Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouko Leppänen, 61, (kok.) kirjoitti viime lauantaina Facebookissa, että "tuntuu aivan käsittämättömältä, että maassamme on kielletty hyysäyksen vuoksi esim. sanojen neekeri ja mustalainen käyttö".
Facebook poisti päivityksen saman vuorokauden aikana. Syynä on ilmeisesti se, että kyseisiä sanoja pidetään yleisesti halventavina.
Leppäsen mielestä sanat neekeri ja mustalainen ovat täysin normaaleja sanoja.
Hän jatkoi, että Suomi menee pikkuhiljaa "aivan hulluksi" erilaisten sääntöjen ja kieltojen vuoksi ja että "kukkahattutädeillä- ja sedillä" on liikaa valtaa. Leppäsen mielestä "tällä polulla tulemme tukehtumaan tähän typerien sääntöjen ja kieltojen mahdottomuuteen".
– Koko maan rappio kuvaa hyvin tätä ajattelun rappiota, hän kirjoittaa.
Jouko Leppäsellä on Facebookissa noin 3 400 kaveria. Päivitys näkyi heille kaikille. Leppänen sai kirjoitukseensa useita kehuvia vastauksia ja tykkäyksiä. Osa kommentoijista ihmetteli Leppäsen näkemystä.
Jouko Leppänen on ammatiltaan lääkäri. Kouvolan kuntapolitiikassa hän on ollut mukana pitkään. Hän on myös Kouvolan kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja.
Kokoomuksen valtuustoryhmä on Kouvolan toiseksi suurin.
Professori: Ei kannata loukata
Kielitoimiston sanakirja luonnehtii sanaa neekeri vanhentuneeksi ja halventavaksi. Myös sana mustalainen on kielitoimiston mukaan usein halventava ilmaus.
Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professorin Marjatta Palanderin mukaan sanojen neekeri ja mustalainen käytössä kyse on poliittisesta korrektiudesta. Julkisessa kielenkäytössä ei ole sopivaa puhua neekereistä tai mustalaisista.
– Jos ihmiset kokevat ne sanat solvaaviksi tai loukkaaviksi, ne ovat solvaavia ja loukkaavia, ja heitä pitää kuunnella. Suositus on, ettei niitä sanoja käytetä.
Palander myös muistuttaa, että loukkaavien sanojen käyttäjää voidaan syyttää kunnianloukkauksesta. Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen vahvistaa, että varsinkin sana neekeri täyttää kunnianloukkauksen kriteerit.
– Ehtona on, että sanat kohdistetaan tiettyyn henkilöön tai ryhmään ja että sanojalla on halventava tarkoitus. On vaikea ymmärtää, mitä muuta merkitystä sanojalla voisi nykypäivänä olla.
Suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Vesa Heikkinen kirjoittaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla julkaistussa blogissa, että sanan neekeri käyttö nousee aika ajoin keskusteluun; kannattaako sanaa käyttää vai ei.
– Loppujen lopuksihan tämä on hyvin yksinkertainen asia: jokainen kielenkäyttäjä voi kysyä itseltään, kannattaako käyttää sellaisia sanoja, joista tietää monien loukkaantuvan ja joiden avulla pidetään yllä esimerkiksi vihaa ja rasismia ruokkivaa ilmapiiriä. Ei kannata.
Heikkinen on paneutunut erityisesti politiikan ja somen kieleen sekä kieleen liittyviin valtarakenteisiin.
Neekeri-sanaa on pidetty halventavana suomen kielessä jo ainakin 1980-luvulta lähtien.
Kokoomus: Ei ole oikein
Kokoomuksen Kaakkois-Suomen piiritoimiston toiminnanjohtaja Pia Rantanen ei halua ottaa julkisesti kantaa Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouko Leppäsenkirjoitukseen ja siitä syntyneeseen keskusteluun.
– Pohdiskeleva sävyhän hänellä siinä oli, mutta en halua itse kommentoida sen enempää. Jouko vastaa itse omista sanoistaan ja teoistaan. En katso, että piirin toiminnanjohtajalla olisi syytä kommentoida hänen Facebook-päivitystään.
Kouvolan vs. kaupunginjohtaja Tuukka Forsell ei hänkään katso asiakseen kommentoida kenenkään kaupungin päättäjän kommentointia Facebookissa. Valtuutettujen Facebook-kirjoittelu ei hänen mukaansa edusta Kouvolan kaupungin virallista kantaa.
– He vastaavat itse omista sanomisistaan.
Kokoomuksen puoluetoimistolta viestintäpäällikkö Kirsi Hölttä sen sijaan ottaa Jouko Leppäsen päivitykseen selkeän kannan: Leppäsen näkemys ei edusta kokoomuksen kantaa.
– Kokoomus lähtee siitä, että kaikista ihmisistä on puhuttava kunnioittavasti. Mielestämme neekeri-sanan käyttö ei ole oikein, Hölttä sanoo.
Facebook poisti päivityksen
Kouvolan kaupungin sosiaalisen median ohjeet on laadittu kaupungin työntekijöitä varten, mutta myös luottamushenkilöitä on opastettu toimimaan eri some-kanavissa.
Kaupungin ohjeissa todetaan muun muassa, että "kun päivität työyhteisösi some-sivuja tai mainitset työnantajasi päivityksessä, toimit organisaatiosi edustajana. Toimi sen mukaan".
Lisäksi ohjeissa linjataan, että "työntekijän on sosiaalisessa mediassa pyrittävä muita kunnioittavaan keskusteluun".
Leppänen julkaisi päivityksensä omalla henkilökohtaisella seinällään.
Facebookin ylläpito poisti Leppäsen päivityksen myöhemmin viikonloppuna.
Leppänen kommentoi poistamista uudessa päivityksessään. Hän kirjoittaa, että poistaminen edustaa "farisealaisuutta huipussaan".
Alkuperäisessä päivityksessään hän kertoi itse käyttävänsä sanoja neekeri ja mustalainen, vaikka joutuisi siitä vankilaan.
Yle ei maanantaina tavoittanut Jouko Leppästä kommentoimaan asiaa.
Juttua täydennetty klo 16.40: lisätty rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen kommentti.
Yli sata suomalaista on tehnyt rikosilmoituksen kansainvälisistä puhelinhuijareista, jotka lupaavat vastineeksi rahoille isot tulevat tuotot.
Poliisin arvion mukaan ulkomaisista numeroista soitetuilla puheluilla on huijattu reilun vuoden aikana lähes viisi miljoonaa euroa.
Huijauspuheluista on ilmoitettu poliisille eri puolilta maata. Soittojen kohteena ovat olleet lähinnä keski-ikäiset suomalaiset, mutta uhrit ovat olleet kaikenikäisiä.
– Toiminta vaikuttaa kansainväliseltä. Useimmiten uhriin on oltu ensimmäisen kerran yhteydessä puhelimitse +44-alkuisesta numerosta, mikä on saanut näyttämään siltä, että puhelu tulee Isosta-Britanniasta, rikoskomisario Marko Leponen Keskusrikospoliisista kertoo.
Viime aikoina puheluita on tullut myös muista kansainvälisistä sekä suomalaisista numeroista.
Soittaja on kysellyt uhrin varallisuutta ja luvannut sijoitusmahdollisuuksia ulkomaille isolla tulevalla tuotolla.
Uudet yhteydenotot ja pyynnöt uusista sijoituksista ovat tapahtuneet muutaman päivän sisällä sähköpostitse. Pyydetyt summat ovat aluksi liikkuneet muutamassa sadassa eurossa.
– Uhria on pyydetty maksamaan sijoitettava pääoma ulkomaiselle pankkitilille tai virtuaalivaluutan vaihtopalveluun. Joissain tapauksissa uhrille on maksettu pian takaisin kaksinkertainen summa ja väitetty sen olleen tuottoa aiemmasta sijoituksesta, Leponen kuvaa toimintaa.
Poliisin mukaan rahoja ei ole sijoitettu mihinkään.
Osa uhreista on ottanut lainaa sijoituksiin ja osalle uhreista on poliisin mukaan asennettu tietokoneelle maksuliikennettä varten etäkäyttösovellus.
Puolueet joutuvat nyt miettimään toden teolla, miten demokratia eli kansanvallan toteutuminen vaaleissa turvataan. Kyse on siitä, uskaltavatko ehdokkaat kampanjoida aatteidensa puolesta, vai vaikenevatko he väkivallan pelossa.
Politiikan kentillä ilmapiiri on muuttunut aggressiivisemmaksi koko maassa, kertoo komisario Heikki Porola Helsingin poliisista. Helsingin poliisi vastaa myös valtionjohdon eli ministerien henkilösuojauksesta, ja on käynyt eduskuntapuolueiden kanssa tilannekuvaa läpi vaalien alla.
–Ärhäkkäämpi tilanne vaikuttaa olleen vaalikentillä jo pitkään, Porola arvioi.
Porolan mukaan kahdella viime päivinä tapahtuneella poliittisen väkivallan yrityksellä ei ole osoitettu olevan yhteyttä toisiinsa. Sen sijaan toimintatavoissa ja siinä, kenet yritetään vaientaa, on nähtävissä yhteisiä piirteitä.
–En tulkitsisi ammattimaiseksi, mutta kyllä määrätynlaista kohdentamista näyttää tapahtuvan. Epäasiallisen käyttäytymisen kumuloitumista määrättyä aatetta tai henkilöä kohtaan, Porola kertoi Yle uutisille.
Image may be NSFW. Clik here to view.Juha HakolaYle
Yhä useampi ehdokas vahvistaa itse kokeneensa ilmapiirin muutoksen. Kokoomuksen Juha Hakola on ollut ehdokkaana kunta- ja eduskuntavaaleissa vuosituhanneen taitteesta asti.
–Täytyy sanoa, että 2000-luvun alusta retorikka on muuttunut huomattavasti aggressiivisemmaksi. Se tulee tuolta somesta, Hakola arvioi.
Kun SDP:n Hanna Huumonen oli ensimmäisen kerran eduskuntaehdokkaana, rajuinta, mitä joutui hän kuuntelemaan oli eläkeläisten haukut pääministeri Paavo Lipposen aikaisista leikkauksista. Nyt ehdokkaan perhettä uhkaillaan suoraan.
Image may be NSFW. Clik here to view.Hanna HuumonenYle
–Tullaan iholle, uhkaillaan, sanotaan että selvitän osoitteen ja tulen perheen kimppuun.
–Tämän takia ei missään vaalijulkaisussani näy puhelinnumeroa, ja olen piilottanut omat osoitetiedot, ja perheen osoitetiedot, Huumonen sanoo.
Suojelupoliisi apuna
SDP:n Helsingin piirin toiminnanjohtaja Laura Ylitalo kertoo, että puolue on keskustellut turvallisuustilanteesta muun muassa suojelupoliisin kanssa. Ehdokkaiden kanssa turvakysymyksiin käytetään entistä enemmän aikaa.
–Erityisesti heidän, jotka ovat saaneet vihapostia ja uhkauksia sosiaalisessa mediassa ja muualla, Ylitalo sanoo.
Kokoomuksen puoluesihteerin Janne Pesosen mukaan puolueen kampanjatilaisuuksia ei ole merkittävästi häiriköity. Häirintä on ollut esimerkiksi puheiden päälle huutelua, myös vaalimainoksia on töhritty enemmän kuin aiemmissa vaaleissa.
Pesosen mukaan turvapuolta mietitään tarkkaan erityisesti suurissa tilaisuuksissa, joissa on puoluejohtoa paikalla. Lisäksi kokoomus muistuttelee kenttäväkeään säännöllisesti turvallisuuden huomioimisesta eri tilaisuuksissa.
– Koskaan näitä ei valitettavasti saada turvallisuuden näkökulmasta aivan aukottomiksi, koska tilaisuuksia on niin paljon, Pesonen sanoo.
Sunnuntaina Soini, tänään Ahmeed
Häirintä nousi otsikoihin, kun viikonloppuna mies yritti käydä ulkoministeri Timo Soinin (sin.) kimppuun Vantaalla Korson maalaismarkkinoilla.
Tänään vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmeed kertoi joutuneensa pahoinpitelyn uhriksi Helsingin Itäkeskuksessa. Helsingin poliisi kertoi Twitterissä, että asiaa tutkitaan lievänä pahoinpitelynä ja kunnianloukkauksena.
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen sanoo, että lähtökohtaisesti kaikki häirintätapaukset ilmoitetaan viranomaisille.
– Kyllähän poliisin pitää varmistaa, että puolueet pystyvät kampanjoimaan rauhassa. Vaikka puolueet ovat erimielisiä, me olemme kuitenkin kaikki sitoutuneet siihen, että demokraattinen viitekehys on se, josta kamppaillaan, jolloin kaikki tällainen häirintä on hyökkäys demokraattista järjestelmää vastaan, Leppänen sanoo.
