Vuokramarkkinoilla törmää yhä useammin jopa vuodeksi sitouttaviin sopimuksiin ja yli tuhannen euron vuokravakuuksiin.

Vuokra-asuntoa ilman vuoden sitoutumispakkoa voi etenkin suurista kaupungeista olla hankala löytää kesän ja alkusyksyn ruuhka-aikaan, kun opiskelijat muuttavat uusille opiskelupaikkakunnilleen.

Kilpailu vuokra-asunnoista on raadollista. Asuntonäytöissä vuokralaisehdokkaat joutuvat perustelemaan miksi juuri he olisivat parhaita vuokralaisia ja asuntojen sopimusehdoissa voi piillä yllätyksiä.

Tilanne asettaa vuokra-asunnon etsijän tukalaan asemaan.

Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita kritisoi asunnonhaun muuttumista entistä suorituskeskeisemmäksi. Monesti asuntoa joudutaan hakemaan kuin työpaikkaa ja verkko on pullollaan erilaisia vinkkejä vuokra-asunnon saamiseksi.

– Minua suoraan sanottuna riipii. Opiskelukaupungeissa on trendi, että yritä erottua ja pärjäät paremmin, Viita puuskahtaa.

Vuokralainen saa asuntoa hakiessaan olla tarkkana jo ennen varsinaisen vuokrasopimuksen allekirjoittamista.

Julkisuuteen nousi heinäkuussa tapaus, kun Turussa vuokralaisehdokkailla oli haluttu maksattaa laiton 200 euron toimistomaksu. Heidän asuntonäytössä allekirjoittamansa vuokrahakemuksen alalaidassa oli ollut maininta, että mikäli vuokralainen ei mahdollisen asuntotarjouksen jälkeen tulekaan tekemään vuokrasopimusta, joutuu hän maksamaan välitysfirmalle toimistokuluja.

Asuntonäytössä käyneitä ihmisiä pyrittiin sitouttamaan asunnon ottamiseen.

Anne Viidan mielestä vuokramarkkinat ovat epätasapainoiset eikä vuokralaisella ole paljoa pelivaraa. Hän korostaa, että vuokralaisen ei tulisi allekirjoittaa sopimuksia tai muita papereita ennen kuin ymmärtää täysin mihin on sitoutumassa.

– Tällä hetkellä vuokranantajat tarjoavat irtisanomisaikaa mikä on siirretty vuoden määräajan päähän, eli sopimus toimii samalla tavalla kuin vuoden määräaikainen sopimus. Ensisijaisesti se on vuokranantajien elämän helpottamiseksi markkinoille kehitetty, Viita toteaa.

Eri vuokrasopimustyypeistä tulee Vuokralaiset ry:lle säännöllisesti yhteydenottoja. Usein vuokralaisten kysymykset koskevat sitä, onko vuodeksi sitouttavaan vuokrasopimukseen pakko suostua.

– Kauhean kätevä kysymys, kauhean ikävä vastaus. Usein käy niin, että jos vuoden määräaikaiseen sopimukseen ei suostu, ei myöskään saa sitä asuntoa.

Vuokranantajat haluavat pitkäaikaisen vuokralaisen

Vuokralaisenkaan elämä ei aina mene kuten on suunniteltu. Toisinaan asuntovälittäjille ja -vuokraajille tulee neuvottelupyyntöjä pitkän määräaikaisen vuokrasopimustyypin muuttamisesta.

Suur-Savon OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Maija Skönin mukaan neuvottelupyynnöt käsitellään tapauskohtaisesti.

– Silloin yritetään selvittää vuokralaisen elämäntilannetta ja tulevaisuudennäkymiä sekä sitä, kuinka kauan hän asunnossa asuisi. Tavoitteena on yleensä mahdollisimman pitkäaikainen vuokralainen, Skön kertoo.

Määräaikaisten ja vuodeksi sitouttavien vuokrasopimusten lisääntymisen syynä on niiden vaivattomuus vuokranantajille. Ne säästävät vuokranantajalta uuden vuokralaisen etsimisen työmäärän ja mahdollisen vuokravälittäjän palkkion sekä takaavat pysyvät vuokratuotot.

Suomen Vuokranantajat ry:n jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan yksi kolmasosa on määräaikaisia vuokrasopimuksia. Loput ovat toistaiseksi voimassaolevia. Kyselyyn vastasi yli 3200 vuokranantajaa.

Kysymyksenasettelu voi kuitenkin vääristää tilastoa. Juridisesti sopimukset, joiden ensimmäinen mahdollinen irtisanomisaika on siirretty vuoden päähän sopimuksen solmimisesta ja jotka jatkuvat vuoden jälkeen toistaiseksi voimassaolevana vuokrasopimuksena, eivät ole määräaikaisia vuokrasopimuksia.

Käytännössä ne kuitenkin toimivat samalla tavalla kuin vuoden määräaikainen vuokrasopimus.

Heinäkuussa Helsingin Sanomat uutisoi isojen vuokrayhtiöiden luopuneen takuuvuokrista, koska kaikilla ei ole niihin varaa. Samaa kehityssuuntaa ei ole ainakaan toistaiseksi nähtävissä yksityisten tai asuntovälitysfirmojen tarjoamissa vuokra-asunnoissa.

Suomen Vuokranantajien kyselytutkimuksen mukaan yli kaksi kolmannesta vuokranantajista haluaa vuokralaiseltaan kahden kuukauden summan arvoisen takuuvuokran.

Maksettava vuokravakuus voi olla pitkälti yli tuhat euroa.

– Olkoonkin että yleensä vuokravakuuden saa takaisin, mutta kyllähän se etenkin opiskelijan tukirahoista tai kesätienesteistä lohkaisee suuren osan, asianajaja Pekka Tuppurainen pohtii.

Sopimuksia allekirjoitettaessa on oltava tarkkana

Vuokra-asuntoa etsivä saattaa sopimusvaiheessa törmätä vaatimuksiin henkilötakauksesta.

Henkilötakausta voi verrata pankkilainan takaukseen. Jos vuokralaiselta jää esimerkiksi vuokria maksamatta, on takaajan maksettava vuokrarästit. Takaajalta voidaan vaatia myös esimerkiksi rikkoutuneen asunnon remonttikulujen maksamista.

Helsingin Sanomien heinäkuisessa uutisessa Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola sanoo, että joissain tilanteissa takaussitoumus voi auttaa erottautumaan vuokralaisten joukosta silloin kun kilpailu asunnosta on kova.

Asianajaja Pekka Tuppurainen ja Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita eivät kumpikaan suosittele omavelkaisen takaussitoumuksen eli henkilötakauksen tekemistä.

– Mikäli takaukselle ei ole määritelty ylärajaa tai tiukkaa rajausta siitä mitä se kattaa, niin se on avoin asianajajan valtakirja esimerkiksi vahingonkorvaukseen, Tuppurainen kertoo.

Takaussumman rajauksen sopiminen jää molempien sopimusosapuolien eli vuokralaisen ja vuokranantajan vastuulle. Takauksen yläraja on osattava määritellä ja kirjata sopimuksessa itse.

– Jos asunnossa sattuu pienikin vahinko, voivat korvaussummat nousta suuriksi, varoittaa Tuppurainen.

Takaussitoumusten käyttö on lisääntynyt viime vuonna tulleen Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen jälkeen. Silloin KKO linjasi, että henkilötakaus on omavelkainen ilman ylärajaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että takaajan vastuulle saattaa päätyä esimerkiksi asunnossa sattuneen 50 000 euron arvoisen vesivahingon maksaminen.

Aiemmin lakia tulkittiin niin, että takausvastuu päättyi kolmen kuukauden vuokraa vastaavaan summaan. Mikäli asunnon vuokra olisi 650 euroa kuukaudessa, olisi takaussumma ollut maksimissaan 1950 euroa riippumatta vahingon suuruudesta.

Asianajajan pöydälle erimielisyydet päätyvät harvoin

Lähtökohtaisesti sopimuspaperin allekirjoittaminen tarkoittaa sitä, että sopimuksen ehtoihin on sitouduttu. Sopimus sitoo molempia osapuolia eli vuokranantajaa ja vuokralaista.

– Mihinkään ei pidä sitoutua ennen kuin on aikuisten oikeasti sitä mieltä, että haluaako sen vai ei, asianajaja Pekka Tuppurainen toteaa.

Suomen lainsäädännössä on määritelty, että mikäli vuokralainen syystä tai toisesta haluaa irtisanoa vuodeksi sitouttavan vuokrasopimuksen ennen vuoden määräajan täyttymistä, joutuu hän maksamaan vuokranantajalle kohtuullisen korvauksen.

Yleensä kohtuullinen korvaus eli sopimussakko on määritelty niin, että se on kahden kuukauden vuokraa vastaava summa.

– Viime kädessä kohtuullisen korvauksen ratkaisee tuomioistuin, Tuppurainen toteaa.

Sopimussakko toimii myös toisin päin. Vuokranantaja ei ole sen oikeutetumpi irtisanomaan vuokrasopimusta ennen määräajan täyttymistä kuin vuokralainenkaan.

Pekka Tuppurainen kertoo, että hänen työpöydälleen vuokrasuhteeseen liittyviä tapauksia päätyy harvoin. Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtajalla Anne Viidalla on tästä selkeä näkemys.

– Jos riidan aiheena oleva vuokravakuus on 1000 euroa ja vuokralainen tarvitsee asianajajan, niin aika nopeasti ollaan siinä pisteessä, että asiamiehen palkkio on suurempi kuin vakuuden määrä.

Riitatilanteessa vuokralaiset monesti luovuttavat, eivätkä kuluriskin pelossa vie asioita käräjäoikeuteen.

Yksi räikeimmistä Anne Viidan tietoon tulleista tapauksista liittyy vuoden määräaikaiseen vuokrasopimukseen. Viranomainen oli asettanut asuintalon käyttökieltoon.

– Vuokranantaja olisi halunnut vuokralaisen maksavan sopimussakkoa, koska vuokrasuhde ei jatkunut kokonaista vuotta. Vaikka asunto oli käyttökiellossa eikä siinä viranomaisten päätöksestä saanut asua.

Puolueiden kisassa on näkynyt kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen mielenkiintoisia käänteitä.

Juha Sipilän keskusta voitti eduskuntavaalit ja pääministeripuolueena keskusta pysyi kannatusmittausten kärkipaikalla marraskuuhun 2015 saakka.

Nopeita muutoksia kolmen kärjessä

Syksyn 2015 politiikan myrskyt, joissa Sipilän hallitus joutui törmäyskurssille SAK:n ja muiden palkansaajajärjestöjen kanssa, nostivat eduskuntavaaleissa neljänneksi pudonneen ja oppositioon joutuneen SDP:n suosituimmaksi puolueeksi joulukuussa 2015.

Antti Rinteen riemua kesti kevääseen 2016, jolloin keskusta palasi ykköseksi. Elokuussa 2016 demarit nousivat keskustan rinnalle ja porhalsivat syksyllä taas ohi.

Kokoomus nousi uuden puheenjohtajan Petteri Orpon johdolla kärkipaikalle ensimmäisen kerran maaliskuussa 2017. Huhtikuun kuntavaaleissa kokoomus oli ykkönen, SDP kakkonen ja keskusta pettyi kolmoseksi.

Kuntavaalien jälkeen kokoomus pysyi suosituimpana puolueena viime talveen saakka, jolloin SDP nousi haastamaan kärkipaikkaa. Suurimman oppositiopuolueen johtoasema vahvistui toukokuussa, kun kokoomuksen kannatus tipahti alle 20 prosentin.

Rinne, Orpo ja Sipilä ajavat asemiin

Näyttää siltä, että tällä hetkellä SDP:n kärkipaikkaa selittää enemmän kokoomuksen ja keskustan kannatuksen alavire kuin SDP:n kannatuksen selkeä nousu. Kesän aikana SDP on vahvistanut asemaansa myös muiden oppositiopuolueiden kustannuksella.

Politiikan syksystä on tulossa jännittävä. Valtiovarainministerinä Petteri Orpo hallitsee politiikan keskikenttää elokuussa. Pääministeri Juha Sipilä tukee valtiovarainministeriä, mutta yrittää samalla erottua kokoomuksesta.

Antti Rinne ja koko oppositio pääsee haastamaan hallitusta täysillä taas syyskuun alussa, kun eduskunta palaa kesätauolta. Budjetin lisäksi keskustelua riittää ainakin hallituksen maakunta-sotesta.

Tasainen kisa ratkeaa vaalipiireissä

Syksyn aikana puolueet virittelevät eduskuntavaalitaistelua. Tasainen kisa ratkeaa lopulta Manner-Suomen 12 vaalipiirissä, missä viimeisistä paikoista käydään ankaraa taistelua.

Puolueiden suuruusjärjestys ratkaistaan eduskuntapaikoilla. Kevään 2015 vaaleissa kokoomus keräsi enemmän ääniä kuin perussuomalaiset, mutta perussuomalaiset sai yhden paikan enemmän ja marssi hallitukseen keskustan jälkeen kakkosena.

