Joka toinen ihminen kärsii elämänsä aikana mielenterveyden häiriöstä. 33-vuotiaalle muusikko Jipulle, eli Meri-Tuuli Elorinteelle, mielenterveyden järkkyminen maksoi uran poptähtenä.

Hän kertoi perjantain Sannikka&Ukkolan lähetyksessä ensimmäistä kertaa sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

– Tähän sairauteen liittyy valtava häpeä. Julkisuudessa minulle on ollut paljon helpompaa olla alkoholisti kuin mielenterveysongelmainen.

Jippu on karsinut elämästään ne asiat, jotka ruokkivat sairautta. Samalla sai mennä myös muusikon ura ja sen tuoma julkisuus.

– Annoin aikoinaan moniakin haastatteluja epävakaassa mielentilassa, vaikka silloin en sitä ymmärtänyt. Ihmiset ajatteli, että mitä toi sekoilee, Jippu muistelee aikaansa julkisuudessa.

Nyt Turussa seurakuntatyötä tekevä Jippu tahtoo olla mieleltään särkyneiden puolella ja osoittaa, että mielenterveysongelmista voi toipua.

– Haluan osoittaa, että me selvitään. Meidän ei tarvitse enää hävetä.

Käsittämättömän iso häpeä

Myös lähetykseen osallistuneet mentalisti Pete Poskiparta sekä toimittaja Jenny Lehtinen ovat kertoneet julkisuudessa mielenterveysongelmistaan.

Helppoa kertominen ei ole. Syömishäiriön ja masennuksen kanssa kamppaillut Lehtinen muistelee, kuinka eräs ystävä opiskeluaikoina kysyi, mikä Lehtistä vaivasi.

Lehtinen valehteli, että hänellä on syöpä.

– Se häpeä on niin käsittämättömän iso.

Poskiparta puolestaan kertoo syöneensä masennuslääkkeitä toistakymmentä vuotta. Välillä lääkitys on yritetty lopettaa, mutta oireet ovat palanneet.

– Olen hyväksynyt tämän. On olemassa sukuja, joilla on huonot polvet ja sitten sukuja, joilla ei välittäjäaineet aivoissa liiku, Poskiparta toteaa.

Hoidon kysyntä kasvaa, mutta resursseja on vähennetty

Suomen mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeckin mukaan Suomessa tarjotaan aivan liian vähän hoitoa mielenterveysongelmista kärsiville.

– Vaikka palveluiden kysyntä kasvaa, yhä pienempi osuus kuntien terveydenhuollon menoista menee mielenterveyspalveluihin.

Mielenterveyspalveluiden osuus Suomen terveydenhuollon menoista on 4,3 prosenttia.

Muokattu pe 12.10 kello 22.50: Lisätty sitaatti Jipun antamista haastatteluista.

Katso koko haastattelu Areenasta

LUE LISÄÄ:
Jippu sekoili uransa pilalle, mutta löysi tasapainon kirkkotyöstä

Jyväskylän eteläisessä Keljon kaupunginosassa hirvimiehet koirineen ovat valmiina jahtiin. Tarkoitus on metsästää lähellä isoja teitä ja metsikössä, jossa vastaan voi tulla monenlaista luonnossa liikkujaa. Jyväskylän kaupungilta on vuokrattu tarkoitukseen yli tuhat hehtaaria maata.

Kaupunkimetsästyksessä turvallisuus korostuu.

– Muistakaa turvallisuus, siellä voi olla muitakin. Paras laukaushan on joskus se ampumatta jätetty, muistuttaa metsästystä alueellaan johtava Erkki Koskinen Keljon hirvimiehistä.

Metsästäjät kokevat haasteellisena sen, että metsissä liikkuu yhä enemmän ihmisiä. Suosiotaan ovat lisänneet esimerkiksi maastopyöräily, frisbeegolf ja polkujuoksu.

– Etenkin pyöräily metsäteillä on lisääntynyt, siellä on polkuja joita pitkin ne menevät. Siinä on oma vaaransa. Ja onhan siellä lenkkeilijöitä, sienestäjiä ja marjastajia, jahtivouti Koskinen luettelee.

Se pitää tajuta, että on hirvenmetsästysaika. Erkki Koskinen

Kohtaamiset metsässä jahtiaikaan voivat olla dramaattisia. Passimies Jyrki Rahikkala muistelee yllättävää tilannetta, joka sattui muutama vuosi sitten. Metsästä sujahtanut läskipyöräilijä yllätti hänet passipaikalla.

– Käytiin siinä keskustelu. Pyöräilijä ei ollut tullut ajatelleeksikaan, että täällä voisi olla metsästäjiä. Mutta täällä voi olla, Rahikkala painottaa.

Metsästys työntyy kaupunkeihin

Pitkään metsästäneen Jyrki Rahikkalan tämänkertaiselta passipaikalta on Ysitielle alle pari sataa metriä. Vilkas liikenne kuuluu selvästi.

– Hirvet elävät yllättävän lähellä meitä. Tuollakin pusikossa on todennäköisesti yksi, hän sanoo aseensa takaa.

Suomen riistakeskuksen asiantuntijoiden mukaan riistakanta on monin paikoin tihentynyt asutuksen liepeillä. Se lisää tarvetta metsästykseen myös kaupunkialueella.

Tämä on havaittu esimerkiksi Turussa, missä pieniä hirvieläimiä metsästetään jo toista kertaa keskellä suosittua puistoaluetta.

– Vajaassa kymmenessä vuodessa on tapahtunut valtava muutos. Riistakannat ovat taajama-alueella runsastuneet, ja kyllä se väkisinkin tuo myös metsästyksen lähemmäksi, kertoo Turun seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Lasse Heimo.

Asiaa voi katsoa myös toiselta kantilta.

– Emme me metsästäjät oikeastaan tunge kaupunkiin. Asutus ja virkistysalueet leviävät pikemminkin tänne, missä me olemme aina metsästäneet, Jyrki Rahikkala avaa metsästäjän näkökulmaa.

Luoteja ei tarvitse pelätä

Metsästyslaki (Finlex) luo perussäännöt myös kaupunkimetsästykselle. Sen mukaan metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen omaisuudelle. Nyrkkisääntönä voidaan pitää 150 metrin sääntöä – sitä lähempänä asuinrakennusta eläintä ei saa ampua ilman lupaa.

Metsästyksen johtaja vastaa siitä, että metsästys on turvallista eikä kenellekään aiheudu vaaraa. Kari Häkkinen

Paikallisissa metsästysluvissa on lisäksi erilaisia ehtoja riippuen siitä, ovatko ne vaikkapa kunnan, Metsähallituksen tai yksityisen maita. Luonnonsuojelualueilla ei lähtökohtaisesti metsästetä, mutta joillakin niistä on esimerkiksi ajo ilman koiraa sallittu.

Esimerkiksi Jyväskylässä lähes kaikilla kaupungin ulkoilualueilla voi törmätä jahtikaudella metsästäjiin.

– Kaupungin maanomistusalueella vuokraamme metsästysoikeuden, jonka nojalla saa metsästää metsästyslain sallimalla tavalla ja ulkoilu- ja virkistystarpeet huomioiden. Joissakin sopimuksissa on sallittu vain ajaminen mutta on ulkoilualueitakin, joilla ampuminen on sallittu metsästyslain mukaisesti, kertoo tonttipäällikkö Paula Hartman Jyväskylän kaupungilta.

Sopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia, ja niitä päivitetään tarvittaessa.

– Esimerkiksi suositulla Jyväskylän Halssilan isolla ulkoilualueella on aseeton ajo sallittu, mutta parin kilometrin päässä alueen laidalla saa ampua. Ensimmäiset passipaikat ovat yksityisen mailla, kuvailee kaupungin ulkoilualueiden liikuntapaikkavastaava Kari Häkkinen.

Vaaratilanteita ei ole kaupungin mukaan sattunut.

– Luoteja ei tarvitse ulkoilijoiden pelätä. Metsästyksen johtaja vastaa siitä, että metsästys on turvallista eikä kenellekään aiheudu vaaraa, Häkkinen vakuuttaa.

Metsästys käynnissä, missä ilmoitus?

Keljon hirvimiehet ilmoittavat käynnissä olevasta jahdista vain satunnaisissa paikoissa. Säännölliseen laputukseen maastossa ei nähdä tarvetta.

– Se olis liian työlästä lähtee ilmoittelemaan, kun meilläkin on melkein 6000 hehtaaria metsästysaluetta. Se pitää tajuta, että on hirvenmetsästysaika. Eiköhän jokainen tiedä, jahtivouti Erkki Koskinen kuittaa.

Ulkoilijalle lappu voisi tuoda turvallisuuden tunnetta. Jalat tai pyörän voisi halutessaan kääntää toiseen suuntaan.

– Kyllä se lappukin tietenkin auttaisi, mutta silti ulkoilualueella kohtaaminen on aina ainutlaatuinen tilanne. On siellä sitten suunnistajia tai sauvakävelijöitä tai frisbeegolfareita ja nyt myös metsästäjiä, niin kun kaikki huomioivat toisensa, kyllä metsään mahtuu, tiivistää ulkoilualueiden liikuntapaikkavastaava Kari Häkkinen Jyväskylän kaupungilta.

Keljon hirvimiehet ovat metsästäneet alueellaan vuosikymmeniä, eikä mitään vakavaa ole päässyt tapahtumaan. Metsässä ulkoileville olisi kuitenkin toive.

– Semmoinen terveinen, että värikästä kanssa päälle, ettei lähtis ihan mustissa trikoissa metälle.

Oranssipukuiset toivovat malttia myös ratin taakse. Ajettu hirvi voi syöksyä tielle arvaamatta. Autoilijoiden asenne kuitenkin hämmästyttää.

– Vaikka yritetään varoittaa, että hirvi tai koira on tulossa tielle, monet autoilijat pikemminkin lisäävät kaasua. Ei ne pysähdy. Eivätkö ne sitten tykkää hirvimiehistä, Erkki Koskinen pohtii.

Metsästys on kuitenkin keino harventaa hirvikantaa teiden varsilla ja vähentää siten kolareita. Liikenneviraston tilaston mukaan törmäyksiä sattuu Suomen teillä edelleen yli 1800 vuodessa, vaikka määrä onkin vähentynyt.

Kymmenen vuotta sitten olin harvinaisen ylpeä itsestäni ja porukasta, jossa sain tehdä töitä. Olimme juuri saaneet valmiiksi raportin, jonka piti kirjaimellisesti pelastaa maailma.

Ilmastoasenteiden muutos ja muuttajat -raportin oli tilannut meiltä politiikan ylin taso: pääministerin “ministeriö” eli Valtioneuvoston kanslia. Raportti muuttaisi huolen ilmastonmuutoksesta toiminnaksi. Se pelastaisi maailman kääntämällä poliittisen keskustelun keskusteluksi siitä, mitä pitäisi tehdä ilmastokatastrofin estämiseksi siihen, miten katastrofi estetään.

Silloinkin, aivan kuten tänään, oli aivan selvää mitä pitää tehdä. Tulisi laskea liikenteen, asumisen ja ruoan päästöjä. Liikkua sähköllä, julkisilla, lihasvoimalla ja yhdessä, lentää vähemmän. Asua niin, että liikennettä tarvitaan vähemmän, ilman käyttämättöminä lämmitettäviä neliöitä. Ja syödä enemmän kasviksia. Huomattavasti enemmän. Teknologinen kehitys oli silloinkin vain vauhdittamassa tätä muutosta.

Sosiaalipsykologiassa tätä kutsutaan ”sivustakatsojailmiöksi”. Vastuu liukenee, kun paikalla on monia.

