Lontoon liikenteessä otetaan käyttöön maanantaina "ultramatalan päästön alue" kaupungin liikennepäästöjen suitsimiseksi, kertoo brittilehti The Guardian.

Kaupunki alkaa laskuttaa Ulez-alueella (Ultra-low emission zone) dieselautoilijoita, joiden kulkuneuvot eivät täytä Euro 6 -standardia sekä suurinta osaa yli 14-vuotiaista bensalla kulkevista autoista, Guardian kertoo.

Ulez-alueen maksuksi tulee 12,5 puntaa eli noin 14,5 euroa päivässä autoilijaa kohden. Kuorma-autoille ja busseille päivän hintalappu tulee olemaan 100 puntaa, noin 116 euroa.

Maksut veloitetaan Lontoon ruuhkamaksualueella ympäri vuorokauden. Tämän lisäksi tuolla alueella on jo valmiiksi käytössä ruuhkamaksut maanantaista perjantaihin kello 7–18 välisenä aikana, jolloin alueella ajelu maksaa 11,5 puntaa eli hieman yli 13 euroa.

Yhteensä siis päivän ajelu henkilöautolla Lontoon ydinkeskustassa maksaa maanantaista eteenpäin lähes 28 euroa.

Jopa 1000 ihmistä vuodessa sairastuu astmaan saasteiden vuoksi

Uuden maksun uskotaan vähentävän päästöjä alueella jopa 45 prosenttia. Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes 1000 ihmistä vuodessa joutuu sairaalaan saasteiden aiheuttaman astman vuoksi.

– Viime vuosien aikana aikuisiän astmaan sairastuneena tiedän henkilökohtaisesti, kuinka Lontoon ilma voi olla haitallista ihmisten terveydelle, Lontoon pormestari Sadiq Khan sanoi.

Guardianin mukaan tällä hetkellä Lontoossa asuu yli kaksi miljoonaa ihmistä – joista yli 400 000 lapsia – alueella, jossa typpioksidin määrä ilmassa ylittää laillisen rajan.

Maksujen perintää tullaan valvomaan rekisterikilpien tunnistamisen ja Ison-Britannian liikenneviraston tietokannan avulla. Tietokannasta löytyy kaikkien autojen päästötiedot.

Lontoo suunnittelee laajentavansa Ulez-aluetta noin kymmenenkertaiseksi vuodesta 2021 alkaen.

Vuonna 2014 käyttöön otetussa Euro 6 -standardissa suurin muutos edelliseen, Euro 5 -standardiin oli dieselautojen typpioksidien päästörajoituksen muutos., joka vaihtui 180 mg/km:sta 80 mg/km:iin.

Voit keskustella aiheesta klo 14 saakka.

Lue myös:

Sähköautolla maailman ääriin – hollantilaismies ajoi kolme vuotta Australiaan (7.4.)

10 000 osallistujan mielenosoitus täytti Helsingin keskustan – Katso video ilmastomarssista (5.4.)

“Rohkeus ja mielikuvitus säästöliekillä” – asiantuntijat pettyivät puoluejohtajien 2050-visioihin(5.4.)

– Ehkä vähän ahdistaa.

Pia Fagerroos on nähnyt kylätien hiljenemisen kahvilansa ikkunan läpi. Hän avasi lounaskahvilan entiseen pankkikonttoriin Siikaisten keskustassa seitsemän vuotta sitten.

Sinä aikana hänelle on kasvanut tuttu asiakaskunta, joka tulee syömään kuin kotiinsa. Palveluita on kuitenkin karannut isommille paikkakunnille. Ja kun ihmiset menevät naapurikuntaan vaikkapa pankkikonttorin perässä, he vievät sinne usein myös muut asiointinsa.

– Se on ollut surullista huomata, koska tämä on niin ihana pieni paikkakunta, hän sanoo.

Satakunnassa sijaitseva pieni Siikaisten kunta on yksi sadoista paikoista Suomessa, jotka vähitellen tyhjenevät. Kun syntyvyys on romahtanut, alueet saavat riittävästi uusia asukkaita vain ulkomailta ja muista kunnista. Tässä ruletissa voittavat vain suurimmat kaupunkiseudut.

Katso, mitä tapahtuu sinun kotiseudullasi

Tästä jutusta voit katsoa, mitä suuri rakennemuutos tarkoittaa sinun kotiseudullasi. Alla oleva grafiikka näyttää koko maan ja maakuntien väestön kehityksen 1990–2040. Tiedot perustuvat tilastokeskuksen väestötietoihin (sininen) ja vuonna 2015 julkaistuun väestöennusteeseen (keltainen).

Voit tarkastella väestönmuutosta maakuntien sisällä grafiikan yläpuolella olevasta valikosta joko valitsemalla tai kirjoittamalla maakunnan nimen.

Nyt näyttää siltä, että Suomen väkiluku kääntyy laskuun 2030-luvulla. Tilastokeskusta hurjemman väestöennusteen on tehnyt aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Sen tuorein ennuste kertoo, että Suomessa on 30-luvulla enää kolme kasvavaa kaupunkiseutua: Helsinki, Tampere, Turku. Kaikkialla muualla väki vähenee.

Siikaisissa vuotoa on ryhdytty paikkaamaan parantamalla lapsiperheiden palveluita. Vauvarahasta luovuttiin, mutta sen tilalle tuotiin ilmainen varhaiskasvatus ja lupaus järjestää päiväkotipaikka kahdessa päivässä.

– Täällä on minun mielestä kaikki hyvin. Ja vielä kun partiotoiminta saatiin pyörimään, siellä on käynyt aika paljonkin lapsia, lisää Leppijärven kylässä asuva Mari Viljanen.

Syrjäisissäkin kunnissa on tarjolla työtä esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Yhtälö muuttuu vaikeammaksi, kun työtä pitäisi löytää laihoilta markkinoilta molemmille perheen aikuisille.

Se on ollut surullista huomata, koska tämä on niin ihana pieni paikkakunta. Pia Fagerroos

Yrittäminen on mahdollisuus niille, joita elinkeinon epävarmuus ei pelota. Kemiläinen Janne Hallikainen kouluttautui media-alalle ja tuottaa nyt työkseen verkkovideoita synnyinkaupungissaan. Kun vaimokin on yrittäjä käsityöalalla, asuinpaikan voi valita suhteellisen vapaasti.

– Näitä asioita pystyy tekemään missä vaan. Olemme tyytyväisiä Kemissä enkä koe, että olisin jäänyt täällä mistään paitsi, Hallikainen sanoo.

Kun väki ja työpaikat vähenevät, jäljelle jäävät asukkaat saattavat antautua pessimismin valtaan. Pessimismin ääntä ei kuitenkaan pidä kuunnella liiaksi, sanoo jo 17-vuotiaana yrittäjäksi ryhtynyt outokumpulainen Kasimir Sandman.

"Päätin sitten muuttaa tänne"

Ruotsia äidinkielenään puhuva Sandman muutti Helsingistä Outokumpuun 16-vuotiaana. Se oli hyppy vastavirtaan: pohjoiskarjalainen entinen kaivoskaupunki on ollut muuttoliikkeen antavana osapuolena viime vuosikymmeninä lähes joka vuosi.

– Ihastuin Outokumpuun, kun vietin täällä aikaa sukulaisteni luona. Lupsakka meininki viehätti. Päätin sitten muuttaa tänne opiskelemaan lukioon.

Vanha kaivostorni näkyy kirkkaana kevätpäivänä jo kauan ennen Outokumpua. Koko kaupunkia ei olisi ilman kaivosta: enimmillään kaivostoiminta työllisti 1 700 ihmistä, kuparin merkki ikuistettiin kaupungin vaakunaan. "Kyllä yhtiö hoitaa", ihmiset sanoivat.

Enemmän on merkitystä turistien määrällä. Kasimir Sandman

Mutta vuonna 1989 kaivostoiminta loppui, eikä yhtiö enää hoitanut. Uutta tulonlähdettä on toivottu turismista, ja vanhan kaivoksen alueelle onkin rakennettu muun muassa museo, ravintola ja lasten teemapuisto nimeltään Lasten kaivos. Sen perusti tuolloin 17-vuotias Sandman.

Kun väki on vähentynyt ja vanhentunut, paikallisten ostovoima on heikentynyt. Kauppoja on suljettu muutamassa vuodessa jopa toistakymmentä. Matkailualalla muuttotappiolla ei ole kuitenkaan niin paljon merkitystä, sanoo nyt 22-vuotias Sandman.

– Ei sitä juuri huomaa. Enemmän on merkitystä turistien määrällä.

Sandmanin mukaan Outokummun kaupunki on tukenut häntä yrittäjänä: apua on saatu aina, kun on pyydetty. Yrittäjyyden tukeminen onkin yksi keino luoda elinvoimaa alueille, joilta julkiset palvelut pienenevät.

Sittemmin nuorukainen on myynyt matkailuyrityksensä ja pyörittänyt Outokummussa kirpputoria ja pientä kauppaa. Hän perusti maakuntakeskus Joensuuhun myös sisäaktiviteettipuiston, mutta se jouduttiin sulkemaan.

Joillakin paikkakunnilla rakennemuutos voi siirtää ihmisten asumisen painopistettä kokonaan toisaalle. Näin on ehkä käymässä päijäthämäläisessä Orimattilassa.

Orimattila: Kokonaan uusi kaupunginosa radan varrelle

Konsulttitoimisto MDI:n ennusteessa vuoden 2040 Suomen voi jakaa karkeasti kolmeen osaan. On kasvava pääkaupunkiseutu, loput kymmenen suurinta kaupunkiseutua ja taantuva muu Suomi. Jälkimmäisessä asuu MDI:n arvion mukaan enää alle kolmannes suomalaisista.

Kun kasvu painottuu kaupunkiseuduille, niiden välisten kulkureittien varrelle voi syntyä kokonaan uusia keskuksia. Yksi tällainen on Orimattilaan suunniteltu Henna, josta on suunniteltu jopa 15 000 asukkaan puutarhakaupunginosaa Lahti–Helsinki-oikoradan varteen.

Alueen ensimmäinen kerrostalo on määrä saada rakenteille vielä tänä vuonna. Kaupunki aikoo vuokrata talosta tilat päiväkodilleen. Henna on kaupungin suuri suunnitelma uusien asukkaiden saamiseksi.

Kaupungin toisella laidalla näyttää toisenlaiselta. 51-vuotias Marko Taavila on asunut koko ikänsä Kuivannon kylässä runsaan parinkymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Hennan alueen kehittäminen ei ole meiltä pois. Marko Taavila

Kylän väkimäärä on puolittunut huippuvuosista noin 800:aan. Samalla kauppa, pankki, meijeri ja baari ovat lähteneet kylältä. Se on siirtänyt asioinnin painopistettä muualle.

– Kymmenen kilometrin päässä Nastolassa on jo hyvät kaupat. Moni kyläläinen käy töissä Lahdessa ja tekee ostokset siellä, Taavila kertoo.

Nyt Taavila pelkää, että kylän koulukin on uhattuna kaupungin kouluverkkouudistuksessa. Kyläläiset ovat jo ryhmittyneet puolustamaan koulua, jossa on runsaat 50 oppilasta.

Kaupunki ei näytä enää investoivan syrjäisen kylän kehittämiseen. Siksi Taavila haluaisi, että kyläläiset itse aktivoituisivat. He voisivat esimerkiksi panna omistamiaan tontteja myyntiin, jotta syntyisi asumisen mahdollisuuksia uusille asukkaille.

– Hennan alueen kehittäminen ei ole meiltä pois. Suuret investoinnit lisäävät kaupungin velkaa, mikä voi tuoda tietysti riskejä.

Muuttohalujen takana on kuitenkin yksi iso asia, johon ei pysty vaikuttamaan kaupunkien, kuntien tai asukkaiden aktiivisuudellakaan: juuret.

"Kai tämä jonkin sortin unelma on"

Siikaislaisen Kari Anttilan kotikunta on paikka, jossa pizzeria on puolen tunnin ja elokuvateatteri tunnin ajomatkan päässä. Se on paikka, jossa ei tämän jutun kirjoittamisen aikaan ollut muita avoimia työpaikkoja kuin alueellisen mainosjakelijan.

Anttila on tuntenut paikan aina omakseen. Sen vuoksi hän palasi nuoruutensa kotikuntaan, kunhan oli ensin käynyt kertomansa mukaan pyörähtämässä "vilkkaissa keskuksissa". Hänen viisilapsisella perheellään on kunnassa rauhallista. Lisäksi naapuriapua saa aina, kun sitä tarvitsee.

– Kai näin voi sanoa, että tämä jonkin sortin unelma varmaan on.

Kun paikka on ennalta tuttu, asukkaan on helpompi hyväksyä hiljenevän paikkakunnan ominaisuudet, kuten pitkät asiointimatkat tai se, että kaikki tuntevat toinen toisensa.

Tämä on huomattu myös väestökadosta kärsineessä Kemissä, jossa kartoitettiin hiljattain ihmisten syitä muuttaa kaupunkiin tai sieltä pois. Ihmisiä veivät odotetusti muualle työ ja opinnot, mutta tulomuuttajien syissä korostuivat ehkä yllättävänkin paljon sukulaiset ja ystävät.

Asutko seudulla, jossa väki vähenee? Millaisia ratkaisuja teillä on tehty suunnan muuttamiseksi – tai mitä pitäisi tehdä? Ota kantaa keskusteluosiossa alla. Keskustelu on auki kello 20 asti maanantaina. Tarvitset Yle Tunnuksen.

Haluatko pohtia äänestysvalintaa syvällisesti? Tai ajatteletko että toisen puolueen äänestäjä on ihan tyhmä? Syy saattaa olla järjen sijasta erilaisissa arvoissa. Vastaamalla viiteen kysymykseen voit selvittää, minkä puolueen ehdokkaat ovat lähimpänä arvomaailmaasi. Voit verrata arvojasi myös 100 000:een vaalikoneen käyttäjään.

Samalla voit ymmärtää toisin ajattelevia. Arvot ja persoonallisuus vaikuttavat politiikan päätöksiin, haluamme tai emme.

Kysymykset on muotoiltu tutkijoiden kanssa ja ne ovat samat kuin Ylen vaalikoneessa. Niihin kannattaa vastata nopeasti liikaa miettimättä. Vastauksiasi ei tallenneta.

Myöhemmin tässä artikkelissa voit lukea lisää kysymyksillä kartoitettavista viidestä piirteistä ja vertailla puolueita keskenään. Käydään ensin läpi, mitä järkeä kyselyssä oikeastaan on. Vastaajina ovat kysymysten tekoon osallistuneet tutkijat, psykologi ja emootiotutkija Matias Kivikangas sekä kognitiotieteilijä Simo Järvelä. Artikkelin lopussa voit keskustella aiheesta. Simo Järvelä osallistuu keskusteluun klo 10 alkaen.

Miksi arvokysely on tehty? Eikö vaalikone riitä?

Matias Kivikangas: Perusvaalikonekysymykset perustuvat yksittäisiin asioihin, jotka ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa. Arvokysymyksillä pureudumme tekijöihin, jotka vaikuttavat pinnan alla ja päätöksentekoon laajemmin. Kysymykset perustuvat moraali- ja politiikan psykologian tietämykseen siitä, millaiset psykologiset tunnetekijät vaikuttavat poliittisiin asenteisiin tai käyttäytymiseen.

Arvoiksi on totuttu ajattelemaan vasemmistolaisuus tai isänmaallisuus. Mikä Ylen kysymysten suhde niihin on?

Simo Järvelä: Perinteisesti arvot ovat niitä asioita tai ilmiöitä, joita ihmiset pitävät tärkeinä ja arvokkaina. Kyselyssä taas tarkastellaan tiedostamattomia taipumuksia, jotka vaikuttavat siihen millaiset asiat muodostuvat meille arvokkaiksi ja miten niihin suhtaudutaan. Eli oikeastaan tässä tarkastellaan jotain vielä perustavanlaatuisempaa kuin arvoja: arvojen psykologista perustaa ja niiden suhdetta persoonallisuuteen.

Eikö tällainen määrittely persoonallisuuden mukaan lisää ennakkoluuloja ja poliittisten vastustajien psykologisointia?

Matias Kivikangas: Piirteet eivät ole arvostelmia ihmisistä. Päinvastoin uskon, että politiikkaan liittyvien tunteiden perusteiden hahmottaminen voi auttaa ymmärtämään erimielisyyksiä. Kun ymmärrämme, mikä piirteiden toimintamekanismi on ja mitä positiivista poliittisten vastustajien piirteissä on, voimme välttää vastustajien tulkitsemista vaikkapa typeriksi, ahneiksi tai kateellisiksi.

