Espoon Bodominjärvi on tullut tunnetuksi kolmoismurhasta, joka tapahtui järvellä helluntaina 1960. Tuolloin neljä 15–18 -vuotiasta nuorta lähtivät telttailemaan luonnonhelmaan.

He pystyttivät telttansa uimarannan lähellä sijaitsevaan niemen kärkeen. Kesäillan viettoon kuului ainakin onkimista. Jossain vaiheessa nuoret kävivät nukkumaan ja murhaaja iski tiettävästi varhain aamuyöllä.

Kolme nuorista murhattiin raa'asti kallot murskaamalla. Neljäs nuori jäi henkiin, mutta hänet löydettiin paikalta loukkaantuneena.

Koko maata järkyttäneet murhat jäivät selvittämättä, vaikka tutkinta oli laaja. 59 vuotta sitten tapahtuneen kolmoismurhan tekijää ei ole saatu koskaan selville. Sen sijaan useita eri ihmisiä on epäilty teosta.

Miksi Bodominjärven murhat kiehtovat yhä ihmisiä? Näin vastaa kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsi Helsingin yliopistosta:

1. Uhrien poikkeavuus

Bodominjärven uhrit poikkeavat perinteisestä suomalaisesta ryyppyremmipuukotuksesta, jossa sekä uhri että tekijä ovat humalassa, Näsi sanoo. Bodomin uhrit olivat nuoria, vasta 15–18 -vuotiaita.

2. Raaka tekotapa

Bodominjärven murhaajan tekotapa oli poikkeavan raaka. Murhaaja iski nukkuviin nuoriin ja murskasi uhrien kallot todennäköisesti suurella kivellä.

3. Mysteeri

Murha on yhä mysteeri, sillä tekijää ei ole selvitetty. Epäiltyjä tosin oli paljon, ja viimeksi ainoana uhreista eloonjäänyt Nils Gustafsson pidätettiin epäiltynä murhista vuonna 2004. Oikeus kuitenkin hylkäsi kaikki syytteet 2005 ja Gustafsson sai pitää vapautensa.

4. Harvinaisuus

Suomen rikoshistoriassa on vain muutamia näin poikkeavia tapauksia. Bodominjärven murhien lisäksi Matti Näsi mainitsee esimerkiksi Kyllikki Saaren murhan. Poikkeuksellinen tapahtuma jää elämään, koska uusia mysteerisiä tapauksia ei tule kovin usein.

5. Useita uhreja

Näsin mukaan "nälkä kasvaa syödessä", eli yksi murhattu ei kiinnosta yhtä lailla kuin jos uhreja on useita. Kun tämän yhdistää uhrien nuoreen ikään ja tekotavan poikkeavuuteen, tapahtuma on todella kiinnostava.

6. Samaistumisen mahdollisuus ja ihmisen mieli

Ihmismielen synkkyys kiehtoo ja toisaalta se, että uhrien tilanteeseen on helppo samaistua. Näsin mukaan se, että joku kykenee äärimmäisiin tekoihin, lisää kiehtovuutta.

7. Tapahtuman viihteellisyys

Bodominjärven murhista on tullut osa suomalaista folklorea. Tapahtuma nähdään viihteellisenä, elokuvamaisena. Näsin mukaan ihmiset käsittelevät raakaa ja julmaa murhaa huumorin keinoin. Näsin mielestä julmien rikosten ympärillä käytävän keskustelun viihteellistyminen on kuitenkin rikosten uhreja kohtaan epäkunnioittavaa.

Arkeologit kaivavat murhapaikalla

Helsingin yliopiston arkeologian opiskelijat ovat järjestäneet kaivaukset Bodominjärven murhapaikalla. Opiskelijoiden pyrkimyksenä on selvittää arkeologisilla menetelmillä, minkälaisia jälkiä murhapaikalla tapahtuman jälkeen käyneet ihmiset ovat jättäneet jälkeensä.

Kaivausten toinen johtaja, Emmi Karvinen, kertoo, että he päätyivät tekemään Bodominjärvelle kaivauksia, koska paikka ja tapahtumat yhä kiehtovat ihmisiä ja populaarikulttuuria.

Mysteeri on inspiroinut esimerkiksi suomalaisista metalliyhtyeistä parhaiten maailmalla menestynyttä Children Of Bodomia. Nimensä yhtye sai aikoinaan, kun espoolaisnuoret olivat saamassa ensimmäistä levytyssopimustaan. Yhtyeen jäsenet ovat kertoneet, että murhamysteeri on inspiroinut nimen lisäksi useassa bändin kappaleessa. (Kaleva 15.4.2005)

Murhapaikalle on helppo löytää ja se sijaitsee suositun uimarannan, ulkoilu- ja leirintäalueen vieressä. Karvisen mukaan ihmiset ovat jättäneet murhapaikalle jälkiä vierailuistaan ja paikalla on käynyt myös ulkomaalaisia.

– Toistaiseksi olemme löytäneet sitä, mitä odotimmekin, Karvinen kertoo kaivauksista.

Löydöt ovat perinteiseen leirintäelämään liittyviä asioita, kuten pullonkorkkeja, tupakantumppeja, muovia ja teltan narukiila.

Lue lisää:

Bodom vaatii lisää uhreja – "täydellinen murha" suomalaiselokuvassa kiinnostaa myös ulkomailla

Ylen Elävä arkisto: Bodominjärven synkkä salaisuus

Ylen Elävä arkisto: Bodomjärven surmaajaa etsittiin poliisin ja vapaaehtoisten voimin

Tekstiä korjattu 23.5. kello 8:56: Kerroimme jutussa aiemmin, että Näsin mukaan raakoja murhia on hyvä käsitellä huumorin kautta. Näsin lausuntoa on kuitenkin nyt korjattu. Hän tarkoitti, että ihmiset käsittelevät raakoja murhia usein huumorin keinoin, mutta tällainen rikosten käsittelyn viihteellistyminen on hänen mukaansa silti huono asia.

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta. Kaikkia artikkeleita ei enää päivitetä säännöllisesti.

Ahvenanmaa lisätty 23.3. kello 12.57.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Helsingin hovioikeus on tänään perjantaina hyväksynyt elinkautisvangin ehdonalaista vapauttamista koskevan hakemuksen.

Lapin käräjäoikeus tuomitsi vangin elinkautiseen murhasta, törkeästä varkaudesta ja hautarauhan rikkomisesta huhtikuussa 2011. Tuomiosta valitettiin Rovaniemen hovioikeuteen, mutta se säilytti elinkautisrangaistuksen tammikussa 2012.

Vanki ja hänen rikoskumppaninsa olivat haudanneet elossa olleen uhrin maakuoppaan, jonne uhri oli kuollut tukehtumalla. Tätä ennen he olivat yrittäneet hukuttaa uhrin ja kohdistaneet tähän väkivaltaa. Vanki oli rikoksen tehdessään 18-vuotias.

Hovioikeuden käytettävissä oli päätöksenteossa vangin hakemuksen ja Rikosseuraamuslaitoksen lausunnon lisäksi muun muassa vankilan ja Psykiatrisen vankisairaalan lausunnot.

Rikosseuraamuslaitos puolsi vapauttamista, kun hakija on suorittanut elinkautista vankeusrangaistusta kymmenen vuotta ja kuusi kuukautta.

Helsingin hovioikeus kuitenkin päätti tänään, että hakijan ei voitu elinkautiseen vankeuteen johtaneiden rikosten laatuun sekä muista vankeusrangaistuksista johtuen katsoa kärsineen rangaistusta riittävästi kymmenen vuoden ja kuuden kuukauden aikana.

Helsingin hovioikeus määräsi vapauttamispäiväksi 4.4.2021, jolloin vankilassaoloaikaa on kertynyt kymmenen vuotta ja yhdeksän kuukautta. Ehdonalaisen koeaika on kolme vuotta.

Elinkautiseen vankeusrangaistukseen sisältyi myös täytäntöönpantavaksi määrätty kahden vuoden ehdollinen vankeusrangaistus nuorena henkilönä tehdyistä törkeästä ryöstöstä, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta ja pahoinpitelystä, mikä vaikutti vankilassaoloaikaan pidentävästi.

Vanki menestyi yliopisto-opinnoissa ja käyttätäytyi vankilassa lähes moitteettomasti

Hovioikeus katsoi, että elinkautisvankeusrangaistukseen johtaneiden rikosten laatu ja vapauttamisharkinnassa huomioon otettava täytäntöönpantavaksi määrätty rangaistus puhuivat vapauttamista vastaan.

Myös hakijasta laadittu riskiarvio uudelleen väkivaltarikokseen syyllistymisestä puhui jossain määrin vapauttamista vastaan.

