Pahvikupista kahvia hörppiessä ei tule heti ajatelleeksi, että pitelee kädessään myös muovia. Se on itseasiassa välttämätöntä, jotta neste ei tule kupista läpi rinnuksille.

Yritykset etsivät kuitenkin kuumeisesti muoville korvaajaa, ja yksi sellainen toimii Pyhtään Stockforssin historiallisessa tehdasmiljöössä Kymenlaaksossa.

Paperex Colombier aloitti paperin ja kartongin muovittoman päällystämisen Pyhtäällä juhannuksen jälkeen. Noin kolmen miljoonan euron suuruista koneinvestointia on valmisteltu pitkään, ja yhtiön tavoitteena nostaa tuotantomäärä 75 000 tonniin vuodessa. Uusi kone työllistää toistaiseksi vain kourallisen ihmisiä, mutta jatkossa työntekijöitä tarvitaan lisää.

Vesipohjaista päällystystä ei ole saatu toimimaan aiemmin

Yhtiön tuotteita voi käyttää esimerkiksi kahvikupeissa, rullakääreissä, lautasissa ja monissa erilaisissa elintarvikepakkauksissa. Ne on suunniteltu kestämään lämpöä, kosteutta, rasvaa ja ne ovat lisäksi kierrätettäviä.

– Investointiin vaikutti yksinkertaisesti markkinoiden imu. Markkinoilta tulee koko ajan ja on tullut jo vuosia hyvin voimakas pyrkimys siihen, että kaikesta turhasta muovista pitäisi päästä eroon, sanoo Paperex Colombierin liiketoimintajohtaja Harri Mutanen.

Paperin ja kartongin päällystyksessä käytetään vesipohjaista dispersiotekniikka. Sen ongelmana on aiemmin ollut se, että tekniikalla ei ole saatu aikaiseksi riittävän peittävää pintaa. Tekniikkaa on sittemmin parannettu lisäämällä päällystyksessä käytettyjä kerroksia.

– Se onkin hyvä kysymys, miksi tätä ei ole aiemmin käytetty. Tekniikka sinänsä on kymmeniä vuosia vanha, mutta kukaan ei ole osannut jalostaa sitä kaupallisesti menestyksekkääksi bisnekseksi aikaisemmin. Toivottavasti me onnistumme siinä ja uskomme että onnistumme, sanoo Harri Mutanen.

Colombier-konsernin omistaja on maineikas Björnbergin teollisuussuku, joka on aiemmin tullut tunnetuksi Myllykoski-yhtiön omistajana. Pyhtään päällystyskoneen myötä suku tekee paluun paperinjalostuksen pariin Suomessa.

Tutkija: Pakkaus on entistä tärkeämpi

Tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:ltä sanoo, että suomalaiset metsäyhtöt ovat varautuneet hyvin muovin korvaamiseen muilla materiaaleilla. Hän muistuttaa, että painopaperin jälkeisessä ajassa pakkaus on entistä tärkeämpi asia kuluttajalle.

Harlinin mukaan panostukset muovittomuuteen ovat kiihtyneet varsinkin kuluneen reilun vuoden aikana. Se näkyy investointeina teknologiaan ja tutkimukseen. Suomen etuna on helposti muunneltava konekanta ja teollinen osaaminen. Ajatus kuitupohjaisten tuotteiden käyttämisestä nesteiden tai kosteiden tuotteiden pakkaamiseen ei ole hänen mukaansa kovin yleinen maailmanlaajuisesti.

– Sellaisia yrityksiä on vain muutamia maailmassa ja Suomi on hyvin siinä linjassa mukana. Onneksi täällä on osattu katsoa asioita pakkaamisen näkökulmasta. Muovi ja pakkaaminen liittyvät niin läheisesti toisiinsa, Harlin toteaa.

Yksi esimerkki uudentyyppisestä muovittomasta pakkauksesta on Kotkamillsin valmistama kahvikuppi- ja laatikkokartonki. Tuote kestää esimerkiksi rasvaa ja kosteutta.

EU haluaa kaikki muovipakkaukset kierrätettäviksi

Muovijäte on valtava maailmanlaajuinen ympäristöongelma, ja huomiota on kiinnitetty esimerkiksi valtamerissä kelluvan muoviroskan määrään. Suomessa muovin vähentämistä on viime aikoina vauhditettu muun muassa kansalaisaloitteella, joka vaatii kosmetiikassa käytettävien mikromuovien kieltämistä.

Tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan kaikesta muovijätteestä noin puolet on peräisin pakkauksista. Hänen mukaansa tällä hetkellä ei näytä siltä, että muovi katoaisi maailmasta kokonaan.

– Kulutuskäyttäytymisessä on jo tapahtunut muutoksia, samoin ihmisten asenteissa. Se asia on tavallaan jo tullut pullosta ulos, eikä sitä saa enää sinne takaisin.

Harlin arvioi, että seuraavaksi muovittomuus voisi näkyä esimerkiksi maataloudessa. Lämpimissä maissa saatetaan kerätä vuoden aikana kolmekin satoa, ja urakkaa vaikeuttaa maassa olevan muovin määrä. Maaperän laatu heikkenee nopeasti, kun esimerkiksi madot eivät pääse liikkumaan muovikalvojen läpi.

EU ilmoitti keväällä haluavansa kieltää joukon kertakäyttöisiä muovituotteita ja suunnitteilla on muovidirektiivi, johon liittyvää lausuntoa tutkimusprofessori Harlin valmistelee parhaillaan. EU:n muovistrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki unionin alueella myytävät muovituotteet ovat kierrätettäviä.

– Yritykset lähtevät tekemään uusia vaihtoehtoja varmistaakseen oman toimintansa jatkuvuuden. Riski olla reagoimatta näin isoon julkiseen mielipiteeseen ja politiikan muutokseen on liian suuri. Kyllä tässä on astuttu jonkin rajan tai käännekohdan yli selkeästi, toteaa tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:ltä.

STT kertoi perjantaina, että Venäjällä on otettu käyttöön uusi tullilaki, jonka mukaan jatkossa maahan voi viedä vain yhden ulkomaisen auton omistajaa kohden kerrallaan ilman ylimääräisiä veroja ja tullimaksuja. Jos maahan haluaa viedä useampia ajoneuvoja kerralla, pitää maksaa muista autoista erillinen takuumaksu maahantuotaessa.

Tullin mukaan suomalaisia on jo verotettu uuden lain nojalla. Suomen Tullille ja suomalaisille tämä tuli yllätyksenä.

Ylen Ykkösaamussa vieraillut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) sanoo, että käytäntö tuntuu erittäin kummalliselta.

– Juttelin vastinparini varapääministeri [Dmitri] Kozakin kanssa muutama viikko sitten, joka on Venäjän talouskomissiosta vastaava ministeri, ja silloin yhteinen huolenaiheemme oli se, että rajalla kaikki menee sujuvasti. Jos haluamme, että meidän ihmiset liikkuu turisteina ja tekevät kauppaa maiden välillä, niin tämä ei todellakaan sujuvoita rajamuodollisuuksia, Virolainen sanoo.

Tullin mukaan laki voi aiheuttaa ongelmia, jos auto on rahoitusyhtiön tai pankin omistama.

Ministeri toivoo, että kahden maan tullit kävisivät keskenään asian läpi. Mikäli asia ei tullien kesken ratkea, siinä tapauksessa ministeriö voi ottaa asian hoidettavaksi.

– Voisin kuvitella, että ottaisin vastinparini kanssa sen myös talouskomissiossa esiin, Virolainen kertoo.

Lain mukaan saman omistajan autoja voi olla Venäjällä vain yksi samaan aikaan. Jos haluaa viedä useampia ajoneuvoja, on niistä maksettava erillinen takuumaksu. Takuusumman voi mahdollisesti saada takaisin Venäjältä palatessa, mutta menettelyn yksityiskohtia ei vielä Suomen puolella rajaa tunneta.

Lue lisää:

Venäjä otti käyttöön uuden tullilain ajoneuvoille – "Tämä tuli vähän puun takaa"

Keväällä alkanut arpajaislain muuttaminen on saanut kymmenet järjestöt takajaloilleen.

Kyse on rahahuolista. Monet järjestöt ovat riippuvaisia Veikkauksen peleistä niille kertyvistä avustuksista, jotka uhkaavat arpajaislakia muutettaessa pienentyä.

Veikkauksen tarjoamiin raha-automaattipeleihin on määrä ottaa käyttöön pakollinen tunnistautuminen ennen jokaista pelikertaa. Tarkkaa tapaa ei ole vielä päätetty. Tunnistautumispakko vähentäisi satunnaispelaamista eli pienentäisi tuottoja – ja sitä kautta järjestöille kanavoituvaa rahamäärää.

Veikkaus on arvioinut, että muutokset vähentäisivät muun muassa kulttuuriin ja nuorisotyöhön kanavoituvaa rahoitusta arviolta 55–145 miljoonaa euroa.

Järjestöt suomivat lakiesitystä ylimalkaiseksi. Erityisesti niitä närästää se, että avustusten vähenemistä käsitellään 30-sivuisessa lakiesitysluonnoksessa vain yhdellä virkkeellä: "Esityksellä voi olla jossain määrin vaikutuksia myös yleishyödyllisten yhteisöjen ja kolmannen sektorin toimintaan niille myönnettävien avustusten määrän vähentyessä."

"Tarkoittaa pahimmillaan toiminnan lakkauttamista"

Yle kävi läpi kaikki 58 lausuntoa, jotka lakiluonnoksesta jätettiin sisäministeriölle. Järjestöjen lausuntoja niistä on runsaat 40, ja niistä yli 30 on kriittisiä.

Pelihaittojen vähentämistä kannattavat kaikki, mutta avustusasian kuittaaminen yhdellä virkkeellä on närkästyttänyt järjestöt.

– Kirjaus on käsittämättömän väheksyvä ja ylimielinen, kirjoittaa Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL lausunnossaan.

– Esityksessä on huomioitu varsin pintapuolisesti vaikutukset järjestöjen asemaan ja rahoitukseen, sanoo sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE.

Pelastakaa lapset ry. sanoo olevansa samasta asiasta "vakavasti huolissaan", samoin monet nuoriso- ja liikuntajärjestöt. Suomen Opiskelija-Allianssi Oskun mukaan leikkaukset saattavat pahimmillaan tarkoittaa toiminnan merkittävää supistamista tai jopa koko toiminnan lakkauttamista.

– Liikunnan ja urheilun osalta tämä tarkoittaisi noin 8–23 miljoonan euron leikkauksia nykyisestä 154 miljoonan euron rahoituksesta, kirjoittaa Suomen Olympiakomitea.

Veikkaus: Tunnistautumispakko on edistysaskel

Veikkaus kuvailee tunnistautumispakon olevan pelihaittojen torjunnan näkökulmasta ehdottomasti edistysaskel.

– Siihen voi liittää erilaisia työkaluja, joilla pelaaja voi laittaa itselleen esimerkiksi pelikiellon. Kun silloin tunnistautuu, järjestelmä näyttää että et voi pelata, sanoo Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski.

Viime vuonna Veikkaus kanavoi voittojaan yleishyödylliseen toimintaan noin 1 miljardin euron edestä, joten uudistus leikkaisi rahoitusta arviolta 5–15 prosenttia. Tunnistautumisen taakse menevät rahapeliautomaatit tuovat noin neljänneksen Veikkauksen liikevaihdosta.

Veikkaus on kuitenkin toivonut, että pakollinen tunnistautuminen etenisi lakiehdotuksen aikataulua maltillisemmin. Nummikoski katsoo, että muutos olisi hyvä toteuttaa vaiheittain. Veikkauksen ehdottamassa mallissa pelituotot eivät laskisi.

Leikkaus leikkausten päälle

Järjestöjen tuohtumusta lisää, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on jo valmiiksi leikannut kulttuuri- ja sivistysrahoitusta.

– Sipilän hallituksen aikana museoiden valtionosuusrahoitus on laskenut 12 prosenttia. Kun vuonna 2015 valtionosuusrahoituksesta 45 prosenttia katettiin budjettivaroilla, on vastaava osuus vuonna 2018 enää 33 prosenttia, kritisoi Museoliitto.

– Orkestereiden valtionosuusrahoitus on laskenut yli 10 prosenttia. Samaan aikaan hallitus on siirtänyt rahoituksen painopistettä budjettirahoituksesta veikkausvoittovaroihin, huomauttaa Suomen Sinfoniaorkesterit.

Sama tiivistetysti: rahoitusta on leikkauksilla ajettu veikkauspainotteisemmaksi, ja nyt siitäkin aiotaan leikata.

– Leikkaus vähentäisi toteutuessaan huomattavasti suomalaisen pelijärjestelmän suotuisia liitännäisseurauksia, useita kulttuurijärjestöjä edustava Veikkauksen edunvälittäjät -verkosto kirjoittaa lausunnossaan.

