Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ennakoi Ruotsiin vaikeita hallitusneuvotteluita.
Ruotsin ja Suomen välisen yhteistyön hän arvioi jatkuvan hyvänä, on tuleva hallituspohja millainen tahansa.
– Hallitusneuvotteluista voi tulla pitkäkin prosessi, ellei parin viikon aikana löydy jotain yllättävää ratkaisua. Suomen ja Ruotsin yhteistyöhön tällä ei varmasti ole vaikutusta. Yhteistyöllä on vahva, puoluerajat ylittävä tuki myös Ruotsissa. Uskon, että tämä historiallinen positiivinen kehitys tulee jatkumaan olipa hallitus mikä tahansa, mutta varmasti Ruotsissa tulee olemaan jännittävät viikot, Sipilä sanoi Ylen vaalilähetyksessä kun SVT:n ovensuunkyselyn tiedot julkistettiin.
Sipilä yllättyi siitä, että Ruotsin vaalikeskusteluissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan osuus jäi vähäiseksi, ja maahanmuuttokeskustelu nousi suurempaan rooliin.
– Saa nähdä, ennakoiko tämä mitään tänne Suomeen, mutta minusta oli aika yllättävää, että maahanmuuttokeskustelu nousi näin keskeiseen rooliin Ruotsissa, Sipilä sanoi.
Myös Ylen haastattelun jälkeen valtioneuvoston sivuilla julkaistussa kolumnissa Sipilä kommentoi Ruotsin vaalien maahanmuuttokeskustelua:
– Olemme näistä aiheista keskustelleet niin Suomessa kuin Euroopassa. Maahanmuuttoon tarvitaan johdonmukaista politiikkaa sekä maltillista ja asiallista yhteiskunnallista keskustelua. Rasismille ja radikalismille ei ole tilaa. Ei meillä eikä muualla.
Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n ovensuukysely julkaistiin Suomen aikaa kello 21, jolloin vaalihuoneistot sulkeutuivat. Kyseessä on suuntaa-antava arvio.
Sen mukaan puna-vihreät häviäisivät porvareille niukasti luvuin 39,4–39,6. Ruotsidemokraatit olisivat nousemassa toiseksi suurimmaksi puolueeksi 19,2 prosentin kannatuksella.
Tulosennuste saadaan kello 22.30. Lopullisia tuloksia odotetaan noin kello 23.30.
Suomen puolustusvoimia ajetaan nyt toden teolla lähemmäs muiden länsimaiden sotavoimia. Suomi on tehnyt parissa vuodessa kymmenkunta yhteistyösopimusta, joista lähes jokaisen on allekirjoittanut Jussi Niinistö (sin.).
Puolustusministeri Jussi Niinistö on todennut esimerkiksi Yhdysvaltain kanssa tehdystä sopimuksesta, että se ei sido millään tavalla Yhdysvaltoja Suomen puolustamiseen. Ovatko sopimukset sitten hädän hetkellä pelkkää paperia? Ehkä eivät. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu pitää todennäköisenä, että joku rientäisi apuun.
– Sopimukset fokusoituvat Suomen kansalliseen puolustukseen. Ideana on se, että kriisissä voidaan saada apua, ja Suomi valmistautuu yhä enemmän siihen, että puolustus hoidetaan yhdessä muiden kanssa.
Uusien sopimusten myötä Suomen tapa ajatella liittoutumattomuutta on muuttunut. Sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ei enää juurikaan puhuta ja jopa sotilasliittoon kuulumattomuus alkaa hälvetä ulkopoliittisesta puheesta.
– Sotilasliittoon kuulumattomuus on vaan fakta, mutta se ei ole mitenkään sellainen, joka ohjaisi, mitä me voidaan tehdä ja mitä ei.
Toisin sanoen, vielä 2000-luvulla pohdittiin, mitä liittoutumaton maa voi tehdä Naton kanssa, mutta ei enää.
Suomen tekemillä sopimuksilla voi olla myös Venäjälle suurempi merkitys kuin yleisesti arvellaan. Valtiotieteen tohtori Pekka Visuri arvioi, että Venäjällä tilannetta seurataan erityisen tarkkaan.
– Siitä ei epäilystäkään, mutta mitä käytännön toimenpiteitä tulee, sitä ei voi tietää, Visuri arvioi.
Visurin mielestä Suomen tekemissä sopimuksissa ei ole mitään salaperäistä, mutta hänen mielestään sopimuksissa on tulkinnan mahdollisuus. Visurin mielestä kynnyskysymys on se, että Suomen poliittinen johto päättää, millaisia toimenpiteitä sopimusten pohjalta voidaan tehdä.
– Poliittisen johdon pitää ehdottomasti tehdä päätöksensä ja ratkaisunsa, jotta sopimuksilla ei vedätetä valmiita ratkaisuja.
Suomen asema Itämerellä on merkittävä
Matti Pesu on Ulkopoliittisen insitituutin tutkija. Hänen erikoisalaansa ovat ulko-, puolustus- ja turvallisuuspolitiikka sekä muun muassa Suomen ja Yhdysvaltain suhteet.
Pesu arvoi, että länsivallat ovat halukkaita tekemään sopimuksia Suomen kanssa, koska Suomella on tärkeä rooli Itämeren alueella.
– Se on Baltian maiden puolustamisen kannalta tärkeä. Lähtökohtaisesti länsikumppanit olettavat, että Suomi tukee lännen tavoitteita.
Pohjimmiltaan Suomen rooli mahdollisessa selkkauksessa olisi kuitenkin aika raadollinen. Suomi voisi vahvan puolustuksensa ja suuren alueensa turvin sitoa suuren määrän vihollisen joukkoja eli auttaa ulkovaltoja sillä tavalla.
Kuvaavaa viime vuosien kehityksessä on myös se, että esimerkiksi Suomi ja Ruotsi harjoittelevat puolustamista yhdessä. Sotaharjoituksissa toinen ei enää esitä vihollista vaan molemmat puolustavat samaa aluetta.
– Viime syksyn Aurora-harjoituksessa oli kyse Ruotsin aluepuolustuksesta, ja Suomi oli siinä mittavasti mukana.
Ilmasotaharjoituksissa tilanne on sama. Ruotsi ei enää esitä vastapuolta vaan puolustusta hoidetaan samalla puolella.
– Kaikkein eniten ajatus siitä, että ei enää hoideta asioita yksin, näkyy nimenomaan Ruotsi-yhteistyössä.
Sama näkyy Suomen Nato-suhteessa. Painopiste on siirtynyt kriisinhallinnasta yhteiseen harjoitteluun ja aluepuolustukseen, Pesu sanoo. Afganistanin ISAF-operaatio ajettiin alas ja Ukranainan tapahtumat ajoivat Suomen vahvistamaan kansallista puolustusta Naton kumppanimaana.
Suomalainen miehistönkuljetusajoneuvo laskeutuu amerikkalaisen sota-aluksen kyydistä Naton sotaharjoituksessa Puolassa heinäkuussa 2015.Adam Warzawa / EPA
Naton korvike vai portti Natoon?
Yksiselitteisesti Suomen tekemät yhteistyösopimukset eivät ole portti Natoon, vaikka moni niin saattaa epäilläkin, eivätkä sopimukset ole yksiselitteisesti Naton korvike.
Vastaus on enemmänkin kyllä ja ei, Pesu arvelee.
– Se on siinä mielessä korvaavaa, että tästä saadaan puolustukselle selkärankaa, joka tavallaan on vaihtoehto jäsenyydelle. Mutta toisaalta tämä olisi mahdollista jäsenenäkin.
Pesu ei usko, että lähivuosina tapahtuu mitään Nato-jäsenyyden suhteen.
– Minusta on ihan fiksua, että katsotaan, mihin tämä malli johtaa.
Pesu näkee kuitenkin, että Suomen rooli kansainvälisessä puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa on muuttunut niin dramaattisesti, että jossain vaiheessa tilannetta on arvioitava uudestaan.
Suomi on mukana Naton harjoituksissa, kuten lokakuussa Trident Juncture 2018 -harjoituksessa, ja Suomen poliittinen johto on osallistunut Nato-maiden johtajien illallistapaamisiin.
Raja kumppanimaiden ja jäsenmaiden kesken on selvä, mutta miten pitkään?
Eli kun käytännön tasolla mennään yhä lähemmäs liittopolitiikkaa, jossain vaiheessa on päätettävä, yritetäänkö siirtyä virallisten turvatakuiden piiriin.
Suomen tekemiä puolustusyhteistyösopimuksia
9.7.2016
Suomen ja Britannian puolustusministerit tapaavat Varsovassa. Jussi Niinistö ja Michael Fallon allekirjoittavat puolustusyhteistyötä koskevan puiteasiakirjan.
7.10.2016.
Suomen ja Yhdysvaltain apulaispuolustusministerit tapaavat Helsingissä. Jussi Niinistöja Bob Work allekirjoittavat aiesopimuksen puolustusyhteistyöstä.
29.6.2017
Suomen ja Saksan puolustusministerit tapaavat Berliinissä. Jussi Niinistö ja Ursula von der Leyen allekirjoittavat puolustusyhteistyötä koskevan sopimuksen. Suomi tulee osaksi Saksan kehysvaltiokonseptia, FNC:tä.
30.6.2017
Suomen, Ruotsin ja Britannian puolustusministerit tapaavat Tukholmassa. Jussi Niinistö, Peter Hultqvist ja Michael Fallon allekirjoittavat sopimuksen Suomen ja Ruotsin liittymisestä Britannian vetämään nopean toiminnan joukkoon (Joint expeditionary force).
16.11.2017
Suomi tekee Naton kanssa kolmivuotisen jatkosopimuksen laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöstä (Enhanced Opportunities Partner).
5.5.2018
Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustusministerit tapaavat Washingtonissa. Jussi Niinistö, Peter Hultqvist ja James Mattis allekirjoittavat kolmenvälisen aiejulistuksen puolustusyhteistyöstä.
6.6.2018
Suomi lähtee mukaan kolmeen EU-projektiin: ohjelmistoradion kehittämiseen sekä sotilaallisen liikkuvuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseen.
9.7.2018
Suomen ja Ruotsin puolustusministerit tapaavat Turussa. Jussi Niinistö ja Peter Hultqvist allekirjoittavat puolustusyhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan.
28.8.2018
Suomen ja Ranskan puolustusministerit tapaavat Helsingissä. Jussi Niinistö ja Florence Parly ilmoittavat, että Suomi ja Ranska aikovat solmia puolustusyhteistyösopimuksen.
30.8.2018
Suomen ja Ranskan presidentit tapaavat Helsingissä. Sauli Niinistö ja Emmanuel Macron kertovat, että Suomi lähtee mukaan valmistelemaan yhteisymmärryspöytäkirjaa Ranskan ehdottamista interventiojoukoista.
Supikoira on sikiävä otus ja kanta on Suomessa voimakas, vaikka sitä metsästetään rankasti. Pohjoisessa laskeneet saalismäärät kertovat, että kanta on saatu pieneksi.
Supikoira levittäytyi Suomeen 1970-luvulla Neuvosto-Karjalasta. Se on alun perin Itä-Aasiasta kotoisin oleva pienikokoinen ja pitkäkarvainen koiraeläinlaji.
Supikoira on hyvin tauteja kestävä taudinlevittäjä. Supikoira tartuttaa trikiiniä, myyräekinokokkia ja raivotautia.
– Meidän projektin toimesta hävitettiin 130 supikoiraa. Kaikkien metsästäjien saaliit eivät tule meidän tietoon.
– Ruotsin kanta on saatu hyvin hallintaan. Koko Ruotsista saatiin viime vuonna saaliiksi alle 40 supikoiraa ja Norjasta ei yhtään, Mäkimartti kertoo.
Tautiuhan lisäksi Mäkimartti on huolissaan Suomen puhtaasta luonnosta. Hän sanoo, että Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, missä supikoiran kantamaa myyräekinokokki-loista ei ole tavattu luonnosta.
– Me pidämme itsestään selvyytenä, että marjoja voi syödä suoraan maasta ja vettä voi juoda Lapin puroista. Isossa osassa Keski-Eurooppaa luonnosta poimittuja marjoja ei voi syödä raakana, vaan ne tulee ensin keittää, pakastaminenkaan ei riitä.
Supikoiria pyydetään loukkujen avulla.Kalle Niskala / Yle
Supikoira syö lintuja – vaikutuksista eri näkemyksiä
Supikoira on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla. Säännökset tulevat voimaan ensi helmikuussa. Erikoissuunnittelija Mikko Alhainen Suomen riistakeskuksesta kertoo, että Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asiasta lakia.