Elinkautisen vankeusrangaistuksensa aikana hakija ei kuitenkaan ollut syyllistynyt uusiin rikoksiin.

Hakijan vapauttamista puolsi myös se, että hänen rangaistusajan suunnitelmansa kaikki tavoitteet olivat edenneet tai osin toteutuneet, ja hakija oli muutenkin käyttäytynyt vankilassa lähes moitteettomasti.

Hän oli osallistunut aktiivisesti väkivaltaista käyttäytymistä, rikostapahtumaa ja päihteiden käyttöä käsittelevään yksilötyöskentelyyn. Hän oli myös opiskellut menestyksekkäästi yliopistotasolla, ja hänellä oli päihteettömyyttä ja rikoksettomuutta tukevia ihmissuhteita.

Juttua on muokattu 5.6.2020 klo 11.06: Elinkautisen vankeustuomion antoi Lapin käräjäoikeus, eikä Rovaniemen hovioikeus, joka kuitenkin säilytti käräjäoikeuden antaman elinkautistuomion.

Uutinen täydentyy vielä.

Pohjois-Norjan Alattiossa (norjaksi Alta) tapahtunut massiivinen maanvyöry pyyhkäisi mukanaan mereen kahdeksan taloa.

Vaarallisesta tilanteesta huolimatta henkilövahingoilta vältyttiin Kråknesin kylässä keskiviikkona. Vyöryn jälkeen osa taloista kellui meressä ja vedessä oli paljon rojua.

Vyörymä oli poliisin mukaan 650 metriä leveä.

Paikalle saapuessaan pelastustyöntekijät olettivat, että vyöry olisi vienyt mukanaan myös ihmisiä. Etsintöjen jälkeen voitiin kuitenkin huokaista helpotuksesta.

– Tärkeintä on, ettei ihmishenkiä menetetty. Se on aika uskomatonta, sanoi pelastustöitä johtanut Jan Frode Wik Norjan televisiolle.

– On todella dramaattista, kun näin suuri alue vyöryy mereen ja talot kelluvat vedessä. Olemme kuitenkin erittäin huojentuneita siitä, ettei ihmishenkiä menetetty, totesi Altan pormestari Monica Nielsen.

Kråknesissa asuva Jan Egil Bakkedal kertoi uutistoimisto AP:lle kuulleensa kovan äänen ennen maanvyöryä.

Bakkedal sanoi juosseensa henkensä kaupalla läheisille kukkuloille tajuttuaan, että kyseessä oli maanvyöry. Hänen oma talonsa oli yksi mereen pyyhkiytyneistä.

Jotkut kylän asukkaista havaitsivat maanvyöryä edeltävänä päivänä halkeamia maassa. Paikoin savisesta maaperästä huolimatta aluetta ei ole tähän asti pidetty maanvyöryjen kannalta erityisen riskialttiina.

Alattiossa on alueita, jotka on arvioitu Kråknesia vaarallisemmiksi.

Lue lisää Norjasta:

"Enää ei voida luottaa siihen, että suurvaltojen konfliktit eivät ulotu arktiselle alueelle" – Pohjoismaiden mielestä alueella ei kuitenkaan ole hätää

Puolustusvoimat majoittaa naisia ja miehiä yhteistupiin toukokuusta alkaen koemielessä – Norjassa yhteisasuminen näyttäisi vähentäneen seksuaalista häirintää

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Anne Pihlanto kertoo, että ravintoa tutkitaan Suomessa paljon. Kohteena ovat uudet innovaatiot ja tekniikat.

Tällä hetkellä esimerkiksi palkokasveja tutkitaan mikrobien avulla, jotta niistä saataisiin ihmiselle vatsaystävällisempiä.

– Aiemmassa tutkimuksessa havaittiin, että monen vatsa ei tottunut palkokasvin syöntiin, vaikka sitä syötiin kolme kuukautta, Pihlanto kertoo.

Tutkimusryhmä yrittää nyt löytää palkokasveista mikrobeja, joiden entsyymit voisivat pilkkoa hiillihydraatteja niin, etteivät ne aiheuttaisi vatsavaivoja.

Toiveena on, että ihmiset siirtyisivät syömään enemmän kasvipainotteisia elintarvikkeita. Siinä on haasteensa.

– Maun kanssa on paljon haasteita, kun on totuttu käyttämään liha- ja maitotuotteita, Pihlanto kertoo.

Leipäinnovaatio herkkävatsaisille

Samantapaista omaa tutkimustoimintaa on tehnyt Fazer. Fazer on kehittänyt ja patentoinut LOFO-entsyymin, minkä avulla valmistetut leivät sopivat myös herkkävatsaisille.

LOFO-entsyymi pilkkoo haitallisia FODMAP-hiilihydraatteja, jotka aiheuttavat herkkävatsaisille vatsavaivoja, turvotusta ja ilmavaivoja.

Fazer Leipomoiden tuotekehitys- ja innovaatiojohtaja Juhani Sibakov kertoo, että Fazerilla FODMAP-yhdisteitä on tutkittu jo pitkään.

– Uusimpien tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että esimerkiksi turvonneen vatsan ja erilaisten vatsaoireiden taustalla voivat olla ennemminkin FODMAP-yhdisteet kuin gluteeni, mistä on paljon puhuttu, Sibakov sanoo.

FODMAP-ruokavalio

FODMAPeista on tehty viime vuosina useita tutkimuksia, mutta ruokavalion pitkäaikaisen noudattamisen vaikutuksista ei vielä ole tutkimustietoa.

– Pitkäaikaisvaikutukset ovat aika kysymysmerkki, joten ainakaan ilman ohjausta ei kannata käyttää sitä tiukkuutta vuosikausia, sanoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä HUS:n Vatsakeskuksesta.

Lue lisää: "Vatsalääkettä meni kuin karkkia" – Moni saa vatsavaivoihin apua FODMAP-rajoituksista (2016)

Uudet elintarvikkeet kiinnostavat kuluttajia

Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpää kertoo, että kuluttajat odottavat yhä enemmän juuri heille räätälöityjä tuotteita. Tutkimuksen rooli korostuu vahvasti näissä innovaatioissa.

Suomalaiset kuluttajat ovat Tanhuanpään mukaan kiinnostuneita uutuuksista ja ovat hyvin rohkeita kokeilemaan uusia tuotteita.

– Kasviksiin liittyvät uutuudet kiinnostavat hyvinkin paljon. Sesonkeihin myös odotetaan aina uutuuksia. Niitä kokeillaan innostuneesti.

Yksi asia on edelleen ylitse muiden.

– Kaikkein tärkein asia mielestäni on kuitenkin tuotteen maku. Jos tuotteen muut ominaisuudet olisivat erinomaiset, mutta se ei maistu hyvältä niin tuskin sitä uudelleen ostetaan.

Lue lisää:

Ksylitoli, Benecol, Gefilus ja nyt ruisleipä, joka ei pieretä? Suomalaisten uusimmasta elintarvikeinnovaatiosta povataan vientihittiä

Ilmavaivoja, turvonnut vatsa ja mahakipuja - auttaako ruokavalion FODMAP-siivous?

Yhdysvalloissa sosiaalisen median palvelu Twitter on poistanut käytöstä presidentti Donald Trumpin kampanjan jakaman videon, joka on kunnianosoitus Minneapolisissa poliisiväkivallan seurauksena kuolleelle George Floydille.

Trumpin kampanja syyttää Twitteriä ja sen toimitusjohtajaa Jack Dorseyta sensuurista.

Video sisältää kokoelman valokuvia ja videoleikkeitä mielenosoitusmarsseista ja mellakoista, jotka tapahtuivat Floydin kuoleman jälkeen. Kuvien taustalla kuuluu musiikkia ja Trumpin puhetta, jossa hän käsittelee mielenosoituksia sekä tuomitsee mellakoinnin.

Twitterin mukaan video poistettiin käytöstä tekijänoikeusvalituksen takia.

– Vastaamme tekijänoikeuksien haltijoiden tai heidän edustajiensa lähettämiin aiheellisiin valituksiin, Twitterin edustaja sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Youtube ei ole poistanut videota

Kolmen minuutin ja 45 sekunnin pituinen video on ladattu Trumpin kanavalle videopalvelu Youtubeen, josta presidentin kampanja tviittasi sen 3. kesäkuuta. Video on edelleen katsottavissa YouTubessa.

Youtuben omistava Google ei ole kommentoinut asiaa uutistoimisto Reutersille.

Trump ja Twitter ovat riitautuneet jo aiemmin, koska Twitter oli lisännyt Trumpin eräisiin tviitteihin merkinnän, jossa viestien faktasisältöjen kerrotaan olevan perättömiä.

