Lähes ennätyslukemiin noussut tulva erityisesti Ounas- ja Kemijokien vesistössä innosti ihmiset lähettämään kuvia joukkoistukseemme. Valitsimme tähän artikkeliin vaikuttavimmat ja parhaat otokset.

Torstain 28.5. sää suosi tulvakuvaajia Rovaniemellä. Näkymät keskusten tuntumassa ja Saarenkylässä innostivat monia kaivamaan kameran tai kännykän esille.

Liisa Posio lähti kuvaamaan auringonlaskua Vaskurin sillalla kaverien houkuttelemana.

– Olin jo menossa nukkumaan, mutta minulle lähetettiin kuva taivaasta jossa oli sateenkaari ja värit. Joten vaatteet päälle ja pyöränselkään, ja siellä menikin yli kaksi tuntia.

Rovaniemen maailmanlaajuista kuuluisuuttakin saanut (HS, juttu maksumuurin takana) Kotisaari oli tulvan valtaamana.

Napapiirin retkeilyalueella reittejä oli suljettu tulvan vuoksi jo maanantaina. Perjantaina Vaattunkikönkään luontopolku oli jäänyt veden alle.

Rovaniemeläinen Jussi Raittimo kertoo, ettei ole nähnyt tällaista tulvaa, vaikka on koko 48-vuotisen ikänsä Lapissa asunut. Kuvien jakaminen Facebookissa osoitti, että mahtava luonnonilmiö kiinnostaa ihmisiä.

– Tavallisesti kuvillani on ehkä 500–1000 katselukertaa. Nyt tulvapäivitystä on katsottu jo yli 200 000 kertaa. Seuraajia on tullut lisää myös ympäri Suomea, Raittimo sanoo.

Rovaniemen koillispuolella Vikajärvellä Raudanjoki oli vuolaassa tulvakorkeudessa jo 26.5.

Myös Inarin Partakossa tulvavesi oli korkealla perjantaina 29.5.

Tornionjoen tulvahuippu ei ole vielä edes ohi, mutta Liakanjoen sivuhaara oli jo miltei vienyt mennessään Särkinäräntien pohjoispään sillan.

Perjantaina 30.5. kameran kennolle tarttui myös vähemmän vetinen tulvakuva. Tulvahuippuun varautumiseksi voimaloiden juoksutuksia lisättiin ja vesivarastojen pinta laskettiin mahdollisimman alas.

Lue myös:

Videot näyttävät, miten aiemmat suurtulvat ovat koetelleet Lappia – Yle oli paikalla, kun armeija räjäytti Tornionjoen jääpatoa ja kun Kemijoki valtasi voimalatyömaan

Moniin suomalaiskaupunkeihin varsin julkista taidetta eli muraaleja tehnyt Teemu Mäenpää on saanut tällä värittää kotikaupunkiaan. Tampereen tammelalaisten palaute on ollut myönteistä.

– Tietenkin jos tekisi ihan paskaa, niin ihmiset tulisivat varmaan sanomaan senkin. Mulla on ollut, sanotaanko sitä nyt vaikka tuuriksi, että niistä on tullut ihan hienoja.

Tammelan kaupunginosassa on paljon suuria elementtikerrostaloja menneiltä vuosikymmeniltä. Yleisilme on monen mielestä harmaanruskea ja tylsä.

Myös asunto-osayhtiö Osmonmäen julkisivuun on kaivattu piristystä. Seitsemänkerroksisen talon päätyseinä näkyy Pinninkadun päästä pitkälle Osmonpuistoon.

– Puhuimme hallituksessa, että se oli niin kalsea ja valju, että olisi ihanaa saada siihen muraali. Muutama vuosi myöhemmin meille tarjottiin sellaista, niin mehän tartuttiin kiinni, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuula Rata kertoo.

Muraalia tarjosi festivaalituottaja Simo Ollila osana Annikin runofestivaalia. Osmonpuiston päädyssä sijaitseva Annikin puukortteli saa näin maisemaansa kauas näkyvää taidetta.

Päätyseinän 260 neliötä värittävän Runopuu-muraalin pohjana on Mirkka Rekolan runo.

Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille. Mirkka Rekola

1970-luvun alussa ilmestynyt runo liittyy vahvasti homoseksuaalisten elämän vapautumiseen. Vuoteen 1971 saakka rakkaussuhteet samaa sukupuolta olevan kanssa olivat rikos Suomessa.

– Runo on ajaton. Se ei vanhene ikinä, sanoo kuvataiteilija Teemu Mäenpää.

Mäenpää maalasi Runopuun vajaassa kahdessa viikossa. Katsojia ja kommentoijia on riittänyt, mikä on Mäenpäästä hienoa. Muraalin syntymisen seuraaminen on selvästi ollut monille korvaushoitoa, kun kaikki muut kulttuuripalvelut ovat olleet kiinni koronapandemian takia.

– Olen saanut osani siitä ilosta ihmisiltä.

Mäenpäälle Runopuu on suvaitsevaisuuden symboli Tampereen keskustassa.

– Se kertoo ikuisen ajatuksen siitä, että kaikilla pitää olla oikeus sanoa mitä sanovat. Tässä tilanteessa, kun luonto heräsi kukkaan ja linnut tulivat, niin teokselle oli suuri tilaus tulla juuri tähän koronakevään jälkeiseen hetkeen.

Entä mitä talon asukkaat pitävät uudesta taiteesta?

– Tämä on mielestäni aivan täydellinen. Se on värikäs, iloinen ja monipuolinen, toisaalta tyyni – tähän aikaan ehdottoman sopiva. Ihmiset tulevat hyvälle mielelle ohi kulkiessaan. Sitä on kuvattu ihan valtavasti. Kaikki pysähtyvät sitä katsomaan, Tuula Rata kertoo, ja jatkaa, että naapureilta tullut palaute on kaikki ollut positiivista.

Rata toivoo, että Tampereen keskustaan ja erityisesti Tammelaan tulisi lisää muraaleja.

– Kyllähän nämä elävöittävät hurjasti!

Runopuu-muraalin julkistusta ja Annikin runofestivaalia voi seurata suorana Youtubessa lauantaina 6.6.2020 kello 13–17.

Lue myös:

Katso, miltä näyttää konttilukin esi-isä – Muraalit kertovat Tampereen teollisuushistoriasta

Tältä näyttää jättimäinen Fingerpori lähiön kerrostalon seinällä – suosittu sarjakuva tekee uuden aluevaltauksen

Upeat kuvat: Pahamaineisista graffiteista on tullut arvostettua taidetta, joka saa tukirahaa – "Ainoa hankaluus naapurikateus"

Yhdysvaltain kaduilla osoitetaan mieltä poliisiväkivaltaa ja rasismia vastaan. Osa purkaa myös turhautumista tulevaisuudennäkymiin.

Koronaepidemian talousvaikutukset ovat iskeneet rajusti etenkin vähemmistöihin ja nuoriin aikuisiin.

Monet heistä olivat jo ennen pandemiaa heikossa asemassa työmarkkinoilla pätkä-, keikka- ja osa-aikatöiden vuoksi.

Washington Post -lehden tekemän selvityksen mukaan 24–39-vuotiaiden työllisyys putosi 16 prosenttia maalis-huhtikuussa talouden mennessä alamäkeä epidemian iskettyä. Pudotus on rajumpi kuin vanhempiin sukupolviin lukeutuvilla.

Neli–viisikymppisten niin sanotun X-sukupolven työllisyysaste putosi 12 prosenttia, suurten ikäluokkien 13 prosenttia.

Osa kaduille lähteneistä kuuluu sukupolveen, jota kriisit ovat murjoneet toistuvasti.

Vaikutukset työuraan voivat tuntua vuosikymmeniä

Yhdysvalloissa millenniaaleilla eli Y-sukupolvella tarkoitetaan noin vuosina 1981–1996 syntyneitä. Heitä nuorempia, vuosina 1997–2012 syntyneitä, nimitetään Z-sukupolveksi.

Vuoden 2008 talouskriisi kurjisti millenniaaleja, ja nyt pandemian aiheuttama talouskriisi heikentää heidän asemaansa ja heitä nuorempien asemaa entisestään.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että taantuman aikana työuransa aloittavat joutuvat kärsimään pahimmillaan jopa vuosikymmeniä heikosta asemasta työmarkkinoilla, huonosta palkkakehityksestä ja hitaasta varallisuuden karttumisesta.

Lukujen perusteella millenniaalit vaikuttavat sukupolvelta, jolla on mennyt poikkeuksellisen huonosti. Tilastot osoittavat, että vuoden 2008 jälkeen nuorten aikuisten työllisyys elpyi vähitellen ja millenniaalien kohdalla kipusi kriisiä edeltävälle tasolle. Sen sijaan toisin kuin suurten ikäluokkien kohdalla, tulot eivät seuranneet perässä.

– Millenniaalit ovat olleet väliinputoajia, sanoo Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta.

Heillä on ollut vaikeuksia edetä työuralla, ja heidän aikuisikänsä on ollut monenlaisten kriisien ja aiempaa hitaamman talouskasvun aikaa.

Vanhimmat millenniaalit olivat aikuistumassa, kun syyskuun 11. päivän terrori-iskut ravistelivat Yhdysvaltoja vuonna 2001 ja veivät maan uusiin sotiin. Samoihin aikoihin it-kupla puhkesi. Vuonna 2008 osa millenniaaleista lopetteli opintojaan, kun finanssikriisi iski.

Työuraansa aloittaneet millenniaalit päätyivät usein tehtäviin, joissa he olivat ylikoulutettuja ja alipalkattuja. Tämä saattoi kostautua myöhemmin heidän pyrkiessään vaativampiin tehtäviin.

Sukupolvella on ollut vaikeuksia itsenäistyä.

– Monet ovat olleet riippuvaisia esimerkiksi vanhempiensa sairausvakuutuksista, Heiskanen kuvaa.

Yhdysvalloissa on jo esitetty, että millenniaalit ovat olleet jopa huonommassa asemassa kuin ensimmäisen maailmansodan päättyessä aikuistunut sukupolvi. Näin kirjoitti Washington Post -lehti.

– Kyse ei ole vain siitä, että nyt on paha taantuma, joka iskee nuoriin, vaan siitä, että se osuu ihmisiin, joihin on jo isketty, yhdysvaltalainen taloustieteilijä Gray Kimbrough sanoi lehden mukaan.

Koronavirus voi johtaa globaalisti huono-osaiseen sukupolveen

Nuorten aikuisten ahdinko koronaviruksen aiheuttamassa talouskriisissä on globaali ilmiö.

Kansainvälinen työjärjestö ILO kertoi toukokuun lopussa, että useampi kuin yksi kuudesta alle 29-vuotiaasta on menettänyt työnsä koronaviruspandemian aikana.

Järjestö varoitti, että viruksesta johtuvat rajoitukset voivat johtaa hyvin huono-osaiseen sukupolveen, jonka kouluttautuminen ja pääsy pitkäkestoisiin työsuhteisiin vaikeutuvat. Tällä voi olla vaikutusta heidän koko työuransa ajan, ILO varoitti.

Hankalassa tilanteessa ovat erityisesti 15–28-vuotiaat nuoret ympäri maailman.

Suurten ikäluokkien hallussa yli puolet varallisuudesta

Yhdysvalloissa sukupolvien erilainen asema näkyy myös varallisuudessa.

Jo ennen koronavirusta oli selvää, että millenniaalit eivät olleet onnistuneet kartuttamaan säästöjä, osakepääomaa tai asunto-omistusta samaa tahtia kuin suuret ikäluokat tai X-sukupolvi samassa iässä. Lisäksi raskaat opintolainat painavat heitä.

Vuonna 1990 suurten ikäluokkien mediaani-ikä oli 35 vuotta, ja he omistivat 21 prosenttia kotitalouksien varallisuudesta. Millenniaalit lähestyvät nyt samaa mediaani-ikää, ja tällä hetkellä heidän hallussaan on noin kolme prosenttia varallisuudesta.

