäjällä

"Odotimme, että he eivät selviäisi" – Salisburyn sairaalan lääkärit ja hoitajat kertoivat BBC:lle, miten Skripalit pelastettiin

Venäläisvakoilijan myrkytysmysteeri tuo mieleen Litvinenkon murhan – Britanniassa pitkään asunut Sergei Skripal löydettiin tiedottomana ostoskeskuksen penkiltä

Oikeuskanslerinvirasto pitää hallituksen esitystä kansalaisuuden menettämisestä monin paikoin ongelmallisena.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kertoo, että säännöksestä ei ilmene, että Suomen kansalaisuuden menettäminen voisi koskea vain kaksoiskansalaista, vaan se on mainittu ainoastaan tavoitteissa.

Esityksessä ei myöskään määritellä tarpeeksi tarkasti, onko kansalaisuuden menettäminen rangaistus rikolliselle vai valtion turvaamistoimenpide.

Esityksen mukaan Suomen kansalaisuuden voisi menettää, jos on syyllistynyt sellaisiin maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikoksiin, joista on säädetty ankarimmaksi rangaistukseksi vähintään kahdeksan vuotta vankeutta ja joista olisi tuomittu vähintään viiden vuoren vankeusrangaistus.

Kansalaisuuden menettäminen voisi koskea vain sellaisia henkilöitä, joilla olisi myös jonkin toisen valtion kansalaisuus sekä riittävästi siteitä toiseen kansalaisuusvaltioonsa.

Kansalaisuuden menettämisestä päättäisi Maahanmuuttovirasto, joka ei ollut vielä keskiviikkona julkaissut lausuntoaan asiasta. Esityksen lausuntokierros päättyy tänään.

– Uudistuksen olennaisin muutos ei ole se, että kansalaisuuden menettämisen jälkeen ei voi enää äänestää vaaleista. Sitäkin merkittävämpää on, että ihminen voidaan karkottaa maasta eikä kansalaisuus suojaisi häntä enää tältä. Siinä pitäisi esimerkiksi määritellä tarkemmin sitä, miten kansalaisuuden menettäminen vaikuttaisi karkottamiseen.

Esitys on lähtökohtaisesti merkittävä periaatteellinen asia, joten säännösten täytyy olla täsmällisiä, Puumalainen sanoo STT:lle.

Oikeuskanslerinvirasto pitää myös sitä ongelmallisena, että esityksen mukaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen voisi valittaa päätöksestä vain jos se myöntää valitusluvan.

Puumalaisen mukaan tätä ei ole perusteltu riittävästi ja se on myös ristiriidassa hallituksen muiden linjausten kanssa, että korkeimpaan hallinto-oikeuteen voisi tällaisissa oikeusturvan kannalta erityisen merkittävissä asioissa valittaa aina. Sen sijaan korkein hallinto-oikeus ei näe tässä ongelmaa lausunnossaan.

Useilta tahoilta muutosehdotuksia

Esitykseen pyydettiin lausuntoa noin 30 taholta, joissa on mukana viranomaistahoja ja kansalaisjärjestöjä. Useiden tahojen lausunnoissa oli tarkennusehdotuksia.

Esimerkiksi Rajavartiolaitos toivoo, että esityksestä pyydettäisiin perustuslakivaliokunnan lausunto esityksen sisältämien perustuslaillisten kysymysten vuoksi.

Poliisihallitus haluaisi tarkennuksen muun muassa siihen, miten on tarkoitus toimia tilanteissa, jossa jo ennen kansalaisuuden poistamista tiedetään henkilön olevan kotoisin maasta, johon henkilöä ei voida karkottaa maassa vallitsevien olosuhteiden vuoksi.

Rajavartiolaitos ja Poliisihallitus pitävät esityksen tavoitteita kuitenkin kannatettavina.

Koulun kello kilahtaa ensi kertaa kymmenille tuhansille ekaluokkalaisille

Suurimmassa osassa Suomea alkaa tänään koulu. Opetushallituksen arvion mukaan noin 61 000 ekaluokkalaista aloittaa koulunkäynnin tänä syksynä. Esiopetuksessa aloittaa arviolta myös 61 000 lasta. Kaikkiaan peruskouluissa opiskelee noin 560 000 oppilasta. Opetushallituksen mukaan oppilaiden määrä on noussut vähitellen viimeisten viiden vuoden aikana, oppilaita on nyt noin 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Lue Ylen tekemiä juttuja aiheesta:

• Itähelsinkiläinen Noel Fernando, 7, läpäisi pääsykokeiden seulan ja alkaa nyt lukea kiinaa ensimmäisten joukossa
• Kun koulun alku jännittää aikuista enemmän kuin lasta – opettajien 10 vinkkiä ekaluokkalaisen vanhemmalle

• Yle selvitti: Näin erilaiset lähtökohdat lapset saavat koulutielle asuinpaikan perusteella – katso koulukoneesta, miten kuntasi menestyi
• Suomessa on kouluja, joissa yli 10 oppilasta käyttää yhtä konetta – katso oman kuntasi tilanne
• Testaa, miten pärjäisit lukihäiriön kanssa – lukivaikeudet eivät liity älyyn, silti ne johtavat usein pilkkaan ja vähättelyyn

Mistä viime kuukausien pörssilistautumiset kertovat?

Osakekurssit nousevat, ja Helsingin pörssi houkuttaa yrityksiä ennätystahtiin. Seuraava listautuja julkistetaan tänään torstaina. Eläkevakuutusyhtiö Varman sijoitusjohtaja Timo Sallisella on jo hytinä, että nousuputken viimeinen vaihe on käynnissä. Käänteen merkki on esimerkiksi se kiire, jolla uusia sijoituskohteita esitellään. Entä miksi kiuasvalmistaja, autokauppias ja konsultti halusivat pörssiin?

Trumpin hanke avaruusjoukoista etenee – uusi puolustushaara olisi tasavertainen ilmavoimien kanssa

Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence vierailee torstaina puolustusministeriössä, jossa on valmisteltu kartoitusta ”Space Forcen” eli avaruusvoimien perustamisesta. Pentagonin odotetaan julkistavan yhteenvedon avaruusjoukkojen tarpeellisuudesta, koostumuksesta ja kustannuksista. Uudet avaruusjoukot torjuisivat ulko- ja kyberavaruudesta tulevia sotilaallisia uhkia. Pentagonin mukaan ne kasvavat kaiken aikaa.

Miehen epäillään kouluttaneen lapsia kouluampujiksi Yhdysvalloissa

Yhdysvaltain New Mexicossa syyttäjät ovat kertoneet lisätietoja viime viikolla paljastuneesta leiristä, josta löytyi 11 nälkiintynyttä lasta. Syyttäjät epäilevät yhden leiriltä kiinni otetun miehen kouluttaneen lapsia kouluampujiksi. Syyttäjät perustavat tietonsa erään leiriltä löytyneen lapsen sijaisvanhempien lausuntoon, jonka mukaan mies oli opettanut lapsia käyttämään rynnäkkökivääriä kouluampumisia varten. Poliisit tekivät viime perjantaina rynnäkön New Mexicon pohjoispuolella Amaliassa sijaitsevalle leirille, jonka olosuhteita on kuvailtu karmaiseviksi.

Indonesian maanjäristyksen uhriluku nousee

Indonesian Lombokin saaren maanjäristyksen uhriluku on noussut yli 160:n, kerrotaan paikallisesta katastrofivirastosta uutistoimisto AFP:lle. Maanjäristyksen tuhoalueella työskentelevät pelastusviranomaiset ovat vedonneet lääkkeiden, ruoan ja puhtaan veden saamiseksi tuhoalueelle, jossa ainakin 156 000 ihmistä asuu väliaikaisissa suojissa. Lombokin saarta ja sen lähisaaria ravisteli sunnuntaina illalla voimakkuudeltaan 6,9:n maanjäristys. Alueella koettiin myös lukuisia voimakkaita jälkijäristyksiä.

