British Airwaysin lennon BA3271 matkustajia odotti yllätys, kun koneen kapteeni kuulutti: "Tervetuloa Edinburghiin".

Lontoosta lähteneen lennon määränpää oli nimittäin saksalainen Düsseldorf.

Saksalainen WDL Aviation, jolle lento lennettiin charter-sopimuksella, oli vahingossa toimittanut lennonjohdolle Lontoossa väärän lentosuunnitelman.

Koneen henkilökunta uskoi näin määränpään olen Edinburgh. Tämä oli jokseenkin ristiriidassa koneen matkustajien tietojen kanssa, sillä he olivat ostaneet lipun Düsseldorfiin ja uskoivat viimeiseen saakka saapuvansa sinne.

Lontoon Cityn lentokenttä, josta lento lähti, pahoitteli asiaa Twitterissä.

– Niin miellyttävä kuin Edinburgh onkin tähän aikaan vuodesta, olemme pahoillamme, että matkustajat WDL Aviationin lennolla BA3172 Düsseldorfiin, laskeutui ensin Skotlannin pääkaupunkiin, se kirjoitti.

Lento saapui lopulta Düsseldorfiin kolme tuntia myöhässä, kun siihen oli tankattu lisää polttonainetta Edinburghissa.

Helsingin käräjäoikeus kuuli tänään Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion ja Helsingin poliisilaitoksen hyllytetyn päällikön Lasse Aapion loppulausunnot.

Aarnion asianajaja Mikko Ruuttunen sanoi oikeudessa, ettei syyttäjä ole pystynyt näyttämään toteen Aarnion virkasyytettä.

– Tässä oikeudenkäynissä on käynyt ilmi ylimmän poliisijohdon toimestakin, millaiset suhteet keskusrikospoliisilla ja Helsingin poliisilaitoksella on ollut. On kummallista, miten toinen osapuoli tutkii toisen tekemisiä. Surullista on myös se, että tässä oikeudenkäynnissä vastaajat ovat olleet huolissaan omasta maineestaan, ei niinkään tietolähteiden turvallisuudesta, sanoi Jari Aarnio medialle oikeustalon käytävällä.

Aarnion lisäksi myös muut vastaajat ovat arvostelleet sitä, että poliisijohdon tutkintaa on tehnyt keskusrikospoliisi.

Myös Lasse Aapion puolustus vaati tänään syytteiden hylkäämistä.

– Haluan todeta, että Lasse Aapio ei ole missään vaiheessa kiistänyt esimiesvastuuta. Mutta sellaisia epäkohtia ei ole tullut esille, joita hänen olisi pitänyt lähteä oikomaan, sanoi oikeudessa Aapion asianajaja Kari Jaatinen.

Hetki hetkeltä -seuranta alkaa tästä

Puoli vuotta kestänyt poliisijohtajien tietolähdeoikeudenkäynti on aivan loppusuoralla.

Jäljellä on enää neljä loppulausuntoa. Niistä kaksi kuullaan keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa. Tuolloin Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio pääsee ääneen viimeistä kertaa tietolähdekäräjillä.

Aarniota oikeudessa puolustaa asianajaja Mikko Ruuttunen. Hän pitänee oikeudessa Aarnion loppulausunnon.

Helsingin käräjäoikeus kuulee keskiviikkona myös Helsingin poliisilaitoksen hyllytetyn päällikön Lasse Aapion loppulausunnon.

Useita poliisijohtajia syytteessä

Syyttäjä vaatii tietolähdekäräjillä rangaistuksia entiselle poliisiylijohtajalle Mikko Paaterolle, keskusrikospoliisin hyllytetylle päällikölle Robin Lardotille, Helsingin poliisilaitoksen hyllytetylle päällikölle Lasse Aapiolle, Helsingin poliisilaitoksen entiselle komentajalle Jukka Riikoselle ja Helsingin huumepoliisin entiselle päällikölle Jari Aarniolle. Katso tästä jutusta, mistä heitä syytetään.

Kaikki syytetyt kiistävät syyllistyneensä virkarikoksiin.

Syyttäjä piti loppulausuntonsa Helsingin käräjäoikeudessa viime tiistaina. Yle seurasi syyttäjän loppulausunnon hetki hetkeltä.

Viime viikolla oikeus kuuli myös Lardotin ja Riikosen loppulausunnot.

Eilen käräjäoikeudessa kuultiin entisen poliisiylijohtajan Mikko Paateron ja Poliisihallituksen virkamiehen loppulausunnot. Lue tästä hetki hetkeltä -seuranta tiistain loppulausuntopäivästä.

Lue myös:

Poliisipomojen loppulausuntopäivä päättyi erikoiseen kiistaan, syyttäjä: Saanko lausua? Puheenjohtaja: Ette! – Yle seurasi hetki hetkeltä

"Tällä kaikella on kohtuuttomat seuraukset, enkä puhu nyt rahasta", KRP:n päällikkö Robin Lardot tylytti syyttäjiä – Yle seurasi hetki hetkeltä

Syyttäjä poliisipomoista käräjillä: "Se että komentaja piti mykkäkoulua, se ei poista apulaisjohtajan vastuuta" – Yle seurasi hetki hetkeltä

Historian suurin poliisirikosoikeudenkäynti alkaa – Katso tästä, mistä poliisipäälliköitä syytetään

Poliisijohtajat olivat suuren poliisirikosjutun esitutkinnassa tietämättömiä – Poliisiylijohtaja: Olin kuvitellut, että säätelyä on noudatettu

Puolueissa usko perinteeseen on vahva.

Puolueiden katumainoksetkin tekevät taas tehtävänsä – ne muistuttavat äänestäjää, että vaalit ovat ovella, jos tieto muuten olisi päässyt lipsahtamaan ohi.

Moni puolue näyttää edelleen uskovan, että julisteiden liimailussa on järkeä, eikä koko budjettia kannata polttaa someen ja verkkomainontaan.

Yle kysyi kaikilta eduskuntapuolueilta tiedot niiden vaalimainosbudjeteista ja siitä mihin viestikanavaan rahat käytetetään. Kyselyn perusteella digi-panostukset ovat kasvussa, mutta perinteisen lehti-, tv- ja katumainonan osuus ei ole romahtanut.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Vaalibudjetit vaihtelevat sinisten muutamista kymppitonneista keskustan, kokoomuksen ja SDP:n puoleentoista miljoonaan euroon.

Osa puolueista pitää rahan käyttämistään niin herkkänä kysymyksenä, että kertoo siitä vain suurpiirteisesti.

Tässä jutussa puhutaan puolueen vaalibudjetista, jonka lisäksi tulee vielä ehdokkaiden ja tukiyhdistysten oma rahankäyttö.

Keskusta uskoo televisioon

Kyselyn perusteella suurin vaalimainosbudjetti on keskustalla.

Kuten monella muullakin puolueella keskustan tämän vuoden vaalimainosbudjettia jaetaan sekä eduskunta- että eurovaalien kesken. Lisäksi puolueessa oli varauduttu maakuntavaaleihin.

Kolmiin vaaleihin oli varattu 1,6 miljoonaa, mutta koska maakuntavaaleja ei ole tulossa, puolueen kokonaisbudjetti laskee "jonkin verran".

– Budjetin pääpaino säilyy edelleenkin eduskuntavaaleissa, sanoo viestintäpäällikkö Laura Ruohola.

Ruoholan mukaan suurin yksittäinen panostus on televisioon, mutta "satsaus onlineen ja someen on huomattavan iso sekin". Tämän tarkemmin panostuksia ei yksilöidä.

SDP tekee niin kuin ennenkin

SDP:ssä uskotaan edellisten vaalien linjaan.

– Eduskuntavaalibudjetti on saman kokoinen kuin vuoden vuoden 2015 vaaleissa ja kohdentuu pitkälti samalla tavalla, sanoo SDP:n viestintäpäällikkö Iida Vallin.

Vallinin mukaan verkkomainontaan ja someen kuluu molempiin 100 000 euroa. Loput mainosbudjetista jakaantuu tasaisesti mainontaan kadunvarsilla, lehdissä ja tv:ssä. Paikallisesti on jonkin verran radiomainontaa.

Yhteensä rahaa vaaleihin on varauduttu käyttämään noin 1,5 miljoonaa euroa.

Kokoomus ei paljasta: "Strategista tietoa"

Kokoomuksen viestintäpäällikkö Kirsi Hölttä pitää markkinontitietoa herkkänä strategisena tietona.

– Emme erittele budjetin jakautumista julkisuuteen, hän kuittaa.

Kokoomuksen vaalibudjetti on noussut rapsakasti. Nyt rahaa on varattu 1,5 miljoonaa euroa, kun Höltän mukaan edellisissä eduskuntavaaleissa selvittiin noin miljoonalla eurolla.

– Painopiste on vähän siirtynyt perinteisistä medioista digimainontaan, Hölttä kuitenkin valottaa.

Vasemmistoliitto luottaa kadunvarsiin

Vasemmistoliitto näyttää ainoana puolueena vahvistavan kadunvarsimainonnan osuutta. Puoluesihteeri Joonas Leppäsen mukaan 700 000 euron budjetista noin 100 000 käytetää ulkomainontaan. Myös kohdennettavaa verkkomainontaa lisätään vuoden 2015 vaaleihin verrattuna.

Vasemmistoliitto kertoo käyttävänsä lehtimainontaan 50 000 euroa, kun taas some- ja radiomainontaan on varattu kaksinkertainen summa.

RKP liikkeellä paperilehden voimin

RKP on pitänyt budjettinsa edellisten eduskuntavaalien lukemissa, noin 700 000 eurossa.

Verkko- ja some-mainonnan osuutta on kasvatettu, mutta silti paperilehden asema on vankka: Lähes kolmasosa kaikesta vaalirahasta menee lehtimainontaan. Verkkomainontaan, someen ja ulkomainontaan menee kuhunkin noin 20 000 euroa.

Vihreiden vaalibudjetti nousussa

Vihreiden vaalibudjetti on 600 000 euroa, mutta sisältää jonkin verran yhteisiä kuluja eurovaalien kanssa. Edellisissä eduskuntavaaleissa budjetti oli 450 000 euroa. Vasemmistoliiton tavoin Vihreät luottavat katumainontaan, johon käytetään 90 000 euroa.

Elokuvasalien valkokankaille vaaliviestiä viedään 30 000 eurolla. Lehti- ja tv-mainontaa ei ole lainkaan.

Perussuomalaiset radioaalloilla

Perussuomalaisten runsaan puolen miljoonan euron mainosbudjetista huomattava osa, 200 000 euroa käytetään radioon.

– TV-mainonnan osuus on pienentynyt, mutta sen sijaan radiomainonnan puolelle on pistetty enemmän panoksia. Kokonaisbudjetti on suunnilleen sama kuin 2015 vaaleissa, sanoo puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

Puolue ei eritellyt perussuomalaisten kohua herättäneen videon osuutta mainoskuluista.

Kristilliset säästää ulkomainonnasta

Kristillisdemokraatit lähtee vaalikentille edellisvaaleja pienemmällä mainosbudjetilla – nyt käytetään 450 000 euroa, kun neljä vuotta sitten summa oli yli 600 000 euroa. Painotus on tv:ssä ja radiossa. Säästö on löydetty ulko- ja lehtimainonnan vähentämisestä.

Liike Nyt ei ole puolue, eikä siksi saa puoluetukeakaan. Vaalibudjetti on kuitenkin 400 000 euroa ja se jaetaan puoliksi digitaalisen ja perinteisen median kesken.

Siniset säästöliekillä

Myöskään Sininen tulevaisuus ei saa puoluetukea ja osaltaan sen takia puolue on liikkeellä vain 50 000 euron vaalimainoskassalla. Se jaetaan kadunvarsi- ja verkkomainontaan.

Korjaus klo 18.15 perinteistä mediaa koskeva grafiikka korjattu, koska aiemmassa oli väärin SDP:n mainontaan käyttämä osuus. Otsikkoa muutettu ja tekstistä tarkennettu tietoa SDP:n radiomainonnasta. Klo 20.50 tarkennettu että Keskustan budjetti pienee "jonkin verran" maakuntavaalien jäätyä pois.

Pohjanmaan käräjäoikeus on määrännyt Marttyyrikirkon ystävät -yhdistyksen sekä sen perustajan, kokkolalaisen rovasti Johan Candelinin omaisuutta takavarikkoon lähes 2,6 miljoonan euron arvosta.

Kokkolalaista kristillistä yhdistystä epäillään rahankeräysrikoksesta.

Takavarikko on voimassa toistaiseksi. Käräjäoikeuden on peruttava varojen hukkaamiskielto, jos syytettä ei nosteta neljässä kuukaudessa. Päätöksestä voi valittaa hovioikeuteen.

Yhdistyksen perustajaa, Johan Candelinia epäillään törkeästä veropetoksesta. Hän kiistää epäilyt.

Candelin on myös käräjäoikeudelle lähettämässään vastineessa pyytänyt, että omaisuuden turvaamistoimien ulkopuolelle jätettäisiin kaksi yhdistyksen pankkitiliä. Yhdistyksen toiminnan jatkaminen käy muuten vaikeaksi, perustelee Candelin.

Poliisin epäilee, että Marttyyrikirkon ystävät -yhdistys on syyllistynyt rahankeräysrikokseen 2014–2019 välisenä aikana. Esitutkinta on kesken, ja oikeus on määrännyt asiaan liittyvät asiakirjat salassa pidettäviksi toistaiseksi.

Yhdistys tukee nettisivujensa mukaan vainottuja kristittyjä rahallisesti.

Vuonna 1982 perustetun yhdistyksen toimintaa pyöritetään keräysvaroilla.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Österbottens Tidning.

Uutista muutettu 27.3.2019 klo 17.20: Muutettu lause Hän (Candelin) kiistää syytteet muotoon Hän kiistää epäilyt. Asia on vasta poliisin esitutkinnassa.

Viime viikon maanantaina Sotkamon Tipasojalla tapahtui kaksi merkittävää asiaa. Sotkamo Silver Oy:n toimitusjohtaja Arto Suokas ajoi partansa, ja Suomen ensimmäinen hopeakaivos aloitti tuotantonsa.

– Play off -parta lähti, kun tuotanto alkoi, Suokas myhäilee.

Täydessä tuotannossa kaivos on viimeistään toukokuussa. Kaivoksen suunniteltu tuotanto on noin 45 000 kiloa hopeaa vuodessa. Sotkamon malmista saadaan talteen myös lyijyä, sinkkiä ja kultaa.

– Kulta on meille myös tärkeä tuote. Jos kaivoksen tuotannon arvosta 60–70 prosenttia tulee hopeasta, kullasta tulee parikymmentä prosenttia, Suokas sanoo.

Sulattotoiminta tai metallitehtaat eivät pyöri pelkästään kotimaisen tuotannon varassa. Pekka Suomela

Hopea on monilla Suomen kaivoksilla yleinen sivutuote, mutta määrät ovat hyvin pieniä. Suomen kaivoksista saadaan hopeaa noin 12 000–13 000 kiloa vuodessa. Sotkamon hopeakaivos voi jopa kolminkertaistaa kotimaisen hopean tuotannon.

