HARARE Valkoiset pitkät kaavut liehuvat tuulessa Mbaren köyhän lähiön laidalla Zimbabwen pääkaupungin Hararen keskustan kupeessa. Maita Gara on myynyt täällä vaatteita jo 12 vuotta.

– Huonosti, huonosti, huonosti, hän sanoo, kun kysyn miten kauppa käy.

Eikä tämä ole mikään oikea työ, hän lisää. Gara on samassa tilanteessa kuin suurin osa zimbabwelaisista. Työttömyysprosentti on yli 90. Se tarkoittaa, että lähes kaikki työllistävät itsensä Garan tavoin virallisen talouden ulkopuolella.

Juuri työpaikat ja kuralla oleva talous olivat suurimmat teemat heinäkuun lopussa pidetyissä vaaleissa. Vaalien jälkeen itsevaltaisen Robert Mugaben syrjäyttänyt mutta nyt laillisesti valittu Emmerson Mnangagwa lupasi, että nyt keskitytään talouteen eikä politiikkaan.

Mutta toisin kävi.

Kenellä on todellinen valta?

Vain pari päivää vaalien jälkeen Hararessa oli täysi kaaos. Armeija ampui kuoliaaksi kuusi ihmistä pääkaupungin keskustassa. He olivat opposition kannattajia ja protestoivat vilpillisinä pitämiään vaaleja vastaan.

Järkyttävä tuulahdus Mugaben ajoilta herätti paljon kysymyksiä. Kontrolloiko Mnangagwa armeijaa, vai onko asia päin vastoin? Hän nousi valtaan armeijan avulla ja hänen varapresidenttinään toimii kenraali Constantino Chiwenga, armeijan entinen komentaja.

Entä kuka kontrolloi poliisia? Opposition lehdistötilaisuus ei päässyt edes alkamaan hararelaisessa hotellissa, kun kymmeniä mellakkapoliiseja rynni hotelliin ja töni toimittajia ulos.

Mnangagwa pahoitteli poliisin toimintaa, mutta jos hän ei heitä sinne komentanut, kuka oli vastuussa?

Jos vaalit olivat tosiaan vapaat ja oikeudenmukaiset, miksi opposition kannattajia sorretaan edelleen? Keskiviikkona opposition Tendai Biti haki poliittista turvapaikkaa naapurimaasta Sambiasta.

Sambian ulkoministeri kuitenkin totesi brittiläiselle yleisradioyhtiö BBC:lle, ettei turvapaikalle ollut tarpeeksi perusteita.

Torstaina Sambia karkotti hänet takaisin Zimbabween, jossa entinen valtiovarainministeri pidätettiin.

Häntä syytetään väärien vaalitulosten julkistamisesta, koska hän julisti opposition Nelson Chamisan voittajaksi. Lisäksi hän on poliisin mukaan yllyttänyt ihmisiä väkivaltaan.

Zimbabwen johto syyttää siis oppositiota siitä, että armeija surmasi kuusi ihmistä.

Biti kuitenkin pääsi käsiraudoista takuita vastaan. Emmerson Mnangagwa kirjoitti Twitterissä sen tapahtuneen sen jälkeen, kun hän oli puuttunut asiaan.

Tämä on tosiaan uusi Zimbabwe, tämä on uusi peruuttamaton kehitys kohti tilannetta, jota on mahdoton hyväksyä, totesi Afrikka-analyytikko Jeffrey Smith Twitterissä.

Pelko palasi arkielämään

Hararessa talvi vaihtuu pian kevääseen. Maita Garan myyntikojun ohi ajaa jäätelömyyjä, joka helistelee polkupyöränsä kelloa.

Garan naapurikojussa vaatteita myyvä John Mkondo katselee ohi ajavia autoja. Hän unelmoi oikeasta työstä rekkakuskina mutta epäilee samalla, voiko unelma koskaan toteutua. Mkondo olisi toivonut oppositiolle voittoa.

– Nyt pelkään, koska en tiedä, minne maa on menossa, hän sanoo.

Pelko tuntuu seuraavan zimbabwelaisia siitä huolimatta, että itsevaltias Robert Mugabe astui sivuun viime marraskuussa.

Hararen keskustassa lounastaukoa pitävä kolmikymppinen Barbara ei halua kertoa sukunimeään eikä tulla kuvatuksi.

– Ei ole mitään takuuta siitä, että meillä on sananvapaus. Tiedän tapauksia, joissa ihmisiä on joutunut pulaan sen jälkeen, kun he ovat puhuneet medialle, hän perustelee.

Barbara on koulutettu kirjanpitäjä, ja hänellä on työpaikka. Palkka on kuitenkin hänen mukaansa naurettava.

– Minua ei huvita enää kouluttautua lisää. Olen käynyt koulua 18 vuotta enkä saa mitään takaisin, hän sanoo.

Zimbabwen tulevaisuus näyttää hänen mielestään ankealta. Hän ei haluaisi pelätä omassa kotimaassaan.

– Toivoisin, että voisin luottaa hallituksen suojelevan minua. Nyt ei ole niin.

Samaa sanoo Morgen Masango. Hän on opettaa maantiedettä, historiaa ja uskontoa lukiolaisille, mutta ei ole vielä saanut heinäkuun palkkaa. Masango kuvailee olevansa närkästynyt vaalien jälkeen ja kertoo tuomitsevansa jyrkästi armeijan toimet.

– Se oli täysi ylilyönti. Ei heidän kuuluisi tappaa aseistamattomia siviilejä. Meillä on oikeus osoittaa mieltä, hän sanoo.

Masango toivoo, että valtaapitävä puolue Zanu PF ja oppositiopuolue MDC voisivat perustaa hallituksen yhdessä. Tärkeintä olisivat hyvät suhteet muihin valtioihin, jotta maahan saataisiin investointeja ja rahaa.

Se ei kuitenkaan näytä ajankohtaiselta. Vaikka Emmerson Mnangagwa on sanonut, että Nelson Chamisalla on suuri rooli Zimbabwen poliittisessa tulevaisuudessa, oppositio on vienyt vaalituloksen oikeuteen.

Chamisa haluaa maan perustuslakituomioistuimen joko nimittävän hänet vaalien voittajaksi tai järjestävän uudet vaalit.

"Kaikilla sama todellisuus"

Hararen tunnetuimman maamerkin, hotelli Rainbow Towersin portin vartijakopissa on edelleen ikkunat rikki väkivaltaisuuksien jälkeen.

Hotellin parkkipaikalla seisoo joukko miehiä Mnangagwan puolue Zanu PF:n kaulaliinoissa. Yksi heistä on kansanedustaja Munyaradi Tobias Kashambi.

Hän on vaalituloksesta todella iloinen ja moittii oppositiota pelkuruudesta.

– Ei demokratia tai vapaat vaalit aina tarkoita sitä, että oppositio voittaa. Mnangagwa voitti, hän sanoo.

Kashambe on ollut Zanu PF:n mies syntymästä asti ja kannatti aikoinaan myös Mugabea. Vanhalle miehelle riittää edelleen kunnioitusta, vaikka vallanvaihto oli hänen mielestään väistämätön.

Yrittäjän työskentelevä Kashambi lupaa, että Mnangagwa tulee pitämään vaalilupauksensa. Maa on pian taloudellisesti jaloillaan, kunhan sekä kaivossektori että maataloussektori saadaan taas kuntoon.

– Tietenkin maan taloudellinen tilanne on vaikuttanut minuunkin. Meillä kaikilla on sama todellisuus ja käymme samoissa kaupoissa. Maksamme saman hinnan ruoasta, hän sanoo.

Hänen ja vaatemyyjä Maita Garan todellisuudet ovat kuitenkin hyvin erilaiset.

Monelle zimbabwelaiselle politiikka on todella kaukaista. Heille ei ole väliä, kuka istuu presidenttinä, kunhan he saavat elää rauhassa ja voivat pitää huolta perheistään. Gara kaipaisi pikaisesti parannuksia omaan elämäänsä.

– Minulla ei ole varaa ostaa lapsilleni mitään, saati sitten itselleni, Gara sanoo.

Sitten hän nauraa epätoivoisesti.

– En tiedä mitä tehdä.

Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma Yle Areenasta:

Lue myös:

Zimbabwen oppositiojohtaja ei anna periksi: Oikeuskanne syyttää vaalivilpistä

Analyysi: Mnangagwa vei voiton Zimbabwen presidentinvaaleissa - mutta pahimmassa tapauksessa kamppailu on vasta alkamassaAnalyysi: Mnangagwa vei voiton Zimbabwen presidentinvaaleissa - mutta pahimmassa tapauksessa kamppailu on vasta alkamassa

Zimbabwen nuoret ratkaisevat maan presidentinvaalit – yli kolmannes äänestäjistä ei ole koskaan nähnyt vaaleja ilman Robert Mugabea

Valkoiset maanviljelijät pakenivat vuorille, kun Zimbabwen presidentin miehet riistivät väkivalloin heidän tilansa – nyt he aikovat kuitenkin äänestää Mugaben puoluetta

Vantaan varhaiskasvatuksessa aletaan selvittää, voitaisiinko päiväkotilapsille tarjota tulevaisuudessa vegaaniruokaa. Kaupungille on tänä syksynä tullut asiaa koskien vanhemmilta kaksi yhteydenottoa ja yksi kirjallinen palaute.

– Me arvioimme tilannetta, voisimmeko ehdottaa vegaaniruuan tarjoamisen kokeilun aloittamista jossakin vaiheessa varhaiskasvatuksessa. Mitään päätöstä asiassa ei ole tehty. Perheiden yhteydenotot ovat tulleet noin kahden viikon aikana, eikä nykyisin voimassa olevia kaupungin ateriasopimuksia voi näin nopeasti muuttaa, kertoo Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen.

Tällä hetkellä vegaaniruokaa ei siis päiväkoteihin tehdä. Vantaan Sanomat kirjoitti torstaina kahdesta vantaalaisäidistä, jotka pelkäävät esiopetusikäisten lastensa jäävän linjauksen vuoksi kokonaan ilman ruokaa päiväkodissa. Myös omien lounaiden vieminen säilytettäväksi päiväkotien keittiöissä on nimittäin Vantaalla kielletty.

Kysyntää vegaaniruoalle ei toistaiseksi ole ollut

Askola-Vehviläinen perustelee nykykäytäntöä kansallisella ravitsemussuosituksella, jonka mukaan vegaaniruokavalion terveellisyydestä alle kouluikäisten lasten kasvuun ja kehitykseen ei ole.

– Toinen argumentti on ollut, että vegaaniruokavaliota ei ole Vantaan varhaiskasvatuksessa asiakasperheiden toimesta voimakkaasti esitetty, Askola-Vehviläinen sanoo.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, että asian tila olisi jatkossa näin, hän jatkaa.

Askola-Vehviläisen mukaan vanhempien yhteydenotot ovat jo saaneet kaupungin arvioimaan asiaa uudelleen ja keskustelu ostosyksikön kanssa on aloitettu.

– Taloudelliset vaikutukset täytyy selvittää. Tarvitsemme myös asiantuntijatietoa siitä, millä tavalla vegaaniruokavalio voitaisiin toteuttaa. Mikäli kysyntää tulee enemmän, niin varmasti lähdemme liikkeelle ehdotuksissamme, hän toteaa.

Eväitä ei saa viedä päiväkodin keittiöön hygieniasyistä

Eväät sen sijaan eivät Askola-Vehviläisen mukaan ole edes väliaikainen vaihtoehto. Hänen mukaansa päiväkotipäivään ja nelituntiseen esiopetukseen pitää sisältyä vähintään yksi ravitsemuksellisesti tasapainoinen ateria.