Käytännössä tämä merkitsee, että supikoiran lopettamiseen ei tarvitse metsästyskorttia.
Supikoira on ihmisasutuksen lähellä viihtyvä kaikkiruokainen eläin. Riistamiesten mukaan se verottaa voimakkaasti lintukantaa elinalueellaan.
– Supikoira ei valitse syömiään lintuja eli se syö peltolinnut, kuovit, töyhtöhyypät ja kaikki muut. Maassa pesivät linnut ovat vaarassa ja kosteikolla se kulminoituu vesilintuihin. Suurimmat tuhot aiheutuvat kosteikkoaluille, sanoo Pohjoismaisen supikoirahankkeen kenttätyöntekijä Juha Mäkimartti.
Toisenlaisiakin näkemyksiä on.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kaarina Kauhala on julkisuudessa esittänyt arvion, että supikoiran vesilinnustolle aiheuttamia tuhoja on liioiteltu. Kauhalan mukaan pitävää näyttöä supikoiran vahingollisuudesta lintukannoille ei ole.
Riistasuunnittelija Eerojuhani Laine Suomen riistakeskuksen Lapin toimistolta sanoo, että tuhojen määrää on vaikea arvioida, mutta supikoira on joka tapauksessa vieraslaji, joka tuhoaa pesiä.
Pohjoismaisen supikoirahankkeen tavoitteena on pysäyttää vieraspedon leviäminen Suomesta Ruotsiin ja Norjaan. Länsiraja onkin erityistarkkailussa.
Suomen puolella kymmenen ja Ruotsin puolella 15 supikoiraa on saanut kaulaansa GPS-pannan. Ne johdattavat metsästäjät muiden supikoirien luokse.
Pannan avulla saadaan myös tietoa niiden elintavoista.
– GPS-seurattujen supikoirien tarkoitus on johdattaa metsästäjät ja minut projektityöntekijänä sinne alueelle, missä supikoirapopulaatioita on. Sillä saadaan vähennettyä niitä pois, sanoo Pohjoismaisen supikoirahankkeen kenttätyöntekijä Juha Mäkimartti.
Siinä se on mustaa valkoisella: Hasan Khademin, 20, viimeisin todistus tamperelaisesta Kalevan lukiosta.
Elämänkatsomustieto 10.
Kuvataide 10.
Suomi toisena kielenä 9.
Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus 9.
Kevään todistus on kelpo kenelle tahansa lukiolaiselle. Hasan Khademi on ollut Suomessa vasta kolme vuotta, joten hänen koulumenestyksensä on lyönyt ällikällä hänen opettajansa.
Khademi itse muistuttaa, että on todistuksessa myös huonoja numeroita. Englannista on kuutonen, mutta hän ei ollut ennen Suomeen tuloa lukenut päivääkään englantia.
– Matematiikka on minulle helpompaa kuin vaikka filosofia tai historia, joissa on paljon käsitteitä, jotka pitäisi muistaa. En ole kuullut näitä käsitteitä äidinkielellänikään, Khademi sanoo suomeksi.
Kalevan lukio
Hasan Khademi ei stressaa numeroista, vaan joutuu painimaan toisenlaisten asioiden kanssa kuin yleensä lukion toista luokkaa käyvät. Hän odottaa, toteutuuko hänen pahin pelkonsa pakkopalautuksesta Afganistaniin.
"En tiedä, onko minulla huomista"
Maahanmuuttovirasto Migri kertoi vastikään, että se jäädyttää hetkeksi afganistanilaisten jättämät turvapaikkahakemukset.
Virasto käy läpi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n uutta linjausta. Sen mukaan Afganistanin turvallisuustilanne on jatkanut heikentymistään ja pääkaupunki Kabul ei ole riittävän turvallinen.
Uutta linjausta odotetaan alkuviikosta. Se vaikuttaa todennäköisesti myös Khademin kohtaloon.
– Haluaisin kirjoittaa ylioppilaaksi. En tiedä, onko minulla huomista. Epävarmuus on tosi ahdistavaa ja lannistavaa. Koulu on kuitenkin ainoa asia, mitä minulla on nyt, Khademi sanoo.
Vappu ja ylioppilaslakki
Hasan Khademi tuli Suomeen elokuussa 2015 turvapaikkahakija-aallon mukana. Lähtöön vaikuttivat hänen mukaansa perheen turvallisuuteen liittyvät asiat, mutta hän ei halua kertoa niistä tarkemmin muille kuin Maahanmuuttovirastolle.
Khademi kertoo käyneensä Afganistanissa vain pari vuotta koulua, jossa opiskeltiin äidinkieltä daria ja Koraania.
– Siellä ei opetettu esimerkiksi englantia, matematiikkaa tai biologiaa. Tiesin Euroopan, mutta en mitä maita siihen kuuluu. Teidän aakkosistanne tiesin vain ne, jotka ovat omassa nimessäni.
Khademi teki töitä Iranissa ja lainasi rahaa, että pääsi salakuljettajan mukana Turkista Kreikkaan. Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa, ja hän kertoo paenneensa salakuljettajaa. Suomeen nuorukainen tuli Ruotsin kautta ja tie vei Itä-Karjalan kansanopistoon.
Siellä hänen opettajakseen tuli Paavo Hakulinen, jota Khademi kehuu maasta taivaisiin. Vuonna 2016 Hakulinen selitti oppilaille, miksi niin monilla suomalaisilla on vappuna valkoinen lakki.
– Opettaja kertoi sen niin hienosti, että päätimme kavereiden kanssa, että meidän on pakko päästä lukioon.
Hasan Khademi on sopeutunut hyvin Kalevan lukioon Tampereella.Marko Melto / Yle
Kylmä suihku tuli heti unelman alkumetreillä. Joulukuussa 2016 Maahanmuuttovirasto ilmoitti, ettei Hasan Khademi saa turvapaikkaa tai oleskelupaikkaa Suomesta, vaan hänet käännytetään Afganistaniin.
Khademi valitti päätöksestä. Valituksen käsittely on yhä kesken.
– Ajatukseni ja elämäni romahtivat.
Tuhansia kuollut
Maahanmuuttoviraston mukaan Hasan Khademi käännytetään Kabuliin, jonka turvallisuudesta käydään nyt Suomessa kovaa vääntöä.
Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Afganistan on liian vaarallinen maa, jotta sinne voitaisiin lähettää ketään.
YK:n pakolaisjärjestön tilastojen mukaan tammikuusta kesäkuun loppuun kestävän seurantajakson aikana lähes 1 700 ihmistä on kuollut väkivaltaisuuksissa ja lähes 3 500 loukkaantunut Afganistanissa.
Osa Khademin ystävistä on saanut myönteisen päätöksen jäädä Suomeen, osa ei. Kahtiajako näkyy myös toukokuulle yltävissä tilastoissa.
Maahanmuuttovirasto on tehnyt 12 kuukauden aikana 4 229 Afganistanin kansalaista koskevaa päätöstä. Lähes 3 000 päätöksistä on ollut myönteisiä. Kielteisiä on ollut noin tuhat.
Kolme neljästä saa jäädä, yksi neljästä ei.
Perheen sijainnista ei varmuutta
Khademin isä kuoli, kun hän oli pieni. Myös sedät ovat kuolleet. Hänen äitinsä on viimeisen tiedon mukaan Iranissa, mutta siitä ei ole varmuutta.
– Olen kuullut äidistäni viimeksi puhelimessa juhannuksena. Sen jälkeen en ole kuullut mitään. Lähetin sinne tuttujen välityksellä puhelimen, mutta se ei toiminut Iranin maaseudulla.
– Afganistanissa minulla on enää vain mummu, ei mitään verkostoja.
Hasan Khademi sanoo, että jos hänet käännytetään, kova opiskelu menee hukkaan. Afganistanissa hänelle ei ole mitään hyötyä suomen kielen osaamisesta.
Peruskoulu puolessa vuodessa
Turvapaikanhakijoiden lukion käymisestä ei löydy tilastoa, mutta harvinaista se on.
Ennen lukiota piti käydä peruskoulu, jonka yläkoulun sisällön aikuiset maahanmuuttajat usein käyvät läpi kahdessa vuodessa. Khademille tahti maahanmuuttajien peruskoulussa oli liian hidas. Hän pyysi opettajilta lisätehtäviä.
Opettajat suhtautuivat hankkeeseen ensin epäilevästi, koska Khademin koulutausta oli niin vaatimaton. Hänen piti ensin todistaa opettajille useissa testeissä, että hän pystyy opiskelemaan itsenäisesti. Sen jälkeen hän alkoi tenttiä peruskoulun loppuun.
Ennen peruskoulua hän oli opiskellut tiiviisti suomen kieltä ja kulttuuria 1,5 vuoden ajan.
– Halusin yrittää. Minulla oli koe melkein joka perjantai.
Hasan Khademi ohjaa ensimmäisen vuoden opiskelijoita.Marko Melto / Yle
Hasan Khademin kaveri asui Tampereen Hervannassa. Tampereella käydessään Khademi kulki Kalevan lukion ohi ja päätti hakea sinne. Hän suoritti lopulta peruskoulun kovalla työllä vain puolessa vuodessa ja pääsi sisään lukioon 8,5:n keskiarvolla.
Suomalaista kulttuuria
Kalevan lukion yhteiskuntaopin ja historian opettaja Juha Heinonen sanoo, että Hasan Khademi on muuttanut hänen käsityksiään oppimisesta.
Heinonen sanoo rehellisesti, että kun hän kuuli saavansa afgaanioppilaan, ensimmäinen ajatus oli, mitähän tästä tulee.
Kun Heinonen kysyi luokassa 30 oppilaalta Suomen vallan kolmijaosta, vain Hasanin käsi nousi. Hän muisti asian peruskoulusta.
– Kysyin, onko todella niin, että ainoa ei Suomen kansalainen osaa vastata, millainen vallanjako Suomessa on.
Toimittaja on kuullut yhteensä kahdeksaa Hasan Khademia opettanutta. Kaikki kehuvat hänen motivaatiotaan ja sopeutumistaan suomalaiseen kulttuuriin. Koko haastattelu tehtiin suomeksi.
Hasan Khademi on esimerkiksi tuutori eli ohjaaja ensimmäisen vuoden lukiolaisille. Hän on myös käynyt puhumassa opiskelijoille Ylöjärvellä ja omassa koulussa elämästään.
Yhteiskuntaopin opettaja sanoo, että Hasaniin tutustuminen on asettanut suomalaisen yhteiskunnan uuteen valoon opettajan silmissä.
Suomessa opiskelulla ja koulumenestyksellä ei ole mitään väliä turvapaikan saamisessa.
– Laki on laki, mutta voisiko sitä viilata siihen suuntaan, että Hasanin kaltaiset saisivat mahdollisuuden? He voisivat olla esimerkkinä integroitumisesta ja siitä, miten omilla teoilla voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa, Heinonen sanoo.
Rahat tiukilla
Englannin opettaja Anni Lampinen sanoo, että Hasanin opiskelumotivaatio on tehnyt vaikutuksen.
– Hän on lukenut kirjoja englanniksi ja katsonut elokuvia. Englanti sujuu aika hyvin siihen nähden, että hän on aloittanut tyhjästä. Hän ei ole edes kuullut englantia ympärillään, kuten lapset Suomessa, Lampinen sanoo.
Opettajat ovat auttaneet Khademia esimerkiksi lainaamalla joitakin kirjoja, mutta pääosin nuorukainen on pärjännyt Lampisen mukaan oman aktiivisuutensa ansiosta.
Opiskelijan rahat ovat tiukilla.
– Saan vastaanottokeskuksesta noin 300 euroa kuukaudessa, ja sillä pitää pärjätä ja ostaa kaikki. Tänä vuonna voin lisäksi saada koulukirjoihin enintään 150 euroa, mutta se on koko vuodeksi, Khademi sanoo.
Haluaisin kirjoittaa ylioppilaaksi. En tiedä, onko minulla huomista. Epävarmuus on tosi ahdistavaa ja lannistavaa. Hasan Khademi
Kaikki lukiolaisten vanhemmat tietävät, ettei se riitä mihinkään, kun on kyse lukion kirjoista.
Aamulehden kirjoitettua Hasan Khademista viime helmikuussa eräs pariskunta tarjosi apua majoituksessa. Se auttaa myös.
Mitä sen jälkeen?
Hasan Khademi tekisi mielellään töitä, mutta koska hänellä ei turvapaikanhakijana ole passia tai sosiaaliturvatunnusta, se on vaikeaa.
