Yhdysvalloissa syyttäjä on hylännyt kaikki 16 syytettä amerikkalaistähti Jussie Smollettia vastaan.

Empire-sarjassa näytellyttä Smollettia syytettiin itseensä kohdistuneen viharikoksen lavastamisesta.

Hänen epäiltiin palkanneen ystäviään esittämään väkivaltaista hyökkäystä hänen kimppuunsa, sekä lähettäneen itse itselleen uhkakirjeen, joka sisälsi homovastaisia ja rasistisia herjoja.

Smollettin motiiviksi väitettiin sitä, että hän halusi itselleen lisää julkisuutta ja palkkaa.

Tapaus sai myös poliittisia piirteitä, kun Smollettille saapuneessa herjakirjeessä ylistettiin presidentti Donald Trumpia.

Kun tiedot lavastussyytteistä tulivat julkisuuteen, vaati Trump Smollettilta anteeksipyyntöä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) valinta ruotsalaisen finanssijätti SEB:n hallitukseen on varmistunut. Asian vahvistaa STT:lle SEB:n viestintäjohtaja Frank Hojem.

Berner aloittaa yhtiön hallituksessa kesäkuun alussa. Hojemin mukaan tiistaina Tukholmassa kokoontunut yhtiökokous hyväksyi ehdotetut jäsenvalinnat ilman keskusteluja. Berner ei ollut itse paikalla yhtiökokouksessa.

Bernerin ehdokkuus SEB:n hallitustehtäviin tuli alkuvuodesta julki yllättäen ruotsalaispankin yhtiökokouskutsusta, ja asiasta syntyi kohu. Aluksi julkisuudessa oli epäselvyyttä, milloin Berner tarkalleen aloittaisi hallituspestinsä. Kohun keskellä tarkentui, että Berner aloittaisi yhtiön hallituksessa vasta kesäkuun alussa.

Bernerin ehdokkuus nousi esille helmikuussa eli ennen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen eroilmoitusta ja muuttumista toimitusministeristöksi. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti arvioi tuolloin, että Bernerin hallitusjäsenyydessä SEB:ssä ei ole juridista ongelmaa, jos jäsenyys alkaa aikaisintaan huhtikuun lopussa.

Sipilä toivoo Berneriä eurovaaleihin

Sipilä kertoi aiemmin tiistaina toivovansa, että Berner lähtisi ehdolle EU-vaaleihin.

– Sitä pitää kysyä Berneriltä. Mielellään, Sipilä kommentoi Bernerin mahdollista lähtöä EU-vaaleihin.

Sipilän mukaan SEB:n hallitusjäsenyydellä ei ole merkitystä mahdollisen EU-vaaliehdokkuuden kannalta.

– Kyllä luottamustehtäviä on muillakin. Esimerkiksi pörssiyhtiöiden hallituksissa tai hallintoneuvostoissa tai vastaavissa tehtävissä on nykyisiä meppejä, Sipilä totesi STT:lle.

Berner ei ole ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Hän ei ole vielä kertonut, onko hän ehdolla EU-vaaleissa.

Aiheesta aiemmin:

Bernerin meno SEB-pankkiin kertoo ilmiöstä – "Suomalaisten naisjohtajien kysyntä kasvaa maailmalla"

Erikoinen kertomus – Näin tiedot Bernerin ehdokkuudesta SEB:n hallitukseen muuttuivat parissa päivässä

Maailman Luonnon Säätiö WWF on julkaissut kuuden kohdan ruokasuosituksen. Tiistaina julkaistua ruokasuositustaan WWF kuvaa terveelliseksi maapallon kasvalle väestölle, ilmastonmuutosta hillitseväksi sekä luonnon monimuotoisuutta turvaavaksi.

Suosituksen taustalla on havainto, että ruuantuotanto on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista ja muodostaa viidenneksen ihmisen hiilijalanjäljestä. Lisäksi WWF huomauttaa, että metsien ja muiden luonnontilaisten alueiden raivaaminen eläinperäisen ruuan tuotantoon on suurimpia syitä maailman villieläinten määrän romahtamiseen.

WWF:n ruokasuositukset perustuvat riippumattoman EAT-Lancet komission tammikuussa julkaisemiin ruokasuosituksiin.

WWF:n johtava ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapään mukaan ilmastoystävällisessä ja luonnon kannalta kestävässä ruokavaliossa punaista lihaa saisi syödä korkeintaan kerran viikossa. Valkeapää haluaa muistuttaa, että suosituksen sävy ei ole kieltää lihansyöntiä. Suositus on salliva mutta rajoittava.

– Lihaa voi edelleen syödä, mutta on välttämätöntä vähentää sen kulutusta.

Vaikea maito ja oudot kananmunat

WWF on huolissaan siitä, että suomalaisten lihankulutus on tällä vuosituhannella lisääntynyt lähes 20 prosenttia. Jos lihaa haluaa syödä, niin broileri on WWF:n Valkeapään mukaan ilmaston kannalta huomattavasti parempi ratkaisu kuin naudan- tai sianliha.

– Toisaalta, jos sitä vertaa naudanlihan tuotantoon, niin broileri syö samankaltaista ravintoa, mitä voisi syöttää ihmisille. Se broileri on turhaan ruokaketjussa siinä välissä. Tyypillisesti suomalaiset broilerit syövät soijaa. Sen soijan voisi syödä sellaisenaan. Meillä syödään se soija pääosin broilerin ja kananmunan muodossa.

Merkittävin syy lisätä kasvisyöntiä tuleekin Annukka Valkeapään mielestä siitä, että kasviksia pystytään tuottamaan todella paljon enemmän kuin lihaa.

– Jos meillä on rajallinen maa-ala käytössä ja tuotamme pääasiassa kasviperäistä ruokaa, niin pystymme ruokkimaan neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin, jos tuotetaan liharuokaa sillä samalla alueella. Lihan vaatima maa-ala on niin paljon isompi.

Suosituksessa on myös kalaa. Valkeapää toivoo kalastettavan esimerkiksi kotimaista haukea, särkiä, muikkuja, ahvenia tai silakkaa.

– Nämä ovat sellaisia kalalajeja, että niiden pyydystäminen ja syöminen voi ympäristön kannalta tulla plussan puolelle sen takia, että sillä sitä rehevöitymistä vähennetään vesistä. Se ei vaadi erillistä kasvattamista, eikä erillistä rehuntuotantoa toisin kuin kasvatetulle kalalle.

Maidon tuotannossa WWF on erityisesti käärmeissään valtion tukipolitiikasta, jonka vuoksi lehmänmaito maksaa vähemmän kuin kasviperäiset juomat kuten kaurajuoma.

– Se kuormittaa ympäristöä aika paljon. Lehmä laiduntaa ja sille kasvatetaan viljaa. Sen lisäksi se vielä röyhtäilee ja piereskelee, mikä lisää niitä ilmastopäästöjä.

Mutta kananmunien syöntisuosituksen osalta Annukka Valkeapää ei ole ihan varma, mihin kaikkeen se lopulta perustuu. Arvailemaan hän ei lähde.

– Olisi odottanut, että kananmunia voisi syödä enemmän. Mutta sellainen oli EAT-Lancetissa ja siihen luotan. Se on todella vakuuttavan asiantuntijajoukon laatima kokonaisuus.

Lue myös:

Uusi tutkimus osoittaa: Suomalainen mies syö aivan liikaa punaista lihaa eikä naistenkaan ruokavaliossa ole hurraamista

Perinteinen lautasmalli on kaikille tuttu – mutta tiesitkö, ettei se ole ainoa?

Alle kouluikäisille oma ruokasuositus – Huonot elintavat kasaantuvat perheille, joilla on niukat tulot, vähäinen koulutus ja nuoret vanhemmat

Mitä lounaaksi? Entistä harvemmin lohta, pihvikin voi vaihtua pyörykäksi

Päijät-Hämeen keskussairaalan lääkäriä ja hoitajaa syytetään kuolemantuottamuksesta. Päijät-Hämeen käräjäoikeus alkoi tiistaina käsitellä tapausta, jossa kirurgian erikoislääkäri ja hoitaja olivat kotiuttaneet hengitysvaikeuksista kärsineen leikkauspotilaan.

Potilas kuoli muutama päivä kotiuttamisen jälkeen.

Syyttäjän mukaan potilas oli kotiutettu, vaikka hänelle olisi pitänyt tehdä hengitysvajaukseen liittyviä lisätutkimuksia. Keuhkosairauksien erikoislääkäri oli pyytänyt kirurgia informoimaan keuhkopoliklinikkaa potilaan kotiuttamisen lähestyessä, mutta se jäi tekemättä.

Potilaalle oli annettu kotiuttamisen yhteydessä hengitystä helpottava laite, mutta sitä varten ei annettu käyttöohjausta. Syytteen mukaan myös tarvittava happirikastin puuttui.

Potilaan puolisolle annettiin käyttöohjausta vasta pari päivää myöhemmin, kun puoliso oli ottanut itse yhteyttä sairaalaan. Laitetta ei ollut ehditty vielä käyttää kotona, ja lopulta potilaalle kehittyi hengityspysähdys. Hän sai aivovaurion ja kuoli.

Syytetyille vaaditaan sakkorangaistusta kuolemantuottamuksesta hengityshoidon laiminlyönnin vuoksi. Heitä syytetään myös tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Epäilty laiminlyönti tapahtui vuodenvaihteessa 2014–2015.

Oulun käräjäoikeus on tuominnut 22-vuotiaan Abdullhadi Barhumin kahden vuoden ja kuuden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen raiskauksesta ja törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Rikokset ovat tapahtuneet Oulun Tuirassa viime vuoden marraskuussa.

Uhrina on 14-vuotias tyttö, joka oli Barhumille ennestään tuntematon.

Rikoksiin liittyi some

Tuomion mukaan uhri oli pyytänyt Snapchatissa jotakuta hakemaan hänelle savukkeita ja Barhum oli vastannut tytön pyyntöön ja hakenut hänelle myöhemmin myös alkoholia. Oikeuden mukaan mies tiesi, että uhri on 14-vuotias, sillä tyttö oli kertonut ikänsä tälle.

Mies tapasi tytön kaksi kertaa ja raiskaus tapahtui toisella kerralla.

Barhum kiisti syyllistyneensä rikoksiin, hänen mukaansa sukupuoliyhteys tapahtui yhteisymmärryksessä. Hänen mukaansa uhri oli väittänyt olevansa 17-vuotias.

Mies on velvoittettu maksamaan uhrille noin 8000 euroa, joista suurin osa henkisen kärsimyksen vuoksi.

Syyttäjä vaati tuomiota törkeästä raiskauksesta. Syyttäjä Kirsi Männikkö aikoo hakea muutosta tuomioon raiskauksen osalta. Puolustaja Ulla-Maija Pöhö keskustelee mahdollisesta tuomion valittamisesta Barhumin kanssa.

Oikeuden mukaan raiskaus ei kuitenkaan ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Oikeus katsoi, että tuomiota ankaroittava peruste olisi ollut uhrin nuori ikä mutta tytölle ei aiheutettu esimerkiksi vakavaa ruumiinvammaa tai mielenterveyden häiriötä. Tekoa ei tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, eikä teossa käytetty mitään asetta. Tekoon ei myöskään liittynyt vapaudenriistoa, eikä se ajoittunut pitkälle aikavälille.

Oulun epäillyt seksuaalirikokset

Tuirassa tapahtui samana viikonloppuna myös toinen epäilty alaikäiseen kohdistunut seksuaalirikos. Poliisi on aiemmin kertonut, että nyt tuomion saanut ja toisesta teosta epäilty tunsivat toisensa.

Sekä epäilty rikos että nyt oikeudessa ollut rikos ovat tapahtuneet 17. marraskuuta ulkona.

Oulun epäillyt seksuaalirikokset nousivat esiin viime vuoden lopussa, kun poliisi kertoi epäilevänsä kahdeksan miehen hyväksikäyttäneen lasta törkeästi useiden kuukausien ajan Oulussa. Tapaukseen liittyy useita rikosnimikkeitä, yhden miehen osalta epäillään myös seksuaalipalvelujen ostamista nuorelta henkilöltä.

Oulun käräjäoikeus antoi ensimmäisen tuomion seksuaalirikoksista viime viikolla.

Oulun poliisi on kertonut aikaisemmin tässä kuussa tutkivansa 29:ää rikoskokonaisuutta, joissa epäillään törkeitä alaikäisiin kohdistuneita seksuaalirikoksia. Epäillyissä on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia epäiltyjä. Nyt annettu tuomio on yksi näistä, eikä se liity kahdeksan epäilyn vyyhtiin.

Osassa Oulun seksuaalirikosepäillyissä yhteydenotto on tapahtunut netin kautta, ja osassa epäilty ja uhri ovat tunteneet toisensa entuudestaan.

Lue myös:

Ensimmäinen tuomio Oulun seksuaalirikoksista – uhri alle 10-vuotias tyttö, joka tunsi erityistä luottamusta tekijään

Toinen Oulun törkeä seksuaalirikosepäily oikeudessa – Tämän tiedämme nyt uhrien ja epäiltyjen määristä ja poliisitutkinnasta

Mikä erottaa raiskauksen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Yle kertoo, mistä Oulun seksuaalirikosnimikkeissä on kyse

Tuhat tutkintaa, joista ei kerrota – Ylen selvitys kokoaa tietoa seksuaalirikosepäilyistä eri puolilta Suomea ja valottaa, mikä tekee Oulun tapauksesta “ilmiön”

Uhkauksia joukkoraiskaamisesta ja lasten yhteystietojen tiedustelua – kaupunginvaltuutetut kertovat Oulun koventuneesta ilmapiiristä

Tuore tuomio valottaa, miten lapsen metsästäjä toimii verkossa: Olet kaunis ja ihana tyttö, rakastan sinua tavalla, jolla kukaan muu ei ole ennen rakastanut

Varapresidentti Mike Pence kertoi tänään, että Yhdysvallat lähettää astronautteja kuuhun jo viiden vuoden päästä.

Aikataulu on tiukentunut, sillä aiemmin presidentti Donald Trump on kertonut, että kuuhun tähdätään mahdollisesti 2030-luvulla.

Ihminen on viimeksi käynyt kuussa vuonna 1972, kun amerikkalaiset Apollo 17 -ohjelman astronautit Harrison Schmitt ja Gene Cernan kävelivät kuun pinnalla.

Ilmoittaessaan uudesta tavoitteesta, Pence mainitsi, että Kiina lähetti miehittämättömän aluksen kuuhun viime vuonna. Pencen mukaan Yhdysvaltojen täytyy ottaa itselleen johtoasema avaruudessa.

