Norjassa merihätään eilen joutuneen matkustaja-alus Viking Skyn matkustajat kertovat kauhun hetkistä laivan sisällä.
Viking Sky joutui merihätään, kun sen moottorit lakkasivat toimimasta ja voimakkaat, aika ajoin jopa 15-metriset aallot heittelivät alusta.
Viking Skylla oli yhteensä melkein 1 400 ihmistä, joista vajaat 500 evakuoitiin helikoptereilla.
– Laiva alkoi keinua edestakaisin 90-asteen kulmassa. Meillä ei ollut aikaa edes kerätä tavaroitamme, vaan meidän piti siirtyä pikaisesti evakuointialueelle, Allan Dullberg kertoi Norjan yleisradioyhtiö NRK:lle.
74-vuotias Dullberg evakuoitiin helikopterilla yhdessä hänen 71-vuotiaan vaimonsa Susanin kanssa.
– Meidän sidottiin yhteen ja hinattiin ylös. En pelännyt, koska ehdin jo tänä vuonna hyppäämään laskuvarjohypyn, Susan Dullberg naureskeli.
Matkustajista 13 on edelleen sairaalahoidossa. Heistä yhden tila on yhä vakava.
Matkustajista kaikkiaan 25 on tarvinnut sairaalahoitoa. Useat loukkaantuneista ovat iäkkäitä.
– Yksi luukuista irtosi ja kahden ja puolen metrin aalto syöksyi sisään laivaan. Se heitti meidät kaikki kumoon...ihmisiin osui tuoleja ja pöytiä, ja he saivat niistä leikkaushaavoja, William Barrie Anderson kertoi.
Hänen mukaansa tunnelma oli kuin Titanicilla.
Robyn Pierpoint ja hänen vaimonsa kertoivat istuneensa matkustamon tuoleilla, kun myrskyaallokko iski.
– Kaksi tuolia edestämme irtosivat ja lensivät baaria kohti. Hälytyssireeni alkoi soida ja poistuimme paikalta. Sen jälkeen uskon, että salin katto sortui, hän kertoo.
Frank Einar Vatne / EPA
Rodney Horgan oli syömässä, kun laiva alkoi kallistua.
– Aluksi luulimme, että kyseessä oli vain tavallista kovempi aallokko. Laiva alkoi kallistua pahasti ja ihmiset kaatuilivat ruokiensa päälle, hän kertoo.
– Vaimoni seisoi edessäni ja yht'äkkiä aalto pyyhkäisi hänet tiehensä. Sillä hetkellä ajattelin, että tämä on tässä. Ajattelin, että laiva täyttyy vedellä ja kuolemme, Horgan muistelee kauhunhetkiään.
Yksi ruotsalainen sotilas kuoli Northern Wind -sotaharjoituksessa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Ylikainuun eli Överkalixin ulkopuolella. Asian vahvisti SVT:lle Ruotsin puolustusvoimien tiedottaja.
Onnettomuuteen liittyi CV90-rynnäkköpanssarivaunu, kertoo Ruotsin puolustusvoimat tiedotteessaan. Onnettomuudessa oli osallisena vain ruotsalaisia.
Pohjois-Ruotsissa järjestettävään suuri kansainvälinen sotaharjoitus alkoi 18. maaliskuuta. Yhteensä harjoitukseen osallistuu kymmenentuhatta sotilasta.
Suomesta mukana on noin 1 500 sotilasta ja 500 ajoneuvoa. Osallistujia on myös Norjasta, Yhdysvalloista ja Britanniasta.
Hyvin huolestuttavaa mutta ei yllättävää, summasi meribiologi Nicholas Dulvy kansainvälisen haitutkijaryhmän SSG:n todettua, että 58 kartoitetusta hai- ja rauskulajista 17 on matkalla kohti sukupuuttoa. Hait ja rauskut ovat toisilleen läheistä sukua.
– Olemme erityisen huolissamme makrillihaista, jonka kanta on vähentynyt Atlantilla 75 vuoden aikana 60 prosenttia, sanoo Dulvy. SSG:tä johtava Dulvy on kanadalaisen Simon Fraser -yliopiston professori. Ryhmässä on 174 haiasiantuntijaa 55 valtiosta.
Lyhyteväinen makrillihai on aavojen ulapoiden kala, joka päihittää nopeudellaan kaikki muut hait. Se kykenee uimaan jopa 75 kilometrin tuntivauhtia ja on saalistaessaan myös loistava loikkaaja.
Makrillihaita kutsutaan englanniksi myös makohaiksi, mutta suomeksi tuo nimi on makrillihain pitkäevällisellä lähisukulaisella. Myös se on uusimmassa vaarantuneiden lajien luettelossa.
Molemmat makot muuttavat pitkiä matkoja, varttuvat hitaasti ja alkavat lisääntyä vasta lähes parinkymmenvuotiaina. Niitä pyydetään monissa maissa lihan ja myös pelkkien evien vuoksi. Makoille ei ole ole säädetty kansainvälisiä pyyntikiintiöitä.
Suojelulupauksista ei pidetä kiinni
Hidas lisääntyminen ja ylikalastus ovat yhdistelmä, jonka takia uhanalainen on myös muun muassa piikkihailaji Squalus chloroculus. Suomalaista nimeä tuolla "vihersilmäpiikkihailla" ei ole. Australian ja Uuden-Seelannin syvissä vesissä elävän hain tiineys kestää lähes kolme vuotta.
– Hai- ja rauskulajit ovat yhä suuremmassa vaarassa, ja silti maailman maat eivät edelleenkään pidä kiinni suojelulupauksista, etenkään pyyntikiintiöiden noudattamisesta, sanoo SSG:n apulaisjohtaja Sonja Fordham.
Jokseenkin elinvoimaisia ovat vain lajit, jotka elävät erittäin syvissä vesissä tai eivät kiinnosta ihmisiä ruokana, SSG toteaa.
Jotta muillakin olisi tulevaisuus, SSG vaatii välittömiä ja sitovia kansainvälisiä kalastusrajoituksia. Vaarantuneiksi tai kriittisesti vaarantuneiksi arvioitujen lajien pyynti on lopetettava kokonaan, ryhmä edellyttää.
Kansainväliseen luonnonsuojeluliittoon IUCN:ään kuuluvan SSG:n tarkoituksena on arvioida maailman kaikkien haiden ja rauskujen kannat ensi vuoden loppuun mennessä. Lajeja on yli 400. Viime keväänä alkaneen projektin aikataulukartta maailman meristä avautuu tästä.
IUCN ylläpitää luetteloa maailman eläin- ja kasvilajien uhanalaisuudesta. Suomessa tuo asiantuntija-arvioihin perustuva niin sanottu punainen lista tai kirja päivitettiin tässä kuussa.
Päivitys osoittaa, että joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on jo uhanalainen ja monien tilanne on huononemassa. Voit ladata punaisen listan pdf-tiedostona tästä.
Vuoden 2018 Lause-Finlandia palkinto on myönnetty tamperelaiselle kirjailijalle Tuija Välipakalle.
Palkinto jaettiin maanantaina Vihtorin kirjamessuilla Tampereella.
Lause on Kotimaan uutisia, kotimaan tisusia.
Välipakan lause on otsikko hänen runoteoksestaan Uutisia! (Siltala 2018). Lauseen valitsi kirjailija ja toimittaja Jussi Lähde.
– Välipakan runon väliotsikoinnit sisältävät julman osuvan kritiikin journalismin tämän hetken tilasta. Median huutaessa valeuutisten säädyttömyyttä se sortuu itse yhä useammin myymään itseään omasta säädyllisyydestään tinkien, Lähde perustelee palkintoa.
Muina ehdokkaina vuoden 2018 Lause-Finlandian saajiksi olivat kirjailijat Rafael ja Jörn Donner yhdessä suomentaja Laura Jänisniemen kanssa, Kari Hotakainen ja Minna Rytisalo.
Aiemmat Lause-Finlandia -voittajat ovat:
2011 Petri Tamminen ”Danny tuli Vääksyyn.” 2012 Jari Tervo _”Minut kihlattiin kehdossa.” 2013 Pertti Jarla ”Tahdon hehtaarin suota ja kymmenen kuutiota tilaa.” 2014 Hanna Jensen ”Isä eli hyvän kuoleman.” 2015 Juha Hurme ”Aimo oli laittanut aamiaiseksi kasvisruokaa ja pekonia.” 2016 Kari Hotakainen ”Varokaa heikkoja.” 2017 Sture Lindholm ”Ainakin yksi kansanedustajista päätyi Dragsvikin harjun joukkohautaan.”_
Amerikkalainen kokeellisen musiikin suurmies Scott Walker on kuollut. Barokkivaikutteisella pop-musiikillaan 60-luvulla julkisuuteen noussut Walker muuntautui vuosien saatossa teini-idolista outojen äänimaisemien mestariksi. 76-vuotiaana kuolleen Walkerin poismenosta kertoi taiteilijan levy-yhtiö 4AD.
Vuonna 1943 Ohiossa syntynyt Walker sai kasteessa nimekseen Noel Scott Engel. Nimi vaihtui 60-luvun alkupuolella, kun Scott perusti lauluntekijä John Mausin ja rumpali Gary Leedsin kanssa The Walker Brothers -yhtyeen. Kaliforniaan kotiutunut kolmikko otti yhdessä käyttöönsä uuden sukunimen, vaikkeivät mitään sukua keskenään olleetkaan.
The Walker Brothers julkaisi Yhdysvalloissa muutaman albumin, mutta menestystä ei kuulunut. Kolmikko päätti lähteä hakemaan sitä Atlantin toiselta puolta, Britanniasta. 60-luvun puolivälissä Britannia oli pop-musiikin ykkösmaa The Beatlesin ja The Rolling Stonesin kaltaisten yhtyeiden ansiosta. Lontooseen virtasi muusikoita ympäri maailmaa. Esimerkiksi Jimi Hendrix seurasi The Walker Brothersia Britanniaan muutamaa vuotta myöhemmin.
Kolmikon muutto Kalifornian auringosta Englannin harmauteen ei sujunut aivan ongelmitta.
– Ruskettuneet lainelautapojat tulivat Lontoon lentokentälle, jossa satoi räntää. Se oli aikamoinen kulttuurishokki ja heillä oli vaikeuksia asettua Englantiin. Eivät saaneet kunnollisia hampurilaisia, huoneet olivat kylmiä ja kaasumittareita piti olla koko ajan ruokkimassa kolikoilla, musiikkitoimittaja Jake Nyman kertoo.
Walkerin veljekset ehtivät jo katua reissuaan, kunnes muutama hitti käänsi koettelemukset voitoksi. Vuonna 1965 yhtyeen versio Make it easy on yourself -kappaleesta nousi listaykköseksi niin Briteissä kuin Kanadassa. Sitä seurasi cover-hitit My ship is coming in ja The sun ain’t gonna shine anymore.
