Kesäkuun alusta on polkupyörällä saanut kuljettaa matkustajia riippumatta siitä, minkä ikäinen kuljettaja tai matkustaja on.

Aikaisemmin Suomessa oli voimassa sääntö, jonka mukaan 15 vuotta täyttänyt henkilö sai kuljettaa yhtä enintään 10-vuotiasta lasta ja 18 vuotta täyttänyt henkilö kahta enintään 6-vuotiasta lasta sillä edellytyksellä, että lapsia varten pyörässä oli asialliset istuimet ja jalkasuojukset.

Nyt iällä ei ole enää väliä, mutta edelleen kulkuvälineestä pitää löytyä kaksi jarrua ja matkustajalle sopiva istuin. Se, millainen istuin aikuiselle vaaditaan, jää uusissa säännöissä tarkemmin määrittelemättä.

Tarakalle asennettavat aikuisten istuimet eivät kuitenkaan tule kyseeseen, sillä matkustajia ei saa ottaa kyytiin useampaa kuin mille määrälle polkupyörä on rakennettu. Jos pyörä on siis yhden ihmisen pyörä, kaveria ei voi tuoda terassilta kotiin tarakalla, vaikka tavaratelineelle olisi ruuvannut kiinni ralliauton kuppi-istuimen turvavöineen.

Kuten auton kohdallakin, pyörän kuljettajakaan ei saa olla humalassa, mutta matkustaja saa vaikka nukkua, kunhan pysyy kyydissä.

Tervetuloa peräkärryyn

Käytännössä aikuismatkustajat tulevat uuden lainsäädännön myötä matkustamaan joko varta vasten matkustajien kuljettamiseen suunniteltujen pyörien päällä tai sitten erillisessä perävaunussa.

Aikaisemmin pyörän kuljettajan, matkustajan ja tavaran kokonaispaino pyörän päällä ei saanut ylittää 250 kiloa. Kaksipyöräisellä polkupyörällä sai ennen kuljettaa enintään 50 kg tavaraa. Vähintään kolmipyöräisellä polkupyörällä sai tavaraa kuljettaa enintään 100 kiloa.

Nyt myös painorajat ovat poistuneet. Pyörään saa lastata sen, minkä pyörän valmistaja ilmoittaa. Ei kuitenkaan sen enempää. Jo tällä hetkellä markkinoilla on 400 kilon pyöriä.

Ajatus matkustajien kuljettamiseen perävaunussa saattaa vielä vähän naurattaa, mutta nykyaikaiset sähköavusteiset pyörät pystyvät hyvinkin toimimaan vetureina useammallekin matkustajalle.

Tällaiselta henkilöperäkärryltä edellytetään kuitenkin, että se on kytketty pyörään henkilökuljetukseen tarkoitetulla tavalla ja tarkoitettu ihmisten kuljettamiseen sekä mitoitettu kaikkien matkustajien painolle.

Tarkkaa on myös, että kuljetettaville henkilöille pitää olla tarkoituksenmukainen istuin ja perävaunun rakenteen pitää olla sellainen, että matkustaja ei joudu kosketuksiin perävaunun pyörien eikä tien kanssa.

Pyörä saa olla miten pitkä tahansa

Suomessa polkupyörällä saa ajaa pyörätiellä, jos kaksipyöräinen pyörä ei ole leveämpi kuin 85 cm. Jos pyöriä on pyörän alla enemmän kuin kaksi, sallitaan leveydeksi 125 cm.

Kaksi aikuista mahtuu varsin niukasti istumaan vierekkäin alle 1,25 metrin leveydessä, mutta istujat voidaan sijoittaa perävaunussa myös peräkkäin, sillä polkupyörän pituudella ei lain mukaan ole väliä.

Tämä mahdollistaa kiinnostavia uusia pyörämalleja kokouspyöristä bussipyöriin tai jopa sähköavusteisiin kaupunkijuniin. Jo nyt maailmalla on myynnissä pitkäperäpyöriä myös henkilökuljetukseen. Kovin suosittuja ne eivät Euroopassa kuitenkaan vielä ole.

Pyörien valmistajille uudet säännöt antavat lisää vapautta, mutta ihan mitä tahansa laitetta ei henkilökuljetukseen saa tarjota. Suomessa myytäville polkupyörille ja sähköavusteisille pyörille on olemassa eri vaatimuksia pyörätyypistä riippuen ja niissä on oltava CE-merkintä.

Mutta uudet säännöt mahdollistavat myös uusia tapoja saivarrella sääntöjen kanssa.

Esimerkiksi alle 12-vuotiaalla on poikkeuslupa pyöräillä jalkakäytävällä, mikäli hän ei aiheuta siellä haittaa. Kun polkupyörällä saa nyt kuljettaa matkustajia kuljettajan ja matkustajan iästä riippumatta, voi esimerkiksi syntyä tilanne, jossa lapsi kuljettaa aikuisia sähköavusteisella pyörällä siellä, missä pyörällä ei muuten saisi ajaa.

Perjantaina valtiovarainministerin paikalta eronnut Katri Kulmuni kertoo Facebook-sivuillaan, että haluaa jatkaa keskustan puheenjohtajana myös syyskuun puoluekokouksen jälkeen.

– Jos Keskustan puoluekokousedustajat haluavat, että jatkan työtäni Keskustan puheenjohtajana yhteisten arvojemme ja Keskusta-aatteen pohjalta, niin olen käytettävissä myös Oulun puoluekokouksessa, Kulmuni kirjoittaa.

Kulmuni kirjoittaa, että jätettyään ministerin tehtävän hänellä on aikaa keskittyä järjestötyöhön. Kulmuni kertoo tekstissään muun muassa lähtevänsä maakuntakierrokselle heti, kun koronatilanne sen mahdollistaa.

Keskustan puoluekokous järjestetään syyskuussa Oulussa.

Kulmuni jätti valtiovarainministerin tehtävän perjantaina viestintävalmennuskohun päätteeksi, mutta jatkaa keskustan johdossa. Voit katsoa videon Kulmunin eroilmoituksestä tästä jutusta.

Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että Kulmunin eron taustalla olivat viestintäsotkun lisäksi keskustan huono kannatus ja tukala asema hallituksessa.

Keskustan kannatus on Ylen uusimmassa kannatusmittauksessa sukeltanut 10,7 prosenttiin.

Keskustan oli tarkoitus kokoontua valitsemaan uusi ministeriehdokas pika-aikataululla sunnuntaina iltapäivällä. Lauantaina puolue kuitenkin ilmoitti, että kokousta ei vielä sunnuntaina järjestetä.

Lue myös:

Rahakirstun vartijan paikka auki: keskustan ministeripeli käynnistyi heti – tässä ilmeisimmät ehdokkaat

Analyysi: Liian paljon liian nopeasti – Katri Kulmunin kujanjuoksu päättyi haaksirikkoon

Keskustan ministerivalintakokouksen ajankohta siirtyy sunnuntailta, puolue tiedottaa. Uudesta ajankohdasta ilmoitetaan mahdollisimman pian.

Kokouksen siirtymisen syy ei toistaiseksi ole tiedossa.

Alun perin keskustan oli tarkoitus kokoontua päättämään uudesta valtiovarainministeriehdokkaasta sunnuntaina iltapäivällä. Ehdokkaasta ovat päättämässä keskustan puoluehallitus, eduskuntaryhmä ja europarlamentaarikot.

Keskustan viestintäpäällikkö Laura Ruohola lupaa asiasta uutta tietoa pian.

– Tiedotamme asiasta mahdollisimman pian, mutta kokous ei ole siis huomenna. Muuta lisättävää ei ole tällä hetkellä, Ruohola vastasi kello 14.30 tekstiviestillä Ylen tiedusteluun kokouksen lykkääntymisen syystä ja mahdollisesta uudesta ajankohdasta.

Katri Kulmuni erosi valtiovarainministerin paikalta perjantaina viestintäkohun päätteeksi. Kulmuni jatkaa kuitenkin puolueen puheenjohtajana ja on ilmoittanut haluavansa jatkaa puolueen johdossa myös syyskuun puoluekokouksen jälkeen.

Juttua päivitetään.

Voit keskustella aiheesta 7.6. klo 23:een saakka.

Lue myös:

Katri Kulmuni ilmoittaa olevansa mukana keskustan puheenjohtajakisassa

Rahakirstun vartijan paikka auki: keskustan ministeripeli käynnistyi heti – tässä ilmeisimmät ehdokkaat

Sinetöikö puoluetoverien hiljaisuus Kulmunin kohtalon? Tutkijat: Eron taustalla oli muutakin kuin konsulttirahat

Uuteen normaaliin kaikkialla kuuluvat käsidesit, kumihanskat ja turvavälit. Niitä edellytetään jokaiselta tapahtumalta – auto-bassottelijoiden kokoontumiseltakin.

Kun bassottelija, yrittäjä Timo Raudasoja haki järjestämälleen bassottelijoiden kokoontumiselle lupia, koronan jälkeisen ajan rajoitukset piti ottaa huomioon.

– Käsidesit, kertakäyttöhanskat ja muut piti olla, Raudasoja sanoo.

Lauantain kokoontumisen tärkeintä antia Seinäjoella on oman auton esittely muille bassottelun harrastajille. Luvallisesti.

Basson jytke kuuluu tapahtumapaikalta jopa kilometrin päähän sateisesta säästä huolimatta. Tässä kokoontumisessa ei desibelejä säästellä.

– Nyt saa vapaasti soittaa melulupien alla ja esitellä omaa autoa muille.

"Desibelit kertoo kaiken"

Timo Raudasoja on harrastanut bassottelua teini-ikäisestä lähtien. Siinä, missä hifistelijä hakee parasta soundia, bassottelijalle tärkeintä on – basso.

– Bassottelussa desibelit kertoo kaiken. Mitä enemmän peräluukku ja ikkunat vatkaa, sen parempi. Sitä hienommalta se näyttää kylillä, Raudasoja sanoo.

Raudasoja nauttii auton rakentelusta. Harrastus kulminoituu siihen, kun bassot ja vahvistimet ovat paikallaan autossa ja niitä pääsee kokeilemaan.

– Ne ensimmäiset soundit, kun lähdetään tuuttaamaan lukemia pihalle – sieltä niitä kicksejä tulee.

Desibelien mittaaminen kuuluu harrastukseen. Raudasoja tietää, että Suomesta löytyy auto, joka "tuuttaa pihalle" 170 desibeliä. Mopoautosta hän kertoo mitatun vastikään 148,5 desibeliä.

– Kunnon basso tulee kropasta läpi, Raudasoja sanoo.

Seinäjokelainen, 22-vuotias Joni Innanen on maksanut vuoden 2001 fordistaan 300 euroa. Hän on varustellut autoa omaksi ilokseen.

Kilpailuihin Innanen ei ole vielä osallistunut, mutta autosta löytyy jo varsin hyvät varustelut.

– Neljä 12-tuumaista subwooferia ja kahdeksan kilowatin pääte. Laitteiden ovh on varmaan parin tonnin luokkaa, Innanen sanoo.

Ainakin vielä harrastajan kuulo on kestänyt bassojen jyrinän. Harrastus pysyy.

– Siinä tulee hyvä fiilis.

"Matkustettavuus ei ole ykkösasia"

Timo Raudasoja kertoo, että bassottelijoiden kokoontumisessa nähdään autoja ja harrastajia laidasta laitaan. Varusteluun on voitu kuluttaa pari sataa euroa tai kymmeniä tuhansia.

– Tämä ei katso ikää eikä kengännumeroa. Tänne tulee kaikentasoisia autoja ja kaikki yhtä ylpeinä, kuulumme yhteen perheeseen, Raudasoja hehkuttaa.

Osassa autoja paikallaan ovat vain kuskin ja apukuskin penkit. Muun tilan täyttävät bassot, vahvistimet ja muut.

– Matkustettavuus ei ole se ykkösasia, se on se basso.

Lue seuraavaksi: Onko tässä Suomen kovaäänisin menopeli? Vanha Volvo soi niin lujaa, että tukka lähtee

Mahdoton valinta: Miten sinä hoitaisit koronapandemian? Testaa ja tutki ajatteletko kuten muu

Haastoimme eri alojen asiantuntijoita vastaamaan kymmeneen mahdottomaan kysymykseen toimista koronapandemian aikana. Nyt on sinun vuorosi pohtia valintoja, tehdä omasta mielestäsi paras ratkaisu ja sen jälkeen tutkia, mihin ratkaisuun muut ovat päätyneet.

Kovia otteita koulujen sulkemiseksi, yllätys Uudenmaan avaamisesta ja piiloutuminen THL:n selän taakse – Ylen erikoisartikkeli kertoo, miten hallitus luotsasi Suomen poikkeusoloihin ja takaisin

Videot poliitikkojen puheista näyttävät, miten kausi-influenssa muuttui kansalliseksi poikkeustilaksi.