– Kerhotoiminnassa tai retkiä varten voidaan tuodaan aterian osia, mutta kokonaisia aterioita tuodessa on kylmäketjuongelma.

Vantaan kunnallisten päiväkotien keittiötiloihin ei saa tuoda ulkopuolista ruokaa hygieniasyistä eli kotoa tuotuja ruokia ei voida säilyttää keittiön jääkapeissa.

Askola-Vehviläisen mukaan muita erityisruokavalioita kuitenkin noudatetaan päiväkodeissa ja kasvisruokavaihtoehto on myös päivittäin tarjolla.

Helsingin päiväkodeissa vegaanilapsia on noin 50

Myöskään Espoossa vegaanista ruokaa ei tarjoilla päiväkotilapsille.

– Itse asiassa hirveän vähän on ollut kysyntää eli toistaiseksi sille ei ole ollut tarvetta, sanoo Espoon ruokapalvelujohtaja Minna Ahola.

Helsingin päiväkodeisssa sen sijaan vegaaniruokaa on tämän vuoden alusta lähtien tehty runsaalle 50 lapselle. Heidän aamupalansa, lounaansa ja välipalansa maksavat kaupungille vuodessa noin 26 000 euroa. Päivittäinen lisäkulu on joitakin euroja lasta kohti.

– Vegaanilasten määrä on ollut melko pysyvä. Kun aloitimme, noin 50 lasta ilmoittautui ja määrä on muuttunut ihan muutamalla, toteaa ruokapalveluvastaava Erja Suokas.

Lue myös:

Vegaaniruoka kuuluu päiväkotiin, päätti Helsinki – Keravalla kiistellään

Vegaaniruokaa ei helposti kouluissa saa – tarjoillaan usein vain todistusta vastaan

Monet koulut rajoittavat kasvisruoan saantia – se tarjotaan usein "tiskin alta"

Kikherneitä, linssejä ja soijaa – Katso, mitä kaikkea löytyy päiväkodin vegaanilautaselta

Uhrin mukaan tekijät ovat ulkomaalaistaustaisia ja he puhuivat uhrille vierasta kieltä.

Rikos tapahtui Itä-Uudenmaan poliisin mukaan metsikössä, Riihimäenkatu 20:n kohdalla 27.7. aamuyöllä. Tapahtumapaikka on aivan Hyvinkään virastotalon ja poliisilaitoksen vieressä.

Alueella olevien valvontakameroiden kuvien mukaan kolmen miehen seurueen on nähty liikkuvan klo 02.26 aikaan Jussintorin suunnasta Hämeenkadulle ja siitä klo 02.32 Siltakadulle kohti Riihimäenkatua.

Poliisi on julkaissut yhden valvontakameran kuvan, ja kaipaa vihjeitä kuvassa näkyvien henkilöiden tunnistamiseksi.

Kaikista tapaukseen liittyvistä havainnoista tai vihjeistä voi ilmoittaa numeroon 0295 436476 tai sähköpostiin vihjeet.ita-uusimaa@poliisi.fi.

Seksuaalirikokset kasvussa, mutta raiskausten määrä vähentynyt

Poliisin tietoon on tänä vuonna tullut vähemmän raiskauksia kuin viime vuonna.

Viime vuonna raiskauksia tehtiin poliisin tietojen mukaan kesäkuun loppuun mennessä 633, kun tänä vuonna vastaava luku on 603.

Sen sijaan seksuaalirikosten kokonaismäärä on kasvanut viime vuodesta. Viime vuonna seksuaalirikoksia tehtiin kesäkuun loppuun mennessä 1599. Tänä vuonna vastaava luku on 1757, eli lähes 10 prosenttia enemmän. Kasvu johtuu siitä, että poliisin tietoon on tullut aiempaa enemmän lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, sekä seksuaalista ahdistelua.

Ulkomaalaisten osuus poliisin tietoon tulleessa seksuaalirikollisuudessa on suhteellisen suuri sekä epäiltyjen, että uhrien kohdalla.

Kaikissa seksuaalirikoksissa ulkomaalaisten epäiltyjen osuus oli viime vuonna 17,2 prosenttia. Tänä vuonna osuus on kesäkuun loppuun mennessä ollut 16,6 prosenttia. Ulkomaalaisten uhrien osuus oli vastaavina ajankohtina 5,1 ja 5,9 prosenttia.

Helle on ollut haitaksi marjastajille, on etsinnässä sitten hilla, puolukka tai mustikka.

– Pölytys ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla ja näiden helteiden seurauksena mustikka on kuivunut: marjakoko on pieni, ja marjoja on harvakseltaan. Kesä tuli rytinällä, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola.

Marjakasvit kukkivat Peltolan mukaan tavallista aikaisemmin, eivätkä kaikki pölyttäjät ehtineet kukinnan aikaan edes kuoriutua. Kukinnan jälkeen helle on kuihduttanut satoa.

Mistä sitten löytyy marjoja tällaisena kesänä?

Mustikkametsään haluavia Peltola neuvoo näin:

– Tänä vuonna kannattaa mennä turvemaille. Tällainen orgaaninen maa pidättää paremmin kosteutta kuin mineraalimaa. Mustikkaa voi löytyä kohtuullisen tasaisilla alueilla ja painanteissa.

Mustikka on havumetsien kasvi. Puuston peittävyyttä saa olla nyt vähän enemmän kuin mitä yleensä hyvillä marjapaikoilla on.

Mustikka pärjää nyt paahteesta sivussa paikoissa, jotka ovat säilöneet kosteutta helteiden aikana. Metsähallituksen vinkkien mukaan kuivana kesänä soistuneista metsiköistä ja soiden reunoilta saattaa löytää marjoja. Tämän lisäksi järvien rannat ja saaret ovat otollisia paikkoja.

–Marjakoko on nyt pieni ja marjoja on harvakseltaan. Lämpimiltä kasvupaikoilta, joissa yleensä mustikkaa on aika hyvinkin, niin sieltä ei kannata tänä vuonna mustikkaa hakea, vaan se pitää hakea kosteammilta turvemailta ja vähän peitteisiltä alueilta.

Kyllähän sitä marjaa joka vuosi aina jostain löytyy, nyt se on vain vähän isomman työn takana. Tosimarjastajat saavat sankonsa täyteen aina.

Mustikan pääsatokausi on Peltolan mukaan nyt eteläisen Lapin korkeudella. Tästä etelämmässä satokausi alkaa kääntymään loppua kohti.

– Paikallistuntemus ja sitkeys ovat valttia mustikanpoiminnassa tänä vuonna. Niin kuin ne ovat tietysti aina, mutta erityisesti tänä vuonna.

Tänä vuonna kukasta raa'aksi marjaksi on kehittynyt noin puolet mustikan kukista. Yleensä määrä on Peltolan mukaan 60–70 prosenttia. Suuria eroja Suomessa ei ole alueiden välillä.

Heikkoa, keskivertoa ja surkeaa

Mustikkasato on Peltolan mukaan heikko, puolukkasato heikko tai keskiverto ja hillasato surkea.

– Vain kuudesosa hillan kukista päätyi raaoiksi marjoiksi saakka. Se on todella pieni määrä.

Syynä olivat napakat yöpakkaset, jotka sattuivat kukinta-aikaan hilla-alueilla.

Tilanne on huono, mutta hillastajat lienevät jo tottuneita.

– Hilla on sellainen marja, että pääsääntöisesti sadot epäonnistuvat. Tänä vuonna hillat mitkä löytyvät ovat korpihillaa, avosuon hillaa sitä ei käytännössä ole. Tänä vuonna hilla on kallista. Löytyvät hillat ovat korpihillaa, avosuon hillaa ei käytönnössä ole.

Todella huonoja hillavuosia olivat 2011 ja 2012, jolloin hillaa oli Maaseutuviraston tilastojen mukaan tukkumarkkinoilla noin sata tuhatta kiloa kumpanakin vuotena. Viime vuonna esimerkiksi määrä oli yli kaksinkertainen.

Kannattaako marjastamaan sitten ylipäänsä lähteä nyt? Peltolan mukaan ehdottomasti.

– Ihan hirveän mielellään ei rupeaisi valittamaan tilanteesta, koska sitten ihmiset heittävät kirveen kaivoon, eivätkä lähde marjaan. Kyllähän sitä marjaa joka vuosi aina jostain löytyy, nyt se on vain vähän isomman työn takana. Tosimarjastajat saavat sankonsa täyteen aina.

Turkin liira jatkoi perjantaina kiivasta alamäkeään, mikä vaikuttaa myös Turkissa asuvien ja lomailevien suomalaisten elämään.

Liiran putoamisen taustalla ovat muun muassa Yhdysvaltain päätökset kiristää tullimaksuja sekä pidemmältä ajanjaksolta presidentti Recep Tayyip Erdoğanin omintakeinen talouspolitiikka.

Turkin Alanyassa asuva suomalainen kiinteistönvälittäjä Sari Syrjälä kertoo liiran laskun näkyvän suoraan tuontitavaroiden hinnoissa ja paikallisten ihmisten ostovoimassa.

Tyypillinen palkka on Syrjälän mukaan Turkissa 2 000 liiran eli noin 300 euron kieppeillä kuussa.

– Tuontitavara on kallista. Jos jokin tuote maksoi aiemmin kympin, nyt se maksaa kolme tai neljä kymppiä.

Hinnannousu, joka alkoi muutama vuosi sitten, näkyy arjessa Syrjälän mielestä eniten muun muassa rakennustarvikkeiden, ruuan ja hygieniatarvikkeiden hinnoissa.

– Hammastahnoista lähtien hinnat ovat kolmin-nelinkertaistuneet parissa vuodessa.

– Maahan tuodaan paljon ulkomaisia juustoja ja mausteita, kuten vaikkapa soijakastikkeita. Liha on todella kallista, kana on ollut aiemmin sellaista, jota turkkilaisilla on ollut varaa ostaa, mutta nyt joudutaan todella jo miettimään, mitä ruokapöytään pannaan.

Syrjälän mukaan Turkissa on suhteellisen uusi autokanta ja autojen kaltaisissa hintavimmissa tuontitavaroissa hintojen nousu on ollut merkittävää.

Turisti saa nyt euroja liiroiksi vaihtaessa ison tukon rahaa

Euroopasta tuleville turisteille alhainen liira tekee lomailusta hyvin edullista.

– Pienenkin euromäärän kun vaihtaa liiroiksi, sitä on heti rikas olo. Turismin voimakas elpyminen näkyykin kahden vuoden takaiseen verrattuna. Tämä vuosi on ollut erityisen hyvä, eli tässä mielessä liiran arvon lasku on myös tehnyt hyvää.

Suomalaisten eniten suosimalla Alanyan seudulla asuu Syrjälän mukaan pysyvästi kolmisen sataa ja talvikausina kolmisen tuhatta suomalaista. Vuokrahinnat ovat ennallaan, mutta sähkön hinnan kallistuminen pelottaa Syrjälää.

– Sähkön hinta on jo nyt samaa luokkaa kuin Suomessa, ja nyt se saattaa nousta entisestään.

Asuntokauppa-alalla, jolla Syrjälä itse toimii, liiran lasku näkyy myös positiivisessa mielessä.