Lue myös:

Nasalle rahaa miehitettyihin lentoihin: "Saapa nähdä, olemmeko Marsissa 2030-luvulla"

Trumpin hanke Yhdysvaltain omista avaruusjoukoista etenee – uusi puolustushaara olisi tasavertainen ilmavoimien kanssa

Yhdysvallat tähtää Mars-lentojen touteuttamiseen 2030-luvulla

Masteroija Jaakko Viitalähde havahtui studiossaan epämiellyttävään hajuun. Jostain kantautui pistävän, pilaantuneen juuston löyhkä, joka keskeytti työn.

Työstudiossa ei kuitenkaan ollut juustoa eikä edes jääkaappia, josta haju olisi voinut tulla. Perheen koira ei ollut huoneessa, ja Viitalähde muisti itse käyneensä pesulla.

Hajun täytyi tulla jostain muusta.

Viitalähde keskeytti työstämänsä kappaleen selvittääkseen hajua tarkemmin. Juustolöyhkä katosi. Se palasi vasta, kun Viitalähde käynnisti kappaleen uudestaan.

Silloin hän tajusi, mistä haju tuli:

– Huomasin, että hyvänen aika: se on tuossa saksofonisoolossa! Viitalähde kertoo.

"Soittakaa hieman sinisemmin!"

Viitalähde on hyvässä ja harvalukuisessa seurassa. Joidenkin tutkimusarvioiden mukaan vain nelisen prosenttia ihmisistä kokee synestesiaa. Silloin tavanomainen aistimuksen ja kokemuksen välinen suhde toimiikin poikkeavalla tavalla.

Synestesiaa on havaittu muun muassa taiteilijoiden kertomuksista. Laulaja Diandra on kertonut synestesiastaan avoimesti julkisuudessa. Hänelle kirjaimet, numerot, nimet ja sanat ovat lapsesta asti näyttäytyneet eri värein sävyttyneinä (Iltalehti).

Kun Jean Sibelius (1865–1957) kuunteli C-duuria, hän aisti punaista. F-duuri oli vihreä, D-duuri taas keltainen. Hieman aikaisemmin vaikuttanut unkarilainen säveltäjä ja pianovirtuoosi Franz Liszt (1811–1886) taas hämmensi orkesterimuusikoita ohjeistamalla:

– Voi pyydän, herrasmiehet, soittakaa hieman sinisemmin! Tämä sävel vaatii sitä!

Muut luulivat ensin Lisztin vitsailevan. Pikkuhiljaa heille kuitenkin selvisi, että Liszt todella näki värejä sävelten soidessa (Synesthesia Digital Library).

Lisztin ohje oli tietenkin mahdoton pyyntö sellaiselle, jolle aistien sekoittuminen on vieras ilmiö. Ja vaikka orkesterissa olisikin ollut toisia synesteetikkoja, he eivät varmaankaan olisi nähneet samoja värejä samoissa sävelissä kuin Liszt. Synesteetikkojen kokemukset kun eivät vastaa mitään yhteistä sopimusta, vaan jokaisella on omat versionsa (HS, vain tilaajille) aistien cocktaileista.

Suomessa synestesiaa ei ole juurikaan tutkittu. Havaintopsykologi Jukka Häkkinen pitää aihetta kuitenkin niin kutkuttavana, että kokosi synestesiasta tietoa teokseensa Outojen kokemusten psykologia.

Synestesiatutkimus on melko tuoretta, sillä ilmiö herätti tiedemaailman kiinnostuksen toden teolla vasta 1800-luvun loppupuoliskolla. 1980-luvulla amerikkalainen neurologi Richard Cytowic teki synestesiasta tunnettua tutkimuksissaan, jotka alkoivat pisteettömästä kanakastikkeesta.

Ilman kontekstia edellinen lause on järjetön, mutta synestesiatutkimuksessa tapahtuma on merkittävä. Cytowicin tutkimukset saivat pontta illalliskutsuista, jossa talon isäntä oli tekemässä ruokaa keittiössä Cytowicin pitäessä tälle seuraa. Kokkauksia maistellessaan mies oli todennut: "Tässä kastikkeessa ei ole riittävästi pisteitä."

Kävi ilmi, että illallista valmistava isäntä koki maut muotoina, joiden kosketuksen tunsi kädellään. Siitä alkoivat Cytowicin synestesiatutkimukset, ja ilmiön tunnettuus kasvoi.

Olemmeko kaikki synesteetikkoja?

Jaakko Viitalähde oli parikymppinen, kun alkoi kiinnittää huomiota äänimaisemien tuomiin tuntemuksiin. Hän havaitsi aistivansa tietyn harmonian erivärisinä palloina, kolmioina ja neliöinä, jotka soljuivat ja pulahtelivat jonkinlaisen pinnan alta esiin. Hän kuvailee niitä kuin säkilliseksi eri muotoisia vesileluja kylpyammeessa, nousemassa ja laskemassa vedenpinnan tuntumassa.

Viitalähteen on vaikea erotella, näkeekö hän kuviot ja värit oikeasti silmissään vai aistiiko hän ne vain sielunsa silmin – raja on hiuksenhieno, ja kokemus niin kokonaisvaltainen, että hänen on vaikea selittää sitä sanoilla.

Viitalähde ajattelee, että hänellä saattoi olla vastaavia kokemuksia lapsenakin, mutta joko ei muista niitä, tai ei vain kiinnittänyt asiaan huomiota tuolloin.

– Oma ajatuksenjuoksuni on aina ollut omia ratoja menevää, hän sanoo hymyillen leveästi.

Häkkisen mukaan synesteetikot voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: projisoiviin ja assosioiviin synesteetikkoihin. Projisoiva synesteetikko todellakin näkee esimerkiksi kirjainten hehkuvan tiettyä väriä tai hopeaisen nauhan tanssivan silmiensä edessä. Heitä on synesteetikoista vain noin prosentti.

Valtaosa synesteetikoista on assosiatiivisia synesteetikkoja, joille aistihavainnot synnyttävät järjestelmällisesti tiettyjä mielikuvia. Käsite "maanantai" voi assosiatiivisen synesteetikon mielessä olla vaikkapa mannapuuron värinen ja pilkullinen, eikä tuo mielikuva muutu vuosikymmenienkään kuluessa. Hän ei kuitenkaan näe sanaa "maanantai" silmiensä edessä mannapuuroisen hehkuvana, kuten projisoiva synesteetikko saattaisi nähdä.

Käytännössä assosiatiivista synestesiaa ja vilkasta mielikuvitusta voi olla vaikea erottaa toisistaan. Jos on lapsuudessaan nähnyt luokan seinällä ison, punaisen A-kirjaimen taulussa, onko ihmekään, jos A-kirjain aiheuttaa aina punaisia mielikuvia?

– Asia onkin veteen piirretty viiva, Häkkinen toteaa.

Arkikielessäkin saatetaan käyttää kieltä tavalla, joka muistuttaa synesteettisiä kokemuksia. Laulajan ääni voi olla hunajainen, toisella on terävä kieli, kolmannen mielestä taideteos näyttää oksettavalta. Mutta on ehkä epätavallisempaa, jos Mauno Koiviston nimi tuo aina mieleen juustosuikeroiden maun, elokuvaohjaaja Sergei Eisensteinin ääni näyttää liekeiltä ja F-duuri on sininen.

Häkkinen on pohtinut näkökulmaa, jossa ihmiset eivät olisikaan synesteetikkoja ja ei-synesteetikkoja, vaan kaikki olisivat synestesian suhteen jatkumolla. Jokaisella meistä olisi siten enemmän tai vähemmän taipumusta aistien kaleidoskooppiin.

Vaha nolottaa, silkki ilostuttaa

Masteroijana Jaakko Viitalähteen tehtävänä on viimeistellä artistien levytykset huippuunsa. Muutama vuosi sitten hän hoksasi, että synestesiasta oli tullut työn apuväline.

– Rupesi tuntumaan siltä, että teen tätä hommaa muullakin kuin pelkästään kuuloaistilla, hän kertoo.

Viitalähteelle masteroiminen on aistillisesti kokonaisvaltainen kokemus. Musiikissa on oltava tietty harmonia ja tekstuuri, jotta pinnan alla pulpahtelevat geometriset kuviot asettuvat kaikki mukavasti suhteessa musiikkiin. Asiaa on vaikea eritellä ulkopuoliselle: aivan kuin Viitalähteellä olisi jokin kuudes aisti, joka kertoo, kun kaikki muodot, äänet ja värit ovat sopivasti kohdallaan.

– Viitisen vuotta sitten käytin geometrisiä aistimuksiani selvästi hyväkseni töissä. Tunsin, että kun palikat olivat sijoittuneet oikealla tavalla, työstettävä äänikin oli oikein.

Jukka Häkkisen mukaan synestesian syntymekanismi on yhä osittain mysteeri. Yhden teorian mukaan synestesia on synnynnäinen ominaisuus, jolloin aivot ovat rakenteellisesti erilaiset, halusipa sitä tai ei. Silloin kaikki vauvat olisivat syntyessään synesteetikkoja ja kokevat jatkuvaa aistien ilotulitusta.

– On hauska ajatus, että pikkuvauva olisi täyssynesteetikko, eikä erottaisi aistikanavia toisistaan. Se olisi aika psykedeelistä meininkiä, Häkkinen arvioi.

Toinen teoria esittää, että synesteettiset ominaisuudet kehittyvät lapsen varttuessa. Silloin synesteetikkojen ja muiden aivojen rakenteessa ei olisi eroja, vaan erot syntyvät aivojen prosesseissa.

Tein mitä pystyin, ja sain hajun häviämään. Jaakko Viitalähde

Toisaalta synestesian voi periaatteessa kehittää itselleen esimerkiksi huumeiden käytöllä tai aivovaurion tai silmäsairauden tuloksena.

– Kattavaa teoriaa asiasta ei ole, ja yksi syy siihen voi olla, että synestesioita on monenlaisia, Häkkinen huomauttaa.

Kertomuksista nimittäin selviää, että synesteetikkojen kokemukset ovat joskus happoisempia kuin parhaatkin tieteisfantasiat.

Vuonna 2010 julkaistussa Neurocase-lehden artikkelissa kuvaillaan kahta parikymppistä synesteetikkoa. He olivat tavallisia opiskelijanaisia – paitsi että molemmilla eri tekstuurien koskettaminen laukaisi tietyn tunnetilan.

Yksi haastateltava koki, että pehmeä nahka "karmi hänen selkäpiitään". Silkki nauratti. Fleece aiheutti inhoa.

Toinen tunsi onnellisuutta ja turvaa tunnustellessaan silkkistä makuupussia, mutta nolostui vahan tuottamasta kosketustunteesta. Appelsiininkuoren tunnustelu sai hänessä aikaan sähköiskumaisia reaktioita.

BBC:n jutussa parin vuoden takaa kerrotaan synesteetikoista, jotka maistavat sanoja. Jugurtti maistui erään haastateltavan mielestä hiussuihkeelta, mutta onneksi nimi "Karen" taas maistui jugurtilta.

Yleisin synestesian muoto on Häkkisen mukaan kirjainten tai numeroiden havaitseminen värillisinä. Silloin puhutaan grafeemi-väri-synestesiasta. Kirjassaan Häkkinen kertoo, että fyysikko Richard Feynman näki matemaattiset kaavat eri väreissä:

"Hiukan violetinsinertävät n-kirjaimet ja tummanruskeat x-kirjaimet lentelevät ympäriinsä. Mietin, mitä helvettiä opiskelijat oikein näkevät", Feynman on todennut.

Ruuhkavuodet haalistivat kuvioita

Viime vuosina Viitalähteelle tuttujen kuvioiden tilalle on tullut yksittäisiä mutta sitäkin voimakkaampia hajukokemuksia. Saksofoni ja juusto -episodi oli yksi niistä.

Ensimmäisen kerran Viitalähde huomasi hajuilmiön, kun torviäänet Viitalähteen masteroimalla levyllä toivat magneettinauhan tuoksun miehen nenään.

– Kaikki, jotka ovat olleet tekemisissä magneettinauhan kanssa, tietävät, miltä se haisee. Se on hieman rautainen haju, Viitalähde kuvailee.

Kolmas tuoksu-ääni -kokemus liittyy kovaan, resonoivaan bassoääneen. Sen kuullessaan Viitalähde aistii savukoneen hajua – sellaista, mitä nuoruuden teknobileissä käytettiin.

Se kertoo Viitalähteelle, että tarjolla on hyvä bassoääni. Juustonhajuinen saksofoni sen sijaan oli niin pistävä, että siihen piti reagoida.

– Kuulostelin siinä hetken ja totesin, että foni oli vähän terävän kuuloinen, jollakin tavalla väärin järjestäytynyt. Tein mitä pystyin, ja sain hajun häviämään, Viitalähde kertoo.

Vuosien varrella Viitalähteelle selvisi, että hänen äidilläänkin on synesteettisiä taipumuksia. Nekin liittyvät hajuihin ja visuaaleihin, mutta Viitalähde ei ole udellut niistä enempää. Hän haluaisi selvittää seuraavaksi, josko omilla lapsillakin olisi vastaavia taipumuksia, mutta ei halua johdatella lapsia kysymällä asiasta suoraan.

– Se selviää sitten jos on selvitäkseen, Viitalähde toteaa.

Toistaiseksi Viitalähteestä tuntunut siltä, että moniaistillisuus on hyvä lisä masteroijan työssä. Mitä ilmeisimmin kuviot, värit ja hajut eivät valehtele – kukaan ei ole valittanut Viitalähteen töistä.

Viitälähde tosin kokee, ettei hänen synestesiansa ole loppujen lopuksi erityisen voimakasta. Eräs hollantilainen kollega kun järjestää jopa studionsa valaistuksen tietyllä tavalla saadakseen hyödyntää synestesiaansa työssään.

Viitalähde kokee, että ruuhkavuodet – pienet lapset ja paljon tekemistä – ovat verottaneet aiempia, graafisempia synestesiakokemuksia. Tilalle tulleet hajut ovat tosin muistuttaneet taipumuksen olemassaolosta, mutta kuviot eivät ole aivan niin hallitsevia kuin joitakin vuosia sitten.

Mutta eivät harmoniassa kelluvat muodot ole jättäneet Viitalähdettä kokonaan.

– Aina joskus mietin, ovatko kuviot enää läsnä. Sitten ei tarvitse kuin hiukan kuulostella, että tunnen ne raksutuksena selkärangassa.

Onko sinulla synesteettisiä kokemuksia? Voit keskustella asiasta klo 22:00 asti.

Muusikko Kari Peitsamon viimeaikaiset mielipiteet saivat hämeenlinnalaisen Ämyrockin järjestäjät tiputtamaan hänet ensi kesän esiintyjälistalta.