Lisäksi Twitter oli luokitellut Trumpin julkaiseman tviitin Minneapolisin mielenosoituksista väkivaltaa ihannoivaksi.. Twitterin henkilöhaku puolestaan näyttää kärkituloksena presidentti Trumpin, jos käyttää hakusanaa “racist” eli “rasisti”.

Trump on uhannut sosiaalista mediaa voimakkaalla sääntelyllä ja jopa sulkemisella. Presidentti perusteli uhkaustaan sillä, että sosiaaliset mediat pyrkivät vaientamaan konservatiivien äänet kokonaan.

Lisää aiheesta:

Snapchat ei enää suosittele Trumpin julkaisuja, Twitterissä hakusanalla “rasisti” saa kärkitulokseksi Trumpin tilin

Facebookin työntekijät suuttuivat työnantajansa haluttomuuteen puuttua Trumpin kirjoituksiin: sadat jättivät työnteon tänään väliin

3 kysymystä ja vastausta Trumpin ja some-yhtiöiden kiistasta – tutkija: Some yksi pelikenttä, jolla käydään taistelua viestintävallasta

Viestintäoikeuden asiantuntija pitää Trumpin ja sosiaalisen median kiistaa erittäin poikkeuksellisena

Trump: Presidentin asetus sosiaalisen median yhtiöistä vie niiden vastuusuojan – asiantuntijat eri mieltä

Trump uhkaa jopa sulkea sosiaalisen median – Twitter puuttui aiemmin hänen viesteihinsä perättöminä

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on saanut valmiiksi sote-uudistusta koskevat linjaukset. Valmistelusta vastaava ministerityöryhmä esittelee työnsä tuloksia perjantaina aamupäivällä Valtioneuvoston linnassa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johdolla.

Tiedotustilaisuuden aloitti lainvalmistelua johtanut sosiaali- ja terveysministeriön pääsihteeri Päivi Salo, joka totesi että soten valmistelu on edennyt koronakriisistä huolimatta tiiviisti.

– Tarve uudistukselle on ollut jo kauan kiistaton ja sitä on valmisteltu usean hallituksen toimesta, Salo sanoi.

Ministeri Kiuru kiitti sotea valmistelleita ministereitä ja totesi, että uudistusta on jouduttu odottamaan.

– Uskon, että moni on epäillyt koronakriisin vuoksi, saadaanko sote-uudistusta tälläkään kaudella valmiiksi.

21 sote-maakuntaa, Helsinki sekä 5 yhteistoiminta-aluetta

Hallitus esittää mallia, jossa on 21 sote-maakuntaa sekä Helsinki ja 5 yhteistoiminta-aluetta erityistason palveluita varten.

Perusajatus on, että sote-palveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta suurempien yksiköiden eli maakuntien harteille.

– Kustannusten nousua on hillittävä ja tuottavuutta lisättävä tekemällä asiat paremmin, ei madaltamalla palveluiden tasoa, soi keskustalainen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.

Sote-maakuntien rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen. Maakunnille tulee myös verotusoikeus, jota parhaillaan valmistellaan.

Sote-uudistuksen aiheuttamat veromuutokset eivät tule suunnitelman mukaan kiristämään verotusta.

Tavoitteena on kaventaa hyvinvointieroja, turvata yhdenvertaiset palvelut, parantaa palveluiden saatavuutta, turvata työvoiman saanti ja hallita kustannuksia, Kiuru luetteli.

Erotuksena edellisen hallituksen sote-malliin palveluiden järjestäminen ja tuottaminen yhdistetään samalla toimijalle, Kiuru sanoi.

– Eli se joka järjestää niitä palveluita tietää myöskin, millä lailla niitä palveluita tuotetaan. Tätä tuottamista voidaan jakaa laajemmin muillekin.

Maakuntavaalit ehkä alkuvuonna 2022

Esitys laitetaan lausuntokierrokselle kesäkuun puolivälissä. Hallitus aikoo tuoda sote-lait eduskunnan käsittelyyn viimeistään joulukuussa.

– Sen jälkeen aikataulu on eduskunnan käsissä.

Täysivaltaisiin maakuntiin siirrytään väliaikaisten järjestelyjen kautta. Hallitus voi nimittää erityisen väliaikaisen valmistelutoimielimen.

Maakuntavaalit pidetään hallituksen suunnitelman mukaan alkuvuodesta 2022, mutta ministeri Kiuru painotti, että tämäkin aikataulu riippuu eduskunnasta.

Jos tämä aikataulu pitää, sote-maakuntien valtuustot aloittaisivat aikaisintaan maaliskuussa 2022 ja maakunnat aloittaisivat toimintansa vuoden 2023 alussa.

Julkisella puolella päävastuu, myös yksityisiä voidaan käyttää

Marinin hallituksen sote-uudistuksessa hylätään edellisen hallituksen malli valinnanvapaudesta, joka olisi tuonut yksityisen sektorin erittäin voimakkaasti mukaan sote-palveluihin.

Nyt päävastuu palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta on julkisella sektorilla.

– Sote-maakunta voi hankkia sosiaali- ja terveyspalveluja yksityiseltä palvelutuottajalta, vaikka kokonaisuus on pääsääntöisesti julkisissa käsissä, Kiuru sanoi.

Ehtoja yksityisten palvelujen käyttöön täsmennetään.

Ostopalveluina ei saa hankkia palveluja, jotka liittyvät järjestämisvastuuseen tai julkisen vallan käyttöön, sosiaalipäivystykseen tai terveydenhuollon ympärivuorokautiseen yhteispäivystykseen tai ensihoidon järjestämiseen.

Yksityinen toimija voi kuitenkin hoitaa julkista valtaa sisältäviä tehtäviä, jos asiasta on säädetty muussa laissa.

Sote-maakunta voi myös esimerkiksi vuokrata työvoimaa yksityiseltä. Maakunnan on kuitenkin voitava kaikissa tilanteissa huolehtimaan järjestämisvastuunsa mukaisista tehtävistä itse.

Ulkoistussopimuksia voidaan mitätöidä

Kiuru totesi myös, että osa nykyisistä ulkoistussopimuksista ei täytä uudistuksessa voimaan tulevien lakien kriteereitä.

Hallitus aikoo säätää kriteerit, joiden perusteella näitä sopimuksia voidaan mitätöidä.

Hallitus ei vielä halua arvioida, kuinka paljon tällaisia sopimuksia voi olla. Asiaa selvitetään myös nyt käynnistyvän lausuntokierroksen avulla.

"Historian suurin liikkeenluovutus"

Henkilöstöä koskien sote-uudistuksen linjaukset ovat isoja, ministeri Kiuru sanoi.

– Kysymyksessä on historian suurin liikkeenluovutus. Se koskee sekä terveydenhuoltoa että pelastustoimea.

Henkilöstön aseman ja osaamisen turvaaminen on tärkeää, Kiuru sanoi.

Kuntien rahoituksen osalta ministeri Kiuru totesi erikseen, että tavoitteena ei ole tällä kertaa 3 miljardin euron säästöt. Se antaa liikkumatilaa noin 18 miljardin euron potin jakamiseen.

– Varmaan jokaisen suomalaisen huulilla on kysymys, miten oman kunnan käy.

Kiurun mukaan valtion piikki ei ole kuitenkaan auki, vaan tässäkin uudistuksessa korostetaan tuottavuutta ja resurssien tehokasta käyttöä.

– Lähtökohta on, että kustannukset eivät nouse, vaan kustannusten pitää tällä mallilla pikemminkin laskea tai ainakin niitä tulee olla helpompi hallita.

Savon maakuntien ongelma ratkaistaan lausuntojen perusteella

Valmistelussa päänvaivaa on aiheuttanut Savon maakuntien jakautuminen sote-uudistuksen yhteydessä.

Hallitus pyytää lausuntoja kahdesta eri vaihtoehdosta. Toisessa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat sijoittuisivat Pohjois-Savoon, toisessa Etelä-Savoon.

– Nämä ovat aidosti tasavertaiset vaihtoehdot. Maakuntajako ratkaistaan vasta lausuntokierroksen jälkeen, Kiuru sanoi.

• Näytämme ministerityöryhmän sote-tiedotustilaisuuden suorana. Voit seurata sitä jutun kuvaa klikkaamalla.
• Kokoamme tähän juttuun tilaisuuden keskeisen annin.

Tilaisuudessa on myös ministerityöryhmän muita jäseniä: kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.), tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.), ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.), opetusministeri Li Andersson (vas.) ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r.)

Sote-uudistuksesta odotettiin valmista jo Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa, mutta aika loppui kesken ja uudistuksen kariutuminen kaatoi koko hallituksen.