Tänä kesänä hän pääsi töihin päivähoitoon. Se oli käänteentekevä kokemus. Khademi koki hetken kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Olin kaverini kanssa kävelemässä, kun yhtäkkiä kuului moi. Päiväkodista tuttu lapsi moikkasi minua ja esitteli isovanhemmilleen: Tulkaa katsomaan, tuolla on Hasan meidän päiväkodista. Yhdestä moikkaamisesta tuli tosi hyvä mieli minulle, hän kertoo.
Pienet iloiset asiat helpottavat odottamista. Päivät vaihtuvat viikoiksi, viikot kuukausiksi ja vuosiksi.
Maahanmuuttoviraston ottama tauko päätöksissä oli Hasan Khademille hyvä uutinen. Mutta mitä tapahtuu niille turvapaikanhakijoille, jotka ovat jo saaneet kielteisen päätöksen ja odottavat palautusta Afganistaniin. Entä miten Khademin valitukselle käy?
– Kuulostaa hyvältä, että viranomaiset miettivät asiaa uudelleen. Mutta mitä sen jälkeen?
Hasan Khademi odottaa. Paljon muuta ei voi tehdä.
Paitsi mennä filosofian tunnille. Khademi on omaksunut länsimaiset arvot kuten tasa-arvon. Filosofian viime tunnilla on pohdittu esimerkiksi eutanasiaa eli armokuolemaa.
– Eutanasia on minulle aika omituinen asia, koska tällaisia ajatuksia ei hyväksytä esimerkiksi Afganistanissa, Khademi sanoo.
Sanna Lasmalla on kolme lasta: poika, tyttö ja intersukupuolinen. Intersukupuolisuus tarkoittaa, että lapsella on kehossaan sekä naisille että miehille tyypillisiä sukupuolen tunnusmerkkejä.
– Synnytyssalissa meillä oli vielä tyttö. Henkilökunta ei millään tavoin ilmaissut, ettei lapseni jalkoväli olisi ollut normaali.
Lapsi syntyi aamulla. Vasta seuraavana yönä vaippaa vaihtamaan tullut sairaanhoitaja tuumasi, että jotakin poikkeavaa tässä on.
Seuraavana päivänä vanhemmat tapasivat lastenlääkärin, joka lähetti tulokkaan verikokeisiin kromosomien selvitystä varten. Intersukupuolisuudesta ei puhuttu, ennen kuin epäily oli varma. Äidin ensimmäinen tunne oli järkytys.
– En tiennyt asiasta mitään. Ajattelin, että eihän tällaista tapahdu, paitsi televisiossa.
Sukulaisille vanhemmat kertoivat heti avoimesti, että vauvan sukupuoli on vielä epäselvä. Naapureiden kohdalla oli haastavampaa, kun olisi pitänyt selittää jotakin, mitä ei itsekään oikein ymmärtänyt.
– Vastasin, että tyttö tuli. Ne ulkoiset piirteet olivat kuitenkin vahvemmat. Se oli kaikkinensa hämmentävä tilanne.
Lopulliset tulokset kahden kuukauden jälkeen
Intersukupuolisia lapsia hoidetaan Suomessa kaikissa yliopistosairaaloissa. Potilaiden hoidosta vastaa kaikissa hoitavissa yksiköissä moniammatillinen tiimi, johon kuuluu lastenendokrinologeja, kirurgeja, urologeja, gynekologeja ja usein perinnöllisyyslääkäreitä. Lisäksi mukana voi myös olla psykologi tai psykiatri.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) lastenendokrinologian erikoislääkäri Päivi Miettisen mukaan kiireellisintä on selvittää heti syntymän jälkeen, ettei intersukupuoliselle lapselle aiheudu hänen tilansa vuoksi hengenvaaraa.
–On ensiarvoisen tärkeää tutkita, ettei lapsella ole esimerkiksi lisämunuaisen vajaatoimintaa, mistä syystä hän saattaisi tarvita lääkehoitoa. Muut tutkimukset tehdään kiireettä tämän jälkeen.
Lain näkökulmasta lapseni intersukupuolisuus loppui siihen, kun lääkärit olivat arvionsa tehneet. Sanna Lasma
Tamperelaiselle Sanna Lasmalle ja hänen puolisolleen oli sairaalassa tarjolla paljon tietoa asiasta. Endokrinologi piirsi paperille kromosomeja ja vanhemmille selitettiin tilanne yksityiskohtaisesti.
Lapselle tehtiin useampi ultraäänitutkimus ja verikokeita. Niiden kautta varmuutta ei saatu, joten sukurauhasista otettiin vielä tähystyksellä koepaloja.
Vauvalta löytyi sekä tytön että pojan kromosomeja, ja viittauksia Turnerin oireyhtymään. Kyseessä on tila, jossa tytön kahdesta x-kromosomista toinen puuttuu kokonaan tai osittain.
Lopullinen varmuus asiaan saatiin kahden kuukauden kuluttua.
– Endokrinologi soitti, että meillä on tyttö. Lain näkökulmasta lapseni intersukupuolisuus loppui siihen, kun lääkärit olivat arvionsa tehneet.
“Mielellään olisivat leikanneet”
HUS:n lastenkirurgian erikoislääkäri Seppo Taskiselle eteen tulleiden tapausten monimuotoisuuden kuvailu tuottaa puhelimessa hankaluuksia, pitäisi pystyä näyttämään valokuvia. Taskinen toteaa kuitenkin, että potilaiden hoito on hyvin yksilöllistä.
– On selvitettävä, onko lapsen kyky saada omia jälkeläisiä kenties vaarantunut ja mitä sen hyväksi voidaan tehdä.
Henry Lämsä / Yle
Intersukupuoliselle lapselle voidaan joskus tehdä kosmeettinen leikkaus. Kansankielisellä termillä tarkoitetaan käytännössä klitoriskirurgiaa. Nämä toimenpiteet on keskitetty Helsinkiin. Toimenpide tehdään Suomessa hyvin harvoin, korkeintaan kolmelle intersukupuoliselle vuosittain. Potilaat ovat 1–20-vuotiaita.
Taskinen korostaa, että leikkaukselle on olemassa aina hoidolliset perusteet.
– Joskus on käynyt niinkin, että vanhemmat olisivat halunneet lapselleen leikkaustoimenpiteen, mutta hoitavat lääkärit ovat päättäneet toisin. On toki mahdollista, että potilas hakeutuu leikkaukseen myöhemmässä elämässään itse.
Sanna Lasman keskimmäiseltä lapselta poistettiin kahden kuukauden iässä leikkauksessa sukurauhaset, sillä niistä löytyi pahanlaatuisen kudoksen esiastetta. Hän kokee, että vanhempia painostettiin myös kosmeettisen leikkauksen tekemiseen.
– Mielellään olisivat leikanneet näyttämään tytöltä, mutta emme antaneet siihen lupaa. Sen verran olimme lukeneet aiheesta muiden ihmisten kokemuksia, että ymmärsimme, ettei se välttämättä olekaan hyvä juttu.
Ihmiset kokevat lääkärin puheet eri tavoin. Seppo Taskinen
Oli kuitenkin iso kynnys alkaa väittää vastaan hoitavalle lääkärille, jonka perusteet leikkaukselle olivat, ettei lasta kiusattaisi koulussa jumppatunnilla tai uimassa.
– Olisin toivonut sairaalassa enemmän tietoa erilaisista hoitovaihtoehdoista ja lisää vertaistukea.
Euroopan yhteisön perusoikeusvirasto sekä Euroopan neuvoston ja YK:n ihmisoikeuskomissaarit ovat kehottaneet jäsenmaitaan varmistamaan, ettei intersukupuolisille lapsille tehtäisi tarpeettomia leikkauksia.
Seppo Taskinen sanoo, että vuosikymmeniä sitten kyseisissä tapauksissa leikkaushoitoon saatettiin turvautua nykyistä herkemmin.
– Yritämme kertoa vanhemmille mahdollisimman selvästi lapsen nykytilasta ja sen mahdollisista seurauksista ilman painostusta. Tavoite on kertoa neutraalisti, mutta eri asia tietenkin on, onnistummeko siinä aina. Ihmiset kokevat lääkärin puheet eri tavoin.
Yleisesti toivon, ettei asia olisi enää tabu. Sanna Lasma
Laissa potilaan itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että lääkäri hoitaa potilasta yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Lapsipotilaan mielipide on selvitettävä silloin, kun se on mahdollista hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden. Taskinen sanoo, että jo viisivuotiaalta voidaan tiedustella mielipidettä hoitoon.
– Leikkaushoito on lapselle vaihtoehto myös myöhemmässä iässä ja jokainen käsittelee tilanteensa yksilönä. Jotkut nuoret ovat kärsineet erilaisuudestaan vuosia ja kummastelleet, miksei leikkausta tehty heti lapsena. Nämä ovat vaikeita ja herkkiä asioita.
Päivi Miettisen mukaan vanhempien kanssa keskustellaan aina siitä, että lapsen toiveita murrosiässä tai aikuisena on mahdoton ennustaa.
– Tärkeintä on tukea vanhempia ja ohjata heitä antamaan lapselle kasvurauha.
Lain mukaan sukupuolia vain kaksi
Toistaiseksi Suomessa on edelleen pakko määritellä lapsi joko tytöksi tai pojaksi ensimmäisen kolmen kuukauden aikana, jotta tulokkaalle voidaan antaa henkilötunnus. Juridisesti kolmatta sukupuolta ei ole.
– Jos säännökset asiassa muuttuvat Euroopan laajuisesti, tulisi niiden muuttua meilläkin, Päivi Miettinen sanoo.
Sanna Lasma päätyi antamaan lapselleen hyvin neutraalin toisen nimen – varmuuden vuoksi.
– Olemme pyrkineet sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen ajatuksella, että tulee mitä tulee. Tällä hetkellä kuusivuotiaamme innostuu tasaisesti sekä prinsessa- että supersankarileikeistä.
Sukurauhasten puuttuessa lapsen murrosikä täytyy aloittaa hormonein. Kumpaa hormonia annetaan – vain aika näyttää.
Äiti näkee tulevaisuuden kuitenkin valoisana.
– Yleisesti toivon, ettei asia olisi enää tabu. Lapseni on hyvin sosiaalinen ja uskon sen vievän häntä elämässä eteenpäin.
Kouvolan kaupunki on määrännyt harvinaisen elintarvikkeiden myyntikiellon kyläkaupalle, joka on myynyt vanhentuneita tuotteita vuosikausien ajan.
Myyntikielto määrättiin, koska kauppa oli useista kehotuksista huolimatta myynyt vanhentuneita elintarvikkeita. Myynnissä on ollut esimerkiksi vanhaa jauhelihaa ja maitotuotteita.
Lähes jokaisessa tarkastuksessa 13 viime vuoden aikana on paljastunut, että vanhentuneita elintarvikkeita oli myynnissä tai varastoituna myymälän tiloihin.
Kaupassa myydään elintarvikkeiden lisäksi talous- ja rautatavaraa.
Kielto koskee helposti pilaantuvia tuotteita eli kylmässä säilytettäviä eineksiä, liha-, kala- ja kanatuotteita, maitotaloustuotteita ja pakasteita. Mikäli kauppias rikkoo kieltoa, on edessä 4 000 euron uhkasakko ja kuukausittainen 1 000 euron lisäerä.
Yksinäinen kauppias
Ruoka- ja sekatavarakauppa E. Paavolainen sijaitsee parin sadan asukkaan Kimolan kylässä Kouvolan pohjoisosassa.
Myymälän kauppias on pian 76 vuotta täyttävä Mauri Paavolainen. Hän on myyntikiellosta ymmällään.
– En osaa sanoa, miten kaupalle käy. Minulle ei ole tullut vielä minkäänlaista tietoa kaupungilta.
Kyseessä on perheyritys, jota Paavolainen on pyörittänyt enonsa ja kahden veljensä kanssa. Paavolainen on ollut mukana kaupan toiminnassa vuodesta 1966 asti. Nuorin veljistä hoiti myymäläautoa. Nyt veljet ovat kuolleet, ja Mauri Paavolainen on jäänyt yksin hoitamaan kauppaansa.
Kaksi kertaa viikossa hän käy hakemassa tavaraa myyntiin tukusta. Sillä välin hänellä on myymäläapulainen tuuraamassa.
