Syksyn merkit alkavat olla jo melko vahvasti ilmassa. Ensi yöstä alkaen Suomen yli liikkuu parikin sadealuetta lännestä itään, ja tiistain sekä keskiviikon aikana sataa maan etelä- ja keskiosissa monin paikoin yli 20 millimetriä.
– Tiistain ja keskiviikon aikana sataa melko yleisesti 10–20 millimetriä, ja jossain voi sataa jopa yli 30 millimetriä vettä, kertoo Ylen meteorologi Anne Borgström.
Borgströmin mukaan seuraavan kahden päivän aikana saadaan sadetta koko maahan.
Päivälämpötilat ovat alkuviikosta 15 asteen molemmin puolin, ja yöt ovat tavanomaista lämpimämpi sateiden ja pilvisyyden vuoksi.
– Yölämpötilat ovat maan etelä- ja keskiosissa noin 10 astetta ja pohjoisessa 5–10 astetta.
Tuulet voimistuvat jo tiistaina, ja keskiviikkona niiden voimakkuus voi olla maan etelä- ja keskiosissa puuskissa 15 metriä sekunnissa.
Kouvolassa Repoveden kansallispuiston riippusillalla sattuneen onnettomuuden tutkinta on valmistunut.
Kymmenen metrin korkeudessa Lapinsalmen vesistön yli kulkenut riippusilta hajosi heinäkuun alussa, kun riippusillan kiinnityksessä käytetty ankkuritanko petti.
Metsähallituksen tilaaman asiantuntijaselvityksen mukaan sortuma on ollut usean tekijän summa.
‒ Ankkuritangon murtumistapa on ollut väsymismurtuma, joka on syntynyt ajan saatossa toistuneen kuormituksen vuoksi. Murtuneen ankkuritangon, johon sillan riippuköysi sekä kaidevaijeri kiinnittyvät, asento on ollut suunnitelmapiirustuksista poikkeava, kertoo tutkimuksessa projektipäällikkönä toiminut Mikko Hyyrynen Rambollista.
Yle Uutisgrafiikka / Google
Selvityksen mukaan ankkuritangon virheellinen asento on aiheuttanut sille taivutusrasituksen, jota ei ole todennäköisesti otettu siltaa suunniteltaessa huomioon. Virheasento on mahdollisesti johtunut työaikaisesta suunnitelmamuutoksesta, inhimillisestä ajatusvirheestä tai sekaannuksesta.
Lisäksi silta on käytön aikana altistunut lievälle ylikuormitukselle niin käyttäjien kuin lumikuormankin takia. Ajoittaisen ylikuorman ja taivutusjännityksen katsotaan nopeuttaneen rakenteen väsymistä, mikä on todennäköisesti aiheuttanut särön etenemisen ankkuritangossa. Ankkuritangon murtumakohta oli huonosti havaittavissa betonirakenteen sisällä.
Metsähallitus on ohjeistanut sillan käyttäjiä kulkemaan 50 metriä pitkän sillan yli 10 metrin välein tai yksi kerrallaan.
Lapinsalmen riippusillan vaaratilanne aiheutui yhden metallisen kannatinlenkin eli niin kutsutun ankkuritangon katkeamisesta. Kannatinvaijerit ovat kiinni betoniin kiinnitetyissä ankkureissa.Sakari Saksa / Yle
Sillalla kahdeksan ihmistä
Sillalla oli selvityksen mukaan onnettomuushetkellä kuusi aikuista ja kaksi lasta. Silta pysyi onnettomuudessa muuten paikoillaan, mutta se kallistui sivusuunnassa. Sillalla olleet retkeilijät pääsivät pois muun muassa kontaten.
Kukaan sillallaolijoista ei loukkaantunut vakavasti, mutta kyseessä oli pelastuslaitoksen mukaan vakava vaaratilanne.
Sillassa havaittiin ankkuritangon murtumisen lisäksi pieniä lahoamis- ruostumis- ja rapautumisvaurioita. Selvityksen mukaan nämä vauriot eivät ole edesauttaneet ankkuritangon murtumista.
Lapinsalmen riippusilta otettiin käyttöön noin 30 vuotta sitten. Sen rakennutti silloinen Valkealan kunta. Vuodesta 2005 silta on ollut Metsähallituksen omistuksessa. 50 metriä pitkä jännemittainen silta on tyypiltään teräksinen, puukantinen, riippusilta.
Lapinsalmen riippusilta oli käyttökiellossa heinäkuun alusta lähtien, nyt silta on purettu.Vesa Grekula / Yle
Siltojen kunto syyniin
Repoveden hajonnut riippusilta on jo kokonaan purettu. Sen tilalle on suunniteltu kokonaan uutta siltaa. Metsähallitus kartoittaa eri toteutusvaihtoehtoja uudelle sillalle. Lisäksi uuden sillan rakentamiselle on etsitty rahoitusta.
Repoveden siltaonnettomuuden vuoksi Metsähallitus on uusimassa kansallispuistojen turvaohjeet. Myös asiakasturvallisuusohje päivitetään syksyllä.
Konsulttiyritys Ramboll suosittelee selvityksessään, että Metsähallituksen omistuksessa oleviin siltoihin tehdään yleistarkastus, jonka yhteydessä varmistetaan, että siltojen rakenteet ovat kunnossa.
Metsähallituksen Luontopalvelut teki jo kesällä aiempaa laajemman tarkastuksen riippusilloilleen.
Selvityksessä ehdotetaan myös, että Metsähallituksen sillat voitaisiin lisätä Liikenneviraston taitorakennerekisteriin ja niiden ylläpito voitaisiin organisoida muiden siltojen tapaan.
Kävijöitä entistä enemmän
Kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Kouvolassa sijaitseva Repovesi on yksi vauhdikkaimmin kävijämääriään kasvattaneista puistoista.
Viime vuonna Repovedellä oli 172 000 käyntiä. Puisto on hilannut itsensä Suomen kuudenneksi suosituimmaksi kansallispuistoksi kävijämäärillä mitattuna.
Repovesi on Espoossa sijaitsevan Nuuksion kansallispuiston jälkeen Etelä-Suomen toiseksi suosituin luontoretkeilykohde.
Lapinsalmen sisäänkäynti kansallispuistoon on Repoveden suosituin. Riippusilta oli osa suosittua ketunlenkkiä.
Metsähallitus suosittelee, että syksyllä Repovedelle kannattaisi lähteä Lapinsalmen sijaan Tervajärven tai Saarijärven pysäköintialueilta. Jäiden tuloon saakka Lapinsalmen vesistön yli pääsee vain käsikäyttöisellä Ketunlossilla, joka ruuhkautuu helposti.
Tahmeasti edenneet neuvottelut Britannian EU-erosta saattavat olla vauhdittumassa. EU:n Brexit-neuvottelijan Michel Barnierin mukaan erosopimus voi syntyä kuuden–kahdeksan viikon kuluessa, jos tavoitteet ovat realistiset.
– Kun otetaan huomioon ratifiointiin tarvittu aika, meidän on päästävä sopuun ennen marraskuun alkua. Kyllä se on mahdollista, Barnier sanoi maanantaina Sloveniassa järjestetyssä talouskonferenssissa.
Barnierin mukaan noin 80 prosenttia sopimuksesta on valmiina. Suurimpana takkuna Britannian ja EU:n välillä hiertää Irlannin rajakysymys.
Britannian pääministerin Theresa Mayn tiedottajan mukaan Britannian tavoitteena on saada aikaan sopimus lokakuussa. Hänen mukaansa neuvottelut ovat edenneet kesän aikana.
Brittilehti Guardianin ja uutistoimisto Reutersin mukaan marraskuun puolivälin paikkeille oltaisiin puuhaamassa huippukokousta, jossa EU-maiden johtajat voisivat hyväksyä Brexit-sopimuksen. Guardian kertoo, että EU-johtajat ilmoittaisivat asiasta ensi viikolla epävirallisessa huippukokouksessaan Salzburgissa.
EU:n tavoitteena on ollut saada sopimus aikaan ennen lokakuun säännöllistä huippukokousta.
Reutersin mukaan EU-virkamiehet ovat aiemmin arvioineet, että sopimuksen pitäisi olla valmis viimeistään tammikuussa, jotta Britannian ja EU-maiden parlamenteille jäisi riittävästi aikaa hyväksyä se ennen Britannian asettamaa eropäivää. Britannia on ilmoittanut eroavansa unionista 29. maaliskuuta.
Brysselin päässä takaraja on tulossa vastaan viimeistään toukokuussa, sillä EU on ilmaissut, että Britannian on lähdettävä ennen silloin järjestettäviä EU-parlamentin vaaleja.
Legendaarinen takkikauppa Ajatar lopettaa toimintansa Helsingissä yli kuuden vuosikymmenen jälkeen. Forum-ostoskeskuksessa sijaitseva liike aloitti toimintansa olympiavuonna 1952 ja iskostui suomalaisten muistiin myöhemmin tv-mainostensa tarttuvalla mainosjinglellä "Ajatar on Forumissa".
– Ajatar vuosien saatossa on nähnyt naisen irtautumisen kotiäidin roolista, tasa-arvoistuvan ja itsenäistyvän. Liike on tullut tunnetuksi ja saanut arvostusta. On ollut ilo ja kunnia olla mukana tarinassa, sanoo liikkeen nykyinen toimitusjohtaja Sari Ihatsu.
Ajatar on keskittynyt koko historiansa aikana laadukkaiden takkien ja asusteiden vähittäismyyntiin. Liikettä on pidetty tunnettuuden ja asiantuntemuksen perusteella jopa Suomen johtavana takkitalona.
Suurien vaatemyymäläketjujen rantautuessa Suomeen 90-luvulla, pieni liike alkoi kuitenkin jäädä jalkoihin.
– Tässä on takana iso rakennemuutos. Isoilla ketjuilla voi olla 200 liikettä, joista vain muutama on premium-paikoilla ja loput edullisemmilla liikepaikoilla. On aivan eri asia olla tällainen yhden toimipisteen liike näiden ketjujen rinnalla.
Uudet vuokraehdot olivat viimeinen niitti
Ihatsun mukaan isot ketjut pitkälti myös määräävät nykyään vuokratason esimerkiksi kauppakeskuksissa. Forumin uudet vuokraehdot eivät hänen mukaansa enää mahdollistaneet Ajattarelle kannattavaa liiketoimintaa.
– Sijainti Forumissa on ollut tärkeä osa liikkeen identiteettiä, eikä muutto ollut mielekäs ajatus.
Kaupan alalla tapahtuneen murroksen lisäksi myös talvet ovat muuttuneet menneistä vuosikymmenistä.
Ajatar on muun muassa myynyt turkistuotteita.Lehtikuva
Toistuvat leudot talvet ovat vähentäneet tarvetta lämpimille takeille ja turkistuotteille.
– Perinteiset talvialennusmyynnit alkavat nykyisin viimeistään joulun jälkeen ja mikäli kylmät ilmat tulevat vasta tammi-helmikuussa, kaikki tuotteet ovat jo alennusmyynnissä.
”Markkinoilta selkeästi puuttuu jotain, kun me olemme lopettaneet”
Ajatar järjestää jäähyväismuotinäytöksen Forumissa syyskuun 20. päivänä. Liikkeen loppuunmyynti puolestaan alkaa jo tällä viikolla ja lopullisesti ovet sulkeutuvat alkuvuodesta 2019.