Suurten ikäluokkien hallussa taas on tätä nykyä yli 56 prosenttia kotitalouksien varallisuudesta, kun taas alle nelikymppisillä on kakusta alle seitsemän prosenttia. Yhdysvalloissa suuriin ikäluokkiin katsotaan kuuluvan korkean syntyvyyden vuosina 1946–1964 syntyneet.

Lukumääräisesti millenniaalit ovat kuitenkin Yhdysvaltain työikäisen väestön suurin sukupolvi.

Aikanaan he perivät suurten ikäluokkien omaisuuden, ja heillä on vielä pitkät työurat edessään. Mutta juuri nyt taloudellinen epävarmuus piinaa.

Viime vuonna puolet alle kolmikymppisistä kertoi kyselytutkimuksessa, että he tuskin selviäisivät odottamattomasta tuhannen dollarin menoerästä.

Erot ovat suuria myös ikäluokan sisällä. Korkeakoulutetut ovat muita paremmassa asemassa palkkakehityksessä, ja valkoihoisilla menee paremmin kuin vähemmistötaustaisilla.

Mustaihoiset kaikilla koulutustaustoilla ovat pärjänneet valkoihoisia kehnommin, kun tarkastellaan esimerkiksi varallisuutta tai omistusasumista.

Taantuma voi vaikuttaa asenteisiin

Nähtäväksi jää miten kuohunta kanavoituu äänestyskäyttäytymiseen syksyn vaaleissa, joissa presidentti Donald Trump tavoittelee jatkokautta. Perjantaina Yhdysvaltain työmarkkinoilta saatiin yllättäen valonpilkahdus, kun työministeriö kertoi, että koronarajoitusten purkamisen johdosta ennätystyöttömyys lieveni.

Poliittisilta arvoiltaan alle nelikymppiset ovat huomattavan vasemmistolaisia, ja he tavoittelevat tasavertaisempaa talouspolitiikkaa ja julkista terveydenhuoltoa, kuvaa Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen.

– Nuoret sukupolvet eivät ole samalla tavalla poliittisesti jakautuneita kuin aiemmat, vaan heissä on paljon enemmän sitoutumattomia. He eivät hahmota maailmaa ideologioiden kautta vaan asiakysymysten, kuten taloudellisen eriarvoisuuden, ihmisoikeuksien tai maahanmuuton kautta, hän sanoo.

Aiempi tutkimus Yhdysvalloissa on havainnut, että taantuman kokevat nuoret aikuiset usein kannattavat eriarvoisuuden kitkemistä, avokätistä tukipolitiikkaa ja he ovat taipuvaisempia äänestämään vasemmalle kallistuvia puolueita.

Lähteet: Washington Post, New York Times, CNN, The Atlantic, Pew-tutkimuslaitos, AFP, Market Watch

Lue myös:

Koronakriisin runtelemilta Yhdysvaltain työmarkkinoilta yllättäen positiivinen uutinen: 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa

Poliisiväkivallan nostattamat mellakat laajenevat Yhdysvalloissa – UPI:n Aaltola: "Kriisit yhdistyvät ja ilmassa on täydellisen myrskyn merkkejä"

USA on kuohunut jo monta kertaa ennen George Floydia – Rodney Kingin raaka pahoinpitely sytytti Los Angelesin liekkeihin 30 vuotta sitten

Nuorten vaikutusvalta USA:n politiikassa kasvamassa: ”Jos emme osallistu, demokratialle käy huonosti” (5.3.2019)

Kun valtioiden rajat ovat olleet koronan takia suljettuina, moni nuuskanhimoinen suomalainen on turvautunut uuteen nikotiininkorvaustuotteeseen.

Ylen tietojen mukaan mintunmakuinen nuuskamainen nikotiinipussi on nyt myydyin korvaustuote ja suositumpi kuin yksikään nikotiinipurukumi. Tuotemerkin omistaa tupakkajätti British American Tobacco.

Pelkästään huhtikuussa 4 milligrammaa nikotiinia sisältävien Zonnic-pussien myynnin arvo oli tukkuhinnoilla lähes miljoona euroa. Toukokuussa kauppa ylitti miljoonan.

Koronarajoitusten ollessa tiukimmillaan, huhti–toukokuussa, joka kolmas ostettu korvaustuote oli nuuskamainen annospussi. Maaliskuusta tuotteen myynti pomppasi 50 prosenttia.

Yle kertoi toukokuussa, että nikotiini on Suomen suosituin itsehoitolääke. Se on myös ainoa lääke, jota saa myydä apteekkien ulkopuolella. Nikotiinia ostetaan eniten kioskeista ja kaupoista.

Suomen Proviisoriyhdistyksen puheenjohtajan Lasse Rautiaisen mukaan nikotiinipussien suosio kertoo siitä, ettei niitä käytetä enää vain lääkkeenä.

– On selvää, että niistä on tullut nuuskan korvike nyt, kun rajat ovat olleet kiinni.

Fimea: viihdekäyttö mahdollista

Tuote on saanut Suomessa myyntiluvan lääkkeenä.

Luvan myöntää Fimea, joka edellyttää, että valmistaja markkinoi tuotetta myyntiluvan sallimalla tavalla eli tässä tapauksessa tupakasta vieroitukseen.

Fimean julkaiseman Kansallisen itsehoitolääkeohjelman mukaan itsehoidossa ei ole syytä olla lääkkeitä, joita voidaan käyttää väärin päihdetarkoituksessa.

Fimean mukaan itsehoitolääkkeiden tarpeettoman käytön lisääntyminen on vastoin lääkelakia ja voi aiheuttaa haittoja sekä lisätä terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia.

Ylilääkäri Pauliina Ikäheimo Fimeasta katsoo kuitenkin, ettei myyntiluvan haltija voi ottaa vastuuta siitä, miten lääkettä kotona käytetään. Hän myöntää, että nuuskamaisen nikotiinikorvaustuotteen viihdekäyttö on mahdollista.

Uudet nikotiinituotteet houkuttavat

Nuuskamainen Zonnic on ruotsalaisen Niconovumin keksintö. Se myytiin 11 vuotta sitten tupakkayhtiö Reynoldsille, jonka British American Tobacco, BAT, osti vuonna 2017.

Tupakkajätti BAT hakee tupakoinnin hiipuessa kasvua uusista nikotiintuotteista, esimerkiksi sähkötupakasta ja nuuskan tavoin käytettävistä nikotiinipusseista.

– Olemme niissä globaali markkinajohtaja, 47 prosentin osuudella. Nikotiinipussien myynti kasvaa kaikkialla maailmassa, kertoo viestintäjohtaja Alexander Barming puhelimitse Kööpenhaminasta.

Barmingin mukaan BAT:in tavoite on saada lähivuosina puolet pohjoismaiden liikevaihdostaan uusista nikotiinituotteista, joita hän kutsuu aikuisille suunnatuiksi “vähemmän haitallisiksi” (less risky) tuotteiksi. Myöhemmin hän korjaa sähköpostitse lausuntoaan ja luonnehtii uusia nikotiinituotteita “mahdollisesti vähemmän haittoja sisältäviksi” (potentially risk reduced).

Toisin kuin Suomessa, nikotiinipusseja saa myydä viihdekäyttöön Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Baltian maissa. Esimerkiksi Virossa on kaupan erittäin vahvoja tuotteita, joista Yle kertoi toukokuussa.

BAT:n mukaan yhtiön lääkkeeksi luokiteltavan nikotiinikorvaustuotteen valmistus on irrallaan viihdekäyttöön tarkoitettujen nikotiinipussien tuotannosta. Zonnicin valmistuksesta vastaa Niconovum, jonka markkinointijohtaja Joel Rubinstein vastasi sähköpostitse Ylen haastattelupyyntöön.

Rubinsteinin mukaan tuote on suosittu juuri nyt, koska tupakoinnin tiedetään lisäävän koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-taudin riskiä.

Kysymykseen siitä, onko yhtiö tietoinen nikotiinipussien mahdollisesta käytöstä muuna kuin lääkkeenä, hän vastasi näin:

– Valmiste on tarkoitettu aikuisille tupakanhimon ja tupakasta johtuvien vieroitusoireiden lieventämiseen. Meille on tärkeää, että sitä käytetään oikein ja turvallisesti.

Lääkeasioista vastaava sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on hämmästynyt uudenlaisten nikotiinituotteiden myynnin kasvusta ja siitä, että niitä ehkä käytetään nuuskan korvikkeina.

– Tuotteiden piti saada ihmiset irti tupakasta, mutta ne näyttävät synnyttäneen uuden riippuvuuden.

Nikotiini, vain väliaikainen korvike

Nikotiinin myynti vapautettiin vuonna 2015 kioskeihin ja kauppoihin, joissa ei anneta lääkeneuvontaa kuten apteekeissa.

Pekosen mukaan paluuta entiseen ei ole, ainakaan tällä hallituskaudella. Nikotiinikorvaustuotteiden myynnin siirtämistä takaisin apteekkeihin ei harkita edes kasvaneiden myyntilukujen valossa.

– Voisi pahimmillaan käydä niin, että tupakan myynti lisääntyisi, jos sitä olisi helpompi saada kuin korvaustuotteita, sanoo ministeri Pekonen.

Proviisoreiden etujärjestön puheenjohtaja Lasse Rautiainen puolestaan palauttaisi nikotiinikorvaustuotteet apteekkeihin. Hänen mukaansa se tukisi Suomen tavoitetta päästä eroon tupakan ja nikotiinin käytöstä vuoteeen 2030 mennessä.

– Oikein käytettynä korvaustuote on vain väliaikainen korvike, hän sanoo.

Raja korvaustuotteiden ja viihdekäyttöön tarkoitettujen nikotiinituotteiden välillä hämärtyy. Ministeri Pekosen mukaan tupakkalain uudistaminen alkaa tänä vuonna. Vielä ei ole päätetty, aiotaanko nikotiini sisällyttää tupakkalakiin vai pysyykö se lääkkeenä.

Lue lisää:

Savukkeita, sikareita, nuuskan korvikkeita – tupakka- ja nikotiintuotteita ostettu korona-aikana aiempaa enemmän

Nuuskakauppiaat joutuvat lähettämään nuuskaa poltattavaksi – Haaparannan nuuskaralli tyrehtyi

Fred Sellenberg on yksi tallinnalaisista, jotka hyötyvät suomalaisten paluusta: "Nikotiinipussit ovat aiheuttaneet kultakuumeen, jota voi verrata Neuvostoliiton hajoamiseen"

Rovaniemen perusteellisimmat tulvasuojaukset lienevät Hannu Lukkarilan talossa, jonka suojauksia rakennettiin viikkojen ajan. Työt alkoivat puolitoistametristen lumikinosten poistamisella ja jatkuivat terassin purulla. Sitten revittiin pensaat, kaivettiin salaojat, tuotiin hiekkaa talon ympäriltä poistetun sepelin tilalle, asennettiin pumput, muovitettiin talo ja juntattiin muovit hiekalla paikalleen.

Pian Lukkarilan on käytävä koko kuvio läpi päinvastaisessa järjestyksessä.

– Purkutöihin menee ainakin kuukausi, riippuen siitä kuinka paljon saan apua. Mutta sillähän ei ole nyt kiire, Lukkarila sanoo.

Hän suunnittelee käyttävänsä tarpeettomaksi käyvän hiekkakuorman kasvimaan korottamiseen. Likaiselle muoville on vaikea keksiä käyttöä.

Talon edustalla on kaupungin tulvavalli, joka on viikon ajan estänyt Lukkarilaa pääsemästä pihalleen. Perjantaina liittymästä nostettiin sen verran säkkejä pois, että autolla mahtuu ajamaan. Lukkarila oli jo torstaina käynyt repimässä vanerilevyt pääovelta. Sitä ennen taloon olisi päässyt vain savupiipusta, hän mainitsee.