Scott Walker (vas.) muodosti yhdessä Gary Walkerin ja John Walkerin kanssa The Walker Brothersin.Rex Features / AOP
The Walker Brothersin suosio oli tässä vaiheessa valtava. Scott Walker kertoi myöhemmin pelottavista tilanteista, joissa innostuneet fanit pyrkivät sisään pukuhuoneisiin ovista ja ikkunoista.
Yhtyeen suosio ei kuitenkaan kestänyt kauaa; hittiputki lopahti ja vuonna 1967 julkaistun kolmannen albumin jälkeen kolmikon tiet erkanivat.
"Sillä kundilla oli helkkarin hieno ääni"
Vanhan mantereen taidepiireihin mieltynyt Scott ei kaivannut yhtyeensä hajoamisen jälkeen takaisin Amerikkaan. Soolouransa alun hän rakensi vahvasti belgialaisen laulaja-lauluntekijä Jacques Brelin tuotannon pohjalle.
– Walkerin ensimmäinen suuri löytö – tai ties kuinka kauan hän sitä oli hautonut – oli Jacques Brel, jonka lauluja Scott tulkitsi todella ison määrän, Nyman kertoo.
Walkerin kolmelta ensimmäiseltä sooloalbumilta löytyy yhteensä yhdeksän Brelin kappaletta. Yksi syy Brelin löytöön oli Nyman arvion mukaan se, että belgialaismestarin lauluja oli juuri tuolloin alettu kääntää englanniksi.
– Ne on hyvin käännettyjä ja komeasti tulkittuja. Sillä kundilla oli helkkarin hieno ääni, Nyman toteaa.
Walkerin tunnistettava baritoni oli jo aiemmin kohottanut The Walker Brothersista menestykseen ja nyt kaipuuta täynnä olevasta äänestä tuli psykedeelisen sinfoniapopin kultakanta.
Scott Walker vuonna 1967.Dezo Hoffman / REX / AOP
Walker käynnisti soolouransa rytinällä. Vuodesta 1967 vuoden 1970 loppuun mennessä mies ehti julkaista kuusi albumia.
Heti ensimmäisestä soololevystään asti Walker taiteili pop-musiikin rajoilla. Levy levyltä musiikki sai kokeellisempia piirteitä, vaikkakin levyt 1-4 ovat sovituksellisesti melko yhdenmukaisia. Ne ovat myöhemmin myös nousseet kulttiklassikoiden asemaan.
– Scottille leimallista oli tietynlainen dramaattisuus, jopa mahtipontisuus, jota suuret ja yltäkylläiset orkestroinnit vielä korostivat. Lähin vertailukohta voisi olla Dusty Springfield, Nyman kuvailee Walkerin alkupään tuotantoa.
Tällä hetkellä Spotifyssä Walkerin eniten soitettu kappale The old man's back again (Dedicated to the neo-stalinist regime) löytyy Scott 4 -albumilta ja on varmasti Walkerin tuotannosta helpoiten lähestyttävä kappale tavalliselle populaarimusiikin kuluttajalle.
Levy levyltä paremmaksi
Scott Walkerin yhä avant-gardemmaksi muuttunut musiikki ei enää 70-luvulla pärjännyt pehmeälle popille. Muutaman cover-kappaleista kyhätyn albumin jälkeen Walker laittoi soolouransa tauolle ja palasi yhteen entisten bändikavereidensa kanssa.
The Walker Brothers julkaisi 70-luvun loppupuolella kolme albumia, mutta menestystä ei enää tullut. Viimeiseksi jäänyt Nite Flights on myöhemmin noteerattu unohdettuna helmenä, joka ennusti Talking Headsin tunnetuksi tekemän taiderokin nousua.
Tässä vaiheessa Scott Walkerin oman tuotannon julkaisutahti alkoi myös hidastua. 80-luvulla hän julkaisi yhden albumin, Climate of Hunter. Seuraavaa levyä jouduttiin odottamaan 11 vuotta.
Vuonna 1995 ilmestynyt tummanpuhuva Tilt vei Walkerin yhä kauemmaksi pop-musiikista. Siitä yksitoista vuotta myöhemmin julkaistu The Drift oli vieläkin synkempi ja vieläkin kokeellisempi. Painostavan albumin teemoina oli muun muassa Elviksen kuolleena syntynyt kaksoisveli ja New Yorkin terrori-iskut.
Tiltin aloittama trilogia sai päätöksensä vuonna 2012 Bish Bosch -albumin muodossa. Nyt kokeellisuudessa oltiin edetty pisteeseen, jossa outous on totaalisen kokonaisvaltaista.
Vaikka Walkerin myöhempää tuotantoa ei voi kutsua helposti lähestyttäväksi, se on kerännyt kehuja niin yleisöltä kuin kriitikoilta.
Vuonna 2014 Walker teki yhteistyötä raskaasti junnaavaa drone-metallia soittavan Sunn O))) -yhtyeen kanssa. Kahden kokeellisen musiikin pioneerin yhteistyöstä syntyi Soused. Tätä levyä Walker kuvaili Guardianin haastattelussa lähes täydelliseksi levyksi. Hän kertoi onnistuneensa hiomaan taitojaan levy levyltä paremmaksi.
Sousedin jälkeen Walker teki kaksi soundtrackia, mutta uutta, sitä täydellistä, sooloalbumia ei enää tullut.
Palestiinalaisjärjestö Hamas kertoo sopineensa tulitauosta Israelin kanssa. Sen mukaan tulitauko saatiin aikaan Egyptin välittämissä neuvotteluissa. Israel ei ole vahvistanut asiaa.
Israel iski illalla Hamasin kohteisiin eri puolilla Gazaa. Iskut ovat kosto raketti-iskusta, jossa haavoittui seitsemän israelilaista Tel Avivin pohjoispuolella varhain tänään. Israel syytti iskusta Hamasia.
Suomesta lähdössä olleita myöhästyneitä tai peruuntuneita lentoja oli viime vuonna lähes kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuosina, selvisi AirHelpin pitämästä tietokannasta.
Enimmillään korvaus on 600 euroa
Matkustaja voi saada korvauksia, jos viivästyksen kesto ylittää kolmen tunnin rajan. Yhä useampi on tietoinen näistä korvauksista ja hakee niitä. Esimerkiksi Finnair kertoi viime kesänä, että hakemuksien määrä on kasvanut.
EU-tuomioistuin teki ennakkoratkaisun jo yli kymmenen vuotta sitten. Sen mukaan matkustajalla on oikeus samanlaiseen vakiokorvaukseen kuin lennon peruuntuessa, jos hän saapuu määräpaikkaansa vähintään kolme tuntia aikataulusta jäljessä.
John G. Mabanglo / EPA
Korvaussumma määräytyy lennon pituuden ja uudelleenreitityksestä johtuvan viivästyksen mukaan. Vakiokorvaukset ovat 250–600 euroa. Jos Euroopan unionin ulkopuolelta tulevan lennon pituus on yli 3 500 kilometriä ja viivästys on yli neljä tuntia, korvaukset henkeä kohti voivat olla 600 euroa.
Esimerkiksi viime kesänä perhe sai 2400 euroa korvauksia suoraan Air Francelta Amerikan-paluulennon myöhästyttyä, kun lentokoneen uunista tuli palaneen käryä.
Korvausta ei saa, jos viivästys johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää. Joskus rajankäynti on vaikeaa. Lentokorvauksia on AirHelpin mukaan kuitenkin saatu mitä kummallisimmista syistä.
Vessapaperi loppui
Esimerkiksi British Airwaysille saattoi tulla jopa satojen tuhansien eurojen lasku, kun lentokoneesta loppui toissa vuonna vessapaperi. Aiheesta kertoi Telegraph.
Willi Oliver / EPA
Lento Lontoosta Barbadokselle myöhästyi, kun koneessa ei ollut vessapaperia ja kuulokkeita. Matkaan päästiin viisi tuntia myöhässä. 280 matkustajaa saivat AirHelpin tietojen mukaan 600 euron korvaukset.
Myös paluulento lähti myöhässä, joten korvauksiin oikeutettuja oli paljon. British Airways pahoitteli tapausta.
Telegraph kertoi samassa jutussa, että edellisellä viikolla tästä tapauksesta brittilento San Franciscoon myöhästyi, koska lentokoneessa nähtiin hiiri. Tästä ei ole tietoa, hakiko joku asiakas korvauksia ja saiko hän niitä.
Kahvivesi puuttui ja hiiri koneessa
Tuoreemmasta tapauksesta kertoo brittilehti Independent. Halpalentoyhtiö Jet2:n matka Teneriffalle ei sujunut kuin Strömsössä.
Lento Glasgow'sta Teneriffalle joutui tekemään hätälaskun Manchesterissa, koska lehden mukaan lennolta puuttui vesi teetä ja kahvia varten.
Vessojakaan ei voinut käyttää samasta syystä. Matkustajat siirrettiin AirHelpin mukaan uuteen koneeseen, mutta he saivat korvausta.
Perämies humalassa
Hollantilainen lehti kertoo toisesta tuoreesta tapauksesta. Tämän vuoden tammikuussa lento Amsterdamista New Yorkiin ei päässyt lähtemään, koska perämies oli humalassa.
Lex Van Lieshout / EPA
NL Times kertoo, että lento keskeytettiin. Lehden mukaan lentohenkilökunnan promilleraja ylittyi kolminkertaisesti. Hollannin poliisin mukaan lentohenkilökunta ei saa juoda alkoholia kymmentä tuntia ennen lentoa.
Lentoyhtiö ei kommentoinut lehdelle syytä tarkemmin kuin kyse oli lentohenkilökunnasta. Matkustajille etsittiin korvaava lento. AirHelpin mukaan myös tästä matkustajat saivat korvauksia.
Tekninen vika tavallinen syy korvauksille
Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg sanoi Ylelle viime vuonna, että lentoyhtiöt ovat varsin tiukkoja korvausten antamisessa.
Korvausta ei saa, jos viivästys johtuu poikkeuksellisista oloista, joita ei olisi voitu välttää. Poikkeuksellinen syy on esimerkiksi sää.
– Tekninen vika on hyvin harvoin poikkeuksellinen syy. Lintuun törmääminen tai salama voi sen sijaan olla, Ståhlberg kuvasi.
Poikkeuksellisiksi oloiksi katsotaan myös esimerkiksi työtaistelu, sää, turvallisuusriskit ja lentoturvallisuuteen vaikuttavat odottamattomat puutteet, poliittisesti epävakaat olot ja ilmaliikenteen hallintaa koskeva päätös.
