Kymmenen lasta kiljuu riemusta yhteen ääneen. Äidit istuvat kahvittelemassa niin kuin pikkulasten vanhemmat osaavat: korvat mekkalalta sulkien, mutta samalla kuulostellen, milloin ilo vaihtuu itkuun.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Siikaisten paikallisyhdistyksen perhekahvilassa puhe pulppuaa teemasta lapsiperhearjen ihanuudet ja kamaluudet. Täällä ei ole tarvetta kaunistella puheitaan.

– Puheenaiheet saattavat mennä hyvinkin syviin vesiin. On valtava rikkaus, että täällä voi purkaa tuntojaan ja saada vertaistukea, MLL Siikaisten puheenjohtaja Miia Leivo toteaa.

Kolmatta lastaan odottava Eeva Eerikäinen uskoo, että toiselle äidille on helpompi puhua kuin neuvolan terveydenhoitajalle. Saa puhua vapaammin miettimättä sanavalintojaan.

– Moni arastelee arjen vaikeuksista puhumista neuvolassa. Pelätään seuraamuksia ja leimautumista. Ei ehkä haluta myöntää, ettei pärjää tai jaksa, Eeva Eerikäinen pohtii.

Äitien mielestä neuvoloissa pitäisi ottaa entistä rohkeammin puheeksi vaikeammatkin asiat. Miten perheessä jaksetaan? Millaisella tolalla parisuhde on? Masentaako? Katkeileeko pinna?

Tietoa pitää olla äitien mielestä valmis kaivamaan. Se, että kysyy neuvolaan tulevalta rättiväsyneeltä äidiltä kerran mitä perheelle kuuluu, ei riitä Eeva Eerikäisen mukaan alkuunkaan.

– Pitää kysyä todella monta kertaa ja eri tavoin. Ei saa tuudittautua siihen, että kaikki on hyvin, jos äiti vastaa ensimmäiseen kysymykseen niin.

Neuvolatädillä käytössä valheenpaljastuskikat

15 vuotta neuvolatyötä on koulinut Katriina Levolasta hyvän ihmistuntijan. 180 ulvilalaisen lapsen ja heidän perheidensä terveydenhoitaja tunnistaa asiakkaistaan herkästi, jos totuutta kaunistellaan.

– Yksi vahva merkki siitä, ettei kaikki ole kunnossa on se, että vakuutetaan ponnekkaasti kaiken sujuvan oikein loistavasti. Kaikki me tiedämme, että pikkulapsiarki ei ole yhtä auvoa, Ulvilan neuvolan terveydenhoitaja Katriina Levola toteaa.

Viimeisen parin vuoden aikana lapsi- ja perhetyötä tekevät ammattilaiset ovat saaneet ympäri Suomea laajasti koulutusta puheeksiottamiseen ja perheiden yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen.

Esimerkiksi Satakunnassa kaikkien neuvoloiden terveydenhoitajat suorittivat Lapset puheeksi -koulutuksen, joka kannustaa ammattilaisia uudenlaiseen yhteistyöhön perheen ja kollegoiden kanssa. Käyttöön on saatu myös uusia työkaluja avoimempaan kohtaamiseen perheiden kanssa.

– Monelle esimerkiksi parisuhdeongelmista kertominen voi olla vaikeaa. Uudet kyselylomakkeet ovat tässä oiva apu. Niitä läpikäydessä ongelmista on luontevampi ja helpompi puhua.

Läsnäolo on kaiken a ja o. Terveydenhoitaja Katriina Levola tietää, että hänen pitää kuunnella tarkalla korvalla asiakasta ja välillä tietoa tippuu rivien välistäkin.

Luottamuksen ilmapiiri syntyy rauhallisissa kohtaamisissa. Levolan mukaan tärkeää on, että asiakas saa tavata tutuksi tullutta terveydenhoitajaa, eikä häntä pompotella joka kerta eri ammattilaisen vastaanotolle.

Vanhemmat panttaavat huoliaan

Lapsi- ja perhepalveluiden uudistamiseen on käytetty Suomessa viimeisen kahden vuoden aikana miljoona euroa. Tavoitteena on, että perheet saisivat jatkossa tarvitsemansa avun ja tuen oikeaan aikaan. Jotta tämä tapahtuisi, on lasten vanhemmat saatava puhumaan ja ammattilaiset kuuntelemaan.

Moni vanhempi panttaa tietoa arjen huolistaan. THL:n keväällä julkaistavan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelu -tutkimuksen ennakkotiedoista käy ilmi, että pienten lasten vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, mutta kaipaavat silti lisää tukea. Mutta he eivät välttämättä kerro siitä kenellekään.

Esimerkiksi kyselytutkimukseen osallistuneista satakuntalaisista vanhemmista yli puolet kaipasi apua parisuhteen hoitoon, mutta jättää tuen tarpeen ilmaisematta.

Puhumattomuus on äärimmäisen harmillista, toteaa Satakunnan sairaanhoitopiirin hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi.

– Suuri osa ongelmista on sellaisia, jotka ratkeaisivat tai helpottuisivat puhumalla. Tämä säästää sekä aikaa ja rahaa, kun ongelmat eivät pääse paisumaan suuremmiksi.

Tarjolla ei ole kuitenkaan pelkkää puhetta. Mari Niemi korostaa, että lisäkoulutuksen myötä lapsi- ja perhepalveluiden ammattilaiset osaavat tehdä entistä saumattomammin yhteistyötä. Jokaiselle perheelle kootaan avuksi juuri ne ammattilaiset, joita kyseinen perhe tarvitsee. Perhettä ei pallotella enää luukulta toiselle.

Puhetta ei irtoa itkun keskellä

Perhekahvilassa yksi lapsista rallattaa kovaan ääneen laulua siasta. Toinen haluaa juuri nyt vessaan. Siikaislaiset äidit paimentavat yhdessä vauhtiin päässyttä lapsilaumaa.

Vihjeitä sille, miksi niin moni pikkulapsen vanhempi vaikenee huolistaan neuvolassa, voi löytää kahvilassa käynnissä olevasta iloisesta hullunmyllystä.

– Kuvittele nyt, jos neuvolassa käydessäsi lapsilla on tällainen vauhti päällä tai lapsi itkee läpi koko vastaanoton. Ei siinä herkisty helposti juttelemaan, kahden lapsen äiti Miia Leivo toteaa.

Seitsemännellä kuulla raskaana olevan Eeva Eerikäisen mielestä isätkin olisi hyvä saada neuvolaan. Hänen mukaansa olisi suurta viisautta varata pariskunnille omia tapaamisia.

– Jos isä ja äiti kutsuttaisiin yhdessä ilman lapsia neuvolaan, voisi puhetta vaikkapa parisuhdeongelmista syntyä ihan eri tavalla.

Ulvilan neuvolan terveydenhoitaja Katriina Levola kannattaa Eerikäisen ideaa. Ulvilassa vanhempien omia vastaanottoaikoja kokeiltiin aikoinaan muun muassa 5-vuotisneuvolan yhteydessä hyvällä menestyksellä. Käytäntö kuitenkin lopetettiin, sillä resurssit ovat rajalliset.

Perheet tietävät itse parhaiten

Suomalaiset perheet saavat koko ajan parempaa ja yksilöllisempää palvelua. Näin vakuuttaa valtakunnallisen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman hankejohtaja Maria Kaisa Aula. Hänen mukaansa alalla on otettu suuria harppauksia viime vuosina.

Neuvoloiden valmiudet tunnistaa perheiden avun tarpeita ovat selvästi parantuneet. Tästä kertoo Aulan mukaan esimerkiksi se, että kotipalvelua tarjotaan aiempaa enemmän lapsiperheille. Toki siihen on viime vuosina tarjottu kunnille lisää rahaakin.

– Suurin muutos on käynnissä ammattilaisten työotteessa. Asiakasta kuullaan ihan uudella tavalla. Pitää ymmärtää, että perheet itse tietävät parhaiten mikä heitä auttaa.

Entisen lapsiasiavaltuutettu Aulan mukaan olennaista on aito vuorovaikutus perheen kanssa. Mukaan perheen tueksi otetaan ammattilaisten rinnalle esimerkiksi isovanhemmat ja lapsen urheiluseuran valmentaja.

– Ammattilaisen ei enää tarvitse yksin keksiä täsmälääkettä jokaiseen vaivaan, vaan perheitä autetaan isommalla porukalla. Jokaiseen kohtaamiseen tulee saapua avoimin mielin perhettä kuunnellen.

Onko sinun helppo puhua arjen haasteista neuvolassa? Mikä helpottaisi arjen huolista avautumista? Voit keskustella aiheesta jutun lopussa kello 21.00 saakka.

Pilviverho repeää ja aurinko valaisee keväisen maiseman. Lämpötila on kivunnut plussan puolelle, jalat uppoavat nuoskahankeen lähes polven syvyydeltä. Rune Drockila kahlaa lumen läpi talonsa takapihalle, jossa seisoo 300 omenapuuta. Ne odottavat jokakeväistä leikkaustaan.

– Puiden kannalta tämä on paras aika leikkaukselle. Leikkauskohta umpeutuu nyt hyvin, eikä siitä pääse tauteja sisään, kertoo Pyhtäällä hedelmä- ja marjatarhaa pitävä Drockila.

Leikkaus on tärkeää, jotta omenapuu voi hyvin. Oikein tehty leikkaus auttaa puuta uusiutumaan ja kasvattaa satoa. Puun tulee olla riittävän harva, jotta valo ja ilma pääsevät oksien katveeseen.

– Ilmavaan puuhun taudit eivät iskeydy, ja omenista tulee kauniin värisiä, kun puu saa valoa.

Säännöllisen leikkauksen avulla pystytään tasoittamaan myös monesta kotipuutarhasta tuttua jaksottaissatoisuutta. Sillä tarkoitetaan sitä, kun puu joka toinen vuosi notkuu hedelmistä ja joka toinen vuosi oksat ammottavat tyhjyyttään. Paras apu löytyy kuitenkin raakileharvennuksesta.

– Jos omenapuu tekee jonain vuonna ihan valtavan sadon, se ei jaksa tehdä satoa seuraavana vuonna. Jos viitsii tehdä sen työn, että raakileita poistaa runsaasti, jää puulle voimia tehdä kukka-aiheita seuraavaksi vuodeksi, toteaa Drockila.

Säännöllinen hoito tärkeää

Omenapuut pitäisi leikata vuosittain. Silloin puuta ei tarvitse leikata kerralla kovin paljon. Myös nuori puu pitää leikata.

Drockilan mielestä monella kotipuutarhurilla olisi omenapuidensa hoidossa petrattavaa.

– Ostetaan puu, istutetaan se ja sitten ei muutamaan vuoteen tehdä sille mitään. Sitten kun puu on ison luudan näköinen, aletaan puhua, että mitäs tälle pitäisi tehdä. SIlloin on jo vähän myöhästä.

– Jos omenapuuta ei leikkaa koskaan, siitä tulee tuuhea, siihen tulee kuivia oksia ja oksat alkavat hangata toisiaan vasten. Puuhun tulee tauteja, ja osa oksistosta kuolee. Siitä tulee ränsistyneen näköinen.

Jos omenapuuta ei ole koskaan leikattu, ei sitä Rune Drockilan mukaan kannata kerralla parturoida kovin paljoa. Leikkaaminen kiihdyttää kasvamista, ja kovalla kädellä leikattu puu kasvaa helposti täyteen vesiversoja.

Juuriston ja rungon koon pitäisi olla oikeassa suhteessa toisiinsa. Jos juuristo jää liian suureksi suhteessa muuhun puuhun, siinä on liikaa kasvuvoimaa.

Sitten kun puu on ison luudan näköinen, aletaan puhua että mitäs tälle pitäisi tehdä. Rune Drockila

– On monen vuoden projekti, kun villiintynyttä puuta aletaan leikata. 3–4 vuotta on sellainen aika, jossa ränsistyneestä puusta saadaan jonkin näköinen. Kerralla sitä ei voi tehdä.

Jos puuta kuitenkin leikkaa kerralla paljon, juuristoa voi katkoa lapiolla. Ravinteita ei kannata antaa, koska ne kiihdyttävät kasvua.

Ruiskutus ei auta ''matoihin''

Leikkauksen lisäksi omenapuulle voi tehdä kevätruiskutuksen, joka tukehduttaa esimerkiksi runkoon kiinnittyneet hedelmäpuupunkkien sekä omenakemppien munat. Ruiskutukseen sopivia aineita myydään valmiina kaupoissa, mutta sellaista on helppo tehdä itsekin.

– Kymmeneen litraan vettä voi sekoittaa 3–4 desiä rypsiöljyä ja vähän astianpesuainetta rikkomaan nestejännitystä. Sillä sitten ruiskutetaan puu niin, että se kastuu kokonaan. opastaa Rune Drockila.

Drockilan mukaan monella on kevätruiskutuksen hyödyistä virheellinen käsitys.

– Luullaan, että sillä pystytään torjumaan pihlajanmarjakoita ja niin sanottuja matoja omenissa. Siihen ruiskutus ei auta yhtään. Pihlajanmarjakoit iskeytyvät kesällä, kun raakileet ovat herneen kokoisia. Niihin ei ole muuta apua, kuin torjunta-aineet.

Drockilalla on yhteensä 1 000 omenapuuta. Keväisin niiden leikkaukseen kuluu pari-kolme viikkoa. Säännöllinen hoito näkyy puiden kunnossa, ja oksat ovat täynnä silmuja. Niistä voi jo vähän ennustaa tulevan kesän satoa.

– Kukkasia on tulossa. Siltä osin näyttää hyvältä, hymyilee Drockila.

Päivä vaihtuu illaksi. Lasten mentyä nukkumaan vanhemmat voivat rojahtaa sohvalle ja nauttia hetken omasta ajasta. Sitä ennen on edessä kuitenkin vielä yksi taistelu.

Vanhempi pitää itselleen vielä viimeisen motivaatiopuheen:

– Sinä pystyt tähän. Olet tehnyt sen ennenkin. Ei muuta kuin menoksi.

Perheissä, joissa lapselle nukkumaanmeno on hankalaa, jokainen ilta voi tuntua taistelulta. Suunnittelija Eeva Oksanen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta antaa viisi vinkkiä lapsen nukuttamiseen ja siihen, miten pahimmilta iltapelleilyiltä vältyttäisiin.

1. Rakasta iltarutiineja

Pisulle ja pesulle! Yksi tärkeä asia mutkattomassa nukkumaanmenossa on Iltarutiinit. Lapselle ne tuovat turvallisen olon. Kun iltatouhut tehdään suurin piirtein samaan aikaan ja samassa järjestyksessä, tämä auttaa lasta rauhoittumaan ja asennoitumaan lähestyvään nukkumaanmenoon.

2. Sylittele pitkin päivää

Nukahtaminen on lapselle erokokemus, ja lapsi voi kaivata silloin paljon vanhemman läsnäoloa ja hellyyttä. Jotta pahimmalta sylin tarpeelta vältyttäisiin nukkumaan käydessä, on vanhempien hyvä muistaa antaa lapselle hellyyttä jo pitkin päivää ja illalla ennen varsinaista nukutusta.

3. Ole läsnä!

Vaikka kuinka kaipaisit jo mielisarjasi pariin, yritä olla näyttämättä tätä jälkikasvullesi. Usein lapset huomaavat vanhempien poissaolevan ja kiireisen olemuksen eivätkä pysty itsekään rauhoittumaan. Yritä siis pitää itsesi tyynenä - suoratoistopalvelut on onneksi keksitty.

4. Tunnista lapsesi luonne

Toisten vanhempien kanssa on hyvä jakaa kokemuksia. Liika jälkikasvun vertailu ei ole kuitenkaan hyväksi, sillä kaikki lapset ovat erilaisia. Toiset ovat herkkiä valolle tai äänille. Toiset taas saavat kierroksia mukavistakin muutoksista, kuten kyläilyistä tai lomamatkoista.

Vanhempien kannattaa siis miettiä, minkälainen oma lapsi on, ja tehdä nukkumaanmenosta juuri hänelle mahdollisimman helppo.

5. Nauti tylsyydestä

Joskus lapsen nukahtaminen vain kestää. Oman mielenrauhasi takia hyväksy tilanne.