Kuin jännitysromaanista: Vapaamuurareilla piilossa ollut natsiupseerin sotapäiväkirja ohjaa etsimään kulta-aarretta puolalaisen palatsin hylätystä kaivosta

Aarrekartta natsiupseerin päiväkirjassa, 28 tonnia ryöstettyä kultaa, kätkö palatsin umpeen räjäytetyssä kaivossa... Jos joku kirjoittaisi näistä aineksista romaaniin, kustannusyhtiö saattaisi toppuutella, että liika on liikaa. Puolan uutistoimiston PAP:n mukaan aarre on kuitenkin totta.

4-vuotias Jippu sairastui Kawasakin tautiin ja vei suomalaisperheen matkalle, jolle ei näy loppua: "Koko ajan on varpaillaan"

Lastenlääkärit maailmalla ovat raportoineet tapauksista, joissa lapsilla on havaittu harvinaisen Kawasakin taudin kaltaisia vakavia tulehdusoireita. Yhteyttä koronavirukseen tutkitaan.

Ensimmäiset VW Kuplat tuotiin Suomeen tasan 70 vuotta sitten – alkuperäisistä on jäljellä vielä kaksi, toinen pelastui vain täpärästi romutukselta

Volkkariharrastajien työpajoissa vanhoja autoja on entisöity alkuperäiseen loistoonsa. Niihin liittyy paljon nostalgiaa. Moni esimerkiksi muistaa, että entisaikojen Kupla käynnistyi nappia painamalla.

Etelä-Hämeessä, Hattulan Pekolan kylässä on helmikuusta alkaen asunut seitsemän 20–24-vuotiasta nuorta aikuista isossa omakotitalossa. Talo on nimetty Meemitaloksi.

Kyseessä on Suomen ensimmäinen somevaikuttajien kommuuni. Vastaavanlaiset yhteisöasumiset ovat ulkomailla jo tuttuja Youtuben seuraajille.

Omakotitaloon muuttivat Niko Meuronen ja Santeri "Santtu" Hänninen sekä Ella Hautajärvi, Helmi Kantola, Katja Hiltunen, Veetu Vuori ja Mona Karttunen.

Idea talosta oli Nikon ja Santun, joiden suositulla NikojaSanttu-Youtube-kanavalla on 260 000 tilaajaa.

– Minulla ja Santulla on tavoitteena saada tänä vuonna 300 000 tilaajaa täyteen ja viettää elämämme paras kesä, listaa Niko Meuronen.

Santtu sairastui burnoutiin

Fanien parissa tunnettu kaksikko kutsui taloon viisi muuta tubettajaa. Hulppeassa, valmiiksi kalustetussa omakotitalossa on tilaa 400 neliötä, reilusti pihaa ja oma poreallas.

Kaikki tubettajat maksavat vuokraa omista huoneistaan. Talon väljiä asumisääntöjä laaditaan heimoneuvostossa.

Hyvin alkanut yhteistaival muuttui maaliskuun puolessa välissä koronakaranteeniksi. Vieraita ei taloon huolittu. Samalla myös Santeri "Santtu" Hänninen joutui sairaslomalle työuupumuksen takia.

Mieli ei enää kyennyt lepäämään, sillä tube-videoiden tekijän on vaikea erottaa työ ja vapaa-aika toisistaan. Ideointimylly käy yötä päivää.

– En voinut ikinä edes kuvitella, että minulle voisi tulla jotain burnoutia. Kyllä yllätti, kun se iski kirjaimellisesti vasten kasvoja, väsyneen näköinen Santeri Hänninen tunnustaa.

Niko Hänninen odottaa Meemitalolle uutta alkua kesäkuussa. Kokoontumispykälien väljennyttyä myös talossa alkaa käydä vieraita. Hänninen muistelee, kuinka heillä oli Santun kanssa mahtava kesä vuonna 2015, kun kaksikko muutti viimeksi asumaan yhteen.

– Silloin meillä oli elämäni paras kesä. Nyt ollaan taas omakotitalossa ja toivotaan, että kesä olisi vieläkin parempi.

Konkarit neuvovat, mikä koukuttaa katsojia

Pekolassa tubettajina tunnetut nuoret tekevät nettiin videoita, joilla on satoja tuhansia seuraajia. Nikon ja Santun perässä tulee Mona Karttunen, joka on saanut kerättyä Mona Ilona -kanavalleen yli 110 000 tilaajaa. Videoita on syntynyt 12-vuotiaasta lähtien.

Talon ilopillereinä ja ahkerina fitness-naisina esiintyvät Ella Hautajärvi ja Helmi Kantola ovat hyvää tahtia lisänneet suosiotaan naispuolisten katsojien parissa, tilaajia heidän kanavallaan on 62 000.

Santtu ja Niko neuvovat muita kuvauskikoissa ja ennen kaikkea koostamisessa, jotta tuloksena syntyisi lähinnä nuoria katsojia naurattavia ja koukuttavia verkkovideoita.

– Tämä on lähtenyt yllättävän hyvin liikkeelle. Videoilla on paljon näyttökertoja, ja fanit ovat innoissaan. Meemitalolle on esimerkiksi tehty fanisivuja. Jengi on siis innoissaan kaikesta muustakin kuin vain meistä, kertoo Niko Meuronen.

Itsensä saa nolata, mutta ei mielellään toisia

Koronan takia videoita on kevään mittaan tehty paljolti talon oman väen kesken, jokainen kun voi vierailla toistensa videoilla.

Seitsemän tubettajan porukka hakee kommuuniasumisella toisistaan ideointitukea, energiaa ja intoa. Isommassa tiimissä hauskanpito on aina hauskempaa.

Sitä Meemitalossa riittää. Videoilla näkyy miten tubettaja tekevät toisilleen jekkuja ja toteuttavat haasteita. Mitä kreisimpi, sen parempi.

Tosin rajat ne on tube-videoillakin.

– Annamme Nikon kanssa vinkkejä minkälaisia videoita kannattaa tehdä ja missä menee hyvän maun raja, mistä voi heittää läppää ja mistä ei, Santtu Hänninen selittää.

– Haluan antaa hyvää viihdettä yleisölle ja myös roolimallia. Vaikka me teemme tyhmiä asioita, niin me nolataan itsemme eikä muita, painottaa Niko Meuronen.

Muista pikkukuvan ja otsikon tärkeys

Jyväskylästä Meemitaloon on muuttanut kaksikko Veetu Vuori ja Katja Hiltunen. He ovat imeneet tietoa ja taitoa Youtube-videoiden teosta kevään ajan. Tulostakin on syntynyt, sillä molemmilla on nyt noin 17 000 tilaajaa.

– Pikkukuva, joka tulee tube-videon yhteyteen, on tosi tärkeä. Se herättää katsojan mielenkiinnon, ja myös otsikko on tärkeä, Veetu Vuori tietää.

Katja on petrannut kuvatun materiaalin leikkaamisessa, jotta katsojan mielenkiinto pysyy yllä.

– Editoinnissa pitää saada tunnin materiaalista koottua kaikista kiinnostavimmat pätkät lyhyeen videoon, Katja painottaa.

Kilpailu videoiden katsojista on tubettajien kesken kovaa ja menestyksen mittari on tilaajien ja katsojien suuri määrä. Se taas houkuttelee sponsoreita, joilta on mahdollisuus saada rahaa.

Nyt kesäkuussa kavereillakin on lupa taas tulla vieraisille Meemitaloon. Sitä talon väki kaipaakin pitkän kevään jälkeen. Monet vierailijat varmasti päätyvät myös Meemitalon uusiin videoihin.

Uutta menoa toi jo viime viikonvaihteessa talon sisätiloihin koottu jättitrampoliini.

Kiviharrastajat ja muut luonnossa liikkujat voivat nyt lähettää havaintojaan tutkijoille mobiilisovelluksella.

Geologian tutkimuskeskus on avannut Omakivi-palvelun kannustaakseen ihmisiä kivihavaintojen ja -näytteiden lähettämiseen. Sen voi asentaa sekä iPhone- että Android-puhelimeen.

Sovelluksella lähetetyt havainnot osallistuvat GTK:n vuotuiseen kansannäytekilpailuun, jossa parhaiden näytteiden lähettäjät saavat rahapalkintoja.

GTK:n kansannäytekilpailuun tulee vuosittain kolmisen tuhatta kivinäytettä. Lähettäjiä on viitisensataa. Monet harrastajista ovat kuitenkin lähettäneet näytteitä jopa useiden vuosikymmenten ajan.

"Kun vähän opiskelee, voi käydä bongaamassa erilaisia asioita"

Geologi Tuomas Leskelä GTK:n Kuopion yksiköstä toivoo, että uusi sovellus kannustaisi etenkin nuoria löytämään kiviharrastuksen.

– Haluaisimme, että tästä saataisiin uusi sukupolvi kiviharrastajia liikkeelle. Tässä on riski, että toiminta hidastuu, kun harrastajat vanhenevat eivätkä pysty enää liikkumaan metsässä yhtä paljon.

Leskelä vertaa kiviä harrastuksena lintubongaamiseen.

– Se on tosi mielenkiintoista. Luonnollisessa prosessissa syntyviä kiviä, jotka näyttävät erilaiselta ja kuitenkin noudattavat tiettyjä sääntöjä. Kun vähän opiskelee, voi käydä bongaamassa erilaisia asioita luonnossa.

Kivihavaintoja toivotaan koko Suomen alueelta. GTK:ssa on huomattu, että väkilukuun suhteutettuna innokkaimmat harrastajat asuvat Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa.

– Esimerkiksi Helsingin seudulta näytteitä tulee yllättävänkin vähän, vaikka sielläkin on potentiaalia hyville esiintymille, Leskelä sanoo.

Jos sovelluksella lähetetty kuva osoittautuu GTK:n mielestä mielenkiintoiseksi, tutkijat käyvät katsastamassa tilanteen myös paikan päällä.

Harrastajilta toivotaan näytteitä mahdollisista akkumineraaleista

GTK:lla on parhaillaan käynnissä valtakunnallinen akkumineraaleihin liittyvä kartoitusprojekti. Sen tavoitteena on selvittää muun muassa litiumin, koboltin ja grafiitin mineraalipotentiaalia eri puolilla Suomea.

Geologi Tuomas Leskelä uskoo, että myös kiviharrastajat voivat löytää retkillään potentiaalisia akkumineraalipaikkoja. Esimerkiksi viime vuonna GTK:lle lähetettiin pegmatiittinäyte Pohjois-Karjalasta Lieksasta alueelta, jossa vastaavia havaintoja ei ole aiemmin tehty. Pegmatiitti voi olla litiumin isäntäkivi.

Geologian tutkimuskeskuksen ylläpitämä kansannäytetoiminta palvelee raaka-ainevarojen etsintää ja tutkimusta.

Kansannäyte on kiviharrastajan geologille tai muulle asiantuntijalle toimittama kivi-, mineraali- tai maaperänäyte. Hyvä näyte saattaa johtaa jopa kaivos- tai kiviteollisuuden syntymiseen.

Tunnetuin esimerkki Suomessa lienee Outokummun vanha kaivos Pohjois-Karjalassa. Sen perustamiseen johtava kivilöydös tehtiin Rääkkylässä Kivisalmen laivaväylän ruoppaustöissä vuonna 1908.

Lue myös:

Kaivoshanke sai Heinäveden varpailleen, nyt Valamon ja Lintulan luostareihin vireillä hiljaisuuden turvavyöhyke: “Tämä on varotoimenpide”

Suomesta hamutaan akkumineraalien kärkimaata – tuotannon kasvattamiseen on mahdollisuuksia, mutta se ei tapahdu käden käänteessä

Oulun Rajakylässä ja Toppilassa lepää 600 kaupunkipyörää tyhjän panttina. Näyttää siltä että ne viihtyvät siellä koko kesän. Kuusikymmentä pyöräasemaa on varastossa Toppilassa.

Syynä tähän on Oulun kaupungin ja kaupunkipyöräjärjestelmän toimittaneen Nextbike Polskan erilainen näkemys toiminnan vakuuksista.

Maailmalla ja muualla Suomessa on kaupunkipyöräjärjestelmiä onnistuttu ottamaan käyttöön ilman isompia ongelmia. Oulussakin niitä ehdittiin kokeilla viime kesänä, mutta nyt koko kuvio on kaatumassa poliittiseen vääntöön.

Yhteiskäyttöpalveluihin erikoistunut suomalainen Rolan Oy vastaa Oulun kaupunkipyörätoiminnan käytännön toteutuksesta. Nextbike Polska taas on Oulun kaupungin sopimuskumppani, ja omistaa kaupunkipyörät. Kaupungin ja puolalaisyhtiön välisessä kiistassa Rolanilla ei ole varsinaista roolia,vaikka se onkin toiminnan keskiössä.

– Kustannukset juoksevat ja tavara seisoo varastossa niin kauan kuin kukaan ei selkeästi päätä, että järjestelmä lopetetaan tai otetaan käyttöön, sanoo Rolan Oy:n myyntijohtaja Aki Laiho.

Kaupunkipyöräjärjestelmästä tehtiin sopimus vuosiksi 2019–2028. Vuosittainen kustannus kaupungille pyöristä on sopimuksen mukaan vajaa 700 000 euroa.

Oulu halusi sopimukseen vakuuden mahdollisen konkurssitilanteen varalta, jotta palvelu saadaan toteutettua kesäkauden loppuun saakka. Takuusummaksi sovittiin vajaa 800 000 euroa.