Elintarvikkeita ei saa myydä viimeinen käyttöpäivä -merkinnän jälkeen.Seppo Sarkkinen / Yle
Kuitit paljastivat
Kouvolan terveystarkastaja tarkasti myymälän kesäkuussa 2018. Tarkastuskertomuksesta selviää, että myymäläapulainen oli tarkastuksen alussa alkanut kiireesti kerätä vanhentuneita elintarvikkeita myymälän kylmäaltaasta. Tarkastajan mukaan tarkoituksena oli ilmeisesti viedä tuotteet tarkastajan huomaamatta kylmiöön.
Samassa aineistossa kerrotaan, että kun kauppias oli saapunut paikalle, hän oli sanonut tienneensä, että myynnissä on vanhentuneita elintarvikkeita. Kauppias oli tarkastajan mukaan sanonut, ettei halunnut poistaa niitä, ettei myyntilaite näyttäisi tyhjältä.
Mauri Paavolainen ei muista puhuneensa moista.
– Tuoretiskissä ei ole minun mielestäni ollut vanhentuneita tuotteita. Kun päivämäärät ovat menneet yli, niin tuotteet on kerätty kylmiöön ja sieltä toimitettu eteenpäin jätteisiin. Minusta tässä on tehty kärpäsestä härkänen.
Huhtikuussa 2018 kauppiaan oli havaittu myyvän elintarvikkeita väliaikaisesta myyntikiellosta huolimatta. Tästä todistivat kassan roskakorista löytyneet kuitit.
Kauppias pitää ajojahtina
Kauppias Mauri Paavolainen myöntää, että tuotteiden päiväyksiä ei ole tullut katsottua joka päivä.
– Oma vikahan tämä on. Ei tullut katsottua riittävän ahkerasti tuotteiden päiväyksiä.
Toisaalta Paavolainen pitää myyntikieltoa ajojahtina.
– Onhan isoissa marketeissa ja pikatukussakin ollut ylipäiväisiä tuotteita, hän perustelee.
Kouvolan kaupunki ei ole saanut asiakkailta valituksia kyläkaupan vanhoista tuotteista. Ainoa arkistosta löytyvä valitus on vuodelta 1992. Terveystarkastaja Vuokko Karjalaisen mukaan myöskään ruokamyrkytystapauksia ei ole tiedossa.
Kyläkaupan tulevaisuus on vielä avoin.
– Kaikki tiskeissä ovat nyt tuoreita. En osaa sanoa, mitä niille pitää tehdä. Ottaako kaupunki ne sitten pois? Olen tällainen vanha jäärä, joka toivottavasti tässä pärjäilen, sanoo Mauri Paavolainen.
Jukka Rousu, joka tunnetaan paremmin artistinimellään Jukka Poika, muutti Turun Kakskerran saarelle pari vuotta sitten. Omien sanojensa mukaan siksi, että hän tykkää asua pöpelikössä.
Aikamoisessa pöpelikössä uudenkarhea talo sijaitseekin, mutta paikka vaikuttaa viihtyisältä. Harmaan puutalon edustalla on tänä kesänä artistin omin käsin rakentama terassi paljuineen. Itse rakennus istuu hyvin maisemaan.
Isoista ikkunoista tulvii sisään päivänvaloa. Viihtyisyyttä ei kuulemma vähennä sekään seikka, että samassa talossa asuu myös anoppi. Hänen kanssaan Jukka Poika tekee pitkiä kävelylenkkejä.
Jukka Poika kotiterassillaan Turun Kakskerrassa.Paula Collin /Yle
Jukka Poika avioitui aiemmin tänä vuonna Teija Stormin kanssa. Puoliso hoitaa Jukka Pojan asioita ja soittaa myös taustoja keikoilla. Tien päälle pariskunta lähtee tänäkin vuonna yli sata kertaa. Kysyntää suomireggaelle siis edelleen on, vaikka huimimmista suosion vuosista on jo aikaa.
Aikaa on myös edellisestä kokonaisesta albumista, vaikka uusia biisejä on julkaistu tänäkin vuonna.
En yritäkään enää toistaa sitä mitä silloin aikoinaan tapahtui. Se oli ainutlaatuinen juttu. Jukka Poika
– Ennen tehtiin albumi ja sitten vasta pohdittiin, mikä sieltä lohkaistaan sinkuksi. Nyt trendi on sellainen, että jo ennen studioonmenoa sanotaan, että mennäänpäs tekemään seuraava sinkku. On sitten taiteilijasta kiinni, onko tämä hyvä vai huono asia, Jukka Poika pohtii.
Hittihakuisuus on ollut musiikkibisneksessä aina tärkeää, mutta nyt tilanne on Jukka Pojan mukaan kärjistynyt. Takavuosien viiden hitin putki tuli Jukka Pojalle luontevasti, ilman työnteon makua.
– En yritäkään enää toistaa sitä, mitä aikoinaan tapahtui. Se oli ainutlaatuinen juttu.
Jatkopala vuosien jälkeen
Tänä keväänä ilmestynyt _Kurkota tähtiin -kappale on Jukka Pojan mukaan tavallaan jatkoa Älä tyri nyt_ -biisille, joka on yksi miehen suurimmista hiteistä. Vuonna 2012 julkaistussa kappaleessa nuori ihminen on elämänsä kriittisessä pisteessä, jossa tavoitteet ja mahdollisuudet ovat vielä kaukana.
On hirveän helppoa omaksua muiden näkemykset siitä mitä on menestyminen tai onnistuminen, mutta sitten ne muuttuvat. Jukka Poika
Tuoreessa kappaleessa on edetty tilanteeseen, jossa on mahdollisuus menestyä, mutta mietitään mitä menestys tarkoittaa. Kenen ehdoilla menestys tapahtuu ja onko menestys juuri se oma juttu?
– On hirveän helppoa omaksua muiden näkemykset siitä, mitä menestyminen tai onnistuminen on. Mutta sitten ne muuttuvat.
Menestymisen mittareita on monenlaisia, kuten esimerkiksi taloudellinen menestys tai ihmisten hyväksyntä.
– Asiat, jotka ajavat meitä kohti taloudellista menestystä ja ihmisten hyväksyntää, ovat tavallaan sellaisia, jotka eivät koskaan täyty. Se on kuin nälkä, joka ei ikinä tyydyty, Jukka Poika pohtii.
Jukka Poika.Paula Collin / Yle
Artisti vaikuttaa haastattelutilanteessa kotonaan hyvin tasapainoiselta. Kuvaajalle poseerausta varten hän ottaa kitaran käteensä ja esittelee musiikintekoprosessia. Biisit lähtevät yleensä jostain äänestä, johon sitten aletaan sovittaa tekstiä. Paineita isojen hittien syntymisestä ei Jukka Poika ota.
– Se vaatisi sen kolme hittiä vuodessa. Tunnen menestyneitä suomalaisia artisteja. Ei ole helppoa tehdä hittejä tuolla tahdilla.
Keikoille Jukka Poika lähtee joko kaksin puolisonsa kanssa tai laajennetulla kombolla, jossa on mukana myös rumpali ja kitaristi. Usein keikalta palataan vasta aamuyöstä. Aiemmin puoliso teki päivätöitäkin, mutta nyt molemmat keskittyvät Jukka Poikaan.
Jukka Rousu muuttuu Jukka Pojaksi ihan vain laittamalla lippalakin päähän. Ilman tavaramerkkiä ei artistista kuvia oteta.
Jujkka Poika on Jukka Poika vain lippis päässä.Paula Collin / Yle
Kuivan kesän ja melko sateettoman syyskuun alun jälkeen ensi viikolla on luvassa tuntuvasti kosteampaa.
– Tulevan viiden vuorokauden aikana sadetta tulee 10–50 millimetriä, mikä on enemmän kuin kuluneen kuukauden aikana yhteensä, sanoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.
Maanantaina on odotettavissa lähinnä sadekuuroja, joissa paikallisesti voi sataa paljonkin. Suurin osa sateista tulee tiistain ja keskiviikon välillä, ja vuorokaudessa vettä voi Kotakorven mukaan tulla enimmillään jopa 20–30 millimetriä.
Lännestä tuleva matalapaine tuo myös voimakkaita tuulia. Tiistaina tuulee kovaa merellä, mutta keskiviikkona on voimakasta tuulta myös maa-alueilla. Keskiviikoksi on maa-alueille annettu myös puuskavaroituksia maan etelä- ja keskiosiin, ketoo Kotakorpi.
Sää poutaantuu taas keskiviikkona etelästä alkaen ja luvassa on Kotakorven mukaan edelleen melko lämmintä säätä.
Yhdeksänvuotias torniolainen Siiri Alamäki on erilainen lapsi: hänelle ei mikään makea maistu. Syy siihen on harvinainen, perinnöllinen fruktoosi-intoleranssi eli fruktosemia, joka rajaa ruokavaliosta pois suurimman osan kasvikunnan antimista ja valmistuotteista.
Mikään, missä on pienikin määrä fruktoosia tai elimistössä fruktoosiksi muuttuvaa sokeria, ei sovi. Erikoista sairaudessa on se, että se saa elimistön kehittämään luontaisen inhon kaikkea makeaa kohtaan.
– Se on niin pahaa. En osaa selittää, se on vaan tosi pahaa, Siiri Alamäki kuvailee makean inhoaan nenää nyrpistellen.
Makean välttely on potilaiden pelastus, sillä oireet fruktoosin yliannostuksesta voivat olla vakavia. Fruktoosi pistää elimistön sokeriaineenvaihdunnan sekaisin.
– Siitä seuraa hypoglykemia eli hyvin alhainen verensokeri, joka voi aiheuttaa shokin ja tajuttomuuden, äärimmäisissä tilanteissa äkkikuolemankin. Toisaalta se vaikuttaa maksan toimintaan eli seuraa maksavaurioita, luettelee Oulun yliopistollisen sairaalan OYS:n lastenlääkäri Kari Kaunisto.
Jo vauvat sylkevät makean pois
Fruktoosi-intoleranssin ensimmäiset oireet ilmenevät jo vauvana, kun lasta aletaan totuttaa soseisiin. Sairaudesta kärsivät vauvat eivät millään suostu syömään mitään makeaa sosetta.
Onneksi eivät, sillä vaikkapa hedelmä- tai bataattisoseella voisi olla vakavat seuraukset pienelle lapselle.
– Kun siitä vauva-ajasta selviää ja vanhemmat syöttävät vauvalle jotain muuta kuin makeaa, niin asiat menevät ihan hienosti sen jälkeen, kertoo lastenlääkäri Kari Kaunisto.
Myös Siiri syljeskeli pois kaikki makeat soseet ja kaupan valmissoseet jo ennen kuin osasi puhua. Ekaluokalle mennessä, ennen diagnoosin saamista, hänelle oli kuitenkin ehtinyt kehittyä rasvamaksa. Ilman diagnoosia ruokavalio nimittäin harvoin pysyy riittävän tiukkana.
– Ihmettelimme mistä se oli tullut, mutta sitten kun diagnoosi tuli, niin selvisi, että tämähän aiheuttaa rasvamaksaa, äiti Maria Alamäki kertaa.
Maria ja Siiri AlamäkiLaura Valta / Yle
Edes moni lääkäri ei tunnista
Sairaus on periytyvä, mutta se pitää periä molemmilta vanhemmilta, jotka voivat olla oireettomia taudin kantajia. Suomessa pitäisi OYS:n lastenlääkäri Kari Kauniston mukaan olla arviolta sadasta kahteensataan fruktoosi-intolerantikkoa. Karkeasti sanottuna pari lasta ikäluokastaan kantaa tautia.
Silti tunnettuja tapauksia on huomattavasti vähemmän; esimerkiksi Oulun yliopistollisen sairaalan ERVA-alueella hoidossa on tällä hetkellä yksi fruktoosi-intoleranssia sairastava lapsi: Siiri Alamäki.
Siirillä on kymppiplussan hampaat. Maria Alamäki
– Varmasti on niin, että pikkulapsiajan jälkeen suu menee suppuun ja ihminen ei suostu syömään makeaa. Ja kun näin on, niin se on samalla hoito tautiin. Kun fruktoosi on poissa, ihminen elää aivan terveenä, Kaunisto arvioi.
Moni ei siis edes hakeudu lääkärin vastaanotolle pelkän makean inhon takia, jos ruokavalio pitää oireet kurissa. Toisaalta sairaus voi olla vieras myös lääkäreille.
– Luulisin, että se tunnetaan aika huonosti. Yksi syy on se, että näitä potilaita on vähän sairaanhoidossa, Kaunisto arvioi.