Asennetutkimukset paljastivat aivan saman kuin ne paljastavat tänään. Suurin osa suomalaisista oli huolissaan ilmastonmuutoksesta, uskoivat olevansa enemmän huolissaan kuin muut, mutta jostain syystä odottivat lupaa toimia. Sosiaalipsykologiassa tätä kutsutaan ”sivustakatsojailmiöksi”. Vastuu liukenee, kun paikalla on monia.

Ilmastonmuutoksen ratkaisussa Suomessa ei ollut silloin, eikä ole tänään, kyse muusta kuin tuon valtavan huolen kääntämisestä toiminnaksi. Siis asenteita tai arvoja ei tarvitse muuttaa, puuttuu vain niiden mukainen käyttäytyminen. Seisomme onnettomuuspaikalla, mutta emme osaa toimia.

Tutkimme kymmenen vuotta sitten innolla, miten tupakoinnista oli luovuttu. Miten liikennekuolemia vähennettiin. Olimme erityisen mehuissamme Suomen todellisesta voimannäytöstä suurten kansanjoukkojen käyttäytymismuutoksessa, eli Pohjois-Karjala-projektista. Projekti muutti sekä ruokatavat, että sai ihmiset harrastamaan liikuntaa. Suuria käyttäytymismuutoksia oli siis tehty jo 1970-luvulla. Kymmenen vuotta sitten ajattelimme, että vastaava muutos oltaisiin voitu tehdä tuolloinkin.

Niin uncoolilta kuin se kuulostikin, julistimme, että tarvittaisiin uusi Pohjois-Karjala-projekti. Poliittinen tuki toimintaan vapauttamiselle.

Mittavat kansainväliset käyttäytymisenmuutostutkimukset toitottivat samaa. Käyttäytyminen muuttuu hitaasti, eikä se onnistu yksilöltä. Niinpä siihen tarvitaan painetta sekä ylhäältä – lainsäädäntöä ja verotusta, kansallisia viestintäkampanjoita – että alhaalta – terveellisen ruoan tarjonnan lisäämistä, viestintää valintahetkellä ja erityisesti samankaltaisten ihmisten esimerkkiä.

Poliitikot eivät halua tai osaa johtaa.

On masentavaa seurata tänään vilkkaana käytävää ilmastokeskustelua. Poliitikot yrittävät päteä tavoitteillaan: puhutaan abstrakteista prosenteista, jotka eivät merkitse kenellekään mitään. Vaalikoneet kysyvät mitä mieltä kukin on milloin mistäkin yksittäisestä teknologiasta tai teosta. Pitäisikö Suomen lopettaa turpeen tukeminen, entä miltä tuntuu ydinvoima?

Samalla vastuuta toiminnasta sysätään yksilöille. Pitäisi yksin jaksaa muuttaa elämänsä vaikeaksi ja usein myös kalliiksi. Miettiä koko ajan mitä pitäisi tehdä, eli käytännössä vain tuntea huonoa omaatuntoa kaikesta.

Osa näkee teknologioiden kehityksen avaimena onneen, kysymys onkin vain teknologinen! Intellektuaalinen vasemmisto tykkää puhua fossiilikapitalismista ja siitä kuinka koko talousjärjestelmä tulee muuttaa.

Samaan aikaan kymmeniätuhansia tonneja hiilidioksidia liittyy ilmakehään, vuodesta toiseen, ja mielessäni jyskyttää kysymys: miten? Miten leikkausprosentit saavutetaan? Miten luovutaan lihasta? Miten uudet teknologiat korvaavat vanhat? Miten talousjärjestelmä muuttuu? Miten?

Kaikki ovat siis periaatteessa oikeassa, mutta keskittyvät muutoksen sijaan oikeassa olemiseen. Ilmastonmuutosta ei ratkaise politiikka eli valtiovalta, ei kuluttaja eli ihminen yksilönä ymmärrettynä, eikä teknologia. Oleellista on politiikan, yksilön valintojen ja teknologian suhde. Kun niiden välinen suhde muuttuu, muuttuu myös talousjärjestelmä.

Valtiovalta voi tehdä yksilön valinnoista halpoja ja helppoja ja luoda näin kysyntää oikeanlaiselle teknologian kehitykselle.

Syytä siis aikamme poliitikkoja. He eivät halua tai osaa johtaa. Poliitikot eivät osaa sanoa: teen muutoksen sinulle helpommaksi, mutta samalla vaadin sinulta muutosta. Poliitikot mieluummin puhuvat prosenteista, meidän kaikkien vastuusta ja teknologioista aivan kuin näillä ei olisi mitään tekemistä keskenään.

Voitaisiinko siis viimeinkin siirtyä sen pohtimisesta, mitä pitäisi tehdä – käsittääkseni se on yksinomaan tieteellinen tosiasia – siihen, miten muutos tehdään

Roope Mokka

Kirjoittaja on tulevaisuudentutkija, joka uskoo, että elämme juuri nyt ihmiskunnan historian parasta ja epävarminta aikaa. Mokka työskentelee ajatushautomo Demos Helsingissä ja on toinen sen perustajista.

Ruotsin kansallismuseon ulkoseinälle on ripustettu lauantaina iso punainen rusetti. Talo on symbolisesti paketissa, kunnes portailla seisova kuningas Kaarle XVI Kustaa vihkii rakennuksen käyttöön. Viiden vuoden remontti on ohi ja sadan miljoonan euron korjaustyö tehty. Yleisön on aika päästä katsomaan lopputulosta.

Samalla tuore suomalainen museonjohtaja Susanna Pettersson kokee oman tulikasteensa. Hän siirtyi kaksi kuukautta sitten Helsingistä, Ateneumin johdosta Tukholmaan. Lauantaina Pettersson pitää avajaispuheen kansallismuseon portailla kuninkaan, kuningatar Silvian ja kruununprinsessa Victorian sekä tukholmalaisyleisön kuunnellessa.

– Minulla on pieni jännitys selkäytimessä. Juuri sillä tavalla kuin pitää olla, että kaikki menee hyvin, Susanna Pettersson naurahtaa.

Salit hehkuvat taas valoa ja väriä

Kansallismuseon vuonna 1866 valmistunut rakennus Skeppsholmenin kyljessä kuninkaanlinnaa vastapäätä on monelle suomalaiselle tuttu. Remontin suurimpia muutoksia oli palauttaa rakennukseen päivänvalo ja näyttelytilojen väriloisto.

Rakennus on nyt lähempänä suunnittelijan, saksalaisen arkkitehti Friedrich August Stülerin alkuperäisiä ajatuksia. Stüler halusi, että museon saleissa olisi voimakkaat värit, mutta hänen ruotsalainen kollegansa tuunasi ne hillitymmiksi.

Salien seinät hehkuvat kullankeltaisesta turkoosiin, punertavanruskeasta vihreään. Kunkin vuosisadan taideteokset kylpevät omassa värimaailmassaan. Valaistuksen voimakkuutta on voitu vähentää seinävärien takia. Aiemmin taideteosten yksityiskohdat näkyivät tummempina kävijöiden silmissä valkoisten seinien kontrastin takia.

Kaikkea ei silmä huomaa

Valo vastaanottaa tulijan kaikkialla. Vuoden 1931 sähköistämisen jälkeen suuri osa ikkunapinnoista peitettiin luukuilla tai seinillä ja ripustustilaa lisättiin. Luukut poistettiin ja 2000-luvun ikkunalasit varustettiin UV-suojalla ja valoa läpäisevillä verhoilla.

Kaikki uusi ei näy kävijän silmään. Remontoijille yksi vaativimmista ratkaisuista oli paloturvallisuus ja ilmastointi, joiden uusimiseen vaikuttivat sekä taide-esineet että lisääntyvä kävijöiden määrä. Kattomaalauksia tähyilevä museovieras ei havaitse niiden taustalla rakennettua ilmastointia tai sprinkleriä kattokoristeen keskellä.

Susanna Petterssonin mielestä suurimmat muutokset kuten valon ja värien runsaus auttavat kävijöitä tutustumaan näyttelytiloihin paremmin.

– Katsoja pystyy koko ajan hahmottamaan missä mennään, kun hän kulkee huoneesta toiseen, galleriasta toiseen, Pettersson sanoo.

Onko Tukholmassa pian Friday late?

Ruotsin Kansallismuseon 700 000 taide-esineen kokoelmille ei löydy Suomesta vertoja. Se on yksi vanhimmista taidemuseoista Euroopassa. Iso osa 1500-luvulta lähtien karttuneesta taiteesta ja taide-esineistöstä periytyy kuninkailta.

Museon vaihtuvien näyttelyjen sarjan avaa amerikkalaisen John Singer Sargentin maalaukset.

Ennen remonttia kansallismuseon näyttelytiloissa oli näkyvillä tuhat, nyt viisituhatta taide-esinettä. Lapsille on avattu oma näyttelytilansa. Valtavaa kokoelmaa aiotaan kierrättää aiempaa tiheämmin, jotta kävijöille riittää uutta nähtävää.

– Kansallismuseolla on 14 muuta kohdetta, joissa kokoelmia esitellään. Pettersson huomauttaa.

Hän haluaa, että jokainen museon työntekijä ymmärtää miten rahoitus rakentuu, miksi lipputulot tai yritysyhteistyö ovat tärkeitä. Tavoitteena on 800 000 kävijää vuosittain.

Kansallismuseolle yrityskumppanuus voi Petterssonin mielestä olla esimerkiksi sitä, että museo pitää oviaan auki myöhempään perjantai-iltaisin.

– Maailmalla niin sanottu Friday late on suosittua. New Yorkissa ja Lontoossa useat museot on löytäneet yritysyhteistyökumppanin, joka kustantaa ylimääräiset aukiolotunnit. Momassa se on Uniqlo, Tate Galleryssa British Gas, Petterson visioi ruotsalaismuseon uusia rahoitusmahdollisuuksia.

“Otetaan yksi kriitikko kerrallaan”

Suomalaisjohtaja Pettersson tietää olevansa ruotsalaisten kriittisen katseen alla. Hän on jälleen yksi suomalainen, joka johtaa ruotsalaisille rakasta kulttuuri-instituutiota. Edeltäjän Bernt Arellin loppukautta varjostivat mediakohut. Pettersson ei ole innokas miettimään ruotsalaisten nuivaa suhtautumista suomalaisiin kulttuurijohtajiin.

– Kritiikki on minusta aina tervetullutta. Pidän erityisesti kriittisistä ystävistä. En ole ihan varma pidänkö kriittisistä vihollisista, jos sellaisia vastaan tulee. Otetaan yksi kerrallaan.

Blasieholmenilla Ruotsin kansallismuseon portaiden edessä on ollut vuosia metalliaita ja työkoneita. Lauantaina ne ovat poissa.

Yleisön nauttiessa musiikkiesityksistä Susanna Pettersson on jo muualla. Hän kuljettaa kuningasparia ja kruununprinsessaa läpi näyttelytilojen. Sen jälkeen ovet avautuvat yleisölle.

Kalajoen seurakunta aloitti kriisityön hyvin nopeasti yöllä nuorten tuhoisan liikenneonnettomuuden jälkeen. Kirkkoherra Kari Lauri kertoo saaneensa ensimmäisen puhelinsoiton tapahtumista jo aamuyöllä pari tuntia onnettomuuden jälkeen.

– Seurakuntamme työntekijöitä lähti yöllä Kirkon henkisen huollon ryhmän Hehun kanssa viemään suruviestejä koteihin. Ryhmä toimi poliisin ja sosiaalipäivystyksen ohjeiden mukaisesti, Kari Lauri kertoo.

