Kesäkuun alku toi mukanaan monia muutoksia koronarajoituksiin.

Ravintoloiden avautumisen myötä esimerkiksi terassit pamahtivat paikoin täyteen ja terasseilla istuttiin paikoin olka olkaa vasten, koronasta huolimatta. Silti on syytä muistaa, että monet rajoitukset ovat yhä voimassa, vaikka niitä on loivennettu.

Tässä jutussa on listattu nämä rajoitukset.

1. Museot

Osa Suomen museoista on jo auki. Helsingin isot museot kuten Kiasma, Helsingin taidemuseo HAM ja Ateneum aukeavat tiistaina 2. kesäkuuta, sillä ne ovat tavallisesti kiinni maanantaisin. Juhannus vaikuttaa aukioloaikoihin.

Kävijämäärien rajoitukset eivät virallisesti koske jatkuvaluonteista toimintaa kuten museoita, vaan yleisötilaisuuksia ja tapahtumia.

Esimerkiksi HAM kertoo sivuillaan, ettei museon tiloissa toistaiseksi järjestetä yleisötapahtumia. Ateneum kertoo, että opastuksia ja tapahtumia ei järjestetä kesä- ja heinäkuun aikana. Elokuussa tilattaville opastuksille voi osallistua enintään 10 henkeä.

Kiasma kertoo sivuillaan, ettei siellä järjestetä kesä-heinäkuussa opastuksia, yleisötapahtumia ja ilmaispäiviä. Kiasma kertoo rajoittavansa asiakasmäärää tarvittaessa.

Liput suositellaan ostamaan ennakkoon verkosta tai kortilla: käteinen ei käy maksuvälineenä.

Tampereella esimerkiksi Museokeskus Vapriikki sekä Turussa esimerkiksi Merikeskus Forum Marinum aukesi 2. kesäkuuta. Sen sijaan esimerkiksi Turun taidemuseo aukeaa vasta heinäkuun 7. päivä.

Vantaalla sijaitseva Heureka aukeaa yleisölle 10. kesäkuuta.

2. Matkustaminen

Kotimaassa voi matkailla, kun noudattaa koronavirukseen liittyviä terveys- ja turvallisuusohjeita.

Esimerkiksi Inarin Saariselällä pääsee taas laskettelemaan. Laskettelukeskus avaa Iisakkipään rinteet ja kaksi hissiä ainakin kolmeksi päiväksi. Myös esimerkiksi Suomenlinnan palvelut aukeavat vaiheittain kesäkuussa.

Ulkomaille matkustamista ei edelleenkään suositella. Muut maat ovat sen sijaan höllentäneet suosituksia. Esimerkiksi Viro päätti, että suomalaiset saavat kesäkuussa matkustaa maahan ilman karanteenia. Sen sijaan Suomeen palaajien pitäisi edelleen pysytellä kahden viikon karanteenissa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo toivovansa, että hallitus saisi sovittua ulkomaille matkustamisen rajoituksista viimeistään keskiviikkona.

3. Huvipuistot ja eläintarhat

Huvipuistot valmistautuvat avaamaan ovensa vasta kesäkuun toisella viikolla.

Linnanmäki aukeaa 12. kesäkuuta. Linnanmäki on kertonut rajoittavansa kävijämäärää. Suunnitelmat täsmentyvät vielä ja huvipuisto kertoo tiedottavansa avaamisviikolla tarkemmista toimenpiteistä.

– Suunnitelmissa on rajata asiakasmäärää ainakin alussa neljäsosaan normaalista. Tarkka määrä riippuu siitä, miten asiakkaat käyttäytyvät huvipuistossa. Myös maksamisen käytännöt tarkentuvat vielä, kertoo huvipuiston toimitusjohtaja Pia Adlivankin.

Turvatoimia on lukuisia: tiloja puhdistetaan usein, jonoja jaetaan plekseillä ja joissain laitteissa, esimerkiksi vuoristoradassa, jätetään yksi vaunu tyhjäksi seurueiden väliin, jotta turvavälit säilyvät.

Särkänniemi aukeaa 13. kesäkuuta. Huvipuisto kertoo sivuillaan, että huvipuisto ottaa ainakin aluksi huvittelijoita kerralla sisään korkeintaan 20 prosenttia päivän maksimikapasiteetista. Huvipuistopäivä pitää varata ennakkoon verkkosivujen varausjärjestelmän kautta.

Tykkimäen huvipuisto aukeaa 10. kesäkuuta. Huvipuistoon otetaan rajallinen määrä asiakkaita kerrallaan. Huvipuistoalueelta löytyy myös useita käsienpesupisteitä sekä käsien desinfiointimahdollisuuksia ja laitejonoissa pyritään noudattamaan turvavälejä.

Korkeasaaren eläintarha on ollut auki 1. kesäkuuta alkaen. Sivuilla kerrotaan, että viranomaisten määräämiä kävijärajoituksia ei ole, mutta tarvittaessa kävijämäärää rajoitetaan. Ainakin alkuvaiheessa sisätilat pidetään suljettuina.

4. Ravintolat ja kahvilat

Ravintolat ja kahvilat saavat avata sisätilansa lähes kahden kuukauden tauon jälkeen. Asiakkaiden määrää sisällä pitää vähentää puoleen normaalista. Terasseja tämä rajoitus ei koske. Ravintolat saavat olla auki kello 6–23. Alkoholin myynti on sallittua kello 22 saakka.

Ravintoloille on laadittu toiminta-ohjeet, jotka korostavat hygieniaa ja väenpaljouden välttämistä.

5. Uimahallit, maauimalat ja yleiset saunat

Uimarannat, maauimalat ja uimahallit saavat olla auki.

Esimerkiksi Helsingissä Uimastadion, Kumpulan maauimala sekä Pirkkolan uimahalli avattiin kesällä 1. kesäkuuta alkaen.

Uimahalleista Töölö ja Vuosaari avattiin 1. kesäkuuta, Malmi avataan 3. kesäkuuta ja Kontula sekä Itäkeskuksen uimahalli 8. kesäkuuta. Muut uimahallit aukeavat elokuussa.

Myös Allas Sea Pool Helsingissä on auki. Sivuilla kerrotaan, että asiakasmäärää rajataan ja lippujen voimassaoloaikaa asiakkaiden turvallisuuden ja viihtyvyyden parantamiseksi. Sauna- ja suihkutilojen, kosketuspintojen ja WC-tilojen siivousta on tehostettu.

Esimerkiksi Tampereella uimahallit ja ja Tampereen maauimala aukesivat kesäkuun 1. päivä. Turussa Impivaaran uimahalli ja Samppalinnan maauimala aukesivat 1. kesäkuuta, mutta Kupittaan maauimala aukeaa 8. kesäkuuta.

6. Urheilukilpailut ja -tapahtumat

Urheilukilpailut ja esimerkiksi palloilusarjat voidaan aloittaa erityisjärjestelyin. Urheilutapahtumissa kokoontumisrajoitus on 500 henkeä. Tähän lasketaan sekä urheilijat että yleisö.

Moni juoksutapahtuma on siirtänyt tapahtuma-aikaa syksyyn, mutta esimerkiksi Helsinki Central Park Run järjestetään kesäkuussa, Helsinki Marathon elokuussa ja Turussa Paavo Nurmi Marathon elokuussa rajoitukset huomioiden.

7. Teatterit

Teatterit saavat jatkaa toimintaansa, mutta käytännössä ainakin isoimmat tekevät niin vasta kesän jälkeen. Esimerkiksi Kansallisteatterissa ja Helsingin kaupunginteatterissa näytökset alkavat pyöriä uudelleen syksyllä.

Osa isommista kesäteattereistakin on siirtänyt esityksensä kesään 2021. Tähän on päädytty esimerkiksi Suomenlinnassa. Pienempi Mustikkamaan kesäteatteri taas toimii yleisörajoitusten puitteissa.

8. Kirjastot ja kulttuuritalot aukeavat

Kirjastot ovat olleet auki jo kolmisen viikkoa, mutta maanantaista lähtien tiloissa saa jälleen oleilla tietokoneita käyttäen, sanomalehtiä ja kirjoja lukien sekä opiskellen. Osa kirjastoista laajentaa aukioloaikojaan.

Esimerkiksi Helsingin kirjastoissa asioinnissa suositaan edelleen itsepalvelua ja lainaus- ja palautusautomaattien käyttöä. Kirjastoissa huomioidaan turvavälit. Käteistä rahaa vastaanotetaan vain osassa Helsingin kirjastoja ja asiakkaiden toivotaan suosivan maksamista kortilla.

Helsingissä kirjastoautot eivät pidä taukoa, vaan kiertävät koko kesän ympäri kaupunkia esimerkiksi rannoilla ja toreilla.

9. Kokoontumisrajoitus 50 henkilöä

Aluehallintovirastojen määräysten mukaan alle 50 henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja 1. kesäkuuta alkaen.

Jos järjestelyissä noudatetaan THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta, myös 50–500 henkilön tilaisuuksia voi järjestää.

Voit keskustella aiheesta 4.6. kello 23 asti.

Juttua päivitetty 2.6. kello 19.39. Korjattu, että Itäkeskuksen uimahalli aukeaa 8. kesäkuuta.

Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin eroilmoitusta valtiovarainministerin tehtävästä pidetään keskustapuolueessa suoraselkäisenä vastuunkantona ja kovana päätöksenä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kommentoi Ylelle pitävänsä Kulmunin eroa harmittavana.

– Harmittaa erittäin paljon.

Lintilä sanoo Kulmunin tehneen todella kovan päätöksen ja ilmeisesti katsoneen, että puolueen etu olisi muutoin vaarantunut.

– Hän on tehnyt tilannearvion ja kyllä minä kunnioita häntä siitä, että hän toimi noin ryhdikkäästi.

Lintilän toteaa, että jää nähtäväksi, mitä Kulmunin ero merkitsee keskustan tulevaisuudelle. Lintilän mukaan juuri nyt tärkeintä on, että hallituksen toimintakyky turvataan. Ratkaisun Kulmunin seuraajasta valtiovarainministerinä tekee eduskuntaryhmä ja puoluehallitus.

– On tärkeää että ratkaisut saadaan tehtyä verrattain nopeasti. Lisäbudjetti on juuri saatu valmiiksi ja budjettiriihtä valmistellaan kovaa vauhtia. Mahdollisimman nopeasti pitää normalisoida poliittinen tilanne valtioneuvoston piirissä.

Lintilä ei halua ottaa suoraa kantaa, kiinnostaako valtiovarainministerin salkku häntä itseään.

– Kaikkiin valtioneuvoston tehtäviin on varmasti suurimmalla osalla ryhmän jäsenistä mielenkiintoa.

Hän ei myöskään suostu spekuloimaan keskustan puheenjohtajan vaihtumisella.

– Puoluekokous on syyskuussa ja se jää nähtäväksi ketkä ovat ehdolla. Puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Katri Kulmuni.

Antti Kaikkonen: Vastuunkantajan ratkaisu

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kommentoi Kulmunin eroa Facebook-sivullaan.

– Päivä on surullinen koko keskustajoukkueelle. Katri Kulmunin päätös jättää ministerin tehtävänsä oli iso ja raskas, Kaikkonen kirjoittaa.

– Mutta se oli vastuunkantajan ratkaisu.

– Tiedän, että Katri on ottanut tehtävänsä valtiovarainministerinä ja puolueemme puheenjohtajana äärimmäisen vakavasti. Molempia pestejään hän on hoitanut hyvin. Vaikeissa oloissa hän on tehnyt työssään kaikkensa meidän suomalaisten puolesta.

– Joukkuepelaajana hän on tavoitellut yhteistä etua. Tästä taitaa kertoa myös tämän päivän ratkaisu, josta Katri kertoi suorin selin.

Kaikkonen kirjoittaa, että keskusta jatkaa hallituksessa ja että jatkoaskeleet otetaan koko joukkueen voimin. Kaikkosen mukaan tähän joukkueeseen kuuluu jatkossakin keskeisellä tavalla myös Katri Kulmuni.

Eeva Kalli: Ei kantaa seuraajasta

Kansanedustaja ja keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli (kesk.) sanoo pitävänsä Kulmunin eroa inhimillisesti kovana päätöksenä kohtuuttomassa tilanteessa.

– Ero kuvaa Kulmunin tapaa toimia ja kantaa vastuuta. En ota kantaa siihen, kuka valitaan hänen tilalleen valtiovarainministeriksi. Asiasta päättävät puoluehallitus ja keskustan eduskuntaryhmä todennäköisesti pikapuoliin, Kalli sanoo.

– Hänen aikanaan keskustassa on laitettu liikkeelle monia hyviä uudistuksia. Samalla on myönnettävä, että tilanne on vaikea ja kannatuslukemat alhaalla. Viesti ei ole mennyt läpi, Kalli sanoo.

Keskustanuoret: Suoraselkäinen teko

Suoraselkäiseksi asiaa kommentoi keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkanen tiedotteessaan.

– Kulmuni teki suoraselkäisen teon. Hän päätyi kunnioitettavaan ratkaisuun, jossa hän laittoi suomalaisen kansanvallan periaatteet ja keskustan uskottavuuden oman ministerinsalkkunsa edelle, Markkanen kirjoittaa.

Markkasen mukaan ero oli karu tapa todistaa, kuinka politiikka voi olla raadollista.

Markkanen tituleeraa Kulmunia kansanliikkeen kasvatiksi, jonka kuitenkin toivotaan johtavan puoluetta syksyn puoluekokoukseen asti. Tiedotteen loppuosassa aprikoidaankin jo, millaista on tulevaisuuden keskustalaisuus.

"Politiikka kohtuuttoman raskas laji"

Keskustan lappilainen kansanedustaja Markus Loh**i **kommentoi Torniosta kotoisin olevan Kulmunin eroa yllättäväksi, koska hänen mielestään tapahtumat johtivat siihen kovin nopeasti. Myös Lohi pitää politiikkaa raskaana lajina.

– Tuli mieleen ensimmäisena, että inhimillisesti ajateltuna tämä politiikka on kohtuuttoman raskas laji, Lohi kommentoi.

Lohi sanoo ymmärtävänsä Kulmunin ratkaisun ja toivottaa hänelle voimia raskaassa tilanteessa. Hän myös toivoo, että Kulmuni jatkaa puolueen puheenjohtajana.

"Vielä ei ole aika pohtia seuraajaa"

Keskustan Peräpohjolan piirissä Kulmunin erouutinen otettiin vastaan järkyttyneinä, sanoo puheenjohtaja Tanja Joona. Lapissa on iloittu ministeristä.

– Tänään jos koskaan voi sanoa että politiikka on joskus surullista. Toivomme voimia ja jaksamista Katrille tänä raskaana aikana, Joona sanoo.

Joonan mukaan on vielä vaikea arvioida, miten ero vaikuttaa Lapin edunvalvontaan. Kulmuni kertoi erostaan puoluehallituksen viestiryhmässä hieman ennen kolmea iltapäivällä. Joonan mukaan vielä ei ole aika pohtia seuraajaa.

– Ymmärrän että uusi ministeri täytyy valita, mutta uskon että kaikki ovat nyt aika järkyttyneitä.

Eroilmoitus oli "pommi".

Keskustan Lapin piirin puheenjohtaja Petteri Salmijärvi kutsuu Kulmunin eroilmoitusta pommiksi.

– Olen kyllä tiedostanut, että tilanne on hankala ja haastava, mutta tällainen ei ole käynyt mielessäkään.

Salmijärvi on puolueen hallituksen jäsen, ja torstaina oli kokous, mutta siellä ei Salmijärven mukaan asiasta ollut mitään puhetta.

– Kyllä tämä tuli täysin puun takaa. Ajatukset ovat vielä hakusessa.

Seuraavaksi keskusta alkaa miettiä, kuka jatkaa valtiovarainministerin tehtävässä. Keskustan puheenjohtajana Kulmuni ilmoitti pysyvänsä.

– Kyllä me tuetaan puheenjohtajaa tehtävässään. Katri on ollut aina suoraselkäinen tehtävässään. Meillä on tulossa syksyllä puoluekokous ja katsotaan, mikä on sitten tilanne, Salmijärvi sanoo.