Keihäänheittäjä Antti Ruuskanen kisaa tänään EM-kisojen finaalissa

Yleisurheilun EM-kisoissa Berliinissä on luvassa suomalaisittain jännittävä päivä. Keihäänheittäjä Antti Ruuskanen säilytti katkeamattoman finaaliputkensa keskiviikkona ja raivasi tiensä torstai-iltana käytävään keihäsfinaaliin. Suomalaisia nähdään tänään myös muun muassa naisten 100 metrin aitojen välierissä. Jatkopaikasta kisaavat suoraan välieriin tilastojen perusteella päässyt Nooralotta Neziri sekä keskiviikkona tiensä välieriin selvittänyt Reetta Hurske. Lue lisää yleisurheilun EM-kisoista Yle Urheilun verkkosivuilta.

Tukala helle käväisee Etelä- ja Keski-Suomessa

Suomeen virtaa torstaiksi jälleen hyvin lämmintä ilmaa, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi. Maan etelä- ja keskiosassa lämpötila kohoaa 25 ja 30 asteen välille. Maan länsiosasta Kainuuseen ja Lappiin ulottuvalla alueella kehittyy päivällä ukkoskuuroja, jotka voivat olla paikoin rajuja. Etelän ja lounaan välinen tuuli on puuskaista suuressa osassa maata. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Presidentti Donald Trump puskee eteenpäin Yhdysvaltain avaruushankkeita. Vuonna 2011 lakkautettiin Yhdysvaltain omia avaruuslentoja koskeva ohjelma. Se on jo käynnistetty uudelleen.

Torstaina odotetaan uutta tietoa kokonaan uuden, avaruuteen liittyvän puolustushaaran perustamisesta Yhdysvaltoihin.

Varapresidentti Mike Pence vierailee puolustusministeriössä, jossa on valmisteltu kartoitusta ”Space Forcen” eli avaruusvoimien perustamisesta.

Kartoituksessa tarkastellaan avaruuteen keskittyvän uuden yksikön tarpeellisuutta, sen käytännön koostumusta ja kustannuksia. Kartoitus piti julkistaa jo viime viikolla, mutta julkistamista lykättiin.

Tärkeä osa uutta maanpuolustusta

Mikäli hanke etenee, Yhdysvallat voi saada kuudennen puolustushaaran maa- ja ilmavoimien, laivaston, merijalkaväen ja rannikkovartioston rinnalle. Suunnitelmien mukaan avaruusvoimat saisi tasavertaisen aseman ilmavoimien kanssa, eli siitä tulisi merkittävä osa Yhdysvaltain puolustusvoimia.

Trump paljasti suunnitelmia hivenen kesäkuussa. Uuden puolustushaaran perustaminen tapahtuisi Trumpin mukaan Yhdysvaltain aselajineuvoston puheenjohtajan, kenraali Joseph F. Dunford Jr.:n valvonnassa. Dunfordin virka-asema vastaa puolustusvoimien komentajaa Suomessa.

– Ei riitä, että olemme läsnä avaruudessa. Meidän on myös hallittava sitä. En halua, että Kiina ja muut valtiot johtavat meitä, Trump sanoi.

Pitkästä aikaa oma avaruuslento

Tällä hetkellä Kiina, Venäjä ja Eurooppa johtavat maailman avaruushankkeita. Yhdysvallat on ollut muiden vietävissä sen jälkeen, kun presidentti Barack Obaman hallinto 2011 lopetti omat avaruuslennot maan avaruusohjelmasta.

Trump on käynnistänyt lentoihin tähtäävän ohjelman uudelleen. Avaruushallinto Nasa esitteli viime perjantaina Houstonissa neljä astronauttia, jotka lähetetään ensi vuoden puolella Yhdysvalloista kansainväliselle avaruusasemalle. Viime vuodet amerikkalaiset ovat päässeet sinne vain venäläisten vieminä.

– Elämme jännittäviä aikoja. Ensimmäistä kertaa vuoden 2011 jälkeen olemme lähettämässä amerikkalaisia astronautteja amerikkalaisella raketilla Amerikan maaperältä, Nasan johtaja Jim Bridenstine iloitsi.

Kongressin hyväksyttävä suunnitelma

Nasan avaruuslennot keskittyvät avaruuden tutkimukseen. Uudet avaruusjoukot torjuisivat ulko- ja kyberavaruudesta tulevia sotilaallisia uhkia. Pentagonin mukaan ne kasvavat kaiken aikaa

– Avaruus on sotatanner. On välttämätöntä, että sotavoimiemme johtoasemaa ja kilpailuetua myös sillä saralla pidetään yllä, kenraali Dunford sanoi tiedotteessaan kesäkuussa.

Trumpin on kartoituksen valmistuttua vakuutettava vielä kongressi hankkeen tarpeellisuudesta. Se voi olla vaikeaa, sillä avaruusjoukkojen kustannusten pelätään nousevan tähtitieteellisiksi.

Seitsemänvuotiaalla Noel Fernandolla on hymy herkässä. Hänen ja tuhansien muiden koulunkäyntinsä aloittavien tai sitä jatkavien lukuvuosi pyörähtää isossa osassa maata käyntiin tänään torstaina.

Fernandon tosin erottaa useimmista uusista oppilaista se, että hänen lukujärjestyksessään on vierasta kieltä jo ensimmäisellä luokalla. Eikä mitä tahansa vierasta kieltä vaan kiinaa.

Fernando on yksi helsinkiläisen Itäkeskuksen peruskoulun kahdestatoista oppilaasta, jotka alkavat opiskella pitkänä vieraana eli A1-kielenään kiinaa. Ryhmään päästäkseen on täytynyt läpäistä pääsykokeet.

Helsinkiläisoppilaille päivä on muutenkin historiallinen. Nyt uudet peruskoululaiset aloittavat vieraan kielen opiskelun koko kaupungissa ensi kertaa jo ensimmäisellä luokalla, kun tähän saakka se on alkanut vasta kolmannella.

Kiinaa on voinut opiskella aiemmin vain Meilahdessa, nyt siis myös Itäkeskuksessa.

Ajattelimme, että on vähän haastetta lapselle, ja toisaalta kun nyt näin hieno mahdollisuus on, niin totta kai se pitää käyttää. Maija Lepola

Nuorta Fernandoa ei koulun aloitus jännitä. Hän sanoo odottavansa koululta eniten kavereita – ehkä.

Ennen ensimmäistä koulupäivää ei voi oikein tietää, mitä odottaa.

Tutkija: Lapsi on joustavampi oppimaan kieltä kuin aikuinen

Tutkija, Helsingin yliopiston kielididaktiikan dosentti Pirjo Harjanne pitää hyvänä, että pitkän vieraan kielen opetus aloitetaan kouluissa yhä varhemmin.

– Tutkimuksen pohjalta voi sanoa, että varhain aloitettu kielten opiskelu on hyväksi, hän toteaa.

Harjanteen mukaan joskus väitetään, että aikuiset eivät opi vierasta kieltä niin hyvin kuin lapset. Tutkimus osoittaa, että ikä vaikuttaa ennen kaikkea siihen, millaisessa opiskeluympäristössä eri ikäryhmät oppivat parhaiten.

– Yleistäen voidaan sanoa, että aikuiset tarvitsevat myös eksplisiittistä, kielen rakenteisiin ja sanastoon kohdentuvaa opetusta, kun taas lapset hyötyvät enemmän toiminnallisesta opiskelusta. Lapsi on joustavampi oppimaan kieltä, erityisesti ääntämistä.

Hallitus on linjannut, että ensimmäinen vieras kieli alkaa vastedes koko maassa jo ensimmäisellä luokalla. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan tammikuussa 2020, ja se koskisi kaikkia syksyllä 2019 koulunsa aloittavia ekaluokkalaisia.

Lakiesitys asiasta on lausunnolla huomiseen perjantaihin asti.