Kysymykset tuntuvat monitulkintaisilta. Eihän kysymys voi olla hyvä, jos minä tulkitsen sen eri tavalla kuin vaalikoneeseen vastannut ehdokas?

Simo Järvelä: Ihmiset ovat tottuneet gallupeihin, joissa kysymysten pitää olla yksitulkintaisia, tai muuten ne ovat huonoja. Näissä arvokysymyksissä haetaan juuri tunnepohjaista intuitiota. Tietty epämääräisyys on näissä kysymyksissä jopa tarkoituksenmukaista. Kysymykset on kuitenkin valittu niin, että ne tavoittavat jotain yhteistä moraaliperustaa.

Miksi en näe, kuka yksittäinen ehdokas on lähimpänä?

Matias Kivikangas: Vaaleissa äänestetään toki yksittäistä ehdokasta, jonka arvomaailma voi erota paljon puolueen keskiarvoista. Viisi kysymystä on kuitenkin niin karkea tapa arvioida arvomaailmaa, että yhden ehdokkaan kohdalla epävarmuus on hyvin suurta. Siksi on mielekkäämpää ja luotettavampaa vertailla puolueiden keskiarvoja. Ehdokkaalle annettu ääni sataa joka tapauksessa puolueen laariin. Siksi on hyvä hahmottaa, millaisin perustein ehdokaskaarti päätöksiä tekee.

Mitä arvoja tai piirteitä kysely kartoittaa?

Kysymykset liittyvät seuraaviin piirteisiin tai arvoihin (kysymysten järjestyksessä): traditionalismi, autoritaarisuus, ryhmähierarkkisuus, vapaus ja lojaalisuus.

1. Perinteiset arvot ovat hyvän elämän perusta: traditionalismi

Matias Kivikangas: Kysymys liittyy traditionalismiin. Tutkimuksessa tämä nähdään usein osana autoritaarisuutta. Siinä missä autoritaarisuus on toimeen ryhtyvää, traditionalismi on jarruttelevaa. Positiivisesti toimiessaan se estää yhteisöä ajautumasta uudistuksissa piileviin ongelmiin, mutta liiallisena se estää tarpeellisiakin uudistuksia.

2. Suomessa tarvitaan nyt koviakin keinoja järjestyksen ja tavallisten ihmisten puolustamiseksi: autoritaarisuus

Matias Kivikangas: Autoritaarisuus on piirteenä kehittynyt suojelemaan yhteisöä ulkoisilta uhilta. Se tarkoittaa herkkyyttä tunnistaa uhkia yhteisölle ja reagoida niihin voimakkaasti. Usein siihen liittyy politiikassa vahvan johtajan kaipuu. Piirteen positiivisuus tai negatiivisuus riippuu tietysti siitä, kuinka vakavia uhkat todellisuudessa ovat ja mitkä ovat todistettavasti tehokkaita keinoja niihin vastaamiseen.

3. On oikein, että yhteiskunnassa jotkut ryhmät ovat paremmassa asemassa kuin toiset: ryhmähierarkkisuus

Simo Järvelä: Kysymys liittyy ryhmähierarkkisuuteen ja siihen, pitääkö luonnollisena, että toiset ovat ylempänä kuin toiset vallassa tai statuksessa esimerkiksi talousasioissa. Ikävimmillään tämä voi tarkoittaa sitä, että korkeammassa asemassa olevat toimivat tarkoituksellisesti niin, että alempana olevat pysyvät alempana. Toisaalta piirre helpottaa toimimista tehokkaasti ryhmässä, etenkin jos ryhmää uhkaa jokin ulkoa käsin.

4. Suomen lakien pitäisi nykyistä vapaammin antaa ihmisten tehdä omat ratkaisunsa ja kantaa niiden seuraukset: vapaus

Matias Kivikangas: Tätä piirrettä kutsutaan vapaudeksi. Se viittaa perustavaan haluun vähentää muiden asioihin puuttumista. Parhaimmillaan se estää vallan väärinkäytöksiä, huonoimmillaan se haittaa yhteisön tarpeellista itsesäätelyä.

5. Poliitikon velvollisuus on ennen kaikkea ajaa omien äänestäjiensä etuja: lojaalisuus.

Matias Kivikangas: Kysymys viittaa piirteeseen, jota kutsutaan lojaalisuudeksi. Se tarkoittaa taipumusta auttaa ja puolustaa omaa ryhmää, tarvittaessa muita ryhmiä vastaan. Lojaalisuuden kohde voi vaihdella – useimmat tunnistavat tunteen joka asettaa oman perheen tärkeämmäksi kuin muut ihmiset – ja tässä se liittyy äänestäjien muodostamiin intressiryhmiin.

Monet kysymykset kartoittavat ominaisuuksia, jotka liittyvät omien suojaamiseen ulkoisilta uhilta. Ominaisuudet ovat varmasti olleet hyödyllisiä luolamiehelle, mutta mitä merkitystä niillä on monimutkaisessa nykypolitiikassa?

Simo Järvelä: Monelle on vaikea hyväksyä, että meillä ihmisillä olisi pysyviä piirteitä, jotka selittävät käyttäytymistämme. Näillä piirteillä on kuitenkin tutkimusten mukaan selitysvoimaa, vaikka ne eivät tietenkään ole ainoa selittäjä. Politiikassa vaikuttavat paljon elämänkokemukset, koulutus ja se, millaisissa ympyröissä liikkuu. Psykologiset piirteet vaikuttavat kuitenkin ihmisen kaikkeen toimintaan ja päätöksiin, oli kyse sitten parisuhteesta, joukkue-urheilusta tai politiikasta. Aivomme ja kehomme toimivat edelleen kuten luolamiesten.

Miten puolueiden arvopohja eroaa?

Vaalikoneen vastausten perusteella puolueilla on tosiaan eroja. Tästä pääset vertailemaan puolueiden vastausten eroja. Grafiikka kertoo puolueen ehdokkaiden vastausten keskiarvon. Värillisessä grafiikassa näet 9 eduskuntapuoluetta ja harmaassa grafiikassa pienpuolueet.

Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset arvostavat perinteitä

Traditionalismia kartoittava kysymys jakaa puolueita melko samoin kuin olemme tottuneet näkemään liberaali–konservatiivi-kuvauksissa. Omana ryhmänään näkyy pienpuolue feministipuolue, jossa ehdokkaista suurin osa on ollut täysin eri mieltä väittämän kanssa.

Matias Kivikangas: Kun dataa katsoo tarkemmin, eduskuntapuolueissa erottuu kolme eri ryhmää. Kristillisdemokraateissa, perussuomalaisissa ja sinisessä tulevaisuudessa on eniten vastaajia, jotka ovat täysin samaa mieltä väittämän kanssa – heille kysymys vaikuttaisi olevan enemmän tunneasia. Isot puolueet ovat sitten keskitien kulkijoita. Kolmantena ryhmänä ovat eri mieltä olevat vihreät ja vasemmistoliiton ehdokkaat.

Punavihreissä puolueissa vähiten autoritaarisuutta

Vahvan johtajan kaipuuseen yhdistyvä autoritaarisuus oli eduskuntapuolueista vahvinta perussuomalaisissa ja sinisen tulevaisuuden ehdokkaissa, punavihreät puolueet taas ovat toisessa päässä.

Matias Kivikangas: Tässä piirteessä eduskuntapuolueiden välillä on suurimmat erot. Piirre mittaa suhtautumista ulkoisiin uhkiin, mutta moniin nykypolitiikan uhkiin suhtautuminen ei näissä näy. Osaksi siksi meidän on vaikea kamppailla ilmastonmuutoksen tai eriarvoisuuden kaltaista uhkaa vastaan: ne eivät ole konkreettisia ulkopuolisia uhkia. Ilmastonmuutos aiheuttaa emootiotutkijan näkökulmasta enemmän lamauttavaa ahdistusta, ei niinkään toimintaa käynnistävää pelkoa.

Hyväksytäänkö eriarvoisuus parhaiten kokoomuksessa?

Arvokysely antaa viitteitä siitä, että kokoomuslaisille ehdokkaille on eduskuntapuolueista helpointa hyväksyä se, että jotkut ryhmät ovat paremmassa asemassa kuin toiset. Lähes yhtä vahvaa tämä ryhmähierarkkisuudeksi kutsuttu piirre on perussuomalaisissa. Puolueen linjassa korostuukin usein jako suomalaisiin ja ulkomaalaisiin.

Matias Kivikangas: Tuloksissa näkyy se, että Suomessa tasa-arvo on yhteiskunnallisessa keskustelussa niin vahva eetos, että se vaikuttaa kaikkiin tuloksiin, vaikka kysymyksillä pyritäänkin kartoittamaan persoonallisuuden piirteitä. Sisäisesti yksimielisimmät vastaukset oli eduskuntapuolueista vasemmistopuolueilla ja vihreillä. Se kuvannee sitä ajatusta, että yksilön huono asema ei kerro yksilön ominaisuuksista vaan rakenteellisista seikoista.

Vapaus sääntelystä viehättää oikealla

”Vapaudeksi” määritelty piirre liittyy kyselyssä vapauteen sääntelystä. Filosofiassa tätä kutsutaan ”negatiiviseksi vapaudeksi” eli vapaudeksi rajoitteista. Tätä piirrettä löytyi eniten useasta pienpuolueesta, ääripäinä piraattipuolue ja liberaalit.

Matias Kivikangas: Se, että on väitteen kanssa eri mieltä, ei tarkoita että vastustaa vapautta, vaan että pitää muita arvoja tärkeämpinä. Vapauden korostaminen liittyy näkemykseen, jossa ihminen on ennen kaikkea yksilö. Sopii kuvaan, että SDP:ssä ollaan eniten vastakkaista mieltä: puolueen maailmankuvassa nähdään ihminen korostetusti osana yhteiskunnallisia rakenteita.

Timo Soinin jalanjäljillä puolustetaan omia

Kiinnostavaa hajontaa oli, kun kyselyssä kartoitettiin lojaalisuutta omaa ryhmää kohtaan. Vahvimpana piirre näkyi eduskuntapuolueista perussuomalaisissa ja sinisessä tulevaisuudessa. Kysymys sekoitti vasemmistopuolueet ja oikeistopuolueet selvästi eniten. Heikointa ja vahvinta piirre oli useammassa pienpuolueessa.

Matias Kivikangas: Perussuomalaisten ja sinisten erottuminen voi kummuta siitä, että niiden juuret ovat protestiliikkeessä ja ajatuksessa, että puolueiden ihmisiä ei ole kuultu politiikassa. RKP taas on kiinnostava: sitä pidetään tietyn porukan puolueena. Vastaukset voivat olla reaktio tähän stereotypiaan tai sitten sitä, että RKP:läiset korostavat usein olevansa sillanrakentajia oikeiston ja vasemmiston välillä.

Täältä voit lukea tutkija Matias Kivikankaan blogipostauksen piirteiden valitsemisesta.

Keskustele!

Mitä merkitystä arvoilla tai poliitikon persoonallisuuspiirteillä on politiikassa? Valitsetko ehdokkaan asiakysymysten vai arvojen perusteella?

Voit keskustella aiheesta tämän artikkelin alla. Keskustelussa mukana klo 10–12 toimittaja Heli Suominen ja tutkija Simo Järvelä. Simo Järvelä keskustelee teemasta myös maanantain 8. 4. Ykkösaamussa, jonka voit kuunnella täältä.

Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat tiistaina Pietarissa Arktisen foorumin yhteydessä. Niinistö kertoo, että kahdenvälisiä suhteita käytäneen läpi tavalliseen tapaan.

– Ukrainan tilannetta totta kai kyselen. Myöskin Kertshinsalmen tapahtumia ja ennen kaikkea sitä, mitä näille vangeille tapahtuu. Ukrainalaisille merimiehille siis, junalla Pietariin maanantaina matkustanut Niinistö sanoi paikalla olleille suomalaistoimittajille.

Venäjän joukot valtasivat aseita käyttäen kolme ukrainalaista alusta ja pidättivät yli 20 merimiestä Kertshinsalmessa marraskuussa. Salmi on Mustanmeren ja Asovanmeren välissä kulkeva kapea vesiväylä.

Niinistö kertoo kantavansa huolta siitä, että kansainvälinen järjestys murenisi ja maailma palaisi kylmän sodan kaltaiseen tilanteeseen.

– Sitä kohden ollaan menossa. Tunnen vähän huolta siitä, että viimeksi me elimme kylmässä sodassa 1960-luvulla. Kylmä sota päättyi kokonaan Neuvostoliiton kaatumisen myötä. Nyt ollaan etenemässä niin, että vanhat sopimuksetkin romuttuvat, Niinistö pohtii.

Venäjä irtisanoutumassa ihmisoikeustuomioistuimesta

Asialistalle kuuluu myös se, että Venäjän jatko Euroopan laajimmassa yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestössä Euroopan neuvostossa on vaakalaudalla.

– Siellähän ollaan vähän niin kuin ihmettelemässä, että jääkö Venäjä kokonaan pois Euroopan neuvostosta.

Päätökset neuvostossa tekee ministerikomitea, jonka puheenjohtajana Suomi parhaillaan toimii. Venäjä, joka on neuvoston yksi suurimmista rahoittajista, on keskeyttänyt jäsenmaksujen maksamisen. Kyse oli vastalauseesta sille, että Venäjän valtuuskunnan äänestysoikeus Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa jäädytettiin Krimin miehityksen jälkeen.

– Nyt on kyse sitten siitä, voiko Venäjä tehdä jotain sellaista, jolla heidät voitaisiin palauttaa tuohon työhön mukaan.

Venäjän lähtö estäisi venäläisiä hakemasta oikeutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta ja loisi Eurooppaan taas uuden jakolinjan.

– Jos Venäjä poistuu tuostakin, niin dialogin määrä alkaa olla nolla suhteessa Eurooppaan.

Paikalla myös pohjoismaisia johtajia

Arktisessa foorumissa ovat paikalla muun muassa Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ja Norjan pääministeri Erna Solberg. Niinistöltä kysyttiin, ovatko Ruotsin ja Norjan pääministerit konsultoineet häntä ennen matkaa.

– He ovat kyllä olleet yhteydessä meihin päin, Niinistö vastasi.

Niinistö arvioi, että viime aikoina paljon puhuttanut gps-häirintä on yksi keskustelunaihe Pietarissa.

– En ole varma, kuinka pitkälle he (pohjoismaiset johtajat) tällä ensi tapaamisella keskusteluissa olettavat pääsevänsä.

Niinistö uskoo aiheen nousevan esille myös kahdenvälisissä keskusteluissa.

Viime syksynä Norja ja Suomi sanoivat Venäjän häirinneen gps-signaaleja Naton Trident Juncture -sotaharjoituksen yhteydessä. Venäjä on kiistänyt tarkoituksellisen gps-häirinnän.

Norjan ja Venäjän välejä hiertää tällä hetkellä lisäksi kirkkoniemeläisen eläkeläisrajavartija Frode Bergin tapaus. Venäjä syyttää häntä yrityksestä ostaa salaisia asiakirjoja. Berg on itse kertonut joutuneensa houkutelluksi ansaan. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB otti Bergin kiinni vuoden 2017 joulukuussa.

Niinistö jättäisi asian mielellään näiden kahden maan välille.

– Olen aika monien eri maitten asioita joutunut hoitelemaan. Nyt kun Norjan pääministeri on täällä, niin olisi hyvä, että se aihe jää hänelle.

Laulaja, näyttelijä ja ohjaaja Mari Rantasila tunnetaan laulajana ehkä parhaiten Raid-tv-sarjan tunnuskappaleesta Vain rakkaus. Kuitenkin jo vuosikymmen aikaisemmin Rantasila tuli laulajana tunnetuksei Se-yhtyeen Yarin eroottissävyisellä kappaleella Auringossa. Kappaleen vastaanotto oli 90-luvulla järkytys nuorelle laulajalle.

– Minä en itse kokenut tekeväni mitän kauhean rohkeaa. Se oli vain ihana kappale, joka kertoi seksuaalisuuden positiivisesta voimasta. Oli todella hämmästyttävää, miten paljon ikäviä asioita siitä tuli, ja miten minuun suhtauduttiin. Yht'äkkiä minuun suhtauduttiin, kuin olisin kauppatavaraa, tai täydellinen objekti, joka oli vain muita varten. Se oli tosi loukkaavaa.

Seksuaalisuuden positiivinen voima

Nyt 30 vuotta myöhemmin Rantasila tekee kymmenettä albumiaan, joka julkaistaan ensi vuonna. Sen vahvana teemana tulee myös olemaan seksuaalisuus, jonka laulaja näkee vahvana positiivisena voimana.