Yritys on ollut Ihatsun perheen omistuksessa 1970-luvulta lähtien. Nykyinen toimitusjohtaja jättää tehtävänsä haikein mielin.
– Harva yritys on pystynyt 66 vuotta myymään pelkästään naisten takkeja, joten meillä on takana hieno tarina. Olo on tällä hetkellä sekä hyvin kiitollinen että helpottunut, kuvailee Ihatsu.
Ihatsun mukaan Helsingin katukuvasta poistuu liikkeen myötä monta laadukasta takkibrändiä.
– Kyllä markkinoilta selkeästi puuttuu jotain, kun me olemme lopettaneet.
Älkää imitoiko. Se on Tony Grisonin vinkki suomalaisille tv-draaman käsikirjoittajille, jotka katselevat kateellisena tanskalaisten ja ruotsalaisten maailmanmenestystä. Naapureilla on Siltaa, on Vallan linnaketta ja Petosta. On poliittista draamaa. On nordic noiria. Ja tässä sitä haastatellaan palkittua brittiläistä huippukäsikirjoittajaa, joka ei osaa nimetä ensimmäistäkään suomalaissarjaa.
– Aivan varmasti te keksitte oman versionne ja se on jotain aivan muuta kuin nordic noiria. Mitä suomalaisempaa, mitä enemmän jotain, joka liittyy teidän omaan kulttuuriinne, omaan historiaanne ja tapaanne olla, sitä kiinnostavampaa.
Pitäisi ehkä kuunnella tätä miestä. Hän on sentään päässyt tekemään töitä sellaisten ohjaajasuuruuksien kanssa kuin Terry Gilliam ja Paolo Sorrentino. Vaikuttaa ihan siltä, että hän on toteuttanut käytännössä omaa teoriaansa: erinomaiseksi käsikirjoittajaksi tullaan vain tekemällä töitä erinomaisten ihmisten kanssa.
– Se pätee muihinkin aloihin: on tehtävä töitä niiden kanssa, jotka ovat hyviä työssään. Lahjakkuus tulee lahjakkuuden luo. On siis hakeuduttava ihmisten pariin, jotka haluavat ottaa riskejä, kyseenalaistaa ja tehdä jotain, jota ei ole koskaan ennen tehty.
Tony Grisoni kävi puhumassa Suomessa Helsinki Script -käsikirjoitustapahtumassa.Jaani Lampinen / Yle
Lopputulos oli kuin entinen koira
Suomessa Grisonin tv-draamoista on hiljattain nähty minisarja Southcliffen tragedia (2017) ja The Young Pope – Piru vai pyhimys (2018). Edellinen käsittelee surua ja luopumista joukkoampumistragedian kautta ja jälkimmäinen kuvitteellista amerikkalaispaavia.
The Young Pope syntyi erikoisella tavalla. Grisoni kuului kirjoittajaryhmään, joka työsti tekstiä nuoresta ja anarkistisesta paavista. Jokainen teki töitä itsenäisesti ja kirjoitti omia jaksojaan puhumatta juurikaan muiden kanssa. Ryhmää johti Oscar-palkittu italialainen ohjaaja Paolo Sorrentino.
Ainoa ohjenuora oli unohtaa etukäteen kirjoitettu juoni- ja henkilöhahmotelma ja tehdä draamaa, josta ei voi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Ryhmän jäsenet lähettivät tekstinsä luettavaksi Sorrentinolle. Ohjaaja otti sen, mitä halusi ja työsti käsikirjoitukset uudelleen.
– Lopputulos oli kuin olisi tavannut koiran, jonka joskus omisti. Se oli erivärinen, sen häntä oli erilainen ja sillä oli vain yksi korva, Grisoni vitsailee.
Grisoni kertoo olleensa Sorrentinon työtavasta ensin erittäin vihainen, kunnes tajusi, että vailla vastuuta voi pitää hauskaa.
– Lopulta kirjoitin ihan, mitä huvittaa. Ajattelin, että “Paolo, otapa tuosta”. Se oli kuin hyväpalkkainen loma. Kävin usein Roomassa ja kaikki olivat ystävällisiä.
The Young Pope kertoo nuoresta, anarkistisesta paavista. – En ole koskaan nähnyt Jude Lawn nauttivan roolin tekemisestä yhtä paljon. Hänen ja ohjaaja Sorrentinon välinen tanssi oli kaunista katsottavaa, Tony Grisoni sanoo.Fremantlemedia International
Paavi polttaa ketjussa, eikä ymmärrä itseään
The Young Popesta tuli poikkeuksellinen. Sitä on kutsuttu tyrmääväksi, oudoksi ja visionääriseksi. Sarjan pääosaa, nuorta ja anarkistista paavia, esittää Jude Law. Hänen Pius XIII -hahmonsa ei suostu näyttäytymään kansalle, polttaa ketjussa, juo kirsikka-colaa, eikä pääse yli hänet lapsena hylänneistä vanhemmista. Arvaamaton mies tuntuu pystyvän ihmeisiin ja saa Vatikaanin sekaisin kirkollisilla julistuksillaan.
– Sarjassa saattaa aistia vaaran ja siitä jää tunne, että kaikkea ei voi ymmärtää, ei edes arvata. On pakko odottaa ja katsoa, ja se on pelottavaa.
Sarjasta huokuu suuri mysteeri. Kuka tai mikä nuori, raiteiltaan mennyt paavi on?
– Koko sarja perustuu siihen, että me emme tiedä. Hän ei itsekään täysin ymmärrä omia motiiveitaan, Grisoni kuvailee.
Grisonin mielestä juuri tämä tekee nuoresta paavista hahmon, joka on lähempänä oikeaa ihmistä. Hän ei ole Hollywood-sankari, joka pyrkii suoraviivaisesti kohti selkeää päämäärää.
– Emmekö me ihmiset käyttäydy usein itsellemme epätyypillisesti? Niin tv- ja elokuvakaraktäärienkin pitäisi käyttäytyä.
– Me emme ole vain koneita, jotka tienaavat, jotta voisivat ostaa tavaroita. On muutakin, joka puhuttelee meitä paljon isommin, Tony Grisoni pohtii, miksi selittämätön kiinnostaa ihmisiä.Jaani Lampinen / Yle
Selittämätön vetää tekijöitä ja katsojia
Viime aikoina Suomessa on nähty useita tv-draamoja, joissa on selittämättömiä, outoja ja yliluonnollisia elementtejä. Amerikkalaiset ovat tehneet muun muassa The Leftoversin, ranskalaiset Kuolleista palanneet -sarjan ja ruotsalaiset Ängelbyn.
Myös Grisoni on kirjoittanut hiljattain draamaa, joka poikkeaa reaalimaailmasta. Amazonin suoratoistopalvelussa on parhaillaan katsottavissa Crazy Diamond. Se kertoo keski-iän kriisiä potevasta miehestä lähitulevaisuuden kontrolliyhteiskunnassa, jota asuttavat geenimanipuloidut oliot.
Grisoni on käsikirjoittanut myös rikosdraaman the City and the City, joka nähtiin alkuvuodesta BBC:llä. Se tapahtuu kahdessa kaupungissa, jotka sijaitsevat samassa maantieteellisessä paikassa, mutta rinnakkaisissa todellisuuksissa.
– Minua ovat aina kiinnostaneet asiat, jotka tuntuvat selittämättömiltä, asiat, jotka eivät istu sataprosenttisesti reaalimaailmaan tai siihen, mitä me tiedämme.
Grisonin mielestä ihmisten kiinnostus outoa kohtaan juontaa juurensa lapsuudesta.
– Se saattaa liittyä siihen tunteeseen, mikä meillä lapsena on: me olemme vailla valtaa. Lapsi elää maailmassa, jota hän ei täysin ymmärrä ja maailmassa, jossa saattaa tapahtua mitä tahansa.
Tony Grisonin mielestä olennaista hyvässä käsikirjoituksessa on, että kirjoittaja uskoo siihen. – Jos itse kirjoitan huonosti, se johtuu siitä, että en usko täysin tekstiin. Kirjoittaminen on minulle kuin uskontoimitus, Tony Grisoni sanoo.Jaani Lampinen / Yle
Tie menestykseen alkoi sekatöistä
Grisoni kertoo rakastaneensa nuorena elokuvia ja olleensa innoissaan brittiläisistä tv-ohjelmista, jotka 1960- ja 1970-luvuilla veivät hallitukselta mattoa alta ja uskalsivat kokeilla ja epäonnistuakin. Grisoni kävi elokuvakoulun ja aloitti uransa tekemällä erilaisia alan töitä.
– Aloin kirjoittaa henkilökohtaisista syistä. Olin löytänyt elämääni ihmisen, jonka kanssa halusin olla. Tajusin, että jos kirjoitan, minun ei tarvitse lähteä kotoa, Grisoni veistelee.
Grisoni kertoo, että kirjoittaessa hän tuntee olevansa vapaa, tuntuu, että mitä vain voi tapahtua. On kuin aikaa olisi rajattomasti. Kun käsikirjoitusta aletaan kuvata, tilanne kääntyy toisinpäin: kaikki on tehtävä nopeasti.
Grisonin yhteistyö Monty Python -legenda Terry Gilliamin kanssa alkoi huumehöyryisestä roadmoviesta Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa. Siitä tuli myöhemmin kulttileffa. Yhdessä miehet tekivät myös The Man Who Killed Don Quixoten, joka sai tänä kesänä ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla.
Grisonin mielestä ihmiset usein ajattelevat, että urat ovat aina nousujohteisia, kun ne todellisuudessa sisältävät ylä- ja alamäkiä.
– Terry antoi minulle töitä, kun kukaan muu ei antanut. “Tuo on halpa, otan hänet”. Kun Terryn ura oli alamäessä, hän syytti minua, Grisoni vitsailee.
Tony Grisoni vieraili Suomessa puhumassa Helsinki Script -tapahtumassa.
Sunnuntain vaalipäivänä huomion varastivat mielenosoitukset kymmenissä kaupungeissa eri puolilla Venäjää.
Noin tuhat ihmistä pidätettiin. Mielenosoitukset osoittivat, että tyytymättömyys eläkeuudistukseen elää yhä.
Sunnuntaina käytiin ensimmäiset vaalit, jossa voitiin mitata epäsuositun eläkeuudistuksen seurauksia poliittiselle järjestelmälle. Samana päivänä järjestettiin lukuisia alue- ja paikallisvaaleja, muun muassa kuvernöörinvaalit 22 alueella.
Vaalipäivänä nähtiin, kuinka presidentti Vladimir Putin yritti syöttää äänestyslipukettaan vaalikoneeseen ja onnistuu vasta kolmannella kerralla.
– Kiitoksia äänestämisestä! kone kiitteli poistuvaa Putinia.
Vaalit eivät menneet muutenkaan täysin putkeen, vaikka Yhtenäinen Venäjä -valtapuolueella ei yleensä ottaen ollut suurta huolta asemansa menettämisestä. Muurissa näkyi rakoilua.
Peräti neljällä alueella kuvernöörinvaalit etenivät toiselle kierrokselle, kun yksikään ehdokas ei saanut yli 50 prosenttia äänistä.
Näin kävi Habarovskin ja Primorjen aluepiireissä Venäjän Kaukoidässä, Hakassiassa Etelä-Siperiassa ja Vladimirin alueella lähellä Moskovaa.