Nykyisen hallituksen puolueet ilmoittivat rakentavansa uudistusta 18 maakunnan pohjalle, mutta viime vuoden lopulla hallituspuolueet päättivät Uudenmaan erillisratkaisusta.

Voit keskustella aiheesta alla lauantaihin kello 23 asti.

Lisää aiheesta:

Sote taas ministerien pöydällä: Hyppää tästä kärryille missä mennään

Tällä kertaa korona haastaa sote-uudistuksen: suuret kaupungit haluavat sen jäihin, mutta suurin osa pienemmistä kunnista on eri mieltä

Pysyykö sote-kone tällä kertaa ilmassa? Jälleen pöydässä on ehdotus, jonka perustuslaillisuutta ei tiedetä

Ministeriö jyrkkänä: Vain Uudellemaalle pohditaan sote-vapauksia – Turku ja Tampere eivät luovuta: Alueellisia tarpeita on muuallakin

Keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Katri Kulmunin saamista esiintymiskoulutuksista on tehty poliisille kaksi tutkintapyyntöä ja oikeuskanslerille neljä kantelua, kertoo Demokraatti.

Poliisi on lehden mukaan käynnistänyt asiasta esiselvityksen. Tapausta ei ole siis viety suoraan esitutkintaan.

Rikoskomisario Teemu Jokinen Helsingin poliisilaitokselta kertoo lehdelle, että poliisi selvittää asiaan liittyviä hankintasäädöksiä ja sitä, onko syytä epäillä, että niitä olisi rikottu.

Tutkintapyyntöjä ei ole Jokisen mukaan henkilöity, vaan ne kohdistuvat epäilyyn julkisten varojen väärinkäytöstä.

Suomen Kuvalehti kertoi alkuviikosta, että Kulmuni on tilannut yksityiseltä konsulttiyritykseltä esiintymispalveluita lähes 50 000 eurolla.

Koulutukset on laskutettu valtiovarainministeriöön sekä työ- ja elinkeinoministeriöön. Kulmuni toimi ennen valtiovarainministeriksi siirtymistä elinkeinoministerin tehtävässä.

Kulmunin on epäilty käyttäneen koulutusta ministerin tehtävien ohella keskustan puheenjohtajan ominaisuudessa. Suomen Kuvalehti kiinnitti huomiota esimerkiksi siihen, että Kulmuni sai Tekirin tarjoamaa valmennusta samana päivänä, jolloin Antti Rinne (sd.) erosi pääministerin paikalta.

Oikeuskansleri oli Demokraatin mukaan saanut valmennuksista neljä kantelua torstaihin mennessä. Perjantain lukua ei ollut lehdelle saatavissa, koska asiaan liittyvä asianhallintajärjestelmä oli poissa käytöstä.

Lue aiheesta lisää:

Kulmunin ilmoitus kohukoulutuksen maksamisesta yllätti ministeriön – Talouspäällikkö: "Täällä raavitaan päätä, mitä tämän kanssa tehdään"

Ministeriöt eivät kilpailuttaneet Kulmunin koulutuksia, vaikka olisi pitänyt – valtiovarainministeriö keskeyttää nyt ostot ministerin kouluttajalta

Kulmuni ehti perua jo sovitun haastattelun, kun Yle ei luvannut olla kysymättä 50 000 euron koulutuksista – "Minua jännitti tuleva kokous"

Presidentti Vladimir Putinilla on ongelma. Kaikkivoipan machomiehen imago on sosiaalisessa mediassa muuttumassa bunkkerissa piileskeleväksi papaksi.

Koronaepidemia ei saanut venäläisiä kokoontumaan tueksi johtajansa ympärille. Kuvernööreille viruksen vastaisessa taistelussa vastuuta sysännyt presidentti on sen sijaan alkanut näyttää heikolta.

Moskovan Carnegie-keskuksen politiikantutkijan Andrei Kolesnikovin mukaan Putin ei ole onnistunut esiintymään edukseen pandemian aikana. Vaikeina aikoina kansalaisten tyytymättömyys kasvaa, ja se henkilöityy presidentti Putiniin.

– Putinin asema on tällä hetkellä mahdollisesti huonoin koko hänen valtakautensa aikana, Kolesnikov arvioi Ylelle.

Lue lisää: Kirjeenvaihtajan analyysi: Venäjällä koronan vastainen sota kaipaa yhtä miestä

Kaiken lisäksi Putinille on alettu nauraa julkisesti, eikä siitä pidetä presidentinhallinnossa.

Venäjän johdolle oli liikaa esimerkiksi video, joka parodioi koronarajoituksista keskustelevia presidenttiä ja Moskovan pormestaria Sergei Sobjaninia. Uutinen suositusta parodiavideosta vedettiin nopeasti pois venäläisiltä uutissivustoilta sen jälkeen, kun toimituksiin oli otettu yhteyttä Kremlistä ja kaupunginhallinnosta.

Venäjällä mielipidekyselyihin pitää suhtautua aina tietyllä varauksella. Ne osoittavat silti kansan kyllästymistä Putiniin.

Riippumaton Levada-tutkimuskeskus kertoi toukokuussa heikoimmasta tuloksesta koko Putinin 20 vuotta kestäneen valtakauden aikana. Levadan kyselyn mukaan enää 59 prosenttia venäläisistä hyväksyy Putinin toiminnan presidenttinä.

Länsimaisessa demokratiassa luku tuntuisi suurelta. Tilanne näyttää erilaiselta Venäjän itsevaltaisessa järjestelmässä, jonka valtion kontrolloimassa mediassa Putinia kohtaan ei saa esittää minkäänlaista kritiikkiä.

Toukokuun lopussa julkaistussa toisessa Levadan kyselyssä vain 25 prosenttia vastaajista nimesi Putinin, kun kysyttiin poliitikkoja, joihin luotetaan. Vielä tammikuussa luku oli 10 prosenttiyksikköä suurempi ja kaksi vuotta aiemmin noin kaksi kertaa suurempi.

Levadassa työskentelevä sosiologi Karina Pipija kertoo Ylelle, että Putinin suosiota laskee etenkin se, että ihmiset ovat kokeneet taloudellisen tuen epidemian aikana riittämättömäksi.

Hallinnon hermostuneisuus laskevista luvuista näkyy hyökkäyksinä mielipidetutkimusten tekijöitä ja mediaa vastaan.

Kreml on alkanut viime aikoina reagoida kyselytutkimuksiin aiempaa jyrkemmin ja vaatinut selityksiä.

Venäjän Yhdysvaltain-suurlähetystö syytti taannoin yhdysvaltalaista mediayhtiö Bloombergia tietojen vääristelemisestä, kun Bloomberg viittasi uutisessaan Venäjän valtiollisen VTsIOM-tutkimuskeskuksen luottamuskyselyyn.

Tutkimuskeskus otti vuosi sitten käyttöön vanhan kyselynsä rinnalle toisen luottamusta mittaavan tutkimuksen. Lähetystön mielestä Bloombergin olisi pitänyt käyttää jälkimmäistä kyselyä, jonka luvut olivat Putinille mairittelevammat.

Mielipidetutkimuksista saa hyvin erilaisia tuloksia riippuen siitä, millaisia mittausmenetelmiä käytetään. Kokonaisuutena kyselyt kuitenkin näyttävät, että venäläisten suhtautuminen Putiniin on viilentynyt viime vuosina selvästi.

Kannatuksesta on sulanut pois suosio, joka seurasi Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään. Samalla epäsuosittu eläkeuudistus ja pitkään jatkunut reaalitulojen supistuminen nakertavat presidentin tukea.

Koronasta ja öljyn hinnan laskusta johtuva talouden kaksoisšokki kurjistaa tulevaisuudennäkymiä entisestään. Tämä voi syödä edelleen Putinin kannatusta.

Tuoreen venäläistutkimuksen mukaan myös venäläisten protestimieliala kasvaa. Tutkijaryhmän mukaan jopa puolet kansalaisista on sitä mieltä, että tilanne voi johtaa suurmielenosoituksiin.

Kannatuskyselyjen rooli korostuu Venäjän kaltaisessa maassa, jossa demokratia toimii pelkkänä hallinnon kulissina.

Kun rehelliset vaalit ja todellinen poliittinen kilpailu puuttuvat, kyselyt jäävät ainoaksi välineeksi, jolla voidaan perustella Putinin asema Venäjän johdossa.

Putinin poikkeuksellisen suosion julkinen epäileminen tai pohdinnat sen laskusta horjuttavat järjestelmää, sanoo politiikasta kirjoittava tunnettu kolumnisti Fjodor Krašeninnikov.