Nappaa nukutushetkeen mukaan vaikka kupillinen teetä ja kirja ja ota kaikki ilo irti tylsästä tilanteesta. Kun oma mieli pysyy rauhallisena, lapsikin rauhoittuu ja nukahtaa – ainakin jossain vaiheessa.

Katso tästä Puoli seitsemän -ohjelman juttu aiheesta:

Monen opiskelijan verkkokalvolle on piirtynyt kuva kylttejä pitelevistä poliitikoista, jotka viime eduskuntavaaleissa lupasivat, että koulutuksesta ei leikata.

Toisin kuitenkin kävi. Keskustan, kokoomuksen ja sinisten / perussuomalaisten muodostaman hallituksen aikana esimerkiksi yliopistoilta ja ammattikouluilta leikattiin runsaasti ja opiskelijoiden toimeentuloa siirrettiin lainapainotteisemmaksi.

Syyttömiä eivät ole pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen edeltäjätkään, Kataisen ja Stubbin hallitukset, jotka niin ikään leikkasivat mittavasti koulutuksesta.

Näissä hallituksissa olivat mukana myös nyt koulutuspuolueiksi itsensä mielellään näkevät SDP ja vihreät.

Helsingin yliopistossa opiskelevalla Iris Scheininilla on toivelista seuraavalle hallitukselle: ei leikkauksia koulutukseen, opintotukeen tai asumiseen.

– Koulutusleikkausten jälkeen opetus on muuttunut paljon enemmän massaluennoiksi, professoreilla ja lehtoreilla on paljon vähemmän aikaa esimerkiksi palautteen antamiseen ja väki on aika ylikuormittunutta.

Sipilän mukaan koulutuksesta ei olisi jouduttu kuluvalla vaalikaudella leikkaamaan, ellei "edellisen hallituksen jäljiltä talous ei olisi ollut kuralla".

– Nyt kivijalka on kunnossa ja pystytään koulutuksen rahoitusta lisäämään peruskouluun, toiselle asteelle, yliopistoihin, toimitusministeristön pääministeri ja keskustan puheenjohtaja katsoo nyt.

Nyt eduskuntapuolueet hehkuttavatkin kuin yhdestä suusta koulutuksen tärkeyttä vaaliteemoissaan. Jos puolueiden vaaliohjelmiin ja koulutuspoliittisiin linjauksiin on uskominen, koulutusleikkausten aika näyttää olevan ohi.

Lupaukset ovat silti lähinnä kauniita sanoja: konkretia ja rahasummat jäävät usein uupumaan.

Monen puolueen kohdalla on jäänyt myös pitkin vaalikevättä epäselväksi, millä kauniit lupaukset rahoitetaan.

SDP: Veropohjan laajennus ja tiivistys tuo rahaa

Korkeakoulut ovat kärsineet leikkauksista ja leikkaukset ovat suututtaneet yliopistoväkeä. Puolueet vannovat nyt laadukkaan korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen nimeen.

Opiskelija Marius Eklund Helsingin yliopistosta toivoo, että opiskelijoiden tuet ja yliopiston määrärahat pysyisivät vähintään samalla tasolla.

– Voisi katsoa rajoja, kuinka paljon tuen kanssa saa tienata. Tuntuu vähän turhalta rajoittaa mahdollisuuksia tehdä töitä.

Puolueista ainakin kokoomus, keskusta, RKP, siniset ja vihreät haluavat laittaa liikkeelle tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostamisen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Vasemmistoliitto havittelee viittä prosenttia.

Tällä vaalikaudella hallitusvastuussa olleet puolueet ovat varoitelleet oppositiota antamasta poskettomia lupauksia, jotta talous ei vaarannu uudelleen.

Vihreät ovat puhuneet jopa koulutusmiljardista.

Kannatuskyselyjä johtavan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan koulutukseen, mukaan lukien korkeakouluihin, voidaan ryhtyä tekemään pikkuhiljaa satsauksia.

– Veropohjaa laajentamalla ja tiivistämällä voidaan päätyä miljardin tai puolentoista lisärahaan per vuosi, Rinne perustelee sitä, mistä rahat tulisivat.

Lisäksi mahdollinen työllisyysasteen nousu auttaa asiaa, Rinne uskoo.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on varovainen antamaan lupauksia.

– Me olemme nyt kovalla työllä saaneet Suomen talouden lähes tasapainoon. Nyt meillä on kovaa maata jalkojen alla. Lähden siitä, että jos tällä talouden kehityksellä pystytään jatkamaan, niin meidän ei tarvitse tehdä uusia leikkauksia.

Jos jakovaraa riittää, se pitäisi Orpon mukaan suunnata koulutukseen, sivistykseen ja osaamiseen.

Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulosta ei puhuta vaaliohjelmissa erityisemmin. Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP kuitenkin olisivat valmiita korottamaan opintorahaa.

Helsingin yliopistossa opiskeleva Riikka Mononen sanoo olevansa sikäli hyvässä asemassa, että hänen alansa eli psykologian työllistymisnäkymät ovat hyvät.

– Toki se olisi positiivista, että opintoraha olisi sellainen, että sillä voi elää, mutta itse en pidä pahana, että joutuu ottamaan lainaa, koska koulutus on kuitenkin ilmainen.

Toinen aste korostuu vaalilupauksissa

Erityisesti toisen asteen koulutus korostuu eduskuntapuolueiden lupauksissa.

Yle on aiemmin kertonut, että oppivelvollisuuden pidentäminen lukioihin ja ammattioppilaitoksiin saa vahvaa tukea Ylen vaalikoneessa.

Vaaliohjelmien perusteella myös maksuton toiseen asteen koulutus eli siis se, että myöskään oppimateriaaleista ei tarvitsi maksaa, saa usealta puolueelta tukea.

Toisen asteen maksuttomuuden kannalla ovat SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. Keskusta kannattaa toisen asteen maksuttomuutta 18-vuotiaaksi asti.

SDP:n Rinteen mukaan toisen asteen maksuttomuus ja oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen maksaa reilut 100 miljoonaa euroa.

– Se kannattaa toteuttaa nopeasti, sillä sillä on merkitystä ja se maksaa itsensä takaisin nopeasti.

Lähes jokaisen eduskuntapuolueen vaaliohjelmassa mainitaan myös ammattikoulut.

Ammattioppilaitosten rahoja on leikattu jo kymmenkunta vuotta ja hämminkiä on aiheuttanut myös viime vuoden alussa voimaan tullut reformi.

Opettajien antama opetus on vähentynyt ja opiskelijoilta vaaditaan entistä suurempaa itsenäisyyttä opintojensa suunnittelussa.

Yle on kirjoittanut aiheesta muun muassa näissä jutuissa:

Lähihoitajaopiskelijoiden karu yllätys: yhden ja saman suihkulähteen tuijottelua viisi kertaa kuukauden aikana – kehnosta ammattiopetuksesta tehtyjä kanteluja ei välttämättä edes tutkita

Veli-Matti Nyyssösellä, 17, on koulutus ja pian myös työpaikka – tällaista on uuden mallin mukainen ammattiopiskelu siellä, missä se toimii

Ammattioppilaitosten ahdinko huomattu

Kelkka on nyt kääntynyt ja puolueiden mielestä ammattikouluihin tarvitaan nyt riittävästi rahaa ja lisää opettajia ja lähiopetusta.

– Keskustan ohjelmassa on ammatilliseen koulutukseen tuhat uutta opettajaa ja ohjaajaa lähinnä työpaikalla tapahtuvan oppisopimuskoulutuksen tueksi. Tämä on myös vastaus suureen työpaikkojen kohtaanto-ongelmaan ja työvoimapulaan, joka meillä tällä hetkellä yrityksissä on, sanoo Sipilä.

Vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston mukaan koulutus ylipäätään tarvitsee kunnianpalautusta. Lähiopetus ammattikouluissa on suorastaan kaoottisessa tilassa ja siihen pitäisi puuttua aivan ensimmäisenä, hän sanoo.

– Meillä on jäänyt nuoria heitteille vaille lähiopetusta, nuoria, joilla kouluviikko on muuttunut kolmi- tai nelipäiväiseksi opetuksen puuttumisen takia.

Orpon mukaan opetuksen riittävyyteen täytyy puuttua, sillä ammattikouluikäisiä nuoria ei pidä jättää oman onnensa nojaan.

Hänen mielestään myös koulutuksen järjestäjillä on vastuu.

– Toiselle asteelle annetaan rahoitusta muistaakseni noin 1,5 miljardia ja siitä vain reilu puolet menee itse opetukseen.

Lisää aiheesta:

21-vuotias Denis Purhonen ei käy töissä eikä opiskele: "Haluaisin normaaliin rytmiin" – Oppivelvollisuuden pidentäminen saa vahvaa tukea Suurperheen poika rahoittaa lukio-opintojaan laulamalla – hintavertailumme kertoo, että yksi kirja voi maksaa jopa 80 euroa

Joonas Pitkänen, 28, valmistui huimassa kolmessa vuodessa maisteriksi, mutta kammoaa silti hallituksen patistelua – opiskeluajat ovat lyhentyneet vain hieman

Ahosen lapsiperhettä Sipilän hallitus on pitänyt varpaillaan, kainuulainen Tarja Rönkkö kiittelee vakityöstä tuuria eikä päättäjiä – Näin hallituskausi on näkynyt suomalaisten arjessa

M/S Romantic -sarja osuu suomalaisuuden kipeään hermoon (HS 24.2.)

Ylen risteilysarja osuu suomalaisten nauruhermoon: "Tähän on liian helppo samaistua!” (IL 6.3.)

Ylen uudesta sarjasta tuli yllättäen valtava tv-sensaatio – ohjelmaa kutsutaan parhaaksi viihteeksi aikoihin: Jokainen ruotsinlaivalla käynyt voi samaistua (IS 6.3.)

Siinä vain muutamia esimerkkejä otsikoista, joita TV1:llä ja Areenassa nähtävä, Jani Volasen ja Tommi Korpelan käsikirjoittama tv-sarja on kerännyt suomalaisissa verkkolehdissä.

Ensimmäisen jakson ensiesitys TV1:llä keräsi yli puoli miljoonaa katsojaa, tähän sunnuntaihin mennessä ensimmäistä jaksoa on katsottu Areenassa yli 750 000 kertaa. Sarjasta on kirjoitettu kymmenittäin lehtijuttuja ja keskustelupalstoilta löytyy sadoittain kommentteja, joissa pohditaan sarjaan liittyviä salaliittoteorioita (esim. IL 23.3.).

Yksi sarjan näyttelijöistä Hannu-Pekka Björkman kuvaili Puoli Seitsemän -ohjelmalle, ettei tällaista suosiota osattu ennalta odottaa. Samoin sarjassa nähtävä Vilma Ilmatar Sippola on – ainakin jossain määrin – yllättynyt sarjan suosiosta suuren yleisön keskuudessa.

– On ollut hämmentävää, että ihmiset ovat tunnistaneet minut kadulla. On tultu sanomaan, että hei, olen nähnyt sut laivalla. Ensin olen ollut että mitä ihmettä ja vasta sitten tajunnut, mistä on kyse, Sippola sanoi Ylen sunnuntaina julkaistussa haastattelussa.

Hardwick: Jokainen näyttelijä pitää siitä ihmisestä, jota hän näyttelee

Muun muassa tv-sarjojensa Sisko ja sen veli, Tankki täyteen ja Pakanamaan kartta kautta suomalaisen televisioviihteen legendaksi noussut Neil Hardwick valotti omaa näkemystään M/S Romanticin suosion salaisuudesta lauantaina julkaisemassaan Facebook-kirjoituksessa:

Yksi syy, miksi M/S Romantic on niin tärkeä suomalainen komedia (kyllä, se on komedia) on se, että jokainen näyttelijä pitää siitä ihmisestä, jota hän näyttelee. Tämä on minusta harvinaista kotimaisessa komediassa, jossa perinteellisesti pilkataan ja ivataan. Romanticissa pilkka ja iva loistavat poissaolollaan. Jopa Santeri Kinnusen hahmo - joka on periaatteessa aivan hirviö - näytellään lämpimästi ja jopa rakkaudella. (Se ei ole muuten helppoa. Tehkää perässä jos niin luulette.) Kuitenkin moni kritisoi sarjaa juuri sen perusteella, että se pilkkaa ja nöyryttää tuttuja suomalaisia hahmoja. Olisiko se niin, että katsoja olettaa, että totta kai jos on tarkoitus nauraa niin pakko on nauraa jollekulle, eli pilkata, nauraa jonkun kustannuksella? Niin jopa Jukka Kajava kirjoitti Tankki täyteen-sarjasta, että tässä nauretaan höhlille. (Neljänteen uusintakierrokseen mennessä Jukka oli muuttanut mieltään.) Ja minä nimenomaan pyrin rakastamaan henkilöitäni. M/S Romantic pääsee pois siitä Putous-umpikujasta, jossa komiikka on hahmossa tai karikatyyrissä, ja tarjoaa meille komiikkaa, joka sijaitsee hahmojen välillä, niiden vuorovaikutuksessa. Se on komiikkaa aikuisille.

Mikä on mielestäsi M/S Romanticin suosion salaisuus? Vai eikö koko sarja kiinnosta? Jutun keskusteluosio on avoinna kello 22:een saakka.

Lue lisää:

M/S Romantic Yle Areenassa

19-vuotias M/S Romantic-tähti Vilma Ilmatar Sippola vastustaa teatterimaailman elitismiä: "Siellä ei saisi olla kaupan seitsemän euron graavilohileipiä"

Vuorokausi merellä M/S Romanticin hengessä – tapasimme 800 risteilyn miehen ja pariskunnan, joka on nähnyt Leif Lindemanin 277 kertaa

M/S Romantic -sarjan suursuosio yllätti näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin täysin: "Pitää olla spesiaalia, ja siitähän tuli spesiaalia"

Stora Enson Oulun tehtaan muutoksen selkein vaikutus on tulonsiirto paperityöläisiltä metsänomistajille.

Siirtyminen hienopaperin tekemisestä kartonkitehtaaksi tarkoittaa yhtä aikaa tehtaan jalostusarvon laskemista ja kotimaisen puuraaka-aineen käytön lisäämistä.

Kraftlainerin tuotanto tuo kansantuotteeseen vähemmän lisäarvoa kuin hienopaperin tuotanto on tehnyt

Tuotteen jalostusarvo siis laskee Oulussa, mutta puuta ostetaan Pohjois-Suomen puunhankinta-alueelta aiempaa enemmän.

Stora Enson suunnitelma lopettaa päällystetyn hienopaperin tuotanto Oulussa ja ryhtyä sen sijaan tekemään pakkausten raaka-ainetta, kraftlaineria vanhalla paperilinjalla tuo mukanaan monia muutoksia.

Osa niistä on aluetalouden ja kansantalouden kannalta selkeästi ikäviä ja osa taas hyvinkin myönteisiä. Kaikki riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee.

Tässä yhteydessä myös ilmastopolitiikka, hiilinielut ja se kuinka pitkäikäisiä ja jalostusarvoltaan korkeita tuotteita puusta tehdään ovat merkittäviä seikkoja.

Konkreettisin asetelma on teollisuustyöväestön ja metsänomistajien välillä. Edelliset häviävät ja jälkimmäiset voittavat.

Oulu menettää - maakunta hyötyy

Tuotantopanokset, työntekijöiden määrä ja tuotteen volyymi laskevat Oulussa Stora Enson suunnitelmien mukaan.

Samaan aikaan Pohjois-Suomesta hankitaan puuta uudessa toimintamallissa noin 500 000 kuutiota enemmän kuin nyt.

Se tarkoittaa karkean laskelman mukaan noin 20 miljoonan euron vuotuista lisäystä aluetalouteen puun myynti-, korjuu- ja kuljetuskustannuksina. Tämä raha hyödyttää metsänomistajia, metsäkone- ja kuljetusyrityksiä.

Pitäisi pystyä nostamaan puun jalostusarvoa. Kansantalouden ja hiilitaseen kannalta se olisi ehdottomasti parempi vaihtoehto Rauli Svento, taloustieteen professori, Oulun yliopisto

Liikutaan samassa kokoluokassa kuin Oulussa työttömäksi jäävien, arviolta 400 paperityöläisen, vuotuinen palkkasumma.