Pitkää vierasta kieltä on voinut lukea ensimmäisellä luokalla kuitenkin jo nyt: Opetushallituksesta kerrotaan Ylelle, että viime vuonna kaikkiaan liki 8 600 ekaluokkalaista eli lähes neljätoista prosenttia koulunsa aloittaneista opiskeli A1-kieltä.

Helsingissä päätös kielten opetuksesta tehtiin loppuvuodesta.

"Helsinki tarvitsee lisää kiinan kielen osaajia"

Noel Fernandon äidille, Puotinharjussa asuvalle Maija Lepolalle ei ollut suuri kynnys valita lapselleen kiinan kieltä vaikkapa englannin sijaan.

– Ajattelimme, että on vähän haastetta lapselle, ja sitten toisaalta kun nyt näin hieno mahdollisuus on, niin totta kai se pitää käyttää.

Lepola ei itse osaa kiinaa, mutta hän on lukenut englannin ja ruotsin lisäksi muun muassa italiaa sekä muutamia muita kieliä. Hän uskoo sen vaikuttaneen osaltaan päätökseen ja myönteiseen asenteeseen.

Kiina on myös käytännöllinen valinta.

– Ainakin kun nyt ajattelee tulevaisuutta, työllistymismahdollisuudet voivat olla aika hyvät. Tietenkään sitä ei tiedä, miten maailma muuttuu seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Mutta toisaalta mitä enemmän kieliä opiskelee, sen helpompaa se on, Lepola pohtii.

Kielten opiskelua pitää ehdottomasti laajentaa. Kiina jos mikä on yksi niistä kielistä, mitä maassamme tarvitaan. Pirjo Harjanne

Helsingissä ekaluokkalaisten suosituimmat ensimmäiset vieraat kielet ovat englanti, ranska ja saksa.

Itäkeskuksen peruskoulussa toivotaan, että yhä useampi helsinkiläisperhe rohkenisi valita lapselleen jonkin muun A1-kielen kuin englannin, esimerkiksi juuri kiinan.

– Kiina on jo nyt suuri talousalue, ja sen merkitys vain kasvaa. Helsinki tarvitsee lisää kiinan kielen osaajia, perustelee koulun rehtori Jutta-Riina Karhunen. Hän jatkaa:

– Kiinalaiset arvostavat sitä, että ihmiset osaavat kiinan kieltä edes jotenkuten.

Karhusen tietojen mukaan Itäkeskuksessa kiinan aloittavilla oppilailla ei ole minkäänlaisia Kiina-kytköksiä taustallaan, esimerkiksi Kiinassa asuvia sukulaisia.

– He ovat ihan tavallisia perheitä.

– Kielten opetus ei ole koskaan pelkkää kielen opettamista vaan myös kulttuurin opettamista. Kiinassa on hienoa kulttuuriperintöä, ja se varmasti kiinnostaa monia perheitä, Karhunen sanoo.

Tutkija Pirjo Harjanne sanoo pitävänsä hyvänä, että kielitarjonta laajenee myös ala-asteilla.

– Suomen kielivaranto on keskittynyt hyvin kapealle alalle. Kielten opiskelua pitää ehdottomasti laajentaa. Kiina jos mikä on yksi niistä kielistä, mitä maassamme tarvitaan ja tullaan tarvitsemaan.

Noel on ottanut varaslähdön kiinan opiskelussa

Seitsenvuotiasta Noel Fernandoa ei jännitä koulun alku senkään takia, että kiinan kielen opiskelun aloittaa myös osa hänen kavereistaan.

Tuore ekaluokkalainen paljastaa opetelleensa yhden sanonnan kiinaksi jo etukäteen.

Suusta kajahtaa itsevarmasti ni hao. Se tarkoittaa tervehdystä.

Sillä on hyvä aloittaa vuosia kestävä koulupolku.

Lue myös:

Muistatko, millaista oli olla ekaluokkalainen? Näin suomalainen koulu on muuttunut 60-luvulta aina 2010-luvulle

"Reipas moikkailu autoilijoille on lapsille hyvä tapa" – Liikenteen sekaan pyrähtää kohta yli 60 000 ekaluokkalaista

Mitä ekaluokkalaisen pitää osata ennen ensimmäistä kouluaamua? Palkittu opettaja listaa 6 taitoa

Kaaoksen sietäminen. Se on Poikien äiti -blogia kirjoittavan neljän lapsen äidin, Jonna Mikkosen, tärkein keino lapsiperheen arjen pyörityksestä selviämiseen.

Mikkosen mielestä ei ole vakavaa, jos joku lapsista myöhästyy satunnaisena aamuna koulusta. Hän ei myöskään pode tunnontuskia, jos lapset syövät välillä mikroruokaa tai tavaroita lojuu kotona hujan hajan.

– Jos yrittää hallita kaikki tilanteet ihan täydellisesti, kyllähän sitä stressaantuu järjettömästi, Mikkonen sanoo.

Arkeen palaaminen kesän jälkeen tarkoittaa monille lapsiperheille kiireisiä aamuja ja stressaavia aikatauluja. Vanhempien pitäisi revetä moneen paikkaan yhtä aikaa ja muistaa hoitaa tuhat asiaa.

Mannerheimin lastensuojeluliiton MLL:n asiantuntija Jenni Helenius toivoo, että arjen hötäkän keskelläkin vanhemmat priorisoisivat lasten kanssa olemista eivätkä ahdistuisi siitä, jos jotain jää suorittamatta.

– Jos viettää lapsen kanssa aikaa, ehtii jutella, leikkiä ja hassutella, se näkyy myönteisesti myös hänen hyvinvoinnissaan. Jos joitakin juttuja jää tekemättä, niin ihan sama, Jenni Helenius sanoo.

Neljän lapsen perheessä harrastukset ovat lähellä kotia

Bloggaaja Jonna Mikkonen arvelee, että hänen perheensä elämä voi monien silmissä näyttää aivan hullunmyllyltä. Neljän 5–12-vuotiaan lapsen ja kahden vanhemman perheessä olennainen keino arkikaaoksen selättämiseen on pitkän tähtäimen ennakointi.

Jokainen perheenjäsen harrastaa liikuntaa, ja lähes joka päivä jollakin lapsista on harrastusmenoja. Lajit on kuitenkin valittu niin, että treenit ovat lähellä kotia ja isommat lapset pystyvät kulkemaan niihin itse. Mikkonen päätti jo kauan sitten, ettei halua käyttää kaikkia iltoja pelkkään kuskailuun.

– Ennen kuin minulla oli omia lapsia, tätini valitteli, että töistä päästyään hän on taksikuski kaikki illat. Muistan sen lauseen aina. Päätin, etten itse halua sellaista.

Lyhyemmän tähtäimen ennakoinnissa apuna on perheen yhteinen seinäkalenteri, johon merkitään lasten ja koko perheen menot. Kun treenit, turnaukset ja muut tapahtumat eivät ole pelkästään vanhempien omissa kalentereissa, ainakin isommat lapset huomaavat seurailla niitä itsekin.

Arkiaamuja helpottaa myös se, että perheen lapset ovat oppineet hoitamaan aamutoimet hyvin itsenäisesti.

Vaatteet valmiiksi illalla, harrastuskyydeille whatsapp-ryhmä

Myös MLL:n Jenni Helenius pitää ennakkosuunnittelua ja arjen palastelua tärkeänä kaaoksen helpottamisessa. Jos vanhempi vasta aamulla lähtee miettimään, miten lasten hakemiset, kuskaukset, ruuanlaitto ja muut asiat päivän aikana järjestetään, kaaos on valmis ja kaikki ovat pian pahalla tuulella.

Vanhemmat voivat tehdä suunnitelman esimerkiksi viikoksi eteenpäin ja merkitä sovitut asiat yhteiseen kalenteriin.

– Kuka vie ja hakee lapsen hoidosta, kuka hankkii jumppatavarat ja muuta.