– Kaivos tuo uudentyyppistä toimintaa kaivospalettiimme. Suomen kallioperä tarjoaa erilaisia taloudellisia mahdollisuuksia sekä uutta liiketoimintaa ja osaamista, Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela sanoo.

Suomessa toimivat metallinsulatuslaitokset, sulatot, tuottavat hopeaa noin 85 000 kiloa vuodessa. Suurta lukua selittää se, että sulattoihin tuodaan hyvin paljon kaivostuotteita ympäri maailmaa.

– Jalostuskapasiteetti on suuri. Sulattotoiminta tai metallitehtaat eivät pyöri pelkästään kotimaisen tuotannon varassa, Suomela sanoo.

Kaivoksen avaaminen vei 40 vuotta, miksi?

Sotkamon hopeakaivoksen avajaisia vietetään tänään keskiviikkona. Hopeaesiintymän löytymisestä on ennättänyt kulua lähes 40 vuotta.

Ensimmäisen kaivosvaltauksen teki Kajaani Oy, joka rakensi kaivokseen vinotunnelin yhteistyössä Outokumpu Oy:n kanssa. Hopean hinta kuitenkin laski, joten tunnelin annettiin täyttyä vedellä, ja kaivos sai jäädä odottamaan parempia aikoja.

Vuonna 2006 perustettu Silver Resources, nykyisen yhtiön edeltäjä, hankki kaivosoikeudet, rupesi tekemään selvitystöitä ja hankkimaan rahoitusta. Vuonna 2010 vinotunneli pumpattiin jo tyhjäksi vedestä.

– Asiat olivat jo hyvällä mallilla, mutta sitten tapahtui Talvivaaran kipsisakka-allasonnettomuus, ja rahoitus hävisi kuin yhdessä yössä, Sotkamo Silver Oy:n toimitusjohtaja Arto Suokas kertoo.

Rahoituksen keräämistä kuitenkin jatkettiin. Neuvotteluja käytiin tiiviisti, ja vuoden 2018 maaliskuussa rahoituspaketti oli kasassa. Mukana on paljon suomalaisia sijoittajia (Sotkamo Silver Oy). Saman vuoden alussa rikastamon työmaalla lyötiin kuokka ensimmäisen kerran maahan, ja nyt kaivos alkaa olla pikkusilauksia vaille valmiina.

Vuodet ja vastoinkäymiset eivät syöneet pitkän linjan kaivosammattilaisen uskoa siihen, että kaivos vielä nousee Sotkamon Tipasojalle.

– Uskoa, tahtoa ja tekemistä löytyy aina. Eihän 10 tai 20 vuotta ole geologisessa ajanlaskussa yhtään mitään, Suokas vinoilee.

Hopeakaivoksen tuotantoajaksi on arvioitu 6–7 vuotta nykyisillä malmivaroilla. Niitä on inventoitu maanpinnasta 450 metrin syvyyteen. Suokas uskoo, että ensimmäiset seitsemän vuotta ovat kuitenkin vasta alku kaivoksen tulevaisuudelle.

– Esiintymä jatkuu syvyyssuunnassa jopa puolitoista kilometriä. Meillä on valtauksia ja varauksia myös Taivaljärven viherkivivyöhykkeellä, eli peruskalliosta löytyy sinkkiä, kultaa ja hopeaa. Molemmat vaativat vielä lisää tutkimuksia, mutta uskomme, että niissä on potentiaalia, Suokas sanoo.

Hopeakaivoksen tämän hetken suurin taloudellinen riski on hopean hinta. Nyt se on noin 15,50 Yhdysvaltain dollaria per unssi, kun hopeakaivoksen tavoitehinta on 15–17 dollaria.

– Ainahan hinta saisi olla korkeampi, mutta myös tällä pärjätään, Suokas sanoo.

Eihän 10 tai 20 vuotta ole geologisessa ajanlaskussa yhtään mitään. Arto Suokas

Mihin Sotkamosta louhittu hopea päätyy? Käytännössä vaikka takaisin Kainuuseen. Hopeaa käytetään muun muassa elektroniikassa, autoissa, aurinkopaneeleissa, lääketieteessä, koruissa ja sijoituskohteena.

– Hopealla on erinomaisia ominaisuuksia. Se on metalleista paras lämmön- ja sähkönjohde ja sitä käytetään yhä enemmän esimerkiksi aurinkokennoissa, Suokas kertoo.

Hopea, lyijy ja sinkki ovat kaikki akkumetalleja, joiden kysynnän odotetaan lähivuosina lähtevän kasvuun sähköautojen yleistyessä.

– Puhumme yleensä koboltista, nikkelistä tai litiumista, mutta yhtä lailla kaikessa sähköistymisessä sekä energian siirtämisessä ja varastoinnissa hopealla on kysyntää ja tarvetta, jatkaa Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

Tuleeko rekkaralli, entä miten käy ympäristön?

Sotkamon kaivokselta hopea viedään kumipyörien päällä konteissa kohti sulattamoja. Malmirikasteita syntyy noin 6 000 tonnia vuodessa.

Suurin osa hopeasta on lyijy–hopearikasteessa, jota kuljetetaan noin 700 kilometrin päähän Bolidenin Rönnskärin sulatolle Ruotsiin. Toinen tuote on sinkkirikaste, jota viedään maakuljetuksina noin 300 kilometrin päähän Bolidenin Kokkolan jalostamoon.

Rekkaralli on maltillisempi kuin esimerkiksi Kevitsan kaivoksella Sodankylässä, mistä lähtee toistakymmentä rekkaa vuorokaudessa. Sotkamossa rekkakuormia lähtee keskimäärin 150 vuodessa, eli kolme viikossa.

– Täällä Kissaniementiellä on edelleen tukkirekkoja enemmän kuin meidän rekkoja, Sotkamo Silver Oy:n toimitusjohtaja Arto Suokas sanoo.

Hopeakaivoksella louhitaan malmia sekä maan alla että avolouhoksessa. Käsiteltävät kivimäärät ovat Suokkaan mukaan pieniä. Kaivoksella louhitaan malmia tänä vuonna noin puoli miljoonaa tonnia. Uudessa ympäristöluvassa määrä kasvaisi yli miljoonaan tonniin.

Ennen metallien talteenottoa malmi murskataan kolmesti, jonka jälkeen nyrkinkokoiset kivet jauhatetaan kahdesti. Vaahdotusprosessiin mennessään malmilietteessä olevat kivirakeet ovat hyvin hienoja, kooltaan noin 0,05 millimetriä. Vaahdotusprosessi ei ole uusi keksintö, se on ollut käytössä jo lähes sata vuotta.

– Käytämme kemikaaleja, jotka aktivoivat kivirakeen pinnassa olevan metallin kiinnittymään malmilietteeseen puhallettuihin pieniin ilmakupliin. Metallipitoista vaahtoa putsataan edelleen ennen kuin se menee rikastamolle, Suokas selittää.

Nyt näen vedenpuhdistamon oman konttorini ikkunasta. Arto Suokas

Samaa tekniikkaa käytetään valtaosassa Suomen kaivoksista. Esimerkiksi naapurissa olevaan monimetallikaivos Terrafameen verrattuna hopeakaivoksella ei ole bioliuotuskasoja, eikä prosessissa käytetä happoja. Prosessissa käytetään kemikaaleja, mutta vähäisiä määriä.

– Eniten käytämme kalkkia, jolla nostamme lietteen pH-arvon emäksisen puolelle, yli seitsemään. Malmi ei sisällä kovin paljon rikkiä, ja vaahdotamme loppurikit pois, eli rikastushiekka-altaalle menevä hiekka on hyvin puhdasta, Suokas sanoo.

Kaivoksella on pyritty minimoimaan ympäristöriskit. Esimerkiksi oma vedenpuhdistamo otetaan käyttöön viikon parin sisällä.

– Itse asiassa se oli yksi ensimmäisistä päätöksistä, minkä tein, kun tulin tähän hommaan reilut puolitoista vuotta sitten. Nyt näen vedenpuhdistamon oman konttorini ikkunasta, Suokas kertoo.

Täydessä toiminnassa ollessaan Sotkamon hopeakaivos työllistää 70–80 ihmistä. Suoraan kaivoksen palveluksessa on nelisenkymmentä työntekijää. Esimerkiksi louhinnasta, kiven kuljetuksesta ja malmin esimurskauksesta vastaa urakoitsija, ja myös laboratoriossa on palveluntarjoaja.

Kaivos on kiinnostanut työhakijoita, mutta kaikki kaivoksen omat työntekijät on jo värvätty.

– Meillä oli sama ongelma kuin kaikilla Suomen kaivoksilla ja teollisuudessa yleensä, eli sähköautomaatio-osaajista oli pulaa. Heidän värväämisensä oli vaikeinta, Suokas kertoo.

Mitä olet mieltä Suomen ensimmäisestä hopeakaivoksesta? Mitä haluaisit tietää lisää Suomen kaivoksista? Jätä kommentti jutun keskusteluosioon, joka on auki kello 22.00 saakka.

Tapahtuipa Joensuussa.

Päivää rouva, tässä ollaan tekemässä eduskuntavaalijuttua, mitäs mieltä te olette...

– Painukkee suolle! Rollaattorimummo pamauttaa.

Hölmistynyt vaalitoimittaja nostelee lävähtäneitä leukojaan.

– Miksi suolle, kakistelee toimittaja.

– Eläkeläiset ovat joutoporukkaa, roskasakkia! Ei meidän asioita kukkaan hoida, mummo painelee eteenpäin rollaattorilla.

Mistä moinen herkullinen kohtaaminen? Teimme Ylen vaalijuttuja eri puolilla Suomea.

Kohdattu on väkeä idästä ja lännestä, etelästä ja pohjoisesta.

Jututimme lähemmäs satakunta kansalaista.Leukaperät olivat pitkään jäykät, mutta antoisaa oli tavata ihmisiä.

Karua on tietämättömyys

Vaalijuttuja tehdessä havahtui kuitenkin tähän: eduskuntavaalit ovat jo ovella – ja moni tuntuu olevan täysin pihalla.

Eniten tuntuvat olevan keski-ikäiset, nuoret aikuiset ja nuoriso, molemmista sukupuolista.

Jos ei tunnisteta puolueiden puheenjohtajia, miten päästään kysymään politiikan sisällöistä.

Kovin koukku palleaan tuli silti asenteesta.

Ei kiinnosta, en seuraa, en äänestä, saatan äänestää. Näitä vastauksia kuului riittämiin.

Mitä tästä ajatella? Karulta tuntuu meno vaaleihin käynnistyvässä Suomessa.

Juttureissujen perusteella äänestäjien kahtiajako on syvä. Ne, jotka seuraavat ja tietävät, ja ne joita ei kiinnosta pätkän vertaa.

Onko tämä jako vain syventynyt? Sen tuleva näyttää.

Ulkoisen olemuksen perusteella tätä ei pystynyt päättelemään.

Mummot tietävät ja äänestävät

Tiesikö mummo Joensuusta mistä puhui? Takuulla tiesi. Silmät tapittavat päättäjiä, korvat kuulevat vaikka ikä painaa.

Mummot eivät ole ulalla. Vanhukset eivät ole pihalla. Heitä kiinnostaa politiikka, he tietävät ja tuntevat.

Tämä näkyy myös äänestämisessä.

Suomalaiset naiset ovat kirineet miesten ohi äänestysaktiivisuudessa jo 1990-luvulta lähtien.

Viime eduskuntavaaleissa naiset olivat aktiivisimpia äänestäjiä yli 55-vuotiaiden joukossa, koulutustasosta riippumatta.

Seniorinaiset olivat jopa aktiivisempia kuin nuorten, 25–34-vuotiaiden naisten ikäluokka.

Mummot siis äänestävät, mummot tietävät – varaudu ehdokas!

Se voi tulla kuuma, kun tällaiset joensuulaisen kaltaiset mummot parkkeeraavat rollaattorinsa vaaliteltalle.

Grillaavat täydellä liekillä ehdokkaita vanhustenhoidosta ja eläkkeiden riittämisestä.

Ah, olisinpa paikalla kuulemassa.

Ronskit jutut joka puolueen mummolla

Toinen tällainen rautainen rollaattorimummo löytyi Kemijärveltä.

Hilkka Karakko oli mukana useita vuosia Kemijärven kuntapolitiikassa, vasemmalla kunnanvaltuuston salissa.

– Yhteistyötä pitää tehdä oman seutukunnan puolesta. Ennen kepulaiset hoitivat täällä vasemmiston ja vasemmisto kepulaisten asioita.

– Nyt minä olen melkein joka puolueen aktiivi, Hilkka Karakko nauraa kyläkaupan penkillä.

Kemijärven pakkasillassa piipahti vielä talvella ministerinä ollut Sanni Grahn-Laasonen. Hän kannusti kyläkaupan parkkipaikalla Lapin kokoomusehdokkaita.

Ministeri sai mummolta paperin.Millaisen politiikan korjauslistan mummo lienee käsin kirjoittanut? Olisi mielenkiintoista tietää ja lukiko ministeri edes paperia?

Ministerin rinnalla Hikka Karakko ei jäänyt sanattomaksi.

Arvailla sopii mitä ministerin päässä liikkui Hilkan ronskeja juttuja kuunnellessa.

Kuten tämän kikkelipenkkitarinan.

Toimittajakin meni vartavasten istumaan Kemijärven kyläkaupan “kikkelipenkille” .

Aiemmin samalla penkillä vanhempi mies katseli ohimeneviä naisia ja arvosteli takalistoja, rollaattorimummo kertoili tapahtunutta.

Hilkka Karakko suivaantui, ei tuommoinen vetele. Tämä on muuten pehmeäkikkelisten penkki, sanavalmis mummo paukautti vieruskaverille. Ikää tällä oli 90 vuotta.

Aikamoisia epeleitä nämä mummot.

Lue myös aiemmat Satunnaiset vaalitarkkailijat.

Satunnainen vaalitarkkailijan analyysi: Kaupungistuminen on totta, myöntää jopa keskusta – turistiopas mainostaa kuolleiden kylää

Satunnainen vaalitarkkailija: Seuraamme poikkeuksellista poliittista sirkusta: Suhmurointia, muunneltua totuutta ja takinkäännöksiä

Satunnaisen vaalitarkkailijan analyysi: Antti Rinne ei kerro kaikkea sairaudestaan – Tiedot pitäisi julkistaa, jos Rinne pyrkii pääministeriksi

Satunnaisen vaalitarkkailjan analyysi: Kansan tuomio pelottaa – kokoomus teki lehmänkäännöksen vanhusten hoitajamitoitusta koskevassa kiistassa

Satunnainen vaalitarkkailija: Kansalaisten tuohtumus vanhustenhoidon ongelmista on oppositiolle oiva ase, sillä moni äänestää tunteella

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ehdottaa, että Suomessa säädettäisiin uusi ihmiskauppaa koskeva laki.

– Voisi olla järkevää harkita sosiaali- ja terveysministeriön johdolla, että lainsäädäntöä uudistettaisiin niin, että olisi olemassa erillislaki ihmiskaupasta, sisäministeri toteaa Ylen haastattelussa.

