Noin 115 000 vuotta sitten nykyisessä Puolassa suuri lintu ahmi 5–7-vuotiaan lapsen, kertovat Ciemnan luolasta Ojcówin luonnonpuistosta löytyneet ainutlaatuiset jäänteet.

Lapsi kuului Eurooppaa tuohon aikaan asuttaneisiin neandertalinihmisiin. Nykyihmisiä tänne tuli vasta paljon myöhemmin.

Löytökerroksessa oli myös kiviaseita, jollaiset olivat tyypillisiä neandertalilaisille.

Puolan vanhimmat ihmislöydöt olivat tätä ennen kolme neandertalilaisen kulmahammasta, joilla on ikää alle puolet Ciemnan löydöstä.

DNA:ta ei enää löytynyt

Linnun ateriasta todistaa kaksi pientä sormiluuta, joihin oli syöpynyt reikiä. Analyysit osoittivat, että ne olivat syntyneet linnun ruoansulatuskanavassa, kertoo krakowalaisen Jagellon yliopiston arkeologian professori Paweł Valde-Nowak.

Luut olivat joitakin vuosia sitten löytyneiden eläinten luiden joukossa. Vasta tämänvuotisessa analyysissä selvisi, että kyseessä olivat ihmislapsen sormet.

Vajaan sentin mittaiset luunpalaset ovat liian huonossa kunnossa, jotta niistä olisi saatu analyysikelpoista DNA:ta, mutta lapsen iästä tutkijat ovat varmoja.

Epäselvää on, joutuiko lapsi linnun saaliiksi vai oliko hän sille haaska. Selvää ei ole sekään, päätyikö hänen ruumiinsa luolaan ihmisten vai linnun viemänä.

Valde-Nowakin mukaan neandertalilaiset näyttävät viipyneen luolassa ajoittain. Ensimmäiset merkit asukkaista ovat 120 000 vuoden takaa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tutkijat eivät ota kantaa siihen, mikä lintu neandertalilaislapsen söi. Varmaa on vain, että lintu oli suuri. Tuohon aikaan maailmassa oli monia jättiläiskokoisia eläinlajeja.

Neandertalilaisten muisto elää meissä

Vanhimmat Veikseljoen varresta Etelä-Puolasta löydetyt neandertalilaisten kivityökalut ovat jääkauden ajalta, yli 200 000 vuoden ikäisiä. Pohjos-Puola oli tuolloin jään peitossa.

Samoihin aikoihin Afrikassa oli kehittynyt uusi ihmislaji, Homo sapiens, nykyihminen. Eurooppaan esivanhempamme alkoivat tällä tietoa levittäytyä toden teolla 40 000 vuotta sitten.

Länsi-Euroopasta on todisteita neandertalin- ja nykyihmisten rinnakkainelosta, mutta Puolasta sellaiset valitettavasti puuttuvat, Valde-Nowak kertoo.

Toisaalta niin puolalaisten kuin muidenkin eurooppalaisten perimässä elää muisto ajasta, jolloin lajimme ehtivät saada yhteisiä jälkeläisiä. Nykyeurooppalaisten DNA:ssa on keskimäärin pari prosenttia neandertalilaista.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Nykyihminen törmäsi vieraisiin viruksiin

Mutta miksi juuri tietyt geenit siirtyivät? Oliko se sattuman kauppaa, vai valikoituivatko geenit jostakin hyödyllisestä syystä?

Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston viime viikolla julkaistussa tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että sattumaa se ei suinkaan ollut, vaan huomattava osa neanderitalilaisperimästämme liittyy elimistön taisteluun viruksia vastaan.

Kun nykyihmiset tulivat näille maille, neandertalilaisten immuunijärjestelmä oli sopeutunut muihin kuin afrikkalaisviruksiin jo satojen tuhansien vuosien ajan. Tulokkaat sen sijaan olivat avuttomia Euroopan viruksia vastaan.

Perimämme todistaa, että taudinaiheuttajien lisäksi neandertalaiset antoivat esivanhemmillemme geneettisen työkalun niiden nujertamiseen, Stanfordin tutkijat totesivat.

Kolme nuorta miestä on kuollut henkilöauton ulosajossa Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella, kertoo poliisi. Lisäksi auton takapenkillä matkustanut nuori mies loukkaantui vakavasti.

Ulosajossa kuollut henkilöauton kuljettaja ja toinen henkensä menettäneistä matkustajista olivat veljeksiä, kertoo poliisi STT:lle.

Kaikki autossa olleet neljä ihmistä olivat poliisin mukaan 2000-luvulla syntyneitä. Rikoskomisario Jan Sormunen Oulun poliisista kertoo, että auton kuljettaja oli 18-vuotias, muut olivat vuotta nuorempia. Kaikki olivat kalajokelaisia.

Loukkaantunut nuorukainen on kuljetettu Oulun yliopistolliseen sairaalaan jatkohoitoon. Hänen vammoistaan ei ole tarkkaa tietoa, mutta poliisi ei ole päässyt vielä puhuttamaan häntä.

Syöksyi kymmeniä metrejä tieltä ja päätyi ojaan

Poliisin mukaan Kalajoen suunnasta tullut auto oli toistaiseksi varmistamattomasta syystä ajautunut kaarteessa pientareelle, törmännyt peltoliittymärumpuun ja ajautunut noin 50 metrin matkan ulos tieltä päätyen ojaan katolleen.

Rikoskomisario Sormunen kertoi lauantaipäivällä Ylelle, että vaikuttaa vahvasti siltä, että tieltä suistumisen aiheutti huomattava ylinopeus. Auton nopeus on ollut ainakin 150 kilometriä tunnissa, kun kyseisellä tieosuudella saa ajaa 100 kilometriä tunnissa.

– Poliisi ei ole havainnut turmapaikan tutkinnassa tiellä jarrutusjälkiä, Sormunen kertoo STT:lle.

Sormusen mukaan ainakin loukkaantuneen matkustajan turvavyö oli ollut kiinnitettynä. Muiden osalta tarkkaa tietoa ei vielä lauantaina ollut.

Kuljettajaa epäillään poliisin mukaan törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeistä kuolemantuottamuksista sekä törkeästä vammantuottamuksesta. Onnettomuustutkintalautakunta ja poliisi jatkavat asian tutkintaa.

Onnettomuus sattui Ylivieskantiellä lähellä Tyngän kylää lauantaina aamuyöllä kello yhden jälkeen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kirkkoherra IS:lle: "Suru ympäröi meitä kaikkia"

Kalajoki on vain 12 000 asukkaan kunta. Pienessä kunnassa tällainen onnettomuus koskettaa kaikkia, kertoo Kalajoen seurakunnan kirkkoherra Kari Lauri Ilta-Sanomille.

– Näin iso tapahtuma pysäyttää ja suru ympäröi meitä kaikkia, hän sanoo lehdelle.

Laurin mukaan Kalajoen kirkko on tänään auki kaikille ja siellä on seurakunnan työntekijöitä, joiden kanssa tragediasta voi keskustella. Avoin suruhartaus järjestetään ensi viikon tiistaina tai keskiviikkona.

– Meille täällä on kaikki tarvittava: Mikkelissä on paljon tarjontaa lapsiperheille ja luontoon on helppo päästä vaikka takapihalta. Olen Pohjois-Suomesta ja kasvanut jokien keskellä. Siksi järvi on minusta ehdoton Saimaan helmi. Täällä ei ole rakennettu tiheään. On helpompi hengittää.

Anu Rytkönen ei uskonut muuttavansa pohjoisesta edes Mikkelin korkeudelle. Hänen miehensä työt kuitenkin pakottivat perheen lähemmäksi pääkaupunkia. Helsinki ei ole ollut Anu Rytköselle ikinä vaihtoehto vaikka hänen miehellään olisikin siellä töitä. Kaupunki tuntuu hänestä hektiseltä ja vieraalta.

Rytkönen on tehnyt uhrauksia sen eteen, että pysyisi kehä kolmosen ulkopuolella: kun mies on puolet viikosta töissä Helsingissä, hän pyörittää yksin taloutta kotona. Toisaalta hänen miehensä joutuu olemaan töiden takia erossa perheestä ja käyttämään aikaansa työmatkoihin.

Mikkeli on perheen kompromissi: kaupungista on helppo kulkea Helsinkiin, mutta toisaalta se on lähempänä pohjoisen sukulaisia kuin pääkaupunki.

Työn ja koulutuksen takia muuttaminen ovatkin yleisimmät syyt, miksi ihmiset vaihtavat paikkakuntaa. Ne myös suurelta osin selittävät, miksi pienet paikkakunnat kärsivät muuttotappiosta vuodesta toiseen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kun joillain tietyillä alueilla kärsitään asuntopulasta, toisilla alueilla on asuntoja tyhjillään. Presindentti Sauli Niinistö on ehdottanut tukea taantuvien seutujen asukkaille asuntojen arvon laskun vuoksi. Vanhoille taloille ehdotettiin uutisessa myös romutuspalkkiota.

Tarvitaanko Suomessa lisää Anu Rytkösen kaltaisia ihmisiä, joita urbaani elämä ei houkuttele?

"Miten pystytte suoriutumaan noin huonosti noin hyvillä korteilla"

Vaikka noin puolet alueiden väestökadosta selittää se, että uusia paikkakuntalaisia syntyy vähemmän kuin kuolee, trendi on selvä: pienemmiltä paikkakunnilta muutetaan isompiin ja asutus valuu pohjoisesta kohti etelää.

Suomessa tehdään vuodessa hieman alle miljoona muuttoa. Aktiivisimmin muutavat nuoret aikuiset (Tilastokeskus). Suuret kaupungit ovat houkutelleet asukkaita voimakkaasti tämän vuosikymmenen ajan. Aluetutkija Timo Aro totesi Ylen uutisessa, että parhaiten pärjäävät sellaiset kunnat, joilla on hyvät liikenneyhteydet ja korkeakoulu.

Kuntapäättäjät ja ELY-keskuksen edustajat sekä asiantuntijat ympäri valtakuntaa ovat huolissaan muuttotilastoista ja yrittävät miettiä, miten saisivat lopetettua väestökadon.

Etelä-Savon ELY-keskuksen elinkeinoalueen johtaja Juha Pulliainen ei kehota puhumaan katastrofista. Hänen mukaan Tilastokeskuksen tekemät arviot siitä, miltä eri paikkakunnilla näyttää reilu kahdenkymmenen vuoden päästä, ovat suorastaan optimistiset. Esimerkiksi Etelä-Savon alueella väkeä on ennusteen mukaan 12 000 asukasta vähemmän.

Väen väheneminen tuottaa pulmia kunnille. Kunnat eivät saa tarpeeksi verotuloja pitääkseen yllä entisenlaisia palveluita ja joutuvat siksi sulkemaan muun muassa pienempien alueiden terveyskeskuksia, kouluja ja kirjastoja. Yrityksillä ei ole tarpeeksi asiakkaita ja ne saattavat siksi joutua lopettamaan tai siirtämään toimintaansa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Monilla alueilla yritysten ongelmana on myös löytää osaavaa työvoimaa. Ilmiö ruokkii itseään: kun työt ja koulutuspaikat lähtevät, ihmisten on lähdettävä niiden perässä, minkä vuoksi työ- ja koulutuspaikkoja joudutaan lopettamaan.

Kuulostaa huolestuttavalta. Juha Pullainen kaipaisikin enemmän positiivisia uutisia. Sitä, että kerrottaisiin, mikä pienemmillä paikkakunnilla on hyvin ja toimii. Uutiset muuttotappiosta toistuvat hänen mukaansa aina uusien tulosten myötä ja aiheuttavat ihmisissä tunteen, että kaikki menee huonosti.

Pulliaisesta muuttotappio on trendi, joka pitää hyväksyä ja yrittää sen jälkeen pelata mahdollisimman hyvin niillä korteilla, mitkä paikkakunnalle on jaettu. Kuntien täytyisi löytää omat vahvuutensa ja osata käyttää niitä hyödyksi.

– Joskus aikaisemmin meidän ministeriöstä sanottiin, että miten te pystytte suoriutumaan noin huonosti näin hyvillä korteilla.

Ihmisiä ei kuitenkaan voi pakottaa pysymään paikkakunnalla. Autioituuko siis puolet Suomesta?

Lojaliteettilahjoituksella voisi tukea itselle tärkeitä kuntia

Vaasan yliopiston aluetieteen lehtori Ilkka Luoto on kyllästynyt muuttotappioiden kauhisteluun. Hänen mukaansa keskusteluissa laitetaan usein turhaan vastakkain maaseutu ja kaupungit, vaikka kumpaakaan ei ole ilman toista.

Luoto haluaisi muuttotappioista keskustelun sijaan enemmän puhetta siitä, millaista muuta arvoa maaseudulla on asuinpaikan tarjoamisen lisäksi.

Kuvitellaan, että maailmassa puhkeaa valtava taloudellinen kriisi, joka vaikuttaisi ruuan jakeluun ympäri maailman. Missä silloin toivoisit asuvasi?

Jo nyt puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta ja ilmastopakolaisuudesta. Saatamme olla väestökatoa suurempien muutosten edessä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ilkka Luoto näkee maailman pelastuksena alueet, jotka kestävät muutoksia. Hänestä Suomi on yksi tällainen maa juuri maaseutunsa takia. Maassamme on paljon metsää ja peltoja, puhtaasta vedestä ei ole puutetta eikä koko maatamme ole rakennettu täyteen. Metsämme taistelevat hiilinieluina ilmaston lämpenemistä vastaan. Laaja maaseutumme turvaa urbaania elämää.

"Sammuttaako viimeinen lähtijä valot?" on kysymys, joka välillä esitetään, kun puhutaan tappiokuntien tilanteesta. Luoto ei ole huolissaan siitä, että maaseutu jäisi tyhjilleen. Muuttotappio perustuu siihen, miten maassamme rekisteröidään ihmiset asuinpaikan mukaan.

– Kuntaliitoksissa hallinnollisilla päätöksillä ihmisistä on tehty kaupunkilaisia sormia napsauttamalla. Muunlainen tilastointi meiltä puuttuu vaikka nykyinen elämä on monipaikkaista. Jaamme elämämme useaan paikkaan ja silti esimerkiksi maaseudun käyttö ei välttämättä näy tilastoissa.

Ihmiset saattavat asua kaupungeissa, mutta silti viettää paljon aikaa maaseudulla. Monet vetäytyvät kesämökeille luonnonrauhaan. Maaseudulle mennään virkistäytymään, harrastamaan ja liikkumaan.