Oulun yliopistosairaalan lastenlääkäri Kari KaunistoMarko Väänänen / Yle
Diagnoosin saaminen voi kestää
Siiri Alamäelle diagnoosin saaminen kesti vuosia, sillä perhe ei tuntenut tautia ja ensimmäiset ääneen sanotut epäilyt fruktoosi-intoleranssista kuitattiin sairaalassa olankohautuksella. Lopulta terveyskeskuksen lastenlääkäri laittoi lähetteen verikokeeseen ja geenitestin tulos tuli Englannista muutamassa kuukaudessa.
Moni kuitenkin elää koko ikänsä tietämättä sairaudestaan. Kaunisto lohduttaa, että se ei välttämättä ole vaarallista, jos makeaa välttelee muutenkin.
Kari Kauniston mielestä diagnoosin saaminen olisi tärkeää nimenomaan pitkäaikaisten vaikutusten vuoksi.
– Jos ei ole ihan tarkka ruokavaliosta, niin sokerit saattavat aiheuttaa pientä kuormaa maksaan ja aiheuttaa sen rasvoittumisen ja toimintahäiriön. Siinä mielessä suosittelen, että jos lähipiirissä on joku tai uskoo, että itsellä on fruktoosi-intoleranssi, olisi hyvä päästä tutkimuksiin, Kaunisto toteaa.
Sairaudesta löytyy huonosti tietoa
Fruktoosi-intolerantikkojen tilannetta ei helpota se, että taudista on vaikea löytää tietoa edes internetistä. Esimerkiksi listaa vältettävistä tai sallituista ruoka-aineista ei löydy juuri mistään eikä sairaudesta ole kirjoituksia suomeksi.
Alamäetkin saivat diagnoosin ohessa nivaskan englanninkielisiä lappuja kielletyistä ruoista.
– Onneksi Facebookista löytyi fruktoosi-intoleranssiryhmä, jossa oli kahdeksan jäsentä. Sieltä sain tietoa, kun heillä oli ravintoterapeuttien antamia listoja ruoista, Alamäki kertoo.
On sairaudella sentään jokin positiivinenkin vaikutus: hampaat pysyvät kunnossa.
– Hammaslääkäri on sanonut, että Siirillä on kymppiplussan hampaat, Maria Alamäki nauraa.
klo 0:28: Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson haluaa muodostaa uuden hallituksen.
– Olemme otelleet ensimmäisen erän uuden hallituksen muodostamiseksi. Meillä on paljon työtä jäljellä.
Hän vetoaa vaalitulokseen, vaikka ero oikeistopuolueiden ja punavihreiden puolueiden välillä on hiuksen hieno. Tällä hetkellä valtiopäivien paikat näyttäisivät jakauvan tasan 143–143.
– Nyt meillä on tulos. Vain sillä on väliä. Sitä pitää kunnioittaa.
Hänen mielestään pääministeri Stefan Löfvenin ja punavihreän hallituksen pitää erota. Porvaripuolueiden puheenjohtajat keskustelevat tilanteesta maanantaina.
klo 0:19: Vaalituloksessa tapahtuu enää pieniä muutoksia. Vaalipiireistä on nyt laskettu yli 5 600. Niitä on kaikkiaan 6 004.
Vasemmistopuolue 7,9 prosenttia.
Sosiaalidemokraatit 28,3
Ympäristöpuolue 4,4
Keskustapuolue 8,6
Liberaalit 5,5
Maltillinen kokoomus 19,8
Kristillisdemokraatit 6,4
Ruotsidemokraatit 17,7
Valtiopäivillä punavihreiden ja porvaripuolueiden paikkajako on tällä hetkellä tasan 143–143.
klo 0:06: Myös vasemmistopuolueen Jonas Sjöstedt julistautuu vaalivoittajaksi. Puolue on saamassa 8,0 prosenttia äänistä.
– Olemme puolustaneet tasa-arvoa ja feminismiä. Olemme ottaneet etäisyyttä rasismiin.
Vasemmistopuolueen kannatus nousee ainoana punavihreänä puolueena. Se kasvaa yli kaksi prosenttiyksikköä viime vaaleista.
– Haluamme punavihreän hallituksen. Haluamme lisää vaikutusvaltaa. Haluamme, että Stefan Löfven jatkaa pääministerinä.
klo 0:03: SVT:n politiikan asiantuntija Mats Knutsson arvioi, että Ulf Kristersson ei aio tavata Jimmie Åkessonia hallitustunnustelujen merkeissä. Vaikka ruotsidemokraattien kannatus nousee voimakkaasti, se jää kolmanneksi suurimmaksi.
klo 0:01 Jimmie Åkesson julistautuu juuri vaalien voittajaksi ruotsidemokraattien vaalivalvojaisissa. Hän uskoo puolueen vaikutusvallan nousuun ja vaatii muilta puolueilta hallituskommentteja.
– Vanhojen blokkien ero on tällä hetkellä kaksi paikkaa. Niin kutsuttu allianssi – mikäli se on vielä enemmän – pysyy pienempänä kuin puna-vihreät. Kokoomuksen Ulf Kristersson on luvannut vaihtaa hallituksta. Miten hän aikoo vaihtaa hallitusta? Valitsetko Stefan Löfvenin vai Jimmie Åkessonin?
– Olemme tehneet kaiken, mitä olemme voineet. Minä olen tehnyt kaiken voitavani. Minulla ei ole muuta annettavaa.
Åkesson menetti hetkellisesti äänensä kesken puheensa.
.klo 23:46: Ääntenlaskenta etenee. Vaalipiireistä on nyt laskettu yli 80 prosenttia.
Vasemmistopuolue 8,0 prosenttia
Sosiaalidemokraatit 28,2
Ympäristöpuolue 4,4
Keskustapuolue 8,6
Liberaalit 5,5
Maltillinen kokoomus 19,7
Kristillisdemokraatit 6,4
Ruotsidemokraatit 17,7
klo 23:44: Punavihreät puolueet ovat saamassa 40,6 prosenttia äänistä ja porvaripuolueet 40,2. Ruotsidemokraattien vaa’ankieliasema vahvistuu 17,7 prosentilla. Hallituksen muodostamisesta ennustetaan hyvin vaikeaa.
Sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue kuuluvat vaalien häviäjiin, samaten suurin porvaripuolue maltillinen kokoomus. Keskustapuolueen ja kristillisdemokraattien kannatus nousee selvästi.
klo 22:40: Maltillisen kokoomuksen nuorten liiton puheenjohtaja Benajmin Dousa iloitsee vaalituloksesta:
– Tulos on odotettua parempi. Ruotsi saa uuden hallituksen, Dousa sanoo SVT:lle.
Maltillisen kokoomuksen, kristillisdemokraattien, liberaalien ja keskustan puheenjohtajat haluavat muodostaa uuden hallituksen, hän vakuuttaa.
Porvaripuolueista kristillisdemokraattien kannatus on kovassa nousussa. Puolue on saamassa 6,4 prosenttia äänistä. Viime vaaleissa puolueen äänisaalis oli 4,6.
klo 23:25 SVT:n vaaliasiantuntija Henrik Oscarsson arvioi, että maltillinen kokoomus säilyy Ruotsin toiseksi suurimpana puolueena ja ruotsidemokraatit jää kolmanneksi suurimmaksi. Vaalien ääntenlasku on edennyt niin pitkälle, että kannatuslukuihin voi odottaa enää kymmenesosien muutoksia, Oscarsson sanoo.
klo 23:20: Kaksi kolmasosaa, eli yli 4 000 vaalipiiriä 6 000:sta on laskettu. Tilanne on seuraava:
Vasemmistopuolue 8,1 prosenttia.
Sosiaalidemokraatit 28,2
Ympäristöpuolue 4,4
Keskustapuolue 8,7
Liberaalit 5,5
Maltillinen kokoomus 19,5
Kristillisdemokraatit 6,3
Ruotsidemokraatit 17,8
klo 23:28: Sosiaalidemokraattien vaalivalvojaisissa on myös suomalaista punaväriä: SDP:n kansainvälisten asioiden sihteeri Tero Shemeikka ja kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta.
Hannele Muilu / Yle
Ruotsin sosiaalidemokraattien tärkeä taustavaikuttaja sanoo, että tulos on katastrofi. Hänen mukaansa ei ole mikään luonnon laki, että demarien kannatuksen pitäisi pudota lähemmäs eurooppalaisia veljespuolueita. - Hannele Muilu
klo 23:08: Sosiaalidemokraattien vaalivalvojaisissa Södermalmin nuorten sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Åsa Odin Ekman pitää tulosta niin tasaisena, että hallituksen muodostamisesta tulee vaikeaa. Hänen mukaansa ruotsidemokraattien pitäminen pois vallasta ei ole epädemokraattista, vaikka puolue kasvaakin.
– Heillä on erilaiset arvot kuin meillä. Eivät kaikki muutkaan suuret puolueet pääse hallitukseen, Odin Ekman sanoo.
- Hannele Muilu
Åsa Odin EkmanYle
klo 23:03 Puolet vaalipiireistä on nyt laskettu. Tilanne on seuraava:
Yle Uutisgrafiikka
Vasemmistopuolue 8,1 prosenttia.
Sosiaalidemokraatit 28,1
Ympäristöpuolue 4,4
Keskustapuolue 8,8
Liberaalit 5,4
Maltillinen kokoomus 19,3
Kristillisdemokraatit 6,4
Ruotsidemokraatit 17,9
Sosiaalidemokraattien tulos on heikoin puolueen historiassa. Myös ympäristöpuolue kuuluu häviäjiin. Maltillinen kokoomus on tässä vaiheessa ruotsidemokraattien edellä.
klo 23:00: Juho Takkunen päättää omalta osaltaan hetki hetkeltä -seurannan. Paula Tapiola jatkaa ääntenlaskennan seurantaa. Kiitos, tack så mycket! - Juho T.
klo 22:52: Noin joka kolmas vaalipiiri eli noin 2 000 piiriä on nyt laskettu.
klo 22:44: Sosiaalidemokraattien kannatus on romahtanut pääministeri Stefan Löfvenin kotikunnassa Boteåssa Skellefteåssa, kertoo Expressen. Puolueen kannatus on laskenut siellä peräti 14,1 prosenttiyksikköä. Viime vaaleissa sosiaalidemokraatit sai siellä 52,1 prosenttia äänistä. Nyt 38 prosenttia.
klo 22:37: Maltillisen kokoomuksen vaalivalvojaisissa on vaisu tunnelma.
Maltillisen kokoomuksen kannattajat pettyivät seuratessaan ääntenlaskentaa vaalivalvojaisissa Tukholmassa sunnuntaina.Jonathan Nackstrand / AFP
klo 22:34: Ruotsissa on nyt laskettu noin 950 vaalipiiriä. Ääntenlaskenta etenee tavallista hitaammin, eikä tuloksesta voi vielä päätellä lopullisia kannatuslukuja. Ruotsissa on 6 004 vaalipiiriä.
Vasemmistopuolue 8,2 prosenttia.
Sosiaalidemokraatit 28,8
Ympäristöpuolue 4,2
Keskustapuolue 9,5
Liberaalit 4,9
Maltillinen kokoomus 17,7
Kristillisdemokraatit 6,5
Ruotsidemokraatit 18,8
klo 22:27: Ruotsin entinen pääministeri, maltillisen kokoomuksen Carl Bildt arvioi Ylelle, että punavihreällä blokilla ei ole näistä ovensuukyselyjen antamista asetelmista mahdollisuutta lähteä muodostamaan hallitusta.
klo 22:21: Ruotsin vaaliviranomaisen kotisivu val.se on kaatunut.
– Syynä on, että sivulla on niin monia kävijöitä, sanoo lehdistösihteeri Jenny Stad Aftonbladetille.
Hänen mukaansa vaalitulos ei ole vaarassa.
Google
klo 22:04: SVT seuraa ääntenlaskua vaalivalvojaisissaan. Se perustuu noin sadan vaalipiirin ääniin.
Vasemmistopuolue 6,8 prosenttia.
Sosiaalidemokraatit 26,4
Ympäristöpuolue 3,4
Keskustapuolue 12,4
Liberaalit 3,8
Maltillinen kokoomus 16,1
Kristillisdemokraatit 7,4
Ruotsidemokraatit 21,8
Aiempien vuosien perusteella sosiaalidemokraattien kannatus laskisi illan aikana.
klo 21:32: Myös perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari osallistuu ruotsidemokraattien vaalivalvojaisiin Tukholmassa.
Perussuomalaisten Laura Huhtasaari osallistui ruotsidemokraattien vaalivalvojaisiin Tukholmassa, 9. syyskuuta.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
klo 21:27: SVT: ovensuukyselyn tulokset ovat suuntaa-antavia, joten kannatusluvut voivat vielä muuttua.