Veikkauksen edunvälittäjät -verkoston puheenjohtaja Kimmo Levä epäilee, ettei tunnistautuminen purisi ongelmapelaamiseen.

– Pahimmillaan yleishyödylliset toiminnot vähenevät kun rahoitus vähenee, ja peliongelmat säilyvät ennallaan, Levä sanoo.

Tuli nopeasti ja puskista

Järjestöt suomivat uudistusta tolkuttomasta kiireestä ja siitä, että lausuntokierros ajoitettiin hankalasti keskelle kuuminta lomakautta eli juhannuksesta elokuun puoliväliin.

Lakiesitystä vaaditaan uudelleen valmisteltavaksi.

– Mikäli uudistus vietäisiin läpi perusteellisemmalla valmistelulla ja uudistus etenisi vaiheittaisesti, näyttöön perustuvasti ja tarvittaessa korjaavasti, ei riskeerattaisi liiaksi yhteiskunnalle koituvia nettohyötyjä, Suomen elokuvasäätiö kirjoittaa.

– Riittävä asiaan perehtyminen ja – – – jäsenistön kuuleminen ja osallistaminen on tehty käytännössä mahdottomaksi. Tämä on erityisen kohtuutonta, kun esitys sisältää niin merkittäviä uhkia kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten heikentämisestä, lapsi- ja perhejärjestö Vesaisten keskusliitto sanoo.

Matkailu- ja ravintolapalveluiden edunvalvontajärjestö MaRa:lta kukaan ei ilmeisesti muistanut kysyä mitään.

– MaRa hämmästelee, että sisäministeriö ei ole pyytänyt siltä lausuntoa, vaikka MaRan edustamien yritysten toimipisteisiin on sijoitettu rahapeliautomaateista erittäin suuri osa, MaRa kirjoittaa ja viittaa Veikkauksen tilastoihin, joiden mukaan viidennes peliautomaattituotosta tuli alkuvuonna ravintolapelipisteistä.

Myös pääministerin oman puolueen nuorisojärjestön Keskustanuorten mukaan esitys tulisi palauttaa valmisteluun.

Lainvalmistelijat: Tällaista tilattiin

Sisäministeriön valmistelukoneisto vetoaa yhtenä tekijänä ylhäältä annettuun kiireeseen.

– Tämä tuli tässä vaiheessa vaalikautta ja haluttiin vielä tälle eduskunnalle, se on se realismi mikä tässä on taustalla, sanoo sisäministeriön lainsäädäntöjohtaja Katriina Laitinen.

Hallitus päätti hankkeesta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa toukokuun toisella viikolla, ja kaksi viikkoa myöhemmin sisäministeriö ryhtyi töihin. Valmisteluun ei koottu työryhmää, vaan se tehtiin tavallisena virkatyönä kahden valmistelijan voimin. Taustaksi kuultiin myös asiantuntijoita.

Valmistelijat, neuvottelevat virkamiehet Elina Rydman ja Jukka Tukia myöntävät kiireen. Heidän mukaansa uudistuksen keskiössä on kuitenkin se, miten pelimonopoli pystyy haittojen vähentämisen näkökulmasta perustelemaan olemassaolonsa EU:lle, ei uudistuksen vaikutus järjestöjen rahoitukseen.

Rydman ja Tukia sanovat, ettei lyhytsanaisella vaikutusarviolla ole tarkoitus vähätellä järjestöjä.

– Olemme kuitenkin ottaneet kritiikin vastaan, ja selvitämme missä määrin meidän pitää täydentää esitystä. Mutta perustavanlaatuisesti erilaista siitä ei olisi tullut pitemmässäkään ajassa, he sanovat.

Lakiesityksen on määrä valmistua eduskunnan käsiteltäväksi vielä tänä syksynä.

Aiempia uutisia

Kilpailuvirasto vaatii Veikkauksen monopolia ja pelihaittoja perusteelliseen syyniin – Veikkaus puolustautuu: "Olemme haittojen osalta Euroopan keskitasolla"

Uskotko voittavasti illan 90 miljoonan jättipotin? Näin unelma toteutuu todennäköisemmin

Eläkeläisten kohtaamispaikat katosivat – Suomessa on enää 7 bingohallia

”Mopo tai moottoripyörä voi osana liikenteen matkaketjua tarjota ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon henkilöauton käytölle”, kirjoittaa parhaillaan mopo- ja moottoripyörästrategiaa laativaa liikenne- ja viestintäministeriö.

Monille voi tulla yllätyksenä, että LVM:n tavoitteena on parantaa mopoilun ja moottoripyöräilyn edellytyksiä Suomessa.

Ministeriössä tiedetään, että moottoripyöräily herättää suuria tunteita. Suomessa prätkällä ajo on ennen kaikkea vapaa-ajan harrastus, eikä ajatus hupiajelun edistämistä kaikille maistu.

Kun asiaa tarkemmin ajattelee, on moottoripyöräilyn edistämisessä ihan järkeä.

Nykyisten mopojen ja moottoripyörien yhteenlaskettu osuus kasvihuonepäästöjen lähteenä on varsin pieni, mutta hiilimonoksidin ja hiilivetyjen päästölähteenä ne ovat suhteessa muihin ajoneuvoihin todellisia saastuttajia.

Ongelma on siinä, että Suomen liikenteessä olevien moottoripyörien keski-ikä on 19,1 vuotta. Moottoripyörillä ajetaan kaksi prosenttia koko liikenteen ajokilometreistä, mutta niiden osuus liikenteen hiilimonoksidipäästöistä on yli 14 ja hiilivetypäästöistä yli 16 prosenttia.

Mutta muutos on tulossa. Ympäristövaatimuksista tulee vuoteen 2030 mennessä todella tiukkoja ja ne koskevat myös mopoja ja moottoripyöriä. Sähkö, äly ja kaikki muut uudet innovaatiot automatisoitua ajamista ehkä lukuun ottamatta, tulevat mopoihin ja -moottoripyöriin siinä missä autoihinkin.

Mopolla ainakin osan matkaa

LVM:n parhaillaan työstämässä strategiassa mopoilu ja moottoripyöräily haluttaisiin tulevaisuudessa nähdä vakavasti otettavana liikkumismuotona.

Esimerkiksi junaseisakkeelle sähkömopolla ajava työmatkailija käyttää autoilijaa vähemmän energiaa, ruuhkauttaa tieverkkoa vähemmän, eikä vie juuri edes pysäköintitilaa. Kaksipyöräisiä kaivataan osaksi tällaisia matkaketjuja.

Lainsäätäjä voi halutessaan hioa uuteen tieliikennelakiin tulevia liikennesääntöjä niin, että kaksipyöräisillä ajavat voisivat saada joitakin etuja nykysääntöihin verrattuna. Esimerkkejä voisivat olla moottoripyörien pysäköinnin salliminen samalla tavalla vapaasti ja maksutta kuin mopoillakin tai vaikka oikeus ajaa tietyillä kaistoilla.

Myös verotuksen painopistettä voidaan siirtää niin, että uuden ja vähän saastuttavan moottoripyörän hankinta olisi edullista. Veroja maksettaisiin käytön ja saastuttavuuden mukaan. Veroruuvilla valtio pystyy tunnetusti vaikuttamaan siihen, millä vehkeellä ihmiset liikkuvat.

Nykyvakuutuksilla uusia ajajia voi olla vaikea löytää

Suomessa oli viime vuoden lopussa noin 135 000 liikennekäyttöön rekisteröityä mopoa ja 158 000 moottoripyörää. 2,2 miljoonalla suomalaisella on moottoripyörän ajamiseen oikeuttava ajokortti.

LVM käynnisti mopo- ja moottoripyörästrategiansa hiomisen kesäkuussa kutsumalla moottoripyöräväen keskustelutilaisuuteen.

Selvisi, että eniten alan ihmisiä puhututtaa vakuutusten kalleus. Suomessa liikennevakuutus on ajoneuvokohtainen. Monissa maissa vakuutuksen hinta on sidottu itse ajajaan.

Suomessa varsinkin tehokas pyörä on erittäin kallis vakuuttaa. Nykyhinnoittelu ei työmatka ja muuta hyötymoottoripyöräilyä edistä, moottoripyöräala väittää.

Vakuutusyhtiöistä LähiTapiola ja Fennia eivät kannata ajatusta, että moottoripyöräilyn liikennevakuutus muuttuisi ajoneuvosta riippumattomaksi ja henkilökohtaiseksi.

OP:n mukaan jo nykyinen malli antaa riittävän mahdollisuuden ottaa ajajan ajotapa ja -määrä maksuissa huomioon. IF taas uskoo, että henkilökohtainen vakuutus saattaisi jopa nostaa vakuutusmaksuja, koska vakuutusten käsittely vaatisi nykyistä enemmän työtä.

Mutta paineita vakuutusmuutoksiin on, sillä turvatekniikan ja turvallisuusasenteiden kehittymisen myötä moottoripyöräilystä tulee jatkuvasti turvallisempaa. Vakuutusyhtiöillä on vähemmän korvattava.

Esimerkkinä, että 2017 Suomessa kuoli 12 moottoripyöräilijää. Mopoilijoita kuolee Suomessa keskimäärin neljä vuodessa. Jos kehitys jatkuu samanlaisena kuin viimeisen vuosikymmenen aikana, ei vuonna 2030 kaksipyöräisellä kuoltaisi enää ollenkaan.

Yhteiskäyttömopot tulevat, mutta tulevatko Suomeen?

Moottoripyörä on henkilökohtainen harrastusväline, eikä sitä ole perinteisesti lainailtu tai vuokrailtu. Euroopassa helposti ajettavien sähköskoottereiden vuokraus on kuitenkin nopeasti yleistynyt.

Maailmalla sähkömopot ovat selvästi kasvava trendi, mutta Suomessa se vähäinenkin innostus on muutaman viime vuoden aikana hiipunut. Yksi syy on, että Suomessa työmatkaliikkuminen mopolla tai moottoripyörällä on harvinaista. Omaa laitetta ei kannata hankkia talveksi talliin seisomaan.

LVM näkee kaksipyöräiset kuitenkin osana liikenteen uusia liikkumispalveluita. Yhteiskäyttöskootterit, joiden akkujen latauksesta ja pyörän huollosta ei käyttäjän tarvitse itse vastata, tulevat varmasti osaksi myös suomalaisten matkaketjuja. Aika näyttää, tuleeko niistä myös suosittuja.

Monissa Euroopan metropoleissa sähkömopon saa puoleksi tunniksi käyttöönsä parilla kolmella eurolla. Suomessa on vaikea miettiä ansaintalogiikkaa palvelulle, jolla ei voi viitenä kuukautena vuodesta tienata mitään.

Yhteiskäyttöisten sähköskoottereiden maine perustuu niiden päästöttömyyteen, meluttomuuteen ja siihen, että ne eivät vaadi kallisarvoista pysäköintitilaa. Kaikki nämä ovat arvoja, joiden perään kaupunkilaiset eri puolilla maailmaa ovat alkaneet kysellä.

Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama kritisoi perjantaina puheessaan poikkeuksellisen rajusti kongressin republikaaneja ja myös nykyistä presidenttiä Donald Trumpia.

Aiemmin Obama on kommentoinut Trumpin presidenttiyttä varsin pidättyväisesti. Obama kysyi perjantain puheessaan, mitä republikaanipuolueelle on tapahtunut. Hänen mukaansa republikaanit heikentävät kansainvälisiä suhteita ja veljeilevät Venäjän kanssa.

Obama huolissaan oikeusministeriön painostuksesta

Entisen presidentin mukaan Trump on oire nykyisen kansallisen politiikan tilasta, ei sen syy. Illinois'sa yliopistossa puhunut Obama sanoi lisäksi, että nyt eletään vaarallisia aikoja.

Hän myönsi, että entisen presidentin puuttuminen nykypolitiikkaan poikkeaa perinteestä, mutta hänen mukaansa tilanne vaatii tasokkaampaa keskustelua. Erityisesti hän moitti Trumpia oikeusministeriön painostamisesta. Trump on muun muassa vaatinut oikeusministeri Jeff Sessionsia erottamaan erikoistutkija Robert Muellerin.

Trump: Katsoin mutta nukahdin

Trump otti puolestaan kantaa Obaman puheeseen Pohjois-Dakotassa.

– Katsoin sen, mutta nukahdin. Hän on nukkumiselle todella hyväksi, Trump sanoi.

Trumpin mukaan Obama yritti myös ottaa kunnian myönteisestä kehityksestä Yhdysvalloissa. Obama sanoi puheessaan, että Yhdysvaltojen talouden uusi nousu alkoi jo hänen aikanaan.

Obaman on määrä osallistua useisiin demokraattipuolueen vaalikampanjatilaisuuksiin syksyn aikana. Myös hänen puolisonsa Michelle Obama on mukana kampanjoinnissa. Yhdysvalloissa järjestetään kongressin niin sanotut välivaalit marraskuussa.