"Suru koskettaa nyt paikkakuntaamme"

Nuorten kuolemaan johtanut onnettomuus on tragedia perheiden ja omaisten lisäksi myös koko paikkakunnalle. Kirkko pyrkii kulkemaan nuorten rinnalla, ja seurakunta on yhteydessä muun muassa alueen kouluihin.

– Meidän tehtävä on kulkea ihmisten rinnalla surunkin hetkinä.

Kirkkoherra Kari Lauri myöntää, että surevan nuoren kohtaaminen on haasteellista.

– Tärkeintä on läsnäolo ja kuunteleminen. Se jo luo nuorelle turvallisuutta, kun hän huomaa, että heistä pidetään huolta elämän äkkitilanteissa ja vaikeissa hetkissä, Kari Lauri uskoo.

Kirkko avoinna hiljentymistä varten, kriisiapua tarjolla myös kaupungilta

Kalajoen kirkko on avoinna tänään lauantaina kello 17–20 hiljentymistä, kuuntelemista ja keskustelua varten. Kalajoen seurakuntakodilla järjestetään myös nuorten ilta kello 18–21. Sekä kirkossa että seurakuntakodissa on paikalla kirkon työntekijöitä.

– Omaisten kanssa olemme sopineet, että järjestämme tulevana tiistai-iltana suruhartauden kirkossa, Kari Lauri jatkaa.

Myös Kalajoen kaupunki järjestää kriisiapua sitä tarvitseville. Kaupungin kriisipuhelin päivystää ympäri vuorokauden maanantaiaamuun kello kahdeksaan saakka numerossa 044 4691 558. Tämän jälkeen neuvontanumero on 044 4691 505.

Nuorisotalo Alex on auki tänään lauantaina kello 13–21 ja sunnuntaina 12–21 välisenä aikana. Paikalla on henkilökuntaa tukena ja keskusteluapuna.

Kouluilla ja oppilaitoksilla kriisiapua järjestetään tulevana maanantaina.

Lauantaiyönä Kalajoelta Ylivieskaan johtavalla tiellä tapahtui onnettomuus, jossa nuorten auto suistui tieltä kohtalokkain seurauksin. Kolme nuorta kuoli ja yksi nuori loukkaantui. Seurakunnan tiedotteen mukaan loukkaantuneella ei ole hengenvaaraa.

Vihreiden puheenjohtajan, kansanedustaja Touko Aallon sairausloma jatkuu. Puolueen tiedotteen mukaan Aallon sairausloma jatkuu 16. marraskuuta asti.

Aalto on ollut lääkärin määräämällä sairauslomalla uupumuksesta johtuvien syiden vuoksi syyskuun puolivälistä lähtien.

– Tieto asiasta tuli myöhään perjantaina illalla ja päätimme tiedottaa asiasta lauantaina niin aikaisten kuin pystyimme, vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen sanoo.

Vihreät jatkaa samalla erikoisjärjestelyllä kuin se on jatkanut tähänkin asti. Puolueen puheenjohtajana häntä sijaistaa Maria Ohisalo, jonka puoluehallitus valitsi virkaatekeväksi puheenjohtajaksi pian sen jälkeen, kun sairausloma tuli julki. Ohisalo ei ole kansanedustaja.

Päivänpoliittista työtä vetää eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen, ja puolueen puheenjohtajan tehtävistä eduskunnassa vastaa varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Halmeenpää.

"Ei vaikuta vaalivalmisteluihin"

Aallon sairausloma tulee vihreille ikävään saumaan siinä mielessä, että puolue valmistautuu parhaillaan ensi vuoden vaaleihin. Edessä on ainakin eduskuntavaalit huhtikuussa ja europarlamenttivaalit toukokuussa.

Tämän lisäksi hallitus kaavailee maakuntavaaleja eurovaalien yhteyteen. Puoluesihteeri Miettisen mukaan puheenjohtajan sairausloma ei vaikuta vaalivalmisteluihin.

–Vaalivalmistelut ovat pyörineet täysillä eteenpäin koko ajan. Vaalivalmistelut ovat asia, jota tekevät sadat ja tuhannet ihmiset ympäri Suomea. Ne eivät pysähdy kenenkään yksittäisen ihmisen poissaolon takia, Miettinen sanoo.

Vihreiden lähtökohdat vaaleihin ovat heikentyneet viimeisen puolen vuoden aikana merkittävästi. Puolue on menettänyt Yle puoluekannatusmittauksissa yli kolme prosenttiyksikköä kannatuksestaan.

Parhaimmillaan puolueen kannatus oli mittauksessa yli kuusi prosentti yksikköä korkeammalla tasolla kuin viimeisessä mittauksessa.

Aalto kertoi sairauslomastaan syyskuussa

Puheenjohtaja Touko Aalto kertoi sairauslomastaan syyskuussa verkkopalvelu Facebookissa. Aalto kertoi, että hänen jaksamisessaan on tullut rajat vastaan.

– Minusta on tärkeää, että työssä jaksamisesta ja vaativaa työtä tekevien uupumisesta puhutaan avoimesti. Kukaan meistä ei veny loputtomiin, vaikka kuinka yrittäisi, Aalto kirjoitti.

Vihreistä sanotaan, että Aalto on luvannut kertoa puolueelle tarkemmin paluunsa yksityikohdista myöhemmin.

Lue lisää:

Maria Ohisalo sijaistaa Touko Aaltoa puheenjohtajan sairausloman ajan

Ex-puheenjohtaja Niinistö Touko Aallon sairauslomasta: Tilanne on ollut vuoden meille kaikille aika haastava

Touko Aalto ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kärkipoliitikko, joka uupui – "On johtajia, jotka ovat piiputtaneet niin tappiin, etteivät muista puolisonsa nimeä"

Touko Aalto jää sairauslomalle – syynä uupumus: "Jaksamiseni rajat ovat tulleet vastaan"

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

Kaikki maailman valtiot joutuvat kiristämään päästötavoitteitaan tuntuvasti, mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Tämä oli maanantaina tuoreimman ilmastoraporttinsa julkaisseen hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n keskeinen viesti.

"En uskoisi, jos en olisi itse osa tätä tarinaa" – Ilmasto lämpenee, mutta Saksa jyrää yhä kyliä hiilikaivosten tieltä

Norbert Winzenin maatila ja kotikylä Reinin alueella Saksassa aiotaan purkaa, jotta ruskohiilen louhinta voi jatkua. Saksa tuottaa yhä neljäsosan sähköstään hiilellä.

Suomi on yhä kallis maa, vaikka euro on tasoittanut hintoja Euroopassa – arvaatko, mikä on Suomessa halpaa?

Suomessa satasen hintaiset saappaat saattoi saada Virosta 60 eurolla viime vuosikymmenen alussa. Ei saa enää. Mikä eurossa on liki 20 vuoden aikana mennyt nappiin, mikä meni pieleen ja mitkä ovat tulevaisuuden riskit?

Testaa Ylen sijoituslaskurilla, miten sinun kannattaisi säästää – bloggaaja Natalia Salmela kokeili: "Tsiisus, täytyy alkaa säästää heti"

Sijoittamisen suosio on kasvanut. Jutussamme olevalla laskurilla voit kokeilla, miten säästöjen arvo voi kasvaa erilaisilla tuottoprosenteilla. Listaamme myös asiantuntijoiden seitsemän vinkkiä sijoittamisen aloittamiseen.

Adhd-oireiset voivat olla muita luovempia, tehokkaampia ja joustavampia – "Positiiviset piirteet usein unohdetaan, varsinkin nykypäivän koulumaailmassa"

Ruotsalaislääkärin mukaan adhd:sta johtuvien ongelmien korostaminen saattaa vain lisätä ongelmia. Siksi hän haluaa neuvoa, miten neuropsykiatriseen häiriöön liittyviä positiivia piirteitä voi vahvistaa ja oppia hyödyntämään.

Khaleda, 13, on jo vaimo ja äiti, koska isä päätti niin – mutta ehkäisypillerit ovat löytäneet tiensä myös Bangladeshin maaseudun syrjäkyliin

Bangladeshissa yli puolet tytöistä menee yhä alaikäisenä naimisiin. Jokin on kuitenkin muuttumassa: viranomaiset yrittävät estää lasten häitä, ja niiden järjestäjiä uhkaa vankeustuomio.

Jutussa olisi pitänyt sanoa, ettei turvapaikanhakijoita ole tullut enää yhtä paljon kuin huippuvuosina. Vuonna 2015 maassa rekisteröitiin BAMF:n tilastojen mukaan noin 467 000 ja seuraavana vuonna noin 746 000 turvapaikkahakemusta. Valtaosa näinä vuosina rekisteröidyistä oli tullut maahan 2015. Vuonna 2017 tuli enää noin 223 000 hakemusta.

A-studio kysyi kesällä sadoilta yhteiskunnan vaikuttajilta, ketä he pitävät Suomen keskeisinä ajattelijoina. Kyselyyn osallistuneiden listalle nousi parisataa nimeä, eikä selvää yksimielisyyttä merkittävimmistä ajattelijoista syntynyt. Kärki oli tasainen.

Kysyimme samalla nettikyselynä yleisöltä, kenen ajattelulla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen kulttuuriin, yhteiskuntaan ja elämään. Saimme yli 2100 vastausta.

Kymmenen kärkeen nousi tuttuja nimiä – iso osa samoja kuin yhteiskunnallisille vaikuttajille tehdyssä kyselyssä.

Kalastaja Pentti Linkola, tietokirjailija Osmo Soininvaara ja taloustieteilijä Sixten Korkman olivat kärjen tuntumassa sekä asiantuntijoille että yleisölle verkossa tehdyssä kyselyssä.

Kaikille avoimessa nettikyselyssä europarlamentaarikko Jussi Halla-aho sai satoja mainintoja. Kymmenen useimmin mainitun listalle nousivat myös tähtitieteilijä Esko Valtaoja, teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist, historian professori Juha Siltala sekä presidentti Tarja Halonen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Täysin uutena nimenä aiempaan kyselyyn verrattuna listalle nousi myös kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka, joka on herättänyt kohua verkkokirjoituksillaan.

Pentti Linkola: "Pitää uskaltaa sanoa, että toivoa ei ole"

Kalastaja Pentti Linkola sanoo olevansa jo sen verran vanha, ettei hänellä ole mielipidettä nettikyselyistä. Kovin paljoa hän ei myöskään perusta listalla olevista muista nimistä – eikä löydä kärkijoukosta yhteisiä nimittäjiä tai yhteyttä omaan ajatteluunsa.

– Valtaoja esimerkiksi tuntee avaruutta, mutta ei tiedä tuon taivaallista tästä omasta yhteiskunnasta. Ja poliitikot eivät ainakaan ole mitenkään varteenotettavia keskustelijoita. Heillä on ihan toisenlaiset käsitykset tästä maailmasta. Hehän ovat kaikki näitä "uskovaisia", joilla on uskontona tämä kehitys ja talouskasvu, Linkola lataa.

Linkola kertoo itse arvostavansa ajattelijoita, jotka ovat todella selvillä ihmiskunnan tilanteesta ja tulevaisuudesta. Sellaisia elossa olevia suomalaisia ajattelijoita hän ei osaa äkkiseltään nimetä yhtään. Ulkomaisia "merkittävien oivaltajien" tekstejä hän kertoo kyllä lukeneensa.

Yksi jo edesmennyt kotimainen ajattelija Linkolalle tulee kuitenkin mieleen. Kotimaisista kirjoittajista ja ajattelijoista hän arvostaa kuusamolaista kirjailijaa ja luonnonsuojelijaa Reino Rinnettä.