EU-tuomioistuimen mukaan tekninen vika on harvoin syy olla maksamatta vakiokorvausta. Sen sijaan sabotaasin, terroriteon, valmistusvirheen tai lintutörmäyksen aiheuttama tekninen vika katsotaan poikkeukselliseksi olosuhteeksi, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta kerrotaan.
Jutun alla voi käydä asiallista keskustelua lentokorvauksista 25.3.2019 kello 22. asti.
WHITBY On siinä ja siinä voiko Britannian itärannikolla sijaitsevaa Whitbyä kutsua enää kalastuskyläksi.
Kuuluisassa kalasatamassa seilaa lähinnä turistiveneitä. Howard Locker kertoo, että hänen kaltaisiaan ammattikalastajia on jäljellä enää kourallinen.
– Kun nyt katsoo ympärilleen täällä ei ole mitään. 24 troolarin laivueesta jäljellä on vain yksi, harmaantunut mies kertoo.
Locker itse joutui vaihtamaan troolarinsa pienempään veneeseen. Sitä kipparoi nyt poika Craig Locker, joka muiden whitbyläisten tavoin syyttää kalastajien ahdingosta EU:ta.
– Jos hallitsemme omia vesiämme, saamme myös oman kohtalomme hallintaan. Brexit hyödyttää meitä, koska olemme saarivaltio, Craig Locker selittää.
Britannian kalastajia edes sopimukseton brexit ero ei pelota. He katsovat, että sellaisen myötä esimerkiksi ranskalaiset tai espanjalaiset alukset voitaisiin karkottaa omilta vesiltä saman tien.
– Se olisi meille hyvä juttu. Lähdetään vain ilman sopimusta. EU tulee kyllä kolkuttelemaan ovellemme, Howard Locker uskoo.
Puolet kalansaalista menee EU:n alueelle
Whitbyssä tunnelma on uhmakas, mutta brexit voi kopsahtaa kalastajille omaan nilkkaan.
Saarivaltio Britannialla on toki laajat ja kalarikkaat aluevedet. Ala kokonaisuudessaan on kuitenkin riippuvainen EU-viennistä, selittää Yorkin yliopiston kalastusekspertti tohtori Bryce Beukers-Stewart.
– Jos eurooppalaiset alukset eivät pääse Britannian vesille asettaisi EU esteitä Britannian kalan viennille Eurooppaan. Se voisi olla hyvin vahingollista Britannian kalastusalalle, sillä yli puolet saaliista viedään EU-maihin.
Brexit-neuvotteluissa kalastus sidotaan väistämättä muihin kysymyksiin. Huolimatta alan suuresta symbolisesta merkityksestä saarivaltiolle, ei Britannian hallituksella välttämättä ole haluja uhrata vaikkapa finanssialan etuja sen auttamiseksi.
Kalastus muodostaa vain alle puoli prosenttia osuuden Britannian kansantuotteesta.
Voisi olla suuntaan: 'Elannon hankkiminen on tiukassa historiallisessa Whitbyssä. Aiemmin vilkas kalastajakylä herää henkiin vain turistisesongin aikaan.Pasi Myöhänen / Yle
Britannian parlamentti ruotii taas EU-eroa tällä viikolla. Kaikki on edelleen mahdollista, niin EU-eron peruuntuminen kuin Britannian seilaaminen sopimuksettomaan äkkieroon.
Pienyrittäjien tulevaisuus on Britannian hallituksen käsissä
Vientiin liittyvistä riskeistä huolimatta kalastus on nostettu Britanniassa esille yhtenä harvoista aloista, joka voisi hyötyä brexitistä myös todellisuudessa ei vain brexitöörien haaveissa.
Monen palasen pitäisi kuitenkin loksahtaa kohdalleen. Ennen kaikkea Britannian hallituksen pitäisi muuttaa asennettaan selittää tohtori Bryce Beukers-Stewart.
– Monet pienkalastajat taistelevat olemassaolostaan. Tämä johtuu kuitenkin Britanniassa tehdyistä päätöksistä ei EU:sta.
Britannian kalastusalalla kokonaisuudessaan menee verrattain hyvin. Beukers-Stewartin mielestä suurimmat alukset saavat kalastuskiintöistä kohtuuttoman suuren osan.
– Brexit voisi antaa hallitukselle tilaisuuden luoda entistä reilumpi järjestelmä, mutten näe tästä merkkejä.
Kalastajat uskovat eron peruuntuvan
Päätös erota EU:sta on ollut monelle Britannian kalastusalan pienyrittäjille viimeinen oljenkorsi. Whitbyssä toivo on alkanut muuttua pettymykseksi poliitikkoja kohtaan brexit -prosessin mutkistuttua.
– En usko enää, että eroamme. Se saa minut vihaiseksi, isä Locker kuvailee.
Perheyrityksen harteilleen ottanut poika Craig arvelee, että runsaan kolmetoistatuhannen asukkaan Whitbyn kylä on menetetty joka tapauksessa.
– Toteutuupa brexit tai ei se on joka tapauksessa liian vähän liian myöhäistä.
"Sitä vain mietti, että ei tämä voi olla totta, miksi näin kävi mulle ja miten tästä mennään eteenpäin. Ja mitä kaikkea pitää nyt järjestää ja tehdä."
Näin kuvailee seinäjokelainen Sanna-Liisi Kaski sokkitilaansa muutama vuosi sitten. Hänen miehensä Timo Kaski sairastui harvinaiseen Arnold-Chiarin oireyhtymään vuonna 2014.
Tämä tapahtui samaan aikaan, kun Sanna-Liisi ja Timo saivat järkyttävän viestin pohjoisesta – Timo Kasken vanhemmat olivat kuolleet äkillisesti traagisessa auto-onnettomuudessa.
– Siitä lähti menetysten, sairastelun ja pelon kierre, Sanna-Liisi Kaski kuvaa.
Kasket kuulivat tuolloin ensimmäistä kertaa henkisestä ensiavusta. Sitä oli tarjolla Seinäjoen keskussairaalassa.
Sanna-Liisille tuo kohtaaminen ei kuitenkaan jäänyt ainoaksi.
Apuna kriisin ensimmäisissä tunneissa
Akuuttia kriisiapua on tarjolla tänä päivänä jo melko hyvin ja kellon ympäri. Kuntien sosiaalipäivystys, kirkko ja järjestöt ovat valmiudessa järjestämään kriisiapua hyvinkin nopeasti.
Terveydenhuollossa ja sairaaloissa kriisiapua on tarjolla yleensä jo ensihoidosta alkaen, ja hoitohenkilökunta ohjaa asiakkaita ja potilaita psyykkisen ensiavun saamisessa.
Nopean konkreettisen avun saaminen vaihtelee kuitenkin suuresti. Seinäjoen keskussairaalassa on kehitetty henkisen ensiavun malli, joka on Suomessa poikkeuksellinen.
Sairaalassa päivystää aina yksi kriisiapukoulutuksen saanut henkisen ensiavun päivystäjä, joka kuuluu sairaalan henkilökuntaan. Hän tulee sairaalaan vaikka kotisohvalta keskellä yötä.
Tätä voisi kutsua matalan kynnyksen akuutiksi kriisiavuksi. Hea-päivystäjän tehtävä on kannatella asiakasta tai potilasta kriisin yli, auttaa käytännön asioissa ja huolehtia, että ihminen selviää lähitunneista ja seuraavasta päivästä kriisissä.
Päivystäjä on linkki hoitohenkilökunnan ja asiakkaan välillä.
Hea-päivystäjät ovat myös sairaalan työntekijöiden tukena esimerkiksi traumaattisten hoitotilanteiden jälkikäsittelyssä.
Asiakas kohdataan ihmisenä, ei potilaana
Kun Timo Kasken sairaus paheni ja hän joutui teholle, Sanna-Liisi Kaski muisti, että hänen puhelimessaan oli edelleen henkisen ensiavun yhteystiedot. Hän päätti soittaa päivystäjälle, koska kuolema kävi usein mielessä.
Päivystäjä oli sama henkilö, jonka kanssa Kaski tapasi ensimmäisellä kerralla. Asia oli siis jo ennestään päivystäjällekin tuttu.
Seinäjoen keskussairaalan henkisen ensiavun yksi lähtökohta on, että asiakas tai potilas kohdataan ihmisenä, joka on kohdannut kriisin. Hänelle ei siis kirjata erikseen esimerkiksi sairaskertomusta.
– Koin sen itse tärkeänä, että läsnä ei ollut henkilö, joka kirjasi vain koko ajan ylös tapahtuneita asioita. Hän osasi pitää keskustelun kasassa ja välillä vain kuunteli, Kaski kuvailee.
Akuuttiin kriisiapuun päätettiin satsata
Ajatus henkisen ensiavun päivystysringistä syntyi Seinäjoen keskussairaalassa 1990-luvun alussa. Tuolloin huomattiin, ettei esimerkiksi ensiavun hoitohenkilökunnalla ole aikaa kohdata potilaiden omaisia, jotka voivat olla potilaan lisäksi sokkivaiheessa.
Kriisiapua ei ollut myöskään juuri saatavilla.
Henkinen ensiapu sai omat tilat Seinäjoen keskussairaalan päivystyksestä pari vuotta sitten.Pasi Takkunen / Yle
Henkisen ensiavun laajamittainen koulutus aloitettiin 1993. Varsinainen työ alkoi Seinäjoella 1995 ja on jatkunut sairaalassa nyt lähes 25 vuoden ajan.
Tänä päivänä keskussairaalan päivystyksessä on myös oma hea-huone, jossa päivystäjä tapaa omaisia ja potilaita.
– Aika monessa sairaalassa tätä työtä tekevät esimerkiksi sairaalateologit ja psykologit. Sairaanhoitajat ottavat varmasti läheiset huomioon sen verran, mitä omalta työltään ehtivät. Tämä työ ei siis jää muuallakaan missään nimessä tekemättä, malli on vain eri, muistuttaa henkisen ensiavun johtaja ja traumaterapeutti Mirja Fältmars Seinäjoen keskussairaalasta.
"Kannustan jatkamaan sitä ehdottomasti"
Seinäjoen henkisen ensiavun mallia kokeiltiin jonkin aikaa Porissa Satakunnan keskussairaalassa (nyk. Satasairaala). Porissa on edelleen päivystävä hea-työntekijä, mutta hänet hälytetään ainoastaan työntekijöiden avuksi henkisesti traumaattisen hoitotilanteen jälkeen.
– Toimintamalli muuttui, ja meillä on tällä hetkellä psykiatrinen sairaanhoitaja kahdessa vuorossa kello 8 ja 22 välisenä aikana. Sairaanhoitaja voi auttaa asiakkaita myös kriisitilanteissa, kertoo ylilääkäri Janne Kekki Satasairaalasta.
Psykiatrisen sairaanhoitajan päivystys on käytössä Kekin mukaan muun muassa myös Lahdessa.