– Jokainen todellinen tai jopa kuvitteellinen lasku kannatusmittauksessa tai siitä kertominen ei vain kyseenalaista Putinin symbolista asemaa kansakunnan johtajana, vaan myös hänen tulevaisuutensa valtion päämiehenä, Krašeninnikov kirjoittaa Republic-verkkojulkaisussa.

Putinin oletetulla suosiolla ei siis oikeuteta pelkästään nykyistä presidenttiyttä, vaan se toimii myös perusteena hänen valtaoikeuksiensa loputtomalle jatkamiselle.

Venäjällä ollaan nyt muuttamassa perustuslakia niin, että se mahdollistaa Putinin pysymisen presidenttinä vuoteen 2036 saakka.

Lue lisää: Putin löysi kiireisestä aikataulustaan hetken käydäkseen varmistamassa duumassa virkakaudelleen jatkoa aina vuoteen 2036

Koronavirus pakotti Kremlin lykkäämään huhtikuulle suunniteltua kansanäänestystä perustuslakiuudistuksesta.

Kyse on lähinnä muodollisuudesta, sillä käytännössä Putinin elinikäisen presidenttiyden mahdollistava uudistus on jo runnottu läpi.

Vaikka epidemiatilanne näyttää edelleen vakavalta, äänestyksen järjestämistä kiirehditään keskikesälle. Syksyllä synkkien talousnäkymien uskotaan painavan kansalaisten mielialaa vieläkin raskaammin.

– Putin haluaa luoda mielikuvan siitä, että hänellä on asialleen suuri tuki ja kaikki on laillista, politiikantutkija Andrei Kolesnikov sanoo.

Kreml tekee kaikkensa, jotta se selviää kunnialla alun perin kansanjuhlaksi kaavaillusta kansanäänestyksestä. Nimettömien viranomaislähteiden mukaan presidentinhallinto pyrkii 55 prosentin äänestysaktiivisuuteen ja noin 60 prosentin tukeen uudistuksilleen. Aiemmista tavoitteista on jouduttu tinkimään selvästi.

Seitsenpäiväiseksi venytetyn äänestyksen on määrä alkaa heti 24. kesäkuuta järjestettävän mahtipontisen sotilasparaatin jälkeen. Alun perin toukokuun voitonpäivälle suunniteltu, natsi-Saksan kukistamista juhlistava paraati toimii nyt äänestystunnelman kohottajana.

Haluttuun tulokseen pääsemistä helpottavat koronaepidemialla perustellut erityiset äänestysolosuhteet, kuten laaja mahdollisuus kotiäänestykseen ja vaalitarkkailijoiden tarkka ennakkovalinta. Arvostelijoiden mukaan tämä helpottaa tulosten väärentämistä entisestään.

Politiikantutkija Andrei Kolesnikov sanoo, että perustuslakiuudistuksen ja siihen liittyvän äänestyksen alkuperäinenkin tarkoitus oli piristää Venäjän poliittista järjestelmää ja nostattaa Putinin rapautuvaa suosiota.

Koronavirus näyttää vain lisänneen tarvetta sille.

Lisää aiheesta:

Miksi ja millä tavalla Venäjä muuttaa perustuslakiaan? Listasimme viisi tärkeintä kysymystä Putinin ajamasta uudistuksesta

Erkka Mikkonen: Tavallisilta venäläisiltä vaaditaan nyt ennennäkemätöntä rohkeutta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tekemän kouluterveyskyselyn mukaan lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa viime vuonna opiskelleista tytöistä 0,2 prosenttia kertoo olevansa ympärileikattu.

Useimmiten ympärileikkauksesta eli sukuelinten silpomisesta kertoivat somalialaissyntyiset tytöt. Kyselyyn vastanneista Somaliassa syntyneistä tytöistä kahdeksan, eli joka viides kertoi silpomisesta.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa asuvilta teini-ikäisiltä tytöiltä kysytään sukuelinten silpomisesta.

THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti sanoo, että aikaisemmista tutkimuksista on nähty, että naisten sukuelinten silpominen on vähentymässä.

Tämä trendi nousee esille, kun kouluterveyskyselyn tulosta verrataan syntyneiden lasten rekisteriin vuosilta 2017 ja 2018. Rekisterin mukaan tuolloin Suomessa synnyttäneistä naisista 0,4 prosenttia oli läpikäynyt sukuelinten silpomisen. Rekisteristä puuttuvat HUSin tiedot järjestelmän muutoksen takia. Klemetti katsoo lukujen olevan samansuuntaisia. Täysin varmoja johtopäätöksiä luvuista ei voida tehdä, koska ne ovat niin pieniä.

– Näyttää siltä, että perinteestä ollaan luopumassa, mutta se ei ole täysin loppunut, hän sanoo.

Aiheesta puhuminen tärkeää

Kyselyyn vastanneista tytöistä 0,4 prosenttia ei osannut sanoa, onko hänen sukuelimensä silvottu.

– Tämä kertoo, että perinne ja koko asia ei ole tuttu opiskelijoille. Siellä voi olla vääriä vastauksia, kumpaankin suuntaan, Klemetti toteaa.

Epätietoisuuden vuoksi aiheesta on tärkeä puhua. Asia otetaan esille neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa, mutta tämän lisäksi Klemetti toivoo keskustelua myös kodeissa.

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen tarkoittaa ulkoisten sukuelinten vahingoittamista tai poistamista ilman lääketieteellistä syytä. Naisen seksuaalisuutta vahingoittavaa perinnettä harjoitetaan edelleen erityisesti Afrikan, Lähi-idän ja Aasian alueilla, mistä se on levinnyt muuttoliikkeiden mukana ympäri maailmaa.

Länsimaissa tyttöjen sukuelinten silpomista pidetään naisiin sekä lapsiin kohdistuvana väkivaltana ja vakavana ihmisoikeusloukkauksena. Suomen lain mukaan sukuelinten silpominen on rikos. Myös Suomessa asuvan tytön vieminen ulkomaille silvottavaksi on kielletty.

Lue myös:

Tyttöjen silpominen on Suomessa rikos – Aiheen käsittelyn välttely terveydenhuollossa "on täysin vääränlaista kulttuurin kunnioitusta"

Suomessa asuu jopa 3 000 tyttöä, jotka ovat vaarassa joutua silvotuiksi – ympärileikatut usein Somaliasta ja kurdialueilta

Yksikään tyttö ei saa lähteä Suomesta silvottavaksi, painottaa asiantuntija – "Riskiarvio pitää perustaa vain lapsen hyvinvointiin"

Neuvottelut Britannian ja EU:n tulevasta suhteesta ovat edelleen pahasti jumissa. EU:n mukaan viimeisimmällä neuvottelukierroksella ei syntynyt minkäänlaista merkittävää edistystä. EU vaatii Britanniaa pysymään viime lokakuussa sovituissa kehyksissä.

– Olemme tehneet yhteisen poliittisen julistuksen, jota pitää noudattaa. Emme voi jatkaa ikuisesti näin, sanoi EU:n puolella neuvotteluja vetävä Michel Barnier perjantaina Brysselissä.

Barnier sanoi toivovansa, että kuun lopussa seuraavalla neuvottelukierroksella täytyy keskittyä erityisesti vaikeimpiin asioihin, jotta neuvotteluihin saadaan vauhtia. Barnier myös uskoo, että neuvottelut voivat edistyä paremmin, jos etäkauden jälkeen voidaan palata saman pöydän ääreen.

Britannian päässä edistystä neuvotteluissa kuvattiin "rajalliseksi". Maan pääneuvottelija David Frost sanoi perjantaina myös Britannian haluavan vauhtia sopimiseen.

Britannian EU-ero tuli voimaan tammikuussa, ja sopimuksen uusista pelisäännöistä pitäisi olla valmis vuoden loppuun mennessä. Barnierin mukaan tämä edellyttäisi, että sopimusteksti saadaan valmiiksi lokakuun loppuun mennessä.

Barnier muistutti, että EU on edelleen valmis jatkamaan Britannian jäsenyyden siirtymäaikaa. Britannian pääministeri Boris Johnson on toistaiseksi kieltäytynyt tiukasti jatkoajasta.

Mikäli Britannia haluaisi jatkoa jäsenyyden jälkeiseen siirtymäaikaan, siitä olisi sovittava kesäkuun loppuun mennessä.

Lue lisää:

Toimittajalta: Britannian ja EU:n tulevaisuusneuvottelut ovat kaatumassa – Britannian täytyy nyt päättää, haluaako se sopimuksen vai ei

Boris Johnson tapaa EU-johtoa kesäkuussa – brexit-neuvottelut umpikujassa

Britannian ja EU:n neuvotteluissa vain vähän edistystä - suurena kompastuskivenä EU-sääntelyyn sitoutuminen

SpaceX-yhtiön Falcon 9 -raketti käyttää Linux-käyttöjärjestelmää, kertoo arvostettu amerikkalainen teknologia-aiheinen verkkosivusto ZDNet.