Lisäksi kolmella alueella – Irkutskissa, Hakassiassa ja Uljanovskissa – kommunistit saivat Yhtenäistä Venäjää paremman tuloksen alueparlamenttivaaleissa.
Pääkaupungissa Moskovassa valtapuolueen edustaja pormestari Sergei Sobjanin keräsi turvallisesti 70 prosentin äänisaaliin. Äänestysvilkkaus jäi 30 prosenttiin.
Sergei Sobjanin varmisti sunnuntain vaaleissa jatkokauden Moskovan pormestarina.Maxim Shipenkov / EPA
Moskovan alhaista äänestysaktiivisuutta voi osittain selittää se, etteivät vallanpitäjät päästäneet vaaleihin uskottavaa vastaehdokasta. Kanavaa tyytymättömyyden ilmauksille ei ollut.
Vallanpitäjät eivät halunneet ottaa samaa riskiä kuin vuonna 2013, kun Sobjanin oli ehdolla ensi kerran. Tuolloin oppositioliikehdinnän nouseva nimi Aleksei Navalnyi päästettiin vaaleihin ja hän onnistui saamaan yli neljänneksen äänistä.
Eläkeuudistus syntipukkina
Venäjän alueilla on omat erityispiirteensä, mutta yleensä ottaen valtapuolueen ehdokkaiden vaikeudet niputettiin eläkeuudistuksen piikkiin.
Se antoi toisaalta Yhtenäisen Venäjän aluejohtajille hyvän syntipukin: vastuu omasta epäsuosiosta oli helppo sysätä keskusvallan harteille.
Samaan aikaan oppositioryhmittymät kilvoittelevat siitä, kuka onnistuu profiloitumaan suurimmaksi eläkeuudistuksen vastustajaksi.
Opposition kykyä hyödyntää eläkeuudistuksen vastaisia mielialoja syö yhä keskinäinen kyräily ja oppositioryhmien hajanaisuus.
Kommunistit marssivat eläköitymisiän nostoa vastaan Moskovassa syyskuun alussa. Etualalla valkoisessa lippalakissa kulkee puolueen pitkäaikainen johtaja Gennadi Zjuganov.Maxim Shipenkov / EPA
Eläkeuudistus on ollut kommunisteille hyvä tilaisuus nostaa punaista lippuaan.
Venäjän kommunistipuoluetta on yleensä ottaen pidetty menneisyyden jäänteenä, vallanpitäjien kannalta harmittomana dinosauruksena, joka varoo oikeasti suututtamasta Kremliä.
Kaikesta huolimatta kommunistit ovat yhä maan toiseksi suurin puolue, ja kommunistit ovat olleet eturintamassa järjestämässä eläkeuudistuksen vastaisia mielenilmauksia.
Osaltaan kommunistien edistysaskeleita aluevaaleissa selittää toki se, ettei äänestäjillä ole parempaakaan kanavaa protestiäänille.
Sunnuntain protesteissa taas voi nähdä Aleksei Navalnyin pyrkimyksen säilyttää johtava asemansa oppositioliikehdinnässä. Hän saa edelleen väen kaduille uhmaamaan mellakkapoliisien pamppuja.
Navalnyille tämä oli tärkeä näyttö kilvassa opposition ykkössijasta.
Kymmenissä Venäjän kaupungeissa osoitettiin mieltä sunnuntaina. Mellakkapoliisit kantoivat mielenosoittajaa Pietarissa.Anatoly Maltsev / EPA
Eläkeuudistus – eroonkaan siitä ei enää pääse
Venäjän johdolle eläkeuudistuksen vastaiset protestit ovat silti hankala paikka.
Mielenilmaukset demokraattisten oikeuksien puolesta voitiin helposti ohittaa pienen kaupunkilaisen liberaalin keskiluokan haihatteluna. Eläkeiän nosto sen sijaan on kouriintuntuva asia, ja mielipidemittausten mukaan valtaosa väestöstä vastustaa sitä.
Samalla eläkeuudistuksen kanavoituu myös laajempaa turhautumista.
Tämä on näkynyt jo presidentti Putinin kannatuksessa.
Levada-tutkimuslaitoksen heinäkuisessa kyselyssä Putinin toimet presidenttinä hyväksyi 67 prosenttia vastaajista, mikä oli peräti 15 prosenttiyksikön pudotus presidentinvaalien jälkeisestä tilanteesta.
Elokuussa kannatusluku oli hieman kohentunut 70 prosenttiin.
Toisaalta perääntyminenkin on vallanpitäjille vaikeaa, eikä vain kasvojen menettämisen vuoksi.
Väestön ikääntyminen luo omia taloudellisia paineitaan, varsinkin kun Venäjän talouden kannalta aivan oleellisen tärkeä tekijä, öljyn maailmanmarkkinahinta, ei ole noussut 2000-luvun alun huippulukuihin.
Venäjän taloustilanne on yhä hauras. Maanantaina rupla heikkeni jälleen suhteessa euroon ja dollariin. Ruplan arvon heikkenemisen arvioidaan vauhdittavan inflaatiota, mikä taas iskee kansalaisiin.
– Se sopii minulle parhaiten, koska olen yrittäjä.
Hänen ystävänsä Jasmine Minjan puolestaan äänesti sosiaalidemokraatteja.
– Pidän heidän politiikastaan, veroja ei pidä laskea. Verovaroja tarvitaan hyvinvointivaltion ylläpitämiseen.
Molemmat ovat huolestuneita ruotsidemokraattien kasvusta, vaikka puolueen kannatus jäikin odotettua pienemmäksi.
– Uskon, että ruotsidemokraatit kasvavat suuremmiksi vaali vaalilta. Se huolestuttaa minua eniten. Mutta niin kauan kuin puolue ei voita, olen aika rento, Natalie Jungs sanoo.
– Mitä tahansa, mutta ei ruotsidemokraatteja! Jasmine Minjar sanoo, kun puhutaan seuraavasta hallituksesta.
Hän on tyytyväinen, jos maahan tulee porvarihallitus.
– Ja jos tulee sosiaalidemokraattien hallitus, olen huipputyytyväinen.
Natalie Jungsin mielestä kokoomuksen pitäisi nyt saada valta. Hänen mielestään sosiaalidemokraatit ovat saaneet asiat toimimaan hyvin, mutta on muutoksen aika.
Ruotsissa on perinteisesti hallinnut joko porvarileiri tai sosiaalidemokraattien johtama blokki. Ruotsidemokraateista on kasvanut kolmas blokki. Nyt mikään kolmesta ei saa yksinään enemmistöä, joten hallituksen muodostamisesta tulee hankalaa.
Nuoret naiset kannattavat blokkirajan murtamista, jotta ruotsidemokraatit eivät saisi valtaa.
– Parempi, että sosiaalidemokraatit ja kokoomus ovat yhteistyössä, Jungs sanoo.
Malmöstä kotoisin oleva Arne Lundström haluaisi sosiaalidemokraattien pysyvän vallassa.
– Heillä on paras puolueohjelma, jossa tuetaan yhteiskunnan heikoimpia.
Arne LundströmJukka Lehto / Yle
Demarit voisivat Lundstömin mielestä jatkaa hallituksessa keskustan ja liberaalien tuella.
– Se ei ole toiveeni, mutta se on realistista.
Vaalien alla esimerkiksi keskustan puheenjohtaja Annie Lööf lupasi syödä kenkänsä ennemmin kuin tukea sosiaalidemokraattien Stefan Löfveniä jatkokaudelle. Muutkaan oikeistopuolueet eivät luvanneet tukea vasemmistoa tai päinvastoin.
Lundströmin mukaan vaalien alla kuullaan suuria puheita, mutta tosipaikan tullen ollaan valmiit sopimaan.
Lundströmin mielestä monet kokoomuslaiset ovat omaksuneet ruotsidemokraattien ajamia asioita maahanmuuttopolitiikassa. Hän arvioi, että myös monet sosiaalidemokraatit siirtyivät ruotsidemokraattien taakse.
– Se on hälyttävää.
Ison puolueen eristäminen on vaikeaa, mutta...
Martina Nillenstedtin mielestä vaalitulos oli tasainen mutta ei kovin dramaattinen.
– Jonkinlainen yllätys oli, etteivät ruotsidemokraatit saaneetkaan enempää ääniä.
Matilda NillenstedtJukka Lehto / Yle
Hänenkin mielestään blokkiraja pitää ylittää. Mieluiten hän näkisi porvaripuolueet vallassa.
– Ruotsille olisi parasta, jos suuret puolueet toimisivat yhdessä, eivätkä tarvitsisi ruotsidemokraatteja. Se olisi vaivattominta.
Nillenstedt myöntää, että on demokratian kannalta vaikeaa eristää pois vallasta puoluetta, jota on äänestänyt liki 20 prosenttia kansasta.
Vaalien alla juntattuihin rajauksiin siitä, kenen kanssa ei tehdä yhteistyötä, ei kannata hänen mielestään liikaa tuijottaa.
– Poliitikot ovat impulsiivisia, Nillenstedt sanoo.
Hän kokee, että Ruotsissa on liikaa toisiaan muistuttavia puolueita, jolloin mikään niistä ei saa selvää enemmistöä.
Usko politiikkaan on kadonnut
Opiskelija, jalkapalloa päivittäin pelaava Sofe Ökham ei äänestänyt lainkaan.
– Minulle ei ole väliä, kuka voittaa vaaleissa. En usko politiikkaan ylipäätään.
Sofe ÖkhamJukka Lehto / Yle
Hänen mielestään demokratia ei toimi vaan kaventaa vapauksia. Asioista on tehty hankalia.
– Jos haluan myydä jotain tässä torilla, pitää kysyä lupia joka puolelta.
Hän arvioi, että demokratia toimisi parhaiten pienessä sadan hengen yhteisössä, joka pystyy toimimaan yhdessä.
Neljän vuoden takaisissa vaaleissa hän äänesti sosiaalidemokraatteja.
Pienikokoisen naisen silmät rävähtävät levälleen, eikä suusta pääse hetkeen ääntäkään.
– Minä olen ihan pihalla, ei tämä hahmotu ollenkaan, kuuluu lopulta Tarja Oksasen huulien välistä.
Oksanen on entisellä työpaikallaan, UPM Kajaanin pakkaamossa. Hän kulki tehtaalla töissä vuodesta 1992, alkuun muissa tehtävissä, kunnes sai paikan pakkaamossa. Työt loppuivat, kun tehdas lakkautettiin vuonna 2008. Hän ei ole käynyt paikalla kymmeneen vuoteen.
Tehdasalueen julkisivuun vuosikymmen ei ole tuonut paljon muutoksia, mutta sisältä Oksasen entinen työpaikka on kokenut valtaisan muutoksen. Ennen suuressa hallissa työskenteli kaksi tai kolme henkilöä vuoroissaan, nyt siellä ahertaa toistasataa ihmistä näyttöpäätteiden ääressä.
Tarja Oksanen entisellä työpaikallaan 10 vuoden tauon jälkeen. Paperirullapakkaamosta on tullut konttoritila.Elisa Kinnunen / Yle
Hitaasti hallia kiertäessään Oksaselle alkaa hahmottua, miten asiat olivat ennen.
– Tuossa montussa oli paperirullien kääreet. Suurin paperirulla oli sellainen jumborulla, joka piti kuljettaa hississä vinossa, että se sopi sisään.