Puhelinhaastattelun lopuksi Linkola sanoo vielä yhden viestin:

– Julkisissa esiintymisissä ja kirjoituksissa ajatellaan aina, että pitäisi antaa kuulijoille ja lukijoille jotakin toivoa. Minusta se on epälooginen ajatus. Kyllä pitää osata sanoa, että toivoa ei ole.

Jussi Halla-aho: "Luulen, että moni arvostaa itsenäistä ajattelua riippumatta siitä, yhtyykö kyseisen henkilön ajatuksiin sinänsä"

Europarlamentaarikko ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pitää menestymistään nettikyselyssä imartelevana.

– Luulen, että ihmiset arvostavat yhteiskunnallisissa toimijoissa pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta ja vallitsevien totuuksien kyseenalaistamista. Sellaista olen varmaan tällä omalla yhteiskunnallisella urallani harrastanut.

Jalustalle hän ei lähde nostamaan ketään, mutta sanoo itsekin arvostavansa ajattelijoita, jotka löytävät uudenlaisia näkökulmia olemassa oleviin kysymyksiin ja haastavat hallitsevia ajattelutapoja.

Muista yleisöäänestyksessä menestyneistä hän mainitsee esimerkiksi Esko Valtaojan, joka on tuonut uusia lähestymistapoja kosmologian näkökulmasta arkipäiväisiinkin asioihin sekä Pentti Linkolan, joka on uinut vastavirtaan eikä ole lähtenyt mukaan kuorolauluun.

– Ymmärrän oikein hyvin, että he ovat tällaisissa kyselyissä menestyneet. Luulen, että aika moni arvostaa itsenäistä ajattelua riippumatta siitä, yhtyvätkö he kyseisen henkilön ajatuksiin sinänsä.

Esko Valtaoja: "En arvosta ajattelijoita, arvostan ajatuksia"

Tähtitieteilijä Esko Valtaoja ei nettiäänestyksiä juuri arvosta. Hänen mielestään maailmassa pyöritään liikaakin "peukutusten, äänestysten ja sometusten" maailmassa.

Valtaoja sanoo, ettei oikein osaa sanoa, mitä tällaisesta sekalaisesta listasta pitäisi ajatella tai mitä se kertoo. Hän arvelee myös, että vapaissa nettiäänestyksissä heijastuvat erilaisissa nettikeskusteluissa yleisemminkin vaikuttavat ääripäät ja klikit.

Oman menestyksensäkin hän laittaa lähinnä julkisuuden piikkiin.

– En usko, että tämä on kovin edustava otos siitä, mitä suomalaiset todella ajattelevat. Minun kohdallani vaikuttaa esimerkiksi se, että olen tunnettu, ja varmaan niitä harvoja tutkijoita, joita suomalaiset osaavat nimetä.

Valtaoja ei ylipäätään pidä siitä, että ajattelijoita idolisoidaan, jolloin tärkeämmäksi asiaksi herkästi nousee se, kuka sanoo kuin se, mitä hän sanoo.

– Onko siinä sitten jotain suuren johtajan hakemista? Sellaista, että kaikki, mitä he sanovat olisi totta, koska heitä on alettu palvoa?

Eniten mainintoja saaneista nimistä hän nostaa kuitenkin esiin Sixten Korkmanin, koska on lukenut kaikki tämän kirjat ja arvostaa tätä sen vuoksi.

– En arvosta ajattelijoita, arvostan ajatuksia. Minusta on hassua ajatella, että arvostaisimme ihmisiä emmekä sitä, mitä he sanovat.

Lue myös:

A-studion kysely: Taloustieteilijät Bengt Holmström ja Sixten Korkman nousivat Suomen merkittävimpien ajattelijoiden joukkoon – "Taloustiede on uusi uskonto"

Näin tähtiajattelijoiden valintoja perusteltiin – "Bengt Holmström puhuu taloudesta niin että taviskin ymmärtää"

Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström painii paradoksien kanssa: “Asiat menevät usein päinvastoin kuin kuvittelemme”

Totuudenetsijä Ilkka Niiniluoto ennusti oikein: "Informaatiokohina kasvaa enemmän kuin aito tieto"

Media rakastaa Sixten Korkmania – “Elämän sisältö on fundeeraaminen, siksi herään hyvällä tuulella”

Professori Anu Kantola vihaisuuden lisääntymisestä: Kun ihmisten identiteetit murenevat, heistä voi tulla vihaisia

Hurrikaani Leslie on pyörinyt keskisellä Atlantilla jo parisen viikkoa, mutta nyt myrsky on ottanut suunnakseen Iberian niemimaan.

Leslie on 1., eli heikoimman luokan hurrikaani. Myrsky on tällä hetkellä Madeiran saaren ja Kanariansaarten välisellä merialueella. Sen tuulennopeus on enimmillään 36 metriä sekunnissa.

Myrskyn ennustetaan saapuvan tänä iltana Portugalin pääkaupungin Lissabonin alueelle, joskin hieman heikentyneenä.

Lissabonin seudulta Leslie-myrskyn odotetaan liikkuvan kohti koillista ja Espanjan pääkaupunkia Madridia. Sinne myrskyalueen ennustetaan saapuvan sunnuntaiaamuna, joskin edelleen heikentyneenä.

Leslie-myrsky aiheutti säävaroituksia Madeiralla. Ennusteen mukaan Portugalin rannikko kokee hirmumyrskyn vahvuisia tuulia. Länsi-Espanjassa Leslien voimakkuus on trooppisen myrskyn luokkaa. Sademäärä nousee suureksi, enimmillään jopa 100 millimetriin.

Hurrikaanit ovat Iberian niemimaalla epätavallisia, mutta eivät harvinaisia.

Leslien vanavedessä Luoteis-Espanjaan on ensi viikolla saapumassa toinenkin voimakas matalapaine Atlantilta.

Yhdeksän vuorikiipeilijää on saanut surmansa yrittäessään nousta Länsi-Nepalissa sijaitsevalle Mount Gurjalle. Viiden eteläkorealaisen kiipeilijän ryhmä ja neljä nepalilaista opasta kuolivat, kun voimakas lumimyrsky iski perjantaina heidän leiriinsä.

– He putosivat alas kalliolta ja kuolivat, Etelä-Korean ulkoministeriö vahvistaa lausunnossaan.

Onnettomuuspaikalle lähetetyn pelastushelikopterin miehistö pystyi havaitsemaan seitsemän ruumista ennen kuin sääolosuhteet pakottivat helikopterin palaamaan kentälle. Kadonneiden uskotaan kuolleen.

Kiipeilijöiden etsinnät aloitettiin lauantaina, kun ryhmään ei oltu saatu yhteyttä yli vuorokauteen. Retkikunta oli odottanut sopivaa hetkeä nousta Mount Gurjan huipulle viime sunnuntaista lähtien.

Nyt sattunut onnettomuus on yksi Nepalin kiipeilyhistorian pahimmista. Kolme vuotta sitten 18 ihmistä sai surmansa, kun maanjäristyksen käynnistämä lumivyöry pyyhki kiipeilijöiden leirin Mount Everestillä.

Annapurnan alueella Himalajan vuoristossa sijaitseva Mount Gurja on harvoin kiivetty vuori. Viimeksi tämän 7 193 metriä korkean vuoren huipulle noustiin vuonna 1996.

Lue lisää:

BBC: Nepal storm kills climbers on Himalayan peak Gurja

Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia kertoo Facebook-sivuillaan, että ei asetu ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Hän kirjoittaa keskittävänsä kaiken aikansa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hän sanoo, ettei olisi voinut siirtyä seuraavaan tehtäväänsä ilman kansanedustajan työtään. Hän ei kerro tulevaisuuden suunnitelmistaan enempää vaan lupaa lisätietoja myöhemmin.

– Pidän työtä eduskunnassa vaikuttavana ja äärimmäisen tärkeänä, ja olisin mielelläni jatkanut työtäni siellä. Työ yhteiskunnan eteen kuitenkin jatkuu, vaikka areena on toinen. Minulla ei olisi ollut mahdollisuutta ryhtyä uuteen projektiin, jos en olisi saanut toimia kansanedustajana, Vartia kirjoittaa Facebookissa.

Hän kuvailee kirjoituksessaan työtään ensimmäisen kauden kansanedustajana inspiroivaksi ja oppineensa vuosien aikana paljon uusia asioita. Hän kirjoittaa pitävänsä kansanedustajan työtä vaikuttavana ja äärimmäisen tärkeänä.

– Olen valtavan kiitollinen kaikesta saamastani tuesta, ja sen ansiosta viimeiseen neljään vuoteen on mahtunut paljon hyvää.

Vartia on ollut julkisuudessa paitsi kansanedustajana myös suositun saunaravintola Löylyn perustajana. Hän kertoi maanantaina myyvänsä osuutensa yrityksestä näyttelijä Jasper Pääkköselle.

SHONTOSHPARA 13-vuotias Khaleda Aktar kiikuttaa kolmen kuukauden ikäistä poikaansa Khalidhasania naruista punotussa kehdossa.

Isä naitti Khaleda Aktarin lähikylän leveästi hymyilevän pojan kanssa vuosi sitten, ja Aktar tuli saman tien raskaaksi.

– Näin mieheni ensimmäisen kerran pienenä, kun kävelin kouluun. Leikimme joskus yhdessä. Hänen vanhempansa tulivat käymään ja sitten isäni vieraili heidän luonaan, Khaleda Aktar kertoo hiljaisella äänellä ja hymyilee.

Vierailujen jälkeen vanhemmat kertoivat, että Aktar ja Muammar Arif Hussein menisivät naimisiin.

Pohjois-Bangladeshissa vanhemmat päättävät lastensa naimakaupoista, ja Aktarin isä halusi tyttärensä naimisiin.

– En sanonut mitään, kun minulle kerrottiin häistä. Isän sana on laki. Jos isä käskee minut naimisiin, en voi kyseenalaistaa sitä, Aktar sanoo.

Khaleda Aktarin koti on Shontoshparassa, yhdessä monista pienistä kylistä, jotka täplittävät riisipeltojen hallitsemaa maisemaa Intian rajan pinnassa Pohjois-Bangladeshissa.

Lähimpään isoon kaupunkiin Dinajpuriin on parinkymmenen kilometrin matka, mutta arki kuluu täällä kotiaskareissa ja riisipelloilla. Ne takaavat ruoan.

Aktarin 17-vuotias aviomies on nytkin kuokkimassa peltoa.

Khaleda Aktar istuu hohtavin kankain koristellussa huoneessaan miehensä vanhempien luona. Muissa riviin rakennetuissa huoneissa asuvat miehen vanhemmat ja sukulaiset.

Talo on vahvempi kuin monen muun kyläläisen asumus: seinät on rakennettu siististi savesta ja kuvioitu haaleansinisellä maalilla. Kattona on ohut aaltopelti. Monet muut perheet asuvat lehmänlannasta, savesta ja bambusta kyhätyssä majassa.

Jokaisella perheenjäsenellä on oma tehtävänsä. Kun Muammar Arif Hussein viljelee riisiä, Khaleda Aktar hoitaa appivanhempiensa kotia.

– Kun herään, siivoan talon, lakaisen lattiat, ruokin lehmät, syön, istun juttelemaan muiden naisten kanssa ja hoidan lastani, Aktar kuvaa.

Kolme hänen ystäväänsä on myös jo naimisissa.

Häiden jälkeen Khaleda Aktar ei ole mennyt kouluun. Hän myöntää kaipaavansa koulua ja etenkin kavereiden seuraa.

– Kouluaika oli hauskaa. Juoksimme ja pelasimme ystävieni kanssa, leikimme nukeilla ja luimme kirjoja, mutta nyt minulla on muuta tekemistä. Jos kävisin koulua, kuka hoitaisi lastani, Aktar miettii.