Käyttöjärjestelmän on kehittänyt suomalais-amerikkalainen tietotekniikan asiantuntija Linus Torvalds.

Falcon 9-raketti laukaistiin matkaan 30. toukokuuta Yhdysvalloissa. Se vei NASAn astronautit Bob Behnkenin ja Douglas Hurleyn avaruuteen. Siellä matka jatkui Crew Dragon -nimisellä kapselilla Kansainväliselle avaruusasemalle ISS:lle.

Kyseessä on ensimmäinen yksityisen yrityksen toteuttama miehitetty avaruuslento Maan kiertoradalle.

ZDNet-sivuston mukaan Falcon 9:n tietokoneissa käytetään riisuttua Linux-käyttöjärjestelmää, joka pyörii kolmen kaksi ydintä sisältävän prosessorin avulla.

Avaruusraketissa käytettävät tietokoneiden suorittimet eivät juurikaan poikkea tavallisen kotitietokoneen suorittimista, koska raketin rakentamiseen kuluu useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

ZDNetin mukaan Falcon 9:n astronautit käyttävät päivittäisessä työssään myös tavallisia HP:n kannettavia tietokoneita, joissa pyörii Linuxin lisäksi Windowsin käyttöjärjestelmä.

Astronautit käyttävät Windowsia kuitenkin lähinnä sähköpostin lukemiseen ja internetin selaamiseen.

Avoimeen lähdekoodiin perustuva Linux on maailman yleisin käyttöjärjestelmä. Torvalds julkaisi ensimmäisen version Linuxista vuonna 1991.

Lue aiheesta lisää:

SpaceX:n avaruuteen kyyditsemät astronautit saapuivat kansainväliselle avaruusasemalle ISS:lle

SpaceX:n raketti laukaistiin onnistuneesti avaruuteen – historian ensimmäinen yksityisen yrityksen miehitetty lento Maan kiertoradalle

Maailman yleisin käyttöjärjestelmä keksittiin Suomessa – Tiesitkö, että käytät Linuxia päivittäin?

Pohjoisen ennätysmäiset kevättulvat ovat tehneet vahinkoa Venäjälläkin. Jäämeren rannalla sijaitseva Murmanskin kaupunki ja satama ovat joutuneet liikennemottiin, koska Murmanskista muualle Venäjälle johtava rautatie on poikki.

Kuolajoen yli johtava rautatiesilta Murmanskin eteläpuolella romahti maanantaina. Asiasta kertoneen venäläisen Meduza-uutissivuston mukaan tulva vei mennessä yhden sillan viidestä pilarista, minkä jälkeen sillan kansi romahti.

Pilarissa oli havaittu halkeamia jo viime viikolla ja junaliikenne oli keskeytetty tuolloin, kertoo Barents Observer -uutissivusto.

Silta on 90 vuotta vanha, mutta sitä oli korjattu kuusi vuotta sitten.

Tapauksen vuoksi rahti- ja henkilöjunaliikenne Murmanskista muualle Venäjälle on poikki.

Rautatiesillan uudelleen rakentamiseen on arvioitu menevän puoli vuotta. Murmanskin alueen kuvernöörin Andrei Tšibisin mukaan onnettomuuspaikan kiertävä tilapäinen ratayhteys saadaan kuitenkin valmiiksi kesäkuun 23. päivään mennessä.

Tärkeä kuljetusreitti

Murmansk on suuri vienti- ja tuontisatama ja teollisuuskaupunki. Rautatie on Murmanskin sataman pääasiallinen kuljetusreitti. SeaNews-sivuston mukaan tällä viikolla on toistakymmentä rahtialusta jouduttu ohjaamaan muihin satamiin, koska niiden lastia ei voida toimittaa Murmanskista eteenpäin.

Kuvernööri Tšibis kuitenkin vakuuttaa, ettei kaupungissa tulee pulaa ruoasta tai polttoaineesta. Kuljetukset yritetään hoitaa maanteitse.

Juna on myös monien murmanskilaisten suosima kulkuneuvo, kun he matkustavat Pietariin, Moskovaan tai muuanne Venäjälle.

Sillan romahtamisesta on aloitettu rikostutkinta, missä yritetään selvittää muun muassa, oliko sillan korjaus vuonna 2014 tehty asianmukaisesti.

Lue lisää Jäämeren liikenteestä: Venäjän maakaasutankkerit lähtivät Koillisväylälle ennätyksellisen aikaisin

Itä-Uudenmaan poliisilaitos kertoo saaneensa valmiiksi esitutkinnan rikoskokonaisuudesta, jota se kuvailee poikkeuksellisen suunnitelmalliseksi ja hankalaksi.

Poliisin mukaan kokonaisuudessa oli varastettu kymmenen pääasiassa Kramer-Allrad-merkkistä kauhakuormaimena käytettävää työkonetta. Tiedotteessa todetaan, että työkoneiden arvo oli noin 50 000 euroa kappaleelta.

Jokainen rikos oli noudattanut samanlaista kaavaa, poliisi kertoo. Ensin kauhakuormain oli varastettu, minkä jälkeen sille oli luotu uusi identiteetti väärentämällä runkonumero ja vaihtamalla tyyppikilvet. Sitten työkone oli rekisteröintikatsastettu ja ensirekisteröity ajoneuvorekisteriin.

Kauppakirjat väärennettiin, ja niiden mukaan koneet oli ostettu aiemmilta omistajilta Euroopan eri maista. Rekisteröinnin jälkeen suurin osa työkoneista oli myyty eteenpäin uusille ostajille.

Rikoskokonaisuus on tapahtunut vuosina 2016–2018. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Minkkinen kertoo, että koneet oli anastettu pääasiassa Etelä-Suomesta: esimerkiksi Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Sipoosta ja Lahdesta.

Minkkisen mukaan poliisi pääsi kokonaisuuden jäljille yhden löydetyn työkoneen perusteella. Koneen tyyppikilvet vaikuttivat erikoisilta, ja lopulta ilmeni, että tuntomerkkejä vastaava kone oli aiemmin varastettu.

– Sitä kautta vyyhti alkoi avautua.

Minkkinen sanoo, että kokonaisuudessa on yksi pääepäilty ja neljä muuta, joiden osallisuus vaihtelee.

Tapauksia on tutkittu muun muassa törkeinä varkauksina, rekisterimerkintärikoksina, väärennyksinä, törkeinä petoksina sekä törkeinä rahanpesurikoksina. Tutkinnanjohtajan mukaan rikoshyöty oli siirretty pääasiassa epäillyn Virossa olevien yritysten tileille.

Kokonaisuus on siirtynyt nyt syyteharkintaan.

Poikkeuksellista kevättä seuraa osalla lääkäreistä ja hoitajista poikkeuksellinen kesä.

Osa sairaanhoitopiireistä ja kuntayhtymistä takaa työntekijöille vain kahden viikon loman kesälomakaudella. Toiset kaksi viikkoa on saatettu sijoittaa kalenteriin vahvistettavaksi myöhemmin, jos tilanne sen sallii.

Näin on esimerkiksi Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Soitessa. Ohje laadittiin huhtikuun lopussa, eikä sitä ole muutettu, koska ennusteet koronatilanteen kehittymisestä ovat epävarmat.

Samoin on toimittu eri puolilla Suomea. Aivan viime aikoina on kuitenkin alettu vahvistaa pidempiä lomia yhä useammassa paikassa, sanoo Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.

Monissa paikoin on vahvistettu 3–4 viikon loma, osassa kahden viikon pätkissä. HUS ei tämänhetkisen tiedon mukaan pysty antamaan kaikille neljän viikon yhtäjaksoista lomaa kesäaikana.

– On todella tärkeää saada lomaa, koska emme tiedä, millainen syksy on tulossa. Loma on kaikille tärkeä palautumiseen eikä lomien siirtäminenkään ole järkevää nykyisessä tilanteessa, sanoo Rajaniemi.

Muun muuassa suurta joukkoa sairaanhoitajia edustavan Tehyn jäsenistössä asia on herättänyt paljon harmitusta. Puhelinvastaanottoon tulleiden soittojen määrä hyppäsi maaliskuussa rajusti, ja lomautusten jälkeen yleisin aihe olivat lomat.

Tehyn oikeuspalveluiden päällikön Kari Tiaisen mielestä oikea tapa olisi vahvistaa lomat normaalisti ja siirtää tai keskeyttää ne, jos epidemia yltyisi.