Lue myös:

Katri Kulmuni eroaa valtiovarainministerin tehtävästä, jatkaa keskustan johdossa – puolue valitsee sunnuntaina uuden ministeriehdokkaan

Pidätystilanteessa surmansa saaneen George Floydin kuolemasta tulee ensi maanantaina kuluneeksi kaksi viikkoa. Yhdysvalloissa mielenosoitukset jatkuvat, mutta niiden ohella henkistä taistelua käydään internetissä.

Voit lukea lisää sosiaalisessa median kommentoinnista täältä.

Vaikka valtaosa mielenosoituksista on runsaan viikon aikana ollut rauhallisia, väkivaltaa on esiintynyt puolin ja toisin. Poliiseja on ammuttu, mielenosoittajia pahoinpidelty ja aineellista omaisuutta tuhottu. Kaikesta tästä leviää sosiaalisessa mediassa paljon videoita.

Perjantaina on järkyttänyt video, joka on tämän jutun pääkuvana. Buffalossa kuvaamassa ollut WBFO:n toimittaja todisti torstaina, miten kaksi poliisia tönäisi 75-vuotiaan miehen nurin. Tämä loukkaantui pahasti.

Ensin poliisilaitos väitti miehen vain kompastuneen. Nyt poliisit on pidätetty virasta ja kaatunut mies on sairaalassa vakaassa, mutta vakavassa tilassa.

Tässä Devin Cobbin Iowa Cityssä keskiviikkona kuvaamassa videossa puolestaan näkyy, miten huutavien mielenosoittajien joukkoon ammutaan kyynelkaasua. Mielenosoittajat huusivat "älä ammu" juuri ennen kuin poliisi ampuu.

Twitterissä on paljon kännykkävideoita eri mielenosoituksista. Poliisin toiminnasta tviitataan muun muassa tunnisteilla #bluefall ja #PoliceViolence. Tällainen on kuvattu Philadelphiassa torstaina.

Myös mielenosoittajien joukossa on ollut mellakoitsijoita, jotka ovat syyllistyneet muun muassa poliisin ampumiseen, ryöstelyyn ja aineelliseen vahingontekoon. Yksistään Minnesotassa ryöstelyiden ja tuhopolttojen synnyttämät aineelliset vahingot arvioidaan jo 25 miljoonaksi dollariksi.

Lue lisää:

"Snapchatit ja vastaavat ovat täynnä mielipiteitä tästä asiasta" – Näin nuoret kommentoivat Yhdysvalloista alkanutta rasismin vastaista kamppailua

Aktivisti Fatima Verwijnen toivoo, että George Floydin kuoleman aiheuttama keskustelu ei jää lyhyeksi ilmiöksi: “Me toivotaan, että tästä tulisi rasismin #metoo”

EU:n sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson uskoo, että unionin jäsenmaat voivat avata rajansa unionin sisällä kesäkuun loppuun mennessä.

Johansson kertoi asiasta EU-maiden sisäministerien videokokouksen jälkeen.

– Tämän päivän keskustelun perusteella uskon, että voimme palata normaalisti toimivaan Schengen-alueeseen ja kansalaisten vapaaseen liikkumiseen kesäkuun loppuun mennessä. Uskon, että terveydellinen ja poliittinen tilanne mahdollistavat tämän.

Johansson viittasi Euroopan tartuntatautiviraston arvioihin koronatilanteen muuttumisesta parempaan suuntaan monissa maissa.

Komissaari sanoi, ettei asiantuntijoiden mukaan perusteita liikkumisen rajoituksille Schengen-alueella enää ole.

Ulkorajoja voidaan Johanssonin mukaan alkaa avata asteittain heinäkuun alusta lähtien.

Johansson sanoi, että jäsenmaiden kesken on vahva yksimielisyys siitä, että ensin avataan sisärajat ja vasta sen jälkeen aletaan avata ulkorajoja.

Lue lisää:

Viron ulkoministeri: Suomalaiset pääsevät Viroon kesäkuun alusta myös lomamatkoille

Ohisalo: Suomi avaamassa matkustusrajoituksia asteittain kesäkuun puolivälistä lähtien

Sisäministerit pyrkivät kokouksessa löytämään ratkaisuja siihen miten ja millä aikataululla rajoitukset puretaan.

Kokoukseen osallistuneen sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan komission ehdottama päivämäärä rajojen avaamiselle tulee Suomen näkökulmasta liian aikaisin.

– Tämän esitti myös moni muu jäsenvaltio huomiona. Suomen lähtökohta on edetä vahvasti askeleittain ja ottaa pieni askel kerrallaan niin, että pysymme kartalla siitä, mikä taudin tilannekuva on, Ohisalo sanoi toimittajille kokouksen jälkeen.

Ohisalon mukaan hallitus pyrkii tekemään ensi viikolla päätöksiä rajojen avaamisesta, jotka astuisivat voimaan 15.6. Päätökset koskisivat alkuvaiheessa lähialueen maita, mutta Ohisalon mukaan samalla pyritään julkistamaan suunnitelma siitä, mitkä ovat seuraavat askeleet matkustusrajoitusten purkamiselle.

– Vahvasti epäilen, että kaikista sisärajarajoituksista irtaannuttaisiin vielä tässä vaiheessa, Ohisalo sanoo.

Tällä hetkellä matkustuskäytännöt ovat EU:n sisällä vaihtelevat. Toiset maat ovat avanneet rajojaan ja toiset eivät.

Esimerkiksi Italia avasi keskiviikkona rajansa EU- ja Schengen-maille.

Itävalta puolestaan on avaamassa rajat muiden naapurimaidensa paitsi Italian kanssa.

Ranska aikoo avata rajansa kesäkuun puolivälissä. Saksa poistanee matkustusvaroituksen samaan aikaan.

Rajojen avaaminen tai kiinni pitäminen on kunkin jäsenmaan itse päätettävissä oleva asia.

* Juttua päivitetty klo 15.08: Lisätty ministeri Ohisalon kommentit.

Lue lisää:

Eurooppa-kirje: Ruotsi käyttäytyy EU:ssa kuin Suomi aikoinaan, amerikkalainen rasismi herätti eurooppalaiset ja rahan määrä räjähti

Se alkoi kuin salama kirkkaalta taivaalta. Yhtenä elokuisena aamuna 4-vuotias Jippu makasi sängyllä ja alkoi yhtäkkiä huutaa ja itkeä, että mahaan koskee.

– Puolen tunnin päästä hän oksensi, Jipun äiti Jenna Tyllinen kertoo tapahtumista, joilla oli iso vaikutus perheen elämään.

Sitten Jipulle nousi korkea kuume. Oksentelu jatkui puolen tunnin välein.

Jenna Tyllinen soitti samana iltana päivystykseen. Sieltä ohjeistettiin, että kyseessä on todennäköisesti mahatauti. Kotona voisi pysytellä kolmekin vuorokautta, kunhan huolehtii nesteytyksestä.

– Seuraavana aamuna Jippu ei meinannut pystyssä pysyä ja hänet piti taluttaa vessaan. Silloin viimeistään äidin vaisto heräsi, että tämä ei voi olla normaalia.

Tyllisen mukaan päivystyksessä oireita vähäteltiin, kunnes verikokeen tulokset tulivat. Normaali tulehdusarvo on alle kymmenen, mutta Jipulla se oli 450.

– Sitten alkoi tohina. Jippu oli myös päässyt vaarallisen kuivaksi.

Jipulle annettiin antibioottia suoraan suoneen, mutta tila vain heikkeni. Tulehdusarvot nousivat edelleen, jalkapohjat turposivat ja niihin tuli ihottumaa.

– Lääkärit sanoivat, että he eivät tiedä mikä lapsella on. Minulle alkoi tulla huoli, että tehkää nyt jotain.

Seuraavana päivänä paikalle saapui lastenlääkäri Helsingistä. Haastateltuaan perhettä ja tutkittuaan potilaan hän alkoi puhua Kawasakin taudista.

Kyseessä on harvinainen verisuonitulehdustauti, joka voi pahimmillaan pullistaa sydämen sepelvaltimoita ja aiheuttaa sydänkohtauksen. Diagnoosin selvittyä Jippua hoidettiin immunoglobuliinitiputuksella eli toisen henkilön verestä tehdyllä lääkkeellä.

Tytön toipuminen alkoi, mutta se kesti pitkään. Juuri kun arki ehti palautua normaaliksi Suomeen saapui koronavirus, joka toi mukanaan pelottavia uutisia.

Kawasakin taudin ja koronan yhteyttä tutkitaan

Maailmalla tutkitaan parhaillaan Kawasakin taudin ja koronaviruksen yhteyttä. Esimerkiksi Italiassa, New Yorkissa ja Englannissa lastenlääkärit ovat raportoineet tapauksista, joissa lapsilla on havaittu Kawasakin taudin kaltaisia vakavia tulehdusoireita.

– Maailmalla raportoiduista tapauksista osalla on ollut positiivinen koronavirusnäyte. Useimmiten se on ollut kuitenkin negatiivinen, toteaa lasten infektiotautien erikoislääkäri Tea Nieminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSista.

Kawasakin taudin kaltaisia oireita saaneille tehdyistä vasta-ainetutkimuksista on löydetty koronaviruksen vasta-aineita. Tämä kertoo siitä, että he ovat sairastaneet taudin.

Maailman terveysjärjestö WHO on kehottanut eri maiden lääkäreitä raportoimaan vastaavista tapauksista, jotta tilannetta voidaan seurata. Tapaukset ovat olleet maailman mittakaavassa äärimmäisen harvinaisia. Niitä on toistaiseksi raportoitu eri puolilla maailmaa joitakin kymmeniä. Suomessa niitä ei toistaiseksi ole ollut.

Tyllisen perhettä tämä ei lohduta. He elävät jatkuvassa epävarmuudessa.

Tylliset eivät voi olla varmoja, miten koronavirukseen pitäisi suhtautua. Tilannetta vaikeuttaa se, että Kawasakin tauti on jo itsessään hyvin harvinainen.

– Emme edes tiedä uusiutuuko Kawasakin tauti vai ei. Emme tiedä, onko Jippu alttiimpi koronavirukselle vai jopa immuuni. Mistään ei osata antaa sataprosenttista varmuutta, Jenna Tyllinen huokaa.

Tyllisen mukaan tuntui häkellyttävältä, kun omassa keskussairaalassa ei osattu vastata kysymyksiin Kawasakin taudista. Juuri epävarmuus on ollut pahinta.

– Jos kysyin jotain, lääkärit totesivat, että katsotaanpa netistä. Epävarmuus tuntuu inhottavalta ja pelottavalta. En halua vähätellä lääkäreiden osaamista, mutta meille ei tullut turvallinen olo.

Hoidon siirrossa kyse potilaan parhaasta

Kawasakin tautia tavataan Suomessa vuosittain noin 30 tapausta. Kyseessä on siis harvinainen tauti ja esimerkiksi Kymsoten alueella Kymenlaaksossa Kawasakin tautia ei keskimäärin nähdä edes joka vuosi.

Kawasakin tauti on lähes yksinomaan pienillä lapsilla esiintyvä sairaus. Koronavirukseen liitettyjä Kawasakin kaltaisia oireita on kuitenkin tavattu poikkeuksellisesti vanhemmilla lapsilla.

Kymsoten johtajaylilääkärin Marja-Liisa Mäntymaan mukaan Kawasakin tautiin sairastuneet lapset hoidetaan Kymenlaaksossa, jos tautia havaitaan alueella.Hän sanoo, että harvinaisissa sairauksissa joudutaan usein konsultoimaan asiantuntijoita muualta Suomesta.

– Yhdessäkään suomalaisessa sairaalassa ei todennäköisesti ole valmiita vastauksia kaikkiin harvinaisia sairauksia koskeviin kysymyksiin. Tällöin tietoa etsitään keskussairaaloiden kohdalla usein yliopistosairaalasta, oman erikoisalan verkostoista tai tietokannoista.

Mäntymaan mukaan hyvin harvinaisten sairauksien hoito on usein keskitetty yliopistosairaalaan, tai joissain tapauksissa yhteen tai kahteen Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

Hoidonsiirtämisessä toiseen sairaalaan ei Mäntymaan mukaan ole kyse osaamisesta vaan siitä, miten potilaalle voidaan taata paras hoito.

– Yliopistosairaalahoidon perusteena voi olla esimerkiksi se, että yliopistosairaaloissa lääkäri voi keskittyä vain tietynlaisten harvinaisempien sairauksien hoitoon. Tai se, että hoidossa tarvitaan sellaisia laitteita, joita ei ole järkevää hankkia kaikkiin sairaaloihin, Mäntymaa kertoo.

Kawasakia ei todettu normaalia enemmän

Jippu oli sairaalassa yhteensä kuusi yötä. Toipuminen Kawasakin taudista kesti paljon pidempään, noin kaksi kuukautta.

– Jippu söi kahden kuukauden ajan verenohennuslääkettä, jolla varmistettiin ettei suoniin tule tukoksia.

Kawasakin taudin harvinaisuudesta kertoo myös Jenna Tyllisen kohtaama reaktio apteekissa, kun hän haki Jipulle verenohennuslääkettä.

– Myyjä ihmetteli, kun lääke tulee neljävuotiaalle. Kerroin hänelle taudista ja hän sanoi, että on myynyt 25 vuotta lääkkeitä eikä ole ikinä kuullut tuollaisesta taudista.

Vaikka Kawasakin tauti on harvinainen ja senkaltaisten oireiden yhteyttä koronavirukseen vasta selvitetään, lasten infektiotautien erikoislääkäri Tea Niemisen mukaan Kawasakin taudin sairastaneiden ei kuitenkaan tarvitse olla koronaviruksesta sen enempää huolissaan kun muidenkaan.

– Vaikuttaa siltä, että maailmalla raportoiduissa tapauksissa ihmiset ovat pari kolme viikkoa aikaisemmin sairastaneet koronaviruksen ja Kawasakin kaltaiset oireet ovat jonkinlainen jälkitauti, joka laukeaa infektion jälkeen.

Niemisen mukaan aiemmin on jo spekuloitu, että Kawasakin tauti olisi juuri virusinfektion aiheuttama.

– Jos Kawasakin taudin voi laukaista jokin virus, miksei myös koronavirus.

Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL:n tilaston mukaan todettu tähän mennessä 199 koronavirustapausta alle 10-vuotiailla lapsilla. Tilastojen kerääminen on aloitettu huhtikuun puolivälissä.

Vain yksi lapsi on ollut sairaalahoidossa koronaviruksen takia. Lieväoireinen lapsi pääsi parin päivän tarkkailun jälkeen kotiin.

Kawasakin taudin kaltaisia oireita ei ole Suomessa havaittu. Myöskään varsinaisen Kawasakin taudin todetut määrät eivät ole Suomessa lisääntyneet.

"Koko ajan on varpaillaan"

Äidin ja tyttären lisäksi Kymenlaaksossa, Kouvolan Anjalassa asuvaan Tyllisten perheeseen kuuluu isä Jarno ja Keke-koira.

Elokuussa heillä on edessä vielä kontrollikäynti sairaalassa, jossa varmistetaan, ettei Jipun sydämessä näy pullistumia. Muuten perheen elämä jatkuu melko normaalisti.

– Lasta ei voi kuitenkaan kääriä silkkipaperiin ja lopettaa elämistä.

Aluksi perhe ajatteli ottaa Jipun pois päiväkodista ja hoitaa häntä kotona. Jenna opiskelee etänä ammattikorkeakoulussa rakennusinsinööriksi ja lapsen vahtiminen ja etäopiskelu samaan aikaan osoittautui mahdottomaksi yhtälöksi.

Jennan mukaan positiivista on, että Jipun päiväkodissa on normaalistikin melko vähän lapsia hoidossa. Siksi päiväkotiin meno ei tunnu niin pahalta.

– Koko ajan on kuitenkin varpaillaan. Tosi herkästi kiinnittää huomiota kaikkiin oireisiin, joihin ei normaalisti ehkä reagoisi niin paljon.

George Floydin taposta syytetyistä neljästä poliisista vanhin oli ollut Minneapolisin poliisilaitoksen palveluksessa liki kaksi vuosikymmentä. Kaksi oli vasta poliisiuransa alussa.

Polveaan Floydin niskalla liki 9 minuuttia pitänyttä Derek Chauvinia syytetään toisen asteen murhasta, joka vastaa tappoa. J. Alexander Kueng, Thomas Lane ja Tou Thao saivat syytteet avunannosta, koska he eivät puuttuneet Chauvinin toimintaan. Kaikki neljä on erotettu virastaan ja pidätetty.