Vesi Rovaniemen Halvarinrannassa nousi korkealle, mutta jäi parinkymmenen sentin päähän Lukkarilan talon kivijalasta.

– Nyt ei päästy testaamaan, olisivatko suojaukset pitäneet vai ei. Se kokemus jäi saamatta ja toivottavasti jääkin. Mutta todella lähellä se kävi.

"Parasta oli yhteisöllinen kokemus"

Lukkarila pitää selvänä, että suojaus piti tehdä koska pahimmat ennusteet arvioivat veden kiipeävän talon seinustaa jopa 80 sentin matkan. Suojausapua tuli niin sukulaisilta, ystäviltä kuin kaukaisemmiltakin tutuilta.

– Me olemme todella kiitollisia kaikesta avusta. Parasta tässä oli yhteisöllinen kokemus ja oli tämä myös hyvää harjoitusta vakavampaa tulvatilannetta varten, Lukkarila toteaa tyynesti.

Parin kilometrin päässä Katajakujalla asuva Jussi Uutela repii jo täyttä päätä muoveja ja niiden painona olleita puisia kuormalavoja. Hän arvelee työtä riittävän yhdelle miehelle viikoksi. Kun suojauksia viime perjantaina kiireellä laitettiin, mukana oli kymmenen käsiparia.

– Toiset muovittivat ja toiset laittoivat soraa ja tukia muoveille, että ne pysyvät seinässä kiinni.

Uutela havahtui toimeen seuratessaan naapureiden valmistautumista ja tilasi pikapikaa murskekuorman pihalleen.

– Se olikin viimeinen kuorma-auto, joka tuosta pääsi ajamaan, Uutela kertoo.

Kotikadulla on yhä vettä niin paljon, että pitkävartiset saappaat hädin tuskin pitävät jalat kuivana. Aiemmin nekään eivät riittäneet, vaan tien yli piti soutaa. Nyt vesi on selvässä laskussa ja on aika tarkistaa vaurioita. Uutelan pihassa kastui leikkimökki ja uima-allaskin kärsi, mutta talo näyttää säästyneen vaurioitta.

Talon ympärillä on nyt kuorma-autolastillinen ylimääräistä mursketta.

– Se tulee hyötykäyttöön tuohon pihalle, jota saan samalla vähän paikkailtua.

Kerrostalo haluaa pysyvän tulvavallin

Purkutyöt ovat ensi viikolla edessä myös Tukkihaminan kerrostaloyhtiössä Rovaniemen keskustassa. Taloyhtiö rakennutti tulvavallin omalla kustannuksellaan ja hyvä niin, sanoo hallituksen puheenjohtaja Tarja Suopajärvi.

– Ilman suojausta vesi olisi päässyt tien kautta sisäpihalle ja kulkureitit taloon katkenneet. Siinä oli myös riski veden pääsystä hissikuiluun ja kellariin, jossa on sähkölaitteita.

Taloyhtiö haluaisikin rakentaa pihalleen pysyvän tulvavallin ja odottaa nyt, mitä mieltä naapuritontin omistava kaupunki on asiasta. Jos asia ei etene, hiekat myydään jollekin rakennustyömaalle tai lastin tuonut urakoitsija kuljettaa ne takaisin.

Myös kaupunki aloittaa ensi viikon alussa omien tulvavalliensa purkamisen. Se tarkoittaa noin 1500 hiekkasäkin säilömistä tulevia tulvia varten. Hiekkasäkit tekivät tehtävänsä eikä vesi päässyt huljuttamaan Pulkamontien terveyskeskusta tai Ounaspaviljonkia.

Kittilässä Pääskylänniemen tulvavalli puretaan maanantain ja tiistain aikana. Alueelta evakuoidut 70 asukasta, joukossa hoivakotien vanhuksia, pääsevät palaamaan keskiviikkona.

Alikulkutunneleista löytyy ikäviä tulvayllätyksiä

Tulva-alueilla on edessä myös veden tuomien risujen, roskien ja maa-aineksen siivous teiltä ja alikulkutunneleista. Rovaniemellä katujen kunnossapidosta vastaavan Alltime Oy:n työpäällikkö Tanja Jurvansuu kertoo, että alueita puhdistetaan sitä mukaan kun niitä vapautuu veden alta.

– Meidän väen pitää viikko touhuta aika tehokkaasti, Jurvansuu kertoo.

Tulvatöiden tieltä ei ole hänen mukaansa jäänyt hoitamatta mitään erityisen tärkeää. Aurauskeppien keruu ennätyslumisen talven jäljiltä on kyllä vielä vaiheessa.

– Ajateltiin että aurausviitat eivät ole kellekään vaaraksi eikä ketään hirveästi harmita, jos ne ovat siellä vähän pidempään.

Tulvan katkaisemalla Vitikanpääntiellä asukkaat ovat jo itse tarttuneet toimeen, kertoo tien kesäasukas Markku Lemmetty. Hän on haravoinut tietä puhtaaksi oksista ja muovipulloista.

Mökilleen Lemmetyn pitää yhä kävellä naapuritontin kautta, niin vetinen on oma pihamaa.

– Voiton puolella kuitenkin ollaan. Tänään ajattelimme avata autotallin oven ja se on jo paljon.

Veden huolella huuhtomassa autotallissa kastuneet polttopuut ovat tällä tietoa Lemmetyn ainoa menetys. Pilareille rakennettuun mökkiin vesi ei yltänyt.

Lemmetty arvelee kenties vielä tarvitsevansa palokunnan pumppausapua, jotta pihan kuopat saadaan tyhjäksi vedestä. Pihan kuivumista pitää odottaa pitkälle ensi viikkoon.

Kemijoen, Ounasjoen ja Ivalojoen osalta tulvahuippu on joka tapauksessa takana eikä vahinkoa enää tule. Tornionjoella tulvahuippu on ensi viikolla, mutta vahinkorajan ei siellä ennusteta ylittyvän.

Ranskan armeija ja liittoutuneet malilaisjoukot ovat surmanneet terroristijärjestö al-Qaidan Pohjois-Afrikan siiven pitkäaikaisen komentajan Abdelmalek Droukdelin. Asiasta kertoi perjantaina Ranskan puolustusministeriö.

Ministeriön mukaan Droukdel tapettiin sotilasoperaatiossa keskiviikkona Pohjois-Malissa. Surmansa sai myös usea muu ihminen Droukdelin seurueessa. Operaation yksityiskohtia ei kerrottu julkisuuteen.

Droukdel toimi jihadistitaistelijoiden johtajana synnyinmaassaan Algeriassa ja oli levittänyt järjestönsä toimintaa myös maansa rajojen ulkopuolelle Sahelin alueella Pohjois-Afrikassa.

Droukdel oli Algerian 1990-luvun sisällissodan veteraani, jonka jihadistijärjestö GSPC liittoutui Al-Qaidan kanssa ja otti käyttöönsä järjestön nimen vuonna 2006. Islamilaisen Maghrebin al-Qaidana tunnetun järjestön kontolla on useita tappavia iskuja Algeriassa.

Ranskan puolustusministeri Florence Parlyn mukaan Droukdelin tappaminen on "merkittävä isku" alueen terroristiryhmittymille, jotka ovat uhmanneet vuosien ajan Ranskan, YK:n ja Afrikan maiden joukkoja.

Yhdysvalloissa on komennettu jo 41 500 kansalliskaartin jäsentä rauhoittamaan afroamerikkalaisen George Floydin pidätyskuolemasta syntyneitä levottomuuksia, kertoi uutiskanava CNN perjantaina. Yhteensä kansalliskaarti on kutsuttu apuun 33 osavaltiossa.

Washingtonin pormestari Muriel Bowser nimesi perjantaina lähellä Valkoista taloa sijaitsevan aukion Black Lives Matter -aukioksi. Aukiolla on pidetty useita rasismin vastaisia mielenosoituksia.

Bowser kirjoitti aukion uudesta nimestä Twitterissä samalla kun hän julkaisi kuvan kaupungin työntekijästä kiinnittämässä uutta nimikylttiä. Paikalle oli maalattu myös valtava muraali.

– Bowserin täytyy kuitenkin muistaa, että kyseessä on muutakin kuin vain mahdollisuus hyvään kuvaan. Hänen on jatkettava tämän asian puolustamista senkin jälkeen kun muraali on huuhtoutunut pois, sanoi yksi taideteoksen tekemiseen osallistuneista taiteilijoista Rose Jaffe.

Facebook poisti valkoisen ylivallan tilejä

Facebook kertoi perjantaina poistaneensa toistasataa valkoista ylivaltaa kannattaviin ryhmittymiin kytköksissä ollutta tiliä, joissa kehotettiin aseistautuman ja hyökkäämään rasismia vastustaneisiin mielenilmauksiin.

Ryhmillä oli yhteyksiä Facebookin jo aikaisemmin kieltämiin Proud Boys ja American Guard -ryhmittymiin.

– Nämä ryhmittymät kehottivat kannattajiaan ja jäseniään osallistumaan mielenilmauksiin ja tekemään sen joissain tapauksissa aseistautuneena, perusteli Facebookin vaarallisten organisaatioiden vastaisesta toiminnasta vastaava Brian Fishman.

Buffalon tuuppijapoliisit pidätettiin virasta

New Yorkin osavaltiossa sijaitsevassa Buffalossa kaksi poliisia pidätettiin tuoreeltaan virantoimituksesta mielenosoittajan jouduttua sairaalaan.

Päätöksen taustalla oli julkisuudessa levinnyt video, jossa poliisien nähtiin työntäneen ikääntynyttä mielenosoittajaa. Mielenosoittaja kaatui ja sai vamman päähänsä.

Poliisien hyllyttämisestä kertoi Twitterissä Buffalon pormestari Byron Brown. Pormestarin mukaan video oli ollut hänen ja Buffalon poliisipäällikön Byron Lockwoodin mielestä järkyttävä. Brown kertoi Lockwoodin aloittaneen tapauksesta tutkinnan.

Brownin mukaan poliisien kaataman sairaalahoitoa saavan 75-vuotiaan miehen tila on vakaa, mutta vakava.

New Yorkin kuvernööri Andrew Cuomo kommentoi Twitterissä Buffalon tapauksen olleen "perusteeton ja kertakaikkisen häpeällinen".

– Poliisien tulee valvoa - ei väärinkäyttää - lakia, Cuomo tviittasi.

Trump haastetaan oikeuteen

Kansalaisoikeusjärjestö American Civil Liberties Union ja mustien oikeuksia ajava Black Lives Matter -liike puolestaan haastavat oikeuteen presidentti Donald Trumpin ja oikeusministeri William Barrin.

Asiasta kertoo muun muassa Guardian.

Liikkeet syyttävät Trumpia ja Barria muun muassa kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien rajoittamisesta.

Oikeuskanteen taustalla ovat maanantaiset tapahtumat, jossa rauhanomainen mielenosoitus Valkoisen talon edessä hajotettiin ilmeisesti vain sen vuoksi, jotta Trump pääsisi kävelemään ja kuvauttamaan itsensä Raamatun kanssa läheisen kirkon edessä.

Trumpin tempaus ja hänen toimensa mielenosoitusten aikana ovat saaneet paljon kritiikkiä. Torstaina hänen entinen puolustusministerinsä Jim Mattis kritisoi Trumpia harvinaisessa kannanotossa siitä, että tämä ei yritä yhdistää Yhdysvaltoja vaan hajottaa maan.

Vierailuja koko perheen voimin riskiryhmään kuuluvien isovanhempien luokse kannattaa tänä kesänä välttää, vaikka epidemia näyttäisi rauhoittuneen, sanoo virologian apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta.

Tartuntalukujen valossa tilanne näyttää nykyisellään, jos ei valoisalta niin ainakin lupaavalta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoi torstaina, että koronaepidemia on Suomessa edelleen jonkin verran hidastunut verrattuna kahteen edelliseen viikkoon. Viruksen tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,75-0,80, joka tarkoittaa, että epidemia on ollut laskusuunnassa jo pitempään.