Luodon mukaan yksi tapa ottaa huomioon se, etteivät ihmiset sitoudu vain yhteen paikkaan, olisi lojaliteettilahjoitus. Jokainen saisi maksaa tietyn prosentin kunnallisverostaan haluamaansa kuntaan. Näin veronmaksaja voisi antaa osan verorahoistaan esimerkiksi syntymäkunnalleen tai kesämökkikunnalleen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Luodon mukaan yhteiskunta kehittyy teknologian, tuotannon ja asumisen kautta pitkällä aikavälillä. Trendit ovat lyhyempiä, mutta vaikuttavat myös yhteiskuntaan.

Kaupungistuminen on ollut trendi pidemmän aikaa, mutta kehitys ei ole yksiselitteistä. Nuoria maaseutu ja luonto kiinnostavat ja he haluavat yhdistää kaupunkielämän ja maaseudun tarjoaman luontokokemuksen. Tämä näkyy esimerkiksi kiinnostuksena kaupunkiviljelyyn (Luonnonvarakeskus) ja luomutuotteisiin.

Luoto toivoo, että maaseudun rooli tunnustettaisiin maassamme muunakin kuin muuttotappiokauhistelun aiheena. Maaseudun vahvuuksien näkeminen on pienen maan elinehto.

– Onko vahvuus metropoli-Suomi vai laajempi näkemys, missä ruraali ja urbaani kävelevät käsi kädessä auringonlaskuun voittajina?

Yrittäjien harteille pelastajan viitta

Etelä-Savon ELY-keskuksen elinkeinoalueen johtaja Juha Pulliainen ei halua antaa luovutusvoittoa muuttotappiolle, mutta sanoo, että alueilla täytyisi miettiä, mitä täällä halutaan. Jos monet haluavat muuttaa pois seudulta ja arvostavat aluetta esimerkiksi enemmän kesämökkikuntana, niin sitten jäljelle jäävien täytyy tyytyä siihen.

Jos muuttotappiota vastaan halutaan kuitenkin taistella, avainasemassa ovat Pulliaisen mielestä yrittäjät. Työttömyys on pikkuhiljaa vähentynyt, mutta nyt monella yrityksellä on ongelmana saada tarpeeksi työvoimaa. Työvoimapula on tuttua yrityksille koko maassa.

Yrittäjien täytyisi keksiä keinoja, joilla pystyisivät kilpailemaan osaavasta työvoimasta myös pienemmillä paikkakunnilla. Esimerkiksi Lidlin uutisoitiin kesällä mainostavansa palkkojaan saadakseen työntekijöitä. Ilman yrittäjiä paikkakunnat näivettyvät nopeasti.

Juho Lehtola on yksi Pieksämäen yrittäjätoivoista, joita muuttotappiokunnat tarvitsevat. Lehtola on innoissaan toimitiloistaan. On hienoa ilmoittaa asiakkaille osoitteeksi torin vieressä oleva Kauppakatu 1. Siksi Lehtola toivoisikin kaupungilta kädenojennusta yrityksille, jotta kaikille olisi mahdollista saada omia toimitiloja.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Lehtola muutti ensin työn perässä Pieksämäelle, mutta vaihtoikin kanttorina soittamisen yrittäjyyteen muutama vuosi sitten. Hän perusti Pieksämäkeen oman mainostoimiston. Nyt Räikee-mainostoimisto työllistää yhden henkilön Lehtolan lisäksi.

Yritys on vasta taaperoikäinen, mutta Lehtola on varma, että hän pärjää tulevaisuudessakin Pieksämäellä vaikka jotkut hänen kavereistaankin ovat kertoneet hänelle vaikeuksistaan löytää osaavaa työvoimaa väestökadon keskellä.

Juho Lehtolaa työvoiman löytäminen ei pelota, sillä hänestä yritysten täytyy tehdä enemmän yhteistyötä. Omasta yrityksestä ei tarvitse löytää kaikkea osaamista. Lehtolan toimisto sijaitseekin samassa paikassa monen muun pienen yrityksen kanssa yrittäjäyhteisössä. Yhteisö on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hanke, jonka tavoitteena on auttaa yrityksiä kasvamaan ja verkostoitumaan.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Lehtola ei näe Helsinkiin muuttamista vaihtoehtona vuokrien kalleuden takia. Hän on siitä onnellisessa asemassa, että työ on sellaista, että asiakkaita saattaa olla ympäri Suomen.

– Pienellä paikkakunnalla apu on henkilökohtaisempaa. Kaupungin edustaja saattaa ihan käydä katsomassa ja kysymässä miten menee.

Yrittäjäyhteisö -hanke loppuu tänä vuonna ja monet yrittäjät ovat epätietoisia siitä, missä tulevat työskentelemään seuraavana vuonna. Lehtola kaipaakin yrittäjille enemmän tukea.

Monilla kunnilla on tiloja tyhjillään ja siksi yrittäjävalmennusten lisäksi kunnat voivat yrittää pitää yritykset paikkakunnalla esimerkiksi tarjoamalla yrittäjälle toimitilan. Lehtolasta olisi parasta, jos tuo tila kokoaisi samaan paikkaan muitakin paikkakunnan yritystoivoja.

Koemmeko olevamme jostakin?

Juha Pullainen ELY-keskuksesta pitää naiivina kysymystä siitä, tarvitseeko koko Suomi pitää asuttuna. Ihmisiä ei voi pakottaa asumaan missään. Kunnat voivat yrittää vaikuttaa asioihin, mutta muuttopäätöksen tekevät aina yksilöt. Usein muutetaan pois olosuhteiden pakosta, toiset kaipaavat kaupunkien tarjoamia mahdollisuuksia.

Anu Rytkönen ymmärtää nuorten halun muuttaa suurempiin kaupunkeihin. Hän itse lähti lukion jälkeen Hollantiin. Riippumatta siitä, missä Rytkönen asuu, mieleltään hän on kuitenkin lappilainen. Hänestä tärkeää olisi tarjota ihmisille mahdollisuus asua omalla kotipaikkakunnallaan.

– Lappi on harvaan asuttua, mutta ihmisillä on siellä juuret. Monet haluavat asua siellä. Tärkeää on, että ihmiset saisivat palvelua omalla paikkakunnallaan. On aivan mahdotonta kun esimerkiksi vanhukset joutuvat lähtemään palveluiden perässä monen sadan kilometrin päähän.

Rytkönen kokee, että vaikka hän on asunut usean vuoden Mikkelissä ja sitä ennen Savonlinnassa, ei muuttaminen ole ikinä helppoa.

– Tunnepuolella on helpointa siellä, mistä on lähtöisin. Kun menee uuteen kaupunkiin, joutuu etsimään paikkaansa. On vieraalla maalla.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Nähtäväksi jää, kuinka paljon tulevaisuudessa ihmiset kokevat uskollisuutta paikkoja kohtaan. Koemmeko olevamme jostain vai muutammeko entistä helpommin tulevaisuudessa?

Aluetutkimuksen lehtori Ilkka Luodon mukaan jo nyt paikkaidentiteetti ei ole enää niin selkeä. Mietimme paikkoja sen mukaan, miten niitä käytämme ja siksi usea paikka voi olla erilaisin tavoin tärkeä.

– Vastaan mystisesti, että paikkaidentiteetti ei ole tärkeä ja kuitenkin on. Liikkuvassa elämäntavassamme liitämme paikkoihin toimintoja ja tapoja olla. Kiinnitymme useisiin paikkoihin emotioinaalisesti. Yhä näemme, kuinka jotkut eläkeläiset muuttavat takaisin synnynseuduilleen nostalgian vuoksi.

Suurin osa suomalaisista ei näe kotikadullaan kirkasta tähtitaivasta. Kaupunkien valot heijastuvat yötaivaalle siinä määrin, ettei Linnunradan loiste enää erotu. Tähtiharrastajien lisäksi keinovalo häiristee yöeläimiä, talveen valmistautuvia kasveja ja ihmisiä. Se ei kuitenkaan saa meitä sammuttamaan valoja, sillä valtaosa meistä kaihtaa pimeää.

Suomessa useat kunnat ovat vähentäneet yöaikaista katuvalaistusta säästösyistä. Se on poikinut vihaista palautetta asukkailta, sillä pimeät kadut koetaan turvattomiksi. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Jari Lyytimäen mukaan pimeyteen liitetään turhia pelkoja.

– Halutaan, että valot ovat koko ajan päällä varmuuden vuoksi. Nykyinen led-tekniikka ja liiketunnistimet kuitenkin mahdollistavat sen, että valoja voidaan himmentää, kun liikennettä on vähän ja lisätä, kun sille on tarvetta.

Kaupunkisuunnittelussa älykkäät ratkaisut ovat yleistyneet. Muutos on kuitenkin hidas, sillä lamppuja ja valaisia vaihdetaan sitä mukaa, kun vanhat tulevat elinkaarensa päähän.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ratkaisu valosaasteeseen voi löytyä linsseistä

Valosaasteen torjunnassa odotukset kohdistuvat nyt uudenlaiseen optiikkaan.

Fotoniikkaan erikoistunut, Itä-Suomen yliopiston professori Jyrki Saarinen kertoo, että käytössä on jo linssejä, joiden avulla valo voidaan kohdentaa tarkasti halutulle alueelle.

– Tulevaisuudessa meillä voi olla suojatien kohdalla lamppu, joka valaisee tarkalleen vain suojatien tai autotiellä katuvalo, joka valaisee tarkasti kaarteen tasaisen läntin sijasta, Saarinen kuvailee.

Uutta teknologiaa kutsutaan vapaamuotoiseksi optiikaksi. Sen salaisuus piilee linssin muodossa.

Tällä hetkellä valtaosa teollisesti valmistetuista optisista linsseistä on pallolinssejä tai pallomaisia asfäärisiä linssejä. Ne taittavat valoa tasaisesti joka puolelle, ja valon tarkkaan ohjaamiseen tarvitaan useita linssejä, peilejä tai varjostimia.

Uusi, vapaamuotoinen optiikka mahdollistaa kaiken muotoisten linssien valmistamisen. Tällaisten linssien avulla valoa pystytään ohjaamaan mielivaltaisesti. Toisin sanoen yhdellä tarkasti muotoilulla linssillä voidaan tehdä se, mihin ennen tarvittiin kymmeniä linssejä.

Lamppuvalmistajat pitävät kiinni vanhasta

Kiemuraisiin valoihin on kuitenkin matkaa. Vapaamuotoisen optiikan valmistus on vaativaa ja kallista. Linssien 3D-tulostus voi kehittyessään muuttaa tilanteen, mutta toistaiseksi lamppuvalmistajien kiinnostus on ollut laimeaa.

Professori Jyrki Saarisen mukaan valmistajat suhtautuvat tieteen keksintöihin varauksella. Toinen merkittävä syy on led-valojen nopea kehitys.

– Jossain kohtaa olemme tilanteessa, että ainoa mahdollisuus parantaa lamppujen tehoa, on kohdentaa valo oikeaan paikkaan. Mutta koska ledien kehitys on ollut nopeaa, se hetki ei vielä ole tullut, Saarinen selittää.

Tällä hetkellä vapaamuotoisen optiikan tutkimusta ajaa eteen päin pyrkimys vähentää valosaastetta.

Hyvä paha led-valo

Valosaasteen kannalta led-valot ovat kaksijakoinen asia. Toisaalta led-tekniikka mahdollistaa älykkäät valaistusratkaisut, toisaalta niiden huokeat käyttökustannukset voivat kannustaa käyttämään valoja entistä enemmän.

– Usein käy niin, että uudet lamput ovat paitsi energiatehokkaampia myös voimakkaampia ja kirkkaampia. Sitä pidetään automaattisesti hyvänä asiana, vaikka näin ei ole, erikoistutkija Jari Lyytimäki huokaa.

Energiankulutuksesta saatava hyöty vähenee, kun valaistuksen määrää lisätään. Lisäksi ledipohjainen valaistustekniikka sisältää paljon lyhytaaltoista valoa.

– Se on juuri sitä sinisävyistä, kylmää valoa, jolla on eniten biologisia vaikutuksia, Lyytimäki kertoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Haittavalo yhteydessä masennukseen ja ylipainoon

Valon sävyyn kannattaa kiinnittä huomiota etenkin makuuhuoneessa, sillä ihmisten arjessa valosaaste näkyy ennen kaikkea uniongelmina. Kansainvälisissä tutkimuksissa on löydetty yhteys myös haittavalon ja ylipainon ja masennuksen välillä.

– Tiedetään, että valoaltistus liittyy useisiin terveysongelmiin, mutta taustalla vaikuttavia mekanismeja ei tunneta kovinkaan hyvin. Parhaiten selvillä on valon vaikutus hormonijärjestelmään, Lyytimäki sanoo.

Himmennettävillä valaisimilla ja pimennysverhoilla voi taistella terveyshaittoja vastaan, mutta suurin saastelähde löytyy monelta kädestä.

– Kaikkein oleellisinta on, että suljetaan kännykät ja läppärit riittävän ajoissa ennen kuin mennään nukkumaan. Se on helpoin tapa vähentää haitallista keinovaloa, Lyytimäki toteaa.

20-vuotias Alice Mutoni haki töitä helsinkiläisestä pienyrityksestä, mutta joutui syrjityksi ihonvärinsä vuoksi. Lupaava puhelinkeskustelu yrittäjän kanssa vaihtui pian pettymykseen, kun Alice lähetti kuvallisen ansioluettelonsa ja sai kuulla, että ei olekaan sopiva työntekijä.

Helsinkiläinen, yli 70-vuotias yrittäjä haki matkamuistoja myyvään yritykseensä osa-aikaista asiakaspalvelijaa. Ilmoituksessa haettiin reipasta, iloista ja kielitaitoista työntekijää. Lisäksi asiakaspalveluhenkisen henkilön toivottiin olevan "valmis aktiiviseen esittelymyyntiin".

Mutoni kertoi tapahtuneesta perjantaina julkisessa Facebook-päivityksessä, joka keräsi runsaasti huomiota ja kommentteja.

Puhelimitse tavoitettu Mutoni kertoo Ylelle, että oli huomasi kiinnostavan ilmoituksen työnhakusivustolla maanantaina ja soitti yritykseen.

Mutoni esittäytyi pelkällä etunimellään ja jutteli hyvässä hengessä yrittäjän kanssa. Puhelu oli Mutonin mukaan hyvin lupaava. Hän sopi yrittäjän kanssa, että lähettäisi sähköpostilla ansioluettelonsa, minkä jälkeen voitaisiin sopia työhaastattelusta.

Seuraavana päivänä nuori nainen soitti yritykseen uudelleen sopiakseen ajan haastatteluun. Tuolloin hänelle kerrottiin, ettei hän olekaan sopiva työntekijä.