Lue lisää:

Trump haluaa oikeusministerin tutkivan haamukirjoittajan henkilöllisyyden – The New York Timesin mukaan kyse on vallan räikeästä väärinkäytöstä

Analyysi: Osa presidentti Trumpin virkakunnasta toimii vastoin presidentin tahtoa – Onko Yhdysvalloissa tapahtunut hiljainen vallankumous?

"En se minä ollut" – Trumpin lähipiiri kiistää kirjoittaneensa kohutekstin

Trumpin hallinnon edustaja: ”Olen osa vastarintaa”

Trump ryhtyi oikomaan väitteitä paljastuskirjasta, jossa epäillään presidentin ymmärryskyvyn tasoa

Yhdysvallat on käynyt salaisia neuvotteluja vallankaappauksesta Venezuelan opposition kanssa, yhdysvaltalaislehti New York Times kirjoittaa.

Keskusteluita käytiin viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa Venezuelan armeijan kapinallisten upseerien kanssa. Yhdysvaltain hallinto kuitenkin lopulta luopui suunnitelmasta auttaa presidentti Nicolás Maduron syrjäyttämiseen pyrkiviä sotilaita.

Lehti perustaa uutisensa 11 entisen ja nykyisen yhdysvaltalaisviranomaisen sekä entisen venezuelalaisen sotilaskomentajan antamiin haastatteluihin.

New York Timesin mukaan neuvotteluihin osallistuneet venezuelalaiset upseerit halusivat Yhdysvalloilta salattuja radioyhteyksiä vallankaappauksen koordinointiin.

Paljastus kiristää maiden suhteita

Valkoinen talo ei ole toistaiseksi kiistänyt tai vahvistanut New York Timesin esittämiä väitteitä. Hallinnon julkaiseman lausunnon mukaan on tärkeä "osallistua dialogiin kaikkien demokratiaa haluavien venezuelalaisten kanssa".

Viime vuoden elokuussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump herätti kansainvälistä huomiota toteamalla, ettei Yhdysvallat sulje pois sotilasvoimien käyttöä Venezuelan tilanteen ratkaisemiseksi.

Kylmän sodan vuosina Yhdysvallat tuki Etelä- ja Keski-Amerikassa lukuisia oikeistopoliitikkoja ja erilaisia sotilasryhmiä padotakseen Neuvostoliiton vaikutusvaltaa. Tämä historia heijastuu edelleen voimakkaasti Latinalaisen Amerikan ja Yhdysvaltain suhteisiin.

Venezuelan presidentti Nicolás Maduro onkin perustellut opposition vastaisia toimiaan muun muassa Yhdysvaltain uhalla.

– Tieto putoaa alueelle kuin pommi, arvioi uutisen merkitystä New York Timesille Mari Carmen Aponte, joka johti Latinalaisen Amerikan diplomatiaa entisen presidentin Barack Obaman kaudella.

Lue lisää:

Trump ehdotti tyrmistyneille neuvonantajilleen useasti hyökkäystä Venezuelaan

SVT:n vaaliohjelmien tuottaja, joka oli vastuussa ruotsidemokraattien puheenjohtajan Jimmie Åkessonin kommentit tuomitsevasta kannanotosta, on jättänyt tehtävänsä.

Hän ei osallistu huomisiin vaalivalvojaisten valmisteluun.

Tuottajan eroamista vauhditti sekin, että hänen huomattiin tykänneen Twitterissä kahdesta ruotsidemokraatteihin kriittisesti suhtautuneesta artikkelista.

Åkesson kertoi kieltäytyvänsä yhteistyöstä yleisradioyhtiö SVT:n kanssa tänään ja huomenna SVT:n kannanoton vuoksi.

Ruotsidemokraattien Åkesson kieltäytyy yhteistyöstä SVT:n kanssa viikonlopun ajan

Ruotsin viimeisen vaalitentin järjestänyt SVT joutui ottamaan etäisyyttä Jimmie Åkessonin maahanmuuttokommentteihin

Ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson on ilmoittanut kieltäytyvänsä yhteistyöstä SVT:n kanssa viikonlopun ajaksi.

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT ei taipunut pyytämään anteeksi ruotsidemokraateilta julkaistuaan perjantaina kannanoton, jossa se sanoutui irti puoluejohtaja Åkessonin maahanmuuttokommenteista.

Åkesson piti kannanottoa skandaalina, syytti SVT:tä puolueellisuudesta ja vaati anteeksipyyntöä. Kun sitä ei herunut, Åkesson ilmoitti kieltäytyvänsä yhteistyöstä SVT:n kanssa vaaliviikonlopun ajan. Hän ei täsmentänyt, mitä ilmoituksellaan tarkoitti.

Kiista alkoi siitä, kun Åkesson sanoi perjantaina SVT:n vaalitentissä, että maahanmuuttajat eivät saa töitä, koska he eivät ole ruotsalaisia eivätkä sovi Ruotsiin.

Tentin jälkeen SVT julkaisi kannanoton, jossa se sanoutui irti puoluejohtajan kommenteista ja piti niitä karkeana yleistyksenä. SVT:n toimitusjohtaja Hanna Stjärne sanoi, että SVT seisoo kannanottonsa takana.

Yhtiö korostaa, ettei kannanottoa ollut suunnattu puoluetta, vaan Åkessonin kommenttia vastaan. Åkesson puolestaan vetosi siihen, että kommentti oli irrotettu asiayhteydestään.

SVT viittaa Ruotsin radio- ja televisiolainsäädäntöön, jonka mukaan ohjelmien on kunnioitettava ihmisarvoa ja kaikkien tasavertaista kohtelua. Yhtiö on aiemmin saanut langettavan päätöksen radio- ja televisiotoimintaa valvovalta elimeltä siitä, ettei se sanoutunut irti poliitikkojen loukkaavista lausunnoista.

SVT:n ja ruotsidemokraattien edustajat tapasivat aiemmin lauantaina ja keskustelivat tilanteesta. Tapaamisen jälkeen puolueen viestintäpäällikkö Henrik Vinge kyseenalaisti SVT:n riippumattomuuden.

– Olisi parempi, jos meillä olisi puolueeton yleisradio, joka ei olisi kenenkään poliitikon puolella tai ketään vastaan, Vinge sanoi.

Lue lisää:

Ruotsidemokraatit uhkaavat boikotoida SVT:n vaalivalvojaisia

Tullin viestintäjohtaja Mika Parkkonen kertoo Ylelle, että Vaalimaan raja-asemalla oli lauantaina iltapäivällä noin kilometrin mittainen autojono ja liikenne seisoi Venäjän uuden tullilain takia.

– Venäjän tulli päästää tällä hetkellä 8–10 autoa tunnissa läpi, Parkkonen sanoo.

Parkkosen mukaan tilanne on heille uusi.

– Olemme olleet alustavasti yhteydessä Venäjän tulliin asiaan tiimoilta. Sieltä on kerrottu, että heidän on noudatettava uusia määräyksiä, Parkkonen lausuu.

Venäjän uuden tullilain mukaan maahan voi jatkossa viedä kerrallaan vain yhden ulkomaisen auton omistajaa kohden ilman ylimääräisiä veroja ja tullimaksuja.

Asiaa kommentoi myös Ylen Ykkösaamussa lauantaina vieraillut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.). Hän toivoi, että kahden maan tullit kävisivät keskenään asian läpi. Mikäli asia ei tullien kesken ratkea, siinä tapauksessa ministeriö voi ottaa asian hoidettavaksi.

Tullin Parkkonen kertoo, että he selvittävät, mistä Venäjän uudessa tullilaissa on kyse ja miten sitä sovelletaan käytäntöön.

– Tulemme ottamaan nämä uudet rajan ylittämisen vaikeudet esille Venäjän tullin kanssa virallisella tasolla.

Sitä ei Parkkosen mukaan vielä tullista tiedetä, onko kyse verottamisesta vai takuumaksuista.

Tulli kehottaa Suomen kansalaisia harkitsemaan, kannattaako Venäjän rajalle ylipäänsä mennä tilanteen takia.

Lue lisää:

Ministeri Venäjän uudesta tullilaista: Tuntuu erittäin kummalliselta, ei todellakaan sujuvoita rajamuodollisuuksia

Venäjä otti käyttöön uuden tullilain ajoneuvoille – "Tämä tuli vähän puun takaa"

Kokkolassa asuva Johanna Laakso ynnäilee omaa työhistoriaansa.

Hän on ollut omien sanojensa mukaan työttömänä "kolmella vuosikymmenellä", ensimmäisen kerran heti valmistumisensa jälkeen vuonna 1992.

– Kaikkia mahdollisia konsteja on kokeiltu. Olen ollut yrittäjänäkin muutaman vuoden, tehnyt töitä palkkatuella ja opiskellut oppisopimuksella. Mutta ei se ole niin helppoa, Laakso sanoo.

Edellinen työpätkä kesti kolme vuotta ja loppui viime marraskuussa. Nyt Laakso saa bruttona noin 1 150 euroa ansiosidonnaista työttömyysturvaa kuussa, josta jää käteen 850 euroa.

– Onhan se parempi kuin Kelan päiväraha, mutta ei sillä kauheasti juhlita.

Mies käy töissä ja kattaa siksi pääosan perheen menoista. Asumistukea Laaksolle ei miehen tulojen vuoksi makseta.

Jos ansiosidonnainen ehtii loppua ennen uuden työn löytymistä, Laakso siirtyy työmarkkinatuen varaan. Työmarkkinatuki on keskimäärin 697 euroa kuussa, ja siitä maksetaan verot.

Työmarkkinatuki on osa niin kutsuttua perusturvaa, jonka monet puolueet haluavat laittaa uusiksi seuraavalla vaalikaudella.

Universaalia vai syyperustaista, vastikkeellista vai vastikkeetonta?

OECD arvioi alkuvuonna julkaisemassaan raportissa, että sosiaaliturvaetuuksien ja verotuksen muodostama monimutkainen kokonaisuus heikentää työnteon kannustavuutta Suomessa. Siksi Suomen sosiaaliturvaa tulisi uudistaa.

Sosiaaliturvareformista onkin kaavailtu seuraavaa superremonttia sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen.

Suuri osa poliittista päättäjistä tuntuu olevan sitä mieltä, että tukiviidakkoa saisi ainakin yksinkertaistaa, mutta muuten esitetyt vaihtoehdot saattavat erota toisistaan paljonkin.

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen kirjoitti alkuvuodesta 2017 blogikirjoituksen, jossa hän jakoi havainnollistavasti sosiaaliturvamallit kolmelle erilaiselle akselille.

Ensimmäinen – ja monille varmasti tutuin – liittyy sosiaaliturvan vastikkeellisuuteen.

Perustulon kaltaisissa malleissa sosiaaliturva on vastikkeetonta eli tukea saa riippumatta siitä, mitä tekee tai on tekemättä.

Kärkkäinen havainnollistaa, että esimerkiksi opiskelija saa opintorahaa tällä hetkellä vain, jos etenee opinnoissaan. Työtön taas saa työttömyysturvaa vain, jos hän hakee töitä. Nämä mallit ovat vastikkeellisia.

Toinen merkittävä muuttuja jakaa mallit universaaleihin malleihin ja syyperustaisiin malleihin.

Nykyjärjestelmässä oikeus sosiaaliturvaan perustuu syyhyn, Kärkkäinen kirjoittaa. Jos joudut työttömäksi, saat työttömyyspäivärahaa – jos opiskelet, saat opintorahaa.

Universaalissa järjestelmässä kaikki saisivat saman etuuden olosuhteista riippumatta, oli siis jotain erityistä "syytä" tai ei.

Perustulo olisi vastikkeettomuuden lisäksi myös universaali, ja usein sen toteuttaminen vaatisikin verotuksen kiristämistäniin, että etuus käytännössä leikkautuisi pois keski- ja suurituloisilta.

Kolmas jakolinja kulkee perhe- ja henkilökohtaisuuden välillä. Suomessa sekä verotus että sosiaaliturva ovat kulkeneet viime vuosina kohti henkilökeskeisiä malleja, Kärkkäinen huomauttaa.

Esimerkiksi asumistuki ja toimeentulotuki ovat kuitenkin edelleen perhekeskeisiä etuuksia siinä missä työttömyysturva on henkilökohtainen. Mikäli malleja yhdisteltäisiin, pitäisi päättää, kummalle tielle lähdetään.

Perustulo vastaan universal credit

Käytännössä Kärkkäisen kirjoitus osoittaa, että tulevaisuuden sosiaaliturvasta päätettäessä vääntö käydään osin universaaliuuden ja syyperustaisuuden, osin vastikkeettomuuden ja vastikkeellisuuden välillä.

Julkisessa keskustelussa tämä tarkoittaa käytännössä jonkinlaista perustuloa ja Britanniasta tuttua universal creditiä.

– Perustulo lähtee siitä, että sitä maksetaan kaikille. Universal credit -mallissa tukea maksetaan jonkun syyn takia, esimerkiksi työttömyyden tai sairauden vuoksi. Universal creditiin liittyy myös vastikkeellisuus, eli töitä pitää mallissa hakea kuten nykyisessäkin järjestelmässä, sanoo Kelan johtava taloustutkija Signe Jauhiainen.