Poliiseista kokemattomampien, Kuengin ja Lanen, asianajajat ovat oikeuden kuulemisessa vierittäneet syytä Floydin kuolemasta yksin Chauvinille.

Lue tästä lisää poliisien saamista syytteistä.

Chauvin – 19 vuotta Minneapolisin poliisivoimissa

Nelikon kokenein, 44-vuotias Derek Chauvin oli poliiseista se, joka piti polveaan Floydin niskalla kohtalokkain seurauksin.

Chauvinin toiminnasta oli tehty aikaisemmin yli 15 valitusta, joista kaksi oli johtanut kurinpitotoimiin. Tämä käy ilmi poliisin tiedostoista, joita lainaavat muun muassa uutiskanava CNN ja Star Tribune -lehti.

Valitusten sisältöä ei pääosin ole julkaistu. Poliiseista tehtävien valitusten aiheet voivat vaihdella töistä myöhästymisestä liialliseen voimankäyttöön, kertoo The Washington Post -lehti.

Lehden haastattelema entinen poliisipäällikkö sanoo, ettei valituksista voi näillä tiedoilla päätellä paljoakaan, mutta Chauvinista tehtyjen valitusten määrä tuntuu melko suurelta.

13 vuotta sitten Chauvin sai nuhteet tapauksesta, jossa hän ja toinen poliisi olivat vetäneet lievähköä ylinopeutta ajaneen naisen autosta, tutkineet tämä ja vieneet poliisiautoon. Chauvinin auton kamera ja mikrofoni olivat pois päältä.

Chauvin on uransa aikana ollut mukana useissa tapauksissa, joissa hän tai joku muu poliisi ovat käyttäneet voimaa kuolettavasti, The Washington Post kertoo.

Toisaalta Chauvin on saanut kiitosta tavastaan hoitaa joitakin kotiväkivaltatapauksia sekä eräästä ampumatapauksesta.

Ennen siirtymistään Minneapolisin poliisilaitokselle Chauvin työskenteli muun muassa sotilaspoliisina.

Chauvin on naimisissa Laosista kotoisin olevan radiologistin ja entisen Mrs Minnesotan kanssa. Kelly Chauvin kuitenkin haki avioeroa kolme päivää Floydin kuoleman jälkeen ja on ilmaissut osanottonsa kuolemasta. Pariskunnalla ei ole yhteisiä lapsia, mutta Kelly Chauvinilla on kaksi lasta, kertoo brittilehti The Sun.

Thao – hmong kuten Chauvinin vaimokin

34-vuotias Tou Thao liittyi Minnesotan poliisivoimiin vuonna 2012. Sitä ennen hän työskenteli muun muassa vartijana.

Hänestä on tehty kaikkiaan kuusi valitusta, joista viisi ei johtanut jatkotoimiin. Yhden käsittely oli yhä kesken, kun Thao erotettiin.

Vuonna 2017 Thaoa ja toista poliisia syytettiin liiallisesta voimankäytöstä. Kanteen nostaja sanoi poliisien pahoinpidelleen häntä, kun hän oli käsiraudoissa. Kaupunki sopi jutun maksamalla 25 000 dollaria.

Thao osaa hmongin kieltä, jota puhutaan Aasiassa muun muassa Kiinassa ja Laosissa. Minnesotan historiallisen yhdistyksen mukaan kaupungissa on Yhdysvaltain suurin hmong-yhteisö.

The New York Times -lehden mukaan hmongeja ovat sekä Thao että Chauvinin vaimo.

Kueng – Kolmas työvuoro poliisina

26-vuotias J. Alexander Kueng palkattiin Minneapolisin poliisivoimiin joulukuussa ja hän aloitti kokelaana helmikuussa.

Kuengin asianajajan mukaan Kuengilla oli vasta kolmas työvuoro poliisina 25. toukokuuta, kun Floyd kuoli poliisinelikon käsissä. Chauvin oli hänen kouluttajansa, asianajaja sanoo.

Kuengista ei ollut tehty valituksia.

Venäjäntaitoinen Kueng on valmistunut Minnesotan yliopistosta kandidaatiksi pääaineenaan sosiologia. Hän työskenteli osa-aikaisesti yliopiston turvallisuusyksikössä sekä etsivänä tavaratalossa.

Lane – neljäs työpäivä

37-vuotias Lane palkattiin Minneapolisin poliisivoimiin helmikuussa. Asianajajan mukaan Floydin kuolinpäivä oli Lanen neljäs työpäivä.

Lane on opiskellut kriminologiaa Minnesotan yliopistossa. Hän on aikaisemin työskennellyt muun muassa nuorisovankilassa sekä apulaisehdonalaisvalvojana.

Lane kertoi työhakemuksessaan myös, että hän on työskennellyt muun muassa baarimestarina sekä tehnyt vapaaehtoistyötä somalinuorten parissa.

Lisää aiheesta:

USA:ssa mustat joutuvat poliisin pysäyttämiksi paljon useammin kuin valkoiset – Nämä seitsemän tilastoa kertovat syvästä epäluulosta

Yhdeksän kuukautta ja kadulle – Yhdysvalloissa poliisin koulutus on lyhyt ja painottuu voimankäyttöön

Amerikkalainen voimailualan yritys Elitefts ilmoittaa Facebookissa lopettavansa yhteistyön kansanedustaja Ano Turtiaisen (ps.) omistaman yrityksen kanssa.

Päivityksen mukaan yrityksellä on nollatoleranssi loukkaaviin sosiaalisen median julkaisuihin.

Turtiainen julkaisi aiemmin tällä viikolla rasistisen tviitin poliisin väkivallan seurauksena kuolleesta George Floydista. Turtiainen erotettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä tviitin vuoksi.

Turtiaisen Metal -tuotemerkki suunnittelee ja valmistaa voimailuvarusteita, vapaa-ajanvaatteita sekä kuntosalilaitteita.

Ylen tavoittama Turtiainen ei ollut perjantaina iltapäivällä asiasta tietoinen eikä halunnut kommentoida.

Yle ei ole saanut yhteyttä Eliteftsiin.

Keskustan Katri Kulmunin ero valtiovarainministerin paikalta oli yllättävä, sanovat Ylen haastattelemat politiikan asiantuntijat.

Kulmuni kertoi perjantaina jättävänsä ministerin tehtävän. Ilmoitus tuli sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti paljasti Kulmunin tilanneen yksityiseltä konsulttiyritykseltä viestintäpalveluita ministeriön rahoilla.

– Päätös oli siinä mielessä yllättävä, että eronpyyntö on jätetty aika kevein perustein, sanoo tutkijatohtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta.

Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund huomauttaa, että virheen jälkeen Kulmuni tarjoutui maksamaan konsulttiyrityksen laskun takaisin omasta pussistaan.

"Vasta eroilmoituksen jälkeen tuen osoituksia on tullut"

Vuorelman ja Grönlundin mukaan erossa onkin kyse isommasta asiasta kuin konsulttirahoista. Ratkaisu juontaa juurensa keskustan poikkeuksellisen huonoon kannatukseen.

Keskustan kannatus oli Ylen tuoreimmassa kannatusmittauksessa 10,7 prosenttia. Laskua edelliseen mittaukseen oli tullut 1,5 prosenttiyksikköä – eikä tuorein kohu ollut edes ehtinyt vaikuttaa lukuihin.

– Kulmuni valittiin nostamaan kannatusta ja sitä ei ole tapahtunut. Puolueessa on pakko olla sisällä painetta puheenjohtajaa kohtaan.

Kumpikin asiantuntija pani merkille saman seikan: puolueen sisältä ei tullut Tekir-kohun aikana julkisia luottamuksen osoituksia Kulmunille. Yleensä puolue asettuu tämäntyyppisissä tilanteissa omansa taakse.

– Hän ei varmasti olisi eronnut, jos puolueesta ja hallituskumppaneilta olisi tullut tukea jatkamisen puolesta, Grönlund arvioi.

– Vasta nyt eroilmoituksen jälkeen tuen osoituksia on tullut.

Vuorelman mukaan Kulmunin ero on sinänsä johdonmukainen osoitus politiikan muuttumisesta. Kohut eskaloituvat aiempaa nopeammin ja kynnys erota on aiempaa matalampi.

Kulmunin sukupuoli saattoi sekin Vuorelman mielestä näkyä asiassa. Kohuissa on kyse luottamuksesta ja poliittisen historian valossa naispoliitikko menettää luottamuksen helpommin kuin miespoliitikko.

Lue lisää: Poliittisista kohuista on tullut politiikan arkea – entinen kohuministeri Heidi Hautala kertoo, millaista oli kahden kohun keskellä

"Jos keskustan kannatus jatkaa tällä tasolla, ei hallitusyhteistyö voi kestää"

Keskusta valitsee sunnuntaina uuden valtiovarainministerin. Kulmuni ilmoitti eropuheessaan jatkavansa puolueen puheenjohtajana.

Uusi puheenjohtaja valitaan puoluekokouksessa syyskuussa. Annika Saarikko ja Antti Kaikkonen ovat nimiä, joita tutkijat heittävät mahdollisina ehdokkaina puolueen johtoon. Grönlund on hyvin epäilevä sen suhteen, että Kulmuni voisi jatkaa hallituspuolueen puheenjohtajana olematta itse hallituksessa.

– Käytännössä hallituspuolueen puheenjohtajan tulee olla myös ministeri.

Keskustan asema hallituksessa on hankala. Kansalaiset ovat olleet tyytyväisiä koronakriisin hoitoon, mutta kannatusmittausten perusteella pääministeripuolue SDP on kerännyt hedelmät ja keskusta on jäänyt ilman.

Lisäksi keskustalla on vaikeaa toteuttaa mieleistään talouspolitiikkaa vihervasemmistolaisten puolueiden puristuksessa. Grönlund luonnehtii keskustan olevan nyt "väärässä hallituksessa".

– En usko, että he haluavat mennä vaaleihin tällä kannatuksella. Jos keskustan kannatus jatkaa tällä tasolla, eihän hallitusyhteistyö voi kestää, hän uumoilee.

Keskustan puoluekokous otti syyskuussa 2019 valtavan riskin, kun se valitsi kokemattoman, juuri 32 vuotta täyttäneen Katri Kulmunin puoluejohtajaksi.

Keskusta kärsi huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa historiallisen suuren vaalitappion. Neljä vuotta pääministeri-puoluejohtajana huhkinut Juha Sipilä heitti pyyhkeen kehään ja jätti puoluejohtajan tehtävän kesken kauden.

Sipilä vei keskustan mukaan vaalivoittaja Antti Rinteen (sd.) vasemmistovetoiseen viiden puolueen hallitukseen. Käytännön hallituspolitiikka jäi kuitenkin muiden huoleksi.

Torniosta kotoisin oleva Kulmuni valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran kevään 2015 vaaleissa lähes 10 000 äänen voimalla.

Keskustalle vaikeissa kevään 2019 vaaleissa Kulmuni uudisti kansanedustajan valtakirjansa, vaikka hänen henkilökohtainen äänisaaliinsa hieman rapisi. Lähes 9 000 ääntä Lapista oli kuitenkin keskustan valtakunnallisen romahduksen keskellä hyvä tulos.

Lappilaiset tukijat olivat eturivissä nostamassa Kulmunia keskustan johtoon, kun Sipilän eroilmoitus avasi puheenjohtajakisan.

Keskustan varapuheenjohtajaksi vuonna 2016 noussut kansanedustaja Katri Kulmuni oli saanut Rinteen hallituksessa elinkeinoministerin salkun.

Kulmunin kujanjuoksussa lopulta kohtalokkaaksi noussut työ- ja elinkeinomisteriön kustantama esiintymisvalmennus alkoi kesällä 2019 puheenjohtajakampanjan aikana.

Kun Kulmuni tänään perjantaina ilmoitti eroavansa valtiovarainministerin tehtävästä, hän tunnusti virheeksi sen, että valtion varoista maksettua esiintymiskoulutusta oli käytetty myös puheenjohtajakisaan valmistautumisessa.

Kulmuni nosti puheenjohtajakampanjansa kärkeen aluepolitiikan. Pohjoisen äänillä hän kukisti Kouvolan jäähallissa pidetyssä ylimääräisessä puoluekokouksessa puolustusministeri Antti Kaikkosen äänin 1 092–829.

Pääministeri Antti Rinteen eroon johtanut poliittinen taistelu joulukuun alussa 2019 paljasti Katri Kulmunin epävarmuuden ja poliittisen kokemattomuuden.

Kulmuni selvisi vaikeasta tilanteesta muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen vahvalla tuella. Uutiskuvissa Kulmunin epävarma esiintyminen tuli kuitenkin kaikille näkyväksi.

Rinteen hallitusta seuranneessa Sanna Marinin (sd,) hallituksessa Kulmuni istui valtiovarainministerin avainpaikalle. Pääministerin sijainen hän oli ollut jo Rinteen hallituksen viimeiset kuukaudet.

Uutena puoluejohtajana Kulmuni ei saanut keskustan kannatusta nousuun.Kulmunin puheenjohtajakaudella keskustan kannatus on räpeltänyt selvästi viime eduskuntavaalien surkean tuloksen alapuolella.

Keskustan heikko kannatuskehitys on nakertanut Kulmunin asemia puolueen sisällä.

Virallisissa arvioissa on korostettu, että puolueen kannatuksen nostaminen vaatii pitkäaikaista uudistustyötä, mutta kärsimättömyys on alkanut kasvaa, kun kuntavaaleihin on aikaa enää vajaa vuosi.

Keskustan puoluekokouksen oli alun perin tarkoitus alkaa tänään Vantaalla. Koronakriisin vuoksi puoluekokous päätettiin maaliskuussa siirtää syyskuun alkuun ja kokouskaupungiksi vaihtui Oulu.

Kulmuni ilmoitti tänään, että hän jatkaa keskustan puheenjohtajana. Vastausta ei vielä saatu kysymykseen, onko hän ehdolla puheenjohtajaksi vielä Oulun puoluekokouksessa.

Kulmunin henkilökohtainen haaksirikko avaa keskustalle mahdollisuuden uuteen alkuun.

SDP:n kannatuksen kymmenen prosenttiyksikön nousu puolessa vuodessa kertoo, että puolueiden kannatuksessa voi tapahtua nopeita muutoksia, jos tähdet ovat oikeassa asennossa.

Keskusta kaatoi pääministeri Antti Rinteen, mutta lopputuloksena oli, että politiikan uudeksi tähdeksi nousi Sanna Marin eikä Katri Kulmuni.

Sanna Marin saa elokuussa SDP:n avaimet ja puoluejohtajan valtakirjan. Syyskuussa keskustan puoluekokous joutuu pohtimaan, kenen johdolla keskusta voisi palauttaa äänestäjien luottamuksen.

Anttien – Kaikkonen ja Kurvinen – ohella puoluekokousta kiinnostaa, mitä syksyllä politiikkaan ja hallitukseen palaava Annika Saarikko aikoo tehdä.

Jutusta voi keskustella lauantai-iltaan klo 23.

Lue myös:

Katri Kulmuni eroaa valtiovarainministerin tehtävästä, jatkaa keskustan johdossa – puolue valitsee sunnuntaina uuden ministeriehdokkaan

Analyysi: Suosion tuulet kuljettavat Sanna Marinia ja Katri Kulmunia eri suuntiin

Katri Kulmuni on keskustan uusi puheenjohtaja: "Nyt alkaa työt, keskusta ei voi olla 10 prosentin puolue" – Yle seurasi Kouvolan puoluekokousta

Suomen sateenkaaripoliisit ovat perustaneet oman järjestön. Uuden yhdistyksen tavoitteena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien poliisien yhdenvertaista kohtelua ja asemaa poliisiorganisaatiossa.

Yhdistyksen perustaminen on myös viesti ulospäin, sanoo Suomen Sateenkaaripoliisit -yhdistyksen puheenjohtaja, vaasalainen rikoskomisario Linnea West:

– Parhaimmillaan yhdistyksen perustaminen lisää kansalaisten keskuudessa luottamusta poliisiin. Poliisi voi uskottavammin valvoa ihmisoikeuksia, kun oma pesä on puhdas.

West huomauttaa, että kansalaisten oikeusturva ei välttämättä toteudu, ellei poliisiin luoteta. Esimerkiksi viharikoksia voi jäädä ilmoittamatta, jos poliisin ammattitaitoon ja asenteeseen asian hoitamisessa ei voida luottaa.