– On mahtavaa, että nyt kun teen uutta musiikkia, pystyy laulamaan kaikista asioista, naisena, ilman häpeää. Sen takia on ihana elää vanhemmaksi, näkee että ajat muuttuvat. Se on tärkeää, koska seksuaalisuus on valtava positiivinen voima. Ei siinä ole mitään rumaa eikä ikävää.

#MeToo ja seksuaalisuus

Viime vuosina elokuva- ja teatterimaailmaa on hallinnut #metoo -keskustelu. Puoli seitsemän -ohjelmassa vierailleen Rantasilan mukaan se keskustelu on ollut tärkeää, mutta myöskään seksuaalisuuden lakaiseminen kokonaan maton alle ei ole hyvää kehitystä.

– #Metoo-liike on hieno liike, ja se on poistanut paljon epäkohtia ja tehnyt elämää tasa-arvoiemmaksi. Haluan itse korostaa myös sitä, että seksuaalisuus on positiivinen voimavara. Se tuo sekä naisille että miehille paljon iloa ja energiaa elämään. Siitä huolimatta, että niitä ikäviä väärinkäytöksiäkin tapahtuu.

Surun ruuhkavuodet

Keski-ikäisen naisen elämän eri puolia pohtinut laulaja on pohdiskellut myös viisikymppisten ihmisten pakostikin kohtaamia "surun ruuhkavuosia". Yllättäen elämässä voi tulla lyhyessä ajassa vastaan monia luopumisen paikkoja.

– Samaan aikaan voi tulla pahimmillaan lasten lähtö kotoa, avio- tai avoero, vanhempien kuolema tai sairastuminen, työttömyys ja saat potkut. Jos nämä kaikki tulevat samaan aikaan, se on sellainen jack-pot, ettei paljon naurata. Siihen ei voi valmistautua, ja se on tosi raskasta. Tästä tilanteesta olen tehnyt myös laulun Surun ruuhkavuodet. Se kertoo luopumisesta, eikä se ole helppoa. Mutta jos osaat oikeasti luopua jostakin, saat ehkä tilalle jotain uutta.

Katso Mari Rantasilan koko haastattelu Yle Areenasta.

Kotkassa koettiin sunnuntaina poikkeuksellinen tilanne, kun äänestäjä jouduttiin käännyttämään pois Karhuvuoren ennakkoäänestyspaikalta humalatilan vuoksi.

– Vartijan näkemys tilanteesta oli, että äänestäjä oli liian kovassa humalassa, kertoo Kotkan kaupungin keskusvaalilautakunnan sihteeri Birgit Lempinen.

Karhuvuoren ennakkoäänestys järjestetään nyt toista kertaa paikassa, jonka lähistöllä liikkuu paljon päihdeongelmaisia. Siksi paikalle haluttiin myös pysyvä vartiointi. Vartijat eivät ole kovin yleinen näky äänestyspaikoilla.

– En ole kuullutkaan, että olisi jo ennakkoon tiedossa joku rähinäpaikka ja valmistauduttu siihen. Apua saadaan aina paikalle, jos sitä tarvitaan, toteaa sihteeri Juha Ruuth Kaakkois-Suomen vaalipiirilautakunnasta.

Kokosimme alle ohjeita, joiden avulla varmistat että eduskuntavaaleissa antamasi ääni lasketaan – ja että se menee varmasti haluamallesi ehdokkaalle.

1. Äänestä selvinpäin, älä riehu

Neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen oikeusministeriöstä sanoo, että humalatila ei kategorisesti estä äänestämistä. Vaalivirkailija voi kuitenkin kieltää äänestämisen humalatilan takia.

– Äänestäminen on oikeudellisesti ihan merkityksellinen toimi. Siksi vaalivirkailijan täytyy varmistua, että äänestäjä ymmärtää mistä on kyse, Huotarinen toteaa.

Harkinta on tapauskohtaista ja kuuluu Huotarisen mukaan virkailijalle, ei vartijalle.

– Vaalivirkailijan pitää tehdä päätös ja hänen tulee itse todeta tilanne. Vartijan asiantuntemukseen ei tässä voi luottaa. Vartijat eivät toimi tilanteessa virkavastuulla.

Suurimmat kysymykset ovat, kykeneekö henkilö äänestämään ja ymmärtääkö hän, mitä on tekemässä.

– Pidän mahdollisena, että joissakin tapauksissa humalatila on niin vahva ettei äänestäminen onnistu. Myös häiriköinti voi johtaa siihen, ettei äänestäjää päästetä koppiin, oli humalassa tai ei.

Äänestyspaikoilla on virkailija, joka auttaa äänestämisessä esimerkiksi vanhuksia, vammaisia ja niitä, jotka eivät pysty kirjoittamaan sairautensa vuoksi.

2. Muista äänestää oman vaalipiirisi ehdokasta

Yleinen virhe etenkin eduskuntavaalien ennakkoäänestyksessä on Huotarisen mukaan se, ettei äänestäjä hoksaa mihin vaalipiiriin kuuluu. Tätä tapahtuu varsinkin pääkaupunkiseudulla, koska Helsinki on eri vaalipiirissä kuin Espoo ja Vantaa.

– Aiemmissa vaaleissa on äänestetty aika paljon ennakkoon yli vaalipiirirajojen. Kopissa ovat esillä kyseisen vaalipiirin ehdokaslistat, joten pitää hoksata katsoa muualta se oman vaalipiirin ehdokkaan numero. Vaarana, että ääni menee väärälle ehdokkaalle.

Äänet lasketaan sen mukaan, mikä äänestäjän kotikunta on.

– Meille tulee jonkin verran kysymyksiä, että miten tämä nyt menikään. Lisäksi on ollut tilanteita, joissa joku on äänestänyt ehdokasta joka ei olekaan saanut yhtään ääntä. Sitten on käynyt ilmi, ettei äänestäjä olekaan äänestänyt henkilöä jota on luullut äänestäneensä.

Vaalipäivänä äänestäminen ei onnistu muualla kuin oman vaalipiirin äänestyspaikoissa. Jos siis olet vaalipäivänä reissussa, sinulla on jo kiire äänestämään. Ennakkoäänestys päättyy tiistaina 9.4.

3. Piirrä numerot oikein

Yleisin virhe äänestyskopissa on perinteisesti ollut niin suttuinen numero, ettei siitä saa selvää. Ääntenlaskijoille tuottavat vaikeuksia etenkin huolimattomasti piirretyt ykkönen ja seiska.

– Ykkönen pitäisi piirtää ilman väkästä, ja seiskaan taas pitäisi laittaa väliviiva. Myös muiden numeroiden kanssa kannattaa olla huolellinen. Kutonen, ysi, kolmonen ja nolla voivat huolimattomasti piirrettyinä olla vaikeita tulkita, Huotarinen muistuttaa.

Numeron kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä liian vaikeasti tulkittava numero hylätään. Tulkinnanvaraisen numeron tutkii ainakin kolme silmäparia.

4. Älä piirrä lipukkeeseen sydämiä tai muuta ylimääräistä

Aku Ankka on yleisin äänestyslipukkeeseen ilmestyvä hahmo, joka ei ole vaaleissa ehdolla. Lipukkeista löytyy myös muunlaisia taideteoksia kuten sydämiä, kukkia ja aurinkoja. Siihen ei kuitenkaan kannata piirtää mitään ylimääräistä.

Ei edes pientä sydäntä lipukkeen kulmaan.

– Riski äänen hylkäämisestä on silloin vahva. Vaalipiirilautakunta joutuu ratkaisemaan, että onko merkintä asiaton, Huotarinen sanoo.

5. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi

Postissa kotiin tullutta äänestyskorttia et välttämättä tarvitse, mutta henkilöllisyys on pystyttävä todistamaan. Siihen kelpaa esimerkiksi henkilökortti, ajokortti tai passi.

Poliisilta voi saada myös maksuttoman henkilökortin äänestämistä varten. Tapoja on muitakin.

– Se riittää, jos vaalivirkailija tuntee äänestäjän.

Myös kaverin siivellä saattaa päästä äänestämään. Silloin riittää, että kaveri pystyy todistamaan oman henkilöllisyytensä ja vahvistamaan, kuka olet.

– Tämä on vaalivirkailijan harkinnassa. Jos selvitys luotettava, niin näitä on voitu hyväksyä. Tavoite on, että mahdollisimman moni pääsee käyttämään äänioikeuttaan.

Tarkkailen usein iltaisin, kuinka lähipuistoni täyttyy nelitassuisista.

Argentiinalaiset tunnetaan maailman lemmikkirakkaimpana kansana, eivätkä omistajat välitä kaupungin järjestyssäännöistä päästäessään koiransa temmeltämään vapaana julkisilla paikoilla.

Tästä ei kuitenkaan seuraa automaattisesti räksytystä, uhittelua tai kenenkään kimppuun käymistä. Päinvastoin koirat näyttävät hakevan hyväntuulisina seuraa toisistaan. Käyvätpä ne usein myös tervehtimässä minua, kun seuraan puistonpenkillä niiden touhuja.

Joskus koirien keskinäinen kilpajuoksu äityy rajuksi. Vaikka tappeluitakin varmasti on, silti en ole itse joutunut koskaan todistamaan sellaista aggressiivista käytöstä, joka olisi aiheuttanut huolta tai pelkoa

Koirien sosiaalisuus vie ajatukseni kerta toisensa jälkeen niiden isäntien ja emäntien rentoon ja välittömään tapaan kommunikoida keskenään. Argentiinalaiset tuntuvat iskostavan myös koiriinsa kulttuurilleen ominaisen seurallisuuden.

Puhutaan sitten koirista tai ihmisistä argentiinalaisten kanssakäyminen eroaa paljon omastamme.

Sosiaalisuus ja kanssaihmisen kohtaaminen ovat luontainen osa paikallista elämäntapaa. Kaduilla jutustellaan tuntemattomienkin kanssa, eivätkä ihmiset kavahda avun pyytämistä, saati sitten sen tarjoamista.

Argentiinalaisille toisten asioihin puuttuminen on välittämistä. Tämä näkyy myös heidän kielessään.

Kun espanjan opettajani yrittää takoa päähäni, miten eri tilanteissa tulee sanoa sen mukaan, haluanko neuvoa, ehdottaa vai suositella, en oikein pysty hahmottamaan asiaa. Lisäksi pitäisi vielä tietää, olenko neuvomassa tosissaan vai pelkästä kohteliaisuudesta vai haluanko kenties samalla viestittää, etten oikeasti haluaisi puuttua asiaan sen henkilökohtaisuuden vuoksi, mutta sanon nyt kuitenkin jotain.

Suomalaisena helpointa onkin pysyä hiljaa.

Meillä on totuttu, että tunkeilu on epäkohteliasta. Toisten asioihin ei puututa, ellei tämä itse varta vasten pyydä apua. Hyveemme antaa toisen ihmisen olla rauhassa näyttäytyy kuitenkin valtameren takana sangen töykeältä käytökseltä.

Taustalla on Latinalaisessa Amerikassa vaikuttava ajatus siitä, että jos jollain on ongelma, niin silloin kyseessä on kaikkien ongelma, joka tulee myös ratkaista yhdessä.

Taksikuskin udellessa vaivaa, jonka vuoksi olen matkalla sairaalaan, tuntuu argentiinalaisten toisista välittäminen lähinnä ahdistavalta.

Tottuminen paikalliseen tapaan tervehtiä poskisuudelmalla – sukupuolesta tai iästä riippumatta – otti aikansa. Henkilökohtainen tilantarpeeni on sitä vastoin ruuhkametrossa edelleen muita suurempi.

Tuntemattoman ihmisen lähestyminen julkisilla paikoilla saattaa vieläkin hämmentää, etenkin jos tämä puhuttelee minua 'hintelänä'. Samalla tavalla korvaan särähtää, kun argentiinalainen kutsuu toista muitta mutkitta läskiksi tai jopa rumaksi ilman että edes haluaa loukata tätä.

Paikalliset eivät tällaisesta suoruudesta hätkähdä. Heille kaikki ulkonäköön liittyvät määritelmät tuntuvat kelpaavan keksittäessä lempinimeä tai tapaa puhutella toista.

Toisten asioihin puuttumisella ja rennolla puhetavalla on siis rajansa – ainakin itseni kaltaiselle havumetsävyöhykkeen kasvatille.

Toisaalta muuttaessani pian pois Buenos Airesista uskon, että tulen vielä kaipaamaan kilttien koirien lisäksi argentiinalaisten konstailematonta seurallisuutta ja heidän tapaansa välittää kanssaihmisistä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoo antaa potkut Salaisen palvelun johtajalle Randolph "Tex" Allesille, kertovat useat hallintolähteet uutiskanava CNN:lle.

Tiedon vahvistaa Valkoisen talon tiedottaja Sarah Sanders, jonka mukaan Allesin tilalle nousee pitkän uran Salaisessa palvelussa tehnyt James M. Murray. Hänen on määrä aloittaa uudessa työssään toukokuussa.

Trump on CNN:n mukaan antanut Valkoisen talon virkaa tekevälle kansliapäällikölle Mick Mulvaneylle käskyn erottaa Alles. Alles jatkaa toistaiseksi virassaan, mutta hänelle on tiedotettu erosta.

Aiemmin tänään Trump ilmoitti, että Yhdysvaltain hallituksen kotimaan turvallisuuden ministeri Kirstjen Nielsen jättää tehtävänsä.

Useiden lähteiden mukaan Nielsen jättää tehtävänsä Trumpin painostuksesta.

Eräs hallintolähde kuvaili CNN:lle, että hallituksen kotimaan turvallisuuden ministeriössä on käynnissä "lähes systemaattinen puhdistus".

Seuraavaksi lähtöpassit on luvassa eri lähteiden mukaan Yhdysvaltain kansalaisuus- ja siirtolaispalvelujen johtajalle Francis Cissnalle.

Lisää aiheesta:

Trump is removing US Secret Service director

Yhdysvaltain kotimaan turvallisuuden ministeri jättää tehtävänsä

Opiskelija istuu luokassa päätteensä ääressä ja tuskailee koulutehtäviensä kanssa. Työ ei tunnu etenevän. Ruudun oikeaan alalaitaan ilmestyy laatikko, jossa on iloiset kasvot ja tervehdys: hei, voinko auttaa?

Verkkopankeista, terveyspalveluista ja useista verkkoasioinneista tutut chattibotit ovat tulleet myös kouluihin ja opiskelumaailmaan. Chattibotti on ohjelmoitu vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin ja antamaan informaatiota käyttäjälle. Osalla boteista on myös tekoälyä ja ne oppivat esimerkiksi opiskelijan tavasta vastata kysymyksiin.

Oppimisanalytiikka voi yksilöllistää opetusta

Tekoäly, koneoppiminen ja robotisaatio muuttavat maailmaa ja sen myötä myös koulutusta sekä oppimisprosesseja. Chattibotit neuvovat opiskelijoita, tekoäly korjaa kokeita tai kannustaa verkossa opiskelevaa oppilasta.

E-oppimisen suomalainen uranuurtaja ja Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jarmo Viteli sanoo, että tällä hetkellä yksi tekoälyn muoto on oppimisanalytiikka. Viteli johtaa maan suurinta koulutusalan teknologiatapahtumaa, Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssia Hämeenlinnan Aulangolla.

Kun oppilaat työskentelevät tietokoneella, oppimisanalytiikka rekisteröi kaiken toiminnan.

– Oppimisanalytiikka näyttää opettajalle, miten esimerkiksi Ville tai Kalle ovat suoriutuneet eri tehtävistä. Sieltä näkee myös sen, missä Ville ja Kalle tarvitsevat apua ja minkälaisia tehtäviä juuri heille olisi annettava seuraavaksi, sanoo Viteli.

Kyseessä on adaptiivinen eli mukautuva oppimisjärjestelmä, joka pyrkii suoraan tukemaan oppijan juuri senhetkistä osaamisen tasoa ja antamaan tukea oikea-aikaisesti.

Oppimisanalytiikka näyttää opettajalle, miten esimerkiksi Ville tai Kalle ovat suoriutuneet eri tehtävistä. Jarmo Viteli

– Taitava opettaja tekee tätä joka päivä jokaisella oppitunnillaan. Nyt puhutaan siitä, että kone ja oppimisanalytiikka voivat olla avuksi siinä.

Oppimisanalytiikka on niin ikään opettajan tukena, jos oppilasryhmät ovat kovin isoja. Vitelin mukaan esimerkiksi yliopistossa ryhmät voivat olla sadan tai kahdensadan hengen ryhmiä. Tällöin opettajan on mahdotonta tukea yksittäistä opiskelijaa. Sen sijaan, jos opiskelijat työskentelevät verkossa, opettaja pystyy näkemään ketkä ryhmässä tarvitsevat tukea.