Nuorempana hän haaveili opettajan urasta. Mutta jossittelu on hänestä turhaa.

– Nyt minulla on enemmän tekemistä, Khaleda Aktar sanoo ja hymyilee.

Shontoshparan lähellä sijaitsevassa lukiossa naimakaupat vievät oppilaita koulusta joka vuosi. Yläluokilla tytöt katoavat, kertoo liikunnanopettaja Rama Roy.

– Kuudennella luokalla on 120 tyttöä. Seuraavana vuonna heitä on enää 80. Kymmenennellä luokalla heitä on enää 40, Roy laskee.

Kuudennella ollaan Bangladeshissa noin 11-vuotiaina, kymmenennellä noin 15–17-vuotiaina.

YK:n lastenjärjestön Unicefin luvut vahvistavat opettajan havainnot. Bangladeshin tytöistä yli puolet avioituu alle 18-vuotiaana, ja joka viides naitetaan Khaleda Aktarin tavoin alle 15-vuotiaana.

Maailmassa on vain kolme maata, joissa lapsiavioliitot ovat vielä yleisempiä: Niger, Keski-Afrikan tasavalta ja Tšad.

Joka kolmas bangladeshilainen tyttö joko tulee raskaaksi tai synnyttää alaikäisenä.

– Järjestämme vanhempainiltoja, joissa pyydämme vanhempia antamaan tyttöjensä jatkaa koulunkäyntiä. Pyydämme myös tyttöjä vaatimaan vanhemmiltaan, että he saavat käydä koulunsa loppuun ennen häitä, opettaja Rama Roy sanoo.

Royn mukaan myös pojat lähtevät kylän lukiosta, mutta he suuntaavat kaupunkeihin jatkamaan opintojaan tai töihin vaatetehtaisiin. Tytöt jäävät maaseudulle naimisiin.

Opettaja on huolissaan koulutuksesta luopuvien tyttöjen tulevaisuuden ja terveyden puolesta. Lapsiavioliittojen suurin syy on hänestä raha.

– Vanhemmat kokevat, että koulutettu tyttö tarvitsee koulutetun kumppanin. Silloin myötäjäiset käyvät kalliiksi. Jos he saavat tyttären naimisiin nuorempana, he säästävät: myötäjäiset ovat pienemmät eikä tytön koulutukseen kulu rahaa, Roy kertoo.

Unicef iloitsi tänä vuonna lapsiavioliittojen vähenemisestä maailmassa, mutta Bangladeshissa vanhemmat naittavat alaikäisiä tyttäriään yhtä hanakasti kuin ennenkin.

Näin on siitä huolimatta, että Bangladeshin lain mukaan naiset saavat mennä naimisiin aikaisintaan 18-vuotiaana ja miehet 21-vuotiaana. Lakiin kirjoitettu epämääräinen porsaanreikä sallii alaikäisen avioitumisen erikoistapauksessa.

Välittävätkö viranomaiset siitä, että tytöt naitetaan lapsina?

Dinajpurin kaupungissa aluejohtaja Abdur Rahman vakuuttaa, että Bangladesh yrittää tosissaan kitkeä lapsiavioliitot. Rahman on ylin päättäjä Aktarin kotiseudulla.

– Olen lähettänyt joka vuosi vankilaan ainakin viisitoista vanhempaa. Olemme pysäyttäneet yli 80 lapsiavioliittoa, Rahman laskee toimistossaan.

Hänen hallintoalueeseensa kuuluu Dinajpurin kaupungin lisäksi parisataa ympäröivää kylää. Alueella asuu noin 200 000 ihmistä.

Rahman kertoo verkostoineensa poliisin, koulut ja kansalaisjärjestöt paljastamaan suunnitella olevia alaikäisten avioliittoja. Julisteilla tiedotetaan päivystysnumerosta, johon asukkaat voivat ilmiantaa hääsuunnitelmat.

Rangaistuksen uhka on vähentänyt lapsiavioliittoja, sanoo Rahman. Häiden järjestäjiä uhkaa jopa kahden vuoden vankeus tai sakot.

– Kun kuulen häistä, lähetän paikalle aseistetut poliisit. Ihan ensin keskustelemme imaamin kanssa. Hänen täytyy noudattaa lakia. Uhkaamme häntä vankilalla, jos hän vihkii nuoret, Rahman kertoo.

Rahman arvioi lapsiavioliittojen johtuvan köyhyyden lisäksi kulttuurista ja koulutuksen puutteesta.

– Vanhemmat eivät osaa lukea eivätkä ymmärrä, millaisiin riskeihin tytöt joutuvat. He uskovat, että nämä vaurastuvat ja menestyvät naimakaupoilla.

Sen sijaan tyttö joutuukin aviomiehensä kotona töihin. Usein käy niin, ettei hän saa ruokaa ja on aliravittu, Rahman sanoo.

Aseistettujen poliisien lisäksi häitä yritetään estää pehmeämmin keinoin. Yhdessä Shontoshparan kylän majoista asuu paikallisen kansalaisjärjestön työntekijä Ismot Ara, joka kertoo suostuttelevansa perheitä luopumaan lasten naittamisesta.

Jos se ei onnistu, hän valistaa nuoria perhesuunnittelusta ja jakaa ehkäisyvälineitä.

Ismot Ara auttaa myös poliisia pysäyttämään lapsiavioliittoja. Hän ei usko, että tytöt haluavat naimisiin.

– He eivät ole onnellisia. He vain tekevät, mitä käsketään, Ismot Ara sanoo.

Ara pakkaa laukkuunsa ehkäisypillereitä ja kondomeja ja valmistautuu vierailulle Khaleda Aktarin perheen luona.

Hän on huolissaan tytöistä, joista tulee liian varhain äitejä.

Bangladeshin omien kansallisten tilastojen mukaan joka päivä 30 naista kuolee raskauden ja synnytyksen komplikaatioiden takia. Joka vuosi 120 000 vauvaa kuolee ensimmäisen elinkuukautensa aikana.

Suurimpia syitä ovat äidin ja vauvan aliravitsemus ja riittävän sairaanhoidon puuttuminen. Lähes kaikki synnytykset tapahtuvat kotona. Vain alle viidesosassa on mukana hoitoalan ammattilainen.

– Nämä tytöt ovat itsekin lapsia, ja heidän sisällään kasvaa toinen lapsi. Usein he eivät osaa pitää huolta omasta eivätkä lapsensa terveydestä, Ara sanoo.

Khaleda Aktar ja hänen peltotöistä palannut miehensä Muammar Arif Hussein pitävät lapsena solmittua avioliittoaan normaalina.

Nuoret kujertelevat esikoiselleen, joka tarraa Ismot Aran kassistaan kaivamaan ehkäisypilleripakettiin.

Ara pyytää Aktaria ottamaan pillereitä joka päivä, ainakin kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Hän muistuttaa tyttöä pitämään huolta A-vitamiinin ja kalsiumin saannista.

Aktar ja Arif Hussein eivät näe vaihtoehtoja elämälleen maaseudulla.

– Minne me voisimme mennä? Emme ole opiskelleet mitään. Emme saisi töitä, joten pysymme täällä, Muammar Arif Hussein sanoo.

Mutta Ismot Aran tarjoamat ehkäisypillerit he aikovat käyttää.

– Haluamme seuraavan lapsen vasta viiden vuoden kuluttua, Arif Hussein sanoo ja hymyilee.

Jutun haastattelut on tehty syyskuussa 2017.

Juttua muokattu kello 14.31: Muutettu virke "Joka kolmas alaikäinen bangladeshilainen tyttö on joko raskaana tai synnyttänyt” muotoon "joka kolmas bangladeshilainen tyttö joko tulee raskaaksi tai synnyttää alaikäisenä".

Ruotsin radion tietojen mukaan kokoomusjohtaja Ulf Kristersson olisi luopumassa yrityksestä muodostaa porvarihallitus.

Kristerssonin takaraja hallituspohjan löytämiseen on ensi tiistaina, mutta hän tapaa ilmeisesti puhemies Andreas Norlénin jo sunnuntaina. Mikäli kokoomuksen puheenjohtaja epäonnistuu, puhemies nimittää uuden hallituksenmuodostajan.

Uudeksi hallituksenmuodostajaksi nimitetään mahdollisesti entinen pääministeri, sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven.

Kristerssonin yritys muodostaa neljän puolueen porvarihallitus kaatui käytännössä jo viime tiistaina, kun sosiaalidemokraatit kieltäytyivät tekemästä yhteistyötä porvaripuolueiden kanssa.

Porvarihallitus voisi hakea tukea myös ruotsidemokraateilta, mutta sitä porvariblokin keskiryhmät, keskusta ja liberaalit, eivät hyväksy. Tukea tarvitaan esimerkiksi budjetin läpiviemiseen, koska millään blokilla ei ole enemmistöä parlamentissa.

Keskusta ja liberaalit ilmoittivat lauantaina, etteivät ne aio hyväksyä kokoomuksen muodostavan yksin hallitusta. Kristillisdemokraatit olivat ratkaisuun pettyneitä. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Ebba Busch Thor on ollut valmis muodostamaan hallituksen kokoomuksen kanssa ruotsidemokraattien tuella.

Kristerssonin yrityksen muodostaa porvarihallitus arvioidaan nyt epäonnistuneen. Porvaripuolueiden suhteita kuvataan erittäin tulehtuneiksi.

Lue myös:

Ruotsin kokoomusjohtaja sai sosiaalidemokraateilta rukkaset, mutta yrittää edelleen löytää tukea porvarihallitukselle

“Ruotsilla on reitti kadoksissa” – Ruotsin hallituksen muodostamista seuraavat politiikan kommentaattorit pitävät Suomea joustavampana kuin Ruotsia

Walesissä on koettu lauantaina pahimpia tulvia 30 vuoteen, kirjoittaa muun muassa BBC. Yksi ihminen on kuollut sateiden aiheuttamassa maanvyöryssä Cwmduadin kylässä Länsi-Walesissä .

Voimakas Callum-myrsky katkoi sähköjä, aiheutti liikennekaaoksia ja sai joet tulvimaan yli äyräittensä Walesissa. Carmarthenin kaupungissa Etelä-Walesissa tulvavallit pettivät ensi kertaa niiden rakentamisen jälkeen 30 vuotta sitten. Useita suuria teitä on myrskyn jäljiltä poikki Walesissä, myös junaliikenne on monin paikoin pysähdyksissä.

Myrskytuulet puhalsivat noin 26 metriä sekunnissa. Luoteis-Walesissa mitattiin launtain aikana 46,2 millimetriä sadetta. Yksi kylä evakuoitiin ja ihmisiä kehotettiin pysymään sisätiloissa. Evakuoidut pääsivät kuitenkin illan aikana palaamaan koteihinsa.

Muutamissa Walesin kreivikunnissa on edelleen voimassa tulvavaroituksia. Myös paikoin Skotlannissa ja Englanissa varoitettiin lauantaina tulvista ja noin 2000 kotitaloutta on Englannissa ollut ilman sähköä.

Samaan aikaan itäisessä Englannissa Lincolnshiressä mitattiin kuumin lokakuun päivä seitsemään vuoteen, lämpötilat nousivat jopa 25 asteeseen.

Päivitetty otsikko ja teksti klo 1:39 yksi ihminen menehtynyt.

Kadonnut sauditoimittaja Jamal Khashoggi on saattanut nauhoittaa oman kuolemansa älykellonsa avulla, turkkilainen Sabah-lehti kirjoittaa.