Turussa Nextbike Polskan pyörät ovat ympärivuotisessa käytössä, eikä yhtiöltä ole vaadittu minkäänlaista vakuutta. Palvelu toimii siellä hyvin.

Poliittinen vääntö astuu kuvaan

Nextbike Polska on tänä vuonna joutunut taloudellisiin vaikeuksiin ja hakenut yrityssaneeraukseen. Tilanteesta yhtiö syyttää ennen kaikkea koronaviruspandemiaa, mutta sillä vaikuttaa olleen ongelmia jo aiemminkin. Puolalaisyhtiön operatiivinen toiminta jatkuu Aki Laihon mukaan normaalisti.

Kiista kiteytyy siihen, että osa Oulun poliittisista päättäjistä ei myönny talousvaikeuksiin ajautuneen Nextbike Polska esitykseen puolittaa kymmeneksi vuodeksi annettava vakuus ja siirtää sopimus saksalaiselle emoyhtiölleen Nextbike Gmbh:lle.

Yhtiö esitti Oululle vakuussumman puolittamista 400 000 euroon. Oulun virkamiehille se olisi käynyt, mutta lähimainkaan poliittista yksimielisyyttä ei asiasta ole syntymässä. Tämän vuoksi yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki ei ole vienyt asiaa päätettäväksi yhdyskuntalautakuntaan.

Matinheikki sanoo että asiasta on olemassa selkeä näkemysero Oulun päättäjien keskuudessa, mutta ei halua kommentoida rintamalinjoja asiassa.

– Ei ole järkeä lähteä äänestyttämään lautakuntaa, koska ei löytynyt yhteistä poliittista tahtoa sopimusmuutokseen. Aikanaan kun kaupunkipyöristä päätettiin Oulussa, se oli valtuuston yhteinen tahtotila, sanoo Matinheikki.

Osa Oulun poliitikoista on vastustanut kaupunkipyöriä alusta saakka. Varsinkin kaupungin keskustan ulkopuolelta äänensä keräävien kunnallispoliitikkojen näkökulmasta kaupunkipyörähanke on vähemmän kiinnostava. Nextbike Polskan talousongelmat tulivat heidän kannaltaan hyvään aikaan.

Nyt näyttää siltä, että hanke kaatuu nimenomaan yhtiön vaikeuksiin, kun kaupunki pitää kiinni alkuperäisestä vakuussummasta, eikä puolalaisyhtiö pysty sitä toimittamaan.

Oulu on poikkeus pyöräkaupungeissa

Pyöräliiton erityisasiantuntija Martti Tulenheimo tuntee Suomen kaupunkipyörämarkkinan kuin omat taskunsa. Hän on toiminut eri rooleissa kymmenkunnassa kaupunkipyörähankkeessa ja on ollut mukana konsultoimassa myös Oulun kaupunkia kaupunkipyörien hankinnassa.

Vastaavaa kiistaa kaupunkipyörämaailmassa Suomessa ei hänen mukaansa ole ollut.

– Oulun tilanne on hyvin poikkeuksellinen. On lähdetty kiistelemään yrityksen kanssa teknisluontoisesta vakuudesta.

Toki myös Nextbike Polskan tilanne on poikkeuksellinen. Yritys on ajautunut mittaviin taloudellisiin vaikeuksiin jo syksyllä 2019. Tilanne vaikeutui koronakevään aikana.

Silti Tulenheimo pitää panttia tietynlaisena muodollisuutena. Turussa saman yhtiön järjestelmä saatiin pystyyn aikaisemmin sovitusti, eikä siellä samoja ongelmia ole.

Oulussa kuitenkin ollaan pattitilanteessa. Kaupungin pitäisi maksaa ainoastaan palvelun tuottamisesta, mutta se ei halua päästää yhtiötä tuottamaan tätä palvelua.

– Ulkopuolisesta näyttää absurdilta käydä kiistaa siitä vakuudesta, jollei tarkoituksena ole sabotoida koko asiaa. Siltähän tämä vähän haiskahtaa. Yllättävää että toisen pyöräilykauden alussa Oulun päättäjät alkavat heittää kapuloita rattaisiin, sanoo Tulenheimo.

Kaupunki ei halua antaa siimaa

Tilanne on pyöräilykaupunki Oululle imagotappio, sanoo Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk.).

Oulun Kaupunginhallituksessa asiaa ei ole virallisesti käsitelty. Vakuuden puolittamisesitys sai kuitenkin uuden käänteen siinä vaiheessa kun kaupunginhallituksessa asiaan nihkeästi suhtautuvat poliitikot kiinnostuivat asiasta. Kävi ilmeiseksi, että sopimusmuutos tulisi kohtaamaan vastarintaa vaikka se yhdyskuntalautakunnassa hyväksyttäisiinkin.

Vehkaperä näkee syyn tilanteen junnaamiseen kuitenkin siinä, että palveluntuottajan taloustilanne on ollut huono.

– Me emme anna enempää tälle yritykselle siimaa, vaan toivomme että pysytään tehdyssä sopimuksessa ja saamme sen palvelun, jonka me olemme tänne tilanneet, sanoo Vehkaperä.

Hän valittelee sitä, että koko maailmassa on vain vähän yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita Oulun kaltaisen lyhyen kauden palvelujen tarjoamisesta.

Vehkäperä sanoo, että jos yritys ei pysty alkuperäisen sopimuksen mukaista vakuutta maksamaan, se joutuu pyöränsä ja palvelupisteensä keräämään pois.

– Joudumme sitten uudestaan pohtimaan, onko meillä halukkuutta kaupunkipyöräpalvelun ostajaksi edelleenkin vai haluammeko me jotain muuta sen tilalle, sanoo Vehkaperä.

Pyöriä operoivan yhtiön mielestä pyörät tuottaisivat kaupungille rahaa

Rolan Oy:n myyntijohtaja Aki Laiho kertoo, että pyörät on huollettu talven aikana ja valmistauduttu käynnistämään toiminta keväällä.

– Ehdotimme kaupungille, että pyörät otettaisiin käyttöön jo huhtikuun alussa. Se on turvallisin tapa liikkua koronaviruspandemian aikana ja näin tehtiin esimerkiksi Helsingissä, sanoo Laiho.

Hän ei halua ottaa kantaa Oulun kaupungin päätöksentekoon, mutta toteaa, että asia on nyt täysin Oulun kaupungin poliittisten päättäjien käsissä. Pyörät ovat koko ajan toimintavalmiudessa.

Rolan operoi Nextbike Polskan pyöriä Oulun ohella myös Turussa, missä vastaavia ongelmia ei ole ilmennyt.

Oulun kaupunki ei ole toistaiseksi maksanut pyöristä mitään. Täydessä kausikäytössä ne tuottaisivat Laihon laskelmien mukaan noin 100 000 euroa kaupungin kassaan vuodessa.

Yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki ei ihan tällaisiin lukuihin Pohjois-Suomessa usko.

– Meillä ei kaupunkipyörissä mainostamiseen ole syntynyt samanlaista imua kuin Etelä- Suomessa, sanoo Matinheikki.

Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja suree pikkupolitikointia

Oulun yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) pitää kaupunkipyöriä edelleen hyvänä hankkeena ja toivoo asian jotenkin ratkeavan.

– Kaupunkipyörät olisivat todella hyvä asia kaupungin pitovoiman kannalta tulevaisuudessa, jos yliopisto muuttaa keskustaan ja kaupungin rakenne tiivistyy muutenkin, sanoo Korhonen.

Korhonen arvioi kaupungin riskin tässä toiminnassa olemattomaksi, eikä vakuussumman puolittaminen hänen mielestään oikeasti olisi ollut iso asia tässä tilanteessa, jossa Euroopassa muutenkin tuetaan yrityksiä ja työllisyyttä monin tavoin. Mutta puolalaisyhtiön taloustilanteen heikkeneminen avasi Korhosen mukaan sopivan tien pikkupolitikoinnille.

– Saahan tästä joku maalattua sellaisen mörön, joka puree oman äänestäjäkunnan keskuudessa vaikkapa Oulun kävelykatu Rotuaarin kulmilla, sanoo Korhonen.

Keski-Euroopassa on isommat volyymit, eikä Suomi ole markkinana kovin haluttu kaupunkipyöräalalla. Vain Nextbike Polska jätti aikanaan tarjouksen kaupunkipyöristä Oululle.

Asiassa on sekin mielenkiintoinen puoli, että eurooppalaiset kaupunkipyörätoimijat vaikuttavat jakaneen Euroopan keskenään niin, että eivät juurikaan kilpaile keskenään. Esimerkiksi suomalaiset kaupungit saavat yleensä vain yksi tai kaksi tarjousta.

Tällainen sopimus oli aiemmin Pyöräliiton erityisasiantuntija Martti Tulenheimon mukaan myös saksalaisella Nextbike Gbmh:lla Nextbike Polskan kanssa. Puolalaisyhtiön talousvaikeuksien jälkeen saksalaisyhtiö hankki Tulenheimon mukaan osake-enemmistön puolalaisyhtiöstä.

Jos asetelma säilyy pattitilanteessa koko kesän, Oulun juna taitaa mennä. Voi olla että pyöräilyn ykköskaupunkina itseään pitävässä Oulussa kaupunkipyörät jäävät vain haaveeksi.

Keskustele aiheesta 5.6 kello 23:een asti!

Nuoren miehen pidätys on paisunut väkivaltaisiksi protesteiksi Meksikon suurimmissa kaupungeissa. Mielenosoittajat vaativat oikeutta 30-vuotiaalle Giovanni Lópezille, joka kuoli poliisin pidätettyä hänet toukokuun alussa.

Espanjankielisessä maailmassa Lópezista puhutaan "Meksikon George Floydina". Floyd sai surmansa poliisin pidätyksessä Yhdysvaltain Minneapolisissa. Tapauksia yhdistää poliisin käyttämä väkivalta.

Viranomaisten mukaan Giovanni López pidätettiin "hallinnollisen määräyksen rikkomisesta" ja aggressiivisuudesta virkavaltaa kohtaan. Tilanteen nähneen veljen Cristian Lópezin mukaan syynä oli hengityssuojaimen puuttuminen, kertoo meksikolaislehti El Universal. Osavaltiossa on maskipakko.

Sosiaalisessa mediassa kiertävällä videolla näkyy, kuinka poliisit raahaavat Lópezia poliisiautoon läntisessä Ixtlahuacán de los Membrillosissa Guadalajaran kaupungin eteläpuolella.

– Ette voi viedä häntä! Hän ei ole tehnyt mitään, naishenkilö huutaa poliisille videolla, jossa joku toteaa poliisin lyöneen Lópezia.

Seuraavana päivänä poliisiasemalla perheelle kerrottiin, että López oli viety sairaalaan, jossa tämä kuoli. Kuolinsyy oli traumaattinen aivovamma. Veljen mukaan ruumiissa oli kidutuksen jälkiä, ja jalkaan oli ammuttu.

Protestit kärjistyivät yhteenotoiksi

Tapaus nousi Meksikossa otsikoihin Yhdysvaltain mielenosoitusten seurauksena. Monet julkisuuden henkilöt, kuten elokuvaohjaaja Guillermo del Toro ja näyttelijä Gael García Bernal, ovat tiedottaneet siitä Twitterissä.

Sadat ihmiset osoittivat mieltään poliisin väkivaltaa ja korruptiota vastaan Guadalajarassa torstaina ja perjantaina. Protestit levisivät myös pääkaupunki Méxicoon.

– Oikeutta Giovannille! Giovanni ei kuollut, vaan poliisi tappoi hänet! mielenosoittajat huusivat.

Rauhanomaisina alkaneet protestit puhkesivat yhteenotoiksi poliisin kanssa. Mielenosoittajat muun muassa sytyttivät tuleen erään poliisin selän ja poliisiautoja. Poliisin kerrottiin hakanneen mielenosoittajia, mitä osavaltion kuvernööri Enrique Alfaro pahoitteli myöhemmin.

Median mukaan poliisi otti kiinni kaikkiaan kymmeniä mielenosoittajia. Yli 20:n olinpaikka ei ollut tiedossa lauantaiaamuna Suomen aikaa, kertoo guadalajaralaislehti El Informador.

Enrique Alfaro on luvannut, että Giovanni Lópezin kuolema tutkitaan ja syylliset rangaistaan. Median mukaan tapauksen johdosta on pidätetty kolme poliisia.

– Emme salli vallan väärinkäyttöä saati ihmisoikeuksien rikkomista. Poliisin tehtävä on huolehtia ihmisistä ja taata järjestys sekä oikeusvaltion toiminta. Seuraukset ovat vakavia niille, jotka eivät sitä ymmärrä, Alfaro sanoi Milenio 2020 -lehden mukaan.

Korona kurittaa Meksikoa

Meksikossa koronatartunnat ovat voimakkaassa nousussa. Päivittäiset kuolinluvut hipovat jo Yhdysvaltain ja Brasilian lukuja.