Moni vanhempi saattaakin miettiä, miten vierailu isovanhempien luona olisi mahdollista järjestää. Kesäaikaan isovanhemmat ovat monille korvaamaton apu lastenhoidossa.

– Koronavirusepidemia on todellakin rauhoittunut Suomessa, mutta se ei ole vielä ohi. Nyt kun rajoituksia kevennetään, pitää seurata, miten se vaikuttaa tilanteeseen ja lähtevätkö tapausmäärät nousuun. Toistaiseksi täytyy siis suositella edelleen kontaktien pitämistä minimissä ja suositella etsimään esimerkiksi lastenhoitoon muita järjestelyjä, Sironen sanoo.

Virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta puolestaan sanoo, että täysin yksiselitteistä ja täydellistä ohjetta isovanhempien tapaamiseen on mahdotonta antaa. Hänen mukaansa yksittäisen ihmisen, oli hän sitten lapsi tai ikäihminen, infektioriski on tällä hetkellä kohtuullisen pieni, mutta ei täysin poissuljettu.

– Tautitapausten määrä on viimeisten viikkojen aikana vähentynyt koko ajan, eli todennäköisyys saada infektio on laskenut. Epidemologinen tilanne ei kuitenkaan ole muuttunut niin nopeasti, että rajoitusten purkamisesta huolimatta suosituksia ei tarvitsisi enää noudattaa. Tärkeää on edelleen noudattaa ihmisten välisiä etäisyyksiä, jäädä kotiin sairastamaan ja huolehtia hyvästä käsihygieniasta ja yskimishygieniasta, pohtii Julkunen.

Lue myös: Korona sotki Heinästen ja tuhansien muiden perheiden kesän lastenhoitosuunnitelmat: "Ennen mummi hoiti pari yötä kesässä, nyt ei sitäkään"

Ikäihmisiä koskevia suosituksia lievennettiin toukokuussa

Hallitus ja THL muuttivat toukokuussa yli 70-vuotiaita koskevaa ohjeistustaan. Aiemmin ikääntyneille suositeltiin karanteenia vastaavia oloja. Suositusta muutettiin toukokuun puolivälissä, ja nykyisten ohjeiden mukaan ikäihmiset voivat taas tavata muita ihmisiä, mutta turvaväleistä ja hygieniasta on pidettävä huolta.

Ikäihmiset voivat siis tavata sukulaisia ja tuttavia, kunhan kahden metrin turvavälistä pidetään huolta. THL:n ohjeessa kuitenkin kehotetaan edelleen, että läheisiin ja ystäviin on tärkeää pitää yhteyttä poikkeusoloissa esimerkiksi puhelimella tai muilla etäyhteydenpitovälineillä.

THL:n ohjeistuksen mukaan jos on välttämätöntä vierailla riskiryhmään kuuluvan luona, se pitää tehdä turvallisesti.

Kättelyä, halaamista ja muita ylimääräisiä lähikontakteja pitää välttää ja vierailijan olisi myös käytettävä maskia tai liinaa hengitysteidensä suojana. Käsihygienia ennen ja jälkeen vierailun on tärkeää.

Julkusen mukaan jokaisen perheen on itse mietittävä, millä tavoin mahdolliset tapaamiset riskiryhmään kuuluvien isovanhempien kanssa on mahdollista järjestää. Nykytiedon mukaan esimerkiksi ulkona viruksen tarttumisriski on pienempi.

– Isovanhemmat voivat asua kaukana ja pitäisin melko hankalana sitä, että vain ulkosalla tavattaisiin, koska yleensähän sitten yövytään samassa paikassa, pohtii Julkunen.

Lue myös: Mitä jokaisen olisi hyvä tietää yli 70-vuotiaiden uusista koronaohjeista – Katso tästä, mikä on kiellettyä, sallittua tai suositeltavaa

Laita itsesi ensin karanteeniin, jos mielit mummolaan

Yksi järkevä ratkaisu Sirosen mukaan on olemassa, jos isovanhempien luokse haluaa kesällä mennä. Se on omaehtoinen kahden viikon kotikaranteeni ennen vierailua.

Altistuksesta oireiden alkuun kuluu tyypillisesti 1–14 päivää ja keskimäärin 4–5 päivää.

– Mikäli kahden viikon omaehtoisen karanteenin aikana ei oireita ilmene eikä uusia altistuksia ole tullut, voi ajatella, että ei itse ole saanut tartuntaa eikä voi myöskään siis isovanhempia tartuttaa.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Ranska kertoo saaneensa pandemian hallintaan, Brasiliassa yli tuhat kuolemaa, Meksikossa yli 110 000 tartuntaa

Puolueet kouluttavat esiintymistaitoja avainhenkilöilleen enimmäkseen itse, selviää STT:n kyselystä suurimmille puolueille. Eräissä tapauksissa koulutettavia on laajalti, mutta toisilla valmennus koskee harvoja kärkipoliitikkoja tai on muuten pienimuotoista.

– Me pyrimme sparramaan koko jäsenistöä puolueen yleisellä omalla koulutuksella, kertoo SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm.

Koulutus koskee niin esiintymistä kuin toimimista sosiaalisessa mediassa ja mielipidekirjoitusten laatimista.

Rönnholmin mukaan eduskuntavaaleissa ehdolla oleville on tarjottu mahdollisuutta saada sparrausta mediassa esiintymiseen. Monille heistä esiintyminen on uusi asia.

Ehdokkaille on syntynyt omia kustannuksia valmennuksesta, sillä Rönnholmin mukaan kysymys on myös resursseista.

Puolueen puheenjohtaja Antti Rinne on käyttänyt esiintymisvalmennusta vaalien yhteydessä. Rinne on Rönnholmin mukaan hankkinut koulutusta yksityiseltä taholta.

– Pyrimme auttamaan ministereitä tai yksittäisiä kansanedustajia, jos koetaan, että siihen on erityistä tarvetta. Mutta ei niin, että puolue laittaisi kaikki sellaisen mankelin läpi, jossa opetellaan tietyn tyyppiset toimintamallit, Rönnholm sanoo.

Ministerit harjaantuneet esiintymiseen ajan myötä

Ministereiden esiintymiskoulutus nousi esille, kun työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön uutisoitiin maksaneen valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) esiintymiskoulutuksista yli 56 000 euroa ilman kilpailutusta.

Kulmunille esiintymiskoulutusta antoi viestintätoimisto Tekir. Kulmuni ilmoitti eilen eroavansa valtiovarainministerin paikalta kohun vuoksi.

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoo sähköpostitse, että puolue ja eduskuntaryhmä ovat kouluttaneet puoluejohdon, eduskuntaryhmän johdon ja ministerit viimeksi viime syksynä.

Ministeriöiden omalle johdolleen tarjoamista koulutuksista hän ei pysty puoluesihteerinä vastaamaan.

SDP:n Rönnholm arvioi, että sosiaalidemokraattiset ministerit ovat jo ajan myötä harjaantuneet esiintymiseen ja ottaneet ehkä omaa koulutusta vuosien varrella. Hän uskoo, ettei ministeriöiden antamaa koulutusta ole edes kovin paljoa tarjolla.

Ohisalon koulutus maksoi alle 5 000 euroa

Vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen kertoo, että puolueen puheenjohtajalle Maria Ohisalolle on järjestetty kahden eri ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa kaksi esiintymiskoulutusta, toinen viime syksynä ja toinen tämän vuoden puolella.

Liikasen mukaan puolue on maksanut kummankin koulutuksen. Koulutukset maksoivat yhteensä hieman alle 5 000 euroa. Ulkopuoliset eivät ole valmentaneet muita vihreiden kärkipoliitikkoja Rinteen hallituksen aloittamisen jälkeen.

– Muu koulutus ja valmennus tehdään puolueen omana työnä, Liikanen sanoo.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki viestittää, että puolueessa on annettu pienimuotoista esiintymiskoulutusta halukkaille kansanedustajille. Koulutusta on annettu myös sosiaalista mediaa koskevissa taidoissa.

– En ole saanut ministerinä toimiessani esiintymiskoulutusta, Arhinmäki kertoo.

Hänen mukaansa esiintymiskoulutus on erittäin tyypillisesti sellaista toimintaa, jonka pitää olla puolueen tai eduskuntaryhmän näpeissä.

Perussuomalaisille koulutusta viimeksi presidentinvaalien yhteydessä

Perussuomalaisten puoluesihteerin Simo Grönroos ei muista, että puolueessa olisi vuosiin annettu esiintymisvalmennusta.

Hänen mukaansa koulutusta annettiin viimeksi presidentinvaalien yhteydessä. Myös puolueen avainhenkilöt on aikoinaan valmennettu.

Perussuomalaiset ovat järjestäneet koulutukset sisäisesti, mutta joissakin tapauksissa on käytetty myös ulkopuolista palveluntarjoajaa.

Kokoomuksessa henkilökunnalla ja erityisavustajilla keskeinen rooli

Kokoomuksen puoluesihteerin Kristiina Kokon mukaan kokoomuksen ministerit eivät käyttäneet viime vaalikaudella ministeriöiden rahaa esiintymiskoulutuksiinsa, vaan kustannuksista on huolehtinut kokoomus.

– Viime vaalikaudella viestintä- ja esiintymisvalmennuksiin käytettiin alle 20 000 euroa. Tällä vaalikaudella ei ole ostoja, Kokko kertoo sähköpostitse.

Kokon mukaan kokoomuksessa on paljon sisäistä viestinnän koulutusta. Puolueen puheenjohtajille on kuitenkin hankittu usein ennen vaaleja valmennusta etenkin tv-tenttejä varten. Muuten viestintäkoulutusta on hankittu vuosien varrella kokoomuksen ministereille hyvin pienimuotoisesti.

– Keskeinen rooli viestinnän tukemisessa ja sparraamisessa on ollut myös puolueen henkilökunnalla ja ministereiden erityisavustajilla, Kokko kertoo.

Valtioneuvoston kanslia auttoi EU-puheenjohtajuuden kynnyksellä

Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski on kertonut aiemmin, että viime kesänä ulkopuolista valmennusta hankittiin EU-puheenjohtajuuskauden kynnyksellä belgialaiselta Red Thread -viestintäyritykseltä. Koulutus maksoi valtioneuvoston kanslialle 8 500 euroa.

Koulutus oli avoin kaikille ministereille, ja siihen osallistui yhdeksän Rinteen hallituksen ministeriä: Rinne, Sanna Marin, Kulmuni, Tytti Tuppurainen (sd.), Li Andersson (vas.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Krista Mikkonen (vihr.), Mika Lintilä (kesk.) ja Ville Skinnari (sd.).

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti puuttui huhtikuun lopussa tapaan, jolla hallituksen päätöksiä on tehty koronaepidemian aikana.

Oikeuskansleri Pöystin mukaan kiire ei enää epidemiatilanteen pitkittyessä perustellut sitä, että päätökset syntyivät poliittisina linjauksina eivätkä virkamiesvalmistelun tuloksena. Siksi hän kehotti virkamiesjohtoa ja pääministerin esikuntaa palaamaan asioiden normaaliin valmisteluun, josta on säädetty perustuslaissa.

Oikeuskanslerin kirje sisältyy valtioneuvoston koronakoordinaatioryhmän asiakirjoihin, jotka on STT:n tietopyynnön jälkeen luovutettu medialle.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on määrännyt maansa asevoimat vetämään osan Saksassa olevista joukoista pois, kertoo nimettömäksi jättäytynyt viranomaislähde uutistoimisto Reutersille.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä sanomalehti Wall Street Journal. Reutersin lähteen mukaan Saksassa olevista 34 500 amerikkalaissotilaasta 9 500 aiotaan vetää pois maasta. Jatkossa Saksassa olisi siis 25 000 Yhdysvaltain sotilasta.

Sotilaista osa siirrettäisiin Puolaan sekä muihin liittoutuneisiin maihin ja osa palaisi kotimaahansa, kertoo toinen viranomaislähde Reutersille.