– Sitähän valmiuslaki edellyttää, eikä varmuuden vuoksi panttaamista.

Tiainen muistuttaa myös, että koronapotilaiden hoito kuormittaa nykytilanteessa sairaanhoitopiirejä hyvin vähän.

– Haiskahtaa siltä, että koronan varjolla tehdään kaikenlaista. Ettei vain kävisi niin, että koko kesä paikkaillaan resurssivajetta, sanoo Tiainen.

Jonojen purkukin vaikuttaa

Lomiin vaikuttaakin myös se, milloin koronan vuoksi kertynyttä hoito- ja leikkausvelkaa puretaan. Keskussairaalassa Kokkolassa tehdään tänä kesänä leikkauksia selvästi enemmän kuin yleensä kesäisin, mikä sitoo myös työvoimaa.

Esimerkiksi Kainuussa ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa puolestaan on päätetty, että hoitovelan kimppuun käydään syksyllä tekemällä lisätöitä.

– Rästileikkauksia tai ei, lomat täytyy pystyä pitämään, tiivistää Tehyn Kari Tiainen.

Hän on huolissaan siitä, käytetäänkö valmiuslakia myös verukkeena ja miten mahdollista väärinkäyttöä seurataan. Työntekijöiltä puuttuu nopea ja tehokas oikeussuojakeino vastustaa lakiin vedoten tehtyä loma- tai ylityöpäätöstä.

– Mitä siinä voi tehdä? Jos lähtisi kotiin, saisi varoituksen ja pahimmillaan joutuisi irtisanotuksi. Ei kukaan voi ottaa sellaista riskiä. Oikeussuojan puuttuminen on suurin pulma, sanoo Tiainen.

Liitoissa huoli jaksamisesta

Keski-Pohjanmaalla käytäntö vahvistaa aluksi vain osa lomista koskee arviolta kahtasataa muun muassa teholla, leikkaussaleissa, yhteispäivystyksessä sekä infektiovastaanotoilla työskentelevää. Sillä halutaan varmistaa, että kaikki näiden yksiköiden työntekijät ehtivät lomailla edes vähän, ennen kuin tilanne mahdollisesti pahenee.

Toisaalta juuri näissä paikoissa kevät on ollut monelle raskas, ja Lääkäriliiton Tuula Rajaniemi onkin huolissaan jaksamisesta.

– Olisi hyvä turvata loma niille, jotka ovat olleet kovin tiukoilla alkuvuodesta, jotta he voisivat toipua keväästä. Lääkärikunta on niin tunnollista, että on riski vetää itsensä liian tiukoille. Sitten tulee sairauksia, joiden paraneminen vie kauan, pelkää Rajaniemi.

Myös Tehyyn on tullut palautetta kevään raskaudesta.

– Porukka on äärimmilleen rasittunutta. Jokaisella on oma kapasiteettinsa, eikä sairastuminen ole kenenkään etu. Hoitajien kynnys hakea sairaslomaa on vaan niin korkea, sanoo oikeuspalveluiden päällikkö Kari Tiainen.

Lääkäreitä kesälomasäätö ei ole Rajaniemen mukaan suuresti kuohuttanut, joskin kyselyitä asiasta on tullut. Osasyynä rauhalliseen suhtautumiseen on se, että lomanvieton mahdollisuudet ovat tänä kesänä rajalliset.

– Se, ettei voi matkustaa eikä ole tapahtumia, joihin mennä, helpottaa hyväksymistä. Yhteiskunta on nyt ihan eri moodissa kuin yleensä, sanoo Tuula Rajaniemi.

Lue seuraavaksi: Vähintään kahden viikon loma toiveissa – koronavalmius ja hoitojonojen purku kuormittavat sairaaloiden henkilökuntaa

Nähdäkseen käärmeen puistossa pitää osata katsoa oikeaan paikkaan. Näin sanoo kotkalainen Urpo Koponen.

– Tällaisia paikkoja ovat muun muassa aidan vierusta ja pensaiden sekä puiden varjot, Koponen toteaa.

Ollaan Kotkan Kumparepuistossa, jossa ilmeni keväällä hankala käärmeongelma.

Lue lisää: Käärmeet valtasivat suositun puiston - nähty jopa 49 käärmettä yhdellä kertaa: "En muista, että olisi ollut tällaista ryöppyä"

Tavallista isompi käärmepopulaatio oli jäänyt talvehtimaan puistoalueella kumpareiseen maastoon. Vuosien saatossa alueen muut talvehtimispaikat olivat pirstaloituneet raivaus- ja rakennustöiden vuoksi.

Kotkan tilanne ei ole aivan ainutlaatuinen.

– Käärmeet joutuvat yhä ahtaammalle alueilla, joissa rakennetaan lisää asutusta ja teollisuuslaitoksia. Erityisesti tiet ovat käärmeille vaarallisia, sanoo biologi Pälvi Salo.

Kotkan kaupunki sai keväällä yhteydenoton ulkoilijalta, joka kertoi nähneensä Kumparepuistossa käärmeitä. Tämän jälkeen puistotoimesta otettiin yhteyttä Koposeen, jolla oli kokemusta käärmeiden pyytämisestä ja turvallisesta siirtämisestä.

Urpo Koponen, 72, on valokuvannut ja seurannut käärmeiden elämää Suomessa kymmeniä vuosia. Kuluneena keväänä hän on havainnut käärmeitä poikkeuksellisen paljon. Kun hän on nähnyt kyykäärmeitä normaalisti Kumparepuistossa noin 15–20 yhdellä käynnillä, on niitä ollut nyt yli tuplasti kerrallaan, enimmillään jopa 49.

Biologi Pälvi Salo ei osaa arvioida, kuinka yleisesti käärme valitsee elinympäristökseen juuri puistoalueen. Jos puisto on riittävän suuri ja monimuotoinen, siellä voi Salon mukaan elää runsaastikin käärmeitä.

Keväällä käärmeiden talvipesän läheisyydessä voidaan sen sijaan nähdä paljon käärmeitä.

Suomessa Laihialta on tehty vuonna 1954 havainto käärmeiden talvipesästä, jossa talvehti yhtä aikaa 800 käärmettä.

Urpo Koponen kertoo siirtäneensä Kumparepuistosta toukokuun aikana pois 38 kyykäärmettä. Lisäksi Kotkan puistonhoitajat ovat siirtäneet alueelta pois kolme käärmettä.

Käärmeiden siirtämiseen Koponen käyttää haarakeppiä, metallinostinta ja ämpäriä.

– Haarakepillä pidetään käärmeen päätä paikoillaan. Ämpäri laitetaan kyljelleen käärmeen eteen, kun haarakepin ottaa pois käärmeen päältä se luikertelee suoraan ämpäriin.

Sankoon mies on laittanut ja kariketta pehmikkeeksi ja sankon kanteen on puhkottu ilmareikiä.

– Nostaessani käärmeitä pois sangosta käytän haarakeppiä ja metallista koukkua. Sillä tuetaan käärmeen selkärankaa, ettei se vaurioidu nostettaessa, Koponen kertoo.

Mies siirsi käärmeet puistosta kolmessa päivässä. Koponen kertoo, että käärmeen nappaamiseen menee joskus 30 sekuntia, joskus kauemmin.

– Käärme saattaa pujahtaa pensaan sisään siten, ettei siihen yllä haarakepillä. Se voi mennä myös maan alle. Parhaimmillaan odotin käärmettä puistossa tunnin tai kaksi, Koponen sanoo.

Kumparepuistosta Koponen on siirtänyt kyykäärmeet 15 kilometrin päähän metsikköön. Jättöpaikalla ei ole taloja viiden kilometrin etäisyydellä.

– Jättöpaikan maastossa on käärmeille turvallinen paikka talvehtia. Siellä on myös valmiina yksi iso käärmeiden talvipesä, Koponen sanoo.

Aikuiset kyyt suosivat vuosittain aina samaa talvehtimispaikkaa, jonne ne palaavat yhä uudestaan. Biologi Pälvi Salon mukaan ei voida luvata, että esimerkiksi Kumparepuiston käärmeet eivät palaisi takaisin.

– Julkaistua tutkimustietoa kyiden siirtämisen vaikutuksista siirrettyjen yksilöiden käyttäytymiseen on varsin niukasti. Näin ollen emme tiedä kovin suurella varmuudella, miten siirretyt kyyt käyttäytyvät uudessa elinympäristössään, Salo sanoo.

Salo mainitsee tapauksen Isosta-Britanniasta, jossa 45 kyytä siirrettiin rakennustöiden tieltä uuteen elinympäristöön. Yksilöitä etsittiin paikalta kaksi vuotta myöhemmin, jolloin paikalta tunnistettiin vain kaksi siirrettyä yksilöä.