– Sain kuulla, että "tämä on suomalainen yritys, jossa myydään suomalaisia tuotteita, joten tarvitaan joku (toisenlainen)". Yrittäjä yritti kierrellä sitä asiaa, mutta ymmärsin kyllä, mistä oli kyse, Mutoni kertoo.

Puhelun aikana kävi ilmi, että yrittäjä on löytänyt toisen työntekijän, joka yrittäjän sanojen mukaan "ymmärtää suomalaisesta puusta". Mutonin mukaan mistään ei aiemmin käynyt ilmi, että työssä tarvitaan kyseistä tietämystä, mutta hän päätti jättää asian sikseen.

"Et voi myydä juhlapukua lökäpöksyissä"

Myöhään torstai-iltana Mutonin puhelin soi. Yrittäjä soitti takaisin ja kertoi, että asiakaspalvelutehtävään valittu nainen ei saapunutkaan töihin, joten hän voisi sittenkin "kokeilla tummaa tyttöä".

Yrittäjä oli Mutonin mukaan todennut myös, että "kyllähän tähän parhaiten sopisi suomalainen neito, mutta kun ei löydy".

– Hän sanoi, että "täällä on ollut aiemmin töissä brasilialainen poika, mutta hän ei ollut niin tumma kuin sinä". Olisin kuulemma voinut mennä sinne todistamaan, että tummakin tyttö voi myydä niitä tuotteita, Mutoni sanoo.

Suomen rikoslaissa todetaan työsyrjinnän olevan kyseessä muun muassa silloin, kun työntekijää valitessaan työnantaja asettaa työnhakijan ilman painavaa, hyväksyttävää syytä epäedulliseen asemaan esimerkiksi etnisen alkuperän tai ihonvärin perusteella.

Ruandassa syntynyt Mutoni on Suomen kansalainen ja asunut Suomessa kahdeksan vuotta. Hän kertoo olleensa aiemmin töissä myyntitehtävissä suomalaisissa yrityksissä. Näin ollen hän totesi yrittäjälle, ettei hänen tarvitse tulla todistamaan olevansa kyvykäs asiakaspalvelija.

– Tästä yrittäjä itse asiassa loukkaantui ja sanoi, että halusi antaa minulle mahdollisuuden. Vastasin, että minua loukkaa todella paljon se, että hän alentaa minua pelkän ihonvärin perusteella. En varmasti koskaan unohda hänen vastaustaan. Hän sanoi, että "katsos kun et sä voi myydä juhlapukua lökäpöksyissä".

Puhelu päättyi siihen.

Yrittäjä kiistää ihonvärin vaikuttaneen valintaan

Työntekijää hakenut yrittäjä kertoo tapauksesta oman versionsa Ylelle puhelimitse. Hänen mukaansa yrityksessä on aiemminkin ollut ulkomaalaisia työntekijöitä, joten mistään syrjinnästä tai rasismista ei ole kyse.

– Selitin hänelle, että tämä kauppa on täynnä suomalaisia puukoruja, joten niitä myyvän henkilön pitää sopia myymään niitä koruja. Se osui hänelle arkaan paikkaan, koska selitin, että näihin sopii paremmin vaalea, suomalaisuutta edustava tyttö. Mutta jos hän on hyvä myyjä ja sopii tähän, olen valmis kokeilemaan, mutta hän ei itse halunnut.

Yrittäjän mukaan tapauksesta on turha hakea rasistista tarkoitusperää, koska kyse on vain sopivuudesta kyseiseen työtehtävään. Vastaavana verrokkina hän mainitsee "suomalaisten kauraryynien" mainostamisen ja sen, että kyseisessä mainoksessa esiintyvän "pitää istua siihen kuvioon".

– Hänellä (Mutonilla) oli valokuvassa kultaiset korvarenkaat ja kaulakorut ja kaikki päällä. Ne, jotka rakastavat kultaa ja kiiltäviä koruja, eivät välttämättä ole hyviä myymään suomalaisia, käsinmaalattuja puukoruja, yrittäjä sanoo.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Ikävä esimerkki syrjinnästä

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan edellä kuvailtu tilanne on yksi ikävä esimerkki työelämässä tapahtuvasta syrjinnästä Suomessa. Hänen mukaansa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon tulee paljon tapauksia, joissa syrjintäperusteena on etninen alkuperä.

– Meillä tapahtuu paljon rasistista syrjintää. Valitettavasti Suomi on ollut Euroopan kärkimaita tämäntyyppisessä syrjinnässä ihan tutkimuksenkin perusteella, Pimiä sanoo.

Hänen mukaansa yhdenvertaisuusvaltuutetulla on rajatut valtuudet puuttua työelämässä tapahtuvaan syrjintään, ja muutoin siitä olisi hyvä ensisijaisesti ilmoittaa Aluehallintovirastoon.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulevat etniseen syrjintään liittyvät yhteydenotot koskevat tyypillisesti palveluita ja sitä, että palvelua ei saa esimerkiksi ihonvärinsä takia.

– Räikeimmissä tapauksissa henkilö ei pääse alkuperänsä vuoksi esimerkiksi kauppaan tai ravintolaan tai hänelle ei myydä jotakin tuotetta. Se on selkeää syrjintää ja perustuu useimmiten ennakkoluuloihin ja väärään käsitykseen siitä, että palveluntarjoajalla on oikeus valita asiakkaansa syrjivinkin perustein, Pimiä sanoo.

Jotta syrjintään voitaisiin puuttua, niin se edellyttää, että ihmisillä on tietoisuus omista oikeuksistaan ja tietoa siitä, kehen ottaa yhteyttä, hän sanoo.

– Valitettavan paljon on ihmisiä, jotka eivät tiedä, miten toimia tällaisessa tilanteessa. Syrjintää kohdanneella on myös lain mukaan oikeus hyvitykseen.

Helsinkiläinen pariskunta Outi ja Jari istuu silmät kiinni vierekkäin. Luentosali on täynnä eri-ikäisiä miehiä ja naisia. Osa on saapunut paikalle yksin, osa kumppaninsa kanssa. Meneillään on harjoitus, jonka avulla yritetään saada yhteys omaan seksuaalisuuteen.

Harjoituksen ohjaaja, tanssija ja tantravalmentaja Meera Holopainen pyytää hengittämään syvään, hieromaan hellästi omaa alavatsaa ja rentoutumaan.

– Kaikki on hyvin. Olet turvassa ja olet ihana juuri sellaisena kuin olet, Holopainen sanoo lempeällä äänellä.

Harjoituksen tarkoituksena on päästää irti sekä kehon että pään sisäisistä jumeista. Nautinnon saavuttaminen vaatii antautumista, eikä se onnistu niin kauan, kun omassa seksuaalisuudessa on jarru päällä.

– Moni pelkää seksuaalienergiansa vapauttamista, koska sen voimaa ei pysty hallitsemaan, Holopainen kuvailee.

– Kun oman seksuaalisuutensa tuntee ja hyväksyy, sitä on helpompi ohjata.

Seksuaalisuus ilmenee myös muualla kuin seksissä. Se voi purkautua myös luovuutena, yleisenä elämänilona ja energisyytenä.

Hyvä seksuaalisuus vaatii myös vaikeiden tunteiden tiedostamista

Tantraan liittyy mielikuvia vapaasta seksistä ja suoranaisista orgioista. Meera Holopaisen mukaan kyse on kuitenkin yleisestä elämänvoiman aktivoimisesta. Elämänilo ja -voima lisääntyvät, kun uskaltaa kohdata myös omat heikot kohtansa ja vaikeat tunteensa.

Avautuminen kaikenlaisille tunteille on avain myös parempaan seksuaalisuuteen.

– Lyhytkin seksuaalinen kohtaaminen voi olla ihana. Mutta vasta luottamuksellisessa suhteessa nautinnolle antautuminen on todella hoitavaa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Holopainen muistuttaa, että seksuaalisuus ja kyky nautintoon ovat läsnä meissä kaikissa vauvasta vanhukseen asti.

– Seksuaalisuus on aina kaunista ja pyhää, mutta siihen liittyy paljon rajoituksia, häpeää ja aggressiota.

Moni kokee olevansa jotenkin viallinen, koska on seksuaalisesti haluton tai ei muuten osaa muuten nauttia siitä. Holopainen kannustaa ihmisiä kohtaamaan omat seksuaaliset lukkonsa. Hän uskoo, että estojen ja traumojen alla kaikilla on olemassa kyky seksuaaliseen iloon ja nautintoon.

Uusia ajatuksia seksuaalisuuden syventämiseen

Hengen ja tiedon messuilla pidetty lyhyt tantraharjoitus päättyy Meera Holopaisen shamaanilauluun ja rummun kuminaan. Outi ja Jari avaavat silmänsä ja katsovat toisiaan hymyillen. Heidän mielestään harjoitus avasi ajatuksia uudella tavalla ja uuteen suuntaan.

– Olipa erikoinen ja yllättävän voimakas kokemus, Outi sanoo.

– Tällä tavalla voi työskennellä itsensä kanssa, jotta saa sisällään olevia lukkoja auki, säestää Jari ja ottaa rakastavasti kumppaniaan kädestä kiinni.

Meera Holopainen katsoo salista poistuvia ihmisiä lempeästi hymyillen. Hänelle on kunnia-asia auttaa ihmisiä saamaan yhteys seksuaalisuuteensa, joka usein näivettyy tiukkojen sääntöjen ja moraalisen paheksunnan alle.

– Tantra auttaa löytämään seksuaalisuuden ilon uudestaan. Se voi vaatia menneisyyden traumojen kohtaamista, mutta työ kannattaa. Jos haavojaan ei käsittele, ne jäävät sisälle ihmistä kiusaamaan.

Outi ja Jari esiintyvät pyynnöstään vain etunimellään, koska tantraan liittyy yhä jonkin verran negatiivisia ennakkoluuloja.

Puheenjohtaja Touko Aallon (vihr.) sairausloman jatkuminen on vihreille vakava paikka. Näin sanoo Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund.

– Eduskuntavaalit on lähestymässä ja vihreillä olisi ollut mahdollisuus nousta jopa johtavaksi oppositiopuolueeksi. Tämä ei sitä mahdollisuutta ainakaan lisää, Grönlund sanoo.

Grönlund viittaa vihreiden kannatuksen heilahteluihin. Puolueen kannatus kävi korkeimmillaan 17,8 prosentissa syyskuussa 2017 ja se näyttäytyi jo johtavana oppositiopuolueena.

Ylen viimeisessä syyskuun mittauksessa kannatus laski 11,6 prosenttiin. Grönlund arvioi, että huonot uutiset Aallon sairausloman jatkumisesta jatkavat puolueen kannatuksen alamäkeä.

– Mielestäni ehdoton takaraja Aallon palaamiselle on marraskuun puoliväli. Eduskuntavaaleihin on mentävä puoluejohtaja edellä, Grönlund sanoo.

Eduskuntavaaleihin on noin viisi kuukautta aikaa, kun Aallon sairausloma päättyy. Tällä hetkellä vihreiden kannatuksen lasku sataa muiden oppositiopuolueiden laariin.

SDP on noussut mittausten kärkisijalla ja vasemmistoliiton kannatus on noussut viimeisissä mittauksissa.

Puheenjohtajalla on vaikutusta

Åbo Akademin Grönlund on tutkinut puheenjohtajan suosion vaikutusta puolueen kannatukseen. Tutkimustulokset ovat olleet vaihtelevia.

Kun puolueella on ollut suosittu puheenjohtaja, puolueen kannattajat ovat arvioineet johtajan vaikutuksen olleen suuri äänestyspäätökseen. Tilanne on ollut käänteinen, jos puolueella on ollut epäsuosittu puheenjohtaja.

Aalto on pärjännyt kehnosti puoluejohtajien erilaisissa mittauksissa, kuten on myös demareiden puheenjohtaja Antti Rinne. Grönlund ei kuitenkaan sysäisi kaikkea vastuuta vihreiden heikosta kannatuksesta Aallolle.

– Vihreiltä on puuttunut selkeä oma viesti. Jos katsotaan viimeaikaisia vaaleja kuten Ruotsin valtiopäivävaaleja, selkeällä viestillä varustetut puolueet ovat menestyneet.

Viimeisen vuoden aikana vihreät eivät ole Suomessa onnistuneet tässä. Samaan aikaan puolueella on ollut julkikuvan kanssa ongelmia. Kansanedustaja Jani Toivolan (vihr.) taksinkäytöstä eduskunnan laskuun on kohuttu ja Olli-Poika Parviaisen (vihr.) asumisjärjestelyistä on ollut uutisia.

Grönlund ei näe vihreiden tilannetta täysin toivottomana. Hän muistuttaa, että ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson joutui tammikuussa 2015 puoleksi vuodeksi sairauslomalle loppuunpalamisen vuoksi.

Syyskuun valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraatit saivat kuitenkin vaalivoiton ja säilyttivät kolmanneksi suurimman puolueen paikan.

Vartia jättää eduskunnan

Vihreät saivat lauantaina lisää ikäviä uutisia. Kansanedustaja Antero Vartia (vihr.) ilmoitti, ettei hän ole seuraavissa eduskuntavaaleissa enää ehdolla. Vartia perusteli vetäytymistä poliitikon uralta tulevalla hankkeella, joka keskittyy ilmastonmuutokseen.

Grönlund näkee Vartian lähtemisen eduskuntaehdokkaiden rintamasta harmillisena takaiskuna vihreille.

– Vihreät ei voi profiloitua pelkästään vasemmistolaisesti, mikäli he aikovat saada kunnon vaalivoiton, Grönlund sanoo.

Vihreät on pyrkinyt pitkään viestimään, ettei puolue asetu oikeisto-vasemmisto-akselilla mihinkään. Sen sijaan puolue on korostanut ympäristöasioita ja liberaaleja arvoja.

Helsingin Sanomien tekemässä viimeisessä eduskuntavaalikoneessa puolueen ehdokkaat kuitenkin sijoittuivat selkeästi vasemmalle.

Lue myös:

Touko Aallon sairausloma jatkuu

Ex-puheenjohtajaNiinistö Touko Aallon sairauslomasta: Tilanne on ollut vuoden meille kaikilleaika haastava

Touko Aalto ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kärkipoliitikko, joka uupui– "On johtajia, jotka ovat piiputtaneet niin tappiin, etteivät muistapuolisonsa nimeä"

Touko Aalto jää sairauslomalle – syynä uupumus: "Jaksamiseni rajatovat tulleet vastaan"

Sieviläisen Anni Vähäsöyringin perheessä on kahdeksan lasta: neljä koululaista ja neljä alle kouluikäistä. Kun perhepalvelun kotihoitaja tulee käymään, äiti pääsee vaikka nukkumaan univelkoja – tai asioille.

– Tällaisessa perheessä, missä ei ole haittaa apukäsistä, se on iso apu.