Ei yksin vaalikentille – liian iso riski
SDP, vihreät ja Feministinen puolue ovat kehottaneet ehdokkaitaan kampanjoimaan vähintään kaksin. Vihreiden Miettisen mukaan kampanjoiden tekijät saavat tarvittaessa apua turvallisuuskysymyksiin puoluetoimistolta.
Feministisen puolueen ehdokas Johannes Koski joutui sulkemaan osan sosiaalisen median tileistään vihaviestien takia.
Image may be NSFW. Clik here to view.Johannes KoskiYle
–Kaikkia meidän ehdokkaita on häiritty sekä kuntavaaleissa että nyt eduskuntavaaleissa. Olemme sopineet, ettei kukaan kampanjoi yksin, koska se on vain liian iso turvallisuusriski, Koski sanoo.
Koskeen kohdistuneet uhkailut jatkuivat yksityisviesteissä.
–Osassa puhuttiin katolta putoamaisesta, pään katkaisemisesta, luodeista. Otan tämän asian vakavasti, olen perheellinen ihminen, tämä on pelottavaa ja vaikeuttaa kampanjaa.
Ministereiden turvaan jo kiinnitetty huomiota
Valtioneuvoston kanslian mukaan ilmipiirin kiristymiseen on kiinnitetty huomiota jo aikaisemmin tällä vaalikaudella. Ministerien turvamiesten määrää on tarvittaessa lisätty.
Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoo, että puolueen poliittisissa tilaisuuksissa on aina otettu turvallisuusnäkökulma huomioon, ja suurissa tapahtumissa paikalla on järjestyksenvalvojia.
– On tärkeää demokratian näkökulmasta, että kaikki pystyvät osallistumaan tilaisuuksiin turvallisin mielin, Pirkkalainen sanoo.
Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen on yhtä mieltä siitä, että kampanjoinnin turvallisuuden takaamisessa on kyse demokratian puolustamisesta poliittisista mielipiteistä riippumatta.
Hän linjaa, että häirintää ei tule sietää ja väkivallan uhkaan on oltava täydellinen nollatoleranssi.
20:50 Täydennetty Heikki Porolan kommenttia Ylen tv-uutisten lausunnon perusteella.
Kun laitemyynti ei saa kassakonetta kilisemään totutulla tavalla, haluaa Apple nyt ottaa vauhtia liiketoimintaansa ryhtymällä välittämään yhä enemmän sisältöjä. Suunnilleen tästä on kyse Applen näyttävästi julkistamissa uusissa ja tuoreistetuissa palveluissa.
Kaliforniassa, yhtiö edesmenneen johtajan Steve Jobsin nimeä kantavassa teatterissa pidetyssä tilaisuudessa kerrottiin odotetusti niin liikkuvaan kuvaan, huippujournalismiin kuin peleihinkin liittyvistä sovelluksista.
Muun muassa Applen News Plus -sovelluksen kautta on tarkoitus olla tarjolla useiden satojen laatulehtien hidaslukuisiakin sisältöjä kiinteällä kuukausimaksulla.
Uudistuksia ja laajennuksia on tulossa myös pelien tarjontaan. Suomalaisittain hieman ilahduttavaa oli, että pelien esittelyvideoissa vilahti muun muassa Angry Birds -hahmo.
Palvelujen ansaintalogiikasta kiinnostuneita varmasti lämmitti se, että esille nostettiin myös Apple Pay ja Apple Card -sovellukset, joilla voi rahojaan käyttää toki muuallakin kuin Applen kaupassa.
Odotetuimman eli Apple Tv+ sovelluksen esittelyssä nähtiin useita Hollywood -kuuluisuuksia kuten Jennifer Aniston ja Reese Witherspoon. Palveluun on tulossa niin suoria lähetyksiä, sarjoja kuin tilattavia on-demand -elokuvia.
Kuten asiaan kuuluu, tehokkaasti jo etukäteen hypetetyn palvelun odotetaan muuttavan elokuvia ja televisio-ohjelmia netin kautta välittävien yhtiöiden markkinaosuuksia.
Kilpailuvalttina tilaisuuden juontanut Applen toimitusjohtaja Tim Cook korosti palvelujen helppokäyttöisyyttä.
– Asiakas on aina kaiken tekemisemme keskellä, sanoi Cook.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on allekirjoittanut presidentin asetuksen, jolla tunnustetaan Golanin kukkulat Israelille kuuluvaksi alueeksi.
Trump allekirjoitti asiaa koskevan asiakirjan Israelin pääministerin Benjamin Netanyahun vieraillessa Valkoisessa talossa.
Trump sanoi Yhdysvaltain kannattavan Israelin oikeutta puolustaa itseään.
Asetus muuttaa Yhdysvaltain pitkäaikaisen kannan, jonka mukaan Golania ei hyväksytä osaksi Israelia. Myöskään kansainvälinen yhteisö ei ole Israelin hallintaoikeutta alueeseen.
Israel valtasi alueen vuonna 1967 käydyssä Kuuden päivän sodassa Syyrialta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Yle Uutisgrafiikka
Yhdysvaltain ilmoituksen arvioidaan antavan merkittävän tuen pääministeri Netanyahulle ensi kuussa käytäviin Israelin parlamenttivaaleihin.
Netanyahun mukaan Yhdysvaltain päätös on historiallinen. Netanyahu vakuutti, ettei Israel aio koskaan luopua Golanista.
Syyrian vastalause
Syyria on esittänyt jyrkän vastalauseensa. Maan ulkoministeriön mukaan Yhdysvaltain päätös on räikeä hyökkäys maan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta vastaan.
Ministeriön mukaan Yhdysvalloista tuli päätöksen myötä "arabien tärkein vihollinen".
Tänään aloittaneella poliisikurssilla on ennätysmäärä naisia, kertoo Poliisiammattikorkeakoulu Facebookissa. Maaliskuun erässä poliisiopinnon aloittaneista lähes puolet eli 48 prosenttia on naisia.
Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijakunnan nykyinen puheenjohtaja Johanna Nurmi ja edellinen puheenjohtaja Sampsa Pietilä arvioivat Facebook-julkaisussa, että tulevaisuudessa ollaan lähempänä tilannetta, jossa puolet poliiseista on miehiä ja puolet naisia.
– Tässä rikotaan hyvin käsitystä poliisityöstä miesten alana. Monenlaiset ominaisuudet määrittävät sen, soveltuuko henkilö poliisiksi. Sukupuoli ei kuitenkaan ole yksi niistä! Alalla toimivista suurin osa on toki edelleen miehiä, mutta kurssi kerrallaan tämäkin tasoittuu, sanovat Nurmi ja PietiläFacebookissa.
Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin Kimmo Himbergin mukaan naisten osuus poliisiopiskelijoista on ollut pikkuhiljaa nousussa. Vuonna 2000 aloittaneista opiskelijoista 19 prosenttia oli naisia, kun taas parina viime vuonna naisten osuus on ollut noin kolmanneksen.
Himberg sanoo, että naisten osuuden kasvun taustalla on luonnollinen historiallinen kehitys.
– Onneksi suomalaisessa yhteiskunnassa ollaan edetty hyvää vauhtia tasa-arvoistumisen tietä. Ajatus miesten ja naisten ammateista alkaa hiipua kokonaan, sanoo Himberg.
"Menneinä vuosina on voinut olla ennakkoluuloja"
Himbergin mukaan poliisiammattikorkeakoulu ei ole pyrkinyt viime vuosina markkinoimaan opintoja erityisesti naisille, vaan opiskelijarekrytointi on ollut korostetun tasa-arvoista.
Poliisiammattikorkeakoululla on omat, yhteishausta erilliset opiskelijavalinnat. Poliisiopinnot alkavat neljästi vuodessa. Valintakokeet ovat kaikille samat, mutta naisilla on annettu kuntotesteissä hieman helpotusta naisten ja miesten fyysisten erojen takia.
Himbergin mukaan naiset ovat osoittaneet, että poliisityö sopii erinomaisesti kaikille.
– Menneinä vuosina on voinut olla ennakkoluuloja naispoliiseja kohtaan, mutta ei enää, sanoo Himberg.
Elokuvateatteriketju Finnkino keskeyttää perussuomalaisten kohua aiheuttaneen, väkivaltaisen vaalivideon esittämisen elokuvateattereissaan. Finnkino kertoo syyksi sen, että yhtiö ei hyväksy rasismia tai syrjintää.
Finnkinon teattereissa on esitetty 30 sekunnin traileria eli lyhyempää versiota "ketutushirviö"-kampanjan videosta. Videolla päättäjiin kyllästyneiden kansalaisten kiukusta kasvaa hirviö, joka hyökkää maan johtajia vastaan.
Finnkino lopettaa perussuomalaisten vaalimainoksen esittämisen tiistaina 26.3.
Ilta-Sanomien haastattelussa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aho ei katsonut videon yllyttävän väkivaltaan.
Verkkojulkaisu Uusi Suomi puolestaan kertoo, että perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo hämmästelee Finnkinon ilmoitusta. Hänen mukaansa kampanja oli jo muutenkin päättynyt pari päivää sitten.
Finnkinossa selitykseksi vaalivideon esityksille vielä aiotun aikataulun jälkeen arvellaan niin sanottua kontaktitakuuta. Siinä mainosta esitetään tavallisesti niin kauan kuin sen on nähnyt sovittu määrä elokuvissa käynyttä.
Yle ei maanantaina tavoittanut Finnkinon edustajaa kommentoimaan asiaa.
Juttua täydennetty kello 17.35: Lisätty Uuden Suomen tieto kampanjan päättymisestä.
Juttua muokattu kello 18:11: Tarkennettu, että videolla hirviö hyökkää johtajia vastaan, eivät kansalaiset.
Kiinan valtiolliset yritykset ovat tehneet suurkauppoja Euroopassa. Kaupat vahvisti Kiinan presidentti Xi Jinping vierailullaan Ranskassa.
Suurin yksittäinen kauppa koskee Airbus-matkustajakoneita. Kiinan valtiollinen, lentokoneita vuokraava yritys China Aviation Supplies Holding Company tilaa 290 Airbus A320 -konetta ja 10 Airbus A350 -konetta.
Kaupan arvon arvioidaan nousevan jopa 30 miljardiin euroon. Kyseessä on siis yksi historian suurimmista matkastajakoneiden kaupoista.
Kiinan valtiollinen varustamoyhtiö tilaa kymmenen konttialusta, joiden hinta on yhteensä 1,2 miljardia euroa.
Ranskalainen teollisuusyritys Fives on solminut Kiinan valtiollisen rakennusmateriaaliyrityksen kanssa miljardin euron arvoisen sopimuksen energiansäästöyhteistyöstä kehitysmaissa.
Kiinaan toimitetaan myös tuulivoimapuisto.
Kaikkiaan Kiinan presidentti Xi allekirjoitti ranskalaisen kollegansa Emmanuel Macronin kanssa yhteensä 15 kauppasopimusta.
Kiina lupasi lopettaa ranskalaisen siipikarjanlihan tuontikiellon Kiinaan.
Riittävätkö tuloni? Saanko vakituista työpaikkaa? Onko minulla aikaa lapselleni? Entä ilmastonmuutos? Tässä muutamia syitä, miksi ruuhkavuosiensa kynnyksellä olevat epäröivät jälkikasvun hankkimista.
Suomessa syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Suomalainen nainen saa tällä hetkellä keskimäärin 1,4 lasta. Luku on mittaushistorian alhaisin.
Jotta maassamme olisi tulevaisuudessa tarpeeksi veronmaksajia, syntyvyyden laskun tulisi taittua tai työperäisen maahanmuuton lisääntyä.
Kysyimme opiskelijoilta, millaisella politiikalla nuoria opiskelijoita voitaisiin kannustaa perheen perustamiseen. Ja nyt kysymme myös sinulta: kerro meille, miksi et hanki lapsia juuri nyt? Voit keskustella aiheesta kommenttiosiossa jutun lopussa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Jaana-Kaisa Parkkinen haluaa opiskella ja saada työkokemusta ennen mahdollista perheenlisäystä. Lauri Rautavuori / Yle
Jaana-Kaisa Parkkinen, 25. Opiskelee sairaanhoitajaksi. Ei lapsia.
Ensinnäkin: emme ole kohtuinemme mitään talkooharavoita. Meillä on oikeus valita, halutaanko me lapsia.
Mulla tässä ei ole kyse nuoruuden venyttämisestä, vaan ihan järjen käytöstä. Mulla on koulu kesken, enkä ole seurustellut niin kauaa, että olisi järkevää tehdä lapsi. Haluan työelämään ja saada työkokemusta, enkä mennä tukiputkesta tukiputkeen.