Ihmiskaupan uhrien asema Suomessa nousi keskusteluun, kun Yle ja muut mediat kertoivat nigerialaisen Itohan Okundayen tapauksesta. Suomi on päättänyt käännyttää Okundayen Italiaan, jossa hän oli aiemmin joutunut pakkoprostituutioon.

Arvostelua herätti myös Okundayen Suomessa syntyneen lapsen asema. Häntä oltiin käännyttämässä äitinsä kanssa.

Mykkänen otti helmikuun lopussa vastaan aktivisti Lotta Laaksosen keräämän adressin, jossa vaadittiin Okundayen käännytyksen perumista.

Sisäministeri pyysi tämän jälkeen Maahanmuuttovirastoa varmistamaan, että tapauksessa on toimittu asianmukaisesti.

Käännytystä ei ole tähän mennessä tehty.

Ylen tietojen mukaan Okundaye on saanut tällä viikolla kutsun Maahanmuuttovirastoon uuteen haastatteluun.

Kyseessä on toinen kerta, kun Okundayea puhutetaan kasvokkain viiden Suomessa vietetyn vuoden aikana.

Päätösten yhdenmukaisuus varmistetaan

Ulkomaalaislain mukaan ihmiskaupan uhrille voidaan myöntää oleskelulupa, jos hänen tapauksestaan on Suomessa käynnissä esitutkinta tai hän on "erityisen haavoittuvassa asemassa".

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa on esitetty huolta, että kynnys myöntää oleskelulupa ihmiskaupan uhrille on liian korkea. Edellytystä uhrin erityisen haavoittuvasta asemasta on sovellettu valtuutetun mukaan epäjohdonmukaisesti.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on ihmiskaupasta raportoiva viranomainen Suomessa.

Sisäministeri Mykkänen on pyytänyt Maahanmuuttovirastoa laatimaan sisäisen ohjeistuksen siitä, miten ihmiskauppalainsäädäntöä sovelletaan.

– Näin varmistetaan, että päätökset ovat yhdenmukaisia, Mykkänen sanoo.

Mykkäsen pyytämän ohjeistuksen tavoite on, että Maahanmuuttovirastolla olisi selkeämmät kriteerit sille, miten erityisen haavoittuvaa asemaa tulkitaan ja minkätyyppinen oleskelulupa pitäisi milloinkin myöntää.

Suomi on kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut auttamaan kaikkia Suomessa oleskelevia ihmiskaupan uhreja. Sopimukset eivät kuitenkaan velvoita Suomea myöntämään oleskelulupaa kaikille ihmiskaupan uhreille.

Lisää aiheesta:

Pakkoprostituution uhri Itohan Okundaye joutuu lapsensa kanssa takaisin Italiaan – ihmiskaupan valvoja kyseenalaistaa Suomen viranomaisten palautuspäätökset

Yle ihmiskaupan alkulähteillä Nigeriassa: Madame lupasi unelmatöitä Euroopasta ja Rejoice uskoi, mutta todellisuus oli seksityötä Italian kaduilla

Suomen käännyttämä Grace asuisi kadulla Afrikan ihmiskaupan keskuksessa ilman pohjalaisia hyväntekijöitään – "Pelkään kuollakseni entisiä parittajiani"

Myös suomalaisia lapsia ja nuoria joutuu ihmiskaupan uhreiksi – "Emme ole heränneet tähän asiaan"

"Tapan sun äitis, jos et tottele!" – Ihmiskauppa on tämän päivän orjuutta ja sitä on myös Suomessa

Katsottavissa Yle Areenassa: Ulkolinja: Naiskaupan ytimessä

Ruotsin kansallisteatterissa Dramatenissa ja sen ympärillä kuohuu jälleen, kun uusi dokumentti paljastaa teatterissa työskentelevän miehen pahoinpidelleen ruotsalaisten rakastamaa laulajaa ja näyttelijää, Josefin Nilssonia 1990-luvulla.

Dramaten on ollut kohun keskellä ennenkin: syksyllä 2017 kymmenet naiset kertoivat joutuneensa kohdelluksi epäasiallisesti.

Josefin Nilsson kuoli vuonna 2016 kipulääkkeiden yliannostukseen. Hän olisi täyttänyt 50 vuotta tänä vuonna.

Nilsson lauloi Ainbusk-nimessä yhtyeessä, jolle myös Abba-yhtyeen Benny Andersson ja Björn Ulvaeus kirjoittivat kappaleita.

Josefin Nilsson joutui parisuhdeväkivallan kohteeksi 1990-luvulla. Mies sai 1990-luvun lopulla teoistaan tuomion.

Tuore Ruotsin televisio SVT:n dokumentti Josefin Nilsson — Älska mig för den jag är paljastaa, että pahoinpitelijä työskentelee tällä hetkellä Kungliga Dramatiska Teaternissa eli Dramatenissa.

Dokumentti aiheuttanut voimakkaita reaktioita

Dokumenttia on katsottu SVT Play-palvelussa satoja tuhansia kertoja, ja se on aiheuttanut voimakkaita reaktioita muun muassa sosiaalisessa mediassa. Tuhannet ihmiset ovat ilmoittaneet boikotoivansa Dramatenia.

Myös järkyttyneet näyttelijät ovat avanneet suunsa tapauksen tultua ilmi.

Esimerkiksi Moa Gammel kirjoittaa Dagens Nyheter -lehden kotisivuilla menettäneensä halunsa näytellä, koska väärinkäytösten vastaisilla somekampanjoilla ei hänen mukaansa ole ollut mitään vaikutusta.

– Miespuoliset kollegamme ovat vaienneet täysin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Moa Gammelin arvostelu kohdistuu johtajiin, ohjaajiin ja tuotantoyhtiöihin, jotka “antavat tilaa rikoksentekijöille”.

Dramatenin johto tuli julkisuuteen

Myös Dramatenin johtoa on myös ehditty arvostella vaikenemisesta dokumentin esittämisen jälkeen. Taiteellinen johtaja Eirik Stubø tuli vihdoin julkisuuteen keskiviikkoaamuna, kun hän antoi haastattelun Ruotsin Radion P1-kanavan kulttuuriuutisille.

Stubø perusteli haastattelussa päätöstä perua näytöksiä, joissa Nilssonin entinen poikaystävä on mukana.

– Kyse on työntekijöiden huomioimisesta. Se tuntui aivan oikealta ratkaisulta. Tilanne pakotti tähän ratkaisuun. On vaikeaa näytellä, kun huomio kiinnittyy muihin asioihin kuin itse näytelmään.

Täsmennetty juttua klo 14.44: Teatterin työntekijä muutettu muotoon näyttelijä.

Miesten sterilisaatio, vasektomia. Tai kondomi. Miehillä on valittavana tasan kaksi ehkäisymenetelmää, kun naisilla niitä on kymmenkunta.

Miesten hormonaalista ehkäisyä on silti tutkittu vuosikymmeniä, yhtä kauan kuin naistenkin. Jo alkuaikoina tutkimus kuitenkin keskittyi naisten e-pillerin kehittämiseen, osin koska se koettiin tärkeämmäksi ja potentiaalinen asiakaskunta laajemmaksi.

– Naiset tarvitsivat keinon hallita kehoaan, ja se ajoi tutkimusta eteenpäin. Miesten tutkimiseen ei ollut samanlaista kannustinta, kertoo ehkäisypillerin kehittämisestä kirjan kirjoittanut Jonathan Eig Broadly-sivuston haastattelussa.

Naisten ehkäisypilleri on ollut menestys, joka on auttanut naisia vapautumaan raskauden pelosta ja kohentamaan asemaansa yhteiskunnassa monin tavoin.

Miesten hormonaalinen ehkäisy on nykyarvioiden mukaan yhä vuosien päässä. Miksi tutkimus etenee niin hitaasti?

Eikö miehiä kiinnosta?

Yksi käytetyimmistä selityksistä koskee miesten oletettua haluttomuutta ottaa kehoonsa hormoneita. Jos naiset ovat kuusi vuosikymmentä kantaneet yksin taakkaa ja valittaneet haluttomuudesta, lihomisesta, mielialan heittelystä ja tiputteluvuodosta, miksi miehet vapaaehtoisesti ottaisivat osaa?

Suomalainen asiantuntija, dosentti Antti Perheentupa Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo sähköpostitse, että tutkimuksia tekevillä asiantuntijoilla on kuitenkin toisenlainen käsitys miesten mielenkiinnosta:

– Ainakaan oma kokemuksemme ei tue ajatusta, etteivät miehet olisi halukkaita käyttämään hormonaalista ehkäisyä. Rekrytointi tutkimuksiin on ollut helppoa.

Edes vakavat haittavaikutukset eivät välttämättä vie mielenkiintoa. Esimerkiksi vuonna 2016 Edinburghin yliopistossa ehkäisyruiskeen testaukseen osallistuneista 320 miehestä parikymmentä keskeytti runsaan vuoden kestäneen kokeen haittavaikutusten takia. Koko koekin keskeytettiin.

Kumminkin koehenkilöistä 75 prosenttia olisi ollut valmis käyttämään testattua ehkäisyruisketta.

Naiset eivät luota miehiin?

Toinen usein esitetty oletus on, etteivät naiset uskalla jättää ehkäisyä miesten vastuulle.

Tutkimustieto ei kuitenkaan tue tätäkään oletusta.

Skotlannissa, Kiinassa ja Etelä-Afrikassa vuonna 2000 lähes kahdelle tuhannelle naiselle tehty kartoitus kertoi, että 65 prosenttia naisista kokee ehkäisyn olevan liiaksi naisten vastuulla. Yli 90 prosenttia eteläafrikkalaisista ja skotlantilaisista naisista suhtautui miesten ehkäisypilleriin myönteisesti ja kiinalaisnaisistakin noin kahdeksan kymmenestä piti sitä hyvänä.

Kolme neljästä naisesta olisi ollut valmis siirtämään ehkäisyn miehen ehkäisypillerin varaan. Vain kaksi prosenttia naisista oli sitä mieltä, että he eivät luottaisi miehensä kykyyn käyttää hormonaalista ehkäisyä.

Sama tutkimusryhmä kartoitti samoissa maissa myös lähes tuhannen miehen kantoja – heistäkin 44–83 prosenttia ilmoitti olevansa halukas käyttämään miesten ehkäisypilleriä.

Kehittely maksaa liikaa?

Asenteet ovat siis jo nyt myönteisiä – ennen ensimmäistäkään miesten hormonaalista ehkäisymenetelmää markkinoilla.

Isot lääketehtaat eivät siltikään ole kiinnostuneita. Broadly-sivuston selvityksen mukaan esimerkiksi Bayer, Pfizer ja Merck eivät panosta tällä hetkellä miesten ehkäisytutkimukseen.

– Lääketeollisuus oli aikanaan tutkimuksissa mukana, mutta jäi pois, koska miehen hormonaalisessa ehkäisyssä ei nähty riittävää taloudellista potentiaalia. He eivät näe tässä suurten voittojen mahdollisuutta, katsoo Perheentupa.

Parhaillaan ehkäisypilleritutkimukseen osallistuva Washingtonin yliopiston professori Stephanie Page muistuttaa Broadlyn haastattelussa, että uudenlaisen, uraauurtavan lääkkeen tuominen markkinoille on uhkapeliä.

– Monet markkinoille tulevista uusista lääkkeistä ovat joko jonkin jo olemassaolevan lääkkeen paranneltuja versioita tai hoitavat sairautta, josta jo tiedetään etukäteen, paljonko mahdollisia ostajia lääkkeelle on. Mutta miesten hormonaalisen ehkäisyn suhteen emme sitä tiedä, koska mitään vastaavaa ei ole vielä saatavilla, pohtii Page.

Miesten ehkäisy on haastavampaa?

Pisimmällä ovat tutkimukset ehkäisygeelistä ja ehkäisypilleristä, joissa miehille annetaan progestiinin ja androgeenin yhdistelmää, jotta siittiöiden tuotanto loppuu ilman, että testosteronin puute laskee seksuaalista halukkuutta, erektiokykyä tai vaikkapa lihasmassaa.

Esimerkiksi professori Page on mukana Washingtonin yliopiston sekä Los Angeles BioMedin tutkimuksessa, jossa 30 miehelle annettiin kuukauden ajan testilääkettä nimeltä 11-beta-MNTDC. Se sisältää progestiinijohdannaista, joka laskee tehokkaasti siittiöiden tuotantoon tarvittavia hormoneja. Lääkkeessä on myös testosteronijohdannaista, joka tasapainottaa miessukuhormonien laskua.

Koehenkilöistä 4–6 raportoi päänsärystä, ihottumasta tai väsymyksestä, viisi lievästä halukkuuden vähenemisestä ja kaksi lievistä erektiohäiriöistä. Kukaan ei kuitenkaan pitänyt oireita niin vakavina, että olisi vetäytynyt kokeesta. Seuraavaksi aletaan tutkia, miten siittiötuotanto reagoi testilääkkeen aiheuttamaan FSH- ja LH-hormonien laskuun.

– Kyse on oikean hormoniyhdistelmän löytämisestä, se vaikuttaa annostelumuodon valintaan, eli siihen onko kyse pistoksista, pillereistä tai ehkäisygeelistä. Nyt tutkittu taas yhtä uutta kombinaatiota. Tässä ei ole kovasti uutta ja tutkimuskin on kovin pieni. Aiemmissa tutkimuksissa on ollut satoja miehiä mukana, arvioi dosentti Antti Perheentupa.

Perheentuvan mukaan miesten ehkäisy on lääketieteellisesti hankala pulma ratkaistavaksi.

– Siittiöitä tuotetaan kiveksissä miljoonia päivittäin. Vaikka siittiötuotanto saadaan lamattua (ainakin alkuvaiheessa), on tutkimuksissa toistuvasti ollut ryhmä miehiä, runsas kymmenesosa koehenkilöistä, joilla odotetusta hormonivasteesta huolimatta siittiötuotanto ei täydellisesti pysähdy.

Miten suhtaudut ajatukseen miesten hormonaalisesta ehkäisystä? Mikä siinä olisi plussaa, mikä miinusta? Voit kommentoida jutun alla klo 20 asti luomalla Yle Tunnuksen.

Kuntavaalien tulos on selvillä ja helsinkiläisen yökerhon lavalla hymyilee helpottunut puoluejohtaja.

– Olen niin onnellinen, kiitollinen ja ylpeä, Li Andersson julistaa vaalivalvojaisissa juhlivalle vasemmistoväelle.

Juhlaan on harvinainen syy. Vasemmistoliitto on viimein saanut vaalivoiton.

Vasemmistoliitto hakee uutta nousua

Turkulainen Andersson valittiin johtamaan vasemmistoliittoa vuonna 2016 kovin odotuksin.

Nuoren ensimmäisen kauden kansanedustajan ei tarvinnut tehdä enempää eikä vähempää kuin johtaa puolueensa vaalivoittoon 90-luvulta jatkuneen tappioputken jälkeen.