Oulussa työttömäksi näyttää jäävän paljon enemmän työntekijöitä kuin Stora Enson Varkauden yksikössä, missä samantyyppinen toimenpide on toteutettu joitakin vuosia sitten. Tämä taas näyttäisi johtuvan automaation kehityksestä.

– Oulun kraftlainer-tuotannossa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja digitalisaatiota. Se työllistää vähemmän, sanoo Stora Enson viestintäjohtaja Liisa Nyyssönen.

Miinusmerkkiseksi kääntynee myös Stora Enson Oulun tehdaskokonaisuuden eli integraatin ympärille rakentuneen kemian teollisuuden saldo.

Sellu- ja paperi-integraatin muuttuminen sellu- ja kartonki-laitokseksi vaikuttaa esimerkiksi sellaisiin yrityksiin kuten Kraton Chemical, Nouryon, Chemec ja Synthomer.

Toiminnan kannattavuus nousee

Stora Enson Oulun tehtaiden tuotannon volyymin ja liikevaihdon pienentäminen ja siirtyminen jalostusarvoltaan aikaisempaa alhaisempaan tuotteeseen on järkevää yhtiön kannalta. Yhtälö on yhtiölle hyvin yksinkertainen.

– Kraftlainerin valmistamisen kustannukset tuotettua tonnia kohti ovat olennaisesti halvemmat kuin hienopaperin valmistuksessa, sanoo metsäteollisuutta seuraava analyytikko Antti Viljakainen analyysiyhtiö Inderesistä.

Tämän vahvistaa myös Stora Enson viestintäjohtaja Liisa Nyyssönen. Hänen mukaansa pakkauskartongin valmistamisen kate on olennaisesti parempi kuin hienopaperin tekemisessä. Stora Enson pakkausdivisioonan kate oli viime vuonna yli kaksinkertainen verrattuna paperidivisioonaan.

Kannattavuus siis nousee, vaikka liikevaihto pienenee. Kuinka paljon liikevaihto sitten pienee, sitä on Nyyssösen mukaan liian varhaista arvioida.

– Muutoksen eli ammattikielellä konversion vaikutus liikevaihtoon arvioidaan myöhemmin. Kokonaistuotannon arvoon ei oteta kantaa ennen kuin varsinainen investointipäätös on tehty, sanoo Nyyssönen.

Karkeasti arvioiden se voi pienetä jopa puoleen nykyisestä. Liikevaihdon muutosta voi yrittää arvioida esimerkiksi tuotantopanosten ja maksettavan hinnan kautta. Sen perusteella voi Oulun yksikön liikevaihto karkeasti arvioiden pienentyä jopa puoleen nykyisestä.

Eteläamerikkalainen sellu vaihtuu pohjoissuomalaiseksi

Oulu saattaa menettää satoja työpaikkoja, ja sen myötä verotuloja. Muu Pohjois-Suomi hyötyy, kun puuta ostetaan aikaisempaa enemmän.

Niin tapahtuu, koska mittava eukalyptussellun rahtaaminen Etelä-Amerikasta lakkaa lähes kokonaan. Se on analyytikko Viljakaisen mukaan ollut Stora Ensolle merkittävä kustannuserä.

– Stora Enso voi jatkossa myydä Etelä-Amerikassa tekemänsä sellun vaikka Kiinaan, sanoo Viljakainen.

Ouluun on tuotu jo pitkään lyhytkuituista eukasellua arviolta suurin piirtein sama määrä kuin mitä Pohjois-Suomesta ostetusta puusta tehtyä havusellua on käytetty hienopaperin tekemiseen. Eli puhutaan jopa sadoista tuhansista tonneista vuositasolla.

Ulkopuolelta tulevan sellun määrä vähenee tuotantosuunnan muutoksen myötä olennaisesti. Samoin vähenee vientilaivauksen tarve tuotannon supistuessa.

Stora Enso ei halua liikesalaisuuksiin vedoten avata sen enempää tällä hetkellä kuin tulevaisuudessakaan Ouluun tuotavan eukasellun määrää.

– Tietyt asiat ovat kilpailijasalaisia tietoja, sanoo Nyyssönen.

Nyt tämä liikenne joka tapauksessa loppuu lähes kokonaan. Nyyssösen mukaan pieniä määriä sellua tuodaan Ouluun muualta tulevaisuudessakin.

Samoin todennäköisesti loppuu tai merkittävästi vähenee myös paperiksi jalostetun sellun valkaisuun käytettävien raaka-aineiden ja hienopaperin päällysteen täyteaineen kaoliinin tuonti.

Hienopaperin tuotantoon vaatii enemmän työtä ja raaka-aineita kuin kartongin. Tämä näkyy lopputuotteen arvossa.

Stora Enson suunnitelmien mukaan sen Oulun tehtaan tuotanto pienenee olennaisesti kun siirrytään päällystetyn hienopaperin valmistuksesta kraftlainerin eli aaltopahvin raaka-aineen tuotantoon.

– Päällystetty hienopaperi on jalostusarvoltaan korkeampaa ja kalliimpaa kuin kraftlainer, sanoo metsäteollisuutta seuraava analyytikko Antti Viljakainen analyysiyhtiö Inderesistä.

Kraftlainerin tuotannossa raaka-aineiden arvo ei lisäänny yhtä paljon kuin nykyisessä hienopaperin tuotannossa eli jatkossa kansantuotteeseen kertyy vähemmän lisäarvoa.

Viljakainen kiinnittää kuitenkin huomiota myös siihen, että Oulussa tehdyn hienopaperin jalostusarvosta tuntuva osa tuotetaan nyt Suomen ulkopuolella, kuten esimerkiksi Etelä-Amerikan sellu ja Yhdysvalloista tuotu kaoliini.

Kraftlainerin Suomessa tuotetun arvonlisän osuus on muutoksen jälkeen suhteessa selvästi suurempi.

Kansantalous, aluetalous ja yritystalous eri asioita

Mikä on hyväksi yhtiölle ei välttämättä ole hyväksi yhteiskunnalle. Sen kannalta puusta kannattaisi tehdä jalostusarvoltaan mahdollisimman korkealaatuisia tuotteita, joissa arvonlisäys on mahdollisimman suuri.

– Pitäisi pystyä nostamaan puun jalostusarvoa. Kansantalouden ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän hiilitaseen kannalta se olisi ehdottomasti parempi vaihtoehto, sanoo taloustieteen professori Rauli Svento Oulun yliopistosta.

Kansantalouden kannalta metsien rooli hiilinieluna ja hiilen varastona näyttäytyy vähän eri tavoin kuin yritystalouden näkökulmasta, vaikka nämä asiat toisiinsa liittyvätkin.

Minulla on sellainen käsitys, että ilman tuotannon muutosta Stora Enson toiminta Oulussa olisi lakannut kokonaan ensi vuosikymmenen puolenvälin tienoilla Juha Ala-Mursula, johtaja, Business Oulu

Globaalisti toimiva yritys ei tarkastele asioita kansantalouden tai aluetalouden kannalta. Markkinatalouden ytimessä tarkastellaan asioita tietysti oman toiminnan kannattavuuden kannalta.

Stora Enso kertoi viime kesänä selvittävänsä Oulun tehtaan molempien paperikoneiden muuttamista kartongin tuotantoon. Toisesta koneesta oli määrä tulla kuluttajapakkauskartonkilinja ja toisesta kraftlainerilinja.

Puhuttiin isosta 700 miljoonan euron investoinnista, mikä olisi myös vähentänyt paljon automatisointia sisältävässä muutoksessa työttömäksi jäävien paperityöläisten määrää.

Kannattavuusselvityksen jälkeen päädyttiin siihen, että on järkevintä esittää konsernin johdolle vain yhden paperikonelinjan muuttamista eli ammattikielellä konvertointia.

– Se on teknisesti ja taloudellisesti helpommin hallittavissa, sanoo Stora Enson viestintäpäällikkö Liisa Nyyssönen.

Pettymys Oulussa oli suuri kun investointisuunnitelma kutistui "vain" 350 miljoonaan euroon ja toisen paperikoneen muuttamiseen kartongintuotantoon.

Toinen asia, joka on saattanut vaikuttaa asiaan on varsinkin eduskuntavaalien alla herkkä kysymys ylipäätään Suomen metsien hakkuuvarasta.

Nyyssönen korostaa myös sitä, että lopullista päätöstä ei vielä ole tehty Oulun muutosinvestoinnista. Kyseessä on suunnitelma josta konsernin hallitus tekee myöhemmin päätöksen.

– Mikäli konversiosuunnitelma toteutuu, se suuntaisi Oulun tehtaan kasvaville markkinoille, sanoo Nyyssönen.

Tämä on tietysti olennainen asia kannattavuuden ohella. Hienopaperimarkkinoilla kysyntä sen sijaan laskee koko ajan.

Kraftlinerin jalostusaste ja käyttö

Nyyssönen korostaa Oulussa pohjoissuomalaisesta männystä tuotettavan kraftlainerin soveltuvan vaativiin käyttökohteisiin, joissa sekä keveydellä että kestävyydellä on merkitystä.

Sellaisia ovat hänen mukaansa esimerkiksi omenalaatikot ja vastaavat hedelmälaatikot.

Pakkausten pitää kestää myös kosteutta ja joiltakin osin korvaamaan myös muovia pakkausmateriaalina.

– Stora Enson visio on että pystyttäisiin puupohjaisilla uusiutuvilla materiaaleilla korvaamaan mahdollisimman paljon fossiilisia raaka-aineita, sanoo Nyyssönen.

Analyytikko Viljakainen näkee Stora Enson päätöksen tärkeimmäksi ajuriksi verkkokaupan kasvun, mutta jossain määrin myös muovin korvaamisen.

– Kartonkimaailmassa korkeimman jalostusarvon tuotteita ovat nestepakkauskartongit, sellukartongit sekä erilaisten koteloiden valmistukseen käytetyt monikerroksiset ja päällystetyt taivekartongit, sanoo Viljakainen.

Oulu näkee ratkaisussa myös myönteisiä piirteitä

Taloustieteen professori Svento kiinnittää huomiota siihen, että vaikka Oulua koetellut Nokian puhelinpuolen romahduksen aiheuttama ict-kriisi kyettiin selättämään, samaan tuskin pystytään metsäteollisuudessa.

– Nokian ict-osaamista pystyttiin siirtämään toisiin tehtäviin, mutta Stora Enson osaamista ei niinkään, sanoo Svento.

Oulun elinkeinoliikelaitos Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula tuli tehtäväänsä juuri Nokialta ja tilanteessa missä töitä on teettänyt nimenomaan ict-murroksen hallinta insinöörikaupungissa. Hän allekirjoittaa professori Sventon havainnon.

Ala-Mursula näkee Stora Enson ratkaisussa sekä hyviä että huonoja puolia.

Huonoa on hänen mukaansa teollisten suhteellisen hyvin palkattujen työpaikkojen väheneminen. Hyvää on lisääntyvän puun oston vaikutus maakunnissa kasvavina puunkorjuu- ja kuljetustuloina.

Stora Enson ympärille Oulussa rakentuneen kemianteollisuuden volyymeihin metsäjätin ratkaisun vaikutukset ovat ristiriitaisia. Toisille se tarkoittaa pienenemistä ja toisille kasvua. Tämän takia tuotteen pitää olla elintarviketurvallinen, eikä siihen voida Nyyssösen mukaan ottaa kierrätyskuitua mukaan.

Päällystetty hienopaperi on jalostusarvoltaan korkeampaa ja kalliimpaa kuin kraftlaineri Analyytikko Antti Viljakainen, analyysiyhtiö Inderes

Meriliikenteen hiljenemisen Oulun satamaan voi Ala-Mursulan mukaan nähdä myös myönteisenä asiana, jos sitä tarkastelee luonnon kannalta.

Ympäristön kannalta Ala-Mursulan mukaan hyvä asia myös se, että kartongin tuotannossa käytetään vähemmän kemikaaleja kuin paperintuotannossa.

Vaihtoehto olisi voinut olla toiminnan loppuminen

Kokonaisuutena Ala-Mursula pitää Stora Enson ratkaisua kuitenkin hyvänä, koska se tarkoittaa metsäteollisuuden jatkumista paikkakunnalla. Paperin tuotannossa tulevaisuutta oli vaikea hänen mukaansa nähdä.

– Minulla on sellainen käsitys, että ilman tuotannon muutosta Stora Enson toiminta Oulussa olisi lakannut kokonaan ensi vuosikymmenen puolenvälin tienoilla, sanoo Ala-Mursula.

Oulussa halutaan Ala-Mursulan mukaan työskennellä laajalla rintamalla sen hyväksi, että myös toinen paperikone muutettaisiin tulevaisuudessa kartonkikoneeksi.

– Silloin tämä muutos kääntyisi kokonaan plusmerkkiseksi, sanoo Ala-Mursula.

Ilman henkilöstövähennyksiä ei selvittäisi silloinkaan, mutta töitä olisi alkuperäisessä ollut huomattavasti suuremmalle määrälle paperityöläisiä. Myös puunhankinta Pohjois-Suomesta kasvaisi toisen kartonkilinjan myötä 500 0000 kuutiolla.

Toisenkin koneen kääntäminen kartonkilinjaksi on täysin mahdollista tulevaisuudessa.

Se on mukana Stora Enson tässä kuussa ely-keskukselle jättämässä Oulun yksikön muutosinvestoinnin ympäristölupahakemuksessa. Yhtiön mukaan näin tehdään siltä varalta, että myöhemmin tulisi ajankohtaiseksi konvertoida myös tonen kone.

Vaalit ja ilmastokeskustelu

Stora Enson mukaan lähestyvillä vaaleilla ei ole mitään tekemistä lisähakkuita edellyttävän toisen kartonkilinjan putoamiselle muutosinvestoinnista.

Muutoksen ilmastopoliittinen vaikutus on kuitenkin ilmeinen.

Tällä hetkellä Suomessa kiistellään metsien käytön ja ilmastonmuutoksen välisestä suhteesta. Ilmastopoliittinen keskustelu on viime aikoina keskittynyt nimenomaan metsien rooliin hiilinieluna ja hiilen varastona.

Jos Suomi supistaa hiilinielujaan tuottamalla lyhytikäisiä puunjalostustuotteita, kuten sellua on kansantalouden muilla sektoreilla vastaavasti leikattava hiilipäästöjä sitäkin rajummin.

Pitkäkestoiset puutuotteet, kuten puurakennukset, varastoivat hiiltä huomattavasti pitempään kuin sellu.

Kotimaassa hakkuita lisäävä toinen kartonkilinja voi olla helpompi toteuttaa siinä vaiheessa, kun on löydetty vastauksia kysymyksiin mitkä ovat kansantaloudellisesti parhaita, kustannustehokkaita ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä toimenpiteitä ratkaista metsien rooli hiilinieluna ja hiilen varastona.

Käynnissä on myös paljon metsien käytön kestävyyttä, ilmastovelvoitteita ja kansantaloutta koskevaa myös tutkimusta. (Luonnonvarakeskus)

Lue lisää: Analyysi: Suomen suurimman paperitehtaan jättimuutos ja yt-neuvottelut kertovat kaiken metsäteollisuuden nykymenosta

Kysyimme eduskuntavaaliehdokkailta heidän poliittisista esikuvistaan osana Ylen vaalikonetta. Eniten mainintoja sai – yllätys, yllätys – Urho Kaleva Kekkonen.

“Suoraselkäinen periaatteen mies. Isänmaan ystävä ja hyvän arvopohjan elämässä omaava. Ajatteli kansaa ja ymmärsi, että työtä on tehtävä Suomen kansan eteen.” nainen, 51, Kansalaispuolue

“Kekkonen oli älykäs ja sisukas, koko Suomen edun ajaja. Hän oli nykyisen hyvinvointivaltion keskeisiä rakentajia. Vakautti Suomen ulkopoliittisen aseman. Kekkonen ei hätkähtänyt poliittisten vastustajien hyökkäyksistä.” mies, 58, Seitsemän tähden liike

"Kekkonen oli hieno mies." mies, 31, Liike Nyt

Perinteitä kunnioittaen

Muistakin esikuvavalinnoista paistaa konservatiivisuus. Suurten puolueiden ehdokkaat nimesivät esikuvikseen eniten oman puolueensa vanhempaa väkeä.