– Esimerkiksi eläkkeelle jäämässä olevat suomalaiset alkavat jälleen innostua talviasuntojen ostamisesta. Niinhän se on, että jos Suomessa eläke on pieni ja sillä elää niukin naukin, täällä sillä elää aika leveästikin ja esimerkiksi kotiapua saa palkattua hyvin edullisesti, Syrjälä sanoo.

Turkkilaiset vaelsivat valuutanvaihtopisteisiin

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan kehotti perjantaina turkkilaisia tukemaan maansa valuuttaa myymällä pois mahdollisesti hallussaan olevat ulkomaanvaluutat. Syrjälän mukaan turkkilaiset ovat ottaneet kehotuksen tosissaan.

– Omistakin asiakkaistani tiedän ihmisiä, jotka lähtivät valuuttansa liiroiksi vaihtamaan.

– Nyt käynnissä olevaa syöksykierrettä ei ole ennen nähty. Pörssit menivät jo kiinni tänään, ja vielä ei oikeastaan tiedetä, miten tämä kaikki vaikuttaa, mutta maanantaina ollaan sen suhteen viisaampia. Itse uskon liiran yhä vajoavan, Syrjälä sanoo.

Lue myös:

Yhdysvallat kaksinkertaistaa Turkin terästullit

Turkin valuutta romahtaa – Erdoğanin vetoaminen Allahiin ei rauhoittanut markkinoita

ROOMA Tarjoilija kantaa hymyissä suin pöytään primo piatton eli ensimmäisen pääruoan. Tänään listalla on kahta kuuluisaa roomalaispastaa, carbonaraa ja amatricianaa.

Ollaan maineikkaassa Trattoria Der Pallaro -ravintolassa, Rooman kuuluisan Campo de' Fiori -aukion lähistöllä.

Pastat ovat herkullisia, mutta ongelma on siinä, että samat annokset olivat tarjolla myös eilen. Ne ja muutama muu klassikkopasta löytyvät lähes jokaisen roomalaisravintolan listalta joka päivä.

Kysytäänpä Der Pallaron keittiössä jo 56 vuotta työskennelleeltä Paola Fazilta, kohteliaasti tietenkin, olisiko roomalaisen keittiön jo aika uudistua.

– Ei tietenkään! Ihmiset tulevat Roomaan syömään kuuluisia pastojamme ja vannon, ettei tämän paikan tyyli muutu koskaan, kohta 80-vuotias rouva nauraa.

Monet roomalaiset pitävät kiinni kulinaristisista perinteistään, ja esimerkiksi kansainväliset kahvilaketjut eivät ole menestyneet Italiassa niin kuin muualla Euroopassa. Tästä jutusta voit lukea italialaisista, jotka kauhistelevat pelkästään aamurutiineihin kuuluvan cappuccinon nauttimista lounaan päätteeksi.

Mutta kaupungin ravintoloissa on käynnissä muutos.

Muutaman minuutin päässä Der Pallaron perinteisestä trattoriasta sijaitsee ravintola Retrobottega, jossa näkymä on täysin erilainen. Sisustus on yksinkertaisen moderni. Asiakkaat istuvat pitkien yhteisten pöytien ympärillä ja katsovat avokeittiössä hääriviä nuoria kokkeja.

Hipsteriparroilla ja tatuoiduilla käsivarsilla varustetut miehet tuunaavat pieniä annoksia kuin taideteoksia ikään.

– Rooman kaikissa ravintoloissa on samat ruoat ja se on todella tylsää, yksi ravintolan perustajista, Giuseppe Lo Iudice sanoo.

Hän perusti Retrobottegan yhdessä ystävänsä kanssa tarjotakseen vaihtoehdon perinteisille roomalaisravintoloille.

Täällä ei perinteisiä pastoja tarjota. Listalta löytyy mustekalaa salaattisikurilla, fasaania nauriilla ja risottoa siitepölyllä. Pastaakin löytyy, mutta siinä mausteena on käytetty nokkosta.

Retrobottega poikkeaa perinteisistä roomalaisravintoloista myös aukioloaikojensa osalta. Kun perinteiset ravintolat laittavat ovensa kiinni lounasajan jälkeen ja avaavat uudestaan vasta iltakahdeksalta, Retrobottega on auki puolestapäivästä puoleenyöhön.

Neljältä iltapäivällä se on tupaten täynnä. Pohjois-Italiasta käymässä oleva Emmanuelle nauttii villiyrtillä ja vihanneskrassilla maustettua gnocchetti-pastaa.

– Olen ollut täällä pari päivää ja huomannut, että ruokatarjonta toistaa itseään ravintolasta toiseen. Tulin tänne uusien makujen perässä, enkä todellakaan pettynyt, hän sanoo.

Rooman murteella puhuva herrasmies on sahramilla maustetun vasikkapastan kimpussa. Mitäköhän omasta ruokakulttuuristaan ylpeät roomalaiset tästä ei-roomalaisesta paikasta tuumaavat?

– Miten niin ei-roomalainen? Ruoka eroaa toki perinteisistä trattorioista, mutta tämä onkin roomalaisen keittiön uusi aalto, Alfredoksi esittäytyvä mies sanoo.

Retrobottega ei suinkaan ole ainoa uuden aallon ravintola Roomassa. Kaupunkiin on viime vuosina avattu useita ravintoloita, joiden tarjoama ruoka on kokeilunhaluista. Nuoret kokit uskaltavat ottaa riskejä sen sijaan, että nojaisivat perinteisiin klassikkoannoksiin.

Uusien ravintoloiden asiakaskunta koostuu usein nuoresta ja trendikkäästä, hyvinvoivasta väestönosasta. Perinteiset trattoriat ovat ennen kaikkea vanhempien ikäluokkien, perheiden sekä tietenkin turistien suosiossa.

Taustalla on myös nuorten kokkien halu jättää oma jälkensä roomalaiseen ravintolakulttuuriin.

Lo Iudicen mukaan haasteena on kuitenkin se, että Rooman keskustassa liiketilojen vuokrat ovat todella korkeat.

– Perinteisten annosten tarjoaminen on aina turvallisempaa, ne käyvät takuulla kaupaksi. Jos haluaa tehdä jotain uutta, sen pitää olla todella hyvää, hän sanoo.

Lue lisää:

Maailman kesäkeittiö: Rooman kesä kypsyttää pasta alla checcan

Katuruokatrendi kangertelee ruokahullussa Italiassa – video ja kuvagalleria

Italialaisten ruokatottumukset etääntyvät perinteisestä Välimeren ruokavaliosta

Italialainen ruokakulttuuri käy läpi vallankumousta – luomu ja alkuperä kiinnostavat

Ainakin kolme ihmistä on kuollut Länsi-Niilin virukseen Italiassa viime päivinä. Paikallisviranomaiset kertovat viruksen leviävän maan koillisosassa Ferraran alueella. Virus tarttuu hyttysten pistoista.

Kaksi vanhusta kuoli tautiin torstaina sairastettuaan yli viikon. Kolmas uhri kuoli heinäkuun lopussa.

Myös Kreikassa viranomaiset kertoivat perjantaina, että kolme ihmistä on kuollut virukseen Ateenassa. Virus on levinnyt noin 60 ihmiseen Ateenan alueella tänä vuonna. Valtaosa tapauksista on havaittu viime kuussa.

– Olemme rekisteröineet 17 uutta tapausta sitten viime viikon, sanoi Kreikan tartuntatautivirasto perjantaina.

Kreikassa virus sairastutti viime kesänä 48 ihmistä. Heistä viisi kuoli.

Länsi-Niilin virusta on tänä vuonna havaittu myös Unkarissa, Romaniassa ja Serbiassa.

Virus havaittiin ensi kerran Ugandassa 1937. Sitä kantavat linnut, mutta ihmisiin se tarttuu hyttysten välityksellä.

Virukseen ei ole parannuskeinoa, mutta noin 80 prosenttia sen kantajista eivät saa mitään oireita. Virus saattaa kuitenkin aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita, ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa kovan kuumeen sekä aivokudoksen turpoamisen tai aivokalvontulehduksen.

Lue myös:

Oletko matkaamassa Keski- tai Etelä-Eurooppaan? SPR: Hyttysten välityksellä tarttuvasta viruksesta seuraa verenluovutusrajoitus

Von Nottbeckin aatelissuku on entinen suomalainen aatelissuku, joka tunnetaan parhaiten Tampereen Finlaysonin puuvillatehtaan omistajina 1800-luvulla.

Suku rakennutti itselleen myös Näsilinnan, josta käydään nyt Tampereella kovaa keskustelua. Yle kertoi torstaina, että kaupunki harkitsee museosta luopumista 270 000 euron säästöjen saamiseksi.

Suku on surullinen Tampereen kaupungin suunnitelmista. Yle tavoitti Kanadasta suvun jäsenen Cindy Lee de Nottbeckin. Wilhelm Von Nottbeck oli hänen esi-isänsä ja Heinz Von Nottbeck isoisänsä. Cindy Lee de Nottbeck oli paikalla, kun suvun elämää esittelevä Museo Milavida avattiin.

– Perheeni on hyvin surullinen ja teemme kaikkemme, mitä voimme auttaaksemme.

Museon tausta

Carl Samuel Nottbeck hankki Finlaysonin omistukseensa ja hänen pojastaan Wilhelmistä tuli tehtaan johtaja. Suku tunnettiin Tampereen kosmopoliitteina. Von Nottbeckin suku rakennutti tehtaiden työntekijöille oman koulun ja kirkon sekä perusti oman kirjaston, palokunnan, poliisin ja seurakunnan.

Myös Tampereen ja Suomen ensimmäisen sähkövalon saaminen on suvun ansiota.

Luultiin jo kuolleen

Sukuun kuulunut Peter von Nottbeck osti kaupungin omistaman kallion laelta tontin vuonna 1893. Milavidaksi nimetty palatsi valmistui muutamaa vuotta myöhemmin. Perheeseen syntyi neljä lasta, jotka jäivät pieninä orvoiksi.

Von Nottbeckit jättivät Tampereen vähitellen vuoteen 1917 mennessä. Palatsi myytiin Tampereen kaupungille 1905.

Aatelissuvun luultiin jo kuolleen 1990-luvulla, kun suvun jälkeläinen Sveitsissä kuoli. Joitakin vuosia sitten selvisi, että sukulaisia asuu Kanadassa, jossa he käyttävät nimeä de Nottbeck.

Komea talo oli parikymmentä vuotta tyhjänä Tampereen paraatipaikalla odottamassa korjausta, joka siirtyi vuosi toisensa jälkeen. Viimein museo aukeni vuonna 2015, ja Nottbeckin suku kävi katsomassa sitä Suomessa.

"Olemme hyvin surullisia"

Nottbeckin suku käyttää Kanadassa nimeä de Nottbeck. Heillä ei ole aatelissuvun asemaa, vaan he elävät tavallista elämää.

Cindy Lee de Nottbeckilla on kaksi veljeä ja yksi sisko ja muutama serkku isän puolella.

– Me olemme viimeiset, hän kertoo.

Cindy Lee de Nottbeck järkyttyi Tampereen kaupungin suunnitelmista. Hän sanoo, että koko suku on surullinen.

– Olemme hyvin surullisia. Jos joku tietää, miten Näsilinna voidaan pitää auki, kertokaa kaupungille. Antakaa kaupungin tietää, mitä mieltä olette.

– Nimi Nottbeck merkitsee monelle paljon siitä syystä, mitä isoisoisäni teki Tampereen puolesta.

Cindy Lee de Nottbeck sanoo, että museo menestyisi paremmin, jos sitä mainostettaisiin enemmän. Nyt museossa käy vuodessa 30 000 ihmistä.