– Parhaimmillaan järjestelmä itse toteuttaa sen tuen, kun järjestelmälle on opetettu, mitä on syytä tehdä ja missä vaiheessa, jatkaa Viteli.

Eettiset kysymykset ratkaistava

Tekoäly ja oppimisanalytiikka parhaimmillaan auttavat ja tukevat opettajan työtä yksilöllistämiseen, mutta eivät Vitelin mukaan vie opettajien töitä.

– Opettajien työtä tullaan aina tarvitsemaan. Inhimillistä kosketusta ja ymmärrystä, sanoo Viteli.

Viteli muistuttaa, että oppimisanalytiikkaan liittyy monia eettisiä kysymyksiä.

– Se mahdollistaa seurannan ja sen avulla voidaan leimata henkilö. Nämä seikat on kyllä hyvin tiedostettu, mutta aina on olemassa vaara, että innostuksen vallassa edetään väärin. Sitten täytyy vain tulla nöyrästi takaisin, pohtii Viteli.

– Tekoälyn on sanottu olevan on suurin mullistus sitten teollisen vallankumouksen. Monet yhteiskunnan perusrakenteet ovat meillä tekoälyn seurauksena muuttumassa, sanoo johtava tutkija Ilkka Tuomi Meaning Processing Ltd:stä.

Tuomi on toiminut pitkään kansainvälisissä tehtävissä tietojenkäsittelyn ja innovaatioverkostojen tutkijana. Hän työskentelee nykyään perustamassaan riippumattomassa tutkimusorganisaatiossa johtavana tutkijana.

Tällä hetkellä tekoälyä käytetään paljon oppimisen arviointiin sekä etäoppimisen ja hajautetun oppimisen tukemiseen. Tuomi sanoo, että tutkimustieto aiheen piiristä on edelleen hajanaista. Nyt onkin oikea aika pohtia, millaiseen järjestelmään me teknologiaa yleensä tulevaisuudessa tarvitsemme.

– Riskinä on se, että yritämme tuoda teknologiaa vain siksi, että teknologia on olemassa. Ilman, että mietimme, mitä haluamme sillä saada aikaan.

Miten oppimista pitäisi jatkossa muokata?

Työelämä ja koulutusjärjestelmämme on syntynyt teollisen maailman tarpeisiin. Tutkija Ilkka Tuomi painottaa sitä, että tekoäly vaikuttaa tulevaisuudessa voimakkaasti moniin työelämän asioihin.

– Kenties suurin juttu tekoälyssä on, että se pistää meidät miettimään, miten osaaminen syntyy tulevassa maailmassa ja millä tavalla koulutusjärjestelmiä ja oppimista pitäisi muokata.

Jatkossa osaamisen sekä inhimillisten taitojen ja kykyjen merkitys ei ole sidottu palkkatyöhön samalla tavalla kuin aikaisemmin. Monet nykyisen työelämän ammatit ovat katoamassa.

– Usein on ajateltu, että koulun tehtävänä on tuottaa sellaista osaamista, että ihmiset pääsevät hyviin töihin ja saavat hyvää palkkaa isona. Tämä koko malli on murroksessa tällä hetkellä ja me emme oikeasti ymmärrä vielä kunnolla sitä, sanoo Tuomi.

"Kamera on mukana ja olen suuressa, huikeassa seikkailussa. Teen töitä ja tunnelma on positiivinen." Näin kuvailee lehtikuvaajana liki 30 vuotta toiminut Henry Rantaniemi tyypillisiä työuniaan ennen 2000-luvun puoliväliä. Sitten työpaikalla tuli henkilöstöongelmia ja unien laatu muuttui.

– Kamera alkoi hävitä unissani. Hain jatkuvasti kameraani, ja koko unen ydin oli kameran löytäminen.

Kamera on lehtikuvaajan tärkein työväline ja se toimii välikappaleena kuvaajan ja maailman välillä. Rantaniemi on tulkinnut kameran häviämisen unissaan niin, että hän olisi kaivannut jotain välikappaletta itsensä ja työpaikan ongelmien väliin.

Nyt Rantaniemi on ollut eläkkeellä puoli vuotta, mutta silti työasiat tunkeutuvat uniin aika ajoin. Koko työuran ajan työtehtävät lisääntyivät ja monimutkaistuivat, ja paine kasvoi. Pari vuotta ennen eläkeikää Rantaniemi jäi työttömäksi. Se aiheutti entistä kovemman stressin ja seurauksena oli painajaisia. Kameran katoamisen lisäksi Rantaniemi näki toistuvasti unia, joissa hän on alasti.

– Olin jossain hässäkässä mukana töissä ja aika usein havaitsin lopulta olevani yleisellä paikalla alastomana ja toivoin, ettei kukaan sitä huomaisi, Henry Rantaniemi kuvailee.

Rantaniemi ei ole painajaisineen yksin, sillä Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisista aikuisista noin puolet näkee ainakin kerran kuussa painajaisia.

Hankalaksi muuttunut yöelämä

Turun yliopiston tutkijatohtori Nils Sandman on tutkinut painajaisunia nykypäivästä 1970-luvulle asti. Kun sotaveteraanit poistuivat tutkimuksesta, myös painajaisunia näkevien määrä väheni.

– Rintamalla olleet veteraanit näkivät kolme kertaa enemmän painajaisia kuin miehet jotka eivät osallistuneet sotaan, Nils Sandman kertoo.

2000-luvulta lähtien painajaisunia näkevien määrä on jälleen lähtenyt kasvuun. Sandman puhuu yöelämän hankaloitumisesta viime vuosikymmeninä.

– Ihmiset ovat alkaneet nukkua huonommin, heillä on enemmän unettomuutta ja satunnaisia painajaisia on myös hiukan enemmän.

Tutkittua tietoa nukkumisen hankaloitumiseen johtuvista syistä ei ole, mutta Sandmanin mukaan on todennäköistä, että nämä asiat liittyvät yhteiskunnan muuttumiseen. Älykännyköitä räplätään tämän tästä, jopa yöllä.

– Yhteiskunta on muuttunut stressaavammaksi, mutta yksi syy liittyy myös teknologian kehitykseen. Yöllä tietoa ja tapahtumia on saatavilla paljon enemmän kuin aiemmin.

Painajaisissa eksytään, myöhästytään tai ollaan alasti

Painajaiset kertovat psyykkisestä kuormituksesta, joka voi johtua monista eri asioista. Työ on yksi merkittävä kuormitusta aiheuttava asia. Yle kysyi netissä, millaisia työunia ihmiset näkevät. Vastauksia tuli liki 300. Unitutkija Nils Sandman yllättyi vastauksissa kerrottujen työunien negatiivisesta sävystä.

– Uniin tulee sellaisia asioita, jotka ovat ihmiselle emotionaalisesti merkityksellisiä. Työ näyttäisi olevan tunnepohjaisesti merkityksellistä yleensä silloin, kun se on stressaavaa. Tästä syystä se näyttäytyy unissa negatiivisena.

Olen opettajana koulussa, jossa jokainen oppitunti pidetään eri luokassa. Se muistuttaa suurta yläkoulu-lukio-yhdistelmää, jossa työskentelin ennen. Kävelen valtavat mapit ja paperipinot kainalossa ja etsin luokkaa, jossa oppitunnin pitäisi olla. Kello on sen verran, että tunti on jo alkanut. Kävelen ruokalan, erilaisten pihojen ja monien kerrosten läpi. Pyrin kohti kellarikerrosta. Joskus jopa löydän oikean luokan, mutta silloin tunti on jo päättymässä tai kaikki aika menee jonkin sotkun selvittämiseen enkä saa opetettua yhtään mitään. Usein joudun myös opettamaan biologiaa, josta minulla ei ole mitään tietoa enkä löydä oppikirjaa tai opettajan opasta tuekseni. Kurinpito on usein mahdotonta ja työrauha olematon näissä unissa. (Opettaja)

Työpisteeni on toisessa päässä tehdasta johon olen matkalla. En koskaan löydä perille, jos pääsen perille ei löydy työkaluja, silloin tunnen samaa riittämättömyyttä kuin ollessani vielä töissä. Eläkkeellä oleva metallialan työntekijä

Olen myöhässä vihkimisestä tai hautajaisista, paperit ovat sekaisin, tulen ihmisten eteen vain osittain pukeutuneena, en ole valmistautunut enkä muista nähneeni esim. vihkiparia koskaan ennen. Alan puhua mitä sattuu. Todellisuudessa siis tapaan vihkiparin hyvissä ajoin ja keskustelemme perinpohjaisesti. Vaan ei unissa. Unohdan nimet, alan puhua mitä sattuu, saatan sanoa jotakin ihan pölhöä. Onneksi unet yleensä loppuvat aika lyhyeen, enkä näe niitä kovin usein. (Seurakunnan pappi)

Sandman löysi työunikyselyn vastauksista toistuvia teemoja, jotka ovat tutkimusten mukaan yleisimpiä painajaisteemoja ylipäätään. Näitä ovat eksyminen, myöhästyminen ja alasti julkisella paikalla oleminen.

Huomaan töissä olevani vääränlaisissa vaatteissa, esimerkiksi yöpaidassa tai ilman pitkiä housuja. Tai kokonaan ilman vaatteita. Tai tajuan jossain muualla, että olen unohtanut mennä töihin enkä ole ilmoittanut esimiehelle mitään, tulee hirveä paniikki. Joskus oppilaat tulevat uniin, yleensä ihan sellaisina kuin oikeastikin ovat, vaikka uni ei muuten liittyisi kouluun. (Opetusala)

Minulle on työ ollut aina tärkeätä. Työurani alkoi ammattikoulun jälkeen -65, silloin työtä oli paljon. Nyt kohta kymmenen vuotta eläkkeellä, silti näen viimeisestä työpaikasta unta noin kerran, pari kuukaudessa. Uni ei ole painajainen, johon heräisin hikisenä tai tuskallisena. Uni on suurin piirtein samanlainen. Olen siis tehdashallissa jossa muutama tuttu kaveri. Työpisteeni on toisessa päässä tehdasta, johon olen matkalla. En koskaan löydä perille, jos pääsen perille ei löydy työkaluja, silloin tunnen samaa riittämättömyyttä kuin ollessani vielä töissä. Kun jäin eläkkeelle 63-vuotiaana ajattelin, että olisi pitänyt pystyä enempään. (Eläkkeellä oleva metallialan työntekijä)

Tavallisimmin olen alasti tai ylä/alaosattomissa ja toivon, ettei kukaan huomaa. Olen aina pahasti myöhässä enkä löydä luokkaani. Olen myös joutunut uudestaan lukion penkille ja havainnut, etten tajua mistään mitään, ja vain toivonut, että saisin pitää entiset arvosanani. Jos töissä on tapahtunut jotain erityisen stressaavaa, se saattaa tulla uniin lähes sellaisenaan. (Opetusala)

Sandman tulkitsee tällaisten unien kumpuavan vahvasti stressistä.

– Ihmiset, joilla on paljon työstressiä, näkevät unia joissa toistuvat tyypilliset painajaisille yleiset teemat, mutta tapahtumat sijoittuvat työpaikalle.

Usein näen unta, että kirjastossa on sulkemisaika, mutta ihmisiä vain vyöryy sisälle eikä kukaan kuuntele, vaikka kuinka huudan, että on sulkemisaika. Kirjastotyöntekijä

Toinen kyselyn vastauksissa toistuva teema on kaaos.

Kun olin eläinkaupassa töissä, näin unia, että kalat karkaavat akvaarioista. Ne vain lähtivät parvena uimaan ilmassa kohti kattoa, johon en haavilla ylettänyt. Eläinkauppauran jälleen olen vuosia nähnyt unta, että palasin aina lauantaina tuuraamaan pitkän poissaolon jälkeen. Aina oli matelijat ja kalat hoitamatta, ties miten pitkään olleet ilman ruokaa. Kauhealla kiireellä piti alkaa vaihtamaan vesiä kaloille, antaa ruokaa ja hoitaa matelijoita. (Entinen eläinkaupan työntekijä)

Olen jo eläkkeelle jäänyt sotilasmuusikko ja edelleen näen unia esiintymistä konsertti-tilanteista,jossa lavalle tullessa sukat minulla on punaiset,vaikka pitäisi olla mustat ja niitä yritän sitten piilotella tuolin alla jottei ne näkyisi yleisölle. Myös on väärät nuottistemmat,tai unohdin stemmat kokonaan lavalle tullessa ja paljon muuta soittamiseen konsertti-tilanteista. (Sotilasmuusikko)

Usein näen unta, että kirjastossa on sulkemisaika, mutta ihmisiä vain vyöryy sisälle eikä kukaan kuuntele, vaikka kuinka huudan, että on sulkemisaika. Toinen usein toistuva uni on sellainen, että kirjastossa on aivan pimeää ja yritän epätoivoisesti löytää valokatkaisijan. Sitten kolmas tyyppi on sellainen, että yritän vastata asiakkaan kysymykseen, mutta en osaakaan käyttää tietokonetta, en millään löydä oikeaa kirjainta, vaikka kuinka yritän. Kuvaruudulle pamahtaa jotain aivan muuta, esim. elokuva, jota en millään saa pois näytöltä. Ihan super paras uni on kuitenkin ollut 1990-luvun alussa näkemäni uni. Siihen aikaa naputtelin päivät pitkät aineistorekisteriä ja siitä vissiin seurasi uni, jossa käsittelin Urho Kekkosen kirjoittamaa kirjaa "Oottako kuullu". Kirjan kannessa oli kuva entisajan sotilaasta, joka yks kaks lähtikin liikkeelle. (Kirjastotyöntekijä)

Jokin kasvitauti on tappanut kasvihuoneellisen salaattia yhdessä yössä. (Puutarhatyöntekijä)

Teen määräaikaisia työsuhteita ja aina ennen uuden työsuhteen alkua näen samankaltaisen unen: museoon, jossa olen töissä, virtaa hallitsemattomasti ihmisiä, joita kukaan ei rahasta tai laske. Esineetkin ovat vaihtuneet tai ne ovat väärissä paikoissa kuin kesken jääneen siivouksen jäljiltä. Unet eivät ole pelottavia, mutta kontrollin puute ahdistaa. Kävijämäärien tilastoiminen ja museokokoelman suojeleminen ovat kuitenkin tärkeimpiä ja perustavanlaatuisimpia tehtäviäni. (Museotyöntekijä)

Kokemus siitä, ettei ihmisellä ole kontrollia ympäristöönsä eikä hän pysty selviytymään häneen kohdistuvista vaatimuksista, on Sandmanin mukaan yksi stressin määritelmistä. Se, että sinulta vaaditaan enemmän kuin sinulla on tai sinä osaat, on työstressin iso taustatekijä.

– Nämä asiat liittyvät työuupumukseen. Tällaiset unet saattavat paljastaa työstressin paremmin, kuin eksymiset ja myöhästymiset unissa.

Olen ottanut hoitaakseni/ vastuulleni joukon potilaita, jotka sijoitan outoon paikkaan, esim siivouskomeroon tai tyhjään kylpyhuoneeseen. Välittömästi unohdan heidät ja alan hoitaa muita hommia, joita riittää, loputtomasti. Yhtäkkiä, pitkän ajan kuluttua, muistan omat potilaani. Kauhun hiipiessä mieleeni menen katsomaan heitä ja löydän kasan ruumiita tai kuoleman kielissä olevia, usein pinottuna samaan vuoteeseen tai suihkulaverille. Tässä vaiheessa herään kauhun vallassa. Toinen vaihtoehto on, että unessa olen kokonaan tai osaksi alasti työpaikallani, yleensä kansliassa työkavereiden kanssa. Tiedostan asian yhtäkkiä ja alan vaivihkaa haalia jostain lakanoita ym. suojakseni. Kuvittelen, että muut eivät huomaa, vai huomaavatko? Olen lopulta aivan paniikissa ja suunnattoman häpeissäni tilanteesta - herääminen on valtava helpotus. (Sairaanhoitaja)

Minun odotetaan yhtäkkiä osaavan jotakin, josta ei ole hajuakaan. Esim. toimivan mongolian kielen tulkkina. (ICT-alan työntekijä)

Vaikka iso osa kyselyyn vastanneista koki työunensa negatiivisina tai ahdistavina, koetaan myös onnistumisia työunissa.