Yle Uutisgrafiikka
Ruotsidemokraattien valtiopäiväryhmän ryhmäjohtaja Mattias Karlsson huomauttaa Dagens Nyheterille, että puolueen luvut on usein arvioitu alakanttiin. Hän uskoo, että kannatus voi nousta vielä yli 20 prosentin.
Ympäristöpuolueen kannatus on vain hiukan yli valtiopäiville vaadittavan neljän prosentin rajan. Entinen puheenjohtaja Åsa Romson sanoo SVT:n vaalivalvojaisissa toivovansa, että luku nousee vielä yli viiden.
klo 21:19: Maltillisen kokoomuksen kannattaja oli pukeutunut värikkäästi puolueen vaalivalvojaisiin Tukholmassa.
Henrik Montgomery / EPA
klo 21:13: Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho Ylelle ruotsidemokraattien vaalivalvojaisissa. "Hyvältä näyttää". – Tom Kankkonen, yökerho Kristall, Tukholma
Jussi Halla-ahoTom Kankkonen / Yle
klo 21:07: Porvariblokki saisi kyselyn perusteella siis 39,6 prosenttia äänistä. Punavihreä blokki saisi lähes saman verran, 39,4 prosenttia. Ruotsidemokraateille 19,2 prosenttia.
klo 20:39: Ylen kaksituntinen erikoislähetys Tukholmasta jatkaa tv-uutisten jälkeen. Voit seurata lähetystä Areenasta tämän jutun otsikon alta.
klo 20:30: Nyt alkaa Tukholmasta lähetettävä Ylen klo 20.30 tv-uutislähetys.
klo 20:21: Peräti 41 prosenttia ruotsalaisista on äänestänyt eri puoluetta kuin vuoden 2014 vaaleissa, kertoo SVT:n ovensuukysely. Kyseessä on ennätysmäisen suuri määrä. Kysely perustuu 10 000–15 000 ruotsalaisen haastatteluun, ja se on tehty vuodesta 1991 lähtien.
Moni jätti äänestyspäätöksensä myös viime hetkeen. 38 prosenttia päätti, mitä puoluetta äänestää kuluneen viikon aikana.
klo 20:16: Sosiaalidemokraattien vaalivalvojaisissa Liljeholmenin Färgfabrikenissa on paljon puolueväkeä paikalla. - Hannele Muilu, Liljeholmen
Sosiaalidemokraattien vaalivalvojaiset.Hannele Muilu / Yle
klo 20:03: Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson pysyy päätöksessään, ettei osallistu Ruotsin television SVT:n vaalivalvojaisiin. SVT:n sijaan hän valitsee esiintyä sanomalehti Expressenin ja Ruotsin radion SR:n vaalilähetyksessä.
SVT:n mielestä Åkessonin päätös heikentää sen mahdollisuuksia välittää katsojilleen asiallista tietoa ja analyysejä vaaleista. Åkesson on iltapäivän kuluessa järjestelmällisesti kieltäytynyt antamasta haastatteluja SVT:n toimittajille.
klo 19:53: Pohjoismainen vastarintaliike on kuvannut yksityishenkilöitä, toimittajia, poliitikkoja ja vaalilipukkeita eri puolilla maata, kertoo sanomalehti Expressen. Uutinen perustuu Svenska Dagbladetin tietoihin.
Vastarintaliikkeen ”taisteluryhmät” ovat liikkuneet ainakin Bodenissa Norrbottenissa, Ludvikassa Taalainmaalla ja Kungälvissä Länsi-Götanmaalla. Mistään välikohtauksista ei ole kerrottu.
Vastarintaliike lehdistöedustaja ei halunnut kommentoidatietoja Expressenille.
klo 19:35 Tässä muistutus eri puolueiden kannatuksesta Ruotsissa.
Vasemmistopuolueen, sosiaalidemokraattien, ympäristöpuolueen, keskustan, liberaalien, maltillisen kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja ruotsidemokraattien kannatus yleisradioyhtiö SVT:n perjantaina julkaisemassa mielipidemittauksessa ja vuoden 2014 valtiopäivävaaleissa.Yle Uutisgrafiikka
Yleisradioyhtiö SVT:n perjantaina julkaisemanmielipidemittauksen mukaan sosiaalidemokraatit (s) säilyttäisivät asemansasuurimpana puolueena, ruotsidemokraatit (sd) nousisivat toiseksi suurimmaksi jamaltillinen kokoomus (m) jäisi kolmannelle sijalle.
Sosiaalidemokraatit tekisivät kuitenkin mittauksenperusteella historiansa huonoimmat vaalituloksen, vajaat 25 prosenttia. Tätäennen puolueen heikoin tulos on vuodelta 2014, kun se sai 30,7 prosenttiaäänistä.
Ruotsidemokraattien kannatus puolestaan nousisi lähes puoleteli yli kuusi prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista.
Maltillisen kokoomuksen kannatus puolestaan laskisi lähes kuusiprosenttiyksikköä viime vaaleihin verrattuna.
klo 19:28: Kaikki valmista ruotsidemokraattien vaalivalvojaisia varten yökerho Kristallissa Tukholman keskustassa. Täällä odotetaan kunnon vaalivoittoa. - Tom Kankkonen
Tom Kankkonen / Yle
klo 19:03: Spänningen stiger! Eli jännitys tiivistyy.
Ruotsin vaalihuoneistot ovat auki vielä kaksi tuntia, ja äänestys on ollut vilkasta. Uutistoimisto TT kertoo, että vaalihuoneistoihin on ollut pitkiä jonoja eri puolilla maata.
Ennakkoääniä on annettu ennätysmäinen määrä, yli 2,7 miljoonaa.
klo 18:19: Kuvissa Ylen vaalilähetyksen ohjaamo ulkotuotantoautossa Tukholmassa ja vaalistudio valtiopäivätalolta päin katsottuna. - Linda-Lotta Linnanterä, Tukholman keskusta
Linda-Lotta Linnanterä / YleLinda-Lotta Linnanterä / Yle
klo 18:09: Ruotsin vaaleissa on annettu ennätysmäisen suuri määrä ennakkoääniä, kertoo yleisradioyhtiö SVT. Tunti sitten ääniä oli rekisteröity yli 2 729 109, ja niiden rekisteröiminen vaalilistoille jatkuu. Vuoden 2014 vaaleissa annettiin 2 672 615 ääntä.
Kaikki ennakkoäänet on nyt toimitettu vaalihuoneistoihin rekisteröitäväksi.
klo 17:53: Karlaplan iltapäivällä. Carl Bildt ja Ulf Kristersson olivat maltillisen kokoomuksen teltalla vain hetkeä ennen kuin Ylen toimittaja osui paikalle. Vilken otur! - Heikki Ali-Hokka
Heikki Ali-Hokka / Yle
klo 17:26: Illan ääntenlaskenta saattaa myöhästyä, varoittaa yleisradioyhtiö SVT. Syynä on, että ennakkoäänten toimittaminen vaalihuoneistoihin on takkuillut.
Ennakkoäänet toimitetaan vaalihuoneistoihin yleensä jo aamulla, ja niitä aletaan kirjata vaaliluetteloihin silloin. Varsinainen ääntenlaskenta alkaa vasta vaalihuoneistojen sulkeuduttua, sillä äänestäjät voivat perua ennakkoäänensä.
Ennakkoäänien toimitukset ovat myöhästyneet monin paikoin Tukholman läänissä tunnilla tai kahdella. Syynä on, että ennakkoääniä on annettu niin paljon, selitetään kuljetusyritys Postnordista.
klo 17:22: Skärholmenissa äänestänyt Ylva Wolgast on pettynyt siihen, että ilmastonmuutos ja muut ympäristöasiat jäivät taka-alalle vaalikampanjassa.
– Voit varmaan arvata, mitä puoluetta äänestin, Wolgast sanoi.
Wolgastin ääni meni ympäristöpuolueelle eli Ruotsin vihreille. Wolgast sanoo, että vaalitunnelmaa latistaa jännittynyt ja jopa vihaa tihkuva ilmapiiri. - Tom Kankkonen, Skärholmen
Ylva WolgastTom Kankkonen / Yle
klo 17:05: Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ei halunnut vastata yleisradioyhtiö SVT:n toimittajien kysymyksiin, kun hän äänesti iltapäivällä Tukholman kaupungintalolla. Aftonbladetin julkaisema uutisvideo osoittaa, että Åkesson jätti toimittajan koko lailla huomioimatta ja keskittyi uutistoimisto TT:n toimittajaan.
Hän ei edelleenkään aio osallistu SVT:n vaalivalvojaisiin. Osallistumisen ehtona olisi, että SVT myöntää toimineensa perjantai-illan väittelyssä väärin. Kiistan taustoja voi lukea tarkemmin täältä.
klo 16:57: Ruotsissa vaalipäivä on aurinkoinen ja lämmin. Tämä kuva on valtiopäivätalon vierestä. - Riina Malhotra, Tukholma
Riina Malhotra / Yle
klo 16:33: Tv-uutisten ja erikoislähetyksen ohjaaja Sanna Ekorre briiffaa studiotiimiä Tukholmassa. Ylen tv-uutisten 20.30-lähetys tulee tänään Ruotsin valtiopäivätalon edestä. - Riina Malhotra, Tukholma
Riina Malhotra / Yle
klo 16:23: Ruotsidemokraatit haluavat muuttaa mielikuvaa siitä, että puolue vain haluaa padota maahanmuuttoa. Terveydenhuolto on myös iso vaalikysymys. Ruotsidemokraattien terveysviestissä on herättänyt huomiota iskulause "kaikki haluavat taivaaseen mutta kukaan ei halua kuolla hoitojonoon". - Tom Kankkonen, Skärholmen
Vaalijuliste Tukholman eteläpuolella Skärholmenissa.Tom Kankkonen / Yle
klo 15:45: Lisäyksenä ja tarkennuksena aiempaan päivitykseen vaalityöntekijöiden ja äänestäjien uhkailusta Nynäshamnissa. Sanomalehti Expressenin mukaan kaksi nuorta miestä uhkaili kahta ruotsidemokraattien edustajaa vaalihuoneiston ulkopuolella.
Ruotsidemokraattien Nynäshamnin puheenjohtaja Emilia Orpana joutui itse sanallisen uhkailun kohteeksi. Hän kertoo miesten haukkuneen häntä ja toista ruotsidemokraattia rasisteiksi ja huoranpenikoiksi. Orpanan mukaan heitä uhattiin myös väkivallalla.
Muiden puolueiden vaalityöntekijät puuttuivat tilanteeseen.
– Se oli hieno demokraattinen teko. He osoittivat, etteivät hyväksy uhkailua, Emilia Orpana sanoo Expressenille.
Hän on raskaana ja pelkäsi, että uhkailijat löisivät häntä vatsaan.
Poliisi on paljastanut ison kokaiiniliigan, joka on myynyt huumeita Pirkanmaalle ja muualle Suomeen.
Asiakokonaisuudessa on Sisä-Suomen poliisilaitoksen mukaan seitsemäntoista epäiltyä, jotka kaikki ovat olleet joitakin aikoja poliisin kiinniottamina ja suurin osa myös tutkintavankeudessa.
Poliisi on tutkinut keväästä saakka liigan toimintaa. Tutkinnanjohtaja rikosylikomisario Jari Kinnunen ei paljasta, miten poliisi pääsi liigan jäljille.
– Tuli riittävästi tietoa, että saimme tämän vyörytyksen liikkeelle. Taistelu on hävitty huumeissa, mutta sotaa ei. Pitää yksi taistelu kerrallaan mennä, Kinnunen sanoo.
Epäillyt suomalaisia
Kaikki epäillyt ovat Kinnusen mukaan suomalaisia. Poliisilla on käsitys, mistä liiga tuo huumeet, mutta sitä ei kerrota julkisuuteen tässä vaiheessa.
Organisaation epäillään levittäneen kokaiinia lähes puoli kiloa, 1,5 kiloa marihuanaa sekä subutex-tabletteja. Kokaiinin käyttöannos on keskimäärin 0,1 grammaa, joten käyttöannoksia on levitetty lähes 5 000 kappaletta.
Rikoshyötyä liigan epäillään saaneen yli 70 000 euroa.
– Amfetamiinin ja kokaiinin käyttö on kasvanut räjähdyksenomaisesti Tampereella. Huumeiden myyjät myyvät marihuanan lisäksi kokaiinia, Kinnunen sanoo.
Liiga on myynyt poliisin mukaan huumeita myös Pirkanmaan ulkopuolelle.