Kari Peitsamo on viime viikkojen ja kuukausien aikana muun muassa kertonut, miten ”Uuden Seelannin iskut ovat suora seuraus pakotetusta monikulttuurillisuudesta".

Festivaalin järjestäjiin kuuluva Mikko Hansson kertoo, että Ämyn organisaatiossa keskusteltiin pitkään artistin tulevaisuudesta jo aiempien mielipiteiden vuoksi. Viimeaikainen twiittailu rajat kiinni -kommentteineen oli liikaa.

Festivaali perustelee tiedotteessaan, että "Ämyrock on julistautunut syrjinnästä vapaaksi alueeksi, johon ovat tervetulleita kaikki. Tähän julistautumiseen kuuluu myös vastuu syrjinnän vastustamisesta ja siihen puuttumisesta. Siksipä koemme, että yksittäisen artistin rajaaminen pois tapahtumasta on parempi vaihtoehto, kuin hiljaa hyväksyä miljoonien ihmisten syrjiminen", kerrotaan Ämyn tiedotteessa tapahtuman verkkosivuilla.

Hansson korostaa, että Ämyrock on eettiseltä arvomaailmaltaan täysin rasismista vapaa ja erittäinen suvaitsevainen. Peitsamon tiputtaminen esiintyjälistalta oli kuitenkin vaikeaa, koska artisti on ollut vakiesiintyjä ja Ämyrockin kantava voima.

– Oikeastaan päätös tehtiin välittömästi, kun asiasta kuultiin. Tällainen toiminta ei kuulu Ämyrockin esiintyjille. Ämy on kuitenkin ollut aina aatteellinen juhla ja Kari Peitsamon lausunnot eivät edusta millään tavoin Ämyn ideologiaa.

Ämyrock on aatteellinen festivaali

Hanssonin mukaan Ämyrock on varautunut negatiivisiin kommentteihin sosiaalisessa mediassa ja on jo niitä havainnutkin.

– Suurin osa yleisöstä on kuitenkin sen kannalla, että tämä on oikea ratkaisu. Tämä on kantava linja, mitä Ämy on myös jatkossa. Jos tällaisia mielipiteitä julkisesti laukoo, täytyy meidän yhdistyksenä ja festivaalin järjestäjänä reagoida ja kantaa vastuu: yhden tiputtaminen on parempi vaihtoehto kuin hiljaa hyväksyä miljoonien ihmisten syrjiminen.

Hanssonin mukaan Ämyrock kiittää Peitsamoa menneistä vuosista. Peitsamo on jo ehtinyt toivottaa twiitissään Ämylle hyvää jatkoa.

Twitterissä Peitsamo kertoo intoilleensa ensi kesänä 45 vuotta täyttävästä Ämystä omalta kohdaltaan liian aikaisin: "Tänä vuonna en itse sinne esiintymään pääsekään. Mutta on se silti yhä aivan mahtava festari, kesän kohokohta!"

Peitsamo on esiintynyt vuodesta 1979 lähes joka vuosi Hämeenlinnan kesäperinteisiin kuuluvassa Ämyrockissa. Ensi kesän 45-vuotisjuhlafestivaaleilla esiintyvät muun muassa Paleface, Samae Koskisen Korvalääke, Pää kiinni ja Nykyaika.

Peitsamon pudottamisesta listalta kertoi ensimmäisenä Rumba.

Suomi on ajanut itsensä sotilasliitto Naton kylkeen. Yhteistyö on tiivistä, mutta jäsenkirja puuttuu.

Onko se hyvä paikka? Tästä on eriäviä mielipiteitä.

Vasemmiston suunnalta tiivistä harjoittelua Yhdysvaltain johtaman liittouman kanssa kritisoidaan säännöllisesti. Oikeistossakin ollaan näreissään. Suomi on maalannut itsensä Kremlin silmissä viholliseksi saamatta puolustusliiton jäsenyyden tarjoamaa turvaa, monet Nato-jäsenyyden kannattajat valittavat.

Brittiläinen veteraanidiplomaatti Sir Adam Thomson ei kuulu kumpaankaan leiriin. European Leadership Network -ajatushautumoa johtava Thomson pitää Suomen nykyistä kylkipaikkaa vallan mainiona.

– Minusta henkilökohtaisesti Suomen lähestymistapa on ollut todella fiksu. On virhe ajatella, että vaihtoehdot ovat vain jäsenyys tai ei-jäsenyys. Jopa Nato-sopimuksen viidennen artiklan takaama suoja on tapauskohtainen ja neuvoteltavissa oleva asia, Thomson arvioi.

– On totta, että viides artikla ei päde Suomeen, mutta se ei tarkoita, että Nato olisi välinpitämätön Suomen turvallisuuden suhteen, hän jatkaa.

Thomson on saapunut Helsinkiin ulkoministeriön kutsumana puhumaan valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osallistujille. Huomenna puhujakorokkeelle nousee kokenut diplomaatti, jolla on takanaan 38 vuoden ura Britannian ulkoministeriön palveluksessa.

Kun Venäjä valtasi vuonna 2014 Krimin, Thomson sai seurata eurooppalaisen turvallisuuden horjumista näköalapaikalta. Hän toimi tuolloin Britannian pysyvänä edustajana Natossa.

– Krim muutti kaiken. Naton maailmankuva, sen näkökulma asioihin, muuttui kaikilla tasoilla. Yksi Naton tarkoitus todellakin on vastata koettuun Venäjän uhkaan, Thomson kuvailee.

Valtakunnallisen maapuolustuskurssin opetusohjelmassa ei oteta kantaa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan. Yleensä kurssilaisille esitetään kummankin koulukunnan argumentteja, jotta osallistujat voivat muodostaa oman käsityksensä Suomen turvallisuuspolitiikan suurista linjoista.

Viime vuosina Nato-kahtiajaon rinnalle on kuitenkin noussut myös kolmas vaihtoehto, ainakin jos presidentti Sauli Niinistöä on uskominen.

Britannian EU-eron myötä ajatus entistä tiiviimmästä turvallisuusyhteistyöstä EU:n sisällä on toistunut Niinistön puheissa. Samansuuntaisia visioita on kuultu myös Ranskan presidentin Emmanuel Macronin suusta.

Eurooppalaisen puolustusyhteistyö taustalla on vuonna 2007 solmittu Lissabonin sopimus. Sen mukaan EU-jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa apua toiselle jäsenvaltiolle, joka joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

Kukaan ei tosin tiedä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa

Voisiko tällaisesta orastavasta järjestelmästä sitten kasvaa Naton syrjäyttävä monikansallinen rakenne, joka tuottaisi kollektiiviseen puolustukseen perustuvaa turvallisuutta EU:n alueella?

– Ei. Se on fantasia, Thomson sanoo.

– Jos EU oikein pinnistelisi, se voisi ehkä 30 vuoden kuluessa tulla strategisesti autonomiseksi. Tässä ajassa se voisi kehittää sotilaallisen toimintakyvyn, jonka se parhaillaan saa Yhdysvalloilta Naton kautta.

Thomsonin mukaan Naton korvaajan sijaan tarvitaan enemmän EU:n ja Naton yhteistyötä. EU:lla on esimerkiksi paljon laajempi työkaluvalikoima vaikuttaa ulkovaltojen politiikkaan kuin Natolla.

Thomsonista on myös selvää, ettei Yhdysvallat voi tulevaisuudessa kantaa yhtä paljon vastuuta Euroopan turvallisuudesta.

– Eurooppa on yksi maailman rikkaimmista talousalueista. On hyvin vaikea nähdä, että 30 vuoden kuluttua sen turvallisuus olisi yhtä riippuvainen 3 500 mailin päässä olevasta maasta kuin nyt

.

Eurooppalainen puolustusyhteisö saattaa kuitenkin syntyä myös pyytämättä ja yllättäen.

New York Timesin mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on toistuvasti miettinyt, pitäisikö Yhdysvaltain vetäytyä pois Natosta.

Trump ei ole ajatuksineen aivan yksin. Myös yliopistomaailmassa arvostetut tutkijat John J. Mearsheimer ja Stephen Walt ovat esittäneet, että Yhdysvaltojen pitäisi irtautua Natosta ja siirtää voimavaroja Aasiaan Kiinan vaikutusvallan patoamiseksi.

Toistaiseksi Yhdysvallat on vastannut Venäjän uhitteluun Euroopassa. Kiinan nousun jatkuessa paine siirtää Euroopan turvallisuus eurooppalaisiin käsiin kuitenkin kasvaa.

Thomson ei kuitenkaan usko, että Yhdysvallat lähtisi niin arvaamattomalle kursille, että jättäisi Euroopan yksin vastuuseen Natosta. Nopea loikkaus euro-Natoon olisi yksinkertaisesti liian suuri riski Washingtonille.

– Euroopan turvallisuustilanteen heikkeneminen ei ole Yhdysvaltain etujen mukaista. Yhdysvallat on suurin investoija Eurooppaan ja Eurooppa vastaavasti Yhdysvaltoihin. Taloudelliset ja geopoliittiset syyt puhuvat tällaista epävakautta vastaan, Thomson perustelee.

Aina politiikkaa ei kuitenkaan tehdä järkisyyt edellä.

Britannia lähtee EU:sta, koska se on enemmistön tahto. Suomi pysyy Naton ulkopuolella, samasta syystä.

Brittiläisen journalistin Andrew Marrin mukaan brittien itseluottamus kumpuaa toisesta maailmansodasta. Sota opetti tavallisille briteille, että heidän yhteiskunnassaan – heidän tavassaan toimia ja tehdä politiikkaa – oli jotain syvällisesti oikein.

Kanaalin toisella puolella saksalaiset ja ranskalaiset saivat sodasta kovin toisenlaisen opetuksen.

Suomen kokemus toisesta maailmansodasta on lähempänä Britannian tarinaa.

Voisiko tämä selittää samanlaista kansanluonnetta?

– On tuossa ripaus totta. Kansallisen narratiivin vaikutusta nykyajan politiikkaan ei pitäisi koskaan väheksyä, entinen diplomaatti muotoilee.

Laulaja ja ohjaaja Anu Hälvä valmistautuu paraikaa ensi viikolla koittavan Luxemburgin kreivi -operetin ensi-iltaan. Boheemielämästä Pariisissa kertova operetti kiertää Suomea huhtikuun ajan, ja Hälvällä on siinä merkittävä rooli: hän sekä ohjaa teoksen että laulaa siinä.

– Itsensä ohjaaminen tulee olemaan mielenkiintoista, nauraa Hälvä.

Operetin ohella työn alla on paljon muutakin. Hälvällä on jo aikaa sitten tehty musiikkitieteen tutkinto Sibelius-Akatemiasta, mutta gradu numero kaksi Tampereen yliopistoon on viimeistelyvaiheessa.

Ikuisuusprojekti valmistuu

Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut Hälvä kertoo, että gradu on ollut ikuisuusprojekti. Nyt kuitenkin loppusuora häämöttää, ja hyvästä syystä.

– Koko teatteritieteen koulutusohjelma johon gradua teen, on loppumassa. Nyt on siis kiire ja täytyy kirjoittaa yötä myöten, että saan homman valmiiksi, nauraa Hälvä.

Hälvä kertoo, että hänellä kirjoittaminen vaatii aikaa. Tekstiä ei synny, jos aikaa on vain vähän. Jos aikaa taas on paljon ja tekstiin on mahdollisuus uppoutua, tulee tulostakin.

– Minua innostavat tiedonjano ja halu oppia uutta. On hienoa pysyä jotenkin ajassa kiinni, eikä kuvitella, että tietää jo kaiken. Aina pitää oppia uutta, tai ainakin voi oppia, pohtii Hälvä.

Takataskussa myös tutkinto aivan toiselta alalta

Muun muassa Blondi tuli taloon ja Metsolat -sarjoista näyttelijänä tutuksi tullut Hälvä on opiskellut paljon muutakin. Kielenkääntäminen vaihtui aikanaan teatteritieteeseen, mutta kielitaito jäi. Esimerkiksi operetit kääntyvät englannista, saksasta ja ranskasta suomeksi.

Muutama vuosi sitten hän opiskeli itselleen myös kiinteistönvälittäjän tutkinnon.

– Taideala on aika kapea eikä tällä koulutuksella hirveästi muualla juhlita. Olen selustanvarmistaja ja varman päälle pelaaja, joten päätin opiskella tällaisen ammatin takataskuun, virnistää Hälvä.

Poika äitinsä jalanjäljillä

Hälvän poika Kristian seuraa äitinsä taiteellisia jalanjälkiä ja on luomassa hyvin nousujohteista uraa klassisen musiikin parissa. Ammattimuusikon ura siintää edessä.

– Poika itse on kylläkin hyvin realistinen, sillä hän on nähnyt mitä tämä on. Hän harjoittelee kuin ammattilaiset, mutta sanoo myös, että kannattaa ehkä varmistaa selusta. Vaikuttaa siltä, että äidin oppi on mennyt perille, kertoo Hälvä.

Katso koko Puoli seitsemän -lähetys Yle Areenassa. Näet muun muassa, kuinka Anu Hälvä ja oopperalaulaja Jyrki Anttila puhkesivat lauluun suorassa lähetyksessä.

Itämeri kimmeltää nyt paikoitellen erityisen kirkkaana. Ennen leväkauden alkua näkyvyys ulkosaaristossa kohti pohjaa on parhaimmillaan jopa viisi metriä.

Saimme havaintoja Örön saarelta, joka on Kemiönsaaren kunnassa sijaitseva linnakesaari Itämeren syleilyssä.

Örön saarella asuva Jarmo Vehkakoski on seurannut vuosia meren liikehdintää ja sen elämää myös pinnan alla. Viikonlopun kevätaurinko loi valollaan niin upean näyn, että Vehkakoski halusi jakaa Ylelle näkemänsä.

– Nyt merivesi näytti olevan poikkeuksellisen kirkasta. Tuntuu kivalta ja mukavalta.

Vehkakosken ottamissa kuvissa paljastuu meren mutaa ja kevätauringon kultaisilla juovilla raidoittamia kiviä. Vehkakoski on erityisen mielissään siitä, miten terveeltä Itämeri näyttää. Ainakin päältäpäin katsottuna.

Kirkas merivesi on kevään ja syksyn iloja

Kirkkaana hohtava merivesi kevätaikaan ei ole mitenkään poikkeuksellista. Jarmo Vehkakoski on ihaillut kirkkaita vesiä myös myöhäissyksyllä. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erikoistutkija Seppo Knuuttila vahvistaa Vehkakosken havainnot.

– Itämerellä, eteläisillä rannikkovesillämme vesi voi olla näin kirkasta melko tyypillisesti myöhäissyksystä varhaiskevääseen.