Universal credit tuntuu suomalaiseen korvaan hieman tutummalta, sillä myös nykyturvamme on vahvasti vastikkeellinen.

Olennainen ero liittyy erilaisten tukien määrään.

– Universal creditissä ei haeta erikseen työttömyysturvaa, asumistukea tai toimeentulotukea, vaan henkilö saa kuukaudessa yhden etuuden, johon on laskettu hänen tarvitsemansa rahat. Se yksinkertaistaa myös työstä saadun palkan sovittamista yhteen etuuksien kanssa, kun tarkasteltavana on vain yksi etuus.

Jauhiainen huomauttaa, ettei mallin nimi kuitenkaan kerro kaikkea: perustulo voi olla pienempi tai avokätisempi, ja universal creditin ehdot voivat olla tiukat tai löysemmät. Paljon riippuu poliitikoista.

Vihreät liputtaa perustulon puolesta

Ylen elokuussa tekemä minivaalikone näyttää, että kannatusmittauksien suosituimmat puolueet SDP, kokoomus, keskusta ja vihreät, menisivät aika lailla puoliksi perustulon puolelle ja sitä vastaan.

Perustulolle "ei" sanovat kokoomus ja SDP.

Kokoomus, SDP ja vihreät ovat kukin julkaisseet oman vaihtoehtonsa sosiaaliturvan uudistamiseksi. Keskusta on luvannut kertoa omasta mallistaan myöhemmin syksyllä. Toistaiseksi puolueessa on puhuttu niin perustulon puolesta kuin vastikkeellisuudestakin, ja Ylen minivaalikoneessa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) asettui puolustamaan perustuloa.

Pyysimme jo omat mallinsa luoneita kokoomusta, SDP:tä ja vihreitä kertomaan, miten Johanna Laakson sosiaaliturva muuttuisi, jos kyseisen puolueen sosiaaliturvamalli otettaisiin käyttöön.

Mikään näistä puolueista ei juuri uudistaisi ansiosidonnaista. Muutokset tapahtuisivatkin siinä vaiheessa, kun ansiosidonnaiselta siirrytään työmarkkinatuen eli perusturvan varaan.

Kokoomukselta "yleistuki", demareilta "yleisturva"

Kokoomuksen mallissa toimeentulotuki, työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja yleinen asumistuki korvautuvat "yleistuella", jossa on perustaso ja yksilöllinen lisä. Lisä määrytyy asuinpaikan ja esimerkiksi lasten lukumäärän mukaan. Yleistukea saisi siis myös Johanna Laakso, kun hänen ansiosidonnaisensa päättyy.

Laakson asumis- ja perhetilanne huomioitaisiin tuen lähtötasossa. Tukea varten olisi täytettävä aktiivisuusedellytykset. Jos Laakson työttömyys pitkittyisi esimerkiksi alentuneen työkyvyn vuoksi, olisi hän oikeutettu saamaan "osallistumistuloa". Osallistumistulo vastaisi muutoin yleistukea, mutta tuen velvoitteet mitoitettaisiin yksilöllisesti.

Myös SDP:n "yleisturva" lupaa helpottaa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista. Se yhdistää nykyisen sosiaaliturvan yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa on kolme tasoa: takuu-, yleis- ja aktiivitasot.

Laakson perusturva olisi niin kutsuttu yleistason yleisturva, jota maksettaisiin 770 euroa kuussa. Turva paranee, kun hän osallistuu palveluihin, jotka on suunniteltu yhdessä hänen kanssaan. Yleisturvan päälle voidaan maksaa asumistukea.

Sekä SDP:n että kokoomuksen muistuttavat hieman universal creditiä. Tuttu vastikkeellisuuden ajatus säilyy, mutta tuet yksinkertaistuvat.

Vihreiden mallin pohjalla on perustulo. Heidän hahmotelmissaan Johanna Laakso saisi 560 euroa verotonta perustuloa kuussa joka tapauksessa, eikä tähän vaikuttaisi työnteko, opiskelu, yrittäjyys tai mikään muukaan aktiviteetti.

Asumistuki ja toimeentulotuki säilyisivät vihreiden mallissa ennallaan, ja niitä maksettaisiin perustulon päälle tarvittaessa. Mallissa siis yhdistyy universaali, vastikkeeton etuus, jota täydentävät tarveharkintaiset etuudet.

Jos Laakso työllistyisi, hän saisi perustuloa edelleen, mutta verotus ikään kuin "söisi sen" tulojen ylittäessä tietyn rajan.

Riskinä liian kallis tai köyhdyttävä malli

Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen on monien taloustieteilijöiden mielestä hyvä tavoite, mutta siihen liittyy myös ongelmia.

Kelan Signe Jauhiainen muistuttaa, että mihin tahansa malliin päädytäänkään, sen olisi oltava pitkällä aikavälillä taloudellisesti kestävä. Myös jokaisen toimeentulo pitää taata.

Ongelman ytimessä onkin, miten yhdistää yksinkertainen järjestelmä, joka ei ole liian kallis, muttei myöskään aiheuta köyhyyttä.

– Jos maksettava etuus on kovin pieni, se ei riitä jokaisen tilanteeseen. Nykymalli ottaa huomioon monet menot, esimerkiksi asumis- ja terveydenhuoltomenot. Jos näistä luovutaan, malli muuttuu toki yksinkertaisemmaksi mutta se lisää myös köyhyyttä.

Monimutkaisempi järjestelmä taas ei välttämättä tunnu päivitykseltä lainkaan.

Outo minipuoti ihastuttaa: aina auki, ei henkilökuntaa, ei hintoja – ”Matkalla Cheekin keikalta poikkesimme maailman suloisimpaan kauppaan!”

Keskellä ei mitään, soratien päässä seistä nököttää nähtävyydeksi noussut merkillinen kyläpuoti, joka on aina auki - ilman myyjiä ja hintalappuja.

Tiesitkö, että kivipino kansallispuiston tunturissa rikkoo lakia – Kokosimme vinkkejä, miten luonnossa kannattaa retkeillä oikein

Syysretkestä tai vaelluksesta ei saisi jäädä luontoon mitään jälkiä, joten piirrä puumerkkisi luonnon sijaan autiotuvan vieraskirjaan, kanna pienimmätkin roskasi pois ja tiskaa kaukana rantavedestä.

Tuija Siltamäen kolumni: Sinun kohtusi ei ole sinun

Aborttien vastustamisessa ei oikeasti ole kyse elämän vaan uskonnollisten tunteiden suojelemisesta, kirjoittaa Tuija Siltamäki.

Suomi päätti käännyttää perheenäidin Nigeriaan – syynä passin vanheneminen

Blessing Jokiniemi houkuteltiin parikymppisenä Nigeriasta Venäjälle, jossa häntä yritettiin painostaa prostituutioon. Venäjältä Blessing pakeni Suomeen. Täälläkään kaikki ei ole mennyt ongelmitta. Tarinalla saattaa kuitenkin olla onnellinen loppu.

Amerikkalaisopettaja Julie Cieniawskin arkea on miettiä, mitä tehdä, jos kouluun tulee ampuja – "Alussa oppilaat naureskelivat harjoituksille yeah right -tyyliin"

Neljästi vuodessa Julie Cieniawski kyyristelee oppilaidensa kanssa pimeän luokan perällä lukkojen takana. Opettajalle vaaratilanneharjoitus on toistuva muistutus pahimmasta pelosta.

A-studion kysely: Taloustieteilijät Bengt Holmström ja Sixten Korkman nousivat Suomen merkittävimpien ajattelijoiden joukkoon "Taloustiede on uusi uskonto"

Humanistit jäivät talousviisaiden varjoon, kun A-studio kysyi maan merkittävimpiä ajattelijoita. Pentti Linkolan asema on säilynyt. Myös entisiä presidenttejä arvostetaan ajattelijoina. Ajattelijakyselyyn voi vastata jutun lopussa.

Yhdysvaltalainen räppäri Mac Miller on kuollut. Miller, oikealta nimeltään Malcolm McCormick, löydettiin elottomana kotoaan Kaliforniasta perjantaina. Hän oli kuollessaan vain 26-vuotias.

Viranomaiset eivät ole kertoneet Millerin kuolinsyytä, mutta julkisuuden henkilöitä tiiviisti seuraavan verkkosivuston TMZ:n mukaan Miller olisi kuollut yliannostukseen.

Miller oli avoimesti kertonut riippuvuuksistaan paitsi sanoituksissaan myös haastatteluissa. The New York Times -lehden mukaan Miller oli muun muassa väärinkäyttänyt opiaatteja sisältävää yskänlääkettä.

Kiertue odotti lokakuussa

Jo Millerin vuonna 2011 julkaistu ensialbumi Blue Slide Park nousi Yhdysvalloissa listaykköseksi. Hänen uusin albuminsa, myöskin Yhdysvaltojen listoilla korkealle noussut Swimming julkaistiin elokuun alussa.

Millerin oli tarkoitus lähteä kiertueelle kotimaassaan lokakuussa. Hän kirjoitti torstaina verkkopalvelu Twitterissä toivovansa, että "se alkaisi huomenna".

Miller on esiintynyt Suomessakin, mutta esimerkiksi toissa kesänä hän perui keikkansa Lahdessa terveydellisistä syistä.

Myös Millerin yksityiselämä nousi viime vuosina otsikoihin. Hän erosi aiemmin tänä vuonna laulaja Ariana Grandesta parin vuoden seurustelun jälkeen. Parin eroa puitiin laajalti sosiaalisessa mediassa ja internetin viihdesivustoilla.

Lounais-Suomessa on mitattu vielä tänään hellelukemia.

Raumalla mitattiin tänään 26,1 astetta, Kemiönsaarella ja Salossa 25,4 astetta. Hellelukemia on kirjattu myös muilla asemilla.

Tänä kesänä hellepäiviä on kertynyt 64, mikä on vain päivän päässä vuoden 2002 helle-ennätyksestä. Silloin oli 65 hellepäivää.

Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi uskoo, että tämän jälkeen helteitä ei enää tänä kesänä mitata.

– Siihen ne jäävät. Tänään on todennäköisesti viimeinen hellepäivä, sanoo Kotakorpi.

Tämän päivän jälkeen sää alkaa Kotakorven mukaan pikku hiljaa viiletä, vaikka lämpötilat pysyttelevät lähipäivinä edelleen Etelä- ja Länsi-Suomessa parinkymmenen asteen tuntumassa ja koko maassa noin viisi astetta tavanomaista lämpimämpinä.

Ensi viikolla tulee lännestä matalapaine, joka tuo sateita ja viileämpää, Kotakorpi ennustaa.

Pieni poika juoksee kohti lampea. Pipo on hieman vinossa, mutta poika tuuppaa sen pois silmiltään. Hän vetää äitiään kädestä ja hoputtaa, sorsat uivat jo rantaa kohti.

Sonja Koskelo, 27, ottaa pussista leivän ja antaa siitä pieniä palasia pojalleen. Aleksi, 6, on erityislapsi.

– Kvaak, kvaak, poika juttelee ympärilleen kerääntyville linnuille.

Sorsat syövät melkein kädestä, niin kesyjä ne ovat.

– Tämä on leppoisaa puuhaa. Arki on yleensä kiireistä ja aikataulutettua, joten viikonloput pyhitetään yhteiselle tekemiselle, Koskelo kertoo.

Aleksin pipossa lukee brodeeratuin kirjaimin Leijonanpentu. Se kuvastaa Koskelon mukaan hyvin heitä molempia: kummallakin on sisukas luonne ja taistelutahtoa.

– Aleksi on aurinkoinen ja hymyilevä lapsi. Hänellä on vaikea älyllinen kehitysvamma, joka on vaatinut paljon kuntoutusta ja terapiaa. Ilman niitä emme olisi näin hyvässä tilanteessa.

"Siinä seurassa minulle tapahtui ikäviä asioita"

Reilut kymmenen vuotta sitten Koskelon viikonloput olivat aivan toisenlaisia. Silloin häntä kiinnostivat lähinnä kaverit ja viinanhuuruinen hauskanpito.

Vanhemmat eivät tienneet, missä tai kenen kanssa Koskelo liikkui. Se ei kuulunut hänen mielestään kenellekään.

– Rälläsin, koska halusin näyttää muille, että minäkin voin. Olin kuitenkin ajautunut porukkaan, missä käytettiin paljon alkoholia. Siinä seurassa minulle tapahtui ikäviä asioita. Olin vaarassa, joten minut otettiin aika pian huostaan.

Silloin Koskelosta tuntui, että kaikki ovat häntä vastaan. Hänen piti opetella lastenkodin tavoille, ja hänelle asetettiin rajoja. Nyt Koskelo katsoo, että ratkaisu oli kuitenkin oikea.