Ministeriöstä kannustusta

Sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä on tyytyväinen, että sateenkaaripoliisit ovat järjestäytyneet. Hän on ollut siihen rohkaisemassa jo edellisessä tehtävässään yhdenvertaisuusvaltuutettuna.

– Suomessa kansalaiset luottavat poliisiin, mutta kaikkien vähemmistöjen keskuudessa luottamus ei ole niin korkealla tasolla kuin se voisi olla. Tällä tavalla sitä luottamusta voidaan lisätä.

Pimiä sanoo, että poliisin kannattaisi ehdottomasti hyödyntää sateenkaaripoliisien verkosto myös poliisin toiminnassa.

– Sateenkaaripoliisit voisivat toimia esimerkiksi paikallisesti yhteyshenkilöinä.

Asenteet muuttuvat hitaasti

Linnea West ja yhdistyksen varapuheenjohtaja, Vantaalla työskentelevä vanhempi rikoskonstaapeli Noora Halmeenlaakso ovat nuoremman sukupolven poliiseja.

– Uskon, että me olemme siksi oikeita ihmisiä tuomaan poliisiorganisaatioon avointa keskustelukulttuuria. Meillä ei ole taakkana vanhempien kollegoiden kohtaamia ennakkoluuloja, sanoo West.

West tai Halmeenlaakso kumpikaan ei ole joutunut työyhteisössään kiusatuksi tai syrjityksi homoseksuaalisuutensa takia. Avoimuudesta on seurannut pääasiassa hyvää.

Se ei ole kuitenkaan koko totuus, toteaa Halmeenlaaakso:

– Syrjintäkokemuksia on tullut esiin niin paljon ja niin pitkältä ajalta, että ne eivät ole yksittäisten ihmisten mielipiteitä vaan organisaatiossa laajemmin hyväksyttyä suhtautumista.

Aito muutos aikaiseksi

Sateenkaaripoliiseilla on ollut epävirallinen verkosto jo jonkin aikaa. Linnea West toteaa, että vuoropuhelu muiden sateenkaaripoliisien kanssa on avannut hänen silmiään.

– Aluksi ajattelin, että poliisiorganisaatiossa on vaikeuksia varsinkin homomiehillä. Nyt verkoston kautta on tullut kuitenkin tietoa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisten kokemista ennakkoluuloista ja huonosta kohtelusta poliisissa.

West sanoo nyt paremmin ymmärtävänsä senkin, että kaikki – varsinkaan vanhemmat seksuaalivähemmistöihin kuuluvat poliisit – eivät uskalla tulla kaapista ulos.

Halmeenlaakso ja West haluavat tehdä työtä sen eteen, että poliisiorganisaatiossa saadaan aikaiseksi muutos.

– Sitä ajatusta en hyväksy, että poliisiorganisaatio hyväksyisi sateenkaaripoliisijärjestön vain oman julkisuuskuvansa kiillottamiseksi. Asioiden pitää aidosti muuttua, sanoo Halmeenlaakso.

Tietä tasoitetaan nuorille

Sateenkaaripoliisien järjestäytyminen sai alkusysäyksen vuonna 2017. Silloin yhdenvertaisuusvaltuutettu järjesti Suomi 100 -juhlavuoden merkeissä yhdessä Setan kanssa keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa Suomen poliisissa.

Tilaisuudessa mukana ollut Linnea West solmi kontaktit sateenkaaripoliisien eurooppalaisen kattojärjestön EGPA:n (European LGBT Police Association) edustajiin ja alkoi valmistella yhdityksen perustamista myös Suomeen.

Alalle tulevien sateenkaarinuorten on tärkeätä nähdä, että aika on muuttunut ja että myös poliisissa on työkavereiden joukossa homoja Noora Halmeenlaakso

EGPA toimii aktiivisesti ja siinä toiminnassa Suomen sateenkaaripioliisitkin aikovat olla tiiviisti mukana. Monessa Euroopan maassa sateenkaaripoliisien toiminnalla on jo pitkät perinteet.

– Meillä on sieltä varmasti opittavaa, kun suunnittelemme omaa toimintaamme.

Halmeenlaakso ja West toivovat, että uusi yhdistys ja yhteistyö muiden sateenkaarijärjestöjen kanssa kohentaisi myös poliisin työnantajakuvaa niin että nuoret sateenkaari-ihmiset voisivat jatkossa pitää poliisia varteenotettavana työnantajana.

Vielä monella on se kokemus tai uskomus, että poliisi on vanhakantainen ja ummehtunut työyhteisö, jossa sateenkaarivähemmistöä syrjivät asenteet ovat sallittuja.

– Alalle tulevien sateenkaarinuorten on tärkeätä nähdä, että aika on muuttunut ja että myös poliisissa on työkavereiden joukossa homoja, toteaa Halmeenlaakso.

Lue myös: Sateenkaaripoliisit verkostoituvat Suomessa – "Kunpa yksikään poliisiksi tahtova nuori homoseksuaali ei joutuisi luopumaan haaveestaan siksi, että pelkää tulevansa kiusatuksi"

Sote-uudistusta on valmisteltu koronaviruksen varjossa julkisuudelta piilossa. Tänään julkaistut sote-ministeriryhmän linjaukset sysäävät sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen jälleen liikkeelle.

Seuraavassa käyn lävitse esitetyn sote-mallin keskeisiä eroja viime hallituskauden esitykseen verrattuna.

1. Sote-ministeriryhmän linjausten perusteella uusi sote-ratkaisu näyttää yksinkertaisemmalta kuin edellisen hallituksen yritys

Demarivetoinen Rinteen hallitus sanoutui irti edeltäjänsä Sipilän hallituksen valinnanvapausmallista. Karille karahtaneessa mallissa yritykset olisi otettu mukaan niin, että asiakas olisi voinut valita suoraan joko yksityisen tai julkisen sosiaali- ja terveyskeskuksen.

Tällaisesta mallista luopuminen yksinkertaistaa sote-uudistusta sekä lainsäädännön että uudistuksen toteutuksen osalta.

Hallitusneuvotteluissa myös sovittiin, että uudistuksen tässä vaiheessa maakuntiin siirtyvät vain sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi. Monialaisten maakuntien aika tulee myöhemmin – jos tulee. Hallitusohjelman mukaan tämä valmistellaan tämän vuoden loppuun mennessä.

Lommo uuden sote-mallin selkeyteen tulee Uudenmaan erillisratkaisusta, joka voi vielä käytännössä osoittautua hankalaksi.

2. Itsehallintoalueista tuli sote-maakuntia

Kuin lasta odotettaessa, sote-ministeriryhmässä on yritetty päästä yhteisymmärrykseen, mikä nimi annetaan tulevalle lapselle eli sille kokonaisuudelle, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimesta, ja miksi taas kutsutaan nykyisiä maakuntia.

Hallitusohjelmassa tulevat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjät nimettiin maakunniksi, mutta hallitusohjelmassa ei otettu kantaa siihen, miksi kutsutaan nykyisiä maakuntia eli 18:aa maakuntien liiton toimialuetta.

Lausuntokierrokselle lähtevässä hallituksen esitysluonnoksessa tulevia sote-palvelujen järjestäjiä kutsutaan sote-maakunniksi.

Lapsen nimestä päättäminen voi olla perheissä vaikeaa, sama koskee hallitusta. Hallituksen sote-lapsi on saanut ilmeisesti vasta lempinimen, koska lopullista päätöstä asiasta ei ole. Nimestä on tarkoitus päättää lopullisesti vasta lausuntokierroksen jälkeen.

Mistä tämä sote-maakunta-nimi tuli ja miksi? Aiemmin kotimaisten kielten keskus (Kotus) suositteli että sote-järjestäjät olisivat saaneet nimen maakunta – landskap. Kyse lienee yksinkertaisesti siitä, että kuukausien väännön jälkeen sopimukseen oli vaikea päästä ja kompromissi löytyi jostain väliltä.

Entä jos nimi onkin pysyvä? Käy kuin vanhassa sananlaskussa: mikään ei ole niin pysyvää kuin väliaikainen.

Ainakin se ratkaisee Uudenmaan erillisratkaisun nimiongelman: Uudenmaan maakunta on edelleen Uudenmaan maakunta. Uudellamaalla on neljä sote-maakuntaa ja Helsinki.

3. Palvelujen järjestäjinä on hallitusohjelmasta poiketen 21 sote-maakuntaa sekä Helsinki ja HUS

Uudenmaan erillisratkaisusta päästiin viime joulukuussa alustavaan sopuun. Sen mukaan, hallitusohjelmasta poiketen, Suomeen tulee 21 sote-maakuntaa, lisäksi Helsinki ja HUS eli Helsingin ja Uudenmaan maakuntayhtymä.

Uudellemaalle syntyy viisi aluetta: Helsinki, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa sekä Vantaa ja Kerava yhdessä.

Näistä Helsinki on kaupunki, jolla on sote-maakunnan tehtävät.

Uudenmaan sote-maakuntien ja Helsingin on tarkoitus vastata perusterveydenhuollosta, sosiaalipalveluista ja osasta erikoissairaanhoitoa. HUSin tehtäväksi jää osa erikoissairaanhoidosta. Ratkaisu on siis erilainen kuin muualla maassa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että palveluista vastaavat eri organisaatiot. Pitkään tavoiteltu palveluiden siirtyminen yhden järjestäjän vastuulle, eli integraatio, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä jää vajaaksi. Muualla maassa se toteutuu.

Sipilän hallituksen valinnanvapaudesta ja monialaisista maakunnista luopuminen yksinkertaistaa sote-uudistusta sekä lainsäädännön että toteutuksen osalta.

Osasta HUSille jäävistä tehtävistä on tarkoitus säätää lailla. Lisäksi HUS ja sote-maakunnat päättävät keskinäisestä työnjaosta sopimalla. Kummankin kohdalla voi olettaa syntyvän vaikeuksia: lainsäädännöstä ei ole helppo tehdä niin yksiselitteistä, että vastuut ovat selkeät. Eikä sopiminen neljän sote-maakunnan, Helsingin ja HUSn kesken tule olemaan todennäköisesti helppoa.

Ja vaikka valtioneuvostolla on oikeus ongelmatilanteissa puuttua asiaan, on hyvä muistaa, että päätöksiin voivat vaikuttaa poliittiset suhdanteet. Esimerkiksi vastaavantyyppisiä erityisvastuualueiden järjestämissopimuksia ei ole valtion toimesta nykyisinkään tehty, vaikka alueilla ei ole päästy sopimukseen.

Tulevat kuukaudet näyttävät, pitääkö erillisratkaisusta tehty sopimus ja kelpaako sote-ministerien rahoitusratkaisu tilanteessa, jossa koronavirus on heikentänyt kuntien taloudellista tilannetta entisestään.

Uudenmaan erillisselvityksen loppuraportissa muistutettiin jo paljon puhuvasti: “Uudenmaan kuntien näkökulmasta edellä esitetyn erillisratkaisun tarkoituksenmukaisuus onkin arvioitavissa vasta valmistelun edetessä.”

4. Kuuluuko Itä-Savo Etelä-Savoon vai Pohjois-Savoon?

Kysymys Itä-Savon asemasta on hiertänyt vuosia. Asia on ollut erityisesti vaikea keskustalle, joka haluaisi pitää tilanteen nykyisellään, eli Itä-Savon sairaanhoitopiiri on osa Etelä-Savon maakuntaa.

Sote-ministerit eivät ole tässäkään asiassa vielä päässeet lopulliseen sopuun.

Paitsi sote-järjestäjän nimestä, myös lopullisesta maakuntajaosta päätetään vasta lausuntokierroksen jälkeen. Lausuntokierroksella kysytään: pitääkö Itä-Savon kuulua Pohjois-Savon vai Etelä-Savon maakuntaan.

Jos keskeneräisyydessä haluaa nähdä jotakin hyvää, niin ainakaan Itä-Savoa ei olla pilkkomassa niin, että sote-palvelut kuuluvat toiseen maakuntaan ja muu viranomaistoiminta, kuten tuomiopiirit ja Ely-keskukset, toiseen maakuntaan. Itä-Savo siis tulee kaikkinensa joko osaksi Pohjois-Savoa tai Etelä-Savoa.

Mielenkiintoista on se, että vaikka lausuntokierroksella kysytään kumpi vaihtoehdoista on parempi, hallituksen esitysluonnoksessa Itä-Savo on kirjoitettu osaksi Pohjois-Savoa. Onko tästä pääteltävissä se, että tämä on ministeriryhmän mielestä vahvempi vaihtoehto?

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat Savonlinna, Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava ovat ilmoittaneet haluavansa olla mukana Pohjois-Savon alueen sote-valmistelussa.

Syntyykö loppullinen ratkaisu samalla lailla kuin Uudenmaan erillisratkaisu, joka mukaili pääkaupunkiseudun kuntien tahtoa monelta osin?

5. Osa sote-maakunnista tulee riitelemään saamastaan rahasta

Tulevien sote-maakuntien rahat siirtyvät kuntien rahoituksesta, samoilla periaatteilla kuin viime hallituskaudella. Vuonna 2017 kunnilta siirtyvä summa olisi ollut vajaat 18 miljardia, nyt summa on noin 19 miljardia euroa.

Rahat valtio jakaa sote-maakunnille ensisijaisesti alueen väestön palvelutarpeeseen perustuen. Muita kriteerejä ovat muun muassa asukasluku, kieliperusteet, asukastiheys ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Selvää on, että monet sote-maakunnat tulevat olemaan tyytymättömiä saamaansa sote-rahaan.

Koska tarveperuste on keskeinen, hyötyjiä ovat köyhät ja sairaan väestön sote-maakunnat ja paremmassa taloudellisessa tilanteessa olevat ja terveemmän väestön alueet kärsivät. Siitäkin huolimatta, että alueiden sote-rahojen muutoksia pyritään rajaamaan siirtymätasauksella.

Onnistuuko kaikki tämä, mitä nyt on linjattu?

Kustannusten hillintä -tavoitteen painoarvo on nykyhallituksen linjaamassa rahoitusratkaisussa ollut selkeästi pienempi kuin edellisen hallituksen aikana. Sipilän hallituksen sote-uudistuksen piti hillitä kustannuksia kolmella miljardilla eurolla. Tällaista kustannusten kasvun hillinnän leikkuria ei sisälly nyt linjattuun rahoitusmalliin.

Kustannusten hillinnässä näytetään uskovan enemmän integroituuun palvelurakenteeseen, sote-maakuntien ohjaukseen ja niiden kanssa käytäviin keskusteluihin. Vasta aika näyttää, kuinka paljon nämä todellisuudessa hillitsevät kustannuksia.

Sitä paitsi, jos sote-maakuntien palvelut jatkossa vaarantuvat, arvioinnin jälkeen valtio on velvollinen antamaan lisärahoitusta.

Tulevaisuudessa sote-maakuntien rahoitus riippuu paljon siitä, kuinka pitkälle Marinin hallitus etenee verotusoikeuden säätämisessä. Hallitusohjelma sanoo, että maakuntien verotusoikeus valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa vuoden 2020 loppuun mennessä. Tällä hallituskaudella siitä ei tule valmista, mutta tuleeko jo seuraavalla?

Suomi tarvitsee sote-uudistuksen, niinkuin se olisi tarvinnut jo kymmenen vuotta.

Toinen asia, mikä voi vaikuttaa sote-maakuntien tulevaan rahoitukseen, on koronavirus. Samaan aikaan, kun Suomessa on vuosia puhuttu tarpeesta hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, COVID-19 on osoittanut sosiaali- ja terveydenhuollon arvon ja merkityksen. Myös talouden toimintakyvylle.

Halutaanko sosiaali- ja terveydenhuoltoon näiden kokemusten jälkeen laittaa lisää rahaa? Vaikka esimerkiksi paremmassa varautumisessa ei kysymys ole vain rahasta.

Vai ovatko rahan puutteessa edessä sote-palveluiden tehostaminen ja kustannusleikkaukset?

6. Julkisen on aina pystyttävä turvaamaan ihmisten palvelujen saanti

Perustuslakivaliokunta totesi viime keväisessä lausunnossaan, että maakunnalla on “velvollisuus ylläpitää sellaista palvelutuotannon tasoa ja valmiutta, että se kykenee näillä keinoin kaikissa tilanteissa asianmukaisesti turvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden riittävän saatavuuden”.