Jos työelämässä olisi mahdollista saada vakituisia sopimuksia, luulen, että naiset uskaltaisivat tehdä lapsia. Harva meidän alalla saa vakituisen työpaikan. Olen kuullut, että nuorelta naiselta on työhaastattelussa kysytty, tuleeko lapsia lähivuosina.
Ensinnäkin: emme ole kohtuinemme mitään talkooharavoita. Jaana-Kaisa Parkkinen
Nykyään naisella on enemmän vaihtoehtoja. Voi tehdä uraa, eikä tarvitse olla kotona ja tehdä lapsia. Mulle tärkeää on oma elämä ja siinä kehittyminen.
Sitäkin olen miettinyt, että yhden ihmisen hiilijalanjälki on aika suuri. Suomeen halutaan lapsia, mutta ei se maailman kannalta ole niin järkevää. Onko täällä niin hyvät oltavat meidän tuleville lapsille?
Jos tässä yhtäkkiä tulisi raskaaksi, kyllä varmaan pärjäisin. Haluan kuitenkin tarjota enemmän kuin sen, mikä on välttämätöntä lapsen selviytymiselle. Uskon, että yhtenä tekijänä vanhemman henkiseen jaksamiseen vaikuttaa se, jos ei tarvitsisi laskea jokaista penniä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Marko Kaira saa ensimmäisen lapsensa aivan näinä päivinä. Lauri Rautavuori / Yle
Marko Kaira, 26. Opiskelee sairaanhoitajaksi. Esikoinen syntyy pian.
Puhuimme puolison kanssa, että odotetaan oikeaa hetkeä. Teimme matemaattisia laskutoimituksia ja tulimme siihen tulokseen opiskelun ja vanhemmuuden yhdistämisessä, että kyllä hyvinvointiyhteiskunnassa selviää.
Olemme maksaneet tähän mennessä vain rattaat lapselle. Muun olemme saaneet vanhemmilta sisaruksiltamme. Kaiken ei tarvitse olla uusinta ja kalleinta.
Itse haluan tarjota lapselleni aikaa. Marko Kaira
Itse haluan tarjota lapselleni aikaa. Haluaisin ehkä tehdä maisterinkoulutuksen tähän perään. Se hieman pelottaa, että riittääkkö aikaa tarpeeksi myös lapselle.
Yhteiskunnalta ja politiikalta kaipaisin tukevia linjoja: että luotaisiin rakenteita, jotka luovat turvaa. Jos on vuosia sellaisessa pätkätyöputkessa ja koko ajan on epävarmaa, kyllähän se kuormittaa vanhemman jaksamista. Se taas välittyy helposti lapselle.
Todennäköisesti päädyn sellaiseksi tsemppariksi. Omalla puolisolla on kokemusta lastenhoidosta. Haluan antaa hänelle sitä vastuuta, mutta olla itsekin ehdottomasti mukana. Kun on itse opiskelemassa, on paha ottaa pitkää isyysvapaata.
Vaikka emme vielä olekaan sellaisissa aikuisten ihmisten "täydellisissä" tuloissa kiinni, silti tulemme pärjäämään lapsen kanssa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kotiäitiyttä pitäisi arvostaa enemmän, sanoo Emmi Ojantausta. Lauri Rautavuori / Yle
Emmi Ojantausta, 27. Opiskelee tietojenkäsittelyä. Ei lapsia.
Nuoret työllistyvät aika heikosti nyky-yhteiskunnassa. Vaaditaan tutkintoja ja halutaan, että on työkokemusta. Kun sitä työkokemusta ei ole, ei saa töitä. Sen takia opiskellaan yhä enemmän ja enemmän.
Painotetaan liikaa uran hankkimista ja että "naisetkin voivat tehdä uraa". Sitten kotiäideille sanotaan "ai sä oot vaan kotona sen lapsen kanssa". Sitä ei osata arvostaa samalla tavalla kuin uraa ja että käy töissä.
Nykypolitiikka kannustaa jaksotyöhön, ja tehdään vain pätkäsopimuksia. Sillä ei luoda vakaata pohjaa ihmisten tulevaisuudelle. Emmi Ojantausta
Mä en pidä kotiäitiyttä huonona ajatuksena. Kun lapsi on pieni, olisi hienoa, että saisi nauttia siitä. Se on niin lyhyt aika. Mutta olisi tärkeää saada keskittyä siihen hetkeen eikä laskea joka ikistä senttiä. Se ei myöskään kannusta, kun koko ajan leikataan lapsiperheiden tuista.
Nykypolitiikka kannustaa jaksotyöhön, ja tehdään vain pätkäsopimuksia. Sillä ei luoda vakaata pohjaa ihmisten tulevaisuudelle.
Image may be NSFW. Clik here to view.On mahdotonta suunnitella lapsentekoa, jos työnantajat tarjoavat pelkästään pätkäduuneja, sanoo Jaakko Salén. Lauri Rautavuori / Yle
Jaakko Salén, 29. Opiskelee konetekniikkaa. Ei lapsia.
Tämä on paradoksi: halutaan, että tehdään lapsia ja samalla halutaan, että meistä tulee korkeakoulutettuja uratykkejä. Nämä kaksi asiaa ei mahdu ainakaan mun kalenterimalliin. Se on mahdoton yhtälö.
Et sä voi suunnitella lapsentekoa, jos pätkäduunien ja vuokratyöläisyyden takia sopimukset on kolmen kuukauden mittaisia. Et sä voi suunnitella silloin mitään muutakaan. Se vaatii pidempää työsuhdetta ja sellaista tasaisuutta. Jos koko ajan joutuu miettimään seuraava työpaikkaa ja suunnittelemaan, se vie aikaa vanhemmuudelta.
Et sä voi suunnitella lapsentekoa, jos pätkäduunien ja vuokratyöläisyyden takia sopimukset on kolmen kuukauden mittaisia. Jaakko Salén
Mä olen itse ruvennut 15-vuotiaana tekemään töitä ravintolassa. En halua, että oma muksu joutuisi tekemään duuneja sen ikäisenä.
Jos Suomessa halutaan, että opiskellaan ja korkeakouluttaudutaan, sitä pitää tukea ja kannustaa. Perheen perustamiseen kannustaisi taloudellinen tuki, sillä meillä monella lykkäämisen syyt ovat taloudellisia.
Haluan taata sen mahdollisimman hyvän lapsuuden. Että saa harrastaa, mitä haluaa ja kaikkea innostavaa voi lähteä kokeilemaan.
Haluatko sinä lapsia? Mikä perheenperustamisessa mietityttää? Millaisia päätöksiä tulevan eduskunnan pitäisi tehdä, jotta syntyvyyden lasku saataisiin kuriin? Kerro meille!Aiheesta voi käydä keskustelua klo 22 saakka.
Turusta Helsingin kautta itärajan Vaalimaalle valmistunut uusi E18-moottoritie on saanut useat Kaakkois-Suomeen matkaavat autoilijat vaihtamaan reittiä. Esimerkiksi Helsingistä Lappeenrantaan autoileville on uuden moottoritien myötä nyt tarjolla kolme varsin tasaväkistä reittivaihtoehtoa.
Uusin reitti kulkee ensin Helsingin suunnasta etelärannikkoa moottoritietä Vaalimaalle ja sieltä aivan itärajan vierestä kulkevaa tavallista maantietä pitkin Lappeenrantaan.
– Monet Helsingistä tulevat ihmiset kertovat, että uusi moottoritie on huomattavasti helppokulkuisempi kuin vanha Kuutostie, sanoo kahvilatyöntekijä Aila Haverinen Lappeenrannan Ylämaalla sijaitsevan Korupirtin kahviossa.
Helsingistä ajaa Ylämaalle uutta tietä parissa tunnissa. Kun moottoritie päättyy Vaalimaalla, kääntyy autoilija Lappeenrantaan menevälle tielle numero 387.
– Satunnaisia kahvittelijoita näkyy selvästi enemmän ja pidennämme keväällä aukioloaikoja, kertoo Haverinen.
Image may be NSFW. Clik here to view.Reitti Lappeenrannasta Virojoen kautta Helsinkiin on lisännyt suosiota sen jälkeen, kun E18-moottoritie valmistui Vaalimaalle keväällä 2018. Yle Kuvatoimitus
Kaakkois-Suomen ely-keskuksen mukaan autoilijoiden reitinvaihdoksen myötä jopa hiljaisina talvikuukausina liikennemäärät ovat lisääntyneet Lappeenrannan ja Virolahden Vaalimaan välisellä maantiellä parilla sadalla ajoneuvolla päivässä. Vuorokaudessa ajoneuvoja kulkee talvisaikaan tiellä toista tuhatta, kesällä noin 1 600.
Pisin reitti on turvallisin
Helsingistä Lappeenrantaan autoilevan yleisin reitti on kulkenut Kouvolan kautta. Tällöin auton mittariin on kertynyt 222 kilometriä, ja matka-ajaksi hieman yli kaksi ja puoli tuntia.
Sama aika kuluu ajettaessa Helsingistä lähelle Haminaa ja sieltä valtatien 26 kautta Luumäen Taavetiin ja edelleen Lappeenrantaan. Ongelmana on ollut se, että Taavetin ja Haminan välinen osuus on mutkainen ja kapea. Lisäksi siellä on paljon raskasta liikennettä, eikä juuri ollenkaan turvallisia ohituspaikkoja.
Eniten suosiotaan on kasvattanut etelärannikkoa ja itärajaa kulkeva reitti Vaalimaan kautta, vaikka se on parikymmentä kilometriä pidempi kuin kaksi muuta reittiä.
Kesällä suuremmat moottoritienopeudet kuitenkin lyhentävät matkaan kuluvaa aikaa, sillä Vaalimaan kautta ajettaessa liki kolme neljäsosaa matkasta on moottoritietä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Lappeenrannasta Vaalimalle lähtevä tie 387 kulkee aivan itärajan tuntumassa. Kare Lehtonen/Yle
– Moottoritie tulee pääkaupunkiseudulta Vaalimaalle asti, ja siitä alkava tie Lappeenrantaan on sujuva, linjakas ja vähäliikenteinen, sanoo Liikennejärjestelmä-yksikön päällikkö Jussi Kailasto Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.
Ely-keskuksen mukaan liikennemäärät Kuutostiellä Lappeenrannan, Kouvolan ja Loviisan Koskekylän välillä ovat kääntyneet jo hienoiseen laskuun.
Rekat ja henkilöautot eri maanteille
Kaakkois-Suomen ely-keskus toivoo uuden E18-moottoritien vähentävän pääkaupunkiseudun ja Etelä-Karjalan välistä henkilöautoilua Taavetin ja Haminan välisellä valtatiellä numero 26. Tietä käyttää edelleen raskas liikenne, jolle Taavetin ja Haminan välinen valtatie on pääväylä Etelä-Savosta Kymenlaakson satamiin.
Image may be NSFW. Clik here to view.Haminan ja Taavetin välinen tie numero 26 on kapea, ja siinä on vähän turvallisia ohituspaikkoja. Kare Lehtonen / Yle
Nopein keino vähentää onnettomuuksia on houkutella henkilöautoilijat ajamaan Helsingistä Vaalimaalle ja sieltä itärajaa Vaalimantietä pitkin Lappeenrantaan.
– Liittymiä ja sujuvuutta parantamalla saamme ajotuntuman paranemaan Vaalimaantiellä, ja sitä kautta tiestä saadaan houkuttelevampi, sanoo yksikön päällikkö Jussi Kailasto.
Turistit eivät löydä turvalliselle tielle
Valtaosa pääkaupunkiseudulta Vaalimaan kautta Lappeenrantaan kulkevista on paikallisia autoilijoita, joille reitti on tuttu.
Satunnaisia matkailijoita eksyy tielle vielä vähän. Syynä on karttapalveluissa oleva algoritmi, joka etsii vaihtoehtoa seututeille. Juuri sellainen on Lappeenrannan ja Vaalimaan välinen maantie 387.
– Se tarkoittaa sitä, että hakukoneet eivät tunnista tätä reittivaihtoehtoa esimerkiksi pääkaupunkiseudulta Lappeenrantaan, harmittelee Virolahden kunnanjohtaja Osmo Havuaho.
Image may be NSFW. Clik here to view.Liikennemäärät ovat jo hieman lissäntyneet Lappeenrannan ja Vaalimaan välisellä maantiellä. Kare Lehtonen/Yle
Kunta on esittänyt ely-keskukselle tien muuttamista kantatieksi, jolloin myös navigaattorit alkaisivat suositella uutta reittiä. Kasvavat liikennemäärät puoltavat tien luokituksen muuttamista. Talvista kunnossapitoa on jo tehostettu.