Vähäsöyringit käyvät joskus myös tiistaisessa perhemiitissä, jossa lämpimän aterian saa edullisesti. Lisäksi Sievin omaan perhepalveluun kuuluu kerran viikossa lapsiparkki, jolloin lapset voi jättää hoitoon muutamaksi tunniksi vaikka asioille lähtiessään.

Perhepalvelu on ollut olemassa jo viisi vuotta, ja sitä käyttää noin kymmenesosa Sievin lapsiperheistä. Se on tarkoitettu kaikkien perheiden palveluksi, ehkäisemään uupumista ja mahdollisia myöhempiä ongelmia.

– Ennen kaikkea että saataisiin tämän avulla perheiden pahoinvointi loppumaan ja perheet jaksaisivat niin sanotun säpinäkauden ohi. Se antaisi mielekkyyttä, sanoo idean isä Tarmo Leppälä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Vähäsöyringin perheen lapsista vanhin on 11-vuotias, nuorin vasta kolme kuukautta. Anni Vähäsöyrinki on iloinen siitä, että perhepalvelu antaa matalan kynnyksen kotiapua tavallisille perheille eikä tilanteiden tarvitse kriisiytyä, jotta apua annetaan.

Kotiapu on arkista: joskus hoitaja on jäänyt lasten kanssa, kun äiti on nukkunut univelkoja tai lähtenyt asioille. Kotihoitaja on myös saattanut laittaa lasten kanssa ruokaa tai tehdä pientä siivousta.

Vähäsöyringille palvelu on ollut iso ilo, sillä korvatulehduskierreperheessä kuluu välillä kuukausia vähillä unilla.

– Silloin ollaan eniten äärirajoilla. Raskasta oli myös silloin, kun kaikki lapset olivat pieniä. Nyt kun osa on jo isompia, tuntuu helpommalta, sanoo Vähäsöyrinki.

Toisaalta sekin jo helpottaa, että tietää apua olevan saatavilla. Ei tule tunnetta, että on pakko pärjätä yksin tai että tarvitaan isompi kriisi jotta saa apua.

Anni Vähäsöyringillä perhepalvelun käyttämiseen ei ole ollut kynnystä, mutta hän tietää, että kaikille ei ole helppoa päästää vierasta ihmistä kotiinsa.

– Nykykulttuuri on ehkä vähän sellainen, että yksin pitää pärjätä, mutta ei se todellakaan ole niin. Ilman muuta kannattaa ottaa tällaista apua vastaan!

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Sievin perhepalvelukeskus sai alkunsa viisi vuotta sitten, kun Tarmo Leppälä törmäsi koulupudokastyössä siihen, että nuorten ongelmat johtuivat usein perheiden vaikeuksista. Leppälä alkoi herätellä keskustelua siitä, miten voitaisiin ottaa kiinni vaikeuksista ennen kuin ne kärjistyvät.

– Perheet eivät mielellään kerro ongelmistaan. Ne pitää oivaltaa: mennä paikalle ja kysyä, onko teillä vaikeaa, muistelee Leppälä.

Kunta, seurakunta ja peruspalveluyhtymä pohtivat, miten saataisiin perhetyöntekijöitä, ja yhdistyksen alkuvaikeuksissa silloinen kunnanjohtaja Markku Koski antoi toimintaan rahaa omasta kukkarostaan.

Heti aluksi kysyttiin, mitä perheet haluavat. Yli kymmenen prosenttia Sievin yli 600 perheestä vastasi. Toiminta alkoi yhdellä työntekijällä ja niillä kolmella asialla, joita perheet toivoivat: perhemiitillä, lapsiparkilla ja perhetyöllä. Ne ovat yhä voimissaan.

Aluksi rahaa kerättiin niin myyjäisillä kuin avustuksina yrityksistä, seurakunnasta ja järjestöiltä. Sittemmin kunta on nähnyt työn hyödyt, ja jo kahden vuoden ajan perhepalvelukeskuksella on ollut kaksi työntekijää. Sievin perhepalvelukeskus saa nykyään rahaa jo kunnan budjetista.

Viime vuonna palvelua käytti 57 eri perhettä. Ne maksavat pientä korvausta kotiavusta, perhemiitin ruuasta ja lapsiparkista.

Palvelun toivotaan tavoittavan kaikki kunnan perheet, sillä saatu palaute on ollut hyvää. Perheille tehdään joka vuosi kysely, jotta pysyttäisiin perillä siitä, millaisia toiveita niillä avun suhteen on. Tavoite on yhä ennallaan:

– Toivotaan, että tämä työ vähentää tulevia ongelmia, sanoo Tarmo Leppälä.

Portugalia lähestyvää myrskyä ei enää luokitella hurrikaaniksi, kertoo Yhdysvaltain hurrikaanikeskus.

Portugalissa valmistauduttiin lauantaina Manner-Euroopan ensimmäiseen hurrikaaniin, ja viranomaiset julistivat osaan maata korkeimman hätätilan. Myös Espanjassa varauduttiin lähestyvään myrskyyn.

Nyt kuitenkin näyttää, että Atlantilta lähestyvän Leslien tuulet puhaltavat enää noin 30 metriä sekunnissa myrskyn keskuksen ympärillä. Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin mukaan yleisemmin Leslien tuulet puhaltavat keskimäärin 15 metriä sekunnissa.

Kovimpien myrskytuulten ennustetaan yltävän pääkaupunki Lissaboniin puolenyön aikaan.

Portugalissa viranomaiset ovat julistaneet osaan maata korkeimman hälytystilan ja kehottaneet rannikkoseudun asukkaita pysymään sisätiloissa. Myös joitain lentoja on peruttu.

Lissabonin seudulta hirmumyrskyn odotetaan liikkuvan kohti koillista ja Espanjan pääkaupunkia Madridia. Sinne myrskyalueen ennustetaan saapuvan sunnuntaiaamuna, joskin heikentyneenä.

Lue lisää:

Lissaboniin saapuu illalla hurrikaani – jatkaa matkaansa kohti Madridia

Päivitetty 23:11 myrskyn laantuminen hurrikaanistatuksen alle

Kansanedustaja Tiina Elovaara (sin.) teki kaksi vuotta sitten lakialoitteen, joka mahdollistaisi kiusaajan siirtämisen toiseen kouluun, jos kiusaamista ei muutoin saada loppumaan.

Opetusministeriössä lakialoite otetaan vakavasti, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

– Ministeriössä on käynnissä valmistelua koulukiusaamisen torjumiseksi, ja siinä yhteydessä käydään läpi myöskin tämä ehdotus.

Käytännössä hyvin usein koulujen pahimmat kiusaamistilanteet hoidetaan niin, että kiusaamisen uhri joutuu vaihtamaan koulua. Opetusministerin mukaan se ei ole oikein.

– Jos joku vaihtaa koulua, niin kyllä oikeudenmukaisempaa on tietenkin niin, että kiusaaja vaihtaa koulua, eikä kiusattu.

Ministerin mukaan kiusaamistapaukset pitäisi kuitenkin kyetä ratkomaan kouluissa.

– Kaikkein tärkein asia olisi päästä siihen tilanteeseen, jossa koulukiusaamista torjutaan niin, ettei tarvita näin äärimmäisiä keinoja, mitä on esitetty. Mutta selvää on, että opettajilla ja rehtoreilla pitää olla puuttumisen keinot ja välineet, ja siksi harkitsemme kaikkia vaihtoehtoja.

Sivistysvaliokuntakin käsittelee lakialoitetta

Eduskunnan sivistysvaliokunta on käsitellyt lakialoitetta, ja se on kuullut asiantuntijoita opettajajärjestöistä erilaisiin nuorisoalan toimijoihin. Asiantuntijalausunnoissa ei ole löytynyt juurikaan kannatusta lakialoitteelle.

– Kuulemisissa tuli esille muun muassa se, että kiusaaminen on usein ryhmäilmiö. Se ei aina ole niin, että Kalle kiusaa Villeä. Tämä ei ole niin simppeli asia, miltä se maalaisjärjellä ajatellen tuntuisi, sanoo sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.).

Puumala kuitenkin sanoo, että lainsäädännöllä voisi olla myös symbolinen arvo.

– Itse ajattelen niin, että se olisi vahva viesti, että lainsäädännössä olisi nimetty kiusaaja, Puumala sanoo.

Puumala ei kuitenkaan halua ottaa vielä kantaa siihen, pitäisikö laki saada Suomeen.

Jos opetusministeriö ei lähde valmistelemaan lakia, sivistysvaliokunta voisi halutessaan viedä lakialoitteen suoraan eduskuntaan. Se olisi hyvin harvinainen tapa käsitellä lakimuutosta.

Valiokunta pohtii lakialoitetta vielä tämän syksyn aikana. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Puumala ei halua lähteä arvioimaan, mihin päätökseen valiokunta tulee.

– En lähde sitä arvioimaan, kun meidän pitää pohtia tämä asia yhdessä valiokunnan kanssa. Yleensä reitti on se, että ne ovat hallituksen esityksiä, jotka toteutuvat. Joka tapauksessa on valtavan arvokasta, että tämä keskustelu on jälleen kerran viritetty.

Tuore laki velvoittaa päiväkodit puuttumaan kiusaamiseen

Koulujen rehtoreilla ja opettajilla on lain mukaan velvollisuus puuttua kiusaamiseen.

Jos he eivät puutu, he voivat joutua siitä rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Opetusministerin mukaan sama velvollisuus koskee nyt myös varhaiskasvatuksessa toimivia henkilöitä. Syyskuun alussa tuli voimaan laki, joka velvoittaa myös heidät puuttumaan kiusaamistapauksiin.

– Tämä on merkittävä lakimuutos, koska kiusaamista tapahtuu usein jo päiväkodeissa, ja siihen tulee pystyä heti puuttumaan. Nyt tämä tuore laki velvoittamaan siihen puuttumisen, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Lue myös:

Päivi Happonen: Minne katosi lakialoite, joka heittäisi kiusaajan toiseen kouluun? Vanhempi, tee rikosilmoitus näissä 3 tapauksessa

Pitäisikö lain määrätä kiusaaja vaihtamaan koulua? "Lapsi ei sitä uhkaa ymmärrä"

Mikko oli koulukiusaaja, joka ajoi uhrinsa talvipakkaseen ilman kenkiä – nyt hän työskentelee nuorten kanssa ja pyytää uhreiltaan anteeksi

"Kiusaaminen voi tappaa." Näin neuvovat kiusatut itse: Kerro. Kuuntele. Puutu.

Rehtori ja opettajat myös vastuussa koulukiusaamisesta – kahdesta koulusta tehtiin tutkintapyyntö poliisille

Pohjanmaalla Kruunupyy saa kunnian pitää hallussaan uutta lokakuun lämpöennätystä. Kruunupyyssä sijaitsevalla Kokkola-Pietarsaaren lentokentällä mitattiin sunnuntai-iltapäivällä 20,9 astetta, kertoo Ilmatieteen laitos.

Jo aiemmin päivällä lämpöennätys meni rikki Ylivieskan lentokentällä, Siikajoella ja Kruunupyyssä jo mainitulla Kokkola-Pietarsaaren lentokentällä, joissa mitattiin 19,5 astetta.

Vanha SE-tulos, 19,4 astetta, mitattiin 33 vuotta sitten Helsingin Malmilla.

Myös viime yö oli poikkeuksellisen lämmin. Lokakuun yöajan lämpöennätys meni rikki Vaasassa, missä lämpötila laski alimmillaan 14,3 asteeseen.

Aiempi yölämmön ennätys on vuodelta 1961, jolloin Salossa mitattiin 14 astetta, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Henri Nyman kertoo.

Myös muualla Pohjois- ja Keski-Euroopassa on viime päivinä mitattu poikkeuksellisen lämpimiä lukemia. SVT:n mukaan Ruotsin Målillassa mitattiin 24 asteen lämpötila, mikä on ajankohtaan nähden korkein lukema sitten tilastoinnin aloittamisen vuonna 1946.

Ennätyslämmintä oli lauantaina myös pohjoisessa Saksassa. Maan sääpalvelun DWD:n mukaan esimerkiksi lähellä Itämeren rannikkoa Schwerinissä mitattiin 26,8 astetta ja hieman etelämpänä jopa yli 28 asteen lämpötiloja.

Pyysimme teiltä kuvia lämpimän syyspäivän vietosta ja niitä tuli runsaasti. Kiitokset kuvan lähettäneille. Uusia kuvia ei enää julkaista tähän artikkeliin.

Lue tästä Ylen Uutisten kuvajoukkoistuksen pelisäännöt.

Kaksi vuotta sitten Kim Simonsson meni rikki.

Hän sai kaksoset, tytön ja pojan, joista jälkimmäinen osoittautui synnytyksen jälkeen erityislapseksi.

Pojalla todettiin downin syndrooma.

Simonsson meni paniikkiin, ja voimat lähtivät.

Tuntui, että koko elämä oli pilalla.

– Se oli hyvin itsekeskeistä ajattelua. Olin täysin tietämätön tällaisista asioista, Simonsson sanoo.

Hän oli rakentanut mielessään ruusuisen kuvan tulevaisuudesta lasten kanssa, ja nyt pilvilinna hajosi.

Pariskunta oli yrittänyt saada lapsia jo muutaman vuoden ajan. Kaksoset syntyivät keskosina.

Olo alkoi helpottaa vasta, kun Simonsson tutustui poikaansa pitämällä tätä sylissä. Sitä kutsutaan kenguruhoidoksi.

Simonsson tuli isäksi hieman yli 40-vuotiaana. Nyt kaksi vuotta myöhemmin hän vaikuttaa tyytyväiseltä mieheltä.

Kuulostaa kliseeltä, mutta taiteilija myöntää kasvaneensa aikuiseksi vasta lasten syntymän jälkeen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Elämä on jo monin tavoin helpompaa lasten kanssa, sillä ne ovat alkaneet nukkua paremmin ja samassa rytmissä.

Vaikka tulevaisuus näyttää valoisammalta, taiteilija miettii yhä toisinaan, miten poika pärjää isona kovassa maailmassa.

- Hän on mahtava tyyppi ja tuo niin paljon rikkautta elämäämme, Simonsson toteaa.

Amerikkalaislehdestä potkua uralle

Fiskarsin pääraitti on lokakuussa lähes tyhjä. Turistit ovat kaikonneet.

Ateljeessaan Simonsson lakaisee lattialta kuivunutta savea löysissä verkkareissa ja t-paidassa.