Aivan rannikon tuntumassa kirkkaus riippuu eniten sateisuudesta, joka heijastuu jokien virtaamiin. Maalta kulkeutuu tulvavesien mukana lähinnä pelloilta peräisin olevaa, hienojakoista maa-ainesta.

Jokivesien samentava vaikutus ei ulotu ulkosaaristoon asti, mutta rannikolla tätä on jo havaittavissa.

Leväkausi alkaa parin viikon sisällä

Kirkkaana hohtavaa merivettä ei päästä ihailemaan enää viikkoa tai pari pidempään. Yksi suurista tekijöistä on leväkausi.

Suomen ympäristökeskus seuraa kauppalaivoille asennetuilla automaattisilla mittalaitteilla levien määrää Itämerellä. Vielä viime viikolla määrä oli alhainen pohjoisella Itämerellä, mutta jonkinlaista kasvua oli jo havaittavissa, kertoo erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Knuuttila tutki Jarmo Vehkakosken Örön rannalta ottamia kuvia.

– Kuva Öröstä osoittaa, että pii- ja panssarisiimalevien muodostama kasviplanktonin kevätkukinta ei ole vielä alkanut Saaristomerellä.

Kevätkukinnan huippu ajoittuu tyypillisesti huhtikuun puolivälin tienoille. Pii- ja panssarisiimalevien kevätkukinta on määrällisesti Itämeren suurin leväkukinta.

Tänä talvena meri ei jäätynyt Örön saarella lainkaan. Meriveden pinnalla on ollut korkeintaan ohut, maitolasimainen jäämatto. Luntakin Vehkakoski muistelee olleen vain viidestä seitsemään senttiä.

– Vaikeaa sanoa, paljonko tulee laskeumavettä mantereelta.

Hetki ennen talven tuloa, myöhäissyksyllä, Vehkakoski pääsee vielä iloitsemaan kirkkaista vesistä.

– Sitten tuleekin niin pimeää, marraskuun rännät ja muut, ettei paljon pohjaa näy.

Kirkas vesi ei tarkoita, että vesi on puhdasta

Kirkkaus sinällään ei kuitenkaan paljasta mitään veden todellisesta puhtaudesta. Se selviää vain laboratorioanalyyseissa.

Veden kirkkaudesta ei voi esimerkiksi päätellä levien kasvulle tärkeiden liukoisten fosfori- ja typpiyhdisteiden määrää.

Varsinkin kesällä vesien kirkkaus riippuu ennen kaikkea sinilevien määrästä. Erityisesti keväällä, mutta joskus myös alkusyksystä vesiä samentaa pii- ja panssarilevien kukinta. Nämä levät aiheuttavat veden rusehtavan sävyn.

– Joinain vuosina myös sinilevien kukintaa on havaittu vielä myöhään syksyllä, jopa jäidentuloon saakka. Näin kävi viime syksynä Suomenlahdella, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Verotuksen asiantuntijat eivät lämpene sosiaalidemokraattien linjaukselle ympäristölle ja ilmastolle vähemmän haitallisten tuotteiden alemmasta arvonlisäverosta.

Demareiden puheenjohtaja Antti Rinne kertasi Ylen puheenjohtajatentissä (kohta 43:18 - 44:07) puolueen vaaliohjelmaa kestävän kehityksen arvonlisäverosta, koska linjaus oli jäänyt Rinteen aiempien puheiden takia epäselväksi:

“Muun muassa kiertotalouspalveluihin ja kestävän kehityksen tuotteisiin tulee soveltaa kevyempiä verokantoja. Nythän meillä on ruoan arvonlisävero 14. Kun kevyempiä verokantoja sovelletaan puhtaaseen ruokaan, se tarkoittaa alempaa verokantaa. Tämä on meidän malli, mitä nyt viedään eteenpäin, selvityksen kautta."

Aiemmin Ylen suuressa vaalikeskustelussa Rinne mainitsi korotetun veron kohteeksi brasilialaisen häränfileen. Kun liha- ja maitoveropuheista nousi kohu, Rinne täsmensi SDP:n tarkoittavan ympäristöystävällisten tuotteiden alempaa verotusta:

"Ainakaan tämä ei tule koskemaan liha- tai maitoveroa. SDP ei sellaisia veroja halua. Me halutaan, että kestävän kehityksen näkökulmasta alennetaan niiden tuotteiden verotusta, jotka ovat ilmaston kannalta järkeviä ja positiivisia.”

Kysyimme verotuksen asiantuntijoilta, onko "puhtaan ruoan" alempi arvolisävero mahdollista toteuttaa. Näistä syistä he eivät innostu ajatuksesta.

1. EU-lainsäädäntö rajoittaa samanlaisten elintarvikkeiden verottamista eri tavoin.

Helsingin yliopiston vero-oikeuden professori Marjaana Helminen:

– EU:n arvonlisäverodirektiivi säätelee tarkkaan sen, millaisia verokantoja saa olla ja millä edellytyksillä. Siellä ei voi olla samankaltaisille tuotteille erilaista alv-kantaa.

Valtiovarainministeriön arvonlisäveroyksikön päällikkö, hallitusneuvos Tommi Parkkola:

– Ei ole mahdollista toteuttaa tällä hetkellä. Meitä sitovassa EU:n arvonlisäverodirektiivissä on luettelo hyödykkeistä, joihin alennettua verokantaa voidaan soveltaa. Tämän yhteislainsäädännön takia alennetut verokannat eivät ole nyt mahdollisia.

– Teoriassa voidaan ajatella, että kun elintarvikkeet ovat jo nyt alennettujen veronkantojen luettelossa, eri tuotteisiin voitaisiin soveltaa toiseen kymmenen ja toiseen 14 prosentin alv-veroa. EU-tuomioistuimen käytäntö kuitenkin sanoo, että toisiaan korvaaviin tuotteisiin ei voida soveltaa eri verokohtelua.

Suomessa tuotteiden ja palveluiden yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia. Alennettu arvonlisävero, 14 prosenttia on esimerkiksi elintarvikkeilla sekä ravintola- ja ateriapalveluilla. Vieläkin alemmin verotetaan esimerkiksi kirjoja, lääkkeitä ja taksipalveluja, niihin lisätään kymmenen prosentin arvonlisävero. Nollaverokannasta löytyy muun muassa yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlehtien ja mainosten myynti.

2. Eri tuotteet on hankala määritellä laissa ja tuotteiden hiilijalanjäljen laskeminen on vaikeaa.

Hallitusneuvos Tommi Parkkola:

– Täytyisi löytää objektiivinen peruste eri tuotteiden erotteluun. Tämä on käytännössä erittäin vaikeaa. Millainen ruoka on joko terveyssyistä tai ilmastoperustein parempi kuin toinen? Kuka sen määrittelee, ja onko se määriteltävissä niin yksiselitteisesti, että se kestää EU:n kilpailulainsäädännön vaatimukset? Kilpaileva yritys, joka tuottaa toisenlaisia hyödykkeitä, voisi riitauttaa luokittelun oikeudessa.

Professori Marjaana Helminen:

– Aina on hyvä selvittää, mutta en lähtisi ollenkaan toteuttamaan. Meillähän on kokemuksia esimerkiksi sokeri- ja makeisverosta. Tällainen on lainsäädäntöteknisesti erittäin ongelmallinen sen takia, että aina kun on hyvin samankaltaisia tuotteita, kuten elintarvikkeita, se rajanveto on aina keinotekoista ja hankalaa. Mikä kuuluu lain piiriin, mikä ei kuulu? Kuulostaa, ettei ole kauhean toteuttamiskelpoinen.

3. Ympäristöystävällisen ruoan alv-ale ei ohjaisi kulutusta haluttuun suuntaan.

Professori Helminen:

– Hankalaksi menee. Päämäärä on hyvä, mutta se ei välttämättä toimi, kuten on toivottu. Ohjausvaikutus jäisi todennäköisesti heikoksi tai se aiheuttaa helposti ohjausvaikutuksia, joita ei oltu toivottu.

Hallitusneuvos Parkkola:

– Selvityksissä on todettu, ettei ohjaava vaikutus olisi tehokas. Taloustieteellisessä kirjallisuudessa on myös kyseenalaistettu alennetun arvonlisäveron taloudellinen tehokkuus. Ekonomistipiireissä on lähdetty siitä, että tehokkain ja paras verojärjestelmä on sellainen, missä alennettuja verokantoja on mahdollisimman vähän, ja tämä ohjausvaikutus toteutetaan muilla keinoin. Tämä on luonnollisesti poliittinen valinta.

– Arvolisävero on valtionverotuksen näkökulmasta rahakone, jolla valtiolle pyritään hankkimaan tuloja mahdollisimman neutraalisti, tehokkaasti ja pienin kustannuksin. Sen järjestelmän luonteeseen sopii huonosti tällaiset ohjaavat tehtävät. Sitä varten on olemassa muita parempia keinoja.

Tällainen keino voisi olla valmistevero. Valtion kassan kerryttämisen lisäksi valmisteverolla voi olla myös muun muassa terveys- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita eli sillä pyritään ohjaamaan suomalaisten kulutusta haluttuun suuntaan.

– Sielläkin on omia ongelmia luokittelussa ja vaikutusten arvioinnissa eli sekään ei ole ihan yksinkertainen asia.

Esimerkiksi makeisveron kanssa kävi niin, että valmistajat muokkasivat tuotteitaan vastaamaan lainsäädäntöä. Kun makeisvero kohdistui karkkeihin ja jäätelöön, makeisteollisuus muunsi suositut suklaapatukat kekseiksi, koska niistä ei tarvinnut maksaa makeisveroa.

Valmisteverosta valitettiin EU-komissiolle, koska sen katsottiin olevan kiellettyä valtiontukea. Hallitus perui veron vuonna 2017.

Lue lisää:

Lihansyönti sai keskustelun tunteikkaaksi – puheenjohtajat eivät tehneet irtiottoja: Lue analyysi suuresta vaalikeskustelusta

SDP:n Antti Rinne myönsi Ylen vaalitentissä, ettei hän tiedä puolueensa vaaliohjelman lopullista hintalappua – lue liveanalyysi täältä

Teknologiajätti Apple julkaisi maanantaina pitkään odotetun televisiopalvelunsa.

Lyhyesti: Apple TV Plus on suoratoistopalvelu, joka näyttää elokuvia ja tv-sarjoja.

"Pitkään odotettu" ei tässä yhteydessä kuitenkaan tarkoita sitä, että maailma olisi tähän asti kärsinyt kroonisesta elokuvien ja tv-sarjojen puutteesta. Päin vastoin, Apple astuu erittäin kilpailtuun markkinaan.

Apple TV Plus on pitkään odotettu lähinnä siksi, että Applen johtajat ovat puhuneet vuosien ajan siitä, että yhtiö aikoo uudistaa television. Entinen toimitusjohtaja Steve Jobs visioi television tulevaisuutta jo vuosituhannen vaihteessa – ja jatkoi idean työstämistä lähes kuolemaansa asti.

Nykyinen johtaja Tim Cook on jatkanut samoilla linjoilla. Hänen mukaansa televisio on käyttöliittymänä hirveä ja jämähtänyt 1970-luvulle.

Tähän asti Applen avaukset television parissa ovat kuitenkin rajoittuneet ruudun kylkeen kiinnitettäviin mediatoistimiin. On korkea aika, että yhtiö esittelee ison visionsa.

Sitä Applelta odottavat myös sijoittajat, jotka kantavat huolta iPhone-puhelinten entistä pienemmistä myyntimääristä.

Apple haluaa olla televisiosi

Apple TV Plus on kuukausimaksullinen tilauspalvelu, jonka sisällöistä päävastuu näyttää olevan Applella itsellään.

Apple käyttää Wall Street Journalin mukaan omien sisältöjensä tuottamiseen seuraavan vuoden aikana yli miljardi dollaria.

Julkistustilaisuudessa yhtiön lukuisista uusista tv-sarjoista kertoivat niin Steven Spielberg, Oprah Winfrey, Jennifer Aniston kuin Reese Witherspoonkin.

• Spielbergiltä on luvassa antologiasarja Amazing Stories.
• Talk show -emäntä Winfrey on solminut Applen kanssa sopimuksen, joka pitää sisällään mm. dokumentteja seksuaalisesta häirinnästä sekä mielenterveydestä.
• Aniston ja Witherspoon esiintyvät Morning Show -draamasarjassa, joka kertoo erään tv-studion tapahtumista.

Apple astuu pelikentälle, jossa sisältöihin kaadetaan valtavia summia rahaa. Esimerkiksi Amazonin odotetaan käyttävän tänä vuonna yksinoikeussisältöihinsä noin kuusi miljardia dollaria. Netflix puolestaan käyttää peräti 15 miljardia dollaria.

Applen miljardibudjetti on siis suuri, mutta kilpailijoilla reilusti suurempi.

Applen kirjasto on pieni

Kilpailijoihin verrattuna Applen palvelussa on eräs ongelma – tai mahdollisuus.

Siinä missä Amazonin ja Netflixin ohjelmakirjastoissa on tuhansia elokuvia ja televisiosarjojen jaksoja, Apple ei ole haalinut katalogiinsa muiden tv-sisältöjä.

Apple haluaa mieluummin myydä tilaajilleen noita ulkopuolisten yhtiöiden sisältöjä lisämaksusta. Apple aikoo myydä esimerkiksi HBO:n, Starzin ja Showtimen katalogeja.

The Verge -uutispalvelun mukaan myös Amazon ja Hulu saattavat olla Applen tarjoomassa mukana. Netflix sen sijaan on ilmoittanut, että yhtiön materiaalia ei nähdä osana Applen tv-tarjoomaa.

Päätös on helppo ymmärtää. Markkinajohtaja ei halua luopua asemastaan ja päätyä osaksi jonkun muun palvelua.

Mitä se maksaa?

Tässä vaiheessa on täysin avoinna se, paljonko Applen syksyllä avattava palvelu tulee maksamaan. Kovin suuri tilaushinta ei voi olla, jos yhtiön oma tv-ohjelmien kirjasto on suppea ja tilaajien odotetaan hankkivan lisätilauksia.

Etukäteisarvailujen mukaan Apple saattaisi tarjoilla perussisältöä jopa ilmaiseksi voidakseen rahastaa käyttäjiä ulkopuolisten palveluiden käytöstä.

Applen omien ohjelmistojen luettelo kasvaa sellaista vauhtia, että ilmaiseksi jakaminen olisi todella kallis markkinointikampanja.

Miten sitä katsellaan?

Apple TV Plus -palvelua voidaan käyttää Applen omilla älylaitteilla, tietokoneilla ja mediatoistimilla. Tämän lisäksi palvelua voidaan käyttää Samsungin älytelevisioilla.

Yhtiö lupaa julkaista myöhemmin sovellukset myös LG:n ja Sonyn älytelevisioille, Amazonin ja Rokun mediatoistimille sekä muutamille muille laitteille.