Odotuksiin vastattiin. Kuntavaaleissa 2017 vasemmistoliitto kasvatti kannatustaan.

Edellisen kerran näin oli kuntavaaleissa tapahtunut vuonna 1992, kun SKDL:n seuraajaksi perustettu vasemmistoliitto sai edeltäjäänsä paremman tuloksen. Silloin Li Andersson oli viisivuotias.

Nyt vaalivoitto pitäisi saada myös eduskuntavaaleissa, joissa puolue kasvatti paikkamääräänsä viimeksi vuonna 1995.

Kannatusmittausten mukaan vasemmistoliitolla on siihen hyvät mahdollisuudet.

Li Andersson on keskiviikko-iltana haastateltavana Ylen puheenjohtajatentissä. Voit katsoa tentin suorana Yle Areenassa tai TV1:ssä klo 21.00.

Viime vaaleissa vasemmistoliitto kompastui velkakeskusteluun

Edelliset eduskuntavaalit menivät vasemmistoliitolta penkin alle.

Talouskeskusteluun keskittyneissä vaaleissa vasemmistoliitto erottautui vetämällä omaa velkaelvytykseen pohjautuvaa linjaansa, kun muut puolueet esittelivät leikkauslistoja.

Äänestäjiä linja ei vakuuttanut. Puolue kärsi historiansa pahimman vaalitappion. Se oli kirvelevä, mutta tappioihin puolue oli jo tottunut.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vasemmistolaiset aatteet ylipäätään ovat jääneet markkinatalouden jalkoihin ja menettäneet aiempaa painoarvoaan. Keskustelu vasemmiston kriisistä on ikiliikkuja, joka on käynnistynyt uudestaan jokaisen vaaleissa otetun pohjakosketuksen jälkeen.

Liikkuvia äänestäjiä ovat karkottaneet vasemmistoliittoon yhdistetyt tunkkaiset mielikuvat Neuvostoliittoon haikailevista taistolaisista. Vasemmistolaista politiikkaa toivovat taas ovat raivostuneet niistä kompromisseista, joita puolue on tehnyt hallitusvuosinaan 1990-luvun Lipposen ensimmäisestä hallituksesta lähtien.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen muodostetussa Kataisen monipuoluehallituksessa vasemmistoliitto istui yhdessä kokoomuksen kanssa. Kokoomusvetoiseen hallitukseen menemistä vastusti esimerkiksi vasemmistonuorten silloinen puheenjohtaja Li Andersson.

Näkemyserot muiden puolueiden kanssa johtivat lopulta siihen, että vasemmistoliitto marssi ulos hallituksesta kolmen vuoden yhteistyön jälkeen. Viimeinen pisara oli perusturvaa heikentävä säästöpaketti, jota puolue ei ollut valmis hyväksymään.

Hallituksen jättäminen ei seuraavissa vaaleissa auttanut. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kutistui kahteentoista edustajaan.

Kahdessa vuosikymmenessä eduskuntaryhmä on miltei puolittunut. Vielä vuonna 1995 edustajia oli 22.

Vasemmistoliiton nuorennusleikkaus

Häviämään tottuneessa puolueessa on nyt virinnyt uusi toivo. Vasemmistoliitto aikoo muuttaa hiljalleen sukupuuttoon kuolevan työväenliikkeen hautajaissaattueen punavihreiden nuorten riemumarssiksi.

Puolue on nuorentunut ja vihertynyt. Sen noin 11 000 jäsenen joukosta puolet on liittynyt puolueeseen vuoden 2011 vaalien jälkeen. Vasemmistoliiton mukaan jäsenmäärää kasvattavat erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset.

Perinteisten eriarvoisuuteen ja työntekijöiden asemaan liittyvien teemojen lisäksi puolue on alkanut puhua myös ilmastonmuutoksen torjunnasta ja feminismistä. Anderssonin valinta puolueen keulakuvaksi voimisti kuvaa vihervasemmistolaisesta linjasta.

Nuorten kasvava kiinnostus puoluetta kohtaan näkyy myös Ylen Taloustutkimuksella teettämän viimeisimmän kannatusmittauksen tausta-aineistosta. Puolueen kannattajista yli 30 prosenttia on alle 35-vuotiaita, kun taas esimerkiksi SDP:llä nuorten kannattajien osuus on vain hieman yli 13 prosenttia.

Erimielisyydet vanhojen ay-taustaisten duunarijäsenten ja uuden punavihreän sukupolven välillä eivät ole oppositiokaudella juuri näkyneet. Eri kannattajaryhmien toiveiden kanssa tasapainoilu muuttuu kuitenkin astetta vaikeammaksi, mikäli puolue nousee hallitukseen.

Silloin Andersson joutuu todelliseen tulikokeeseen.

Vasemmistoliitto on ollut puoluejohtajan painajainen

Vasemmistoliitto on aina ollut vaikea puolue johtaa. Puheenjohtajien ilona on ollut puolueen sisältä noussut ärhäkkä oppositio, jolla on historialliset juuret vasemmistoliittoa edeltäneiden vasemmistopuolueiden katkerassa keskinäisessä riitelyssä.

Vuonna 2006 puoluetta johtanut Suvi-Anne Siimes erosi tehtävästään kesken kauden riitaannuttuaan niin sanottujen entisten taistolaisten kanssa. Vuonna 2011 taas Kataisen hallitukseen menemistä vastustaneet kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho erosivat vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä ja muodostivat oman ryhmänsä.

Mikäli vasemmistoliitto vaalien jälkeen osallistuu hallitusneuvotteluihin, kysymys hallitukseen menemisestä tulee olemaan puolueelle vaikea.

Vasemmistoliitto toivoo SDP:n ja vihreiden varaan rakentuvaa punavihreää hallitusta, mutta kannatuskyselyiden perusteella hallituspohja kaipaisi vahvistukseksi joko keskustaa tai kokoomusta.

Kokoomus samassa hallituksessa on vasemmistoliitolle myrkkyä, mutta myöskään Juha Sipilän johtama keskusta ei herätä puolueessa lämpimiä tunteita. Keskustan katsotaan kallistuneen liikaa oikealle.

Vasemmistoliitto aikoo ratkaista vaikean hallituskysymyksen poikkeuksellisella tavalla. Hallitusneuvotteluiden tuloksen selvittyä puolue järjestää äänestyksen, jossa kaikki puolueen jäsenet voivat äänestää neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Äänestyksen lopputulosta on vaikea ennakoida, mutta jäsenistön hyväksymä neuvottelutulos riisuisi aseita puolueen sisällä muuten helposti heräävältä vastarinnalta.

Vasemmistoliitto on valmistautunut hallitusneuvotteluihin julkistamalla listan kärkitavoitteista ja kynnyskysymyksistä. Hallitukseen osallistumisen ehtona on muun muassa työttömyysturvan aktiivimallin purkaminen ja perusturvan heikennyksistä pidättäytyminen.

Vaaliohjelmassaan puolue lupaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamista ja yksinhuoltajien lapsilisän korottamista. Lupaukset rahoitettaisiin kiristämällä suurituloisimpien verotusta ja esimerkiksi ympäristölle haitallisia tukia karsimalla.

Vasemmistoliiton kannatusta on kirittänyt porvarihallituksen politiikka

Vasemmistoliitto on puolueena uusiutunut, mutta myötätuulta vaaleihin on antanut myös Sipilän hallitus. Porvarihallituksen aikana erot vasemmiston ja oikeiston välillä ovat tulleet jälleen näkyviksi.

Vaalikauden aikana säästöpäätöksistä ovat kärsineet erityisesti pienituloisimmat, ja vasemmistoliiton kannattajien joukossa pienituloisten osuus on suurempi kuin muilla puolueilla.

Taloustutkimuksen Ylelle tekemän viimeisimmän kannatusmittauksen tausta-aineiston mukaan puolueen kannattajista noin 30 prosenttia tienaa bruttona alle 25 000 euroa vuodessa, kun taas esimerkiksi kokoomuksella pienituloisimpia on kannattajista vain alle 10 prosenttia.

Ammattiaseman mukaan tarkasteltuna suurin kannattajaryhmä koostuu suorittavaa työtä tekevistä työntekijöistä. Viime vuosina myös erilaisissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien toimihenkilöiden osuus vasemmistoliiton kannattajissa on kuitenkin kasvanut.

Puolueessa kehitystä tulkitaan niin, että perinteinen duunarikenttä ja korkeakoulutetut asiantuntijat painivat yhä enemmän samojen ongelmien parissa. Työn murros ja esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen koskevat sekä kaupan kassaa että tutkijaa.

Vasemmistoliitto ja vihreät samoilla linjoilla

Työelämän turvattomuudesta huolestuneille vasemmistoliitto tarjoaa ratkaisuksi anteliasta perustuloa. Puolueen perustulomallissa jokaiselle maksettaisiin 800 euroa kuukaudessa. Toisessa perustuloa kannattavassa puolueessa, vihreissä, perustuloa maksettaisiin 600 euroa kuukaudessa.

Sosiaaliturvan uudistaminen on seuraavan hallituksen työlistalla, mutta puhdasta perustuloa ajavat puolueet ovat vähemmistössä. Edes vasemmistoliiton toivomassa punavihreässä hallituksessa perustulo tuskin etenisi, sillä SDP haraa vastaan.

Vasemmistoliitto ja vihreät kamppailevat keskenään osin samoista arvoliberaaleista äänestäjistä. Perustulon lisäksi vasemmistoliitto on vihreiden kanssa samoilla linjoilla ilmastopolitiikassa. Ylen ilmastokyselyssä molemmat puolueet erottuvat vaatimalla muita puolueita kunnianhimoisempia ilmastotoimia.

Ylen kyselyssä maahanmuuttopolitiikasta eroja tulee puolueiden suhtautumisessa Euroopan ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkintaan. Tarveharkinnalla tarkoitetaan sitä, että EU:n ulkopuolelta tuleville työnhakijoille myönnetään oleskelulupa vain, jos tehtävään ei ole saatavilla työvoimaa omasta takaa.

Vasemmistoliiton mielestä tarveharkinnasta ei tulisi luopua, kun taas vihreät olisi tähän valmis.

Kysymys tarveharkinnasta jakaa rivejä myös vasemmistoliiton sisällä. Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula oli ensimmäinen allekirjoittaja lakialoitteessa, joka vaati tarveharkinnasta luopumista. Puolueen ay-siivelle tämä ei käy.

Puoluettaan suositumpi puheenjohtaja

Tulevissa vaaleissa vasemmistoliiton valttikorttina on erittäin suosittu puheenjohtaja. Väittelyissä hyvin pärjäävä 31-vuotias Li Andersson nousee kärkeen kyselyissä, joissa kartoitetaan mielipiteitä puoluejohtajien onnistumisesta.

Suosio ei ole kuitenkaan heijastunut suoraan puolueen kannatukseen, joka on pysynyt samalla 8–9 prosentin tasolla koko vaalikauden ajan. Sekin riittäisi silti vaalivoittoon, kun vertailukohtana on edellisten vaalien 7,1 prosentin tulos.

Puolueen listoilla kansanedustajan paikkoja kärkkyy sekoitus perinteisempiä ay-taustaisia duunarikentän ehdokkaita ja nuoremman polven punavihreitä.

Paikastaan luopuu kaksi pitkän linjan vasemmistoliiton kansanedustajaa, perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toiminut Annika Lapintie Varsinais-Suomen vaalipiiristä sekä Kari Uotila Uudeltamaalta.

64-vuotiaan Uotilan tilalle saattaa nousta vielä kokeneempi vasemmistokonkari, kun samasta vaalipiiristä eduskuntaan pyrkii 72-vuotias entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Esko Seppänen.

Puolue houkuttelee myös kulttuuriväkeä listoilleen. Esimerkiksi Helsingin vaalipiirissä ehdolla ovat räppäri Heikki Kuula ja filosofi Tuomas Nevanlinna.

Politiikan ulkopuolelta tunnetuilla ehdokkailla puolueet pyrkivät tavoittelemaan myös sellaisia äänestäjiä, jotka eivät muuten äänestäisi puoluetta. Vasemmistoliiton ydinkannattajat äänestävät puoluetta uskollisesti, mutta vuosien mittaan tämä joukko on käynyt pieneksi.

Tulevissa vaaleissa vasemmistoliiton kohtalonkysymys on se, onnistuuko punavihreän muodonmuutoksen kokenut puolue houkuttelemaan taakseen myös niitä äänestäjiä, joille vasemmistolaisuus ei ole keskeinen osa identiteettiä.

* Juttua päivitetty 27.3 klo 10.19 Täsmennetty, että vuoden 1992 vaalivoitto on viimeisin kuntavaaleissa saatu voitto. Lisätty tieto, että eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton viimeisin vaalivoitto on vuodelta 1995.

Lue myös:

Erilainen pääministeritentti: Miksi Li Andersson nauroi smoothiebaarille, mitä hän katuu elämässään eniten? video

Etsi ehdokkaasi Ylen vaalikoneessa!(siirryt toiseen palveluun)

Lue, katso ja kuuntele Ylen parhaat vaalijutut

Lue täältä kaikki Ylen puolueanalyysit

Vesterinen yhtyeineen on jo kymmenen vuotta vanha bändi, joka julkaisi maaliskuun alussa kuudennen levynsä. Silti vain laulaja Tero Vesterinen on toistaiseksi ainoa, jolle bändi on päätyö.

Ehkä juuri se tekee bändistä sen, mikä se on: kaveriporukka, jolla on aidosti hauskaa keskenään – ja joka nauttii yhdessä soittamisesta. Bändi tunnetaankin erityisesti keikkojen hyvästä tunnelmasta.

Tero Vesterinen itse kokee olevansa lavalla onnellinen.

– Meininki lähtee heti ekasta biisistä, eikä tarvitse jännittää, miten tämä menee. Voi vain nauttia musiikista. Ja kun näkee yleisön, joka on yhtä hurmioituneessa tilassa, sekin auttaa. Tulee aika maaginen tunnelma, kuvaili Vesterinen Puoli seitsemän -ohjelman haastattelussa.

Ajan hengen vastainen menestys

Maagista tunnelmaa on ollut tarjolla, sillä bändi lähti maaliskuun alussa kiertueelle, joka kestää toukokuun loppuun saakka. Kiertue on yhtyeen tähän saakka isoin.

Suosio on kasvanut pikkuhiljaa.

– Tuntuu hienolta, että menestys on nimenomaan tullut keikkailulla ja pitkään jatkuneella puurtamisella, mikä ei ole enää niin yleistä tässä ajassa. Kyllä se nostaa itsellä kylmiä väreitä, että voi olla mukana tuollaisessa bändissä.

Maagisesta keikkatunnelmasta arkeen siirtyminen on tosin keski-ikäiselle perheenisälle välillä karua.

– Just viime maanantaina lähdimme ajamaan aamukahdeksalta Vaasasta kotiin. Ajoin koko matkan ja menin suoraan neljältä hakemaan muksuja koulusta ja päiväkodista. Oli aika brutaali siirtymä.