Unet liittyvät usein balettinäytöksiin. Tasapuolisesti näen sekä onnistumisunia, joissa lavalla saatetaan jopa lentää, että katastrofiunia, joissa askeleet pitää keksiä, ensi-illassa esiintymisvaatteet ovatkin vielä palasina ompeluasteella, lava on täynnä massiivisia kodinkoneita tai muuta outoa. Yleensä unissa esiinnyn itsekin, viime yönä olin keskiaikaisessa kirkossa tanssimassa dramaattisessa oopperakohtauksessa, mutta valtavan menestyksekkään soolon jälkeen iski totaalinen blackout ja myöhästyin kohtauksesta. (Baletinopettaja)

Pidetään hauskaa työporukalla. Yleensä tehdään jotain työstä poikkeavaa, kenties mahdotonta/kiellettyä puuhaa työpisteellä. Yleensä unista jää hyvä fiilis päälle (Muoviala, tehdastyö)

Tyypillisessä työunessa tapahtuu yleensä jotain absurdia ja hauskaa. Yleensä joku työkaveri tekee jotain täysin luontonsa vastaista tai esimiehet tekevät päätöksiä joita eivät yleensä koskaan oikeasti tekisi. (Apteekkiala)

Unissa myös tehdään asioita, joita ei tosielämässä ikinä uskallettaisi tehdä.

Kokoustilanteessa nousen ylös ja puhun suuni puhtaaksi. Sanat tulevat sujuvina nauhoina ulos ja kaikki huonosti käyttäytyneet ymmärtävät hävetä. Tällainen uni on voimaannuttava. (Terveysalan työntekijä)

Pidän voimakkaasti puoliani asioissa, missä koen olevani oikeassa. Korotan ääntäni ja sanon tyyliin suorat sanat työtovereilleni/ esimiehilleni. ( Olen töissä aika kiltti ja joustan ja sopeudun) Harvoin näen potilasasioista unta, tai tekemättömistä töistä. (Terveydenhoitoala)

Se, mihin unitutkija Nils Sandman kiinnitti vastauksissa huomiota, on työpainajaisten jatkuminen vielä senkin jälkeen, kun työpaikkaa on vaihdettu tai jääty eläkkeelle. Tilanteen muuttumisen jälkeen pitkään jatkuvat työpainajaiset Sandman luokittelee jopa traumaperäisiksi.

– Tällaisissa tapauksissa ihmisellä on todella negatiivinen tunne painajaisissa esiintyvää työtä kohtaan. Jos vuosien jälkeenkin näkee työpainajaisia, se kertoo siitä, että kuormitusta on ollut siinä työpaikassa aivan liikaa.

Unia voi muokata mukavammiksi

Henry Rantaniemi ei ole kokenut työpainajaisten häiritsevän valve-elämää koskaan. Niinpä hän ei ole kokenut tarpeelliseksi hakea apua painajaisiinsa edes silloin kun työstressi oli suurimmillaan ja painajaiset säännöllisiä.

Lääkepurkista apua painajaisuniin ei saa mutta psyykkisen kuormituksen vähentyessä myös painajaisunet yleensä helpottavat. Näin kävi myös Rantaniemelle eläkkeen myötä.

– Ennen näin työpainajaisia säännöllisesti, mutta nyt eläkekuukausien kuluessa unet ovat vähentyneet. Nykyään enää sattumanvaraisesti työasiat tulevat uniin.

Uniaan voi opetella myös muokkaamaan. Turun yliopiston tutkijatohtori Nils Sandman kertoo maailmalla jo yleistyneestä, mutta Suomessa vielä tuntemattomasta terapiasta nimeltä imagery reheasal therapy.

Siinä jatkuvia, toistuvia painajaisia käsitellään valveilla ollessa niin, että niihin keksitään mukavampia piirteitä ja parempia loppuja. Lisäksi terapiassa tehdään rentoutusharjoituksia. Kun yö tulee ja painajaiset alkavat, ne eivät pelotakaan, koska ne ovat jo tuttu asia valvemaailmasta ja niihin on keksitty mukavampia piirteitä.

Henry Rantaniemi kokee elämänsä olevan nyt tasapainossa. Suhde valokuvaukseen on syventynyt eläkkeen tuoman vapauden myötä. Kameralaukku on myös pysynyt tallessa.

– Ihmisen pitää oppia katsomaan, että oppii näkemään. Unista saa välillä luovia ideoita valokuvaukseen. Joskus unessa otan aivan mielettömän hienoja valokuvia. Harmi, ettei ainakaan vielä ole keksitty sellaista bluetoohtia, jolla ne kuvat saisi tietokoneelle purettua, Rantaniemi nauraa.

Q&A eli kysymyksiä ja vastauksia

Ihmisillä oli Ylen työunikyselyssä mahdollisuus kysyä tutkijalta uniin liittyvistä asioista. Turun yliopiston tutkijatohtori Nils Sandman vastaa.

• Miten parhaiten voisi unohtaa työt vapaa-ajalla? Onko parempi pitää kaksi erillistä vapaapäivää vai kaksi perättäistä?

Vastaus: Tämä ei varsinaisesti ole minun erikoisalaani, mutta Tampereen yliopistossa on tehty tutkimusta lomailusta. Heidän tutkimustuloksensa on, että lomailun hyvä vaikutus alkaa muutaman päivän jälkeen ja kestää loman jälkeen vain noin viikon. Eli olisi parempi pitää useampia lyhyitä lomapätkiä kuin yksi pitkä loma.

Stressin sietokykyä voi kasvattaa terveillä elämäntavoilla, liikunnalla ja tekemällä mukavia asioita. Työstressi syntyy usein siitä, että ihminen kokee, ettei hänellä ole vaikutusmahdollisuuksia ja resursseja siihen nähden mitä häneltä vaaditaan. Tästä voi yrittää puhua esimiehen kanssa.

• Minkähän vuoksi näen unta alasta, jonka parissa vietin monta vuotta nuoruudestani? En mielelläni palaisi tuolle alalle, eli voisiko alitajuntani viestiä että ei kannatakaan.

Vastaus: Tämä asia nousi esille työunikyselyn vastauksissa useammassakin kohdassa. Työpainajaiset jatkuvat vielä senkin jälkeen, kun työpaikkaa on vaihdettu tai jääty eläkkeelle. Tilanteen muuttumisen jälkeen pitkään jatkuvat työpainajaiset voidaan määritellä jopa traumaperäisiksi. Tällaisissa tapauksissa ihmisellä on todella negatiivinen tunne painajaisissa esiintyvää työtä kohtaan. Jos vuosien jälkeenkin näkee työpainajaisia, se kertoo siitä, että kuormitusta on ollut siinä työpaikassa aivan liikaa.

• Onko työunien näkeminen palautumisen kannalta haitallista? Voiko se vaikuttaa esim. hormonitasapainoon?

Vastaus: Jos työunet häiritsevät nukkumista, voi sillä olla vaikutusta palautumiselle. Nukkuminen on tärkeää palautumisen kannalta ja stressistä palautumiselle. Jos ihminen heräilee monta kertaa yössä unien vuoksi, on niillä silloin negatiivinen vaikutus. Mutta vaikka huonoja unia näkee ja nukkuu kuitenkin sen kahdeksan tuntia, en usko että sillä suurta vaikutusta on.

• Miten saisin rauhoitettua itseni takaisin uneen, kun herään kiihtyneenä ja hikisenä painajaisesta?

Vastaus: Painajainen tulisi saada pois omasta mielestä. Sen voi kertoa jollekin tai kirjoittaa paperille, poistaa omasta työmuististaan. Tämä yleensä rauhoittaa mieltä kun se on jo käsitelty jotenkin. Jos on hyvin kiihtynyt olo, voi nousta ylös sängystä ja hetken tehdä jotain mukavaa, ja alkaa uudestaan nukkumaan.

Millaisia työunia sinä olet nähnyt? Oletko keksinyt keinoja työstressin vähentämiseen? Keskustelu avautuu tiistaina 9.4 klo 8.15 ja on auki klo 22 asti. Keskusteluun tarvitset Yle Tunnuksen.

Poliisi on eilisillan ja viime yön aikana ottanut kaikki kolme etsintäkuulutettua miestä kiinni Tampereella. Kiinniotot suoritettiin osittain yleisövihjeiden ja osin poliisin tutkinnan ansiosta.

– Saaduilla yleisövihjeillä oli suuri merkitys miesten tavoittamisessa ja poliisi kiittää saamistaan havainnoista ja vihjeistä asian selvittämiseksi, poliisi kertoo.

Tapahtumaketju sai alkunsa perjantaina iltapäivällä, kun neljä miestä pakotti joensuulaisen miehen puukolla uhaten autonsa kyytiin. Miehet veivät uhrinsa Kuopioon. Matkalla he nostivat miehen pankkitunnuksilla rahaa automaatilta sekä ottivat useita pikavippejä.

Kuopiossa miehet pakottivat uhrin mukaansa majoitusliikkeeseen. Uhri onnistui pakenemaan vasta lauantaiaamuna.

Asianomistajalle aiheutettiin poliisin mukaan törkeässä ryöstössä huomattavaa taloudellista vahinkoa.

Kaikkiaan törkeästä ryöstöstä ja vapaudenriistosta epäillään neljää miestä. Heistä yksi pidetettiin jo aiemmin. Myös seurueella aiemmin käytössä ollut Volvo-merkkinen henkilöauto on poliisin hallussa, poliisi kertoi aiemmin.

Poliisi tekee tällä viikolla päätöksen epäiltyjen esittämisestä vangittavaksi.

Lue lisää:

Kolme ryöstäjää yhä karkuteillä – Joensuussa auton kyytiin pakotettu uhri pääsi pakenemaan seuraavana päivänä Kuopiossa

Ryöstäjät pakottivat uhrinsa auton kyytiin Joensuussa, kuljettivat Kuopioon ja veivät matkalla rahat

Joka kymmenes yli kolmekymppinen japanilainen ei ole ikinä harrastanut heteroseksiä, selviää Japanin terveysministeriön tekemästä laajasta kyselytutkimuksesta.

Sen mukaan 30–34-vuotiaista miehistä 12,7 prosenttia ei ollut harrastanut heteroseksiä kertaakaan elämänsä aikana. Naisilla vastaava luku oli 11,9.

35–39-vuotiailla luvut pienenivät vain hiukan; yhdeksän prosentin tuntumaan.

Japanilaistutkimus on tehty vuosina 1987–2015. Sen mukaan seksuaalinen kokemattomuus on nykyään paljon yleisempää kuin vuosina 1987 ja 1992. Samankaltaiseen tulokseen päätyi myös yleisradioyhtiö BBC:n tutkimus vuosi sitten.

Tutkimuksessa ei tosin kysytty kokemuksia seksistä saman sukupuolen kanssa.

Vaikka viidellä prosentilla haastatelluista olisi kokemuksia vain seksistä saman sukupuolen kanssa, silti joka kahdeskymmenes 30–39-vuotias japanilainen olisi neitsyt, tutkijat huomauttavat.

Japani on poikkeus

Datan perusteella Japani on kehittyneiden maiden joukossa poikkeus. Vastaavan tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaisista 30–34-vuotiaista miehistä neitsyitä oli 3,1 prosenttia ja naisista 1,9 prosenttia.

Suomessa Väestöliiton mukaan miehistä noin viidesosa ja naisista kymmenesosa oli ollut yhdynnässä ensimmäistä kertaa vasta 21-vuotiaana tai sitä vanhempana.

– Seksuaalista kokemattomuutta tai passiivisuutta ei pitäisi eksotisoida, sille ei pidä nauraa eikä sen pitäisi olla kenenkään huolenaihe, sanoo tutkimusjohtaja Peter Ueda Tokion yliopistosta uutistoimisto AFP:n mukaan.

Hänen mukaansa seksuaalisesta aktiivisuudesta ja sen puutteesta kaivataan lisätutkimusta.

Todennäköisesti Japanissa joku kuitenkin huolestuu.

Maa käy jatkuvaa taistelua väestön ikääntymisen ja syntyvyyden vähenemisen kanssa.

Lue juttu japanilaisnuorten parisuhteita ja perhe-elämää koskevista ajatuksista täältä

Japanilaisnuoret lakkasivat harrastamasta seksiä – Nyt kunnat järjestävät sokkotreffejä, koska maa tarvitsee kipeästi lisää vauvoja

Puolueita ja puoluejohtajia on esitelty, tentattu ja analysoitu nyt kolme viikkoa. Kuinka kullakin on mennyt ja menee voi katsoa näppärästi tästä koosteesta. Yhteenvedot ovat samassa järjestyksessä kuin arvotut puheenjohtajatentit.

RKP: Kaksikielisyyttä, mutta mitä muuta?

Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson katuu elämässään eniten sitä, että hän ei aikoinaan ryhtynyt partiolaiseksi. Näin hän kertoi Yle Areenassa olevassa "Erilaisessa pääministeritentissä".

Sannikka & Ukkola -ohjelman haastattelussa hän kertoi kielikysymyksen ja vähemmistöön kuulumisen kirkastuneen hänelle jo nelivuotiaana nielurisaleikkauksen yhteydessä. Hoitajat, jotka puhuivat ainoastaan suomea, eivät sairaalassa kyenneet ymmärtämään, mitä ruotsinkielinen pikkutyttö yritti heille selittää. Henrikssonista tuli samantien RKP:läinen.

Ylen uusimmassa (29.3.) kannatusmittauksessa RKP:n kannatus oli 4,3% seitsemäksi suurimpana puolueena. Ylen puolueanalyysin mukaan eduskuntavaaleissa RKP:llä on yksi tavoite – paluu hallitukseen. Hallituksessa RKP palauttaisi Suomen kaksikielisyyden jälleen kunniaan.

Ruotsinkielisten palvelujen puolustamisessa neljän oppositiovuoden pettymysten malja kuohui yli eduskunnan loppumetreillä, kun kansalaisaloite Vaasan keskussairaalan ympärivuorokautisen päivystyksen säilyttämisestä kaatui yhdellä äänellä.

Ylen puheenjohtajatentin analyysissä pohdittiin kuitenkin sitä, mitä muuta puolue tarjoaa äänestäjälle kuin kaksikielisen Suomen intressien ajamista.

KD: Sukupuolenvaihdos ei ole ilmoitusasia

Uskoontulo oli kristillisdemokraattien puheenjohtajalle Sari Essayahille niin käänteentekevä tapahtuma, että se vaikutti suoraan myös puolueen valintaan, hän kertoo Sannikka & Ukkola -ohjelman haastattelussa.

Hän kertookin Yle Areenan "Erilaisessa pääministeritentissä" tärkeimmiksi arvoikseen rakkauden ja armon. Varsinaisessa Ylen vaalitentissä Essayah oli kuitenkin tiukempi ja ilmoitti, että translain uudistaminen on heille hallituskysymys. Puolue ei voi hyväksyä esimerkiksi sitä, jos sukupuolenvaihtamisesta tulee ilmoitusasia. Analyysin mukaan aihe sähköisti tentin.

Kannatusmittauksessa KD sai 3,5% ja oli suuruusjärjestyksessä kahdeksas. Vanhusten ja lapsiperheiden asiat ovat muutoin vaalikärkinä ja Ylen puolueanalyysin mukaan kristillisdemokraatit toivovat nappaavansa eduskuntavaaleissa ainakin yhden lisäpaikan keskustaan pettyneiltä äänestäjiltä.

Keskusta: Nuoriso istuttamaan puita

"Erilaisessa pääministeritentissä" keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoo tulleensa kepulaiseksi, koska puolueessa "ihmisyys, kestävä talous ja kestävä luontosuhde ovat tasapainossa". Muutamaa sekuntia aiemmin hän kertoo nauraneensa kunnolla viimeksi, "kun susihukasta kerrottiin juttua (Pääministeri Sipilä oli jyrätä rautakauppaan matkalla olleen suden)".

Ylen vaalitentissä luontosuhde pulpahti uudelleen esiin, kun arveltiin etteivät ilmastotavoitteet täyty. Hakkuiden lisäämisen vastineeksi Sipilä ehdotti nuoria istuttamaan 10 miljoonaa puuta. Tentin analyysissä arveltiin, että ilmastokysymyksissä Sipilän viesti puuroutui.

Kannatusmittauksessa keskusta oli neljänneksi suurin puolue 14,4 prosentilla. Sipilä kaatoi hallituksen sote-sotkun myötä aivan viime metreillä ja hallituksen eron toivottiin keskustassa nostavan kannatusta. Niin ei käynyt.

Ylen puolueanalyysin mukaan monet hallituskauden aikana tehdyt säästötoimet ovat osuneet juuri heikoimmassa asemassa oleviin suomalaisiin. Nyt keskusta houkuttelee äänestäjiä taakseen pyörtämällä leikkauksia ja lupaamalla esimerkiksi indeksijäädytysten lopettamista, takuueläkkeen nostoa ja nuorten syrjäytymiseen tarttumista.

Vihreät: Ydinvoimalat voivat jatkaa

Vihreiden puoluejohtaja Pekka Haavisto kertoo "Erilaisessa pääministeritentissä", että vihreä liike oli pakko perustaa, koska ympäristön tila ja maailman tilanne 1970- ja 80-luvulla oli sellainen.