Todettuja tartuntoja on Latinalaisen Amerikan neljänneksi eniten Brasilian, Perun ja Chilen jälkeen, runsaat 110 000. Viruksen aiheuttamaan tautiin on Meksikossa kuollut 13 170 ihmistä.

Vasemmistopresidentti Andrés Manuel López Obradoria on arvosteltu hitaasta ja löperöstä koronapolitiikasta. Esimerkiksi liikkumisrajoituksia on Meksikossa muita alueen maita vähemmän, ja testaaminen on vähäistä.

El Universalin mukaan koko maan sairaalasänkyjen kapasiteetista on käytössä noin 80 prosenttia. Viranomaiset vetoavat kansalaisiin, jotta nämä pysyisivät kotona ja huolehtisivat turvaväleistä.

"Hengityssuojainten käyttö on pakollista", tämän viikon mielenosoituskutsuissa luki.

Lue lisää:

Jyri Jaakkola murhattiin kymmenen vuotta sitten Meksikossa – Oikeuden hakeminen teki myös äidistä aktivistin

Toimittajalta: Sikainfluenssan levitessä lensin Meksikoon epidemian ytimeen – koronaviruksen kohdalla miettisin nyt kahdesti

Video: Meksikossa järjestettiin koronaviruksen takia "autohautajaiset"

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti puuttui huhtikuun lopussa tapaan, jolla hallituksen päätöksiä on tehty koronaepidemian aikana. Pöysti kertoo, että esimerkiksi kansalaisille annetut suositukset ja velvoittavat määräykset menivät epidemian alussa sekaisin, kun päätökset syntyivät poliittisina linjauksina.

Pöystin mukaan rajaliikenteeseen liittyvät suositukset ja yli 70-vuotiaille annetut suositukset ovat näyttäytyneet määräyksinä.

– Suomen kansalaisella on perustuslain mukaan aina oikeus tulla Suomeen ja myös lähteä Suomesta. Se on ollut perusteltu ja vahva suositus, että vältetään ulkomaan matkustamista. Hallituksen linjauksissa ja varsinaisissa päätöksissä se on ollutkin suositus, mutta viestinnässä ero (määräykseen) ei ole pysynyt niin selkeänä, Pöysti kertoo.

Yli 70-vuotiaille annettua suositusta tarkennettiin toukokuun loppupuolella sen jälkeen, kun Pöysti oli lähettänyt paimenkirjeen virkamiesjohdolle ja pääministerin esikunnalle.

– Hallitus tarkensi suositusta niin, että korostettiin riskiryhmiin kuuluvien omaa harkintaa ja tuotiin selvemmin esille se, että se on suositus.

Alkuun myös yritystuissa esiin nousseet ongelmat johtuivat Pöystin mukaan siitä, että kiiretilanteessa toimittiin vain poliittisten linjausten perusteella. Pöystin mukaan yritystuet eivät kohdentuneet yhteiskunnallisesti parhaalla mahdollisella tavalla, kun toimittiin voimassaolevan lainsäädännön puitteissa.

– Nopeassa tilanteessa yritettiin Business Finlandin ja ely-keskusten tukien kautta saada nopeasti rahoitusta koronasta kärsiville yrityksille, mutta kuten tunnettua, se ei johtanut parhaaseen mahdolliseen tukien kohdentumiseen niille, jotka kriisistä ovat kärsineet, Pöysti sanoo.

Poliittiset linjaukset eivät ole muodollisesti päätöksiä

Oikeuskansleri kehotti huhtikuun lopussa virkamiesjohtoa ja pääministerin esikuntaa palaamaan asioiden ja lainsäädännön normaaliin valmisteluun, josta on säädetty perustuslaissa.

Pöystin mukaan epidemiatilanne oli huhtikuussa jo muuttunut niin, ettei kiire enää ollut peruste sille, että päätökset syntyivät poliittisina linjauksina eivätkä virkamiesvalmistelun tuloksena.

Kevään aikana hallituksen päätöksiä on tehty poliittisina linjauksina muun muassa 16. maaliskuuta poikkeusolojen toteamisen yhteydessä. Tuolloin hallitus linjasi useista toimista koronaepidemian hidastamiseksi.

Pöystin mukaan poliittiset linjaukset ovat epidemiatilanteen jatkuessa ongelmallinen tapa tehdä päätöksiä, sillä ne eivät muodollisesti ole päätöksiä. Hän muistutti kirjeessä, että perustuslain mukaan hallituksen päätökset ja toimet on valmisteltava ministeriöissä virkamiesten toimesta.

Virkavastuulla valmistelluissa asioissa on parempi tietopohja, kun asioita on selvitetty ja valmisteltu riittävästi, ja niillä on vastuussa oleva virkamies, Pöysti selventää.

– Sillä on merkitystä sen suhteen, että varmistetaan asioiden menevän perustuslain mukaisesti, ja virkakunta ottaa niistä vastuuta.

Riittävä valmistelu takaa myös hallituksen toimintakyvyn: jotta nopeassa ajassa pystytään tekemään tarvittavia päätöksiä, niitä on pitänyt pohjustaa ja valmistella ennakkoon.

– Ministerit joutuvat vaikeaan paikkaan, jos niitä ei ole valmisteltu riittävästi, Pöysti sanoo.

Oikeuskanslerin paimenkirje sisältyy valtioneuvoston koronakoordinaatioryhmän asiakirjoihin, jotka on STT:n tietopyynnön jälkeen luovutettu medialle. Kirje sisältyy koronakoordinaatioryhmän 28. huhtikuuta pidetyn kokouksen asiakirjoihin.

Nopea reagointi oli alkuun perusteltua

Pöystin mukaan paimenkirje on vaikuttanut hallituksen työtapaan, ja päätöksenteossa on palattu pitkälti normaaliin.

Hän esitti kirjeessään hallitukselle kahta vaihtoehtoista tapaa linjausten ja suositusten vahvistamiseen sekä valmistelun ohjaamiseen. Pöystin tarjoamia menettelytapoja olivat valtioneuvoston periaatepäätökset ja ministeriöiden ohjauskirjeet.

Kirjeen jälkeen on muun muassa tehty periaatepäätös valtioneuvoston koronakriisin hybridistrategiasta. Myös ministeriöiden ohjauskirjeitä on tehty, ja hallitus on esittänyt poliittisesti sovittuja sisältöjä asetuksina ja säädöksinä eduskunnalle. Esimerkiksi yritystukikokonaisuudesta on annettu hallituksen esitykset eduskunnalle.

Oikeuskansleri korostaa, ettei hallitus kuitenkaan toiminut väärin epidemian alussa. Maaliskuussa oli hänen mukaansa perusteltua toimia nopeasti, kun tieto epidemian ja vaarallisen taudin leviämisestä Suomessa varmistui.

– Valtioneuvostossa oli alkuvaiheessa vaikeuksia riittävän nopealla aikataululla saada pystyyn poikkihallinnollista virkamiesvalmistelua. Se ei sinänsä ollut väärin, että tehtiin nopealla aikataululla poliittisia linjauksia.

Tämän hetken hyvä epidemiatilanne osittain johtuu siitä, että hallitus reagoi nopeasti, Pöysti lisää. Epidemian hidastuminen ja vakiintuminen olikin syy, minkä takia Pöysti muistutti normaaliin päätöksentekoon paluusta.

Oikeuskansleri toivoi selvempiä dokumentteja valmistelusta ja päätöksistä

Oikeuskanslerin näkemys kirjeessä oli myös se, että hallituksen tulisi siirtyä selvemmin dokumentoituun valmistelu- ja päätöksentekotapaan poikkeusoloja ja niiden jälkihoitoa koskevissa linjauksissaan.

– Poliittiset linjaukset eivät muodollisesti ole päätöksiä, joten niiden valmistelua, päätöksentekomenettelyä ja perusteluja ei dokumentoida samalla tavoin kuin valtioneuvoston yleisistunnon tai ministeriön päätöksiä, Pöysti kirjoitti.

Hänen mukaansa poliittiset linjaukset eivät myöskään velvoita virkamiehiä ja viranomaisia ryhtymään toimiin niiden toteuttamiseksi, vaikka käytännössä näin useimmiten tapahtuukin.

– Myös toimeenpano on selkeämpää. Vaikka sisällöllisesti päätös on oikea, mutta sitä ei saa pantua täytäntöön, se on ongelma, Pöysti selventää.

Kesäkuun aikana tulisi Pöystin mukaan arvioida, onko poikkeusolojen ja valmiuslain ylläpitoon perusteita vai voitaisiinko siirtyä tavanomaisen lainsäädännön puitteissa toimimiseen. Jatkoa ajatellen tulisi hänen mukaansa pohtia myös sitä, onko esimerkiksi tartuntatautilaki tarpeeksi taipuisa, jos koronaviruksesta tulee mahdollinen toinen aalto.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Koronatyö kulisseissa jää osin julkisuudelta piiloon – valtioneuvoston kanslia salaa koronakoordinaation asiakirjat lukuun ottamatta esityslistoja

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Valmiuslakia on syytä tarkastella koronakriisin jälkeen

Oikeusasiamiehelle tulvii kanteluita poikkeusoloista – Yli sata kantelua liikkumisrajoituksista, yo-tutkinnon siirrosta sekä kouluruuasta

Vuonna 2011 kangasalalainen Ville Maksimainen kiipesi portaita ja hengästyi. Kolme askelmaa riitti siihen, että mies huohotti. Vaaka näytti lähemmäs sataa kiloa. Kun verenpaineiden kanssa alkoi olla ongelmia ja muidenkin sairauksien sukurasitteet muistuivat mieleen, mies päätti lopulta ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhtyä liikkumaan.

Ensimmäisiä kertoja lenkkipolulla hikoillessaan Maksimainen tuskin arvasi, että yhdeksän vuoden kuluttua hän yrittäisi maailmanennätystä juoksemalla vuorokauden ajan laskettelurinnettä ylös-alas.

Kesäkuisena perjantai-iltapäivänä vuonna 2020 neljä Suomen eturivin ultrajuoksijaa ryhtyi koitokseen, jonka tarkoituksena oli kerätä mahdollisimman monta nousumetriä yhden vuorokauden aikana. Ville Maksimainen oli idean isä, ja hänen rinnallaan hurjaan urakkaan ryhtyivät Juha Jumisko ja Hannes Pasanen sekä miesten yhteinen valmentaja Antti Lepistö.

Hyvin alkanut urakka keskeytyi lopulta Maksimaisen osalta kahdeksan tunnin ja 81 kierroksen jälkeen, eli miehen mukaan "ihan alkumetreillä".

– Petti jalkapöytä, pää ja kunto. Alamäet alkoivat mennä niin hitaiksi ja kivuliaiksi, ettei jatkamisessa ollut järkeä. Kieltämättä harmittaa enemmän kuin ikinä, mutta oli pakko pistää mahdollinen syksyn SwissPeaks etusijalle, Maksimainen summasi siirryttyään rinteestä sivuun.

Myös Antti Lepistö joutui keskeyttämään kisan.

Lopulta maailmanennätys meni silti uusiksi. Maksimainen kannusti vieressä kun Juha Jumisko kuittasi nimiinsä uudet ennätyslukemat.

Hannes Pasanen jaksoi Jumiskon vanavedessä loppuun saakka ja nousi mäen yhteensä 216 kertaa.

Rapakunnosta hirmuiskuun

Vaikka maailmanennätystä ei nyt Kangasalle kirjattukaan, on Ville Maksimainen kiistatta teräksisessä kunnossa. Portaissa ei enää puuskututa.

Huippukuntoon pääseminen on vaatinut alle vuosikymmenen – siis lyhyemmän ajan kuin mitä mies aikoinaan vietti liikkumatonta elämää. Nuoruudessaan Pohjois-Karjalassa Ville Maksimainen oli tehnyt maatilan töitä ja tullut hiihtäneeksi muutaman pitemmän hiihtokisankin. Sen jälkeen liikunta oli unohtunut yli kymmeneksi vuodeksi.

Kuntoilu lähti liikkeelle lähes nollasta ja tarkoitti aluksi pelkkiä kävelylenkkejä. Vähitellen sekaan alkoi sopia myös juoksuaskelia.

– Sen verran itsepäinen tai tyhmä olen, että pikkuhiljaa ne juostavat matkat kasvoivat, ja sillä tiellä nyt ollaan, Maksimainen muistelee harjoittelunsa alkuaikoja.

Luonnostaan lajiin sopiva

On kyse sitten juuri itsepäisyydestä tai tyhmyydestä, teräksisen kunnon lisäksi ultrajuoksijalta vaaditaan kerta toisensa jälkeen äärimmäistä henkistä kanttia. Juuri tällainen sinnikkyys teki aikoinaan rapakuntoaan parantelevasta toimistotyöläisestä kovan tason ultrajuoksijan.

Vuoden 2013 keväällä Maksimainen innostui polkujuoksusta ja asetti tavoitteekseen Vaarojen maratonin 43 kilometrin matkan Kolilla seuraavana syksynä. Polkujuoksu imaisi miehen mukaaansa heti ensimereistä. Seuraavana syksynä samoissa maisemissa taittui ensimmäinen ultramatka, 86 kilometriä.