Edellisenä iltana voi vielä tsekata seuraavan päivän kuviot. Aamukiirettä voi vähentää esimerkiksi valitsemalla vaatteet illalla seuraavaa aamua odottamaan.

Jos mahdollista, muiden lasten vanhempien kanssa kannattaa jakaa vastuuta. Siitä on paljon apua varsinkin silloin, kun muuta tukiverkostoa ei ole.

Vanhemmat voivat perustaa vaikkapa whatsapp-ryhmän, jossa samassa harrastusryhmässä olevien lasten vanhemmat voivat sopia lasten viemisestä ja hakemisesta vuorotellen. Vanhempien vuorottelu helpottaa myös esimerkiksi pienten lasten kouluun saattamista. Yhteistyössäkin ennakointi on tarpeen.

– Se vaatii suunnittelua. Aina ei onnistu, jos samana päivänä kysyy, voiko joku hakea meidän lapsen, Jenni Helenius sanoo.

Kolmet kaverisynttärit unohtuivat – "Kamala morkkis"

Vuoden verran Jonna Mikkonen pyöritti neljän lapsen arkea täysin yksin, sillä perheen isä rakensi työn ohella perheen taloon laajennusosaa. Samalla hän teki täyttä työpäivää bloginsa sekä Poikien äidit -yhteisön sosiaalisen median ja tapahtumien parissa. Arkea helpotti se, että hän pystyi yrittäjänä sumplimaan töitään oman aikataulunsa mukaan, mutta siitä huolimatta kestokyvyn rajat alkoivat paukkua.

Asioita alkoi kalenterimerkinnöistä huolimatta putoilla Mikkosen muistista niin paljon, että se tuntui lasten puolesta pahalta.

– Kolmet kaverisynttärit unohtuivat yhdeltä ja samalta pojalta. Unohdin viedä. Minulla oli siitä niin kamala morkkis, ettei mitään rajaa. Nyt mies on taas arjessa mukana ja huolehtii puolet kaikista asioista, Jonna Mikkonen sanoo.

Talonrakennusvuoden aikana Mikkosella ei ollut hengähdystaukoja lainkaan. Ne ovat hänen mielestään kuitenkin välttämättömiä arjen hulinasta selviämiseen. Pää pitää saada nollata.

MLL:n Jenni Helenius suosittelee laittamaan lepotauot hyvissä ajoin kalenteriin.

– Se on yllättävän vaikeaa. Se on myös arvokysymys. Elämässä vuodet ovat erilaisia, mutta kun lepohetkeen on mahdollisuus, se kannattaa käyttää. Ehkä ihan kaikkeen ei ole pakko osallistua, Helenius sanoo.

Heleniuksen mielestä oman perheen elämää ei myöskään kannata verrata tuttujen tekemisiin. Elämäntilanteet ja jaksaminen vaihtelevat. Somepäivitysten perusteella monen perheen arki sitä paitsi näyttää tehokkaammalta ja harmonisemmalta kuin se todellisuudessa on.

Lapin rajavartiosto ja poliisi etsivät Urho Kekkosen kansallispuistossa kadonnutta henkilöä Sodankylässä. Kateissa on 67-vuotias nainen, jolla ei ole mukanaan mitään varusteita vaan pelkästään päällään olevat vaatteet, tumma t-paita ja mustat housut.

Nainen katosi kun hän lähti hakemaan samasta seurueesta lähtenyttä henkilöä keskiviikkona kello 17 aikaan. Alun perin muista erkaantunut henkilö löytyi ennen iltayhdeksää Hammaskurun kämpältä hyvissä voimissa mutta häntä etsimään lähtenyt nainen katosi.

Naista etsittiin Lapin rajavartioston helikopterin ja koirapartion voimin tuloksetta keskiviikkoillan ja torstain vastaisen yön ajan. Etsintöjä jatkettiin torstaina aamulla. Mukaan on hälytetty kolme rajavartioston koirapartiota. Paikka on syrjässä ja vaikeakulkuisessa maastossa.

Poliisi kehottaa kaikkia alueella liikkuvia tarkkailemaan maastoa kadonneen löytymiseksi.

Aaron Sirainen kävelee toukokuun lopussa pitkin vanhaa ranskalaista hautausmaata. Hän on mallina Guccin Cruise-muotinäytöksessä.

Yli sata mallia lipuu pitkänä letkana runwaylla, jonka reunoja nuolevat liekkiefektit. Malliston teemana on eri kulttuurien näkemys kuolemasta.

Siraisella on päällään Gucci-logoiset housut ja mummotyylinen kukkavillapaita. Päässä hänellä on isot lasit, jotka ovat kuin 70-luvun matematiikanopettajalta.

Katso: Gucci Cruise 2019 -muotinäytös YouTubessa. Aaron Sirainen noin kohdassa 2:21.

Guccin muotinäytös on Siraisen ensimmäinen iso työkeikka. Valtava produktio on nuorelle mallille opettavainen. Catwalk jännittää sopivasti, mutta päällimmäinen tunne on tylsyys. Ennen näytöstä joutuu odottelemaan tuntikausia.

– Siihen venailuun alkoi jo väsyä. Vitsi mä haluan vain kävellä ja mennä after partyihin ja nauttia tästä.

19-vuotiaan suomalaisnuoren ura mallimaailman huipulla on käynnistynyt.

Mallin työt meinasivat tyssätä alkuunsa

Aaron Sirainen näyttää kuin voisi olla huippumalli Suvi Koposen (nyk. Riggs) pikkuveli. Kasvot ovat se mallimaailman etsimä kanvaasi, johon voi taikoa erilaisia tyylejä. Pituutta on 186 senttiä, mikä on ihanteellinen miesmallille.

Helsinkiläinen Sirainen oli 16-vuotias, kun hänet löydettiin mallin hommiin. Hän sattui käymään kaverinsa työpaikalla mallitoimistossa. Pitkänhuiskeaa poikaa pyydettiin tulemaan uudestaan keskustelemaan mallin töistä.

Sirainen teki muutaman vuoden töitä kotimaassa. Niihin kuului muun muassa editorial-kuvauksia pienille suomalaisille vaatemerkeille. Hän sai myös catwalk-kokemusta Aalto-yliopiston näytöksistä ja Helsinki Fashion Weekilta.

Mallin töitä oli kuitenkin harvemmin kuin kerran kuussa. Noin vuosi sitten Sirainen oli jo valmis lopettamaan hommat.

– Mulla oli aika pitkä fleda ja ajattelin, että testataan jotain uutta. Leikkasin tällaisen MacGyver-takatukan. Otettiin uudet Polaroid-kuvat ja laitettiin ne eteenpäin.

Kansainvälinen IMG-mallitoimisto innostui Siraisen uudesta lookista ja työtarjouksia alkoi sataa. Siitä lähtien hän on tehnyt mallintöitä kokopäiväisesti.

"En muuta kehoani mallin töiden takia"

Elävä rotta nukahti Aaron Siraisen olkapäälle muotikuvauksissa Lontoossa. Tyylinä kuvauksissa oli punk, joka sopi Siraisen tyyliin täydellisesti.

Katso: Punk glam -muotikuvat Aaron Siraisen Models.com-sivustolla

Keväällä ylioppilaaksi kirjoittanut Sirainen vietti Lontoossa toukokuun, jotta saisi lisää kokemusta kuvauksista ja uusia kuvia mallikansioonsa.

– Siellä otettiin paljon kuvia eri kuvaajien kanssa. Oli mulla kolmen vuoden kuvauskokemus jo Suomesta, mutta siellä totuin olemaan kameran edessä. Enää ei jännitä.

Katso: Gucci-kuvia Siraisen Instagram-tilillä

Muotikuvaukset ovat Aaron Siraiselle mieleen, sillä niissä pääsee olemaan osa taideteosta. Muotinäytöksissä häntä viehättää sen tuoma adrenaliinipiikki. Jos pitäisi valita kahden välillä, hän ottaisi kuvaukset, sillä kuva on ajaton.