– Kyllä tällä olisi vaikutusta rahoitukseen ja sillä tunnustetaan kyseisen tien verkollinen arvo, myöntää yksikön päällikkö Jussi Kailasto.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne myönsi Ylen vaalitentissä, ettei hän tiedä tarkkaan, mitä puolueen vaaliohjelman toteuttaminen maksaisi.
– Se ei ole yksi miljardia, se ei ole kolme miljardia, vaan se on jotakin siitä väliltä, Rinne sanoi Ylen tentissä.
Demareiden vaaliohjelma on yli sata sivua pitkä. Siellä luvataan rahaa muun muassa oppivelvollisuuden pidentämiseen, vanhustenhuoltoon ja eläkkeiden korottamiseen.
Rinne perusteli suurta hintahaarukkaa sillä, ettei kaikkia lupauksia ole tarkoitus toteuttaa heti. Puolue lupaa toteuttaa osan asioista pitkällä aikavälillä.
Rinteen esiintymistä analysoivat maanantaina politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta, retoriikan asiantuntija Antti Mustakallio ja Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala. Analyysi on alla kootusti.
Mikä oli tentin kohokohta?
Johanna Vuorelma: Tentissä ei ollut varsinaista kohokohtaa. Vahvimmin siitä nousivat esiin linjaukset kolmikantaiseen sopimiseen, "vappusatasen" epävarmuus ajankohdan ja suhdanteiden osalta, vaaliohjelman linjaus kestävän kehityksen alvista sekä auto- ja metsäpoliittiset kannat.
Antti Mustakallio: Ehkä näihin vaaleihin jossain määrin liittymättömänä asiana yllätyin siitä, että Antti Rinne myönsi erehtyneensä vastustaessaan yhteisöveron alentamista. Jos (ja ilmeisesti) Rinne viittasi vuoden 2013 alentamiseen, kyseisellä alentamisella oli merkittävä rooli siinä, että Rinteestä tuli puheenjohtaja ja Jutta Urpilaisen täytyi väistyä. Nyt hän olisikin tässä asiassa samoilla linjoilla tuolloin Urpilaisen liian oikeistolaiseksi moititun ratkaisun kanssa.
Mikä oli tentin outo hetki?
Johanna Vuorelma: Tentin outo hetki oli, kun Rinne kaivoi puolueen vaaliohjelman esiin täsmentäessään SDP:n linjausta kestävän kehityksen alvista. Suuressa vaalikeskustelussa Rinne viittasi brasilialaiseen lihaan tässä yhteydessä, mutta nyt kertoi, ettei SDP koskisikaan lihan tai maidon veroon korottamalla, pelkästään alentaisi alvia kestävän kehityksen mukaista kulutusta tukemaan. Kysymys lienee edelleen epäselvä myös Rinteelle – hän ei uskaltanut esittää linjausta ulkomuistista vaan halusi varmistaa sen suoraan vaaliohjelmasta.
Antti Mustakallio: Kun tuli puhetta Rinteen lupaamasta eläkelisästä ("vappusatasesta"), toimittajat yrittivät kaivaa asiaan konkretiaa. Mikä aikataulu? Kuinka paljon ja koska? Ja vaikka Rinne yritti asiaa selittää, kokonaisuus säilyi koko keskustelun ajan epäselvänä, ja toimittaja Heikelin vaatimukset selvyydestä kävivät aika ponnekkaiksi. Mutta ilmeisesti asiaan vaikuttavat mahdollinen talouskasvu. Konkreettiseen lupaukseen tuli monenlaisia mutkia matkaan.
Toistuiko Rinteellä jokin ydinsanoma?
Johanna Vuorelma: Rinteen ydinsanoma tentissä oli, ettei SDP ole "keppipuolue" eli puolue, joka puuttuu liikaa kansalaisten elämään verotuksen tai kieltojen kautta. Pyrkimyksenä oli painottaa vapauksia kulutuksen suhteen, puolue ei "tule kotiin" kieltämään mitään vaan antaa kansalaisten jatkaa elämäntapaansa rauhassa. Politiikka näkyy vasta kaupassa uusia hankintoja tehtäessä.
Antti Mustakallio: Läpi tentin Rinne osoitti varsin lujaa luottamusta SDP:n vaaliohjelman kokonaisuuteen - jopa lukemalla sitä ääneen! Ne lupaukset joita puolue antaa, voidaan kyllä rahoittaa harmaan talouden torjunnan ja verouudistuksen kautta. Tätä varmuutta toimittajat yrittivät hivenen horjuttaa, mutta Rinteen ns. pokka ei pettänyt.
Kenelle sanoma oli suunnattu?
Johanna Vuorelma: Horisontissa näkyi koko ajan "tavallinen kuluttaja" tai "tavallinen kansalainen", joka ei halua muuttaa liikaa elämäntapojaan tai jolle nykyisen hallituksen politiikka on ollut liian uudistuskeskeistä. Sanomassa toistui tietynlainen rauhoittelu, puolueohjelman kunnianhimoiset tavoitteet eivät näkyneet radikaaleina muutosehdotuksina.
Antti Mustakallio: Tentissä toimittajien kysymykset ohjasivat tentin suuntaa, mutta puheessa Rinne sai vapaammin määritellä, ketä hän haluaa puhutella. Oli vaikea nähdä, että hän olisi valinnut jonkun tietyn äänestäjäsegmentin (vrt. Haavisto puhutteli selvästikin erityisesti nuorempia äänestäjiä). Sanoma oli suunnattu niille, jotka ovat pettyneet Sipilän hallituksen linjauksiin ja jotka kokevat, että viimeisten vuosien aikana yleinen yhteiskunnallinen luottamus (esim. vanhusten hoivaan) on heikentynyt. Rinne halusi paaluttaa näille tyytymättömille, että SDP on uskottava vaihtoehto ja he ovat sitoutuneet konkreettisiin tekoihin luottamuksen palauttamiseksi.
Oliko tentissä jotakin isoa tai pientä, joka saattoi monelta jäädä huomaamatta?
Johanna Vuorelma: Yksi huomio liittyi klassiseen kysymykseen siitä, mikä on puolue ja mikä on eri tasojen merkitys sitä määriteltäessä: puolueen johto, puolueen ehdokkaat, paikallisyhdistykset, puolueen jäsenet? SDP:n kohdalla on selvää tasapainottelua näiden välillä. Esimerkiksi puolueohjelmassa esitetään kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, mutta ne eivät näy ehdokkaiden vaalikonevastauksissa. Ehkä selvimmin kysymys puolueen olemuksesta kiteytyi siinä, kun Rinne luki ääneen vaaliohjelmaa: hän tiesi, että linjauksissa pitää tasapainotella varovasti ja tarkkaan. Varsinkin ilmastoasioissa puolueen sisällä vedetään eri suuntiin.
Antti Mustakallio: Antti Rinne on käynyt läpi ankaria jaksoja terveyteensä liittyen. Se varmasti kohdistaa monien äänestäjien huomiota hänen yleiseen olemukseensa. Tänään pieni flunssa tuntui vaivaavan. Tällaisillakin pikkuasioilla voi olla joillekin merkitystä, kun he arvioivat johtajan yleistä olemusta. Toisaalta Rinne esiintyi tentissä jämerän oloisesti ja varsin hyvällä itseluottamuksella.
Puheenjohtaja Antti Rinne sai pitää myös valmistellun puheen. Miten puhe onnistui?
Johanna Vuorelma: Puheesta jäi parhaiten mieleen SDP:n kehystäminen tulevaisuuspuolueena aina lähtien puheen alusta, kun "tulevaisuus koputtaa meitä selkään". Tulevaisuus oli puheen keskeinen teema.
Teknisesti puhe oli kiireisen oloinen ja suoraan paperista luettu, mikä oli yllättävää ottaen huomioon puolueen korkean kannatuksen. Toisaalta ehkä juuri se selittää hermostuneen tunnelman: kannatuslukemien pitäminen korkeina aina vaaleihin saakka vaatii onnistumista keskeisissä esiintymisissä.
Antti Mustakallio: Odotin että Antti Rinne olisi ollut puhetta pitäessään vähän rennompi, kuten gallup-johtajalle hyvin sopisi. Nyt erityisesti puheen alku oli hieman hermostuneen oloinen ja puhetahti nopeahko. Toisaalta pieni kertomus keskustelusta lapsen kanssa ilmastonmuutokseen liittyen oli mukava kevennys ja johdatti hyvin aiheeseen. Teemoja Rinteen puheessa oli aika paljon - niitä olisi hyvin voinut karsia, niin olisivat jääneet paremmin mieleen. Keskeiseksi nousi lopun puhe luottamuksesta ja sen palauttamisesta. Rinteen moneen kertaan toistama aloitus "se vaatii", alleviivasi sitä, että luottamuksen palauttaminen vaatii konkreettisia tekoja. "Koulutus, koulutus, koulutus" oli yhtäältä kuviona hieman kulunut, mutta toisaalta myös aina toimiva! Joissakin kohdissa hyviä vastakkainasetteluja: ei näin vaan näin -tyyliin. Minusta ajan "alittamisessa" ei ole mitään hävettävää. Suomessa pitäisi ylipäänsä pitää nykyistä lyhyempiä puheita! Mutta asiaa karsisin ja keskittyisin joihinkin oleellisiin teemoihin.
Jokainen puheenjohtaja ja puolue saa oman päivänsä seuraavan kahden viikon aikana
Puheenjohtajien vaalitenttipäivät arvottiin joulukuussa suorassa Aamu-tv:n lähetyksessä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Tentit jatkuvat huomisesta aina torstaihin saakka ja taas ensi viikon maanantaina.
Tiistai 26.3. Petteri Orpo, kokoomus Keskiviikko 27.3. Li Andersson, vasemmistoliitto Torstai 28.3. Jussi Halla-aho, perussuomalaiset Maanantai 1.4. Sampo Terho, siniset
Pekka Haaviston (vihr.), Juha Sipilan (kesk.), Anna-Maja Henrikssonin (rkp) ja Sari Essayahin (kd.) tentit on nähtävissä Yle Areenassa.
“Ihminen ei ole desimaali” ja “desimaali on lillukanvarsi tässä kokonaisuudessa” – nämä kokoomuksen puheenjohtajan kiteytykset herättivät kummastelua.
Muut eduskuntapuolueet päätyivät siihen, että hoitolaitoksia velvoittava hoitajamitoitus on yksi keino vanhusten hoidon laadun parantamiseksi.
Lakiin pitäisi kirjata vähintään seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohti. Nykyisin suositus on viisi hoitajaa kymmentä vanhusta kohti.
Kokoomus jäi yksin sitovan hoitajamitoituksen epäilijäksi. Petteri Orpo ei osannut selittää eduskunnan kyselytunnilla tai jälkikäteen toimittajille puolueen vaihtoehtoa ymmärrettävästi – kovaa vauhtia ikääntyvässä Suomessa.
Petteri Orpo on tiistai-iltana haastateltavana Ylen puheenjohtajatentissä. Voit katsoa tentin suorana Yle Areenassa tai TV1:ssä klo 21.00.
Image may be NSFW. Clik here to view.
Haparointi: Orpon johtamis- vai selitysongelma vanhusten hoivassa?
Toiveikas selitys puolueessa Orpon haparoinnille on, että kokoomus oli vanhusasiassa oikeassa, mutta ei osannut selittää näkemystään.
Kokoomus halusi, että lakiin kirjattaisiin mieluummin peruste sitovalle, yksilölliselle mitoitukselle, joka perustuu kunkin vanhuksen hoivan tarpeeseen.
Ankarampi tulkinta puolueessa Orpon haparoinnista on toisenlainen.
Tähän tulkintaan liittyy puolueen itsestään antama kuva epäonnistuneessa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa, sotessa. Kokoomuksen sisälläkään useita sote-näkemyksiä ei pystytty sovittamaan yhteen.
Kokoomuksesta on syntynyt kuva, ettei puoluetta johdeta. Ja jos puheenjohtaja ei osaa johtaa, ei osata viestiä.
Kokoomuksen asemaa ei helpota sotesta tuttu epäily puolueesta hoivayhtiöiden etujen puolustajana.
Hallituksen ero: Sipilä jätti äimistyneen Orpon ihmettelemään
Maaliskuun toisena perjantaina pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti, että hallitus eroaa. Ero oli vastoin kokoomuksen ja Petteri Orpon tahtoa.
Sotea ei syntynyt. Hallituksen merkittävin yksittäinen uudistus romuttui. Juha Sipilä toteutti tulos tai ulos -uhkauksensa.
Päätöksellään Sipilä avasi vaalitaistelun.
Kokoomus jäi muutamassa tunnissa yksin puolustamaan soten valinnanvapautta: yksityisiä sosiaali- ja terveyskeskuksia julkisten rinnalla, potilaiden valittavina. Keskusta ei enää edes muodon vuoksi tue entisen hallituskumppaninsa tavoitetta.