Valiokunta siis nosti esiin kysymyksen maakunnan oman tuotannon määrästä ja maakunnan kyvyn turvata palvelut kaikissa tilanteissa. Se laittoi lainkirjoittajat pohtimaan, mikä on palvelujen järjestäjän vastuu ja mitä siltä vaaditaan.

Lommo uuden sote-mallin selkeyteen tulee Uudenmaan erillisratkaisusta, joka voi vielä käytännössä osoittautua hankalaksi.

Uudessa sote-lainsäädännössä tullaankin täsmentämään sitä, mitä palvelujen järjestäjältä eli sote-maakunnalta vaaditaan.

Tuleva lainsäädäntö määrittelee, mitä sote-järjestäjän pitää tuottaa itse ja mitä se voi hankkia ulkopuolelta.

Lainsäädännössä täsmennetään myös seuraavia asioita: Mitä palveluiden järjestäjän vastuu tarkoittaa, millaista henkilöstöä ja osaamista sekä omaa tuotantoa sote-maakunnalta edellytetään, miten sote-maakunnan pitää tuotantoa ohjata ja valvoa, mistä kaikesta yksityisen palveluntuottajan kanssa tulee ostopalvelujen osalta sopia sekä mikä on alihankkijoiden ja vuokratyövoiman asema.

Tämä kaikki tarkoittanee sitä, että tulevina kuukausina tullaan, arvatenkin kovaäänisesti, puimaan kysymystä siitä, ovatko nykyiset kokonaisulkoistukset kaikilta osin lainmukaisia ja mitä olemassa oleville sopimuksille tehdään?

7. Valtakunnallista kiinteistöyhtiötä ei tule

Sipilän hallituksen sote-valmistelussa sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kiinteistöt olisivat siirtyneet maakunnilta valtakunnallisen tilakeskuksen omistukseen. Maakunnat olisivat maksaneet käyttämistään tiloista tilakeskukselle vuokraa.

Rinteen-Marinin hallitusten ohjelmat jättivät avoimeksi sen, kootaanko kuntien kiinteistöt valtakunnalliseen kiinteistöyhtiöön vai ei.

Marinin hallituksen ministeriryhmän linjausten mukaan sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kiinteistöt tulevat jäämään sote-maakuntien omaan hallintaan.

Kiire on taas...

Onnistuuko kaikki tämä, mitä nyt on linjattu? Ainakin Suomi tarvitsee sote-uudistuksen, niin kuin se olisi tarvinnut jo kymmenen vuotta.

Soten lakipaketin on tarkoitus lähteä lausunnolle kesäkuun puolivälissä, ja eduskuntaan sen on tarkoitus edetä ennen joulua.

Laki pitäisi saada hyväksytyksi kesällä 2021, jotta maakuntavaalit voisivat olla tammikuussa 2022. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista voisi siirtyä sote-maakunnille vuonna 2023.

Lue myös:

21 maakuntaa ja Helsinki sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestäjiksi, tulossa oma verotusoikeus – Kiuru: "Nyt päätetty isot suuntaviivat"

Pysyykö sote-kone tällä kertaa ilmassa? Jälleen pöydässä on ehdotus, jonka perustuslaillisuutta ei tiedetä

Voit keskustella aiheesta 7.6. klo 23.00 asti.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ilmoitti perjantaina iltapäivällä eroavansa ministerin tehtävästä.

Kulmuni on ollut kohun keskellä koko viikon. Tiistaina selvisi, että Kulmuni oli saanut yksityiseltä konsulttiyritykseltä viestintäkoulutusta, jonka noin 50 000 euron laskun maksoivat valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö.

• Katso tallenne Kulmunin eroilmoituksesta tästä jutusta.

Ministerikollegat pahoittelivat Kulmunin eroa perjantaina Twitterissä. Kaikki vakuuttivat yhteistyön keskustan kanssa jatkuvan.

Kulmuni sai tukea myös oppositiosta. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmaisi huolensa hallituksen toimintakyvystä kriisien keskellä. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen arvioi eron olleen vahva teko, jolle ei toisaalta juuri ollut vaihtoehtoja.

Moni mietti, oliko eron taustalla jotain muuta kuin Kulmunin saamasta viestintäkoulutuksesta noussut kohu. Vasemmiston kansanedustaja Anna Kontula piti koulutuksen ostoa vaarattomana mokana, joka ei riitä syyksi valtiovarainministerin tehtävien jättämiseen. Vasemmistoliiton varakansanedustaja Miila Halonen pohti, oliko syynä valtion kasvanut velanotto vai koulutuskohu.

RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet valitteli Kulmunin eroa ja pohti, ettei naispolitiikoille sallita virheitä.

Kaikilta Kulmuni ei saanut myötätuntoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen peräänkuulutti myös ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) eroa. Poliisi ja valtakunnansyyttäjä selvittävät, onko Haavisto syyllistynyt virkarikokseen pyrkiessään siirtämään ulkoministeriön korkean virkamiehen toisiin tehtäviin.

Lue lisää:

Katri Kulmuni eroaa valtiovarainministerin tehtävästä, jatkaa keskustan johdossa – puolue valitsee sunnuntaina uuden ministeriehdokkaan

Ylen erikoislähetys pui Kulmunin eroa, mukana keskustavaikuttajat Matti Vanhanen ja Riikka Pirkkalainen – katso suorana kello 21

Analyysi: Liian paljon liian nopeasti – Katri Kulmunin kujanjuoksu päättyi haaksirikkoon

Reilun 30 ihmisen joukkio kokoontui perjantai-iltapäivänä Pasilan poliisitalolle osoittamaan solidaarisuutta ja suruvalittelunsa afrikkalaisamerikkalaisille ja kansainväliselle afrikkalaisyhteisölle sekä kunnioittamaan Yhdysvalloissa poliisin surmaaman George Floydinmuistoa.

Mielenosoitus sujui rauhallisesti, ja Helsingin poliisin komisario Jarmo Heinonen kiitti lopuksi järjestäjiä mallikkaasta toiminnasta.

Hiljattain perustettu African Anti-Racist Society on afrikkalaisten ja afrikkalaistaustaisten perustama Suomessa asuvien aktivistien ja yhteisöjohtajien ryhmä, joka pyrkii tuomaan esille afrikkalaistaustaisten rakenteellista syrjintää ja poliisin harjoittamaa etnistä profilointia Suomessa.

– Musta yhteisömme haluaa parantaa vuorovaikutussuhdettaan suomalaiseen poliisiin – että meidän ei tarvitse pelätä, jos poliisi seuraa meitä autolla ajaessamme, yhdistyksen perustajajäsen ja ihmisoikeusaktivisti Ufoka Eugene sanoo.

African Anti-Racist Society vaati mielenosoituksessaan hallitukselta toimia rakenteellisen rasismin, etnisen syrjinnän, afrofobian, vihapuheen ja poliisin harjoittaman etnisen profiloinnin kitkemiseksi.

Poliiseille haalarikamerat ja enemmän maahanmuuttajataustaisia poliisiin

Mielenosoituksen lopuksi yhdistyksen perustajajäsenet Ufoka Eugene ja Libin Mohamed ojensivat komisario Heinoselle ehdotuksensa afrikkalaisen ja afrikkalaistaustaisen väestön kokeman syrjinnän kitkemiseksi Suomessa. Yhteisön mielestä yksi ratkaisu voisi olla, että poliiseilla olisi haalarikamerat työtehtävissään ja pidätystilanteissa.

Heinosen mukaan haalarikameroita on pilotoitu, ja ne olisivat ajatuksena hyvät.

– Yleisesti ottaen se on poliisin edun mukaista, että on videomateriaalia, josta pystytään näkemään koko tapahtuma.

Heinosen mukaan tapahtumat, joissa näytetään lyhyt video-ote toiminnasta, ovat poliisin näkökulmasta harmillisen usein otettu niin, että niissä ei nähdä koko tapahtumaketjua alusta alkaen.

– Tallenteissa ei usein näy, kuinka poliisi on kenties yrittänyt toimia lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti ensin neuvoin, kehotuksin ja käskemällä ennen kuin on kenties edetty voimankäyttötilanteeseen, jossa henkilön vastarinta pyritään murtamaan. Tyypillisesti näissä tilanteissa henkilö pitää lain mukaan ottaa kiinni.

Heinosen mukaan valvontakameroiden ja erilaisten tallennemuotojen yleistyminen aiheuttaa toisaalta sen, että näyttökynnys nousee.

– Tulkinta, että jos sitä ei näy tallenteella, sitä ei olisi tapahtunut, on saanut jalansijaa. Se olisi kuitenkin poliisin edun mukaista, että virkatoimemme olisi jälkikäteen tarkistettavissa ja että siinä on oikein toimittu. Meillä ei ole mitään syytä salailla, miten töitä teemme.

Lisäksi vaatimuksessa toivottiin poliisivoimiin enemmän mustia ja erilaisiin etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvia henkilöitä. Heinosen mukaan maahanmuuttajataustaisia on pyritty rekrytoimaan poliisiin erilaisilla kampanjoilla. Toistaiseksi Helsingin poliisissa heitä on vain muutamia.

Heinonen sanoo, että poliisin halutaan vastaavan kansaa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2019 lopussa 423 494 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joista puolet asui pääkaupunkiseudulla.

– Mitä enemmän meitä on eri taustoista, sen parempi ymmärrys meillä on erilaisista tilanteista. Jos meillä on kansanryhmiä, joilla ei ole viranomaiskontakteja tai tuttuja poliiseja omasta yhteisöstä, on haaste voittaa näiden yhteisöjen luottamus ja saada vietyä viesti läpi. Poliisi on heitäkin varten ja valmis turvaamaan heidänkin edut ja oikeudet silloin, kun joku koittaa niitä lainvastaisesti viedä.

Poliisin toimenpiteeksi joutunut ihminen menettää Suomessa harvoin henkensä

Komisario Jarmo Heinonen myöntää, että etnisen profiloinnin riskit ovat poliisin työssä ilmeisiä. Hänen mukaan tapaukset, joissa poliisin toimenpiteeksi joutunut ihminen menettää henkensä, ovat kuitenkin Suomessa harvinaisia. Kaikki tapaukset, joissa henkilö poliisin toimenpiteiden kohteena tai hallussa olevana menettää henkensä, tutkitaan.

– Jos poliisin toimenpiteeksi joutuneen ihmisen hengen menettämisessä epäiltäisiin rikosta, sen tutkinta olisi julkinen. Sen sijaan tapauksista, joissa ei ole syytä epäillä rikosta, poliisin tiedottamismahdollisuudet ovat rajalliset. Kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät asiat ovat ankarasti salassa pidettäviä. Vainajan omaiset saavat tiedot syistä, ja he voivat viranomaista vapaammin niistä kertoa, hän sanoo.

– Jos poliisi on toiminut rikollisella tavalla tai väärin, tulee rangaistuksia. Jos työtä on tehty huonosti ja paremmalla toiminnalla lopputulos olisi voinut olla erilainen, tulee hallinnollisia sanktioita ja koulutusta. Usein tapauksissa todetaan, että poliisi on toiminut oikein, komisario Heinonen lisää.

Juttua päivitetty 5.6.2020 klo 20:17: Komisario Jarmo Heinonen ei myöntänyt, että poliisissa ilmenee etnistä profilointia ja syrjintää, vaan että etnisen profiloinnin riskit ovat ilmeisiä.

Lue lisää:

Yli 3000 ihmistä Senaatintorille kerännyt rasismin vastainen mielenosoitus päättyi poliisin kehotuksesta – osa marssi vielä keskustassa

Syntyikö nyt rasismin #metoo-liike? Tutkimuksen mukaan poliisi syrjii etnisiä vähemmistöjä myös Suomessa

Yle selvitti: Poliisin kuvaamat haalarikameravideot päätyvät harvoin todisteeksi – tältä videomateriaali näyttää

Tornionjoelle odotetaan viimevuotista parempaa lohikesää, arvioidaan Luonnonvarakeskuksesta. Myös Simojoelle lohen noususta ennustetaan viime kesää suurempaa.

Lohen nousu on Luonnonvarakeskuksen kaikuluotainseurannan perusteella alkanut niin Tornion-Muonionjoessa kuin Simojoessakin.

Torniolaisen Antti Smedsin kalastuskausi alkoi riemukkaasti, kun hän sai perholla 13,9 kilon kojamon eli ison uroslohen Tornionjoen Matkakoskesta perjantain vastaisena yönä.

– Olihan se hieno tapahtuma! Tämä on isoin lohi, mitä olen koskaan saanut, Smeds kertoo.

Luken asiantuntija Ville Vähä sanoo, että vaikka hyvää kesää odotetaan, huippuvuosiin 2014 ja 2016 ei kuitenkaan ylletä. Viime vuonna molempien jokien lohimäärät olivat keskivertoa.

Viime vuonna Tornionjoella oli Luken mukaan keskimäärin noin 65 000 nousulohta, kun huippuvuonna niitä oli 100 000. Simojoella lohia oli huomattavasti vähemmän, runsaat 3 000.

Tornionjoki on isojen kalojen joki

Antti Smeds kertoo, että lohestuskauden avannut vonkale tuli maalle kohtalaisen helposti, mutta adrenaliini pysyi korkealla kojamon tempoessa siiman päässä.

– Se oli aikamoinen show. Lohi teki syöksyjä, mutta se oli hyvin kiinni. Ei näkynyt kuin siima suussa, eli oli purulla, Smeds kuvailee.

Luken asiantuntija Ville Vähä sanoo, että noin 14-kiloinen lohi on melko tavanomainen kalastuskauden alussa Tornionjoella.

– Yli 20 kilon lohi on jo harvinainen. Luonnonkaloista suurimmat yksilöt nousevat ensimmäisenä jokeen, se koskee erityisesti naaraita. Kossit eli parin kilon kalat ilmestyvät jokeen vasta juhannuksen jälkeen heinäkuussa.

Vähä kertoo, että Tornionjoessa ui tosi isoja kaloja: niiden keskipaino on noin 10 kiloa. Esimerkiksi Tenosta saatujen lohien keskipaino on noin kolme kiloa.

– Tornionjoki suosii isoja kaloja. Niiden vaellusmatkakin on pitkä, jopa pari tuhatta kilometriä mereltä kutupaikalle.

Tornionjoen lohet vaeltavat merellä pitkään ja kasvavat siellä suuriksi. Mitä pidempään lohi elää meressä, sitä suuremmaksi se kasvaa ennen paluutaan synnyinjokeensa.

Puolalaiset salakalastajat kuriin

Yhtä tiettyä syytä lohien runsastumiseen ei Luken Ville Vähän mukaan ole, vaan kyse on muun muassa luontaisesta vaihtelusta.

– Se lähtee siitä, minkä verran joessa on syntynyt lohenpoikasia, minkä verran vaelluspoikasia menee merelle ja kuinka moni niistä selviytyy merellä takaisin kotijokiin. Merellä lohia uhkaavat pedot ja kalastus etenkin Itämeren pääaltaalla, Vähä sanoo.

Hänen mukaansa yksi pieni myönteinen tekijä on puolalaisten salakalastuksen kuriin saaminen.

– Puola oli pyytänyt lohta yli kiintiön. Puolalaiset kalastajat olivat kalastaneet lohia mutta raportoineet ne meritaimeniksi. On puhuttu, että puolalaiset olisivat kalastaneet jopa sata tuhatta lohta sallittua enemmän. Pääaltaalla kalastetaan toki paljon muidenkin jokien kuin vain Tornion- ja Simojoen lohia mutta oma pieni vaikutuksensa tälläkin on.

Vähä sanoo, että Suomen rannikkokalastus ei uhkaa Tornionjoen lohikantaa.

– Kaikki kalastus toki vähentää jokiin tulevaa kalaa, mutta Suomessa rannikkokalastus on kiintiöity hyvin. Esimerkiksi alkukaudesta ei saa kalastaa kuin osan omasta kiintiöstä. Sillä turvataan monen lohen nouseminen jokiin.

Lohestuksen viehätys on vaikeus

Antti Smeds kertoo kalastaneensa koko ikänsä, mutta lohestuksen parissa on viettänyt tiiviimmin 7–8 vuotta.