Samainen hissi on edelleen paikallaan. Sen ovet ovat ainakin neljä metriä korkeat. Kahdesta sihahtamalla avautuvasta ovesta sopii kulkemaan yli kolme metriä leveä tavara.
– Jos vanhat koneet olisivat täällä paikallaan, osaisin varmaan vieläkin niitä käyttää, sanoo 52-vuotias Oksanen.
Oksasella oli tehtaalla erikoinen rooli. Hänet palkattiin pakkaamoon vuoden testiajaksi, jolloin kokeiltiin parjäisikö työssä nainen.
– Sen jälkeen sinne palkattiin muitakin naisia. Ja hyvin hekin pärjäsivät, sanoo Oksanen vieläkin ylpeyttä äänessään.
Siitä tuesta verottaja vei heti kuningasosuuden, puolet. Jussi Korhonen
Kun tehdas lakkautettiin syksyllä 2008, se oli järkytys sekä työntekijöille, tehtaan johdolle että koko Kainuulle. Sadan vuoden aikana paperitehdas oli synnyttänyt Kajaaniin uusia asuinalueita, tuonut leipää ja vaurauttakin tuhansiin ja taas tuhansiin kainuulaiskoteihin.
Tehtaalta sai lopputilin 535 ihmistä, mutta arvioiden mukaan se vaikutti kaikkiaan noin kahteen tuhanteen työpaikkaan. Silloinen maakuntajohtaja Alpo Jokelainen totesikin, että UPM:n tehtaan osuus koko Kainuun kansantulosta oli kymmenen prosenttia.
Kun tieto tehtaan lakkautuksesta tuli, eläinrakkaalla Oksasella oli suunnitelma valmiina. Hän aloitti kouluttautumisen uuteen ammattiin jo irtisanomisajalla.
– Piti keksiä sellainen ala, joka kiinnosti, eikä tarvinnut kouluttautua työttömäksi. Kouluttauduin maatalouslomittajaksi, vaikka jotkut sanoivatkin hulluksi.
Lomitustöitä on ollut toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän. Nyt tilojen määrä on vähentynyt niin paljon, että mielessä on ollut jälleen hommien vaihto, mutta toistaiseksi töitä on riittänyt.
Katsellessaan toisen kerroksen tasanteelta entisen työpaikkansa nykyistä työväkeä Oksanen kuitenkin toteaa, ettei hänestä olisi tuollaiseen työhön. Konttorityöhön.
Tiet veivät eri suuntiin
Paperitehtaan työntekijöistä noin kolmannes meni eläkkeelle ja eläkeputkeen, kolmannes siirtyi suoraan töihin muihin yrityksiin ja kolmannes uuden ammatin koulutuksiin. Yksi suurimmista tehtaan työntekijöitä palkanneista yrityksistä oli juuri toimintaansa aloitteleva Talvivaaran kaivos.
Kuitenkin jo vuoden 2013 syksyllä alueella työskenteli sama määrä ihmisiä kuin tehtaalta irtisanottiin, 535 henkilöä.
Paperitehdas elää Renforsin Rannan käytävien valokuvissa.Elisa Kinnunen / Yle
Myös Jarmo Torvinen oli UPM:n palkkalistoilla, kun ilmoitus tehtaan lopettamisesta tuli. Hän oli paperitehtaan tekninen johtaja. Hän on edelleen entisellä tehdasalueella töissä: Renforsin Rannaksi muuttuneen yritysalueen johtajana.
Tehdas lopetettiin syksyllä 2008, muutamaa kuukautta ennen sen hetkisen noususuhdanteen viimeisiä hetkiä (Helsingin Sanomat). Yritysalueeksi muuttuminen alkoi vaikeasti.
– Heti vuodenvaihteen jälkeen alkoi pankkikriisi. Oli todella vaikea löytää yrityksille rahoitusta ja investointirahaa.
Kaikki, jotka olivat täällä töissä, kaipaavat jotenkin niitä aikoja. Jarmo Torvinen
Nyt tehdasalueen tiloista on käytössä noin 60 prosenttia. Yrityksiä on nelisenkymmentä ja alueella käy päivittäin noin 600–650 työntekijää.
– Täällä on aikamoinen kirjo eri alojen yrityksiä: konttorityöntekijöitä, palvelukeskuksia, teollisia yrityksiä kuten sahoja, voimalaitos, St1:n etanolitehdas, konepaja, lediputkien valmistusta ja niin edelleen, luettelee Jarmo Torvinen.
Yrittäjyys tuo nyt leivän
Kun nosturiautoyrittäjä Jussi Korhoselta kysyy, mitä hän kaipaa paperitehtaan ajoilta, seuraa pitkä hiljaisuus. Ajatus kääntyy pitkälle menneisyyteen, Korhosen 21 vuoden uraan tehtaalla.
– Se oli tiivis yhteisö. Se on muuttunut nyt paljon.
Ne, joille kävi kaikkein kehnoimmin, he eivät puhu. Puristavat vain nyrkkiä taskussaan. Pertti Tervonen
Kun tehdas lopetti, Korhonen sai työnantajalta rahaa uuden uran alkuun.
– Sain 20 000 euroa ensimmäisen nosturiauton hankintaan. Siitä tuesta verottaja vei heti kuningasosuuden, puolet, virnistää Korhonen iloisesti tämänkertaisella työmaalla.
Nyt Korhosella on jo kolmas nosturiauto käytössä, jolla hän tienaa leivän perheelleen.
Jussi Korhonen törmää satunnaisesti vanhoihin työkavereihinsa paperitehtaalta.Elisa Kinnunen / Yle
Ensi vuonna 50 vuotta täyttävä Korhonen kehuu työtään erilaiseksi kuin tehtaan aikana – joka päivä eri työmaalla näkee uusia ihmisiä.
Vanhoja työkavereita näkee silloin tällöin eri työmailla.
– Ne aina tupsahtaa näkyviin, että ”Ai, sinä olet täällä”, ja siitä se juttu lähtee luistamaan.
Väliinputoajat kärsivät eniten
Kaikille ei myllerryksessä käynyt hyvin. Paperiliiton Kajaanin osaston puheenjohtaja Pertti Tervonen muistuttaa, että vaikka työllisyyspolkuja rakennettiin, kaikkien kohdalla hommat eivät toimineet kuin Strömsössä.
– Ne, joille kävi kaikkein kehnoimmin, eivät puhu. Puristavat vain nyrkkiä taskussaan, sanoo Tervonen.
Väliinputoajat olivat liian nuoria eläkeputkeen, mutta liian vanhoja työllistymään.
– Elannolta putosi pohja pois. Monia näki tuolla kierrätyskeskuksella. Kuinka monelle niin kävi, siitä ei ole tietoa.
Osa tehtaan väestä jäi työttömäksi.Pekka Sipilä / Yle
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen raportissa vuodelta 2010 sanotaan, että 15–25 henkilöä tehtaalta työttömäksi jääneistä oli terveysrajoitteisia. Heidän olisi pitänyt päästä eläkkeelle, mutta eläkepäätös olisi edellyttänyt sairaslomaa, jota ei kuitenkaan ollut tarpeeksi eläkelausuntoa varten.
Näiden henkilöiden kohdalla UPM oli kovana, kun luottamusmiehet yrittivät neuvotella räätälöityä ratkaisua. Raportin mukaan yhtiön kanta oli, että kyseiset henkilöt eivät olleet ”työkykyisiä” tai työmarkkinakelpoisia, mutta eivät sairaitakaan. UPM:n mukaan työttömäksi jääneiden terveysrajoitteet johtuivat muun muassa motivaatio-ongelmista ja alkoholiongelmista.
THL:n raportissa todetaan kuitenkin suoraan, että tehtaalta oli jo aiemmin karsittu väkeä tehostamisen nimissä siihen tahtiin, ettei ”suojatyöpaikkoja” ehkä enää lakkautusvaiheessa juuri ollut.
Toisen kuolema on toisen leipä
Entisellä tehdasalueella toimivan Renforsin Rannan yritysalueen suurin yritys on nyt SOK Palveluässä. Se toimii entisessä pakkaamorakennuksessa ja tuottaa S-ryhmän yrityksille palkka- ja taloushallinnan palveluja eri puolille maata.
Jonkinlainen yhteisö on syntymässä. Mutta se on täysin erilainen kuin paperitehtaan aikana. Jarmo Torvinen
Palvelukeskuksen päällikkö Tiina Mikonsaari sanoo, että he tulivat alueelle 20 henkilön voimin tehtaan lopettamisen jälkeen keväällä 2009. Mikosaaren mukaan Kajaaniin tuloon vaikuttivat erityisesti työvoiman ja toimitilojen saatavuus.
– Kun tilat kävivät ahtaaksi, siirryttiin nykyiseen Pakkaamo-konttoritilaan. Tällä hetkellä meitä on 150 henkilöä töissä.
SOK Palveluässä on Renforsin Rannan suurin työnantaja.Elisa Kinnunen / Yle
Kysyttäessä paperitehtaan voimakkaasta yhteisöstä, tehtaan entinen tekninen johtaja Jarmo Torvinen vakavoituu. Hän on huomannut merkkejä hajonneen yhteisön paluusta.
– Moni yritys ja ihminen toteaa, että he ovat töissä Renforsin Rannassa. Kai se on merkki, että jonkinlainen yhteisö on syntymässä. Mutta se on täysin erilainen kuin paperitehtaan aikana.
Kaipaus entisiin aikoihin välittyy vahvasti.
– Luulen, että kaikki, jotka olivat täällä töissä, kaipaavat jotenkin niitä aikoja.
Useita satoja Suomessa asuvia thainaisia työskentelee hierontaliikkeissä, joissa myydään seksipalveluja, kertoo MOT. Ohjelman aiheesta voit katsoa Yle Areenasta.
Moni näistä naisista tekisi mielellään muita töitä, jos heillä olisi vaihtoehtoja. He eivät hakeudu tukijärjestelmän piiriin, koska heille on kunnia-asia pärjätä itse.
Sisäministeriö asetti vuonna 2010 ohjausryhmän, joka laati listan toimenpiteistä, joilla tätä syrjäytynyttä ryhmää voisi kotouttaa suomalaiseen yhteiskuntaan.
MOT:n mukaan ohjausryhmän loppuraportti on hautautunut Kansallisarkistoon. Thainaisten tilanne on kiinnostanut vain seksityöntekijöitä edustavaa Pro-Tukipistettä, Diakonissalaitoksen lopettaman thaiprojektin työntekijöitä ja yhtä asiaan perehtynyttä poliisia.
New Yorkin muotiviikoilla nähtiin sunnuntaina meksikolaistaustaisen muotisuunnittelijan Cesar Galindon uusia, hieman surrealistisen oloisia luomuksia. Galindon CZAR-brändi kuvaa itseään arkkitehtoniseksi, voimakkaaksi ja seksikkääksi naistenvaatemerkiksi.
Mansur Gavrielin kevään muotia.Peter Foley / EPA
Rachel Mansurin ja Floriana Gavrielin Mansur Gavriel -merkki taas luottaa selkeisiin linjoihin ja metallinvärisiin kenkiin. Mansur Gavriel tunnetaan etenkin käsilaukuistaan, jotka suunnitellaan New Yorkissa mutta valmistetaan Italiassa. Laukut löivät itsensä läpi toden teolla vuonna 2012, ja muotimittapuun mukaan niiden noin 500 euron hintakin on varsin kohtuullinen.