Keskusta onnistui keräämään hyvin vaalipiirien viimeisiä paikkoja ja 21 prosentin ääniosuus toi 49 kansanedustajan paikkaa. Kokoomuksen 18 prosentin ääniosuus riitti 37 kansanedustajan tuoliin.

Vaalipiireissä puuolueen menestykseen vaikuttaa vahvasti, miten se onnistuu löytämään listalleen äänestäjiä innostavia ehdokkaita. Ehdokaskuviot selviävät hyvin pitkälle jo syksyn aikana.

Antti Rinteen viimeinen taisto

SDP:n johtopaikan toukokuussa 2014 vallannut Antti Rinne on eduskuntavaaleissa kovan paikan edessä. Vain voitto ja ykkössija kelpaavat.

Rinne epäonnistui kevään 2015 eduskuntavaaleissa, eikä kuntavaalien kakkossija hieman yli 19 prosentin ääniosuudella vielä riemua nostattanut.

Kesällä 2017 Rinteen ja SDP:n tilanne oli tukala, kun vihreät pomppasi SDP:n ohi ja nousi opposition ykköseksi.

Viime syksyn ja talven aikana eduskunnassa Rinne ja SDP onnistuivat kuitenkin paremmin haastamaan hallitusta, eikä vihreiden Touko Aallosta ollut enää vastusta.

Riitaisa kokoomus pudotti Orpoa

Kokoomusjohtaja Petteri Orpon tilanne on hieman helpompi kuin Antti Rinteen.

Orpo palautti jo kokoomusväen luottamuksen puoluejohtoon. Kuntavaalien kärkisija oli vahva näyttö kokoomusjoukkueen yhtenäisyydestä.

Kuntavaalien jälkeen kokoomus oli jo etenemässä riemumarssia kohti eduskuntavaaleja. Orpo nousi pääministerikisan ennakkosuosikiksi, talous kasvoi ja työllisyys parani.

Kokoomuksen riemumarssi katkesi kuitenkin puolueen sisäisiin riitoihin. Elina Lepomäki ja Jan Vapaavuori kaatoivat maakunta-sotea ja Harry Harkimo lähti omille teilleen.

Tulevan syksyn ja ensi talven aikana Orpon pitäisi palauttaa kokoomuksen yhtenäisyys. Pääministerikisassa tulee muuten vaikeuksia ja kokoomus on silloin vaarassa pudota myös hallituksesta.

Juha Sipilä tarvitsee uuden ihmeen

Keskustan Juha Sipilä hakee toista pääministerikautta. Lähtötilanne on vaikea, sillä keskusta sai siipeensä kevään 2017 kuntavaaleissa, ja Ylen mittauksissa keskustan kannatus on sen jälkeen jumittunut 17 prosentin tuntumaan.

Viime eduskuntavaaleissa keskustan voittoa vauhditti Sipilä-ilmiö. Politiikan uusi kasvo hurmasi äänestäjiä.

Tänään kaikki on toisin. Pääministerikausi on kuluttanut kasvoja, eikä talouden kasvu tai työllisyyden paraneminen vielä riitä turvaamaan jatkovaltakirjaa.

Politiikan kovan lain mukaan äänestäjät eivät palkitse menneistä teoista vaan odottavat uutta ihmettä.

Vaalitaistelussa pääministeri voi kuitenkin yllättää. Sipilän taustavaikuttajiin lukeutuva Esko Aho kävi keväällä 1995 hyvän vaalitaistelun, vaikka SDP:n Paavo Lipposen voittokulkua oli silloin mahdoton voittaa.

Sipilän lähtökohdat ensi kevään eduskuntavaalitaisteluun ovat paljon paremmat kuin Esko Aholla keväällä 1995. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ratkaisevaa on, pystyykö Sipilä vai Orpo nousemaan Rinteen ykkösvastustajaksi.

Lue myös: Ylen kannatusmittaus: Demareista selkeästi suosituin puolue, sinisten tulevaisuus näyttää entistä synkemmältä

Perjantai 13. oli Kemiönsaarella mökkeilevälle yhdeksänvuotiaalle Raakelille todellinen epäonnen päivä. Aktiivinen kesäloma vaihtui viikon lepoon sairaalavuoteessa kesken sulkapallopelin, kun kyy iski hampaansa tytön nilkkaan.

Puremia tuli neljä. Raakel ei niitä ensin huomannut. Hän tunsi vain pientä kipua jalassaan ja katsoi, mistä se johtuu. Silloin hän näki nurmikolla pienen kyykäärmeen.

– Ei se paljoa sattunut, mutta kun huomasin kyyn, säikähdin ja juoksin pois kiljuen.

Raakel rauhoittui aika pian saatuaan äidiltään kyytabletit. Äiti, Nina Rihte ajatteli ensin lähteä kuljettamaan tyttöä omalla autolla sairaalaan, mutta jäi hätäkeskuksen ohjeiden mukaan odottamaan ambulanssia.

– Se yllätti. En osannut odottaa, kuinka vakava tilanne olisi, Rihte kertoo.

Hikeä, mustelmia ja turvotusta

Jokainen reagoi käärmeenpuremiin yksilöllisesti. Sen Nina Rihte kertoo oppineensa muutaman viime viikon aikana.

Raakel hikoili, mutta tuntui silti kylmältä. Häntä alkoi väsyttää. Raakelin jalat turposivat useiden päivien ajan ja varpaat näyttivät äidin mukaan pulleilta nakkimakkaroilta. Yksi puremista oli osunut varpaiden väliin.

Meiltä alkoi jo loppua tusseista värit, kun mustelmat vain levisivät. Nina Rihte

Loput puremajäljistä olivat nilkoissa. Niiden ympärille levisi mustelmia, joiden rajat piti merkitä päivittäin tussilla.

– Merkkien avulla seurattiin, leviävätkö mustelmat vai alkavatko ne parantua. Meiltä alkoi jo loppua tusseista värit, kun mustelmat vain levisivät. Raakelin jalat olivatkin muutaman päivän ajan aika riemunkirjavat, Rihte kertoo.

Jalat kohti kattoa

Raakel joutui viettämään sairaalassa seitsemän yötä. Ensimmäisen yön hän oli tehovalvonnassa, seuraavina osastolla jalat kohti kattoa.

Pureman saanutta raajaa ei saisi liikuttaa ja se olisi hyvä pitää kohoasennossa. Näin todetaan muun muassa Tyksin potilasohjeissa. Niissä neuvotaan, mitä pitää tehdä, jos käärme puree.

Samat ohjeet saa Myrkytystietokeskuksesta, jonne moni kyynpureman saanut soittaa ensitöikseen. Puheluja tulee ylilääkäri Leena Soinisen mukaan vuosittain alle 50. Luku ei kerro kokonaiskuvaa siitä, kuinka montaa ihmistä kyy vuosittain Suomessa puree. Osa ihmisistä soittaa suoraan esimerkiksi hätänumeroon, osa ei mihinkään.

Ohjeistamme kaikkia ottamaan puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltohenkilöstöön, vaikka purema ei näyttäisi vaaralliselta. Leena Soininen

Yleisesti on arvioitu, että kyyt purevat Suomessa vuosittain noin sataa ihmistä.

– Kaikille ei tule puremasta oireita, jolloin tilannetta voi seurata kotona. Ohjeistamme kuitenkin kaikkia ottamaan puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltohenkilöstöön, esimerkiksi päivystykseen, vaikka purema ei näyttäisi vaaralliselta, Soininen toteaa.

Jos pureman saanut on lapsi, raskaana oleva, vanhus, hänellä on perussairauksia tai purema on osunut pään tai kaulan alueelle, on silloin syytä hakeutua aina lääkäriin.

Alkujärkytyksessä ohjeet unohtuivat

Pienillä lapsilla kyynpurema otetaan aina vakavasti. Siksi ambulanssi haki Raakelin sairaalaan. Hän sai hoitoa nopeasti, vaikka aivan ensimmäiset hoito-ohjeet eivät muistuneetkaan alkujärkytyksessä kotona mieleen.

– En tiedä, olisiko se muuttanut mitään, jos Raakel olisi pysynyt paikoillaan heti puremat saatuaan. Lapselle se olisi ollut aika vaikeaa.

Jos Raakel ei olisi juossut mökin terassille, ei äiti olisi välttämättä pystynyt reagoimaan puremiin yhtä nopeasti. Jossittelu lieneekin turhaa.

Nyt Raakel on jo toipunut lähes täysin. Edes trampoliinilla hyppiminen ei enää tunnu pahalta, vaikka jalkojen taivuttaminen olikin hetken aikaa vaikeaa. Kunhan hemoglobiiniarvot nousevat toivotulle tasolle, voi koko koettelemuksen fyysisesti unohtaa.

Ei kammoa

Se on varmaa, että perjantaita, 13.7. Raakel ei unohda koskaan.

– Yhtä kokemusta rikkaampi hän nyt on. Vaikka olisihan tämä ihmeellinen tapaus saanut jäädä kokematta, Nina Rihte toteaa.

Rihte aikoo jatkossa varmistaa, että jalat tömisevät mökkitontilla riittävästi, jotta käärmeet ehtivät pois alta.

Raakelille itselleen ei jäänyt koettelemuksesta käärmekammoa.

– Ei jäänyt kammoa. Uskallan mennä takaisin samalle nurmikentälle. Oli vain outo sattuma, että käärme oli silloin siinä paikassa.

Tuusulalaisen perheenäidin Minna Kuusiston työnantaja tarjosi työntekijöilleen ensimmäistä kertaa palkallista perhevapaata lapsen koulunaloituksen tueksi.

– Esikoiseni aloitti tänään ensimmäisen luokan, ja tilanne oli koko perheelle uusi, Kuusisto kertoo.

Kouluunlähtöä oli Kuusiston perheessä jännitetty jo viime talvesta lähtien.

– Mikäli työnantaja ei olisi tarjonnut tätä mahdollisuutta, olisin harkinnut palkatontakin vapaata. Koulupäivät ovat alussa vain kolmituntisia ja uudenlaisen arjen harjoittelua, joten tällainen vaihtoehto oli nyt erityisen hyvä, Kuusisto iloitsee.

– Ennen koulun alkua sain siis kertoa lapselleni, että vien hänet kouluun ja haen hänet sieltä ja vietän koko ensimmäisen iltapäivän hänen kanssaan kotona. Jos olisin nyt tällä hetkellä töissä, pohtisin jatkuvasti, miten lapsen koulupäivä on mennyt. Ollessani itse tässä läsnä tilanne on aivan erilainen, Kuusisto mietti torstaina iltapäivällä.

Kuusisto kertoo, että osalla hänen tuttavaperheistään on ollut hankaluuksia lapsen koulun aloituksen järjestymisen kanssa. Osa on voinut hyödyntää joustavia työaikojaan ja osa saanut isovanhempia avuksi.

– Koen, että tämänkaltainen vapaatarjous on viesti ja signaali työnantajalta siitä, että arjen ja työelämän haasteellisuus ymmärretään, eli sikäli sillä on myös symbolista merkitystä, toimitilapäällikkönä Espoossa suunnittelu- ja konsulttiyritys Rambollissa toimiva Kuusisto pohtii.

"Tuttavapiiri saattaa kadehtia"

Samassa yrityksessä työskentelevän töölöläisperheenisän Fredrik Winqvistin perheessä koulutiensä aloitti tänään sisaruksista toiseksi vanhin.

– Lapsen koulunaloitus on tunteellinen ja ainutkertainen hetki. Turvallinen aloitus on tärkeää, nyt sen saa tehdä ihan luvan kanssa, Winqvist painottaa.

Erityisen tyytyväinen hän oli päästessään hakemaan tytärtänsä jo ennen kolmea iltapäiväkerhosta verrattuna siihen, että töistä paikalle olisi ehtinyt vasta viiden maissa.

– Tuttavapiirissä työnantajani toimintaan on suhtauduttu ehkä jopa vähän kadehtien. Uskonkin, että tästä leviää viestiä tuttavienkin työpaikoille ja tämmöisiä ajatuksia voisi myös muualla herätellä. Vuorokaudessa on 24 tuntia, ja jollakin tavalla siinä pitää sekä työ- että muun arkielämän pyöriä, Winqvist naurahtaa.

"Työntekijöihin investoiminen maksaa itsensä takaisin"

Koulunaloitusvapaata tarjonneen Rambollin viestintäjohtajan Karoliina Lehmusvirran mukaan ajatus syntyi siitä, että haluttiin hakea joustoa perhe-elämän ja toisinaan kiireisen ja hektisen asiantuntijatyön välille.

– Aloite tuli talon sisältä, ja arviomme mukaan se koskee noin sataa työntekijäämme 2 300 ihmisen organisaatiossamme. Palkallista vapaata voi käyttää 1–3 päivää syksyn aikana, Lehmusvirta kertoo.