Koitos sujui kohtuullisen hyvin. Maksimainen huomasi, että hänellä on luonnostaan lajin vaatimia ominaisuuksia: hyvä rasvanpolttokyky, lihaskestävyyttä ja tarpeeksi sitkeä mieli. Havainnostaan innostuneena hän aloitti systemaattisen treenin ultramatkoja varten.

Seuraavana keväänä Maksimainen oli Rukalla karhunkierroksella viides 83 kilometrin matkalla. Vuonna 2018 kangasalalainen juoksi kaikkien aikojen kovimman suomalaisajan Alpeilla Mont Blancin ympäri kiertävässä 170 kilometrin UTMB-kisassa. Matkalla riitti paitsi komeita alppimaisemia myös 10 000 nousumetriä.

Saavutukset kuulostavat hurjilta, mutta Maksimainen itse summaa ne tyynesti.

– Voin tällä hetkellä luonnehtia itseäni tällaiseksi kilpakuntoilijaksi ultrajuoksussa.

Mielenhallintaa ja kauniita maisemia

Juoksemisesta on tullut Ville Maksimaiselle elämäntapa. Treenitunteja kertyy vuodessa noin 600, mikä tarkoittaa yli kymmentä tuntia viikossa.

Kahden kouluikäisen lapsen isä uskoo, että pitkille ultramatkoille treenaaminen auttaa jaksamaan myös töissä ja arjessa paremmin.

– Sekä fyysinen että henkinen vireystila säilyy. Jaksan paremmin työelämää ja perheen kanssa touhuamista.

Maksimainen sanoo silti ymmärtävänsä kaikkia, joiden mielestä yli sadan kilometrin taivalluksissa ei ole järkeä. Juoksija miettii joskus itsekin pitkien matkojen mielekkyyttä – etenkin kisoissa heikoilla hetkillä.

– Pitkissä ultrakisoissa tulee aina väistämättä hetkiä, jolloin se toisella olkapäällä istuva kaveri sanoo, että eikö olisi helpompi jättää kesken ja mennä sohvalle makaamaan. Silloin on löydettävä sisäinen vahvuutensa ja jatkettava maaliin asti kunnialla.

Mietin aika usein kisoissa sitä, että on se toisillakin vaikeaa. Ville Maksimainen

Maksimainen pitää mielensä aisoissa jakamalla pitkät kisat ajatuksissaan lyhyempiin osuuksiin.

– Mietin aina, miten pääsen seuraavalle huoltopisteelle, mitä siellä teen ja mitä syön. Ei kannata miettiä sadan kilometrin kohdalla, että vielä olisi toiset sata jäljellä vaan mieluummin, että on enää sata kilometriä jäljellä. Mietin myös aika usein kisoissa sitä, että on se toisillakin vaikeaa.

Ultramatkojen juokseminen ei ole silkkaa väsymystä ja mielenhallintaa.

– Väliin voi mahtua useita tunteja, jolloin juoksu on helppoa ja mukavaa, maisemat on kauniita ja juttu luistaa kanssakilpailijoiden kanssa. Totta kai tästä hommasta hakee myös niitä nautinnon elämyksiä.

Seuraavaksi tuplamatkalle

Maailmanennätysjahtiin Mustassavuoressa kannusti omalta osaltaan koronapandemia, joka tyhjensi ultrajuoksijoiden kisakalenterit ja toi tilalle luppoaikaa. Ville Maksimaiselta jäi toukokuussa väliin 100 mailin vuorikilpailu Sloveniassa.

24 tunnin koitoksen tarkoitus on korvata peruuntuneita kisoja, mutta myös valmistaa juoksijoita tulevien vuosien koitoksiin.

Ville Maksimaisella nuo koitokset ovat entistä kovempia. Tähän asti mies on pysytellyt pisimmillään sadan mailin kisoissa, mutta suunnitelmissa on tuplata matka. Jos koronatilanne sallii, ensimmäinen yli 200 mailin kisa odottaa syyskuussa Sveitsissä. Tammikuussa Maksimainen toivoo juoksevansa Englannissa 420 kilometrin matkan.

Mitä ihmettä matkan tuplaaminen voi jo valmiiksi äärimmäiseen suoritukseen tuoda? Maksimainen mainitsee olennaisimmaksi eroksi koitoksen keston: Sadan mailin kisat juostaan käytännössä ilman nukkumista noin vuorokaudessa, kun taas 200 mailin kisat ovat useamman päivän kakku.

– Voittajilla menee niissä noin 80 tuntia, ja oma suoritustasoni on ehkä sadan tunnin tasolla. Keston vuoksi kisoihin tulee täysin erilainen taktinen aspekti: milloin levätään, milloin nukutaan ja kuinka monta tuntia, miten huolehditaan energiasta ja varuisteista kilpailun aikana, Maksimainen luettelee.

– Se on sellainen maailma, johon haluan vielä tutustua tässä ultrajuoksun saralla.

Psykedeeliset huumeet ovat murtautumassa hippien ja muun vastakulttuuriväen piiristä salonkikelpoiseksi lailliseksi liiketoiminnaksi.

Tajunnantilan muutoksia ja aistivääristymiä aiheuttavat hallusinogeeniset aineet kuten LSD, psilosybiini, MDMA ja ketamiini voivat tarjota lääketieteelle uusia tapoja hoitaa erilaisia mielenterveysongelmia.

Psilosybiini on niin sanottujen taikasienten päihdyttävä ainesosa. MDMA tunnetaan bilehuume ekstaasina ja ketamiinia käytetään ihmisten ja eläinten nukutusaineena.

Useimmat psykedeelit ovat laittomia valtaosassa maailmaa. Suomessa LSD ja MDMA on luokiteltu erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi ja myös taikasienet ja ketamiini ovat laittomia.

Pohjois-Amerikka toimii tienraivaajana psykedeelialalla kuten se teki myös kannabiksen laillistamisen suhteen.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan Yhdysvalloissa kasvava joukko yrityksiä tekee parhaillaan psykedeeleillä kliinisiä kokeita mielenterveyshäiriöiden hoidossa. Yhtiöt ovat saaneet luvan toimintaansa Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:lta.

FDA on hyväksynyt jo ketamiinin terapiakäytön masennuksen hoidossa niillä potilailla, jotka eivät saa apua varsinaisista masennuslääkkeistä. Yksityisiä ketamiiniklinikoita on avattu Yhdysvalloissa ja myös Suomessa jotkut masennuspotilaat saavat ketamiinihoitoa julkisen terveydenhuollon kautta.

Lisäksi Coloradon osavaltion pääkaupunki Denver ja kalifornialaiset Oakland ja Santa Cruz ovat jo dekriminalisoineet psilosybiinisienet. Uutiskanava CNN:n mukaan Oakland ja Santa Cruz dekriminalisoivat myös muita luonnon psykedeelejä kuten meskaliinikaktus peyoten ja DMT-pitoisen ayahuascan.

Käytännössä näiden aineiden dekriminalisointi tarkoittaa, että niiden käytöstä ei rangaista, mutta myynti on laitonta.

Ensimmäiset yhtiöt ovat jo pörssissä

Muutama psykedeeliyhtiö on jo tänä keväänä listautunut kanadalaisiin pörsseihin, jonne myös amerikkalaiset kannabisyhtiöt suuntasivat alkuvaiheessa, koska ne eivät aluksi saaneet listautua kotimaassaan.

Listautumisten myötä sijoittajien kiinnostus psykedeelialaa kohtaan on alkanut kasvaa. Innokkaimmat povaavat psykedeeliosakkeista samankaltaista rahasampoa kuin kannabisosakkeet olivat muutama vuosi sitten.

Keskustelupalstoilla ja sijoittajasivustoilla puhutaan jo "shroom boomista" ja "mush rushista" eli sienibuumista ja sienikuumeesta.

Esimerkiksi psykedeeliavusteisia hoitoja masennukseen, riippuvuuteen ja traumaperäiseen stressihäiriöön kaupallistava Champignon Brands listautui pörssiin maaliskuussa. Yhtiön osakkeen arvo on moninkertaistunut sen jälkeen.

Toinen pörssiyhtiö Mind Medicine kehittää Baselin yliopiston kanssa LSD:n ja MDMA:n yhteiskäyttöä terapiassa. Maastrichtin yliopiston kanssa yhtiö on aloittamassa kliiniset kokeet, joissa testataan aikuisten ADHD:n hoitoa mikroannoksilla LSD:tä.

Myös amerikkalaiseen Johns Hopkins -yliopistoon ja britannialaiseen London Imperial Collegeen on perustettu omat psykedeelitutkimuskeskukset.

Psilosybiini kytkee aivojen suodattimet pois päältä

Psilosybiini- ja MDMA-avusteisiin hoitoihin perehtynyt suomalainen lääkäri Antti Hupli kertoo, että psykedeelitutkimus etenee nyt kiihtyvällä vauhdilla maailmalla.

Päihdelääketieteeseen ja psykiatriaan erikoistuvan Huplin mukaan psykedeeleja tutkitaan yleisimmin masennuksen, ahdistuksen, traumaperäisen stressihäiriön, riippuvuuksien, Hortonin päänsäryn, anoreksian ja pakko-oireisen häiriön hoidossa.

– Tämä osoittaa sen, että nämä hoitomuodot nähdään vakavasti otettavina potentiaalisina hoitomuotoina moneen psykiatriseen sairauteen, Hupli sanoo.

Huplin mukaan psilosybiini muokkaa akuutisti aivojen toiminnallisia yhteyksiä siten, että eri aivoalueet alkavat kommunikoida perustilaa monipuolisemmin ja vapaammin.

– Psilosybiinin vaikutuksen aikana ajattelua, aistihavaintoja ja minä-kokemusta normaalisti rajaavat suodattimet ovat tilapäisesti pois päältä.

MDMA puolestaan kohottaa mielialaa, vireystilaa ja sosiaalisuutta sekä lisää ihmisten välistä avoimuutta, luottamusta ja läheisyyttä. Näiden vaikutusten katsotaan helpottavan terapeutin ja potilaan välistä luottamussuhdetta. Aine myös vaimentaa pelkoreaktioista vastaavan mantelitumakkeen toimintaa.

– Eli näin ollen ihmisten reaktiivisuus uhkasignaaleille vähenee, mikä helpottaa potilaita työskentelemään pelottavien ja ahdistavien traumamuistojen kanssa.

Haittavaikutukset kohdistuvat mieleen

Mahdollisten hyvien vaikutusten lisäksi psykedeeliset huumeet voivat tietysti aiheuttaa myös haittavaikutuksia.

Stimulantiksikin luokiteltava MDMA nostaa verenpainetta ja kehon lämpötilaa sekä lisää sydämen sykettä. Bilekäytössä esimerkiksi tanssiessa aine voi aiheuttaa nestehukkaa ja kehon vaarallisen ylikuumenemisen. Tila voi johtaa pahimmillaan kuolemaan.

Psilosybiinillä ja LSD:llä ei ole paljon fysiologisia vaikutuksia, joten fyysisesti niitä pidetään turvallisina. Näiden aineiden riskit ovat psykologisia. Aineiden vaikutus riippuu muun muassa käyttäjän mielentilasta ja käyttöympäristöstä.

– Jos psykedeelejä ottaa ihmisten kanssa, joihin on vaikea luottaa tai oudossa ympäristössä, niin kokemus voi olla tosi pelottava ja ahdistava. Se voi saada mielen solmuun. Kyllä näihin iso kunnioitus pitää säilyttää, Hupli sanoo.

Hänen mukaansa tutkimusasetelmassa psilosybiinillä ja MDMA:lla ei ole todettu merkittäviä haittavaikutuksia silloin, kun koehenkilöt seulotaan, valmistellaan kokemukselle ja terapeutti on vieressä tukemassa niin sanotun matkan aikana.

Psykedeeliterapiassa tavoitellaan uusia oivalluksia

Psydekeeliavusteisessa terapiassa potilaan tajunnasta nousee ajatuksia, jotka on normaalisti tukahdutettu. Samalla mieleen tulee uusia näkökulmia, kun aivoalueet keskustelevat uudella tavalla keskenään. Tämä auttaa potilasta tekemään oivalluksia elämästään, mikä voi lievittää hänen sairauttaan.

Huplin mukaan terapiaan kuuluu aluksi valmistelevia istuntoja, joissa terapeutti kertoo potilaalle, mitä psykedeelikokemuksen aikana voi tapahtua.

Varsinaisen terapiaistunnon aikana henkilölle annetaan vaikuttavaa ainetta ja hän uppoutuu omaan sisäiseen maailmaansa silmälaput silmillä ja musiikkia kuunnellen. Terapeutti valvoo vierellä, että kaikki menee hyvin.

Taikasieniä terapiassa ei anneta, vaan synteettistä psilosybiiniä. Näin aineen puhtaudesta ja annostuksesta voidaan olla varmoja.

Psykedeelikokemuksen jälkeisissä istunnoissa terapeutti auttaa potilasta jäsentämään kokemaansa ja siirtämään uusia näkökulmia onnistuneesti osaksi elämäänsä.

– Tutkimuksissa on huomattu, että mitä mystisempi kokemus on ollut, sitä parempia tuloksia on tullut, Hupli sanoo.