– Olen varma, että jos sitä mainostaisi, se kukoistaisi. Kun olin Suomessa, taksikuskikaan ei tiennyt, missä Näsilinna on.

Museon sulkeminen on yksi säästöehdotuksista, jotka tulivat julki torstaina.

Tampereen kaupunginhallitus käsittelee maanantaina vuoden 2019 talousarviokehystä. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 19. marraskuuta.

Lue lisää:

Tampere harkitsee luopuvansa suositusta museosta paraatipaikalla: Luopumisessa "imagohaitta merkittävä"

Sukututkimusta kaukana kotoa – matka herkisti tehdaspatruuna Nottbeckin jälkipolvet

Museo Milavida avaa ovensa 1800-luvun Tampereen yläluokan elämään

Tampereen upeimmasta palatsista tuli epäonnen koti, mutta remontti toi uuden elämän

Tampere suunnittelee kipeitä säästöjä: Luokkakoot ja päiväkotiryhmät kasvavat, katujen ja puistojen hoidosta tingitään

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin avustajan tehtävästä potkut saaneelle Omarosa Manigault Newmanille tarjottiin mittavaa korvausta, kertoo Washington Post –lehti. Korvausta tarjottiin siitä, että Newman sitoutuisi olemaan puhumatta Trumpista julkisuudessa tai antamasta muita tätä vahingoittavia lausuntoja. Samaan vaitiolovelvollisuuteen kuuluvat myös varapresidentti Mike Pence sekä molempien perheet.

Washington Post on saanut nähtäväkseen salassapitosopimuksen, joka Manigault Newmanille tarjottiin allekirjoitettavaksi. Newmanin mukaan allekirjoitusta häneltä pyysi Trumpin miniä Lara Trump, joka tarjosi hänelle uutta työtä 15 000 dollarin kuukausipalkalla vastineeksi sopimuksen allekirjoittamisesta.

Trumpin kampanjakoneisto ei vastannut lehden kommentointipyyntöön perjantaina.

Manigault Newman kertoo kieltäytyneensä tarjouksesta, mikä jätti hänelle vapaat kädet hyökätä presidenttiä vastaan paljastuskirjalla. Tiistaina ilmestyvästä kirjasta on annettu ennakkoon otteita tiedotusvälineiden nähtäväksi.

Manigault Newman on tuntenut Trumpin pitkään. Hän oli muun muassa mukana Trumpin Diili-televisiosarjassa.

"Rasisti, naisvihaaja ja kiihkoilija"

Manigault Newman kutsuu kirjassaan Trumpia rasistiksi, naisvihaajaksi ja kiihkoilijaksi. Hän esittää lukuisia kohuväitteitä, joiden paikkansapitävyydestä on epäilyksiä ja joiden todenperäisyyttä tiedotusvälineet eivät ole pystyneet varmentamaan.

Hän väittää muun muassa, että Diili-ohjelman kuvauksista olisi nauhoituksia, joissa Trump käyttäisi toistuvasti halventavaa neekeri-sanaa. Hän kirjoittaa, ettei ole itse saanut nauhaa käsiinsä, mutta kolme toisistaan riippumatonta lähdettä on vahvistanut hänelle nauhan olemassaolon.

Republikaanipuolueelle kannatusmittauksia tekevä Frank Luntz sanoo kuitenkin Twitterissä, että kirjassa väitetään hänen kuulleen Trumpin sanovan kiistanalaisen sanan, mutta tosiasiassa hän ei koskaan ole kuullut Trumpin käyttävän neekeri-sanaa. Hän sanoo myös, ettei Manigault Newman ollut häneen suoraan yhteydessä varmistaakseen tiedon ennen kuin mainitsi hänet kirjassaan, vaan tyytyi toisen käden lähteeseen.

– Hyvin huolimatonta työtä, hän teilaa.

Manigault Newman väittää myös nähneensä Trumpin syövän palan paperia asianajajansa Michael Cohenin kävellessä sisään presidentin virkahuoneeseen.

– Koska Trump on suunnattoman bakteerikammoinen, olin järkyttynyt, kun hän vaikutti pureskelevan paperinpalaa ja nielevän sen. Siinä on täytnyt olla jotain hyvin, hyvin arkaluontoista, hän kirjoittaa kirjassaan.

Manigault Newmanilla ei ole todisteita väitteensä tueksi. Washington Postille asiaa nimettömänä kommentoineet Valkoisen talon nykyiset avustajat nauroivat väitteelle ja pitivät sitä sepitteenä.

Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Huckabee Sanders totesi, että kirja "on täynnä valheita ja vääriä syytöksiä."

– On surullista, että tyytymättömän entisen Valkoisen talon työntekijä yrittää hyötyä näistä vääristä hyökkäyksistä. Vielä pahempaa on se, että tiedotusvälineet antavat hänelle nyt foorumin, hän sanoi.

”Se ole sinun syysi. Se ei ole sinun häpeäsi. Tämä tapahtui sinulle, ja tämä korjataan.”

Jotain sellaista Amanda Palo olisi halunnut kuulla, kun hänet kahdeksan vuotta sitten raiskattiin. Sen sijaan Palolta kyseltiin poliisikuulusteluissa, että olitkohan vähän kännissä.

Palon isosisko Olga oli mukana, ja vaati paikalle toisen kuulustelijan. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut. Miespoliisin tökerö utelu vahvisti häpeää ja syyllisyyttä, jota Palo tunsi jo valmiiksi – kuten seksuaalisen väkivallan uhrit aiheetta ja usein tuntevat.

– Olin varmaan jo pienenä omaksunut ajatuksen, että jos jotain tällaista joskus tapahtuu, niin ehkä silloin on itse tehnyt jotain väärää.

Ajatus siitä, että nainen on tavalla tai toisella itse aiheuttanut kokemansa seksuaalisen väkivallan, on Palon mielestä masentavan yleinen.

– Vaikka sanotaan, että raiskaus on aina väärin, sen sanomisen lomassa annetaan ymmärtää, että jotain se nainen on tehnyt väärin, ollut väärässä paikassa, pukeutunut väärin, ollut kännissä tai jotain. Ne ovat aivan irrelevantteja asioita. Se, että olisit jotenkin osasyyllinen, syötetään sun mieleen. Se ajattelu tuntuu siirtyvän sukupolvelta toiselle.

"Päätin, että en enää ole joku, jolle vain kävi näin"

Amanda Palo voi tapahtuneen jälkeen vuosikausia huonosti, oli masentunut, sai paniikkihäiriöitä, nukkuminen oli vaikeaa.

Perheen ja terapian avulla Palon pahoinvointi alkoi viimein purkautua. Sen myötä syntyi päätös ottaa raiskauskokemuksestaan niskalenkki.

Syntyi monologinäytelmä Kilari, jossa Amanda Palo näyttelee itseään, ja jonka hänen siskonsa Olga Palo on ohjannut.

– Päätin, että en enää halua olla joku, jolle vain kävi näin. Päätin, että en ole uhri, vaan toimija. Halusin elämäni takaisin, kun oli mennyt vuosia niin, että koin vain katsovani sitä sivusta.

Sisko muisti kuulustelun tapahtumat, äiti tarkkaan puhelut, joita tyttärensä kanssa kävi raiskauksen jälkeen. Näytelmätekstissä käytettiin myös poliisin asiakirjoja ja lääkärinlausuntoja.

Palon omat muistikuvat olivat hataria, sillä häpeä humisi tapahtumahetkellä korvissa. Häpeä ja ahdistus pakottivat myös torjumaan muistot pitkäksi aikaa. Palo ei ajatellut tapahtunutta, ei muistanut, eikä muistellut.

– Kun kävin läpi tapahtumia siskoni kanssa, niin vähän aikaa vielä mietin, kuka tämä tyyppi on joka näitä juttuja puhuu? En tunnistanut sitä, että tämä on tapahtunut minulle. Ymmärsin vain sen pahan olon. Pahan olon syyn käsitin vasta, kun näin kaiken valmiina tekstinä.

Palo kirjoitti Kilarin auttaakseen itseään, mutta oli toinenkin syy.

Palo halusi tehdä esityksen, jollaisen näkeminen olisi voinut auttaa häntä kahdeksan vuotta sitten, ja jonka näkeminen voisi auttaa jotain vastaavaa kokenutta nyt.

Palo halusi tehdä esityksen, jossa raiskauksen kuvauksella on jotain tekemistä todellisuuden kanssa.

"Vanhaa toistava raiskauskuvasto ei auta uhria"

Näyttämöllä ja elokuvissa raiskataan alvariinsa.

Hyvin harva nuori naisnäyttelijä voi välttyä esittämästä seksuaalisen väkivallan uhria.

Pari vuotta sitten Anna Paavilainen kyseenalaisti teatterin todellisuudelle vieraat seksuaalisen väkivallan kuvaukset Play Rape - näytelmällään.

Amanda Palon Kilari tekee saman käsittelemällä todellista raiskauskokemusta ja ennen kaikkea sitä, mitä varsinaisen väkivallanteon jälkeen tapahtuu.

– Jos olisin nuorena kuullut, nähnyt, tai lukenut tällaisen stoorin, jos edes jossain kuvastossa olisi ollut tällainen kertomus, se olisi varmasti auttanut. Mä haluan, että raiskauksista puhutaan sillä tavalla, jolla ne oikeasti usein menevät.

Palo ei löydä itseään, eikä kokemustaan tavasta, jolla seksuaalista väkivaltaa tavallisesti esitetään.

– Raiskauskuvasto, jota on vaikka televisiosarjoissa, on aika pitkälle miesten rakentamaa. Se toistaa samaa vanhaa, eikä auta uhreja yhtään.

Palon mielestä teatterin ja elokuvien raiskauskuvaukset ovat aina väkivaltafantasiaa, vaikka muuta väitettäisiin.

– En tietenkään väitä, että mun kokemukseni olisi yleismaailmallinen. Kuitenkin naisena, joka on kokenut raiskauksen, tiedän paremmin kuin joku mies, mitä se on. Tiedän paremmin, mikä se kaava on, ja mitä ne tunteet, joita silloin tuntee.

Parhaillaan Tampereen Teatterikesässä vieraileva Kilari onkin ollut monelle tärkeä esitys. Erityisen voimaannuttava on näytelmän kohta, jossa poliisikuulustelusta esitetään toinen versio. Sellainen, missä näytetään, kuinka asia olisi hoidettu hyvin ja oikein.

Siihen saa osallistua myös yleisö.

– Halusimme Olgan kanssa, että emme ole vain reaktiivisia, vaan proaktiivisia. Halusimme puhua myös utopioista.

Kaikki eivät Kilarista kuitenkaan ihastuneet.

Kilari poiki vihapostia

Amanda Palolle on sadellut Kilarin takia törkeää, raivokasta, naisvihaa kihisevää postia. Suuri osa raivoajista ei edes ole nähnyt esitystä. Lehtijuttu on hyvin riittänyt laukaisemaan kiihkeitä reaktioita.

– Palautteesta 90 prosenttia on lämmintä ja hyvää. Sitten on se iso joukko palautetta, joka on häpäisevää, likaista ja rumaa. Joidenkin miesten kielenkäyttö mua kohtaan on kammottavaa.

Netin kautta syydetty kuona aiheuttaa ensin häpeää ja surua. Sitten se muuttuu vihaksi ja epäymmärrykseksi, Palo kuvailee. Kolmas vaihe vihapostin kohtaamisessa on sen blokkaaminen.