Bossin kevätmallistoa.AOP
New Yorkissa oli sunnuntaina esillä myös Bossin kevätmallistoa, jossa graafinen ilmaisu yhdistyy sulavasti keveyteen. Lisäksi ilmavuutta korostavat naispuolisten mallien avosandaalit. Kokoelma on Bossin ensimmäinen Jason Wun lähdön jälkeen. Wu toimi Bossin naisten osaston taiteellisena johtajana viisi vuotta.
Bossin miesten mallistoa.AOP
Bossin kevään 2019 miesten mallistoa, jota sitäkin leimaa keveys ja ilmavuus. Miesten kohdalla Boss on päättänyt yhdistää shortsit ja pitkän, ohuesta materiaalista valmistetun päällystakin.
Paris Hilton Cruella de Vilinä.Jeff Grossman / AOP
Phillipe ja David Blondin The Blonds-muotitalo tarjosi hieman erikoisempaa katsottavaa. Muotinäytön pohjautui Walt Disneyn hahmoihin, ja mukana catwalkilla oli muun muassa Paris Hilton. Seurapiirijulkkis oli stailattu Cruella de Viliksi, joka on pahuutta huokuva hahmo 101 dalmatialaista -elokuvasta ja animaatiosta.
Malli catwalkilla.AOP
Tässäkin vaatekokonaisuuudessa on keveyttä ja ilmavuutta. Värimaailma vie ajatukset 1990-luvulle.
New Yorkin muotiviikot luetaan Pariisin, Milanon ja Lontoon ohella maailman tärkeimpiin muotitapahtumiin. Muotiviikot järjestetään kaksi kertaa vuodessa.
Puolukan ostopaikoilla ei näy tänä vuonna tuttua peräkärryrallia. Vielä viime syksynä yksittäinen myyjä saattoi tuoda Kärkäisen Puutarhan ostopisteelle jopa 600 kiloa kerrallaan, nyt päästään hätinnä puoleen.
Marjanostaja Heikki Huvilalla onkin nyt aikaa patsastella Seinäjoen Prisman parkkipaikalla.
– Tilannehan on aivan eri kuin viime vuonna, koska silloin tuli paljon. Tänä vuonnakin meidän ennuste oli, että yksi kolmannes tulee. Mutta tiukkaa tekee sekin.
Viime päivinä ennuste ei ole pitänyt senkään vertaa, sillä marjoja on kertynyt päivittäin vain viidennes viime vuoden huippupäivistä. Ostopaikalla voidaan nähdä vain unta lähes kymmenestätuhannesta kilosta.
Myös Riitan Herkussa Mustasaaressa on huomattu kuivan kesän seuraukset: Marjaa tulee sisään noin puolet vähemmän kuin ennen.
– Pulaakin voi tulla, pelkää vientipäällikkö Kåre Björkstrand.
Lähinnä hyytelömarjaa ostavat 4H:n marja-asemat sulkivat ovensa Pohjanmaalla jo viime viikolla, Keski-Pohjanmaallakin tällä viikolla. Ostomäärät jäivät 15 prosenttiin viimevuotisista, kertoo vs. aluejohtaja Tuija Saarimäki.
Kova hinta ei auta
Normaalia heikompi sato on nostanut myös puolukan hinnat korkeammalle kuin vuosiin. Perkaamattomasta puolukkakilosta maksetaan jo puolitoista euroa kilolta, mikä on lähes tuplahinta viimevuotisiin verrattuna.
Peratusta marjasta maksetaan vieläkin enemmän, 2 euroa 20 senttiä, mutta perkaamaan ryhtyy vain harva.
– Minäkin koitan opettaa, että älkää peratko, poimikaa vaan. Pääsee melkein samoille ja hermotkin säästyy, Huvila sanoo.
Hän myöntää, että hinta ei tosin auta, jos marjoja ei vain metsästä löydy.
– Puolukathan ovat tänä vuonna äärimmäisen huonoissa paikoissa. Ne ovat kosteikoissa ja sammalikoissa ja kaikenlaisessa röhniköissä. Nyt ei ole mäkipaikoilla mitään, hän sanoo ja kertoo, että osa varvikoista on palanut kuivaksi.
Seinäjokelainen Kaarina Pikkusaari on tottunut marjastaja pikkutytöstä asti. Hän tuo ostettavaksi pari sangollista marjoja, jotka ovat löytyneet oksia kääntelemällä.
Metsään tulee mentyä etupäässä kuntoilun ilosta.
– Kymmenen kilometriä kotoa, Pikkusaari kuittaa löytyneestä marjapaikasta.
– Olihan se ihan mukavaa, kun pääsi koulusta pois hetkeksi ja tekemään muuta, hymyilee ysiluokkalainen Valtteri Henttonen.
Viime vuoden aikana Henttonen oli vielä kahdeksannella luokalla, mutta teki usean viikon työelämäopinnot eli hän oli muun muassa Santahaminan varuskunnassa kiinteistöhuollon töissä, päiväkodissa ja kaupassa.
Henttonen painottaa monta kertaa pitävänsä tekemisestä. Koulussa istuminen tai tulevaisuus konttorissa ei Henttosta kiinnosta.
Lehtikuusen koulu on lähes tuhannen oppilaan yhtenäiskoulu Vantaan Hakunilassa. Koulun yläasteella oppilas voi valita työelämäpainotteisen opetuksen, johon osallistuvalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan työjaksojen kautta. Lisäksi opintoihin kuuluu työvalmennusta.
Työksi ei riitä se, että nuori menee kauppaan kahdeksi viikoksi hyllyttämään elintarvikkeita, vaikka hyvää oppia sekin on nuorelle. Vantaan mallissa työelämäpainotteisissa opinnoissa etsitään omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita, opetellaan käytännön asioita, kuten itsensä esittelemistä työnantajalle, ja käydään töissä yhteensä useiden viikkojen ajan. Oppilaat myös tekevät havaintoja ja kirjaavat niitä ylös.
Vantaalla uskotaan, että oppilas saa näin tuntumaa siitä, mitä haluaisi tehdä ysiluokan jälkeen.
– Tarkoituksena on, että yhä harvempi sanoisi jatkokoulutuspaikassaan parin kuukauden jälkeen, että en minä tätä haluakaan, kertoo työelämäpainotteisen opetuksen opettaja Mari Nilsen.
Työssä oppimista paljon enemmän kuin muilla
Lehtikuusen koulussa on tänä syksynä valittu työelämäpainotteisiin opintoihin 21 oppilasta. Jokainen oppilas voi jatkaa normaalisti opiskeluaan omassa luokassaan.
Kun muut suorittavat monessa koulussa yhdeksännellä luokalla kahden viikon pituisen tet-jakson, niin työelämäpainotteiset opinnot valinnut nuori pääsee tutustumaan eri työpaikkoihin jopa 5–6 kertaa.
– Oppilas voi lähteä syksyllä viikoksi vanhainkotiin, toiseksi viikoksi vaikka leipomoon ja kolmanneksi viikoksi kauppaan töihin, sanoo työelämätaitoja opettava Mari Nilsen.
Työelämäopintonsa aloittava yhdeksäsluokkalainen Sara Aberkane uskoo saavansa uusia ajatuksia tulevaisuuden työelämään opintojensa aikana. Hän on suunnitellut menevänsä tutustumaan apteekkiin ja englanninkieliseen päiväkotiin.
– Apteekissa näkisin, mitä proviisori tekee ja päiväkodissa saisin puhua englantia, hän kertoo.
Abarkane aikoo yläasteen jälkeen lukioon ja sitten terveydenhuollon alalle. Haaveissa on lääkärin ammatti.
Mari Nilsenin mukaan työelämäpainotteiset opinnot hyödyttävät sekä lukioon että ammatilliseen koulutukseen tähtäävää.
– Yhtä lailla lukioon menevä miettii mitä tulevaisuudessa tekisi, Nilsen toteaa.
Lehtikuusen koulu on järjestänyt niin, että työssäoppimisviikon aikana ei pidetä kokeita, eikä muut oppilaat etene opinnoissa, joten työssä oleva nuori ei jää muista jälkeen.
Pitkää pinnaa ja motivaatiota
– Kun olin töissä Santahaminassa, menin joka aamu töihin seitsemäksi, Henttonen kuvailee.
– Opin, että pitää olla välillä pitkä pinna työkaverin kanssa ja motivaatiota tehdä työtä.
Motivaation Henttonen uskoo löytävänsä kiinnostavan työn kautta, mutta pitkän pinnan kehittämisessä hänellä on vielä työtä.
Viikon aikana hän tutustui kiinteistöhuollon erilaisiin tehtäviin, kuten lehtipuhaltimen käyttöön ja kiinteistön sähköongelmaan.
Yhdeksäsluokkalaisen Sara Aberkanen tavoite on opiskella lääkäriksi.Katriina Laine / Yle
Tulevaisuuden työelämäopetusta
Vantaalla työelämäpainotteista opetusta kehittänyt Lehtikuusen koulun opinto-ohjaaja Kimmo Pekkanen kertoo, että työelämäpainotteinen opetus pohjautuu uuteen opetussuunnitelmaan.
– Työssäoppiminen tapahtuu tulevaisuudessa yhä enemmän niin, että oppilaat saavat etukäteen tutkittavaksi jonkun ongelman yrityksestä, ja sitten he menevät yhdessä ratkaisemaan sen työssäoppimisjaksolla, Pekkanen kuvailee.
Opinto-ohjaaja Kimmo Pekkanen uskoo, että työelämäopetuksen lisäämiselle on tarvetta yläkouluissa.Katriina Laine / Yle
Kehitteillä olevassa mallissa osa oppimisesta tapahtuu siis työpaikoilla, jonka uskotaan muun muassa kohottavan joidenkin nuorten koulunkäynnin motivaatiota, kun kaikki opiskelu ei tapahdukaan kirja kädessä.
– Tämä on hyvä hengähdystauko teoreettiseen yläkouluun, Mari Nilsen sanoo.
Hän näkee työssään nuoria, jotka rohkaistuvat ja innostuvat työntekemisestä.
– Työnantajan positiivinen palaute cv:ssä auttaa kesätöitä hakiessa, hän sanoo.
Lehtikuusen koulussa puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisista perheistä. Nilsen kertoo kahdesta vielä heikosti suomea puhuvasta nuoresta, kuinka he menivät opintojen innoittamana rohkeasti tapaamaan työnantajaa. Pojat saivat paikan.
– Tämä oli aivan loistavaa nähdä, Nilsen muistelee.
Työnantajat mukaan
Mari Nilsen kertoo tekevänsä töitä myös työpaikkojen eteen. Hän on tavannut vantaalaisia yrityksiä ja kertoo saaneensa myönteisen vastaanoton.
– Työnantajat ovat buukanneet työelämäviikot jo valmiiksi kalenteriinsa, Nilsen kehuu.
– Olen myös haastanut yrittäjätuttuni mukaan tähän ja kertonut, että nuoret ovat motivoituneita, kun he ovat itse hakeneet työelämäpainotteisiin opintoihin mukaan.
Mari NielsenKatriina Laine / Yle
Ysiluokkalainen Valtteri Henttonen kertoo, että pääsi viime vuonna kaikkiin neljään paikkaan tutustumaan, joihin halusikin. Lisäksi hän kertoo saaneensa hyvää palautetta jokaiselta työnantajalta.
– Sain parhaat mahdolliset palautteet kaikista paitsi yhdestä työpaikasta, hän sanoo.