Mitä kertoo maailman tilasta se, että Ylen puheenjohtajatentissä Haavisto sanoi olemassa olevien ydinvoimaloiden olevan osa vihreiden ilmastopakettia? Vihreät on kuitenkin eronnut kahdesti ydinvoiman vuoksi hallituksesta.

Tentin analyysissä oudoksuttinkin sitä, kuinka kauaksi on tultu puolueen radikaalista juurista. Niistä Haavisto kertoi Sannikka & Ukkola -ohjelmassa: ympäristökysymykset veivät hänet kaivinkoneisiin kahliutuneiden Koijärvi-aktivistien seuraan.

Kannatusmittauksessa vihreät sai 13% ja on suuruudeltaan viides. Touko Aallon luovuttua puheenjohtajuudesta tilalle tullut Haavisto on luvannut johtaa vihreitä kesäkuun puoluekokoukseen saakka. Ylen puolueanalyysin mukaan sillä on vaikutuksensa.

Vaaleissa vihreät yrittää vakuuttaa äänestäjille, että muilla puolueilla on ilmastoasioissa ketunhäntä kainalossaan, analyysissä myös todetaan.

SDP: Vaalilupauksilla miljardihaarukka

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoo muuton Loviisasta Hyvinkäälle tehneen hänestä koviksen kouluaikoina.

– Kyllä minä olin kovis. Nahkatakki, tupakkaa ja muutama olut viikonloppuisin, hän kertoi Sannikka & Ukkola -ohjelmassa.

Jos voisi, niin Rinne haluaisi suurvaltajohtajista tavata niin ikään kovismaineessa olevan Vladimir Putinin. Tosin siksi, "koska hän on arvoituksellinen ihminen". Näin hän kertoi "Erilaisessa pääministeritentissä".

Ylen puheenjohtajatentissä Rinne haarukoi SDP:n vaaliohjelman kustannuksia suurpiirteisesti: 1 – 3 miljardia euroa. Demareiden vaaliohjelma on yli sata sivua pitkä. Siellä luvataan rahaa muun muassa oppivelvollisuuden pidentämiseen, vanhustenhuoltoon ja eläkkeiden korottamiseen. Analyysissä kiinnitettiinkin huomiota vaalilupausten kattamiseen.

Kannatusmittauksessa SDP on suurin 20,1%:n kannatuksella. Ylen puolueanalyysin mukaan muiden puolueiden kompurointi on tasoittanut Rinteen ja SDP:n tietä vaalivoittoon ja vain pääministerin salkku kelpaa demareille. Voi olla, että Rinne vielä tapaakin Putinin.

Kokoomus: Hoitajamitoitus kummittelee

– Minä arvostan kokoomuksessa sitä, että me olemme yksilöpuolue. Kokoomuksessa hienolla tavalla yhdistyy yksilön vastuu ja vapaus, kertoi perustelujaan kookoomuslaisuudelleen puoluejohtaja Petteri Orpo "Erilaisessa pääministeritentissä".

Orpo kuvailee itseään Sannikka & Ukkola -ohjelman haastattelussa poliittiseksi broileriksi ja kuinka sai maistaa jo opiskelijapoliitikkona politiikan makeutta.

– Opiskelijajärjestöjohtajalle avautuivat kaikki ovet. Muistan käyneeni tapaamassa ulkoministeri Halosta ja presidentti Ahtisaarta. Hyvin nopeasti istuinkin opetusministeri Heinosen taustaryhmässä.

Kannatusmittauksessa kokoomus on toisena 15,8 %:lla. Ylen puolueanalyysin mukaan puolueelle kelpaa vain voitto ja pääministerin salkku. Ylen puheenjohtajatentin analyysistä voi päätellä, että sote-kompuroinnin ja hoitajamitoituksen takia tehtävä ei ole helppo.

Vasemmistoliitto: Kokoomus ei kelpaa kaveriksi

Sannikka & Ukkola -ohjelmassa Li Andersson kertoo, kuinka vasemmistolaisuus ja luokkatietoisuus heräsivät hänen mielessään jo teini-iän kaveripiirin kautta. Ja nyt vasemmistoliitto hakee nimenomaan puheenjohtajansa suosiolla Ylen puolueanalyysin mukaan uutta nousua. Analyysin mukaan sitä voivat siivittää porvarihallituksen säästöpäätökset.

Hallitukseen osallistumisen ehtona on muun muassa työttömyysturvan aktiivimallin purkaminen ja perusturvan heikennyksistä pidättäytyminen. Ylen puheenjohtajatentissä kuultiin myös selkeä linjaus: mahtuminen samaan hallitukseen kokoomuksen kanssa on epätodennäköistä.

Myös vasemmistoliiton asialistalla ovat ilmastokysymykset.

– Kyllä minä haluaisin tavata Donald Trumpin. Ja pitää hänelle aika tiukan ja räksyttävän puheen ilmastonmuutoksesta, sanoo Andersson "Erilaisessa pääministeritentissä".

Kannatusmittauksessa vasemmistoliitto on kuudentena 9,8 %:lla.

Perussuomalaiset: Vastaveto vähän kaikille

– Suurvaltajohtajia on aika vähän, mutta haluaisin ehkä tavata Donald Trumpin. En kyllä nyt keksi, mitä häneltä kysyisin, kertoi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho "Erilaisessa pääministeritentissä".

Selitys haluun tavata Trump voi löytyä Halla-ahon haastattelusta Sannikka & Ukkola -ohjelmassa. Myös Trumpin voisi kuvitella sanovan jotain samanlaista.

– Jollain perverssillä tavalla saan kiksejä siitä, että minua haukutaan. Se voi olla osittain sitä, että minä olen tottunut siihen. Mutta en tunnista itseäni siitä demonisoinnista, jota näen itseeni liittyen. Kaikki mitä sanon on väärin. Vaikka olisin samaa mieltä kuin vastapuoli, olen jotenkin väärästä syystä oikeaa mieltä, Halla-aho sanoi.

Ylen puheenjohtajatentin analyysissä havaittiin Halla-ahon vastaveto, jossa hän asemoi puolueensa voimakkaana vaihtoehtona oikeastaan kaikille. Siten hän pyrkii herättämään nykymenoon tuskastuneet kanavoimaan protestinsa perussuomalaisten kautta.

Puolueanalyysissä näkyy sama. Perussuomalaiset on puhutellut ihmisiä, jotka kaipaavat perinteistä Suomea ja kokevat valtapuolueiden unohtaneen heidät, analyysissä todetaan.

Se on tuottanut tulosta. Kannatusmittauksessa perussuomalaiset on noussut kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 15,1 %:lla.

Siniset: Poliiseja, hävittäjiä ja yksityisautoilua

Sinisten puoluejohtajasta Sampo Terhosta tuli sininen, jotta jokainen voi tietää pärjäävänsä ja olevansa turvassa. Näin hän kertoo "Erilaisessa pääministeritentissä".

Ajatus on tavallaan kuin jatkoa Sannikka & Ukkola -ohjelmassa kerrotuille työttömyyskokemuksille. Terho sanookin olevansa nyt räjäyttämässä entisenlaista työttömyysturvaa, joka ei hänellä toiminut.

Ylen puolueanalyysissä todetaan, että sinisten populismi rakentuu poliisin, armeijan ja autoilun ympärille. Puoluejohtajatentissä Terho lupasikin autoveron poistoa, tuhat uutta poliisia ja sata hävittäjää. Analyysissä pantiin merkille myös, että köyhien niskaan ei saa ilmastonmuutoksen torjuntaa kaataa.

Kannatusmittauksessa siniset ovat hännänhuippuna 0,9 %:lla.

Lue lisää:

Ylen Vaalikone

Lue täältä Ylen tärkeimmät vaalijutut

Ihminen tarvitsee monia vitamiineja ja ravintoaineita pysyäkseen terveenä, mutta pilleripurkin sijaan ne kannattaa haalia ruoasta. Vitamiinipillerit ja ravintolisät eivät suo samanlaisia terveysvaikutuksia, tuore tutkimus osoittaa.

Annals of Internal Medicine -lehden julkaisemat tulokset perustuvat yli 27 000 yhdysvaltalaisaikuisen seurantatietoihin, ja niiden perusteella riski menehtyä seurannan aikana oli pienin osallistujilla, jotka saivat riittävästi magnesiumia, A- ja K-vitamiinia ja sinkkiä.

Tilanne kuitenkin muuttui, kun analyysissä huomioitiin ravintoaineiden lähde. Tällöin suotuisat vaikutukset näkyivät enää osallistujilla, jotka saivat vitamiininsa ja ravintoaineensa ruoasta.

Ravintolisien liiallinen käyttö liittyi joissain tapauksissa myös suurentuneisiin riskeihin. Esimerkiksi runsaasti kalsiumlisiä käyttävät menehtyivät syöpään muita todennäköisemmin, mutta vastaavaa yhteyttä ei havaittu ruoasta saatavan kalsiumin kohdalla.

Yhdysvaltalaisten tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta samanlaisia havaintoja on tehty myös aiemmin. Tutkimusten mukaan ravintolisien käytöstä ei ole juurikaan hyötyä keskeisten pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä ja niiden tarpeeton syöminen voi jopa aiheuttaa terveysongelmia.

Tutkimuksista on kuitenkin vaikea erottaa, kuinka suurelta osin vaikutukset johtuvat itse ravintolisistä ja kuinka paljon siitä, että terveysongelmia potevat usein käyttävät niitä enemmän. Vastaavasti terveellistä ruokavaliota noudattavat ovat usein muutenkin terveystietoisia, joten ruokavalion lisäksi heidän terveyshyötynsä saattavat johtua myös liikunnasta ja esimerkiksi savuttomuudesta.

Useassa vaalipiirissä on paljon ääniä tarjolla, sillä moni konkaripoliitikko ei asettunut ehdolle näissä eduskuntavaaleissa. Lisäksi etenkin Uudellamaalla maahanmuuttajien äänten kohtalo on vielä auki.

Suurimmassa osassa vaalipiirejä ehdokasmäärä on kasvanut vuoden 2015 vaaleista.

Koosteessa mukana ei ole Ahvenanmaan vaalipiiri, josta valitaan yksi kansanedustaja.

Lapin vaalipiiri

Tälläkin kertaa Lapissa käydään tiukka taisto viimeisestä kansanedustajan paikasta. Ennakkoon arvioituna varmimmat paikat ovat keskustan kolme sekä vasemmistoliiton, SDP:n ja kokoomuksen yksi paikka. Seitsemännestä paikasta kisaavat perussuomalaiset, keskusta ja vasemmistoliitto.

Iso kysymys on mihin menevät Hanna Mäntylän ja Paavo Väyrysen viime vaaleissa yhteensä keräämät noin 15 000 ääntä.

Vaalipiiristä valitaan 7 kansanedustajaa, ehdokkaita on 122. Lue koko analyysi.

Satakunnan vaalipiiri

Satakunnassa jokaisella isolla puolueella on jännitettävää, ja vain muutama ehdokas voi pitää valintaansa liki varmana. Demarit palaavat todennäköisesti näissä eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Perussuomalaisten vaalitulos lepää puolueen varapuheenjohtajan, porilaisen Laura Huhtasaaren varassa.

Keskustan tilanne on hankala, sillä puolueen romahtanut kannatus ei lupaa hyvää. Kokoomus sai unelmalistan, mutta puolueen sisäiset riidat voivat kärjistyä. Eniten asemansa puolesta saavat olla huolissaan vasemmistoliittolaiset.

Vaalipiiristä valitaan 8 kansanedustajaa, ehdokkaita on 117. Lue koko analyysi.

Keski-Suomen vaalipiiri

Eduskunta on Keski-Suomessa kasvattanut vetovoimaansa roimasti. Vaalipiirin kymmentä kansanedustajan paikkaa tavoittelee tänä keväänä ennätykselliset 153 ehdokasta, lähes 30 edelliskertaa enemmän.

Asetelmat ovat maakunnassa kutkuttavat. Eduskunnan jättää nyt kolme politiikan konkaria: eurovaaleihin valmistautuva keskustan Mauri Pekkarinen sekä SDP:n molemmat edustajat, Susanna Huovinen ja Lauri Ihalainen.

Luopujat keräsivät edellisvaaleissa huimat 24 517 ääntä. Ketä äänestävät nyt ne, jotka neljä vuotta sitten äänestivät näitä kolmea?

Vaalipiiristä valitaan 10 kansanedustajaa, ehdokkaita on 153. Lue koko analyysi.

Hämeen vaalipiiri

Ylen ja eri lehtien mielipidetiedustelut lupaavat sosialidemokraateille selvää voittoa Hämeessä.

Hämeen vaalitulokset poikkeavat valtakunnan luvuista. Aiempien vaalien perusteella on Hämeessä laskettava oma kerroin, jotta valtakunnallisia gallupeja voidaan soveltaa Hämeeseen. Erityisesti demarit, mutta myös kokoomus ja kristillisdemokraatit ovat keränneet suhteellisesti enemmän ääniä kuin valtakunnassa, vihreät ja keskusta puolestaan selvästi vähemmän.

Eduskunnasta luopuvat vapaaehtoisesti keskustan Sirkka-Liisa Anttila ja perussuomalaisista sinisiin loikannut Anne Louhelainen. He keräsivät viime vaaleissa yhdessä lähes 12 000 ääntä.

Vaalipiiristä valitaan 14 kansaedustajaa, ehdokkaita on 155. Lue koko analyysi.

Savo-Karjalan vaalipiiri

Asetelmat ovat monilta osin kokonaan uudet. Kolme nykyisen valtapuolueen keskustan edustajaa jää sivuun ja huomattava osa puolueen äänistä menee uusjakoon. Samaan aikaan puolueen kannatus gallupeissa on romahtanut.

Perussuomalaisten kaikki viimeksi valitut edustajat siirtyivät kesken kauden sinisiin. Lisäksi kuviota muuttaa sosialidemokraattien kannatuksen nousu.

Kristillisdemokraatit saivat viimeksi yhden edustajan, kun puolueen puheenjohtaja Sari Essayah nousi koko vaalipiirin eniten ääniä keränneeksi ehdokkaaksi yli 11 000 äänellä. Essayah on ehdolla myös näissä vaaleissa.

Tällä kertaa tilanne tiukkenee, koska vaalipiiristä valitaan yksi edustaja vähemmän asukasmäärän hiipumisen takia.

Vaalipiiristä valitaan 15 kansanedustajaa, ehdokkaita on 165. Lue koko analyysi.

Vaasan vaalipiiri

Vaasan vaalipiirissä iso osoitteeton äänipotti on luopujien takana. Nykyisistä kansanedustajista neljä ei lähde enää ehdolle. Maria Tolppanen (sd.), Harry Wallin (sd.), Vesa-Matti Saarakkala (sin.) ja Mats Nylund (r.) keräsivät yhteensä ääniä peräti 23 802.

Isoista puolueista keskusta on vahva puolue Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla, samoin kuin RKP joka haluaa nousta takaisin hallitukseen. RKP:n listoilta löytyy esimerkiksi puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.Perussuomalaiset keräsi viime vaaleissa kolmanneksi eniten ääniä, mutta nyt heidän ehdokaslistallaan ei ole yhtään nykyistä kansanedustajaa.

Kokoomuksessa luotto Paula Risikkoon on kova. SDP paistattelee kannatusmittauksissa selkeässä johdossa, ja viime vaalien äänikuningatar Jutta Urpilainen halutaan kuningattarena pitää. Vasemmistoliitto ja vihreät koittavat haastaa isompia puolueita sen, minkä pystyvät.

Vaalipiiristä valitaan 16 kansanedustajaa, ehdokkaita on 168. Lue koko analyysi.

Kaakkois-Suomen vaalipiiri

Äänestäjillä on Kaakkois-Suomessa edessään aivan erilainen vaalitilanne kuin neljä vuotta sitten pidetyissä eduskuntavaaleissa. Luopumiset, vaalipiirin vaihdokset ja loikkaukset näkyvät vasta yhden kauden toimineessa vaalipiirissä.

Gallupjohtaja SDP on marssimassa vaalivoittoon. Vaalipiirin näkyvimmistä politiikoista katseet kohdistuvat kokoomuksen Antti Häkkäseen, joka on äänikuninkaaksi vahvasti ehdolla.

Vaalipiiristä valitaan 17 kansanedustajaa, ehdokkaita on 179. Lue koko analyysi.

Varsinais-Suomen vaalipiiri

Varsinais-Suomen vaalipiirin eduskuntavaaleissa riittää jännityksen aiheita. Puolueiden kannatusluvut ovat käymistilassa. Lisäksi pakkaa sekoittavat liikkuvat äänestäjät, jotka valitsevat ehdokkaansa vasta viime metreillä. Valinnanvaraa riittää, sillä tarjolla on 191 ehdokasta. Luku sivuaa vuoden 2011 vaalien ennätystä.