Palkalliset ylimääräiset vapaat ovat toki työtuntimääriä kasvattaneen kiky-hengen vastaisia, mutta Lehmusvirran edustama yritys uskoo kyseessä olevan satsauksen, joka maksaa itsensä takaisin.

– Asiantuntijamme ovat yrityksemme suurin voimavara, ja sitä kautta on intressiemme mukaista tehdä tekoja, jotka kasvattavat työntekijöiden sitoutumista ja helpottavat työelämän ja perhearjen yhdistämistä.

– Tämä on tarkoitettu osaltaan helpottamaan ruuhkavuosien taakkaa. Toisaalta projektityö vaatii joskus pidempää päivää myös työntekijöiltä, joten uskomme, että investointi maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, Lehmusvirta summaa.

Vastaavanlaisia tekoja ovat tehneet muun muassa Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa tarjotessaan työntekijöidensä kouluikäisille lapsille kesähoitoa tai puhelinoperaattori DNA antaessaan tuoreelle isovanhemmalle viikon palkallisen vapaan.

Väestöliitto käynnisti pari vuotta sitten Perheystävällinen työpaikka -ohjelman, jonka tarkoituksena on tukea työssäkäyviä vanhempia. Kampanjassa on kyse sekä asenteista että teoista, joilla työteon ja perhe-elämän sujuvuutta arjessa helpotetaan ja samalla tuetaan työntekijän työkykyä ja toisaalta työnantajan tavoitteita.

Talouselämä-lehden haastattelema EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk arvioi vapaa-ajasta tulleen työntekijöille entistä tärkeämpää, vaikka Suomi ottaakin vasta askeleita samaan suuntaan kuin muut Pohjoismaat. Vastatessaan Tanskassa toimineen yrityksen työterveyshuollosta, työntekijät eivät Schugkin mukaan olisi millään halunneet tehdä viikonlopputyötä, vaikka se tarkoittikin parempaa palkkaa.

Tunnettu feministi Saara Särmä kirjoitti hiljattain kolumnin siitä, kuinka häntä – ja monia muita feministejä – yritetään vaientaa vain sen takia, että he puhuvat heille tärkeistä asioista julkisesti.

Särmä kertoi saavansa julkisten esiintymisten ja kirjoitusten jälkeen kehotuksia tappaa itsensä ja toiveita siitä, että hänet raiskattaisiin. Linkitin Särmän kolumnin twiittiin ja – ei kovin yllättävää – anonyymit äärioikeistotrollit kiiruhtivat heti paikalle lokakommentteineen.

Olen seurannut pitkään vierestä kaverini, toimittaja Jessikka Aron kokemaa paskamyrskyä, lokaamista ja uhkailua netissä. Anonyymit miehet jatkavat Aron kimppuun käymistä kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen netin vihasivustoilla kuin pahimmat koulukiusaajat. Tai noh, koulukiusaajat käyvät uhrinsa kimppuun yleensä sentään kasvotusten – nämä anonyymit piiloutuvat nimimerkkien taakse.

Nimimerkkien touhu on ihan sitä itseään: uuninpankkopoikien pelkoa ja silkkaa naisvihaa. Joukolla käydään nimettömyyden suojista yhteiskunnallista ääntä käyttävän naisen kimppuun tohkeissaan kuin ensimmäisen pornolehtensä löytäneet finninaamaiset koulupojat. Siinä on jotain hyvin perverssiä.

Särmässä ja Arossa ärsyttää se, että he eivät istu perinteiseen naiskuvaan. Särmä puhuu feminismistään avoimesti, kutsuu itseään läskiaktivistiksi ja kritisoi miehistä hegemoniaa. Aro luennoi ympäri maailmaa, kirjoittaa parhaillaan kirjaa Venäjän trolleista ja käy oikeutta MV-lehteä vastaan.

Nämä naiset eivät vaikene, vaikka netti-idiootit tekisivät mitä.

Mutta naisten aliarvioimiseen eivät syyllisty pelkästään elämässään syrjäytyneet miehet. Myös naiset - myös feministeiksi itseään nimittävät naiset – osaavat oikein hyvin toisten, omaan ideologiaan sopimattomien naisten kyykyttämisen ja vihanlietsonnan. Samalla he kaventavat itse julkista tilaa, joka naisille sallitaan. Katsokaa vaikka myrskyä, joka somessa repeää joka kerta, kun Ulla Appelsin julkaisee uuden kolumnin. Tai kun Susanna Koski esiintyy televisiossa liian “ylimielisesti”.

Ongelma on se, että naisille sallittu julkinen tila on huomattavasti miesten tilaa kapeampi.

En pidä naiskorttien heiluttelemisesta. En pidä siitä, että naisia uhriutetaan, me emme ole mitään uhreja. Uskon myös, että naisten ja miesten pitää tulla toimeen samoilla areenoilla, ja naisten pitää kestää kritiikkiä siinä missä miestenkin.

Mutta todellinen ongelma on se, että naisille sallittu julkinen tila on huomattavasti miesten tilaa kapeampi. Naisen pitää edelleen taipua yhteiskunnan meille määrittelemiin ahtaisiin normeihin. Naisen pitää olla hymyilevä, kiltti ja pehmeä, sirosti sipsutteleva äitihahmo tai lehtien palstoilla miehestään tai lapsistaan puhuva hengetär.

Jos nainen ei näihin normeihin taivu, jos hän on aggressiivinen, tekee paljon töitä tai ei hymyile nätisti – hän herättää edelleen osassa kansaa suunnatonta raivoa.

Tätä on tutkittukin. Esimerkiksi Arizonan yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella naisten vihamielisyys kääntyi heitä vastaan, mutta miehet pystyivät vihan avulla suostuttelemaan muut puolelleen. Työpaikalla assertiivista ja dominoivaa naista pidetään helposti sosiaalisesti kömpelönä, hankalana tyyppinä. Mieheltä taas odotetaan dominoivaa, vahvaa käytöstä.

Kun 24-vuotias Ronja Salmi nousi Suomen merkittävimpien kulttuurivaikuttajien joukkoon Helsingin kirjamessujen johtajaksi ja kertoi hurjasta työtahdistaan Hesarin haastattelussa, hän sai netissä paheksunnan aallon: uupumus ja loppuunpalaminen odottivat kommentaattoreiden mukaan nurkan takana – ja paikkansakin hän sai tietysti vain sen takia, että oli nuori nainen.

Saman koki Marimekon henkilöstöjohtaja Tanya Strohmayer, joka kertoi haastattelussa kymmentuntisesta työpäivästään ja siitä, kuinka paljon hän työskentelee vapaa-ajallakin. Some täyttyi pahastuneista kommenteista – Strohmayerin terveyttä ja mielenterveyttä kyseenalaitettiin, hänet julistettiin huonoksi johtajaksi.

Ehkä karuin kohtaamani esimerkki vahvan naisen pelosta on yhdysvaltalainen tv-juontaja Megyn Kelly. Hän edustaa vahvan naisen tyypeistä kaikkein vihatuinta: hänessä yhdistyvät huippumallin ulkonäkö, korkea älykkyysosamäärä ja bulldogin ärhäkkyys.

Yhdysvaltain presidentin masinoima vihakampanja Kellyä kohtaan oli jotain sanoinkuvaamatonta: Trumpin kannattajat kävivät sankoin joukoin toimittajan kimppuun jokaisella vastaantulevalla foorumilla. Lopulta hän joutui palkkaamaan henkivartijan.

Ehkä naisten pitäisi suhtautua sovinistiseen vihapostiin kuten seksipositiivisuuden sanansaattaja Iris Flinkkilä omilla FB-sivuillaan julkisessa päivityksessään kuvaa: “Staying fabulous, ärsyttävän kauniina, viisaana, upeena ja päräyttävän kuumana, enkä ole muuten menossa yhtään minnekään. Meitä ei hiljennetä. Me huudetaan kovempaa. Ollaan entistä viisaampia, loogisempia ja oikeudentuntoisempia.” Word!

Sanna Ukkola

Kirjoittaja on Ylen juontaja ja sanomalehtitaustainen toimittaja, jonka kirjoituskaipuuta blogit lieventävät. Livenä lempeämpi kuin kolumninsa.

Kiireessä voi sattua virheitä.

Tätä Julia Hakala, 29, pohti odottaessaan toisen lapsensa synnytyksen käynnistystä.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa kätilöt kertoivat odottavalle äidille päivän olevan synnytysosastolla todella vilkas: hänen edelleen menivät luonnollisesti ne naiset, joiden synnytys oli käynnistynyt itsestään.

Hakala synnytti ensimmäisen lapsensa puolisonsa kotipaikkakunnalla Oulaisissa, nyt hän oli kuitenkin Oysin pelkopolilla, sillä ensimmäisen lapsen synnytys oli raju ja pelko synnytyksestä jäi Hakalan mieleen.

Toinen synnytys oli tarkoitus käynnistää Oysissa niin, että Hakalan pelot otetaan huomioon synnytyksen jokaisessa vaiheessa.

– Yksi peloistani oli se, että mitä jos en saa tarpeeksi nopeasti kipulääkettä. Pelkäsin, että joudun synnyttämään ilman kivunlievitystä. Menin Oyssiin niin sanotusti pakolla, sillä siellä on pelkopoli.

Kymmenen tuntia odotettuaan synnytyksen käynnistämistä ja kiireisen hoitohenkilökunnan työtä seurattuaan Hakala soitti aviomiehelleen.

– Pakkaa esikoinen mukaan, nyt lähdetään Oulaskankaalle synnyttämään.

Synnytysshoppailu harvinaista

Niin sanottua synnytysshoppailua tapahtuu lähinnä kahdella alueella: Pohjois-Pohjanmaan sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Muissa sairaanhoitopiireissä ei ole kuin yksi synnytyssairaala.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä voi valita, synnyttääkö Oulun yliopistollisessa sairaalassa vai Oulaskankaan sairaalassa. Puolestaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella voi synnyttää neljässä eri sairaalassa: Naistenklinikalla Helsingissä sekä Hyvinkään, Espoon ja Lohjan sairaaloissa.

Lisäksi esimerkiksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri houkuttelee synnyttäjiä Hämeenlinnaan muun muassa Pirkanmaalta. Synnyttäjiä houkutellaan muun muassa Synnytä Hämeenlinnassa -verkkosivuilla, joilla kerrotaan, miten synnytyssairaalansa voi valita.

Mutta jos helsinkiläinen haluaa lähteä synnyttämään vaikkapa Kuopioon, onnistuu sekin.

– Se on täysin mahdollista ja siihen on synnyttäjällä lain mukaan oikeus. Synnyttämisen kuitenkin toivotaan olevan mahdollista kohtuullisen matkan päässä kotoa ja ihmiset kokevat sen turvalliseksi, sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosaston osastopäällikkö Markku Tervahauta kertoo.

Harva kuitenkaan lähtee omalta paikkakunnalta toisaalle synnyttämään.

Husin linjajohtaja Mika Nuutilan mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä lähdetään harvoin synnyttämään alueen ulkopuolelle. Poikkeuksena on Itä-Uusimaa, josta on lähdetty Porvoon sairaalan synnytysten loppumisen jälkeen jonkin verran Kotkaan.

Enemmistö Oulaskankaan synnyttäjistä on pohjoispohjalaisia ja heistä suurin osa asuu Oulun eteläisellä alueella. Pohjois-Pohjanmaan ulkopuolelta synnyttäjiä Oulaskankaalle tuli vuoden 2016 alusta tämän vuoden heinäkuun lopulle noin 10 paikkakunnalta. Synnyttäjiä oli yhteensä noin 15.

– Pääasiallisesti synnyttäjien syyt tänne tuloon ovat pienen sairaalan kiireettömyys ja se, että hoitajilla on aikaa. Muita syitä ovat mahdollisuus synnyttää veteen sekä meidän maineemme luomusynnytyssairaalana, Oulaskankaan synnytys- ja naistentautien osaston osastonhoitaja Päivi Perttu sanoo.

Synnyttämään 100 kilometrin päähän

Julia Hakala synnytti aikanaan myös esikoisensa Leon Oulaskankaan sairaalassa vuonna 2013. Samassa sairaalassa, vuonna 2015, syntyi perheen toinen lapsi Amelia.

Hakala lähti siis synnyttämään molemmat lapsensa noin sadan kilometrin päähän Oulaskankaalle, vaikka Oulun yliopistollinen sairaala oli kahden kilometrin päässä perheen kotoa.

Oulaskankaan synnytystoiminta on ollut useita vuosia suurennuslasin alla. Synnytystoimintaa ollaan oltu lakkauttamassa useampaan kertaan. Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin myönsi heinäkuussa Oulaskankaan sairaalalle poikkeusluvan jatkaa synnytystoimintaa vuoden 2021 loppuun saakka.