Taiteilijoista ja käsityöläisistä tunnetulle paikkakunnalle kuvanveistäjä ja tämän puoliso muuttivat kuusi vuotta sitten. Sitä ennen pari asui idyllisessä taiteilijaresidenssissä Tammisaaressa, ja kun kolme vuotta kestänyt määräaikainen työskentelyapuraha päättyi, pari totesi, ettei heistä tule enää millään kaupunkilaisia.

Vuokralle löytyi entinen virkailijatalo Fiskarsin ruukin päärakennuksen kulmilta, ja nyt Simonsson suunnittelee oman talon ja ateljeen rakentamista. Tontti on jo hankittu lähistöltä.

Simonsson on yksi Suomen kansainvälisesti menestyvistä kuvanveistäjistä, jonka teoksiin voi törmätä taidemuseoissa, näyttelyissä ja muotoilumessuilla.

Hän löi ulkomailla läpi 2000-luvun alkupuolella, kun amerikkalainen toimittaja kiinnostui Simonssonin veistoksista Torontossa Kanadassa.

Sinne Simonsson oli päätynyt silloisen naisystävän mukana. Pari oli tavannut toisensa lasinpuhalluksen kurssilla Taideteollisessa korkeakoulussa, jossa Simonsson opiskeli lasi- ja keramiikkataidetta.

Hän erottui jo opiskelijanäyttelyissä figuratiivisilla eläinveistoksillaan.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kanadassa Simonsson kävi japanilaisen nykytaiteilijan Takashi Murakamin luennoilla ja innostui tämän veistoksista. Ne räjäyttivät tajunnan.

– En ollut nähnyt mitään vastaavaa nykytaiteessa.

Arvostettuun amerikkalaiseen keramiikkataiteen erikoislehteen ilmestyi juttu punatukkaisesta suomalaismiehestä, joka teki huomiota herättäviä ihmisfiguureja japanilaisen mangan hengessä, ja New Yorkissa sijaitseva taidegalleria kiinnostui.

Ensimmäisessä näyttelyssä oli esillä valkoinen, sylkevä tyttö.

Samaan aikaan Simonsson valmisteli ensimmäistä merkittävää näyttelyään Suomeen. Hänet oli valittu Vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2004.

– Olin puolet viikosta töissä rakennustyömaalla, ja toisen puolen yritin tehdä keramiikkaveistoksia. Oli ihan pikkuisen paineita, Simonsson muistelee.

Alun perin hänestä piti tulla jalkapalloilija.

“Olin 10-vuotiaana vahvasti uskossa”

Fiskarsin päärakennuksen vanhassa puutarhassa Simonsson ravistaa omenapuuta, ja kypsät hedelmät kopsahtelevat maahan.

Taiteilija ajattelee peurojen parasta.

Simonsson oli pikkupoika, kun perhe muutti asumaan 1970-luvun puolivälissä Espoon Kiraan, Kirstinmäen betonilähiöön.

Kotona ei syöty lihaa, eikä katsottu televisiota ainakaan lauantaina. Silloin käytiin kirkossa vanhempien ja sisarusten kanssa, sillä isä ja äiti kuuluivat adventtikirkkoon. Simonssonin äiti oli perinyt uskon omalta äidiltään.

Adventistien mukaan myös alkoholi ja tupakka kuuluivat kiellettyjen asioiden listalle.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Pikku-Kim alkoi pelata jalkapalloa seitsemänvuotiaana ja tahti vain kiihtyi iän myötä.

Talvisin hän harjoitteli lumisessa alikulkutunnelissa potkimalla palloa betoniseinään.
Noin kymmenvuotiaana Simonsson ymmärsi, että hän on vahvasti uskossa. Asia pantiin merkille myös seurakunnassa.

Samoihin aikoihin isä ja äiti erosivat ja perheeseen muutti isäpuoli. Kuri koveni, ja kirkossa käynti väheni. Äiti uskoi Simonssonin mukaan yhä jumalaan, muttei niinkään adventistien kieltoihin. Kotona alettiin syödä lihaa.

Kesätöihin Simonsson joutui jo 14-vuotiaana.

– Siinä on se hyvä puoli, että en pelkää työntekoa, taiteilija toteaa.

Suhde uskoon muuttui murrosiän myötä, ja Simonsson irtautui adventisteista. Se oli kova paikka, mutta adventtikirkko ei enää tuntunut uskonnolta, “vaan vähän hassulta aikuisten rakentamalta meiningiltä”.

Samalla Simonssonilta katosi jumala.

Itsenäistyin varhain

Lukiossa Simonsson tunsi itsensä outolinnuksi.

Espoon ruotsinkielinen Mattlidens gymnasium veti puoleensa raharikkaiden espoolaisten lapsia Westendistä, eikä Simonsson tuntenut oloaan kotoisaksi.

Hänen vanhemmillaan ei ollut nuorena varallisuutta, vaikka äidistä tuli lääkäri ja isästä diplomi-insinööri.

Yläasteella taiteellista Simonssonia kiusattiin, mutta hän pisti takaisin, koska isäpuoli oli opettanut kotona, että se on ainoa tapa selvittää tilanne.

Kiusaaminen loppui siihen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

16-vuotiaana Simonsson ymmärsi, ettei hänestä tule koskaan maailman parasta jalkapalloilijaa.

– Vaikka olin harjoitellut älyttömästi, tajusin, etten ole tarpeeksi nopea.

Jalkapallon sijaan hän keskittyi piirtämiseen, sillä se oli tuntunut koulussa helpolta.

Perspektiivi oli taiteilijanalulle itsestäänselvä asia.

Kotoa hän muutti pois jo 16-vuotiaana ja päätyi asumaan takaisin Kiraan, josta oli tullut 1980-luvulla Espoon ongelmalähiö.

Kirassa Simonsson jakoi pienen yksiön isosiskon kanssa, joka luki yötä päivää lääketieteellisen pääsykokeisiin.

– Itsenäistyin aika nopeasti. Ärsytin varmaan vähän siskoa, mutta hän oli kärsivällinen, Simonsson hymyilee.

Silloin tällöin tuleva kuvanveistäjä havahtui uskonasioiden edessä.

Tuntui vaikealta hyväksyä sitä, ettei Simonssonilla ollut enää jumalaa.

Se oli itse asiassa todella rankkaa.

Veistoksista tuli somehitti

Messuvieraat parveilivat newyorkilaisen galleristin osastolla ja kuvasivat kilvan vihreitä satuhahmoja etenkin Instagramiin Floridan Miamissa vuonna 2015.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ne olivat Simonssonin sammaltyyppejä (Moss People), joista tuli tapahtuman sometähtiä.

Messuosaston kolme vihreää veistosta herätti niin paljon huomiota, että Simonssonin tilauskirjat täyttyivät.

– Se oli hämmentävää. Meno äityi aivan hulluksi.

Ensi kertaa hän oli esitellyt sammalhahmon Kiasman ystävien huutokaupassa pari vuotta aiemmin, ja nyt teokset revittiin Yhdysvalloissa käsistä.

Simonsson oli vaihtanut New Yorkissa galleristia, ja muutos tuotti tulosta.

Jason Jacques Gallery näki sammaltyyppien potentiaalin ja vei ne oikeaan paikkaan.

Miamin muotoilumessuilla (Design Miami) on hyvä maine ja asiakaskunta.

Seuraavana vuonna galleristi rakensi Simonssonin veistoksille Miamiin kokonaisen seinämän.

Vihreissä, tieteiskirjallisuuden mieleen tuovissa satuhahmoissa on kuitenkin sisäänrakennettu ongelma.

– Ne ovat niin vahvoja ja fotogeenisiä, ettei niitä voi unohtaa, Simonsson sanoo.

Siksi veistoksia ei voi esitellä joka vuosi samassa paikassa. Yleisö janoaa uutta.

Taiteilija on myynyt viime vuosina kahdeksan kymmenestä veistoksesta ulkomaille. Siinä on auttanut myös helsinkiläinen Galerie Forsblom, jonka tallissa Simonsson on Suomessa.

Fiskarsissa oli tänä kesänä laaja, kansainvälinen keramiikkataiteen näyttely About Clay ja Simonsson oli mukana.

Seinälle ripustetun vihreän pinnan edessä seisoi jalustalle nostettu sammaltyyppi vihreä reppu selässään.

Muutos oli alkanut. Itse hahmo oli musta.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Huumeita levittämään on syntynyt uusi ryhmä, jota poliisi kutsuu kauppa-autopojiksi, kertoo Savon Sanomat. Autoon otetaan lasti huumeita, niitä markkinoidaan ennakkoon netissä ja aineet käydään myymässä kiertämällä autolla eri kaupungeissa.

Rikoskomisario Juha Korhonen Itä-Suomen huumepoliisista kertoo lehdelle, että heillä on tutkinnassa muun muassa tapaus, jossa myyjät lähtivät Lahdesta, lastasivat tavarat autoon ja ajoivat kierrokselle maakuntakaupunkeihin kuten Kuopioon. Korhosen mukaan markkinointi tapahtui verkossa, jossa epäillyt tekijät pyysivät ennakkotilauksia, jotta osaavat ottaa haluttuja aineita mukaan.

Savon Sanomien mukaan toimintatavan syynä voi olla halu tavoittaa paljon ostajia, jotka eivät itse välttämättä pääse ostoksille huumeiden välityksen keskuskaupunkeihin.

– Huumeiden hankintakanavat luodaan nykyään verkon kautta. Siellä sovitaan kaupat usein toiselle paikkakunnalle. Jos kauppa-auto ei tule tänne, silloin Kuopion seudulta käydään Helsingissä, Lahdessa, Tampereella ja Jyväskylässä eli kaupungeissa, joissa on paljon tarjontaa, Korhonen kertoo.

Toisaalta myyjät voivat luulla välttävänsä helpommin poliisit, kun he käyvät kauppa-autoreissulla toisessa kaupungissa eivätkä liiku omilla kotikulmilla, jossa he voivat olla poliisille jo ennalta tuttuja.

Muualla verkossa:

Savon Sanomien uutinen aiheesta

Kaupungin pohjoisrannalla meri päättyy yhtäkkiä seinään.

Harmaa betonirakennelma kohoaa Jaavanmerestä epäluonnollisen selkeänä. Sen toisella puolella kalastajat korjaavat puoliupoksissa olevia veneitään. Toisella puolella kulkee tie, jolla rakennusmiehet sekoittavat lisää betonia yhä rakenteilla olevaa muuria varten.

Muurin avulla Jakarta aikoo pysäyttää meren, jonka pinnan nousu uhkaa hukuttaa koko kaupungin pohjoisen osan.

Kivenheiton päässä Roni istuu kotinsa kuistilla polttamassa tupakkaa aivan kuten kaikkina muinakin päivinä. Hänellä on kaksi huonetta ja vain yksi nimi. Pyykit kuivuvat kaupunkia paahtavassa helteessä. Sisällä televisiosta tulee lumisadetta muistuttavaa häiriökuvaa.

Ronin kotikatu Muara Barun kaupunginosassa on pikemminkin tallottu tienpätkä. Sen varrella monissa taloissa on kaksi kerrosta. Ylös pääsee tulvaa pakoon.

Ennen meri oli aivan talon vieressä, ja Ronin lattia lainehti usein.

Vanha vesiraja näkyy yhä tien toisella puolella, viiden askeleen päässä ovelta. Maa-aineksesta, betonista ja hiekkasäkeistä kyhätyn halkeilevan vallin takana vettä on nytkin piripintaan.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

– Tulvien koko riippuu vuorovedestä, vuodenajasta ja säästä. Me olemme tottuneet niihin, Roni sanoo.

Hän on asunut rannikolla 20 vuotta eikä pienestä hätkähdä.

Vuonna 2007 Jakartassa kuitenkin koettiin tulva, joka sai kaupungin havahtumaan.

Vesi nousi kaduilla paikoin neljään metriin. Jopa 70 prosenttia Jakartasta oli veden alla. Yli 50 ihmistä kuoli ja 300 000 joutui evakkoon.

Jotain oli tehtävä. Syntyi kunnianhimoinen pelastushanke, josta Muara Barun uusi betonimuuri on vasta maistiainen.

Jakarta esitteli ideansa neljä vuotta sitten. Se halusi rakentaa merelle esteen, jota on kutsuttu suureksi merimuuriksi tai jättimäiseksi vesiseinäksi. Nimi kääntyy huonosti suomeksi, ehkä siksi, että millekään tällaiselle ei ole aiemmin tarvinnut nimeä. Aallonmurtaja kuulostaa aivan liian pieneltä.

Kyseessä oli 25 kilometrin mittaiseksi kaavailtu valli Jakartan edustalle. Sen lisäksi suunnitelmaan kuului paljon muutakin: muun muassa tekosaarille nouseva uusi kaupunginosa ja rengastie. Mukana suunnittelussa oli useita hollantilaisia yhtiöitä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Jakartassa hanketta on kutsuttu myös "Suureksi Garudaksi" hindulaiseen mytologiaan kuuluvan linnun mukaan. Liikanimi on perua havainnekuvista, joissa rakennelma muistutti ylhäältä katsoen Garuda-lintua.

Hinnaksi tälle jättilinnulle oli laskettu 40 miljardia dollaria.

Suunnitelma joutui kuitenkin jäihin sen herättämän vastustuksen vuoksi.

Vallia ovat vastustaneet etenkin kalastajat ja ympäristönsuojelijat. Jälkimmäisten mukaan valli sulkisi Jakartanlahden jättimäiseksi likakaivoksi. Kalastajat puolestaan ovat huolissaan elinkeinostaan.

Siitä huolimatta kaupunki on jo alkanut rakentaa uutta seinää merelle. Sen on pakko, sillä osa kymmenen miljoonan asukkaan Jakartasta on vaarassa hukkua jo lähivuosina.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Jakarta on altis tulville, koska 40 prosenttia kaupungin pinta-alasta on merenpinnan alapuolella. Eikä tulevaisuus lupaa parempaa.

Jakarta nimittäin uppoaa jatkuvasti.

– Vajoamme joka vuosi yli 20 senttimetriä, täsmentää jakartalaisessa Trisakti-yliopistossa työskentelevä kaupunkitutkija Yayat Supriyatna.

Hän selittää asiaa yliopiston pienessä laitoskirjastossa ties monettako kertaa. Ulkopuolella opiskelijat kulkevat luennoille. Supriyatna hymyilee, vaikka puhuu muinaiselta katastrofitarulta kuulostavasta asiasta.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Uppoamisen suurimpana syynä ovat pohjavesivarkaudet. Vettä viedään luvatta, koska Jakartassa on tulvakriisin ohella vesikriisi, tutkija selittää.

– Vesijohtovettä riittää vain puoleen kaupungin tarpeesta. Siksi pohjavettä varastetaan, Supriyatna sanoo.