Yhdysvaltain joukot ovat olleet asemissa Saksassa sijaitsevissa sotilastukikohdissa aina toisen maailmansodan päättymisestä lähtien. Maalla uskotaan myös olevan ydinaseita Saksassa.

Valkoinen talo ei vahvista

Trumpin päätöksen pelätään heikentävän Euroopan maiden luottoa Yhdysvaltain turvatakuisiin. Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan joukkojen pitämiselle Euroopassa on nykyisin vähemmän tarvetta Nato-maiden kasvatettujen puolustusmenojen vuoksi.

Demokraattisenaattori Jack Reed arvosteli päätöstä "pikkumaiseksi ja järjettömäksi". Trumpin hallinto ei ole toistaiseksi vahvistanut suunnitelmiaan julkisesti.

Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvoston tiedottaja John Ullyotin mukaan Yhdysvallat on yhä sitoutunut työskentelemään Saksan kanssa puolustusasioissa.

Yhdysvaltain ja Saksan välit ovat kiristyneet Trumpin kaudella. Yhdysvaltain presidentti on vaatinut Saksaa kasvattamaan puolustusmenojaan ja on syyllistänyt Saksaa energiariippuvuudesta Venäjään.

Yhdysvaltain sotilastukikohdat ovat merkittäviä työllistäjiä. Sotilastukikohdissa työskentelee noin 17 000 siviiliä.

Huvipuistokesä käynnistyi lauantaina, kun Powerpark Etelä-Pohjanmaalla ehti ensimmäisenä suurempana huvipuistona avaamaan porttinsa. Linnanmäki, Särkänniemi ja Tykkimäki avaavat ensi viikolla.

Ensimmäisten tuntien aikana ruuhkia ei ollut, vaan alueella oli rauhallista. Katso Yle Areenasta, miltä Powerparkissa näytti kello 12.

Pirita Hakomäki ja Anni Korkea-aho olivat ensimmäisten joukossa portilla. He asuvat puiston lähellä ja ovat aina olleet Powerparkin innokkaita asiakkaita: käyntejä tulee monta kesässä.

– On tätä kyllä odotettu!

Koronariski ei nuoria pelota, mutta käsienpesua he aikovat harrastaa tiuhaan. Eron normaaliin huomaa turvaväleissä ja käsidesin määrässä.

Julia Kärkkäinen taas oli lauantaina ensimmäistä päivää töissä Powerparkissa, mutta paikka on hänelle tuttu asiakkaan näkökulmasta.

– On tässä vähän jännittänyt, miten suoriutuu. On nämä maskit ja pitää katsoa turvavälejä, pohti Kärkkäinen.

Kaikkia laitteita ei oteta käyttöön

Powerparkin johtajan Mikko Kiviluoman mukaan toimenpiteitä turvallisuuden varalle oli mietitty pitkään, ja tavoitteena oli avata niin pian kuin mahdollista.

Puisto otti käyttöön varausjärjestelmän, jolla ihmiset ostavat lippunsa ja voivat varmistaa sisäänpääsynsä. Se jää mitä todennäköisimmin pysyväksi.

– Sen avulla kaukaa tulevien ei tarvitse jännittää, pääsevätkö he sisään, sanoo Kiviluoma.

Osa lipuista jää myytäväksi portilla. Powerparkiin otetaan tänä kesänä 2 500–3 000 kävijää päivässä, kun normaalikesinä määrä on 6 000–7 000. Ensimmäiselle päivälle ennakovarauksia tuli 1 500.

Asiakasmäärän rajoittaminen mahdollistaa riittävät turvavälit. Lisäksi laitteet pysäytetään säännöllisin väliajoin ja desinfioidaan. Käsidesiä löytyy ympäri huvipuistoa.

Turvaväleistä huolehditaan sekä jonotettaessa että laitteissa.

– Yhdessä tulleet seurueet laitetaan samaan vaunuun, sitten jätetään väliä ennen seuraavaa seuruetta, Kiviluoma sanoo.

Osa laitteista jää tänä vuonna avaamatta, näiden joukossa ovat esimerkiksi sisäleikkipaikka, 5D-teatteri ja pomppulinnat.

Valmistautumisesta huolimata avaaminen jännitti viime metreille.

– Olen herännyt neljältä miettimään; onhan tässä tietynlainen paine. Vasta kun asiakkaat astuvat kuvaan, näkee, miten homma toimii, sanoo Mikko Kiviluoma.

Ei taloudellista menestystä, mutta ilonpilkahduksia

Kaikki huvipuistotoimijat ovat miettineet kesän käytäntöjä yhdessä ja antaneet toisilleen tukea. Viikon päästä avautuvan Särkänniemen toimitusjohtaja Miika Seppälä oli avajaispäivänä paikan päällä katsomassa, miten käytännöt Alahärmässä toimivat.

– Turva-asiat ovat ihan yhtä tärkeitä Powerparkissa, Särkänniemessä kuin kaikissa muissakin huvipuistoissa. Ensimmäisten havaintojen perusteella asiat on hoidettu Powerparkissa todella hyvin. Muutamia asioita voidaan varmaan vieläkin parantaa.

Seppälä ei usko tänä kesänä yleisöryntäykseen, mutta toivoo, että huvipuistot pääsevät tuomaan pieniä ilonpilkahduksia perheille. Vaikka kesästä tuskin tulee taloudellinen menestys, on hyvä myös pystyä tarjoamaan töitä sadoille tekijöille.

– Tuntuu siltä, että elämä alkaa voittaa askel kerrallaan.

Lue seuraavaksi:

Huvipuistokesää ei ole sittenkään peruttu – “Onko porttien takana avauspäivänä yksi vai parisataa ihmistä”, pohtii yrittäjä

Valtionyhtiö Finnair jatkaa lomautuksia vuoden 2021 maaliskuun loppuun saakka.

Finnair arvioi lentävänsä heinäkuussa noin 30 prosenttia normaalista lentomäärästä ja vuoden lopussa noin 70 prosenttia. Toukokuussa Finnair kuljetti 26 700 matkustajaa eli 97,9 proenttia vähemmän kuin vuoden 2019 vastaavalla jaksolla.

Tästä syystä lomautustarve Finnairissa jatkuu talviaikataulukauden eli maaliskuun 2021 loppuun. Lomautukset voivat eri yksiköstä ja tehtävästä riippuen olla eri pituisia ja joko määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia, esimerkiksi lyhennettyä työviikkoa.

– Työtä ei yksinkertaisesti ole kaikille heti, koska lentomatkustuksen elpyminen aiemmalle tasolle vie pitkään, kertoo Finnairin viestintäjohtaja Päivyt Tallqvist.

– Tarkennan vielä, että ketään ei siis ole tällä hetkellä lomautettu vuoden 2021 maaliskuun loppuun asti. Lomautuksien toteutuksessa edetään tarjolla olevan työn mukaan. Työn määrä lisääntyy asteittain kun lentomatkustus vähitellen elpyy. Jos matkustuksen elpyminen on arvioitua nopeampaa, kutsumme luonnollisesti ihmisiä lomautuksilta takaisin töihin, Tallqvist kertoo.

Matkustamohenkilökuntaa ei nyt juuri tarvita

Lomautukset koskevat enemmän matkustamohenkilökuntaa eli lentoemäntiä ja stuertteja kuin lentäjiä.

Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyksen mukaan edes puolet Finnairin matkustamohenkilökunnasta ei työllisty vielä maaliskuuhun mennessä.

– Henkilökuntaa lomautetaan tosi laajasti, ja työnantaja on antanut yksipuolisen selvityksen, että lomautukset eivät jakaudu tasaisesti henkilöstön kesken. Työnantaja valitsee jollain kriteereillä ne, jotka lomautetaan, sanoo Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyksen puheenjohtaja Jari Toivonen.

Lentoemännät ja stuertit ovat jo aiemmin närkästyneet Finnairille ulkomaisen halvemman työvoiman käyttämisestä avattavilla reiteillä samaan aikaan, kun omia työntekijöitä on lomautettuna.

– He työskentelevät halvemmilla työehdoilla. Kyseessä on työehtojen polkeminen. Toivoisimme, että työnantaja luopuisi ulkopuolisen työvoiman käyttämisestä alihankintayhtiön kautta. Näin saisimme Finnairin omille työntekijöille lisää töitä, Toivonen sanoo.

Finnairin mukaan kysymys ei ole vuokratyövoiman käytöstä, vaan yhtiö kunnioittaa solmimiaan alihankintasopimuksia ja niiden ehtoja.

Rahtilennot työllistävät lentäjiä

Lentäjiä lomautukset koskevat epätasaisemmin. Tietyn konetyypin ja tiettyjen reittien lentäjät ovat enemmän töissä kuin toiset, koska esimerkiksi rahtilentoja lennetään tälläkin hetkellä.

– Näissä on erilaiset tarpeet liikenteelle, sanoo Suomen lentäjäliiton puheenjohtaja Akseli Meskanen.

Lomautuksista tehdään tarkempia suunnitelmia ja päätöksiä lähiviikkojen aikana. Finnair tarkentaa, että ketään yksittäistä henkilöä ei ole lomautettu vuoden 2021 maaliskuun loppuun asti, vaan lomautuksien toteutuksessa edetään tarjolla olevan työn mukaan.

Finnairin yt-neuvottelut, jotka koskivat kaikkia noin 6 100 Suomessa olevaa työntekijää, päättyivät perjantaina.

Lue myös:

Finnairin korona-ahdinko jatkuu – henkilöstöjohtaja: "Lisälomautukset näyttävät väistämättömiltä"

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on allekirjoittanut julistuksen, jonka mukaan Mainen osavaltion edustalla sijaitseva merellinen luonnonsuojelualue avataan kaupalliselle kalastukselle.

Northeast Canyons and Seamounts -merensuojelualue sijaitsee noin 2oo kilometrin päässä Cape Codin niemestä Atlantin valtameressä. Suojelualue on laajuudeltaan noin 13 000 neliökilometriä, eli noin kymmenen kertaa Saimaan pinta-ala.

Trumpin edeltäjä Barack Obama perusti suojelualueen vuonna 2016. Paikalliset kalastusyhtiöt, samoin kuin rapujen- ja hummerinpyytäjät nostivat asiasta kanteen tuomioistuimessa Suojelupäätös ei kuitenkaan muuttunut, kertoo esimeriksi paikallinen sanomalehti Bangor Daily News.

Trumpin noustua valtaan samat yhtiöt ovat vedonneet häneen, jotta kalastus voisi jälleen jatkua. Yhtiöiden mielestä niiden mielipidettä ei kuunneltu, kun suojelualue perustettiin. Trump hyväksyi yrittäjien toivomuksen ja ilmoitti, että kalastukseen kohdistuva kielto poistuu.

Northeast Canyons and Seamounts -suojelualuetta on pidetty poikkeuksellisen lajirikkaana merialueena, koska sen alueella on merenalaisia vuoria ja kanjoneita, jotka tekevät merenpohjasta monipuolisen. Alue on monille syvänmeren lajeille tärkeä ravinnonhankinta-alue.

Suojelualueella esiintyy muun muassa kaskelotteja, mustavalaita, merikilpikonnia, haita ja koralleja.

Luonnonsuojelujärjestöt eivät hyväksy Trumpin päätöstä, vaan aikovat viedä sen oikeuteen. Heidän mielestään presidentin valtaoikeuksiin kuuluu oikeus perustaa luonnonsuojelualueita, mutta ei lakkauttaa niitä.

Suojelualueen vastustajien mielestä Obama perusti alueen väärin perustein, Heidän mukaansa presidentin oikeus perustaa suojelualueita koskee ainoastaan maa-alueita.

Trump on aiemminkin puuttunut Obaman perustamiin luonnonsuojelualueisiin. Hän on supistanut kahden suojelualueen pinta-alaa ja sallinut teollisen toiminnan yhdellä, kertoo esimerkiksi Newsmax-uutissivusto.