Työelämäpainotteinen opetus halutaan kaikkiin vantaalaiskouluihin
Vantaalla työelämäpainotteisia opintoja kehitetään siis yhä enemmän siihen suuntaan, että työssäoppimisen jaksolla voi hyödyntää koulussa opetettuja aineita, ja oppia lisää myös niitä.
– Moni saattaa koulussa sanoa, että en koskaan tarvitse ruotsia tai vaikkapa kemiaa, mutta työelämässä sitten saattaakin tarvita, sanoo työelämätaitoja opettava Mari Nilsen.
Tällä hetkellä työelämäpainotteista opetusta saa kahdeksassa vantaalaiskoulussa. Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo kertoo, että syksyllä 2019 opetusta saa kaikissa vantaalaisissa peruskoulujen yläasteilla. Tosin suunnitelma pitää vielä hyväksyä kaupungin budjetissa tänä syksynä.
Kaupunkia huolettaa opintonsa keskeyttävät nuoret
Työelämäpainotteisen opetuksen taustalla on muun muassa huoli suuresta määrästä ammattiopintojen keskeyttäneitä nuoria. Vantaalla jopa 17 prosenttia nuorista keskeytti ammatillisen koulutuksen vuonna 2017. Ja se on paljon, Ilkka Kalo sanoo.
Tarve itsetuntemukseen, suunnitelmallisuuden kehittämiseen ja opiskelumotivaation parantamiseen on siis olemassa.
Ilkka Kalon mukaan työelämäpainotteisen opetuksen tavoitteena on taata kaikille vantaalaisnuorille jatko-opiskelupaikka ja tutkinto.
– Meillä on pieni marginaalinen joukko, joka ei saa peruskoulua suoritettua. Se on todella huono asia, hän sanoo.
– Haluamme, että kaikille meidän vantaalaisille nuorille saataisiin toisen asteen tutkinto, Kalo toteaa.
Tulevaisuuden työelämässä korostuu jatkuva uuden oppiminen
Työelämää Tampereen yliopistossa tutkivan Pasi Pyöriän mukaan on kolme keskeistä asiaa, jotka nuori tarvitsee tulevaisuuden työmarkkinoilla. Tärkein niistä on joko ammatillinen tai korkeakoulututkinto. Pyöriä sanoo, että pelkän perusopetuksen varaan jäämisessä on todella suuria riskejä.
Tutkinnon lisäksi nuori tarvitsee hyviä sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, lähes ammatissa kuin ammatissa. Kolmanneksi asiaksi Pyöriä nimeää tietotekniset taidot. Tulevaisuudessa lähes joka ammatissa tarvitaan myös niitä.
Näiden lisäksi nuoren on hyvä varautua jatkuvaan uuden oppimiseen. Työelämä muuttuu koko ajan, joten omia tietotaitoja on päivitettävä jatkuvasti.
– Mutta suurin osa nuorista kyllä tulee löytämään paikkansa työelämästä, Pyöriä vakuuttaa.
– Kunhan vain asiallisesti hoitaa koulunsa ja hankkii tutkinnon, niin ennemmin tai myöhemmin nuori kyllä löytää oman paikkansa työelämästä Ja edessä on ihan vakaa työura useimmille, Pyöriä uskoo.
Ohjelma, jonka idea on suojata käyttäjiä mainos- ja haittaohjelmilta, kerääkin vastoin kaikkia sääntöjä käyttäjien selaushistoriaa myydäkseen arvokkaan tiedon mainostajille ja datayhtiöille. Tämä video havainnollistaa sen, miten huijaus toimii.
Ongelma koskee vain Applen tietokoneita, ei kännyköitä.
F-Securen tutkimusjohtaja, tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen tuntee tapauksen läpikotaisin. Hän kertoo, että kyse on erittäin harvinaisesta tapauksesta: itse asiassa pahimmasta Applen sovelluskaupassa havaitusta tietoturvaongelmasta ikinä.
Yllättävintä Hyppösen mukaan on se, että rikollista ja epäeettistä toimintaa löytyy nimenomaan Applen sovelluskaupasta, koska yleisesti alalla on ajateltu, että Applella on haittaohjelmia kilpailijoita vähemmän.
– Vielä yllättävämpää on, että tällainen ongelma löytyy App Storesta, mikä nimenomaan pitäisi olla tarkistettu: että sinne ei haitallisia ohjelmia päädy. Applelta on löytynyt ylipäänsä hyvin harvoin haittaohjelmia. Jotain pientä, mutta ei mitään merkittävää, eli tämä tapaus on nyt pahin, Hyppönen sanoo.
– Kyse ei ole nyt niinkään tietoturvaongelmasta vaan enemmänkin yksityisyysongelmasta, hän jatkaa.
Adware Doctor on ollut ostettavissa Applen sovelluskaupan kautta noin viiden dollarin hintaan ja se on kaupan myydyin sovellus hyötysovellusten kategoriassa.
Epäkohdan havaitsi alun perin tietoturvatutkija Patrick Wardle. Wardle on kertonut, että hän ilmoitti asiasta Applelle kuukausi sitten, mutta ohjelmisto pysyi silti myynnissä viime sunnuntaihin asti, jolloin Apple poisti sovelluksen.
Patrick Wardle on tuttu mies Mikko Hyppöselle. Hyppönen kertoo, että hän tapasi Wardlen viimeksi syyskuussa, kun hän vieraili Suomessa alan seminaarissa.
Adware Doctor ei ole ainut mätä hedelmä, huijaavia ohjelmia muitakin
Muut ohjelmat ovat Dr. Unarchiver, Adblock Master, Dr. Cleaner, Open Any Files ja Dr. Antivirus. Adware Doctor on näistä kuudesta suosituin.
– Nämä ohjelmat näyttävät ihan laillisilta ja tekevät kyllä sitä mitä lupaavatkin ja löytyvät virallisesta Applen Mac Storesta. Mutta taustalla ne keräävät tietoja käyttäjän toiminnasta ja ennen kaikkea web-selaushistoriasta: missä käyttäjä on käynyt, mitä käyttäjä on tehnyt ja milloin. Ohjelma lähettää tiedot, palvelimilleen pois käyttäjän koneelta, Hyppönen selventää huijauksen toimintalogiikkaa.
Salasanoja nämä ohjelmat eivät tallenna, vaikka sekin olisi Hyppösen mukaan mahdollista.
– Adware Doctor pyytää käyttäjältä sellaiset oikeudet, että se kyllä voisi kerätä kaikenlaista muutakin tietoa salasanojen lisäksi. Silti pahanteko rajoittuu tiettävästi käyttäjien selailuhistorian vuotamiseen, hän sanoo.
Hyppösen mukaan toiminnan taustalla on todennäköisesti mekanismi, jolla kerätyt tiedot muutetaan rahaksi.
– Mitä luultavimmin yhtiö myy varastamansa tiedon eteenpäin datankeräyspalveluille, jotka rakentavat profiileja käyttäjien käyttäytymisestä ja myyvät sen eteenpäin, hän sanoo.
Webbiselaimen historia on erittäin arvokas mainostajien kannalta, sillä mainostajat tarvitsevat käyttäjien profiileja mainonnan kohdentamista varten.
– Tämä on sitä samaa, mitä Google yrittää rakentaa, mutta ei se ole pystynyt rakentamaan niin tehokkaasti kuin mitä tällainen ohjelma, joka pyörii koko ajan käyttäjien koneella ja kerää kaikki tiedot, Hyppönen sanoo
.
Mikko Hyppönen.Yle
Apple jonkinlainen turvallisuuden perikuva
Hyppösen mukaan Apple on ollut hyvin turvallinen puhelimissa pyörivän App Storen puolella. Siksi voisi olettaa, että myös tietokoneiden puolella näin pahoja tietoturvaongelmia ei pääsisi läpi järjestelmään.
Yleisellä tasolla puhelimien käyttöjärjestelmien suojaaminen ja tietokonejärjestelmien suojaamista helpompaa, sillä tietokoneiden järjestelmät ovat avoimempia ja vanhempia, kännykkä- ja tablettijärjestelmät taas on rakennettu suljetummiksi, joten niiden rajoittaminen on helpompaa.
Hyppösen mukaan Mac-käyttäjät saattavat olla liian sinisilmäisiä.
– He usein he ajattelevat, että tietoturvasta ei tarvitse kantaa huolta, kun eihän Macillä mitään tieturvaongelmia edes ole. Mutta näinhän asia ei todellisuudessa ole. Macilla kyllä on ongelmia, mutta niitä on vain vähemmän kuin Windowsilla.
Hyppösen mukaan pääsyy siihen, miksi Applella on vähemmän tietoturvaongelmia kuin Windowsilla on hyvin yksinkertainen: windows-tietokoneita on enemmän kuin mac-tietokoneita.
– Sama pätee myös kännyköiden puolella. Haittaohjelmia on enemmän androidilla kuin iphonella, sillä android on iphonea yleisempi. Hyökkääjät menevät usein massojen perässä. Ihan kaikki hyökkääjät eivät kuitenkaan mene massojen perissä, kuten nyt nähtiin. Aina välillä voi käydä näinkin, hän jatkaa.
Poista ohjelmat heti
Mikäli mainittuja ohjelmia löytyy tietokoneeltasi, kannattaa ne poistaa välittömästi, sillä ohjelmat lähettävät jatkuvasti tietoja eteenpäin. Muita vaihtoehtoja poistamiselle ei ole.
– Oikeastaan muuta käyttäjä ei voi tehdä, sillä koneesta kerran lähetettyjä tietoja ei takaisin enää saa. Ja koska ohjelmassa ei ole muuta haitallista kuin tietojen lähettäminen eteenpäin, uusia uhreja ei tule, Hyppönen sanoo.
Tietoturva-asiantuntijan mukaan Applea on kritisoitu tapauksen ympärillä erityisesti hitaasta reagoinnista. Ensimmäiset varoitukset Apple sai aiheesta kuukausi sitten ja se poisti sovelluksen kaupastaan sunnuntaina.
– Se on kieltämättä hyvin yllättävää, koska Apple tietoturvan ja yksityisyyden kannalta yksi parhaista yhtiöistä. Kun katsotaan näitä isoja Piilaakson jättiläisiä, niin Apple on mun mielestä paras. Ja silti tässä kämmellettiin aika hyvin, että ehkä siellä on Applen päässäkin opittavaa, Hyppönen arvioi tilanteen erityisyyttä ja kummallisuutta.
Hän kertoo yllättyneensä erityisesti, ei pelkästään tapahtuneesta, vaan siitä, että Applelle raportoidaan asiasta ja heillä kesti kuukausi reagoida.
– Ehkä siellä on isot jonot tai resurssien puutetta. Nyt julkisen epäonnistumisen jälkeen niitä [resursseja] varmaankin tulee lisää, Hyppönen spekuloi.
EU:n ulkopuolisten verkkokauppojen tuotteet ovat halpoja ja siksi niin suosittuja. Moni suomalaisostaja ymmärtää, että kovin kummoista laatua ei lähes ilmaisia tuotteita tilaamalla saa. Silti niitä tilataan.
Mutta Tukesin testitulokset osoittivat, että moni halpaverkkokaupan tuote on todella vaarallinen.
Tukesin tuoteyksikön johtaja Tuiri Kerttula muistuttaa, että jos tilaa itse Kiinasta, on turha haikailla EU:n turvallisuusvaatimusten perään. Vain yksi testiin tilatuista tuotteista täytti eurooppalaiset vaatimukset.