Suomalaisprofessori kaipaa lisää tutkimusta

Psykedeelien käyttö lääkkeenä ei ole uusi asia, muistuttaa Helsingin yliopiston farmakologian professori Esa Korpi. Hän tutkii LSD:n ja psilosybiinin biologisia vaikutusmekanismeja aivosolujen toimintoihin hiirillä tehtävillä kokeilla.

Korven mukaan LSD:tä kokeiltiin lääkkeenä jo 1950- ja 1960-luvuilla esimerkiksi alkoholismin hoidossa. Aine lievensi useiden potilaiden viinanhimoa pitkäaikaisesti, mutta sen vaikutusmekanismia ei tunneta vieläkään.

LSD:n tutkiminen ja lääkekäyttö loppui, kun se luokiteltiin laittomaksi huumausaineeksi 1960-luvun loppupuolella. Korven mukaan psykedeelien tutkiminen oli jäissä kymmeniä vuosia, mutta tällä vuosituhannella tutkimustoiminta on käynnistetty uudelleen.

Korpi ei ole kovin innostunut ajatuksesta, että psykedeeliavusteista terapiaa aletaan kaupallistamaan tässä vaiheessa. Hänen mielestään tutkimusta tarvitaan lisää, koska psykedeelien vaikutusmekanismeihin ja turvallisuuteen eri potilasryhmissä liittyy vielä liian paljon avoimia kysymyksiä.

– Tärkeintä olisi, että löydettäisiin nämä mekanismit ja ymmärrettäisiin paremmin, miten aivot toimivat ja muuttuvat terapiassa. Silloin hallusinogeenit olisivat yksi työkalu yhdessä monien muiden lääkeaineiden joukossa, Korpi sanoo.

Hän arvioi, että lähivuosina luultavasti selviää, miten psykedeelit vaikuttavat aivoihin ja tuottavatko ne kemiallisina lääkeaineina pitkäaikaisia muutoksia aivojen neurokemiaan ja hermosolujen välisiin yhteyksiin vai johtuvatko mahdolliset pitkäaikaiset hoidolliset vaikutukset enemmän psykedeelisessioissa käytetystä terapiasta.

Korven mukaan psykedeelien tutkimuksessa ongelmana on, että aistiharhoja ja mystisiä kokemuksia aiheuttavat aineet voivat laukaista psykoosin henkilöissä, jotka ovat sille alttiita. Siksi sopivien koehenkilöiden valinta ei ole helppoa. Samasta syystä psykedeeliavusteinen terapia ei sovi kaikille.

Psykedeelihoidoille vihreää valoa muutaman vuoden sisällä?

Psykedeelialalla odotetaan nyt kahden merkittävän tutkimuksen tuloksia. Lääkäri Antti Hupli on mukana molemmissa tutkimuksissa.

Yhdessä niistä yksityinen Compass Pathways -yhtiö testaa psilosybiinin käyttöä masennuksen hoidossa. Toisessa Multidisciplinary Association for Psychedelic Studies -järjestö (MAPS) tutkii MDMA:n käyttöä traumaperäisen stressihäiriön hoidossa.

Compassin tutkimuksessa Hupli on ollut sekä koehenkilönä että antamassa psilosybiiniavusteista terapiaa. MAPSin projektissa hän on yksi päätutkijoista ryhmässä, joka suunnittelee MDMA-avusteisen psykoterapian antamista Suomessa.

Huplin mukaan Compassin tutkimuksessa psilosybiini todettiin turvalliseksi terveillä koehenkilöillä. Professori Esa Korpi sanoo, että alustavat kliiniset kokeet saattavat yliarvioida psykedeelien tehoa ja aliarvioida niiden haittavaikutuksia.

MAPSin tutkimuksiin osallistui yhteensä 103 potilasta, jotka olivat sairastaneet keskimäärin vajaat 18 vuotta vaikea-asteista traumaperäistä stressihäiriöitä. Vuoden kuluttua MDMA-hoidosta heistä 66,2 prosenttia oli parantunut.

Hupli arvioi, että jos psykedeeliavusteinen terapia hyväksytään viralliseksi hoitomuodoksi, niin se tapahtuu ensimmäisenä Yhdysvalloissa, Kanadassa, Sveitsissä, Israelissa ja Alankomaissa.

Hänen mukaansa Sveitsissä on jo kaksi lääkäriä, joilla on lupa antaa LSD- ja MDMA-terapiaa. Yhdysvalloissa ja Israelissa puolestaan MDMA-avusteista terapiaa voidaan antaa pienelle joukolle traumaperäisestä stressihäiriöistä kärsiviä potilaita, vaikka kyseessä ei vielä ole virallinen hoitomuoto.

– Yhdysvalloissa MDMA:sta odotetaan tulevan virallinen lääke vuoden 2022 aikana. Euroopassa ehkä vuotta myöhemmin.

Huplin mukaan mielenterveyshoitojen globaalit markkinat ovat tällä hetkellä yhteensä 180 miljardin euron arvoiset ja ne ovat kasvussa. Pelkästään masennuslääkkeitä myydään vuosittain noin 14 miljardilla eurolla.

– Nouseva trendi on, että moni ei halua käyttää mielialalääkkeitä. He haluavat jotain muuta hoitoa. Kyllä tässä markkinat löytyy, jos psykedeeliavusteiset terapiat osoittautuvat tehokkaiksi ja turvallisiksi hoitomuodoiksi.

Mahdollinen uhka psykedeelihoitojen kaupallistamisessa Huplin mielestä saattaa olla hoitoprosessin osista karsiminen suurempien voittojen toivossa. Se voisi johtaa mahdollisesti turvallisuudesta tinkimiseen.

Hupli näkee myös hyviä puolia psykedeelihoitojen kaupallistamisessa, koska se tuo rahaa alan tutkimukselle ja siten mahdollistaa hoitojen tuomisen mahdollisimman nopeasti potilaiden saataville.

Hupli arvioi, että Suomi ei vaikuta olevan valmis psykedeeliavusteisen terapian tutkimiseen. Suomalaiset tutkijat ovat hakeneet kolme kertaa lupaa eettiseltä toimikunnalta Compass Pathwaysin psilosybiinitutkimukseen liittymiseksi. Lupa-anomus on torpattu joka kerta.

Lisää aiheesta:

Psykedeeleistä etsitään apua mielenterveysongelmiin, mutta Suomessa erikoistumassa vasta yksi lääkäri – "Vanha huumepropaganda elää vahvana"

Jan Boijer-Spoof halusi riistää henkensä, kunnes hänelle tarjottiin harvinaista ketamiinihoitoa – “Kuin joku painaisi päässä reset-nappulaa”

Alkoholin käyttö romahti, kun koehenkilöille annettiin ketamiinia – aine tunnetaan hevosten kipulääkkeenä ja bilehuumeena

LSD täyttää 80 vuotta – "Sielun lääke" paransi alkoholisteja ja auttoi masentuneita, kunnes koitti 1960-luku ja käyttö karkasi käsistä

Tutkijatohtori Matti Ylönen on kirjoittanut kirjan konsulttitoimistojen ja valtionhallinnon suhteista yhdessä akatemiatutkija Hanna Kuuselan kanssa. Nyt hän tutkii viestintätoimistoja ja niiden kytköksiä julkishallintoon. Viestintätoimistot ovat Ylösen mukaan pyrkineet laajentamaan toimintaansa strategisen konsultoinnin puolelle. Siitä voi laskuttaa enemmän kuin pelkistä viestintäpalveluista. Juuri tällaista osaamista viestintätoimisto Tekir kertoi myyneensä valtiovarainministeri Katri Kulmunille.

Toimistojen rooli on muutenkin muuttunut viime vuosina.

– Vielä 2000-luvun alussa viestintätoimistot keskittyivät kirjoittamaan pressitiedotteita ja tekivät firmojen vuosikertomuksia. Nyt tarjotaan esimerkiksi lobbaamista sekä strategista konsultaatio- ja vaikuttajaviestintää.

Samalla toimistoista on kasvanut tärkeä toimija suomalaisessa yhteiskunnassa. Niiden roolista olisi hyvä käydä yhteiskunnallista keskustelua.

Julkishallinto toimii säästöliekillä, mutta ostaa kalliilla palveluja ulkopuolelta

Tohtori Matti Ylösen mukaan kaikilla yhteiskunnan toimijoilla ei ole varaa pirauttaa viestintätoimistoon kriisin tai muun kovan paikan tullen. Niillä, joilla on varaa hankkia osaamista itselleen, on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin.

– Olisi hyvä pitää huolta kansalaisyhteiskunnan, journalistien ja muiden vallan vahtikoirien mahdollisuuksista toimia. Esimerkiksi monilla kansalaisjärjestöillä ei ole varaa käyttää tällaisia palveluita, Ylönen toteaa.

Ministeri Kulmuni olisi välttynyt kohulta, jos koulutusta ja konsultointia olisi saanut suoraan ministeriöltä itseltään. Matti Ylösen mukaan julkishallinto toimii yllättävän pienillä resursseilla rekrytointikieltojen ja säästöjen vuoksi.

– Resurssit Suomessa ovat hyvin niukat vaikkapa eurooppalaisiin hallintoihin verrattuna.

– Jos julkishallinto pystyisi itse tuottamaan viestintäpalveluja, riski epäterveiden riippuvuussuhteiden syntymiseen pienenisi, Ylönen sanoo.

Lobbaajien nimet halutaan rekisteriin

Ruotiessaan konsulttien toimintaa 2010-luvun alussa Ylönen törmäsi usein hankintalain- ja ohjeiden rikkeisiin.

– Kävi ilmi, että on aika tavallista, että tehdään suorahankintoja, vaikka pitäisi kilpailuttaa. Tai ketjutetaan hankintoja, Ylönen sanoo.

Ketjuttamisella pystytään pitämään hankinnat sen verran pieniä, että ne eivät ylitä summaa, joka velvoittaisi kilpailuttamiseen.

Nyt hankintoihin ja koulutusostoihin toivotaan lisää läpinäkyvyyttä aidan molemmin puolin. Viime vuosina on keskusteltu lobbarirekisteristä. Siinä listattaisiin kaikki kontaktit, joita esimerkiksi kansanedustajilla on ollut erilaisten eturyhmien kanssa.

– Tämä on todella hyvä hanke ja se on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Miten sitä edistetään on vielä auki. Rekisteriä tuetaan myös viestintätoimistojen sisällä, Ylönen sanoo.

Lisäksi Ylönen peräänkuuluttaa jonkinlaisia karenssiaikoja sille, miten nopeasti esimerkiksi kansanedustaja voi siirtyä lobbaritoimiston palvelukseen.

Monen toimiston johtavissa tehtävissä on entisiä poliitikkoja, kuten Ellun Kanoissa entinen kokoomuksen kansanedustaja Kirsi Piha ja puoluesihteeri Taru Tujunen. Kulmunia konsultoineella ja kouluttaneella Tekirillä on sanottu olevan sympatioita keskustaa kohtaan.

Lisää aiheesta:

Katri Kulmuni ilmoittaa olevansa mukana keskustan puheenjohtajakisassa

Keskusta valitsee ehdokkaansa uudeksi valtiovarainministeriksi maanantaina – kokous siirtyi viikonlopun yli

Puolueet kertovat antavansa ja maksavansa esiintymiskoulutukset pääosin itse – monille puoluejohtajille on kuitenkin ostettu ulkopuolista valmennusta

IL:n julkaisemat viestit: "Ministeri haluaa itselleen kunnollisen viestintäkoulutuksen, haluamme sen toteuttajaksi Tekirin"

Rahakirstun vartijan paikka auki: keskustan ministeripeli käynnistyi heti – tässä ilmeisimmät ehdokkaat

Sinetöikö puoluetoverien hiljaisuus Kulmunin kohtalon? Tutkijat: Eron taustalla oli muutakin kuin konsulttirahat

Ravintolat ovat nyt ensimmäistä viikonloppua auki koronaepidemiasta aiheutuneen sulkemisen jälkeen. Aluehallintovirasto on kuitenkin antanut ravintoloille useita ohjeita, miten koronatartuntojen riskiä tulee ehkäistä ravintolatoimintaa pyöritettäessä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston alkoholihallinnon päällikön Riku-Matti Lehikoisen mukaan esimerkiksi asiakaspaikat on rajoitettu ravintoloiden ulkotiloja lukuunottamatta puoleen tavanomaisesta, jotta lähikontakteja ei syntyisi.

– Jokaisella asiakkaalla pitää kuitenkin olla oma istumapaikka myös terassilla ja ravintolan ulkotiloissa, Lehikoinen täsmentää.

Lehikoisen mukaan lähikontaktien välttämisen lisäksi ravintoloiden tulee huolehtia siitä, että asiakkaat voivat huolehtia käsihygieniastaan.

– Asiakkailla pitää olla mahdollisuus käsienpesuun tai vaihtoehtoisesti käyttää käsihuuhdetta.

Avi: toiminta voidaan keskeyttää välittömästi, jos ohjeita ei noudateta

Lehikoinen muistuttaa, että viranomaiset voivat keskeyttää ravintolan toiminnan välittömästi, jos ohjeita ei noudateta.