– Lohen kalastuksessa viehättää se, että se on aika vaikea kala saada. Jos sen saa, tunne on aika mahtava. Tiedän soutumiehiä, jotka ovat soutaneet kymmenen vuotta eivätkä ole saaneet yhtään lohta, tai perhomiehiä, jotka ovat käyneet vuosia joella, eivätkä ole saaneet edes tärppiä.

39-vuotias torniolainen lähtee jo perjantaina takaisin rajajoelle lohta pyytämään. Hän uskoo, että Tornionjoen lohikesästä tulee kova.

– Kaikista kovin nousu tapahtui 5–6 vuotta sitten. Ja mitä olen lukenut, niin kudut ovat onnistuneet, ja se tarkoittaa, että 5–6 kilon kalaa tulee ensimmäistä kertaa tähän jokeen. Niitä on tulossa aika paljon. Nyt merellä on saatu valtavasti jopa yli 20 kilon kaloja eli sieltä on tulossa runsaasti isoakin kalaa, kalamies pohtii.

Lue myös:

Kalastuskausi alkoi, mutta Tenolla ei ole tungosta – paikalliset odottelevat tulvan laskua

Suomalaisilla on kova hinku ottaa koronarokote sitten kun se aikanaan tulee saataville – ja erityisen innokkaita sen suhteen ovat yli 60-vuotiaat. Selvä enemmistö suomalaisista haluaisi, että kaikilla kansalaisilla olisi suorastaan velvollisuus ottaa rokote.

Siksi onkin hieman yllättävää, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek, joka itsekin sairasti koronaviruksen, ei kannata pakollista rokotetta.

Näin hän perustelee omaa kantaansa:

– Rokottaminen on Suomessa vapaaehtoista.

– Jos meillä ei esimerkiksi olisi täydellistä rokotetta, vaan siihen liittyisi turvahuolia tai suoja olisi vain osittainen, olisi hyvin vaikea sellaisesta lähtökohdasta pakottaa kaikkia ottamaan rokote. Tietysti toivon, että saamme pian mahdollisimman hyvän, turvallisen ja monelle ikäryhmälle sopivan rokotteen.

Nohynekin ja kansalaisten mielipiteet löytyvät Ylen tänään julkaisemasta Mahdoton valinta -nimisestä testistä, jossa voi kokeilla, miten itse hoitaisi koronakriisiä. Testissä voi peilata omia mielipiteitään asiantuntijoiden kommentteja ja suomalaisten yleistä mielipidettä vasten, joka on selvitetty tuhannen ihmisen mielipidetiedustelulla.

Moni yhteiskunnallinen keskustelija, kuten avaruustutkija Esko Valtaoja, on kansalaisten enemmistön kanssa samaa mieltä koronarokotteen pakollisuudesta:

– Välttämättömien perusrokotusten pitäisi yleensäkin olla pakollisia kaikille. Tässä yksilön vapaus ei voi mennä yhteisen hyvän edelle.

Rokotetodistuksesta pääsylippu kaikkeen?

Soitimme aiheesta myös filosofi Frank Martelalle ja tulevaisuudentutkija Perttu Pölöselle. Molemmat uskovat, että kun koronavirusrokote tulee saataville, vapaaehtoisuus riittää eikä ketään tarvitse pakottaa sitä ottamaan.

– Jos alkaisi näyttää siltä, että ei, siinä vaiheessa pitäisi miettiä lainsäädännölliset keinot, joilla ihmiset voidaan ohjata ottamaan rokote, Martela sanoo.

Pölönen uskoo, että kun rokote tulee saataville, niille jotka ovat ottaneet rokotteen, voi tulla etuoikeuksia rokottamattomiin verrattuna.

– Kävin juuri ennen koronaa Ugandassa. Siellä piti olla WHO:n keltainen lappu, että keltakuumerokote on otettuna. Ehkä siihen tulee yksi uusi rivi koronaa varten, hän pohtii.

Pölösellä on suomalaisille koronaan liittyen yksi toive: ollaan armollisia itsellemme.

– Me tiedämme ehkä vasta kolmen vuoden kuluttua, mitä koronan suhteen olisi kannattanut tehdä. Tässä hetkessä, kun aiheesta keskustellaan, se on spekulointia ja tämän hetken tiedon valossa keskustelua.

– On sallittua, että jokainen päivittää omaa mielipidettään aiheesta.

Lue lisää:

Mahdoton valinta: Miten sinä hoitaisit koronapandemian? Testaa ja tutki ajatteletko kuten muut

Vastaavalta päätoimittajalta: Korona-aikana neuvojia riittää, mutta päätösten tekeminen on vaikeampaa

Keskustelu aiheesta on avoinna 6.6. klo 23 asti.

Ministerieroon johtaneen viestintävalmennuksen tilaus lähti työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) liikkeelle erityisavustaja Kari Jääskeläisen (kesk.) sähköpostiviestistä. Ministeriön sisäisen viestinvaihdon on julkaissut Iltalehti.

Jääskeläinen ilmoitti 5.8.2019 TEMin virkamiehille, että silloinen elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) halusi itselleen "kunnollisen viestintäkoulutuksen", jonka toteuttajaksi he halusivat viestintätoimisto Tekirin.

Virkamiehet pitivät koulutuksen hankintaa Tekiriltä ongelmallisena, koska TEMillä oli puitesopimus viestintäpalveluista kahden muun yrityksen kanssa. Kulmunin erityisavustaja Jääskeläinen piti kuitenkin tiukasti kiinni ministerin toiveesta.

TEMin hallitusneuvos Kari Klemm keksi ratkaisuksi mallin, jossa tilaus toteutettaisiin "yhteistyössä viestinnän kanssa", ja sitä perusteltaisiin ministerin aloituksella tehtävässään sekä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ynnä muilla "erityisillä tarpeilla".

Jääskeläisen viesteissä EU-puheenjohtajuutta ei ollut mainittu syyksi viestintäkoulutuksen tarpeeseen. Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski on kertonut, että valtioneuvoston kanslia oli jo aiemmin hankkinut ministereille englanninkielistä esiintymisvalmennusta puheenjohtajuuskauden tarpeisiin. Myös Kulmuni osallistui tähän valmennukseen.

Jääskeläinen toivoi asian etenevän rivakasti, ja niin se etenikin: sopimus koulutuksesta allekirjoitettiin jo muutaman päivän päästä 8. elokuuta. Kulmuni oli elokuun alussa aloittanut kampanjansa keskustan puheenjohtajapaikasta. Hän kohtasi puolueen pj-kiertueella vastaehdokkaansa Antti Kaikkosen ensi kertaa vain kaksi päivää sopimuksen allekirjoituksen jälkeen.

"Emme missään tapauksessa halua Kanoja tähän"

Viestiketjun alussa TEMin viestintäjohtaja Mikko Koivumaa kertoi Jääskeläiselle, että "hankintateknisesti" ministerin toive oli "mutkikkaampi juttu", koska TEMillä oli viestinnästä puitesopimus kahden viestintäyrityksen, Ellun Kanojen ja Kitchenin kanssa.

– Emme missään tapauksessa halua Kanoja tähän, vastasi Jääskeläinen.

Ellun Kanat on entisen kokoomuspoliitikon Kirsi Pihan perustama viestintätoimisto, jonka toimitusjohtaja ja toinen omistaja on kokoomuksen entinen puoluesihteeri Taru Tujunen.

Kulmunin valitseman Tekirin perustaja ja toimitusjohtaja Harri Saukkomaa on kertonut olleensa nuoruudessaan keskustan jäsen, mutta jättäneensä puolueen 1978. Iltalehden mukaan keskusta osti laajasti Tekirin palveluita edellisen puheenjohtajansa Juha Sipilän kaudella.

Kari Jääskeläinen toimi keväästä 2018 alkaen Sipilän erityisavustajana tämän ollessa pääministeri.

"Ministerin tarpeet lienevät aina vähän erikoistapaus"

Jääskeläinen vastasi virkamiesten epäilyihin, että "ministerin tarpeet lienevät aina vähän erikoistapaus".

– Jos hän haluaa oman (luotettavan) palveluntarjoajan näin herkässä ja ministerin tehtävän hoitoa varten kriittisessä asiassa (viestintä), niin lienee helppoakin perustella, että miksi päädytään tähän ratkaisuun.

Jo ensimmäisessä sähköpostissaan Jääskeläinen toi ilmi, että Tekirin kanssa haluttiin valmennusprojektin lisäksi puitesopimus, joka mahdollistaisi Saukkomaan palveluiden joustavan käytön myöhemminkin. Saukkomaa mainitaan viestissä nimellä. Puitesopimukseen virkamiehet eivät taipuneet, koska vastaava sopimus oli jo solmittuna.

Viestinvaihdon tuloksena sovittiin hallitusneuvos Klemmin esittämästä mallista, jossa Tekiriltä tilattiin 3 x 3 tunnin koulutus. Sen hinnaksi tulisi tarjouksen mukaan 13 600 euroa.

Sovittu hinta jäi alle 20 000 euron hintarajan, jonka alittavia hankintoja ei valtioneuvoston ohjeen mukaan tarvitse kilpailuttaa.

Viesteissään Jääskeläiselle virkamiehet selvittivät hankintasääntöjä tarkkaan ja varoittivat asiaan liittyvistä riskeistä.

– Tehtyjä hankintoja kyselevät niin vtv (Valtiontalouden tarkastusvirasto) kuin media säännöllisesti. Kahta päällekkäistä yleistä sopimusta ei oikein voi olla. Ja noiden rajojen kanssa kannattaa olla tarkkana.

– Tietysti Emi (elinkeinoministeri) määrittää tarpeensa. Nämä on kuitenkin tuotava esille, että ei jouduta hankaliin tilanteisiin, kirjoitti Klemm Jääskeläiselle.

Juttua täydennetty kauttaaltaan klo 22.05 STT:n uuden version mukaisesti.

Lue myös:

Sinetöikö puoluetoverien hiljaisuus Kulmunin kohtalon? Tutkijat: Eron taustalla oli muutakin kuin konsulttirahat

"Pöhkö, mutta melko vaaraton moka", "Raju ratkaisu" – näin poliitikot luonnehtivat Kulmunin eroa

Analyysi: Liian paljon liian nopeasti – Katri Kulmunin kujanjuoksu päättyi haaksirikkoon

Valtiovarainministerin paikalta yllättäen eronneelle Katri Kulmunille etsitään pikaisesti seuraajaa. Keskustan puoluehallitus ja eduskuntaryhmä tekevät valinnan jo sunnuntai-iltana.

Yle listasi ilmeisimmät ehdokkaat uudeksi valtiovarainministeriksi. On tosin mahdollista, että keskusta kierrättää samalla ministeripaikkojaan.

Hallitus neuvottelee parhaillaan EU:n elvytysrahastosta ja elokuussa edessä on ensi vuoden budjettiriihi. Koronakriisi on vetänyt Suomen talouden kuralle ja velkaa on pitänyt ottaa jo lähes 19 miljardia euroa. Tämäkään ei välttämättä riitä saamaan Suomea jaloilleen.

Ministeritehtävä pitää siis ottaa nopeasti haltuun, joten ehdokkailla tulisi olla sopivaa kokemusta. Tärkeää on myös tiedonkulku hallituksessa puoluejohtoon, sillä keskustan puheenjohtaja joutuu nyt seuraamaan hallituksen päätöksiä sivusta.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Mika Lintilällä on jo puolen vuoden kokemus valtiovarainministerin tehtävästä. Lintilä vartioi Antti Rinteen hallituksessa valtion rahoja, kunnes Katri Kulmuni päätti joulukuussa siirtyä valtiovarainministeriksi Rinteen eron jälkeen. Lintilästä tuli elinkeinoministeri.

54-vuotiaan Lintilän vahva puoli olisi pitkä ministerikokemus talouspuolelta. Lintilä toimi myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa elikeinoministerinä.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen

46-vuotias Antti Kaikkonen hävisi puheenjohtajakisan Kulmunille viime syyskuussa. Nyt hänellä olisi tilaisuus osoittaa, että keskustan puolueväki teki virhevalinnan, ja näyttää kyntensä valtiovarainministerinä.

Pitkään eduskuntaryhmää johtanut Kaikkonen vaikuttaa kuitenkin olevan puolustusministerinä unelmapestissään. Ja haluaako Kulmuni antaa valtaa entiselle kilpakumppanilleen?

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen

33-vuotias Antti Kurvinen on samaa ikäluokkaa kuin Kulmuni. Hänet valittiin eduskuntaryhmän johtoon Rinteen hallituksen muodostamisen jälkeen.

Kurvinen on ollut Kulmunin liittolainen, joten hän olisi turvallinen vaihtoehto valtiovarainministeriksi, kun Kulmuni kuitenkin haluaa jatkaa puolueen johdossa.

Kansanedustaja Annika Saarikko

Suurta suosiota keskustalaisten joukossa nauttiva Annika Saarikko kieltäytyi viime kierroksella puheenjohtajan paikasta perhesyistä.

Perhevapaalla olevan Saarikon pitäisi palata elokuussa tiede- ja kulttuuriministeriksi. 36-vuotiaalla Saarikolla on ministerikokemusta myös Juha Sipilän hallituksesta, jossa hän toimi perhe- ja peruspalveluministerinä.

Saarikolla on varmasti myös nostetta puheenjohtajan paikalle, kun keskusta valitsee johtoa syyskuussa.

Voi siis olla, ettei hänellä ole nyt intoa ministerikierrätykseen. Puheenjohtajan pesti onkin sitten toinen juttu. Jälleen kriisissä oleva keskusta huutaa pelastajaa paikalle.

Puhemies Matti Vanhanen

Pitkaikainen keskustan pääministeri Matti Vanhanen voisi rientää nyt avuksi. 64-vuotiaan Vanhasen hillitty olemus ja pitkä kokemus voisivat rauhoittaa tilannetta.

Parin viime vuoden aikana keskusta on kulkenut kriisistä kriisiin, mikä on näkynyt puolueen vaalituloksissa. Sipilän hallituksen ero, kipuilu osallistumisesta hallitukseen ja sen päätöksiin sekä Rinteen kaataminen – ja nyt vielä Kulmunin ministeriero. Tällä menolla ei kannatus nouse eikä keskustaväen purnaus lopu.

Perjantai-iltana Ylen erikoislähetyksessä Vanhanen kuitenkin sanoi, ettei hän ole käytettävissä valtiovarainministerin tehtävään.

Entinen pääministeri Juha Sipilä

Hallitusta viime kaudella luotsannut Juha Sipilä voisi tehdä hädän hetkellä paluun ministeriksi, mutta millaisia reaktioita se saisi aikaan hallituskumppaneissa?

Luultavasti vasemmistoliitto, vihreät ja osa SDP:stäkin vierastaa miestä, johon henkilöityy viime vaalikauden leikkauspolitiikka.

Talousosaamista Sipilältä löytyy. Valtiovarainministerin tehtävässä 59-vuotias Sipilä pääsisi ajamaan keskustan vaatimuksia talouden tasapainottamisesta.

Muita ministerispekulaatioissa esiin nousseita ovat Sipilän hallituksen kuntaministeri Anu Vehviläinen, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli ja kansanedustaja Markus Lohi. Heitä tuskin valitaan valtiovarainministeriksi, mutta jokin muu ministerin paikka voisi olla mahdollinen.

Kuntaministeri on valtiovarainministeriön kakkossalkku, joten Vehviläisen loikka ei olisi kovin suuri, jos hän haluaa sen tehdä. Ensimmäisen kauden kansanedustaja Eeva Kalli nousi heti ryhmän varapuheenjohtajaksi. Hänen isänsä on keskustavaikuttaja ja pitkäaikainen kansanedustaja Timo Kalli. Markus Lohi taas on Lapista kuten Kulmunikin. Alueellinen tasapaino on myös tärkeää peruste ministereiden valinnassa.

Päivitetty klo 22:05: Matti Vanhanen kertoi illalla Ylellä, ettei hän ole käytettävissä ministeriksi.

Lue lisää:

Analyysi: Liian paljon liian nopeasti – Katri Kulmunin kujanjuoksu päättyi haaksirikkoon

Puhemies Matti Vanhanen: Kulmunin erolle ei ollut vaihtoehtoja – keskustavaikuttajien mielestä kyseessä oli suoraselkäinen vastuunkanto

Katri Kulmuni eroaa valtiovarainministerin tehtävästä, jatkaa keskustan johdossa – puolue valitsee sunnuntaina uuden ministeriehdokkaan

Venäjän arktisella alueella sattuneesta suuresta dieselöljyvuodosta raivostunut presidentti Vladimir Putin on ripittänyt oligarkki Vladimir Potaninin virkamiehien kuullen. Potanin omistaa Norilsk Nickel -yhtiön, jonka tytäryhtiön laitokselta vuoto on peräisin.