Päinvastoin: keskustalaiset leimasivat jo hallituksen eropäivänä valinnanvapauden syyksi soten kaatumiseen. Vastaavasti kokoomuslaiset syyttivät soten kaatumisesta maakuntien perustamiseen liittyviä lakiesityksiä.
Porvarihallituksen kausi päättyi hallituspuolueiden kahden rintaman vaalitaisteluun: oppositiopuolueita vastaan ja aiempia hallituskumppaneita vastaan.
Vanhustenhoidon kriisikeskustelun jälkeen – toisen kerran lyhyen ajan sisällä – kokoomusjohtaja Petteri Orpo jäi ihmettelemään julkisuudessa, miten tässä näin kävi.
Eduskuntavaalit näyttävät, arvioivatko äänestäjät kokoomuksen kompuroineen vanhusten hoivassa ja epäonnistuneen soten valinnanvapauden puolustajana. Kokoomuksessa uskotaan, että hallituksen eron jälkeen puolue ei ole enää niin hankalassa asemassa kuin sote-vatvonnan aikaan.
Image may be NSFW. Clik here to view.
Voitto: Vain pääministerin salkku lasketaan onnistumiseksi
Petteri Orposta on tehty kokoomuksessa pääministeriä koko puheenjohtajakauden. Ajatuksiin on jo hiipinyt, että pääministeripuolueena tehdään sitten sitä ja tätä.
Pettymys on karmea, jos puolue jää vaaleissa toiseksi. Jos Orposta ei tule pääministeriä, seuraava kysymys kuuluu, onko kokoomus silti hallituksessa ja saa edelleen valtiovarainministerin salkun. Kaikki muu olisi vielä suurempaa katastrofia.
Pettymys on myös, jos puolueen kannatus jää vaaleissa samaan kuin neljä vuotta sitten, 18,2 prosenttiin ja 37 edustajapaikkaan. Vuonna 2015 kokoomus sai yhden edustajan vähemmän kuin silloiset perussuomalaiset.
Ylen kyselyssä kokoomuksen kannatus oli maaliskuun alussa 16,2 prosenttia – alhaisimmillaan Petteri Orpon puheenjohtajakaudella.
Vaikka kokoomus oli kuntavaalien ykkönen, puolue otti takapakkia maakuntien keskuskaupungeissa. Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren huikea äänimäärä korjasi valtakunnallista tulosta.
Vaikka Vapaavuorella ei ole asemaa kokoomuksen johdossa, sivustakin voi huudella. Vapaavuoren sote-arvostelu on puolueessa kuultu.
Puolue: Kypäräpapit ja cityliberaalit samassa seurakunnassa
Kokoomus kutsuu itseään keskustaoikeistolaiseksi puolueeksi. Kokoomuksessa toimii monenlaisia porvareita.
Sivistysporvarit ja sosiaalikokoomuslaiset: Esimerkiksi opettajia, siksi koulutusleikkaukset olivat puolueelle kiusallisia. Yritteliäisyys, työ ja mahdollisuuksien tasa-arvo ovat iskulauseina.
Tämä ryhmä on puolueessa vallassa: Petteri Orpo, Jyrki Katainen, Henna Virkkunen, Sari Sarkomaa.
Konservatiivit, yrittäjät ja yritysmyönteiset: Kannattavat rangaistusten koventamista ja vastikkeellista sosiaaliturvaa. Yritystuet hyväksytään ainakin toistaiseksi lyhyen aikavälin ratkaisuna.
Esimerkiksi maakuntakokoomuslaisia kuuluu tähän joukkoon: Antti Häkkänen, Lenita Toivakka, Harri Jaskari, Arto Satonen.
Vapaamieliset ja markkinoiden vapautta kannattavat: Kannattavat kahden naisen tai kahden miehen keskinäistä avioliittoa, alkoholin myynnin vapauttamista ja apteekkien sääntelyn purkamista. Tässä joukossa arvostellaan yritystukia.
Etenkin pääkaupunkiseudun kokoomuslaisia kuuluu tähän joukkoon: Alexander Stubb, Elina Lepomäki, Juhana Vartiainen, lisäksi Sinuhe Wallinheimo.
Image may be NSFW. Clik here to view.
Markkinatalous: Mitä se vastuullisuus on?
Kokoomus julistaa vastuullista markkinataloutta. Etenkin vanhusten hoidon kriisin jälkeen vastuullisuuden on selitetty tarkoittavan sääntelyä, valvontaa ja rangaistuksia laiminlyönneistä ja rikoksista.
Puoluejohdon mielestä kansainväliset terveys- ja hoivajätit ovat pettäneet vastuullisen markkinatalouden. Kuitenkin kokoomus oletti soten valinnanvapauden perustuvan osaksi näiden samojen terveysjättien, pörriäisten varaan.
Samaan aikaan kokoomuksesta on lähtenyt väkeä terveysjättien palvelukseen: entinen sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty Helsingin sote-pomon tehtävän kautta Terveystaloon, kansanedustaja Lasse Männistö Mehiläiseen ja kansanedustaja Sanna Lauslahti lääketeollisuuden edunvalvojan toimitusjohtajaksi.
Kokoomus käy vaalitaistelua SDP:tä vastaan leimaamalla demareita sääntö-Suomen kannattajiksi. Itseään kokoomus kuvaa yritteliäisyyden ja mahdollisuuksien Suomen kannattajaksi.
Puolueen vaalilause on "luotamme Suomeen". Viime vuonna puoluekokous hyväksyi uuden periaateohjelman iskulauseenaan "saa tehdä".
Valtio: Kokoomus sääntelisi verotuksella, ei sosiaalituilla
Hallituskumppanitkin ovat tiuskineet, ettei kokoomuksella ole muuta talousoppia kuin verojen alentaminen.
Verot ovat ihmisten rahoja, eivät valtion, ajatellaan kokoomuksessa. Puolueen talouspolitiikka perustuu valtion menokuriin ja mahdollisimman mataliin veroihin.
Kokoomuslaisen talousmallin mukaan työn ja yritysten verotus on pidettävä mahdollisimman alhaalla. Sen sijaan kulutuksesta ja haitoista on perittävä veroa.
Kokoomus korostaa mieluummin yhteiskunnan tarjoamia palveluja kuin tulonsiirtoja eli sosiaalitukia.
Niinpä vastikkeellinen sosiaaliturva on kokoomuksen tavoite, ei minkäänlainen perustulo. Tuen saajan oletetaan tekevän aina jotakin tuen vastineeksi, ellei kysymys ole sairauspäivärahoista.
Resepti: Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja talouteen samat keinot
Kokoomuksen resepti ilmastonmuutoksen torjumiseen muistuttaa puolueen veropolitiikkaa. Verotuksen painopistettä pitäisi siirtää työn ja yrittämisen verotuksesta enemmän ilmastolle ja ympäristölle haitallisen toiminnan verotukseen.
Kokoomus ei ole valmis johtamaan Suomea sitovien vähennystavoitteiden edelläkävijäksi, jos EU-maat eivät pääse yhdessä sopuun.
Sen sijaan SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP olivat Ylen kyselyssä valmiita ilmastotalkoisiin Suomessa, vaikka EU-sopua ei syntyisikään.
Image may be NSFW. Clik here to view.
Eurooppa ja Nato: Ikkunat ja ovetkin auki, myös sotilasliittoon
Monet kokoomuslaiset kuuluvat globalisaation voittajiin. Korkeastikoulutettujen elämäntarinaan kuuluu opiskelijavaihto ulkomailla, yhä useammalla myös työskentely muualla kuin Suomessa.
Puolue suhtautuu erittäin myönteisesti yhteistyöhön Euroopan unionissa.
Samaan aikaan Suomen presidenttinä on kokoomustaustainen Sauli Niinistö, joka ei tällä hetkellä veisi Suomea Naton jäseneksi.
Koulu: Rahat esiopetukseen, ei oppivelvollisuuden pidentämiseen
Jos kokoomus saisi päättää, esiopetuksen alkua varhennettaisiin. Puolue haluaa kaksivuotisen, puolipäiväisen ja maksuttoman esiopetuksen ennen koulua.
Kokoomus ei kannata SDP:n mallia oppivelvollisuuden pidentämisestä lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen.
Voi olla, että vaalien jälkeen näitä kahta asiaa joudutaan kuitenkin sovittamaan yhteen ja samaan hallitusohjelmaan. Ohjelmaan, jota kirjoitetaan SDP:n ja kokoomuksen johdolla.
Kokoomuksen äänestäjiin kuuluu opettajia ja muita sivistysporvareita. Siksi koulutusleikkaukset olivat kova pala puolueelle. Ja siksi erityisesti yliopistokaupunkien puolueen, vihreiden koulutusleikkauksiin kohdistama arvostelu kirpaisi ja vei kannattajia kokoomukselta.
Image may be NSFW. Clik here to view.
Kannattajat: Miehiä, suurituloisia, johtajia ja opettajia
Eronneen keskustan, kokoomuksen ja sinisten porvarihallituksen tavoite työpaikkojen lisäyksestä on toteutumassa. Muutkin talousluvut näyttävät hyviltä, vaikka kovin kasvuvauhti hiipuukin.
Kokoomuksen kannattajista kuusi kymmenestä on miehiä ja neljä kymmenestä naisia.
Rahapelihaitat eivät ole Suomessa vähentyneet odotusten mukaisesti. Hallitsemattomasti pelaavilla ongelmat ovat kärjistyneet ja muuttuneet entistä vakavammiksi, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo pitää tuloksia huolestuttavina. Leivon mukaan Veikkauksen pitäisi onnistua rahapeliongelmien ehkäisyssä nykyistä paremmin.
– Rahapeliongelman ehkäisy pitäisi olla Veikkauksen ykköstavoite ja sen pitäisi heijastua kauttaaltaan siihen, miten Veikkauksen toimintaa ja strategiaa kehitetään, miten johtoa palkitaan, kenelle Veikkaus markkinoi ja miten pelinhallinnan välineitä kehitetään.
Leivo peräänkuuluttaa nyt kulttuurinmuutosta yhtiössä.
– Aika paljon painopistettä on voitontavoittelulla ja kasvun tavoittelulla ja pelihaittojen ehkäisy tulee siinä sivussa. Tärkeysjärjestystä pitäisi muuttaa. Ensisijaisesti pelihaittojen minimointi ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko on tuotettu voittoa.
Veikkaus tuotti viime vuonna voittoa yli miljardi euroa. Tuotoilla rahoitetaan muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa, nuorisotyötä, kulttuuria, taidetta, tiedettä ja liikuntaa.
– Peliongelmaisten ahdingolla ei ole kestävää rahoittaa hyviä asioita. Pelaamista rahoitetaan paljon pikaluotoilla, eläkkeillä ja toimeentulotuilla. Ei ole yhteiskunnan kannalta järkevää rahoittaa hyviä asioita ottamalla rahaa sieltä, missä sitä ei ole, Leivo painottaa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo.Mårten Lampén / Yle
Monopoli paras tapa haittojen ehkäisyyn
Raha-automaattiyhdistys, Finntoto ja Veikkaus yhdistettiin vuoden 2017 alussa Veikkaus Oy:ksi. Fuusion tarkoitus oli vähentää rahapeleistä aiheutuvia haittoja.
THL:n tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisia vaikutuksia rahapelijärjestelmän uudistuksella on ollut rahapelaamiseen ja siitä aiheutuneisiin haittoihin.
Veikkauksen mukaan tutkimus on tehty liian aikaisin. Pelihaittojen torjunta vie yhtiön mukaan enemmän aikaa.
Haittojen ehkäisy on EU:n sallima peruste sille, että Veikkauksella on valtion ohjaama monopoli rahapeleihin.
Leivo ei lähtisi purkamaan Veikkauksen rahapelimonopolia, vaikka toivottuja tuloksia ei ole vielä saatukaan. Leivo uskoo, että vapailla pelimarkkinoilla rahapelihaittojen ehkäiseminen olisi vähintään yhtä vaikeaa, ellei vaikeampaa.
– Monopoli on järkevä tapa ehkäistä rahapelihaittoja. Nyt tärkeintä on pistää Veikkaus kuntoon. On ihan selvä, että meidän on helpompi pistää monopoli kuntoon, kuin avata markkinat kilpailulle ja sen jälkeen yrittää pistää asia kuntoon.
Vastaavanlainen monopolimalli on Euroopassa käytössä tällä hetkellä vain Norjassa. Monissa muissa maissa, kuten Ruotsissa, on käytössä lisenssimalli, jossa yrityksillä on oikeus tarjota rahapelitoimintaa siihen maahan, mihin sillä on lisenssi.