Turkin hallitusta lähellä olevan lehden mukaan sauditoimittajan kuulustelu, kidutus ja murha saudien konsulaatissa Istanbulissa olisivat tallentuneet hänen Apple-älykellonsa kautta toimittajan omaan puhelimeen ja iCloud-pilvipalveluun.

Khashoggi oli antanut puhelimensa morsiamelleen talteen ennen kuin meni asioimaan konsulaattiin 2. lokakuuta.

Khashoggi tallensi tilanteen konsulaatissa älykelloonsa, joka oli yhteydessä hänen älykännykkäänsä.

Khashoggin morsian Hatice Cengiz on kertonut antaneensa puhelimen Turkin viranomaisille mutta sanoo, etteivät nämä ole kertoneet hänelle mistään nauhoituksista.

Turkkilaisviranomaisten mukaan journalisti Jamal Khashoggi tapettiin ja paloiteltiin Saudi-Arabian konsulaatissa Istanbulissa. Saudi-Arabia kiistää syytökset.

Ylläolevaa kuvaa klikkaamalla voit katsoa videon, joka kertaa, mitä tiedetään Khasoggin liikkeistä ennen katoamista.

Väite sormenjälkitunnisteesta epäilyttää

Jos tarina älykellon tallenteesta pitää paikkansa, se voisi selittää, miten turkkilaisilla viranomaisilla olisi tallenne tapahtumista – ilman että he olisivat salakuunnelleet saudikonsulaattia.

Sen sijaan se ei selitä väitteitä, että Turkin viranomaisilla olisi tapahtumista videokuvaa.

Kaikki tarinan yksityiskohdat eivät vaikuta täsmäävän.

Sabahin mukaan Khashoggin murhaajat huomasivat kellon ja yrittivät päästä sen tietoihin useilla salasanayrityksillä. Lehti kertoo, että lopulta nämä käyttivät Khashoggin sormenjälkeä tunnisteena ja saivat siten poistettua tiedostoja kellosta.

Applen mukaan sen älykelloissa ei ole sormenjälkitunnistusta.

Uutistoimisto Reutersin haastattelemat teknologia-asiantuntijat pitävät hyvin epätodennäköisenä, että älykello olisi voinut lähettää tallenteen konsulaatin sisältä pilvipalveluun. Heidän mukaansa useimmat älykellomallit vaativat, että kellon pitää olla 9–15 metrin päässä iPhonesta, johon se on liitetty, jotta lähetys pilvipalveluun toimii.

Trump lupasi soittaa saudikuninkaalle

Tapaus on asettanut Yhdysvaltain hallinnon hankalaan välikäteen.

Öljyrikkaan Saudi-Arabian itsevaltainen kuningashuone on Yhdysvaltain pitkäaikainen ja läheinen liittolainen Lähi-idässä, ja suhteet näyttävät jopa tiivistyneen presidentti Donald Trumpin hallinnon aikana.

Erityisesti Trumpin vävy ja neuvonantaja Jared Kushner on kehittänyt läheisiä suhteita Saudi-Arabiaa tosiasiallisesti johtavaan kruununprinssiin, Mohammed bin Salmaniin.

Presidentti Trump on luvannut, että Khashoggin kohtalo selvitetään.

– Me otamme selvää, mitä tapahtui, Trump sanoi. Trump sanoi soittavansa piakkoin Saudi-Arabian kuninkaalle Salmanille.

– Tämä on potentiaalisesti hyvin kauhea tilanne, joten katsotaan, mitä tapahtuu, Trump sanoi toimittajille lentokentällä Cincinnatissa Ohiossa.

"Rakastan saudeja"

Epäilyt Washington Postille kirjoittaneen saudijournalistin murhasta ovat hankala paikka presidentti Trumpille.

Trump on haluton vaarantamaan miljardiluokan asekauppoja Saudi-Arabian kanssa.

Tapaus on nostanut valokeilaan myös Trumpin aiemmat omat liiketoimet saudien kanssa.

– Rakastan saudeja! Monet heistä ovat tässä rakennuksessa, Trump sanoi avatessaan presidentinvaalikampanjansa Trump-tornissa New Yorkissa 2015.

– He ostavat huoneistoja minulta. He käyttävät 40 mijoonaa dollaria, 50 miljoonaa. Pitäisikö minun olla pitämättä heistä? Minä pidän heistä hyvin paljon! Trump sanoi saudeista kampanjatilaisuudessa Alabamassa vuonna 2015.

Tapaus ravistelee jo uudistushankkeita

Jamal Khashoggin katoamisen takia useat suurinvestoijat ja suuret mediatalot ovat peruneet osallistumisensa Saudi-Arabian pääkaupungissa Riadissa myöhemmin tässä kuussa pidettävään suureen investointitapahtumaan.

Ulkomaisten investointien kariutuminen olisi paha takaisku kunnianhimoisen kruununprinssin uudistushankkeille.

Yhdysvaltain hallinnon edustajat sen sijaan osallistuvat tapaamiseen, muun muassa valtiovarainministeri Steven Mnuchin.

Aiheesta aiemmin:

Saudidelegaatio Turkkiin selvittämään kadonneen toimittajan tapausta – saudiministerin mukaan salamurhaväitteillä pyritään vahingoittamaan maan hallitusta 13.10.2018

Suuryritysten johtajat ja media peruvat osallistumisiaan investointitapahtumaan Riadissa toimittajamurhaepäilyn takia – suuri arvovaltatappio Saudi-Arabialle 12.10.2018

Washington Post: Turkilla hallussa nauhoitteita, jotka todistavat sauditoimittajan tulleen murhatuksi Saudi-Arabian konsulaatissa 12.10.2018

CNN: Saudiprinssi halusi puhua Trumpin vävyn kanssa kadonneesta sauditoimittajasta – hallinto kieltäytyi 12.10.2018

Turkin viranomaiset vuotivat julkisuuteen Saudi-Arabian "kuolemanpartion" nimet 11.10.2018

Turkkilaistutkijoiden johtopäätös valvontakamerakuvista: Saudijournalistin ruumis paloiteltiin ja lennätettiin ulos maasta 8.10.2018

Aiheesta muualla:

Helsingin Sanomat: Lehti: Saudi­arabialainen toimittaja nauhoitti itse kidutuksensa ja tappamisensa älykellollaan

CNN: Apple Watch worn by Saudi journalist may have transmitted evidence of his death, Turkish paper reports

The Guardian: Saudi isolation grows over Khashoggi disappearance

Jenni Poikeluksesta piti tulla Nauruheppu. Ala-asteella kaveri yritti lanseerata hassuttelevalle kaverilleen lempinimeä. Se ei kuitenkaan lähtenyt lentoon.

Suosittu koomikko hänestä tuli myöhemmin. Kolmekymppisenä Poikelus juontaa YleX-kanavalla iltapäivän ohjelmaa yhdessä Alma Hätösen kanssa, tekee nettiin sketsivideoita kollegoidensa kanssa ja on panelistina penkkiurheiluun liittyvässä Villi kortti -ohjelmassa.

Viime viikonloppuna Jenni Poikelus valittiin Vuoden mediapersoonaksi Musiikki & Media -gaalassa.

– Koen, että mulla on jonkinlaista huumorin rytmitajua ja ideointikykyä. Ainakin käsikirjoituspalavereissa olen kaikista äänekkäin. En tiedä, onko mulla eniten ideoita vai ovatko ne ideat vain minun mielestäni parhaita, Poikelus nauraa.

Huumorilla huomiota

Lapsena Jenni Poikelus vietti tuntikausia television ääressä. Sieltä hän ahmi viihdettä, komedioita ja populaarikulttuuria. Suuri idoli oli naamaansa vääntelevä amerikkalaiskoomikko Jim Carrey, kotimaisesta sketsiviihteestä tamperelaistyttöön upposi Kummeli.

Yksi suosikki oli vuosittainen MTV Movie Awards, jossa oli hauskoja juontajia ja parodioita elokuvista.

Koulussa muut saivat kuulla vitsejä ja hassuttelua. Poikelus myöntää, että oli klassinen luokan pelle. Hän myös kertoo olleensa kateellinen kauniille ystävälleen, josta kaikki pojat tykkäsivät. Ystävän mukaan pojat kuitenkin tykkäsivät Jennistä, koska hän oli niin hauska.

– Mä kerroin vitsejä ja pojat nauroivat. On pitänyt kompensoida niitä puutteita ihan sieltä lapsuudesta asti, Poikelus virnistää.

Poikeluksen huumori sai suuremman yleisön, kun hän pääsi harjoitteluun YleX:lle vuonna 2012. Metropolian ammattikorkeakoulussa viestintää opiskellessaan hän oli asettanut kanavalle töihin pääsemisen tavoitteekseen.

Harjoittelun ja tuuraustöiden jälkeen Jenni Poikelus alkoi juontaa Alma Hätösen kanssa. Aluksi he tekivät yhdessä iltaohjelmaa.

Kaksikon henkilökemia oli ensimetreillä hakusessa, sillä he eivät tunteneet toisiaan. Poikeluksen mukaan he ovat ihmisinä kuin yö ja päivä, mutta ajan myötä kaksikko on hitsaantunut yhteen ja lähetyksessä kaikki toimii.

– Kuulijat voivat samaistua jompaan kumpaan. Katsomme maailmaa eri vinkkelistä monessakin asiassa.

Sketsivideoita ja salarakas

Poikelus ja Hätönen pohtivat YleX:n iltapäivälähetyksessä, mikä on arjen luksusta. Pohjana on Ylen uutinen, jossa ihmisiltä on kysytty asiasta mielipidettä. Yksi vastauksista oli kunnollinen vessapaperi.

Juontajakaksikko päätyy miettimään, kenen mukaan vessapaperipaketti haluaa kaupan hyllyltä lähteä. Suosikiksi nousee Anna Abreu.

Huumori on arkista, mutta ronskia. Jenni Poikeluksen mukaan he yrittävät löytää hauskoja asioita juuri arjesta ja uutisista.

Pienistä kaikkia koskettavista huomioista syntyy myös sketsivideoita, joita Poikelus työstää juontajakollegansa Hätösen sekä YleX Aamun Vikin ja Köpin kanssa. Videot ovat keränneet YleX:n Facebook-sivulla satojatuhansia katselukertoja.

– Ihmiset muistavat ne, ja tulevat festareilla sanomaan, että sä olit videossa se aurinko. Missä se sun aurinkopuku on?

Jenni Poikeluksella on omien sanojensa mukaan myös salarakas. Se on penkkiurheiluun liittyvä tv-ohjelma Villi kortti, jota hän tekee YleX:n juontajan hommien ohessa. Ohjelma tuo vaihtelua improvisaatioon perustuvaan radiotyöhön.

– Tykkään käsikirjoittaa juttujani ja Villissä kortissa olen päässyt kirjoittamaan lyhyitä vitsejä. YleX on mun koti, mutta käyn välillä Tohlopissa iloittelemassa. Se on sellainen salarakas – tai ei niin salainen, Poikelus nauraa.

Katso: Villi kortti Yle Areenassa

Mikä on hauskaa?

Suomalaisille tuttu talk show -isäntä Conan O'Brien on yksi Jenni Poikeluksen idoleista. Hänen ihailemiaan amerikkalaiskoomikoita ovat myös Kristen Wiig ja Tina Fey.

Poikeluksen mielestä nerokkaimpia koomikoita ovat ne, jotka käsikirjoittavat omat juttunsa.

– Olen huomannut, että olen tosi huono tekemään muiden käsikirjoittamia juttuja. Enhän ole ammattinäyttelijä.