Keski-ikäiset olivat valmiita uudistumaan

Vaikka Vesterinen yhtyeineen onkin vanhan liiton bändi, kaipasivat he uudelle levylleen uudistumista. Siinä auttoi tuottaja Jonas Olsson, ensimmäinen ulkopuolinen tuottaja yhtyeen historiassa.

Aluksi ulkopuolisen kommentit aiheuttivat bändin jäsenissä vastustusta, mutta kaikki olivat tyytyväisiä lopputulokseen.

– Kaikki onnistui yli odotusten. Jonas on valtavan taitava siinä mitä hän tekee. Meillä on hyvin suora tapa puhua toisillemme bändissä ja ilmeisesti myös Jonaksella, koska hän ilmoitti heti suoraan, että mikä lähtee pois ja mikä jää.

Vili Vesterisen perintö kantaa

Tero Vesterisellä on vahva verenperintö musiikkiin ja keikoille. Hänen isoisänsä oli legendaarinen harmonikkataiteilija Vili Vesterinen.

Vaikka Vesterinen ei koskaan ehtinyt tavata vaariaan, tämän perintö on merkityksellinen.

– Tuntuu hienolta, että on tuommoinen vaari, että omassa geeniperimässä kulkee musiikin voima. Kyllä sen aika ajoin itsessäänkin tunnistaa sellaisen kohtalaisen suuren palon musiikin tekemiseen.

Usein kun Vesterinen miettii vaaria nimenomaan tien päällä.

– Kun ajelee samoja teitä, joita vaarikin on kulkenut Dallapén ja muiden kanssa, niin on hienoa jatkaa sitä musiikillista perintöä.

Katso Tero Vesterisen koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa Yle Areenasta.

Norjalainen risteilyalus vältti todennäköisesti vain täpärästi suuronnettomuuden lauantaina, kun sen koneet menivät epäkuntoon.

Onnettomuutta tutkinut norjalaisviranomainen sanoo, että konerikko johtui matalasta öljynpaineesta.

Moottoriöljyn taso kaikissa neljässä koneessa oli sallituissa rajoissa, mutta "erittäin" matalalla. Kova aaltoilu aiheutti sen, että öljyn siirtyminen säiliöistä öljypumppuihin pysähtyi.

Tämä aiheutti moottoreiden automaattisen sammumisen.

Viking Skyllä oli mukanaan lähes 1400 matkustajaa, kun se lähetti hätäviestin lauantaina ajelehtiessaan merellä konerikon vuoksi. Lähimmillään rantaa se oli vain sadan metrin päässä.

Laivan miehistön onnistui viime hetkillä käynnistää yksi koneista ja vakavammalta onnettomuudelta vältyttiin.

Lue lisää: "Se oli kuin Titanic", "aalto vei vaimoni", "pöytiä ja tuoleja lensi päin ihmisiä" – Matkustajat kertovat kauhunhetkistä Viking Sky -aluksella

Keskusrikospoliisi (KRP) epäilee viittä suomalaista laajassa lasten hyväksikäyttöön liittyvässä kokonaisuudessa. Poliisin epäilyksen mukaan Suomessa on tuotettu väkivaltaista lasten hyväksikäyttömateriaalia.

KRP:n rikosylikomisario Sari Sarani pitää tapausta moni tavoin poikkeuksellisena.

– Tässä yksittäisessä kokonaisuudessa takavarikoidun materiaalin määrä on ihan valtava. Poikkeuksellista on sekin, että tässä on pitkään yhdessä suunnitelmallisesti toiminut epäiltyjen joukko ja asianomistajat ovat olleet samat niin pitkään samoilla epäillyillä.

Uhreja epäillään olevan kuusi, alle kouluikäisestä yläasteikäiseen. Epäiltyjen rikosten tapahtuma-aika on 2004–2018.

– Tämän materiaalin erikoispiirteitä ovat hyvin raaka väkivalta ja törkeä raiskaaminen. Näitä poikkeuksellista väkivaltaa sisältäviä CAM-materiaalijuttuja ei ole Suomessa tullut esille kovin paljon, Sarani kertoo.

CAM-materiaalilla (Child Abuse Material) tarkoitetaan sukupuolisiveellisyyttä loukkaavia lasta esittäviä kuvia ja muuta aineistoa.

Materiaalin määrä on kasvanut valtavasti

Sarani uskoo, että muualla maailmassa olevaa raakaa väkivaltaa sisältävää lapsen seksuaalista hyväksikäyttömateriaalia on yhtä lailla täällä Suomessa, mutta se ei vain tule viranomaisten tietoon.

Saranin mukaan tällaiselle materiaalille on aina ollut kysyntää joka puolella maailmaa, mutta sen tarjonta on nyt kasvanut selvästi internetin ja digitaalitekniikan myötä. Materiaalia pystytään tuottamaan aiempaa tehokkaammin, nopeammin ja korkealaatuisempana ja sitä on helppo siirtää ja myydä tietoverkkojen välityksellä.

– Pahuus ei todellakaan ole maailmasta poistumassa, se saattaa ehkä olla jopa lisääntymässä, Sarani sanoo.

Tietoverkkojen kautta myös uhrin groomaaminen on helpompaa. Groomingilla tarkoitetaan tapahtumaketjua, jossa yleensä aikuinen valmistelee lapsen tai nuoren seksuaalista hyväksikäyttöä. Tämä tapahtuu usein esimerkiksi sosiaalisen median palveluissa.

– Groomaaminen alkaa heti, kun älylaite otetaan käyttöön. On tyypillistä, että jo 6–7-vuotiaille tulee näitä aikuisviihdemateriaali- tai CAM-materiaalipläjäyksiä.

Lasta pitää varoittaa jo hyvin varhain

Saranin mukaan tehokkain tapa ennaltaehkäistä tämän alan rikollisuutta olisi lisätä kaiken ikäisten ihmisten tietoisuutta asiasta. Ongelman olemassaolo ja digitaalisen maailman vaarat pitäisi tiedostaa nykyistä paremmin.

– Tästä ei kukaan oikein puhu ja tämä halutaan vain unohtaa ja sulkea pois, koska se on niin vastenmielistä. Eli ei nähdä mitä ympärillä tapahtuu. Kun osattaisiin käyttää internetiä vähän turvallisemmin, se suojaisi monelta ikävältä asialta.

Lisäksi ihmisille, jotka ovat seksuaalisesti kiinnostuneita lapsista, tulisi Saranin mukaan tarjota apua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Sarani kehottaa vanhempia kertomaan asiasta omille lapsilleen jo hyvin varhain, jotta lapset osaisivat itse suojautua mahdollisimman nuorella iällä. Saranin mukaan lapselle pitää kertoa, millaisia riskejä verkossa on ja että maailmassa on tällaisia rikollisia, jotka saattavat koska tahansa ottaa yhteyttä kehen tahansa.

"Se, että ei kerrota lapselle, on suurin virhe" Sari Sarani

– Vanhempi itse tietää lapsensa kehityksen vaiheet, milloin voi kertoa ja mitä voi kertoa. Mutta ratkaisu ei ole se, että ei kerrota koskaan mitään. Se, että ei kerrota lapselle, on suurin virhe.

Jos lapsella ei ole tietoa asiasta, hän ei tiedä, miten hänen tulisi toimia.

– Kun lapsi ensimmäisen kerran saa jonkun pornovideon puhelimeensa, hän ei yhtään tiedä, mistä on kysymys, jos vanhemmat eivät ole siitä varoittaneet. Lapsi voi säikähtää ja pitää sitä pelottavana eikä uskalla puhua vanhemmilleen. Sitten ollaan pulassa, Sarani sanoo.

Jos ei vielä haluaisi puhua lapselleen pedofiileistä, voi Saranin mukaan ainakin neuvoa, minkälaisia sovelluksia kannattaa käyttää, millaiset tietoturva-asetukset olisi hyvä olla sekä keskustella siitä, kannattaako pitää paikannusta, omaa numeroa, ikää tai valokuvaa näkyvillä.

– Jos on Instagramissa tai muussa sosiaalisessa mediassa kaikki tiedot julkisina ja näkyy, että on lapsi, sehän on kuin kärpäspaperi näille tämän alan rikollisille.

Lisää aiheesta:

KRP epäilee: Viisi suomalaista mukana kansainvälisessä lapsipornoringissä – Suomessa tuotettu väkivaltaista kuvamateriaalia

Lue myös:

Pelastakaa lapset: Lapselle pitää kertoa ajoissa netin "namusedistä" – joka kolmas lapsi kohdannut verkossa seksuaalista häirintää

Pedofiliaa ei voi parantaa, mutta sitä voi hoitaa – arviolta 40 000 suomalaista kokee seksuaalista kiinnostusta lapsiin

Britannian parlamentin alahuone äänesti keskiviikkona useista eri vaihtoehdoista, joista joku voisi nousta vaihtoehdoksi pääministeri Theresa Mayn EU-eron sopimukselle. Yksikään ehdotus ei saanut tarvittavaa enemmistöä.

Vaikka joku ehdotuksista olisi saanut alahuoneen enemmistön taakseen, ei se siltikään olisi sitonut Mayn hallitusta. Äänestys oli vain suuntaa antava.

Lähimmäksi hyväksymistä päätyi ehdotus, jossa Britannia olisi neuvotellut EU:n kanssa pysyvästä ja kattavasta tulliunionista. Sitä kannatti 264 ja vastusti 272 edustajaa.

Näistä vaihtoehdoista parlamentti äänesti

Yle uutiset listasi jo aiemmin päivällä alahuoneessa äänestettävinä olevat ehdotukset:

Eroaminen EU:sta ilman sopimusta. Ehdotuksen mukaan Britannian tulisi erota EU:sta ilman sopimusta 12. huhtikuuta. Tämän jälkeen Britannian ja EU:n kauppasuhteet perustuisivat Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöihin. Vastaavan ehdotuksen parlamentti on hylännyt aiemmin taloudellisen sekasorron pelossa.

Toisen kansanäänestyksen järjestäminen brexitistä. Ehdotuksessa vaaditaan, että britit äänestäisivät millaisesta tahansa parlamentin hyväksymästä brexit-sopimuksesta ennen sopimuksen ratifiointia.

Tulliunioni EU:n kanssa. Useammassa ehdotuksessa kannatetaan Britannian pysymistä tulliunionissa. Työväenpuolueenehdotus sisältää tulliunionin neuvottelemisen eron jälkeen ja "vahvan suhteen" sisämarkkinoihin. Tämäsisältöisiä ehdotuksia äänestykseen tulee kaksi.

EU:n sisämarkkinoilla pysyminen. Ehdotuksessa esitetään, että Britannia liittyisi eron jälkeen Euroopan vapaakauppajärjestöön ja sitä kautta Euroopan talousalueeseen Norjan, Islannin ja Liechtensteinin kanssa. Myös tämänsisältöisiä esityksiä äänestykseen pääsee kaksi.

Brexitin peruminen sopimuksettoman eron sijaan. Eroprosessin eli artiklan 50 kumoaminen. Jos erosopimusta ei ole syntynyt, ja kansanedustajat hylkäävät sopimuksettoman eron, he voivat vaatia pääministeriä pysäyttämään eroprosessin.

Sopimuksia kovan eron jälkeen. Kahdessa ehdotuksessa vaaditaan, että Britannian hallituksen on neuvoteltava erilaisia järjestelyjä sopimuksettoman eron tapahtuessa. Järjestelyt koskevat muun muassa kauppaa ja tullijärjestelyjä. Näistä toinen päätyy äänestykseen.

Pääministeri lupasi erota, jos brexit-sopimus hyväksytään

Pääministeri Mayn sopimusehdotus on äänestetty kumoon jo kahdesti parlamentissa ja näyttää vahvasti siltä, että se ei saa kannatusta kolmannellakaan kerralla, jos sellaista edes tulee.

Alahuoneen puhemies ei välttämättä salli uutta äänestystä erosopimuksesta eikä May näytä edelleenkään saavan tarpeeksi tukijoita ehdotukselleen.

Keskiviikkona May lupasi jättää pääministerin tehtävänsä, mikäli hänen brexit-sopimuksensa hyväksytään parlamentissa.

Britannian oli alunperin määrä erota EU:sta ylihuomenna perjantaina 29. maaliskuuta.

EU on tarjoutunut lykkäämään eroa 22. toukokuuta saakka, jos Britannian parlamentti hyväksyisi erosopimuksen. Jos sopimusta ei hyväksytä, on EU antanut lykkäystä 12. huhtikuuta saakka.

Ennen uusista ehdotuksista äänestämistä parlamentti vahvisti brexit-eron lykkäämisen.

Lue myös:

Britannian pääministeri lupaa jättää tehtävänsä, jos brexit-sopimus hyväksytään – DUP ei tue Mayn sopimusta

Solmussa oleva Britannian EU-ero heitti lääkeviraston ulos Lontoosta – "En ole brexitin uhri", ruotsalaistyöntekijä sanoo

Voit keskustella aiheesta klo 12 asti.

– Olet läski.

Kun 9-vuotias Henna Tiensuu kuuli nuo sanat koulussa isommilta tytöiltä, hän halusi vain kadota. Alkoi vuosia kestänyt oksentelun, pakkourheilun ja syömättömyyden noidankehä. Siitä tuli Tiensuun varjelluin salaisuus.

Kulissit romahtivat 17-vuotiaana työharjoittelussa. Sieltä soitettiin isälle ja kerrottiin, ettei tytär ollut pysyä jaloillaan.

Kuusi vuotta myöhemmin Tiensuu sai toipuneen paperit ja tuli sen jälkeen melkein heti raskaaksi. Kerran näkymättömyyttä tavoitelleen nuoren naisen vatsa alkoi kasvaa.

– Se oli iso paukku, sillä en ollutkaan henkisesti niin hyvässä kunnossa kuin olin kuvitellut, Tiensuu kertoo.

Vaikka tiesin, että kropan muutoksille oli hyvä syy, vinksallaan oleva kehonkuvani vaikeutti niiden hyväksymistä. Henna Tiensuu

Tiensuu oli ollut raskaana aiemminkin, mutta raskaudet olivat päättyneet keskenmenoihin. Niiden syyksi arveltiin syömishäiriötä.

– Lääkärini mukaan kehoni ei ollut valmis raskauteen, sillä minussa itsessänikin oli vielä niin paljon korjattavaa.

Aliravitsemustila voi aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä, mutta painon noustessa lisääntymiskyky yleensä palautuu. Myös Tiensuun keho voi nyt jo paremmin. Hän halusi tehdä kaikkensa kaikkensa turvatakseen lapsen terveyden.

Syömistä helpotti tieto siitä, että lapsi oli täysin riippuvainen hänen syömästään ravinnosta.

– Pystyin ajattelemaan, että en syö itseäni varten, Tiensuu sanoo.

Painon seuranta ahdisti

Neuvolassa Henna Tiensuu kertoi rehellisesti syömishäiriötaustastaan.

– Oloni oli asiasta kerrottuani hieman kuin suurennuslasin alla. Tiesin kuitenkin, että he halusivat vain auttaa. Siitä syntyi molemminpuolinen luottamus.

Vaikka hän oli onnellinen sisällään kasvavasta lapsesta, punnitukset neuvolassa ahdistivat.