– Uudelleen havaittujen yksilöiden pieneen määrään voi olla syynä joko kyiden havainnoinnin yleinen vaikeus tai sitten se, että siirretyt eläimet ovat menehtyneet tai siirtyneet pois alueelta, Salo sanoo.

Urpo Koponen kiersi tällä viikolla vielä Kumparepuiston otollisimmat käärmepaikat. Hän ei nähnyt yhtään käärmettä.

– Suurin osa käärmeistä on jo jättänyt talvehtimispaikan tässä vaiheessa kesää. Ne ovat siirtyneet saalistusmaille kuten niityille. Talvehtimispaikoille jäävät kesäksi tavallisesti vain tiineenä olevat naaraat.

Kotkan puistotoimesta kerrotaan, että ulkoilijoilta ei ole enää tullut yhteydenottoja käärmeistä.

Urpo Koponen arvioi, että puistossa voi ensi keväänäkin havaita keväällä heräileviä käärmeitä, mutta ei näin paljoa.

– Käärmehavainto on monta kertaa harvinaisempi ensi keväänä, koska erityisesti isoja naaraita ja koiraita on viety niin paljon pois.

Juvalainen Ano Turtiainen oli vielä eilen torstaiaamuna perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsen, mutta iltapäivällä enää ei.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä erotti Turtiaisen tämän twiitattua rasistisesti Yhdysvalloissa poliisin väkivallan seurauksena kuolleesta George Floydista. Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) kuvaili tviittiä "pöyristyttäväksi".

– Se tviitti oli virhe. Minun olisi pitänyt tajuta, että läheiset ja muut eivät jaksa ottaa vastaan palautetta sellaisilta, jotka eivät ymmärrä mustaa huumoria. Aion kehittyä, sanoo Turtiainen, muttei avaa tarkemmin miten.

Eduskuntaryhmä erotti Turtiaisen toistaiseksi, mutta hän voi hakea ryhmän jäsenyyttä ensi vuonna.

– En varmasti hae. En ole perussuomalaisiin koskaan hakenut, vaan minut on sinne pyydetty. En jumalauta ikinä mene hattu kädessä pyytämään, että ottakaa minut takaisin. Jos sellaista pitää tehdä, se on puoluejohto, joka tulee lakki kädessä kysymään, että Ano, tuletko takaisin.

"Minulla on nyt vapautunut olo"

Turtiaisen mukaan hänen erottamisensa eduskuntaryhmästä ei perustunut pelkästään hänen somekäyttäytymiseensä. Hän sanoo, että puoluetoimistossa ei suvaita yrittäjämyönteistä otetta politiikkaan.

– Yksi henkilö pitää perussuomalaisten puoluetoimistoa ammattiyhdistysliikkeen pihdeissä, ja se henkilö on Matti Putkonen. Jos pyrkii ajamaan yritysten asiaa, on mustalla listalla. Tiedän, että eduskuntaryhmässä on monia, joilla ei ole hyvä olla. Minulla on nyt vapautunut olo.

Turtiainen aikoo perustaa pikavauhtia yhden miehen eduskuntaryhmän, mutta vain koska on pakko.

– Oman ryhmän kautta on hirveän vaikeaa saada mitään läpi. Jos haluan vaikuttaa päätöksenteossa, pyrin poliittiseen ryhmään, jolla on jo koneisto, ja sitten vaikutan sen koneiston linjaan.

Kuntavaalit auki

Turtiainen on Juvan perussuomalaisten puheenjohtaja, ja kuntavaalit ovat ensi keväänä.

– Minä en hae eduskuntaryhmään takaisin, eikä eduskuntaryhmä välttämättä edes halua minua sinne. Minun on pakko ryhtyä miettimään, että miten toimin niissä vaaleissa. Joku toinen puolue, vai oma ryhmä täällä – en tiedä vielä.

Puolueloikkariksi Turtiainen ei aio.

– Mieluummin auon turpaani sen verran, että minut erotetaan puolueesta. Silloin en ole loikkari.

Kohun keskelle joutunut keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni jättää ministerintehtävät.

Kulmuni kertoi asiasta hieman iltapäiväkolmen jälkeen eduskunnassa järjestämässään tiedotustilaisuudessa.

– Olen tullut siihen johtopäätökseen, etten jatka valtioneuvoston jäsenenä. Keskusta jatkaa hallituksessa, Kulmuni sanoi.

– Olen informoinut asiasta pääministeriä. Jatkan keskustan puheenjohtajana ja keskusta ja eduskuntaryhmä valitsevat uuden ministerin mahdollisimman pian.

Puolue tiedotti viiden aikaan iltapäivällä, että keskustan puoluehallitus ja eduskuntaryhmä kokoontuvat päättämään ehdokkaasta uudeksi valtiovarainministeriksi tulevana sunnuntaina Helsingissä.

• Yle näytti tilaisuuden suorana. Voit katsoa lähetyksen klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Suomen Kuvalehti kertoi tiistaina, että Kulmuni on tilannut yksityiseltä konsulttiyritykseltä viestintäpalveluita noin 50 000 eurolla.

Koulutukset on laskutettu valtiovarainministeriöön sekä työ- ja elinkeinoministeriöön. Kulmuni toimi ennen valtiovarainministeriksi siirtymistä elinkeinoministerin tehtävässä.

Suomen Kuvalehti kiinnitti huomiota esimerkiksi siihen, että Kulmuni sai Tekirin tarjoamaa valmennusta samana päivänä, jolloin Antti Rinne (sd.) erosi pääministerin paikalta.

Kulmuni kertoi keskiviikkona, että maksaa koulutukset takaisin omasta pussistaan.

"Jälkiviisaana ymmärrän, että juuri tuota puhetta ei olisi pitänyt käyttää"

Kulmuni selvitti tapahtumien kulkua tänään eduskunnassa.

Omien sanojensa mukaan hän halusi saada lisää esiintymisvarmuutta uudessa tehtävässään ministerinä, mediahuomion alla.

– Pyysin selvittämään, onko mahdollisuutta saada koulutusta ministeriön kautta. Sain koulutusta, jota pidin hyvänä ja tarkoituksenmukaisena. Tiedossani ei ole ollut eikä ole, että ministeriöiden hankintasopimuksissa tai itse koulutuksessa olisi mitään juridisia tai hallinnollisia ongelmia, hän sanoi.

Kulmuni sanoi, että ministerin ja puoluejohtajan tehtävien erottaminen toisistaan on monissa kohdin lähes mahdotonta.

– Totuus taitaa kuitenkin olla, että edustan aina yhtä aikaa molempia, oli tilanne mikä tahansa, hän sanoi.

– Ministeri pitää puheita eri kielillä, eri teemoista ja suurille saleille. Puheharjoituksessa harjoittelin esimerkkinä puoluekokouspuhetilannetta. Sitä ei olisi pitänyt tehdä. Tehdyt harjoitukset ovat olleet hankintasopimuksen mukaisia, mutta jälkiviisaana ymmärrän, että maailman kaikista puheista, juuri tuota ei olisi tullut käyttää.

Kulmuni korosti, että yhteiskunnallisissa tehtävissä työskentelevien täytyy kantaa "yhteiskunnallista kokonaisvastuuta".

– Minun on kannettava poliittinen vastuu asiasta, vaikka en olekaan tiennyt kaikista kokonaisuuteen liittyvistä hankinnoista enkä ole niitä tilannut tai hankkinut. Minullekin selvisi tähän kaikkeen käytetty kokonaissumma vasta tällä viikolla. Poliitikkona minun tehtäväni on kantaa vastuu.

Pääministeri Marin: Kiitän Kulmunia yhteistyöstä

Pääministeri Sanna Marin (sd.) viestitti medialle, että sai Kulmunin erosta aiemmin tänään.

– Tuen Katri Kulmunia hänen ratkaisussaan, joka oli varmasti vaikea. Arvostan häntä ihmisenä ja kiitän tähänastisesta yhteistyöstä. Yhteistyö keskustan kanssa jatkuu hallituksessa, pääministeri Marin viesti.

Valtioneuvoston viestintä toteaa, ettei Marin kommentoi asiaa toistaiseksi enempää.

Oikeuskansleri on Demokraatin mukaan saanut valmennuksista neljä kantelua torstaihin mennessä. Perjantain lukua ei ollut lehdelle saatavissa, koska asiaan liittyvä asianhallintajärjestelmä oli poissa käytöstä.

Demokraatin mukaan poliisi on käynnistänyt esiselvityksen asiassa.

Voit keskustella aiheesta huomiseen 6.6. klo 23 saakka.