Tutkijan mukaan moniin suuriin rakennuksiin kuten Jakartaan nouseviin ostoskeskuksiin, toimistotorneihin ja jopa hallintorakennuksiin pumpataan pohjavettä salaa. Kun pohjaveden pinta laskee, maaperä vajoaa. Suuret rakennukset painavat maaperää entisestään.

– Jakarta uppoaa hitaasti mutta varmasti.

Joku muu voisi sanoa, että tahti on nopea. Synkimpien arvioiden mukaan Jakartalla on enää vuosikymmen aikaa puuttua tilanteeseen tai osa kaupungista joutuu veden valtaan.

Virheiden korjaaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Kuten suomalaiset unohtavat ilmastonmuutoksen pakkastalvena, myös täällä tulevaisuuden ongelmiin ollaan hitaita puuttumaan nyt, Supriyatna sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Yksi pahimmassa pulassa olevista kaupunginosista on juuri Pohjois-Jakartan Muara Baru. Japanilaisten tutkijoiden mukaan se on vajonnut viime vuosikymmeninä yli neljä metriä.

Muara Barussa nopeasti kehittyvän keskustan modernit tornit vaihtuvat ensin siirtomaa-ajan kivitaloihin ja lopulta sekalaisista tarvikkeista rakennettuihin mökkeihin.

Kanaalit risteilevät maisemassa muistona Hollannin siirtomaa-ajoista. Tuolloin niiden avulla pyrittiin ohjailemaan vuorilta ja metsistä valuvaa vettä pois kaduilta. Nyt kanaalit toimivat roska-altaina ja viemäreinä.

Pientareet ja lahdelmat ovat täynnä pulloja, kääreitä, muovipusseja ja sekalaista romua. Seisova vesi haisee pilaantuvalle ruholle.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Likaisuus on osa ongelmavyyhteä. Jotta pohjavesivarkaudet loppuisivat ja jotta vajoaminen hidastuisi, puhdasta vettä tarvittaisiin lisää.

Mutta kun Jakartan väkimäärä paisuu, jokiin ja kanaaleihin virtaa yhä enemmän jätevesiä itse kyhätyistä asumuksista. Likaamiseen osallistuvat myös tehtaat.

Lisäksi jätteet ja rakennelmat tukkivat viemäreitä, joita pitkin tulvavesien pitäisi päästä virtaamaan pois kaupungista. Vuoden 2013 tulvissa Jakartan viranomaiset arvioivat, että vain viidennes kaupungin viemäriverkosta toimi normaalisti.

Tulvia pahentaa se, että Jakartassa on pulaa puistoista ja nurmialueista: noin 90 prosenttia kaupungin maa-alasta on rakennusten tai katujen peitossa. Se tarkoittaa, ettei sadevesi pääse imeytymään maaperään vaan jää kaduille vellomaan.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kaupunki ei kuitenkaan pelastuisi, vaikka jakartalaiset lakkaisivat pumppaamasta pohjavettä ja kaupunki putsaisi kanaalinsa.

On nimittäin ongelma, jota Indonesia ei voi yksin estää.

Shanghai, Hongkong, Taizhou, Mumbai, Kolkata, Tianjin, Jakarta, Nantong, Ho Chi Minh, Osaka, Chittagong, Tokio, Hanoi, Huai'an, Shantou, Nam Dinh, Jiangmen, Khulna, Barisal ja Lianyungang.

Listassa on lueteltu kaupungit, joissa eniten ihmisiä tulee kärsimään ilmastonmuutoksen aiheuttamasta merenpinnan noususta.

Yhteensä kaupungeissa asuu karkeasti laskettuna lähes 150 miljoonaa ihmistä. Ne kaikki sijaitsevat Aasiassa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ongelmia on toki muuallakin. Kaikki tietävät, että Venetsia uppoaa. Moni tietää senkin, että joet tulvivat tasangoille Hollannissa, josta suuri osa on merenpinnan alapuolella. Viime vuonna kerroimme, että Yhdysvalloissa kokonainen saari on hukkumassa.

Ilmastonmuutos on nostanut maapallon valtamerten pintaa keskimäärin 0,2 senttiä vuodessa vuodesta 1890 lähtien. Nousuvauhti kiihtyy samalla, kun ilmasto lämpenee.

Myös Jakartassa Muara Barun kaupunginosassa muutos tunnetaan.

– Aiemmin veden pinta ei ollut näin korkealla. Ilmastonmuutos on tehnyt elämästämme vaikeampaa, Roni sanoo.

Hän on oikeassa. Tutkijoiden ja journalistien ylläpitämän Climate Centralin kartasta näkee, kuinka merenpinnan nousu vaikuttaa maailman rannikkokaupunkeihin. Sivustolla voi testata, minne saakka vesi yltää, jos lämpötila maapallolla nousee 1,5–4 astetta.

Kun hakukenttään kirjoittaa Jakarta, näkee, että Ronin talo katoaa jo kahden asteen skenaariossa. Vesi tulvii silloin myös Jakartaa kiertävän kehätien eteläisellä suoralla.

Neljän asteen mallinnuksessa meri on ottanut Jakartan keskustalta haltuun seitsemän kilometrin levyisen rantakaistaleen. Kaupungin pohjoinen rannikko on kokonaan veden vallassa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Muara Barussa meren esteeksi rakennettavaa muuria alkaa olla valmiina jo pari kilometriä. Sen päällä seistessä näkee omin silmin, kuinka maa on merenpintaa alempana. Vallin toisella puolella lainehtiva meri on yhtä korkealla kuin Ronin naapuruston taakse nousseiden kerrostalojen toinen tai kolmas kerros.

Taloihin on asutettu ihmisiä, jotka ovat joutuneet muuttamaan muurin tieltä.

Viime vuoden lopussa Jakarta ilmoitti peruvansa Suuren Garudan eli suunnitelmat tekosaarista ja uusista kaupunginosista. Julkisten töiden ministeriön mukaan jättihanke korvataan "minimalistisemmalla vaihtoehdolla".

Siihen kuuluu muun muassa yhteensä 20 kilometrin mittainen patorakennelma.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ahmad Hadi työskentelee Muara Barun rakennusprojektin tiedottajana. Hän arvioi, että tässä kohtaa muurin suojaamalla alueella asuu tuhansia perheitä.

Kaikki heistä eivät ole olleet muurista innoissaan. Hadin mukaan Muara Barussa asukkaiden kanssa keskustelu on ollut helpompaa kuin lännempänä Kali Barun alueella, missä riitoja oli paljon.

– Vaikeinta on ollut selittää asukkaille, mitä hyötyä rakennelmasta on, Hadi sanoo.

Hän kokee rakennuttajien silti onnistuneen.

Kriitikoita kuitenkin riittää. Seinää on arvosteltu kalliiksi laastariksi, joka ei ratkaise kuin murto-osan ongelmasta.

Laskelmien mukaan mahtava meriseinä saattaa jäädä veden pinnan alle jo reilussa kymmenessä vuodessa, jos Jakarta jatkaa vajoamistaan nykytahtiin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tutkija Yayat Supriyatnan työpaikka Trisakti-yliopisto sijaitsee kuusi kilometriä rannasta sisämaahan. Jos maapallon lämpötila nousee neljä astetta, vesi yltää tännekin.

Yläkerran kirjasto ehkä säästyisi, mutta rakennusten keskellä oleva puutarha lainehtisi.

Jakarta ei voi mitätöidä ilmastonmuutosta, mutta monia paikallisia ongelmia voisi vielä ratkaista. Tutkijan mukaan ratkaisuja kuitenkin mutkistaa raha.

– Ympäristöongelmia ei pidetä merkittävinä, ne nähdään ainoastaan taakkana. Yleensä niitä ei oteta rakennushankkeissa huomioon. Investoinnit ja vain investoinnit ovat tärkeitä, Supriyatna kuvailee.

Rahapulan lisäksi vaikeuksia aiheuttaa Jakartan riitaisa päätöksenteko. Paikallispolitiikkaa värittävät taistelut eri ryhmien välillä: maltilliset muslimit vastaan vanhoilliset, vähemmistön kiinalaistaustaiset vastaan enemmistön muslimit.

Lisäksi on vielä korruptio, joka vaivaa Indonesian yhteiskuntaa laajamittaisesti. Korruptioskandaalit ovat horjuttaneet oikeusjärjestelmää, ja korruption vastaisen komitean toimintaa on yritetty rajoittaa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tulvaongelmaa on yritetty ratkoa siivoamalla törkyä kanaaleista ja purkamalla asutuksia, jotka tukkivat veden virtaamisen pois kaduilta. Kaikki lähtöpassit saaneet eivät ole uskoneet viranomaisten selityksiä. Sanomalehti New York Timesin Jakartassa haastattelemista ihmisistä moni uskoi, että heidät häädetään rikkaiden gryndereiden suunnitelmien tieltä.

Muara Barussa asuvan Ronin mukaan vaihtoehtoja on vähän, jos häätö tulee.

– Mitä me voisimme tehdä? Me olemme täällä vain vuokralla. Jos he häätävät meidät, meidän pitää muuttaa, halusimme tai emme, Roni sanoo.

Hän sanoo uskovansa, että uusi valli pitää tulvat poissa. Viime aikoina vesi ei ole noussut hänen kotiinsa saakka.

– Nyt meillä on toivoa. Toivottavasti tulvia ei enää tule.

Tutkija Supriyatnan mukaan kipeimmin Jakarta tarvitsisi asukkaita, jotka ymmärtävät tekojensa syy-seuraussuhteet. Se puolestaan vaatii ihmisten kouluttamista. Vain tieto voisi sysätä liikkeelle toimintakulttuurin muutoksen, hän huomauttaa.

– Jos kaupunki rakentaa kävelyteitä, ei se tarkoita, että ihmiset alkaisivat kävellä enemmän. Jos siivoamme joet, pysyvätkö ne siisteinä?

Koulutuksen lisäksi Jakartassa on kuultu radikaalimpiakin ehdotuksia. New York Timesin haastattelema tutkija Ardhasena Sopalheluwaka esimerkiksi uskoo, että taistelussa pitäisi ottaa uusi suunta ja pohjoinen Jakarta pitäisi antaa suosiolla takaisin luonnolle.

Kehitys on kuitenkin osoittanut toiseen suuntaan: kaupunki valtaa koko ajan enemmän tilaa. Joka vuosi Jakartaan muuttaa arviolta 150 000 ihmistä lisää.

Samalla se valuu kirjaimellisesti syvemmälle kuiluun, Supriyatna huomauttaa.

– Ihmiset uskovat, että Jakarta on vastaus heidän ongelmiinsa. Tosiasiassa he ovat kaupungin suurin taakka.

Lue myös:

Vuori romahti Bockarien kodin päälle – Ilmastonmuutos voimistaa Sierra Leonen rankkasateita, mutta olisiko kerrostaloissa köyhien pelastus?

Hukkuvalla Tangierin saarella lähellä Washingtonia uskotaan Trumpiin ja Jumalaan, ei ilmastonmuutokseen – "Meistä voi tulla pakolaisia"

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

Ruotsalaiset puoluejohtajat ehtivät jo ennen vaaleja miinoittaa hallitusvaihtoehdot.

Suomessa puoluejohtajat varovat ennen vaaleja nimeämästä toivehallitustaan. Ruotsissa luetellaan inhokit ja vaatimukset suosikeille niin tiukasti, että vaaleista on pakko saada omalle ryhmittymälle selkeä voitto.

Mutta tällä kertaa Ruotsin vaalitulos antaa kaikille mahdollisuuden pitää itseään voittajana tai vähintäänkin torjuntavoittajana. Kumpikaan perinteisistä blokeista, punavihreistä tai porvareista, ei saanut enemmistöä parlamenttiin kuukausi sitten pidetyissä vaaleissa.

Kaikki tarvitsevat toistensa tukea, tavalla tai toisella. Ruotsidemokraattien vaa'ankieli-asemasta huolimatta valtaa käytetään heistä välittämättä.

Jos poliittinen tilanne kuulostaa ulkopuolisesta sekavalta, se on sitä myös ruotsalaisten mielestä.

Kristersson löi hanskat tiskiin

Hallituksen muodostamista ensimmäisenä yrittänyt kokoomusjohtaja Ulf Kristersson löi sunnuntaina hanskat tiskiin. Hän hoki vaalitaistelun ajan, että porvarihallitusta yritetään ja valitulla politiikalla mennään ända in i kaklet eli loppuun asti. Uimaurheilusta tuleva ilmaisu on ehdoton eikä se jätä tilaa kompromisseille, edes omassa porukassa.

Neljän puolueen porvariblokki hajosi sisäisesti.

Kristerssonin porvarihallitusvaihtoehdoille ei löytynyt edellytyksiä. Miten olisikaan? Edellytyksenä kun olisi lopulta ollut arkkivihollisen, sosiaalidemokraattien tuki porvarien vähemmistöhallitukselle.

Unohtakaa se, sanoi sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven jo vaalitaistelun aikana.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Demarien tukea olisi tarvittu, koska toinen vaihtoehto jo oli etukäteen mahdoton. Kaikki puoluejohtajat ovat luvanneet, että maahanmuuttovastaisten ruotsidemokraattien kanssa ei hallituksen synnystä neuvotella eikä heihin tukeuduta äänestyksissä. Porvariblokkiin kuuluvien liberaalien puheenjohtaja Jan Björklund sanoo jopa luvanneensa sen omille lapsilleen.

Löfven houkuttelee keskustaa ja liberaaleja

Seuraavaksi hallitusta yrittää muodostaa suurimman puolueen sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Löfven, joka kokeilee uutta kuviota. Hän houkuttelee porvariblokista mukaansa keskustaa ja liberaaleja, mutta vaalilupausten perusteella hänellä ei tule olemaan sen helpompaa kuin Kristerssonillakaan.

Keskustan Annie Lööf on aiemmin sanonut syövänsä mieluummin hattunsa kuin istuvansa Löfvenin johtamassa hallituksessa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Jos Löfven aikoo saada osan porvaripuolueista hyppäämään blokkirajan yli, hänen on maksettava kova hinta. Tehokas houkutin olisi tarjota keskustan Annie Lööfille pääministeripaikkaa. Sitä ei Löfven tee, koska hän on jo vaalitaistelun aikana ilmoittanut, ettei suurin puolue lähde kenenkään tukipuolueeksi.

Porvaripuolueiden on lopulta päätettävä, kumpi on pahempaa, nähdä Löfven pääministerinä vai antaa ruotsidemokraateille vaikutusvaltaa. Sosiaalidemokraattien kohtalonkysymys on päättää, kumpi vaihtoehto on parempi, uudet vaalit vai myönnytykset porvaripuolueille.

Puhemies pyörittää kierroksiaan, kunnes joku syö sanansa, ja maahan saadaan uusi hallitus tai uudet vaalit.