Huumorin kuluttajana Jenni Poikelus pitää hauskana oivaltavia havaintoja, näkökulmia ja vertauskuvia. Myös tilannekomiikka ja kaikki kiusallinen naurattaa.

– Olen hieman kateellinen ihmisille, joilla on hauska tapa kertoa asioita, vaikka itse vitsi tai juttu ei olisi uskomattoman nerokas.

Viime vuosina Suomessa on tehty amerikkalaistyylistä poliittista satiiria, josta esimerkkeinä ovat tv-ohjelmat Noin viikon uutiset ja Noin viikon studio. Jenni Poikelus seuraa niitä mielellään, vaikka ei lajia itse hallitse.

Tällä hetkellä Suomessa kiinnitetään Poikeluksen mukaan paljon huomiota siihen, mille saa nauraa. Täytyy olla poliittisesti korrektimpi kuin aiemmin.

– Teimme videon Pride-viikolle ja sitä joutui pyörittelemään joka kulmasta, ettei loukattaisi ketään. Onneksi se onnistui ja yhteisössä meidät otettiin ilolla vastaan.

Nykyisin koomikot joutuvat jopa avaamaan vitsejään yleisölle, ettei väärinkäsityksiä tapahtuisi. Poikeluksen mielestä se on harmi. Esimerkiksi brittikoomikko Ricky Gervais kertoi viimeisimmässä stand up -show'ssaan, miksi vitsi ei ole loukkaava.

– Ainahan on yleinen sääntö, että älä lyö alas vaan ylös. Komediassa se pitää varmasti paikkansa laaja-alaisesti. Ei naureta vähemmistölle, vaan sen ympärillä oleville ilmiöille tai muulle. Toisaalta ääripäiden kautta asioista opitaan ja maailma muuttuu.

Vielä silloin tällöin Poikelus törmää Facebook-kommentteihin, että naiset eivät vaan ole hauskoja. Hän tulistuu aiheesta. Ei ole erikseen mies- tai naiskoomikoita. Poikeluksen miestä naisten nostamisesta esiin koomikoina on menty eteenpäin jo ajat sitten.

– Välillä joku sanoo, että olet hauskin naisjuontaja. Niin oispa kiva, että olisin vain hauskin juontaja. Miksi se ei sano, että olet toiseksi hauskin juontaja? Se Jaajo on hauskempi.

Salainen haave

Jenni Poikelus istuu Ylen kahviossa ja muistelee harjoitteluaikaansa YleX:ssä. Kerran pitkän linjan toimittaja ja juontaja Jenni Pääskysaari tuli kehumaan silloisia iltapäiväjuontajia Jennyä ja Ainoa siitä, kuinka hauskoja he ovat.

Poikelus mietti, kuinka hienoa olisi joskus itse kuulla samanlaisia kehuja alan ihmiseltä. Kuusi vuotta myöhemmin hänet valittiin Vuoden mediapersoonaksi Musiikki & Media -gaalassa, jossa voittajat valitsevat juuri alalla työskentelevät. Hänelle palkinto on suuri kunnia.

Koomikolla on tällä hetkellä niin paljon vientiä, että tunnit eivät meinaa riittää kaikkeen. Poikelus on kuitenkin oppinut sanomaan ei.

Hän aikoo jatkaa YleX:llä, mutta tulevaisuudelle on myös muita tavoitteita. Jatkossa hän haluaisi tehdä lisää käsikirjoittamista ja komediaa sekä jossain vaiheessa jopa fiktiota.

Yksi salainen haave on stand up, jota hän ei ole vielä rohjennut kokeilla.

– En käsitä, miten ihmiset uskaltavat mennä sinne lavalle. Olen ajatuksesta kauhuissani, mutta haluan jonain päivänä tehdä sen.

– Olen ollut ujo ja olen edelleenkin. Ihmiset eivät usko sitä. Se on yllättävän helppoa radiossa kaksin höpöttää, kun ei näe eikä kuule ihmisiä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa Saudi-Arabiaa "vakavalla rangaistuksella", mikäli paljastuu, että maa on kadonneen toimittajan Jamal Khashoggin surman takana.

Kriittisesti Saudi-Arabian hallinnosta kirjoittanut Khashoggi katosi sen jälkeen, kun hän käveli lokakuun 2. päivänä Saudi-Arabian suurlähetystöön Istanbulissa. Turkin viranomaiset ovat syyttäneet Saudi-Arabiaa toimittajan surmasta.

– Me selvitämme tämän perusteellisesti, ja luvassa on vakava rangaistus, Trump sanoi CBS-televisiokanavan haastattelussa.

Trumpilta kysyttiin, uskooko hän Saudi-Arabian murhanneen Khashoggin.

– Tällä hetkellä he kiistävät sen, ja he kiistävät kiivaasti. Voisivatko he olla syyllisiä? Kyllä, Trump arvioi torstaina tehdyssä haastattelussa, joka esitetään kokonaisuudessaan sunnuntaina.

Ei vaikutusta asekauppoihin

Öljyrikas Saudi-Arabia on Yhdysvaltain pitkäaikainen ja läheinen liittolainen Lähi-idässä. Trump ei haastattelussa tarkentanut, minkälainen Saudi-Arabiaan mahdollisesti kohdistuva rangaistus voisi olla.

Yhdysvaltojen kanssa solmittuihin asekauppoihin Trump sanoi olevansa haluton puuttumaan.

– He tilaavat sotilastarvikkeita. Kaikki maailmassa halusivat tämän tilauksen. Venäjä halusi sen, Kiina halusi sen, me halusimme sen. Me saimme sen. Saimme sen kaiken viimeistä piirtoa myöten, Trump kertoi ja luetteli asekaupoista hyötyneitä yhdysvaltalaisia yrityksiä.

– En halua menettää työpaikkoja. En halua menettää tällaista tilausta, Trump jatkoi.

Hän korosti, että on myös muita tapoja rangaista Saudi-Arabiaa kuin asevientirajoitukset.

Lue lisää:

Sauditoimittaja saattoi nauhoittaa oman murhansa: Älykello tallensi kidutuksen äänet pilvipalveluun, väittää turkkilaislehti 13.10.2018

Saudidelegaatio Turkkiin selvittämään kadonneen toimittajan tapausta – saudiministerin mukaan salamurhaväitteillä pyritään vahingoittamaan maan hallitusta 13.10.2018

Suuryritysten johtajat ja media peruvat osallistumisiaan investointitapahtumaan Riadissa toimittajamurhaepäilyn takia – suuri arvovaltatappio Saudi-Arabialle 12.10.2018

Washington Post: Turkilla hallussa nauhoitteita, jotka todistavat sauditoimittajan tulleen murhatuksi Saudi-Arabian konsulaatissa 12.10.2018

Siivouskomero on yksi kodin viheliäisimmistä paikoista. Hyllyt notkuvat siivousainepurkkeja, joita on käytetty kerran tai kaksi, ja joiden kyljessä on mystisiä kirjoituksia tehoaineista.

Maapallolla on tällä hetkellä käytössä yli 100 000 kemikaalia ja uusia kehitellään jatkuvasti. Kaikkien näiden yhdisteiden vaikutukset ympäristölle ja ihmisille eivät ole tiedossa.

Ei siis ihme, että yhä useampi haluaa vaihtaa kemikaalipurkit väkiviinietikkaan ja ruokasoodaan. Martoilta kysytään päivittäin neuvoja ekologisempaan siivoukseen.

Ekosiivooja selviää siivouksesta muutamilla perusaineilla, kuten väkiviinietikalla, ruokasoodalla, sitruunalla, sokeripaloilla ja suolalla.

– Kun näitä aineita opettelee käyttämään oikein, saa niillä puhdasta jälkeä. Kaupan aineet ovat useamman tuotteen sekoitusaineita, ja nämä ovat niitä alkuperäisiä, sanoo Savon Marttojen kotitalousasiantuntija Satu Räsänen.

Näillä vanhanajan siivousvinkeillä voit vähentää kemikaalien käyttöä ja saada puhdasta jälkeä kotona.

Etikka

Etikka on vanha puhdistusaine, joka on yhtä aikaa tehokas mutta ympäristöystävällinen. Etikalla puhdistamista pidetään yleisesti ympäristöystävällisenä tapana siivota, sillä etikka ei sisällä lainkaan ympäristölle haitallisia kemikaaleja. Koska väkiviinaetikka on hapanta, se ehkäisee ja poistaa kalkkisaostumia muun muassa hanojen ja suihkupäiden ympäriltä. Etikka myös kiillottaa.

Älä laimenna etikkaa kuumaan veteen, jottei se haihdu, menetä tehoaan ja ärsytä hengitysteitä. Älä käytä etikkaa kaakeli- ja silikonisaumoihin, sillä ne syöpyvät. Myöskään emali ja marmori eivät pidä happamasta.

• Ikkunanpesu: saat kirkkaat ikkunat, kun lisäät pesuveden joukkoon tilkan etikkaa.
• Pinttymät pois kattiloista: Keitä kattilassa 2 osaa etikkaa ja 1 osa vettä. Lisää 1 tl suolaa ja anna seistä yön yli.
• Kalkinpoisto kahvinkeittimestä: Kaada keittimen vesisäiliöön etikka-vesiliuosta (1:1) noin puolet kannun tilavuudesta. Laita suodatinosa paikalleen ja kytke virta päälle. Kun puolet vedestä on valunut kannuun, kytke virta pois. Anna happoliuoksen vaikuttaa 5 – 10 minuuttia. Kytke virta uudelleen päälle ja anna lopun liuoksen valua kannuun. Keitä tämän jälkeen keittimessä 2 – 4 kannullista puhdasta vettä ja huuhtele kannu hyvin.
• Suihkupäät puhtaaksi: Jos kalkki on tukkinut suuttimen, liota sitä astiassa, jossa on 1 osa etikkaa ja 3 osaa vettä. Anna vaikuttaa noin 30 minuuttia. Huuhdo kylmällä vedellä.

Savon Marttojen kotitalousasiantuntija Satu Räsänen vinkkaa, että nyt muodissa olevaa pyykkietikkaa voi tehdä myös itse. Tuoksuva pyykkietikka syntyy veden, etikan ja eteerisen öljyn sekoituksesta. Joukkoon voi laittaa myös vaikka ruusunterälehtiä tai yrttejä väriä antamaan. Seoksen annetaan tekeytyä päivän ajan ja siivilöidään sekä pullotetaan.

Ruokasooda

Ruokasooda on emäksinen aine, ja se tehoaa muun muassa rasvatahroihin. Sooda on myös lievästi valkaiseva aine. Se neutraloi hajuja ja puree myös moniin pinttymiin.

• Tummat jäljet pois kahvi- ja teekupeista: Ota kostutettuun pesusieneen tai astiaharjaan ruokasoodaa. Harjaa tummia ja pinttyneitä kohtia. Huuhdo.
• Palanut kattila puhtaaksi: Hiero astiaa pesusienellä, jossa on ruokasoodasta ja vedestä tehty tahna. Huuhtele astia. Vaihtoehtoisesti voit täyttää kattilan 1/4 vedellä ja lisätä 5 rkl ruokasoodaa. Kuumenna seos kiehumispisteeseen, sammuta lämpö ja jätä soodavesi jäähtymään muutamaksi tunniksi tai yön yli. Harjaa kattila puhtaaksi ja huuhtele.
• Raikasta pehmolelut: Ripottele ruokasoodaa lelujen päälle ja anna vaikuttaa 15 minuuttia. Imuroi lelut huolellisesti.
• Kalan ja valkosipulin hajut pois käsistä: Hiero käteesi 2 tl ruokasoodaa. Pese pois.
• Leikkuulauta puhtaaksi: Sivele leikkuulautaan seosta jossa 1 rkl ruokasoodaa, 1 rkl suolaa ja 1 rkl vettä. Huuhtele kuumalla vedellä.