– On vain pakko yrittää siirtää se sivuun, ja esimerkiksi estää sitä lähettävät ihmiset esimerkiksi Facebookissa. Reagointi viesteihin ei vie mihinkään. Mun pitää keskittyä tähän mitä teen, eikä niihin yksilöihin, jotka haluavat lytätä mut.

Palo arvelee, että yksi syy vihapostiin on empatian puute.

– Se on maailmassa kauhean yleinen ilmiö. Ei nähdä omaa paikkaa pidemmälle, ja siltä omalta mestalta on hirveän helppo huudella. Varsinkin, jos mitkään rakenteelliset ongelmat eivät koske just sua.

Kilarin vahva feministinen ääni myös ärsyttää monia. Nykyisistä valtarakenteista hyötyvä osa maailmaa huolestuu, kun joku nainen yrittää muuttaa asioita, Palo summaa.

– Tietysti se aiheuttaa pelkoa, turhautumista ja vihaa. Entä, jos joudunkin luopumaan miellyttävistä etuoikeuksistani ja tavoistani, kuten naisille huutelusta ja naisten puristelusta ja sen sellaisesta?

"Pelkään, että #metoo on hetken hittijuttu"

Jälkeenpäin Amanda Palo on ihmetellyt, miten hän ikinä uskalsi tehdä Kilarin.

– Mä olen perusluonteeltani aika pelokas. En ehkä ajatellut aloittaessani, että tämä oikeasti tarkoittaa, että menen näyttämölle ja kerron kaikille kaiken.

Apuna oli perhe ja ystävät, jotka kannustivat Paloa päivittäin. Sitten viime syksyn harjoituksiin ilmestyi avuksi juuri sillä hetkellä roihahtanut #metoo-liike.

– Viimeinen varmistus Kilarin toteuttamiselle tuli kesken harjoituskauden. Metoo osoitti, että tämän aika on nyt.

Maailmanlaajuinen #metoo on Palon mielestä poikinut nopeasti paljon hyvää. Näyttää siltä, että asiat ovat muuttuneet. Palo on kuitenkin huolissaan siitä, onko muutos pysyvä, tai riittävä.

– Pelkään, että kyseessä on tämän hetken hittijuttu. Pahimmillaan käy niin että jengi pitää nyt mageena, että Kilarin kaltaisia juttuja tehdään, mutta sitten aalto taas kääntyy. Sitten palataan taas vanhoihin normeihin.

Asiat eivät sitä paitsi muutu vain yksittäisten esitysten kautta, Palo huomauttaa. Hän haastaa teatterinjohtajat, käsikirjoittajat ja ohjaajat miettimään, ketä lavalle otetaan ja keiden tarinoita siellä kerrotaan.

– Kaikilla pitäisi olla samaistumispintaa, ja meidän pitää nähdä erilaisia kohtaloita. Tähän asti on nähty miestarinoita, joissa naisen asema on ollut tietynlainen tai olematon.

Venäjä on käyttänyt huomattavasti aikaa ja vaivaa Suomen ja Ruotsin Nato-keskusteluihin vaikuttamiseksi, kertoi Yhdysvaltojen ulkoministeriö useille diplomaateilleen salaisessa sähkeessä kaksi vuotta sitten.

Yhdysvaltalainen Buzzfeed-sivusto sai tietopyynnön avulla sähkeen osittain nähtäväkseen. Suuria osia sähkeestä on yhä salattu.

Sähkeen mukaan Suomeen kohdistettujen tiettävästi Venäjä-johtoisten "mediahyökkäysten" tarkoitus oli herättää epäilyksiä sotilasliitto Natoon liittymisestä ja lisätä epäluottamusta kansalaisten ja päättäjien välillä.

Sähkeessä ei avata tarkemmin, mitä mediahyökkäyksillä tarkoitetaan. Luultavasti niillä viitataan vääristeltyjen ja keksittyjen tietojen levittämiseen mediassa ja sosiaalisessa mediassa, sillä samassa yhteydessä mainittiin Venäjän käyttäneen näitä keinoja Ruotsissa.

Ruotsi tärkeä kohde

Ruotsista puhutaan sähkeessä muutenkin yksityiskohtaisemmin. Sähkeen mukaan Venäjän epäillään yrittäneen hämärtää ruotsalaisten Nato-käsityksiä varsinkin vuonna 2016, kun Ruotsissa keskusteltiin Naton isäntämaasopimuksen allekirjoittamisesta. Venäjää kerrotaan epäiltävän lisäksi ruotsalaisia uutissivustoja vastaan maaliskuussa 2016 tehdyistä palvelunestohyökkäyksistä.

Sähkeen mukaan oli myös poikkeuksellista, että Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo ilmoitti huhtikuussa 2016 Venäjän tiedustelupalvelujen yrittäneen suoraan vaikuttaa Nato-yhteistyöstä käytävään keskusteluun.

Esimerkiksi asiasta silloin uutisoineen Aftonbladet-lehden mukaan tiedustelupalvelun edustaja oli osallistunut ainakin yhteen turvallisuuspolitiikkaa käsittelevään konferenssiin ja puhunut aktiivisesti turvallisuusyhteistyötä vastaan.

Yhdysvaltojen sähke lähetettiin useisiin sen suurlähetystöihin ja konsulaatteihin muun muassa Saksaan, Britanniaan, Valko-Venäjälle ja Venäjälle. Sähkeen vastaanottajalistassa ei ole Suomea tai Ruotsia.

Kun Juha Kauppiselta kysyy, sanooko kukaan ikinä hänen lähipiiristään siitä, että hän näyttää väsyneeltä, Kauppinen naurahtaa.

– Joo ja ironista kyllä siinä vaiheessa sanotaan, kun on levännyt kunnolla. Sitten näytän väsyneeltä. Kyllä sen huomaa jälkeen päin itsekin, että olisi viisasta hidastaa. Tämä duuni on sellaista, että mennään tukka putkella. Tukkakin on jo lähtenyt. Se kertoo tästä vauhdista.

Juha Kauppinen on kansainvälisen myynnin johtaja CSE Entertaimentilla. Kajaanilainen yritys myy ympäri maailmaa liikunnallisia pelejä. Ei ole harvinaista, että lähtö maailmalle tapahtuu muutaman päivän varoitusajalla.

Aikavyöhykkeiden ylittäminen aiheuttaa työssä haasteita. Monelle ulkomailla matkaavalla on varmasti tuttua aikaerorasituksen aiheuttamat oireet.

– Kyllä on hyvin sekava olotila siinä vaiheessa. On nälkä, mutta mikään ei maistu. On hereillä, mutta ei oikeastaan ole hereillä. Siinä on yö ja päivä ihan sekaisin, Kauppinen kuvailee.

Väsymys heikentää kognitiivisia toimintoja. Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom sanoo, että vuorokauden valvominen heikentää ajatustyötä yhtä paljon kuin promillen humala. Tällöin ajatus takkuaa ja muisti ei toimi.

Kerran Kauppinen lähti asennusreissulle kovalla kiireellä. Hän sekoitti vahingossa laukut keskenään lentokentällä, jonka jälkeen turvatarkastuksessa ihmeteltiin kaikkia puukkoja ja meisseleitä, joita laukusta löytyi.

Veli-Matti Nurkkala on CSE Entertaimentin toimitusjohtaja. Hän kyselee työntekijöiltä, miten heillä menee. Nurkkalan mukaan on mahdotonta nähdä, miten joku työntekijä voi ja siksi hän haluaa saada jokaisen itse ajattelemaan asiaa.

Myös Nurkkala matkustaa työssään ja tunnistaa matkustamisen aiheuttamat haasteet. Univaje aiheuttaa haasteita, mutta suurempi haaste on henkinen kuormittavuus: matkat ovat yritykselle kalliita, joten aikaa on rajatusti ja halu onnistua on kova.

Välillä matkalla tulee kiire, jos lento viivästyy tai muut asiat eivät mene suunnitellusti. Kerran Kauppinen on mennyt palaveriin suoraan lentokentältä. Puvun hän vaihtoi päälleen taksin kyydissä. Muutamienkin tuntien jälkeen pitäisi olla osastolla urheilemassa yrityksen laitteilla puvut päällä ja näyttää virkeältä.

Matkustaessa istuminen on fyysisesti kuormittavaa ja unen puute heikentää toimintakykyä.

Yöuni on tärkeintä palautumiselle, mutta myös päivällä pitäisi olla lepohetkiä. Ilman palautumista keho käy ylikierroksilla ja uni häiriintyy.

Ilman lepoa voimat eivät myöskään riitä mihinkään työpäivän jälkeen. Aamulla voi olla vaikea nousta ylös eikä työhön lähteminen tunnu mieluisalta.

Työnteko kuormittaa paljon myös henkisesti: pitkäksi venyvät työpäivät, haastavat työtehtävät, vieraassa kulttuurissa toimiminen ulkomailla, turvattomuus ja uudet asiat vievät voimia. Työn ja muun elämän yhteen sovittaminen voi myös olla haasteellista. Nämä vaativat veronsa.

Joskus täytyy ottaa univelat takaisin. Yleensä matkan jälkeen levätään kunnolla, että ollaan valmiina seuraaviin seikkailuihin. Veli-Matti Nurkkala

Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Barbara Bergbomin mukaan ei ole väliä, onko matkan kuormittavuus fyysistä vai henkistä, sillä keho reagoi molempien kuormitusten aiheuttamaan stressiin samalla tavoin.

Kauppisella eikä Nurkkalalla ole kummallakaan ihmereseptiä työmatkailusta toipumiseen. Parhaimmat keinot ovat yksinkertaisia, mutta niitä on tarvinnut opetella ja oppiminen jatkuu edelleen.

Kauppinen on omien sanojensa mukaan ehdollistanut itsensä lentokonenukkumiseen. Tärkeimmät välineet tähän ovat korvatulpat ja silmäläpät. Unen tärkeyden molemmat miehet tunnustavat, vaikka unitavoiteet eivät aina toteudu. Muutaman tunnin unia otetaan silloin kun mahdollista.

Rutinoituminen auttaa kuormittavuuden vähentämisessä. Ensimmäisillä matkustuskerroilla energiaa täytyi käyttää esimerkiksi lentokentällä toimimiseen: miten turvatarkastuksessa käyttäydytään ja mistä portit löytyvät. Nyt miehillä alkaa olla joissain maissa omia kantapaikkoja.

Matkalla jaksaa paremmin kun vaikka Saksassa tietää, mistä saa hyvää Wiener schnitzeliä.

Molemmat miehet yrittävät toipua matkasta sen jälkeen. Nurkkanen ei usko, että voitaisiin kehittää ihmepilleri, jolla korjattaisiin uupumus. Vaikka toipumista voi tehostaa erilaisin keinoin, keho tarvitsee kuitenkin aikaa palautua.

– Joskus täytyy ottaa univelat takaisin. Yleensä matkan jälkeen levätään kunnolla, että ollaan valmiina seuraaviin seikkailuihin.

Matkan jälkeen täytyy tehdä myös asioita, jotka vie ajatukset työstä johonkin muuhun. Kauppinen ei ehdi työasioita lenkillä miettiä ja Nurkkalan työstressi lipuu pois, kun hän pyytää kuhaa.

Merja Kyllönen kärsi pitkään tunteesta, onko hän tehnyt tapeeksi

Merja Kyllönen on pitkästä aikaa lomalla Suomussalmen mökillään. Kyllönen on europarlamentaarikko, joka lentää yli kaksisataa kertaa vuodessa. Hänen elämästään kuluu siis tällä hetkellä suuri osa lentokoneessa.