Kinnunen on huolissaan nuorten syrjäytymisestä, mikä lisää huumeiden käyttöä. Kiinni jäänyt liiga on Kinnusen mukaan vain jäävuoren huippu.
– Muidenkin kuin poliisin pitäisi reagoida huumetilanteeseen, hän vaatii.
Viittä henkilöä epäillään törkeästä huumausainerikoksesta ja kahtatoista perusmuotoisesta huumausainerikoksesta. Esitutkinnassa on paljastunut lukuisia muitakin rikoksia, kuten törkeä ampuma-aserikos, ampuma-aserikos, useita huumaantuneena ajamisia, räjähderikos, kätkemisrikoksia ja laiton uhkaus.
Juttu eteni maanantaina syyttäjälle.
Poliisin kenttävalvonnassa on takavarikoitu 31,2 grammaa kokaiinia ja amfetamiinia vajaat 300 grammaa.
Yhdysvallat uhkaa Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n tuomareita pakotteilla, jos ICC alkaa tutkia yhdysvaltalaisia sotarikosepäilyistä.
Presidentti Donald Trumpin turvallisuusneuvonantaja John Bolton sanoi maanantaina, että Yhdysvallat ei katso myöskään sivusta, jos Haagissa istuva ICC alkaa tutkia Israelin tai muiden sen liittolaisten toimia.
– Yhdysvallat käyttää kaikkia tarpeellisia keinoja kansalaistensa ja liittolaistensa suojelemiseksi syytteiltä tässä laittomassa tuomioistuimessa. Emme tee ICC:n kanssa yhteistyötä, emmekä liity siihen. Annamme sen kuolla pois. Käytännössä se onkin meille jo kuollut, Bolton sanoi.
Boltonin mukaan ICC:n tuomareilta ja syyttäjiltä muun muassa estettäisiin pääsy Yhdysvaltoihin ja heidän varansa jäädytettäisiin. Sama koskisi hänen mukaansa kaikkia valtioita tai yrityksiä, jotka auttaisivat ICC:tä tutkimaan yhdysvaltalaisten toimia. Yhdysvallat ei siis ole ICC:n jäsen.
ICC:n harkinnassa sekä Afganistan että palestiinalaiset
Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n pääsyyttäjä Fatou Bensouda esitti syksyllä 2017, että Afganistanissa mahdollisesti tehdyt sotarikokset on tutkittava perusteellisesti. Se voisi tarkoittaa yhdysvaltalaissotilaiden toimien tutkintaa.
Palestiinalaishallinto on puolestaan pyytänyt ICC:tä aloittamaan tutkinnan Israelin toimista. ICC aloitti jo muutama vuosi esitutkinnan, mutta varsinaista tutkintaa ei ainakaan vielä ole aloitettu.
Israelkaan ei ole ICC:n jäsen, mutta tuomioistuin voi asettaa syytteeseen sen kansalaisia, joiden epäillään syyllistyneen rikoksiin jäsenmaata vastaan. Palestiinalaishallinnosta tuli ICC:n jäsen vuonna 2015.
Presidentti Trumpin hallinto ilmoitti myös maanantaina, että palestiinalaisten edustusto Washingtonissa suljetaan. Yhdysvallat kertoi aikeistaan viime syksynä.
Tullin mukaan laki voi aiheuttaa ongelmia rajalla, jos auto on rahoitusyhtiön tai pankin omistama.
Suomen tulli on ottanut lakimuutoksesta johtuvan tilanteen esille maanantaina virallisella tasolla Venäjän federaation tullin kanssa. Suomen tulli lähetti kirjeen Venäjän tullin pääjohtajalle, kerrotaan tiedotteessa.
Kirjeessä pyydetään Venäjän tullia ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta ajoneuvoliikenne maiden välillä voitaisiin palauttaa lain voimaan tuloa edeltävälle tasolle.
Tuore laki koskee Venäjän kaikkia rajoja, ei pelkästään Suomea. Lain määräys koskee vain yksityiskäytössä olevia ajoneuvoja, ei kaupallista ajoneuvoliikennettä.
Vakuutta ei Suomen tullin tietojen mukaan ole pantu maksuun kertaakaan viikonlopun aikana.
Ensin on auringon valonsäde eli fotoni, joka matkaa halki avaruuden maapallon pinnalle. Aurinkopaneelissa fotoni pitäisi saada osumaan piihin tavalla, joka saa elektronit liikkeelle. Se on sitä aurinkosähköä.
Ensimmäinen haaste on saada fotonit oikeaan osoitteeseen. Etenkin silloin, kun fotoni tulee vinosti piin pinnalle, sillä on paha tapa kimmota omille teilleen. Valo siis heijastuu pois pinnalta.
Aalto-yliopistossa kehitetyn menetelmän ansioista piin pinta on kuin pienenpieni vuoristo tai piikkimatto. Tällöin vinostikin tulevat fotonit kimpoilevat seinämästä toiseen, eivätkä pääse karkaamaan yhtä helposti. Koska valoa ei juuri heijastu pois, kennon pinta näyttää mustalta.
– Me olemme keskittyneet optimoimaan heijastuksenestokerrointa ja se on tosi hyvä, kehuu Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Hannu Laine.
Sähkön syntyhetki on käsillä, kun fotoni osuu piin elektroniin. Jos fotonissa on tarpeeksi energiaa, se pistää elektronin liikkeelle. Mutta elektroneillakin on tapana lähteä harhailemaan.
Aalto-yliopiston ratkaisu ongelmaan juontaa juurensa 70-luvulla kehitettyyn suomalaiskeksintöön. Sen avulla “piikkimatto” saadaan kuorrutettua alumiinioksidilla, joka estää elektroneja karkaamasta taivaan tuuliin.
Kun elektronit on saatu liikkeelle piin pinnalta, ne pitää saada vielä kennolla kulkeviin johtimiin, jotka kokoavat elektroniliikenteen käyttökelpoiseksi sähkövirraksi. Tässä osuudessa palkitun tutkijan Hele Savinin työryhmällä on vielä tekemistä.
– Nyt meidän pitää ryhtyä hiomaan vielä loppukennon prosessia. Tällä heijastuksen estokertoimella pystytään pääsemään ehdottomasti yli 22 prosentin, vakuuttaa Laine.
Parhaat tehdasvalmisteiset paneelit muuttavat auringon valon energiasta 16 prosenttia sähköksi. Aalto-yliopiston laboratoriokennon tekemä mustien piikennojen maailmanennätys on 22 prosenttia. Kaikkien piikennojen maailmanennätykseen on matkaa vielä runsaat kolme prosenttiyksikköä.
Kaksi parikymppistä miestä oli kuolla Porin poliisivankilassa maanantaina aamupäivällä.
Poliisi kertoo, että poliisivankilan vartija oli huomannut tarkastuskierroksellaan, että tuntia aiemmin putkaan tuotu mies korahteli eikä hengittänyt. Myöskään hänen sydämensä ei lyönyt.
Vartija aloitti elvytyksen yhdessä kollegansa kanssa, ja paikalle tuli ambulanssi hakemaan miestä hoitoon Satakunnan keskussairaalaan.
Ensimmäisen miehen elvytyksen aikana vartijat huomasivat, että samaan aikaan putkaan tuotu toinen nuorimies oli mennyt tajuttomaksi. Ambulanssilääkäri aloitti myös toisen miehen elvyttämisen.
Huumeita ja lääkkeitä sekaisin
Poliisin mukaan tajuttomuuden aiheutti todennäköisesti lääkeaineiden ja ekstaasin tai jonkin muun huumeen yhteiskäyttö. Molemmat miehet olivat ainakin poliisivankilasta lähdettäessä elossa, kertoo komisario Tuomo Katajisto.
– Jos näin voi sanoa, miehillä oli ollut huono cocktail käytössä., Katajisto sanoo.
Komisario Katajiston mukaan Porin poliisivankilassa käy lähes päivittäin ensihoidon henkilökuntaa tarkastamassa säilöönotettujen henkilöiden lääkitystä.
Joskus putkassa olijoita joudutaan viemään sairaalaan terveydentilan heikentymisen takia. Kahden henkilön yhtäaikaista elvytystä Katajisto ei muista sattuneen koskaan.
Kuun pinnan kiehkurakuviot ovat magneettinen muisto kiertolaisemme miljardien vuosien takaisesta menneisyydestä, päätellään tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa.
Kuun sisuksista pursusi kuumaa laavaa satojen miljoonien vuosien ajan, vielä noin 3,5 miljardia vuotta sitten. Rutgersin ja Kalifornian Berkeleyn yliopistojen tutkimuksen mukaan kiemurat noudattavat reittejä, joita laava koversi Kuun sisään.
Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tutkijat ovat verranneet kuvioita kahvin pintaa koristaviin kermakiehkuroihin. He eivät kuitenkaan ole osanneet sanoa, miten kuvioita muodostava pöly pysyy paikoillaan aurinkotuulen hiukkaspommituksessa. Muualla pommitus on vaalentanut Kuun pintaa.
Reiner Gamma -kuvio Kuun pinnalla.Nasa / LRO WAC
Uudessa tutkimuksessa todetaan, että siellä missä on kiemuroita, on myös kapeita magneettisia alueita. Ne puolestaan vastaavat tunneleita, joita virtaava laava synnytti pinnan alle.
Kuusta tuoduille kiville Maassa tehtyjen kokeiden perusteella tiedetään, että joidenkin kivien kuumentaminen yli 600-asteisessa hapettomassa ympäristössä tekee niistä erittäin magneettisia.
Syynä on se, että kovassa kuumuudessa tietyt mineraalit rikkoontuvat ja niistä vapautuu metallista rautaa. Jos lähistöllä sattuu olemaan riittävän voimakas magneettikenttä, rauta magnetisoituu sen mukaisesti.
Niin kävi, kun Kuun laava jäähtyi. Tuo magneettisuus pitää nyt kurissa aurinkotuulen vaikutukset pinnan pölyyn, Journal of Geophysical Research -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa päätellään.
Apulaisprofessori Sonia Tikoo tekee tutkimuksia kivinäytteillä, joita Apollo-ohjelman astronautit toivat Kuusta.Nick Romanenko / Rutgersin yliopisto
Kuulla ei enää ole kummoistakaan magneettikenttää, mutta tätä uuttakin tutkimusta johtanut apulaisprofessori Sonia Tikoo osoitti viime vuonna, että kenttä oli olemassa jopa 2,5 miljardia vuotta pitempään kuin oli oletettu.
Siten se on voinut olla olemassa samaan aikaan kun laavatunnelit syntyivät.
Havainnoilla pitkäikäisestä magneettikentästä voi olla merkitystä myös tutkimuksille, joissa etsitään elämän edellytyksiä muista kuista ja muilta planeetoilta. Ilman magneettikentän suojaa elämä olisi Maassakin hyvin paljon vaikeampaa, ellei suorastaan mahdotonta.
Tikoo on mukana komiteassa, joka pyrkii saamaan Kuuhun mönkijän sen vahvistamiseksi, että tietokonemalleista tehdyt tuoreet päätelmät pätevät myös itse kuuperässä.
Henkilöauto törmäsi karhuun myöhään sunnuntai-iltana Ylämaan Jokimiehentiellä Lappeenrannassa.
Hätäkeskukseen puoliltaöin soittanut auton kuljettaja kertoi törmänneensä täysikasvuiseen karhuun. Karhu oli onnettomuuden jälkeen poistunut Ylijärven suuntaan.
Autoilija ei loukkaantunut onnettomuudessa. Myös karhu näyttää selvinneen törmäyksestä ilman vammoja.
Paikalliset riistamiehet jäljittivät koirien kanssa karhua maanantaiaamuna ja totesivat, ettei karhu ole loukkaantunut.
– Karhun ja auton yhteentörmäyksessä ratkaisevaa ovat auton nopeus, ja se, mihin kohtaan autoa karhu osuu, kertoo rikosylikonstaapeli Ilkka Vainikka Kaakkois-Suomen poliisista.
–Tässä tapauksessa auton nopeus on ollut alhainen ja karhu osui vasemmanpuoleiseen lokasuojaan, Vainikka sanoo.
Jos suunnitelmat etenevät, rakentaminen voisi alkaa parin vuoden kuluttua. Unelman toteutuminen vaatii kuitenkin rahoitusta eikä vielä ole. Kunta aloittaa kaavamuutostyöt. ja valmistautuu maksamaan infran rakentamisesta aiheutuvan laskun.
Tänään julkistettiin projektin esiselvitys ja ensimmäiset kuvat pienoiskaupungista.