– Seuraukset voivat olla ankaria. Liiketoiminta voidaan keskeyttää jopa kuukaudeksi, jos ohjeita ja säädöksiä ei noudateta, Lehikoinen sanoo.

Aluehallintoviraston viranomaiset työskentelevät tänä viikonloppuna tehostetusti eri puolilla Suomea. Lehikoisen mukaan pääpaino on Etelä-Suomessa, jossa tautitapauksiakin on ollut eniten.

– Tarkoituksena on iskeä tarkastuksilla viikonlopun aikana, Lehikoinen kertoo.

Aluehallintovirastosta ei kommentoida montako tarkastajaa on viikonlopun aikana on liikenteessä.

– Tässä tehdään yhteistyötä tarvittaessa myös poliisin kanssa, Lehikoinen sanoo.

Lue myös:

Kansa ryntäsi terassille ja unohti koronarajoitukset – katso täältä, kuinka sinun tulee nyt käyttäytyä

Ulospäin kaikki oli hyvin. Emilialla oli hyvä työ, huoliteltu olemus ja hymy kasvoilla.

Kulissit alkoivat natista muutama vuosi sitten. Tuli loppuunpalaminen, masennus. Maksumuistutusten määrä vaatehuoneessa olevassa repussa kasvoi koko ajan.

Emilia ei esiinny jutussa omalla nimellään, koska aihe on hänelle vielä arka.

Hän tiesi, että jonain päivänä kaikki kaatuu ja sen ymmärtäminen lisäsi ahdistusta.

– Istuin yöt sängyllä ja itkin. Olin ahdistunut tilanteesta. Oli kaikki ne laskut, eikä mitään käsitystä, millä ne maksan. Pahimmillaan ajattelin, että minkä takia näitä maksan, kun en kuitenkaan halua täällä edes elää.

Pohjalla on käyty, mutta nyt Emilia on takaisin jaloillaan.

Vuodenvaihteessa hän päätyi vaikeaan ratkaisuun. Hän haki itselleen edunvalvojan, että saisi elämän syrjästä kiinni, oppisi pitämään huolta raha-asioistaan ja saisi velkansa maksuun.

Vaikeudet alkoivat loppuunpalamisesta

Emilia muutti omilleen pian peruskoulun jälkeen. 16-vuotiaana hän aloitti vakituiset työt kaupan alalla ja oli parin vuoden päästä jo esimiesasemassa.

Monta vuotta meni ihan hyvin, vanhat selvittämättömät asiat olivat kuitenkin alkaneet sakkautua mielen sopukoihin.

Loppuunpalamista ja masennusta seurasi monen kuukauden sairausloma, tukipäätösten saaminen kesti ja rahat loppuivat. Emilia turvautui luottokorttiin.

Tilanne pitkittyi. Kun tuet alkoivat juosta, ne eivät riittäneetkään maksuihin.

Tunnollisena hän kampesi itsensä takaisin työelämään. Hän koki, ettei voinut romahtaa ja lopettaa työntekoa, sillä se oli ainut asia, minkä osasi.

– Mutta velat olivat olemassa edelleen, enkä ollut hoitanut itseäni kuntoon. Masennuin ensimmäisen kerran, kun olin 14-vuotias. 24-vuotiaana olin siis elänyt jo 10 vuotta siinä pyörteessä itseni kanssa.

"Ajatellaan, että nuori on vaan juonut, juhlinut tai shoppaillut"

Talousongelmat alkoivat kasaantua. Muun muassa vuokranmaksujen kanssa alkoi tulla ongelmia. Luottotietoihin tuli merkintöjä.

– Nyt on tietenkin helppo sanoa, että järkevä ihminen olisi siinä vaiheessa ottanut puhelimen käteen, soittanut ja sopinut maksusuunnitelmaa. Mutta minä en kyennyt.

Kun maksuja ja velkoja oli alkanut kuitata lainoilla ja pikavipeillä, kierre oli valmis. Velat kasvoivat, kun perintäkirjeet päätyivät vaatehuoneessa olevaan reppuun.

– En tajunnut, mitä tapahtuu, kun sadan euron velka muhii perintätoimistossa pari, kolme vuotta. Kun rahaa maksamiseen olisi ollut, summa olikin moninkertaistunut.

Velkaa on kokonaisuudessaan noin 17 000 - 20 000 euroa. Kaikista summaan sisältyvistä veloista hän ei ole perillä edelleenkään. Ne ovat peruja pahimman masennuksen ajan "pimeiltä jaksoilta".

Jos kysyy normaalilta ihmiseltä, miksi hänellä on velkaa, vastaus on auto, talo tai televisio. Minä olen elättänyt itseni sillä summalla. Se on karua. Emilia

– Jos kysyy normaalilta ihmiseltä, miksi hänellä on velkaa, vastaus on auto, talo tai televisio. Minä olen elättänyt itseni sillä summalla. Se on karua.

Emilia ei mielestään ole ollut holtiton shoppailija tai tuhlailija.

– Moni ajattelee, että kun on nuori ihminen – on vaan juonut, juhlinut tai shoppaillut. Tottakai tein jotain väärin, mutta en ole heitellyt rahaa ilmaan tai elellyt herroiksi.

Sen virheen hän myöntää tehneensä, että jos välillä meni paremmin, hän hölläsi ja antoi itselleen luvan ostaa jotain tai tehdä jotain, vaikkei oikeasti olisi ollut varaa.

Pankkilaina vei pohjalle

Seinä tuli lopullisesti vastaan, kun Emilia oli saanut järjestelylainan pankista, mutta ei pystynyt hoitamaan senkään maksuja.

– Siinä tuli isommat asiat kuvioihin ja samalla isompi häpeä ja syyllisyys siitä, kuinka tyhmä sitä voi olla.

Kuukausieriä jäi maksamatta ja laina meni perintään. Sukulainen oli takaamassa.

Emilian mukaan se vei pohjalle. Vaikka lainalla oli vakuutus, se ei koskenutkaan häntä diagnosoidun mielenterveysongelman vuoksi.

– Siinä meni moni asia pieleen. Sitten löinkin hanskat tiskiin, että ei tästä tule mitään.

"Oma mieli hoki, että olen ihan paska"

Emilialla on takana neljä vaikea-asteista masennusta ja kaksi loppuunpalamista.

Hän arvelee, että psyykkiset ongelmat ovat vaikeuksien perimmäinen syy.

Oli aikoja, ettei hän pystynyt lähtemään kotoa. Alkoi tulla kauhuskenaarioita ja pelkotiloja asioista, jotka eivät olleet todenmukaisia. Lisäksi oli pelkoa ja ahdistusta todellisista asioista.

Asioiden pyörittely vain omassa päässä pahensi asiaa.

– Itsekritiikki oli tosi kovaa. Olisi varmaan auttanut, jos olisin kertonut asioista ja minulle olisi sanottu, että minäkin olen vain ihminen tai että kaikki tekevät virheitä. Mutta oma mieli vain hoki, että olen ihan paska, etten pysty tähän.

Emilia harmittelee, etteivät monet ymmärrä, kun mielenterveyden häiriöistä tai masennuksesta kärsivä sanoo, ettei pysty.

Ymmärtämättömyyden tunteen vuoksi hän vaikeni asioistaan, eikä halunnut parisuhdetta, ettei tarvitsisi kertoa omasta tilanteesta. Äiti oli ainoa, joka tiesi.

Toinen iso asia taustalla on Emilian mielestä yksinkertaisesti osaamattomuus. Kotona ei ollut opetettu käyttämään rahaa.

Hän pohtii, että nuoren voi ajaa velkakierteeseen myös ulkopuoliset paineet. Pitää täyttää muottia menestyvästä nuoresta: olla merkkivaatteet ja varaa matkustella.

– Turhauduin ja ahdistuin, kun sellaiseen ei ollut varaa. Miksi minä en saa niitä tai pysty samoihin asioihin kuin muut.

Uusi suunta

Vuosi sitten Emilia irtisanoi itsensä vakituisesta työstä, pääsi opiskelemaan hoitoalaa ja kotihoitoon töihin.

Hän meni myös koulupsykologille. Se avasi syitä psyykkisten ongelmien takana: lapsuuden käsittelemättömät asiat, epävakaat olot kotona, koulukiusaaminen koko peruskoulun ajan.

Vyyhti alkoi purkautua. Hän oli pitkään pohtinut, mitä vuosien saatossa oli tapahtunut ja nyt hän sai vastauksia.

– Se ei ehkä vielä avannut silmiä rahaongelmille, mutta itselleni kyllä. Ymmärsin, että en olekaan huono ihminen, en vain ollut tiennyt miten toimia.

Pikkuhiljaa hänen onnistui kääntää vahvuudeksi sitä, että kohtasi itsensä ja psyykkiset ongelmansa. Opinnotkin auttoivat itsetutkiskelussa.

– Nyt olen saanut vapautta ja ohjat omiin käsiin, edes jossain asiassa. Kun teki noin ison käännöksen, se ajoi tekemään muitakin ratkaisuja.

Kun Emilian äiti ehdotti edunvalvojan hankkimista, ajatus tyrmistytti. Äidillä oli ollut samankaltaisia ongelmia, hän osasi rohkaista, eikä tuominnut.

– Lopulta myönsin itselleni, että en vain osaa käyttää rahaa, enkä myöskään halua elää niin.

Emilia arvelee oman myötämielisyytensä vauhdittaneen prosessia, joka oli lopulta melko yksinkertainen. Päätös tuli parissa kuukaudessa.

Edunvalvontaan vasta, kun muu ei auta

Suomessa edunvalvonnassa olevia asiakkaita on hieman alle 80 000. Noin neljännes heistä on edunvalvontaan itse hakeutuneita. Tavallisempaa on, että edunvalvojan määräämistä ihmiselle ehdottaa joku toinen.

Johtava yleinen edunvalvoja Toni Linna Etelä-Pohjanmaan edunvalvontatoimistosta arvelee edunvalvontaan itse hakeutumisen kasvaneen hieman.

– Useasti he ovat nuorehkoja ihmisiä, joilla ei elämänhallinta ole ollut kovin vahvalla pohjalla, Linna sanoo.

Linnan mukaan taustalla on usein masennusta tai muita mielenterveysongelmia sekä joskus lisäksi alkoholin tai huumeiden käytön aiheuttamaa toimintakyvyttömyyttä.

Edunvalvojan määrääminen edellyttää, että henkilö on sairauden, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi itse kykenemätön huolehtimaan varallisuuttaan koskevista asioista.

Digi- ja väestötietovirastosta ylitarkastaja Marjukka Mannio vahvistaa, että tavanomainen syy edunvalvontaan hakeutumisesta voi nuoren aikuisen kohdalla olla mielenterveyden ongelmat, joiden vuoksi asiat ovat jääneet hoitamatta, mistä on seurannut velkaantuminen.

Mannion mukaan edunvalvojan määräämiseen vaikuttaa myös, jos välttämättömien asioiden hoitamiseen ei saa apua läheisiltä tai ne eivät tule hoidetuksi kuntien ylläpitämän välitystilin avulla.

Edunvalvoja voidaan määrätä joko määräajaksi tai toistaiseksi. Aika vaihtelee tarpeen mukaisesti, määräaikaisen edunvalvonnan kohdalla se on useimmiten kestoltaan 1-5 vuotta. Lääkäri ottaa lausunnossaan kantaa edunvalvonnan suositeltuun kestoon.

– Aina tulee muistaa, että ensin kannattaa kartoittaa kaikki muut tavat hoitaa asioita. Edunvalvonta on viimeinen keino.

"Olen huojentunut"

Emilia sai edunvalvontapäätöksen keväällä 2020.

– Toisaalta niin ison päätäntävallan antaminen omasta elämästä jollekin toiselle tuntuu tosi pahalta, mutta nyt voin mennä nukkumaan hyvillä mielin. Olen huojentunut, että joku muu hoitaa raha-asiat ja saan keskittyä itseeni.

Edunvalvoja hoitaa edunvalvontatililtä asumismenot sekä muut laskut ja antaa joka viikko elämiseen rahaa.

– Siitä on nyt käyty keskustelua, että mihin mun rahat riittää ja paljonko saan. Tällä hetkellä se on 40 euroa maanantaisin ja torstaisin.

Jos muuta rahanmenoa tulee, siitä keskustellaan ja siihen täytyy anoa erikseen rahaa. Kaikkia hankintoja joutuu miettimään entistä tarkemmin.

Ristikoita mielellään täyttävä Emilia kertoo kulkeneensa neljä kertaa yhden ristikkolehden ohi ostamatta sitä. Se maksaa kaksi euroa.

Haluan päästä kokemaan sen tunteen, että mulla ei ole velkaa. Toivon myös, että saisin ehjän parisuhteen, ja että sellaiseen kykenen, minun pitää oppia ensin rakastamaan itseäni. Emilia

Tällä hetkellä tarkoitus on oppia rahankäyttöä ja yrittää saada jotain säästöönkin. Myöhemmin tulee velkaongelman hoitamisen vuoro. Edunvalvoja on määrätty kahdeksi vuodeksi.