– En tiedä, missä olisin, jos minua ei olisi huostaanotettu. Minun oli aika mennä rauhoittumaan. Tavallaan piti miettiä oman elämän tarkoitusta.

Kolmen vuoden jälkeen Koskelo muutti omilleen. Isä tuki tytärtään ja auttoi asunnon etsimisessä. Koskelo opiskeli catering-alaa, ja elämä tuntui hymyilevän.

Hän tapasi Aleksin isän ja huomasi pian olevansa raskaana. Koskelo halusi pitää lapsen, vaikka suhde kariutui, ja hän jäi yksin.

– Olin pienestä asti haaveillut äitiydestä. Jo pikkutyttönä hoidin naapureiden lapsia ja touhusin heidän kanssaan ulkona, Koskelo kertoo.

Päätös ei ollut kuitenkaan helppo. Koskelo ei tiennyt, mitä äitiys oikeasti on. Millaista on kasvattaa ja kantaa vastuuta lapsesta yksin? Avuksi tulivat omat vanhemmat. Koskelo sai muuttaa Aleksin kanssa takaisin lapsuudenkotiinsa.

– Pikkuhiljaa rohkenin kylvettää Aleksia itse ensimmäiset kerrat ja siitä se lähti. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kukaan ei voi olla täysin valmis äidiksi ensimmäisen lapsen kohdalla. Siihen kasvaa, Koskelo sanoo.

Väestöliiton vanhemmuustiimin esimies, psykologi Suvi Laru on Koskelon kanssa samaa mieltä. Hän puhuu vanhemmuudesta yleisellä tasolla.

Larun mukaan vanhemmat voivat valmistautua uuteen tilanteeseen pohtimalla, miten elämä muuttuu käytännössä. Tunnetasolla vanhemmuuteen ei voi kuitenkaan etukäteen varautua.

– Emme voi tietää, miltä vanhemmuus oikeasti tuntuu ennen kuin tilanne on aidosti kohdalla. Se on hämmentävää.

– Etenkin, jos lapsi tarvitsee erityistä tukea. Silloin esiin nousee omanlaisiaan tunteita. Se vaatii aikaa ja mahdolliset hämmennyksen tunteet vanhemmuudessa ovat normaaleja, Laru jatkaa.

Jo odotusaikana moni käy aktiivisesti läpi omaa taustaansa. Vanhemman rooliin asettuminen voi olla hankalaa, jos oma lapsuus tai nuoruus on ollut jollakin tavalla turvaton tai haasteellinen. Rooli voi myös korostua, jolloin maailmassa ei ole mitään muuta kuin vanhemmuus.

Larun mukaan taustalla on vanhemmuuteen vaikutusta, mutta se ei määrittele ketään täysin.

– Olemme edelleen naisia ja miehiä, vaikka olemme vanhempia. Myös lapsi on oma yksilönsä, jolla on oma temperamentti ja luonne. Lapseen pitää uskaltaa aidosti tutustua, Laru kertoo.

Maailma tuntui romahtavan, mitä olen tehnyt väärin?

– Se otti sen, Aleksi hihkaisee äidilleen, kun lokki käy nappaamassa sorsille tarkoitetun leipäpalan.

Sonja Koskelo hymyilee ja rauhoittelee poikaansa, leipää on vielä jäljellä.

Vielä odotusaikana Koskelo ajatteli kuten muutkin vanhemmat, että kaikki on hyvin, kunhan lapsi on terve. Kun hän sai kuulla, ettei Aleksi välttämättä kävele koskaan, hänestä tuntui, että maailma romahtaa. Koskelo tunsi epäonnistuneensa. Hän syytti itseään ja mietti, mitä on tehnyt väärin.

– Aleksi päätti kuitenkin 3-vuotiaana ruveta kävelemään ja tällä hetkellä hän juoksee. Äiti saa olla hyvin valppaana, Koskelo naurahtaa.

Lastensuojelun piirissä ollut vanhempi ei välttämättä uskalla pyytää tai ottaa yhteiskunnan apua vastaan, koska hän pelkää leimautumista. Myös Koskelo ajatteli, että taustansa takia häneen suhtauduttiin vanhempana eri tavalla kuin muihin vanhempiin.

Hän kävi kontrolleissa ja koetti vastata kysymyksiin, mutta Koskelosta tuntui, ettei häntä ymmärretty. Toisaalta hän ei tiennyt itsekään, minkälaista tukea olisi tarvinnut.

– Olin jotenkin siinä raskauden ja äitiyden humussa vielä, joten se oli hankalaa. Ehkä olisin kaivannut enemmän henkistä tukea ja keskusteluja, Koskelo kertoo.

Väestöliiton psykologi Suvi Laru tunnistaa mahdollisen leimautumisen kokemukset ja siihen liittyvät ongelmat. Siksi hän pitää hyvänä sitä, että tukea voi hakea myös matalan kynnyksen palveluista kuten järjestöistä ja kunnilta verkosta.

Laru muistuttaa, että asioista kannattaa puhua mieluusti liian aikaisin kuin liian myöhään.

– Apua on mahdollista saada ja sitä saa hakea. Jos verkostoja ei jostain syystä ole, niitä kannattaa luoda itse. Silloin ei tule ulkopuolelle jäämisen kokemusta ja yksinäisyyden tunteita, jotka ovat vanhemmilla aika yleisiä.

Omat kolhut auttavat ymmärtämään

Sonja Koskelo löysi oman tukiverkostonsa Kulttuuripaja Marilynista (Sosped säätiö). Luottamukselliset keskustelut vahvistivat uskoa tulevaan. Omaa pahaa oloaan Koskelo rupesi purkamaan kirjoittamalla ajatuksiaan ylös. Pienessä ruutuvihkossa on kohta kirjan verran runoja.

– Se on voimavara itselleni. Saan sen pienen hetken aikana taas kasattua itseni, Koskelo kertoo.

Elokuun alussa Koskelo aloitti Kulttuuripaja Marilynissa avotyöntekijänä. Tukea kaivanneesta tuli samalla vertaistukihenkilö.

Vaikka välillä menneisyyden kertaaminen tuntuu raskaalta, Koskelo on tyytyväinen. Hän ymmärtää, millaisia asioita samantyyppisissä tilanteissa olevat nuoret käyvät mielessään läpi.

– Minun ei tarvitse kertoa kaikkea yksityiskohtaisesti. Pieni pintaraapaisu riittää. Yksi sana, ilme tai ele voi kertoa jo kaiken, Koskelo sanoo.

Leipäpussi on tyhjä ja sorsat lähtevät uimaan keskelle lampea. Koskelo ottaa pussin talteen ja pukee Aleksille sormikkaat. On aika lähteä kotiin.

– Olen miettinyt paljon, miksi juuri minä olen ollut perheeni musta lammas, jolle on tapahtunut aina jotain. Ehkä tällä kaikella on ollut tarkoitus. Minulla on lapsi. Toivon, että myös tulevaisuudessa meillä on paljon hyviä yhteisiä hetkiä, ja Aleksilla on kaikki hyvin.

"Isä vähensi lapsensa tapaamista ja muutti ulkomaille muutama vuosi sitten. Viimeisimpänä temppuna isä poisti alaikäisen lapsen pankkitilin oikeudet äidiltä. Eväämiseen riitti toisen vanhemman pyyntö, vaikka lapselle tilin saamiseen vaadittiin molempien vanhempien suostumus.

Nyt muun muassa lukiokirjoihin antamastani 400 eurosta ei ole käsitystä. Ainoa keino on hoitaa verkossa raha-asioita alaikäisen kanssa on anoa yksinhuoltajuutta. En olisi erotessa ikinä uskonut, että joudun taistelemaan tällaisia tuulimyllyjä vastaan." -10 vuotta sitten eronnut nainen

Yle pyysi lukijoita kertomaan, miten hoitaa asiat hankalan exän kanssa, kun puhevälejä ei ole. Ihmiset kertoivat, kuinka exä pystyy aiheuttamaan mielipahaa ja kiusaamaan mitä mielikuvituksellisimmin tavoin.

Tarinoiden lähettäjien kanssa puhuttiin henkilökohtaisesti. Kysyimme kireissä väleissä exän kanssa olevilta, miten he neuvoisivat kohtalotovereitaan. Haastateltavat esiintyvät jutussa nimimerkeillä asian yksityisyyden ja lasten edun vuoksi.

"Minun ratkaisuni on ollut opetella selviämään kaikesta yksin ja olemaan ajattelematta koko tilannetta." Eronnut nainen

Eteläsuomalainen mies jäi yksinhuoltajaksi yllättäen, eikä hänellä ollut taitoja selvitä arjessa.

"Vaimo ilmoitti muuttavansa yhteen poikaystävänsä kanssa ja jäin ihmettelemään 10- ja 12-vuotiaiden tyttöjen kanssa. Illalla, kun olin saanut tytöt nukkumaan, oli aika orpo olo. En tiennyt mitään edes ruuanlaitosta. Soitin johonkin auttavaan puhelimeen, jossa juttelin pitkään vanhemman rouvan kanssa. Rouva teki minuun suuren vaikutuksen. Hän sanoi, että viina on viimeinen lääke tilanteeseeni.

Kaverit ja kavereiden vaimot olivat iso apu. Paperitöissä auttoi juristikaverini. Se oli todella iso asia, sillä myöhemmin sain soiton exän kunnalliselta oikeusavustajalta, jossa olisi pitänyt kohtuullistaa avioeron sopimusta. Pätevän sopimuksen vuoksi kohtuullistamista ei tarvinnut tehdä lainkaan." -Kahden tytön isä

Ilman ositussopimusta ex on perijä

Monet muutkin eronneet ovat luottaneet asianajajan apuun ja suosittelevat kirjallisia sopimuksia. Asianajaja Eija Karimaa muistuttaa, että pariskuntien on tehtävä erotessa ositussopimus. Entiset puolisot ovat toistensa kuolinpesän osakkeita, mikäli sopimusta ei ole tehty.

– Minulla on ollut tapaus, jossa kuolinpesän osakkaina oli kolme entistä puolisoa.

Ositussopimuksen puuttuminen voi johtaa siihen, että lapset joutuvat kiistelemään omaisuuden jaosta puolison entisen kumppanin kanssa.

Miten vähän on tehtävissä ex-puolison totaalikieltäytyessä kaikesta yhteistyöstä.

Alaikäisten lasten asioista kannattaa puolisoiden sopia keskenään ja viedä sopimus vahvistettavaksi lastenvalvojalle. Lastenvalvoja ei kuitenkaan voi ratkaista riitoja vaan oikeus on ainoa paikka, jossa riidat ratkaistaan.

Ennen kuin riitoja viedään käräjäoikeuteen, ne yritetään viedä sovitteluun. Karimaa näkee työssään, että eronneet riitelevät paljon lapsista. Usein vanhempien on vaikea löytää ratkaisua siihen, kumpi on lähivanhempi.

– Isä on saattanut pitää vanhempainvapaata ja molemmat ovat olleet tasavertaisia vanhempia. Silloin on vaikea ratkaista kumpi olisi lähivanhempi.

Älä allekirjoita kiukuspäissään papereita

"Eroamisessa kaikkein eniten minut yllätti se, miten vähän on tehtävissä ex-puolison totaalikieltäytyessä kaikesta yhteistyöstä. Ettei mikään instanssi, viranomaistaho tai edes laki loppujen lopuksi voi pakottaa ketään pitämään kiinni elatusapu- ja tapaamissopimuksista. " -Eronnut nainen

Asianajaja myös varoittaa eronneita allekirjoittamasta itse tuherrettuja sopimuksia. Sopimukset ovat yleensä sitovia.

– Ennen kuin allekirjoittaa sopimuksen, sitä olisi hyvä käyttää asiantuntijalla. Jos on suostunut siihen, että lapset asuvat toisen vanhemman kanssa, siihen on vaikea hakea muutosta lyhyen ajan kuluttua. Oikeudella ei ole aineksia katsoa muutaman kuukauden asumisen jälkeen, miten lapset pärjäävät toisen puolison luona.

Elastusapusopimuksen muuttaminen jälkikäteen on myös hankalaa, oli kyse sitten euromäärän pienentämisestä tai suurentamisesta.

– Ennen eroa parin olisi hyvä käydä asiantuntijan luona, vaikkapa perheasioiden neuvottelukunnassa, saamassa tietoa näistä asioista.

Karimaan mukaan monilla vanhemmilla on väärä luulo siitä, että elatusapua ei tarvitse maksaa, jos lapsi asuu vuoroviikkoisin molempien vanhempien luona.

– Elatusapua maksetaan silti. Tuloja tasataan, jos isällä on isommat tulot kuin äidillä, silloin äiti saa elatusapua tai toisinpäin.

Mistä apua?