Poliittisen viestinnän tutkija, professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta arvelee, että vanhojen konkareiden runsaslukuinen edustus ehdokkaiden idolilistoilla johtuu siitä, että Kekkonen ja muut ehkä jo edesmenneet politiikan kärkinimet ovat olleet isoja nimiä ehdokkaiden lapsuudessa.

Lisäksi hän näkee esikuvien jakaantuvan kahteen ryhmään: niihin, jotka edustavat omaa puoluetta tai ideologiaa ja yleisempiin ajatusjohtajiin ja ihannoinnin kohteisiin, kuten Nelson Mandela, Dalai Lama tai vaikkapa Minna Canth.

Vasemmistoliittolaisten ykkösidoli on oman puolueen puheenjohtaja Li Andersson. Myös vihreät, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit luottavat omiin johtajiinsa siinä määrin, että omat puheenjohtajat ovat ykkösinä.

“Li Andersson tekee aidosti työtä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman Suomen puolesta, jossa on oikeus luottaa hyvinvointiin, turvaan ja tulevaisuuteen.” nainen, 54, vasemmistoliitto

“Nykypolitiikoista Sari Essayah herättää minussa eniten luottamusta.” mies, 29, kristilliset

Sen sijaan kokoomuksen, keskustan tai demareiden nykyjohtajat eivät saaneet yhtään mainintaa omiltaan eivätkä muilta.

– Tämä johtunee siitä, että vanhoissa puolueissa on paljon vaikuttajia, jotka ovat saavuttaneet urallaan enemmän kuin nykyjohtajat, Isotalus pohtii.

“Mauno Koivisto oli karismaattinen henkilö, joka sanoi vähän mutta mitä sanoi ja teki, oli se Suomen ja kansalaisten edun mukaista!” mies, 44, SDP

Trump ja Putin mainittu!

Entäs sitten muut esikuvat. Mitähän puolueen elinvoimasta kertoo, jos yksikään ehdokkaiden tärkeimmistä idoleista ei ole enää hengissä? Tämä on tilanne Kommunistisen työväenpuolueen listalla.

Entä mistä kielii se, että Suomen kansa ensin -puolueen ihailluimpien listalla on kolme vieraan valtion päämiestä: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Unkarin pääministeri Victor Orbán? Voiko jotakin päätellä siitä, että Paavo Väyrynen ja Barack Obama saivat kaikilta ehdokkailta liki saman verran mainintoja?

– Yleisesti ottaen olisin aika varovainen johtopäätösten suhteen, koska tilanne voi olla sellainen, että kuka nyt sattuu tulemaan ensimmäisenä mieleen, Isotalus sanoo.

– Mutta kokonaisuudesta ja siitä Kekkosesta tulee mieleen, että kyllähän tässä aika tällaista perinteistä poliittista johtajaa ihannoidaan. Ja autoritaarista myös. Kyllä se kertoo siitä, että minkälainen on hyvin keskeinen poliittinen ihanne näillä ehdokkailla, hän jatkaa

Miehet, jotka ihailevat miehiä

Perinteinen on myös poliittisten esikuvien sukupuolijakauma. Miehiä nimettiin esikuviksi selvästi useammin kuin naisia. Tätä selittää Isotaluksen mukaan osaltaan esikuvien ikähaarukka. Ehdokkaiden idolilistalla on paljon henkilöitä, joista aika on jättänyt jo vuosikymmeniä sitten. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa Yhdysvaltain presidentti Abraham Lincoln (1809–1865), filosofi Karl Marx (1818–1883) ja sodan jälkeen Suomen puolustusministerinä toiminut Yrjö Kallinen (1886–1976).

– Politiikka on perinteisesti ollut aika miesvaltainen pelikenttä, professori toteaa.

Vain feministisen puolueen, kokoomuksen ja vihreiden ehdokkaiden 10 suositumman esikuvan joukosta vähintään puolet on naisia. Tähtiliikkeen ehdokkaista seitsemän mainitsi esikuvakseen naisen. Itsenäisyyspuolueen ja kansalaispuolueen ehdokkaista näin teki kolme ja Suomen kansa ensin -puolueen ehdokkaista kaksi.

Ehdokkaan iällä näyttää olevan puoluetta enemmän merkitystä sen suhteen, kumpaa sukupuolta hänen esikuvansa edustaa. Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden idoleista juuri ja juuri yli puolet on naisia. Yli 60-vuotiaista alle viidennes nimesi esikuvakseen naisen.

– Ehkä nuoremmat ylipäätänsä asettaa ihanteita tasa-arvoisemmin.

Nuoret ehdokkaat nostivat jalustalle myös nuoria esikuvia, kuten ilmastoaktivisti Greta Thunbergin (s. 2003) ja amerikkalaispoliitikko Alexandria Ocasio-Cortezin (s. 1989).

“Alexandria Ocasio-Cortez on rohkea, sanavalmis ja sisukas. Hän ei pelkää haastaa vanhaa valtaa, eikä suostu nöyristelemään ketään vain koska hän on nuori ruskea nainen. Hän myös laittaa napakasti jauhot suuhun niin nettitrolleille kuin vanhoille republikaaneille." nainen, 28, vasemmistoliitto

Äiti, Jeesus ja minä itse

Liki kolmannes vastaajista ei halunnut tai osannut nimetä poliittista esikuvaansa. Heidän joukossaan muun muassa keskustan Juha Sipilä, kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaisten Jussi-Halla-Aho.

Moni nimesi paremman esikuvan puutteessa itsensä.

“Lähdin politiikkaan kun halusin vaikuttaa Suomen menoon. Suvussa ei ole ennestään. Olen oppinut ja selvittänyt kaiken itse.” nainen, 50, perussuomalaiset

"Suomesta ei löydy poliittista esikuvaa, koska suomen poliittinen järjestelmä on kauttaaltaan mätä, ja hyvävelijärjestelmässä rakenteellinen korruptio on vahvoilla.” mies, 52, kansalaispuolue

Vanhempiensa tai isovanhempiensa malliin luottaa sen sijaan yhteensä 60 ehdokasta. Myös muut sukulaiset saivat joitakin mainintoja.

“Isäni opetti minulle, kuinka yhteisiä asioita hoidetaan rakentavasti. Hän oli hyvä havaitsemaan ihmisten itselleen asettamat tavoitteet. Hän osasi taitavasti ottaa erilaiset näkökohdat ja päämäärät huomioon ratkaisuja tehtäessä. Hän oli herrasmies.” nainen, 56, keskusta

Huippusuositun M/S Romantic -sarjan kolmannessa jaksossa seurataan varsinaista perheidylliä. 15-vuotias Annika Viita on juuri osallistunut laivan leikkimieliseen kykykilpailuun tanssahtelemalla eksoottisesti Jenni Vartiaisen musiikin tahtiin, mutta voitto menee harmittavasti sivu suun. Ruokapöydässä Annika on kiukkuinen ja turhautunut, mikä purkautuu kipakkana sanailuna.

– Annat sä nyt mun VITTU hetken olla! tummanpunaiseen huppariin ja verkkosukkahousuihin pukeutunut Annika raivoaa äidilleen, samalla kun muita pöydässäolijoita nolottaa ja ehkä hieman ärsyttääkin: taasko toi meuhkaa.

Vilma Ilmatar Sippolan tulkitsema Annika on lapsuutensa hetki sitten ohittanut, aikuisuutta haparoiden lähestyvä teini-ikäinen par excellence: herkkä ja monitahoinen, toisinaan epälooginen ja raivostuttavakin persoona, jonka mielentilat ailahtelevat nanosekunnissa toisesta äärilaidasta toiseen.

– On kiinnostavaa näytellä teiniä, joka ei ole lukinnut tunteitaan, vaan näyttää ne avoimesti. Tosin välillä ajattelin Vilmana, että Annika hei, apua, älä nyt noin tee, toi on ihan kauheeta, Sippola nauraa.

Aatteen paloa

Pitkänhuiskea ja vilkkaasti elehtivä Sippola on ennen M/S Romanticia ehtinyt jo näyttelemään muun muassa Ihan sama -nuortensarjassa (2014) sekä Antti J. Jokisen Pahan kukat -elokuvassa (2016).

M/S Romanticin suosio suuren yleisön keskuudessa on yllättänyt Sippolan, ainakin jossakin määrin.

– On ollut hämmentävää, että ihmiset ovat tunnistaneet minut kadulla. On tultu sanomaan, että hei, olen nähnyt sut laivalla. Ensin olen ollut että mitä ihmettä ja vasta sitten tajunnut, mistä on kyse. M/S Romantic on siisti juttu, koska siinä on tekemisen intoa, kuten Jani Volasen ja Tommi Korpelan muissakin produktioissa, Sippola sanoo.

Sippola viljelee mielellään sanapareja "taiteen palo" ja "aatteen palo", koska niillä on hänelle ja hänen omalle kuplalleen merkitystä. Sippola tulee taiteilijaperheestä ja teatterimaailma on tullut hänelle tutuksi jo pikkulapsesta lähtien. Teatteriharrastuksen hän aloitti kuusi vuotiaana.

– Minulle aatteen palo merkitsee sitä, että uskaltaa nousta barrikadeille, ei pelkää muodostaa mielipidettä ja sanoa sitä ääneen. Minulle se konkretisoituu teatterilavalla, tällä hetkellä Laajasalon opistossa näyttelemistä opiskeleva Sippola julistaa.

Ennen Laajasaloa Sippola kävi Kallion ilmaisutaidon erityislukion ja hän on ollut viisi vuotta mukana myös Q-teatterin Nuorten teatterissa. Vapun tienoilla teatterilaisilla on tapana hoilottaa kovaan ääneen taistolaislauluja.

– Minusta on tärkeää olla poliittinen. Toivon, että voisin kokea yhteiskuntajärjestelmän, jossa tasa-arvo todella toteutuu. Ihmishistoriassa sellaista ei ole vielä toistaiseksi nähty.

Tieto lisää tuskaa

Tulevissa eduskuntavaaleissa Sippola luonnollisestikin äänestää ja houkuttelee muitakin tekemään samoin. Haastattelupäivänä hän oli lukenut kolumnin jossa painotettiin, ettei demokraattinen järjestelmä toimi, koska mikään ei kuitenkaan muutu.

– Koko juttu alkoi harmittaa. Olen tulevaisuuden suhteen toiveikas. Uskon, että näiden vaalien jälkeen on mahdollista, että asiat muuttuvat, ja että meillä olisi sellainen eduskunta, joka oikeasti tajuaa, että nyt pitää toimia. Toivoisin, ettei tähdättäisi jatkuvaan kasvuun eikä siihen, että rikkaat tulisivat koko ajan rikkaammiksi.

Sippolan mielestä äänestysikärajan voisi huoletta laskea kuuteentoista.

– Varmaan se tosin laskisi kokonaisäänestysprosenttia: omat kaverini kyllä äänestäisivät, mutta epäilen, että moni vähemmän valveutunut nuori jättäisi äänestämättä. Ymmärrän mistä äänestämättömyys johtuu: ihmiset eivät halua olla tietoisia asioista, jotka ovat pielessä, koska tieto lisää tuskaa.

Tieto on lisännyt tuskaa myös Sippolan kohdalla ja viime viikon perjantaina hän osallistui tuhansien muiden opiskelijoiden ja koululaisten vanavedessä nuorten ilmastomarssiin.

– Rakastan sitä tunnetta, kun voi yhdessä huutaa yhteisen asian puolesta, se on voimauttavaa. Oli myös jotenkin huvittavaa, että kun marssimme pankin ohitse, ihmiset vilkuttelivat meille että hei, täällä me jatketaan tätä markkinatalouttamme, mutta marssikaa te vaan siellä kadulla.

Nuorten ilmastomarssien kohdalla on puhuttu sukupolvikokemuksesta ja samalla ehkä myös syyllistetty edellisiä sukupolvia, jotka ovat lennelleet huolettomasti taivaankantta pitkin ja tuhlanneet holtittomasti maapallon luonnonvaroja. Kun Sippolalta kysyy edellisten sukupolvien vastuusta maapallon nykytilasta, hän aprikoi ja huokaa syvään.

– Myös edelliset sukupolvet ovat yrittäneet tehdä asioita oikein, mutta sanoja on ollut enemmän kuin tekoja. Ihminen on loppujen lopuksi eläin, joka ei pysty katsomaan omaa nenäänsä pidemmälle. Pelkään pahoin, että oma sukupolvenikin päätyy tällaiseen mielentilaan, kun asuntolainat ja perhe painavat päälle. Ymmärrän kyllä, että oma koti ja oma pieni maailma tuntuvat siltä kaikkein läheisimmältä asialta. Niitä on myös helppoa ja turvallista hahmottaa.

Elitistinen teatterimaailma

Viime vuonna Vilma Ilmatar Sippola osallistui nuorten Murros-teatterifestivaalille Tampereella. Siellä hän loi ystäviensä kanssa kymmenen kohdan manifestin, jonka teeseistä yksi kuuluu, että teatterin on tultava lähemmäksi ihmistä.

– Teatterimaailma ei saisi olla liian korkeakulttuurinen, eikä siellä saisi kaupata seitsemän euron graavilohileipiä, tuollainen on ärsyttävää, Sippola paumauttaa.

Hänen mielestään kotimaista teatteria vaivaa ainakin jossain määrin elitismi.

– On harmillisen yleistä, että teatteri on läheinen yli nelikymppisille, keskiluokkaisille kulttuurinharrastajille ja alan ammattilaisille. Teatteriesitysten pitäisi olla lähempänä ihmisten arkea, samaan tapaan kuin vaikka bändien keikat baareissa.

Sippolan omana toiveena on antaa ääni sellaisille ihmisille, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet paitsioon.

– Mietin, olisiko minulla oikeutta mennä tekemään teatteria esimerkiksi saamelaisten pariin? Olisiko se jotenkin liian arroganttia?

Anteeksipyytelevä nainen

Vilma Ilmatar Sippola on pohtinut usein naisen roolia muuttuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa: kärjistetyimmillän naisen pitää edelleen esittää ihanaa, tuntui se sitten kuinka kamalalta tahansa. Muistumia tällaisesta tulee etenkin yläasteen ajoilta.

– Olen ollut sellainen oman tieni kulkija ja huumorintajuni on usein leimattu oudoksi. Yläasteelaiset tyttökaverini olivat sitä mieltä, että poikaystävää et tuolla meiningillä saa. Ihan kuin se muka olisi ollut joku tavoitteeni!

Sippolan mielestä liiallinen toisen miellyttäminen on pahasta, etenkin kasvavalle ihmiselle.

– Jos haluaa miellyttää muita, unohtaa nopeasti omat tunteensa ja se satuttaa. Sukupuoliroolit rajoittavat ihmisiä liiaksi: eihän sitä aikuisenakaan uskalla katsoa maailmaa avoimin silmin tai olla luova, jos pyytelee koko ajan anteeksi.

Yläastevaiheessa alkaa usein myös seksuaalinen häirintä.

– Metoo-kampanjan spotlight voisi hyvinkin kohdistua yläasteelle. Sinne ajoittuva monet ensimmäiset ahdistelukokemukset, ilman että ihmiset edes tajuavat sitä – tai eivät välttämättä uskalla ymmärtää, mistä on ollut kyse. Lukioikäisenä olen ollut useammin kuin kerran tilanteissa, joissa olen kokenut seksuaalista häirintää.

Astetta vakavampaan tilanteeseen Sippola joutui pari vuotta sitten lukion kakkosristeilyllä, joka poiki myös kohutun yleisönosastokirjoituksen Helsingin Sanomiin.

– Oli järkyttävää nähdä, kuinka paljon seksuaalista häirintää siellä laivalla oli. Oma tarinani ei lehteen päätynyt, mulla ei ollut tuolloin tarpeeksi ballseja – tai oikeastaan pillua – kertoa sitä. Joku yritti iskeä ja kun koetin lähteä pois, alkoi hän ahdistella fyysisesti ja oli myös väkivaltainen. Siellä tapahtui hirveästi tuonkaltaisia asioita. Myös vartijat olivat epäkohteliaita: niiden viesti oli että ystäväni paita on liian matalalla.