Osan syömishäiriöoireet helpottuvat, kun keho saa raskauden myötä ikään kuin uuden merkityksen. Milla Linna, erikoislääkäri, Tampereen Syömishäiriöyksikkö

Tiensuu ei halunnut tietää, paljonko painoi.

– Sanoin terveydenhoitajalle, etten tahdo kuulla lukuja. Vaikka kropan muutoksille oli hyvä syy, vinksallaan oleva kehonkuvani vaikeutti niiden hyväksymistä, Tiensuu kertoo.

Tytär oli syntyä lähes neljä kuukautta etuajassa. Kun hän vihdoin syntyi, lämmin yhteys äidin ja tyttären välille lähti kehittymään välittömästi.

– Hän oli minulle suurin ihme, mitä oli olemassakaan. Olin jo ajatellut, etten koskaan kokisi sitä, Tiensuu kertoo.

Muutama seikka aiheutti kuitenkin tuoreelle äidille huolta.

Korjauksen tarpeessa

Tyttären hiukset eivät kasvaneet ennen toista ikävuotta. Hampaat puolestaan puhkesivat jo kolmen kuukauden iässä, mutta ne olivat huonokuntoiset. Nyt 8-vuotias tytär on joutunut käyttämään purentakiskoa ristipurennan korjaamiseksi. Hän on ollut aina todella siro ja aina kulkenut käyrien alapuolella.

– Lääkäri arvioi, että oma kehoni olisi edelleen tarvinnut korjausta syömishäiriön jäljiltä. Se kehittyi niin nuorella iällä ja kesti niin kauan. Voi olla, ettei lapsi saanut kaikkea tarvitsemaansa niin paljon kuin olisi tarvinnut.

Tieto ravisteli tuoretta äitiä.

– Silloin todella ymmärsin, että en käytökselläni vaikuttanut ainoastaan itseeni ja lähipiiriini vaan myös lapseeni.

Myös syntymätön lapsi kärsii

Lääketieteen tohtori Milla Linna on kirjoittanut väitöskirjansa syömishäiriön aiheuttamista riskeistä raskaudelle. Vaikka viime vuosina aihetta on tutkittu enemmän, tietoa ei edelleenkään ole laajalti.

– Anoreksia, bulimia ja ahmintahäiriö nostavat keskenmenon riskiä, ja korkeimman vaaran aiheuttaa ahmintahäiriö. Näistä raskauksista liki puolet päätyy keskenmenoon, Tampereen Syömishäiriöyksikössä erikoislääkärinä työskentelevä Linna kertoo.

Jos neuvolassa sanotaan, että sikiö ottaa kyllä omansa, syömishäiriötä sairastava voi tulkita sen esimerkiksi niin, että hänen ei tarvitse syödä. Milla Linna, erikoislääkäri, Tampereen Syömishäiriöyksikkö

Jos sikiö alkaa kehittyä mutta saa raskauden aikana liian vähän ravintoa, se voi heijastua vauvan kehitykseen.

– Äidin aliravitsemustilan on todettu aiheuttavan sikiövaurioita, epämuodostumia, hermoston vaurioita ja lapsen pienikokoisuutta. Syömishäiriön vakavuuden aste vaikuttaa, eikä tällaisia vaurioita muodostu kaikissa tapauksissa, kertoo ravitsemusterapeutti Harriet Kupiainen Kymenlaakson keskussairaalasta.

Huonot olosuhteet kohdussa voivat altistaa sairauksille myös myöhemmällä iällä.

– Niin lapsen psyykkinen, kognitiivinen kuin motorinenkin kehitys saattaa olla poikkeavaista. Lisäksi liian vähään ravinnonsaantiin raskauden aikana liittyy kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien riski, Milla Linna kertoo.

Kontrollin menetys

On tavallista, että hallitsemattomat kehon muutokset alkavat ahdistaa syömishäiriön sairastanutta tulevaa äitiä.

Linnan mukaan sairastunut ei usein pysty hallitsemaan vaikeita tunteita muulla tavoin kuin syömishäiriön oireilla. Anoreksiassa se tarkoittaa usein syömisen ja painon kontrollointia, kun tunne vallan menetyksestä aiheuttaa ahdistusta.

– Tiedetään kuitenkin, että osan oireet helpottuvat, kun keho saa raskauden myötä ikään kuin uuden merkityksen. Näin voidaan joissakin tapauksissa ottaa suuri edistysaskel syömishäiriöstä toipumisessa, sanoo Linna.

Tilanne voi kääntyä myös täysin päinvastoin: raskaus tuo syömishäiriön oireet takaisin. Näin kävi 30-vuotiaana raskaaksi tulleelle Nooralle, joka ei esiinny jutussa oikealla nimellään.

"En kokenut, että raskaus oli ihana asia"

Noora oli sairastanut anoreksiaa puolet elämästään, kun hän tuli raskaaksi kaksi vuotta sitten. Vaikka syömishäiriöoireet olivat vuosien saatossa nostaneet päätään vaikeiden elämäntilanteiden aikana, arki oli kulkenut tasapainoisesti.

Raskaus, haastavat opinnot ja muuttostressi kuitenkin laukaisivat rajummat oireet, sillä Nooralle anoreksia oli ennen kaikkea keino hallita ahdistusta. Hän alkoi rajoittaa syömistään taas.

– Tiesin kyllä, että niin saattaisi käydä. Toivoin silti, että olisin vain voinut sivuuttaa ajatukset. Olin todella pettynyt itseeni, Noora kertoo.

Syömishäiriön puhkeaminen uudelleen raskauden myötä ei ole poikkeuksellista. Niin käy jopa joka kolmannelle sairaudestaan jo toipuneille.

– En kokenut, että raskaus oli ihana asia. En sinänsä pelännyt mitään, mutta omassa kehossani olo tuntui todella vaikealta, Noora kertoo.

Syyllisyyttä ja painajaisia

Neuvolassa Nooran syntymättömän lapsen kehitystä seurattiin tarkasti. Vauva kasvoi toivotusti, mutta Nooran paino pysyi raskauden aikana samana kuin ennen raskautta. Lapsen kasvaessa Noora siis laihtui monta kiloa.

Hän ihmettelee, miksei siihen puututtu neuvolassa.

– Koska vauva voi hyvin, oman painoni kehityksestä ei huolestuttu. Sen sijaan sain esitteitä, joissa varoiteltiin, ettei raskaana sitten saa syödä kahden edestä eikä paino saa nousta liikaa, Noora kertoo.

Noora itse pohti sitä, mitä päinvastainen tilanne eli alipaino voi aiheuttaa raskaudelle.

– Koin olevani epäonnistunut äitinä, sillä altistin lapseni vaaroille. Tunsin siitä suurta syyllisyyttä ja näin paljon painajaisia. Minua pelotti todella paljon, että vahingoittaisin lastani.

Painonpudotustani kehuttiin kuin se olisi ollut jokin saavutus, täysin tietämättömänä syistä sen taustalla. "Noora"

Loppuraskauden puolella motivaatio tilanteen kääntämiseksi kasvoi, ja Noora hakeutui hoitoon.

– Välitön apu oli ravitsemusterapeutin laatimasta listasta, jonka mukaan minun tuli syödä. En ollut edes täysin käsittänyt, miten vähän todella söin.

Pari viikkoa lapsen syntymän jälkeen Noora havahtui siihen, kuinka paljon oli raskauden aikana laihtunut.

Kehuja sairaasta olemuksesta

Vauva oli terve ja hyvinvoiva, mutta Nooran oma tila päinvastainen. Hän ei voinut imettää kauaa, sillä se kulutti energiaa entisestään.

– Samaan aikaan painonpudotustani kehuttiin kuin se olisi ollut jokin saavutus, täysin tietämättömänä syistä sen taustalla. Se hämmensi ja surettikin. Miksi kehua jotakin, mikä voi olla sairauden merkki?

Äitiysneuvolan terveydenhoitaja Maija Sipari tunnistaa ajatusmaailman kehujen takana. “Entisiin mittoihin” palautuminen on mielessä jo monilla odottavilla äideillä, ja salille haikaillaan viimeistään jälkitarkastuksessa.

– Fitness-elämä on kovasti muotia. Myös medialla on paljon vaikutusta siihen, millaiselta synnyttäneen äidin vartalon oletetaan näyttävän. Ne ovat usein täysin vääristyneitä kuvia, Sipari sanoo.

Jopa 7 prosenttia raskaana olevista sairastaa syömishäiriötä

Syömishäiriökeskuksen toiminnanjohtajan Pia Charpentierin mielestä esimerkiksi neuvola ei ole oikea paikka hoitaa äidin syömishäiriötä. Tärkeintä olisi oireiden tunnistaminen ja nopea asiantuntevaan hoitoon ohjaaminen.

– Raskaana olevan potilaan hoidossa on laitettava kaikki paukut siihen, että ahdistuksen helpottamiseen löydetään muita keinoja kuin syömishäiriö. Joissakin tapauksissa on hyvä harkita, olisiko äidin tarpeen olla osastohoidossa, Charpentier sanoo.

Koin olevani epäonnistunut äitinä, sillä altistin lapseni vaaroille. Tunsin siitä suurta syyllisyyttä ja näin paljon painajaisia. "Noora"

Naisista, jotka eivät ole raskaana, jopa neljännes kärsii jonkin asteisesta kehonkuvan häiriöstä tai häiriintyneestä syömisestä. Lieviä syömishäiriön merkkejä voikin löytää monilta raskaana olevilta, mutta varsinaista syömishäiriötä sairastaa arviolta viidestä seitsemään prosenttia raskaana olevista naisista.

Tampereen Syömishäiriöyksikössä työskentelevän erikoislääkäri Milla Linnan mielestä neuvoloissa olisi hyvä pitää muistaa, että kyseessä on suhteellisen yleinen mielenterveyden häiriö. Se kuitenkin aiheuttaa monelle häpeää. Siksi äidit eivät välttämättä itse tuo sitä esille.

– Määrä on niin suuri, että olisi tärkeää seuloa odottavia äitejä syömishäiriöoireiden havaitsemiseksi. Tällä hetkellä yleiskattavaa seulontaa ei ole käytössä, Linna sanoo.

Väärintulkitsemisen riski

Sairastunut tulkitsee usein asioita syömishäiriön kautta.

– Jos neuvolassa sanotaan, että sikiö ottaa kyllä omansa, syömishäiriötä sairastava voi tulkita sen väärin. Esimerkiksi niin, että hänen ei tarvitse syödä, Linna toteaa.

Välitön apu oli ravitsemusterapeutin laatimasta listasta, jonka mukaan minun tuli syödä. En ollut edes täysin käsittänyt, miten vähän todella söin. "Noora"

Äitiysneuvolan terveydenhoitaja Maija Sipari arvelee, että joillakin hoitajilla ei ole tarpeeksi kokemusta syömishäiriötä sairastavista äideistä. Silloin asia saatetaan sivuuttaa valitettavan pikaisesti.

– Olen sitä mieltä, että meidän olisi hyvä saada kertausta ja uutta tietoa syömishäiriöihin liittyvistä asioista, ja etenkin anoreksiasta. Terveydenhoitajilla on todennäköisesti enemmän tietoa ylipainoon liittyvistä asioista, Sipari sanoo.

Mutta mitä kuuluu Henna Tiensuulle ja Nooralle tänään?

Uusi vaihe elämässä

Molemmat naiset ovat nyt 32-vuotiaita.

Nooran toipuminen syömishäiriöstä on yhä kesken, mutta menossa parempaan suuntaan. Vaikka keväästä on jälleen tulossa kiireinen, Nooran olo on useimpina päivinä energinen.

Henna Tiensuu voi hyvin. Hänen kehonsa paranemisprosessi oli jo käynnissä, kun hän synnytti esikoisensa. Silloin lääkäri arvioi, että noin vuosi lisäaikaa riittäisi vahinkojen paranteluun.

Vuosi ja kuukausi Tiensuun esikoisen syntymän jälkeen tälle syntyi pikkusisko. Toinen raskaus sujui paremmin kaikilta osin.

– Synnytyssairaalassa minulle sanottiin, että vauvan hiukset näkyvät jo. Hämmästyin, että mitä ihmettä, Tiensuu nauraa.

Enää hän ei pode syyllisyyttä. Tieto siitä, että hänen oma oireilunsa voi vahingoittaa myös hänen läheisiään, on motivoinut jaksamaan huonompinakin päivinä.

– Se on auttanut minua sisäistämään myös sen, miksi minun on pidettävä huolta itsestäni.

Yhdysvaltain 43. presidenttinä toimineen George Bush vanhemman puolisolta, Barbara Bushilta on tulossa elämäkerta huhtikuun alussa. Asiasta kertovat ainakin Usa Today sekä NBC.

Se perustuu päiväkirjoihin ja haastatteluihin. Bush kuoli huhtikuussa vuonna 2018.

Amerikkalaismediat ovat nostaneet kirjasta esiin yksityiskohtia muun muassa nykyiseen presidenttiin, Donald Trumpiin liittyen.

Barbara Bush kertoo kärsineensä sydänvaivoista vuonna 2016, puhutaan jopa sydänkohtauksesta.

Bushin mukaan kaikki johtui "valtavasta ahdistuksesta", joka liittyy samana vuonna käynnistyneeseen vaalikampanjaan.

Yksi presidentiksi pyrkivistä oli hänen poikansa Jeb Bush. Barbara Bushin mukaan ahdistus liittyi siihen, että presidentiksi pyrkinyt Donald Trump lyttäsi hänen niin ikään presidentiksi pyrkivää poikaansa tavalla, joka johti lopulta sydänvaivoihin.

Kun Trump sitten tuli valituksi, kertoi Barbara Bush yrittävänsä olla ajattelematta koko asiaa.

– En voi ymmärtää, miksi ihmiset kannattavat häntä, Bush kertoi.

Erityisesti hän ihmetteli, miten kukaan nainen voi äänestää Trumpia. Hän kuvailikin Trumpia varsin suoraan ahneeksi, itsekkääksi ja rumaksi.

Trumpin valinnan jälkeen Barbara Bush sai ystävältään lahjaksi kellon, joka näyttää sekunnin tarkkuudella, kuinka paljon Trumpin valtakautta on vielä jäljellä. Kello päätyi Bushin yöpöydälle ja oli siinä hänen kuolemaansa saakka.

Tyytymättömyydestä Trumpin politiikkaa kohtaan kertonee myös se, että Barbara Bush sanoi vuonna 2018 "todennäköisesti" kieltäytyvänsä, jos häneltä kysyttäisiin, vieläkö hän pitää itseään republikaanina.

Nuoren miehen silmät tarkkailevat kaupungin keskustan katuelämää tottuneesti.

Ne näkevät sellaista, mitä eivät haluaisi: puhelimeensa pälyilevä nuori, joka selvästi odottaa jotakin. Katsekontaktia vältteleviä nuoria, joiden olemuksesta näkyy, että kaikki ei ole kunnossa. Vainoharhaista käyttäytymistä. Tervehdyksiä, joissa kätellessä tavara vaihtaa omistajaa.