Yhtiö ei ole maininnut sanallakaan Googlen Android-laitteita, mutta täysin mahdotonta Android-tukikaan ei olisi – esimerkiksi Apple Music -palvelusta on saatavilla myös Android-versio.

Pitkä lista striimaajia

Videostriimauksen, eli suoratoiston, markkinoilla on tungosta. Applella on vastassaan Netflix, Amazon, HBO ja pitkä lista kaapeliyhtiöitä sekä viihdejättejä.

Suomessa kaikilla teleoperaattoreilla on oma viihde- tai TV-palvelunsa.

Monet pyrkivät vahvistamaan kilpailuasemiaan luomalla omia sisältöjä – vaikka tausta olisikin teknologiapuolella.

Ja lisää kilpailua on luvassa, kuten artikkelin lopussa listan jälkipäästä voit lukea.

Apple lähtee kisaan pitkältä takamatkalta. Sillä tukenaan lähes pohjaton kassa, vahva brändi ja paikka satojen miljoonien kuluttajien taskussa. Se saattaa riittää, vaikka Applen palvelu ei nykytiedon valossa vielä näytäkään Steve Jobsin kaavailemalta television vallankumoukselta.

Applen voima nähtiin jo musiikin suoratoistopalveluissa. Alle neljässä vuodessa yhtiö onnistui myymään musiikkitilauksen 60 miljoonalle kännykänkäyttäjälle.

Tämä on suututtanut kilpailijat – ennen kaikkea ruotsalaisen Spotifyn, jonka etumatka hupenee.

Kisassa mukana:

Netflix

• Netflixillä 139 miljoonaa tilaajaa noin 190 maassa. Tänä vuonna yhtiö käyttää sisältöihinsä yli 15 miljardia dollaria.
• Yhtiön tunnettuja sarjoja ovat mm. House of Cards, Orange is the New Black sekä Narcos.
• Vuonna 1997 perustettu Netflix oli alun perin postitse toimiva dvd-vuokraamo.

Amazon Prime Video

• Teknologiayhtiö Amazonin Prime-asiakkuusjärjestelmässä on yli sata miljoonaa tilaajaa yli 200 maassa. Videopalvelu on tämän kokonaisuuden keskeinen osa.
• Reuters kertoi viime vuonna palvelun tavoittavan noin 26 miljoonaa katsojaa yksin Yhdysvalloissa.
• Yhtiö on ostanut mm oikeudet Taru Sormusten Herrasta -televisiosarjaan. Tänä vuonna Amazon aikoo käyttää sisältöihin noin kuusi miljardia dollaria.

HBO:

• Home Box Office on Yhdysvaltain vanhin yhä toiminnassa oleva maksullinen kaapelitelevisioverkko.
• Tunnetaan mm. Sopranos ja The Games of Thrones -sarjoista.
• Toimii myös striimauspalveluiden tuottajana mm Suomessa.
• Omistaja AT&T/Warner Media.

Hulu

• Walt Disneyn, AT&T:n ja Comcastin yhteisyritys.
• Tarjoaa sekää omaa että ulkopuolista sisältöä.

YouTube Premium

• YouTuben mainosvapaana versiona esitelty Youtube Premium haastaa Netflixia ja Amazon Primea.
• Bloombergin mukaan yhtiö olisi luopumassa aikeestaan ryhtyä tv-sisältöjen tarjoajaksi.
• Google kiistää väitteen.

TULOSSA:

Tänä vuonna toimintansa aloittava Disney Plus -tilauspalvelu paketoi Disneyn ja Pixarin animaatiot, Marvelin supersankarit, Tähtien Sodat sekä 20th Century Foxin elokuvat.

Comcastin omistama NBC Universal on niin ikään käynnistämässä omaa mainosrahoitteista suoratoistopalveluaan.

Myös Facebook haluaa myydä käyttäjilleen tv-sisältöjä ja on ostanut oikeudet esimerkiksi Buffy Vampyyritappajan kaikkiin jaksoihin Yhdysvalloissa. Variety-lehden mukaan suosittua Facebook Watch -sisältöä on ollut myös SKAM Austin, eli norjalaisen nuortensarjan Yhdysvaltoihin lokalisoitu versio.

Ekologinen ja hiilineutraali puukerrostalorakentaminen ottaa vahvoja harppauksia Hämeessä vuonna 2019. Hämeenlinnaan ollaan perustamassa maan suurimpiin kuuluvaa puukerrostalojen moduulirakentamisen tehdasta.

Kasvuvaraa on ja kysyntää tulossa tuntuvasti. Suomessa tavoitellaan valtakunnallisesti sitä, että uusista kerrostaloasunnoista noin 15 prosenttia olisi puukerrostaloasuntoja. Puurakentamisen etuja betoni- ja tiilirakentamiseen on muun muassa hiilineutraalisuus ja ekologisuus.

Ensimmäiset puukerrostalot tulevat kuitenkin Hämeenlinnaan ruotsalaiselta valmistajalta, Lindbäcks Bygg Ab:n tehtaalta. Näin uudelle toimijalle saadaan heti näyttävät mallisto- ja prototyypit esille Visamäkeen ja näkymään moottoritielle.

– Tehtaan rakentamisen aloittamisen tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Aloitamme työn asiakkaiden hankinnasta ja tilauksista. Ruotsista tulee nopeasti rakennusmoduuleja, kun kysyntää alkaa olla puukerrostaloille, kertoo Suomen Puutalotehtaan toimitusjohtaja Teppo Laurila.

Hämeenlinnassa uusi puukerrostalojen moduulitehdas nousee Moreenin elinkeinoalueelle muutaman kilometrin päähän kantakaupungista.

Hämeenlinnan kaupunki ja sen elinkeinoyhtiö vuokraavat suomalaiselle puutalotehtaalle viiden hehtaarin tontin.

Ruotsalainen kumppani tuo osaamista Hämeeseen

Ruotsalainen puukerrostalojen valmistaja Lindbäck on mukana Suomen Puukerrostalojen omistajissa. Se on kumppani ja tiennäyttäjä muutoinkin.

– Otamme kaiken alan opin Lindbäckistä ja tuomme sen Suomeen. Ruotsalaiset ovat tehneet puukerrostaloja 25 vuotta, kertoo toimitusjohtaja Teppo Laurila.

Lindbäck Bygg on valmistanut jo runsaat 15 000 puukerrostaloasuntoa pitkin poikin Ruotsia. Yhtiön referensseissä on parhaillaan myös Tukholmaan Karolinska Instituutille tuleva suuri puurakenteinen tutkijatalo, johon tulee tilaa yli 300 lääketieteen asiantuntijalle.

Helsingin ja Tampereen läheisyys ratkaisi

Puukerrostalotehdashanke Suomeen on ollut vireillä kesästä 2017. Yhtiö tutki lähes kaksi vuotta sijoittumista joko Kymenlaaksoon, Pohjanmaalle tai Uudellemaalle.

Häme ja Hämeenlinna saivat kuitenkin arvioinnissa logistisesti parhaat pisteet. Talotehtaan sijoittumista ja tonttia valmistellut Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo odottaa tuotannolle menekkiä.

– Tavoite Suomessa on tosiaan ollut jo se, että yli kymmenes uusista kerrostaloasunnoista olisi puurakenteisia. Siihen ei ole vielä päästy.

Tavoite on ollut jo Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa. Se on varmaan seuraavankin hallituksen ohjelmassa pyrittäessä hiilineutraaliuuteen ja ekologisuuteen, pohtii Isosuo.

Ensimmäisen puukerrostalon rakentamisen odotetaan alkavan Hämeenlinnassa heti, kun Visamäkeen tulevalle puukerrostalolle saadaan rakennuslupa. Samaan aikaan uusi puukerrostalotehdas alkaa välittömästi hankkia asiakkaita ja tilauksia rakennusmarkkinoilta.

Puukerrostalotehtaan rakentamisen voisi aikaisimmillaan alkaa vuonna 2020. Hämeenlinnan tehtaan tulevaksi tuotannoksi arvioidaan etukäteen alkuvaiheessa noin 400 asuntoa vuodessa.

Uudet kerrostaloasunnot sertifioidusta suomalaisesta puusta

Puukerrostatalojen moduulit rakennetaan tulevan tehtaan myötä kotimaisesta raaka-aineesta suomalaisesta sahatavarasta ja liimapuusta.

– Kyllä me haluamme tehdä puukerrostalot ekologisesti sertifioidusta kotimaisesta puusta, vakuuttaa talotehtaan toimitusjohtaja Teppo Laurila.

Täysin kotimaista puukerrostaloasuntojen moduulituotantoa odotetaan vuodeksi 2021.

Moduulirakentaminen puukerrostaloissa on nopeus ja kustannuskysymys. Nelikerroksisen talon asunnot valmistuvat ruotsalaisittain jo puolessatoista päivässä. Moduulit ovat täysin valmiita huoneita. jotka nostetaan taloon paikalleen kuin legoilla rakennettaessa. Rakentaminen mahdollistaa sen, että kerrostalo on ulkoa valmis kattoa myöten muutamassa päivässä.

Moduulirakennettuja puutaloasuntoja tulee nyt länsinaapurin Ruotsin ohessa etelästäkin Suomeen. Riihimäellä alkaa vuonna 2019 puukerrostalojen toteutus entisen lasitehtaan läheisyyteen.

Riihimäen puukerrostalojen moduulit tulevat Virosta. Virolainen valmistaja voitti tarjoushinnallaan kilpailutuksen loppuvuodesta 2018.

Työn lisäksi oppia

Suomen Puukerrostalotehdas työllistää Hämeenlinnassa noin 60 työntekijää. Pelkästään suunnittelussa ja myynnissä työskentelee parikymmentä ihmistä. Lisäksi tehdas aikoo olla yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun rakentamisen ja biotalouden linjojen kanssa.

Tavoite on kehittää omia puutalotuotteita. Ruotsalaisten lisenssivalmistus on siis vain aloitus puutalotalorakentamiselle. Eniten kerrostaloasuntoja rakennetaan pääkaupunkiseudulle ja Tampereen seudulle. Asuntomoduulien kuljetusmatkat ovat näin kumpaankin keskukseen lyhimmät Hämeenlinnasta.

Hämeenlinnaan on myös väläytelty kaupungin sisääntuloväylän katseenvangitsijaksi näyttävää puurakennuskohdetta – uutta jääkiekon ja monen muun urheilulajin ja vapaa-aikapalvelun monitoimiareenaa.

Sijoittajaryhmä tutkii runsaan kahden vuoden aikana, onko Hämeenlinnassa markkinoita uudelle 170 miljoonan euron monitoimiareenalle kuten esimerkiksi Helsingissä. Tampereella ja Jyväskylässäkin on.

Hämeenlinnan tuleva puutalotehdas on suurehkojen sahojen tuntumassa. Versowoodin Riihimäen sahalle on matkaa runsaat 30 kilometriä. MetsäFibren Rengon sahalle ei sitäkään – vain runsaat 20 kilometriä.

Puukerrostalojen rakentamisbisneksessä on odotettavissa kilpailun kiristymistä, sillä muun muassa Lehto Asunnot on vastikään tiedottanut, että se lanseeraa teollisesti tuotetun puukerrostalo-konseptin.

Lue lisää:

Puukerrostalorakentamisen näyteikkuna avautuu Riihimäelle: 9 puukerrostaloa, yli 300 asuntoa

Kierrätys ei aina toimi maalaisjärjellä. Vaikka toisin voisi luulla, kaupoissa myytävät biohajoavat muovipussit eivät sovi biojätteen kierrättämiseen kaikkialla Suomessa.

Esimerkiksi Kainuussa vuodenvaihteen jälkeen uusitun lajitteluohjeen mukaan biojätteet suositellaan pakkaamaan paperipussiin.

– Sitten voi käyttää kaupoista saatavaa muovista ja läpinäkyvää vihannespussia tai taitella sanomalehdestä oman pussin, kertoo Kainuun jäteyhtiö Ekokympin käyttöpäällikkö Esa Kumpulainen.

Biojätteen pakkausohjeissa on alue- ja kuntakohtaisia eroja. Kainuun lisäksi biohajoavan pussin käyttö on kielletty esimerkiksi Hämeenlinnan ja Hyvinkään ympäristöissä toimivan jäteyhtiö Kiertokapulan ohjeistuksessa.Toisin on HSY:n toiminta-alueella Helsingissä, jossa biojätepussi soveltuu biojätteeksi.

Muun muassa Keski-Pohjanmaalla toimiva Ekorosk ohjeistaa, että biojätteet voi pakata kotona muovipussiin. Kuitenkaan biojätettä ei saa pakata kaupan hevi-osastolta saataviin läpinäkyviin muovipusseihin, toisin kuin Kainuussa. Ekoroskin alueella ruoantähteiden kääreeksi kelpaavat myös kartonkipakkaukset eli vaikkapa muropaketit.

Alueiden erot johtuvat jätteen jatkokäsittelystä. Biojätteestä voidaan tuottaa polttoaineena käytettävää biokaasua tai se voidaan kompostoida mullaksi.

Biohajoava pussi sopii kompostointiin, muttei biokaasun valmistukseen.

– Biohajoava pussi on venyvää materiaalia ja se saattaa jäädä kiinni murskaimeen. Biojätteen käsittelyn kannalta toimivin ratkaisu on laittaa biojäte keräysastiaan ilman pussia tai käyttää paperipussia tai perinteistä muovikassia, kertoo Gasumin myynti- ja avainasiakaspäällikkö Tommi Lehtosaari.

Rekkaralli saastuttaa

Kainuussa biohajoavan pussin käyttöä ei suositella, koska biojätteet menevät jatkokäsittelyyn Gasumin Oulun biokaasulaitokselle.

Urakoitsijat keräävät biojätteet talouksien jäteastioista, jonka jälkeen ne kuljetetaan Kajaaniin Majasaaren jätekeskukseen. Jätekeskuksessa biojätteet kerätään kontteihin, jotka ajetaan kaksi kertaa viikossa Ouluun. Vuosittain biojätettä viedään Gasumin biokaasulaitokselle 4 000 tonnia eli 100 kuorma-autollista.

Rekkarallilla on pieni vaikutus hiilijalanjälkeen, sillä yksi kuorma-auto kuluttaa dieseliä edestakaisella matkalla Kajaanin ja Oulun välillä noin 100 litraa. Hiilijalanjälkeä voisi pienentää omalla biojätelaitoksella, mutta siihen ei ole edellytyksiä.

– Nykyiset jätemäärät eivät vielä siihen riitä, sanoo Ekokympin käyttöpäällikkö Esa Kumpulainen.