Lue myös:

Ulf Kristersson luovutti – ei yritä hallituksen muodostamista Ruotsiin

Sähköasentajaksi opiskeleva Esko Laitinen tappaa aikaa kotona – Opetuksen vähyyteen pettynyt äiti: “En antaisi Eskon asentaa sähköjä kotiini”

Ammattioppilaitoksissa osa opiskelijoista kärsii opetuksen puutteesta. Esko Laitisen, 17, pitäisi valmistua sähköasentajaksi 2019. Hän ei usko menevänsä sähköalalle töihin, koska kokee saaneensa liian vähän opetusta.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Sanna Ketola, 36, söi turhaan masennuslääkkeitä, vaikka hänen olisi pitänyt syödä rautaa: "Raudanpuutetta ei aikaisemmin epäilty"

Ferritiinin eli varastoraudan mittaaminen on yleistynyt. Arviolta kymmenellä prosentilla suomalaisista on raudanpuute, mutta sitä on vaikea tunnistaa. Masennuslääkkeitä turhaan syönyt Sanna Ketola sai vasta vuosien jälkeen tietää raudanpuutteestaan.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Toisteletko sinäkin näitä myyttejä totuutena? Neljä entistä juoppoa oikoo 5 väärää uskomusta alkoholisteista

Ymmärtääkseen alkoholisteja on ensin ymmärrettävä, että alkoholistilla on kaksi persoonallisuutta. Yksi juovan ja yksi raittiin alkoholistin. Ja ne ovat kuin yö ja päivä. Neljä entistä juoppoa kertoo nyt totuuden alkoholisteihin liitetyistä oletuksista.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Indonesia yrittää pysäyttää valtameren jättimuurilla, sillä Jakartan kaupunki vajoaa jo 25 senttiä vuodessa – ja se johtuu vesivarkaista

Indonesian pääkaupunki vajoaa samalla kun merenpinta nousee. Osa kymmenen miljoonan asukkaan Jakartasta on vaarassa jäädä veden alle jo lähivuosina. Luonnonvoimia vastaan rakennetaan nyt jättimäistä muuria.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ilmastopolitiikkaa häiritsee suuri konna – Asiantuntijat löytävät sankareita Aasiasta ja Afrikasta

Ilmastonmuutos aiheuttaa ongelmia kaikille maailman maille. Silti vain harvat maat yrittävät edistää ilmastoneuvotteluja saati ryhtyä todellisiin toimiin vähentääkseen ilmastopäästöjään. Yle kysyi asiantuntijoilta, mitkä maat ovat ilmastopolitiikan edelläkävijöitä ja mitkä taas hangoittelevat vastaan. Sankareita piti etsiä kaukaa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Päivi Happonen: Minne katosi lakialoite, joka heittäisi kiusaajan toiseen kouluun? Vanhempi, tee rikosilmoitus näissä 3 tapauksessa

Joskus kiusatun lapsen vanhemman on otettava suoraan poliisiin yhteyttä, kirjoittaa Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen. Jos epäilet tai tiedät, että lastasi kiusataan, toimi!

Jos hallituksen linja työllisyyspolitiikassa ja esitys irtisanomislaista saa luottamusäänestyksessä eduskunnan tuen, ei poliittisten lakkojen pitäisi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä jatkua.

Sipilä kommentoi asiaa Ylen Radio Suomessa pääministerin haastattelutunnilla. Eduskunta keskustelee ja äänestää hallituksen tiedonannosta tulevalla viikolla.

Ammattiyhdistysliike on vastustanut hallituksen ajamaa irtisanomislakia poliittisilla lakoilla. Sipilän mukaan poliittisia lakkoja saa Suomessa järjestää, ja ne ovat osa demokratiaa.

– Silloin kun poliittinen lakko järjestetään, pitää olla äärimmäisen huolellinen milloin näin järeää työkalua käytetään. Jos eduskunta on asiasta lausunut, silloin kynnyksen lakkoon pitäisi olla hurjan paljon korkeammalla, Sipilä sanoi.

Hän piti erikoisena, jos eduskunnan linjausta vastaan jatkettaisiin poliittisia lakkoja.

– Hallitusta vastaan on näitä lakkoja ollut Suomessa moneen kertaan, eduskuntaa vastaan ei pitäisi lakkoilla, Sipilä kommentoi.

SAK aikoo jatkaa toimia irtisanomislakia vastaan

SAK ei aio eduskunnan luottamusäänestyksen seurauksena pysäyttää poliittisia työtaistelutoimia, vaikka pääministeri näin odottaa.

– Laki on edelleen valmistelussa ja sitä vastaan taistelemme ja pyrimme vaikuttamaan sisältöön, keskiviikon äänestys ei sitä tilannetta muuta, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo Ylelle.

Liitot tiedottavat mahdollisista uusista toimenpiteistä aikanaan. Nyt käytössä on ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja, joita alkoi maanantaina monella alalla.

Eloranta toteaa, että heille työntekijöiden yhdenvertaisuus on iso kysymys. Kolmikantaa ei myöskään ole Elorannan mukaan käytetty työlainsäädännön valmistelussa tavalla, jota odotettiin.

Teollisuusliiton Aalto: Kahden kerroksen työmarkkinat suuri ongelma

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on samoilla linjoilla Elorannan kanssa.

– Normaaliin vaikuttamiseen kuuluu, että niin kauan kuin lakiesitystä ei ole edes olemassa siihen voi mielipiteen ilmaista, ja monta kertaa lait muuttuvat valiokuntakäsittelyssä, Aalto kommentoi Ylelle sunnuntaina illalla.

Aalto pitää irtisanomislain suurena periaatteellisena ongelmana sitä, että se loisi kahden kerroksen työmarkkinat, jos pienissä yrityksissä olisi erilaiset irtisanomismenettelyt kuin isoissa.

Aalto ennakoi myös Teollisuusliiton jatkavan poliittisia työtaistelutoimia. Liiton hallitus kokoontuu perjantaina arvioimaan tilannetta. Lähes kaikilla liiton aloilla on voimassa ylityökielto.

Suuri poliittinen kysymys

Hallitus on ehdottanut, että irtisanomisen helpottaminen rajattaisiin alle 10 työntekijän yrityksiin. Alkuperäinen ehdotus koski alle 20 hengen yrityksiä. Ay-liike ei ole ollut tyytyväinen myöskään muutettuun esitykseen.

Sipilän mukaan irtisanomiskeskustelussa pienestä asiasta on tullut suuri poliittinen kysymys. Siksi haluttiin, että eduskunta voi sanoa siihen sanansa.

– Irtisanomiselle pitää olla jatkossakin painavat perustelut. Ei kukaan työnantaja palkkaa työntekijää sen takia, että saisi irtisanoa, Sipilä totesi.

Hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välit ovat olleet viileät, viime aikoina varsinkin irtisanomislakiin liittyvän kiistan vuoksi. Sipilä ilmoitti aiemmin tällä viikolla mittauttavansa hallituksen luottamuksen eduskunnassa.

Pääministeri uskoo soten etenevän

Pääministeri kommentoi myös sotea. Sipilän mukaan hänellä on vankka usko siihen, että myös kokoomus ajaa sotea eteenpäin eikä ole syytä epäillä, ettei sote-uudistusta saataisi käsiteltyä loppuun eduskunnassa tällä vaalikaudella.

Sipilän mukaan sote-uudistus on kuitenkin nyt eduskunnan, ei hallituksen käsissä. Hän ei ottanut kantaa uudistuksen käsittelyaikatauluun eduskunnassa tai siihen, ovatko maakuntavaalit vaarassa lykkääntyä.

Sipilä: Kulutustottumuksia muutettava

Ilmastonmuutosta Sipilä kommentoi toteamalla aluksi, että hän aikoo ensi kesänä istuttaa metsää Suomessa. Hän kertoo tehneensä lupauksen, että perheensä elämä on hiilineutraalia vuoteen 2020 mennessä.

– Kulutustottumuksia pitää muuttaa siten, että se näkyy päivittäisessä kuluttamisessa. Pitää säästää energiaa ja miettiä henkilökohtaisilla valinnolla, miten hiilijalanjälki olisi pieni, Sipilä sanoi jatkaen, ettei tämä vielä riitä vaan monia muita toimia tarvitaan.

Lentämisen päästöjä pääministeri karsisi ensi sijassa siirtymällä pienipäästöisiin polttoaineisiin ja pienentämällä lentokoneiden polttoaineen kulutusta. Kolmanneksi tavaksi hän listasi hiilinielut, eikä pitänyt mahdottomana, että hiilinieluja edistetään myös lentoveron avulla tulevaisuudessa.

Sipilä katsoo, että kestävä metsänhoito ei ole ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun este. Hän kertoi olevansa samaa mieltä kriitikoiden kanssa siitä, että uutta metsäalaa on kasvatettava.

Pääministerin haastattelutunnin voi kuunnella Ylen Areenasta. Haastattelijoina ovat STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen, Kalevan vastaava päätoimittaja Kyösti Karvonen ja Yle Uutisten politiikan toimittaja Olli Lindqvist.

Lue myös

Analyysi: Juha Sipilä pani kovan kovaa vastaan irtisanomiskiistassa – vielä yksi yhteentörmäys ammattiliittojen kanssa hallituskauden loppuun

Liitot lisäävät painetta hallituksen irtisanomislain perumiseksi – ylityökiellot alkavat satamissa, teillä ja yksityisissä päiväkodeissa

Orpo työmarkkinariidasta: "Mittakaava tunteissa ja vastustavissa toimenpiteissä on kohtuuton"

– Ikävä oli aluksi ihan valtava. Kävin iltaisin istuskelemassa Oton huoneessa hänen pehmopupunsa kanssa. Tiedostin, että poika on lähtenyt lopullisesti – ja ihan liian varhain, Satu Huuhtanen muistelee kahden vuoden takaista syksyä kotonaan Kangasalla.

Huuhtasen esikoinen, 16-vuotias Otto Huuhtanen, oli lähtenyt jalkapalloammattilaiseksi Newcastleen Pohjois-Englantiin.

Ilveksen riveissä pikkupojasta asti pelannut maalivahtilupaus oli tehnyt sopimuksen Valioliigaseura Newcastle Unitedin akatemiajoukkueen kanssa.

Tuli paljon sellaisia kommentteja, että ensin lukio ja sitten maailmalle. Mutta ei se urheilussa mene niin. Satu Huuhtanen

Lähtöpäätös oli iso, ja asiaa piti pohtia monelta kantilta. Jo pelkästään välimatka huoletti äitiä:

– Mitä jos jotain tapahtuu, enkä pääse heti auttamaan, kun kilometrejä on välissä niin paljon? Löytääkö Otto kavereita? Viihtyykö hän siellä? Miten elämä sujuu? Entä lukion suorittaminen etänä? Satu Huuhtanen kertoo miettineensä.

– Mutta se auttoi, kun kävimme Newcastlessa ja tapasimme akatemian väkeä. Tutustuimme myös pariskuntaan, jonka luokse Otto pääsi asumaan. Tuli luottavainen olo.

Urheilu-ura ei voi odottaa

Perheen yhteinen päätös syntyi sen jälkeen lopulta helposti. Kaikki ulkopuoliset eivät kuitenkaan ymmärtäneet Oton lähtöä.

– Tuli paljon sellaisia kommentteja, että ensin lukio ja sitten maailmalle. Mutta ei se urheilussa mene niin – pitää tarttua tilaisuuteen silloin, kun se tulee, Satu Huuhtanen kertoo.

– Siinä kohtaa piti pitää pää kylmänä. Ajattelin, että tämä on kuitenkin Oton elämä ja hänen unelmansa. Minun tehtäväni on tukea häntä, vaikka ne haaveet eivät olisi samoja kuin minulla, isovanhemmilla tai muulla lähipiirillä.

Vanhempaa tarvitaan ikävän iskiessä

Kun lapsi lähtee kotoa, on ihan itsestään selvää, että ikävä iskee. Oton pelaaja-agentti Sami Salonen varoitti vanhempia siitä, että parin kuukauden päästä voi tulla soitto, jossa poika ilmoittaa haluavansa kotiin. Silloin vanhempien on tuettava häntä pysymään alkuperäisessä päätöksessä.

– Sanoin Otolle, että soita sitten siinä tilanteessa isällesi – minä varmasti sanon heti, että tule vaan pois, Huuhtanen kertoo.

– Mutta kyllä se oli selvää Otolle, akatemian väelle ja meille vanhemmille, että jos homma ei kerta kaikkiaan toimi, hän voi aina tulla takaisin kotiin. Pääasia, että lähtee kuitenkin kokeilemaan, ettei tule sitten sitä jossittelua myöhemmin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Satu ja Otto Huuhtanen soittelevat päivittäin, mutta sitä kotiintulosoittoa ei koskaan tullut.

Nyt 18-vuotiaan Oton kolmivuotisesta sopimuksesta on jäljellä vielä vuosi ja hän kertoo tavoittelevansa jatkosopimusta. Jalkapallon lisäksi iso osa elämää ovat lukio-opinnot, joita Otto suorittaa etänä Tampereen aikuislukiossa.

– Elämä on sujunut ihan hyvin, ja täällä on hyvä olla. Isäntäperhe ja joukkuekaverit ovat mukavia. Koko ajan on vähän ikävä, mutta kun täällä asumiseen on tottunut, niin ei se ole niin paha, Otto Huuhtanen vastaa sähköpostiviestiin Newcastlesta.

Ajattelin, että tämä on kuitenkin Oton elämä ja hänen unelmansa. Minun tehtäväni on tukea häntä. Satu Huuhtanen

Suomeen hän pääsee lomalle muutaman kerran vuodessa. Lisäksi tulee lyhyitä piipahduksia U19-maajoukkueen leirien yhteydessä.

– Ikävä iskee aina uudestaan, kun poika on käynyt kotona. Lentokentällä minulla on tippa silmässä, kun vien pojan sinne, Satu Huuhtanen kertoo.

Kotona asuu onneksi vielä Oton 15-vuotias pikkuveli Eetu, lahjakas jalkapallomaalivahti hänkin. Jos Eetu saisi samanlaisen mahdollisuuden kuin Otto, Satu Huuhtanen antaisi hänen mennä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

– En tiedä, olisiko se vaikeampaa, mutta ei taatusti helppoa, hän sanoo.

– Mutta sitten pitäisi varmaan lähteä jo itse perässä.