Kyllönen on huomannut iän lisäävän matkustamisen aiheuttamaa kuormitusta. Keho tuntuu raskaalta ja toipumisaikaa tarvitaan enemmän kuin nuorempana.

Yleensä työpäivät parlamentissa ovat kahdestatoista kuuteentoista tuntia. Matkustamisen jälkeen pitkät päivät vaativat veronsa.

Kyllönen on tietoisesti harjoitellut rauhoittumista. Enää koko matkustusaikaa ei tarvitse käyttää töiden tekoon vaan matkustaessa on mahdollista myös hiljentyä.

– Kyllä sitä huomaa olevansa työnarkomaani. Aina pitää tehdä, mutta matkasta toipuu paremmin, jos antaa kropalle ja mielelle aikaa rauhoittua matkustaessa.

Muutaman ystävän vakava sairastuminen sai Kyllösen miettimään elämää ja sitä, mikä siinä on tärkeää. Hän pitää työstään, mutta ei halua kuolla työntekoon. Ihminen ei ole tehty kivestä ja siksi jokainen tarvitsee myös lepoa. Siitä ei kannata tuntea huonoa omatuntoa.

Rankkoja ovat esimerkiksi kireät pakkasaamut. Kun sataa lunta ja kaikki tuntuu jäykältä ja vaikealta ja pitäisi lähteä aamuyöstä lentokentälle. Silloin Kyllöselle tulee välillä mieleen, että elämän voisi käyttää eri tavoin.

Vaikeaa on myös unenpuute, jota politikot joutuvat sietämään työssään.

–Se on totta, että mitä enemmän esimerkiksi neuvotellaan, jota tehdään politiikassa yökausia, sitä huonommaksi lopputulos tulee.

Mitä kuormittuneempi ihminen on, sitä enemmän virheitä hän tekee. Väsyneenä ei välttämättä itse myöskään huomaa, tuleeko tehtyä virheitä tai jääkö jotain tärkeää huomaamatta päätöksiä tehdessä.

Ongelma on, että omaa väsymystä on joskus vaikea huomata. Usein siinä vaiheessa, kun huomaa oman toimintakyvyn heikentyneen, on se jo heikentynyt jo oleellisesti.

Kun huomaa, ettei ajatus kulje, asialle on yleensä siinä hetkessä mahdotonta tehdä mitään. Oleellista olisi oppia pitämään huolta palautumisesta ennakoon

Se on totta, että mitä enemmän esimerkiksi neuvotellaan, jota tehdään politiikassa yökausia, sitä huonommaksi lopputulos tulee. Merja Kyllönen

Työmatkaa suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon myös riittävä palautuminen matkoilla. Esimerkiksi tärkeitä neuvotteluita ei kannata pitää ensimmäisenä päivänä, jos työntekijällä on useamman aikavyöhykkeen ylittävä rasittava matka takanaan.

Merja Kyllösen ympäriltä löytyy kuitenkin ihmisiä, jotka sanovat, kun väsymys alkaa näkyä ja muistuttavat levon tarpeesta.

Ensimmäiset lomapäivät ovat hankalia. On tunne, että onko sitä sittenkään tehnyt tarpeeksi.

Tähän Kyllönen vinkkaa kokeilemaan vanhaa keinoa: voi työntää sormet vesilasiin, ja jos sormet ovat märät, niin on korvattavissa. Lomasta voi nauttia, kun tajuaa, ettei itse tarvitse olla aina kaikkea tekemässä.

Kauan Kyllönen ei pysty olemaan paikallaan edes lomalla, mutta tekeminen on erilaista kuin työssä. Nyt Kyllösellä on ohjelmassa varaston tyhjentämistä ja maalin raaputtamista.

– Niissä näkee kätensä jäljen. Tämä työ on yleensä sellaista, että kun hyviä asioita tapahtuu, ei näe lopputulosta. Sitten kun pahoja asioita tapahtuu, niin kuulet siitä lopun ikää. Ehkä sitä haluaa jotain kädentöitä, jossa näkee, että on saanut jotain aikaiseksi.

Kyllönen huomaa olevansa taas valmis työhön kun työasiat ovat poissa mielestä eikä yöllä herää miettimään direktiivejä.

Kanootista on tullut Kyllöselle toinen koti ainakin loman ajaksi. Vesi on hänelle tärkeä elementti, sillä sen äärellä asiat on helpompi laittaa oikeisiin mittasuhteisiin.

Seppo Venesjärvi on hyväksynyt väsymyksen osaksi työtään

Nuorena miehenä Seppo Venesjärvi vältteli työtä ja siksi kesällä oli aikaa laiskotella. Yhden päivän suunnitelma oli mennä kaverin kanssa Hietaniemen uimarannalle kassissa ranskanleipää ja viiniä.

Kaverukset ohittivat matkalla kuljetuspäällikön, joka nojaili seinään. Päällikkö kysyi, mihin nuoret olivat menossa. Työ ei houkutellut ja miehet sanoivat menevänsä rannalle. Päällikkö vastasi, etteivät he ole menossa rannalle, sillä hän tarvitsee kahta auton apumiestä.

Nyt Venesjärvi on ajanut rekkaa viisikymmentäkaksi vuotta. Hänellä on oma toiminimi Orimattilassa. Työpäivät ovat helposti kaksitoista tuntisia eikä toimeksiantoja tiedä kauhean pitkälle.

Työpäivien pituudessa on Venesjärven mukaan ongelma, sillä vaikka laki säätää työajan yhdeksään tuntiin, todellisuus on toinen.

Venesjärvi syyttää tilanteesta liukuvaa työaikaa, jolloin kuljettaja ei tiedä, koska varastotyöntekijät ovat paikalla. Siksi työpäivät ovat yleensä kaksitoistatuntisia.

– Huomisesta minulla on esimerkiksi aavistus, että yritetään työntää kolmen tuuman reikään neljän tuuman tavaraa.

Työpäivät ovat siis rankkoja. Venesjärven sanojen mukaan joskus on väsyneempi kuin väsynyt turnipsi. Silti hän on jaksanut työssään.

Venesjärvi on lukenut väsymyksen vaarallisuudesta. Hän uskoo tietävänsä, koska pitää hidastaa.

– Yhdessä vaiheessa työviikot venyi ja oli kahdestasadasta kolmeensataan tuntia kuukaudessa. Silloin tuntui, että vapisee vaan.

Pitkäaikainen ylikuormitus voi johtaa työuupumuksen. Uupumus syntyy jatkuvasta stressistä, josta ei ole päässyt palautumaan. Uupumus alkaa näkyä esimerkiksi siinä, ettei työ enää kiinnosta tai tunnu mukavalta, Bergbom kertoo.

Yhdessä vaiheessa työviikot venyi ja oli kahdestasadasta kolmeensataan tuntia kuukaudessa. Silloin tuntui, että vapisee vaan. Seppo Venesjärvi

Venesjärvi ymmärsi onneksi merkit ja teki hetken ajan neljä päiväistä työviikkoa. Hän ei enää aja ulkomailla ja yrittäjyys on antanut mahdollisuuden järjestellä töitä eri tavoin.

Iän myötä Venesjärvi on tajunnut omia rajojaan ja oppinut mukauttamaan työtä oman kuntonsa mukaan.

Kun hän lähtee matkalle, hän jättää suosiolla puhelimet ja koneen kotiin ja ilmoittaa kaikille olevansa lomalla. Lomailu onnistuu, kun ei ole kiusauksia tehdä työtä.

Jaksamaan auttaa myös liikunta. Joskus Venesjärvi näki kuvan Mika Myllylästä ja ajatteli, että jos Myllylä pitää kunnostaan huolta rämpimällä suolla sauvojen kanssa, hänkin kokeilee. Sauvakävelyä Venesjärvi komentaa kaikkien kokeilemaan.

Tärkeää olisi pitää huolta, että palautumista tapahtuisi joka päivä. Lepoa ja virkistäytymistä ei pitäisi jättää vain viikonloppuihin.

Venesjärven mukaan väsymys kuuluu kuitenkin työn luonteeseen. Vastineeksi työ antaa hänelle paljon ja erityisesti nuorempana tehnyt ulkomaan seikkailut lämmittävät vieäkin mieltä.

Seattlessa Yhdysvalloissa otettiin lauantaiaamuna Suomen aikaa luvatta haltuun Alaska Airlinesin lentokone.

Seattle-Tacoman kansainvälisen lentoaseman viranomaiset kertovat, että koneen olisi varastanut lentoyhtiön mekaanikko. Konetta ajettiin takaa kahdella puolustusvoimien hävittäjällä, minkä jälkeen varastettu kone törmäsi pieneen Ketron-saareen.

Lentokoneessa ei ollut tiettävästi matkustajia.

Epäilty on viranomaisten tiedossa

Paikallisen seriffin tiedottaja Ed Troyer on kertonut Twitterissä, että epäilty olisi 29-vuotias itsetuhoinen mies, joka on heidän tiedossaan. Mies toimi yksin, ja terroriteon mahdollisuus on suljettu pois.

Törmäys johtui mahdollisesti taitojen puutteesta tai siitä, että "mies teki ilmassa temppuja".

Seriffin mukaan mies on todennäköisesti kuollut törmäyksessä.

Lentoyhtiön mukaan lentokone oli Horizon Airin Bombardier Q400, jolla lennetään lyhyempiä matkoja maan länsiosissa. Koneessa on 76 matkustajapaikkaa.

Sosiaaliseen mediaan on ladattu paljon videoita varastetusta koneesta ja sitä jahtaavista hävittäjistä.

Vitsaili lennonjohdolle

Lennonjohdon kanssa käydystä keskustelusta on olemassa ääninauha, jolla mies sanoo, että hänellä on paljon ihmisiä, jotka välittävät hänestä.

– He pettyvät, kun kuulevat, että tein tämän. Olen vain murtunut tyyppi, ja minulla on ehkä pari ruuvia löysällä.

Brittiläinen yleisradioyhtiö BBC kertoo, että mies ehdotti pystyvänsä laskeutumaan koneella itse, koska on pelannut joitakin videopelejä. Hän myös pohti, antaisiko Alaska Airlines hänelle töitä, jos hän pystyisi siihen.

Kanadalainen toimittaja Jimmy Thomson tviittasi osan keskustelusta tekstitettynä.

11.8. kello 10.21 lisätty maininta lennonjohdon kanssa käydystä keskustelusta.

Kasvimyrkky Roundupia valmistava Monsanto joutuu maksamaan kuolemansairaalle yhdysvaltalaismiehelle lähes 290 miljoonan dollarin eli yli 250 miljoonan euron korvaukset.

Kalifornialaisen valamiehistön mukaan Roundup ja sen ammattikäyttöön tarkoitettu versio Ranger Pro vaikuttivat merkittävästi siihen, että mies sairastui syöpään.

Kumpaakin ainetta myydään myös Suomessa ja muualla Euroopassa.

Syöpäsairas mies toimi koulujen piha-alueiden hoitajana ja myrkytti rikkakasveja jopa 30 kertaa päivässä. Lääkäreiden mukaan hän ei elä enää muutamaa vuotta kauempaa.

Valamiehistön mukaan Monsanton olisi pitänyt varoittaa tuotteidensa syöpäriskistä. Yritys on johdonmukaisesti kiistänyt tuotteidensa voivan aiheuttaa syöpää ja sanonut tutkimusten osoittaneen ne turvallisiksi.