Jos Suomessa olisi käytössä lisenssimalli, lisenssin myöntäisivät Suomen viranomaiset ja yritys olisi tilivelvollinen viranomaisille ja se maksaisi veroja Suomeen.
– Ruotsissa on ollut haasteita, kun kilpailu on vapautettu ja meidän kannattaa nyt tarkasti seurata, miten Ruotsi tässä onnistuu, Leivo sanoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Veikkauksen valvotuissa pelitiloissa on peliautomaatteja, lottopelejä, toto-pelejä sekä mahdollisuus veikata suosikkia urheiluvedonlyönnissä.Pekka Tynell / Yle
KKV:llä tekeillä oma selvitys
Kilpailu- ja kuluttajavirasto on parhaillaan tekemässä omaa selvitystä siitä, täyttääkö Veikkauksen toiminta monopolin oikeutuksen.
KKV on huolissaan esimerkiksi rahapeliautomaattien sijoittelusta ja markkinoinnista suomalaisille.
Samalla on tarkoitus tutkia ulkomaisen nettipelaamisen määrä ja siihen vaikuttavat tekijät.
– Olisi tärkeää saada tästä tutkimustietoa, jotta voidaan arvioida sitä, mitkä sääntelytoimenpiteet ja Veikkauksen toimenpiteet vaikuttavat ulkomaille pelaamisen määrään. Näistä ulkomaisista nettipeleistä tuntuu aiheutuvan vielä enemmän ongelmia kuin Veikkauksen omista peleistä, Leivo kertoo.
Viraston oman selvityksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Pehmeään kesäkurpitsaan mieltynyt ja sitä suuta kohti pusertava Petrus on vanhempiensa silmäterä. Kun hän antoi ensimerkin itsestään, ei tulevan äidin tunne ollut silkkaa onnea.
– Kun Petrus oli joulun alla ilmoittanut tulostaan, niin itkin joulukirkossa kuin putous. Mietin, että onkohan tämä minun viimeinen jouluni, Outi Tarkiainen muistelee.
Voimakas synnytyspelko juontui lapsuuden tapahtumiin.
– Ensimmäisiä lapsuusmuistojani on se, kuinka äitini melkein kuoli synnyttäessään pikkuveljeäni. Omaan synnytykseen halusi sitten valmistautua ehkä paremmin kuin jos synnytyspelkoa ei olisi.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kun Petrus Sallinen syntyi, paikalla oli vanhempien ja kätilön lisäksi myös doula.Annu Passoja / Yle
Säveltäjä-muusikkopariskunta kaipasikin tietoa enemmän kuin neuvolassa tarjottiin. Tarkiaisen puoliso Lauri Sallinen otti yhteyttä rovaniemeläiseen ammattidoulaan Sintija Dutkaan, joka kuunteli tarkasti ja kertoi synnytyksen kulusta asioita, jotka neuvolassa oli ohitettu.
– Hiukan ihmettelen, että vasta doulalta kuulin, että synnytyksessä on erilaisia vaiheita tai että mitä lapsen pitää tehdä päästäkseen sieltä ulos. On semmoinen olo, että joskus meitä terveydenhoitojärjestelmän puolelta varjeltiin liialta tiedolta. Mutta meille oli oivaltavaa tajuta, miten asiat tapahtuvat, Sallinen kertoo.
Kätilö halaa doulan tervetulleeksi
Doulan tavoite on tarjota ajoissa ja riittävästi tietoa esimerkiksi siitä, millaisiin päätöksiin synnyttäjällä tai perheellä on mahdollisuus vaikuttaa ja millaisia vaihtoehtoja on.
Dutka korostaa, että vaikka doulan reppuun on pakattu Reboza-huivit ja akupunktiokammat, ei doula vastusta lääkkeellistä kivunlievitystä. Sitä kuitenkin tarvitaan doulan läsnäollessa tutkitusti vähemmän. Cochrane Review - tutkimusraportin mukaan doulan läsnäolo vähensi selvästi esimerkiksi epiduraalin käyttöä sekä riskiä päätyä sektioon.
Image may be NSFW. Clik here to view.Sintija Dutka on sertifioitu doula. Toiset haluavat hänen tukeaan jo lasta suunnitellessaan, mutta on niitäkin jotka soittavat vasta synnytyssalista.Annu Passoja / Yle
Lapin keskussairaalan synnytyssalit ovat tulleet Dutkalle jo varsin tutuiksi, samoin monet kätilöt. Hän kokee kunnioituksen ja luottamuksen olevan molemminpuolista.
– On mukavaa tulla synnytykseen, kun kätilö avaa oven ja halaa ennen kuin päästää synnytyssaliin, Dutka kertoo.
Ongelmia ratkotaan yhdessä kätilön kanssa, kuten silloin kun keisarileikkaus häämötti puolen tunnin päässä. Huivin avulla synnytys saatiin kuin saatiinkin luonnolliseen alkuun.
"Löysin yhteyden sisäiseen synnyttäjään"
Dutka oli paikalla silloinkin, kun nyt puolivuotias Petrus Sallinen syntyi. Tuore isä kiittää loistavaa kätilöä ja tuttua doulaa, jonka läsnäolo oli ikimuistoisen tärkeää.
– Sintija antoi minulle koko ajan tietoa, että hiero tästä kohtaa, se voi auttaa. Tai että tästä hieromalla saadaan oksitosiinihormonia virtaamaan. Oli sellainen olo, että minä osaan tehdä tärkeää asiaa, joka helpotti synnyttäjän oloa. Ja uskon myös että synnytyksen kulkua, että se meni niin hyvin, Sallinen muistelee.
– Voi olla jopa niin, että minä sain tästä enemmän irti, koska doula tuki hyvin paljon minua, jotta pystyin tukemaan vaimoa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Säveltäjä Outi Tarkiainen arvelee, että synnytyspelko siirsi lapsiajatuksia vuosilla eteenpäin. Esikoisen synnytys oli lopulta elämän hienoin kokemus.Annu Passoja / Yle
Outi Tarkiaisen pelko oli väistynyt ja mieli tyyntynyt jo synnytystä edeltävinä viikkoina.
– Pelko hävisi siinä kohtaa, kun tein päätöksen että tätä synnytystä ei käynnistetä, Tarkiainen kertoo.
Lääkäri kannatti käynnistämistä, koska vauvalla oli jo kokoa. Tarkiainen selvitteli asiaa, vertaili käytäntöjä ja teki päätöksensä. Hän kuvailee löytäneensä yhteyden "sisäiseen synnyttäjään" ja arvelee että ilman tukea se ei olisi onnistunut.
– Sintija piti minua ajattelemaan ja toimimaan kykenevänä aktiivisena ihmisenä eikä potilaana tai ihmisenä, jolle tehdään asioita. Ehkä se toi itsevarmuutta ollakin sellainen, Tarkiainen sanoo.
Kymmeniä yrittäjädoulia ja satoja vapaaehtoisia
Sintija Dutka kuuntelee Petruksen vanhempien kokemuksia liikuttuneena.
– Doulallekin tulee hyvä ja kiitollinen olo, kun näkee että yhdelle pienelle vauvalle on saatu mahdollisimman hyvä alku tähän maailmaan, Dutka sanoo hymyillen.
Edellisen kerran hän lähti reppunsa kanssa Lapin keskussairaalan synnytysosastolle muutama päivä sitten. Hetki oli monella tavalla merkityksellinen. Synnyttäjä ja henkilökunta tekivät vaikutuksen, ja oli vieläpä Dutkan oman esikoisen syntymäpäivä.
Latvialaissyntyinen Sintija Dutka on yksi Suomen alle sadasta ammattidoulasta, jotka ansaitsevat palkkansa tai osan siitä perheiden palkkaamana synnytystukihenkilönä. Lisäksi Ensi- ja turvakotien liitto sekä Folkhälsan välittävät vapaaehtoisdoulia esimerkiksi turvapaikanhakijoille, nuorille synnyttäjille tai muille erityistä tukea tarvitseville. Vapaaehtoisdoulia on satoja.
Image may be NSFW. Clik here to view.Rovaniemeltä Inariin muuttanut perhe tuli tapaamaan tuttua doulaa.Annu Passoja / Yle
Suomen Doulat ry:n hallituksen puheenjohtaja Asta Levy arvioi, että doulien käyttö on tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Lapin keskussairaalassa doulasynnytyksiä on ollut viitisentoista vuosittain, mutta tänä vuonna määrä todennäköisesti ylittyy.
Doulaa kaivataan, kun halutaan tehdä toisin
Dutkan asiakaskunnissa erottuu yksi ryhmä. Valitettavasti, hän sanoo.
– Monesti doulaa haluavat uudelleensynnyttäjät, joille on jäänyt ikävä muisto edellisestä synnytyksestä. Tai heillä on tosi selkeä ymmärrys siitä, mitä haluaa tehdä toisin. Doula halutaan tueksi ja omien toiveiden kunnioittamiseksi, Dutka kertoo.
Outi Tarkiaiselle ensimmäistä synnytyksestä ei jäänyt ikävää muistoa. Kaikkea muuta.
– Se oli elämäni hienoin kokemus, hyvin alkuvoimainen ja voimakas kokemus, sanoo Tarkiainen ja kiittää puolisonsa olleen sataprosenttisena tukena jokaisessa vaiheessa.
– Vaikka en fysiologisesti synnyttänyt, niin mulla oli sellainen fiilis että me synnytettiin yhdessä meidän lapsi, sanoo puolestaan Lauri Sallinen.
Katolisen kirkon virallisen sanomalehden L'Osservatore Romanon naisille suunnatun kuukausiliitteen naistoimitus eroaa tehtävästään.
Syyksi Donne Chiesa Mondo -lehden (suomeksi "naiset, kirkko ja maailma") päätoimittaja Lucetta Scaraffia kertoo sen, että sanomalehden miehistä koostuva johto yrittää viedä sen työltä pohjaa.
Donne Chiesa Mondo on julkaissut viime aikoina lukuisia juttuja, jotka ovat paljastaneet kirkon sisällä tapahtuvaa, muun muassa nunniin kohdistuvaa hyväksikäyttöä.
Scaraffia paheksuu tapaa, jolla L'Osservatore Romanon miespuolinen johto on ottanut itselleen oikeuden päättää Donne Chiesa Mondoon palkattavista naistoimittajista.
Paaville kirjoittamassaan erokirjeessa Scaraffia kertaa lehtensä saavutuksia.
– Donne Chiesa Mondon sulkeminen, tai pikemminkin hajoittaminen, on yhden aikakauden loppu. Se on ollut kirkolle uusi ja harvinaislaatuinen kokemus. Ensi kertaa historiassa ryhmä naisia on saanut järjestäytyä vapaasti ja itsenäisesti, ja työskennellä Vatikaanin ja sen viestinnän ytimessä ilman ohjausta.
Uusin ferrarinpunainen kuorma-auto odottelee lähtöä muuttokeikalle Niemen varikon pihalla.
Ferraria autossa on tosin vain väri, sillä biokaasulla käyvän auton moottorin ääni on todella hiljainen eikä pakoputken päästä tuleva kaasu karvastele nenää ollenkaan.
Muuttoliike Niemi alkoi reilut kaksi vuotta sitten hankkia kaasukäyttöisiä kuorma-autoja. Nyt erikokoisia autoja on jo 25 kappaletta.
– Tänä vuonna hankitaan viidestä kymmeneen autoa lisää, asiakkuusjohtaja Juha Niemi lupaa.
Yritys on ollut tienraivaaja raskaan kaluston ympäristötalkoissa. Suomessa oli viime vuoden lopussa liikenteessä reilut 94 000 kuorma-autoa. Niistä vain hieman yli 40 kävi kaasulla. Käytännössä siis yksi yritys on hankkinut noin puolet koko maan kaasukäyttöisistä kuorma-autoista. Kaasulinja-autoja oli viime vuoden lopussa 46 kappaletta.
Muuttoliike Niemi on luvannut uusia koko autokalustonsa käymään biokaasun voimalla vuoteen 2040 mennessä.
– Tavoite ei ole muuttunut mihinkään. Olemme myös valmiita aikaistamaan tavoitetta, jos vain autojen tekninen kehitys antaa siihen mahdollisuuden, Niemi jatkaa.
Käyttökokemusten mukaan Niemen biokaasua käyttävien autojen polttoainekustannukset ovat 10–30 prosenttia pienemmät verrattuna dieseliin. Auton kalliimpaa hankintahintaa ei tällä säästöllä kuitenkaan ehditä kuroa umpeen.
– Kustannukset jäävät yhtiön piikkiin, Juha Niemi sanoo.
Hankintahinta ja harvat kaasuasemat harmina
Niemen muuttoautojen lisäksi liikenteessä on muutamia kaasuautoja eri puolilla Suomea.