– Suomalaisilla on harhainen käsitys, että on joku kolmas taho eli joku viranomainen, joka valvoo. Jos ostaa suoraan itse kaukomaista, siinä ei ole ketään välissä. Ja sitä ihmiset eivät ymmärrä, Kerttula sanoo.
Ylitarkastaja Anna Vuori pitää kädessään hampaiden valkaisuun myytävää settiä. Tuotteessa ei ollut englanninkielistä tuoteselostetta. Kun alkuperäinen teksti käännettiin selvisi, että tuote olikin tarkoitettu plakin poistoon. Hampaita se ei valkaissut.Mårten Lampén / Yle
Tukesin ylitarkastaja Anna Vuori tutustui testissä kaukoidän kosmetiikkaan. Tilattua tuli muun muassa ihoa vaalentava voide, jossa ei ollut yhtään ihoa vaalentavaa ainesosaa sekä hampaidenvalkaisusetti, joka olikin valkaisun sijaan plakkia poistava valmiste.
– Ja tilattiin huulipuna, jolle tehtiin aistinvarainen testi kämmenelle. Se ei irronnut vedellä ja saippualla pestessä. Oli mitä luvattiin eli long-lasting, Vuori sanoo.
Laite, jossa oli kaikki pielessä
Tukes ei tilannut tuotteita mielivaltaisesti, vaan viraston ammattilaiset valitsivat sellaisia, joihin arvioitiin liittyvän riskejä. Lisäksi Tukes sai Facebookin kautta yli 400 vinkkiä.
– Halpaverkkokauppojen sivuilla on myös hyviä tuotteita. Tavoite on, että ihmiset osaisivat valita hyviä tuotteita, johtaja Tuiri Kerttula sanoo.
Esimerkiksi kännyköiden ja tablettien lataamisen tarkoitetuista USB-verkkovirtalatureista tilattiin sellaisia, joita tuli vastaan nettikauppojen myydyimpien listalla.
Alle euron maksaneet laitteet olivat palovaarallisia, niissä oli sähköiskun vaara ja ne rikkoutuvatkin liian helposti. Yleensä kaikki halpojen USB-latureiden ongelmat liittyvät muuntajan toimintaan.
Ylitarkastaja Kimmo Hakalan pitelemässä USB-laturissa ei lukenut valmistajaa eikä brändiä. Hakala nostaa siistin näköisen laturin Tukesin testaushistorian vaarallisimpien laitteiden joukkoon.Mårten Lampén / Yle
Ylitarkastaja Kimmo Hakala poimii joukosta 80 senttiä maksaneen laitteen, joka valittiin testiin kuvan perusteella. Laitteita tilattiin testausta varten kolme kappaletta.
– Meillä ei ole koskaan ollut Suomen markkinoilla yhtä huonoa laturia. Siinä oli oikeastaan kaikki pielessä.
Hakala antaa vinkin, että hyvä USB-laturi on noin kolme kertaa painavampi kuin huono laite. Hyvät komponentit painavat. Laitteen painoa kannattaa yrittää etsiä tuotteen verkkosivuilta.
Tukesin koko 32 tuotteen testin ainoa täysin asiallinen ostos oli sekin USB-laturi. Laite maksoi viisi euroa.
– Se oli hämmästyttävää. Se oli täysin moitteeton. Noissa verkkokaupoissa on myös hyviä tuotteita, Hakala toteaa.
Syötävän hyvännäköinen nalle, joka hajoaa suklaan näköisiksi palasiksi
Tukes tilasi testiinsä 17 erilaista lelua ja lastenhoitotarviketta. Ne kaikki todettiin vaarallisiksi. Turvallisuuspuutteita pidettiin räikeitä.
Ylitarkastaja Anja Merenkivi tutustui muun muassa tuttiketjuun, josta tulee vauvalle hirttosilmukka sekä vedessä turpoaviin leluihin, jotka lapsi voi sekoittaa karkkeihin.
Ylitarkastaja Anja Merenkivi näyttää suosittua squeeze-lelua, josta irtoaa nyppimällä pieniä osia. Sormilla suuhun pieniksi puristetut palaset turpoavat suussa ja voivat aiheuttaa tukehtumisvaaran alle 3-vuotiaalle.Mårten Lampén / Yle
Tuotteiden yleisimmät puutteet liittyvät irtoaviin osiin, jotka lapsi saattaa niellä tai vetää henkeen.
Esimerkiksi tällä hetkellä suosituista Squeeze-leluista Tukes tilasi ruskean nallen, jonka lapsi saa helposti nyppimällä rikki.
– Tällainen ruskea suklaalta haiseva nalle näyttää todella herkulliselle. Se on tosi vaarallinen, kun siitä irtoaa pieniä turpoavia osia, Merenkivi sanoo.
Tukesin testi paljasti, että halpaverkkokaupasta tilatessaan ostaja ei useinkaan saa haluamaansa. Esimerkiksi Tukesin tilaamissa hopeakoruissa ei ollut hopeaa, eikä titaanikoruissakaan titaania.
Kosmetiikan tuotteista viidessä ei ollut pakkausmerkintää millään kielellä. Monessa tuotteessa merkintä oli, mutta tiedot olivat joko väärin englanniksi käännettyjä tai niitä ei saanut suomennettua ollenkaan.
Yksi tilatuista tuotteista oli tarkoitettu huulien turvottamiseen. Turvottavan vaikutuksen piti perustua inkivääriöljyyn, mutta ainesosaluettelon mukaan inkivääriöljyä ei tuotteessa ollutkaan. Turvotuksen lähde jäi Tukesilta selvittämättä, eikä myöskään kukaan ylitarkastajista turvottanut sillä kokeeksi huuliaan.
Lahtelainen panimoyhtiö Teerenpeli ottaa ensiaskelia Yhdysvaltain-viskimarkkinoilla. Yhtiö on saanut avattua maahantuontia USA:han: Lahdessa tislattua viskiä on myytävänä muutamissa kaupoissa sekä ravintoloissa New Yorkin osavaltiossa. Ensimmäiset lastit lähtivät viime keväänä.
Suomalaista alkoholia vietiin ylipäätään ulkomaille viime vuonna jo viidennes enemmän kuin vuosikymmenen alussa, yli 160 miljoonalla eurolla. Parhaiten maailmalla vetävät vodkat ja maustetut viinat. Väkeviä menee vientiin enemmän kuin suomalaiset itse niitä juovat, kertoi Yle maaliskuussa.
Kilpailu Yhdysvalloissa on tiukkaa. Maassa on omia, valtavia, kansainvälisiä bourbon-viskin valmistajia. Teerenpelin toimitusjohtaja Anssi Pyysingin mukaan Pohjois-Amerikan ostovoima on kuitenkin niin suuri, että siitä riittäisi siivu myös pienempien tuottajien niin kutsutuille craft-viskeille.
Pyysing myös kertoo single malt -viskien kasvattaneet viime vuosina markkinaosuuttaan Yhdysvalloissa. Menestyminen New Yorkissa voi olla ponnahduslauta myös muualle maahan.
– Muualla USA:ssa katsotaan kiivaasti, mikä menestyy New Yorkissa ja mikä Los Angelesissa. Muut osavaltiot poimivat siitä, että nämä ovat hyviä juttuja, Pyysing sanoo.
Mainetta ja kunniaa kilpailussa: "Tuntuu todella hyvältä"
Teerenpelin viski voitti vastikään kultaa kansainvälisessä New York World Wine & Spirits -kilpailussa New Yorkissa. Toimitusjohtaja Anssi Pyysing uskoo, että tieto voitosta lisää merkittävästi jälleenmyyjien kiinnostusta lahtelaisviskiä kohtaan.
– Tämä on ehdottomasti paras mitali, jonka olemme koskaan saaneet. New Yorkissa ja USA:ssa pärjääminen tuntuu todella hyvältä, Pyysing hehkuttaa.
Toimitusjohtajan mukaan yhtiön viskeistä valtaosa myydään vielä Suomessa, mutta viennin osuus on merkittävä.
Tislaamossa vapaata kapasiteettia
Teerenpelin viskitislaamossa olisi kapasiteettia tuotannon lisäämiselle, ja tavoitteena on alun perinkin saada tuotteita vientiin.
Kovin nopeasti mahdolliseen kysynnän lisääntymiseen ei pystyttäisi reagoimaan, koska viskin kypsyminen ottaa aikansa. Valmius on silti olemassa.
– Pistetään vähän vauhtia lisää ja tehdään vähän tiiviimmin hommia, niin eiköhän tavara saada liikkumaan ja riittämään, tokaisee Teerenpelin Panimo & Tislaamon viskimestari Jaakko Joki.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on tehnyt testin, joka paljasti useiden ulkomaisten halpaverkkokauppojen tuotteet vaarallisiksi.
Tukes testasi kaikkiaan 32 verkkokaupoista ostamaansa lelua, lastentarviketta, korua ja sähkölaitetta. Tukes tilasi näytteitä erityisesti suomalaisten suosiossa olevilta, suurilta verkkokauppa-alustoilta, kuten Wish, AliExpress ja eBay.
Testissä kävi ilmi, että vain yksi tuotteista täytti eurooppalaiset vaatimukset. Jos tuotteet olisivat myynnissä Suomessa, velvoitettaisiin kaupat keräämään ne pois kuluttajilta.
Tukes kertoo, että esimerkiksi sen kaikki testeihin valitsemat, yhteensä 17 lastentarviketta todettiin vaarallisiksi. Turvallisuuspuutteita virasto kuvailee räikeiksi.
– Joukosta löytyi esimerkiksi 170-senttiseksi venyvä tuttiketju, kun tuttiketjun sallittu maksimipituus on Euroopassa 22 senttiä. Liian pitkä tuttiketju on vauvalle hirttosilmukka. Huolestuttavia olivat myös vedessä turpoavat lelut, jotka voi sekoittaa ulkonäkönsä vuoksi irtokarkkeihin. Jos lapsi esimerkiksi pureskelee tällaista lelua ja osa lelusta päätyy lapsen elimistöön, pahin seuraus voi olla kuolettava suolitukos, Tukesin ylitarkastaja Anja Merenkivi kertoo tiedotteessa.
Tukes testasi myös kuusi alle viiden euron hintaista usb-laturia, joista viisi todettiin testeissä vaarallisiksi. Tuotteissa oli sekä tulipalon että sähköiskun vaara.
– Joukossa oli laturi, joka on sähköturvallisuudessa Tukesin testaushistorian vaarallisimpien joukossa, kertoo Tukesin ylitarkastaja Kimmo Hakala tiedotteessa.
Jos tekee ostoksia EU:n ulkopuolelta, on itse vastuussa turvallisuudesta
Tukesin testit ovat osa tänään alkanutta Omalla vastuulla -viranomaiskampanjaa. Kampanjassa valistetaan kuluttajia vaarallisista verkko-ostoksista sekä siitä, että he ovat itse vastuussa tuotteiden turvallisuudesta, jos ostokset tehdään EU:n ulkopuolelta.
Tukes toivoo, että kaukomailta ostoksia tekevät suomalaiset perehtyvät ostamiensa tuotteiden turvallisuusvaatimuksiin ja tekevät ostopäätöksiä riskit tunnistaen.