Oululainen Toni, 23, tietää vuosien omakohtaisen kokemuksen perusteella, mistä on kyse. Huumekauppa rehottaa Oulun keskustassa, ja moni käyttäjistä on todella nuoria, aivan kuten hän oli itsekin aloittaessaan päihteiden käytön.

Toni ei esiinny jutussa omalla nimellään, sillä hän voisi yhä saada rangaistuksen tekemistään rikoksista.

Mies kertoo tunnistavansa kaduilla liikkuvat huumeiden käyttäjät helposti. Ulkoinen olemus ja käyttäytyminen paljastavat paljon, kun osaa tarkkailla oikeita asioita.

– Wannabe-gangsterit tunnistaa vaatteista ja uhkaavasta käytöksestä.

Myös Toni halusi gangsteriksi, kun hän oli vielä lapsi. Ja sellainen hänestä myös tuli. Huumekauppias, joka käytti väkivaltaa velanperinnässä. Hän kertoo olleensa ammattirikollinen 17–20-vuotiaana.

"Ei aina voi vedota taustaan"

Toni oli päiväkoti-ikäinen, kun hän katsoi isänsä kanssa kauhuelokuvia. Ne vaikuttivat lapseen syvästi. Hän halusi olla itsekin kuin elokuvien pahikset, joku, jota kunnioitetaan ja pelätään.

Pienen pojan maailma oli turvaton, sillä kotona käytettiin väkivaltaa ja elettiin pelossa.

Välillä Tonin isä oli vankilassa. Hän sanoo pelänneensä, mutta myös ihailleensa rikollista elämää viettävää isäänsä. Myöhemmin hän käytti huumeita yhdessä isänsä kanssa. Isä teki itsemurhan Tonin ollessa täysi-ikäinen.

Myös Tonin äidillä oli omat vaikeutensa eikä hän pystynyt rajoittamaa poikansa tekemisiä.

Tonin päihteiden käyttö alkoi 13-vuotiaana kiljun valmistamisella. Huumeet tulivat mukaan pari vuotta myöhemmin, ja niiden käyttöä hän jatkoi kaikkiaan kuusi vuotta.

Huumeiden käyttö alkoi kannabiskokeiluilla. Sen jälkeen mukaan tulivat myös amfetamiini ja lääkkeet. Suonensisäisiä huumeita Toni ei kertomansa mukaan koskaan käyttänyt.

– Kaveri tarjosi kannabista, ja siitä se sitten lähti.

Vaikka Tonin perhetausta on rikkonainen, ei hän silti syytä siitä huumeiden käyttöään.

– Ei aina voi vedota taustaan. Itse minä huumeiden käytön aloitin.

Huumediileriksi huomaamatta

Kannabiksen käyttö muuttui pian myös sen välittämiseksi. Näin hän pystyi rahoittamaan myös omaa poltteluaan.

Kauppaa käytiin aluksi kaveriporukassa.

– Ei sitä silloin edes ajatellut olevansa huumeiden välittäjä.

Toni meni yläasteen jälkeen Oulussa lukioon, sillä ajatteli sen toimivan hyvänä peitetarinana. Lukiolaispoikaa ei todennäköisesti osattaisi epäillä huumekauppiaaksi.

Toni kertoo, että kannabiksen käyttö oli hänen luokallaan yleistä. Viidentoista oppilaan ryhmästä noin puolet poltteli.

– Se oli osittain minun syytäni.

Lukio jäi kesken, sillä raha vei mennessään. Toni

Tonin mukaan opettajat todennäköisesti tiesivät kannabiksen käytöstä, mutta eivät puuttuneet tilanteeseen. Opettajien käyttäytymisen syyksi hän epäilee sitä, että tilanteen paljastuminen olisi tuonut koululle huonoa mainetta.

Eräänä päivänä Toni kuitenkin jäi kiinni. Kaveri, jolle hän oli välittänyt kannabista, oli käräyttänyt hänet. Poliisit tulivat yllättäen kotiovelle ja etsivät huumeita tämän huoneesta. Niitä ei kuitenkaan löytynyt.

Toni myönsi pienimuotoisen kannabiksen polttelun, ja hän päätyi kuukaudeksi perhekotiin. Hyvän käytöksensä ansioista hän pääsi sijoituksesta pois. Perhekodissa kukaan ei kyseenalaistanut pojan kertomusta.

Toni pohtii, että mikäli perhekodissa olisi osattu puuttua hänen huumeiden käyttöönsä, hän olisi voinut päästä huumeista eroon jo tuolloin alaikäisenä.

Alaikäisten päihdepalveluissa puutteita

Tonin tapaan monien alaikäisenä huumeidenkäytön aloittaneiden vieroitushoito voi viivästyä Suomessa jopa vuosia, sillä lapsille ja nuorille ei ole riittävästi tarjolla päihdepalveluja.

Esimerkiksi lastensuojeluun ja perhekoteihin tarvittaisiin lisää päihdetyön erityisosaamista.

Alaikäisten päihdepalvelujen puutteeseen kiinnitettiin huomiota myös helmikuussa julkaistussa sosiaalineuvos Aulikki Kananojan lastensuojelun tilaa käsittelevässä selvityksessä.

Sen mukaan sijaishuollossa elävien nuorten päihde- ja mielenterveyskuntoutus tulee varmistaa. Tämä edellyttää päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisia sijaishuollon palveluissa.

Päihdepalvelujen puutteita sivuttiin myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HuosTa-hankkeessa.

Siinä käsiteltiin lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syitä, taustoja, palveluja ja kustannuksia. Selvityksessä todetaan, että suurin osa niistä lapsista ja nuorista, joilla on paljon päihdeongelmia, ei ole saanut päihdepalveluita.

Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka ja A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri ja päihdelääketieteen työelämäprofessori Kaarlo Simojoki vahvistavat asian. Alaikäisten laadukkaita päihdepalveluita ei ole tarjolla riittävästi.

A-klinikkasäätiöllä on kaksi alaikäisille tarkoitettua yksikköä, joista toinen sijaitsee Lahdessa ja toinen Haminassa. Simojoen mukaan hoitoon on jonoa.

– Jotkut vanhemmista hakee lapsensa huumeongelmaan apua ulkomailta, kun ei saa palvelua Suomesta. Tämä on kuitenkin harvinaista.

Tunteet ovat joko ihan ookoo tai sitten vituttaa. Outi Törmikoski

Toni kertoo, että hänen äitinsä suojeli poikaa, kun äiti ei esimerkiksi ilmiantanut häntä poliisille. Samoin tekivät myös hänen kavereidensa vanhemmat.

Vainikka sanoo ymmärtävänsä lapsiaan suojelevia vanhempia, mutta muistuttaa näiden samalla mahdollistavansa lastensa päihteiden käytön. Toisaalta moni vanhempi ottaa itse yhteyttä lastensuojeluun ja yrittää saada lapselleen apua.

Vainikan mukaan päihdepalvelujen vajaus johtuu osittain siitä, että Suomessa ajatellaan herkästi, ettei alaikäisille tarvitse järjestää päihdepalveluja, sillä eihän heidän edes kuuluisi käyttää päihteitä ikänsä vuoksi.

Toisaalta lasten ja nuorten päihdepalvelujen järjestämisen ajatellaan kuuluvan lastensuojelulle, Vainikka sanoo.

– Päihderiippuvuuksien hoito on kuitenkin yksi pieni osa lastensuojelua, eikä siellä ole sellaista huumetyön osaamista, mitä päihdeklinikoilla on aikuisväestölle.

Nuori huumekauppias tienasi kuin lääkäri

Kun Toni pääsi pois perhekodista, hän jatkoi huumeiden välittämistä entiseen tapaan.

– Lukio jäi kesken, sillä raha vei mennessään.

Toni kertoo, että huumekaupasta saanut tulot olivat parhaimmillaan lääkärin kuukausipalkan tasolla.

Huumeita Toni hankki Oulusta, mutta haki isompia lasteja myös muualta Suomesta. Vaikka huumekaupasta sai hyvin rahaa, jälkikäteen ajateltuna se ei kuitenkaan tullut helpolla.

Hoitoon hakeudutaan parikymppisenä todella huonossa kunnossa. Kaarlo Simojoki

Salakuljettaminen oli hyvin stressaavaa, ja Toni kertoo eläneensä kiinnijäämisen pelossa. Ajatus vankilaan joutumisesta pelotti.

Toni kertoo, että vaikka hän välitti huumeita, hän oli kuitenkin pieni tekijä.

Rahavirta tyrehtyi, sillä Tonin oma huumeiden käyttö lisääntyi, kun aineita oli helposti saatavilla. Samaan aikaan osa asiakkaista jätti annoksensa maksamatta. Toni alkoi periä saataviaan väkivaltaa käyttäen. Välillä myös hänet pahoinpideltiin.

– Väkivalta kuuluu huumemaailmaan, eikä siitä ilmoiteta poliisille, Toni sanoo.

Katkaisuhoitoon parikymppisenä

Toisinaan Toni olisi halunnut päästä irti huumeista, mutta ei onnistunut siinä yksin. Toisaalta hän ei myöskään halunnut joutua enää huostaan otetuksi ja lastensuojelun asiakkaaksi.

– Kun olisin halunnut silloin nuorempana puhua asiasta, niin siitä olisi vaan tullut sanktioita itselle.

Tonin mukaan on hankalaa, että nuori joutuu odottamaan täysi-ikäiseksi saakka saadakseen palveluita, joissa häntä ei rangaista huumeiden käytöstä. Monen mieli ehtii muuttua tai huumemaailmasta ei enää pystykään pääsemään irti.

Kaarlo Simojoen mukaan on tavallista, että katkaisuhoitoon hakeudutaan parikymppisenä, kun huumeiden käyttöä on jatkunut jo vuosia.

– Monesti käy niin, että kun ongelmaa ei osata hoitaa täysi-ikäistymiseen mennessä, niin käyttö karkaa käsistä 18-vuotiaana itsenäistymisen myötä. Hoitoon hakeudutaan parikymppisenä todella huonossa kunnossa.

Kuusi vuotta hukkaan heitettyä elämää

Myös Toni oli parikymppinen, kun ajatus huumeista irtautumisesta alkoi voimistua. Asiaa edesauttoi ehdollinen vankeustuomio, joka oli tullut avunannosta pahoinpitelyyn.

Ehdonalaisvalvoja ohjasi Tonin yleishyödyllisen Vuolle Setlementin väkivaltatyön pariin. Siellä Tonin päihteidenkäyttöä ja sen seurauksia alettiin käydä läpi keskusteluissa.

Vuolle Setlementin johtava väkivaltatyöntekijä Outi Törmikoski kertoo, että valtaosalla heidän asiakkaistaan on päihdetausta. Pitkä huumeiden käyttö myös jättää jälkeensä ihmisten ajatusmaailmaan.

– Teemme paljon töitä tunteiden tunnistamisen kanssa. Se on aika haastavaa, sillä kärjistetysti voi sanoa, että tunteet ovat joko ihan ookoo tai sitten vituttaa.

Myös Toni tunnistaa tunneköyhyyden. Huumeiden käyttö teki ajatusmaailmasta yksitoikkoisen ja negatiivisen.

Vaikka Toni pääsi elämään haluamaansa gangsterin elämää, hän kokee, että huumemaailmassa vietetyt kuusi vuotta menivät hukkaan.

Irtautuminen siitä ei kuitenkaan ollut helppoa, sillä koko elämä ja kaveripiiri rakentuivat huumeiden käytön ympärille.

Toni yritti ensin lopettaa itse huumeiden käytön, mutta jatkoi vielä vanhassa kaveriporukassa olemista. Hän kuitenkin huomasi, ettei se toiminut.

Vanha elämä ja vanhat kaverit piti jättää taakse.

– Se tuntui surullisesta, mutta oli välttämätöntä.

Tukea hän sai myös samaan aikaan huumeista irtautuneelta kaveriltaan.

Apu, joka muutti elämän

Toni kokee, että hän pääsi irtautumaan huumeista oikealla hetkellä. Osa samaan aikaan huumemaailmassa pyörineistä on jo kuollut ja osa on vankilassa. Hän uskoo, että olisi päätynyt vankilaan myös itse, jos ei olisi päässyt irti.

Tonin saama apu on muuttanut hänen koko elämänsä. Hän sanoo, että on ollut silmiä avaavaa käydä omia tekemisiään läpi Vuolle Setlementin keskusteluissa.

– Huumepiireissä väkivaltaa ja omia tekemisiä ihailtiin, mutta täällä ei.

Toni kokee, että on voinut puhua asioistaan avoimesti ilman, että niistä on kerrottu eteenpäin.

Kuusi vuotta yhteiskunnan ulkopuolella tarkoitti myös sitä, että moni arkipäiväinen asia jäi kokematta.

– Olen saanut ihan arkipäivän neuvoja, kuinka esimerkiksi käyttäytyä eri tilanteissa. Olen myös saanut kaunaa ja vihaa pois itsestäni.

Toni on saanut keskusteluapua kahden vuoden ajan ja on sinä aikana päässyt irtautumaan päihteistä, opiskellut ja saanut työpaikan.

Lue myös:

Pahaan huumekoukkuun jäänyt nuori nainen ei saanut apua yhteiskunnalta – selvisi päihdehelvetistä rahalla, mutta läheskään kaikille se ei ole mahdollista

"Onko oikein, että meillä on tehokas hoito ja annamme ihmisten kuolla?" – Janne käytti huumeita vuosia ja sai elämänsä takaisin vasta korvaushoidossa

12-vuotiaana huumeiden käytön aloittanut Joni kertoo tarinansa – etteivät nuoret joutuisi kokemaan samaa kuin hän

Huumeiden ostaminen oli Anun 8.-luokkalaiselle tyttärelle helppoa kuin kirppiksellä käynti – teinien huumeongelma on räjähtänyt paikoin käsiin, ja yksi syy siihen on saatavuus

Kouvolan ruokaraatiin kuuluvaa abiturienttia Maria Palmroosia hymyilyttää, kun puheeksi tulevat ruokaraadin aikaan saamat saavutukset ruokalistan parantamiseksi.

– Kuuluisin asia taitaa olla se, että pinaattikeitto saatiin pois ruokalistalta. Se jakoi paljon mielipiteitä. Toki pinaattikeittoa saa nyt toivoa takaisin listalle, Kouvolan yhteislyseota käyvä Palmroos sanoo.

Ruokaraadin tarkoituksena on, että ruokalistalla pidetään mielekkäitä annoksia, jotka maistuvat mahdollisemman monelle. Tällä tavoin pyritään pienentämään ruokahävikkiä.

Kouvolassa ruokahävikkiä tulee oppilasta kohden 0,3 kiloa viikossa. Raadin palautteita seurataan lounaslistoja suunnitellessa tarkasti. Palautteiden perusteella kehitetään ruokalistaa ja reseptejä.

– Hävikkiä seurataan päivittäin ja mahdollisiin asiakasmäärien muutoksiin reagoidaan nopeasti, Kouvolan ruokapalveluiden Leena Multala sanoo.

Kalaruoat puhuttavat

Kouvolan kaupungin perustamat ruokaraadit kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa.