Mirja Fältmars kirjaa lappua, joka annetaan henkisen ensiavun tapaamisessa asiakkaalle tai potilaalle.Pasi Takkunen / Yle
Kekki luottaa myös ensihoitoon henkisen ensiavun antamisessa. Hea-koulutuksissa käyvät hänen mukaansa työntekijät kenttäjohtajista lähtien, jotta he osaisivat tunnistaa kriisiavun tarpeen jo esimerkiksi paikan päällä onnettomuustilanteessa.
– Seinäjoen malli kuulostaa edelleen todella hyvältä ja kannustan jatkamaan sitä ehdottomasti, jos vain resurssit sen sallivat, Kekki lisää.
Vaihtelua sairaanhoitopiireittäin
THL:n mielenterveysyksikön tutkimusprofessori Timo Partonen ei ole kuullut muualla järjestettävän henkistä ensiapua samassa mittakaavassa kuin Seinäjoella.
– Järjestely on varmasti parhaimmasta päästä koko Suomessa. Kuulostaa erittäin hyvältä, että henkilökunta on sitoutunut tähän ja myös halunnut järjestelyä ylläpitää, Partonen toteaa.
Henkisen ensiavun järjestäminen ja toteuttaminen vaihtelee sairaanhoitopiireittäin. Ilman hoitoa ei siis sairaalassakaan kukaan jää, ja tarvittaessa apua on saatavilla. Seinäjoen malli on kuitenkin Partosenkin mielestä poikkeuksellinen.
Sairaanhoitopiirin johdon tukemaa toimintaa
Henkisen ensiavun johtaja Mirja Fältmars luottaa, että henkisen ensiavun tarjoaminen säilyy tulevaisuudessakin osana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelua.
Tähän uskoo myös johtavan ylilääkärin sijainen ja operatiivisen toiminta-alueen johtaja Matti Viitanen Seinäjoen keskussairaalasta. Toimintamalli maksaa ja siihen satsataan resursseja sairaanhoitopiirin budjetista.
Henkisen ensiavun johtaja Mirja Fältmars luottaa siihen, että hea-mallista ei olla luopumassa Seinäjoen keskussairaalassa.Pasi Takkunen / Yle
– Välillä tämän mallin kustannuksista on hiukan keskusteltu, mutta ne keskustelut on saatu vaiennettua varsin nopeasti. Tämä on äärimmäisen tärkeää ja näin päästään tukemaan ihmistä välittömästi. Tämä helpottaa myös kriisiryhmien työtä jatkossa, Viitanen toteaa.
"En olisi jaksanut kertoa omaa tarinaani aina uudestaan"
Sanna-Liisi Kasken mies Timo kuoli kesällä 2017. Tuolloin Kaski koki, että tarve henkiselle ensiavulle oli entistä suurempi. Tälläkin kertaa päivystäjä oli sama ihminen, joka oli kulkenut taustalla ja tiesi Kasken menneisyydessä olevista tapahtumista jo valmiiksi.
Kaski uskoo, että hän olisi hakenut kriiseissään apua muualta, mikäli sitä ei olisi ollut sairaalassa itsessään tarjolla. Hän arvelee kuitenkin, että avun saaminen olisi voinut kestää kauankin.
– Olisin ehkä mennyt 1-2 kertaa johonkin ajanvarauksella, ja seuraavalla kerralla siellä olisi ollut jo paikalla eri henkilö. Itse en olisi ainakaan jaksanut kertoa omaa tarinaani aina uudestaan. Lapsetkin kävivät varmasti mieluummin saman henkilön luona ja samassa sairaalaympäristössä. Sinne oli myös helpompi mennä, koska sairaalaympäristössä jouduimme viettämään aikaa muutenkin.
Maakuntaviesti Kuopiosta Iisalmeen vuonna 1958 oli ikimuistoinen sonkajärveläiselle Eljas Koistiselle. Tuolloin 25-vuotias Koistinen hiihti hurjassa pakkasessa Sonkajärven Pahkan ankkurina.
Viimeisen osuuden alkaessa mittari näytti 37 asteen pakkasta. Koistinen pääsi ankkuriosuudelle noin puolen minuutin johdossa. Perässä tuli kova huippuhiihtäjä, Kuopion Poliisiurheilijoiden Arto Tiainen.
– Maaliin päästyämme Tiainen sanoi hiihtäneensä täysillä vain osan matkaa. Matkan varrella oli kerrottu, että välimatka minuun ei ollut muuttunut ja hän hölläsi vauhtia. Minulle ei siinä pakkasessa kukaan ollut kertomassa, että ei olisi tarvinnut niin hurjasti hiihtää, muistelee Koistinen.
Pohjois-Savon hiihdon maakuntaviesti on lajissaan Suomen vanhin: se hiihdetään tänä vuonna sadatta kertaa. Eljas Koistinen puolestaan on yksi maakuntaviestihistorian kokeneimmista hiihtäjistä.
Tiistaina Kuopion Puijolla hiihtokonkari on kisakatsomossa. Ikää hänellä on jo 87 vuotta. Nyt viestiin osallistuu miesten yleisessä sarjassa yhdeksän joukkuetta. Viestissä on nykyään kuusi osuutta.
– Hiihtoinnostus on laantunut takavuosista, ja joukkueita on viestissä entistä vähemmän. Seuroilla on kova homma saada riittävästi hiihtäjiä joukkueisiin, miettii Koistinen.
Hurja pakkanen toi keuhkokuumeen
Vuoden 1958 viestissä viimeinen osuus koetteli hiihtäjiä, ja pakkasta oli paikoin yli 40 astetta. Kaikkensa kisassa antanut Koistinen oli kovasta vauhdista ja kelistä "puolikuolleena" lumiukkona maalissa, mutta Pahka juhli jälleen viestimestaruutta.
– MInulle tuli paleltumia kasvoihin ja käsiin. Lisäksi keuhkoputkentulehdus sotki loppukautta maaliskuulle asti. Se maakuntaviesti jäi kyllä ikuisesti mieleen, sanoo Eljas Koistinen yli 61 vuotta myöhemmin.
Ylä-Savon hiihtolegendana tunnettu "Elekko" Koistinen on hiihtänyt maakuntaviestissä peräti 33 kertaa. Koistisen saldo Pohjois-Savon maakuntaviestissä on ainutlaatuinen. Mestarihiihtäjä oli viestissä mukana peräti viidellä eri vuosikymmenellä. Ensimmäisen viestinsä Koistinen hiihti 16-vuotiaana talvella 1949.
Lupaava nuorukainen hiihti avausosuuden, ja Sonkajärven Pahka oli kisassa kolmas.
Ensimmäinen viestimestaruus Koistiselle ja Pahkalle tuli 1950. Sonkajärven Kotkatmäeltä kotoisin oleva Koistinen oppi hiihtämään jo lapsena. Koulumatka oli neljä kilometriä suuntaansa ja talvisin se hiihdettiin.
Hiihtoa harjoiteltiin tiiviisti myös välitunneilla kilometrin lenkillä. Myös maatalon työt auttoivat osaltaan hyvän kuntopohjan luomisessa.
Mitaleja tuli myös kansainvälisissä kisoissa
Eljas Koistinen osallistui 1950-luvulla useita kertoja kansainvälisiin kilpailuihin. Harrachovissa tuli voitto 30 kilometrin kisassa vuonna 1955.
Suomen maajoukkuepaikoista oli tuohon aikaan kova kilpailu. Lahden MM-kisoissa 1958 Koistinen oli varamiehenä eikä kisastartteja tullut.
Yleisen sarjan SM-kilpailuissa Eljas Koistinen sai urallaan yhden mestaruuden ja kaksi pronssia. Kaikki mitalit tulivat viesteistä.
Vielä viime talvena hiihtokilometrejä kertyi yli 1 600. Eljas Koistinen
Siviilielämässä Eljas Koistinen teki pitkän uran poliisina. Vuonna 1966 Koistinen hiihti kultaa poliisien EM-kilpailuissa 15 kilometrin kisassa. Samalta reissulta palkintokaappiin tuli EM-kulta myös ampumahiihdon joukkuekisasta.
Koistinen seuraa yhä tarkasti hiihtoa.
– Vielä viime talvena hiihtokilometrejä kertyi yli 1 600.
Viime vuonna Koistinen kaatui marjareissulla ja haaverissa murtui kolme kylkiluuta. Se on vaikuttanut liikkumiseen, ja tänä talvena hiihto on jäänyt selvästi vähemmälle.
Sonkajärvellä edelleen asuva Eljas "Elekko" Koistinen hiihti aikoinaan useita kertoja Puijon kisoissa. Huippumenestys jäi silloin haaveeksi.
– Kerran voitin Puijolla nuorten sarjan. Miesten kisoissa olin kympin sakissa, mutta en kärkikolmikossa.
On asioita, joita Suomessa ei voi tehdä. Yksi niistä on yrittää tunnistaa suomalaiset ei-suomalaisesta väkijoukosta.
Belgiassa se puolestaan onnistuu.
Liian ruskettuneita. Liian hyvin pukeutuneita. Liian äänekkäitä. Finnairin Helsingin-koneen matkustajat eivät nähtävästi ole vielä ehtineet marssia lentokentän läpi laukkukaruselleille ja niiltä tullin ohi ulko-ovelle.
Kunnes kansainvälisestä joukosta alkaa erottua jotain tuttua. Tuon kalvakan miehen täytyy olla suomalainen. Ja tuon jakkupukunaisen. Marimekon kassi vahvistaa epäilyn. Tai suomenkieliset sanat puhelimeen.
Brysselissä käy viikoittain lentokonelastillisia suomalaisia virkamiehiä, yritysten työntekijöitä, lobbareita, eläkeläisryhmiä ja muuta porukkaa. Maan 11 miljoonasta asukkaasta muutama tuhat on suomalaisia.
Brysselin lentoasema onkin hyvä paikkaa harjaannuttaa silmää suomalaisten bongaamiseen. Tuloaulaan astelee liukuovien takaa ihmisiä tasaisena virtana.
Mistä on kyse? Tunnistaako suomalainen toisen suomalaisen samaan tapaan kuin vaikkapa susi haistaa lajitoverinsa kilometrin päästä?
Talvensa Suomessa viettävät suomalaiset ovat keskimäärin aika kalpeaa porukkaa. Mutta niin ovat samoilla leveyksillä elävät ruotsalaiset ja venäläisetkin. Se ei vielä erota suomalaista lentokentän liukuovella.
Suomalaiset ovat keskimäärin pari senttiä pidempiä kuin belgialaiset. Mutta hieman lyhyempiä kuin ruotsalaiset, ja selvästi lyhyempiä kuin hollantilaiset.