Kumpulaisen mukaan kainuulaisilla ei ole juuri ollut kysymyksiä uudistuneista ohjeista. Tämä voi johtua siitä, että ihmiset toimivat edelleen vanhan ohjeen mukaan tai sitten muutosohjeet ovat olleet selkeitä.

Myös alueen urakoitsijat, jotka jätteitä keräävät, ovat saaneet ohjeita biojäteastioiden pusseista. Niissä ei tarvitse käyttää biohajoavaa jätepussia, vaan perinteistä mustaa jätesäkkiä.

Kuluttajat saavat varmuuden alueensa jätteiden pakkaustavoista oman jätekeskuksen verkkosivulta tai kotiin jaettavasta ohjeistuksesta.

Miten sinä pakkaat biojätteesi? Voit keskustella aiheesta jutun keskusteluosiossa kello 22.00 saakka.

Alaikäisten avioliitoille tulee kohta stoppi. Vaikka lain mukaan avioliittoon ei saa mennä alle 18-vuotias, voi oikeusministeriö vielä toukokuun loppuun asti antaa poikkeusluvan erityisistä syistä alaikäiselle.

Poikkeuslupaa varten ministeriö on kuullut alaikäisen hakijan huoltajaa. Jos hakija on ollut alle 16-vuotias ja huoltaja on vastustanut liittoa, on ministeriö hankkinut lausunnon lastensuojeluviranomaiselta.

Poikkeusluvan tarvetta on oikeusministeriön mukaan yleisimmin perusteltu uskonnollisella vakaumuksella. Yhtenä hakijajoukkona ovat olleet vuosikymmenten saatossa lestadiolaiset. Alle 17-vuotiaalla myönnetyt luvat ovat kuitenkin olleet harvinaisia. Niiden perusteena on ollut raskaus.

Yleisesti ottaen me suomalaiset olemme kyllä kaikki enemmän tai vähemmän serkkuja. Markus Perola

Viime vuosina alaikäisyyteen liittyviä poikkeuslupahakemuksia on tullut ministeriöön 10–30 vuosittain. Vuonna 2017 hakemuksia saapui 11, joiden perusteella myönnettiin seitsemän lupaa. Valtaosa viime vuosina luvan saaneista alaikäisistä hakijoista on ollut 17-vuotiaita tyttöjä.

Tämä poikkeuslupamenettely tulee kuitenkin tiensä päähän 1. kesäkuuta 2019 lähtien. Silloin alaikäisten avioliittojen poikkeuslupamenettely kumotaan. Jatkossa siis vain 18 vuotta täyttäneet voivat solmia avioliiton.

Alaikäisten mahdollisuudesta solmia avioliitto on viime vuosina luovuttu muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) perustelee poikkeuslupakäytännön poistamista lapsen edulla.

– On lapsen edun mukaista, että lapsi voi vasta täysi-ikäisenä puhtaasta omasta tahdostaan solmia avioliiton. Poikkeusluvista luopumalla annamme myös kansainvälisen signaalin, että emme hyväksy alaikäisten avioliittoa, Häkkänen totesi ministeriön lokakuisessa tiedotteessa.

Serkukset saavat mennä naimisiin vapaasti

Lähisukulaisen kanssa naimisiin ei saa mennä. Isä, äiti ja sisarukset ovat lain mukaan kiellettyjä kumppaneita.

"Kukaan ei saa mennä naimisiin isänsä, äitinsä, näiden vanhempien tai muun suoraan takenevassa polvessa olevan sukulaisensa kanssa eikä lapsensa, lapsenlapsensa tai muun suoraan etenevässä polvessa olevan sukulaisensa kanssa. Sisarukset ja puolisarukset eivät saa mennä keskenään avioliittoon." (Avioliittolaki 234/192)

Sukulaisuussuhde voi olla liian läheinen avioliitolle, oli sukulaisuussuhde sitten biologinen tai adoptioon perustuva.

Vaikka laissa kielletään myös avioliittoon meneminen veljen tai sisaren jälkeläisen kanssa, oikeusministeriö voi antaa tähän luvan erityisistä syistä. Jos poikkeuslupa heltiää, puoliso voi siis olla täti, setä tai eno. Nämä liitot ovat ministeriön mukaan hyvin harvinaisia. Käytössä olevien tietojen perusteella vaikuttaisi siltä, että 2000-luvulla on ollut kaksi hakemusta ja näihin on myönnetty lupa avioliittolain 2 luvun 9 § perusteella.

– Kummassakaan tapauksessa minulla ei ole tarkempia tietoja siitä, onko kyse ollut biologisesta sukulaisuudesta, sanoo hallitussihteeri Johanna Nyberg.

Serkukset saavat mennä naimisiin vapaasti. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon tällaisia avioliittoja on solmittu.

– Todennäköistä on, että serkuksia on naimisissa keskenään. Mutta koska tällainen ei ole este avioliitolle, ei sitä sen kummemmin tilastoidakaan, kertoo henkikirjoittaja Marjo Valkonen Uudenmaan maistraatista.

Maistraattien ja seurakuntien toteuttamassa avioliiton esteiden tutkinnassa tulee eteen tilanteita, joissa avioliittoon aikoo ihminen, jolla on aiempi avioliitto yhä voimassa. Silloin ei naimisiin voi mennä.

– Asiakirja-aineistoa tarvitaan esteiden tutkimiseksi, jos avioliitoon aikovan siviilisääty ei ilmene väestötietojärjestelmästä. Kysymys on tällöin käytännössä aina ulkomaalaisesta, joka ei asu Suomessa, jatkaa Valkonen.

Jos toisena osapuolena on ulkomaalainen, avioliiton esteiden tutkinta on tavallista hitaampaa, sillä lähtömaasta pitää tilata asiakirjoja.

Avioliiton esteiden syistä ei kerätä Suomessa systemaattisesti tietoa.

– Ei ole mitään oikeusperustetta kerätä tällaista tietoa, sanoo Kirkkohallituksen rekisterijohtaja Sanna Heickell.

Genetiikkatutkija, jonka ukki ja mummi ovat serkuksia

Usein ajatellaan, että vanhempien välinen sukulaisuus tarkoittaa automaattisesti geneettisiä häiriöitä jälkeläisillä. Näin yksioikoisesti eivät asiat tutkijan mukaan mene. Jos niin sanotut ensimmäiset serkukset jakavat perimänsä, se on melko turvallista jälkeläisten kannalta.

– Jaettu perimä laimenee nopeasti puoliintuen jokaisella askeleella. Esimerkiksi sisarukset jakavat puolet perimästään, mutta serkukset enää keskimäärin kahdeksasosan. Tämä laskee nopeasti sairastumisriskiä jälkeläisillä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa tutkimusprofessorina työskentelevä Markus Perola.

Genetiikka on pitkälti sattumankauppaa. Perola tosin muistuttaa, että jos molemmat vanhemmat jakavat saman geenin saman virheellisen muodon, lapsen mahdollisuus saada peittyvästi periytyvä sairaus on normaalia suurempi. Esimerkkinä näistä harvinaisista taudeista voi tutkijan mukaan käyttää suomalaisen tautiperinnön sairauksia, joista useimmat saavat aikaan lapselle vakavan kehitysvamman ja ovat perheelle omanlaisensa tragedia.

– Tämä ilmiö on varmastikin aikanaan esi-isiemme yhteisöissä jo havaittu. Onneksi tällaiset mutaatiot ja sairaudet ovat erittäin harvinaisia, joten läheistenkin sukulaisten lapset useimmiten syntyvät täysin normaaleina.

Markus Perola on erikoistunut kansantautien perimään, genetiikkaan sekä kansantauteihin. Hän on itse esimerkki ihmisestä, jonka isovanhemmat olivat serkuksia.

– Vaikka isovanhempani ovat olleet serkuksia, tässä minä olen. Tosin ystäväni on vitsaillut, että asian kyllä huomaa. Yleisesti ottaen me suomalaiset olemme kyllä kaikki enemmän tai vähemmän serkkuja.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo linjasi, mihin puolue käyttäisi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-uudistuksen valmisteluun varattuja rahoja. Puolue laittaisi rahat hoitojonojen purkamiseen terveyskeskuksissa, jos se on seuraavassa hallituksessa.

–Ehdotan sitä, että kun olemme nyt varanneet tämän kaatuneen sote-uudistuksen valmisteluun merkittävän rahasumman, tuleva hallitus tekisi ensitöikseen lisäbudjetin edistämään sitä, että kuntapohjalta pystyttäisiin ratkaisemaan jonoja ja saataisiin lisäalueita aikaiseksi, Orpo sanoi Ylen tentissä.

Keskustan ja kokoomuksen vetämä hallitus varasi satoja miljoonia euroja sote-uudistuksen toteuttamiseen. Näistä noin 200 miljoonaa euroa on kulutettu sote-malliin, joka ei toteudu.

Orpon sanoma on linjassa puolueen uuden sote-mallin kanssa, sillä siinä pääsemistä hoitoon pyritään vauhdittamaan nykyistä kireämmällä hoitotakuulla. Samalla puolue uskoo kuntien vapaaehtoisuuteen "leveämpien hartioiden" muodostamisessa.

Samalla Orpo tuli sanoneeksi, että varat käytettäisiin ensi hallituskaudella kokoomuksen sote-mallin valmisteluun.

Orpon suoriutumista Ylen vaalitentissä analysoivat politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta, retoriikan asiantuntija Antti Mustakallio ja Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

Mikä oli tentin kohokohta?

Antti Mustakallio: Uskon että hoitajakeskustelu oli monista katsojista kiinnostavinta. Kuinka Orpo selviää siitä? Orpo joutui vakuuttamaan pariinkin otteeseen, että asia kyllä hoidetaan: "minä lupaan!" Orpo haluaa kuunnella sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijalausuntoja, mutta joistakin äänestäjistä tämä saattaa kuulostaa jarruttelulta tärkeässä asiassa.

Johanna Vuorelma: Tentin kohokohtaa voi arvioida monella eri tavalla. Kokoomuksen kannalta kohokohta oli, kun Orpo onnistui haastamaan toimittajaa hallituskauden onnistumisista: kokoomuksen äänestäjät ovat tyytyväisimpiä puolueen hallituskauteen, joka onnistui hänen mukaansa niin talous-, työllisyys- kuin veropolitiikassa. Toinen kohokohta äänestäjän kannalta oli, että Orpo ei pystynyt uskottavalla tavalla perustelemaan, miten kokoomuksen uusi vapaaehtoisuuteen perustuva sotemalli onnistuisi tällä kertaa. Kolmas symbolinen kohokohta sijoittui tentin loppuun, kun Orpo kertoi kokoomuslaisten sieluista löytyvästä sivistyksestä – se saattoi puhutella niitä äänestäjiä, joille ajatus kokoomuksesta sivistyspuolueena on tärkeä.

Mikä oli tentin outo hetki?

Antti Mustakallio: Sote-keskustelu ei periaatteessa ollut millään tavalla outo. Mutta tulin ajatelleeksi, että koska asia on niin häsmäinen kuin se on, keskustelun seuraaminen vaatii kyllä jonkinmoista perehtymistä itse asiaan. Kun juuri on näytetty toimittaja kyselemästä ihmisiltä, kuka Petteri Orpo on ja jotkut haastateltavat kertovat, etteivät lainkaan seuraa politiikkaa, voi hyvinkin olla, että monimutkainen soteosuus jäi monelle kuulijalle aika "oudoksi".

Johanna Vuorelma: Outo hetki oli, ettei kokoomuksen kanta sitovaan hoitajamitoitukseen ole edelleenkään selvä, vaikka Orpo on saanut tulkita ja selittää sitä jo viikkojen ajan. Sitovaan mitoitukseen liittyvä kanta on selvästi hyvin keskeinen puolueelle, koska se on valmis puolustamaan sitä ainoana puolueena koko kentällä, mutta jos se on niin tärkeä periaate, luulisi sille löytyvän uskottavat perustelut.

Toistuiko Orpolla jokin ydinsanoma?

Antti Mustakallio: Orpon taustalla ollut sanoma oli se, että kokoomus on tehnyt hallituksessa politiikkaa, jolla työllisyys on saatu nousuun ja monet hyvät uudistukset alulle. Hän halusi kautta linjan luoda itsestään ja puolueestaan kuvaa vastuunkantajina, jotka eivät hötkyile esimerkiksi pistämällä veronalennuksia suoraan vanhustenhuoltoon vaan ajattelevat kokonaisuutta ja työn lisäämisen kautta haluvat nostaa verokertymää. Samaa kokonaisajattelua oli keskustelussa ruoan hinnasta: ei erillisiä ruokaveroja ja mahdolliset hinnannousut liittyvät siihen, miten tuotantoon liittyvät "ilmastoverot" nostavat hintaa.

Johanna Vuorelma: Tentin ydinsanoma oli enemmän retorinen keino: Orpo perustelee kantojaan usein uskopuheella. "Minä uskon..." Poliittisessa puheessa uskoon vetoaminen on kyseenalaista, koska politiikka ei ole uskon asia vaan siihen voidaan vaikuttaa päätöksenteolla. Pitkäaikaisena hallituspuolueena kokoomuksella on ollut merkittävä valta-asema, jonka ei pitäisi roikkua uskon varassa. Uskopuhe antaakin usein kuvan, että vastuuta päätöksistä siirretään muualle.

Kenelle sanoma oli suunnattu?

Antti Mustakallio: Kokoomuksen on nyt tärkeää saada omat rivinsä suoriksi. Epäröivät äänestäjät halutaan saada takaisin. Toisaalta puolueen aktiiveille ja vaalikampanjaa tekeville on erittäin tärkeää saada nähdä Orpolta suoraselkäistä johtajuutta. Uskon että puhe ja tentti innostava kokoomuksen omia porukoita. Sen sijaan en ole varma onnistuiko Orpo vakuuttamaan epäröivät tärkeässä hoitajamitoituskysymyksessä.

Johanna Vuorelma: Kokoomuksen kohdalla kysymys sanoman suuntautumisesta on mielenkiintoinen. Esimerkiksi hallituksen soteuudistuksen kohdalla politiikan edustuksellisuudesta oli usein vaikea saada selvää: kenen intressejä valinnanvapaus olisi ensisijaisesti palvellut? Tässä viitattiin usein "pörriäisten" intresseihin ja sote-markkinoiden avaamiseen. Samankaltaista edustuksellisuuden hämärtymistä näkyi tässä tentissä erityisesti hoitajamitoituksen kohdalla: kokoomus ei halua sitoutua 0,7 hoitajan mitoitukseen, mutta miksi tämä on niin keskeinen periaate kokoomukselle? Onko viesti suunnattu ensisijaisesti hoiva-alan yrityksille, joille sitova hoitajamitoitus on tärkeä kustannuskysymys?

Meniköhän se ihan näin? Tuliko tentissä esiin jokin erikoinen väite?