Putin läksytti Potaninia videoyhteyksien avulla käydyssä kokouksessa huomauttamalla, että yhtiö on pieniä säästöjä huoltotöiden laiminlyömisellä hankittuaan aiheuttanut itselleen valtavat kulut.

Potanin on luvannut yhtiönsä maksavan puhdistuskulut, joiden arvioidaan nousevan kymmeneen miljardiin ruplaan eli yli 128 miljoonaan euroon.

Norilskin nikkelikaupungin kupeessa virtaava Ambarnajajoki värjäytyi viikko sitten punaiseksi dieselvuodon seurauksen. Jokeen dieselöljyä valui rikkoutuneesta säiliöstä yli 20 000 tonnia. Maaperään polttoainetta pääsi tuhansia tonneja.

Poikkeuksellinen lämpö huono uutinen ikiroudalle

Perjantaina syyttäjäviranomaiset totesivat, että Norilskin turman taustalla on mitä ilmeisimmin ikiroudan sulamisen aiheuttama säiliön perustusten pettäminen.

Tämän vuoksi kaikki ikiroudan sulamisesta kärsivillä alueille sijaitsevat rakenteet, joista voi aiheutua vaaraa, on tarkastettava vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi.

Lämpötila on ollut osassa Siperiaa tavallista korkeampi koko vuoden alkupuoliskon ajan, ja joillakin napapiirin pohjoispuolen alueilla on mitattu ennätyslämpötiloja.

Moscow Times -lehti uutisoi toukokuun lopussa, että lämpötila on ollut tammikuusta lähtien kolmesta kuuteen astetta keskivertoa korkeammalla.

Toukokuussa Siperian länsiosissa lämpötila kipusi paikoin yli 30 asteeseen. Jo viime vuosi oli Venäjällä ennätysmäisen lämmin, mikä on osaltaan kiihdyttänyt ikiroudan sulamista ja altistanut nyt nähdyn kaltaisille maaperän pettämisestä johtuville ympäristöonnettomuuksille.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 6.6. klo 23.00 saakka.

Lue myös:

Dieselvuoto värjäsi joen verenpunaiseksi Norilskissa ja järkytti presidentti Putinin: "Somestako tämäkin tieto nykyään saadaan?"

Tämä on Venäjän nopeimmin kuoleva kaupunki – Arktisessa Vorkutassa nuoret miehet kaipaavat joko kaivokseen tai etelään

Niko Herralan näppäimistöllä Helsingin Kruununhaassa on yksi Suomen tärkeimmistä enter-napeista. Herrala johtaa Suomen Pankin markkinaoperaatioiden osastoa.

Olemme tarkoin varjellussa paikassa. Täällä luodaan rahaa, tarkemmin ottaen keskuspankkirahaa, napinpainalluksella. Siitä voi myöhemmin tulla "oikeaa" rahaa, mutta palataan siihen myöhemmin.

Katso täältä video, jossa keskuspankin rahan luominen on selitetty parissa minuutissa.

Keskuspankkidiilereiden sali näyttää… no, aivan tavalliselta avokonttorilta. Koronaviruksen vuoksi sinne on lisätty sermejä. Puolet väestä on etätöissä kotonaan.

Vain välkkyvät numerolistat näytöillä paljastavat, että ollaan tekemisissä rahan kanssa.

Mutta millaisten määrien! Diilerit luovat täällä valtavia summia rahaa. Euroopan keskuspankin ja sen sivukonttoreiden kuten Suomen Pankin tietokoneilta humahtaa rahajärjestelmään yli sata miljardia euroa kuukaudessa.

Se tarkoittaa pyöreästi kymmentä miljoonaa euroa jokaista pankkipäivän minuuttia kohti.

Rahan luomisen ideana on tukea taloutta. Jos raha lakkaisi liikkumasta, se pysäyttäisi talouden laajemmin kuin koronaviruksen torjuntatoimet.

Yritykset – myös pankit – ajautuisivat konkursseihin ja ihmiset menettäisivät työnsä. Valtioiden rahoitus tyssäisi. Ehkä koko euroalue hajoaisi.

Luomalla uutta rahaa keskuspankki pitää talouden rattaita liikkeessä.

Toistaiseksi se on tehtävässä onnistunut.

Näin paljon Suomen Pankki on haalinut omistukseensa arvopapereita kahdessa kuukaudessa tukeakseen pandemiataloutta:

Miten kaikki alkoi?

Palataan maanantaihin 9. maaliskuuta – päivään, jolloin suomalaiset alkoivat hamstrata vessapaperia.

Maassa oli virallisten tietojen mukaan koronavirukseen sairastuneita 33. Italiassa oli jo 500 tautiin kuollutta.

Niko Herrala saapui työpaikalleen tavalliseen tapaan metrolla aamuyhdeksältä.

Pörsseissä osakkeiden hinnat syöksyivät aamusta alkaen. Pankkien markkina-arvot romahtivat, Italian valtionvelan korot nousivat. Öljyn hinta romahti päivän aikana enemmän kuin kertaakaan sitten Persianlahden sodan 1991.

Suomen Pankin markkinaoperaatioiden tiimi seurasi tapahtumia vasta sivusilmällä.

Viikon mittaan rahoitusmarkkinat heikkenivät nopeasti. Tilanne alkoi muistuttaa viime vuosikymmenen eurokriisiä. Tuolloin ongelmien ytimessä oli pieni Kreikka, nyt selvästi suurempi Italia.

Eurokriisin opit otettiin käyttöön

Lainat, osakkeet tai mikään muukaan ei tahtonut käydä kaupaksi rahoitusmaailmassa sillä viikolla, Nordea-pankin pääekonomisti Tuuli Koivu muistelee. Kaikki hamstrasivat käteistä.

Niko Herralan mukaan Euroopan keskuspankin työtä helpotti se, että rakennuspalikat olivat eurokriisistä valmiina. Nyt pystyttiin toimimaan nopeasti.

Saman viikon torstaina Euroopan keskuspankin ylin päättävä elin, neuvosto, päätti tarttua toimeen. Se käynnisti lopulta 750 miljardin euron vastaiskun koronalle.

Nyt rahaa luodaan jälleen isolla volyymilla tyhjästä. Tämä on modernin rahamaailman ihme, joka pitää kokonaisia yhteiskuntia pystyssä.

Suomessa Niko Herralan markkinaoperaatioiden tiimi toteuttaa EKP:n pelastustyötä käytännössä. Toisaalla Suomen Pankissa on porukka, joka varmistaa arvopaperiostojen summat ja yksityiskohdat.

Yhden operaation toteuttamiseen tarvittavien diilereiden tarkkaa määrää ei kerrota julkisuuteen.

Tällä näppäimellä markkinaoperaatioiden tiimi suhauttaa markkinoille miljoonia ja satoja miljoonia euroja viikossa:

EKP:n pandemiahätärahoituksen virallinen nimi on PEPP, joka tulee englanninkielisistä sanoista Pandemic Emergency Purchase Programme.

“Peppiä” toteutetaan pääosin 19 euromaan keskuspankeista käsin. Keskuspankit ostavat lähinnä omien maidensa valtionvelkaa ja yrityspapereita. EKP:n pääkonttorilta Frankfurtista tehdään vain kymmenen prosenttia kaikista ostoista.

Summia voi havainnollistaa vaikka näin:

4,8 miljardin euron päiväostoilla rakentaisi Suomiradan eli pikaraideyhteyden Helsingin ja Tampereen välille. Sillä myös maksaisi kevyesti kaikki Uudenmaalla pääkonttoriaan pitävien yritysten vuotuiset yhteisöverot.

Neljän päivän ostoilla rakentaisi merenalaisen tunnelin Helsingistä Tallinnaan.

Mihin kaikki raha keskuspankin näppäimeltä sinkoaa? Mihin rahaa tarvitaan?

Kerrataan ensin, mitä raha tarkoittaa. Modernia rahaa on vaikea ymmärtää arkijärjellä.

Yksinkertaistettuna raha on velkaa. Yhden rahallinen omaisuus on aina vastuuta toiselle osapuolelle.

Liikepankkitalletus on pankin velkaa asiakkaalle, keskuspankkitalletus on keskuspankin velkaa liikepankille. Euron kolikot ja setelitkin ovat keskuspankin velkaa niiden omistajille.

Ihmekone syntyy

Euroopan keskuspankki teki täysin poikkeuksellisen päätöksen vuonna 2015. Se alkoi ensimmäistä kertaa historiansa aikana ostaa jäsenmaiden velkaa eurokriisissä.

Ennen tuota keskuspankki ei juuri valtionlainoihin koskenut. Valtioiden rahoittaminen on sille yhä kiellettyä puuhaa. Jäsenmaat lainaavat rahaa vain yksityisiltä sijoittajilta kuten pankeilta tai kansalaisiltaan.

Keskuspankki ostaa velkakirjoja pankeilta, ei suoraan valtioilta. Tarkoitus on pienentää valtionvelan korkoja eli pitää valtioiden lainakustannukset kurissa.

EKP kutsuu osto-ohjelmia epätavanomaisiksi toimiksi. Viime vuosina epätavanomaisesta on kuitenkin tullut arkipäivää. Koronavirus pakotti palaamaan osto-ohjelmiin. Nyt niille ei näy loppua.

Ostojen seurauksena keskuspankin hallussa olevat varat ovat kasvaneet tuhansilla miljardeilla euroilla vajaassa viidessä vuodessa.

Tästä animaatiosta näet, miten EKP:n varat eli tase on kasvanut arvopaperiostojen seurauksena:

Mistä nämä valtavaksi paisuneet varat kertovat?

Keskuspankin tase on kuin apteekki, jolla on varastossa lääkkeitä tautiepidemioita varten. Seuraavassa selviää, millaisia nämä lääkkeet ovat.

“Holveissa” olevan rahan määrä lisääntyy

EKP hankkii "apteekin hyllyyn" valtioiden velkapapereita. Jos taudinkuva muuttuu ja rahaa on yhtäkkiä markkinoilla liikaa, se voi myydä lainoja takaisin sijoittajille ja pankeille.

Liikepankit taas saavat velkapapereista keskuspankkirahaa, jonka turvin ne voivat sijoittaa rahaa muualle tai lisätä lainanantoaan yrityksille ja kansalaisille.

Keskuspankkiraha on vain tietyn suljetun piirin eli pankkien käytettävissä. Muilla ei ole pääsyä siihen. Keskuspankkiraha takaa, että liikepankeilla on rahaa käytössään.

Esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi Kultaranta-tapahtumassa pari viikkoa sitten katsovansa “rahan painamista” ja velkaantumista huolissaan, kun rahaa “nyhjäistään tyhjästä”.

Keskuspankin mielestä toimia ei kannata liioitella. Velkakirjaostojen tarkoitus on laskea valtionlainojen mutta myös yritys- ja asuntolainojen korkoa vapailla markkinoilla.

– Ostoilla ei rahoiteta valtioita eikä lisätä valtioiden velkaa. Jos ajatellaan valtioiden velkakestävyyttä kokonaisuutena, niin alhaiset korkomenot, talouskasvu ja hintavakaus ovat hyviä asioita, Niko Herrala sanoo.

Pelkkä tietoisuus toimien olemassaolosta auttaa, koska se parantaa luottamusta rahajärjestelmään. Pankeilla ja yrityksillä on turvallinen olo, kun ne tietävät saavansa tarvittaessa rahoitusta.

Keskuspankki maksaa pankeille lainan ottamisesta

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin ja muiden keskuspankkiirien yksi päähuolia on, miten he saavat rahaa liikkeelle kulutukseen. Toistaiseksi eurooppalaiset ovat tarttuneet EKP:n porkkanoihin vaisusti.

EKP yrittää tehdä rahasta halvempaa myös ohjauskorolla. Se on laskenut korkoa, jotta liikepankit innostuisivat lainaamaan siltä rahaa.

Kun inflaatio matelee eli kuluttajahinnat ovat jämähtäneet paikoilleen, keskuspankki yrittää keksiä pankeille houkuttimia. Tästä kuusta alkaen eurooppalaiset pankit voivatkin saada lainaa -1 prosentin korolla. Käytännössä keskuspankki maksaa pankeille lainan ottamisesta.

Raha syntyy velkaa ottamalla

Konkreettinen raha syntyy sillä hetkellä, kun asiakas hakee pankista lainaa ja summa siirtyy hänen tililleen. Ennen lainan nostoa rahaa ei ollut olemassa. Pankilla ei nimittäin ole koko lainasummaa hallussaan, vaan vain pieni osa siitä.

Myönnettyä lainaa vastaan pankilla on keskuspankin talletustilillään vähimmäisvaranto eli reservi. Vähimmäisvaranto vastaa tiettyä osuutta pankin asiakkaiden talletuksista.

Ongelmia koituu, jos kaikki haluavat yhtä aika nostaa rahansa pois. Pankin varoja, kuten lainasaatavia, on vaikea muuttaa käteiseksi hetkessä. Reservit keskuspankissa ovat suhteessa talletuksiin pieniä.

Esimerkiksi Kreikan velkakriisissä pankit joutuivat ongelmiin, kun kansalaiset tyhjensivät paniikissa tilejään.

Raha liikkuu ja talous voi hyvin niin kauan kuin eri tahot pystyvät maksamaan velkansa.

Rahaa on nykyään monenlaista

Jos rahan määrä lisääntyy, sitä seuraa tavallisesti kulutusbuumi ja talouskasvu. Ihmiset lainaavat keittiöremonttia tai veneen ostoa varten enemmän kuin aiemmin.

Nyt koronakriisissä ihmiset ovat varovaisia tai heillä ei ole käytössään rahaa yhtä paljon kuin ennen. Rahaa ei mene kulutukseen, mutta ei myöskään yritysten investointeihin. Silloin talous ei kasva.

Yllä oleva grafiikka kertoo, että rahaa on liikkeellä todella paljon. Kenen elämässä se näkyy?

Nyt palaamme Suomen Pankin diilerisaliin.

Homma toimii, valtiot saavat rahaa

On kesäkuun 1. päivä. Elämä on palannut varovaisesti Helsingin keskustan kaduille. Kahvilat saavat olla taas auki ja ensimmäiset asiakkaat juovat aamukahvejaan terasseilla.

Kruunahaan diilerisalissa on rauhallista.

Niko Herralan tietokoneen ruudulta näkee yhdellä silmäyksellä, kuinka pankki- ja rahoitusmaailma toimii tänään.

Koronaviruksesta huolimatta rahoitusjärjestelmä ei ole romahtanut. Kaikki euroalueen valtiot saavat lainaa. Korot ovat matalat.

EKP:n operaatio on rauhoittanut sijoittajat. Pankit uskaltavat ostaa valtion lainapapereita. Ne tietävät, että keskuspankki ostaa ne tarvittaessa pois niiden käsistä.

Herrala ruudulla vilkkuu myös toinen tärkeä tieto. Pörssikurssien käyrät osoittavat aivan toiseen suuntaan kuin maaliskuussa.

Pörssiin listattujen yritysten osakkeet ovat kallistuneet romahduksen jäljiltä. Maaliskuun pörssiromahdus on kääntynyt pörssinousuksi! EKP:n luomaa rahaa on päätynyt pörsseihin.

Mutta kuinka kestävällä pohjalla pörssien hurmos on?

EKP:n tärkein tehtävä on pitää yllä luottamusta

Kaikella on rajansa. Keskuspankin uskottavuus tai sen puute on rajana pörssien arvon nousulle. Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta seuraa keskuspankkien aktiivisuutta ja rahan liikkumista.

– Niin kauan kuin sijoittajat uskovat, että keskuspankki voi luoda yhä lisää rahaa arvopapereiden ostoon ja velkakirjoihin, pörssiosakkeiden arvot pysyvät ylhäällä. Jos herää epäilys tai tulee merkkejä, että katto alkaa tulla vastaan, herää pelko, ja se voi johtaa rajuun paniikkiireaktioon, Patomäki sanoo.

Pörssiosakkeiden hinnoilla on suora merkitys suomalaisille.

Eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet suuren osan työeläkevaroista pörsseihin. Jos yritysosakkeiden hinnat laskevat, yhtiöiden kyky maksaa tulevia eläkkeitä vaarantuu. Juuri nyt tilanne näyttää hyvältä.

Toisaalta pörssiosakkeet saattavat olla liiankin kalliita juuri liikkeellä olevan rahan lisääntymisen vuoksi. Yritysten todellisuus ei ehkä vastaa pörssien arvostuksia.

Joka kymmenes työelämässä mukana oleva suomalainen on yhä lomautettuna. Teollisuusyritysten loppuvuosi saattaa olla huono. Niiden asiakkaat eivät voi tai uskalla tehdä uusia tilauksia normaaliin tapaan.

Talous on yhä kaukana normaalitilastaan. Kaikkialla odotetaan jännittyneenä, iskeekö koronan toinen aalto. Joudutaanko ihmiset taas käskemään koteihinsa? Sulkeutuvatko juuri avatut ravintolat, kaupat, laivareitit?

Tilanne on hyvä silloin, kun se on vakaa

Koronakansalaisen elämässä keskuspankkien ponnistelu ei näy. Ei pidäkään.

Osto- ja tukiohjelmillaan keskuspankki pitää taloutta eli yhteiskunnan verisuonistoa käynnissä niin, että yritykset pärjäävät, työpaikat säilyvät eikä elämä järky.

Kun toimet eivät näy, se kertoo osaksi siitä, että ne ovat toimineet. Ainakin osa yrittäjistä on tyytyväisiä.

– Keskuspankkien rahan määrän kasvattaminen on helpottanut yritysten rahan saantia, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Raha ei ole mennyt kuitenkaan investointeihin, jotka vauhdittaisivat talouskasvua. Yritykset ovat lainanneet pikemminkin pitääkseen omaa maksuvalmiuttaan yllä eli kassansa turvatakseen.

Asunnonostajat saavat yhä halpaa lainaa pankeista. Pankit uskaltavat lainata omille asiakkailleen, kun tietävät keskuspankin lainaavan niille itselleen.

Kun halpaa lainaa on tarjolla, se pitää asuntojen hinnat ainakin kasvukeskuksissa korkeina.

Koronakeväänä on nähty myös käänne mökkikaupassa. Välittäjien mukaan mökeistä maksetaan suurempaa hintaa kuin vuosi sitten.

Loppua ei ole näkyvissä

Eikä tässä kaikki.

Suomen Pankin Niko Herralan tiimillä riittää työtä tulevaisuudessakin. Torstaina 4. kesäkuuta Euroopan keskuspankki ilmoitti paisuttavansa arvopaperiostojaan entisestään 600 miljardilla.

Kruununhaassa Suomen Pankin suojissa diilerit painavat enteriä. Syntyy yhä enemmän keskuspankkirahaa.

Tämän vuoden loppuun mennessä, yhdeksän kuukauden aikana, EKP tulee synnyttäneeksi yli tuhat miljardia (1 000 000 000 000) euroa rahajärjestelmään.

Euroopan keskuspankki on ostanut valtioiden velkapapereita jo kuudetta vuotta, lyhyttä taukoa lukuun ottamatta. Kukaan ei osaa sanoa varmaksi, mihin keskuspankkirahan luominen johtaa. Ainakaan vielä siitä ei ole seurannut esimerkiksi raha arvon laskua eli inflaatiota.

Tulossa seuraavaksi: Valtioiden suora keskuspankkirahoitus

Entä jos presidentti Niinistönkin kammoksumasta toimintatavasta on tullut uusi normaali?

Väitöskirjaansa valmisteleva tutkija Antti Ronkainen suhteuttaa EKP:n toimintaa. Hän muistuttaa, että keskuspankki voisi tehdä paljon rajumpiakin ratkaisuja.

Koronasta kärsivään maailmaan on kaavailtu jopa niin sanottua helikopterirahaa. Keskuspankki yksinkertaisesti jakaisi vaikkapa suoraan kansalaisille seteleitä.

Teoriassa keskuspankki voisi antaa lainaa myös suoraan valtion kassaan. Nämä olisivat taas täysin uudenlaisia rahanluontitapoja. Keskustelu niistä on vasta alkanut.

Kriisissä kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä ja modernin rahan luomisessa vain mielikuvitus on rajana.

Hallitus palautti sisärajavalvonnan EU-sisärajoille 19.maaliskuuta. Suomalaiset saivat laajalti käsityksen, että rajat ovat suljettu liikenteeltä. Kun toukokuun alussa selvisi, etteivät rajat olekaan kiinni, julkisuudessa kritisoitiin, että hallituksen viestinnässä suositusten ja määräysten rajat ovat hämärtyneet. Mutta oliko kyse sittenkin kansalaisten tietoisesta harhauttamisesta?

Sisärajavalvonnan operatiivisena nyrkkinä toimiva Rajavartiolaitos selvensi hallituksen viestiä länsirajalla toimimalla niin kuin rajat todella olisivat olleet kiinni. Suomalaisia pysäytettiin rajalla maahan palatessa ja maasta lähtiessä, mikäli heillä ei ollut esittää hallituksen päätöksessä linjattua välttämätöntä syytä ylittää rajaa. Käytännössä rajan yli sai 7. huhtikuuta tehtyjen tiukennusten jälkeen kulkea vain henkilöt, joilla oli esittää työpaikaltaan todistus työn välttämättömyydestä. Myös esimerkiksi lähiomaisen hautajaisiin pääsi.

Hallitus jätti osan olennaista kertomatta. Se viestitti koko ajan, kuinka Suomen kansalaisella on aina oikeus palata kotimaahan, mutta se jäi sanomatta, että myös maasta lähteminen on perustuslain 9. pykälän suoma perusoikeus.

Sisäministeri Maria Ohisalo kertoi oikeuden tulla maahan ja lähteä maasta ensimmäisen kerran samassa yhteydessä vasta Ylen Aamussa 5. toukokuuta. Sisäministerillä oli mahdollisesti silloin jo tieto, että asia nousee julkisuuteen, sillä ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin oli kirjoittanut asiasta kriittisen blogikirjoituksen huhtikuun lopussa. Itse olin toimittajana kysellyt asiasta Rajavartiolaitoksen esikunnasta jo noin viikkoa aiemmin.

Hallituksen ohella koko viranomaiskenttä Rajavartiolaitoksesta tulliin ja terveysviranomaisiin viestivät hallituksen tavoin, että rajat ovat kiinni. Perustuslain 9. pykälä unohtui. Rajalla viranomainen vaati rajanylitykseen hallituksen linjaamaa välttämätöntä syytä, eikä kertonut kansalaisille heidän oikeudestaan tulla maahan ja lähteä maasta, vaikka viranomaisella on neuvontavelvollisuus, ja vaikka rajavartijan tulee toiminnassaan ottaa aina huomioon perus- ja ihmisoikeudet sekä toimia niin, että näitä oikeuksia loukataan mahdollisimman vähän.

Hallituksen tahtotila toteutui tehokkaasti, sillä rajaliikenne vilkkaalla länsirajalla laski nopeasti 95 prosenttia verrattuna normaaliin. Esimerkiksi 14. huhtikuuta koko Ruotsin maarajan ylitti ainoastaan 1517 henkilöä. Tavallisesti yksistään Tornio-Haaparannan kohdalta rajan ylittää noin 32 000 henkilöä päivässä.

Tiedotuslinja läpi koko poliittisen koneiston ja virkamieskunnan oli niin yhdenmukainen, ettei rajasulun lainmukaisuutta osattu epäillä. Lisäksi moni oli siinä luulossa, että operaatio tehdään valmiuslakien nojalla.

Suomen länsiraja on luonteeltaan täysin erilainen verrattuna Venäjän rajaan. Lännessä arki on aidosti ylirajaista. Ruotsin rajan kahta puolta asuville suomalaisille rajasulku tarkoitti esimerkiksi sitä, että osa perheestä jäi eri puolelle rajaa. Oli lapsia, jotka eivät nähneet toista vanhempaansa pariin kuukauteen.

Yrityksille aiheutti jatkuvaa päänvaivaa, miten saada tuotteet ja työntekijät yli rajan. Välillä tavaraliikenne yritykseltä yksityiselle sallittiin, ja välillä se kiellettiin Rajavartiolaitoksen ja tullin toimesta.

Ongelmat olivat arkisia. Yksi mietti, romahduttavatko valtavat lumikuormat mökin katon rajan takana, toinen kestävätkö kakkosasunnon vesiputket talven yli. Yhdellä oli vene toisella puolella säilytyksessä, toisella kesärenkaat, eivätkä ihmiset tienneet keinoa, miten saada ne itselleen. He eivät tienneet, että pelkkä Suomen kansalaisuus olisi riittänyt ylitykseen.

Vaikka huhtikuussa liikenne oli jo tyrehtynyt, Ruotsin vakava tautitilanne aiheutti poliittista painetta laittaa raja vielä lujemmin säppiin. Keskusteltiin jopa, voisiko Suomi kieltää hoitohenkilökunnan matkustamisen Ruotsiin. Se herätti suurta huolta Pohjois-Ruotsin terveydenhoidossa, sillä suomalaishoitajia ja -lääkäreitä työskentelee paljon Ruotsin puolella.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kävi ruotsalaiskollegansa Ann Linden kanssa neuvotteluja rajaliikenteestä. Lopputulema oli, että Suomi antaa hoitohenkilökunnan matkustaa yli rajan jatkossakin, jonka vastineeksi Ruotsi tarjoaa suomalaisille tehohoitokapasiteettia. Tämä tapahtui siis tilanteessa, jossa Suomella ei ollut alun alkaenkaan laillista mahdollisuutta kieltää suomalaisia hoitajia ja lääkäreitä matkustamasta Ruotsiin ja takaisin.

Kun länsirajalla asuvat suomalaiset alkoivat vapun tienoilla ymmärtää, että he saavat ylittää valtakunnan rajan, kunhan tietävät oikeutensa, Tornion ja Kemin johtavat lääkärit julkaisivat Rajavartiolaitoksen kanssa käymien keskustelujen pohjalta tiedotteen, jonka mukaan länsirajan yli pyritään yhä useammin ilman asiallista syytä erilaisiin perusoikeuksiin vedoten. Lääkärit vetosivat, että asiaton liikenne kitkettäisiin pikimmiten. Vielä silloinkaan viranomainen ei sanonut suoraan, mitä perusoikeudet tarkoittivat.

Perustuslain 9. pykälän sisältö jäi pimentoon myös hallituksen päätöksissä. Valtioneuvoston sisärajavalvonnan palauttamista koskevassa päätöksessä 17. maaliskuuta sisärajoilla oli sallittua vain tavaraliikenne, Suomen kansalaisten ja Suomessa tai muussa EU:n jäsenvaltiossa asuvien paluuliikenne, välttämätön työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne.

Suomen kansalaisen perustuslaillinen oikeus tulla maahan ja lähteä maasta kerrotaan vasta päätöksen liitteenä olevassa taustamuistiossa, Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Markku Hassisen esityksessä.

7. huhtikuuta tehdyssä sisärajavalvonnan jatkamista koskevassa päätöksessä ja sen muistiossa perustuslain 9. pykälää ei mainita lainkaan. On vain pitkä lista, mikä on sallittua rajanylitysliikennettä.

Päätös on ongelmallinen, sillä perustuslain 9. pykälä käytännössä kumoaa hallituksen matkustusrajoitukset Suomen kansalaisten osalta ja tekee niistä vain suosituksia.

On huomionarvoista, että maaliskuun kokouksissa Markku Hassinen esitteli EU:n sisärajavalvonta-asian lisäksi myös ulkorajoja koskevat asiat, jossa päätettiin muutamien rajanylityspaikkojen sulkemisesta Venäjän rajalla.

Tällä kertaa perustuslain 9. pykälä avattiin selväsanaisesti jo itse päätöksissä: Rajanylityspaikkojen sulkemisella ei estettäisi Suomen kansalaisten oikeutta saapua maahan eikä jokaisen oikeutta lähteä maasta.

Sisäministeri Maria Ohisalo ohitti kysymyksen siitä, oliko tiedotuslinja akuutissa kriisitilanteessa harkittu. Hänen mukaansa hallitus on halunnut suojella suomalaisten henkeä ja elämää.

Ohisalo viittaa perustuslain 7. pykälään, jonka mukaan jokaisella on oikeus elämään. Pykälä on ollut suosittu argumentti poliitikkojen ja viranomaisten keskuudessa.

Esimerkiksi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, juristitaustainen lappilaiskansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) nosti Ylen A-studiossa saman perustuslaillisen oikeuden henkeen ja terveyteen, kun keskustelu kääntyi rajakysymykseen ja tiedotusongelmiin.

Länsirajalla koronakamppailu on pakottanut kansalaisten perusoikeudet ikään kuin taistelemaan keskenään, mikä on oikeusvaltion näkökulmasta hyvin ongelmallista.

Käytännössä perustuslain 7. pykälän oikeus elämään jyräsi kahta puolta valtionrajaa asuvien suomalaisten 9. pykälän mukaisen oikeuden lähteä maasta ja palata maahan ja 2. pykälään kirjatun vaatimuksen, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.

Rajavartiolaitos katsoo toimineensa laillisesti, joskin myöntää, että virheitäkin on saattanut tapahtua. Virallisia käännytyspäätöksiä ei ole suomalaisille tehty, mutta kaikki Ylen haastattelemat suomalaiset, joiden matka päättyi rajalle, kokevat että heidän rajan ylittämisensä estettiin.

Sisärajavalvonta oikeuttaa tarkastamaan rajanylittäjien matkustusasiakirjat. Kun Suomen kansalainen tulee rajalle ja henkilöllisyys todennetaan, normaalitilanteessa rajavartijan toimivaltuus ei riitä enempään. Ei kyselemään matkan päämääriä saati sen tarkoitusta, eikä tarkastamaan autojen tavaratiloja tai matkatavaroita.

Maalis- huhtikuussa autojen tarkastus oli yleistä ja jokainen Suomeen tuleva täytti oirekysely- ja karanteenisitoumuslomakkeen, jossa kysyttiin muun muassa henkilötunnus, auton rekisterinumero ja tarkka määränpää.

Julkisen keskustelun myötä toiminta rajalla on muuttunut. Useita kanteluita poikinut oirekyselylomake poistettiin käytöstä 14. toukokuuta.

Professori Martin Scheininin arvion mukaan myöskään ruotsalaisten maahantulon estämiseen ei näytä olevan kunnollista lakia, sillä nyt käytetyt ulkomaalaislain pykälät eivät sovellu kansalaisuuteen perustuvaan käännyttämiseen. Maahantulon voi estää vain yksilöstä nousevasta syystä, esimerkiksi koronaoireiden takia. Ruotsalaisten matkustusta on kuitenkin rajoitettu koko ajan.

Osa ruotsalaisista pääsee rajan yli, osa ei. Esimerkiksi kaverin luona käyminen ei ole ollut riittävä syy ylittää rajaa, sählymailan lavan ostaminen taas on ollut. Rajavartiolaitos on kertonut, että päätös rajan ylityksestä tehdään aina rajatarkastustilanteessa. Kuten suomalaiset aiemmin myös ruotsalaiset ovat hämmentyneitä siitä, että naapurimaahan lähtiessä ei koskaan tiedä pääseekö rajan yli vai ei.

Demokratiassa poliittisen päätöksenteon ja viranomaistoiminnan tulee olla läpinäkyvää ja perustua aina lakiin. Silloin kun nämä ehdot täyttyvät sisärajavalvonnassa, vain harvan suomalaisen ja EU-kansalaisen matka voidaan estää. Siksi voikin kysyä, kuinka tehokas viruksen vastainen ase sisärajavalvonta oikeastaan on.

Keskustele aiheesta sunnuntaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Rajavartiolaitosta arvostellaan toimivaltuuksien ylittämisestä – viranomaisen mukaan rajanylityksistä on luovuttu vapaaehtoisesti, mutta moni suomalainen kokee tulleensa käännytetyksi

Toisin kuin poliitikot ja viranomaiset viestivät, rajat eivät olekaan kiinni – politiikan tutkija: "Jos on käännytetty Suomen kansalaisia, on toimittu lainvastaisesti"

Sisäministeri Maria Ohisalo: Päätös on tällä hetkellä se, että EU-kansalaisen vapaata liikkuvuutta voidaan rajoittaa