Joka neljäs suomalainen on ylipainoinen. Belgiassa ylipainoisten osuus on kolmanneksen pienempi, Ruotsissa vain puolet tästä. Toisaalta eurooppalaisista unkarilaiset ja britit ovat vielä ylipainoisempia kuin suomalaiset.
Entä tyyli? Suomalaiset käyttävät vaatteisiin vähemmän rahaa kuin eurooppalaiset keskimäärin, hieman yli neljä prosenttia tuloistaan. Toisaalta belgialaiset käyttävät saman verran. Muotitoimittaja Sami Sykönkin mukaan suomalaiset pukeutuvat yhä paremmin.
Keskimittaisia, toisinaan muttei suinkaan aina ylipainoisia, keskiverrosti pukeutuvia. Näillä tuntomerkeillä ei erota ketään. Mutta silti suomalaisen jostain syystä usein erottaa, jo ennen kuin kuulee mitä kieltä hän puhuu.
Kaupungilla tallatessa tunnistustehtävässä on enemmän haastetta kuin lentokentän liukuovella. Siellä suomalaiset eivät tule vastaan lentoaikataulun määräämänä aikana vaan sattumanvaraisesti.
Siitä huolimatta puolen korttelin päästä väkijoukosta bongattu kanssaihminen osoittautuu usein -- aivan oikein -- suomalaiseksi.
Toisinaan puhelimessa päädyn ennalta tietämättä asioimaan englanniksi toisen suomalaisen kanssa. Aksentin tunnistaa suomalaiseksi miltei heti. Esimerkiksi th-äänne ääntyy ehkä t:nä. V ja w tai b ja p menevät sekaisin.
Suomalaisaksenttia pidettiin todisteena esimerkiksi Syyriasta tavoitetun Sannan tapauksessa. Hänen tyttärekseen epäilty Sumaya kertoi vaiheistaan Sky Newsin toimittajalle uutisen mukaan "suomalaisella aksentilla".
Bongausten osumaprosenttia on toisaalta mahdotonta arvioida. Sitä varten pitäisi tietää, kuinka monta suomalaista on siinä satojen ellei tuhansien ihmisten joukossa joka kävelee Brysselin kaduilla päivittäin vastaan.
Osin suomalaistutkassa on kyse myös harhasta. Mieleen jäävät vain ne tapaukset, jotka osuvat kohdalleen.
Määrittelen varmasti alitajuisesti suomalaisiksi sellaisiakin ihmisiä, jotka ovat jostain ihan muualta. Toisaalta suomalaisiksi lokeroimatta jää varmasti väkeä jotka eivät sovi kalevalaiseen suomalaislokeroon.
Eikä kuva kalpeanaamaisesta ja vaaleatukkaisesta tuohivirsumannekiinista ole vastannut todellisuutta pitkään aikaan. Suomessa asui toissa vuonna 373 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä.
Toisen polven maahanmuuttajia oli 63 000. Näitä yhtä lailla suomalaisia vaistoni tuskin tunnistaa, saati ulkomailta adoptoituja tai heitä, joiden toinen vanhempi on muualta.
Yhdestä pökkelöstä veistetty, ulkoa tunnistettava suomalaisuus alkaa olla menneisyyttä, ja hyvä niin.
Tamperelainen listattu yritys Vincit on pyytänyt anteeksi rekrytointimainostaan.
Yhtiö haki operatiivista johtajaa Parempi Mikko -ilmoituksella.
– Siinä kerroimme muiden muassa, että toimitusjohtajamme Mikko Kuitunen on hoitanut nyt rekrytoitavan henkilön tehtäviä oman toimensa ohessa. Esitimme niin ikään toiveen, että valittavan henkilön tulisi onnistua tehtävässä Mikkoa paremmin. Siksi päätimme hakea pestiin "parempaa Mikkoa", yritys selvittää.
– Vincitin viestintä on vahvasti sukupuolittunutta ja maskuliinista. Koen ilmoituksen niin luotaantyöntävänä, että heräsi kysymys, onko yrityksen työkulttuuri sopiva muille kuin miehille, Slushin pääkuraattorina toiminut Katja Toropainen sanoi Kauppalehdessä.
– Yrityksen mielestä oli kyseessä varmaankin hauska läppä, mutta se osuu vähän liian lähelle totuutta ollakseen hauska. Naisena minua ei naurata yhtään, Slushin operatiivisena johtajana toiminut Venla Väkeväinen kertoi lehdessä.
Yritys pyytää anteeksi
Vincitin mukaan yhtiössä on töissä 26 Mikkoa, mikä kerrottiin ilmoituksessa. Idea ilmoituksesta lähti tästä.
– Tämä lähestymistapa ei tehnyt tarpeeksi selväksi sitä, että haemme tehtävään parhaiten soveltuvaa henkilöä, sukupuolesta riippumatta, toimitusjohtaja Mikko Kuitunen sanoo.
– Idea Paremmasta Mikosta vaikutti mielestäni oikein hyvältä, mutta toteutuksen osalta ei kuitenkaan osuttu tällä kertaa lankulle. Olemme vuosien varrella ottaneet kantaa alallamme vallitsevaan sukupuolten epätasapainoon ja peräänkuuluttaneet lisää diversiteettiä alalle. Tilanne on todellinen, se herättää tunteita ja hyvä niin. Aiomme vastaisuudessakin aktiivisesti ottaa kantaa tähän ongelmaan - nyt kävi näin ja se harmittaa ihan vietävästi, Kuitunen sanoo.
Yhtiö on nyt tehnyt uuden Mikkoa parempi -kampanjasivuston.
Vincit Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä First North -markkinapaikalla.
Korjaus 13.41 korjattu otsikkoon pörssiyhtiö tilalle teknologiayritys, koska kyse on listautuneesta yhtiöstä, ei varsinaisesta pörssiyrityksestä.
Porin valtuustoryhmät ovat tuominneet yhteisessä kannanotossaan kaupungin alueella levitetyt valemainokset.
Mainoksia on levitetty puolueiden vaalitilaisuuksien lähellä muun muassa viime viikonloppuna. Ylen tietojen mukaan mainoksia ovat jakaneet uusnatsiryhmään kuuluvat henkilöt.
Mainostaa laittomana lakkautettua järjestöä
Ylen haltuunsa saamassa valemainoksessa on käytetty erään eduskuntapuolueen logoa ja sen mainoksissa käytettyä fonttia. Mainoksessa esitetään, että puolue kannattaisi muun muassa rikollisten maahanmuuttoa.
Mainoksen lopussa kehotetaan tutustumaan uusnatsistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen toimintaan. Myös muiden puolueiden nimissä on tiettävästi levitetty samanlaisia valemainoksia.
Vastarintaliike on lakkautettu hovioikeuden päätöksellä lain ja hyvien tapojen vastaisena.
"Kansanvallan häirintä tuomittavaa"
Porin valtuustoryhmien yhteiskannanotossa todetaan, että myös kaikki muut vaalikampanjoiden häirintätoimet ovat tuomittavia.
– Vaalit ovat kansanvallan ydin, ja hyökkääminen vaalitoimintaa vastaan on hyökkäys kansanvaltaista yhteiskuntaamme vastaan.
Viime päivinä vaalityötä on häiritty eri puolilla Suomea. Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) kimppuun yritettiin käydä viikonloppuna Vantaalla.
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmed puolestaan kertoo joutuneensa hyökkäyksen kohteeksi maanantaina iltapäivällä Helsingin Itäkeskuksessa.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on aloittanut yt-neuvottelut, jotka koskevat koko sairaanhoitopiiriä. Sairaanhoitopiirissä oli lokakuussa töissä vajaat 8 000 ihmistä.
Yt-neuvottelut alkoivat jo alkuvuodesta. Niistä kerrottiin tiedotteella maanantaina ja talousarvion yhteydessä. Henkilöstölle asiasta on kerrottu jo syksyllä.
Koska yt-neuvottelut koskevat näin valtavaa määrää ihmisiä, HR-johtaja Raija Ruoranen sanoo, että neuvotteluja palastellaan. Yhdellä toimialueella voi olla tuhat ihmistä töissä.
Tavoitteena on saada Ruorasen mukaan yt-neuvottelut loppuun ensi syksyyn mennessä.
Ruorasen mukaan ketään ei ole tarkoitus irtisanoa, vaan tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja vastata resurssitarpeisiin.
– Sairaanhoitopiirin hallitus linjasi jo vuoden 2019 talousarvion laadinnan yhteydessä, että sairaanhoitopiirissä aloitetaan vuoden 2019 koko piiriä koskeva yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut toiminnan tehokkuuden kasvattamiseksi lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä, sairaanhoitopiiri kertoo tiedotteessa.
Taysissa ja sairaanhoitopiirin konsernin yhtiöissä sai viime vuoden aikana hoitoa yhteensä melkein 210 000 eri potilasta.
Yt-neuvottelut johtuvat alijäämästä. Tilinpäätöskirjausten jälkeen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilikauden alijäämä vuodelta 2018 on 4,3 miljoonaa euroa.
– Näiden yhteistoimintaneuvottelujen tulos on seuraavan taloussuunnitelman runko, jolla taseen alijäämä tullaan kattamaan taloussuunnitelmakaudella, sairaanhoitopiiri sanoo.
Taustalla alijäämä
Alijäämä johtuu monesta syystä.
Vuoden 2018 keväällä tehty hinnanalennus vähensi tuottoja noin kuudella miljoonalla eurolla. Lisäksi Hatanpään sairaalaan kohdennettiin kesällä 2018 hinnanalennus, joka vähensi tuottoja 1,5 miljoonalla eurolla.
Potilasvahinkovakuutusvarauksen lisäys oli 4,6 miljoonaa euroa yli budjetoidun. Alkuperäisessä talousarviossa ei myöskään tiedetty valtakunnallisesta palkkojen tuloksellisuuserästä, joka oli noin 2,4 miljoonaa euroa.
Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri suunnittelevat lisäksi aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämistä vuoden 2020 alusta alkaen. Hankkeessa tarkastellaan samalla koko maakuntaa kokonaisuutena.
Ilma oli sakeana kysymyksiä, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne maaliskuun alussa palasi eduskuntaan pitkän sairausloman jälkeen.
Pääministerikisan ennakkosuosikki sairastui vakavasti joulun pyhinä lomamatkalla Espanjassa. Tiedot keuhkokuumeen ja sydänvaivojen hengenvaarallisuudesta täydentyivät tipoittain kotimaassa, mikä herätti vain lisää kysymyksiä.
Rinne: Olen työkykyinen pääministerin tehtävään
Rinteen paluukahveja tarjottiin perjantaiaamuna, 1. maaliskuuta eduskunnassa SDP:n ryhmähuoneessa. Rinne joutui vastailemaan kysymyksiin, pystyykö hän rankan sairastelun jälkeen hoitamaan pääministerin tehtävää.