– Aluksi ahdisti ja on päiviä, että ahdistaa vieläkin, mutta uskon, että näin opin hoitamaan raha-asiani. Vaikka olisi vähän vaikeaakin välillä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on nostattanut kiivaan keskustelun puhumalla samassa yhteydessä poliisin surmaamasta mustasta George Floydista ja Yhdysvaltain parantuneista työllisyysluvuista.

Trump kommentoi perjantaina analyytikot yllättäneitä tietoja Yhdysvaltoihin syntyneistä 2,5 miljoonasta uudesta työpaikasta Valkoisen talon puutarhassa. Samalla hän puhui George Floydista, tasa-arvokehityksestä ja mustien tilanteesta.

– Toivottavasti George [Floyd] katselee juuri nyt alas ja sanoo "Maassamme tapahtuu hyviä asioita". Tämä on hieno päivä hänelle. Tämä on hieno päivä kaikille, Trump sanoi.

Kommentti sai välittömästi tuomion Trumpin vastaehdokkaaksi marraskuun presidentinvaaleissa tulevalta Joe Bidenilta.

– George Floydin viimeiset sanat "En pysty hengittämään" ovat kaikuneet halki kansakuntamme ja ympäri maailmaa. Se, että presidentti yrittää asettaa muita sanoja hänen suuhunsa on suoraan sanottuna halveksittavaa, Biden jyrähti puhetilaisuudessa ja Twitterissä.

Monet tiedotusvälineet, esimerkiksi CNN-uutiskanava ja konservatiivinen iltapäivälehti Daily Mail tulkitsivat presidentin yhdistäneen puheessaan Floydin ja työllisyyskehityksen.

Valkoisen talon kommentin mukaan väitteet siitä, että Trump olisi sanonut Floydin ylistävän talousuutisia ovat vääriä, tarkoituksellisesti vääristeltyjä ja pahantahtoisia.

Esimerkiksi National Review -lehti ja Fox News -uutiskanava asettuvat tämän näkemyksen taakse, ja katsovat Floyd-kommentin liittyneen tasa-arvokehitykseen.

Mustien työttömyys paheni toukokuussa

Työttömyys nousi Yhdysvalloissa huhtikuussa tilastohistorian ennätykseen 14,7 prosenttiin. Toukokuussa työttömien määrä laski Yhdysvalloissa vastoin analyytikkojen odotuksia 13,3 prosenttiin.

Tilaston mukaan hyvä kehitys työmarkkinoilla ei kuitenkaan päde mustiin yhdysvaltalaisiin, joiden työttömyysprosentti nousi hieman toukokuussa ja oli 16,8. Mustien yhdysvaltalaisten työllisyysaste on 49,6.

Trumpin mielestä hänen hallintonsa on kuitenkin tehnyt mustien aseman parantamiseksi enemmän kuin yhdenkään aiemman presidentin hallinto.

Trump otti perjantaina kantaa myös maanlaajuisiksi ja eri puolille maailmaa levittäytyneisiin rasismia ja mustien kohtaamaa poliisiväkivaltaa vastustaviin mielenosoituksiin.

– Tasa-arvoisuus lain edessä tarkoittaa sitä, että jokainen amerikkalainen saa yhdenvertaisen kohtelun jokaisessa kohtaamisessa lainvalvonnan kanssa rodusta, väristä, sukupuolesta tai uskonnosta riippumatta. Tämä on hieno päivä tasa-arvolle, Trump sanoi ennen kuin alkoi puhua George Floydista ja työllisyyskehityksestä.

Lue myös:

NFL-pomo näytti Trumpille hauista ja asettui viimein mustiin kohdistuvaa poliisiväkivaltaa protestoivien pelaajien puolelle: "Olimme väärässä, kun emme kuunnelleet aikaisemmin"

Yhdysvalloissa kaduille komennettu kymmeniä tuhansia kansalliskaartin jäseniä

Koronan laukaisema talouskriisi murjoo Yhdysvalloissa pahiten pari–kolmekymppisiä, eikä kerta ole ensimmäinen: "Taantuma osuu ihmisiin, joihin on jo isketty"

Kyynelkaasua suoraan väkijoukkoon, rauhallinen mies pää edellä katuun – USA:n mielenosoituksista leviävät videot herättävät suuttumusta

Kaksi aloittelijaa ja kaksi kokenutta poliisia – tämä tiedetään George Floydin taposta syytetyistä

Poikkeuksellisen kovat kesätuulet riepottelevat Suomea lauantai-illan ja sunnuntain aikana. Tuuli voi yltyä myrskyisäksi.

Lauantai-iltana radalle kaatunut puu keskeytti junaliikenteen Hämeenlinnan ja Toijalan välillä, ja junia korvataan busseilla. VR:n mukaan Helsingin ja Tampereen välisessä junaliikenteessä on odotettavissa isoja häiriöitä, jotka säteilevät myös muille rataosuuksille.

Ilmatieteen laitoksen mukaan yllättäen muodostunut voimakas "kuuronauha" toi myrskytuulet Etelä-Suomeen ennusteisiin verrattuna etuajassa. Voimakkaita myrskypuuskia aiheuttavat kuurot etenevät Uudeltamaalta yhä pohjoisemmaksi ja idemmäksi.

Sähköt poikki tuhansilta

Kuuronauha on aiheuttanut etelässä myrskytuhojen lisäksi laajalti sähkökatkoja. Enimmillään sähköttä oli lauantain aikana yli 17 000 asiakasta, joista suurin osa Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Puoli yhdeksän aikaan illalla sähköt puuttuivat oli noin 9 000 asiakkaalta.

Ylimmät puuskat on mitattu Tampere-Pirkkalan lentoasemalla, missä tuulenpuuskan nopeudeksi mitattiin 23,9 metriä sekunnissa.

Pirkanmaan pelastuslaitokselta kerrotaan, että kaatuneista puista aiheutuneita vahingontorjuntatehtäviä on ollut alkuiltaan mennessä jo satakunta.

Ilmatieteen laitos twiittasi myrskyn etenemisestä lauantaina.

Tuulivaroituksia koko maahan

Ilmatieteen laitoksen varoituskartat ovat ovat täynnä tuulivaroituksia käytännössä koko maan laajuisesti, merialueita varoitetaan kovasta merenkäynnistä.

– Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa, Etelä-Lapissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Pelkosenniemi ja Savukoski vaarallisen voimakkaan etelätuulen todennäköisyys on 50 prosenttia sunnuntaina. Tuulen nopeus voi olla puuskissa 20 m/s, Ilmatieteen laitos kertoo sään ennakkovaroituksia sisältävässä tiedotteessaan.

Ylen meteorologin Matti Huutosen mukaan kyse on siitä, että erittäin voimakas matalapaine liikkuu Suomen länsipuolelta etelästä pohjoiseen aina Etelä-Lappiin asti.

– Tuulet puhaltavat eteläisillä merialueilla ja Länsi-Suomessa tänä iltana. Puuskaisuus hieman hellittää, kun aurinko laskee, mutta yltyy taas, kun se nousee – ja aurinkohan nousee nyt aika varhain, Huutonen sanoo.

Tuulet iskevät tänä iltana Varsinais-Suomeen ja voivat olla puuskissa jopa 20 metriä sekunnissa. Se on jo voimakkuus, jolloin varoitetaan tuulivahingoista, suurista raivaustarpeista ja sähkö- ja teleliikennekatkojen mahdollisuuksista.

Sunnuntain voimakkain puhuri osuu Etelä-Pohjanmaalle

Sunnuntaiaamuna voimakkain puhurialue on Etelä-Pohjanmaalla, ja se siirtyy sunnuntain aikana kohti Etelä-Lappia ja Kainuuta.

Merialueilla vaarallisen kova tuuli nostattaa aaltoja, joiden merkitsevä aallonkorkeus ylittää neljä metriä. Lomakauden jo alettua purjehtijoiden ja huviveneilijöiden on syytä varautua kovaan merenkäyntiin.

Lue lisää säästä.

Vierailuja koko perheen voimin riskiryhmään kuuluvien isovanhempien luokse kannattaa tänä kesänä välttää, vaikka epidemia näyttäisi rauhoittuneen, sanoo virologian apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta.

Tartuntalukujen valossa tilanne näyttää nykyisellään, jos ei valoisalta niin ainakin lupaavalta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoi torstaina, että koronaepidemia on Suomessa edelleen jonkin verran hidastunut verrattuna kahteen edelliseen viikkoon. Viruksen tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,75-0,80, joka tarkoittaa, että epidemia on ollut laskusuunnassa jo pitempään.

Moni vanhempi saattaakin miettiä, miten vierailu isovanhempien luona olisi mahdollista järjestää. Kesäaikaan isovanhemmat ovat monille korvaamaton apu lastenhoidossa.

– Koronavirusepidemia on todellakin rauhoittunut Suomessa, mutta se ei ole vielä ohi. Nyt kun rajoituksia kevennetään, pitää seurata, miten se vaikuttaa tilanteeseen ja lähtevätkö tapausmäärät nousuun. Toistaiseksi täytyy siis suositella edelleen kontaktien pitämistä minimissä ja suositella etsimään esimerkiksi lastenhoitoon muita järjestelyjä, Sironen sanoo.

Virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta puolestaan sanoo, että täysin yksiselitteistä ja täydellistä ohjetta isovanhempien tapaamiseen on mahdotonta antaa. Hänen mukaansa yksittäisen ihmisen, oli hän sitten lapsi tai ikäihminen, infektioriski on tällä hetkellä kohtuullisen pieni, mutta ei täysin poissuljettu.

– Tautitapausten määrä on viimeisten viikkojen aikana vähentynyt koko ajan, eli todennäköisyys saada infektio on laskenut. Epidemologinen tilanne ei kuitenkaan ole muuttunut niin nopeasti, että rajoitusten purkamisesta huolimatta suosituksia ei tarvitsisi enää noudattaa. Tärkeää on edelleen noudattaa ihmisten välisiä etäisyyksiä, jäädä kotiin sairastamaan ja huolehtia hyvästä käsihygieniasta ja yskimishygieniasta, pohtii Julkunen.

Lue myös: Korona sotki Heinästen ja tuhansien muiden perheiden kesän lastenhoitosuunnitelmat: "Ennen mummi hoiti pari yötä kesässä, nyt ei sitäkään"

Ikäihmisiä koskevia suosituksia lievennettiin toukokuussa

Hallitus ja THL muuttivat toukokuussa yli 70-vuotiaita koskevaa ohjeistustaan. Aiemmin ikääntyneille suositeltiin karanteenia vastaavia oloja. Suositusta muutettiin toukokuun puolivälissä, ja nykyisten ohjeiden mukaan ikäihmiset voivat taas tavata muita ihmisiä, mutta turvaväleistä ja hygieniasta on pidettävä huolta.

Ikäihmiset voivat siis tavata sukulaisia ja tuttavia, kunhan kahden metrin turvavälistä pidetään huolta. THL:n ohjeessa kuitenkin kehotetaan edelleen, että läheisiin ja ystäviin on tärkeää pitää yhteyttä poikkeusoloissa esimerkiksi puhelimella tai muilla etäyhteydenpitovälineillä.

THL:n ohjeistuksen mukaan jos on välttämätöntä vierailla riskiryhmään kuuluvan luona, se pitää tehdä turvallisesti.

Kättelyä, halaamista ja muita ylimääräisiä lähikontakteja pitää välttää ja vierailijan olisi myös käytettävä maskia tai liinaa hengitysteidensä suojana. Käsihygienia ennen ja jälkeen vierailun on tärkeää.

Julkusen mukaan jokaisen perheen on itse mietittävä, millä tavoin mahdolliset tapaamiset riskiryhmään kuuluvien isovanhempien kanssa on mahdollista järjestää. Nykytiedon mukaan esimerkiksi ulkona viruksen tarttumisriski on pienempi.

– Isovanhemmat voivat asua kaukana ja pitäisin melko hankalana sitä, että vain ulkosalla tavattaisiin, koska yleensähän sitten yövytään samassa paikassa, pohtii Julkunen.

Lue myös: Mitä jokaisen olisi hyvä tietää yli 70-vuotiaiden uusista koronaohjeista – Katso tästä, mikä on kiellettyä, sallittua tai suositeltavaa

Laita itsesi ensin karanteeniin, jos mielit mummolaan

Yksi järkevä ratkaisu Sirosen mukaan on olemassa, jos isovanhempien luokse haluaa kesällä mennä. Se on omaehtoinen kahden viikon kotikaranteeni ennen vierailua.

Altistuksesta oireiden alkuun kuluu tyypillisesti 1–14 päivää ja keskimäärin 4–5 päivää.

– Mikäli kahden viikon omaehtoisen karanteenin aikana ei oireita ilmene eikä uusia altistuksia ole tullut, voi ajatella, että ei itse ole saanut tartuntaa eikä voi myöskään siis isovanhempia tartuttaa.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Ruotsinsuomalaisten kuolleisuusluvut laskussa, ravintoloita valvotaan tehostetusti, Suomessa 23 uutta tartuntaa