Tämä juttu olisi voitu otsikoida: "Hitlerin Taisteluni-teokseen on pääkaupunkiseudulla pitkä varausjono – miksi kansallissosialismi kiinnostaa?"

Mitä pidemmälle luet, sitä syvällisemmin selviää, miksi päätelmä on houkutteleva ja harhaanjohtava. Ja sitä iloisempi olet siitä, että kirjastot pitävät salaisuutensa.

Kaikki tietomme tuntuu olevan kaupan ja käytettävissä. Jo kahdeksan vuotta sitten yhdysvaltalainen kauppaketju syynäsi asiakkaistaan nimenomaan raskaana olevat naiset ja mainosti heille sopivia tuotteita. Erään teinin isä sai tietää tämän raskaudesta kohdennetun mainonnan kautta (Taloussanomat).

Meno ei ole hidastunut. Saavuit verkkosivustolle? Hienoa, ota eväste, seuraamme sinua. Avasit uutissivun? Kiva, sallithan sijaintisi paljastamisen. Omistat etukortin? Hyvä, ostoksesi tallennetaan.

Kohdennetusta mainonnasta voi olla kuluttajalle hyötyä, kuten paremmat tuotesuositukset. Osa meistä lienee niin turtunut tietojensa roiskimiseen pitkin internetiä, ettei kiinnitä asiaan enää huomiota.

On taho, joka tietää meistä kaikenlaista, eikä historiansa aikana ole tehnyt tiedoillaan juuri mitään.

Kirjastojen selän takana on valtaisa varasto lainaustietoa ja lukumieltymyksiä. Mitä ne kertovat?

"Mitä se sinulle kuuluu, mitä minä luen"

Vuonna 1960 kirjallisuutta harrastavan kokemäkeläisen Pentti Saarelaisen puoliso Hilkka katosi. Asiassa alettiin uumoilla henkirikosta. Pian aviomiestä epäiltiinkin vaimonsa surmasta.

Ennen vaimonsa katoamista Saarelainen oli vieraillut entistä useammin kylän kirjastossa. Maaliskuun ja joulukuun välillä hän oli sieltä lainannut 75 rikos- ja väkivaltakirjaa.

Rikostutkijat kiinnostuivat.

Jos olet koskaan yrittänyt silmäillä lainaushistoriaasi, olet huomannut, ettei sinulla ole sellaista.

Tai toki on, jos olet erikseen pyytänyt, että lainasi tallennetaan salasanan taakse. Oletusarvoisesti lainaushistoriaa ei kerätä. Se pyyhkiytyy pois, kun palautat aineiston kirjastoon. Edes sinä et siis helpolla näe, montako Hercule Poirotia on tänä vuonna tullut luettua.

Moni luulee, että legendaarinen kirjastontäti pääsee käsiksi lainoihisi. Ei pääse.

Kirjastot varjelevat lainaustietoja kuin marjastaja mustikkapaikan sijaintia. Syy löytyy paitsi ammattietiikasta, myös pykälistä.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kertoo, että kirjastot ovat kunnallista toimintaa, ja kunnalla on viranomaistehtävä. Siihen sovelletaan lähtökohtaisesti julkisuuslakia, joka sisältää salassapitosäännöksiä. Tietojen luovutukseen tai kaupallistamiseen liittyen Aarnio ottaa esiin julkisuuslain 16. pykälän kolmannen momentin.

– Jos laki voi olla kaunis, tämä on yksi kauneimmista kohdista, Aarnio toteaa.

Momentissa (Finlex) sanotaan muun muassa, että viranomainen saa luovuttaa tietoja vain, jos vastaanottajalla on oikeus käsitellä niitä. Henkilötietoja saa luovuttaa markkinointia varten vain, jos niin erikseen säädetään tai rekisteröidyn ihmisen suostumuksella.

Lainahistoria on osa varjeltavaa henkilötietoa.

Kansalaisilla on myös tukku tietojamme turvaavia oikeuksia, kuten yksityisyyselämän suojaan liittyvä henkilötietojen suoja. Lisäksi Aarnio toteaa:

– Perusoikeusjärjestelmässä on itsemääräämisoikeus. Toisin sanoen: mitä se sinulle kuuluu, mitä minä luen, vai mitä?

Aikanaan kirjastokirjoissa saattoi olla lipare, josta näkyi edellisen lainaajan tiedot. Hyllystä sai punastellen hakea varaamiaan niteitä omalla nimellä. Nykyään asioimiseen tarvitaan itsepalvelutiskillä kirjastokortti ja pinkoodi, ja varaukset on piilotettu lainaajakohtaisen numerorimpsun taakse.

Voiko yksittäisestä ihmisestä päätellä jotain sen perusteella, mitä hän kantaa kirjastosta kotiin?

Työnnetään utelias nenämme sopivan vapaaehtoisen lainoihin. Jyväskylän pääkirjaston kirjastovirkailija Mira Kotanen kertoo, että hänelläon kotonaan pinoittain lastenkirjoja. Siitä voisi ajatella päättelevänsä kaikenlaista. Totuus on, että Kotilainen tutustuu kirjoihin, koska työskentelee lastenosastolla.

– Lainaushistoriasta ei voi tehdä vedenpitäviä päätelmiä asiakkaasta. Hän voi lainata aineistoja jollekin toiselle tai vaikkapa tutkielmaansa varten, Kotanen sanoo.

Silti esimerkiksi terveydentilasta tai poliittisesta suuntautumisesta voisi saada ainakin osviittaa lainojen perusteella. Ennen internetiä lainoista saattoi kenties päätellä enemmänkin, kun kirjasto oli miltei ainoa tiedonhakupaikka.

Ainakin on voitu spekuloida. Niin tehtiin Hilkka Saarelaisenkin kuoleman tutkinnassa.

12 vuotta katoamisensa jälkeen hänet löydettiin muurattuna kotinsa leivinuuniin. Aviomies Pentti Saarelainen pidätettiin ja tuomittiin pahoinpitelystä. Tutkijat palasivat jopa miehen kirjastolainoihin ja hakivat yhtäläisyyttä kirjojen tapahtumien ja rikoksen välillä.

Näille pohdinnoille ei lopulta annettu merkitystä oikeudenkäynnissä.

Kun Hilkka Saarelaisen kuolinsyy ei selvinnyt eikä kuolemantuottamuksesta voitu enää tuomita 12 vuotta tapahtumien jälkeen, Pentti Saarelainen vapautettiin.

Tapaus tunnetaan nimellä Uunisurma. Poliisimuseolla ei ole Uunisurman lisäksi tietoa tapauksista Suomen rikoshistoriassa, joissa kirjastolainoja olisi syynätty osana poliisitutkintaa.

Yksittäisen ihmisen lainat eivät välttämättä kerro aukottomasti mitään.

Mitä jos saisimme käsiimme laajan joukon, sanotaanko 166 000 suomalaisen, anonymisoidut lainatiedot?

"Kuin Alko vaatisi jokaisen pullonsa takaisin"

Helsinkiläisen tutkija Jaani Lahtisen etävideoyhteys näyttää kelmeältä tuhrulta. Teippi on peittänyt tietokoneen kameraa vuosien ajan. Sen irrottaminen jättää linssin söheröiseksi.

Näytönjako sentään toimii, ja Lahtisella on paljon tietoa jaettavana.

Hän on pyörittänyt satojentuhansien suomalaisten anonyymejä kirjastolainatietoja viimeiset kymmenisen vuotta.

Lahtinen on alun perin maantieteilijä, jota kiinnosti, miten suomalaiset käyttävät vapaa-ajan palveluita. Lähikirjastoja on Suomessa tiheästi, joten ne vaikuttivat hedelmälliseltä tutkimuskohteelta.

Jos kävelee kilometrin säteellä Helsingin kirjastoista minä tahansa hetkenä, sadasta vastaantulijasta viidesosalla on sillä hetkellä jotain lainassa.

– Tietääkseni ei ole toista lähipalvelua, joka olisi niin armottoman rakastettu kuin kirjastot, Lahtinen toteaa.

Maantieteilijälle valkeni nopeasti, että kirjastotyöntekijät eivät tienneet paljoakaan kirjaston ympäristöstä ja asiakkaista. Laitoksilla ei ollut käsitystä esimerkiksi siitä, mistä asiakkaat tulevat kirjastoon.

Siinä vaiheessa Lahtinen totesi: "Teillä on tuo eräs pikkujuttu nimeltään lainadata".

Lahtisen mukaan kirjastojen lainadatan kertymistä voisi verrata tilanteeseen, jossa Alko vaatisi jokaisen pullonsa takaisin. Kyseessä on alueellinen monopoli: muita lähikirjastojen kaltaisia palveluita ei ole. Kirjastojen on pidettävä kirjaa käyttäjistään, jotta aineisto voidaan huolehtia takaisin. Joka ikisestä lainasta ja palauttamisesta jää jälki, jolle ei löydy kilpailijaa.

Vuosien saatossa kirjastoille kertynyt tietomäärä luokitteluineen, luetteloineen ja aineistotietoineen on Lahtisen mukaan pohjaton pullo. Lainastot tarjoavat mitä erikoistuneimpia aihealueita. Vai kuinka moni meistä hengailee esimerkiksi hyllyn Kristillinen lähetystyö. Australia, Oseania edessä?

– Kirjasto on siinä mielessä ihana laitos, että se on pedantti ja armoton kaikessa luokittelussa, Lahtinen huomauttaa.

Vielä 10 vuotta sitten Lahtinen ajatteli kirjoittavansa selvityksistään artikkelin. Nykyään hän pyörittää edelleen suomalaisten anonyymejä lainatietoja, jotta kirjastot voisivat kehittää palveluitaan. Artikkelin asemesta Lahtinen työstää väitöskirjaa.

Kun kaikki henkilökohtaiset tunnisteet hävitetään, jäljelle jäävästä datasta selviää trendejä ja piilossa olevaa tietoa asiakkaiden toimintatavoista. Kirjastot tarvitsevat tietoa palvelujensa parantamiseen.

Jos vaikkapa Helsingin Vallilassa asuu paljon sinkkuja, Vallilan lähikirjastoon on turha haalia kovin kattavaa pysyvää lastenkirjaosastoa. Lainatiedoista kirjastot voivat myös ennakoida, missä kirjastoissa tietyt kokoelmat kiinnostavat enemmän kuin muualla.

Meille muille lainatiedoista löytyy kiinnostavaa nippelitietoa. Kuka olisi arvannut, että vapaan valinnan maailmassa miesten ja naisten väliset stereotypiat elävät ja voivat hyvin juuri kirjastossa?

"Yllätys, vai mitä?"

Lahtinen esittelee Varsinais-Suomen alueen kirjastojen lainatieto-otantaa vuodelta 2019. Ne koskevat noin 166 000 suomalaista. Data poimitaan niin, että se näyttää noin neljän viikon mittaisen lainatilanteen kirjastoissa läpileikkauksena. Kenenkään kokonaista lainahistoriaa ei ole mukana, ja yksilötiedot on joka tapauksessa hävitetty tuloksista.

Otanta on niin kattava, että vaikka se ei edusta koko kansaa, sen voisi ajatella edustavan muidenkin kuin varsinaissuomalaisten lukutottumuksia.

Lahtinen kertoo, että yleisesti ottaen datan valossa 30-40-vuotiaat miehet ovat kiinnostuneita pyssyistä, laivoista ja kaikista isoista liikkuvista asioista. Vastuullisen elämän kirjallisuus ja lastenkirjallisuus menevät naisten kontolle samassa ikähaarukassa.

Miksi naiset sitten lainaavat lastenkirjoja? Jälkikasvulleen. Lahtinen silmäilee aineistoa ja toteaa, että isät ovat lainatietojen perusteella huomattavasti lasten äitejä sitoutumattomampia.

Naiset ylipäätään lainaavat huomattavasti enemmän aineistoa kuin miehet. Jos lasten kuvakirjat leikkaa kokonaan pois tilastoista – se on sangen iso viipale – saadaan vielä tarkempia mieltymyksiä esiin.