Mallin työt vievät Siraista erilaisiin mielenkiintoisiin kuvauspaikkoihin. Ainainen reissaaminen on kuitenkin rankkaa ja uuvuttavaa.

Sirainen teki hiljattain Lontoon, Pariisin ja Milanon muotiviikoilla 11 näytöstä, mikä on todella paljon aloittelevalle mallille.

– Mulla ei ollut tässä kuukauteen yhtään vapaapäivää. Vaikka se on tietty hyvä, että on duunia. Onhan tämä upeeta ja upeita kokemuksia. Todella paljon enemmän positiivista kuin negatiivista.

Suomalainen oli kuullut muotimaailman nurjista puolista, kuten huumeiden käytöstä. Niihin hän ei ole kuitenkaan törmännyt.

Mallimaailmassa puhutaan usein myös vääristyneestä suhtautumisesta vartaloon. Siraisen mukaan tilanne on helpompi miehille kuin naisille. Naismalleille vaatimukset ovat kovemmat.

Kerran Siraiselle sanottiin, että hän voisi olla pari kokoa pienempi housujen koossa.

– Sanoin, että mä en aio muuttaa kehoani sinun takiasi. Jos mä joskus itse haluaisin jostain syystä pienemmät housut, niin ehkä mä tekisin sen, mutta sä et saa mua muuttamaan itseäni. Jos ei kelpaa, niin sitten ei kelpaa. Mulla on hyvä olla. Mun kroppa on viimeinen stressattava asia tässä tilanteessa.

Suunnitelmat selvillä mallin uran jälkeen

Mallilla pitää olla suunnitelma tulevaisuuden varalle. Tätä mieltä on Aaron Sirainen. Hän on tavannut mallimaailmassa monia, joilla sellaista ei ole.

– Olen tavannut paljon ihmisiä, jotka ovat tosi rappiolla. Heillä ei ole elämässä mitään muuta suunnitelmaa kuin mallin hommat ja he eivät tiedä mistään muusta. He tekevät vain rahaa ja tuhlaavat ne vaatteisiin.

Siraisella itsellään on ollut selkeä visio alusta lähtien. Hän tekee mallin töitä muutaman vuoden, tienaa rahaa ja luo suhteita taideihmisiin.

Hän haluaa opiskella jotakin taideainetta yliopistossa. Hän on soittanut pianoa ja tehnyt musiikkivideoita. Myös kuvataide ja vaatesuunnittelu kiinnostavat. Ongelmana on valinnan vaikeus.

– Mun pitäis vaan lyödä lukkoon joku ja alkaa harjoittaa sitä enemmän kuin muita. Kaikki on kivaa. Se on sellaista taiteellista sekakäyttöä.

Sirainen kuuluu muutaman vuoden ajan toiminnassa olleeseen Töis-nimiseen ryhmään. Nuorista miehistä koostuvassa porukassa syntyy kaikkea luovaa koruista vaatteisiin ja videoihin. Ryhmän näkyvin hahmo on räppäri Cledos, jolle Sirainen on ohjannut ensimmäisen musiikkivideonsa.

Cledosin Töis-musiikkivideo YouTubessa

Tänä kesänä Töis-ryhmän miehet matkustivat Pariisin muotiviikoille seuraamaan Siraista muotinäytöksessä. Kaverit ovat olleet kannustamassa mallintöitä tekevää ystäväänsä ja iloinneet tämän menestyksestä.

Myös perhe on tukenut omaa poikaansa. Siraisen mukaan hän ei olisi pärjännyt ilman äitinsä apua.

– Mun Visa-kortti pöllittiin Lontoossa. Siinä oli pieni säätö, että sain rahaa. Oli pakko soittaa äidille, Sirainen virnistää.

Tukkamalli vaihtoon?

Guccin toukokuisen muotinäytöksen jatkobileissä esiintyi Elton John. Aaron Sirainen ei uskonut, että näkisi muusikkolegendaa koskaan livenä.

Suomalainen tapasi juhlissa myös amerikkalaisräppäri ASAP Rockyn, jonka kanssa hän puhui muusikon uudesta albumista. Mallin töiden kautta hän pääsee juttelemaan maailmantähtien kanssa.

– On se siistiä, mutta siinä samalla tajuaa, että nämä kaikki ovat vain ihmisiä. Olen laittanut monia ihmisiä liian isolle jalustalle. Kun heidät tapaa oikeasti, sitten tajuaa, että tämähän on normityyppi. Tämäkin röyhtäilee, piereskelee ja elää elämää.

Aaron Siraisella on nyt kuukauden verran lomaa Suomessa. Sitten kutsuvat Pariisin muotiviikot, jos hän saa sieltä työkeikan.

Mallina hänellä ei ole varsinaista unelmaduunia, jonka haluaisi tehdä. Brändillä ei ole niin väliä kunhan kampanja on hyvin suunniteltu ja kuvaajalla mielenkiintoinen visio. Sirainen on nälkäinen uusille kokemuksille.

Suomalaismalli on myös miettinyt tavaramerkiksi tulleesta tukkamallistaan luopumista.

– Kyllä tämä varmaan lähtee muutaman kuukauden päästä. Ehkä sellainen asiallisempi malli. Vähän lyhennän. Saa nähdä.

Helsingin pörssin ulko-ovella on riittänyt vilskettä lähes viiden vuoden ajan. Uusia yhtiöitä listautuu ennätystahtia, ja seuraavan pörssilistautujan nimi paljastuu torstaiaamuna.

– Yritysten kannalta on järkevää hankkia uutta pääomaa ja vahvistaa tasetta, kun rahaa on saatavilla, eläkevakuutusyhtiö Varman osakesijoituksista vastaava johtaja Timo Sallinen sanoo.

Pörssibuumin taustalla on Sallisen mukaan Suomen, Euroopan ja maailmantalouden vahva kehitys.

– Toisaalta sijoittajien riskinottohalukkuus on keskimääräistä korkeammalla tasolla viime vuosien hyvän pörssikehityksen ansiosta.

Sallinen uskoo monen sijoitusammattilaisen lailla, että pitkä nousu lähestyy taitekohtaansa. Helsingin pörssin yhtiöiden kurssikehitystä kuvaava yleisindeksi on noussut viidessä vuodessa yli 60 prosenttia. Kun kurssinousu kääntyy, siihen päättyy myös uusien yritysten rynnäkkö pörssiin.

– Sijoitusammattilaisilla on tästä eräänlainen markkinahytinä. En väitä, että markkina kääntyisi nyt, onhan yleinen talouskehitys yhä niin vahva. Osakemarkkinoiden riskit ovat kuitenkin keskimääräistä suurempia, kun pörssi on jatkanut monta vuotta näin hyvällä polulla, Sallinen sanoo.

Viimeisen vaiheen merkit

Eläkevakuutusyhtiöt ovat suursijoittajia, joilla on suuri merkitys suomalaisten pörssiyritysten ankkuriomistajina. Varman sijoituksia valvovan Sallisen mukaan kiire on eräs merkki siitä, että pörssikurssien noususyklin viimeinen vaihe on käsillä.

– Listautumisen valmistelut tehdään nopeasti, tarinat kerrotaan nopeasti ja päätöksetkin pitäisi tehdä nopeasti. Se on huono signaali.

Piensijoittajille Sallisella on yksinkertainen ja tuttu neuvo: kannattaa sijoittaa liiketoimintaan, jonka ymmärtää.

Lisäksi hän neuvoo tarkastelemaan sitä, hankkiiko osakeannin järjestävä yhtiö pääomaa oman toimintansa kehittämiseen – vai onko kyse itse asiassa osakemyynnistä, jossa vanhat omistajat myyvät omistuksiaan.

– Meille on omissa sijoituspäätöksissä oleellista se, hankitaanko rahaa yhtiön kehittämiseen, vai onko kyse pääosin vanhojen omistajien myynneistä.