"Eräänä päivänä mies ei saapunutkaan enää kotiin. Oli löytänyt nuoremman naisen, tosirakkauden. Minulle jäi kolme alaikäistä lasta ja kaikki laskut maksettavaksi. Mies ei lasten elatukseen osallistunut mitenkään. Käynti lastenvalvojalla muutti tilannetta ratkaisevasti. Kun lastenvalvoja teki laskelmat ja ilmoitti elatusavun määrän, mies totesi ettei suostu minulle mitään maksamaan vaan haluaa lapset itselleen. Alkoi vuosien oikeistaistelu.

Yllättävää kyllä, suurin apu minulle oli lastensuojelu, johon otin yhteyttä eron jälkeen. Vaikka mitään lastensuojelullista tarvetta meillä ei ollutkaan, minä ja lapset saimme keskusteluapua selvitäksemme kriisistä. Vaikka lastensuojelusta ja sen heikoista resursseista paljon puhutaan, koin että siellä aidosti halutaan auttaa ja ennaltaehkäistä suurempia ongelmia. He myös auttoivat sopimaan asioista ex-miehen kanssa." -Roosa

Useat haastatellut kertovat, että entinen puoliso tekee tahallaan kiusaa. Usein lyömävälineenä käytetään lapsia. Maatilan emäntä kertoo, että yksinäisyys oli hirvittävää, kun tukiryhmiä tai ystäviä ei ollut ympärillä. Hänestä myös tuntui, että maaseudulla muut eivät hyväksyneet hänen eroaan.

"Meillä on kahdeksan vuotta erosta, eikä mitään tilanteen rauhottumista ole tapahtunut tai se aaltoilee. Meillä exä tekee mielikuvituksellisia lastensuojeluilmoituksia, mitä viime syksynä oli 9 kappaletta käsittelyssä. Syynä oli muun muassa, ettei tyttäreni ole osallistunut exän kaverin tyttären synttäreille.

Yhteydenpito sujuu tekstiviesteillä ja itse olen oppinut jo, ettei mitään muuta kuin kysymykset linjalla ei ja kyllä vastauksilla. Ei puheluita, eikä muutakaan liian pitkää tuotosta. Exä puolestaan hoitaa vaikeita asioita juurikin lastensuojelun kautta eli käyttää sosiaalityöntekijää kätevänä neuvottelijana tai sanansaattajana.

Minulla oli silloinkin maatila, joten mihinkään et karkuun päässyt, kun lehmät piti hoitaa. Monet itkut olen lehmän kylkeen on itkenyt.

Itse opettelin tietokoneen käytön ja löysin netistä apua.

Avioliiton aikana en saanut käyttää tietokonetta, kun olin niin tyhmä. Siihen puolisko vetosi aina, kun hänen piti saada uutta ja kummempaa. Netin keskustelupalstoilla pyöriessä omat murheet helpottivat ja löytyi saman henkistä keskusteluseuraa. Aika pitkän tien kävin siellä.

Jotkut ovat päätyneet reissuvihkoon. Irene Venjärvi

Minulla on tuo yksinäisyys ollut ehkä pahinta. Ei ole ollut oikeasti ketään, jonka kanssa tuota osaa elämästä olisi jakanut.

Suosittelisin eronneille ehdottomasti sitä oman pesän pitämistä. Eli kumpikaan ei tule toisen ovelle norkkumaan, vaan lapset vaihdetaan yleisellä paikalla ja siitä ei tingitä.

On vain osattava pitää sopimuksista kiinni, tämä sitoo kumpaakin. Tavataan ja vaihdetaan sopimuksen mukaan. Sopimus kannattaa tehdä riittävän tarkka, ajat, vaihdot, muutokset, pyhäpäivät, isän- ja äitienpäivien vietot. Ihan kaikki. " -8 vuotta sitten eronnut nainen

Kuopion perheasian neuvottelukeskuksen johtaja Irene Venejärvi sanoo, että erossa kaiken keskiössä pitäisi olla lapsi.

– Jommankumman on uskallettava todeta, että asiaa ei saada ratkaistua keskenään. Silloin voi hakea apua avioeron mukaisesta sovittelusta. Yleensä se on kuntien sosiaalityöntekijä.

Sovittelussa pyritään löytämään nimenomaan lasten näkökulmasta paras ratkaisu ja sovittelija on lapsen edunajaja. Jos puhevälejä ei ole lainkaan, vanhemmat ovat kokeilla pienille koulukkaille tuttua konstia.

– Jotkut ovat päätyneet reissuvihkoon. Osa pystyy kommunikoimaan tekstiviesteillä ja sähköpostilla.

Erokiirisissä sekoittuvat omat ajatukset ja vanhemmuus, sovittelussa asiat yritetään saada erilleen.

– Vanhempien pitäisi nostaa se vanhemmuus sieltä ja ajatella asiaa lapsen kannalta, Venejärvi sanoo.

Ole rohkea!

Jotkut eronneet kokevat viestittelyn exän kanssa niin raskaiksi, että se vie yöunet. Eräs eronnut kertoo, ettei lue viestejä klo 18 jälkeen.

Yhdeksi suurimmaksi asiaksi eronneet itse nostavat tukiverkoston, joka yksinkertaisesti voi kuunnella eronneen ajatuksia vaikeasta exästä.

"Yksi merkittävä kanava on vertaistuki. Myös aika on nyt auttanut vaikka välillä onkin vaikeaa. Aika on tehnyt on sen, että enää ex ei voi minua loukata henkisesti ja tulla pääni sisään. Eroa pohtiville antaisin ohjeeksi olla rohkea. Älä mieti mitä muut ajattelevat. Anna itsellesi aikaa.

Puhu, puhu ja puhu. Etsi jokin purkukanava, läheinen, ystävä, vertaistukiryhmä tai vastaava. Jos eroperheessä on lapsia, kysy neuvoa lastenvalvojalta, moni asia voi tulla yllätyksenä jos niitä ei ole selvittänyt etukäteen. Et välttämättä pysty itse ajattelemaan johdonmukaisesti. " -Eroisä

"Samassa tilanteessa olevia neuvoisin unohtamaan omat loukatuksi tulemisen tunteensa, ylpeytensä, oikeudenjanonsa tai kostonhimonsa ja katsomaan tulevaisuuteen. Neuvon antamaan periksi, jos tarve vaatii ja etenkin välttämään viimeiseen saakka huoltajuusriitoja, omaisuuden jakamisesta tappelemista ym. taisteluja.

Hoida itseäsi, jotta jaksat ja anna itsellesi myös lupa olla jaksamatta. Päästä höyryt ulos! Jos kestää hammasta purren, joku paikka kropassa tai päässä prakaa jossain vaiheessa kuitenkin. " -Eronnut nainen

Ensi- ja turvakotin liiton asiantuntija Johanna Vaitomaa kertoo, että naiset löytävät helpommin apua kuin miehet. Vaitomaa sanoo, että apua voi hakea erittäin matalalla kynnyksellä.

– Ero on jo riittävä syy.

Apua on saatavissa nykypäivänä runsaasti. Verkkosivulta apuaeroon.fi löytyy tietoa eri paikkakuntien tarjoamasta avusta. Muun muassa seurakuntiin, vertaistukiryhmiin, perheneuvoloihin, sosiaalitoimistoihin, ja kriisikeskuksiin voi ottaa yhteyttä. Apua tarjoavat myös eri yhdistykset kuten esimerkiksi Yhden Vanhemman Perheiden Liitto, Miessakit ja Ensi- ja Turvakotien liitto.

"Älä aikaile avun hankinnassa" -Eronnut nainen

"Edellisen suhteen kurjuuksia ei saa viedä uuteen suhteeseen." -8 vuotta sitten eronnut nainen

Lue lisää:

Eroajille on alettu perustaa ensiapupisteitä – 9 vuotta sitten eronnut Susanna Vettenranta neuvoo: Varsinkin lasten kanssa kannattaa edetä hitaasti

Heli Vaarasen kolumni: Haluatko pitkän parisuhteen? Tässä pelastusoperaation ABC

Lapsiasiavaltuutettu laittaisi kaikki parit avioliittokurssille: "Uskallan ajatella, että osa vireillä olevista avioeroista olisi vielä estettävissä"

Vuoden 1815 kesäkuussa Waterloossa Belgiassa käytiin taistelu, joka jäi historiankirjoihin. Vastakkain olivat Napoleon Bonaparten johtamat ranskalaiset joukot ja Wellingtonin herttuan komentamat britit liittolaisineen.

Kuten historiantunnilla opittiin, päättyi taistelu Napoleonin häviöön. Napoleon joutui väistymään, ja Euroopan kehitys sai uuden suunnan.

Napoleonin tappion syistä on väännetty peistä noista päivistä lähtien. Eikö Napoleon osaanut varautua Wellingtonin uuteen taktiikkaan, kuten on esitetty vai olivatko Napoleonin paha olo ja huonot yöunet selitys, kuten myös on arveltu?

Eräs käsitys on, että Napoleon menetti tilaisuutensa, kun hän kurjan kelin takia lykkäsi joukkojensa etenemistä ja antoi näin vastapuolelle tilaisuuden ryhmittyä ratkaisevaan iskuun.

Mutta voisiko tappio olla ainakin osin sen seurausta, että toisella puolen maapalloa sattui kaksi kuukautta aiemmin voimakas tulivuorenpurkaus? Tätä kysyy tutkija Matthew Genge Lontoon Imperial Collegesta.

Tamboran purkaus toi kesättömän vuoden

Tambora-tulivuoren purkauksen tiedetään aiheuttaneen paljon pahaa. Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa puhutaan kesättömästä vuodesta 1816, jolloin kylmä sää vei sadon ja nälänhätä oli yleistä. Yhdysvalloissa jokia ja järviä jäätyi elokuussa. Québecissa satoi 30 senttiä lunta. Myös Suomessa oli hieman tavanomaista kylmempää.

Vaikka Tamboran purkausten vakavimmat vaikutukset näkyivät vasta vuotta myöhemmin, saattoivat kesän 1815 runsaat sateet johtua samasta syystä.

Tutkija Gengen ajatuskulun mukaan Tamborasta purkautunut sähköisesti varautunut tuhka nousi ionosfääriin noin sadan kilometrin korkeuteen, mikä johti runsaaseen pilvien muodostumiseen.

Gengen mukaan aiemmin on uskottu, että vulkaaninen tuhka jää kellumaan ilmakehän alempaan kerrokseen, stratosfääriin. Nyt hän sanoo osoittaneensa, että sähköiset varaukset voivat nousta aina ionosfääriin asti.

Genge sanoo osoittaneensa, että partikkelit, jotka ovat kooltaan alle 500 nanometriä, voivat nousta ionosfääriin isojen purkausten yhteydessä.

Sekä vulkaanisilla suihkuilla että tuhkalla voi olla negatiivinen varaus, jolloin suihku hylkii tuhkaa ja tulee nostaneeksi sitä yhä ylemmäs. Hän vertaa vuorovaikutusta kahteen magneettiin, jotka hylkivät toisiaan.

Historiasta löytyy tukea teorialle

Säätietoja vuodelta 1815 on huonosti, mutta esimerkiksi Britanniassa kesän tiedetään olleen tavallista sateisempi.

Genge sanoo löytäneensä muista historiallisista purkauksista tukea teorialleen.

Esimerkiksi vuonna 1883 sattunut toisen indonesialaisen tulivuoren Krakataun purkaus. Kaksi kuukautta myöhemmin

Englannissa nähtiin jääpilviä, jotka saattoivat viitata siihen, että selvästi stratosfäärin yläpuolella oli tuolloin vulkaanista tuhkaa.

Vuoden 1991 Pinatubon purkauksen aikoihin ionosfäärissä havaittiin häiriöitä, jotka saattoivat aiheutua sähköisesti varautuneesta tuhkasta.

Genge löytää todistuskappaleen myös kaunokirjallisuudesta. Victor Hugon romaanissa "Kurjat" kerrotaan Waterloon taistelusta ja kerrotaan, että sitä käytiin ajankohdalle epätyypillisen pilvisen taivaan alla.

Yksi teoria monien muiden joukossa

Vaikka Gengen pohdiskeluissa voi olla perääkin, eivät kaikki hyväksy ajatusta, että sää olisi ollut ratkaiseva tekijä Waterloossa. Sama sade koetteli sotilaita molemmilla puolilla rintamaa.

Napoleon saattoi myös syyllistyä vääriin taktisiin päätöksiin. Tutkijat itsekin kirjoittavat, että vastustajan saartaminen suoran hyökkäyksen sijaan olisi voinut auuttaa ranskalaiset voittoon.

Lisää aiheesta:

Napoleon´s defeat in Waterloo caused in part by Indonesian volcanic eruption, London Imperial College

Can Napoleon`s defeat in Waterloo be Traced to a Volcanic Eruption in Indonesia? Smithsonianmag.com

Vihreiden tasaisesti laskenut kannatus on saanut puolueaktiivit huolestumaan. Puoluevaltuuskunnan kokoukseen Salossa lauantaina osallistuneiden vihreiden mielestä puolue ei ole saanut ajamiaan asioita tarpeeksi esille, ja puolue on ajautunut oppositiopolitiikassa sivurooliin SDP:n haastaessa hallitusta.