Urheilu-unelma toi Tampereelle

Leena Sherazerille Sastamalan ja Tampereen välinen tie on tullut tutuksi. Hän ajelee viikoittain katsomaan tytärtään Hannaa, joka muutti vuosi sitten Tampereelle 16-vuotiaana. Matkaan menee vajaa tunti suuntaansa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

– Jalkapallo oli pääsyy, ei niinkään Tampere tai kodista irtautuminen. Sastamalassa ei ollut joukkuetta ja Hannan halu päästä eteenpäin oli niin voimakas, että ajattelin jo sillä päästävän aika pitkälle, Sherazer kertoo.

– Koin, että minun täytyy antaa Hanna mennä toteuttamaan sitä unelmaansa, vaikka hän sitten tulisi takaisin vuoden päästä. Ettei hän voi sanoa jälkeenpäin, etten päästänyt.

Olin itsekin vähän innostunut. Että hei, meidän plikka lähtee nyt katsomaan maailmaa. Leena Sherazer

Hanna Sherazer aloitti viime syksynä opinnot Sammon lukion urheilulinjalla ja pelaa jalkapalloa maalivahtina Ilveksen B-tyttöjen edustusjoukkueessa.

Lukion opettajana Leena Sherazer on nähnyt, että yksin asuminen ei ole nuorille aina helppoa. Oman tyttären lähtö tuntui haikealta ja lopulliselta, mutta myös hienolta.

– Olin itsekin vähän innostunut. Että hei, meidän plikka lähtee nyt katsomaan maailmaa, hän kertoo.

– Mutta matkalla on todellisuus tullut esille. Kyllä nuori joutuu koville yksin asuessaan ja kaipaa tukea. Vaikka on koulu ja urheilu ja paljon kavereitakin, illat harjoitusten jälkeen ovat aika yksinäisiä.

Päivittäiset puhelut helpottavat

Alkuun Hanna asui soluasunnossa, mutta nyt hänellä on oma koti yksiössä koulun lähellä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Äiti ja tytär soittelevat päivittäin. Jos on vaikeampi hetki, puhutaan pidempään ja äiti saattaa lähteä vaikka käymään Tampereella. Välillä Hannakin käy kotona.

– Hän käy harvoin, mutta vierailut ovat yhtä juhlaa. Käydään saunassa ja lenkillä ja istutaan sohvalla. Toki Hanna välillä näpyttää puhelinta sohvannurkassa ja minä marisen, että ole nyt minun kanssani, Leena Sherazer nauraa.

Jos nuoren motivaatio on tarpeeksi suuri ja motiivi lähteä oikea, siitä vaan. Leena Sherazer

Tyttären kyky hoitaa itsenäisesti asioitaan ja pyörittää omaa talouttaan saavat Leena Sherazerilta kiitosta. Kun opettajan roolissa hän on varoitellut aiemmin vanhempia nuorten aikaisesta kotoa lähdöstä, oman lapsen pärjääminen on tuonut uuden näkökulman asiaan.

– Jos nuoren motivaatio on tarpeeksi suuri ja motiivi lähteä oikea, siitä vaan. Kyllä vanhempi pystyy olemaan taustatukena myös kauempaa. Ja aina voi kotiin tulla takaisin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Samaa mieltä on myös nyt 17-vuotias Hanna Sherazer. Hän kannustaa nuoria tarttumaan unelmiinsa vaikka ne olisivat kaukana kotoa.

– Ensimmäiset viisi kuukautta olivat pahimmat. Soitin joka ilta enkä ollut yhtään varma, onko tämä sittenkään minun juttuni. Mutta kun rutiinit löytyivät, alkoi pikkuhiljaa helpottaa, hän muistelee.

– Olen itsenäistynyt, aikuistunut ja kasvanut vuoden aikana ihmisenä tosi paljon. Tämä on ollut huikea kokemus ja matka jatkuu vieläkin.

Turkulaisprofessorit Seija Grénman ja Päivi Polo astuvat Turun yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikalla kahden hengen huoneeseen. Ympärileikatun synnyttäjän on mahdollista saada tämä huone, jos hän tarvitsee yksityisyyttä.

Naistenklinikan johtajana pitkään toiminut professori Grénman on jäänyt eläkkeelle syksyllä, mutta hän jatkaa työtään maailman gynekologiyhdistyksessä, FIGOssa muun muassa ympärileikkausten lopettamiseksi. Keväällä synnytys- ja naistentautiopin professoriksi valittu Päivi Polo törmää ympärileikattuihin synnyttäjiin työssään viikoittain.

– Meillä on yhdestä kahteen ympärileikattua naista synnyttämässä joka viikko. Vuoden 2017 aikana heitä oli noin 50. Meidän on osattava kohdata nämä naiset oikealla tavalla, pohtii Päivi Polo.

Meidän on osattava kohdata nämä naiset oikealla tavalla. Päivi Polo

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos aloitti tilastoinnin vasta vuonna 2017. Sen mukaan ympärileikattuja synnyttäjiä oli Suomessa viime vuonna ainakin toista sataa. Tilastointi on tosin vielä puutteellista. Helsingin yliopistollisen sairaalan tiedot puuttuvat tilastosta, joten ympärileikattuja synnyttäjiä on todennäköisesti vieläkin enemmän. Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kerrotaan, että vuonna 2017 siellä synnytti noin 20 ympärileikattua naista.

Naiset itse sivuuttavat asian

Professorit Päivi Polo ja Seija Grénman tietävät, että ympärileikkauksen ottaminen puheeksi voi olla vaikeaa sekä potilaalle että hoitohenkilökunnalle.

– Äidit ottavat asiaa puheeksi kovin vähän. He sivuuttavat sen. Myös me lääkärit ja henkilökunta otamme asiaa liian vähän esiin. Näitä naisia täytyy lähestyä hienovaraisesti. Heille gynekologinen tutkimus voi olla vaikea, joskus kivuliaskin, pohtii Päivi Polo.

Professori Seija Grénman korostaa ymmärtävää asennetta ympärileikattua naista kohtaan.

– Ammattilaisten on vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että kyse on perinteestä. Ympärileikkausta harjoittavissa maissa toimenpide mielletään naisten suojeluksi. Me taas pidämme sitä pahoinpitelynä, joka voi aiheuttaa pysyvän ruumiin vamman.

Grénmanin mukaan kunnioittava, tuomitsematon käytös on potilastyössä tärkeää, jotta saavutetaan luottamus. Naisen kulttuuritausta pitää ottaa huomioon, ja tuomitsemisen sijaan tarvitaan asiallista neuvontaa.

– Toisaalta naisille ja perheille pitää kertoa, että ympärileikkaus on Suomessa kriminalisoitu toimenpide. Jos epäily toimenpiteestä tai sen riskistä tulee esiin Suomessa, on tehtävä sekä lastensuojelu- että rikosilmoitus, kertoo Grénman.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Leikkauksia lomamatkalla salaa vanhemmilta

Turkulaisprofessoreiden kohtaamat ympärileikatut naiset ovat lähinnä Suomeen saapuneita, ulkomaalaistaustaisia naisia. Heidät on ympärileikattu kotimaassaan jo lapsina. Professori Päivi Polo kertoo, että myös Suomessa syntyneet tytöt voivat joutua ympärileikkauksen uhreiksi. Heidät saatetaan leikata ulkomaanmatkalla.

– Se voi tapahtua jopa vastoin vanhempien tahtoa ja heidän tietämättään. Lapset saattavat olla kesälomamatkalla ilman vanhempiaan, kertoo Polo.

Jotkut lääkärit suhtautuvat ympärileikattuihin naisiin kunnioittavasti, mutta eivät kaikki. Roda Hassan

Ympärileikkaus vaikuttaa monin tavoin naisen elämään. Toimenpide tehdään yleensä ilman kivunlievitystä, joten se on traumaattinen kokemus. Sterilisoimattomista välineistä voi aiheutua haavatulehduksia, yleisinfektioita ja kaikkien näiden seurauksena voi olla jopa kuolema. Osalle naisia tulee virtsausvaikeuksia, kuukautiskipuja ja alavatsakipuja. Ympärileikkaus saattaa vaikuttaa myös synnytyksen kulkuun.

Tulkki toivoo lisää koulutusta lääkäreille

Somali Roda Hassan työskentelee tulkkina ja on usein naisten tukena synnytyksissä. Hän on asunut Turussa vuodesta 1990. Hän on tutkinut kulttuuritaustan ja tulkkauksen merkitystä somalinaisten synnytyksissä Diakonia-ammattikorkeakoulun lopputyössään.

Myös Turun kaupunginvaltuutettuna toimiva Hassan toivoo, että hoitohenkilökunta ymmärtäisi naisten joutuvan ympärileikatuksi yleensä tahtomattaan.

– Pitää muistaa, että 3- tai 7-vuotias tyttö ei voi itse vaikuttaa siihen, tuleeko hän ympärileikatuksi. Ympärileikkaus on miesten keksimä tapa varmistaa, että naimisiin menevä tyttö on koskematon, pohtii Hassan.

Varsinkin 1990-luvulla ympärileikkauksesta puhuminen oli vaikeaa eikä lääkäreillä ollut kokemusta ympärileikattujen naisten synnytyksistä. Nykyään neuvola ilmoittaa yleensä asiasta synnytysosastolle.

– Monet tietävät, että suurin osa Afrikasta tulleista äideistä, esimerkiksi somaleista, on ympärileikattu. Jotkut lääkärit suhtautuvat naisiin kunnioittavasti, mutta eivät kaikki. Jotkut osaavat ottaa asian puheeksi ja ovat valmistautuneita kohtaamaan potilaan.

Nuorille lääkäreille ja vastavalmistuneille kätilöille tilanne voi olla hankala.

– Myös Somaliassa tehdään valistustyötä ympärileikkausten lopettamiseksi. Me tiedämme, että se on haitallista, mutta ympärileikkauksesta puhuminen on yhä arka aihe maahanmuuttajataustaisille naisille, sanoo Roda Hassan.

Hän kertoo naisten toivovan, että lääkäreitä ja muuta hoitohenkilökuntaa koulutettaisiin lisää hoitamaan ympärileikattujen naisten synnytyksiä. Naiset saattavat pelätä synnytystilannetta vielä enemmän, jos henkilökunta ei tunnu osaavan työtään.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Hankala murtaa perinnettä

Vuosisatoja vanhaa perinnettä vastaan on vaikea taistella. Päivi Polo ja Seija Grénman painottavat, että kyse ei ole uskonnosta, vaan afrikkalaisesta perinteestä. Ympärileikkausta sanotaan myös silpomiseksi (Female Genital Mutilation, FGM).

Grénman kertoo, että silpomisesta puhutaan, kun toimenpidettä käsitellään ammatillisesti. Kun siitä puhutaan potilaan kanssa, käytetään ympärileikkaus-sanaa. Tätä mieltä ovat Kätilöliitto ja Suomen Gynekologiyhdistys.

– Ympärileikkauksen ajatellaan vähentävän seksuaalista halukkuutta ja suojelevan tyttöä tai naista ennen avioliittoa tai sen ulkopuolella tapahtuvalta sukupuolielämältä, kertoo Grénman.

Sosiaalinen paine on siis voimakas ympärileikkaukseen liittyvän ryhmäidentiteetin ja aviokelpoisuuden vuoksi.

Ammattilaisten on vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että kyse on perinteestä. Seija Grénman

Päivi Polo kertoo, että käytännön sairaalatyössä keskusteluun otetaan mukaan koko perhe, myös miespuoliset jäsenet. Synnytyksen jälkeen naisen ulkosynnyttimiä ei suljeta uudelleen, ympärileikkausta ei siis palauteta.

– Ei riitä, että asia selvitetään äidille. On tärkeää, että koko perhe eli mies ja isovanhemmatkin ymmärtävät, mikä on meidän maamme käsitys tästä asiasta.

Naisen ympärileikkaus määritellään törkeäksi pahoinpitelyksi, koska se aiheuttaa pysyvän vamman.

– Yleensä perhe ymmärtää, että ulkosynnyttimet jätetään auki ja ja pyritään palauttamaan mahdollisimman normaali anatomia, kertoo Polo.

Lääkärikoulutuksenkin pitää käsitellä

Professori Päivi Polo toivoo, että naisten ympärileikkauksia käsiteltäisiin lääkärikoulutuksen yhteydessä nykyistä laajemmin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on jo järjestänytkin koulutuksia. Myös lääketieteellisen tiedekunnan opetuksessa on potilaiden kohtaamista käsittelevä jakso, jossa asiaa voisi ottaa vielä enemmän esille.

– Opetamme lääketieteen opiskelijoita osastoilla, täällä naistenklinikallakin, joten he tarvitsevat valmiudet kohdata ympärileikattuja synnyttäjiä.

Polon mielestä on tärkeää kertoa naisille ,mahdollisuudesta avata ympärileikkaus sukupuolielämän alkaessa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Myös muilla kuin raskaana olevilla, ympärileikatuilla naisilla voi olla gynekologisia vaivoja, joiden vuoksi lääkäreiden täytyy osata hoitaa heitä.

– Naisen suhtautuminen gynekologiseen tutkimukseen voi olla pelokas, vaikka se ei aiheuttaisikaan fyysistä kipua. Psyykkinen trauma ympärileikkauksesta säilyy pitkään, pohtii Polo.

Professori Seija Grénman haluaisi, että tyttöjen ympärileikkauksesta puhuttaisiin esimerkiksi vastaanottokeskuksissa, kotouttamisen yhteydessä. Keskustelussa olisi hyvä olla mukana yhteisön jäsen kulttuuritulkkina.

Nuoria naisia valistetaan älykännyköiden avulla

Maailmassa on 200 miljoonaa ympärileikattua naista. Maailman terveysjärjestön tilastojen mukaan vuosittain ympärileikataan noin kolme miljoonaa tyttöä. Professori Seija Grénman puhuu mielellään tiedon levittämisestä.

– Kaiken kehityksen perusta on naisten ja tyttöjen koulutus. Kun se lisääntyy, saadaan myös informaatio perille aiempaa paremmin.

Grénman kertoo, että valistustyössä on otettu nykyaikaiset keinot käyttöön.

– Maailman gynekologiyhdistys FIGO on palkannut tiedottajan, joka on keskittynyt jakamaan tietoa monenlaisten kanavien kautta. Viestiä ympärileikkauksen haitallisuudesta lähetetään myös älypuhelimiin. Lähes jokaisella tytöllähän on puhelin nykyään käytössään, pohtii Grénman.

Eniten naisten ympärileikkauksia tehdään Afrikassa, missä niiden yleisyys vaihtelee 10–98 prosenttiin. Myönteistä kehitystä perinteen vähentämiseksi on tapahtunut muun muassa Nigeriassa, Etiopiassa ja Keniassa.

– Eniten ympärileikattuja naisia maailmassa on Egyptissä, missä ei ole tapahtunut muutosta parempaan, vaikka ympärileikkaus on lailla kielletty, kertoo Grénman.