Seuraavan listautujan nimi ei ole vielä selvillä. Yle haastatteli kolmen hiljattain pörssiin listautuneen yhtiön toimitusjohtajia ja kysyi, miksi konsultti, autokauppias ja kiukaantekijä halusivat pörssiin?

1. Rahaa kasvuun, velkoihin ja omistajille

It-yhtiö Gofore hakee menestystä maailmalta. Toimitusjohtaja Timur Kärki uskoo, että etenkin Saksan markkinoilta löytyy jatkossa yhtiön palveluille kysyntää. Viime vuonna tehty listautuminen pörssin First North -markkinapaikalle antaa rauhan liiketoiminnan kehittämiseen.

– Olemme erittäin voimakkaassa kasvuvaiheessa. Kasvun rahoittaminen olisi voinut olla mahdollista myös liiketoiminnan tuloista, mutta nyt meillä on paljon varmempi fiilis, hän sanoo.

Viime maaliskuussa listautunut kiuasvalmistaja Harvia hakee kasvua, mutta rahat menevät toimitusjohtaja Tapio Pajuharjun mukaan velkojen maksuun.

– Halusimme parantaa pääomarakennettamme. Meillä oli mukana pääomasijoittaja, ja heidän toimintamallinsa on usein se, että yrityksessä on varsin paljon vierasta pääomaa. Nyt tuota velkaa on maksettu ja se antaa meille liikkumavaraa, Pajuharju sanoo.

Käytettyjä autoja myyvän Kamuxin tapauksessa kyse oli enemmän vanhojen omistajien osakemyynnistä kuin varsinaisesta annista. Listautumisen yhteydessä osakemyyntejä tehtiin yli sadalla miljoonalla eurolla. Pääomasijoittajat ja muut vanhat omistajat keräsivät siis viisi kertaa enemmän kuin yhtiö.

– Jos pääomaa olisi kerätty vain 20 miljoonaa euroa, se olisi ollut niin pieni anti, ettei se olisi ollut sijoittajia kiinnostava, Kamuxin toimitusjohtaja Juha Kalliokoski sanoo.

– Olemme myös nyt käytännössä lähes nettovelaton. Annista saadut rahat mahdollistavat isommat panostukset kansainväliseen kasvuun sekä it- ja digikehitykseen.

2. Henkilökunnan sitouttaminen

– Keräsimme annilla noin kymmenen miljoonaa euroa, ja annin kulut olivat noin miljoona euroa Goforen Timur Kärki laskee.

– Pörssi on niin kallis tapa kerätä rahoitusta, että listautumiselle pitää olla muitakin syitä.

Rahan lisäksi keskeinen pörssilistautumisen syy oli työntekijöiden sitouttaminen. Goforen henkilöstöstä noin 70 prosenttia päätyi merkitsemään yhtiön osakkeita.

Timur Kärjen mukaan yhtiö aikoo jatkossa käyttää osakkeita palkitsemiseen luovilla tavoilla.

– Esimerkiksi viime keväänä myönsimme uusille työntekijöille allekirjoitusbonuksen, eli 1 500 euron edestä yhtiön osakkeita.

Myös Kamux ja Harvia kertovat saaneensa ison joukon uusia henkilöstöomistajia. Pörssi mahdollistaa avainhenkilöiden ja myös johdon sitouttamisen erilaisilla osakepalkkiojärjestelmillä.

3. Mainetta ja luottamusta

Monelle yhtiölle hyvä syy pörssilistautumiseen on sen mukanaan tuoma tunnettuus.

– Asiakaskuntamme koostuu yhtiöistä, joissa luetaan paljon talouslehtiä, Goforen Kärki toteaa.

Pörssilistautumisen markkinointivaikutusta mietittiin myös Harviassa.

– Olemme kotimaassa tunnettu, mutta tuotteitamme myydään yli 60 markkinalla. Meidät otetaan listautumisen jälkeen entistä vakavammin, kun haemme maailmalla uusia kumppaneita ja työntekijöitä, Tapio Paloharju sanoo.

Tunnettuuden lisäksi pörssilistaus on Paloharjun mukaan omiaan synnyttämään luottamusta. Pörssilistattu yhtiö on niin sijoittajien kuin viranomaistenkin silmätikkuna.

– Kun ollaan julkinen yhtiö, finanssivalvonnalta tulee sääntely ja vaatimus talousdatan ehdottomasta oikeellisuudesta, toteaa myös Kamuxin Juha Kalliokoski.

Kamux ja Harvia ovat listautuneet pörssin päälistalle, jossa yrityksiltä odotetaan työlään IFRS-tilinpäätösstandardin noudattamista ja tulosjulkistuksia neljä kertaa vuodessa. Gofore on kevyemmin säädellyllä First North -listalla, jossa velvoitteet ovat väljemmät.

4. Työkalu yrityskauppoihin

Pörssiin listautuneen yhtiön osakkeen arvo määritellään markkinoilla reaaliajassa. Tästä on hyötyä, jos yhtiö haluaa tehdä yrityskauppoja ja maksaa ne omilla osakkeillaan.

– Listautuminen antaa pelikirjaan paljon uusia työkaluja, Kamuxin Juha Kalliokoski sanoo.

– Kamux ei ole tehnyt yritysostoja, mutta ne ovat mahdollisia. Voimme nyt käyttää omia osakkeitamme vaihdon välineenä ja järjestää ostettavan yrityksen omistajille suunnattuja anteja.

Tämä oli tärkeä listautumisen syy myös Goforelle.

– Meillä on nyt markkinoilla määritelty arvo, ja olemme ylipäätään houkuttelevampi keskustelukumppani, jos lähestymme yrityksiä ostoaikeissa, Timur Kärki sanoo.

5. Pidetään se Suomessa

Kamuxin Juha Kalliokosken mukaan pörssi on mahdollisuus kasvattaa nimenomaan suomalaisia menestystarinoita. Jos yrityksissä mukana olevien pääomasijoittajien ainut tapa irtautua kohdeyhtiöstään olisi yrityskauppa, yhtiöt päätyisivät yhä useammin ulkomaiseen omistukseen.

Tästä syystä tunku Helsingin pörssiin on hyvä asia.

– Minun henkilökohtainen tahtotilani oli, että Kamux jäisi suomalaiseksi yhtiöksi, Juha Kalliokoski sanoo.

Yhdysvaltain New Mexicossa syyttäjät ovat kertoneet lisätietoja viime viikolla paljastuneesta leiristä, josta löytyi 11 nälkiintynyttä lasta.

Syyttäjien mukaan yksi leiriltä kiinni otetuista miehistä, 40-vuotias Siraj Ibn Wahhaj, koulutti lapsia toteuttamaan kouluampumisia.

Syyttäjät perustavat tietonsa erään leiriltä löytyneen lapsen sijaisvanhempien lausuntoon, jonka mukaan Wahhaj oli opettanut lapsia käyttämään rynnäkkökivääriä tulevia kouluampumisia varten.

Poliisit tekivät viime perjantaina rynnäkön New Mexicon pohjoispuolella Amaliassa sijaitsevalle leirille, jonka olosuhteita on kuvailtu karmaiseviksi.

Likainen leiri, josta puuttuivat sähköt ja juokseva vesi, oli ympäröity autonrenkaista ja muusta romusta tehdyllä muurilla. Leiriltä löytyi lukuisia aseita.

Poliisi pidätti paikalta kaksi miestä sekä kolme naista, joiden arvellaan olevan lasten äitejä. Likaisissa ryysyissä elävät, iältään 1-15-vuotiaat nälkiintyneet lapset otettiin huostaan.

Maanantaina leirin lähettyviltä löydettiin pienen pojan jäännökset, kertoo uutiskanava CNN. Nyt selvitetään, kuuluvatko ne yhdeksän kuukautta sitten kadonneelle kehitysvammaiselle pojalle, jonka hänen isänsä, Siraj Ibn Wahhajin, epäillään kaapanneen joulukuussa.