Uutta kylää suunnitellaan Suininlahdelle.Lundén Architecture OyKuvassa on Hyvinvoinnin keitaaksi nimetty liikuntakeskus. Sen koko olisi 8820 neliömetriä. Keskus olisi rakennettu puusta. Siilinjärven kunta haluaa, että keskus rakentuisi ensimmäisten rakennusten joukossa. Pääkentän katsomoon mahtuisi 3500 ihmistä. Keitaan läheisyyteen halutaan myös yritysten showroom, toimistohotelli ja Järvi-Suomen matkailuinfo. Keitaan hinnaksi on arvioitu noin 35 miljoonaa euroa.Lundén Architecture OyLähelle niemeä on suunniteltu järvelle rakennettu mökkikylä. Kylä on mahdollista rakentaa joko kelluvaksi tai paaluttaa se maahan. Kuvassa näkyy myös rantapromenadiksi nimetyn kadun, joka halkoo Suininlahtea.Lundén Architecture OyKuvassa näkyy pienoiskaupungin matkailualue. Alueelta löytyy yhteisiä tiloja kuten sauna, uimaranta. Järvivesiallasta ympäröi kelluva mökkikylä.Lundén Architecture OyLinnuntietä kylästä on 2 kilometriä lentoasemalle. Autotietä pitkin matkaa on noin 3 kilometriä.Lundén Architecture OyErikoiset kohteet vaativat toteutuakseen esimerkiksi asuntomessut tai muuta erityistä rahoitusta. Hanke maksaa kokonaisuudessaan noin 500 miljoonaa euroa. Siilinjärven kunta maksaisi infrasta noin 20 miljoonaa euroa.Lundén Architecture OySuunnittelijat toivovat, että alueelle rakentuu uusi urheiluopisto: Woodhope opisto. Tarkoituksena on, että urheiluopiston satamasta on yhteys lentokentälle. Arkkitehtitoimiston tekemän suunnitelman mukaan urheiluopistossa kävisi sekä ulkomaiset että kotimaiset kilpaurheilijat. Vielä ei ole tiedossa, kuka perustaisi uuden urheiluopiston.Lundén Architecture Oy
Santeri Seppälän, 19, lapsuus oli hyvää aikaa. Vanhemmat huolehtivat ja rakastivat, ja vaikka he myöhemmin erosivat, Posion kesämökille mentiin silti aina yhdessä.
Ala-asteella Santerin nimi oli vielä Veera. Kavereita oli paljon, mutta leikit sujuivat paremmin poikien kuin tyttöjen kanssa.
Talvella he kaivoivat lumeen käytäviä ja leikkivät kukkulan kuningasta. Kesäisin käytiin vesisotaa ja rymyttiin miekkojen kanssa metsässä.
– Olin yksi jätkistä. Ja voi sitä itkun ja parun määrää, jos sain lahjaksi nuken ja veli sai Transformerin, Santeri Seppälä sanoo.
Santeri Seppälä seitsemänvuotiaana. Hiusten piti aina olla kiinni leteillä, Seppälän äiti Hanne-Mari Seppälä muistelee.Santeri Seppälän albumi
Opettajat huolestuivat
Ala-asteen kolmannella tai neljännellä luokalla Santerin äiti kutsuttiin koululle hätäpalaveriin.
Santerin äiti Hanne-Mari Seppälä muistaa päivän hyvin, sillä hän huolestui puhelusta kovasti. Mikä asia oli niin vakava, että hänet kutsuttiin kesken työpäivän koululle, eikä asiaa haluttu kertoa edes puhelimessa?
– Mietin, oliko joku kiusannut omaa lastani tai hän jotakuta toista. Tai sitten jotain kamalaa oli tapahtunut.
Koululla äitiä oli vastassa kaksi ihmistä, toinen heistä opettaja.
–Opettaja kertoi, että he olivat seuranneet opettajanhuoneen ikkunasta jo monen viikon ajan lastani, joka leikki vain poikien kanssa. Yhdessä he olivat tulleet siihen tulokseen, että lapsen olisi korkea aika alkaa orientoitua tyttöjen maailmaan, kun yläastekin alkaisi pian.
Se oli tapaamisen syy.
Myös Santeri muistaa tapaamisen hyvin.
Santeri Seppälän äiti Hanne-Mari Seppälä on ollut tärkeä tuki.Maija-Liisa Juntti / Yle
– Äiti kuunteli opettajaa hetken ja sanoi sitten, että koska asia ei ole meidän perheelle ongelma, sen ei pitäisi olla ongelma koulullekaan.
He lähtivät kotiin saman tien.
– Äiti oli ärtynyt ja pettynyt, että asiasta tarvitsi edes keskustella. Minulle hän sanoi, ettei tuommoisista höpötyksistä kannata välittää, Santeri kertoo.
Todellisuudessa Hanne-Mari Seppälä oli jo aavistanut, että hänen kuopuksensa oli todennäköisesti transsukupuolinen. Mutta asiasta ääneen puhumisen aika tulisi vasta myöhemmin.
Perhospaidat kiertoon
Transsukupuolisuus tarkoittaa, että ihminen kokee olevansa eri sukupuolta kuin miksi hänet on syntymässä määritelty.
Lapsi voi saada synnytyslaitoksella vaaleanpunaisen kortin ja ruksin kohtaan tyttö, mutta hän saattaa kokea ihan pienestä saakka, että on oikeasti poika, tai vaikkapa kumpaakin sukupuolta.
Santerin äiti kertoo transsukupuolisuuden näkyneen kuopuksessaan vahvasti pienestä asti.
– Eräs ystävä antoi minulle tytöltään pieneksi jääneitä vaatteita. Mutta jos paidan etumuksessa oli kukka tai perhonen, se ei kelvannut Santulle.
Yksivuotiskuvassa Santerilla oli vielä yllään mekko, mutta siihen se jäi.
– Ajattelin, että minun on ihan turha käpistä tämän asian kanssa. Kaikki isoveljeltä pieneksi jääneet vaatteet siirtyivät pikku hiljaa suoraan Santulle.
Löylyt siivittivät puhumaan
Yläasteella Seppälää ei vakavasti kiusattu, mutta käytävillä hän joutui joskus kuuntelemaan huutelua.
– Semmoista perusläppää, että mitä sun housuissa on ja muuta. Eihän se kivalta tuntunut, mutta käsiksi ei kukaan käynyt.
Kun Seppälä oli 13-vuotias, hän päätti kertoa äidille, että on oikeasti poika. Sauna olisi siihen sopiva paikka, hän ajatteli, sillä siellä he juttelivat äidin kanssa kaikki muutkin tärkeät asiat.
Äiti sanoi, että kyllä hän tietää, on aina tiennyt. Santeri Seppälä
– Jännitin etukäteen, millaisen reaktion kertomani hänessä herättää. Sitten vain kerroin äidille, että haluan olla poika, en tyttö.
Mitä sitten tapahtui, oli yllätys.
Santeri Seppälän albumi
– Äiti sanoi, että kyllä hän tietää, on aina tiennyt. Äiti oli vain odottanut, että minä ottaisin itse asian puheeksi. Ehkä olin siinä vaiheessa jopa pikkuisen pettynyt, kun äidistä ei irronnut sen suurempaa reaktiota, Seppälä hymähtää.
Hanne-Mari Seppälä puolestaan oli arvannut jo lauteilla, että lapsen avautumisen aika saattaisi olla nyt.
– Santtu heitti niin kamalasti löylyä, vaikka tietää, että en tykkää siitä. Silloin taisin tajuta, että ehkä tämä on se hetki, kun Santtu puhuu asiasta.
Tärkeän asian kerrottuaan Santeri kysyi äidiltä, kuka muu tiesi. Äiti kertoi, että kaikki tärkeät ihmiset, kuten isi, mummi ja ukki.
– Siinä vaiheessa Santtu sanoi, että nyt on pakko soittaa heti isille. Sanoin, että ehdottomasti! Siitä se soittokierros sitten jatkui.
Fyysinen muutos pojaksi pääsi alkuun
Kun Santeri Seppälän halu olla toista sukupuolta oli sanottu ääneen, hoitoja lähdettiin viemään eteenpäin. Hän sai perusterveydenhuollon kautta lähetteen Lapin keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikköön tutkimuksiin. Myöhemmin Seppälä pääsi EVA-yksikön asiakkaaksi Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan.
Tutkimusjakso kesti vuoden. Sinä aikana Seppälä kävi äidin ja isän kanssa seitsemän kertaa Tampereella ja aloitti myös lääkityksen, joka esti kuukautisten tulon. Hormonihoidot hän sai aloittaa 16-vuotiaana.
– Lääkityksen aloittamisen jälkeen olin heti paljon iloisempi ja voin paljon paremmin, hän kertoo.
Etunimen Seppälä vaihtoi 15-vuotiaana, diagnoosin saatuaan. Nimikin oli jo valmiina, sillä vanhemmat olivat ennen vauvan syntymää päättäneet, että jos lapsi on poika, hänestä tulee Santeri.
– Otin sitten Santerin omaksi nimekseni. Omaksuin sen aika nopeasti, sillä minua oli jo pari-kolme vuotta kutsuttu koulussa, kotona ja kavereiden kesken Santeriksi. Nimenvaihto ei siksi tuntunut enää niin isolta jutulta, mutta toki se tuntui hienolta.
Suomen translaki herättää kritiikkiä
Suomen translaki laahaa muihin Pohjoismaihin verrattuna jäljessä. Suomi on Pohjoismaista ainoa, joka kajoaa lainsäädännön keinoin ihmisen keholliseen koskemattomuuteen.
Laki edellyttää, että ennen kuin ihminen saa vaihtaa juridista sukupuoltaan, hänen tulee osoittaa olevansa paitsi transsukupuolinen myös lisääntymiskyvytön.
Käytännössä se tarkoittaa, että transsukupuolisen henkilön täytyy steriloida itsensä joko kirurgisesti tai hormonihoidoin.
Minusta on aika hirveää, jos vanhemmat alkavat rajoittaa sitä, millainen lapsi saa olla. Santeri Seppälä
Maailman lääkäriliitto esitti jo vuonna 2015, että jokaisella tulisi olla oikeus määrittää itse oma sukupuolensa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin puolestaan linjasi alkuvuodesta 2018, että transsukupuolisilta henkilöiltä edellytettävä pakkosterilointi on ihmisoikeusloukkaus. Myös Euroopan komission mielestä pakkosterilisaation vaatimuksesta tulisi luopua.
Santeri Seppälä hyväksyi aikanaan sen, että sai diagnoosin transsukupuolisuudesta vasta hoitojakson ja moninaisten tutkimusten jälkeen.
– Toki se aluksi harmitti, että muut saivat tavallaan päättää, mitä sukupuolta olen, mutta ymmärsin, etteivät he sitä kiusallaan tee. Hoidot maksavat paljon, ja on kuormittavaa valtiolle, jos joku haluaakin yhtäkkiä perua aloittamansa hoidot.
Hyväksy lapsesi
Transsukupuolisten lasten vanhemmille Seppälällä on tärkeä viesti: hyväksy oma lapsesi ja rakasta häntä.
– Minusta on aika hirveää, jos vanhemmat alkavat rajoittaa sitä, millainen lapsi saa olla. Se vie pohjan itsetunnolta ja itsensä arvostamiselta, hän sanoo.
Seppälä itse uskoo, että jos vanhemmat hyväksyvät nuoren sellaisena kuin hän on, nuori saa siitä lisää itsevarmuutta ja pystyy myöhemmin selviämään vastoinkäymisistä paremmin.
Sukupuoliristiriidasta huolimatta lapsuus sujui Seppälän mielestä kaiken kaikkiaan hyvin. Rakastavat vanhemmat ja isovanhemmat sekä ystävät ja läheiset olivat tärkeässä roolissa.
– Totta kai välillä oli vastoinkäymisiä, mutta niinhän kaikilla on.
Entä mitä hän sanoisi niille lapsille tai nuorille, jotka kokevat olevansa eri sukupuolta kuin mihin ovat syntyneet? Täytyykö olla rohkea ja kertoa asiasta muille?
– Kyllä minä suosittelen olemaan asian kanssa avoin. Muut hyväksyvät sinut helpommin, jos seisot itse asiasi takana ja olet varma siitä. Peittely ja häpeäminen eivät johda mihinkään.
Seppälä tapasi jokin aika sitten ala-asteaikaisen luokkakaverin. Hän kertoi ajatelleensa jo lapsena, että jotakin Seppälästä puuttui, mutta nyt hän oli selvästikin kokonainen.