Miksi Julia Hakala halusi synnyttää kaukana olevassa sairaalassa, jonka toiminnasta on väännetty kättä vuosia?

Odottava äiti oli tietoinen Oulaskankaan synnytystoiminnan monista vaiheista, kun hän lähti synnyttämään esikoisensa Oulaskankaalle. Neuvolassa oli kuitenkin tullut puheeksi, että Julian mies on kotoisin Oulaisista ja siellä vinkattiin, että Julia voisi mennä synnyttämään Oulaskankaalle.

– Eniten minua epäilytti se, onko järkevää lähteä synnyttämään niin kauas Oulusta.

Hakala oli kuullut tuttaviltaan sairaalaan rauhallisuudesta ja sieltä saatavasta hyvästä hoidosta. Päätös oli sillä selvä.

Keskittämiset eivät ole ruuhkauttaneet

Oulaskankaan sairaala ei ole ainoa paikka, jossa synnytystoiminta on ollut liipaisimella. Synnytystoiminta on loppunut vuoden 2010 jälkeen seitsemästä eri sairaalasta.

Lakkautusten vuoksi synnytykset ovat keskittyneet pääosin isoihin kaupunkeihin. Sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosaston osastopäällikkö Markku Tervahauta kertoo, että synnytyssairaaloiden keskittäminen ei juuri aiheuta ruuhkia

– Takavuosina ruuhkia oli hieman Uudellamaalla. Silloin synnyttäjiä jouduttiin ohjaamaan alueella muihin sairaaloihin kun suurimmat olivat jo täynnä.

Sekä Turun että Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta kerrotaan, ettei synnytystoiminnan keskittäminen ole aiheuttanut ruuhkia.

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan vastuualuejohtaja Kirsi Kuismanen kertoo, ettei keskittäminen ole syynä siihen, että ruuhkatilanteita joskus syntyy.

– Synnytystoiminnan luonteesta johtuen ruuhkatilanteita esiintyy edelleen, arviolta noin pari kertaa kuukaudessa. Ruuhkatilanteet kuitenkin purkaantuvat yleensä nopeasti.

Myös Oulun yliopistollisen sairaalan viransijainen johtajaylilääkäri Päivi Laurila kertoo, että synnytysyksiköissä on aina kausivaihtelua, joka aiheuttaa toisinaan ruuhkatilanteita.

Matkasynnyttäjien määrä vähässä

Julia Hakala uskoo, että synnytys olisi sujunut myös Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Hän kuitenkin luotti, että pienemmässä sairaalassa hän saa paremmin tarvittavan tuen ja avun synnytykseen sekä omiin pelkoihinsa.

– Minulla oli mahdollisuus valita ja valitsin rauhallisen paikan synnyttää.

Hakalaa huolettaa synnytystoiminnan keskittäminen.

– Minun kohdallani synnytykset ovat olleet nopeita, joten tuntuisi hirveältä, jos pitäisi ennakoida hyvissä ajoin se, että meneekö synnyttämään kauemmas tai vain toivoa, että lapsi ei synny matkalla.

Sekä Oulun, Kuopion ja Turun yliopistollisista keskussairaaloista kerrotaan matkasynnytysten olevan suhteellisen harvassa. Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä Oysissa on ollut kolme matkasynnyttäjää. Puolestaan Tyksissa tämän vuoden aikana matkasynnyttäjiä on ollut yhdeksän ja Kysissa viisi.

– Matkasynnytysten määrä on meillä keskimäärin 10 vuodessa, Oulun yliopistollisen sairaalan viransijainen johtajaylilääkäri Päivi Laurila kertoo.

Jos Hakalan perheeseen ilmaantuu kolmas lapsi, haluaa Julia Hakala synnyttämään Oulaskankaalle.

Hakalan lapset, Leo ja Amelia, pärskivät kumisessa uima-altaassa hymyssä suin. Kirkas kiljahdus kajahtaa omakotitalon pihalla, kun Leo tähtää vesipyssyllä pikkusiskoaan.

– Tuollaisia niistä tulee, syntyipä ne sitten Oulussa tai Oulaisissa, Julia Hakala naurahtaa.

Lue lisää:

Suomen suurin synnytyssairaala otti vastaan viimeiset synnyttäjät: "Tässä saa olla tippa linssissä vielä pitkään"

Pelkokätilöä tarvitaan kun kipu ja kuolema pelottavat - "Harvoin jää sellainen tunne, ettei olisi pystynyt auttamaan"

Äitien viidakkorumpu tehokkainta mainosta – Kainuussa synnytykset jäävät tavoitteesta

Demareissa on nyt täysin eri tunnelma kuin vuosi sitten kesällä. Puolueen suosio heikkeni viime vuoden elokuussa 15,6 prosenttiin ja puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) joutui vastaamaan kysymyksiin uransa jatkosta puolueen johdossa.

Tällä kertaa kesähelteet näyttävät vaikuttaneen myönteisesti puolueen kannatukseen. Demarit nostavat suosiotaan Ylen heinäkuun mittauksessa 0,9 prosenttiyksikköä aina 21,2 prosenttiin.

– Nyt voitaneen sanoa, että SDP on tällä hetkellä Suomen suosituin puolue. Demareiden kasvu tulee lähinnä peruskannattajakunnasta, sillä heidän suosio työväestön keskuudessa on kasvanut, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja sanoo.

Turjan mukaan demareihin valuu kannattajia muista puolueista. Aiemmin oppositiopuolue vihreitä, vasemmistoliittoa ja perussuomalaisia kannattaneet suomalaiset olisivat nyt valmiita äänestämään SDP:tä.

– SDP:n kannatuksen kasvussa saattaa osin olla kyse voittajien vankkureihin hyppäämisestä. Kun SDP on selkeästi opposition suurin puolue, niin sitten on helppo ajatella, että SDP:tä kannattaa äänestää, Turja sanoo.

Tutkimuksen tausta-aineistosta näkyy, että vihreistä, vasemmistoliitosta ja perussuomalaisista on siirtynyt nimenomaan työväestöksi luokiteltuja kannattajia demareiden pariin.

Hallituspuolueissa kaksijakoinen tunnelma

Hallituspuolueiden yhteinen kannatus nousee tasan prosenttiyksiköllä 38,4 prosenttiin. Kokoomuksen kannatuksessa ei tapahdu suurta muutosta, eikä mittauksen tausta-aineistosta ole havaittavissa suuria liikkeitä.

Sen sijaan keskustassa voidaan hieman hengähtää, sillä puolueen kannatus nousee 1,2 prosenttiyksiköllä 17,8 prosenttiin.

– Keskustan kannatus on noussut jälleen samalle tasolle kuin toukokuussa. Varttunut väki on innostunut kannattamaan keskustaa.

Turja arvioi, että hyvät talousluvut saattavat olla syynä keskustan toipuneeseen kannatukseen.

"Sininen tulevaisuus taitaa olla aika blues-voittoinen" Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja

Sen sijaan sinisten tulevaisuus ei näytä valoisalta. Puolueen kannatus tippuu alle prosenttiin.

– Sininen tulevaisuus taitaa olla aika blues-voittoinen. Kysymys on siitä, millaisen ehdokasasettelun puolue saa etenkin Uudellamaalla. Siellä ratkaistaan puolueen olemassaolo eduskuntapuolueena.

Puolueaktiivit odottavat, millaisen ratkaisun ulkoministeri Timo Soini (sin.) tekee tulevaisuutensa suhteen. Soini voisi saamilla äänillään vetää muitakin sinisiä mukaan seuraavaan eduskuntaan.

Kansanedustaja Maria Lohelan (sin.) viimeviikkoinen ilmoitus toi ikäviä uutisia puolueelle. Sinisten yksi valovoimaisimmista edustajista kertoi, ettei hän asetu seuraavissa vaaleissa ehdolle.

Kohuilla vähän vaikutusta mittaukseen

Kaksi eduskuntapuoluetta, vihreät ja perussuomalaiset ovat olleet viime viikkoina otsikoissa, eivätkä aina myönteisellä tavalla.

Ensin otsikoihin nousivat perussuomalaisten kansanedustajien Teuvo Hakkaraisen ja Ville Vähämäen asumisjärjestelyt ja eduskunnalta saamat kulukorvaukset.

Samassa yhteydessä uutisoitiin myös vihreiden kansanedustaja Olli-Poika Parviaisen asumisjärjestelyistä, eivätkä vihreät kadonneet lööppien kansista kulukorvausuutisten jälkeen. Viime viikon perjantaina media julkaisi kuvia, joissa vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto esiintyy paidatta tukholmalaisella homoklubilla.

Perussuomalaisten kannatus laskee 1,6 prosenttiyksiköllä ja palaa samalle tasolle, kuin se on ollut aiemmin tänä vuonna. Vihreiden kannatus putoaa 0,3 prosenttiyksiköllä.

Turjan mukaan kohut näkyvät vain vähän puolueiden kannatuksessa.

– Perussuomalaisten kannatus on ollut koko mittausajan alamaissa. Saunajupakat eivät näy luvuissa niin paljon, kuin voisi olettaa.

– Vihreillä on onnekas tilanne, että kohut tapahtuivat ajanjaksossa, jolloin ne eivät hirveästi ehtineet vaikuttaa tähän mittaukseen. Kohujen vaikutus nähdään myöhemmin.

Turja kiinnittää huomiota siihen, että vihreiden kannatus on laskenut aina huhtikuusta lähtien, jolloin se oli noin prosenttiyksikön korkeampi kuin nyt.

Muista puolueista vasemmistoliiton kannatus putoaa lähes prosenttiyksikön verran, RKP:n kasvaa prosenttiyksiköllä ja kristillisten kannatus pysyy lähes samana.

Suomessa myydään noin 600 000 käytettyä autoa vuodessa. Uusia autokauppoja on paljon, mutta automyynnin kokonaismäärissä ei ole nousua näkyvissä.

Autoalan uudet ja ärhäkät haluavat päästä tähän kakkuun kiinni ottamalla etäisyyttä perinteiseen tapaan tehdä autokauppaa.

Kooltaan pienet haastajat ovat näkyvyydeltään suuria. Monilla saattaa olla myös suuri suu, koska mainoksissa ja tiedotteissa luvataan jollakin tavalla mullistaa autokauppaa.

– Ehkä se mullistus on vähän liian rajusti sanottu, sanoo Suomen ensimmäisen digitalisoidun autohuutokaupan Honkin toimitusjohtaja Sami Pöllänen.

Huutokauppasäännöillä pelkkiä autoja kuluttajille myyviä yrityksiä ei Suomessa vielä muita ole. Autonvalmistajia Suomessa edustavan Autotuojat- ja teollisuuden toimitusjohtaja Tero Kallio arvelee, että parin kolmen vuoden päästä on.

– Ruotsista se tulee. On niitä sitten se kymmenen tai enemmän, mutta tämä on tietysti vain pelkkä heitto. Varmaan perinteiset nykyiset autokaupatkin lähtevät siihen mukaan, mutta pari vuotta siinä menee.

Kamux: Mitään mullistusta ei ole

Suomen suurin käytettyjen autojen myyjä on Kamux. Toimitusjohtaja Juha Kalliokosken mukaan he ovat mullistaneet käytettyjen autojen kaupan muun muassa keksimällä ensimmäisenä toimittaa autoja asiakkaille kotiin. Nyt Kalliokoski ei tiedä, mikä ihmeen mullistus voisi olla meneillään.

– Kuka tahansahan voi huutaa, että mullistamme autokaupan. Kaipaisin itse alan toimijana tai kuluttajana konkretiaa. Mikä on se konkreettinen asia, mikä muuttuu?

Autojen toimittaminen asiakkaalle kotiin on nyt muidenkin autoliikkeiden valikoimissa.

Siihen on pakkokin mennä, sillä trendi osoittaa, että auton sijainnilla on yhä vähemmän merkitystä asiakkaiden ostokäyttäytymisessä. Käytettyjä autoja etsitään netistä. Se kiva voi löytyä vaikka Hampurista.

Saka aikoo mullistaa, muttei kerro miten

Suomen Autokauppa Saka:n toimitusjohtaja Eero Poukkula sanoo yhtiönsä tulleen alan ulkopuolelta haastamaan muita. Mullistavaa täytyy siis keksiä. Poukkulan mukaan paljon on jo keksittykin, mutta kertoa siitä ei vielä haluta.

Sen verran kuitenkin kerrotaan, että Suomen Autokauppa on teettänyt markkinatutkimuksen. Sen tuloksena yhtiö sanoo jo tuoneensa uuden tavan palvella.

– Jokainen ihminen, joka on käynyt autokaupoissa, tietää, mikä niissä mättää. Se on palvelu. Palvelu on se vallankumous. Perinteisessä autokaupassahan kun menet liikkeeseen, niin aika rauhassa saat kävellä. Meidän kaupassa puolen minuutin sisään joku myyjä on kiinni sinussa, Poukkula sanoo.