Viime aikoina Suomessa on herätty myös netin kautta tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään ja groomingiin, jossa aikuinen houkuttelee tyttöjä ja poikia seksuaalisiin tarkoituksiinsa.

– Olen saanut itsekin sellaisia viestejä, että haluatko tavata ja lähetä kuvia. Se että lapsia lähestytään tuolla tavalla on sairautta, siinä ei edes haluta ymmärtää kasvavan ihmismielen herkkyyttä, Sippola sanoo.

Flippaavat roolit

Mutta palataanpa vielä hetkeksi sille toiselle laivalle. 15-vuotiaan Annikan elämään tuntuu kuuluvan lähinnä viinanhimoa, seksuaalista ahdistelua ja ei mistään mitään ymmärtäviä aikuisia ihmisiä. Tuollaistako on tuonikäisen elämä Suomessa vuonna 2019?

– Onhan se lähellä tuollaista. Kun ryhdyin rakentamaan Annikan roolia, minulle tuli mieleen juuri tämä anteeksipyytelevä ihmistyyppi, joka on kuitenkin muuttunut, ja se muutos tapahtuu tuonikäisillä yleensä hirveän nopeasti. Annika on vasta äskettäin huomannut että vitsi, mä olen bilequeen ja oppinut myös käyttämään seksuaalisuuttaan saadakseen mitä tahtoo. Hän on herkkä luonne, mutta yrittää piilottaa herkkyytensä seikkailun kustannuksella.

Myös Annika joutuu laivalla seksuaalisen häirinnän kohteeksi: umpihumalainen mieshenkilö tarraa kiinni hänen toiseen rintaansa.

– Annika järkyttyy, muttei uskalla näyttää sitä ulospäin. Asiaa jää kuitenkin mietityttämään, ja Annika hakeutuu samanikäisen Kaapon seuraan.

Kun tarkastellaan kahden nuoren, Annikan ja Kaapon suhdetta M/S Romanticissa, huomionarvoista on, että Annika on primus motor kun taas Kaapo seuraa mukana flegmaattisena ja passiivisena.

– Ne roolit flippaavat. Jos tämä juttu olisi tullut 30 vuotta sitten niin olisi luultavaa, että Annika olisi poika ja Kaapo tyttö, Vilma Ilmatar Sippola huomauttaa.

Ehkä muutosta on ilmassa.

Omavaraisuuden avulla saa takaisin vastuun elämästään. Lasse Nordlund

"Lapsena suuri intohimoni olivat luonnontieteet. Teini-ikäisenä aloin pohtia, miten tiedettä sovelletaan nykymaailmassa. Minua mietitytti se vastuu, jonka tutkija delegoi muille.

Minuun vaikutti hyvin voimakkaasti se, mitä ydinfysiikan perusteet luoneille fyysikoille tapahtui sata vuotta sitten. Heillä oli naiivi kuvitelma, että he tekevät työtä ihmiskunnan hyväksi, mutta he tulivatkin luoneeksi atomipommin. Monet heistä olivat sen takia itsemurhan partaalla.

Ajattelin, etten voi lähteä tällaisiin kuvioihin. En voi delegoida niin paljon omasta työstäni ja luovuudestani käsiin, joista en pidä. Tämä ajatus vaikuttaa omavaraistumiseni taustalla vielä voimakkaammin kuin sen ekologinen aspekti.

Omavaraisuuden avulla saa takaisin vastuun elämästään. Muuten pitää vain luottaa siihen, että luomukaurahiutalepakkauksessa on luomua, ja minä en siihenkään usko.

Minäkin luulin aluksi, että omavaraisuus on lähinnä tekninen haaste. Sen jälkeen olen huomannut, että paljon isompi pala on se, miten pysyy henkisesti tasapainossa. Lasse Nordlund

Minulla on pitkään ollut ajatus pienestä metsäyliopistosta. Jos on kokeileva ja tutkiva mieli, sitä voi toteuttaa missä tahansa. Kompostikasakin voi olla vaikka miten mielenkiintoinen juttu.

Metsäyliopiston ajatus oli, voisiko perustutkimusta tehdä paremmalla pohjalla kuin nykyistä tiedettä.

Voisiko se olla eettisempää? Mitkä voisivat olla tutkimuskohteita, joissa tutkija voi tyydyttää leikkimielisyyttään ilman, että toiminnan seuraukset kohdistuvat aggressiivisesti ympäristöön ja ihmiseen?

Omavaraopisto sai konkreettista voimaa vasta joitakin vuosia sitten, kun puolisoni Maria Dorff käynnisti sen. Toukokuussa omavaraopistolla alkaa hirsikurssi, jolla opetellaan kasaamaan hirsikehikko. Kurssi on toteutettu Kainuun opiston kanssa, ja se on jo täynnä.

Ensi vuonna tarkoitus on ottaa hieman enemmän kursseja, kunnes pystymme järjestämään puolen vuoden mittaisen kurssin 20 ihmiselle. Pyrimme antamaan heille mahdollisimman hyvät eväät omavaraisuuteen. Siihen kuuluu myös sosiaalisten ja henkisten valmiuksien oppimista.

Minäkin luulin aluksi, että omavaraisuus on lähinnä tekninen haaste. Sen jälkeen olen huomannut, että paljon isompi pala on se, miten pysyy henkisesti tasapainossa.

Omavaraisuus on hyvin pitkälti pois oppimista jostakin totutusta. Siinä on sen hankaluus. Jos on väsynyt tai tyytymätön, kaupunkilainen lähtee iltakaljalle näkemään kavereita. Metsässä on omillaan.

Kun kriisi saapuu, mitä voimme tehdä, ettemme hakkaa toistemme päitä irti? Lasse Nordlund

Noin 12 vuotta sitten minusta alkoi tuntua siltä, että peli on menetetty. Emme onnistuneet huolehtimaan biosfääristä. Teemme liian vähän ja olemme liian myöhään liikkeellä. Vielä 30 vuotta sitten ajattelin, että jos me todella vakavissamme otamme käyttöön toisen elämäntavan, voimme tehdä asioille jotain.

Tähän asti yhteiskunnan varallisuutta ja hyvinvointia on voitu jakaa koko ajan kasvavasta potista. Jos tämä kakku pienenee, tulee väistämättä ikäviä eturistiriitoja.

Siksi painopisteeni on siirtynyt enemmän kriisin vastaanottamiseen. Miten voisimme vaalia jonkinlaisia humanistisia käyttäytymistapoja, kun hätä lisääntyy? Kun kriisi saapuu, mitä voimme tehdä, ettemme hakkaa toistemme päitä irti?

Omavaraisuus on yksi ratkaisu. Kun pystyy huolehtimaan omasta ruuastaan, ei tarvitse riidellä naapurin kanssa.

Kirvestä en sentään ole sulattanut omasta malmista. Lasse Nordlund

Ennen perheellistymistä en hankkinut juuri mitään ulkopuolelta. Kenkiäkin olen tehnyt itse. Kirvestä en sentään ole sulattanut omasta malmista.

Nykyään teen kompromisseja. Maria huovuttaa tossuja, ja niistä ansaituilla rahoilla hän voi ostaa juustoa ja voita leivän päälle ja käydä välillä vaarin luona Jyväskylässä. Siinä mielessä meillä on yhdistelmätalous.

Olen tyytyväinen, että elämässäni en ole joutunut liian pahasti puun ja nilan väliin. Tasapainoilu ei ole johtanut sietämättömiin kompromisseihin."

Valokuvataiteen museossa Helsingissä on 26.5. asti esillä vuoden kuvajournalistiksi valitun Touko Hujasen valokuvia Lasse Nordlundista ja hänen perheestään.

Lue myös:

Antero Vartia tajusi, ettei ilmastonmuutosta ratkaista politiikalla – "Asiat voivat mennä niin pahasti pieleen, ettei ihmiskuntaa enää ole"

16-vuotias Atte Ahokas on perjantaisin lakossa: "Poliitikot ovat epäonnistuneet ja pettäneet meidän sukupolvemme"

Laura Kolehmainen yrittää ilmastoveivata Suomesta maailman ilmastojohtajan: "On ihan piipertelyä saarnata kulutusvalinnoista köyhille"

Merihätään Norjan rannikolla joutunuttta Viking Sky -risteilijä on saatu hinattua Molden satamaan.

Kolme aluksen neljästä moottorista saatiin toimimaan, mutta liikkuminen kovassa merenkäynnissä oli hidasta.

Aluksesta on tähän mennessä evakuoitu helikopterien avulla 479 matkustajaa. Risteilijässä oli onnettomuushetkellä yhteensä 1 373 matkustajaa ja miehistön jäsentä.

Viranomaisten mukaan 17 ihmistä on toimitettu laivalta sairaalaan. Kolme iäkästä matkustajaa on loukkaantunut vakavammin saatuaan luunmurtumia. Suurin osa laivan matkustajista on yhdysvaltalaisia ja brittejä.

Pelastustyöt saivat alkunsa eilen iltapäivällä, kun Hustadin edustalla matkannut Viking Sky kärsi konevian ja laiva lähetti hätäviestin.

Huonekalut liukuivat kansilla

Laivan kannella lauantaina kuvatussa videossa näkyy, miten huonekalut liukuivat lattialla aluksen keinuessa voimakkaasti.

– Pelkäsin. En ole koskaan kokenut mitään niin pelottavaa. Rukoilin ja pyysin turvaa kaikille laivan ihmisille, matkustajana ollut Janet Jacob kertoo NRK:lle.

Hänet evakuoitiin laivalta helikopterilla.

– Ensin meidät evakuoitiin toiselle kannelle, koska lasia oli särkynyt ja sisään tuli vettä. Helikopterikyyti oli pelottava. Tuuli oli kuin tornado, Jacob kuvailee.

Laivalla matkustajana olevan Alexus Sheppardin Twitterissä jakamassa kuvassa näkyy, miten laivan kansille kerääntyneet ihmiset odottavat aluksen rantautumista.

Verdens Gang -lehden mukaan risteilyaluksen kapteeni on suomalainen. Viking Skyn miehistön jäsenet ovat kotoisin 45 eri maasta.

Uutista päivitetään.

Lue lisää:

Yli tuhat henkilöä evakuoidaan merihätään joutuneelta risteilyalukselta Norjan rannikolla – video

Alkava viikko on keskiviikkoon asti kylmä, sitten jopa yöt lämpenevät.

– Viikon sää näyttää siis hyvin kaksijakoiselta, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen.

Keskiviikkoon asti on siis aurinkoista ja viileää, öisin jopa kylmää ja pakkasta on etelää myöten useita asteita. Kylmin yö on keskiviikon vastainen yö.

– Silloin on kireitä lukemia ihan etelässäkin, pakkasta on jopa kymmenen astetta, Hellinen jatkaa.

Päivälämpötilat kulkevat samaa rataa öiden kanssa: maanantaina etelässä ja keskiosissa maata on ylimmillään viisi plusastetta ja Lapissa noin viisi astetta pakkasta. Tiistaina on yksi tai kaksi astetta kylmempää.

Keskiviikko on sitten koko viikon viilein päivä, kun etelässäkin jäädään korkeintaan viiteen lämpöasteeseen ja keskiosissa maata enintään kahteen asteeseen. Toisaalta ihan pohjoisessa alkaa lämmetä, kun uusi rintama tulee lännestä ja lämpötila nousee nollaan.

– Torstain vastaisena yönä sitten muuttuu. Lämpötila voi vielä yöllä käydä juuri ja juuri pakkasen puolella päivälämpötilat kääntyvät nousuun.

Hellisen mukaan perjantain on sitten tämän hetken ennusteen mukaan oikein keväinen päivä.

– Epävarmaahan se on, mutta etelässä lämpötila voi perjantaina nousta jopa kymmeneen plusasteeseen. Pohjoisessakin ollaan nollassa tai viisi astetta plussalla.

Ulkoministeri Timo Soinia (sin.) yritettiin lyödä Korson maalaismarkkinoilla Vantaalla sunnuntaina päivällä.

Paikalla ollut Lehtikuvan kuvaaja kertoo, että turvamiehet painoivat maahan Soldiers of Odin -tunnuksiin pukeutunutta miestä ja pitivät tätä paikallaan.

Soini kertoi ympärillä oleville ihmisille, että kyseinen mies oli yrittänyt lyödä häntä ja että turvamiehet ottivat lyöjän haltuun. Soini jatkoi välikohtauksen jälkeen normaalisti kansalaisten tapaamista.

Maalaismarkkinoilla monitoimikeskus Lumon lähistöllä oli useamman puolueen edustajia tapaamassa äänestäjiä. Eduskuntavaaleihin on enää kolme viikkoa. Timo Soini on ilmoittanut ettei ole ehdolla eduskuntavaaleissa.

Yle ei tavoittanut Timo Soinia kommentoimaan tapahtunutta. Plokiinsa julkaisemassa tekstissä Korson markkinat Soini kirjoittaa: "Tänään kohdalleni tuli ikävä välikohtaus, jota kukaan ei kohdalleen halua tai toivo. Uhkaava tilanne saatiin nopeasti rauhoittumaan. Olen kertonut näkemäni ja kokemani poliisille. Asia on nyt viranomaisten hoidossa ja tutkinnassa. He osaavat asiansa. Kiitän turvamiehiä hyvästä työstä."

Miestä epäillään virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta

Itä-Uudenmaan poliisi vahvistaa, että kyseisen kaltainen tapahtuma on poliisilla selvityksen alla.

– Nykyisten tietojen perusteella siinä on uhkaavasti, aggressiivisesti käyttäytynyt henkilö pyrkinyt lähestymään ministeriä, ja paikalla olleet poliisit ovat puuttuneet siihen tilanteeseen, mikä on sitten johtanut fyysiseen kamppailuun, kertoo rikoskomisario Juha Springare STT:lle.

– Tämä henkilö on siinä otettu kiinni, ja häntä epäillään tällä hetkellä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Rikoskomisariolla on mediassa olleiden valokuvien perusteella käsitys, että kiinni otettu mies oli pukeutunut Soldiers of Odin -tunnuksiin.

– Mutta esitutkinnan näkökulmasta en voi yksityiskohtiin mennä tässä vaiheessa.

Soldiers of Odin on profiloitunut muun muassa katupartiotoiminnallaan ja maahanmuuttovastaisuudellaan. Järjestö itse ilmoittaa olevansa isänmaallinen katupartioyhdistys, joka vastustaa muun muassa islamisaatiota, EU:ta ja globalisaatiota.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sekä Eurooppa-, ja kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) ovat tuominneet hyökkäyksen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho taas muistutti, että asioihin vaikutetaan äänestämällä eikä rähjäämällä.

Myös SDP:n Antti Rinne, vihreiden Pekka Haavisto, kristillisdemokraattien Sari Essayah ja vasemmistoliiton Li Andersson tuomitsivat hyökkäyksen.

Veitsimies lähestyi Kataista, kolan heittäjä Stubbia

Valtiojohdon henkivartioinnista vastaa kokonaisuudessaan nykyään Helsingin poliisin henkilösuojeluyksikkö, ei suojelupoliisi. Ministerien henkilösuojausta lisättiin jo vuonna 2015, ja tuolloin Yle kertoi että ulkoministeri Soinilla on säännöllisesti turvamiehiä mukanaan.

Hyökkäykset kärkipoliitikkoja vastaan ovat Suomessa varsin harvinaisia. Kuntavaalien alla vuonna 2012 veitsellä varustautunut mies lähestyi silloista pääministeri Jyrki Kataista (kok.) vaalikadulla Turussa. Tuolloin valtiovarainministerinä toiminut Alexander Stubb (kok.) sai puolestaan Tampereella kolajuoman päälleen marraskuussa 2015.

Stubbin koti on myös joutunut ilkivallan kohteeksi elokuussa 2015, kun asunnon pihalle tunkeuduttiin ja ikkunoita rikottiin. Silloinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) kertoi puolestaan kesällä 2013, että hänen kotiaan oli töhritty kananmunilla. Kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps.) kodin ikkunoita oli rikottu perheen joululoman aikana vuonna 2017.