Esimerkiksi Kuljetusliike Vähälä käyttää yhtä autoa Vaajakosken ja Helsingin välisellä reitillä. Alkuvuodesta myös Valio kertoi ottaneensa käyttöön biokaasua käyttävän maidon keräilyauton.
Biokaasun käyttö kaluston polttoaineena kiinnostaa toki muitakin kuljetusyrittäjiä, mutta toistaiseksi kaluston ripeämpää uusimista ovat hidastaneet harvahko nesteytetyn maa- tai biokaasun (LNG ja LBG) jakeluverkko sekä auton hankintahinta, joka on dieselkäyttöistä kuorma-autoa selvästi korkeampi.
Lisäksi varsinkin pitkiä rahtilinjoja erikoispitkillä yhdistelmillä ajavat kuljetusyrittäjät sanovat, että markkinoilla ei ole vielä ollut kyllin tehokkaita autoja vetämään kaikkein raskaimpia ajoneuvoyhdistelmiä.
– Valmistajilla on ollut tarjota kaasukäyttöisiä autoja, jotka pystyvät vetämään noin 60 tonnin kuormia. Meillä uudet investoinnit kohdistuvat pääosin yli 34 metriä pitkiin ja 76 tonnia painaviin HCT-ajoneuvoyhdistelmiin. Niihin ei ei ole vielä saatavissa sopivaa veturia, toimitusjohtaja Ville Koramo Kuljetusliike Kantola & Koramosta kertoo.
HCT (High Capacity Transport) on raskaan liikenteen uusi ajoneuvoluokka, joka mahdollistaa erikoispitkät ajoneuvoyhdistelmät ja kasvattaa tuntuvasti kuljetuskapasiteettia.
Kuusamossa pääkonttoriaan pitävässä kuljetusyhtiössä on kuitenkin voimakas tahto hankkia ensimmäinen kaasuauto, koska ympäristönsuojelu on korkealla yrityksen arvoissa. Silti auton hankinta on voitava perustella myös taloudellisesti.
– Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että pidemmille runkoväleille tällainen kaasuyhdistelmä on järkevä investointi. Sen takaisinmaksuaika on järkevissä rajoissa, Ville Koramo toteaa.
Yksi este kaasukäyttöisen auton hankinnasta voi poistua, kun valtiollisen kaasuyhtiön Gasumin kaasuasema valmistuu Kuopioon mahdollisesti jo tulevana kesänä.
Kevään ja kesän aikana valmistunevat myös asemat ainakin Ouluun, Lahteen ja Seinäjoelle. Gasumin tavoite on rakentaa noin kymmenen uutta asemaa joka vuosi eri puolille Suomea.
Ilmastotavoitteet pysyvät horisontissa
Nykyinen kaasuautojen hankintavauhti ei riitä lähellekään täyttämään valtion tavoitteita raskaan liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
Hallituksen linjausten mukaan Suomessa olisi 50 000 kaasuautoa vuonna 2030. Viime vuoden lopussa kaasuautoja oli Suomessa vajaat 1200. Niistä siis alle sata oli kuorma- tai linja-autoja, vaikka raskaan liikenteen osuus liikenteen hiilidioksidipäästöistä on noin kolmannes.
– Vähän ihmettelen, että valtio ei edelleenkään ole lähtenyt tukemaan ympäristöystävällisten autojen hankintaa, vaikka 50 000 auton kaasuautotavoite on hyvin tiedossa. Konkreettiset toimet ovat jääneet puuttumaan, Juha Niemi moittii.
Image may be NSFW. Clik here to view.CNG säiliön kyljessä tarkoittaa paineistettua maakaasua. Säiliöön voi tankata yhtä hyvin myös paineistettua biokaasua (CBG).Antti Lähteenmäki / Yle
Samaa mieltä on Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL, joka on raskaan liikenteen etujärjestö. Se on pitänyt ääntä hankintatuen puolesta.
Hankintatuen lisäksi SKAL on pitkään puhunut ammattiliikenteelle suunnatusta polttoaineiden verotuesta.
– Keino siihen on ammattidiesel. EU on hyväksynyt käytännön, jossa ammattiliikenteen harjoittajalle palautetaan polttoaineveroa ostetuista litroista, SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen sanoo.
Juha Niemi ei juuri usko hankintatuen toteutumiseen, mutta biodieselin tai biokaasun kohdalla verohuojennus olisi järkevä keino vauhdittaa ympäristöystävällisten autojen hankintaa.
– Gasum on valtion omistama yhtiö, joten valtion olisi helppo vaikuttaa polttoaineen hintaan, Niemi tokaisee.
SKAL toivoo vaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen ottavan ohjelmaansa polttoaineverojen keventämisen maanteiden tavaraliikenteessä.
Polttoaineen hinta on raskaassa liikenteessä merkittävä kuluerä. Eräs satoja autoja liikenteessä pyörittävä yrittäjä kertoo, että yhden eurosentin hinnannousu tarkoittaa heille 120 000 euron lisälaskua vuodessa. Summa lähentelee yhden kaasukäyttöisen kuorma-auton hintaa.
Useissa länsimaissa sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuvien määrä on kasvanut viime vuosina.
Suomessa sukupuoli-identiteetin tutkimukset avautuivat alaikäisille vuonna 2011. Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori ja nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että lähetemäärät ovat lisääntyneet sen jälkeen yllättävän paljon.
– Suomessa on eniten tytöstä pojaksi muutoksen tarvetta. Valtaosa lähetteellä tulevista on nuoria tyttöjä, sanoi Kaltiala-Heino Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.
Tutkimuksiin on koko maassa mennyt noin 750 alaikäistä vuodesta 2011 alkaen. Näistä lähes 200 nuorelle on aloitettu hormonihoito. Hormonihoitojen alkaessa osa on ollut alle 18-vuotiaita ja osa täysi-ikäisiä.
Osa tutkittavista on halunnut harkita pidempään tai on päättänyt olla lähtemättä hoitoihin. Osalla tutkituista identiteettikehitys on ollut vielä keskeneräinen. Alle 18-vuotiaille ei tehdä leikkaushoitoja.
Lapsille ei Kaltiala-Heinon mukaan suositella mitään fyysisiä hoitoja, koska lapsen kokemus voi muutua puberteetin käynnistyessä.
Transsukupuolinen ihminen ei koe olevansa sitä sukupuolta, mihin on syntynyt. Setan puheenjohtaja Sakris Kupila korostaa, että sukupuolenkorjaushoidot ovat muutakin kuin leikkauksia ja hormonihoitoja.
– Nuorilla puhutaan ns. hormoniblokkereista eli omaa sukupuolihormonituotantoa laskevista lääkeaineista. Sukupuoli-identiteettiin kuuluvat myös kutsumanimi, vaatetus, sukupuolirooli ja väestörekisteriin merkitty sukupuoli, sanoi Kupila Ykkösaamussa.
Suomessa sukupuoli-identiteetin tutkimuksia tehdään Tampereella ja Helsingissä yliopistollisissa sairaaloissa. Lain mukaan sukupuoli-identiteetin tutkimus tarvitaan, jos ihminen haluaa muuttaa juridista sukupuoltaan tai haluaa saada lääketieteellistä hoitoa sukupuolen korjaamiseksi.
Erityisenä haasteena professori Kaltiala-Heino pitää nuorten kohdalla arviointia siitä, milloin sukupuoli-identiteetti on niin luja ja selkeä, että olisi perusteltua aloittaa lääketieteellisiä hoitoja.
– Identiteetin lujittuminen on nuoruusiän kehityksen lopputulos. Jos identiteettikehitys on kesken, arvioidaan milloin sukupuoli-identiteetti on vakiintunut.
Seta on huolissaan siitä, että nuoren sukupuoli-identiteetin selvittelyssä kuluu niin kauan, että murrosikää jarruttavan tai pysäyttävän hoidon aloittaminen on jo myöhäistä.
Valtaosa tutkimuksiin tulleista on ollut jo ainakin 15-16-vuotiaita. Kaltiala-Heinon mukaan silloin varsinainen puberteetin jarruttaminen tai estäminen ei ole tullut heillä kyseeseen.
Professori Kaltiala-Heino: Juridisen sukupuolen todistaminen absurdia
Suomessa vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä juridisen sukupuolen muuttamiselle. Tulevaan halllitukseen kohdistuu paineita lain muuttamiseksi, sillä Suomi on saanut kansainvälistä arvostelua asiasta.
Professori Riittakerttu Kaltiala-Heino Tampereen yliopistosta on sitä mieltä, että juridisen sukupuolen määrittely on yhteiskunnallinen asia.
– Tällä hetkellä lain vaatimukset voivat johtaa absurdeihinkin tilanteisiin. Prosessiin kuuluu, että tutkimusyksiköiden tulee todistaa, että henkilö elää pysyvästi vastakkaisen sukupuolen roolissa. Nykyisin kuitenkin lähtökohtana on, että jokainen voi toteuttaa sukupuolen kokemustaan haluamallaan tavalla.
Kaltiala-Heino pitää vanhanaikaisena myös vaatimusta hedelmättömyydestä.
– Suomi on saanut kansainvälistäkin kritiikkiä siitä. Tämäkin asia tulisi korjata laissa.
Setan puheenjohtaja Sakris Kupila on sitä mieltä, että juridisen sukupuolen pitäisi olla ilmoitusasia. Järjestö haluaa, että myös alle 18-vuotiaiden olisi mahdollista muuttaa juridista sukupuolimerkintää.
– Tämä on tärkeää siinä vaiheessa, kun nuori hakeutuu kouluun. Tiedetään, että jotkut eivät hae, koska heillä on väärä merkintä sukupuolestaan, sanoo Sakris Kupila.
On arvioitu, että yli prosentti aikuisväestöstä kokee identiteetikseen muun kuin oman biologisen sukupuolensa mukaisen identiteetin.
Taiteen kentällä ei kaikki ole niin kaunosieluista kuin moni maallikko luulee. Tuomioistuimissa on puitu mittavia väärennetyn taiteen vyyhtejä.
Taidekaupassa liikkuu iso raha, ja se kerää ympärilleen myös järjestäytynyttä rikollisuutta, kertoo fake-taiteen kentällä kouliintunut keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen.
– Keskusrikospoliisille ilmoitettujen rikosvahinkojen määrä lähentelee 20 miljoonaa. Huomattavien rahasummien liepeillä liikkuu myös järjestäytynyt rikollisuus. Olisi naiivia kuvitella, että vakava rikollisuus ei tulisi operoimaan alueelle, jossa puhutaan näinkin suurista rikoshyödyistä kuin taiderikollisuudessa puhutaan.
"Pollari" luotsaa katsomaan teoksen nurjaa puolta
Myös Jyväskylän yliopiston taidehistorian oppiaineessa on tajuttu, että taidemaailman kentällä ammatikseen tulevaisuudessa toimivien on syytä varautua kohtaamaan myös kovaa rikollisuutta ja alamaailmaa kulttuurin kerman lisäksi.
Image may be NSFW. Clik here to view.Rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen (krp) luennoi taidehistorian opiskelijoille taideväärennöksistä Jyväskylän yliopistossa 18.2.2019Niko Mannonen / Yle
Niinpä taidekentän nurjasta puolesta on kutsuttu luennoimaan poliisi. Kimmo Nokkosta hieman jopa hymyilyttää.
– Tavallinen pollari opettaa tulevia taiteen ammattilaisia. Poliisi, joka vasta nyt vuosikausien taiteen ja väärennösten tutkimisen jälkeen, on alkanut erottaa akvarellin grafiikasta, naureskelee Nokkonen.
Poliisin tieto uppoaa kuulijakuntaan. Nokkonen kuvailee poliisin katsovan tauluja eri silmällä kuin taidealan ammattilainen, joka saattaa keskittyä taiteilijan siveltimen vetojen analysointiin.
Poliisi taas tutkii aivan konreettisesti myös teosten nurjaa puolta, taustaa. Ja saattaa paljastaa väärennöksen esimerkiksi mittanauhan avulla: väärennetty taulu voi olla jopa tyystin eri kokoinen kuin alkuperäinen.
Jonkun taiteilijan työksi väitetty maalaus saattaa myös esittää maisemaa, jopa maata, jossa oikea taitelija ei ole eläissään käynyt.
Aitoustodistus ei takaa aitoutta
Jyväskylän yliopiston taidehistorian opiskelija Christa Könönen sanoo, että poliisin kertomat tiedot väärennetyn taiteen markkinoiden koosta Suomessa ovat opiskelijalle uutta tietoa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Taidehistorian opiskelija Christa Könönen Jyväskylän yliopistostaNiko Mannonen / Yle
– Hämmästytti, että pienessä maassa on näin paljon rikollisuutta. Tulevassa työssäni taidekentällä on pidettävä silmät auki. Teosten aitoudesta ei voi olla sataprosenttisen varma, vaikka aitoustodistus olisikin mukana.