New Mexico compound suspects were training children for school shootings, prosecutors say

Helsingin pääpostin vastaanotossa postivirkailija ottaa vuoronumerolla asiakkaan tiskille. Asiakkaalle on tullut paketti, ja sen noutamiseksi pitää näyttää saapumisilmoitus. Sen jälkeen virkailija pyytää henkilötiedot asiakkaalta. Henkilöllisyystodistuksena asiakas näyttääkin muovikortin sijaan puhelimensa näyttöä. Allekirjoituksen jälkeen paketti lähtee asiakkaan kainaloon.

Toistaiseksi moinen tapahtumasarja on vielä harvinainen. Mobiiliajokortti on niin uusi keksintö, ettei Helsingin pääpostissa ole näkynyt niitä oikeastaan yhtään. Mobiiliajokortteja on testikäytössä vasta joitakin tuhansia, mutta syksyllä uuden tunnistusvälineen pitäisi tulla kaikkien saataville.

Mobiiliajokortti on Trafin julkaisema ilmainen palvelu, jonka saa älypuhelimeen iOS- ja Andoid- käyttöjärjestelmille. Sen voi ladata puhelimeen kehittäjien mukaan aikaisintaan ensi syksynä osana Autoilija-sovellusta.

Ei sovi kumipyörille, kunnes laki muuttuu

Henkilöllisyystieto on tuotu palveluna kännykkään hyödyn ja helppouden vuoksi. Mobiiliajokortti ei kuitenkaan korvaa tavallista ajokorttia ajossa aivan vielä.

Asia voi tuntua ristiriitaiselta, mutta lainsäädännössä mobiiliajokortti ei ole lainmukainen, fyysinen esine. Sovelluksella tunnistaminen voi kuitenkin tulla mahdolliseksi myöhemmin. Tavoitteena on, että mobiiliajokortilla voisi tunnistautua samoissa paikoissa kuin perinteisellä kortilla mutta lakimuutosta odotetaan vielä.

Mobiiliajokortin käyttäminen autoiluun vaatisi lainmuutoksen, johon Trafin mukaan voisi kansallisesti tehdä lisäyksen. Muutosta harkitaan, mutta vielä mobiiliajokortti ei ole fyysisen ajokortin korvike liikenteessä.

Sitä ennen monet paikat voivat jo hypätä mobiiliajokortin käyttäjiksi. Posti ja useat liikkeet ovatkin ilmoittaneet, että kännykältä vilautettava tunnistusväline käy heillä.

Tunnistautuminen on hyväksytty myös Valvirassa, ja sen lisäksi sitä on suositeltu MaRa:n eli majoitus- ja ravintola-alan jäsenyrityksille ikärajavalvontaan. Kaupan ikärajavalvonnassa tai alkoholia ostaessa baareissa voi siis käyttää mobiiliajokorttia.

Jokaisessa paikassa mobiiliajokorttia ei kuitenkaan voi käyttää. Trafi aikoo pitää sivustolla tulevaisuudessa tietoa kaikista yrityksistä ja toimijoista, joille uusi ajokortti sopii.

Mikä kortti on ja onko se turvallinen?

Pystyssä oleva ajokortti. Tämä on ensimmäinen ajatus, joka mobiiliajokortista tulee mieleen, koska kännykän ruutu on pysty- eikä vaakatasossa.

Lisätoiminnot erottavat mobiiliajokortin perinteisestä. Kuvan voi suurentaa puhelimen näytölle täyttämään koko ruudun. Silloin kaupan kassalla on helpompi nähdä ikä, ja tarkistaa henkilöllisyys. Toiminnolle on käytännön syy: puhelinta ei tarvitse antaa kassalla pois, vaan sen voi näyttää kädestä etäältä.

Trafin ajo-oikeudet ja kortit -yksikön päällikön Simo Karppisen mukaan sovelluksessa on lähdetty siitä, että se on mahdollisimman turvallinen tunnistuskeino. Turvatekijöitä on mobiiliajokortissa liike- ja tunnistusmerkintöinä.

– Tässä on hologrammimaisia kuvioita, jotka muuttuvat, kun puhelinta kääntelee. Ja sen lisäksi ehkä kaikkein näkyvin ominaisuus on tämä kosketukseen reagointi, näyttää Karppinen.

Kosketettaessa kuva hajoaa erilliseksi palikoiksi. Ominaisuus on tahallinen osa tunnistustekijöitä.

Mobiiliajokortin ajoneuvotieto on jatkuvasti ajan tasalla ja kortin tiedot ovat laajemmat kuin perinteisen fyysisen ajokortin. Moottoripyörä- ja mopokortin omistajilla ajoneuvotietojen ruudulla näkyvät kaikki ajo-oikeudet. Esimerkiksi henkilöauton ajokortin suorittaneilla näkyy oikeus kuljettaa mopoa (AM/120 ja AM/121 –luokat)ja niiden tarkemmat suoritustiedot vain moottoripyöräkortin luokan sijaan.

Autoilija-sovellusta myös laajennetaan uusien ideoiden pohjalta. Siitä aiotaan tehdä helppo tapa tehdä ajoneuvotietojen päivityksiä: esimerkiksi auton käyttöönotto tai käytöstä poistaminen voitaisiin tehdä puhelimella.

– Mielestäni esimerkiksi opetuslupa voitaisiin tuoda tähän yhtä lailla kuin ajokorttikin, pohtii Simo Karppinen.

Syksyn sovellusversiossa puhelimeen saa viestejä, jotka kertovat ajoneuvotietoja ja päivityksiä omasta ajokortista Trafilta. Ajoneuvoverojen maksaminen älypuhelimen sovelluksella on myös yksi idea, josta kehittäjät haaveilevat.

"Pidän siitä, kun en ole lompakkoon sidottu"

Mitään ratkaisevaa muutosta mobiiliajokortti ei kuitenkaan tee ajajalle, koska sen käyttö on rajoitettu vain niihin toimijoihin, jotka sen jatkossa ottavat käyttöön. Esimerkiksi Alko arvioi, ottaako se sovelluksella tunnistautumisen käyttöön syksyllä liikkeissään.

Mobiiliajokortti on kätevä palvelu niille, jotka tekevät muutenkin ison osan arkisesta asioinnistaan puhelimella. Trafin Karppisen mielestä on mukavaa, ettei hän ole koko ajan lompakkoon sidottu.

– Käytän puhelinta aika paljon esimerkiksi kaupassa maksamiseen, eli minusta on luonnollista, että se mahdollisuus tulee myös ajokorttiin.

Viime joulukuussa alkaneesta testauksesta saatu palaute on ollut positiivista sekä käyttäjiltä että yrityksiltä. Trafin käyttötestissä oli 3000 lataajaa.

– Olemme saaneet paljon palautetta ja kehitysehdotuksia, eli hyvin aktiivista testaajajoukkoa meillä on ollut.

Turvallisuuden takaamiseksi sovellukseen on tehty useita turvallisuustarkistuksia ulkopuolisilla, eli sovellus on auditoitu. Erityisen varmaksi on tehty QR-koodi. QR-tunnistuksen voi valita mobiiliajokortista ja näyttää toiselle. Koodi on kertakäyttöinen, ja se on rajatun ajan voimassa. Sen avulla vaikka pelkän henkilön iän voi näyttää toiselle laitteelle.

Vastauksena on tarkistajan näytöllä kuva, tai ajoneuvotieto, jollaisena se Trafilla on alkuperäisenä rekisterissä. Vahvistus on Trafin mukaan erittäin vaikea tai lähes mahdoton väärentää.

Autoilija-sovellus sopii motoristeille

Mobiiliajokortin kännykkäänsä haluava joutuu siis tulevaisuudessa lataamaan Autoilija-nimisen sovelluksen sovelluskaupasta omasta puhelimestaan.

Viranomainen halusi kutsua mobiiliajokorttia jollakin nimellä, jota yritettiin keksiä nimikilpailussa Trafin verkkoyhteisöissä sosiaalisessa mediassa.