Lue lisää:

Poliisi etsii valtiojohdolle lisää henkivartijoita – hakee kymmentä vanhempaa konstaapelia (16.6.2017)

Turvallisuuslähde: Ministereiden henkivartiointia lisätty (20.8.2015)

Sex and drugs and rock 'n' roll. Kliseinen lausahdus kiteytyy kasarihevibändi Mötley Crüessa. Los Angelesista lähtöisin oleva yhtye on tunnettu viinan, huumeiden ja seksin huuruisesta rokkarimeiningistä ehkä paremmin kuin mikään muu bändi.

Suoratoistopalvelu Netflixissä julkaistiin perjantaina elokuva The Dirt - Törkytehdas, joka kertoo Nikki Sixxin, Tommy Leen, Vince Neilin ja Mick Marsin muodostaman bändin tarinan. Elokuva pohjautuu 18 vuotta sitten julkaistuun samannimiseen kirjaan, jonka on kirjoittanut Neil Strauss bändin jäsenten avustuksella.

Elokuva jakautuu kahteen osaan. Alussa käydään läpi bändin nopea nousu maailmanmaineeseen ja se, kuinka bändiläisten elämä muuttuu rahan ja suosion myötä törkeäksi sikailuksi. Viina virtaa, huumeita vedetään, hotellihuoneita tuhotaan ja seksiä harrastetaan naisten kanssa aina kun mahdollista.

Käänteentekevä kohta on se, kun viinanhakureissulla Hanoi Rocks -yhtyeen rumpali Razzle kuolee auto-onnettomuudessa. Elokuvassa ei nähdä muita suomalaisyhtyeen jäseniä.

Loppuosassa elokuvaa Mötley Crüen pakka alkaa hajota. Laulaja Vince Neil järkyttyy tyttärensä kuolemasta ja päätyy jättämään bändin. Nikki Sixx puolestaan kamppailee heroiiniriippuvuuden kanssa ja käy lähellä kuolemaa. Lopulta bändi palaa yhteen.

Naiset vain seksiobjekteina

Jackass-ohjelman luoneen Jeff Tremainen ohjaama The Dirt on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Arvioissa elokuvaa on kehuttu viihdyttäväksi, mutta lähinnä se on lytätty latteaksi.

The New York Timesin arviossa elokuvaa mollataan huonoista peruukeista ja siitä, kuinka lavastus on yhtä vakuuttavaa kuin 80-luvun bileet vakuutusyhtiön konttorissa.

Variety puolestaan kritisoi ohutta käsikirjoitusta, jonka vuoksi elokuvassa ei päästä juuri pintaa syvemmälle.

Kritiikkiä on tullut myös siitä, kuinka naiset kuvataan elokuvassa. Digital Spy nostaa esiin sen, että naiset ovat leffassa vain mielisteleviä bändäreitä, hulluja tyttöystäviä, nalkuttavia vaimoja tai lastaan hyljeksiviä äitejä. Julkaisu muistuttaa, että naiset näytetään lähinnä seksiobjekteina, mikä ei #metoo-kampanjan jälkeisessä ajassa tunnu oikealta.

"Elokuva nauratti ja itketti"

Kasarihevistä innoituksensa saanut laulaja Olli Herman piti Mötley Crüe -elokuvaa viihdyttävänä, jonka parissa sai nauraa ja itkeä. Hän oli jopa yllättynyt siitä, että sekoilemista oli kirjaan verrattuna yllättävän vähän.

– Tarina oli hienosti kirjoitettu, koska se keskittyi nelikon veljeyteen eikä rahalla, viinalla, huumeilla tai naisilla mässäilyyn.

Viihdyttävimpinä kohtauksina muusikko piti sitä, kun Ozzy Osbourne sekoilee, tai sitä, kun Nikki Sixx pyytää käytöstään anteeksi Tommy Leeltä.

– Tulee hykerryttävästi mieleen bändissä olemisen kemiat. Se on sellaista puolin ja toisin rakkaudella vittuilua, laulaja nauraa.

Olli Herman kertoo itkeneensä kohdassa, jossa näytetään, kun Vince Neilin tytär Skylar kuolee syöpään. Laulajan pysäytti myös kohtaus, jossa Hanoi Rocksin rumpali Razzle kuolee auto-onnettomuudessa Vincen syliin.

– Kyllä se suomalaisena ja Hanoi Rocksin uraa seuranneena kosketti, kun vielä tietää, minkälainen vaikutus tapahtumalla oikeasti oli kaikkeen muuhun.

Elokuvan käsikirjoittajat ovat sanoneet, että he eivät ole halunneet glorifioida sex and drugs and rock 'n' roll -klisettä. Olli Hermanin mielestä siinä ei elokuvassa onnistuttu, sillä Mötley Crüen kohdalla ihannoinnilta ei voi välttyä.

– Bändin olemassaolo ja musa on juuri sitä. Miksi sitä kääntäisi jotenkin muuten?

"Sekoilua on edelleen"

Olli Herman ei pidä törkyistä bändimeininkiä mitenkään ihailtavana. Siinä ei hänen mielestään ole mitään hienoa.

– Siivoton käytös ei tee kenestäkään sen siistimpää tyyppiä. Elokuvassakin sanotaan, että se olisi voinut käydä kenelle tahansa, mutta se kävi meille. Se on huono yhdistelmä, kun on addiktiiviset persoonat ja herkät ihmiset ja jumalaton määrä rahaa. Kyllähän siinä lähtee lavasta kenellä tahansa.

Nykyään päihteiden käytön ja naisten kaatamisen ihaileminen ei ole enää hyväksyttävää, kuten se oli 1980-luvulla. Olli Herman kuitenkin kertoo, että samanlaista meininkiä on edelleen olemassa.

– Olen kuullut ja nähnytkin. On sitä ihan yhtä paljon joka paikassa. Sitä ei vaan enää nykyään glorifioida samalla tavalla.

Laulajan mielestä sekoilu on kääntynyt itseään vastaan.

– Se tehtiin niin yli tuohon maailman aikaan 80-luvulla. Siitä tuli klisee. Siinä vaiheessa, kun rokkitähdet alkoivat sammuilemaan lavalle ja tekemään huonoja keikkoja, se alkoi olla yleisön epäkunnioitusta. Itse menen aina palvelemaan yleisöä. Nykypäivänä huono keikka päätyy heti videona YouTubeen. Kuka sellaista haluaa? Ei kukaan.

Olli Herman myöntää, että on itsekin elänyt rokkitähden elämää. Nykyisin hän yrittää pitää elämänsä tasapainossa.

– Jokainen varmaan kokee elämänsä aikana omat ylilyöntinsä. Kyllä sekavia aikoja on kaikilla ollut, mutta ei Mötley Crüen mittakaavassa lähellekään. Mulle tärkeintä on ollut musan tekeminen ja lavalla esiintyminen. Oheissekoilu on jäänyt hyvin paljon vähemmälle.

Konkurssi on useimmiten hyvin raskas tapahtuma. Suuri tragedia, joka hajottaa perheet ja vie masennukseen. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Siitä on todisteena joensuulainen sarjayrittäjä Jiri Jormakka, 29. Hän oli kehittämässä aivan uudenlaista urheilusovellusta, mutta yritys päätyi konkurssiin. Jormakka ei lannistunut, vaan hyvin pian seuraava yritys oli jo pystyssä. Nyt kehitteillä on moderni zeppeliini, jolla kuvattaisiin esimerkiksi sähkölinjoja.

– Minusta yritys on lähtökohtaisesti vain kasa juridisia papereita ja sopimuksia. Se on alusta, jonka päällä on mahdollista toteuttaa omaa ideaansa, toteaa Jormakka.

Jormakan mielestä useimmiten konkursseissa ajatellaan liikaa yritykseen käytettyä aikaa ja rahaa. Kenties omaa firmaa tekohengitetään kaikin keinoin liian kauan. Jormakalle konkurssi ei ole kauhistus, vaan uuden alku.

Bittien maailmasta yläilmoihin

Kun ensimmäisen yrityksen konkurssipäätöksestä oli kulunut noin vuosi, Jormakka hyppäsi mukaan projektiin, joka saattaa pessimististä kuulostaa lähinnä propellipäiden suuruudenhullulta haihattelulta.

Kelluu Oy kehittää Joensuussa uudenlaista miehittämätöntä ilma-alusta. Kun droonit pystyvät lentämään useimmiten vain noin 20 minuuttia, niin uudentyyppisellä ilma-aluksella voi lentää jopa 150 tuntia kerralla ja lähettää samalla kuvaa koko ajan. Moderni zeppeliini käyttää navigointia ja voi lentää ohjelmoidusti vaikka satoja kilometrejä.

Ei tunteella, vaan järjellä

Vuonna 2018 Suomessa pantiin vireille 2 534 konkurssia. Määrä kasvoi edellisvuodesta 16,9 prosenttia. Konkurssien määrä kasvoi lähes kaikilla toimialoilla, teollisuutta ja kaivostoimintaa lukuun ottamatta.

Jormakan ensimmäistä yritystä Havusportia pystytettiin toiveikkaissa tunnelmissa. Yritys rakensi urheiluseurojen käyttöön sovelluskokonaisuuden, jonka avulla valmentaja sai paljon tietoa treenattavistaan, kun urheilija tallensi tekemisiään alustalle. Kertyneestä urheiludatasta olisi saatu paljon irti myös vertailevaa tietoa vaikkapa muista joukkueista.

Sovellus olisi ollut hyvä renki huippu-urheilussa, mutta urheiluseurat asiakkaina olivat liian työläitä. Kun käyttäjämäärät tippuivat, Jormakan yritykseltä loppuivat rahat eikä uusia isoja kauppoja ollut kiikarissa. Oli tehtävä päätös konkurssista. Pahin hetki Havusportin hautaamisessa oli se, kun Jormakka ja silloinen yhtiökumppani joutuivat irtisanomaan työntekijänsä, kaksi koodaria.

– Kyllä meillekin jäi maksettavaa, mutta on turha katkeroitua. Samoin on turha syytellä muita, pitää katsoa peiliin jos syyllisiä haetaan.

Jiri Jormakka suhtautui konkurssiin enemmän järjellä kuin tunteella. Pian hän huomasi, että entiset ystävät ja yrittäjäkontaktit olivat jäljellä, muun muassa Joensuun Tiedepuiston yrityshautomon väki. Tiedepuistolta löytyi myös uusi yrityskumppani, Jouni Lintu.

Jouni Lintu oli pohtinut droonien käytön rajallisuutta ja ideoi ilma-aluksen, joka lentää samalla periaatteella kuin muinaiset zeppeliinit. Idea on nyt prototyyppiasteella ja herättänyt jo kiinnostusta sijoittajissa. Prototyyppi on noin viisi metriä pitkä ja se on kantanut kolmen kilon kuorman. Laite on valmistettu äärimmäisen kevyestä komposiittimuovista, jonka alkuperää yrittäjät eivät paljasta.

– Sen verran voin sanoa, että Euroopassa tämä materiaali on tehty, nauraa Lintu.

Lentolaite nousee ilmaan vedyn avulla. Myös potkurin käyttövoimaksi on suunniteltu vetypolttokennoja, jolloin päästöt ovat pelkkää vesihöyryä. Vety on mainettaan parempi, viime vuosina vetyteknologia on ottanut harppauksia eteenpäin, summailevat Lintu ja Jormakka.

Uskoa omiin kykyihin riittää

Jiri Jormakka on ihminen, joka ei pidä säännöllisistä työajoista ja tasapaksusta työstä. Hän tykkää myös ottaa omien kykyjen mukaisia riskejä.

– Erilaiset mielenkiintoiset projektit vievät mennessään. Nautin ratkaisujen etsimisestä. On mahtava tunne kun saa oman idean käytäntöön. Uskon vahvasti, että läpilyönti tapahtuu vielä. Jos se ei ole tämä lentolaite, niin sitten joku muu, sanoo Jormakka.

Jormakan ja Linnun uudessa yrityksessä on kiinni melkoiset summat rahaa, eikä menestyksestä ole takeita.

Ensimmäiset testilennot zeppeliinin prototyypillä tehtiin kesällä 2018. Testeillä selvitettiin muun muassa lentolaitteen energiantarvetta, lentoaikaa ja tuuliominaisuuksia.

Ensimmäinen uuden lentolaitteen käyttäjä on todennäköisesti energiayhtiö, jonka sähkölinjojen kuvaamiseen laitetta käytettäisiin. Laite vaatii vielä melkoisesti kehittämistä niin kuvauskaluston kuin lento-ominaisuuksien osalta. Kehitystyö vaatii myös melkoisesti rahaa.

– Hankkeeseen on käytetty jo lähes 100 000 euroa. Nyt käynnissä oleva vaihe vie jo seitsemännumeroisen luvun. Ennen kuin laitteella voidaan tehdä vakioitua palvelua laajemmalle alueelle vietynä, tarvitaan jo kahdeksannumeroinen summa euroja, laskee Jouni Lintu.

Ideaa on esitelty jo muun muassa Yhdysvaltojen viranomaisille ja saksalaisen energiayhtiön edustajille. Yrittäjien usko on kova. He toivovat, että noin puolentoista vuoden kuluttua kehitystyö olisi valmis ja lentolaite kaupallinen tuote globaaleille markkinoille.

Havusport oli opettavainen tarina

Havusport opetti Jormakalle yrittämisestä sen, että hyväkään idea ei kanna välttämättä maaliin asti. Vaikka tuote olisi hyvä sellaisenaan jollekin käyttäjäryhmälle, niin se ei ole täydellinen kaikille. Eikä tuotetta voi räätälöidä loputtomiin kaikkien asiakkaiden tarpeisiin.

Havusportin alku näytti lupaavalta. Tuotteessa oli nettipohjainen alusta, minkä avulla seura- ja joukkuetoimintaa pyöritettiin. Tablettisovelluksella kerättiin otteludataa ja kännykkäsovelluksella yksittäinen urheilija pystyi seuraamaan hyvin monia asioita, kuten omia treenejä, ruoka- ja unipäiväkirjoja.

Sovelluksen prototyypin kehittivät Itä-Suomen yliopiston opiskelijat. Prototyypin jälkeen alkoi tuotteen markkinointi. Se sai melko hyvän vastaanoton.

– Kaksikymmentä seuraa sanoi ostavansa tuotteen, mikäli se saataisiin valmiiksi. Se oli hyvä uutinen rahoitusneuvotteluissa, rahoitus uudelle innovaatiolle järjestyikin.

Pian Havusport palkkasi myös kaksi koodaria, jotka tekivät tuotteen kehitystyötä. Asiakkaiksi tuli monia isoja seuroja, kuten HIFK, Ilves, TPS, KalPa. Enimmillään Havusportilla oli noin 6000 rekisteröitynyttä käyttäjää, heistä suurin osa jääkiekkojunioreita.

Markkinointi ja kehitystyö ylivoimaista

Havusport kaatui kuitenkin siihen, että asiakkaina urheiluseurat olivat liian moninaisia. Tuotteen markkinointi oli äärimmäisen työlästä puuhaa, muistelee Jormakka.

– Tuotetta markkinoitiin aluksi valmennuspäälliköille ja toiminnanjohtajille. Vaikka heidän mielestään tuote oli hyvä ja tarpeellinen, he eivät voineet tehdä päätöstä sovelluksen hankkimisesta, vaan jokainen joukkue seuran sisällä päättää omista hankinnoistaan, Jormakka kertoo.

Niinpä tuote piti myydä erikseen jokaiselle valmentajalle, joukkueenjohtajalle ja hyväksyttää vielä junioriurheilijan vanhemmilla. Urakka kävi liian työlääksi.

Yksi haaste oli myös henkilöiden vaihtuvuus urheiluseuroissa. Sama myyntiprosessi piti tehdä monta kertaa. Myös sovelluksen kehittämistyö oli hankalaa, kun valmentajat, joukkueenjohtajat ja junioreiden vanhemmat halusivat sovellukselta eri asioita.

Havusport hakeutui konkurssiin vuoden 2018 loppupuolella, mutta päätös konkurssista tehtiin jo vuoden 2017 lopussa.

Konkurssi ei tehnyt Jiri Jormakkaa katkeraksi.

– Summailin asioita ja huomasin, että Havusportin aikana tehdyt asiat jäivät kuitenkin kokonaisuudessaan positiivisen puolelle. Enemmän harmittaisi jos ei olisi edes yritetty.