Läpimeno edellyttää menestystä väkirikkaan Turun seudun äänestäjien keskuudessa. Viime vaaleissa Turun suunnalta ponnisti Arkadianmäelle 15 kansanedustajaa. Heidän joukossaan olivat muun muassa puolueidensa puheenjohtajat Petteri Orpo (kok.) ja Li Andersson (vas.). Molemmat hakevat jatkokautta.

Vaalipiiristä valitaan 17 kansanedustajaa, ehdokkaita on 191. Lue koko analyysi.

Oulun vaalipiiri

Oulun vaalipiirissä jännitetään, missä määrin keskusta menettää eduskuntapaikkoja, jos heikot gallup-tulokset realisoituvat vaaleissa. Vaalipiirissä jaetaan uudelleen noin 20 000 ääntä, sillä eduskuntapaikasta luopuvat Tapani Tölli (kesk.), Niilo Keränen (kesk.) ja Hanna Halmeenpää (vihr.).

Ääniä jakaa poikkeuksellisen suuri määrä ehdokkaita ja ehdokaslistoja. Ehdolla on muun muassa nykyinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.), joka sai viime eduskuntavaaleissa eniten ääniä vaalipiirissä.

Vaalipiiristä valitaan 18 kansanedustajaa, ehdokkaita on 184. Lue koko analyysi.

Pirkanmaan vaalipiiri

Kun hallitus kaatui, vaalikamppailu alkoi. Tämä oli yleinen arvio, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) käveli tasavallan presidentin luokse 8. maaliskuuta. Tampereella vaalitaistelun ensimmäiset, tunnustelevat iskut annettiin kuitenkin jo noin kuukausi aiemmin. Ne liittyivät opposition välikysymykseen vanhustenhoidosta.

Pirkanmaalaisille on kova pala se, että Sipilän hallituksessa ei pirkanmaalaisia ministereitä ollut. Nyt oma ministeri halutaan saada.

Viime eduskuntavaaleissa vaalipiirin ykkönen oli Sanna Marin (sd.) 10 911 äänellä.

Vaalipiiristä valitaan 19 kansanedustajaa, ehdokkaita on 251. Lue koko analyysi.

Uudenmaan vaalipiiri

Uudenmaan vaalipiirin äänioikeutettujen määrä on kasvanut viime eduskuntavaaleista vajaalla 30 000 henkilöllä. Kasvun takia Uudeltamaalta valitaan nyt yksi kansanedustaja lisää eli 36 kansanedustajaa.

Väestönkasvu, erityisesti maahanmuutto ja kasvava vieraskielisten määrä, vaikuttaakin erityisen paljon Uudellamaalla. Uudellamaalla jännitetäänkin, kenen laariin voimakas muuttoliike, erityisesti maahanmuutto, sataa? Näiden vaalien suurimpia kysymyksiä on myös, mitä tapahtuu perussuomalaisten äänipotille? Entisen puoluejohtajan Timo Soinin äänimäärä oli 29 527, mutta nykyisin sinisiä edustava Soini jättää eduskunnan.

Uudeltamaalta eduskuntaan haluaa monta tunnettua nimeä, kuten esimerkiksi puolueidensa puheenjohtajat Antti Rinne (sd.), Sampo Terho (sin.) ja Paavo Väyrynen (tl.).

Vaalipiiristä valitaan 36 kansanedustajaa, ehdokkaita on 492. Lue koko analyysi.

Helsingin vaalipiiri

Valtakunnalliset ennustukset tuskin tulevat pitämään paikkansa näissä eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä. Siellä seuraavat neljä asiaa tulee vaikuttamaan vaalien lopputulokseen.

SDP:lle ennustetaan valtakunnan tasolla voittoa, mutta puolue tuskin voittanee ainakaan suurissa määrin Helsingissä. SDP:n ongelma pääkaupungissa on, että he eivät ole profiloituneet selkeästi mihinkään.

Helsingissä pärjäävät ainakin perussuomalaiset, joilta ehdolla on muun muassa puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Toinen menestyjä mitä todennäköisemmin on vihreät, jonka listoilla on esimerkiksi puolueen puheenjohtaja Pekka Haavisto.

Lisäksi yksi kokonaan uusi puolue kärkkyy läpimenoa Helsingissä. Feministisen puolueen Katju Aro on vahva ehdokas.

Vaalipiiristä valitaan 22 kansanedustajaa, ehdokkaita on 286. Lue koko analyysi.

Lisää eduskuntavaaleihin liittyviä sisältöjä:

Ylen vaalikone

Lue täältä Ylen tärkeimmät vaalijutut

Yle tarkasti poliitikkojen vaaliväitteitä

Veikkaa vaalitulos ja voita puoluepomo sänkyysi pehmenänä tyynynä

53 miljoonaa vuotta sitten Etelä-Aasiassa polskutteli ja tallusteli ensimmäisiä otuksia, joista kehittyivät tämän päivän valaat ja delfiinit.

Viimeistään kymmenen miljoonaa vuotta myöhemmin suku oli levinnyt Etelä-Amerikkaan. Siitä todistaa Perun etelärannikolta löytynyt aiemmin tuntematon sukulainen. Sen elinpäivistä on kulunut 42,6 miljoonaa vuotta.

Nelijalkainen Peregocetus pacificus _-_muinaisvalas oli häntä mukaan lukien nelimetrinen. Jokaisen varpaan päässä oli pieni kavio, joka auttoi kipuamaan merestä rannalle. Myös raajojen ja lantion muoto viittaa siihen, että eläin kykeni kävelemään kuivalla maalla.

Toisaalta jalkaterissä ja hännässä oli myös hyvästä uimataidosta kertovia anatomisia piirteitä: saukkomaiset räpylät varpaiden välissä ja majavamaiset häntänikamat.

Pitkä kuono ja terävät hampaat viittaavat siihen, että Peregocetus pacificus oli kalastaja, joka rouskutteli saaliinsa maapedon tavoin, toisin kuin nykyiset valaat.

Latinankielinen nimi tarkoittaa matkalaista, joka saavutti Tyynenmeren. Vähitellen merestä tuli pysyvä koti, valaiden suku menetti jalkansa ja sai tilalle evämäiset eturaajat.

Voimakas meressä, kömpelö maalla

Peregocetus pacificus -löytö on ensimmäinen kiistaton luurankotodiste nelijalkaisesta valaasta koko Tyynenmeren alueelta ja luultavasti Amerikkojen vanhin, kertoo tutkimusartikkelin kirjoittaja paleontologi Olivier Lambert Belgian kuninkaallisesta luonnontieteiden instituutista.

Yhtä täydellisiä luurankoja on löydetty vain Intiasta ja Pakistanista.

Peregocetus pacificusin hännän viimeinen nikama on löytymättä, joten tutkijat eivät tiedä, huipentuiko häntä sellaiseen pyrstöön, jolla nykyvalaat antavat itselleen vauhtia.

Otus näyttää olleen vahva uija, mutta maalla liikkuminen oli kömpelömpää eikä ainakaan juokseminen onnistunut. Tutkijat arvelevat sen ehkä nousseen maalle vain parittelemaan ja synnyttämään.

Merimatka Afrikasta oli puolet nykyisestä

Luut löytyivät kansainvälisen tutkijaryhmän kaivauksissa Playa Media Lunassa. Perun luonnonhistoriallisen museon paleontologi Mario Urbina oli havainnut rannikolla lupaavan aavikkoalueen joitakin vuosia aiemmin, ja maanpinnan alla piilikin kymmenien miljoonien vuosien takaisia meren sedimenttejä.

Luiden tarkka ajoitus varmistui mikrofossiileista, jotka olivat samassa kerroksessa. Geologinen ikä ja löytöpaikka tukevat hypoteesia, jonka mukaan Etelä-Aasiassa kehittyneet muinaisvalaat etenivät ensin Pohjois-Afrikkaan ja uivat sieltä meren poikki Amerikkoihin

Tutkijoiden mukaan ne saivat kyytiä merivirroilta. Välimatkakaan ei tuohon aikaan ollut kuin puolet nykyisestä. Aikaa meni silti päiviä tai jopa viikkoja, mitä he pitävät lisätodisteena siitä, että valaiden suku oli muuttumassa yhä enemmän pelkästään merinisäkkäiksi.

Tutkimus on julkaistu Current Biology -lehdessä. Tutkijaryhmä jatkaa perulaisten valaiden ja delfiinien etsimistä vielä vanhemmista kerroksista.

S-Pankin moviilisovelluksessa oli viikonloppuna ja maanantaina häiriö, jonka vuoksi pankin asiakkaat näkivät toistensa pankkitietoja. S-mobiili on toistaiseksi otettu pois käytöstä.

S-Pankin digitaalisesta kehityksestä vastaava johtaja Carl-Edvard Holmberg kertoi maanantai-iltana Ylelle, että häiriö koskee noin pariasataa asiakasta. Pankki on saanut häiriöstä muutamia kymmeniä ilmoituksia asiakkailta.

– Selvitämme asiaa koko ajan ja olemme saman tien yhteydessä niihin asiakkaisiin, joita häiriö on koskenut, Holmberg kertoo.

Näille asiakkaille lähetetään viesti verkkopankissa, ja heitä tavoitellaan puhelimitse.

Pankki ilmoittaa heti, kun sovellus on jälleen käytettävissä. Muut S-Pankin pankkipalvelut, kuten kortit ja verkkopankki, toimivat normaaliin tapaan. Verkkopankkia voi käyttää tunnuslukutaulukolla normaalisti.

Jos asiakkaalla ei ole enää tunnuslukutaulukkoa tallessa, sen saa maksutta S-Pankin asiakaspalvelupisteestä häiriön aikana. Suurin osa asiakaspalvelupisteistä on auki arkisin kello 20:een asti. Lähimmän asiakaspalvelupisteen sijainnin ja aukioloajan voi tarkistaa S-Pankin verkkosivuilta.

– Suhtaudumme pankkisalaisuuteen erittäin vakavasti ja olemme hyvin pahoillamme tapahtuneesta. Olemme myös aloittaneet keskustelut tapahtuneesta viranomaisten kanssa, Holmberg sanoo.

Onni Westlundia auttoi 22 sosiaalityöntekijää, mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita

Lastensuojelun entiset asiakkaat kertovat, minkä pitäisi muuttua Suomessa. Nyt sosiaalityöntekijöiden kuorma on niin suuri, että nuori ei välttämättä tiedä oman sosiaalityöntekijänsä nimeä tai yhteystietoja. Kahdeksalla nuorella oli yhteensä sata sosiaalityöntekijää nuoruudessaan. Se on liikaa.

Ylen kysely: Palkkoja ja lisiä ei saa leikata ohi työehtosopimusten, vaikka työnantajalla menisi huonosti

Valtaosa suomalaisista vastustaa paikallisen sopimisen lisäämistä työpaikoilla, kertoo Ylen Taloustutkimuksella teettämä kysely. Suomalaisilta kysyttiin valmiutta sopia paikallisesti esimerkiksi lomaraha-, sunnuntailisä- tai palkkaleikkauksista, jos työnantajan taloustilanne on huono. Puolueista erityisesti kokoomus ja keskusta kannattavat paikallisen sopimisen lisäämistä työllisyyden nostamiseksi.

Israel äänestää vaaleissa – vaalitaistelua käydään myös Finkelsteinin perheessä

Israelin parlamentin 120 paikasta kisaa 14 puoluetta. Päävastustajia ovat kuitenkin Israelin nykyinen pääministeri Benjamin Netanjahu sekä entinen Israelin puolustusvoimien komentaja, uuden keskustaliberaalin Sininen ja valkoinen -puolueryhmittymän johtaja Benny Ganz. Kansalaisten mielipiteet jakautuvat melko tasan, näin myös Finklesteinin perheessä. Perheen isä Arie on ehdottomasti Netanjahun kannalla, äidi Irina kannattaa Ganzia.

Kriisin sovittelemista voi harjoitella simulaatiopelillä

Suomen puheenjohtajuuskausi Arktisessa neuvostossa on lopuillaan. Tiistaina järjestetään Pietarissa Arktisen foorumin kokous, jossa tapaavat presidentit Vladimir Putin ja Sauli Niinistö sekä pääministerit muista Pohjoismaista paitsi Tanskasta. Mutta miten arktisen alueen kysymyksiä voisi ratkoa tehokkaasti? Voisiko naisten osuutta konfliktinratkaisussa lisätä?

Vielä ehdit ennakkouurnille

Tänään on eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen viimeinen päivä. Ennakkoäänestyspaikoilla on vierailtu tänä vuonna ahkerammin kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Ennakkoon on tähän mennessä äänestänyt peräti 28,3 prosenttia suomalaisista.

Sakeaa lumisadetta Keski-Suomeen, Lapissa poutaa

Matalapaine liikkuu hitaasti Suomen yli itään. Sää on maan etelä- ja keskiosassa pilvistä ja sateista. Etelässä tulee räntää tai vettä, etenkin maan keskiosassa lumentulo on runsasta. Myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tulee lunta, poutaisinta on Lapissa. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

HAIFA Ostoskeskuksen kahvilassa Finkelsteinin pariskunta mahtuu vielä saman pöydän ääreen, mutta kun aletaan puhua politiikkaa, siitä on sopu kaukana.

Tiistain parlamenttivaaleissa perheenisä Arie Finkelstein aikoo äänestää pääministeri Benjamin Netanjahun Likud-puoluetta, nykyisen hallituksen tukijalkaa. Miksi?

– Netanjahu on suuri johtaja, joka on tehnyt paljon hyvää Israelille. Mitä enempää voisi toivoa. Ajatellaan nyt vaikka Iranin ydinsopimusta, Arie sanoo.

Netanjahu kun taivutteli Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tuekseen, ja nyt molemmat vaativat sopimuksen romuttamista. Iranin ahdinkoa pidetään Israelin etuna.

– Hui, kauhistuu hänen puolisonsa Irina Finkelstein vieressä, eikä malta pysyä enää hiljaa.

– Netanjahu on katastrofi, Irina tuikkaa väliin.

Irinan mielestä Netanjahu on jakanut kansakunnan kahteen taistelevaan leiriin, ihmisiin, jotka rakastavat häntä ja ihmisiin, jotka vihaavat häntä.

– Bibi on mennyttä kalua. Hän on ollut vallassa jo tarpeeksi kauan ja joutaa mennä, Irina sanoo.

Israelin parlamenttivaalit ovat ennen kaikkea kansanäänestys maan pitkäaikaisen pääministerin Benjamin ”Bibi” Netanjahun suosiosta. Hän on kansaa syvästi jakava persoona, josta jokaisella on mielipide.

– Ciao Bibi, ciao Bibi, Irina jatkaa. Hän imitoi vaalimainosta, jota Netanjahun haastaja ja päävihollinen, Sininen ja valkoinen -vaaliliiton pääministeriehdokas Benny Gantz on levittänyt Facebookissa.

Irinan mielestä asevoimien esikuntapäällikkönä aiemmin toiminut keskustavasemmistolainen Gantz olisi juuri oikea mies Israelin tulevaksi pääministeriksi.

Irinan mielestä Gantz tuntee sekä Israelin asevoimat että Gazan tilanteen, ja siksi häneltä voisi löytyä uusia ratkaisuita ikuisuuskiistaan israelilaisten ja palestiinalaisten suhteesta.

Mutta mikä sellainen ratkaisu voisi olla? Nyt on Arien vuoro arvostella.

– Kukaan ei tunne Gantzin agendaa. Hän ei puhu siitä yhtään mitään. Siksi hän on epäilyttävä, emmekä oikein tiedä, miten häneen pitäisi suhtautua, Arie sanoo.

Aina kun Arie pääsee ääneen, hänen puolisonsa alkaa nakella niskojaan ja pyöritellä silmiään. Älä nyt hulluja puhu! Mutta Arie ei kallista hänelle korvaansa. Arien mielestä vain Netanjahu on Israelin turvallisuuden tae.

Yleensä Arie sanoo äänestäneensä uskontopuolueita, mutta tällä kertaa hän antaa äänensä Netanjahun Likudille. Israelissa äänestetään puolueita eikä suoraan ehdokkaita, ja Arie haluaa varmistaa Likudille mahdollisimman hyvät lähtöasetelmat hallitusneuvotteluihin.

Sekä Likudille että Gantzin johtamalle vaaliliitolle ennakoidaan noin 30 paikkaa. 120-paikkaisessa knessetissä eli parlamentissa enemmistöön vaaditaan 61 paikkaa, joten luvassa on tiukat hallitusneuvottelut, joissa haetaan tukea pienpuolueista.