– Pari peräkkäistä gallupia menee vielä sattuman piikkiin, mutta nyt on selvästi laskeva trendi, eikä se selittämällä miksikään muutu. Siihen pitää reagoida, vaikka kannatus on edelleen selvästi viime eduskuntavaaleja korkeampi, sanoo Hannu Tuominen Helsingin vihreistä.

Viime eduskuntavaaleissa vihreiden kannatus oli 8,5 prosenttia. Tämä on vihreille laiha lohtu, sillä korkeimmillaan kannatus kävi 17,8 prosentissa ja puolueessa haaveiltiin jo pääministeripuolueen asemasta.

Viimeisimmässä Ylen mittauksessa vihreiden kannatus oli enää 12,6 prosenttia.

Tuominen on kiinnittänyt huomionsa siihen, että SDP:n kannatus on vuoden mittaan noussut samalla kun vihreiden kannatus on laskenut.

– Hallituksen viimeaikaiset työmarkkinalinjaukset ovat olleet syöttöjä demareiden lapaan. Demarit ovat hyötyneet tästä asetelmasta. Vihreiltä taas puuttuu ay-tausta ja historia. Olemme olleet heikoissa asemissa tässä keskustelussa.

Keskustelu aktiivimallista kävi kuumana alkuvuodesta. Politiikan syksyn käynnistyessä työmarkkinoilla taas tunteita kuumentavat hallituksen kaavailut irtisanomissuojan heikentämisestä pienissä yrityksissä.

Toinen, nimettömänä vihreiden tilannetta kommentoiva puoluevaltuuskunnan jäsen on sitä mieltä, että työllisyyteen liittyvissä keskusteluissa vihreät on jäänyt jalkoihin:

– Uusien konkreettisten politiikka-avausten määrä on jäänyt vähäiseksi, ja juuri työllisyyskysymyksiin ei ole tuotu ratkaisuehdotuksia.

Lapin vihreiden toiminnanjohtajan Pekka Nymanin mielestä puolueen oppositiopolitiikka on vuoden ajan ollut hampaatonta. Hän toivoo puheenjohtajalta nopeampaa reagointia ja ärhäkämpää otetta.

Hänen mielestään puolue ei ole myöskään pitänyt ympäristöasioita niin paljon esillä kuin pitäisi. Puoluevaltuuskunnan kokouksen avanneessa puheenjohtajan puheessa Nyman kuitenkin näki lupaavia merkkejä paluusta kohti vihreiden perusarvoja:

– Toukon ilmastopuhe oli erinomainen. Ehkä se suunta taas löytyy.

Puheessaan Aalto keskittyi korostamaan ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeyttä ja toivoi kevään eduskuntavaaleista ilmastovaaleja, joissa myös muut puolueet kertoisivat ratkaisunsa ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutoksesta puhumisen sijaan Touko Aalto on näkynyt julkisuudessa erilaisten kohujen kautta. Viimeisin kohu on elokuulta, kun julkisuuteen levisivät kuvat paidattomana juhlivasta Aallosta.

Useat Ylen haastattelemat puoluevaltuuskunnan jäsenet ovat tyytymättömiä siihen, että kohut vievät julkisuudessa tilaa puolueen politiikan sisällöltä.

Aalto aloitti puheenjohtajana viime vuoden kesäkuussa, ja Ylen haastattelemat puoluevaltuuskunnan jäsenet laittavat töppäilyt vielä puheenjohtajan kokemattomuuden piikkiin.

Uudenmaan piirin Riikka Aapalahti on tyytyväinen puheenjohtajaan:

– Median antama viesti Toukosta ei vastaa todellisuutta; hän ei ole bilettävä hassuttelija, vaan oikea työihminen, jolla on sydän paikallaan.

Vaasan seudun vihreiden puheenjohtaja Tuula Närvä puolestaan sanoo, että Aalto aloitti puheenjohtajana vaikeassa tilanteessa.

– Edellinen puheenjohtaja Ville Niinistö oli todella suosittu, ja häntä kuunnellaan. Kuka tahansa olisi tuotu tähän tilalle, niin hän olisi ollut vaativassa tilanteessa. Touko puhuu kuitenkin oikeista asioista, ja arvostan hänen kykyään kohdata ihmisiä.

Myös entinen puheenjohtaja saapui Salon kokouspaikalle. Puheenvuorossaan Ville Niinistö vakuutti kokousväelle antavansa kaiken tukensa Aallolle.

Vakuuttelulle oli tarvetta, sillä Ylen viimeisimmän puoluekannatusmittauksen jälkeen Ilta-Sanomille antamassaan tiukkasanaisessa haastattelussa Niinistö kehotti Aaltoa ryhdistäytymään.

– Silloin kun puolueen entinen puheenjohtaja kommentoi puolueen gallup-tilannetta, niin kannattaa käyttää silkkihansikkaita. Olen viime päivinä oppinut, että tämä silkkihansikkaiden käyttö ei ole ehkä paras taitolajini. Sen takia haluan sanoa suoraan, että Touko Aallolla vihreiden puheenjohtaja on minun täysi tukeni, Niinistö sanoi puheessaan kokousväelle.

Aalto itse sanoo, että hän on puheenjohtajana sitoutunut tekemään jatkossa tehokkaammin töitä.

– Kuten keskustan kansanedustaja Tapani Tölli sanoo, niin siitä on lähdettävä, että tähän on tultu. Koko ajan pitää miettiä, mitkä asiat ovat omissa käsissä ja miten voidaan tehdä entistä paremmin töitä tämän maan suunnan muuttamiseksi. Koen, että vihreiden yhteinen tehtävä on tärkeämpi kuin kukaan yksittäinen ihminen tai kohut ja otsikot, Aalto sanoo.

Töitä puolue tekee tänä viikonloppuna esimerkiksi maatalouspoliittisen ohjelman merkeissä. Suurten kaupunkien ulkopuolelta uusia äänestäjiä tavoitteleville vihreille maataloudesta linjaaminen vaatii erilaisten tavoitteiden yhteen sovittelua.

Erään maatalouspoliittisen ohjelman valmistelua seuranneen mukaan vastakkain on hyvin voimakas lihantuotannon vastustaminen ja toisaalta maaseutuvihreiden sallivampi linja. Valmistelussa on mukana myös maatalouden parissa itse työskenteleviä.

Ohjelma on tarkoitus hyväksyä sunnuntaina.

Yle haastatteli juttua varten kymmentä puoluevaltuuskunnan jäsentä, joista osa kommentoi puolueen tilannetta nimellään ja osa nimettömästi. Puoluevaltuuskunnassa on 43 jäsentä.

Lue myös:

Analyysi: Vihreiden kannatuksen sulaminen jatkuu – kehitys tekee tilaa Aallon haastajille

Vihreiden Touko Aalto: ”Totta kai, gallup-tulokset harmittavat”

Kuopion bussiturmassa kuljettajana ollut mies oli tiettävästi maaliskuussa käynyt käsiksi noin 16-vuotiaaseen mopoautoilijaan, kertoo Savon Sanomat. Tapauksen seurauksena Ylitornion kunta päätti, ettei miestä käytetä enää koululaiskuljetuksissa.

Ylitornion koulukuljetusvastaava Marja-Leena Laitinen sanoo lehden haastattelussa, että kuljettaja hermostui mopoautokuskille Ainiovaaran koulun pihassa ja kävi mopoautoilijaan käsiksi. Laitisen mukaan oppilaalle aiheutui "pikkuruhjeita".

Kunnan sivistystoimenjohtaja Petri Pasanen teki asiassa päätöksen ja reklamoi asiasta liikennöitsijälle eli Aavasaksan taksiasemalle. Päätöksestä ilmenee, että koulubussin ja mopoauton välillä oli ollut läheltä piti -tilanne, jossa mopoauto oli kurvannut edestä ja linja-auto oli joutunut siksi voimakkaasti jarruttamaan.

Päätöksen mukaan linja-autonkuljettaja oli tuohtunut ja noussut autosta mopoautoilijan luo. Sananvaihdon jälkeen kuljettaja oli huutanut, käynyt käsiksi nuorukaiseen ja repinyt tämän ulos mopoautosta.

Osa matkustajista pelkäsi epävakaassa kyydissä

Lehti lisäksi kertoo, että kuljettajan ajotapa herätti pelkoa jo ennen Kuopion bussiturmaa. Savon Sanomien saamien tietojen mukaan mies oli ajamassa reilua kuukautta aiemmin ammattiyhdistyksen kaksipäiväistä teatterimatkaa. Yhdistys oli varannut Kemin Liikenteeltä kaksi autoa reissua varten. Toista näistä ajoi Kuopion turmakuski.

Muutama matkalla mukana ollut kertoo kyydin olleen monella tapaa niin epävarmaa, että osa matkustajista pelkäsi. Kuljettaja oli yhden haastatellun mukaan muun muassa lähtenyt ajamaan ovi auki ja ajanut niin lujaa, ettei auto pysähtynyt risteykseen ajoissa.

Kemin Liikenteen toimitusjohtaja Pentti Rytky sanoo Savon Sanomille, että hänellä ei ole ollut mitään tietoa teatterimatkan ongelmista eikä myöskään Ylitornion tapauksesta.

– Jos tällaista tietoa olisi ollut, emme olisi tietenkään ottanut häntä kuljettajaksi Kuopion-reissulle, hän sanoo Savon Sanomille.

Elokuun 24. päivä tapahtuneessa Kuopion bussiturmassa kuoli neljä ja loukkaantui 22 ihmistä. Onnettomuudessa Kemin Liikenteen linja-auto syöksyi Kuopion moottoritien liittymästä sillan kaiteen läpi rautatielle vajaat kymmenen metriä.

Linja-auto kuljetti Kalixista Pohjois-Ruotsista Kuopion Rauhalahteen matkalla ollutta lauluryhmää.

Lue lisää:

Kaksi Kuopion bussiturman uhreista on edelleen tehohoidossa – kolme potilasta vietiin tänään ambulanssilla jatkohoitoon Ruotsiin Kaksi Kuopion bussiturman uhreista on edelleen tehohoidossa – kolme potilasta vietiin tänään ambulanssilla jatkohoitoon Ruotsiin

Rikosnimikkeet kovenivat: Kuopion bussiturman kuljettajaa epäillään neljästä törkeästä kuolemantuottamuksesta

Näin Kuopion bussiturman ratkaisevat alkuminuutit menivät – "Tuota nopeammin ei vain onnistu"

Kotiinpaluu koko Suomea järkyttäneen bussionnettomuuden jälkeen: "Heti kun herää, tulee mieleen, että itsellä ei ollut vielä vuoro lähteä"

Poliisi neuvoo: Soita aina hätäkeskukseen, jos epäilet bussinkuljettajan ajokuntoa

Kuopion turmabussin matkustajat pyysivät kuljettajaa hidastamaan – "Auto meni keskiviivan ja reunaviivojen välillä ja jopa ylikin"

Akallan lähiön keltaisten ja tummanpunaisten korkeiden kerrostalojen välissä näkyy tuliterä leikkipaikka, jossa on kiipeilytelineitä, keinuja ja kumiasfalttia. Jostain syystä leikkipaikka ärsyttää ruotsidemokraattien aktivistia Tommy Deogania, joka asuu lähiössä.

– Ne kohtelevat meitä kuin pieniä apinoita, joille tulee parempi olo kun vähän kiipeilee, Deogan tuhahtaa.

”Ne” ovat Ruotsin perinteiset puolueet.

39-vuotias kahden lapsen isä Tommy Deogan kuuluu pieneen ryhmään, julkisuudessa esiintyviin maahanmuuttajataustaisiin ruotsidemokraatteihin.

Leikkipaikka vertauskuvana

Mutta miksi leikkipaikka ärsyttää? Deoganin mielestä se on esimerkki suhtautumisesta maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden ongelmiin.

Ongelmiin, kuten rikollisuuteen ja ihmisten eristäytymiseen muusta yhteiskunnasta ei puututa. Sen sijaan annetaan rahaa leikkipaikkoihin ja maahanmuuttajien yhdistyksille, jotka eivät edistä integraatioita vaan eristävät ihmisiä lisää.

– Kuvitellaan, että ihmiset tapaavat leikkipaikalla ja naiset tutustuvat naapureihinsa. Mutta leikkipaikka ei auta naista, joka ei saa poistua kodistaan.

Deogan liittyi ensin Ruotsin keskustaan ja teki jo puolueessa lupaavaa uraa.

– Keskustalle olin jonkinlainen eksoottinen koriste, Deogan kuvailee osakseen saamansa myötätuntoa.

Keskustasta ruotsidemokraatteihin

Vuonna 2015 Deogan vaihtoi yllättäen puoluetta ja siirtyi ruotsidemokraatteihin, jossa hän on työskennellyt puolueen valtiopäiväryhmässä. Nyt hän värvää kannattajia puolueelle lähiöissä.