Keskustele aiheesta jutun alla. Keskustelu on avoinna sunnuntai-iltana 24.3. klo 22:een saakka.

Kynsien naputtelu pöytään, käsirasvan levittäminen käsiin ja pussin rapistelu ovat ääniä, jotka saavat Noora-Sofia Hermanssonin, 28, rentoutumaan ja ennen kaikkea nukahtamaan.

Äänet eivät lähde mistä tahansa vaan niiden taustalla ovat ASMR-artistit, joilla on YouTubessa parhaimmillaan yli miljoona tilaajaa.

ASMR tulee sanoista autonomous sensory meridian response. Sen voi suomentaa riippumattomaksi aistielämykseksi. Suomalaisesta ASMR-tubettajasta Sita Salmisesta voi lukea lisää täältä.

Hermanssonin on ollut lapsesta saakka vaikea saada iltaisin nukahdettua. Unettomuus kehittyi vuosien varrella niin pahaksi, että hän joutui turvautumaan lääkitykseen. Lopulta hän löysi ASMR-videoista apukeinon unettomuuteensa. Hän kuuntelee ja katselee ASMR:ää nukkumaan mennessä sängyssä. Jossakin kohtaa silmät painuvat kiinni ja hän nukahtaa.

– Joku niissä äänissä on, että ne rentouttavat. Parhaimmillaan tunnen väreilyä, kihelmöintiä päätä pitkin. Olen tarkka siitä mitä kuuntelen. Pidän etenkin naisäänistä ja esimerkiksi onttojen esineiden naputtelu kynsillä rentouttaa. Tykkään myös katsoa videoita, joissa tehdään "kasvohoito", sanoo Hermansson.

ASMR toimii yhdelle, toiselle ei

ASMR-videoita voidaan mainostaa apuna rentoutumiseen ja nukahtamiseen, mutta tutkimusta aiheesta on hyvin vähän.

Britanniassa psykologi Giulia Poerio ryhmineen on tutkinut ASMR:ää ja todennut, että sillä voi olla terveyttä edistäviä vaikutuksia. Poerion mielestä nyt on osoitettu ensimmäistä kertaa, että ASMR on aito kokemus niillä, jotka aistielämyksiä ylipäätään kokevat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan kiinnostus ASMR:ää kohtaan on selvästi kasvanut tutkimuksen parissa.

– ASMR-videot nähdään rentoutumismenetelmänä tai -keinona. Tutkimuksen kannalta ongelmallista siinä on se, että videoiden hyödyt voidaan todentaa vain sellaisilla ihmisillä, jotka ovat näitä videoita harjaantuneet katsomaan ja oivaltaneet, että he saavat näistä mielihyvää. Eli ne, jotka eivät ole tässä harjaantuneet, eivät välttämättä saa mitään hyötyä, hän sanoo.

Helsingin yliopiston psykiatrian professorin Tiina Paunion mukaan myös Poerion tutkimuksessa videoita katselleiden syke laski, sillä ASMR toimi rauhoittavana ärsykkeenä.

– Ne saattavat viedä huomiota pois ahdistavista ajatuksista. Puheen rytmi videoissa voi jäljitellä sydämen lyöntisykettä, mikä yleensä rauhoittaa ja luo turvallisuuden tunnetta. Siinä mielessä on ihan mahdollista, että nämä auttavat unensaantia. Tätähän unettomuuden hoidossa suositellaan, että rauhoitutaan ja tehdään tiettyjä turvallisia rutiineja ennen nukkumaanmenoa, sanoo Poerion tutkimukseen tutustunut Paunio.

Hän ei kuitenkaan johdonmukaisesti suosittelisi kaikille unettomuudesta kärsiville ASMR:ää. Heidän, jotka tuntevat sen auttavan, kannattaa jatkaa, hän sanoo.

Pidän etenkin naisäänistä ja esimerkiksi onttojen esineiden naputtelu kynsillä rentouttaa. Noora-Sofia Hermansson

"Lempeä, turvallinen kosketus rauhoittaa"

Noora-Sofia Hermanssonin yksi lempivideoista on Gentle Whispering - artistin tekemät kasvohoidot ASMR-videolla. Tasaisella äänellä kuiskiva artisti kertoo vaihe vaiheelta, mitä kasvohoidossa tapahtuu.

– Pidän niistä, koska ne tuntuvat aidoilta, ikään kuin olisi itse hoidettavana. Etenkin jos videoon on lisätty mukaan erilaisia toimenpideääniä, kuten voideääniä. Myös ääni, joka lähtee kumihanskoista on tosi miellyttävä.

Erilaisten äänimaisemien hyödyntäminen ja sitä kautta rentoutuminen on pitkään kuulunut unettomuuden hoitokeinoihin. Paunion mukaan on mielenkiintoista, että itse katselukokemus voisi myös olla rentouttava ja helpottaa nukahtamista.

Tutkimusten perusteella tietokoneen äärellä istuminen tai puhelimen selaaminen voivat aiheuttaa ennen nukahtamista ylivirkeyttä, ja siksi niitä suositellaan vältettävän ennen nukkumaanmenoa.

– Lempeä, turvallinen kosketus on rauhoittavaa ja esimerkiksi silittelyä voidaan käyttää unettomuuden hoidossa. Ehkä ASMR:ää katsova saa videoita katsomalla samanlaisen reaktion ja rauhoittuu, hän pohtii.

"Selviän kyllä päivästä, vaikka en nukkuisikaan"

Nukahtaminen oli Noora-Sofia Hermanssonille aiemmin vaikeaa varsinkin silloin, kun hän oli stressaantunut. Nukkumaan mennessä ajatukset siitä, että huomenna pitää olla pirteä, vaikeuttivat nukahtamista. Joskus uni ei tule, vaikka siihen ei olisi mitään erityistä syytä. Yliopistossa opiskeleva Hermansson pyrkii nykyään tekemään asiat päivisin niin, ettei niitä tarvitsisi enää illalla miettiä.

– Nykyään vakuutan itselleni, että selviän kyllä päivästä, vaikka en nukkuisikaan.

Hermanssonin mukaan ASMR auttaa kausittain. Jos videoita kuluttaa koko ajan, ne menettävät vaikutuksensa. Se saattaa myös ahdistaa. Silloin Hermansson on käyttänyt apuna melatoniinia, mutta perinteiset hengitysharjoitukset tai rauhoittavien äänien, kuten sateen ropinan kuuntelu ei nukahtamiseen auta.

Perinteisempiä ohjattuja rentoutumiskeinoja ja mielikuvaharjoitteita on tutkittu menneinä vuosina. Tuloksena on ollut, että ne auttavat lyhytaikaisesti.

– Samalla tavoin, jos ASMR ei enää tehoa, niin sitten pitää keksiä jokin muu keino, sanoo THL:n Timo Partonen.

Elämä on aikataulutettu minuutilleen

Finterveys 2017 -tutkimuksen mukaan uniongelmat koskevat jopa 3 miljoonaa suomalaista. Partosen mukaan varsinkin työikäisillä on aiempaa enemmän univaikeuksia.

Uni saattaa katkeilla ja iltaisin on vaikea nukahtaa, listaa Partonen tyypillisimpiä ongelmia. Nukahtamisvaikeuksien taustalla on aivojen ylivireystila, eli autonominen hermosto on liikaa virittynyt sympaattisen hermoston puolelle.

– Eli syke ja verenpaine ovat korkealla.

Unettomuuden hoidossa on olennaista, että ihminen rentoutuu hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa ja ikäänkuin houkuttelee unta luokseen. Partosen mukaan ongelmana on juuri se, että ihmiset aikatauluttavat päivänsä minuutilleen ja sama tahti jatkuu iltaan saakka.

– Niiden, joilla on herkästi univaikeuksia, kannattaa miettiä, onko kyse puhtaasti univelasta. Eli ei yksinkertaisesti saa määrällisesti tarpeeksi unta. Sitten on se osa ihmisiä, joiden elämän aikatauluttaminen on sellaista, että he eivät nuku riittävästi. Se on paljon ongelmallisempaa.

Artikkelin kommentointimahdollisuus on auki klo 22.00 saakka. Tervetuloa mukaan.

Lue myös:

Some-julkkis Sita Salmisen, 26, naputtelu ja kuiskailu auttavat tuhannet ihmiset uneen – ilmiöstä puhutaan seuraavana suurena hyvinvointitrendinä, tästä siinä on kyse

Kun Miina Kajos saa käydä nukkumaan aamukolmelta, hänen elämänlaatunsa paranee – Arki pakottaa monet elämään itselleen luonnottomassa unirytmissä

"Yhteiskunta pyörii aamuvirkkujen tyrannialla" – 20 000 suomalaista vastasi Akuutin ja Työterveyslaitoksen unikyselyyn

”Sitä, mitä et voi kasvattaa, on kaivettava”

Tämä tunnettu kaivosmiesten sanonta on heittämässä häränpyllyä. Suomessa ja maailmalla tutkitaan yhä kiihtyvämpään tahtiin, miten öljyä ja kaivannaistuotteita voitaisiin korvata kasveilla.

Suomalaiset elävät öljystä tehtyjen tuotteiden ympäröiminä. Katso eteesi ja näet pieniä muoviesineitä kaikkialla: vaatteiden napeissa, kankaiden kuiduissa, lamppujen varjostimissa. Jos olet ulkona, näet autojen tiivisteitä, renkaita, ovenkahvoja, asfalttia.

WWF:n mukaan vuonna 2016 tuotettiin uutta muovia yhteensä 396 miljoonaa tonnia, eli 53 kiloa maapallon jokaista ihmistä kohden.

On aika monta vuosikymmentä kiinniotettavana. Risto Korpinen

Suomella on valtava resurssi, jota voidaan hyödyntää öljytuotteiden ja kaivannaisten korvaamisessa, sanoo tohtori Risto Korpinen Luonnonvarakeskuksesta.

– Kun metsiä hoidetaan kestävästi ja järkevästi, meillä on ehtymätön raaka-ainevarasto, josta saadaan tehtyä hyödykkeitä.

Korpisen mukaan hyödykkeitä ovat muun muassa tavarat ja kemikaalit, joita ihmiset tarvitsevat jokapäiväisessä elämässä.

Listasimme yhdeksän kiinnostavaa tuotetta, mitä puusta saa. Ja yhden ekstran.

Eroon öljystä: Liehuvia mekkoja, polttoainetta, supereristeitä

1/10 Kangasta puusta

Monet kankaat tehdään öljypohjaisista keinokuiduista tai vettä tuhlaavasta puuvillasta. Suomessa kehitetyistä puupohjaisista kankaista pisimmällä on koivusta tehty Ioncell -kangas, jota on nähty muun muassa itsenäisyyspäivän juhlissa Jenni Haukion päällä.

Lisäksi Paltamoon suunnitellaan tehdasta, jonka päätuote mahdollistaisi viskoosin valmistamisen ilman myrkyllistä rikkihiiltä. Äänekoskella on jo valmistumassa tämän vuoden lopussa koetehdas, joka valmistaa tavallisesta paperisellusta täysin uudenlaista kuitua.

2/10 Sahanpurusta liikennepolttoainetta

Jo nyt dieselpolttoainetta tuotetaan suuria määriä (Neste) jätteistä, mutta ei lähellekään liikenteen tarvitsemia määriä. Biopolttoaineita valmistetaan ruokakasveista, mutta myös sellunvalmistuksen sivutuotteena syntyvästä mäntyöljystä (UPM).

Tällä hetkellä Kajaanissa valmistetaan bioetanolia sahanpurusta ensimmäisenä maailmassa. Prosessin kehittely on kuitenkin ollut huomattavasti ennakoitua vaikeampaa.

3/10 Styroksia parempi nanopuueriste

Marylandin yliopistossa on kehitetty styroksia huomattavasti parempi eriste poistamalla puusta sidosaine lingiini. Se on tutkimusryhmän mukaan 30 kertaa vahvempaa kuin styroksi. Valmistusmenetelmä aiotaan kaupallistaa tutkijoiden perustaman yrityksen kautta.

Nanosellu on hyvin pieneksi jauhettua selluloosaa. Sitä pidetään yhtenä lupaavimmista raaka-aineista muun muassa muoviongelman ratkaisuun, mutta sen tuottaminen on toistaiseksi hyvin kallista. Nanosellua voidaan käyttää lähes rajattomasti muun muassa pakkauksiin, eristeisiin, kemikaaleihin, kalvoihin, vaahtoihin ja elektroniikan komponentteihin. Itä-Suomen yliopistossa on kehitelty menetelmää nanosellun valmistuksen yksinkertaistamiseksi.

Puuta lautaselle?

Likimain kaikki, mitä nyt tehdään öljystä, voidaan tehdä myös muista materiaaleista. Tutkija Risto Korpisen mukaan öljyteollisuus on jyrännyt yli sata vuotta, ja se on kehittynyt supertehokkaaksi – saanut aikaa olla ylivoimainen.

Korpinen sanoo realistina, mutta pitkin hampain, että toistaiseksi raha ratkaisee – öljystä tehdyt tuotteet ovat halvempia. Öljyn korvaamista muilla luonnontuotteilla on tutkittu vasta 30 vuotta.

– On aika monta vuosikymmentä kiinniotettavana, että päästään samaan prosessitehokkuuteen kuin öljyteollisuus.

Yrittämisestä öljyn korvaaminen ei ole kiinni. Suomessa asiaa tutkivat muun muassa VTT, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja monet yksityiset yritykset.

Elintarvikkeilla ja lääkkeillä on hirveän hidas ja todella kallis hyväksyttämismenettely. Risto Korpinen

Puusta saa paljon muutakin kuin öljyn suoria korvikkeita. Puuta esimerkiksi syödään (Elintarviketieteiden seura) jo nyt pieniä määriä. Selluloosasta saatavaa sakeutusainetta käytetään yleisesti jogurteissa, majoneeseissa ja jopa hammastahnoissa.

Puusta saadaan myös erilaisia lääkinnällisiä (Biotalous.fi) aineita. Myös puun kuoriosasta löytyy valtava määrä (Luke) yhdisteitä, joita voitaisiin hyödyntää monella tavalla. Kehitettyjä tuotteita nähdään ensin eläimillä.

– Elintarvikkeilla ja lääkkeillä on hirveän hidas ja todella kallis hyväksyttämismenettely, sanoo Korpinen.

Korkeampi jalostusaste: Ruokaa, suoliterveyttä, vaivanparantajia

4/10 Puun proteiinista vastaus maailman proteiinitarpeeseen

Sahanpurusta ja kuoresta on tullut monille sahoille ongelmatuote (Maaseudun Tulevaisuus), koska niistä ei makseta energiatukea kuten monille muille sivutuotteille. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa purun hiilihydraateista eli sokereista jalostetaan yksisoluhiivojen ravintoa, josta puolestaan saadaan valkuaisrehua kaloille.

Risto Korpisen mukaan kaloille tarkoitettu proteiini kannattaisi syöttää suoraan ihmisille ilman kalan kautta kierrättämistä, mutta sitä ei voida tehdä vielä.

5/10 Mäntyöljystä antibioottien käytön vähentäjä

Sellun valmistuksen sivutuotteena saatavasta mäntyöljystä on tehty broilerin rehun lisäaine (kemianteollisuus.fi), joka edistää siipikarjan suoliston toimintaa. Samalla se vähentää antibioottien käyttöä eläimille.

Mäntyöljystä on jo aiemmin saatu komponentteja muun muassa liimoihin, maaleihin ja polttoaineisiin.

Tulevaisuudessa Kemijärven biotuotetehtaassa voidaan valmistaa mikrokiteistä sellua, jota voidaan käyttää muun muassa lehmien rehuna (Maaseudun Tulevaisuus).

6/10 Sellusta apua vaivoihin

Kuusesta haetaan terveysvaikutteista ainesosaa alavirtsatieoireiden (Suomen metsäyhdistys) ehkäisemiseen ja hoitoon. Kuusiuutteen teho eri alavirtsatieoireisiin on osoitettu eläinkokeissa. Kuhmossa on viritteillä (Kainuun Sanomat) Montisera nimisen yhtiön koetehdas.

Kyseessä ei ole ainut puun ainesosasta saatava terveyshyöty. Nanoselluloosasta valmistetussa geelissä on jo kasvatettu minimaksan aihio (Maaseudun Tulevaisuus) Helsingin yliopistolla, jolla voidaan esimerkiksi lääketestauksia. Nanosellusta tehty geeli muistuttaa ihmisen elimistössä olevaa soluväliainetta.