Oikeudenkäynnin aikana paljastui, että Monsanton on epäilty tehtailleen itselleen edullisia tutkimustuloksia.

Kyseessä on ensimmäinen oikeusjuttu, jossa syöpää sairastava syytti sairaudestaan Roundupia. Monsantoa vastaan on vireillä yli 5 000 vastaavanlaista oikeusjuttua.

Monsanto on ilmoittanut aikovansa valittaa päätöksestä.

Terveyshaitoista ollaan eri mieltä

Tuore oikeusjuttu perustui Maailman terveysjärjestön WHO:n alaisuudessa toimivan kansainvälisen syöpätutkimusjärjestön IARC:n näkemykseen.

Järjestö on todennut Roundupin pääasiallisen vaikuttavan ainesosan glyfosaatin olevan karsinogeeninen aine, joka voi altistaa syövälle.

Euroopan elintarvikeviraston ja kemikaaliviraston mukaan ei ole näyttöä siitä, että ainesosalla olisi haitallisia vaikutuksia.

Glyfosaatti on maailman yleisimmin käytetty rikkaruohomyrkky. Sen eurooppalainen myyntilupa on ollut vaakalaudalla, koska epäillyt terveysvaikutukset ovat johtaneen aineen epäsuosioon.

Viime vuonna tehdyn päätöksen mukaan sitä saa myydä EU:n alueella ainakin vuoden 2022 lopulle saakka. Suomi on kannattanut myyntiluvan jatkamista.

Monsanto on yksi maailman suurimmista maataloudessa käytettyjen kasvien jalostajista sekä kasvinsuojeluaineiden tuottajista.

Lue myös:

Merkel suomii maatalousministeriään glyfosaatista – mutkistuvatko Saksan hallituskuviot taas?

Kiistelty torjunta-aine glyfosaatti sai viiden vuoden jatkoajan

Torjunta-aine glyfosaatin myyntiluvan jatkolle ei löytynyt riittävää tukea EU:ssa

Monet viisivuotiaiden vanhemmat säästävät päiväkotimaksuissa, tupakointi kallistuu, autovero kevenee ja takuueläke paranee. Mikäli valtiovarainministeriön torstaina julkistama vuoden 2019 budjettiehdotus menee läpi, voittajia ovat muun muassa palkansaajat ja minimipäivärahan varassa elävät suomalaiset.

Ensi vuoden budjetissa näyttää olevan enemmän voittajia kuin edellisinä vuosina. Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti monista leikkauksista ja säästöistä nelivuotisen hallituskautensa alussa. Parantuneen taloustilanteen ansiosta hallitus voinee hieman löysätä valtion kukkaron nyöriä ensi vuonna eli hallituskauden lopussa.

Yle kokosi Mun budjetti -koneeseen valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta kohtia, jotka vaikuttavat suoraan suomalaisten lompakkoon.

Mun budjetti -koneessa näkyvät vain suoraan tuloihisi ja menoihisi vaikuttavat toimet, joita valtiovarainministeriö ehdottaa. Seuraavaksi eri ministeriöt esittävät toiveita menolisäyksistä. Elokuun lopussa hallitus neuvottelee lopullisesta budjettiesityksestään.

Koneesta puuttuvat valtiovarainministeriön esittämät säästöt ja menolisäykset, jotka näkyvät esimerkiksi palveluiden paranemisena tai huonontumisena. Valtiovarainministeriö jätti myös yhden ison aihealueen, työttömiä koskevat porkkanat ja kepit, kansliapäällikköryhmän puitavaksi.

Mukana on paljon muutoksia, jotka hallitus kertoi jo kevään kehysriihessä. Moni ehdotus taas tarkentuu budjettiriihessä elokuun lopussa. Yle on tehnyt laskelmia yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Osa lompakkovaikutuksista voi muuttua, kun hallitus elokuun lopssa kertoo tarkempia yksityiskohtia.

Lue lisää:

Näin päätetään, mitä veroja maksat ja etuuksia saat

Lue valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen pääkohdat

Analyysi: Petteri Orpon poliittinen kädenjälki näkyy budjettiehdotuksessa

Lähteet: Valtiovarainministeriö, Kansaneläkelaitos, Adoptioperheet ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tieliikenteen Tietokeskus ja Autoalan Tiedotuskeskus, Suomen Kuntaliitto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Vero.fi, Trafi.fi, Veronmaksajat, Eläketurvakeskus, Sosiaali- ja terveysministeriö.

Saksassa Karlsruhen poliisi sai torstaiaamuna erikoisen avunpyynnön:

– Apua, orava ajaa minua takaa!

Poliisit saapuivat tuota pikaa paikalle ja havaitsivat pörröhännän jahtaavan edelleen hätäpuhelun soittanutta miestä. Orava piti hauskaa vielä jonkin aikaa, kunnes se nukahti. Silloin poliisit saivat sen kiinni ja veivät asemalle.

Paikallinen poliisiasema sai Karl-Friedrichiksi nimitetyn oravan maskotikseen joksikin aikaa, kunnes se siirrettiin paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen hoitoon.

Oravavauvan arvellaan menettäneen emonsa, jolloin se pyrki etsimään ihmisestä korviketta.

Tapahtumista kertoi Karlsruhen poliisin tiedote sekä twitter-tili.

Kiikunlähde loistaa turkoosinsinisenä hollolalaisen metsän keskellä. Lähteeseen pulppuaa pohjavettä 14 lähteensilmästä, ja Kiikunlähde onkin yksi Suomen suurimmista lähdealtaista. Mineraalien liukeneminen ja auringon valo saavat lähteen säihkymään.

Tänä kesänä lähde onkin ollut suosittu luontokohde eteläisessä Suomessa.

Lähteen kauneus on kuitenkin myös lähteen heikkous, kiteyttää Hollolan Martta-maaseutuohjelman projektikoordinaattori Annariina Keto.

"Tämä väestömäärä on tuhonnut maaston"

Maasto lähteen ympärillä on kärsinyt suurista kävijämääristä. Vaurioita on jo nähtävillä.

– Tässä rinteessä on ollut polkuja, mutta väestömäärä on tuhonnut maaston. Kun pintakasvillisuus on kärsinyt, niin maasto voi alkaa liettyä ja vaikuttaa tämän veden rehevöitymiseen. Tämä väestömäärä on tuhonnut maaston.

Hollolan ympäristösihteeri Kirsi Järvisen mukaan lähteestä ei ole otettu virallisia vesinäytteitä tai kartoituksia, mutta Järvinen itse on käynyt lähteellä ELY-keskusksen edustajan kanssa.

– Näyttää siltä, että siellä on rehevöitymistä ja joitakin vieraslajeja. Sitä ei tiedetä, mistä se johtuu.

Pahimmillaan liettyminen voi aiheuttaa lähtee samentumista, sanoo Järvinen.

Luontokohteena lähde on ollut suosittu jo vuosia, ja osa vierailijoista on koetellut myös jokamiehenoikeuksia – lähde kun sijaitsee yksityisten maanomistajien alueella.

Ympäristösihteeri Järvinen kertoo, että vuosien varrella lähteeseen on esimerkiksi tyhjennetty vaahtosammutin, ja kotirauhaa lähteen läheisyydessä rikotaan edelleen lähes päivittäin.

Portaat ja näköalatasanne maaston suojaksi

Tänä kesänä lähdettä ja sen maastoa on ryhdytty suojelemaan. Katselualueen rinne on aidattu ja paikalle on rakennettu näköalatasanne.

Kaikki eivät ole kuitenkaan pysyneet aitojen sisäpuolella. Valitettavasti sosiaalisen median myötä ihmiset ovat tottuneet siihen, että paras kuva saadaan lähteen rannalta, sanoo Keto.

– Toivottavasti tämä kulttuuri muuttuu, että totutaan siihen, että tullaan tähän tasanteelle ja säästetään maastoa.

Sosiaalisessa mediassa turkoosinsinisenä säihkyvät kuvat houkuttavat koko ajan uusia, uteliaita kotimaanmatkailijoita. Hollolassa toivotaan, että huomio kiinnittyisi nyt siihen, miten luontokohteen äärellä tulisi käyttäytyä, jotta maasto elpyisi mahdollisimman nopeasti.

– Toivotaan, ettei lähteen ympäristöä tuhota enempää, vaan jätetään se rauhaan ja liikutaan niillä paikoilla, joissa se on sallittua. Luonnossa saa ja pitää liikkua, että voidaan hyvin, mutta liikutaan yhteisillä säännöillä ja ympäristöä kunnioittaen.

Hollolassa ei ole päätetty, miten lähteen suojelemiseksi tullaan jatkossa toimimaan, mikäli aidat eivät pidättele vierailijoita. Ympäristösihteeri Järvinen sanoo, että toimenpiteitä täytyy miettiä, jos näyttää siltä, että rantaviiva ei kielloista huolimatta saa elpyä rauhassa.

– Saa tulla nauttimaan, mutta kunnioittaen. Lähteessä ei ole suositeltavaa uida, eikä rannalla saa meluta, sanoo ympäristösihteeri Järvinen.

GAZA CITY On vaikea uskoa, että tämä poika vielä pari vuotta sitten kärsi vaikeasta posttraumaattisesta stressistä.

Nyt Yahya ratsastaa tallin ahtaalla käytävällä, heilauttaa itsensä kevyesti suuren hevosen selästä ja vie sen itsevarmasti pesupaikalle.

Gazan edellisessä sodassa, Israelin niin kutsutussa Suojaava reuna -sotaoperaatiossa, Yahya menetti äitinsä ja traumatisoitui.

Nyt hevoset ovat suuri osa hänen elämäänsä. Unelmana on työ hevosten parissa.

– Haluaisin myös kilpailla esteratsastuksessa, Yahya sanoo.

Gazassa sotatraumat ovat yleisiä sekä lasten että aikuisten keskuudessa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Israelin ja Hamasin välisiä sotia on ollut kolme, viimeisin loppukesästä 2014.

Mielenterveysongelmia pahentaa Gazan humanitaarinen kriisi. Israel on saartanut Gazaa kymmenisen vuotta. Viime vuosina myös Egyptin vastainen raja on pysynyt pääosin kiinni.

Gazan kahdesta miljoonasta asukkaasta noin 80 prosenttia elää humanitaarisen avun varassa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina.

Hevosille ei tahdo riittää ruokaa

Pimeän varastohuoneen nurkassa on parikymmentä rehusäkkiä. Ne on tuotu Egyptistä, koska Gazassa ei juurikaan kasvateta heinää.

Afnane al-Hayek repii irti nipullisen heovselleen Hunterille.

– Hevosen hoito on lähes mahdotonta Gazassa, hän huokaa. Ruoan hankkiminen hevosille on vaikeaa, lääkkeiden lähes mahdotonta.

Haasteista huolimatta toistakymmentä hevosta hirnuu al-Faresin tallissa Gaza Cityssä.

On al-Hayekin ansiota, että Yahya ja parikymmentä muuta orpoa ovat päässeet ratsastuskentälle.

Kaikki alkoi kolmisen vuotta sitten, kun al-Hayek löysi ratsastuksen edellisen sodan jälkeen.

Viime sodassa neljä vuotta sitten hän auttoi orvoksi jääneitä lapsia viettämällä aikaa heidän kanssaan. Tein hänestä silloin reportaasin Ajankohtaiseen kakkoseen.

– Jokin sisälläni särkyi viime sodassa. Kun ryhdyin ratsastamaan, vointini parani.