Omaan huutokauppabisnekseen lähtemisestä Kamux tai Saka eivät sano mitään. Mutta se tiedetään, että molemmat ovat mukana Lempäälän Ideaparkiin lauantaina avattavassa Pohjoismaiden suurimmassa autokauppakeskittymässä Autoareenassa.

Ehkä sittenkin useita kilpailevia mullistuksia

Ideaparkin kauppakeskusjohtaja Visa Vainiola kertoo, että 15 000 neliömetrin tiloissa aloittaa Kamux, Vaihto+ sekä Mobila. Ja Vainiolan mukaan tällainen jättikeskittymä on autokaupan mullistus.

– Saka aloittaa syyskuussa, ja viides syksyllä aloittava ei ole vielä julkinen. Lisäksi tulee vielä erilaisia autohuolto- ja katsastuspalveluja tarjoava laajennus, jotta kaikki autoiluun liittyvät asiat pystyy hoitamaan kauppakeskuksessa.

Ylen tietojen mukaan viidettä ei kuitenkaan ole tulossa. Muutama autoliike on lähinnä tunnustellut mahdollisuuksia lähteä Autoareenaan mukaan.

Ideaparkissa uskotaan vanhaan tuttuun autokuumeeseen, joka puhkeaa autojen välissä kävellessä. Ainakin kauppakeskusjohtaja Visa Vainiolalle itselleen kävi niin: auto tuli ostettua, vaikka mitään aikomustakaan autonvaihtoon ei ollut.

Autokaupan mullistus voikin tarkoittaa useita erilaisia kehityssuuntia samaan aikaan.

Autohuutokauppa Honkilla ei omia myytäviä autoja ole. Se tarjoaa huutokauppa-alustan heille, joilla on. Toimitusjohtaja Sami Pöllänen uskoo, että ostajat ovat nyt valmiita ostamaan autoja digitaalisesti ja uusilla pelisäännöillä.

– Autot ovat olleet netissä 15–20 vuotta, mutta ei niitä ole voinut sieltä ostaa. Ja autoala on jäänyt tilanteeseen, että näitä ei verkosta osteta. Ihmiset on opetettu siihen, että autosta saa alennusta. Hintaneuvottelu on ollut ratkaiseva.

Pitkään eri autoliikkeiden johtotehtävissä ollut Pöllänen tietää, että juuri siksi digitaalinen kaupankäynti kiinnostaa pian myös kauppiaita.

– Ei kukaan kauppias halua antaa alennusta.

Seuraavaksi tulee käytettyjen autojen leasing

Autojen myynti huutokaupassa voi tarkoittaa myös sitä, että osamaksusopimus tehdään suoraan verkossa ennen kuin edes tiedetään, mikä auto ostetaan. Asiakas hakee siis ensin luottopäätöstä ja ryhtyy sitten huutamaan.

Huutokauppa voi mullistaa kauppaa, mutta varmempi mullistus liittyy Autotuojat ja -teollisuuden Tero Kallion mukaan autojen omistamiseen. Omalla rahalla auton ostaminen näyttäisi menevän muodista.

– Suomi alkaa valua kohti yksityisleasingia. Autokauppias ei välttämättä saa omalla rahallaan ostavista enää sitä samaa hyötyä kuin rahoituksesta, koska autokauppiaasta on tullut myös rahanmyyjä.

Vähän samaa arvelee myös Kamuxin toimitusjohtaja Juha Kalliokoski.

– Muutos on sen suuntainen, että ihmiset maksavat tietyn määrän euroja kuukaudessa siitä, että heillä on auto käytössään. Se on se muutos verrattuna siihen, että omistat ja vastaat auton jälleenmyyntiarvosta, huollosta ja muusta. Rakenteellinen muutos tullee tapahtumaan.

Kalliokoski lupaa, että Kamux on tässä muutoksessa mukana, mutta ei vielä kerro, milloin se tapahtuu.

Ylen saamien tietojen mukaan useampikin suomalainen autoketju on tuomassa markkinoille käytettyihin autoihin perustuvan leasing-mallin jo seuraavan puolen vuoden aikana.

– Auton jakamisen piti mullistaa markkinat. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, koska ihmiset eivät ole tutkimusten mukaan valmiita jakamaan omaa autoaan, Kamuxin Kalliokoski sanoo.

Lue lisää teemasta:

Paljon puhuttu autojen yhteiskäyttö yhä harvojen harrastus – Tarjontaa isoissa kaupungeissa, yritykset tuntemattomia kuluttajille

Ajatko vanhalla romulla ja haluaisit uuden? Autojen romutuspalkkioita riittää vielä, ja yleisin hankinta on pienehkö bensa-auto

Olet innoissasi kertomassa ideastasi tai uudesta mahdollisuudesta, jonka toisen kyyninen vastaus tyhjentää merkityksettömäksi.

Kyyninen vastaus koetaan herkästi pahantahtoisena tai loukkaavana, koska se leimaa toisten intoa tai asiaa lapselliseksi.

Kun puhutaan kyynisestä ihmisestä, ajatellaan herkästi, että hän suhtautuu kaikkeen kyynisesti. Psykologi-psykoterapeutin Sami Kivikkokankaan mukaan ihminen ei ole yleiskyyninen vaan on aina kyyninen jostain asiasta.

Kyynisyyteen kuuluu myös varoittelu, jossa ennustetaan itkua pitkästä ilosta. Sami Kivikkokangas

Kivikkokankaan mukaan kyynisyys voi muodostua ihmiselle suojaavaksi toimintatavaksi. Tärkeää on silloin kysyä, miltä ihminen suojautuu.

Kyynisyyden taustalla voi olla jokin menetys tai pettymys, mitä ei ole kyetty käsittelemään.

– Tähän liittyy usein kipua ja surua, jota ei halua tai pysty ajattelemaan. Sen takia kyynisyyden alkujuuri ikään kuin piiloutuu, Psykologi-psykoterapeutti Sami Kivikkokangas kertoo.

Varoittelua vai realiteetin ääni?

Tyypillisiä suhtautumistapoja kyyniselle mielelle voi olla ettei asia kiinnosta tai se teilataan arvuutteluilla ettei asia toteudu. Kyynisyyteen kuuluu myös varoittelu, jossa ennustetaan itkua pitkästä ilosta.

Kyynisyyden hyötynä ajatellaan yleisesti, että se on eräänlainen realiteetin ääni, joka pitää epärealistista tavoittelua aisoissa.

– Toiset ihmiset ovat luonnostaan taipuvaisempia kriittiseen ajatteluun. Tällainen kriittinen asenne voi olla positiivista ja rakentavaa, sanoo psykologi Ari-Pekka Skarp.

Skarpin mukaan kyynisyys muuttuu negatiiviseksi silloin, kun ei ole mahdollista tehdä muutosta.

– Silloin kyynisyys voi muuttua itseään vahvistavaksi noidankehäksi, josta on hankalaa löytää ulospääsyä. Tämä voi olla tilanne etenkin silloin, kun ihmisellä on masennus- tai uupumusoireita, sanoo psykologi Ari-Pekka Skarp.

Tahtimoottori, joka tunnistaa ja tyhjentää mahdollisuuden

Negatiivisen kyynisyyden ytimessä on kaksi tahtimoottoria. Ensimmäinen tahti tunnistaa mahdollisuuden tai innon, toinen tyhjentää ilon mahdollisuuden ja leimaa toiveikkaan yrittämisen hölmöksi.

– Toiveikkuus, ilo ja into ovat kyyniselle mielelle vaaran merkkejä, joille on tehtävä jotain. Jos niitä seuraisi, ne voisivat johtaa sellaiseen uhkaavaan tilanteeseen, missä paljastaisi oman toiveensa ja halunsa itselle ja muille, kertoo psykoterapeutti Sami Kivikkokangas.

Jo pelkästään oman kyynisyyden tunnistaminen ja tiedostaminen voi olla merkityksellistä. Ari-Pekka Skarp

Omaa kyynisyyttä voi oppia tunnistamaan havainnoimalla ja kuuntelemalla itseään.

– Kun tulee ensin tutuksi sen kanssa, miten asioihin usein suhtautuu tai mitä ne itsessä herättää, voi tämän kautta alkaa muodostua uudenlaisia ja vaihtoehtoisia tapoja suhtautua.

Negatiivinen kyynisyys on signaali, joka kertoo ettei kaikki mene niinkuin pitäisi. Sen sijaan, että koettaisi muuttaa omaa ajatusmaailmaa tai asennetta, voi olla hyödyllistä miettiä syitä kyyniseen ajatteluun.

– Jo pelkästään oman kyynisyyden tunnistaminen ja tiedostaminen voi olla merkityksellistä. Tämä antaa mahdollisuuden tutkia kyynisyyden syitä ja alkuperää, sekä pohtia onko kyynisyyteen oikeasti syytä, kertoo psykologi Ari-Pekka Skarp.

Mikäli syitä löytyy, Skarpin mukaan omaa energiaa voi tietoisesti kohdistaa siihen, miten tilannetta voi omalta osaltaan muuttaa, sen sijaan että jäisi negatiivisen noidakehän vangiksi.

Joskus saattaa olla hyvä sanoa myös ääneen mitä ajattelee, koska sillä keinoin asettuu myös itse sanojensa kuulijaksi.

– Paras tapa voi olla elellä elämäänsä ihan normaalisti kiinnittäen huomiota niihin pieniin suhtautumisiin, mitä päivän mittaan sanomme joko ääneen tai ihan vain omassa mielessä, sanoo psykologi-psykoterapeutti Sami Kivikkokangas.

Oikeutta eläimille -järjestö vaatii, että suomalaiset laboratoriot lopettavat asioinnin ruotsalaisen Lidköpingin koe-eläinkasvattamon kanssa.

Suomalaiset yliopistot ovat hankkineet kaniineja ruotsalaiselta kanikasvattamolta, jonka olosuhteet ovat huonot, kertovat suomalainen eläinoikeusjärjestö Oikeutta eläimille ja ruotsalainen Djurrättsalliansen.

Järjestöt mainitsevat Lidköpings Kaninfarmin puutteina esimerkiksi ahtaat häkit ja puutteellisen hygienian.

Järjestöt perustavat tietonsa Länsi-Götanmaan läänin viranomaisten tarkastusraporttiin. Kesäkuulle päivätyssä raportissa listataan useita kasvattamossa olevia puutteita, muun muassa liian pienet häkit, jotka eivät mahdollista kaneille luontaista käyttäytymistä.

Kaneja farmilta tilanneet Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto ja Jyväskylän yliopisto kertovat, että kyseisestä kasvattamosta tulleet kanit ovat olleet hyväkuntoisia. Yliopistoilla ei ollut syytä epäillä väärinkäytöksiä.

Esitettyjen väitteiden johdosta ne tulevat arvioimaan tilannetta uudelleen.

Yliopistoilla ei tietoa syytöksistä

Itä-Suomen yliopisto ei ole ollut tietoinen esitetyistä syytöksistä, sanoo yliopiston koe-eläinkeskuksen johtaja Hanna Miettinen.

Ennen eläintilauksia yliopiston eläinlääkäri tarkastaa eläinten terveystarkkailuraportit. Yliopisto ei käytä tavaran- tai palveluntuottajia, jotka eivät noudata lainsäädäntöä ja yleistä eettistä ohjeistusta.

– Esitettyjen väitteiden johdosta yliopisto tulee arvioimaan tilanteen, Miettinen sanoo.

Jyväskylän yliopisto taas ei ole enää kevään jälkeen tilannut kaneja kyseiseltä toimittajalta, sillä eläinten terveystarkkailutiedoissa oli havaittu erästä bakteeria.

– Ja tietenkään tämän nykytiedon valossa emme sieltä enää tilaa kaneja, sanoo akatemiatutkija Miriam Nokia Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta.

Turun yliopiston koe-eläinkeskuksen johtaja, nimetty eläinlääkäri Emrah Yatkin sanoo, että EU-maissa vallitsee yhdenmukainen lainsäädäntö, joka antaa yksityiskohtaukset määräykset koskien eläinten hoito-olosuhteita. EU ja kansalliset viranomaiset valvovat tiloja säännöllisesti.

– Meidän on voitava luottaa viranomaisten suorittamaan valvontaan. Lidköpingin eläinten terveystarkkailuraportit ovat olleet Ruotsin kansallisen eläinlääkärijärjestön hyväksymiä raportteja, hän sanoo.

Yatkinin mukaan yliopisto seuraa viranomaisten kantoja kasvattamosta.

– Aiomme seurata tilannetta ja sitä, mitä viranomaiset farmista sanovat. Eläinten tulotarkastuksissa emme ole havainneet Lidköpingin kaniineissa merkkejä eläinten huonosta hoidosta, hän lisää.

STT ei tavoittanut kanikasvattamoa kommentoimaan asiaa.