– Oma tunne on, että ilman muuta, ja tämän on lääkäri vahvistanut, Rinne kuittasi kyselyt.
Sepelvaltimotautia sairastava Rinne kertoi olleensa kolme viikkoa Kiljavalla kuntoutuksessa.
– Lääkärintodistuksen mukaan olen nyt työkykyinen kansanedustajan tehtävään ja vastaaviin tehtäviin, joka pitää sisällään ministerin ja pääministerin tehtävät, Rinne vakuutti Ylen haastattelussa.
Rinteen johdolla demarit lähtivät vastahyökkäykseen ja tivasivat terveystodistuksia myös muilta pääministeriehdokkailta.
Vaalitoreilla ja vaalitenteissä Rinteen päivän kunto on vaalipäivään saakka jatkuvassa tarkkailussa.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on tänä iltana haastateltavana Ylen tentissä. Voit katsoa tentin suorana Yle Areenassa tai suorana TV1:ssä klo 21.
SDP:n äänestäjistä lähes puolet eläkeläisiä
Taloustutkimuksen Ylelle tekemien puoluekannatusmittausten tausta-aineistosta selviää, että sosiaalidemokraattien suosio on noussut eniten eläkeläisten joukossa.
Kesäkuussa 2015 eläkeläisistä noin viidennes kannatti demareita. Helmi-maaliskuussa 2019 eläkeläisistä joka kolmas tuki SDP:tä. Puolueen äänestäjistä eläkeläisiä on peräti 44 prosenttia.
SDP oli eläkeläisten joukossa suosituin puolue jo ennen Antti Rinteen viime kevään vappupuhetta, jossa Rinne lupasi alle 1 400 euron eläkkeisiin sadan euron korotuksen. Eläkelupaus on vahvistanut demareiden eläkeläiskannatusta, ja eläkeläiset ovat ärhäköitä äänestäjiä.
Eduskuntavaalien lähestyessä muiden puolueiden kompurointi on tasoittanut Rinteen ja SDP:n tietä vaalivoittoon, mutta horjahduksiin vaalikampanjan loppumetreillä ei ole varaa. Tulevat vaalit ovat todennäköisesti Antti Rinteen viimeinen mahdollisuus nousta pääministeriksi.
Vain pääministerin salkku kelpaa demareille
Rinteen ensimmäinen yritys pääministeriksi koki mahalaskun.
Kevään 2015 eduskuntavaaleissa SDP romahti historiallisen heikolla 16,5 prosentin ääniosuudellaan neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Vaalitappion jälkipyykissä Rinnettä moitittiin epäonnistumisesta vaalitenteissä.
Eduskuntavaalien jälkeen Rinne koki uuden pettymyksen, kun vaalivoittaja, keskustan Juha Sipilä liputti sisäisten riitojen repimät demarit ulos hallitusneuvotteluista.
Oppositiossa sosiaalidemokraattien kannatus on pomppinut ylös ja alas, vaikka demarit ovat saaneet nauttia ilmaisesta arvonnoususta, kun Sipilän porvarihallitus on iskenyt päätään ammattiyhdistysliikkeen puolustusmuuriin.
Rinne sai puoluejohtajan jatkovaltakirjan helmikuun 2017 puoluekokouksessa vasta äänestyksen jälkeen. Työrauhaa ei kauan kestänyt, sillä kevään 2017 kuntavaaleissa kokoomus porhalsi suurimmaksi puolueeksi.
Kuntavaalien hopeasija hieman yli 19 prosentin ääniosuudella ei ollut häävi oppositiokauden puolivälin todistus. Tuskaa lisäsi vihreiden nousu kesän 2017 kannatusmittauksissa ohi SDP:n. Rinteen onneksi vihreät sortui kuitenkin johtajakriisiin.
Rinne käänsi SDP:n suunnan vasemmalle
Rinteen vaikeudet eivät ole demareille uusi ilmiö.
Entiselle valtapuolueelle viime vuodet ovat olleet vaikeita. Keväällä 2003 SDP:llä oli vielä käsissään tasavallan presidentin, pääministerin ja ulkoministerin värisuora.
Paavo Lipponen hävisi kevään 2003 eduskuntavaaleissa pääministerikisan keskustan puheenjohtajalle Anneli Jäätteenmäelle.
Presidentti Tarja Halosen seuraajaksi ei vuoden 2012 vaaleissa valittu demaria – Lipponen koki presidentinvaalissa murskatappion. Erkki Tuomiojan pitkä kausi ulkoministerinä kesti vuodet 2000–2007 ja 2011–15.
Paavo Lipposen pitkä valtakausi SDP:n puheenjohtajana vuosina 1993–2005 ja sinipunahallitusten pääministerinä vuosina 1995–2003 käänsi puolueen linjaa oikealle. Lipposen vahva ote närästi vasemmistodemareita.
Erkki Tuomiojan päiväkirjat vuosilta 1998–2000 paljastavat, että Antti Rinne arvosteli Lipposen oikeistolinjaa ja kaivoi maata Lipposen jalkojen alta jo 1990-luvun lopulla.
Ammattiyhdistysliikkeen tukema Rinne haastoi toukokuun 2014 puoluekokouksessa SDP:tä vuodesta 2008 johtaneen Jutta Urpilaisen, joka oli vasemmistodemareiden mielestä horjahtanut talouspolitiikassa liikaa oikealle hallitusyhteistyössä kokoomuksen kanssa.
Rinne kukisti Urpilaisen niukasti. Se oli ensimmäinen kerta, kun demareiden puheenjohtaja kaatui puoluekokouksen äänestyksessä. Rinne peri Urpilaiselta valtiovarainministerin salkun kesäkuussa 2014, kun Jyrki Kataisen (kok.) hallitus vaihtui Alexander Stubbin (kok.) hallitukseen.
Valtiovarainministerinä Rinne yritti kääntää hallituksen talouspolitiikkaa vasemmalle, mikä suututti hallituskumppani kokoomuksen ja erityisesti tuoreen pääministerin. Hallituskauden lopulla Rinteen ja Stubbin suhteet olivat jäätävät.
Rinteen ja Urpilaisen kaksintaistelu jakoi puolueen kahtia, mikä näkyi kevään 2015 vaaleissa ja vielä vaalien jälkeenkin.
Tällä hetkellä SDP:n julkikuva näyttää yhtenäiseltä – ainakin niin kauan kun näköpiirissä on pääministeripuolueen asema.
Vahvoja kärkiehdokkaita eri puolilla maata
Sosiaalidemokraattien kannatus on vahvinta Etelä-Suomessa ja perinteisillä teollisuus-Suomen alueilla.
Kevään 2017 kuntavaaleissa SDP oli suurin puolue muun muassa Tampereella, Vantaalla, Lahdessa, Porissa. Kotkassa, Lappeenrannassa ja Joensuussa. Vihreille demarit menettivät niukasti kärkipaikkansa Jyväskylässä.
Helsingissä SDP jäi kokoomuksen ja vihreiden pormestarikisan jalkoihin. Tuloksena oli historiallisen heikko, alle 14 prosentin ääniosuus, kun vielä vuoden 2004 vaaleissa sosiaalidemokraatit keräsivät pääkaupungin äänistä lähes 24 prosenttia.
Eduskuntavaaleissa demareilla on laaja kärki. Suurimmassa vaalipiirissä Uudellamaalla Mäntsälästä ponnistava puoluejohtaja Antti Rinne kisaa muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtajan, vantaalaisen Antti Lindtmanin kanssa.
Pirkanmaalla kärjessä on tamperelainen varapuheenjohtaja Sanna Marin, Lahden seudulla varapuheenjohtaja Ville Skinnari ja Vaasan vaalipiirissä entinen puoluejohtaja Jutta Urpilainen.
Oulun vaalipiirissä demarit saivat viime eduskuntavaaleissa läpi vain yhden edustajan. Lahden puoluekokouksessa talvella 2017 Rinteen haastanut Tytti Tuppurainen ei tällä kertaa jää vaalipiirin yksinäiseksi demariksi.
Tunnetuin luopuja on puoluejohtajana vuosina 2005–08 toiminut Eero Heinäluoma, joka tähtää nyt Euroopan parlamenttiin. Helsingin vaalipiirissä SDP:n vanhoja tuttuja nimiä ovat eduskunnan varapuhemiehen Tuula Haataisen ohella ikämiehet Erkki Tuomioja ja Pentti Arajärvi.
Maahanmuuttopolitiikka jakaa yhä demareita
Perussuomalaiset haastoi vielä kevään 2015 eduskuntavaaleissa sosiaalidemokraattien asemia SAK:laisten miesten suosikkipuolueena, mutta hallituksen kova linja työelämäpolitiikassa ehti muuttaa voimasuhteita jo ennen perussuomalaisten kesällä 2017 tapahtunutta hajoamista.
Maahanmuuttopolitiikassa SDP ja vasemmistoliitto ryhmittyvät perussuomalaisten ja sinisten kanssa puolustamaan Euroopan ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkintaa.
– Maassa maan tavalla, yritti Jutta Urpilainen jo keväällä 2010 padota perussuomalaisten vyöryä.
Rinne tuntee houkutusta punavihreään
Eduskuntavaalien alla Rinne on puhunut, että kokoomuksella ja keskustalla ei ole nykyisillä linjauksillaan asiaa hallitukseen.
Ylen vaalikoneessa SDP, vihreät ja vasemmistoliitto löytävät usein toisensa. Eduskunnassa punavihreän opposition on ollut helppo löytää yhteinen sävel.
Turvallisuuspolitiikassa SDP, vihreät ja vasemmistoliitto asettavat kyseenalaiseksi puolustusvoimien toiveet Hornet-hävittäjien korvaamisesta 64 uudella hävittäjällä.
Kyselyjen mukaan RKP:n ja kristillisdemokraattien täydentämälle punavihreälle hallitukselle vosi löytyä tulevassa eduskunnassa niukka enemmistö, mutta myös oppositio olisi silloin vahva.
Lopulta hallituspohjan ratkaisee kuitenkin vaalitulos. Ennen vaaleja tehtyjen kannatusarvioiden mukaan hallitusneuvotteluista on tulossa vaikeat, kun kaksi suurinta puoluetta näyttäisi jäävän yhdessä selvästi alle sadan eduskuntapaikan.
Vaikka Rinne tuntisi henkilökohtaisesti houkutusta punavihreän vasemmistohallituksen kasaamiseen, niin vaalivoittajanakin hän joutuu todennäköisesti kosioretkelle kokoomuksen tai keskustan suuntaan.