Toisen asteen koulutuksen ruokaraadin jäsenet ovat Kouvolan lukioiden ja Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijoita ja opettajia sekä ruokapalvelujen edustajia. Ruokaraadin ajatuksena on, että jokainen jäsen tuo kokemuksia omalta alueeltaan. Yleensä palaute on liittynyt ruoan maistuvuuteen ja rakenteeseen.

Tämän vuoden ensimmäisessä kokouksessa raatilaiset pääsivät maistamaan uusia ruokia. Testissä oli kolme uutta kalakastiketta ja kahta kasvisruokaa.

– Kalaruuista olemme keskustelleet raadissa paljon. Ne eivät ole olleet kovin suosittuja. Seitikalan rakenne on ollut aikaisemmin vähän sellaista mössöä ja se ei ole maistunut kovin hyvälle, kertoo Palmroos.

Seitipohjaisten kalaruokien menekkiä on pyritty lisäämään kastikkeita muuttamalla. Seitiruokien kanssa tarjottavilla kasvispitoisilla kastikkeilla halutaan lisätä myös oppilaiden kasvisten syöntiä.

Palmroosin mukaan viime maistelukerta olikin positiivinen kokemus.

– Nyt viimeksi maistellut kalaruuat olivat parempia kuin aikaisemmin. Kastikkeen koostumus oli hyvä. Kala-annokset tarjoiltiin porkkana-pinaatti- ja tomaattikastikkeessa, Palmroos kertoo.

Ruokalistalle viimeisimpien ruokien joukossa noussut Palermon pasta on myös syrjäyttänyt listalta kananuudelin.

– Ratkaisevana asiana tässä kohdin oli ruoan maku. Pasta maistui paremmalta, mutta ei nuudeliannoskaan pahaa ollut.

Hävikin pienentäminen hankalaa

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri kertoo, että Kouvolan hävikkilukema oppilasta kohden ei juurikaan poikkea eri puolilla Suomea saaduista Luonnonvarakeskuksen tekemistä yksittäisistä tutkimuksista. Tuoretta ja kattavaa valtakunnallista tutkimustietoa koulujen ja oppilaitosten ruokahävikin määrästä ei ole.

– Asia ei ole ihan yksinkertainen. Kouluissa ruokamäärän suunnittelu on melko hankalaa, vaikka ruokaileva oppilasmäärä olisikin ennalta tiedossa. Aina on vaihteleva määrä oppilaspoissaoloja ja menekit vaihtelevat, Juha-Matti Katajajuuri sanoo.

Aiemmin maaliskuussa Lappeenrannan kouluissa huomattiin erikoinen herkkuruokien aiheuttama ilmiö. Biojäteastiat olivat alkaneet täyttyä poikkeuksellisen nopeasti, kun tarjolla oli ollut lasten lempiruokia.

– Se tieto oli kyllä yllättävä. Selvästi suurin osa kouluissa ja oppilaitoksissa syntyvästä ruokahävikistä koostuu kuitenkin linjastolle tarjolle jäävästä ruuasta. Lautashävikkiä on vain murto-osa.

Ruokarajoituksia

Ruokaloilla on vastuu pitää kiinni tietystä ruokapuskurista, ettei ruoka pääse loppumaan kesken. Katajajuuren mielestä kaupunkien ruokalapalveluissa voitaisiin kiinnittää tähän vielä enemmän huomiota.

– Ruokailun ja tilausten suunnittelu on varmasti yksi keino. Voisivatko esimerkiksi ruokapuskurit olla pienempiä? Erävalmistus voi tarjota mahdollisuuksia. Lisäksi kommunikaatiota voi varmasti lisätä kaikilla tasoilla, Katajajuuri sanoo.

Katajajuuri kannattaa oppilaitosten ruokarajoituksia, jos asiaa tarkastellaan hävikin hallinnan ja suunnittelun kannalta.

– Tästä asiasta ei ole tutkittua tietoa, mutta ruokarajoitukset voisivat tuoda ruokamäärien suunnitteluun jonkinlaista apua.

Monissa kouluissa ruoka-annosten kokoa onkin jo rajoitettu niin, että esimerkiksi pinaattilettuja saa ottaa vain tietyn määrän.

Salaattipöytään ryhtiä

Lukion toisen vuoden opiskelijan Anni Rautiaisen mielestä kouluruoka on pysynyt suurin piirtein saman tasoisena läpi vuosien. Hän löytää parannettavaa salaattipöydästä.

– Tuntuu, että tosi harvoin on tarjolla oikeasti hyvää salaattia. Salaatit ovat aina kovin yksitoikkoisia ja ne eivät oikein maistu miltään.

Omien välipalojen tuominen kouluun on jokseenkin yleistä lukiolaisten keskuudessa.

– Välipaloilla ei korvata kouluruokaa. Jotkut tykkäävät ottaa mukaan herkkuja esimerkiksi karkkia. Sitten on mukana paljon myös hedelmiä, koska ne ovat käteviä kuljettaa mukana.

Rautiainen sanoo, että kouluissa olisi kokeilemisen arvoista järjestää oppilaille välipalamahdollisuus.

– Koulun alkaessa kahdeksalta syön aamupalan seitsemältä. Koululla ruokailu saattaa olla vasta puoli yhdeltä. Joko pitää pärjätä ruokailuun asti tai otan itselleni jotain evästä.

Kouvolan yhteislyseota käyvän ruokaraatilaisen Maria Palmroosin mukaan ruokaraadin seuraava hanke on lisätä tietoa oppilaille ruoan alkuperästä.

– Muilla kaupungeilla on netissä esillä tietoja esimerkiksi ravintoarvoista. Samanlaista yritämme saada nyt tänne, Palmroos toteaa.

Meriä kuormittavien kertakäyttömuovien kielto sinetöitiin EU-parlamentissa ylivoimaisella ääntenenemmistöllä.

Kieltolistalle ovat menossa muun muassa pillit, vanupuikot ja muoviset aterimet eli sellaiset muoviset kertakäyttötuotteet, joita voi valmistaa korvaavista materiaaleista. Kiellon on määrä tulla voimaan vuonna 2021.

Kiellettävät tuotteet ovat yleisimpiä merten rannoilta löytyviä roskia.

Euroopan komission mukaan kielletyt tuotteet muodostavat 70 prosenttia maailman merien jätteistä.

Euroopan komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin mukaan Eurooppa näyttää mallillaan esimerkkiä muille.

– Vaikka osuutemme muovijätteistä on varsin rajallinen, tällä mallilla on globaaleja vaikutuksia. Esimerkiksi Aasian ja Etelä-Amerikan maat ovat olleet tästä hyvin kiinnostuneita, hän sanoi.

Jatkossa valmistaja maksaa saastuttamisesta

Laki tuo mukanaan myös uusia kierrätystavoitteita ja korostaa valmistajan vastuuta, EU-parlamentti kertoi tiedotteessaan.

Jäsenmaiden tulee kerätä myös 90 prosenttia muovipulloistaan 2029 mennessä. Muovipullojen tulee sisältää vähintään 25 prosenttia kierrätettävää materiaalia vuoteen 2025 mennessä ja 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Lainsäädäntö edellyttää jatkossa, että tuotteiden ympäristöön joutumisesta koituvat haitat tulee ilmoittaa pakkausmerkinnöissä. Tämä koskisi esimerkiksi muovisten tupakkafilttereiden, kuukautissuojien ja kertakäyttömukien merkintöjä.

Sopimus vahvistaa myös “saastuttaja maksaa" -periaatteen soveltamista valmistajiin. Tämä pätee erityisesti tupakkatuotteissa. Periaate laajennetaan koskemaan myös kalastusvälineitä. Jatkossa kalastusverkkojen valmistajat maksaisivat merille jääneiden verkkojen keräyskulut kalastajien sijaan.

Muovistrategia on edennyt EU:n rattaissa nopeasti. Komissio antoi ehdotuksensa viime vuoden toukokuussa, jäsenmaat päättivät oman kantansa lokakuun lopussa ja parlamentti äänesti asiasta keskiviikkona.

Lue lisää: Kuolleen valaan vatsasta löytyi 40 kiloa muovia Filippiineillä

YK:n ympäristökokous pääsi sopuun muovijätteen vähentämisestä

Mikromuovien käyttöä halutaan rajoittaa EU:ssa

Muovi mietityttää, mutta sen kierrättäminen takkuaa: Yksi syy on liian kaukana olevat kierrätyspisteet – katso täältä lähimmät pisteesi

Ämpärinjonottajien luvattu maa näyttää mallia – EU-säädökset kirittävät muovin kierrätystä

Lisätty viimeinen kappale kello 20:32

Poliisikoulussa aloitti tällä viikolla ennätysmäärä naisia. Maaliskuun erässä poliisiopinnot aloittaneista lähes puolet eli 48 prosenttia on naisia.

Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin Kimmo Himbergin mukaan naisten osuus poliisiopiskelijoista on noussut pikku hiljaa.

Vuonna 2000 aloittaneista opiskelijoista 19 prosenttia oli naisia. Viime vuosina naisia on ollut noin kolmannes.

– Jääkö muutos pysyväksi, jää nähtäväksi, Himberg sanoo.

Himbergin mukaan ajatus naisten ja miesten ammateista on romuttumassa, ja naisopiskelijoiden määrän kasvu on yksi osoitus siitä.

Muuttuuko poliisin työ, kun tulevaisuudessa puolet poliiseista on naisia ja puolet miehiä?

Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg ei usko, että muuttuu.

– Tiedossani ei ole mitään, mikä antaisi aiheen lähteä erittelemään nais- ja miespuolisen poliisihenkilöstön osaamiseroja. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että yksilökohtaiset osaamiserot eivät kulje sukupuolirajaa pitkin, Himberg sanoo.

Poliisijärjestöllä kaksi pelkoa

Poliisijärjestössä asia nähdään hieman toisin. Suomen poliisijärjestöjen liiton järjestöpäällikkö Mika Nygård sanoo, että asiasta on vaikea puhua, koska leimakirveet iskevät helposti.

– Kohta nähdään, mikä vaikutus on. Huolenaiheena on, että tällä saattaa olla jotain vaikutusta.

Nygårdin mukaan osa poliiseista pelkää kahta asiaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan poliiseihin kohdistuva väkivallan uhka on lisääntynyt ja poliisin väkivaltainen vastustaminen on kasvanut. Tämä väitöstutkimus julkaistaan perjantaina.

– Jos väkivalta kohdistuu poliisiin, pärjääkö fyysisesti heikompi osapuoli?

Nygårdin mukaan poliisia väkivaltaisesti vastustavat ovat pääosin miehiä.

– Pääosin poliisin työssä pärjää puhumalla ja järjen käytöllä. Ymmärrän, että osalla on pelkoja, jos painin määrä lisääntyy.

40 kilon suojavarusteet

Toinen ongelma on Nygårdin mukaan raskas suojavarustus.

– Kypärä ja raskaat liivit voivat painaa 40 kiloa. Se on ongelmallista, jos niitä käyttävä henkilö painaa esimerkiksi 50 kiloa. Fyysisesti vahvemmalla toimintakyky säilyy pidempään.

Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin mukaan naisten ja miesten suoriutumisesta erilaisissa poliisitehtävissä on erilaisia näkemyksiä.

– Lienee päivänselvää, että fyysisen voimankäytön tilanteissa poliisin omalla fyysisellä voimalla on selkeä merkitys. Yhtä selvää on, että esimerkiksi tilanteissa, joissa poliisin asiakkaana on nainen, on usein selkeästi eduksi, että poliisikin on nainen. Nämä ovat kuitenkin vain esimerkkejä poliisin valtavan laajasta tehtäväkirjosta, Himberg sanoo.

Naisopiskelijoiden määrän lisääntyminen on myös puhtaasti positiivinen asia, Nygård vahvistaa. Myös hän tuo esille tarkastusten tekemisen helpottumisen.

– Naiset soveltuvat tiettyihin tehtäviin ehkä paremmin kuin miehet. Kyvyt saattavat olla empatiapuolella paremmat kuin miehille. Tiettyjä henkilöön kohdistuvia toimenpiteitä saa tehdä vain saman sukupuolen kuuluva. Tarkastusten tekeminen helpottuu, kun on enemmän samaa sukupuolta.

Sitä ovatko miehet vai naiset parempia puhumaan, ei voi järjestöpäällikön mukaan sanoa.

– Se on enemmän tyyppikysymys, en välttämättä näe sitä sukupuolisena, Nygård sanoo.

Eri rajat kuntokokeessa

Naisilla ja miehillä on eri rajat poliisikoulun pääsykokeissa fyysisissä testeissä. Kuntokoe muodostuu neljästä osasta. Kestävyyskokeessa eli 1500 metrin juoksussa miesten maksimiaika on tasan 7 minuuttia, naisten 7,45.

Ketteryyskokeessa miesten maksimiaika on 35 sekuntia, naisten 38 sekuntia. Voimatesteissä miehet tekevät joko leuanvetoja tai ylätaljanvedon 100 kilon painolla, naiset ylätaljan painolla, joka on 70 prosenttia omasta painosta. Penkkipunnerruksessa paino on miehillä 65 kiloa ja naisilla 35 kiloa.

Rehtori Himbergin mukaan kevennykset ovat varsin pieniä.

Hän ei usko, että se on syy naisten kasvavaan kiinnostukseen. Rehtorin mukaan opiskelijarekrytointi on korostetun tasa-arvoista, eikä kumpaakaan sukupuolta pidetä etusijalla.

Vaatimukset ovat netissä, ja kuntokokeeseen on rehtorin mukaan siksi helppo treenata.

– On valtavan ilahduttavaa, että naiset ovat myös katsoneet sopivaksi saavuttaa nämä fyysiset vaatimukset, Himberg sanoo.

Suomen poliisijärjestöjen liiton järjestöpäällikkö ei halua, että pääsykokeita tästä enää helpotetaan naisille.

– Tehtävät ovat kuitenkin kaikille samat. Esimerkiksi palomiehillä miehillä ja naisilla on samat pääsykokeet, Nygård sanoo.

Tositv-ohjelmia on katsottu

Sekä Himberg että Nygård uskovat, että poliisin ammatti kiinnostaa nyt, koska ammatti on monipuolinen ja arvostettu.

– Useiden vuosien ajan kansainvälisessä vertailussa Suomi on ollut ykkönen, kun on mitattu poliisien luotettavuutta. Näin oli asian laita viime vuonnakin, Himberg sanoo.

Myös tutkinnon muuttuminen ammattikorkeakoulututkinnoksi on voinut houkuttaa naisia.

Monia poliiseja kiinnostaa etenkin rikostutkinta. Nyt monet opiskelijat haluavat lisäksi nimenomaan poliisin kenttätyöhön.

– Poliisin työstä kertovat tositv-ohjelmat ovat tehneet myös kenttätoiminnan hyvin näkyväksi. Ohjelmat ovat tavattoman suosittuja ja meidän hakijakyselyissä näkyy, että niitä on katsottu, Himberg sanoo.

Lue lisää:

Historiallinen muutos poliisikoulussa: ennätysmäärä naisia aloitti tänään opinnot