Vuoden 2019 otannassa Lahtinen kiinnittää huomiota runot-kategoriaan. Siinä 30-39 vuotiaat miehet olivat kunnostautuneet lainaajina naisia enemmän.

– Ilmeisesti miehet, jotka eivät puhu eivätkä pussaa, lausuvat runoja, Lahtinen toteaa.

Ero tasoittui toukokuun 2020 otannassa piirun verran naisten hyväksi, mutta kansanrunous pysyi miesten lainavaltakuntana.

Piikit asiasanoissa näyttävät, mitä taas teinipojat lainaavat enemmän. Yksi näistä aiheista oli viime vuodenkin tiedoissa tekniikkakirjallisuus.

– Yllätys, vai mitä, toteaa Lahtinen, eikä kuulosta lainkaan yllättyneeltä.

Lahtisen mukaan datasta näkyy yleisesti, että sukupuoli on vahvasti erotteleva tekijä kiinnostuksen kohteissa. Toukokuun 2020 kymmenen lainatuimman aiheen joukossa varsinaissuomalaisia naisia on kiinnostanut esimerkiksi terveys ja kauneus, miehiä taas liikunta, urheilu, pelit ja leikit.

Kirjastopalvelut ovat kaikille avoimia ja vapaaehtoisia. Jos jokainen voi lainata estotta, mitä salaa sydämessään haluaa, miksi osa lainoista on niin sukupuolistereotypisia?

Lahtisen ajattelee mieltymysten kumpuavan ihmisten sisältä. Ylipäätään lainauskäyttäytyminen kaipaisi hänen mielestään analyysiä ihmisten lainaamisen ja kuluttamisen syistä.

Toukokuisissa tilastoissa on yllätyksiäkin. Ehkei ole stereotypisinta, että toukokuussa 2020 miesten lainapinoista löytyi viihdemusiikkia ja laulelmia naisia enemmän, kun taas yli 75-vuotiaat naiset terästäytyivät kalastus- ja metsästyskirjojen haalimisessa?

"Kenelläkään ei ole mitään salattavaa, kunhan naapurit eivät tiedä"

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan suomalaiset ovat tutkimuksissa tiivistäneet käsityksensä tietosuojasta karkeasti ottaen väliotsikon lauseeseen.

Naapureille on mahdotonta paljastua anonyymin kirjastolainadatan kautta, vaikka postinumeroalueita voikin silmäillä. Jaani Lahtinen klikkaa karttoja auki. Periaatteessa tiedoista voisi vaikka etsiä, millä alueella Turussa luetaan eniten Kaari Utriota.

Siihen Lahtinen kuitenkin pysähtyy.

Luvut ovat jo niin pieniä, etteivät ne kerro trendistä. Ne kertovat yksittäistapauksista, joiden lainaamismotiivia on mahdotonta päätellä.

Siksi onkin palattava Hitleriin. Juuri tästä syystä "Taisteluni-teokseen on pääkaupunkiseudulla pitkä varausjono – miksi kansallissosialismi kiinnostaa?" olisi houkutteleva ja virheellinen tiivistys lainausdatasta.

On oikein hyviä syitä sille, että Taisteluni-kirjaan on pääkaupunkiseudun kirjastoissa yli sadan ihmisen varausjono (Helmet).

WSOY ei ole painanut teosta Suomessa sitten jatkosodan (Helsingin Sanomat). Tuon ajan painoksia on kirjastoissa rajattu kappalemäärä, ja teosta myös varastettiin aikanaan kirjastoista. Helmet-kirjastoissa Taisteluni-kirjan molemmat osat sisältävää painosta on yksi kappale.

Helmet-kirjastojen sovelluspäällikkö Susanna Aakko kertoo, että kyseisen kappaleen vanhin varaus on vuodelta 2015, uusin toukokuulta 2020. Kun kiertämässä on vain yksi kirja, jono kasvaa.

Nopeat tulkinnat varausjonon kaltaisesta nippelitiedosta ovatkin Jaani Lahtisen mukaan "hemmetin vaarallisia".

– Kirjan suosion syy on tasan se, että ihmiset haluavat uteliaisuuttaan katsoa, kuinka höhlä se on. On täysin väärin päätellä, että jossain oltaisiin korostuneen kiinnostuneita kansallissosialismista, Lahtinen sanoo.

Sitä paitsi Helsingin ulkopuolelle astuttaessa kiinnostus teokseen romahtaa. Muualla Suomessa Taisteluani saa lähes jonotta (Finna).

Ei ihme, että lainatiedot ovat yksityisiä. Tärkeintähän on, etteivät naapurit tiedä.

Myisitkö lainatietosi mainostajalle?

Muistatko, miten jutun alussa päiviteltiin massiivista digitaalista jalanjälkeämme?

Kirjastot ovat pysyneet visusti poterossa käyttäjätietojen kanssa. Vertailun vuoksi: vuodenvaihteessa uusi viranomainen, Findata, alkoi keräämään ja välittämään anonymisoituja terveystietojamme niistä kiinnostuneille tahoille. Tietoja ei kuitenkaan luovuteta esimerkiksi markkinointiin.

Dataamme uudelleenkäytetään.

Voisiko kirjastojenkin anonymisoitua lainausdataa hyödyntää, tai jopa myydä eteenpäin? Kiinnostaisiko mainostajia, mitä suomalaiset lainaavat?

Helsingin kaupunginkirjastojen kehittämispäällikkö Matti Sarmela kertoo, että kirjaston lainausdataa ei lähtökohtaisesti ole tarkoitettu jalostettavaksi. Jo teknisessä mielessä sen irrottaminen ja luovuttaminen eteenpäin ei oikeastaan ole mahdollista.

Suomen kirjastolaitos on parisataa vuotta vanha, liikuttavan pedantti ja ammattietiikalleen uskollinen. Miksi sellainen laitos olisikaan rakentanut järjestelmiään niin, että käyttäjätietojen kaivelu ja luovuttaminen olisi helppoa ja mukavaa?

Lisäksi lainadata on edelleen yksityistä pykälien nojalla. Jos sitä haluttaisiin kerätä, asiakkaalta pitäisi irrota lupa.

Vaikka tekniikka ja pykälät ratkottaisiin, kutkuttelisiko lainadata kaupallisia toimijoita?

Jaani Lahtinen arvioi, että useimmat kaupalliset toimijat keräävät tietoa käyttäjistään ja yleisöstään itse. Ketä siis kiinnostaa, että umpimähkäinen 30–39-vuotias nainen Lapissa tykkää lukea korealaisia keittokirjoja?

Ilmeisesti aika harvaa.

Matti Sarmelan tietojen mukaan erilaiset avoimen datan kehittäjät ovat välillä kiinnostuneet lainaustiedon hyödyntymisestä. Sen avulla asiakkaalle voisi suositella palveluja.

Lisäksi e-kirjakauppiaita voisi hyvinkin kutitella, mitä ihmiset lukevat. Koska e-aineisto saadaan kirjastolle kaupallisen tarjoajan kautta, sopimukset antavat niille mahdollisuuksia pöyhiä lainatietojakin. Jotain suoramarkkinointia voi siis tulla asiakkaalle sitäkin kautta. Sen sijaan tiedon luovuttaminen kolmansille osapuolille on Sarmelan mukaan pystytty kieltämään.

Tulevaisuudessa kirjastokäyttäjä saisi hallita tietojaan entistä enemmän ja antaa itse luvan lainausdatansa käyttöön. Kirjastot voisivat myös räätälöidä suosituksia: luit juuri Douglas Adamsia? No kiinnostaisiko Terry Pratchett?

Tulevaisuus tuo myös keskeneräisiä kysymyksiä. Jaani Lahtinen luettelee muutaman: onko joskus mahdollista, että kirjastokäyttäjä voisi tienata myymällä lainatietonsa mainostajalle? Tarvitseeko kaiken datan olla julkista? Kun jokin trendi lähtee liikkeelle yhteiskunnassa, miten ja milloin näkyy kirjastoissa?

Ennen kaikkea: mitä se merkitsisi?

Kun koronarajoituksia alettiin purkaa, kirjastotyöntekijät kertoivat jo ikävöineensä asiakkaita. Eristysaikana ihmiset varasivat kirjoja sydämensä kyllyydestä.

Anonyymia lainatietoa kertyy.

Mikään ei viittaa siihen, että kirjastot olisivat lähiaikoina halukkaita luopumaan luottamuksellisista asiakassuhteista. On epävarmaa, tavoittaako kohdemainonta-ajattelu ja avoimen datan kanssa flirttailu koskaan käyttöliittymistä analogisinta: kirjastonkirjaa.

Kirjastot tietävät meistä valtavasti, mutta eivät juorua . Ne ovat Lahtisen sanoin täsmällisten ja tunnollisten ihmisten työpaikkoja. Kirjastontätiä ei kiinnosta, lainaatko Hitleriä vai Hotakaista. Häntä kiinnostaa, tuotko aineiston ajoissa takaisin.

Nyt kirjasto pitää salaisuutensa.

Juttua varten on haastateltu lisäksi Suomen kirjastoseuran puheenjohtajaa Rauha Maarnoa, Säynätsalon lähikirjaston vastaavaa kirjastohoitajaa Viljami Marjomäkeä ja yleisten kirjastojen digihankkeen projektipäällikkö Päivi Litmanen-Peitsalaa.

Keskustelu on auki 6.6.2020 klo 22 asti.

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta. Kaikkia artikkeleita ei enää päivitetä säännöllisesti.

Ahvenanmaa lisätty 23.3. kello 12.57.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Salitreeniä, tanssia, fifarityyliä, kuntonyrkkeilyä.

Muun muassa näiden harrastusten parissa eletyt hetket kempeleläinen Meri Pitkälä, 32, taltioi kuviin ja jakaa ne tinylittlepipy -käyttäjänimellä Instagramiin seuraajilleen, joita on yli kuusi tuhatta.

Kun seuraajat lasketaan useissa tuhansissa, voidaan puhua somevaikuttajasta. Pitkälän mukaan hänen kuvansa vaikuttavat ennen muuta niin, että ne kohottavat seuraajien itsetuntoa.

Hän kokee, että rehelliset kuvat ovat auttaneet monia, jotka eivät ole sinut kehonsa kanssa.

– Saan usein yksityisviestejä, joissa sanotaan: ihanaa kun olet rohkeasti oma itsesi, saan siitä itsekin rohkeutta, Pitkälä kertoo.

Vaikka Pitkälää tuijotetaankin usein lyhyytensä vuoksi, hän on pitänyt pään pystyssä aina. Siitä käy kiittäminen perhettä.

– Isäni kasvatti minusta rohkea ihmisen ja sanoi, että älä häpeä lyhytkasvuisuutta, vaan pidä sitä vahvuutena.

Kehopositiiviset kuvat siivittivät seuraajamäärät kasvuun

Pitkälän nousu somevaikuttajaksi alkoi neljä vuotta sitten, kun hän kavereidensa innoittamana tutustui Instagramiin. Somen ahkera päivittäminen oli jo ennestään tuttua.

– Kaverini sanoivat, että on sellainen kuvapalvelu kuin Instagram. Pistä sinne kuvia, kun Facebook-seinä tuntuu olevan jo niitä täynnä.

Ensimmäiset kuvat olivat selfieitä sekä kaverikuvia, joista tuttavat tykkäilivät. Seuraajamäärät lähtivät kasvuun toden teolla siinä vaiheessa, kun hän tietoisesti lopetti kuviensa silottelemisen.

– Vähän on vatsamakkaraa ja selluliittia. Antaa olla, se on minun kroppani.

Aitous toimii somessa

Meri Pitkälän somekuvista paistaa ominaisuus, joka on viime vuosina usein puuttunut somen pinnallisesta sisällöstä, mutta joka on nyt nostamassa päätään: aitous.