Muutaman kuukauden jälkeen al-Hayek pystyi jälleen nukkumaan, eivätkä sodan kauheudet pyörineet koko ajan mielessä.

– Siitä sain idean ratsastusterapiasta sotatraumoista kärsiville lapsille.

Hän luki aiheesta ja onnistui saamaan pienen avustuksen avustusjärjestöltä. Sen turvin parisenkymmentä sotaorpoa on päässyt nauttimaan ratsastuksesta.

Lasten tila parani selvästi: painajaisten määrä väheni, unen laatu parani ja yökastelu loppui.

– Ratsastus ei tässä ole tärkeintä, vaan lasten yhteys hevosiin. Eläimet tuovat uutta sisältöä elämään ja auttavat käsittelemään traumoja. Lapset odottavat innolla ratsastamista ja hevosten hoitoa. Se on ilon pilkahdus keskellä Gazan vaikeaa arkea.

Unelma kansainvälisistä kisoista

Afnane al-Hayek on yksi Gazan monista koulutetuista nuorista. Hän on opiskellut lääketiedettä Algeriassa ja osaa englantia sujuvasti.

Päivätyökseen hän auttaa Gazan koulutettuja nuoria löytämään verkon välityksellä tehtäviä etätöitä. Gazassa on esimerkiksi IT-alan osaajia, jotka saarron takia eivät voi matkustaa ulkomaille töihin tai opintoihin.

– Kun onnistun hankkimaan töitä yhdelle henkilölle, kokonainen suurperhe hyötyy siitä.

Hevostalli on al-Hayekille pyhättö keskellä kaaosta. Siellä kuluu suurin osa vapaa-ajasta.

Viime viikolla rauha rikkoutui, kun kaksi Israelin ohjusta osui lähelle tallia. Afnane meni riskeistä huolimatta rauhoittelemaan vauhkoituneita hevosia.

Gazalaiset ovat pelänneet pelänneet uutta sotaa keväästä lähtien. Hamas on ampunut kranaatteja ja Israel on tehnyt ilmaiskuja Gazaan. Israelin kovat otteet palestiinalaisten mielenosoituksia vastaan Gazassa ovat entisestään kiristäneet tilannetta.

– Täällä kuitenkin rauhoitun. Kun hyppään esteen yli, tunnen itseni vapaaksi, vaikka tiedän etten ole vapaa saarron takia.

Al-Hayekilla on suuri unelma, joka saa hänet naurahtamaan. Se tuntuu niin kaukaiselta keskellä Gazan humanitaarista kriisiä ja sodan uhkaa.

– Haluan jonain päivänä olla ensimmäinen palestiinalaisnainen, joka osallistuu kansainväliseen esteratsastuskilpailuun, Afnane al-Hayek sanoo ja jatkaa mietittyään hetken:

– Ja aion voittaa.

Yle vieraili sairaalassa, jossa pulaa on sähköstä ja puudutusaineista – tuhannet haavoittuneet odottavat apua Gazassa

"Mielenosoittajia ammutaan jalkoihin" – Ylen toimittaja seurasi Gazan levottomuuksia

Polttopisteessä oleva Gaza on kuin Nurmijärven kokoinen avovankila – "Tulevaisuudessa näkyy vain pimeyttä", väkivaltaa todistanut Muhammed kuvailee

Gazan ja Israelin rajalla kuolee jatkuvasti mielenosoittajia – Tiesitkö tämän konfliktista?

Israel vannoo kostavansa Gazan mielenosoittajien leijoilla sytyttämät maastopalot – Yle tapasi viljelijöitä, joiden pellot olivat palaneet

Halpavaateita ei ole tehty kestämään, ja siksi ne saastuttavat pahemmin kuin lentoliikenne

Niin kutsuttu pikamuoti on tehty valmista, ota ja hävitä -periaatteella. Vaatteet päätyvät nopeasti kaatopaikalle, iso osa jopa suoraan kaupoista, koska mallistojen vaihtuessa vaatteita jää myymättä. Vaatteiden nopea kierto tekee alasta yhden maailman saastuttavimmista. YK:n mukaan muotiteollisuus tuottaa kymmenen prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.

Suomessa nopeat ratayhteydet ovat "suunnittelun lähtökohta", Ruotsi pyyhältää hyvän matkaa edellä

Hallitus ilmaisi halunsa edistää nopeita junayhteyksiä Helsingistä Tampereelle ja Turkuun. Länsinaapurissa samantyyppiset suunnitelmat Tukholmasta Göteborgiin ja Malmöön vievistä pikaradoista ovat askeleen pitemmällä. Ruotsin isot infrahankkeet etenevät 12-vuotisen suunnitelman voimin, jolla on laaja poliittinen tuki takanaan.

Lännen Media: Yli kolmannes kannattaisi Natoa, jos Niinistö suosittelisi

Suomalaisista 35 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyden hakemista, jos tasavallan presidentti Sauli Niinistö sitä suosittelisi, ilmenee Lännen Median teettämästä kyselystä. Puolet kansalaisista ei kuitenkaan lämpene sotilasliitto Natolle siinäkään tapauksessa, että se presidentin mielestä olisi Suomen edun ja turvallisuuden mukaista. Aiemmin noin 20 prosenttia suomalaisista on kannattanut Natoon liittymistä.

Seuraa luotaimen matkaanlähtöä ja meteoriparven tanssia

Avaruuden ystävillä on sunnuntaina jännittävä päivä. Aamupäivällä Ylen nettisivuilta voi seurata suoraa lähetystä siitä, miten Nasa yrittää toistamiseen lähettää miehittämättömän avaruusluotaimensa kohti Aurinkoa. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä puolestaan taivaalla voi nähdä jopa kymmeniä tähdenlentoja tunnissa, kun vuosittainen perseidien meteoriparvi pistää parastaan.

Pohjoisessa ja etelässä sadetta

Etelään on saapunut yön aikana sade- ja ukkoskuuroja, ja päivän aikana voi sataa paikoin runsaasti. Maan keskiosissa on poutainen ja osin aurinkoinen päivä, ja lämpötila on vähän 20 asteen yläpuolella. Pohjoisessa on viileämpää ja Pohjois-Lapissa sataa ajoittain vettä, kertoo Ylen meteorologi Anne Borgström.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Juttua korjattu 12.8.2018 klo 8.43: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että Nasa olisi lähettämässä avaruusluotaimensa kohti Natoa. Todellisuudessa luotainta ollaan lähettämässä kohti Aurinkoa.

Mitä! Puuha-Pete on voittanut Yhdysvaltain välivaaleissa? 12 miljardia ääntä annettu?

Ei tietenkään. Tulokset ovat hakkereiden tekemä pila. Mutta entä, jos joku oikeasti murtautuu tulosjärjestelmään vaikkapa juuri marraskuun 6. päivän välivaaleisssa, joissa valitaan kongressin alahuone, kolmannes senaattoreista, liuta kuvernöörejä ja niin edelleen?

Se on mahdollista, eikä edes lainkaan vaikeaa.

Tämä todistettiin hakkerointiin keskittyvässä suurtapahtumassa, DEF CON:ssa, joka alkoi perjantaina Las Vegasissa. Vuosittaiseen tapahtumaan osallistuu tietoturva-ammattilaisia, virkamiehiä, toimittajia, lakimiehiä – kaikkia kiinnostaa ohjelmistojen tietosuoja ja laajemminkin yhteiskunnan toimivuus.

Hakkerointi on niin helppoa, että nolottaa

Viime vuonna aikuiset hakkerit paljastivat tapahtumassa liudan tietoturvaongelmia äänestysohjelmistoissa. Tänä vuonna asialla olivat pienet lapset, jotka kilpailivat tulossivustoa ylläpitävän ohjelmiston – ei aidon, vaan kilpailua varten teetetyn kopion – hakkeroinnissa.

Kisaan otti osaa 39 8–17 -vuotiasta lasta. Heistä 35 onnistui tietomurrossa päivän mittaan.

Amerikkalaisen tv-yhtiön ABC Newsin haastattelema Jake Brown kertoi, että lapset haastettiin kisaan, jotta suuri yleisö havahtuisi kunnolla ymmärtämään ohjelmistojen haavoittuvuuden. Brown on entinen Valkoisen talon virkamies, joka vastasi yhteistyöstä sisäisestä turvallisuuden ministeriön kanssa.

– Nämä sivustot on niin helppo hakkeroida, että emme voineet antaa hommaa aikuisille hakkereille, heidät olisi naurettu ulos näyttämöltä. Homma saattoi kiinnostaa vielä ehkä 20 vuotta sitten. Mutta nyt piti panna lapset asialle, että siinä olisi mitään haastetta.

Brittiläisen yleisradioyhtiön BBC:n haastattelema 11-vuotias Audrey Jones murtautui tulosjärjestelmään kymmenessä minuutissa.

– Koodissa olevat bugit mahdollistavat vaikka mitä. Voimme laittaa sinne vaikka oman nimemme, niin että vaikuttaa kuin olisimme voittaneet vaalit, sanoi Jones.

Äänestysjärjestelmät ovat vanhentuneita

Viime vuonna tapahtumassa hakkeroitiin äänestyksessä ja ääntenlaskussa käytettäviä järjestelmiä, ja moniin ohjelmista murtauduttiin kahdessa tunnissa. Kaikkiin päästiin sisään runsaassa kahdessa vuorokaudessa.

Washingtonilaisen Center for Democracy and Technology -yhteisön pääteknologi Joseph Lorenzo Hall kertoi ABC Newsille, ettei ole mikään ihme, että ohjelmistoihin oli helppo murtautua. Asiantuntijat ovat tienneet useimmat haavittuvuudet jo vuosia.

Monet yleisimmistä äänestyskoneista ovat yli 15 vuotta vanhoja ja käyttävät vanhentuneita käyttöjärjestelmiä, kuten Windows 2000:tta.

– Hakkeroinnin suurin hankaluus on löytää sopivia vanhoja ohjelmia, sanoi Hall.

Järjestelmän haavoittuvuudesta on kannettu huolta jo vuosia. Jokainen Yhdysvaltain osavaltio voi hankkia oman äänestysjärjestelmän, joten säästöbudjettien kannustamina monet niistä ostavat halvimman – ja heikosti suojatun.

"Venäläiset ovat siellä, kaverit!"

Heinäkuussa demokraatit yrittivät saada kongressin hyväksymään 380 miljoonan dollarin (332 miljoonan euron) määrärahan vaalien tietoturvallisuuden kohentamiseksi. Keskustelu kongressissa oli ajoittain raivokasta, kun demokraatit syyttivät aloitetta vastustavia republikaaneja haluttomuudesta estää venäläisiä sekaantumasta vaaleihin.

Republikaanien äänin aloite kumottiin. Republikaanien mielestä demokraatit olivat teatraalisia; todellisuudessa varoja on kyberturvallisuuden edistämiseen puolueen mukaan aivan riittävästi.

DEF CON:in järjestäjät odottavat kuitenkin yli 500 vaalivirkailijaa tapahtumassa järjestettyyn ilmaiseen koulutukseen. Virkailijat harjoittelevat koulutuksessa äänestysjärjestelmien puolustamista hakkereita vastaan.

Venäjän väitetystä vaalihakkeroinnista on puhuttu perusteellisesti amerikkalaismediassa. BBC:n haastattelema 11-vuotias Bianca Lewis olikin sitä mieltä, että tietoturva on ehdottomasti pantava kuntoon:

– Koska venäläiset ovat siellä, kaverit!