Antti Mustakallio: Pieni lapsus tulikin ilmi jo itse tentissä. Orpo oli tulkinnut, että Kuntaliiton hallitus olisi ottanut kantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntapohjaisen järjestämisen puolesta, mikä tulisi lähelle kokoomuksen näkemyksiä. Toimittaja kuitenkin huomautti, että Kuntaliiton Sirpa Paatero ja Tapani Tölli ovat nyt korjanneet, etteivät he ota kantaa minkään mallin puolesta. Tämä hetki sai Orpon pieneksi hetkeksi hämmennyksiin.

Johanna Vuorelma: Orpo vetosi tutkimukseen puolustaessaan kokoomuksen linjausta metsähakkuiden lisäämisestä: "Tämä ei ole politiikkaa." Tämä oli harhaanjohtava kohta tentissä ensinnäkin siksi, että tutkimukseen perustuvat arviot kestävästä hakkuumäärästä vaihtelevat, siitä ei löydy tieteellistä konsensusta. Se oli harhaanjohtava myös siksi, että vaikka linjauksen taustalla olisi tutkimusta, se on silti poliittinen linjaus.

Huomasitko tämän? Oliko tentissä jotakin isoa tai pientä, joka saattoi mennä monelta ohi?

Antti Mustakallio: Ennen tenttiä Orpo kertoi olleensa vähän flunssassa, mutta siitä ei näkynyt nyt jälkeäkään. Orpo ei ollut missään määrin alavireinen.

Johanna Vuorelma: Yksi vertaileva huomio: toimittajat tenttasivat Orpoa todella tiukasti ja samaan tapaan kuin Sipilää, mutta siinä missä Sipilä selvästi hermostui haastamisesta, Orpo pysyi rauhallisena ja itsevarmana. Tämä kertonee jotain siitä, että he reagoivat paineen alla jossain määrin eri tavoilla – erilaisia johtajatyyppejä ainakin julkisen esiintymisen perusteella.

Puheenjohtaja Petteri Orpo sai pitää myös valmistellun puheen. Miten puhe onnistui? Mikä jäi mieleen?

Antti Mustakallio: Mielestäni Orpon puhe onnistui oikein hyvin siihen nähden, että sen taustalla on varmasti ollut joltisestikin paineita. Orpon olemus oli vapautunut ja puhe soljui eteenpäin määrätietoisella mutta rauhallisella tempolla. Äänenpainoja oli opeteltu. Puheeseen oli nähty vaivaa. Tämäkin puhe alkoi tarinalla - ja ihan luontevasti. Siitä päästiinkin pian ilmastoaiheeseen. Puheen teemoista olisi voinut karsia ehkä jonkun pois, mutta oli mielestäni järkevää, että Orpo otti hoitaja-asian alleviivatusti esille. Se oli kuitenkin asia, johon häneltä odotettiin näkemystä. En tosin tiedä, saiko hän lopulta vakuutettua epäilevät Tuomaat. Lopun Suomi-hehkutus varmastikin vetosi moniin katsojiin. Orpon johtajuutta ja viestintätaitoja on viime aikoina kyseenalaistettu, mutta tämä puhe varmastikin lujitti kokoomuksen uskoa johtajaansa.

Johanna Vuorelma: Orpon puhe oli taattua kokoomuslaista arvomaailmaa, jossa korostui vapausihanne: ihmiset pitää jättää rauhaan. Teknisesti se oli yksi näiden puheenjohtajapuheiden onnistuneimpia: selkeä, rauhallinen ja muutaman teeman ympärille rakennettu. Tuttuun tapaan puhe lähti liikkeelle tarinalla, tällä kertaa tarinan keskiössä oli Orpon 15-vuotias tytär. Jokainen puheenjohtaja on omaksunut tarinankerronnan osaksi puhetta – joissain se toimii paremmin kuin toisissa. Tässä puheessa Orpon omakohtainen tarina toimi ihan luontevasti. Luottamus nousi esiin tälläkin kertaa. Käykö peräti niin, että jokainen puheenjohtaja mainitsee luottamuksen tärkeyden puheessaan? Teemana se ei luonnollisesti enää toimi erottautumisen keinona.

Jokainen puheenjohtaja ja puolue saa oman päivänsä

Puheenjohtajien vaalitenttipäivät arvottiin joulukuussa suorassa Aamu-tv:n lähetyksessä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Tentit jatkuvat aina torstaihin saakka ja taas ensi viikon maanantaina.

Keskiviikko 27.3. Li Andersson, vasemmistoliitto
Torstai 28.3. Jussi Halla-aho, perussuomalaiset
Maanantai 1.4. Sampo Terho, siniset

Antti Rinteen (sd.), Pekka Haaviston (vihr.), Juha Sipilän (kesk.), Anna-Maja Henrikssonin (rkp) ja Sari Essayahin (kd.) tentit on nähtävissä Yle Areenassa.

Lue lisää:

Petteri Orpo sai desimaalista kolhun vanhustenhoidon kriisissä – Tällainen puolue on kokoomus, jolle kelpaa vain vaalien ykköspaikka

Erillainen pääministeritentti: Petteri Orpo nauraa Mr. Beanille, haluaisi kysyä Barack Obamalta, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu – video

Ylen vaalikone(siirryt toiseen palveluun)

Yle Areenan vaalisivu

Suomalaisen Satu Kähkösen pesti on vähintään yhtä huikea kuin työhuoneesta avautuva näkymä miljoonakaupunki Kiovan yli.

Maailmanpankin maajohtajana Kähkönen on Ukrainan myrskyisän murroksen keskellä yksi maan tärkeimmistä vaikuttajista.

Kähkösen päätyö on korruption kitkeminen, joten työsarkaa riittää. Ukrainassa valtaa kulisseissa käyttävät suurliikemiehet, niin kutsutut oligarkit, joilla on yhteyksiä likipitäen kaikkialle poliitikoista oikeuslaitokseen.

– Oligarkit ovat edelleen vaikutusvaltaisia, mutta heidän valtansa on pikkuisen murentunut viimeisen viiden vuoden aikana. Korruptiokin on vähentynyt, Kähkönen toteaa.

Korruption kitkemisen lisäksi Kähkösen tehtäviin kuuluu talousuudistusten ajaminen.

Maailmanpankki tukee ja lainoittaa Ukrainan uudistushankkeita miljardeilla euroilla. Siksi Kähköstä kuunnellaan vallan korkeimmissa sfääreissä presidentinlinnassa ja hallituskabineteissa.

Tavalliseen työpäivään saattaa kuulua esimerkiksi maatalousministerin tapaaminen ja tiukan palautteen antaminen siitä, etteivät udistukset edisty toivotussa tahdissa.

Työtä tehdään Kähkösen mukaan ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Ei siis ihme, että epäusko ottaa toisinaan vallan. Kun niin käy, Kähkönen tuijottaa työhuoneensa ikkunasta Kiovan läpi kulkevaa Dnepr-jokea.

– Työ on raskasta, Kähkönen myöntää.

– Mutta palkitsevaa, koska näemme työmme tuloksia, hän jatkaa.

Kovat panokset Ukrainassa

Viisi vuotta sitten Kiovan keskustaan Maidanin aukiolle linnoittautuneet mielenosoittajat ajoivat korruptoituneen presidentin Viktor Janukovitšin maanpakoon Venäjälle. Mielenosoittajat vaativat uudistuksia: oikeusvaltiota, loppua korruptiolle ja EU-jäsenyyttä. He halusivat panna pisteen Venäjän vaikutusvallalle Ukrainassa.

Vastatoimet eivät antaneet odottaa itseään. Venäjä valtasi Krimin niemimaan ja ryhtyi lietsomaan sotaa Itä-Ukrainan Donbasissa. Pian Venäjältä valui miehiä ja aseita rajan yli, ja Itä-Ukrainassa oli käynnissä sota.

Tapahtumat ajoivat Ukrainan syvään talouskriisiin.

Monet tärkeät kaivokset jäivät miehitetyille alueille ja Venäjän kauppa tyrehtyi. Bruttokansantuote romahti järkyttävät 16 prosenttia.

Juuri tuota vuosien 2014-2015 romahdusta Kähkönenkin nyt paikkaa.

Hänen mukaansa Ukrainassa on vaikeasta tilanteesta huolimatta onnistuttu kuluneessa viidessä vuodessa tekemään enemmän uudistuksia kuin edeltävänä kahtena vuosikymmenenä yhteensä.

Yksi isoimmista onnistumisista on pankkisektorin perkaaminen, josta kertoessaan Kähkönen innostuu.

Presidentti Janukovitšin aikana Ukrainassa suoritetussa maailmanluokan huijauksessa ukrainalaispankkien omistajat varastivat asiakkaidensa talletuksia kymmenien miljardien eurojen edestä.

Valvonnan puuttuessa rahat onnistuttiin vaivihkaa siirtämään Kyproksen kaltaisiin veroparatiiseihin ja asiakkaat jäivät nuolemaan näppejään.

– Näin mittavaa pankkisektorin väärinkäyttöä emme ole kohdanneet missään päin maailmaa, Kähkönen kertoo.

Pankkialaa on vakautettu paitsi lisäämällä valvontaa, myös sulkemalla puolet pankeista.

Janukovitšin ryöväystaloudesta tultu pitkä matka

Pankkiala on oiva esimerkki korruption laajuudesta ennen Maidania.

Presidentti Janukovitšin lähipiiriä kutsuttiin “perheeksi”, mafiatyylisen toiminnan vuoksi. “Perheen” arvioidaan anastaneen ainakin 40 miljardia euroa valtion varoja.

Maidanin vallankumouksen myötä niistä ajoista on menty eteenpäin.

Valuuttakurssi- ja eläkeuudistukset ovat kannustavia esimerkkejä, mutta eivät riittäviä. Kähkösen mukaan neuvostoaikaisia rakenteita on edelleen liikaa.

– Suurin haaste on hidas talouskasvu. Vaikeasta talouskriisistä on noustu kasvu-uralle, mutta kasvu on liian hidasta, vain 2-3 prosentin luokkaa.

Siksi kotitalouksien tulotaso on edelleen hyvin matala. Ukrainalaisista neljännes elää köyhyydessä.

Ilman uudistuksien jatkamista Ukrainan kasvunäkymät ovatkin Kähkösen mielestä masentavat.

– Maailmanpankki sai juuri valmiiksi kasvuraportin, joka osoittaa, että Ukrainalta menee ainakin viisikymmentä vuotta Puolan nykyisen tulotason saavuttamiseen. Vuonna 1991 maat olivat samalla tasolla, mutta Puola uudistui nopeasti, Ukraina ei.

Maaliskuun lopussa järjestettävät presidentinvaalit ovat Kähkösen mukaan vedenjakaja.

– Tämä on erittäin tärkeä hetki. Seuraava presidentti ratkaisee, mihin talouspolitiikka Ukrainassa etenee. Onko seuraava presidentti valmis taistelemaan korruption kitkemiseksi, jatkamaan Ukrainan integroimista muuhun maailmaan ja tekemään vaikeita rakenneuudistuksia, Kähkönen luettelee.

Presidentinvaalien tulos ratkeaa huhtikuussa. Nykyistä, Maidanin vallankumouksen jälkeen presidentiksi valittua Petro Porošenkoa on kritisoitu korruption vastaisten toimien hitaudesta. Porošenkon kovimmat haastajat ovat tv-koomikko Volydymyr Zelenskyi ja entinen pääministeri Julija Tymošenko.

"Käyn Suomessa kahdesti vuodessa"

Satu Kähkösen vaikutusvalta Ukrainassa tulee selväksi, mutta miten suomalainen päätyy johtamaan finanssilaitosta maailmanpolitiikan polttopisteeseen?

– Sattumalta ja kovan työn tuloksena.

Helsingin kauppakorkeakoulusta valmistunut Kähkönen sai Fullbright -stipendin Yhdysvaltoihin. Väiteltyään kansantaloustieteen tohtoriksi Pennsylvanian yliopistosta, hän jäi maahan akateemiselle uralle.

Siinä sivussa Kähkönen konsultoi Maailmanpankkia, joka värväsi osaajan. Siitä on vierähtänyt lähes kaksi vuosikymmentä.

– Heti ensimmäisenä päivänä tiesin, että tämä on juuri sitä mitä haluan tehdä. En ole katsonut taakseni.

Aasia, Afrikka ja Itä-Eurooppa ovat tulleet tutuiksi. Ainoa manner, jossa Kähkönen ei ole työskennellyt on Etelä-Amerikka.

– Ammatillisesti yhteydet Suomeen ovat heikot, mutta veljeni ja äitini asuvat siellä. Käyn Suomessa kaksi kertaa vuodessa.

Kähkönen kertoo lukevansa suomalaista kirjallisuutta ja pyrkivänsä seuraamaan entisen kotimaansa uutisia.

– Suomalaisen aviomieheni kanssa puhumme suomea. Myös lukeminen on tärkeää kielen ylläpitämiseksi.

Yksi osoitus Kähkösen osaamisesta oli pesti Maailmanpankin makrotaloustoiminnan johtajana. Kähkösen mielestä on ollut palkitsevaa toimia naisena miehisen finanssimaailman huipulla.

Hänen lähtökohtansa on selvä: sukupuoli ei saa vaikuttaa työhön, keskeistä on osaaminen.

– Naisilla ja tytöillä on oltava esikuvia. Siksi on tärkeää, että naisia on johtotehtävissä finanssipuolella. Esimerkiksi täällä Ukrainassa en ole kohdannut ongelmia sen suhteen.

Oligarkit vastustavat korruptiouudistuksia

Suorapuheinen Kähkönen myöntää, että Ukraina on edelleen oligarkkivetoinen talous - Ukrainan yritysten kokonaisvaroista noin neljännes on oligarkkien hallinnassa. Maailmanpankissa ilmiötä kuvataan termillä Crony capitalism, jonka voisi kääntää Hyvä veli -taloudeksi.

– Täällä on pieni klikki liikemiehiä, joilla on suhteettoman suuri vaikutus talouspolitiikan päätöksiin. Heillä on omat tuomarit ja parlamenttiedustajat.

Kähkösen mukaan tällä on hyvin negatiivinen vaikutus talouden kehitykseen ja kasvuun.

Viime vuosina silmukka oligarkkien ympärillä on kuitenkin kiristynyt. Siinä Satu Kähkösellä on ollut merkittävä rooli.

– Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto painostavat yhdessä Ukrainan hallitusta uudistuksiin. Viimeisen neljän vuoden aikana Ukraina on saanut aikaiseksi korruption vastaisen lainsäädännön ja alkanut toimeenpanna sitä.