Somevaikuttajille Instagram-koulutuksia järjestävän Emmi Lehtomaan mukaan näteillä ja filtteröidyillä kuvilla sai vielä muutama vuosi sitten seuraajia, mutta ei enää.

Aitous on Lehtomaan mukaan 2020-luvun somemaailman nouseva trendi.

– Nyt halutaan nimenomaan nähdä, mitä filttereiden takana tapahtuu.

Lehtomaa näkee trendin taustalla arvoja, jotka ovat laajemmin yhteiskunnassa nyt nosteessa.

Esimerkiksi ekologisuus ja luonnollisuus heijastuvat someen niin, että muokkaamattomat kuvat kiinnostavat. Kurkistuksen ihmisten arkeen tarjoavan Instagramin Storiesin suosio nousee, mutta feedin puolestaan laskee.

Myös sanomalla on merkitystä

Suomessa tehdään Instagramiin niin paljon määrällisesti ja laadullisesti hyvää sisältöä, että yksistään sillä on vaikea erottua joukosta. Tällä hetkellä sovellusta käyttää yli kaksi miljoonaa suomalaista.

Joukosta erottautuminen persoonallisella sanomalla on Lehtomaan mukaan trendikästä Instagramissa. Kaikkien yleisöjen kosiskelu mahdollisimman suuren seuraajamäärän toivossa on hänestä vanhentunut ajatus.

– Isojen määrien sijaan nyt haetaan sitoutunutta seuraajakuntaa.

Pitkälä luottaa kuviensa sanomaan, ja liittää niihin usein hashtagin dwarfism, jolla muut lyhytkasvuiset voivat löytää hänet.

– Nosta esiin, mitä olet, mitä tykkäät tehdä ja näytä se muille, Pitkälä opastaa.

Pitkälän sanoma on purrut niin hyvin, että hänen tilinsä seuraajamäärä kasvaa tasaisesti.

Viime aikojen kasvu johtuu osaksi koronakeväästä: Pitkälällä on ollut aikaa panostaa someen, toisaalta ihmiset ovat viettäneet enemmän aikaa Instagramissa. Sama ilmiö on ollut nähtävillä Lehtomaan mukaan muidenkin somevaikuttajien tileillä.

Koulunkäynninohjaajan töitä tekevä Pitkälä ei poissulje, etteikö hän joskus tekisi töitä yksinomaan somevaikuttajana. Nyt tähtäimessä on 10 000 seuraajan maaginen raja.

– Tiedän, että tuon ihmisille positiivisuutta ja rohkeutta. Siinä mielessä olisi mukava, jos pääsisin enemmän vaikuttamaan.

Voit keskustella jutusta 7.6. klo 23:een asti.

Lue myös: Tutkimus: sosiaalinen media lisää paineita, mutta siitä voi olla myös apua normien purkamisessa

Valko-Venäjää itsevaltaisesti hallitseva presidentti Aleksandr Lukashenko on lyhyen ajan kuluessa pidätyttänyt tunnettuja oppositiohahmoja ja erottanut maan hallituksen. Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Ryhor Nizhnikaun mukaan Lukashenkon oli pakko toimia, koska hän uhkasi saada varteenotettavia haastajia elokuun presidentinvaaleihin.

Taustalla vaikuttaa Valko-Venäjää pahasti koetteleva koronavirusepidemia, jota Lukashenko on toistuvasti vähätellyt. Kansalaiset ovat kuitenkin nähneet epidemian seuraukset arjessaan, mikä on laskenut maataan 26 vuotta johtaneen Lukashenkon suosiota selvästi.

Kuudennelle kaudelleen pyrkivä presidentti on 9. elokuuta pidettävien presidentinvaalien toistaiseksi ainoa ehdokas. Nizhnikaun mukaan on sinänsä myönteistä, että politiikka on palanut vaaleihin Valko-Venäjällä.

– Aiemmin sitä ei ollut, koska oli vain yksi poliitikko. Lukahsenko on voinut käytännössä valita vastaehdokkaansa, mutta nyt hän ei voinut sitä tehdä, Nizhnikau kertoo.

Haastajia kansan parista ja eliitistä

Haastajista kenties vaarallisempi Lukashenkon kannalta olisi ollut tunnettu videobloggaaja Sergei Tihanovski, joka pidätettiin reilu viikko sitten samaan aikaan kuin kymmeniä muita opposition edustajia.

Nizhnikaun mukaan Tihanovski vetoaa populistisilla puheillaan samaan ruohonjuuritason väkeen kuin Lukashenko, mutta nyt hänet on pelattu pelistä pois. Myös Tihanovskin vaimo Svetlana Tihanosvakaja on kerännyt nimiä tuekseen.

– En usko hänen asettuvan ehdolle, häntä on todennäköisesti peloteltu riittävästi, Nizhnikau sanoo.

Haastajista toinen, Viktor Babariko, muodostaa toisenlaisen uhan. Hän on Belgazprombank-pankin entinen johtaja ja tunnettu kulttuurin tukija. Babariko siis lukeutuu eliittiin, ja Nizhnikaun mukaan on ennennäkemätöntä, että joku Valko-Venäjän etuoikeutetuista haastaa Lukashenkon.

Babarikon pyrkiminen presidenttiehdokkaaksi johti Valko-Venäjän hallituksen erottamiseen aiemmin tällä viikolla. Pääministeri Sergei Rumas oli niin ikään entinen pankinjohtaja, ja hallituksessa oli Nizhnikaun mukaan monia liberaalisti ajattelevia ministereitä.

– Babariko oli kehunut Rumasin toimia pääministerinä, mutta todennut presidentin estävän hallituksen hyvät aikeet, Nizhnikau taustoittaa.

Valko-Venäjän Lukašenka erotti hallituksensa ja valmistautuu kuudenteen kauteen presidenttinä

Pelin paikka Venäjälle?

Haasteet eri suunnista olivat johtamassa siihen, että Lukashenkon tukipohjaksi oli jäämässä vain turvallisuuskoneisto sekä alemman tason virkakoneisto.

- Hallinto ei ollut varautunut tämänkaltaisiin ehdokkaisiin. Ei Lukashenko ehkä paniikissa ollut, mutta hänen täytyi toimia nopeasti, Ryhor Nizhnikau kuvaa tilannetta.

Hänen mukaansa Babarikon ehdokkuus voidaan vielä estää, mutta sitä ennen Lukashenkon on keskusteltava venäläisen virkaveljensä Vladimir Putinin kanssa.

Babarikon aiemmin johtama pankki on venäläisen Gazprom-energiajätin omistama, eikä ole varmaa, kuinka paljon Moskova on valmis tukemaan Babarikoa. Tukeaan kotimaassa menettänyt Lukashenko puolestaan tarvitsee jatkossa yhä enemmän Venäjän myötävaikutusta vallassa pysymiseen, vaikka hän on aiemmin ollut ajoittain kahnauksissa Moskovan kanssa.

– Lukashenkon on nyt annettava enemmän periksi. Venäjä saattaa kyetä niin sanotusti ratkaisemaan Valko-Venäjän ongelman ja lisäämään sen riippuvuutta Venäjästä, minimaalisin kustannuksin, Nizhnikau ennustaa.

Korona on "uusi Tshernobyl"

Lukashenko on sanonut koronaepidemian olevan vain haihattelua, joka paranee esimerkiksi votkalla. Tästä huolimatta Valko-Venäjällä on vahvistettujakin koronavirustartuntoja suhteessa väkilukuun enemmän kuin esimerkiksi Britanniassa. Kuolleiden määrä sen sijaan on epäilyttävän alhainen.

Vaikka maan hallinto ei ole ryhtynyt toimiin taudin hillitsemiseksi, kansalaistasolla on Nizhnikaun mukaan reagoitu. Vapaaehtoiset ovat keränneet sairaaloihin suojatarvikkeita, ja kouluissa sekä ravintoloissa on ollut poikkeuksellisen väljää. Jopa monet jalkapallofanit ovat katsoneet parhaaksi olla lähtemättä otteluiden katsomoon.

– Ihmiset ajattelevat, että tämä on uusi Tshernobyl: hallitus ei halua huolehtia meistä vaan yrittää peitellä tapahtunutta, Nizhnikau kuvailee.

Hänen mukaansa tyytymättömyys kohdistuu suoraan Lukashenkoon, mutta vielä ei olla siinä vaiheessa, että kansa lähtisi protestoimaan kaduille. Nizhnikau odottaa hallinnon tekevän lähempänä presidentinvaaleja myös selväksi, ettei se kannata.

- Vaalit ovat lisäksi sellaiseen aikaa elokuun alussa, jolloin ihmiset ovat mökeillään joko koronaa paossa tai hoitamassa kasvimaitaan, tutkija muistuttaa.

Valko-Venäjällä pelataan venäläistä rulettia koronan kanssa – tutkija: Virheen tunnustaminen murentaisi presidentin kovan miehen imagoa

Kun koronakriisi alkoi alkuvuonna sulkea yhteiskuntia, vaikutukset näkyivät heti taloudessa.

Kaupankäynti tyrehtyi, ihmisiä jäi työttömäksi ja valtiot unohtivat talousarvionsa ja ottivat lisää velkaa.

Myös osakkeiden arvo romahti, ja pörssi sukelsi nopeasti pohjalukemiin. Kolmen kuukauden jälkeen kurssit ovat kuitenkin yllättäen nousseet jo entisiin lukemiin.

Lue lisää: Wall Streetin kurssit reipastuivat viikon lopussa pienelle plussalle

Alla olevassa grafiikassa on kuvattu Yhdysvaltain 500 suurimman pörssiyhtiön osakkeiden arvon kehitystä puolen vuoden aikana. Taulukko mukailee hyvin myös Euroopan ja Aasian pörssien tilannetta.

"Korona tuli ja meni"

Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi nostaa esille kolme tekijää, jotka ovat mahdollistaneet osakekurssien nousun.

Keskuspankit ovat tehneet suuria tukiostoja, yksittäiset valtiot ovat tukeneet yrityksiä monin tavoin ja koronan tartuntatilastot ovat laskemaan päin.

– Markkinoilla on nyt sellainen fiilis, että korona tuli ja meni. Ja jos toinen aalto tulisikin, siihen osattaisiin varautua paremmin eikä yhteiskuntia tarvitsisi sulkea, Paasi sanoo.

Paasin mukaan tulevaisuuden suhteen on vaikea sanoa mitään varmaa, sillä epävarmuustekijöitä on ilmassa tavallista enemmän.

– Vuoden toinen kvartaali tulee olemaan huono, ja jos tartuntaluvut ovat nousussa ja yhteiskuntia mahdollisesti aletaan sulkemaan uudelleen, niin sitten pörssi kyllä lähtee laskuun.

Nousu ei ole ikuista

Keskinäisen työeläkeyhtiön Varman varatoimitusjohtaja Reima Rytsölä muistuttaa, että koronakriisi koettelee talouksia kaikkialla.

– Kaikesta elvytyksestä huolimatta maailmantalouteen on tullut lommo, ja se lommo on pysyvä, Rytsölä sanoo.

Pörssikurssien rivakka nousu talousvaikeuksienkin alla on jossakin määrin arvoitus myös alan ammattilaiselle.

– Olen sitä kyllä ihmetellyt itsekin. Mutta jossakin vaiheessa pörssi tulee reagoimaan myös reaalitalouden muutoksiin. Pidemmällä aikavälillä niillä on omanlaisensa yhteys.

Suomessakin on tällä hetkellä yli 870 000 osakkeenomistajaa, jotka ottaisivat mieluusti vastaan vinkkejä siitä, miten rahat tulisi sijoittaa.

– Markkinat katsovat aina eteenpäin. Nyt on välitilanne, eikä kukaan pysty varmasti sanomaan, mille tasolle markkinat palautuvat, Rytsölä sanoo.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Toukokuu alkoi Wall Streetillä synkkänä – huhtikuussa oli vahvasti nousupainotteinen

Koronapelosta kärsivät pörssit sulkivat Yhdysvalloissa laskussa – myös Helsingin pörssi sukeltanut