Sosiaaliturvan uudistamisessa demarit ja kokoomus ajavat vastikkeellista sosiaaliturvaa, ja Sipilän johdolla myös keskusta on tehnyt irtioton perinteisestä perustulomallista. Vasemmistoliito ja vihreät ovat jääneet kahdestaan perustulonurkkaan.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen putkiremontiissa sosiaalidemokraatit ja kokoomus löytävät helposti toisensa samasta leiristä suurten kaupunkien kanssa. Kokoomusjohto on myös muokannut malliaan valinnanvapaudesta demareiden makuun paremmin sopivaksi.
Tasapainoilua teollisuuden ja vihreiden välissä
SDP lupaa muutosta Sipilän hallituksen politiikkaan, joka on demareiden mukaan jakanut suomalaisia köyhiin ja rikkaisiin. Rinne on muun muassa luvannut peruuttaa Sipilän hallituksen luoman, kiistellyn työttömyysturvan aktiivimallin.
Entisenä ammattiliittojohtajana Rinne voi luottaa ammattiyhdistysdemareiden tukeen vaaleissa
SDP on moittinut Sipilän hallitusta sanelusta työelämän uudistusten valmistelussa ja lupaa tilalle "aitoa" kolmikantaista vuoropuhelua. Rinteen vetoomukset paluusta laajoihin työmarkkinasopimuksiin ovat saaneet työnantajilta kylmän vastaanoton.
SAK:n perinteiset demarilinnakkeet Teollisuusliitto ja Paperiliitto tuovat painetta SDP:n ilmasto- ja ympäristölinjauksiin. Puolueen sisällä kasvaa punavihreä ryhmä, joka vaatii rajoituksia muun muassa metsien hakkuille.
Puoluejohtaja Rinne joutuu tasapainoilemaan perinteisen teollisuusväen ja vihreitä arvoja edustavan ympäristöväen välissä. Tämä on näkynyt Rinteen haparointina esimerkiksi metsien hakkuita koskevassa keskustelussa.
Jutusta voi keskustella maanantaina 25.3.2019 klo 22:een saakka.
Täsmennys klo 10.31: Paavo Lipponen hävisi kevään 2003 eduskuntavaaleissa pääministerikisan keskustan puheenjohtajalle Anneli Jäätteenmäelle.
Paperijalostaja Pyrollin Pyhtään tehtaan noin 70 työntekijää jätti tulematta töihin sunnuntaina. Spontaanin mielenilmauksen on tarkoitus päättyä tiistaiaamuna.
Syynä on työntekijöiden tyytymättömyys tehtaan työaikajärjestelyihin. Pääluottamusmies Janne Wikström puhuu suoraan sanelupolitiikasta.
– Käytännössä lähivuosina ei ole päästy tuloksiin sopimalla. Kamelin selän katkaisi lopulta työaikamalli, sanoo Wikström.
Työntekijät pitävät kiinni 12 tunnin päivistä
Kiistassa kyse on siitä, että työntekijät haluavat pitää kiinni 12 tunnin mittaisten työvuorojen tekemisestä. Tehtaalla oli käytössä niin sanottu TAM36-työvuorojärjestelmä, jossa tehdään pääasiassa 12-tuntisia työvuoroja neljä päivää putkeen ja sen jälkeen on luvassa viisi vapaapäivää. Wikströmin mukaan malli on ollut työntekijöiden mieleen ja sen toimivuudesta on myös tutkimusnäyttöä.
Muun muassa uusien investointien takia työnantaja on kuitenkin ehdottanut TAM35-järjestelyn käyttöönottoa, jossa tehdään viisi päivää 8-tuntisia työvuoroja ja viikonloput ovat vapaa-aikaa. Työntekijöiden mielestä se on kuluttavaa, ja he ovat halunneet pitää kiinni 12 tunnin vuoroista myös tässä järjestelmässä. Sinänsä TAM35 sopii työntekijöille.
Loppuvuodesta Pyhtäällä otettiin käyttöön 12-tuntisia vuoroja sisältävä TAM35-järjestelmä, mutta sen hyödyt tehokkuuden ja sairastamisen suhteen jäivät vaatimattomiksi. Työntekijöiden mielestä syynä olivat kysynnän notkahtaminen ja flunssakauden aiheuttamat sairauslomat.
– Ajattelimme työnantajan ymmärtävän asian, mutta sieltä vain ilmoitettiin siirtyminen 8 tunnin järjestelmään, kertoo Wikström.
Pääluottamusmiehen mukaan tilanne on johtanut siihen, että muutama kokenut työntekijä on ottanut lopputilin.
Työnantaja: Lakko on laiton, neuvotteluja käyty koko ajan
Pyroll Converting Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Haitti kertoo, että mielenilmaus tuli yhtiölle täytenä yllätyksenä. Syytä työnseisaukseen ei ole edes kerrottu työnantajalle.
Haitin mukaan kyseessä on yksiselitteisesti laiton lakko, sillä voimassaolevaa työehtosopimusta ei ole rikottu. Hänen mukaansa 12 tunnin vuorot oli tarkoitettu väliaikaiseksi. Sitä ennen Pyhtäällä tehtiin vuosien ajan 8-tuntisia työpäiviä.
– Työvuoromuutoksista on koko ajan neuvoteltu. Tällä alalla kysyntä vaihtelee ajoittain ja eri vaihtoehtoja työvuorojen suhteen riittää. Ilmoitimme siirtymisestä normaaliin 8 tunnin työpäivän malliin, mutta samalla olemme olleet valmiita neuvottelemaan. Työntekijäpuoli ei kuitenkaan ilmaantunut neuvottelupöytään, sanoo Haitti.
Pyhtään tehdas pyörii tällä hetkellä toimihenkilöiden voimin. Haitin mukaan lakosta koituu haittaa toimituksille ja palveluille.
Työntekijöiden mielenilmauksesta kertoi ensimmäisenä Kymen Sanomat.
Oulun kaupunginvaltuutetut kokevat keskustelukulttuurin koventuneen kaupungissa. Osa Ylen kyselyyn vastanneista valtuutetuista kertoo saaneensa epäasiallista palautetta ja jopa uhkauksia.
Yle lähetti kaupunginvaltuutetuille keskustelukulttuuria ja epäasiallista palautetta koskevan kyselyn helmikuussa.
Kyselyssä tiedusteltiin valtuutettujen saamasta palautteesta Oulussa viime vuoden lopulla ja kuluvan vuoden alussa esiin nousseiden ja laajasti uutisoitujen seksuaalirikosepäilyjen aikana. Yli 43 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo saaneensa epäasiallista palautetta.
– Pääasiassa sosiaalisen median kautta tulleet palautteet ovat olleet vihaisia ja syyttäviä. Ne ovat liittyneet lausuntoihini, haastatteluihini ja sosiaalisen median kirjoituksiini. Niissä on syytetty raiskaajien puolustamisesta tai uhattu minua raiskaamisella, kertoo Oulun kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jenni Pitko (vihr.).
Oulun kaupungintalon valtuustosalissa järjestettiin turvallisuusseminaari tammikuussa.Marko Väänänen / Yle
Oulun kaupunginvaltuustoon kuuluu yhteensä 67 valtuutettua. Kaikille valtuutetuille sähköpostilla lähetettyyn kyselyyn vastasi 32 valtuutettua. Heistä yli puolet täytti vastauslinkin nimettömänä.
Vastausten perusteella ainakin osa valtuutetuista kokee, että sekä yleisöpalaute että muiden valtuutettujen käytös on muuttunut entistä epäasiallisemmaksi.
Uhkauksia ja väkivaltafantasiointia
Joka neljäs kyselyyn vastannut kaupunginvaltuutettu kertoo saamansa epäasiallisen palautteen sisältäneen myös uhkailua.
– Uhkailut on pääasiassa puettu esitetyiksi toivomuksiksi, että tulen raiskatuksi. Ei niinkään suoria raiskausuhkauksia. Totta kai nämä ovat luettavissa tismalleen samalla tavalla uhkauksiksi, Pitko sanoo.
"Epäsuoraa lapsiini kohdistuvaa väkivaltafantasiointia." Kyselyyn vastannut valtuutettu saamastaan uhkauksesta
Uhkaava palaute ei ole Pitkon mukaan säännöllistä, mutta sitä on tullut usein liittyen uutisointiin, jossa on sivuttu maahanmuuttoa tai turvapaikanhakijoita.
Oulun viime aikaiset tapahtumat ovat Pitkon mukaan kiihdyttäneet palauteryöppyä. Hän kertoo kuulleensa myös muiden maahanmuuttomyönteisten naispoliitikkojen saaneen vastaavaa palautetta.
– Miehet sanovat, että palautetta ei tule juuri ollenkaan ja naiset sanovat, että sitä tulee tosi paljon. Kyllä tämä on aivan selvästi sukupuolittunut asia.
Kovaa puhetta valtuustossa
Yli 85 prosenttia kyselyyn vastanneista valtuutetuista koki keskustelukulttuurin muuttuneen kovemmaksi Oulussa seksuaalirikosepäilyjen myötä.
– Valtuustosalissa on jopa kuultu uhkauksia valtuutettujen lapsia kohtaan, joka on mielestäni jo sitä luokkaa, että sen voisi tulkita jo vihapuheeksi, Pirjo Sirviö (sd.) sanoo.
"Ihmisiä on kehotettu ottamaan oikeus omiin käsiinsä." Kyselyyn vastannut valtuutettu keskustelun kovenemisesta
Sanomalehti Kaleva kertoi helmikuun alussa Oulun kaupunginhallituksen suunnittelevan puhekoulutusta valtuuston jäsenille valtuustoaloitteen pohjalta. Hallituksen kokouksessa käydyn äänestyksen jälkeen asia palautettiin äänin 10-2 uudelleen valmisteltavaksi siten, että puhekoulutusta ei järjestetä.
– Keskustelukulttuuri on mennyt sellaiseksi, että siellä ei enää arvosteta eikä kunnioiteta kollegoja, vaan paukutellaan ihan mitä sattuu välillä. Käyttäytyminen ja kohteliaat käytöstavat ovat kyllä unohtuneet, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen (kok.) toteaa.
– Tässä näkyy mielestäni somen vaikutus. Valtuustossakin käytetään samanlaisia sanavalintoja ja sanankäänteitä. Se ei ole ollut tapana, sanoo Juha Huikari (kesk.).
Oulun kaupunginvaltuutettu Latekoe Lawson Hellu on huomannut keskusteluilmapiirin kovenneen Oulussa.Marko Väänänen / Yle
Latekoe Lawson Hellu (vihr.) kertoo huomanneensa muutoksen ilmapiirissä myös kaupungilla liikkuessaan.
– Jos olen keskustellut esimerkiksi linja-autossa tutun nuoren kanssa, meitä on kytätty. Kauppakeskuksessa vartijat ovat seuranneet kannoillani joka paikkaan ja minulta on kysytty, mitä siellä teen. Nuoret ovat nimitelleet raiskaajaksi.