Ukrainassa on perustettu myös korruption vastainen syyttäjänvirasto sekä omaisuusilmoitusjärjestelmä virkamiehille ja poliitikoille. Tänä keväänä tämä järjestelmä viedään päätökseen, kun perustetaan korruption vastainen tuomioistuin.

– Erityisen tuomioistuimen luominen on hyvin poikkeuksellista, mutta Ukrainan tapauksessa katsotaan sen olevan ainoa vaihtoehto korruption kitkemiseksi.

Maailmanpankki arvioi, että oligarkkien vallan vähentäminen ja lisääntynyt kilpailu piristäisi Ukrainan talouden kasvuvauhtia jopa parilla prosentilla vuodessa.

Mustan mullan luvattu maa.

Oligarkkien valtaa on kaikkialla - maataloudessakin.

Oligarkit käyttävät hyväkseen suljettua maataloutta, jossa maanomistajat saavat vain viljellä peltojaan itse tai vuokrata niitä muille. Myyminen ei ole sallittua. Kähkösen mukaan oligarkit vuokraavat maatalousmaata polkuhintaan.

– Keskimääräinen vuokra hehtaarista maatalousmaasta on Ukrainassa 37 dollaria, kun naapurimaassa joutuu maksamaan vähintään 200-300 dollaria.

Yksi syy heikkoon tuottavuuteen on, että oligarkit tyytyvät tuottamaan matalan tuottavuuden helppoja lajikkeita, kuten vehnää. Ukrainassa hehtaari tuottaa 413 dollaria, kun Ranskassa tuotto on 2500 dollaria hehtaarilta.

Heikkoa tuottavuutta olisi helppo kasvattaa. Ukrainalla on viljelykelpoista maata kaksi kertaa enemmän kuin Ranskassa. Lisäksi Ukrainan maaperä on poikkeuksellisen viljavaa, maapallon mustasta mullasta kolmannes on siunaantunut tänne.

Siksi maatalousmarkkinoiden avaaminen on Satu Kähkösen mukaan yksi Ukrainan tärkeimmistä uudistustarpeista.

– Arvioimme, että se nostaisi koko talouden kasvuvauhtia puolellatoista prosentilla vuodessa. Se on huomattava kasvu, Maailmanpankin Ukrainan maajohtaja toteaa.

Ukrainan tilanteesta ja presidentinvaaleista voi keskustella Yle-tunnuksin klo 20 asti.

Maailman Luonnon Säätiö WWF:n tiistaina julkaisema ruokasuositus ilmastomuutoksen torjumiseksi on luettu tarkkaan Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:ssa.

WWF:n suosituksessa on kuusi kohtaa.

WWF:n ruokasuositukseen tutustunut MTK:n asiantuntija Marjukka Manninen sanoo, että kanamunien vähäisyys suosituksessa pääsi yllättämään.

– Kananmunahan on ihan mahtava muna. Se on pienessä paketissa ihmiselle helposti imeytyvä ja tosi ravintorikas. Vaikea on löytää sellaista tuotetta, mikä olisi niin ravintorikas kuin kanamuna on.

Manninen toivoisi, että syömisen rajoittamisen sijaan, ihmiset katsoisivat paremmin ruokahävikin perään. Siihen voi MTK:n mukaan jokainen valinnoillaan helposti vaikuttaa.

– Kananmuna on siinäkin mielessä mahtava tuote, että se säilyy tosi pitkään ja vielä huoneenlämmössä. Se on hyvä vararuoka kotona, eikä se heti vanhene.

Asiantuntijat eivät osaa kertoa tarkkaa syytä, miksi WWF:n suosituksessa kananmunia on niin vähän.

Kananmunan hiilijalanjäljestä ei MTK:llakaan ole tarkkaa tietoa. Marjukka Manninen lupaa, että munantuottajat ottavat asian kuitenkin vakavasti.

– Parhaillaankin on menossa tutkimuksia siipikarjalihan osalta. Toivotaan, että saadaan myös kananmuna siihen mukaan, jotta saataisiin tietoa, mikä on suomalaisen siipikarjalihan ja sen kanamunan hiilijalanjälki.

WWF:n ruokasuosituksen perustelu, että broilerit syövät tyypillisesti soijaa, ja Suomessa soija syödään pääosin broilerin ja kananmunan muodossa, ei sekään kelpaa MTK:lle.

– Jos katsotaan munivan kanan rehukoostumusta, niin eniten se sisältää kotimaista viljaa. WWF:n ruokasuositus perustuu ilmeisesti globaaliin tutkimukseen. Rehustuksessa on isoja eroja kananmunan tuotannossa maailmanlaajuisesti. Suomessa kanojen rehu pohjautuu kotimaiseen viljaan.

VRN: Ilmasto otetaan huomioon uusissa ravintosuosituksissa

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastien Hielm toteaa, että WWF on suosituksineen ”hyvällä asialla”.

– Yleensä kestävä kehitys ja ravitsemus kulkevat ihan käsi kädessä. Voi olla, että WWF:n suositukset johtuvat WWF:n painotuksista ja ovat turhan kireät. Mutta lähtökohtaisesti jos mietitään, mikä on hyväksi planeetalle, on se hyväksi myös ihmiselle.

VRN on Suomessa taho, joka laatii kansalaisille tieteelliseen näyttöön perustuvat viralliset ravitsemussuositukset. Myös Hielm suosittelee punaisen lihan vähentämistä, mutta broilerin, munien ja maidon kohdalla VRN ei ole WWF:n tiukalla linjalla.

– Ravitsemuksellisesti ei ole perusteltua, että siihen suuntaan pitäisi mennä, mutta toisaalta, ei niistä välttämättä haittaakaan ole.

Uusien virallisten ravintosuositusten laatiminen on juuri alkanut. Työ kestää kuitenkin pitkään, sillä tuoreita pohjoismaisia suosituksia saadaan vasta vuonna 2022. Ja siitä kestää yleensä vuodesta kahteen ennen kuin myös Suomen kansalliset suositukset saadaan päivitettyä.

VRN:n puheenjohtaja Hielm tietää, että 6-8 vuoden välein tehtävien päivitysten painotukset muuttuvat joka kerta.

– Tällä kerralla varmaan tullaan katsomaan sitä ruuan kestävyyttä vielä tiukemmin.

Tulevissa ravintosuosituksissa VRN tutustuu myös EAT-Lancet komission tutkimustietoon. WWF:n tiistaina julkaisemat ruokasuositukset perustuvat juuri EAT-Lancetiin.

– Se on hyvä meta-analyysi, jossa asioita on katsottu monelta kantilta ja nimenomaan planeetan kantokyvyn kautta. Ympäristönsuojelun vinkkelistä se on varsin painava julkaisu. On kaikki syy ottaa se tosissaan.

VRN:n puheenjohtaja muistuttaa, että jos lihaa haluaa syödä, niin kalan ja kanan syönti on hyötysuhteeltaan huomattavasti tehokkaampaa kuin naudan- ja sianlihan syönti. Pienempinä eläiminä ne tarvitsevat vähemmän tilaakin.

Lue myös:

WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä

Euroopan parlamentti hyväksyi uuden tekijänoikeusdirektiivin, joka tulee voimaan jäsenmaissa noin parin vuoden kuluttua. Selvitimme kahden asiantuntijan avulla, mikä muuttuu ja millä tavalla.

Asiantuntijoina kysymyksiin vastaavat Medialiiton elinkeinopoliittinen asiantuntija Satu Kangas. Medialiitto on yksityisen media-alan ja graafisen teollisuuden työnantajien kattojärjestö. Toinen asiantuntijamme on tekijänoikeuslakimies Herkko Hietanen.

1. Ketkä tuntevat uuden lainsäädännön nahoissaan?

Kangas: Sen tuntevat positiivisella tavalla erilaiset tekijänoikeuksien haltijat, joiden oikeusasema paranee. Toisaalta se vaikuttaa isojen teknojättien toimintaan, kuten Googlen ja Facebookin, jotka hyödyntävät ja jakavat erilaisia tekijänoikeussuojattuja sisältöjä ihmisille.

Teknojätit ovat tähän asti jakaneet erilaisia sisältöjä sopimatta niistä esimerkiksi lehden kustantajien tai mediayhtiöiden kanssa. Kun direktiivi Suomessakin tulee voimaan, Googlen ja Facebookin pitää sopia oikeudenhaltijoiden kanssa sisällöistä, joita he palvelussaan jakavat.

Hietanen: Nettiä ja palveluntarjoajia koskevaa lainsäädäntöä on ollut olemassa 20 vuotta. Siinä on katsottu, että palveluntarjoajat eivät ole vastuussa palvelun käyttäjien tuottamasta sisällöstä. Nyt EU on tekemässä tähän merkittävän muutoksen. Palvelun tarjoajista tulee vastuunkantajia myös käyttäjien tekijänoikeusloukkauksista.

Direktiivi koskee kaikkia verkkopalvelun tarjoajia, joissa käyttäjät voivat jakaa tekijänoikeuden suojaamaa sisältöä.

Käyttäjämääriltään suurimpia ovat isot teknologiajätit, mutta direktiivi koskee yhtä lailla kaikkia alustapalvelujen tarjoajia, kuten sosiaalista mediaa.

Vähittäiskauppa ja avoimen lähdekoodin palveluntarjoajat on rajattu pois. Esimerkiksi GitHub jää uuden lainsäädännön ulkopuolelle.

2. Katoaako sisältöjä vaikka YouTubesta ja Instagramista, jos isot teknologiayhtiöt ryhtyvät tiukemmiksi portinvartijoiksi?

Kangas: Ne ovat jo portinvartijoita, koska ne päättävät algoritmeillaan, mitä sisältöjä ja missä järjestyksessä ihmiset näkevät. Ei ole iso muutos nykyiseen.

Hietanen: Palvelujen tarjoajien on pakko tarkastella omia prosessejaan, koska tietyissä tapauksissa vastuu saattaa syntyä, kun palveluntarjoajat joutuvat käyttämään suodattimia, jotka ovat alan hyvän tavan mukaisia. Ne joutuvat myös toimimaan nopeasti, jos ne saavat tekijänoikeuden haltijalta ilmoituksen loukkaavasta tiedosta.

Isot palveluntarjoajat eivät ole aikaisemmin olleet vastuussa, jos teknisistä suodattimista on vuotanut jotain tietoa läpi. Jatkossa todistustaakka on alustantarjoajalla, että alan hyvän tavan mukaisia teknisiä suodattimia on käytetty, jotta laitonta materiaalia ei pääse verkkoon.

Jatkossa alustapalvelujen tarjoajien ja oikeudenhaltijoiden yhteistyö tulee olemaan myös paljon tiiviimpää kuin nykyisin.

3. Mitä tapahtuu tavallisten netinkäyttäjien meemeille? Estyvätkö ne?

Kangas: Hyväksytty direktiivi nimenomaan sallii meemit (netti-ilmiöt), parodiat, sitaatit ja vastaavat. Direktiivin tarkoitus on sallia tämäntyyppinen ilmaisu ihmisille.

Hietanen: Komissio ja parlamentti ovat reagoineet julkiseen keskusteluun, sillä direktiivitekstissä sanotaan, että direktiivi ei saisi vaikuttaa esimerkiksi parodian käyttämiseen jäsenvaltioissa.

Direktiivi edellyttää, että jäsenvaltiot pitävät huolen siitä, että edelleenkin parodioita, kuten meemejä, saa tehdä. Aikaisemmin Suomessa ei ole ollut parodialle suojaa, mutta tämän myötä voi käydä niin, että parodia saa vahvemman suojan myös Suomessa.

Filtterit eivät kuitenkaan välttämättä ymmärrä parodiaa, joten jatkossa voi tulla enemmän tapauksia, joissa riidellään näistä filttereiden tekemistä päätöksistä.

4. Löytyvätkö uutiset googlaamalla niin kuin ennenkin?

Kangas: Näin uskon, sillä kustantajilla on ainakin iso halu lisensioida sisältöjä eri palvelutarjoajille. En näe, miksi ei löytyisi.

Hietanen: Todennäköisesti eivät samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Lehtikustantajat saavat uusia oikeuksia niin, että muutamaa sanaa pidemmät katkelmat saavat oikeussuojan. Jos isot teknojätit eivät saa kustantajilta lupaa näiden jakamiseen, eli jos yhtiöt eivät niistä maksa, niiden on estettävä uutiskatkelmien jakaminen. Muutoin ne joutuvat niistä vastuuseen.

Lähinnä direktiivi vaikuttaa siihen, miten ihmiset jakavat uutisia sosiaalisessa mediassa. Tämä saattaa myös tuottaa kiinnostavia uusia palveluita. Kaupallisella medialla on paljon klikkiotsikointia, jotka ovat ajaneet lukijoita klikkaamaan otsikoita auki. Jatkossa näille tulee oikeussuoja, ja niitä ei saa jakaa ilman kustantajan lupaa.

Linkkien jakaminen on edelleen sallittua, ja niihin kehitetään jakoalustoilla ehkä napakampia ja kuvaavampia otsikoita. Saattaa olla, että otetaan käyttöön synonyymeja, jolloin oikeuksia ei loukata

5. Kuinka tarkkaan alustantarjoajan vastuu on määritelty ja onko se riittävän tarkka?

Kangas: Jää nähtäväksi, miten tätä aika monimutkaista direktiiviä sovelletaan, mutta alustan omistajan vastuu kasvaa aiemmasta selkeästi. Heidän tulee sopia sisältöjen käytöstä ja vähintäänkin tehdä hyviä pyrkimyksiä sisältöjen lisensioimiseksi. Ajatus on, että eri osapuolet, koska aikaa on ennen direktiivin voimaan saattamista, keskustelevat keskenään ja pyrkivät saamaan aikaan sellaiset järkevät käytännöt, että kaikki ovat voittajia.

Kangas korostaa olevansa erittäin iloinen siitä, että kaikkien sisällöntuottajien asema paranee, ja he pääsevät sopimaan sisällöistään, eivätkä ne enää ole ilmaista riistaa. Teosten oikeudenhaltijat voivat olla lehtikustantajia, journalisteja, taiteilijoita ja muusikkoja.

Hietanen:

Lehtiartikkeleiden osalta direktiivissä puhutaan linkkien tekemisessä muutamasta sanasta, jotka artikkelista saa lainata. Oikeus sitten päättää, mikä on sallittua ja mikä ei. Kansallisella lainsäätäjällä on tässä jonkin verran liikkumavaraa.

Hietanen huomauttaa, että Suomessa lainsäädäntöä joudutaan muuttamaan uuden direktiivin myötä. Esimerkiksi tekijänoikeuslakia joudutaan muuttamaan sekä poistamaan nykylainsäädännöstä verkkopalvelujen tarjoajan vastuunvapaus. Lisäksi parodioita koskeva poikkeus joudutaan säätämään kansallisella lailla.