Saksa sallii kielletyt symbolit tietokone- ja videopeleissä, mikäli ne ovat ”sosiaalisesti asiaankuuluvia”, kertoo uutiskanava CNN. Videoohjelmistoja valvova Unterhaltungssoftware Selbstkontrolle (USK) on kuitenkin linjannut, että symboleilla on oltava taiteellinen tai tieteellinen tarkoitus tai että niitä käytetään edustamaan historiallisia tapahtumia.

Sensuroiminen on aiheuttanut voimakasta keskustelua Saksassa ja eri puolilla maailmaa. Saksassa videopelistä _Wolfenstein II: The New Colossus_poistettiin viime vuoden lopulla Adolf Hitleriltä viikset digitaalisesti ja hakaristit korvattiin kolmikulmaisilla symboleilla.

Saksassa on sensuuroitu natsien symboleita myös peleistä Call of Duty: Black Ops, South Park: The Stick of Truth ja Indiana Jones ja viimeinen ristiretki.

Saksan rikoslaissa kielletään "perustuslain vastaisten organisaatioiden symboleiden" julkinen käyttö. Tällaisiä merkkejä ovat muun muassa hakaristit, kelttiläinen risti ja natsitervehdys. Rangaistus voi vaihdella sakoista kolmen vuoden vankeustuomioon.

– Kuitenkin elokuvia on jo pidetty taideteoksina, ja siksi on sallittua kuvata näitä merkkejä (samoin kuin Hitlerin viikset). Tietokonepelejä arvioidaan nyt samalla tavalla, totesi USK:n toimitusjohtaja Elisabeth Secker.

Itse laki ei muutu, natsien ja muiden kiellettyjen symboleiden julkinen näyttö on edelleen lainvastaista, mutta teollisuus tulkitsee sitä toisin.

Miten pienestä naisesta voi lähteä noin iso ääni. Tämä kliseinen sanonta tuli mieleen, kun katsoi norjalaislaulaja Sigridin keikkaa Flow Festivalilla.

21-vuotiaan laulajan live-esiintymisiä on hehkutettu kotimaassa ja ulkomailla. Eivätkä puheet olleet tuulesta temmattuja. Sigrid esiintyi energisesti pomppien samalla kun nelihenkinen bändi säesti taustalla taidokkaasti. Monipuolisuutta korostivat välillä kuullut herkemmät kappaleet.

Haastatteluun saapuessa Sigrid on iloinen ja olemus on kuin nuorella koulutytöllä. Aivan ensimmäiseksi ei tule mieleen, että tässä on suuresti hehkutettu poptähti.

Sigridillä on ollut kiireinen keikkakesä. Norjan lisäksi hän on esiintynyt ympäri Eurooppaa ja myös Pohjois-Amerikassa.

– Oli minulla jopa viikko vapaata ja veljeni häät. Kesä on ollut mahtava ja Norjassakin on ollut ennätyshelteitä.

Pianon äärestä BBC:n hehkuttamaksi

Ålesundista kotoisin oleva Sigrid Sollbakk Raabe alkoi soitaa pianoa 7-vuotiaana. Musikaalisessa perheessä piano oli kodin sydän.

Sigrid kirjoitti ensimmäisen kappaleensa 16-vuotiaana ja hänellä oli myös bändi siskonsa kanssa. Sala Says Mhyp -niminen yhtye oli nimetty heidän kuoleen kissansa Salan mukaan.

Peruskoulun loputtua vanhemmat kannustivat Sigridiä jatkamaan musiikin parissa opintojen sijaan.

– He sanoivat, että saattaisin katua sitä, jos en yrittäisi.

Sigrid teki kappaleita kotonaan ja hän rakensi hiljalleen omaa tyyliään. Laulaja lähetti tuotoksiaan paikalliselle nuorisoradiokanavalle, jossa uusille artisteille annetaan mahdollisuus tuoda esille musiikkiaan. Sitä kautta hänet löydettiin.

Norjalaisen hämmästykseksi hän alkoi saada huomiota myös ulkomailla. Todellinen jättipotti tuli tänä vuonna, kun hänet valittiin lupaavimmaksi uudeksi artistiksi BBC:n Sound of 2018 -listauksessa.

– Se oli todella iso yllätys. Oletin, että pääsen viiden kärkeen ja olisin ollut tyytyväinen siihenkin. Kun aloin kirjoittaa musiikkia, tiesin sen mahdollisesta potentiaalista, mutta en koskaan uskonut, että päätyisin sillä myös Norjan ulkopuolelle.

Sigrid myöntää, että tittelin tuoma maailmanlaajuinen huomio on tuonut mukanaan paineita.

– Valehtelisin, jos sanoisin, etten koe paineita. Se tuntuu samalta kuin tekisi koulussa päättökokeita. Sitä haluaa todella tehdä parhaansa.

"Alma tuo kotoisan olon"

Saimaisessa BBC:n listauksessa oli mukana myös Suomen poplupaus Alma, mutta hän ei yltänyt kärkikahinoihin saakka. Nuoret popparit ovat tulleet toisilleen tutuiksi, sillä he ovat kiertäneet esiintymässä lukuisilla samoilla festivaaleilla.

– Rakastan Almaa! Viime kesänä kiersimme paljon samoja festivaaleja ja olimme vierekkäisissä kopeissa backstagella.

Sigridin mukaan Alman näkeminen kiertuekiireiden keskellä tuntui kotoisalta.

– Kiertueella ollessa kaipaan tuttuja ja turvallisia asioita, koska kaupungit ja paikat vaihtuvat koko ajan. Rutiineja on vaikea löytää. Se oli niin kotoisaa, kun tiesi, että Alma on samalla bäkkärillä. Hänen siskonsa ja koko bändi ovat todella mukavia. Emme ehtineet hengailla paljoa yhdessä, koska kaikki olivat niin kiireisiä, mutta se oli silti kivaa.

Sigrid ja Alma esiintyivät perjantaina Flow Festivalilla lähes peräkkäin ja norjalainen toivoi ehtivänsä katsomaan suomalaisen keikkaa.

Mäkihyppyä Lahdessa

Norjalaislaulaja on vieraillut Suomessa aiemminkin. Kouluaikoina hän oli mukana vaihto-ohjelmassa, jolloin hänen luokkansa vierailivat Hollannissa ja Suomessa. Sigrid päätyi asumaan viikoksi lahtelaiseen perheeseen.

– Vierailimme Sibelius-talossa ja kävimme jääkiekkomatsissa sekä hiihtokisoissa ja katsomassa mäkihyppyä. Se oli hauskaa!

Sigrid pursuaa haastattelussa iloista energiaa, jota höystävät eloisasti viuhuvat kädet. Laulajalla on tulevaisuudelle kaksi unelmaa.

– Ensimmäinen unelma on se, että haluan kissan. Rakastan kissoja ja meillä oli kissa 15 vuotta. Häntä ei voi tietenkään korvata mikään, koska hän oli paras kissa.

– Toinen asia on se, että en koskaan lakkaa kirjoittamasta musiikkia. Haluan olla luova ja käyttää aivojani. Olen hyvin onnellinen, jos voin jatkaa tekemällä sitä.

Kuumuus ja kuivuus ovat tuhoamassa maissi- ja riisisadot Pohjois-Korean pelloille, Kansainvälinen Punainen Risti toteaa raportissaan.

Sulkeutuneen Pohjois-Korean taivaalta ei ole tullut vettä yli kuukauteen. Seuraavia sateita odotetaan kuin kuuta nousevaa – niitä on luvassa puolessa kuussa.

Viljasatoja kuihduttaa myös pitkä hellejakso. Pohjois-Koreassa on mitattu lähes 40 asteen lämpötiloja.

Punainen Risti varoittaa, että Pohjois-Korean ruokatuotanto saattaa ajautua täysimittaiseen kriisiin.

Kaksi viidestä aliravittu jo nyt

YK:n viime vuonna tekemän raportin mukaan jopa kaksi viidestä pohjoiskorealaisesta kärsii aliravitsemuksesta. Joka neljäs alle 5-vuotias lapsi kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta.

Siksikin tämän hetkisellä kuivuudella ja satojen menetyksillä saattaa olla tuhoisia seurauksia.

– Tiedämme, että aiemmat kuivat kaudet ovat sekoittaneet ruokahuoltoa ja aiheuttaneet terveysongelmia ja aliravitsemusta ympäri maan, Punaisen Ristin Pohjois-Korean-johtaja Joseph Muyamboit sanoo.

Pohjois-Koreassa oli myös vuonna 2015 ankara kuivuus. Luonnon koettelemukset ovat siten entisestään horjuttaneet maan ruokatuotantoa.

1990-luvun nälänhätä muistissa

Eristyneen ja eristetyn Pohjois-Korean lähimenneisyys on täynnä taistelua nälkää vastaan, vaikka maan diktatorinen johto on vakuuttanut oman kansansa edessä rikkumatonta omavaraisuutta.

1990-luvun puolessa välissä Pohjois-Koreaa koetteli raju nälänhätä. Ilmeisesti jopa kaksi miljoonaa pohjoiskorealaista kuoli nälkään.

Syynä olivat tuolloinkin kuivuus, tulvat ja hallinnon kyvyttömyys turvata ruokatuotanto.

Lisäksi Pohjois-Korea on maastoltaan vuoristoista, eikä viljelykelpoista maata ole lopulta viljalti. Toisaalta traktorit ja muut nykyaikaiset maatalouskoneet eivät ole tuttu näky aivan kaikilla Pohjois-Korean pelloilla.

Viljelyala ja sadot ovat parantuneet viime vuosikymmeninä huomattavasti. Hallinnolla on silti suuria vaikeuksia ruokkia koko maata.

Nälkä ja ruuan valikoiva jakelu ovat nykyiselle Kim Jong-unin hallinnolle myös tapa kontrolloida kansaa.

Ruokarahat menevät ydinaseuhoon

Nälkäkriiseistä voi syyttää myös suoraan Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin halua hamuta maalle ydinasetta.

Ydinaseohjelma nielee huomattavan osan maan rajallisista varoista, jotka tulisi kaiken järjen mukaan panna maatalouteen ja sen uudenaikaistamiseen sekä akuutisti ruuan hankkimiseen ihmisille.

YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman (WFP:n) arvioiden mukaan noin 70 prosenttia pohjoiskorealaisista on ruoka-avun tarpeessa, eikä heillä ole täyttä varmuutta siitä, mistä seuraavan ruoka-annoksensa saavat.

Kansainvälinen ruoka-apu on tällä hetkellä pohjoiskorealaisten ruokaturvan keskeinen elementti. Naapureilta – siis Etelä-Korealta, Japanilta, Kiinalta ja Venäjältä – tulee noin 30 prosenttia pohjoiskorealaisten syömästä ruuasta.

Ydinaseohjelman aiheuttamat kansainväliset pakotteet ovat iskeneet maan talouteen. Kauppa on suurelta osin tukossa ja rahat käytetään ennemmin ydinaseohjelmaan kuin nälkäisen kansan elättämiseen.

Pakotteet purevat ja halu auttaa hiipuu

Pohjois-Korea on venkoillut ydinaseohjelmansa kanssa vuosikausia. Tuttu strategia on, että aina aika ajoin maa taipuu neuvotteluihin, jotka päättyvät laihaan sopuun – ja Pohjois-Korea saa taas ruoka-apua naapureilta.

Tässä on tapahtunut selvä muutos. WFP:n kesäkuisen raportin mukaan järjestöllä on suuria vaikeuksia saada riittävää rahoitusta omalle apuohjelmalleen. Vuosittain tarvittavasta 50 miljoonasta dollarista vain 15 miljoonaa on tällä hetkellä kassassa.

Pohjois-Korea on ydinohjelmansa vuoksi kansainvälisesti entistä eristäytyneempi. Hyvää ei lupaa se, että Kim Jong-unin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Singaporen sopuilun jälkeen Pohjois-Korea on lopultakin vain jatkanut ydinaseohjelmansa kehittelyä.

Ystäviä ja tukijoita ei maalla enää ole. Samalla kaikkoaa eri maiden, järjestöjen ja ykstyisten ihmistenkin halu auttaa Pohjois-Korean nälkäistä kansaa.

Vantaalla asuva Nelli Vartiainen, 26, päätti tämän vuoden tammikuussa ottaa itselleen ehkäisyksi hormonikierukan.

Vartiainen oli kokeillut aikaisemmin e-pillereitä ja minipillereitä, mutta e-pillereitä hän ei voi syödä migreenin takia ja minipillerit puolestaan aiheuttivat hänelle aknea.

– Itse vuotoaika oli niin pitkä, että gynekologin mukaan hormonikierukka voisi typistää kuukautiset muutamaan päivään ja helpottaa kipuja. En muista kuulleeni riskeistä.

Hän ei ole ainut, sillä yhä useampi synnyttämätön nuori nainen valitsee ehkäisyksi hormonikierukan. Vantaan kaupungin ehkäisy- ja perhesuunnitteluvastuulääkäri Tuire Salorannan mukaan vuositasolla esimerkiksi Vantaalla yli 1000 naista saa kierukan kaupungilta maksutta. Itse maksavia on siihen päälle useita satoja.