Kimmo Nokkonen kertoo, että Suomen viime vuosien oikeudenkäynnit vaikkapa Turussa, Tampereella ja viimeksi Helsingissä ovat herättäneet huomiota myös muualla maailmassa.
– Syksyllä hovioikeuteen etenevästä suuresta väärennetyn taiteen Helsingin haarasta uutisoitiin aina Pakistanissa asti. Kyllä nämä suuret vyyhdit on noteerattu ympäri maailmaa. Monilla jutuilla on myös omat kansainväliset kytkynsä.
Poliisia kuulemaan saapunut taidehistorian opiskelija Niina Kovanen tekee omaa lopputyötään muotoilun väärennöksistä. Myös tällä taide- ja käyttöesinekentällä liikkuu iso raha. Ja raha houkuttaa rikollisia.
– Design-väärennöksiä aina huonekaluista, valaisimista ja lasiesineistä lähtien tehtaillaan rahallisessa hyötymistarkoituksessa hyvin usein.
Image may be NSFW. Clik here to view.Taidehistorian opiskelija Niina Kovanen Jyväskylän yliopistostaNiko Mannonen / Yle
Oikeuden päätökset eri tuomioistuismissa ovat luoneet uusia linjauksia, jotka hyödyttävät kentällä työskentelevää poliisia.
Väärennetyt taulut, jotka aiemmin ovat kiertäneet riesana eestaas markkinoilla, saadaan kitkettyä aiempaa paremmin pois, Nokkonen kertoo.
– Olemme saaneet tuomioistuimista päätöksiä, joissa taideväärennösten todetaan olevan rikoksentekovälineitä. Ne ovat erityisen soveliaita uusien rikosten tekemistä varten.
Myös korkeimman oikeuden ratkaisu vuodelta 2007 toteaa, että väärennetty taideteos on yksiselitteisesti väärennösaineistoa.
– Meillä on ollut vallalla sellainen käsitys, että väärennösten hallussapito olisi laillista, vaan näin ei ole. Se on laitonta.
Nokkonen vertaa tauluväärennöstä nyrkkirautaan, joka olisi saatava juurittua, jottei sillä enää pysty uudestaan rikoksen tekoon.
– Kyse on rikoksentekovälineestä. Uuden oikeuskäytännön mukaisesti väärennetyt teokset on tuomittu valtiolle menetetyiksi. Paras keino estää näitä rikoksia ennalta on ottaa tekovälineet pois.
Myyjä vastuussa tauluistaan entistä tiukemmin
Nokkonen iloitsee myös siitä, että taiteen myyjä – myi hän sitten tauluja pakettiauton takakontista tai arvostetussa taidegalleriassa – on vastuussa myymästään tavarasta aiempaa tiukemmin.
Image may be NSFW. Clik here to view.Keskusrikospoliisin hallussa olevia väärennettyjä taulujaNiko Mannonen / Yle
Viimeisimmissä oikeuden päätöksissä on korostettu sitä, että juuri myyjällä on velvollisuus ottaa selvää, onko myytävä tavara aitoa.
Lisää turvaa ostajalle tuo myös se, että rahanpesu vaikeutuu. Se koskee myös taidekauppaa. Tavaran epäilyttävästä alkuperästä pitää tehdä selkoa.
– EU:n niin sanottu viides rahanpesudirektiivi tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön. Vihdoin myös taidekauppaa harjoittavat luetaan mukaan rahanpesun ilmoitusvelvollisten joukkoon.
Lykätäänkö väärennetyt teokset roviolle?
Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori ja taidehistorioitsija Teija Luukkanen–Hirvikoski sanoo, että opiskelijoille tekee hyvää kurkistaa myös taiteen nurjalle puolelle ja alamaailmaan.
– Minut on yllättänyt se, että Suomessa, jossa taidemarkkinat ovat pienet ja nuoret, jyllää kymmenien miljoonien taideväärennösbisnes. Haluan, että opiskelijat tiedostavat, milloin pitäisi hälytyskellojen soida.
Onko suuri osa kulttuuriperinnöstämme sitten vaarassa paljastua väärennetyksi? Kestävätkö kultakauden teoksina pidetyt aarteet tiukan tarkastelun?
Teija Luukkanen-Hirvikoski muistuttaa tavallista taiteen ostajaa siitä, ettei heppoisin perustein milloinkaan kannata kalliita ostoja tehdä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Taidehistorioitsija, tutkijatohtori Teija Luukkanen-Hirvikoski, Jyväskylän yliopistoNiko Mannonen / Yle
– On myönnettävä, että meillä väärennetään kultakauden teoksia ja jonkun verran nykytaidettakin. Mutta en halua pelotella ketään. Täytyy muistaa, että valtaosa taideteoksista on kuitenkin aitoja.
Poliisi on takavarikoinut väärennöksiä tähän mennessä satamäärin. Kaikista ei tosin vielä ole lainvoimaista päätöstä. Ylikonstaapeli Kimmo Nokkonen kertoo, että yhtään teosta ei ole tuhottu.
– Meidän intresseissä ei ole niiden hävittäminen. Meillä on nyt hyvät vertailuaineistot tunnettujen väärentäjien tekemistä töistä. Eivätkä nämä teokset ole suuri ongelma säilytyksenkään kannalta. Ei tässä tarvitse mitään rovioita ruveta sytyttelemään.
Euroopan parlamentti on hyväksynyt lopullisesti uuden tekijänoikeusdirektiivin. Direktiivi meni läpi parlamentin täysistunnossa äänin 348–274.
Esitys on ollut poikkeuksellisen kiistanalainen. Sitä ovat puolustaneet oikeuksien haltijat kuten musiikintekijät ja lehtikustantajat. Ehdotettua muutosta ovat vastustaneet etenkin internetin isot alustapalvelut kuten Google ja Facebook. Esitystä vastaan on käyty myös hyvin laajaa kansalaiskampanjointia, jota on motivoinut huoli ilmaisunvapauden rajoituksista.
Uuden lainsäädännön 13. artiklan mukaan alustapalveluiden on varmistettava, että niiden palveluissa ei ole tarjolla materiaalia johon niillä ei ole oikeuksia. Kriitikoiden mukaan esitys johtaa käytännössä siihen, että palvelut ryhtyvät varmuuden vuoksi suodattamaan käyttäjiensä niihin lataamaa materiaalia.
Esitys rajoittaa myös sitä, millaisia otteita tekijänoikeuksien alaisista lehtiartikkeleista saa esittää internetissä. Tämä "linkkiveroksi" kritisoitu artikla 11 sallii yksittäisten sanojen tai hyvin lyhyiden lauseiden linkkaamisen ilman lisensointia.
Jäsenmaat ovat jo tahollaan hyväksyneet esityksen, jonka käsittely EU:ssa päättyi parlamentin äänestykseen. Suomi vastusti sitä.
Euroopan parlamentin täysistunto päätti ensin niukalla enemmistöllä, että se ei enää avaa jäsenmaiden kanssa jo sovittua ehdotusta muutosesityksille. Sen jälkeen täysistunto hyväksyi direktiivin jäsenmaiden kanssa neuvotellussa muodossa.
Suomalaisista euroedustajista Nils Torvalds (r.), Jussi Halla-aho (ps.), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Heidi Hautala (vihr.) äänestivät esitystä vastaan. Muut äänestivät puolesta. Pietikäinen tosin kertoi myöhemmin äänestäneensä vahingossa väärin. Hänen tarkoituksensa oli ollut kannattaa esitystä.
– Me ei ratkaistu sitä todellista ongelmaa: Missä on valinnanvapaus ja missä on tekijöiden oikeudet. Tämä balanssi ei ole siinä missä sen pitäisi olla, Torvalds sanoi.
– Meidän pitää varmistaa, että tekijöiden oikeudet pitää olla turvattu myös digitaalisena aikana. Sehän tässä on se pääpointti, sanoi Henna Virkkunen (kok.), joka äänesti esityksen puolesta.
Äänestystä edelsi poikkeuksellisen voimakas kampanjointi esityksen puolesta ja sitä vastaan, sillä täysistunnon käsittely nähtiin viimeiseksi tilaisuudeksi vaikuttaa tekijänoikeusdirektiivin sisältöön.
Esimerkiksi Saksassa 150 000 ihmistä osoitti viikonvaihteessa mieltään artikloja 11 ja 13 vastaan eri kaupungeissa.
– Äänestys oli hyvin tiukka, joten selvästi näillä mielenosoituksilla oli vaikutusta kollegoihini. Mutta jouduimme myös hyvin voimakkaan lobbauksen kohteeksi viihdeteollisuuden suunnalta, sanoi saksalaismeppi Julia Reda Ylelle.
Direktiivin vastustus on pitkälti henkilöitynyt juuri piraattipuoluetta edustavaan Redaan, joka istuu Euroopan parlamentissa vihreiden ryhmässä. Hän toivoo, että jäsenmaiden hallitukset torjuisivat esityksen viimeisessä käsittelyssä, joka on normaalisti kumileimasinmainen toimenpide.
– Toivon, että mielenosoitukset jatkuvat. Etenkin Saksan hallituksen pitäisi miettiä uudelleen kantaansa, Reda sanoo.
Parlamentin käytävillä näkyi tiistaina myös lobbareita, kuten Teoston yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Railimo. Hän iloitsi parlamentin päätöksestä.
Teostolla on jo voimassa tekijänoikeussopimus esimerkiksi Youtuben kanssa, mutta kaikkien verkkoalustojen kanssa sopimuksia ei ole. Railimo arvioi, että Teosto aikoo istua internet-yhtiöiden kanssa neuvottelupöytään vuodesta 2021 alkaen, kun direktiivi tulee voimaan.
– Se velvoittaa neuvottelemaan, Railimo sanoi direktiivistä.
Hänen mukaansa Teostossa ei ole laskettu direktiivin rahallista arvoa tekijöille. Kyse on enemmänkin periaatteesta, jonka mukaan oikeudenhaltijan kanssa pitää sopia hinta teoksen käytöstä.
Yhdysvaltain Kalifornian osavaltio on saanut talven aikana selvästi tavanomaista enemmän sadetta. Liittovaltion meteorologit totesivat viime viikolla, että osavaltiota seitsemän vuotta kurittanut kuivuus oli päättynyt. Asiasta kertoi muiden muassa osavaltion keskiosan televisiokanava KSBY.
Tyynen valtameren yllä puhaltavat ilmavirtaukset tuovat jatkuvasti uusia sadealueita Kalifornian ylle.
Kuivien vuoristoseutujen kasvit ovat ottaneet runsaasta vedestä kaiken irti ja alkaneet kukkia massoittain.
Image may be NSFW. Clik here to view.Villikukkia Anza-Borregon aavikkoluonnonpuistossa San Diegon lähellä Kaliforniassa.Etienne Laurent / EPA
Esimerkiksi Lake Elsinoren kaupungin seudulla Los Angelesin lähellä vuortenrinteet ovat täynnään unikkojen ja muiden luonnonkasvien kukkia.
Lake Elsinoren viranomaiset ovat joutuneet rajoittamaan matkailijoiden pääsyä alueelle, jotta nämä eivät luonnonihmettä ihaillessaan talloisi kukkia.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kaktus kukkii Anza-Borregon aavikkoluonnonpuistossa Kaliforniassa.Etienne Laurent / EPA
Nyt päättynyt kuivuuskausi alkoi Kaliforniassa virallisesti joulukuussa 2011. Vuodesta 2014 alkaen osavaltion osia oli julistettuna hätätilaan. Seuraavana vuonna kuvernööri Jerry Brown määräsi taajama-alueet supistamaan veden kulutusta neljänneksellä. Esimerkiksi autojen pesu kiellettiin.
Vuonna 2017 sateet helpottivat kuivuutta, mutta paikoittain se jatkui yhä kohtalaisena.
Nyt esimerkiksi Los Angelesin kaupunki on saanut lokakuusta tähän päivään ulottuvalla jaksolla sadetta yli 450 millimetriä. Vuoristossa on lunta suuret määrät.
Viranomaiset muistuttavat kuitenkin, että Kalifornian ilmasto saattaa nopeasti muuttua sateisesta kuivaksi. Näin kävi myös viime vuonna; sateiden jälkeen kukat kukkivat, mutta sateet päättyivät nopeasti ja kuivuus palasi. Tänä talvena sadetta on tosin saatu selvästi enemmän.
Miten kalifornialaiset voisivat helpottaa osavaltionsa ajoittaista veden vähyyttä? Keskustele aiheesta Yle-tunnuksilla kello 20:een saakka.