Sitruuna

Siivouksessa sitruunan perustuu sen sisältämään orgaaniseen sitruunahappoon.

• Hajut pois leikkuulaudasta: Hankaa halkaistua sitruunaa leikkuulautaan ja annan vaikuttaa 20 min. Pese lauta. Jos se on kovin pinttynyt, lisää sitruunan joukkoon karkeaa suolaa.
• Raikasta jääkaappi: Laita puolikas sitruuna jääkaappiin. Jääkaappi pysyy raikkaana, kun peität ruoat hyvin.
• Tahrat pois keraamisesta liedestä: hankaa keraamisen lieden kalkkitahroja sitruunalla tai etikalla.
• Kiillota kuparia, messinkiä ja ruostumatonta terästä: Ota puolikas sitruuna ja kasta se ruokasuolaan. Hankaa kiillotettavaa pintaa. Huuhtele ja kuivaa.
• Desinfioi käsienpesualtaat: Hankaa ruuanlaitosta jääneellä sitruunanpalalla käsienpesualtaat ja annan vaikutta hetki. Huuhtele vedellä.
• Kirkasta lasit: Sameiden lasiovien puhdistukseen voi kokeilla halkaistua sitruunaa.

Sokeri ja suola

Maustekaapin perusaineet sokeri ja suola sopivat myös monenlaiseen siivoukseen.

• Keittolevy ja pohjaan palanut kattila puhtaaksi: hankaa kostutetulla sokeripalalla pohjaan palanut kattila ja valurautaisen keittolevyn suojarenkaat puhtaaksi.
• Kiillota hopeat: Laita hopeaesineet alumiinifoliovuokaan ja kaada haaleaa vettä niin paljon, että esineet peittyvät. Sekoita joukkoon kourallinen ruokasuolaa. Anna vaikuttaa vähän aikaa. Huuhtele.
• Punaviinitahra pois: Saat tuoreen punaviinitahran pois, kun hierot märkään tahraan runsaasti suolaa ja annat vaikuttaa. Myös kivennäisvesi tepsii.
• Valurautapannu puhtaaksi: Ripottele valurautapannun pohjalle karkeaa merisuolaa. Harjaa tiskiharjalla. Pyyhi pannu talouspaperilla ja pese sen jälkeen kuumalla vedellä.
• Ruostetahrat pois: Tee suolasta ja etikasta paksuhko tahna ja hankaa ruostetahraa. Huuhtele hyvin.
• Hyvää tuoksua kotiin: Imaise pölypussiin 2 tl vaniljasokeria. Tuoksu leviää imuroidessa ilmaan. Voit kokeilla myös kanelia tai kardemummaa.

Lisäksi etikalla ja ruokasoodalla voi kokeilla tukkeutuneen viemärin avaamista. Kaada viemäriin ensin 2,5 dl ruokasoodaa ja sen jälkeen 2,5 dl väkiviinietikkaa. Kun sihinä loppuu, kaada viemäriin vähintään litra kiehuvaa vettä.

Myös lattiakaivon voi puhdistaa etikalla ja ruokasoodalla. Lattiakaivoon kaadetaan noin 1 dl ruokasoodaa ja 1 – 2 dl väkiviinietikkaa. Kun sihinä loppuu, kaadetaan lattiakaivoon 10 l kiehuvaa vettä.

Aiheesta lisää:

Podcast Yle Areenassa: Isoäidin siivousaineet löytyvät keittiönkaapeista

Kolme perhettä pissasi purkkiin - tällaisia kemikaaleja heistä löytyi

Kuningaskuluttaja: Ekosiivousta etikalla ja soodalla

Mahdollisuus alkoholin etämyyntiin ja noutopisteisiin ei saa aikaan suurta innostusta suurimmissa ruokakaupan ketjuissa, tai jos saa, ei siitä ainakaan nyt haluta kertoa julkisuuteen.

EU-komissio suositteli Suomea harkitsemaan alkoholin etämyynnin mahdollistamista. Ehdotuksen mukaan tilaukset voisi hakea hyväksytyistä nouto- tai luovutuspisteistä, joita nyt on vain Alkolla.

Komissiolta ei näin herunut ymmärrystä Suomen esittämälle etämyydyn alkoholin maahantuontikiellolle, jonka se katsoo olevan vastoin tavaroiden vapaata liikkuvuutta unionin alueella.

Yle tiedusteli Keskolta, R-Kioskilta, S-ryhmältä ja Lidliltä, onko näillä kiinnostusta ryhtyä alkoholin noutopisteiden pyörittäjäksi, jos tällainen mahdollisuus tulee. Lidliä lukuun ottamatta ketjujen vastaukset olivat niukkoja.

Keskon mukaan asiaa on vielä liian aikaista arvioida.

– Asiasta on käyty alustavia sisäisiä keskusteluja, mutta meillä ei ole asiaan vielä kantaa. Odotamme sääntelyn tarkentumista ja teemme päätöksen asiasta sen jälkeen, Keskon viestinnästä kerrotaan.

– Seuraamme keskustelun etenemistä ja emme kommentoi asiaa tässä vaiheessa laajemmin, vastasi puolestaan SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine.

R-kioski kertoo, että heillä ei ole käynnissä keskusteluja etämyynnin noutopisteeksi ryhtymisestä.

Lidl-johtaja: Trendi kohti maltillisempaa kulutusta näkyy

Saksalainen kauppajätti Lidl oli vastauksissaan kilpailijoitaan avoimempi. Lidlin Suomen toimitusjohtaja Lauri Sipponen sanoo, että palvelun ja valikoimien laajeneminen on aina hyvä asia kaikessa kaupankäynnissä.

– Näen etämyynnin tärkeänä mahdollisuutena suomalaisille kuluttajille ostaa tuotteita kansainvälisistä valikoimista, se olisi merkittävä avaus Suomeen, Sipponen kommentoi.

Lidl on suuri viinin ja muiden alkoholijuomien verkkokauppias Etelä- ja Keski-Euroopassa. Suomalaiset matkailijatkin ovat saattaneet tutustua Lidlin myymälöiden viini- ja viinatarjontaan. Verkkokaupassaan Lidlillä on myymälöitä laajempi viinivalikoima.

Suomeen ketjun tuotteita ei verkkokaupasta nykyisellään voi tilata. Toiveita asiakkailta on tullut, Sipponen kertoo.

– On meille tullut kysymyksiä, miksi Lidlin verkkokauppa ei toimita Suomeen. Suomalainen kuluttaja on valveutunut ja tietää, mitä maailmalta löytyy, Sipponen toteaa.

Sipponen näkee selkeästi trendin kohti miedompia alkoholijuomia, maltillisempaa kulutusta ja läheisempää yhteyttä ruokaan.

– Ymmärretään viinin ja oluiden merkitys ruokakulttuurille. Uskon, että verkkokauppa ja etämyynti tukisivat tätä. Maailmalla on paljon tuotteita ja makuja, jotka kiinnostaisivat suomalaisia. Olen vakuuttunut, että suomalaisten valistunut käyttäytyminen verkkoasiakkaina jatkuisi, Sipponen arvioi.

Sipponen uskoo, että tulli pystyy keräämään verot etämyynnin toimijoilta. Etämyyntiä tekevällä yrityksellä myytyjen alkoholimäärien pitää täsmätä maksettujen verojen kanssa.

Lidlin Sipponen katsoo, että ikärajakontrolli on helposti hoidettavissa nykyaikana vaikka pankki- tai luottokorttitunnistautumisella, ja tarkistamalla ikä noutopisteessä.

Etujärjestö: Kaupalla valmiudet noutopisteiden pyörittämiseen

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto uskoo, että ruokakaupoilta noutopisteiden pyörittäminen sujuisi.

– Jos päätös tulee olemaan sen kaltainen, että ruokakauppojen kautta näitä paketteja voi tässä vaiheessa luovuttaa, ovat kaupan yritykset siihen varmasti valmiita, Luoto kommentoi.

– Kaupan kautta kulkee tällä hetkellä erilaisia nettikaupan paketteja runsaasti. Alkoholia sisältävät paketit vaatisivat ikärajatarkastuksen, mutta niitäkin kauppa on tottunut tekemään, eli siinä ei sinänsä uutta olisi, Luoto katsoo.

Hän arvioi, että kaupan alalla seurataan lähiviikkojen linjauksia etämyynnistä "tarkasti ja suurella mielenkiinnolla".

– Kyllähän tässä perimmäinen kysymys lienee, mitä tapahtuu Alkon monopolille pidemmässä juoksussa, Luoto toteaa.

Kaupan etujärjestön tavoitteena on, että sääntelyä voitaisiin alkoholimyynnissä purkaa ja jossain vaiheessa viinit tulisivat ruokakauppojen hyllyille.

Alko: Noutopisteiden lisäys harkinnassa

Alkoholia toimittaa omiin noutopisteisiinsä nykyisinkin Alko, tilaukset on tehtävä sen verkkokaupassa. Erityisiä noutopisteitä Alkolla on noin 60. Lisäksi verkkokaupan valikoimasta voi tehdä tilauksia noudettavaksi Alkon myymälöihin.

– Noutopisteet ovat osa Alkon palveluverkostoa ja ne tarjoavat Alkon palvelut niillä paikkakunnilla, joissa ei ole Alkon myymälää. Verkkokaupan kautta asiakas voi tilata yhtiön koko valikoimaa mihin tahansa noutopisteeseen, sanoo Alkon toimitusjohtaja Leena Laitinen.

Aiemmassa alkoholilaissa tilauspalvelupisteen eli noutopisteen voi perustaa kuntaan, joka sijaitsee vähintään noin 20 kilometrin etäisyydellä lähimmästä Alkon myymälästä tai toisesta tilauspalvelupisteestä.

Uudessa alkoholilaissa ei tätä etäisyysvaatimusta ole. Alkosta kerrotaan, että yhtiö suunnittelee noutopisteverkoston maltillista laajentamista asiakastarpeiden kehittymisen mukaisesti. Päätöksiä noutopisteiden suuremmasta lisäämisestä ei ole kuitenkaan tehty.

Alkon verkkokaupasta on tehty noin 120 000 tilausta vajaan kahden vuoden aikana.

– Ostoskori on viinipainotteinen. Viime vuonna verkkokauppa oli myynniltään Alkon suurin myymälä, Laitinen kertoo.

Hallitus miettii kantaansa komission ehdotukseen

Sosiaali- ja terveysministeriö on kertonut tutustuvansa komission yksityiskohtaiseen lausuntoon ja vastaa komissiolle vielä tämän vuoden puolella.

Hallituspuolueilta odotellaan lähiviikkoina näkemyksiä, miten komission ehdotus täytetään, mutta samalla turvataan Alkon monopoli ja alkoholiverotuotot.

Yhteisessä kannassa voi riittää haettavaa, sillä keskusta ja kokoomus ovat olleet erimielisiä alkoholin etämyynnin tulevaisuudesta.

Alkoholiasioista vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on kannattanut rajat ylittävän etämyynnin kieltoa ja Alkon vähittäismyynnin monopolin turvaamista.

Lue myös

Analyysi: Komission kanta alkoholin etämyyntikieltoon kuin kylmä suihku – Nyt hallitus pähkäilee, miten turvata Alkon asema, verotulot ja pitää EU tyytyväisenä

Vastaako viinin laatu mielikuvaa kumpuilevista viinitarhoista? Tammen makua lankuista

Näin alkoholiveron korotus näkyy hinnoissa ensi vuonna – suositun viinipullon hinta nousee 13 senttiä