Salorannan mukaan hormonikierukka lievittää kuukautiskipuja ja runsaita kuukautisia ja on erityisen tehokas endometrioosista johtuvien kipujen hoitoon.

– Tutkimusten ja hoitosuositusten mukaan hormonikierukka on hyvä, turvallinen ja tehokas ehkäisymenetelmä myös synnyttämättömille, nuorille naisille, Tuire Saloranta kertoo.

Samoilla linjoilla ovat myös Helsingin yliopiston Naistenklinikan professori Oskari Heikinheimo sekä Helsingin kaupungin ehkäisyneuvonnan vastuulääkäri Satu Suhonen.

Suhosen mukaan nuoret naiset kokevat esimerkiksi e-pillereiden päivittäisen muistamisen kuormittavana.

– Nuorten naisten elämä on hektistä. Raskauden ehkäisyssä ehkäisykapselien ja kierukoiden helppoutta arvostetaan ja niiden käytön aikana tulee paljon vähemmän suunnittelemattomia raskauksia, Satu Suhonen sanoo.

Kaikkien juttuun haastateltujen asiantuntijoiden mukaan noin 80 prosenttia on hormonikierukkaan tyytyväisiä. Vantaan kaupungin Tuire Salorannan mukaan vuoden sisällä noin 20 prosenttia käyttäjistä luopuu kuparikierukasta ja 12 prosenttia hormonikierukasta.

Nelli Vartiainen kuuluu jälkimmäiseen.

Poikaystävä mukaan lääkäriin

Vartiainen oli kuullut, että hormonikierukan laitto voi koskea, ja pyysi tammikuussa 2018 poikaystävänsä Vantaalla sijaitsevalle terveysasemalle tueksi.

– Ja sehän koski. En tiedä mitään niin hirveää kipua kuin kierukan laitto oli. Puristin vain poikaystävän kättä ja taisi siinä muutama kirosanakin päästä.

Hoitaja vei Vartiaisen toiseen huoneeseen lepäämään.

– Itkin sängyllä ja kiemurtelin kivusta.

Alavatsassa esiintynyt kipu kuitenkin tuntui jatkuvan. Vartiainen joutui tukeutumaan poikaystäväänsä, koska ei pystynyt omin voimin kävelemään kotiin.

Minulle tuli niin voimakkaita kipuja, etten pystynyt liikkumaan. Nelli Vartiainen

– Kivut tuntuivat pari ensimmäistä päivää. Tuntui, että kehossa oli jotakin ylimääräistä. Minulle tuli kohdun supistuskohtauksia.

Kivut helpottivat päivien kuluessa, mutta sitten ne tulivat takaisin. Vartiainen muistaa istuneensa kuntosalin pukuhuoneessa kouristellen ennen kuin pystyi lähtemään kotiin.

– Minulle tuli niin voimakkaita kipuja, etten pystynyt liikkumaan. Kipu oli selkeästi alavatsassa, mutta ne olivat niin kovia, että minulle tuli tuskan hiki ja kouristelin. Oli pakko päästä selälleen tai mahalleen. Silloin soitin lääkärille, että on varmasti jokin vikana.

Ennakoimattomat kivut yleisiä

Tähän juttuun haastatellut asiantuntijat eivät ota kantaa yksittäistapaukseen, mutta kertovat, että yleisiä sivuoireita hormonikierukan kanssa ovat ihon tai hiusten rasvoittuminen sekä alkuvaiheessa tiputteluvuodot ja ennakoimattomat kivut.

Voi mennä puolikin vuotta ennen kuin kivut poistuvat. Ajoittainen supistuskipu on normaalia. Yleensä alkuvaiheen kipu poistuu muutamassa päivässä tai viikossa.

– Kipu voi liittyä kierukan asentoon kohdussa, mutta aina sille ei löydy syytä ja kivun vuoksi kierukka toki silloin joudutaan poistamaan. Kannattaa muutaman kuukauden kohdalla tarkistaa lääkärissä tilanne, mikäli kivut pitkittyvät, Vantaan kaupungin Tuire Saloranta sanoo.

– Särkylääketarvetta voi olla pidempään. Kannustan siihen, että kolme, neljä kuukautta kuulostelee oloa. Joskus voi mennä pidempäänkin ennen kuin olo helpottuu, mutta voinnin suunnan pitää olla parempaan, Helsingin kaupungin Satu Suhonen sanoo.

Helsingin yliopiston Naistenklinikan professori Oskari Heikinheimo puolestaan korostaa sitä, että jos kivut jatkuvat vielä viikkojen jälkeen, on kierukka syytä poistaa.

– Tietysti jos potilaalla rupeaa kivut jatkumaan kuukausia, se pitää poistaa. Mikään menetelmä ei sovi kaikille naisille, Oskari Heikinheimo kertoo.

Takaisin lääkäriin

Pari kuukautta hormonikierukan laiton jälkeen Nelli Vartiainen meni uudelleen Vantaalla sijaitsevalle terveysasemalle tarkistamaan, oliko hormonikierukka oikein paikoillaan. Se oli. Vartiaiselta otettiin kuitenkin samalla käynnillä ultraääni ja kohdusta löytyi yllättäen noin kuusisenttinen hemorraginen kysta eli veren täyttämä rakkula.

Se oli kuitenkin niin pieni, ettei sitä lähdetty poistamaan. Vartiainen päätti jatkaa hormonikierukan käyttöä, mutta varasi varmuuden vuoksi ajan vielä yksityisen puolen lääkäriltä.

– Minulle sanottiin yksityisellä puolella, että joillekin kierukka voi aiheuttaa kystan. Monesti ne lähtevät itsestään pois jossain vaiheessa kiertoa. Myös kunnallisella puolella taidettiin kertoa, että ne lähtevät itsestään pois.

Helsingin yliopiston Naistenklinikan professori Oskari Heikinheimo ei ota kantaa yksittäistapaukseen, mutta toteaa, että hormonikierukan alkuvaiheen käyttöön voi liittyä harmittomia kystia eli nesterakkuloita.

– Ne hoituvat lähes aina itsestään.

Sen sijaan hemorraginen eli verenvuotoinen kysta johtuu Heikinheimon mukaan muista tekijöistä kuin hormonikierukasta ja se voi esiintyä kaikilla naisilla. Sekin hoituu usein seurannalla.

Särkylääkekoukussa

Nelli Vartiainen ajatteli seurailla tilannetta ja odottaa, jos hänen kroppansa tottuisi hormonikierukkaan ja kivut poistuisivat. Helpotusta ei kuitenkaan tullut.

Hän joutui turvautumaan särky- ja tulehduskipulääkkeisiin pahimmillaan useita kertoja päivässä kuukausien ajan, koska ei halunnut olla kipujen takia poissa töistä. Urheilun hän joutui lopettamaan kokonaan ennakoimattomien kipujen pelossa.

Sitten Vartiaiselle tuli raju migreenikohtaus.

– Oli heikko olo. Ikään kuin krapula. Se migreenikohtaus säikäytti, koska minulla ei enää aikuisiällä ole ollut niin pahoja migreenikohtauksia.

Vartiainen soitti lääkäriin ja hänelle sanottiin puhelimessa, että migreeni johtuu jatkuvasta särky- ja tulehduskipulääkkeiden syömisestä. Hänen pitäisi pystyä olemaan ilman niitä tai turvautumaan niihin ainoastaan tarvittaessa.

– En enää uskaltanut syödä niitä. Kärsin loppuajan kierukan kanssa vatsakivuista.

Henkisesti rankka kokemus

Reilu viisi kuukautta hormonikierukan käytön jälkeen Nelli Vartiainen koki, ettei hän enää kestä kierukasta aiheutuvia kipuja ja muita oheisoireita. Siksi hän meni poistamaan sen noin kuukausi sitten. Hormonikierukan poistanut hoitaja sanoi Vartiaiselle, ettei hän haluaisi poistaa sitä, koska hormonikierukka oli niin "nätisti paikoillaan".

– Monelle kierukka käy ja hyvä niin. Minua kuitenkin harmitti, ettei uskottu, minkälaista kipua se voi minulle aiheuttaa.

Kun Vartiainen lähti pois Vantaalla sijaitsevalta terveysasemalta, hän koki helpotuksen tunteen. Kipu oli poissa.

– Se oli henkisesti rankka kokemus. Kierukan poisto oli kuin kivi olisi nostettu pois harteilta. Sen jälkeen ei ollut enää särkylääketarvettakaan. Tunsin ainoastaan yhden vihlaisun, kun lähdin kävelemään kotiin kierukan poiston jälkeen.

Vartiainen aikoo olla ilman hormonaalista ehkäisyä. Hän kertoo kehon toimineen nyt normaalisti ilman kipuja.

– En halua enää mitään ylimääräistä kroppaan. Se jätti kauhun kaikkea tuollaista kohtaan. Jos kroppa toimii hormonaalisen ehkäisyn kanssa miten sattuu, en ikimaailmassa voi suositella sitä.

Lue myös:

Synnyttämättömät naiset haluavat nyt kierukkaehkäisyn – 17-vuotiaan lukiolaistytön toive tyrmättiin aluksi täysin

Vantaalla teiniraskauksista hävisi kolmannes ilmaisen ehkäisyn myötä – Lääkäri: "Toivon todella, että ihmisillä olisi halu tarkastella tätä asiaa"

"E-pillerit sotkevat parinvalinnan" – evoluutiobiologin mukaan hormonaalinen ehkäisy voi selittää myös osan eroista

Turkin valuutan, liiran heikkeneminen on jatkunut tänään perjantaina. Päivän aikana liiran arvo on heikentynyt jo 19 prosenttia.

Alkuvuoden aikana liira on menettänyt arvostaan yli 40 prosenttia.

Vuoden alussa eurosta piti maksaa noin 4,55 liiraa, kun tänään sen hinta on noussut jo 7,50 liiraan.

Taustalla epäilyttävä talouspolitiikka ja riitaisa ulkopolitiikka

Turkin talousongelmien taustalla vaikuttaa erityisesti presidentti Recep Tayyip Erdoğanin politiikka ja hänen tekemänsä henkilövalinnat.

Hän on heikentänyt Turkin keskuspankin itsenäistä asemaa ja nimittänyt vävynsä Beret Albayrakin maan uudeksi talousministeriksi.

– Markkinat ovat menettäneet luottamuksensa presidentti Erdoğanin triumviraattiin, hänen vävyynsä talousministerinä ja [keskuspankin] kykyyn tehdä tarvittavia toimia, sanoi Financial Times -lehden haastattelema Renaissance Capital -sijoitusyhtiön pääekonomisti Charles Robertson.

Erdoğan on vienyt Turkin törmäyskurssille Yhdysvaltain kanssa ja maat ovat asettaneet toisilleen pakotteita. Välit ovat kireät myös esimerkiksi Saksaan.

Markkinoita huolettaa Erdoğanin omintakeinen talouspolitiikka. Hän on esimerkiksi sitä mieltä, että matalat korot ehkäisevät inflaatiota. Maan inflaatio laukkaa 16 prosentin vuosivauhdilla. Hän on myös syyttänyt Turkin talousvaikeuksista ulkomaiden "kampanjoita".

Markkinat eivät ole vakuuttuneet hänen uhoavista lausunnoistaa, joissa hän sanoo talousongelmien ratkeavan isänmaallisuudella ja uskonnolla.

– Jos heillä on dollarinsa, meillä on ihmisemme, oikeamielisyytemme ja Allah!

Talousministeri Albayrak on esitellyt tänään uutta talouspoliittista linjaa. Maan taloutta on tarkoitus muuttaa olennaisesti ja palauttaa markkinoiden luottamus.

Vaikutus Eurooppaan

Euroopan keskuspankki pohtii, missä määrin Turkin kriisi vaikuttaa eurooppalaisiin rahamarkkinoihin. Stoxx Europe 600 -indeksiin sillä on ollut jo pientä vaikutusta, kertoo talousuutistoimisto Bloomberg.

Turkin velkakirjamarkkinoilla kymmenen vuoden korko on pompannut jo yli 20 prosentin, kertoo Financial Times.

On mahdollista, että Turkin pankkisektori joutuu vaikeuksiin ulkomaisten lainojensa kanssa, jotka kattavat 40 prosenttia pankkisektorin varoista.

Eniten rahaa Turkkiin ovat lainanneet espanjalainen BBVA, italialainen UniCredit sekä ranskalainen BNP Paribas.

Euroopan keskuspankin mukaan tilanne ei ole hälyttävä, mutta sitä tulee seurata tarkoin.

Uutista päivitetty 10.8. klo 16.40. Päivitetty liiran heikkemisen luvut.