Puuttuminen hankalaa, mutta keinoja on
Osa kyselyyn vastanneista valtuutetuista ei koe keskustelun koventuneen tai kertoo pitävänsä tapahtunutta muutosta tervetulleena vedoten esille nousseiden rikosepäilyjen vakavuuteen. Jotkut vastaajista kertovat kokevansa maahanmuuttoa ja turvapaikanhakijoita koskevan keskustelun muuttuneen mahdottomaksi.
"Joku varmasti ajattelee keskustelun olevan kovaa, mutta pitää muistaa, että keskustelun kohteena on lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset." Kyselyyn vastannut valtuutettu
Hieman alle joka kolmas kyselyyn vastannut valtuutettu kertoo keskustelun kovenemisen vaikuttaneen motivaatioon hoitaa yhteisiä asioita. Asiaan puuttuminen koetaan hankalaksi.
– Ulkopuolelta on varmaan vaikea minkäänlaisilla säännöillä tai muilla asiaan puuttua. Se lähtee valtuutetuista ja heidän sanankäänteistään. Se on mielestäni ainut tapa pitkällä aikavälillä puuttua tällaisiin asioihin, Huikari sanoo.
Pirjo Sirviön mukaan valtuustossa on kuultu jopa vihapuheeksi tulkittavaa sanavaihtoa. Marko Väänänen / Yle
Sirviö muistuttaa, että valtuustoa johtaa puheenjohtaja, jolla on käytössään laaja arsenaali keinoja kokousten hallitsemiseksi.
– Hallintosäännössä on sanottu, että puheenjohtaja voi keskeyttää valtuutetun puheen silloin, kun hän katsoo sen menevän asiattomuuksiin. Jos valtuutettu ei keskeytystä noudata, niin hänet voidaan poistaa salista ja kokous keskeyttää, Sirviö sanoo.
Israel on aloittanut pommitukset, jotka kohdistuvat Gazaa hallitsevan Hamas-järjestön tukikohtiin.
Israelin armeija vahvistaa tekevänsä iskuja Gazaan. Gazaa hallitseva ääri-islamilainen Hamas on niin Israelin kuin länsimaidenkin mielestä terroristijärjestö.
Jerusalem Post -lehti kertoo palestiinalaishallintoon viitaten, että iskuja on tehty joka puolelle Gazan kaistaa. Lehden arvion mukaan hyökkäys kestää useita tunteja.
Kohteina ovat olleet ainakin Hamasin laivastoasema sekä järjestön koulutuskeskus Gazan pohjoisosassa. Gazan kaupungissa on tuhottu maan tasalle monikerroksinen rakennus, jonka on kerrottu olleen Hamasin salainen päämaja.
Henkilövahinkoja ei ole toistaiseksi tullut tietoon. Hyökkäys ei tullut yllätyksenä ja Hamasilla oli useita tunteja aikaa evakuoida todennäköisimmät hyökkäyksen kohteet.
Pommitus on Israelin vastaus aamuiseen raketti-iskuun. Gazasta ammuttu raketti haavoitti seitsemää israelilaista Tel Avivin lähellä Israelin keskiosassa.
Varautumista suureen konfliktiin
Israel on varautunut konfliktin laajenemiseen. Gazan rajan lähellä asuvia israelilaisia on kehotettu pysyttelemään pommisuojien lähettyvillä.
Israelin asevoimat on kutsunut palvelukseen tiedustelujoukkojen ja ilmapuolustuksen reserviläisiä. Gazan rajalle on sijoitettu kaksi jalkaväkiprikaatia ja yksi panssaroitu prikaati.
Gazassa Hamas on kuuluttanut kovaäänisistä iskulauseita, jotka kehottavat vastaamaan Israelin iskuun.
Israelin ja palestiinalaisten rauhanneuvottelut ovat olleet pysähdyksissä vuodesta 2014 lähtien. Tuolloin käytiin osapuolten kesken edellinen sota, joka oli jo kolmas kymmenen vuoden kuluessa.
Vuoden 2014 yhteenotossa kuoli noin 2 100 palestiinalaista, joista palestiinalaishallinnon mukaan suurin osa oli siviilejä. Israelin puolella kuoli 66 sotilasta ja seitsemän siviiliä.
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmed kertoo joutuneensa hyökkäyksen kohteeksi maanantaina iltapäivällä Helsingin Itäkeskuksessa. Ahmedin kimppuun käytiin metroasemalla noin kello 13.30 aikaan.
Kyseessä on jo toinen väkivaltainen hyökkäys poliitikkoa vastaan lyhyen ajan sisään. Väistyvää ulkoministeriä Timo Soiniayritettiin eilen lyödä Korson maalaismarkkinoilla Vantaalla.
Ahmed kertoo, että hän oli odottamassa metro Itäkeskuksen asemalla, kun noin nelikymppinen kantasuomalainen mies hyökkäsi hänen kimppuunsa. Kiihtynyt ja vihamielinen mies repi Ahmedin kädessä olleita vaalimainoksia, löi Ahmedia rintakehään ja tönäisi.
– Hän sanoi, että olen vääräuskoinen ja pedofiili, "älä unta nää, että meet eduskuntaan", sanoo Ahmed, joka on myös Helsingin kaupunginvaltuutettu.
Ahmed kertoo, että paikalla olleet naiset yrittivät rauhoittaa miestä, mutta saivat vastaukseksi vain huorittelua ja haistattelua.
– Todella pelottava tilanne, Ahmed sanoo.
Ahmed arvioi, että kimppuun käynyt mies ei ollut humalassa, vaikka käyttäytyikin hyvin väkivaltaisesti.
– Hän tuli niin lähelle naamaa, enkä haistanut alkoholia, sanoo Ahmed.
Poliisi ajoi epäiltyä takaa Itäkeskuksessa
Helsingin poliisi vahvistaa, että kansanedustajaehdokas on tehnyt rikosilmoituksen hyökkäyksestä.
– Tämänhetkisillä tiedoilla nimikkeinä ovat lievä pahoinpitely ja kunnianloukkaus, sanoo komissario Riku Korpela Helsingin poliisista.
Ahmedin mukaan mies poistui paikalta maastopyörällä, minkä jälkeen Ahmed soitti poliisille.
– Poliisi oli todella nopeasti paikalla ja käynnisti takaa-ajon. Miestä ei kuitenkaan saatu kiinni, mutta hänestä on hyvät tuntomerkit, sanoo Ahmed.
Helsingin poliisin mukaan maanantaina iltapäivästä ketään ei oltu vielä otettu kiinni tapaukseen liittyen.
"Uskallanko enää tehdä yksin vaalityötä?"
Hyökkäys järkytti Ahmedia suuresti. Hän joutui perumaan maanantai-iltapäivälle suunnitellun eläkeläisten vaalipaneelin Mellunmäessä Helsingissä.
Ahmed kertoo, että pahoinpitelyn takia hän joutuu jatkossa muuttamaan vaalityötään.
– Joudun valitettavasti miettimään, mitä teen jatkossa: uskallanko enää tehdä yksin vaalityötä tai ilmoittaa etukäteen somessa, missä olen tavattavissa, Ahmed kertoo.
25.3. klo 17:14 - Keskustelu on suljettu epäasiallisten kommenttien takia.
Yö-yhtye kertoi viime viikolla järjestävänsä edesmenneen laulaja Olli Lindholmin muistolle konsertteja Porissa ja Tampereella. Kaikki kolme konserttia myytiin nopeasti loppuun.
Solistivieraiksi ilmoitettiin sellaisia suomalaistähtiä kuin Suvi Teräsniska, Juha Tapio, Pate Mustajärvi, Pauli Hanhiniemi, Antti Kleemola, Timo Kiiskinen ja Herra Ylppö.
Yksi nimi joukosta kuitenkin puuttui. Yö-yhtyeen alkuperäiseen kokoonpanoon kuulunut Jussi Hakulinen ei kuulunut konsertin vieraisiin, ja hän kommentoikin asiaa pian Twitterissä.
Voiko kappaleen esittämisen kieltää?
Jussi Hakulinen on säveltänyt ja sanoittanut muun muassa kappaleet Joutsenlaulu ja Rakkaus on lumivalkoinen, jotka ovat nousseet Yön tunnetuimmiksi kappaleiksi.
Musiikintekijöiden, eli säveltäjien, sanoittajien sovittajien ja musiikkikustantajien oikeuksia valvoo Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry. Lähtökohtaisesti tekijä tekee sopimuksen Teoston kanssa ja luovuttaa näin oikeutensa ja määräysvaltansa tekemiinsä teoksiin. Teosto on kuitenkin hiljattain muuttanut musiikintekijöiden kanssa tekemäänsä asiakassopimusta, mikä muuttaa tilannetta.
– Tekijä voi ottaa yksittäisen teoksen oikeudet takaisin itselleen, jopa vain lyhyeksi ajaksi, kertoo Teoston liiketoimintapäällikkö Lasse Fast.
Fast huomauttaa, että teoksen – eli esimerkiksi yhden kappaleen – kaikkien tekijöiden pitää olla yksimielisiä siitä, että oikeudet otetaan takaisin itselle. Sekä Joutsenlaulu että Rakkaus on lumivalkoinen ovat Jussi Hakulisen säveltämiä ja sanoittamia, joten hän on kappaleiden ainoa tekijä.
Jussi Hakulinen loukkaantui siitä, ettei häntä pyydetty mukaan Olli Lindholmin muistokonsertteihin.Karri Laihonen / Yle
Valvonta hankalaa
Käytännössä olisi mahdollista, että Jussi Hakulinen voisi hankkia kappaleidensa oikeudet takaisin itselleen Teostolta Olli Lindholmin muistokonserttien ajaksi ja kieltää niiden esittämisen. Miten tällaista kieltoa sitten valvottaisiin? Astelisiko poliisi kesken konsertin lavalle, jos Joutsenlaulu lähtee soimaan?
– Se on hyvä kysymys, että miten tällaisia tilanteita valvotaan. Ennakkotapauksia ei ole, pohtii Lasse Fast.
Teoston uudet asiakassopimukset tulivat voimaan maaliskuun 18. päivä. Muutoksiin ryhdyttiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Viranomainen oli sitä mieltä, että aiempi sopimus teoksen oikeuksista oli liian lopullinen ja siihen kaivattiin joustoa.
Jää nähtäväksi, miten muutos vaikuttaa käytännössä. Lasse Fast
– Jää nähtäväksi, miten muutos vaikuttaa käytännössä, Fast sanoo.
Mikäli tekijä aikoo kieltää kappaleidensa esittämisen yksittäisessä konsertissa, pitää ilmoitus asiasta tehdä konsertin järjestäjille 30 päivää ennen tapahtumaa. Hetken mielijohteesta ei siis voi toimia.
– Sormia napsauttamalla se ei onnistu.
Aiheesta voi keskustella jutun alla kello 17:ään saakka.