Autoilija -nimen perusteella moottoripyörät ovat vain sivuosassa. Eikö sovellus ole tarkoitettu muiden ajoneuvojen ajajille?

Huoli on kuitenkin turha. Autoilija sopii myös moottoripyöräilijöille ja muille ajoneuvojen omistajille.

MUTENIA. Vesistön äärellä on muutama vanha hirsitalo. Idyllinen maisema, voisi moni ajatella. Jossain täällä on Susanna Siepin kotipaikka, mutta sinne ei enää pääse. Koti on syvällä järven pohjassa.

Susanna Sieppi, tyttönimeltään Magga, muistaa kirkkaasti vuoden 1960 marraskuun. Siepin perhe lehmineen lähti kävelemään Kurujärveltä lähimpään kylään Muteniaan. Oli tullut aika. Pian altaan raivaustyöt alkaisivat ja myöhemmin alueelle tulisi vesi, joka peittäisi alleen koko Kurujärven. Kodin. Pihan. Navetan. Kaiken.

– Marraskuussa me lähdimme, talutimme lehmät. Oli polviin asti lunta. Muteniassa lehmät laitettiin kuorma-auton kyytiin. Sitten ajoimme Vuotson kautta Tankapirtin lähettyville, Lehtolaan.

Susanna Siepin lapsuuden perhe muutti pieneen taloon Lehtolaan, nelostien varteen. Koko perhe asui yhden huoneen talossa kahdeksan vuotta. Sen jälkeen he muuttivat Vuotsoon rakennettuun allastilaan.

Sodankylän alueella tekoaltaiden rakentaminen kosketti satoja ihmisiä. Susanna Sieppi on yksi heistä, sillä Sodankylässä 1960-luvulla yli 600 ihmistä joutui luopumaan kodeistaan ja muuttamaan pois Sodankylän pohjoisosiin rakennettavien isojen tekojärvien alta.

Tekojärvet rakennettiin, koska Suomi tarvitsi sähköä. Ensimmäiset suunnitelmat tekojärvien rakentamisesta olivat esillä jo heti toisen maailmansodan jälkeen. Suunnittelu eteni 1950-luvun puolivälissä ja lopullinen suunnitelma Lokan tekojärven rakentamisesta valmistui vuonna 1966. Lokan tekojärven (417 km² ) täyttö alkoi kesällä 1967 ja sen sisaraltaan eli Porttipahdan (216 km² ) täyttö vuonna 1970. Lokka ja Porttipahta yhdistettiin toisiinsa vuonna 1981 valmistuneella kanavalla, jonka kautta vedenkorkeuden säätely tapahtuu.

Vierailu entiselle kotiseudulle nostaa aina tunteet pintaan

Entinen kurujärveläinen Susanna Sieppi on asunut Vuotsossa nyt yli viisikymmentä vuotta. Hiljalleen hän on sopeutunut uuteen asuinympäristöön. Uuden identiteetin rakentaminen on vienyt aikaa, kuten muillakin allasevakoilla.

Vieraillessaan Muteniassa, entisen kotinsa naapurikylässä, kodin muistot heräävät. Edelleen muistoissa kimaltelee kauniina Kurujärvi, joka lepää nyt ulottumattomissa, järven pohjalla.

– Kurujärvellä oli hyvä asua. Me uimme päivät pääksytysten. Tämä kesä on ollut sellainen kuin silloin ennen. On ollut hyvin lämmintä.

Vuotsolainen väitöskirjatutkija Anna-Liisa Väyrynen on Vuotson kyläkirjassa “En tahtonut ois tätä vieraan maisemiin” - allasevakkojen elämänvaiheista -artikkelissaan käsitellyt ihmisten elämänkertoja ja sopeutumista uusiin paikkoihin pakkomuuton jälkeen.

Väyrynen on haastattelujen pohjalta tullut siihen lopputulokseen, että muutoksiin sopeutuminen on vienyt aikaa. Poro- tai maatalouden jatkaminen uudessa paikassa lisäsi ihmisten turvallisuuden tunnetta ja uskoa tulevaisuuteen. Se myös auttoi sopeutumaan uuteen kotipaikkaan.

Lokka-Porttipahta tekojärvien alle jäi monen koti, kokonaisia kyliä. Lokan vesi peitti Kurujärven lisäksi Rieston ja Korvasen kylät.

Mutenian ja Lokan kylät säilyivät, mutta eivät entisillään. Lokassa 12 talosta 8 jäi veden alle. Muteniassa muutama talo säilyi, mutta kyläläiset menettivät suurimman osan maistaan veden alle. Entisille sijoille jääminen oli mahdotonta Muteniassakin.

Mutenian kylä on eräänlainen tekojärvien rakentamisen muistomerkki. Kylän talot nököttävät autioina Lokan rannalla, hiekkakummun päällä. Nykyään talot omistaa Kemijoki Oy. Yhtiö lunasti aikoinaan talot ja niihin kuuluvat maat omistajiltaan. Entisöidyt talot toimivat yhtiön vierailukäytössä, puomin takana.

“Vähän niin kuin maailmanlopun meininki” – Olisi tärkeää, että ihmiset saisivat jakaa kokemuksiaan

Tällä viikolla saamelaisten sosiaalialan järjestö SámiSoster ry ja Kemijoki Oy järjestivät vuotsolaiselle vanhuksille matkan Muteniaan katsomaan paikkoja ja muistelemaan elämää ennen tekojärviä.

SámiSoster-järjestön toiminnanjohtaja Ristenrauna Maggalla on omakohtaisia kokemuksia tekojärvien tulosta. Enontekiöllä syntynyt Magga muutti nuorena vaimona Kitisen latvoille, Sodankylän länsiosaan, Laitin kylään. Vuosi oli 1965.

Laitissa oli kymmenisen taloa. Osa taloista oli jo Maggan muuttaessa tyhjillään. Kaikki tiesivät, että lähtö koittaa muutaman vuoden sisällä, muistelee Magga.

– Ihmisillä oli lähdön tunnelma. Vähän niin kuin maailmanlopun meininki, kuvailee Magga.

Maggan perhe asui Laitin-kylässä vuoteen 1969.

– Se oli varmaan vuoden 1969 loppupuolta kun muutimme Vuotsoon. Rakensimme talon sinne.

Magga muistelee, että ihmisillä oli vaikeuksia tottua tekojärviin ja siihen, että piti asua jossain muualla kuin kotona.

– Ihmiset eivät olleet tottuneet tekojärviin. Rannat olivat erilaisia. Kun heitit verkot, eivät ihmiset tienneet että pohjalla oli puita. Turvetta nousi lauttoina pintaan. Alueella hukkui paljon poroja, jotka olivat menneet turvelauttojen päälle.

– Tällä kaikella oli suuri vaikutus ihmisten arkeen. Ei enää ollutkaan tuttua ympäristöä. Koti oli menetetty. Lapin paliskunnan laidunmaista suuri osa jäi tekojärvien alle, kuvailee Magga.

Ristenrauna Maggan mielestä olisi tärkeää, että ihmiset pääsevät jakamaan kokemuksiaan tapahtuneesta ja siitä, miten elämä on muuttunut. Olisi hyvä nostaa esille, miten paljon tekojärvien rakentaminen vaikutti ihmisten elämään.

– On tärkeää, että Vuotsossa on viimein saatu järjestötoiminta käyntiin, sanoo Magga ja viittaa Mokta-toimeen. Sen tarkoitus on tarjota Vuotson vanhukselle yhdessäoloa ja virkistäytymistä.

Euroopan unionin suurimman tekoaltaan, Lokka-Porttipahdan rakentamisesta on pian 50 vuotta. Yhteensä 640 ihmistä menetti kotinsa. Myös yksi Euroopan suurimmista aapasoista, Posoaapa jäi tekojärvien alle.

9.8.2018 klo 22.20. Korjattu Euroopan suurin tekoallas Euroopan unionin suurimmaksi ja Posoaapa muotoon yhdeksi Euroopan suurimmaksi aapasuoksi.