Irina pitää Likudia typeränä valintana jo siksi, että vaalien jälkeen Netanjahu on saamassa syytteitä kolmeen korruptioskandaaliin liittyen. Arien mielestä korruptiosyytteet ovat tosin perusteettomia.

– En usko mihinkään korruptioon, korruptiosyytökset ovat vain valetta, Arie sanoo ja panee pahat puheet median syyksi – median, joka ”ei ole koskaan tykännyt Netanjahusta”.

Irinan mielestä pitkä valtakausi on turmellut Netanjahun, joka on hänen mielestään alkanut käyttäytyä kuin kuningas.

Irina kannattaa periaatteessa vasemmistolaista Meretz-puoluetta, mutta näissä vaaleissa hän antaa äänensä keskustavasemmistolaiselle Sininen ja valkoinen -vaaliliitolle, koska hän haluaa sen nousevan pääministeri Netanjahun Likud-puoluetta suuremmaksi.

Vain yhdestä asiasta molemmat ovat yhtä mieltä – Netanjahu on erinomainen ja vakuuttava esiintyjä, joka ansaitsisi pääministeritaipaleestaan oscarin.

Netanjahun ja Gantzin kannattajat ovat toistensa kurkussa myös somessa. Irinan mielestä vihapuhe sosiaalisessa mediassa on yltynyt. Kun hän on esittänyt Netanjahun vastaisia mielipiteitä, hänelle on toivottu kuolemaa ja häntä on käsketty painumaan Venäjälle tai Gazaan.

Venäjälle siksi, että venäjä on 52-vuotiaan Irinan äidinkieli. Irina on kotoisin Bakusta, nykyisestä Azerbaidžanista.

Neuvostoliiton hajottua Armenia ja Azerbaidžan sotivat, ja Irinan mukaan ”kaikki” lähtivät – hän virran mukana. Juutalaisten suuntana oli ennen kaikkea Israel.

Entisen Neuvostoliiton alueen muuttajien joukossa Irina on poikkeus. Enemmistön poliittinen identiteetti on jemini, oikeistolainen.

Tässä perheessä se oikeistolainen on kuitenkin Arie. Hän on syntynyt Israelissa, mutta hänen vanhempansa ovat kotoisin nykyisestä Moldovasta. He muuttivat Israeliin heti vuoden 1973 sodan jälkeen.

– Olemme kuin Israelin valtio pienoiskoossa. Meillä on erilaiset poliittiset mielipiteet, mutta olemme kuitenkin yksi perhe. Rakastamme ja kiroilemme, mutta olemme yhtä perhettä, Irina sanoo.

Irina ja Arie Finkelstein kutsuvat minut kotiinsa, ja suomalaiseen tyyliin pahoittelevat sotkua. Jääkaapin ovea koristavat valokuvat ja seinillä on taidetta. Kaksi kissaa silmäilee uteliaasti vieraita.

Kolmen huoneen kerrostalohuoneisto sijaitsee vehreällä kukkulalla Haifan rannikkokaupungissa. Naapureissa on paljon arabeja. Heitä on Israelin väestöstä keskimäärin kuudesosa, mutta Haifassa paljon enemmän.

Arabien edustus knessetissä on kuitenkin jäänyt ohueksi, sillä juutalaisia paljon useammin he jättävät äänestämättä. Vaaliboikottia on puuhattu tälläkin kerralla.

Irina myy työkseen naisten alusvaatteita. Arie työskenteli aiemmin rekkakuskina, mutta loukkasi töissä jalkansa ja on sen jälkeen saanut korvausta osittaisesta työkyvyttömyydestä. Nyt 44-vuotiaana hän on opiskellut itselleen uuden ammatin ja aikoo pian aloittaa sähköinsinöörin työt.

Irina ja Arie ovat olleet yhdessä 16 vuotta. He tutustuivat netissä ja muuttivat yhteen jo viikon päästä.

Irinalla on 30-vuotias poika aiemmasta liitosta, ja pariskunnalla on yhteinen 8-vuotias poika – jolle he eivät puhu politiikasta, koska yhteistä linjaa ei löytyisi.

Molemmilla on kuitenkin omat somekuplansa, joissa samanmielisiä riittää.

Israelissa lähes kaikki ovat kotoisin jostain muualta. Mutta samalla kaikki ovat kotonaan täällä – myös palestiinalaiset. Siitähän se ongelma syntyy. Kun omistuksia kaivellaan riittävän kaukaa historiasta, niin samoille kunnaille ja kotikonnuille löytyy useampi ottaja.

– Vasemmiston linja on, että antaa palestiinalaisten tulla tänne, mutta oikeisto ajattelee, että meidän on taisteltava, koska tämä on kotimme. Emme luovuta milliäkään tästä maasta, Arie sanoo.

Oikeastaan Arie haluaisi päinvastoin laajentaa Israelin asutusta. Hänen haaveenaan on rakentaa vielä joskus omakotitalo Länsirannalle.

– Ihan sama juttu kun nyrkkeilyssä. Kun joku iskee, niin totta kai on iskettävä takaisin. Juuri näin täällä tapahtuu. Elämme hyvin vaarallisessa naapurustossa, ja meidän on oltava kovia, Arie sanoo.

Irina pyörittää taas silmiään.

– Juuri tuon takia minusta tuli smolani, vasemmistolainen, hän sanoo.

– Olen aina ollut hyvin humaani, pidän kaikista ihmisistä, juutalaisista, arabeista tai mistä vaan, ei mitään väliä, mutta hänestä on ajan mittaan tullut oikeistolaisempi, Irina sanoo.

– Vuonna 2012 Gazan operaation aikana Arie katseli telkkaria ja kiroili. Tajusin, että olin kaikesta eri mieltä. Mistä hän tykkäsi, siitä minä en tykännyt. Se auttoi minua muodostamaan selkeämmän näkemyksen, Irina sanoo.

Arien mukaan heidän on tietysti pakko yrittää elää erilaisten mielipiteittensä kanssa.

– Ota tai jätä. Jos voit elää minun ja mielipiteitteni kanssa, niin hyvä. Jos et, niin sitten erotaan, Arie sanoo.

Arie selittää vakaumustaan taustalla. Kun Arie suoritti asepalvelustaan, hänen kotinsa lähellä räjähti bussi. Kuolleita oli paljon.

– Yhden terroristin pää oli melkein oveni vieressä. Se oli todella rumaa jälkeä. Kuinka voisin olla liberaali, Arie sanoo.

Irinan mielestä kovat kokemukset palestiinalaisista eivät voi selittää kaikkea.

– Yksi minunkin ystävistäni kuoli terrori-iskussa, mutta en muuttanut poliittista näkemystäni sen takia, Irina sanoo.

Irinan mielestä vuoropuhelua on pakko jatkaa, jotta säilyy mahdollisuus sovintoon. Arien mielestä terrori-iskut ovat yltyneet juuri silloin kun palestiinalaisten kanssa on neuvoteltu rauhasta.

– Jos niille antaa maata, niin vastalahjaksi saa sodan, Arie uskoo.

Irina on taas toista mieltä, ainakin osittain. Hänen mielestään oikeistolaiset kaivavat mieluusti menneitä, kun taas hänen katseensa on tulevaisuudessa.

Irina haluaisi itsenäisen palestiinalaisvaltion Länsirannalle ja Gazaan. Arien mielestä Juudean ja Samarian luovuttaminen olisi Israelin tuho. Hän muistelee Gazaa. Kun Israel lähti Gazasta, Arien mielestä sieltä on vain satanut raketteja.

– Sitten voikin sanoa hyvästit Israelin valtiolle, Arie huikkaa.

– Eipäs, Irina väittää vastaan.

– Juupas. No tässä sen taas näkee. Näin riitelemme joka päivä, sanoo Arie.

– Arabit ovat aina olleet täällä ja tulevat aina olemaan täällä. He kuuluvat Israeliin, eikä heistä pääse eroon. Jos sellaisesta aletaan edes puhua, niin seuraavaksi kai pyritään eroon venäläisistä. Vain poliittinen ratkaisu on kestävä ratkaisu, Irina sanoo.

Annetaan viimeinen sana israelilaiselle toimittajalle, jonka mielestä edessä ovat poikkeukselliset vaalit lähinnä sen takia, että Netanjahu on saamassa syytteet korruptiosta. Rikossyytteet eivät kuitenkaan ole näkyneet Netanjahun suosion laskuna.

– Kyse ei välttämättä ole siitä, etteivätkö israelilaiset välittäisi korruptiosyytteistä, vaan siitä, että Israel on vaikeassa tilanteessa, eikä inspiroivia vaihtoehtojohtajia oikein ole, arvioi i24 News -uutiskanavan toimittaja ja uutisankkuri Eylon Levy, joka on seurannut työkseen vaalikamppailua.

Levyn mielestä Netanjahu on osoittautunut vahvaksi ja vakaaksi johtajaksi, vaikka hänen politiikastaan ajattelisi mitä tahansa.

Levyn mukaan Netanjahu on markkinoinut itseään erityisesti kansainvälisillä suhteillaan, hyvällä taloudenpidolla ja Israelin turvallisuudella. Netanjahun viimeinen vuosikymmen on ollut Israelissa poikkeuksellisen rauhanomaista aikaa.

– Hän on niitä harvoja valtionpäämiehiä maailmassa, jotka voivat lentää suoraan Trumpin luota Washingtonista Kremliin tapaamaan Putinia, Levy sanoo.

Kuten Netanjahu vaalikamppailun viime metreillä tekikin.

Lisäksi Netanjahu kosiskelee poliittista oikeistoa lupaamalla liittää Länsirannan siirtokuntia Israeliin. Netanjahun kampanjan kannalta sopivasti ajoitettua tukea on tullut Washingtonista, jossa Trump ilmoitti pari viikkoa sitten Yhdysvaltain hyväksyvän aiemman alueliitoksen, Golanin kukkulat, osaksi Israelia.

Tulevaisuuden kannalta suurin epävarmuus liittyy Levyn mielestä Yhdysvaltain lupaamaan Lähi-idän rauhanehdotukseen. Israelissa ei tiedetä, kuinka pitkälle sitä on työstetty yhdessä Israelin kanssa.

Joka tapauksessa Levy ennustaa Israelille vaikeita hallitusneuvotteluita ja mahdollisesti epävakaata hallitusta. Vaikka Netanjahun Likud saisi puolueista eniten paikkoja, se joutuu jatkossakin tukeutumaan moniin äärioikeiston pienpuolueisiin, joilla on kaikilla omat tavoitteensa.

Lue lisää:

Israelilaistutkijat: Verkosto luonut satoja valetilejä Twitteriin tukemaan pääministeri Netanjahua

Suomalaisasiantuntija Trumpin aikeista tunnustaa Golan: Ajankohta liittyy vaaleihin sekä Israelissa että Yhdysvalloissa

Paikallisen jouston lisääminen ohi työehtosopimusten ei saa tukea suomalaisilta – vaikka työnantajan taloustilanne olisi huono. Näin kertoo Ylen Taloustutkimuksella teettämä kysely, jossa haastateltiin yli 1 400:aa suomalaista.

Tasan puolet eli 50 prosenttia on sitä mieltä, ettei työehtojen heikentämisestä pitäisi voida sopia suoraan työpaikoilla. Suoran sopimisen kannattajien osuus on pienempi eli 39 prosenttia. Loput 11 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Heikennyksiin kuuluisivat esimerkiksi lomarahojen tai sunnuntailisien leikkaaminen yhdessä työntekijöiden kanssa sopien, kun yrityksellä menee huonosti. Sitä miten "huonosti meneminen" tarkasti rajattaisiin, ei kyselyssä määritelty.

Vielä kriittisemmin suomalaiset suhtautuvat siihen, että koko palkka voisi joustaa yrityksen taloustilanteen mukaan, hyvinä aikoina ylös ja huonoina aikoina alas. Täysin tai melko samaa mieltä tästä on 37 prosenttia ja täysin tai melko eri mieltä 61 prosenttia.

"Kriittisimpiä ovat ne, joita leikkaukset kipeimmin koskisivat"

Kysymys on ajankohtainen vaaliteema. Ex-pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä paikallisen sopimisen lisääminen on tärkein keino työllisyysasteen nostamiseksi kohti 75:tä prosenttia.

Kuten ylläolevista graafeista näkyy, suopeimpia paikallisen sopimisen lisäämiselle ovat yrittäjät ja miehet, kriittisimpiä työntekijäporras ja naiset.

– Siltä tämä näyttää, että työntekijät eivät lämpene joustoille. Mieluummin halutaan tasainen ja turvallinen toimeentulo. Kriittisimpiä ovat ne, joita leikkaukset kipeimmin koskisivat, sanoo Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

Ammattiryhmittäin kannatuksen ja vastustuksen raja menee jossain ylempien ja alempien toimihenkilöiden välissä.

Alemmat toimihenkilöt vastustavat paikallisen sopimisen lisäämistä, mutta ylemmät toimihenkilöt ja asiantuntijatehtävissä toimivat kannattavat. Tulos heijastelee Rahkosen mukaan sitä, että asiantuntijatehtävissä on monesti enemmän valtaa omiin töihin kuin alemmilla toimihenkilöillä, esimerkiksi sairaanhoitajilla.

Vaikka kyselyn tulos on selvä, murskalukemista ei ole kyse, Rahkonen sanoo.

– Tästä näkee myös sen, ettei paikallinen sopiminen ole enää aivan sellainen punainen vaate kuin aiemmin. Työntekijöistä 23 prosenttia eli lähes joka neljäs sanoo, että lisistä leikkaaminen yhteisellä päätöksellä voisi olla ok.

Eduskuntapuolueista kokoomus ja keskusta ovat vahvimmin kannattaneet paikallisen sopimisen lisäämistä. Niiden keskuudessa yleinen ajatus on, että 75 prosentin työllisyysasteeseen ei päästä ilman paikallisen sopimisen lisäämistä.

Tulitukea on tullut elinkeinoelämän edustajilta, kun taas palkansaajajärjestöt ovat olleet pääosin asiaa vastaan.

Katugallup: Voisi harkita, jos vältetään konkurssit

Kysyimme ohikulkijoilta kävelykadulla Vantaan Tikkurilassa, mitä mieltä he ovat asiasta.

– Jos palkkajousto oikeasti toimisi reilusti molempiin suuntiin, myös positiivisesti, niin sitten se voisi olla hyvä asia. Olen itse sosiaalialalla, ja tuntuu että matalapalkka-aloilla lisiä on jo alunperinkin leikattu. Minun mielestäni niistä ei pitäisi luopua. (Jaana Sielunahjo, jutun pääkuvassa)

– Vaikea kysymys. En kyllä välttämättä lähtisi laskemaan lisiä tai lomarahoja, jos yrityksellä menee huonosti. Kyllä siinä pitäisi joku turva olla. (Marisa Kaarimaa)

– Olen samaa mieltä. Mutta jos on kyse siitä, että pelastetaan yritys ja työpaikat konkurssilta, niin sitten sitä voisi harkita. (Anne Kaarimaa)

– Näistä pitäisi pystyä sopimaan paikallisesti firman tilanteen mukaan, mutta totta kai niin että kuunnellaan työtekijöitä. Ei mitään pakkosopimista. Nythän jousto tapahtuu sitä kautta, että laitetaan ihmisiä kilometritehtaalle. Jos jokainen tinkisi huonoina aikoina pikkuisen omastaan, saataisiin pidettyä ihmisiä paremmin kyydissä mukana. (Ilpo Koivisto)

– Olen ikäni tehnyt vuorotyötä, ja siellä sunnuntailisillä on eletty aika pitkälle. Sikäli se on vaikea paikka. Mutta ehkä niiden merkitys on hiukan vähentynyt, sikäli huonoina aikoina niistä voisi vähän tinkiä. (Aija Koivisto)

– Itse kannatan yleissitovuutta, että työehtojen mukaan mennään. Jos paikallisella joustolla voidaan välttyä irtisanomisilta, niin silloin se voisi olla paikallaan, mutta vain silloin. Ja yrityksen taloustietojen eli todellisen tilanteen täytyisi olla näkyvillä ja kaikkien tiedossa. (Tapio Salomaa)

– Kyllä saa palkkoja laskea, kun menee huonosti. Mutta niitä pitää sitten nostaa, kun menee hyvin, ja roimalla kädellä. (Jouni Luukkonen)

– Eikö se bonuksissa yleensä mene noin, että ne menevät taloustilanteen mukaan? Mutta se, että palkka voisi mennä ylös ja alas, niin ei ole hyvä. (Rene Hokkanen)

Ylen työaiheinen vaalitentti TV1:ssä tänään tiistaina 9.4. kello 21 alkaen.