Viranomaisten tiedossa on tapauksia, joissa kaukomailta ostettu laturi on sytyttänyt tulipalon, ravintolisä on sisältänyt muuntohuumeita tai kosmetiikka aiheuttanut vakavia allergisia reaktioita. Kuluttajat ovat myös ostaneet kemikaaleja, joiden myynti ja käyttö on EU:ssa kielletty.
Yhdysvalloissa varaudutaan jälleen tuhoisan hurrikaanin rantautumiseen. Florence-niminen hirmumyrsky vahvistui maanantaina neljännen luokan hurrikaaniksi viisiportaisella asteikolla.
Tuulennopeus oli Yhdysvaltojen hurrikaanikeskuksen mukaan enimmillään 130 mailia tunnissa eli hieman yli 58 metriä sekunnissa. Hurrikaanin ennustetaan vielä voimistuvan, sillä sen reitillä vesi on lämpimimmillään lähes 30-asteista
– Florencesta näyttää tulevan voimakas ja erittäin vaarallinen hurrikaani, Yhdysvaltain hurrikaanikeskuksen tutkija Eric Blake toteaa.
Rantautunee Yhdysvaltoihin torstaina
Florencen keskus on vielä vajaan 2 000 kilometrin päässä Atlantilla, mutta Yhdysvaltojen rannikolla ihmisiä on jo kehotettu valmistautumaan evakuointeihin. Etelä-Carolinan osavaltion kuvernööri ehti jo maanantaina määrätä rannikon asukkaat evakuoitavaksi tiistain keskipäivään mennessä.
Kuvernööri Henry McMaster arvioi, että noin miljoona ihmistä joutuu lähtemään hurrikaanin tieltä.
Hurrikaani etenee Bermuda- ja Bahamasaarten välistä tiistain ja keskiviikon aikana. Yhdysvaltoihin sen ennustetaan rantautuvan torstaina.
Florence vaikuttaa kuitenkin jo Yhdysvaltain ylimpään johtoonkin. Presidentti Donald Trumpin kampanjaorganisaatiosta kerrottiin maanantaina, että presidentti on perunut perjantaiksi suunnitellun puhetilaisuutensa Mississippin osavaltiossa hurrikaanin takia.
Atlantin hurrikaanikausi on nyt kiivaimmillaan: Florencen takana kasvavat Helene ja Isaac.
Uutista on päivitetty klo 22.01 ja 22.16: Etelä-Carolinassa annettiin evakuointimääräys.
Helsingin Jätkäsaareen saapui maanantaiaamuna varsinainen jätti: MSC-varustamon Meraviglia-risteilyalus on kaikkien aikojen suurin kaupungissa vieraillut risteilijä.
Kokosimme yhteen yksityiskohtia luksusristeilijästä, ja kävimme kurkistamassa sen sisälle.
Kulunut risteilykesä on ollut Helsingissä ennätyksellinen. Parhaina päivinä kaupungissa on ollut kuusikin risteilyalusta yhtä aikaa, sanoo Helsingin Sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari.
– Meillä tulee tänä vuonna menemään ennätykset rikki. Todennäköisesti mennään reippaasti yli puolen miljoonan risteilymatkustajan, hän ennakoi.
Jättipaatti Meraviglian maanantainen vierailu on osa tätä ilmiötä.
Tuhatpaikkainen teatteri, lukuisia baareja, yhdeksän poreallasta...
Uima-altaita on kaikkiaan neljä. Niitä on sekä sisä- että ulkotiloissa.Ulla Malminen / YlePääkatu.Ulla Malminen / YleKimaltavat portaat luovat ylellistä tunnelmaa.Ulla Malminen / Yle
Keskellä laivaa kulkee vajaat sata metriä pitkä kävelykatu, jota kattaa 480 neliömetrin kokoinen led-näyttö.
Matkustajia viihdyttää noin tuhatpaikkainen teatteri sekä 20 baaria ja oleskelualuetta. Kansia tällä risteilijällä on kaikkiaan 19 ja uima-altaita neljä. Yläkannella on myös vesiliukumäki. Matkustajat voivat rentoutua yhdeksässä porealtaassa.
Kannella.Ulla Malminen / YlePorealtaita on yhdeksän.Ulla Malminen / Yle
Tämän päivän risteilijät ovat kuin kelluvia kaupunkeja, tietää matkanjärjestäjä Risteilykeskuksen varatoimitusjohtaja Petri Sirén.
Risteilyaluksissa on kaikenlaista toimintaa laskuvarjohyppysimulaattoreista mikroautoratoihin.
Myös alusten koko kasvaa.
– Mennään suurempaan ja suurempaan. Yhdessä laivassa saattaa olla 25 ravintolaa. Ne ovat kokonaisvaltaisia lomakohteita, Sirén sanoo.
Suomalaisetkin matkustavat hänen mukaansa enemmän ja enemmän kansainvälisille merille – pääsääntöisesti Välimerelle sekä Karibialle.
Vuosittain kansainvälisillä risteilyillä käy noin parikymmentätuhatta suomalaista, Sirén kertoo.
Laivalla voi pelata myös futista.Ulla Malminen / YleHerkuttelun tuomia kaloreita voi polttaa kuntosalilla.Ulla Malminen / YleKauneudenhoitoa päästä varpaisiin.Ulla Malminen / YleOluen ystäviä ei ole unohdettu.Ulla Malminen / YleRavintoloita sekä baareja on kymmeniä.Ulla Malminen / Yle
Miksi risteilijät haluavat juuri Helsinkiin?
Yhdentoista yön risteilyllä oleva laiva on lähtenyt Hampurista ja vieraillut Oslossa, Nynäshamnissa, Tallinnassa ja Pietarissa, josta se on saapunut Helsinkiin. Helsingistä se jatkaa matkaa takaisin Hampuriin.
Peräti yli 300 metriä pitkä risteilijä nousee 65 metrin korkeuteen. Laivaan mahtuu noin 5 000 matkustajaa sen 2 250 hyttiin.
Suurimman hytin Royal-sviitti on kooltaan 56 neliötä, ja siihen sisältyy kuudentoista neliömetrin kokoinen parveke. Royal-sviittiin kuuluu myös henkilökohtainen hyttiemäntä tai -isäntä.
Meraviglialla suuri osa matkustajista on keskieurooppalaisia. Miksi risteilyalukset ovat halunneet tänäkin kesänä juuri Helsinkiin?
Osin kyse on siitä, että matkailuluvut ovat ylipäätään kasvaneet Euroopassa ja muualla maailmalla, Helsingin Sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari pohtii.
– Mutta haluan uskoa myös, että Helsinki "destinaationa" on muuttunut kiinnostavammaksi ja olemme sitä kautta saaneet enemmän näitä risteilykäyntejä.
Kasino.Ulla Malminen / YleTämä baari on samppanjan nautiskelua varten.Ulla Malminen / YleAlus jatkaa Helsingistä Hampuriin.Ulla Malminen / Yle
Suomessa kehitetty uudenlainen aurinkokenno on läpäissyt merkittävän tulikokeen matkalla kohden teollista tuotantoa.
Pikimusta nanorakenteinen kenno vietiin laboratoriosta aurinkopaneelitehtaan tuotantolinjalle.
Tavoitteena oli selvittää, kestääkö mustasta piistä valmistettu hauras rakenne robottien karskeja otteita teollisessa massatuotannossa.
Aalto-yliopiston tutkimusryhmää johtava professori Hele Savin kertoo Ylelle, että huolet liittyivät ennen kaikkea kennojen laminointivaiheeseen, jossa kennojen päälle lätkäistään lasi. Kennojen ja lasin väliin synnytetään samalla tyhjiö.
– Emme olleet yhtään varmoja, kestävätkö kennot sitä prosessivaihetta. Mutta hyvin kävi, kertoo Savin.
Kennot ja niistä valmistetut aurinkopaneelit putkahtivat ulos tuotantolinjoilta vahingoittumattomina. Kennojen toiminta-ajatus on selitetty tässä videossa.
Hele Savinin tutkimusryhmä / Aalto-yliopisto
Tärkeä askel kohti kaupallistamista
Nyt päättyneen tutkimushankkeen päätulos oli, että teknistä estettä Suomessa kehitettyjen kennojen ja niistä valmistettujen aurinkopaneelimoduulien massatuotannolle ei ole.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että nykyisillä aurinkokennotehtailla voitaisiin alkaa valmistaa uudentyyppisiä kennoja pitkälti nykyisillä laitteilla.
Vaikka tutkimusosuus sujui mallikkaasti, paneelien tulo markkinoille mutkistui tutkimusprojektin loppumetreillä. Testejä tehtiin merkittävän saksalaisen aurinkokennovalmistajan Solarworldin tehtaalla.
Yritys on ollut pitkään maailman johtavia aurinkokennojen valmistajia, mutta viime vuosina se on ajautunut pahoihin talousvaikeuksiin.
Solarworld hakeutui viime keväänä jo toistamiseen konkurssiin, kiinalaisen aurinkokennotuotannon painettua hintoja rutkasti alaspäin.
– Kyllähän se oli aika iso takapakki meille. Tietenkin olisi ollut luonnollisinta, että he olisivat alkaneet viedä tuotantoa eteenpäin. Mutta meille on tullut paljon yhteydenottoja, myös muut ovat kiinnostuneita, Savin kertoo.
Toimivat jopa Suomen talvessa
Savinin työryhmän kehittämät aurinkokennot tuottavat enemmän sähköä ja säilyttävät tehonsa pidempään kuin markkinoilla olevat perinteiset, sinertävät aurinkokennot.
Suomalaisinnovaation kennot on rakennettu mustasta piistä. Syvän nanorakenteen ansiosta kennot pystyvät nappaamaan valosta fotonit talteen myös silloin kun aurinko paistaa matalalta.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kennot tuottavat sähköä pidemmän ajan päivässä ja myös pimeinä vuodenaikoina.
Savinin mukaan pikimustat kennot kykenevät periaatteessa tuottamaan sähköä myös Suomen talven harvoina valoisina tunteina, kunhan paneelien päällä ei ole lunta tai jäätä.
Teollisen valmistuksen aloittaminen vaatii tietysti myös sitä, että kennoilla kykenee tuottamaan sähköä riittävän edullisesti suhteessa kilpailijoihin.
Syvien nanorakenteiden valmistaminen on kalliimpaa, mutta alustavien laskelmien mukaan lopputuotteen suurempi teho riittää kompensoimaan eron, Savin kertoo.
Savinin mukaan pikimustille aurinkokennoille etsitään nyt uutta yhteistyökumppania kennojen valmistukseen.
Verohallinto kertoo, että osalle sen asiakkaista on lähetetty tänään tiistaina sähköpostitse huijausviesti, jossa yritetään kalastella asiakkaiden luottokortti- ja tilitietoja valheellisen veronpalautusilmoituksen avulla.
Verottaja muistuttaa, että se ei koskaan pyydä tilinumeroita tai luottokorttien numeroita sähköpostilla tai tekstiviestillä.
Verottaja neuvoo huijausviestin saaneita asiakkaita tuhoamaan viestin avaamatta sitä. Jos asiakas on ehtinyt antaa luottokorttitietonsa huijaussivustolle, niin kortti on syytä kuolettaa heti.
Luottokorttitiedot voi kuolettaa soittamalla puhelinnumeroon 020 333.
Verohallinto tutkii huijausviestiasiaa ja aikoo tarvittaessa ryhtyä oikeudellisiin toimiin.