Akallan rauhallisen näköisellä pienellä torilla ei näy Ruotsissa suosittuja vaalimökkejä, vaan pelkkiä vaalijulisteita. Deogan hakee kannatusta ruotsidemokraateille suorilla henkilökohtaisilla kontakteilla, täällä ei kampanjoida torilla.

– Reaktiot vaihtelevat. Ihmiset tietävät hyvin vähän politiikasta. Jotkut ovat jopa yllättyneitä siitä, että heillä yleensä on oikeus äänestää.

”Ruotsidemokraateissa on idiootteja”

Tähän väliin on pakko kysyä, mikä Deogan on ruotsidemokraateissa, jos hän oli koriste keskustassa. Ruotsidemokraattien paikallispoliitikot ovat uutisissa harva se päivä avoimen rasistisilla lausunnoilla. Deoganin mukaan puheet tietenkin häiritsevät.

– Kunnissa tässä puolueessa on idiootteja, mutta valtakunnan tason poliitikot ovat hyviä. Puoluejohtaja Jimmie Åkesson ei voi puhua politiikastamme, vaan joutuu uurastamaan näiden idioottien kanssa, Deogan sanoo.

Hänen omat vanhempansa tulivat Ruotsiin Intiasta. Nyt Deogan on puolueessa, joka haluaa pysäyttää maahanmuuton lähes täysin. Päästäisivätkö ruotsidemokraatit edes hänen vanhempansa maahan?

– Jos kylpyamme täyttyy, niin hana pistetään kiinni. Ei voi ajatella, että se on epäreilua sille vedelle, joka ei mahdu ammeeseen, hän selittää ristiriitaiselta vaikuttavaa puoluevalintaansa.

Deogan huomauttaa myös, että hänen vanhempansa tulivat aivan toisenlaiseen Ruotsiin vuonna 1970.

– Silloin puolet väestöstä näissä lähiöissä oli maahanmuuttajia ja puolet ruotsalaisia. Ihmiset kotoutuivat. Sitten ruotsalaiset lähtivät täältä turvattomuuden ja tulijoiden suvaitsemattomuuden takia, Deogan kuvailee kehitystä lähiössä.

”Valtio on vetäytynyt lähiöistä”

Tommy Deogan puhuu nopeasti ja paljon. Jotkut hänen väitteistään eivät kuulosta uskottavilta. Hän sanoo, että Ruotsi käyttää yli puolet valtion budjetista humanitaariseen maahanmuuttoon, eli turvapaikanhakijoihin.

Mutta haastattelussa tulemme aina takaisin samaan paikkaan, eli lähiöön. Muut puolueet ovat Deoganin mielestä vain säilöneet maahanmuuttajat lähiöihin ja jättäneet heidät sinne.

Tommy Deogan sanoo, että on syntynyt rinnakkainen yhteiskunta ja valtava ulkopuolisuuden ongelma. Valtio on vetäytynyt ja tilalle on tullut eri maahanmuuttajaryhmien omat järjestöt ja rikolliset.

– Koulutkin ovat uskonnollisia vapaakouluja. Valtion rooli täällä on noin prosentin luokkaa. Posti kannetaan kotiin, Deogan hymähtää.

Jengiväkivallan osalta Tommy Deogan tietää, mistä puhuu. Hän kasvoi läheisessä Hallonbergetin lähiössä. Väkivalta oli yleistä, ja Deoganin veli istui pitkään vankilassa.

Tommy Deogan päätyi itse huumekierteeseen, mutta 19-vuotiaana hän pääsi kuiville osittain vankilassa istuneen isoveljensä painostuksen ansiosta.

– Haimme yhteenkuuluvuutta ja halusimme kuulua jonnekin. Olimme menettäneet yhteyden vanhempiemme kotimaahan, mutta meihin ei kohdistettu mitään vaatimuksia Ruotsin taholta. Kukaan ei välittänyt meistä.

”Tarvittaessa sotilaat lähiöihin”

Sunnuntain valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraateille odotetaan hyvää tulosta. Mitä ruotsidemokraatit sitten tekisivät lähiöissä toisin?

– Käyttäisimme rahaa Ruotsi-keskusten perustamiseen, eikä eri kansallisuuksien omiin yhdistyksiin. Rakentaisimme siltoja ruotsalaiseen yhteiskuntaan, eikä takaisin ihmisten omiin lähtömaihin.

Deoganin mukaan tarvitaan myös lisää poliiseja. Tarvittaessa sotilaat voisivat auttaa poliiseja järjestyksen palauttamisessa.

– Ei tänne mitään panssareita tulisi, mutta jos poliisien voimavarat eivät riitä he voisivat pyytää sotilaspoliiseja avukseen. Nyt rikollisilla voi olla parempi aseistus kuin poliisilla.

”Ongelmista puhuminen ei ole rasismia”

Deogan kertoo, että monet hänet ystävistään ovat kuolleet ja myös hänen veljensä kuoli joukkotappelussa jalkapallo-ottelun yhteydessä.

Deogan lisää, että hänen oma tyttöystävänsä joutui niin sanotun kunniaväkivallan uhriksi, joten keskusteltavaa riittää.

– Kun olin keskustapuolueessa, yritin puhua ongelmista. Minua ei kuunneltu. Kritiikki maahanmuuttajia kohtaan ei ole rasismia, Tommy Deogan sanoo, ennen kuin tiemme eroavat Akallan metroasemalla.

Eeva-Liisa Polson tarina alkaa vuodesta 1945, jolloin hänen äitinsä, karjalaisneito, osuusliikkeen myyjätär, oli tavannut komean lappilaisen rakuunan. Tämä tapahtui Pirkanmaalla Viialassa tangon pyörteissä.

Eeva-Liisa syntyi kaksiviikkoisen romanssin hedelmänä. Avioton lapsi oli tuohon aikaan katastrofi, ja heitä oli tilaston mukaan vain kuusi prosenttia kaikista syntyneistä. Nykyisin tilanne on toinen, ja kaksi viidestä lapsesta syntyy avioliiton ulkopuolella.

1940-luvulla avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia oli väestömuutostilaston mukaan vain kuusi prosenttia kaikista syntyneistä.

Äidin isälle suvun kunnia oli tärkeä. Kotiin ei olisi äpärälapsen kanssa tulemista, oli äidille sanottu.

– Et ole enää meidän lapsemme.

Lapin rakuunapojan kotiväki taas oli joutunut evakkoon Sallan Vuorikylältä, kun koti jäi Venäjän puolelle. Eeva-Liisan äiti oli kuitenkin saanut uuden paikan Pohjanmaalla Himangalla selvitettyä.

Draamaa kerrakseen

Eräänä päivänä äiti oli kääräissyt nelikuisen vauvansa vilttiin ja lähtenyt viemään tyttöä tämän isälle. Äiti oli matkustanut pitkän matkan junalla Etelä-Karjalasta Keski-Pohjanmaalle Kokkolaan ja astui lopuksi bussista Himangan Torvenkylälle. Sieltä hän löysi talon, josta uskoi lapsen isän löytyvän.

Tämä löytyikin – viettämästä kihlajaisia uuden morsiamensa kanssa.

Äiti oli mennyt tupaan, ojentanut käärön lapsen isälle ja sanonut, että tässä on sinulle tyttö.

Minulla ei ole mitään paikkaa, mihin minä sen vien, eikä mitään, millä minä sitä elätän. Eeva-Liisa Polson äiti

– Minulla ei ole mitään paikkaa, mihin minä sen vien, eikä mitään, millä minä sitä elätän.

Isä oli ollut kauhuissaan ja kieltäytynyt ottamasta vauvaa vastaan. Hän oli vedonnut siihen, ettei edes tiedä, kenen lapsi on – hänen ei ainakaan... Uusi morsian oli itkenyt: Ethän jätä!

Talon vanha emäntä oli puuttunut tilanteeseen, lyönyt kepillä lattiaan ja komentanut kaikki olemaan hiljaa.

– Minä vien nyt tämän naisen kamariini ja selvitän jutun. Jos sinä tämän lapsen hylkäät ja se on sinun, et ikimaailmassa saa omaa tyttölasta, oli vanha emäntä ennustanut vauvan isälle..

Lopputulos oli, että äiti lähti ja vauva jäi. Isä oli lähtenyt ovet paukkuen pois ja sanonut, ettei tule takaisin, ennen kuin rääpäle olisi pois talosta.

Kuka ottaisi kiltin tytön?

Tapahtuman jälkeen ilmestyi Keskipohjanmaa-lehteen ilmoitus: Kiltti tyttölapsi annetaan omaksi – nimimerkillä Koditon.

Ensin ei ollut ottajia, mutta sitten tuli Vetelistä pariskunta, joka kyseli äidin ja isän ominaisuuksia.

Lopputuloksena laitettiin vauva polkupyörän telineelle pärekoriin ja pitkä matka kotiin Vetelin Patanaan alkoi.

Nykyään matka vie autolla puolitoista tuntia, mutta kuinka raskas se lienee ollutkaan 1940-luvun teillä polkupyörän kyydissä. Kotikylää lähestyttäessä joku olikin luullut, että sianporsas se korissa isolla äänellä vinkui. Eeva-Liisa pääsi kuitenkin kotiin, ja elämä vakiintui.

Tarkkailuasemissa

Viisivuotiaana tyttö oli adoptioisänsä kanssa hakemassa juhannuskoivuja. Silloin isä istutti hänet kannon nokkaan ja kertoi, että Eeva-Liisa on erikoinen pikkutyttö, sillä hänellä on kahdet vanhemmat. Nyt hänellä on kuitenkin koti Vetelissä heidän luonaan.

Polson mukaan varhaislapsuus ja tausta ovat vaikuttaneet hänen elämäänsä. Eeva-Liisa muistaa seurailleensa nuorena tarkasti, miten muut häneen suhtautuivat.

Vetelissä olisi pitänyt olla hiljaisempi, mutta olin vähän tällainen räpätäti, joka tykkää puhumisesta. Eeva-Liisa Polso

Hänen karjalais-lappilainen temperamenttinsa oli erilaista kuin ympärillä olevien.

– Vetelissä olisi pitänyt olla hiljaisempi, mutta olin vähän tällainen räpätäti, joka tykkää puhumisesta.

Koulussa käsityötunnit olivat kauhistus. Opettajakin tiuskaisi kerran, ettei ollut tumpelompaa tyttöä nähnyt. Eipä olisi uskonut, että myöhemmin Eeva-Liisa tekisi tilaustyönä neuleita käsityöliikkeisiin ja mallineuleita Novitalle ja opettaisi pitkään posliinimaalausta.

Sukuyhteydet poikki

Adoptiovanhemmat vaativat, että tyttö ei saisi olla yhteydessä äitiinsä tai sisarpuoliinsa. Tämä oli aivan tyypillistä tuohon aikaan, sillä näin ajateltiin suojeltavan sekä lasta että vanhempia.

Eeva-Liisa Polso muistaa kohdanneensa biologisen äitinsä kerran pikkulapsena, kun tämä tuli yllättäen kylään. Toinen tapaaminen oli aikuisena, jolloin Eeva-Liisa sanoi, ettei voi adoptiovanhempiensa määräyksestä olla häneen yhteydessä.

– Se oli oikeastaan aika dramaattinen juttu. Asuttiin molemmat Kokkolassa – äiti toisella, minä toisella puolen kaupunkia.

Jälkikäteen Eeva-Liisaa harmitti, oliko ollut tässä asiassa liian "nössö". Hän oli vielä aikuisenakin totellut adoptioisäänsä, minkä takia yhteyksiä äidin puolen seitsemään sisarpuoleen ei syntynyt. Heidät hän tapasi vasta perunkirjoituksessa äitinsä kuoltua.

Vasta kuusikymppisenä Eeva-Liisalle selvisi, että isän puolen sukua oli Lapissa.

Lapista löytyi sielunmaisema

Eläkeiän kynnyksellä Eeva-Liisa lähti ystävän houkuttelemana ensimmäistä kertaa Lappiin.

– Oi, oi, oi, olin vain henkäillyt Pudasjärven tiellä. Juuan riippusillalla tuli vahva tunne, että tämä Lappi kuuluu minun elämääni!

Tulihan sitä lisää, tuli muutto pohjoiseen Pelkosenniemelle. Eeva-Liisa osti tietämättään talon samalta seudulta, jossa sukua oli. Löysi tämän jälkeen tätinsä ja sai yhteyden kolmeen velipuoleensa. Hän on tavannut heidät, ja yksi heistä on melkein saman ikäinen kuin Eeva-Liisa ja tullut läheiseksi..

– Meillä on ihan samanlaiset silmätkin!

Nyt Eeva-Liisa Polso on ollut lappilainen jo kahdentoista vuoden ajan. Hän on kirjoittanut värikkään elämänsä muistiin omakustanteeksi. Nyt kuuluu tyytyväisyys äänessä. Hän on löytänyt sinne, jonne ei edes tiennyt kaipaavansa.

– Tuntureilla on luonto ja korkeammat voimat niin lähellä.