Lue lisää:

Erdoğan uhkaa jäädyttää kahden amerikkalaisen ministerin varoja vastatoimena amerikkalaisten asettamille pakotteille

Ylen Mun budjetti -kone kertoo, miten valtion budjettiehdotus kohtelisi lompakkoasi

Mitä valtion budjetti ottaa ja mitä se antaa ensi vuonna kansalaiselle? Ylen Mun budjetti -kone kertoo, miten valtiovarainministeriön budjettiehdotus kohtelisi lompakkoasi. Ainakin tupakoitsijoiden kukkaro kevenee, mutta vähävaraiset lukiolaiset ja ammattikoululaiset saavat tukea oppimateriaalien hankintaan.

Tutkija suosittelee marjastajia suuntaamaan turvemaille

Paahtavan kesän seurauksena mustikkaa, puolukkaa ja etenkin lakkaa on nyt luonnossa tavallista vähemmän. Tämä tarkoittaa, että marjastajilta vaaditaan tänä kesänä poikkeuksellista sitkeyttä ja taitoa. “Tosimarjastajat saavat sankonsa täyteen aina”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola.

Kaksi kolmesta aikoo äänestää maakuntavaaleissa

Suomalaisista kaksi kolmesta aikoo äänestää varmasti tai melko varmasti ensi vuoden maakuntavaaleissa, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n tutkimuksesta. Kokonaan äänestämättä aikoo jättää joka kymmenes. Puoluekannan mukaan innokkaimpia äänestäjiä maakuntavaaleissa ovat keskustan, kokoomuksen ja vihreiden edustajat.

Kymmenet tuhannet ovat osoittaneet mieltään Bukarestissa

Romanian pääkaupungissa Bukarestissa on osoitettu mieltä korruptiota vastaan. Väkijoukko vaati maan vasemmistolaisen hallituksen eroa ja ennenaikaisia vaaleja. Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan protestiin osallistui jopa 50 000–80 000 ihmistä. Poliisi käytti vesitykkejä ja kyynelkaasua mielenosoittajien hajottamiseksi.

Roomassa nuoret kokit etsivät uusia makuja

Monet roomalaiset pitävät tiukasti kiinni ruokaperinteistä, ja esimerkiksi kansainväliset kahvilaketjut menestyvät heikosti Italiassa. Mutta joukko nuoria roomalaiskokkia on noussut kapinaan perinteisiä pastoja vastaan. Uudenlaisista ravintoloistakin saa toki pastaa, mutta niitä on maustettu kenties nokkosella tai vihanneskrassilla.

Koko maassa tuulista

Lauantai on tuulinen päivä koko maassa. Ylen meteorologi Anne Borgström kertoo, että länsirannikolla tuulenpuuskat voivat yltyä jopa yli 15 m/s nopeuteen. Lämpötila on 20 ja 25 asteen välillä lukuun ottamatta Lappia, jossa on muuta maata viileämpää.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Romanian pääkaupungissa Bukarestissa kymmenet tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään korruptiota vastaan. Väkijoukko vaati maan vasemmistolaisen hallituksen eroa ja ennenaikaisia vaaleja.

Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan protestiin osallistui jopa 50 000–80 000 ihmistä. Mielenilmauksiin osallitui myös ulkomailla asuvia romanialaisia.

Romanian poliisi käytti vesitykkejä ja kyynelkaasua mielenosoittajien hajottamiseksi Bukarestissa. Yli 200 ihmistä tarvitsi sairaalahoitoa kyynelkaasun ja pippurisumutteiden hengittämisen jälkeen. Kymmenen poliisia loukkaantui, kun väkijoukko heitteli pulloja ja kiviä.

Sadat tuhannet romanialaiset ovat allekirjoittaneet vetoomuksen uuden lain säätämiseksi, joka kieltäisi korruptioon tai muihin rikoksiin syyllistyneitä osallistumaan poliittiseen päätöksentekoon. Lain toteutuminen on kuitenkin epätodennäköistä, sillä sosiaalidemokraatit liittolaisineen ovat enemmistönä parlamentissa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo, että Meksikon kanssa tehtävä kauppasopimus etenee ”mukavasti”. Sen sijaan hän uhkaa Kanadaa tullimaksuilla, mikäli Yhdysvallat ja Kanada eivät pääse sopimukseen.

Trump tviittasi Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välisestä Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksesta NAFTA:sta golfklubiltaan Bedminsteristä New Jerseystä.

Hän sanoo, että Meksikon kanssa tehtävässä sopimuksessa on huolehdittava amerikkalaisista autovalmistajista ja maanviljelijöistä. Lisäksi hän ylistää Meksikon uutta presidenttiä ja kutsuu häntä "ehdottomaksi herrasmieheksi".

Trumpin viesti Kanadalle on paljon vähemmän ystävällinen. Trumpin mukaan Kanadan on odotettava. Hänen mielestä Kanadan tullit ja kaupan esteet ovat aivan liian korkeita ja uhkaavat verotusta.

Neuvotteluja jatketaan Meksikon kanssa

Yhdysvaltojen ja Meksikon edustajat jatkavat neuvotteluja ensi viikolla Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen NAFTA:n päivittämisestä, Meksikon talousministeri Ildefonso Guajardo sanoi perjantaina. Washingtonissa käytyjen kolmannen neuvotteluviikon loppupuolella hän arvioi, että neuvottelujen loppuminen on mahdollista kuukauden loppuun mennessä.

– Meillä on vielä paljon tehtävää, hän kuitenkin totesi toimittajille.

Guajardo korosti, että kaikkein vaikeimmat ongelmat ovat jääneet loppuun, mukaan lukien Yhdysvaltojen vaatimus, että NAFTA hyväksytään viiden vuoden välein. Yhdysvaltain haluama määräys tunnetaan raukeamislausekkeena.

– Työskentelemme kuten olemme tehneet viimeisten kolmen viikon aikana ja olemme saaneet paljon edistysaskelia. Tulemme takaisin ensi viikolla, mutta kuten sanoin aiemmin: mitään ei ole suljettu pois, ennen kuin kaikki on sovittu, hän sanoi.

Guajardon mukaan Yhdysvaltain ja Meksikon viranomaiset jatkavat kahdenvälisten kysymysten käsittelyä ennen kuin kanadalaiset kollegat liittyvät keskusteluihin 24-vuotisen kauppasopimuksen nykyaikaistamisesta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vaatinut, että NAFTA neuvotellaan uudestaan. Trump on kritisoinut 24-vuotista sopimusta "kauheaksi sopimukseksi".

Virkamiehet pyrkivät nyt neuvottelemaan Meksikon uuden presidentin Andres Manuel Lopez Obradorin kanssa 1. joulukuuta.

Lue myös:

Historiallinen vallanvaihto Trumpin naapurissa – Äänivyöryllä valittu vasemmistolainen presidentti lupaa kitkeä Meksikosta korruption

Tornion poliisiaseman pihaan tuodaan miestä autolla. Ilman rautoja kuitenkin tässä tapauksessa.

41 vuotta poliisivoimissa työskennellyt Lapin poliisilaitoksen apulaispäällikkö Seppo Kinnunen tuli viimeisenä työpäivänään virantoimitukseen poliisikyydillä – vihreän, museorekisterissä olevan Ford A:n takapenkillä.

Palvelusvuosiin on mahtunut monia tehtäviä poliisin työssä. Hän on toiminut poliisipäällikkönä Kemijärven, Tornionlaakson ja Peräpohjolan poliisilaitoksissa. Poliisin hallintorakenneuudistus jätti Lappiin vain yhden poliisilaitoksen ja suurin osa päälliköistä sijoittui Rovaniemelle. Kinnusesta tuli Lapin poliisilaitoksen apulaispäällikkö.

Kinnunen on etsinyt Ylitornion avovankilasta karanneita vankeja, selvittänyt rikosta, jossa mies poltti äitinsä Kemijärvellä tuhoisassa kerrostalopalossa, ja menettänyt työkaverinsa 1990-luvulla, jolloin virantoimituksessa ollut poliisi ammuttiin.

– Se oli varmasti pahin paikka, Kinnunen sanoo.

Kinnunen on kehuttu poliisina, joka osaa käyttää maalaisjärkeä. Hän toteaa, että poliisityö lähtee aina siitä, että asiat selvitetään asioina.

– Kenenkään ihmisarvoa ei loukata ja yleensä yhteisymmärrys löytyy, Kinnunen sanoo.

"Tukipartion tuleminen saattaa kestää hyvinkin pitkään"

Lapin poliisi tekee töitä vähällä resurssilla. Arki pyörii ja Kinnusen mukaan isoin kiitos siitä kuuluu joustavalle ja venyvälle henkilökunnalle.

– Tavanomaiset tehtävät pystytään hoitamaan henkilökunnan venymisen vuoksi, toistaiseksi on jaksettu ja paineen alle.

– Tosiasia on, että meillä ei ole toiminnallista reserviä. Jos jotakin sattuu, tukipartion tuleminen saattaa kestää hyvinkin pitkään. Harvaan asutulla alueella ja pitkillä välimatkoilla, partio ei ole välittömästi paikalla, jos ei satu olemaan lähistöllä. Olen sanonut ihmisille, että soittakaa aina 112, se voi olla lähellä mutta voi kestää pitempäänkin.

Hätänumeroon soittaminen on tärkeää myös rikosten tilastoitumisen vuoksi. Poliisin rahoitus perustuu myös muun muassa hälytyspalveluiden suorittamiseen ja poliisin tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen. Se on yksi tapa perustella poliisin saatavuutta.

Riittävätkö poliisivoimat Lapissa?

Yle selvitti viime vuoden lopulla, kuinka kauan poliisia odotetaan eri puolilla Suomea. Lapissa poliisia joutuu odottamaan vähintään puoli tuntia yhdeksällä paikkakunnalla. Vasteaika oli seurantajakson aikana pisimmillään Utsjoella, keskimäärin 85,7 minuuttia. Utsjoella ei ole enää pariin vuoteen ollut omaa poliisia. Myös Enontekiöllä vasteaika oli yli tunnin. Enontekiö on jäänyt ilman vakituista poliisia keväällä, viranhaltijan jäätyä eläkkeelle.

Enontekiöllä poliisin puuttuminen on herättänyt kuntalaisissa pelkoa ja kunta halusi palkata itse oman seriffin. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kuitenkin tyrmäsi kunnan seriffihaaveet.

Lapin poliisin tilannetta on käsitelty sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) kanssa heinäkuussa. Aamulehti kertoo, kuinka kokoomuksen Lapin piirin puheenjohtaja Heikki Autto ja poliisin neuvottelukunnan puheenjohtaja Sanna Luoma veivät ministerille viestiä Lapin poliisien resursseista.

Viestin mukaan hankalin tilanne on Ylä-Lapissa, mutta ongelma koskee koko Lappia. Esimerkiksi Tornio-Haaparannan vilkas raja vaatii poliisivoimia ja Kemi-Tornioon kaivataan lisää vahvuutta.

–Emme saa päästää maailmalle leviämään uutisia, että täällä on isoja osia maasta jätetty kokonaan ilman turvallisuusviranomaisia, Autto sanoo Aamulehden jutussa.

Laulaja Alman ympärillä on spekuloitu mahdollisesta yhteistyöstä yhdysvaltalaisen laulaja Miley Cyruksen kanssa. Huhut saivat vahvistuksen perjantaina Bassoradion haastattelussa, kun Alma myönsi kirjoittavansa biisejä laulajatähdelle.

Miley Cyrus tuli aikoinaan tunnetuksi Hannah Montana -televisiosarjasta. Myöhemmin hän on tehnyt uraa laulajana. 25-vuotias laulaja on julkaissut kuusi studioalbumia ja seitsemäs on tekeillä.

Alma kertoo Bassoradion haastattelussa, että yhteistyö tuli toisaalta hyvään ja toisaalta huonoon aikaan.

– On ollut siistiä, ihan uusi proggis, Alma sanoo.

Oma albumi on kuitenkin vielä kesken. Levyä on tehty Los Angelesissa jo pitkään.

Nähtäväksi jää, esiintyykö Miley Cyrus myös Alman levyllä.

Uusi kappale julkaistaan syyskuussa. Haastattelussa Alma lupailee, että albumi julkaistaan piakkoin seuraavan biisijulkistuksen jälkeen.

Alma ja Miley Cyrus ovat hyvissä väleissä, sillä kesäkuussa Alma julkaisi Instagramin tarinoissa videon, jossa he ottivat yhteiset tatuoinnit.

Aiemmin Alma on tehnyt yhteistyötä myös muun muassa Tove Lon, Charlie XCX:n ja MØn kanssa.

Alma esiintyy perjantaina kolmatta kertaa Flow Festivaleilla. Tähän asti laulajalta on julkaistu muutama oma kappale, kuten Karma ja Dye My Hair. Kokonaista albumia on Suomessa odotettu, sillä Alman jo julkaissut kappaleet ovat nousseet listahiteiksi. Myöskään Flow'ssa omien kappaleiden puute ei ole häirinnyt: keikat ovat olleet ääriään myöten täynnä.