Riittääkö rahaa tutkimukseen?

Koko EU:sta on tarkoitus tehdä hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2050 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomi saavuttaa tavoitteen jo 2030-luvun lopulla.

– Puu on Pohjoismaissa pääasiallinen raaka-aine. Nyt selvitetään, missä on biomassavaroja, ja miten niillä voitaisiin korvata fossiilipohjaisia tuotteita, sanoo apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa.

Suomessa on tällä hallituskaudella panostettu biotalouteen 326 miljoonaa euroa. Kaikkea ei käytetä puuhun ja metsäbiotalouteen: mukana on yli 100 miljoonan euron osuus energiaratkaisuihin ja -tukiin. Lisäksi rahaa menee ruokaketjuun ja luontopolitiikkaan.

Jos tämä meno jatkuu, ollaan päätymässä hyvään itäeurooppalaiseen keskikastiin. Liisa Saarenmaa

Metsäbiotaloutta on edistetty muun muassa 34 miljoonan euron tutkimusohjelmalla ja rahoittamalla VTT:lle viidellä miljoonalla eurolla demolaitos.

Saarenmaan mukaan hallituskauden vaihdos herättää huolta ministeriössä.

– Jos tällaista ekstrapanostusta ei saada, kehitystyötä ei voida viedä alkuunkaan tässä mittakaavassa eteenpäin.

Saarenmaa muistuttaa, että Suomessa ollaan jäljessä tutkimusrahan määrässä. Siksi on tärkeää, että puunjalostusteollisuus saa kassavirtaa vientituotteista, kuten sellusta. Silloin on mahdollisuus laittaa rahaa tuotekehittelyyn.

– Tutkimus ja kehittämisvarojen osuus bruttokansantuotteesta on laskenut vuosituhannen vaihteesta lähtien. Jos tämä meno jatkuu, ollaan päätymässä hyvään itäeurooppalaiseen keskikastiin. Se ei ole meidän tavoitteemme.

Kokonaan uutta: Lentokoneen siipiä, puhtaampia kaivoksia, kenkiä

7/10 Hiilikuitua puusta

Öljypohjaisista aineista valmistettu hiilikuitu on paras materiaali tuotteisiin, joiden täytyy kestää rasitusta, mutta olla samalla kevyitä. Esimerkiksi Formula 1 -autojen rungossa hiilikuitua on käytetty jo kymmeniä vuosia. Nyt Suomessa kehitetyllä menetelmällä (Tiedetuubi) hiilikuitua valmistetaan sellusta ja lingiinistä.

Suomessa on myös maailman ensimmäinen tehdas, joka tuottaa kuivattua ligniiniä kemianteollisuudelle. Tällä hetkellä ligniinillä korvataan öljypohjaisia fenoliliimoja.

8/10 Vedenpuhdistus kaivoksilla ja kaupungeissa

Nanosellulla voidaan esipuhdistaa kaivosten jätevesiä (Helsingin yliopisto) metalleista ja sulfaatista. Helsingin yliopiston ensimmäiset kokeet tehtiin Sotkamossa, Terrafamen kaivosalueella. Nanosellujen hyödyntämiselle vedenpuhdistuksessa on saatu patentit.

Myös yhdyskuntajätevesien puhdistamista kokeillaan Helsingissä. Esimerkiksi paljon puhuttanut mikromuovi voidaan kerätä jätevesistä puun kuoresta saatavalla aktiivihiilellä (Tekniikka&Talous).

9/10 Nanosellusta puukengät

Uuden ajan puukengät eivät ole hollannikkaat tai sota-ajan paperikengät. Aalto-yliopiston tutkimuksessa etsittiin keinoja valmistaa kuluttajatuotteita jauhetusta tai käsitellystä sellusta.

Nanoselluloosasta tehtiin muun muassa retkituolin, polkupyörän ja kenkien prototyypit. Markkinoille kuluttajatuotteita odotetaan vasta muutaman vuoden kuluttua.

10/10 Saatavilla metsästä jo nyt

Vaikka uusien tuotteiden kehitystyö on hidasta, metsien tuomista hyödyistä voi nauttia varsin vähällä vaivalla.

Menemällä metsään (Työtehoseura).

Mikä kehitteillä olevista tuotteista on sinusta hyödyllisin? Keksitkö lisää tapoja, joilla puuta voidaan hyödyntää? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

Lisää aiheesta:

"Sinä päivänä autot lakkaavat ruostumasta" – Näillä aloilla kannattaisi tehdä innovaatioita

Vuosia suunniteltu bioöljytehdas toteutuu – uusia työpaikkoja jopa 100, tuotanto alkaa Lieksassa vuonna 2020

Erikoissyyttäjä Robert Muellerin tutkinta ei löytänyt todisteita siitä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi vehkeillyt venäläisten kanssa, kertoo oikeusministeri William Barr tiivistelmäkirjeessään.

Muellerin toissa päivänä valmistuneessa tutkinnassa selvitettiin Trumpin presidentinvaalikampanjan ja Venäjän mahdollisia yhteyksiä sekä sitä, onko presidentti syyllistynyt oikeuden estämiseen. Barrin tiivistelmän mukaan Mueller ei ota asiaan kantaa suuntaan tai toiseen. Raportti sen sijaan esittelee kunkin toimen osalta todisteita ”kysymyksen molemmin puolin”, ja Muellerin itsensäkin mukaan asia on vaikea.

– Vaikka tämä raportti ei päättele, että presidentti syyllistyi rikokseen, se ei myöskään vapauta häntä epäilyistä, Barr siteeraa Muelleria.

Barrin mukaan näin ollen asia jää oikeusministerin päätettäväksi, ja hän itse sekä apulaisoikeusministeri Rod Rosenstein eivät pidä näyttöä riittävänä presidentin syyttämiseksi.

Demokraattien kongressiedustajan Jerry Nadlerin mukaan puolue aikoo myös pyytää Barria todistamaan oikeusasiain komitean eteen.

Valkoinen talo julisti synninpäästöä

Tuoreissa reaktioissa tietoja pidettiin suurena voittona Trumpille, joka on useaan otteeseen syyttänyt tutkintaa noitavainoksi.

Valkoinen talo julistikin heti tiivistelmän julkaisun jälkeen Muellerin raportin olevan täydellinen synninpäästö Trumpille, mitä se ei oikeasti ole. Myöhemmin Trump toisti saman tviitissään.

– Ei vehkeilyä, ei estämistä, täysi vapautus, Trump julisti.

CNN:n mukaan julkaistu nelisivuinen tiivistelmäkirje on täysin Barrin käsialaa eikä Muelleria konsultoitu sen laatimisessa.

Barr kirjoittaa kirjeessään, että tavoitteena on julkaista raportista niin suuri osa kuin lain mukaan on mahdollista, sillä hän on tietoinen asian herättämästä julkisesta kiinnostuksesta. Barrin mukaan julkistamisen aikataulu riippuu siitä, kuinka nopeasti ministeriö saa selvitettyä, mitkä osat sisällöstä on lain mukaan pidettävä salassa.

Demokraatit ovat uhanneet vaatia raportin julkistusta oikeusteitse, jos muu ei auta.

Venäjä hakkeroi tietoja ja vuoti niitä Wikileaksin kautta

Selvityksen mukaan Venäjä pyrki vaikuttamaan presidentinvaaleihin pääasiassa kahdella keinolla. Niistä ensimmäinen oli niin sanotun Pietarin trollitehtaan pyrkimys tuottaa ja jakaa valheellista tietoa Yhdysvalloissa saadakseen aikaan yhteiskunnallista eripuraa, ja lopullisena tavoitteena oli vaikuttaa vaalitulokseen.

Barr kertoo raportissa todettavan, ettei kukaan yhdysvaltalainen tai Trumpin kampanjan työntekijä juoninut tai tietoisesti ollut tekemisissä trollitehtaan kanssa, vaikka useat Venäjän kanssa tekemissä olevat tarjoutuivat kampanjan avuksi.

Toinen keino oli Venäjän hallinnon pyrkimys tietokoneita hakkeroimalla kerätä ja levittää tietoa vaaleihin vaikuttamiseksi. Erikoissyyttäjän mukaan Venäjän hallinnon toimijat onnistuivat hakkeroimalla saamaan käsiinsä sähköposteja demokraattien ehdokkaan Hillary Clintonin kampanjasta ja demokraattien organisaatioista. Näin saadut tiedot jaettiin julkisuuteen käyttäen useita eri kanavia, kuten WikiLeaksia.

Venäjän toimien perusteella Mueller syyttää useita Venäjän sotilasviranomaisia pyrkimyksistä hakkeroitua tietokoneisiin Yhdysvalloissa tarkoituksenaan vaikuttaa presidentinvaaleihin.

Synteettisillä polttoaineilla pitäisi olla suuri merkitys 2030, sanoo Aalto-yliopiston energiatekniikan professori Martti Larmi.

– Näitä prosesseja tällä hetkellä tutkitaan ja kehitetään, se vie viitisen vuotta. Sitten pitää rakentaa pilottilaitoksia, niin se on toiset viisi vuotta. Kymmenen vuoden päästä voisi olla ihan realistista tuotantoa.

Synteettisiin liikennepolttoaineisiin tarvitaan tuulesta, vedestä tai auringosta tuotettua uusiutuvaa sähköä. Sähköllä voidaan valmistaa erilaisia kemiallisia komponentteja, joista varsinaiset synteettiset polttoaineet tehdään.

Yksi mahdollisuus tehdä synteettistä polttoainetta on esimerkiksi vedyn kautta. Professori Larmin mukaan muitakin vaihtoehtoja on.

– Tyypillisesti näissä tarvitaan myös hiilidioksidia. Hiilidioksidia voidaan ottaa teollisuuden sivuvirroista tai suoraan ilmasta. Jos tehdään hiilivetyjä tai kevyitä alkoholeja, niin hiiltä tarvitaan hiukan, mutta jos se on sellaista hiiltä mikä kiertää, niin se ei rasita ilmastoa.

Periaatteessahan vetyäkin voisi käyttää autojen polttoaineena, mutta vedyn varastointi on hankalaa ja vie valtavasti tilaa. Jos vetyä halutaan tankata, niin esimerkiksi polttokennoautojen vetysäiliössä tarvitaan 700 baarin painetta. Se tekee vedyn käytöstä hankalaa.

Niinpä professori Martti Larmi uskoo synteettisiin polttoaineisiin. Niitä tarvittaisiin niin valtavia määriä, että joko nykyisiä öljynjalostamoita pitää rakentaa valmistamaan synteettisiä polttoaineita tai sitten pitää rakentaa kokonaan uusia tuotantolaitoksia.

Tuulivoimalla mahdollista Suomessakin

Suomessa paistaa vähän, mutta tuulta olisi täälläkin. Synteettisen polttoaineen valmistaminen tuulivoimalla voisi hyvinkin onnistua myös Suomessa.

Professori Larmin mukaan kysymys on siitä, että silloin kun tuulee tai paistaa niin paljon, että sähköä saadaan yli tarpeen, sähköä pitäisi saada jotenkin varastoitua. Ylijäämäsähkön voisi muuttaa polttoaineeksi.

– Jos isoja määriä sähköä halutaan varastoida, sähköakut eivät ole mikään ratkaisu. Niitä tarvittaisiin niin mahdottomasti, ettei se ole mahdollista, jolloin erilaiset polttoaineet ja kemikaalit olisivat sellainen luonteva varasto.

Maailmalla muutama energiayhtiö on jo tällä hetkellä kehittämässä ratkaisuja, miten energiaa varastoidaan kemiallisessa muodossa kuten esimerkiksi metanolissa. Varastointia tarvitaan, koska aina ei tuule tai paista.

– Mutta nämä eivät ole suomalaisia firmoja, Larmi tietää.

Ydinvoimaloiden sähkö ei riittäisi polttoaineen valmistamiseen

Nesteen tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Petri Lehmus sanoo, että Neste seuraa synteettisten polttoaineiden kehitystä tarkasti ja mielenkiinnolla.

– Varmasti tämä on polttomoottoreille yksi ratkaisu.

Toistaiseksi kuitenkin synteettisten valmistamisen hyötysuhde on huono. Energiaa polttoaineen valmistamiseen tarvitaan liikaa.

– Jos haluaisi saada tehtyä miljoona tonnia hiilivetyä, vaatisi se noin viiden ydinvoimalan verran sähköä. Miljoona tonnia hiilivetyä ei riittäisi Suomessa läheskään kattamaan liikenteen polttoainetarvetta, jos siitä tehtäisiin nestemäisiä polttoaineita.

Nesteen Lehmus muistuttaa, että Neste on profiloitunut biopolttoaineyhtiönä. Neste on kuitenkin kiinnostunut, miten uusiutuvalla energialla voisi tuottaa vetyä.

– Jos vetyä käytetään yhdessä esimerkiksi hiilidioksidin kanssa näiden synteettisten polttoaineiden tekoon, niin siinä tulee lisää kulurakennetta ja hyötysuhde laskee. Mutta sellaisessa maailmassa, missä on hyvin paljon uusiutuvaa sähköä tarjolla edullisen hintaan, niin tämä on ihan mielenkiintoinen ratkaisu.

Jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä riittävän ajoissa, tarvitaan Nesteen Lehmuksen mukaan biopolttoaineita, moottoritekniikan kehitystä, sähköautoja ja kaikkia vaihtoehtoja rinnakkain.

– Tässä on rajallinen aika käytössä. Ratkaisut täytyy rakentaa toteutettavissa olevien varaan. Kaikkihan toivoisivat, että löytyy se "silver bullet", joka ratkaisee kaiken, mutta sellaista ei välttämättä löydy.

Nesteen tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Petri Lehmus muistuttaa, että synteettiset polttoaineet vaativat jättimäisen panostuksen infrastruktuuriin.

– Jonkun ratkaisun vaikuttavuus koostuu siitä, kuinka hyvä se on ja, kuinka nopeasti se on käyttöön otettavissa isossa mittakaavassa.

Mutta uusiutuva vety Nestettä kiinnostaa ja pian myös metsätähteistä tehty biopolttoaine, jota tähän saakka ei ole kannattanut valmistaa.

Norjan viranomaisten mukaan eilinen myrskysää ei ollut este risteilyalus Viking Skylle jatkaa matkaansa.

Alukseen tuli moottorivika ja se joutui merihätään kovassa aallokossa eilen iltapäivällä. Norjassa on virinnyt keskustelua siitä, olisiko kapteenin pitänyt keskeyttää matka aiemmin huonon sään takia.

Norjan merivartiosto kertoi sanomalehti Bergens Tidendelle, että kapteeni teki päätöksen jatkaa matkaa aluksen kahdelta luotsilta saamiensa tietojen perusteella.

– Mikään ei viitannut siihen, että Viking Skyn kaltaisen aluksen ei olisi pitänyt lähteä kyseiselle reitille siinä säässä, merivartioston viestintäjohtaja Solveig Moe Froland sanoi lehdelle.

Satamaan jääneet Hurtigruten-alukset ovat pienempiä

Eilisen myrskyn takia moni muu laiva jäi kuitenkin satamaan. Esimerkiksi maailmankuulua Hurtigruten-reittiä Norjan rannikolla liikennöivät alukset eivät kulkeneet. Sen sijaan matkustajia lennätettiin perille määränpäihinsä.

Hurtigruten-liikenneyhtiöstä kerrottiin Bergens Tidendelle, että laivayhteyksiä joudutaan perumaan sään takia vain pari kertaa vuodessa.

– Laivan kapteeni päättää, lähdetäänkö merelle. Päädyimme ratkaisuun riskiarvion perusteella, yhtiön viestintäpäällikkö Rune Thomas Ege sanoi.

Viking Sky on 230 metriä pitkä, ja sille mahtuu noin 930 matkustajaa. Suurimmat Hurtigrutenia liikennöivät alukset puolestaan ovat 140-metrisiä, ja niille mahtuu 500 matkustajaa.

Lue myös:

Merihädässä Norjan rannikolla ollut risteilyalus saatu hinattua maihin – lähes 500 ihmistä evakuoitu