Seri-tukikeskuksen ovi Helsingin Naistenklinikan pihan perällä on todella vaatimattoman näköinen.

– Remontin aikana ihmettelin, että kukaan uskalsi edes tulla tänne sisään, sanoo ovella seisova psykologi Pertti Hakkarainen.

Ovi on kuitenkin käynyt tiuhempaa kuin koskaan ennen.

HUSin Naistenklinikan Seri-tukikeskus on seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukiyksikkö yli 16-vuotiaille, sukupuolesta riippumatta. Se tarjoaa akuuttia apua, kun tapahtuneesta on kulunut alle kuukausi.

Kesällä tukikeskuksen kävijämäärä ylitti kaikki aiemmat ennätykset.

– Kesäkuussa meille tuli 60 uutta potilasta ja heinäkuussa 56, kun aikaisemmin ennätykset olivat olleet 47-48 kieppeillä. Käytännössä voisi sanoa, että meille tuli kaksi uutta potilasta per päivä.

Psykologi Pertti Hakkarainen sanoo, että yksi selitys kävijämäärän kasvulle on, että kevään koronarajoitusten jälkeen ihmiset kyllästyivät sosiaalisen etäisyyden pitämiseen. Tuli kesä ja lähdettiin ulos juhlimaan.

– Mitä lämpimämpää on, mitä enemmän ihmiset liikkuvat, mitä enemmän he juhlivat ja seurustelevat toisten ihmisten kanssa, niin sitä enemmän meille tulee asiakkaita.

Hakkarainen kuitenkin painottaa, että viranomaisten tietoon tulleiden rikosten tai uhrikyselyiden perusteella ei ole aukotonta osoitusta siitä, että seksuaalirikosten määrä olisi noussut.

Sen sijaan entistä useampi uskaltaa ilmoittaa seksuaaliväkivallasta ja entistä useampi löytää sen myötä avun.

– Tässä saattaisi olla kyse siitä, että kynnys on madaltunut ja se on hyvä asia. Mutta tietysti se on järkyttävä määrä, miten paljon seksuaaliväkivaltaa tehdään ja tapahtuu.

Tyttöjen Talo joutui pistämään jonon poikki, kaikkia ei pystytä auttamaan

16-vuoden alaikärajasta huolimatta Naistenklinikan Seri-tukikeskuksen asiakkaat ovat olleet nuorimmillaan vain 12-vuotiaita. Tukiklinikan vanhin asiakas on ollut 82-vuotias, mutta tyypillisimmin apua hakee alle 25-vuotias nainen.

– Enimmäkseen seksuaaliväkivaltatapaukset tapahtuvat toisensa tuntevien ihmisten välillä. Stereotyyppinen pelko puskaraiskauksesta on yksipuolisuudessaan vääristynyt kuva, psykologi Hakkarainen sanoo.

Tukikeskuksessa keskitytään akuuttiin apuun, oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin ja ensivaiheen kriisitukeen. Kysynnän kasvaessa Seri-tukikeskus on saanut valtion lisärahoitusta, jonka turvin työntekijöitä on voitu palkata lisää.

– Saamme resurssit riittämään, sillä keskitymme aika tiukasti siihen alkuvaiheeseen.

Avunsaannin pullonkaulaksi on muodostunut jatkohoito.

Kolmannen sektorin toimijat kuten Raiskauskriisikeskus Tukinainen sekä Loisto Settlementti -yhdistyksen Tyttöjen Talo ovat Seri-tukikeskuksen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Ne ottavat jatkohoitoonsa määrällisesti suurimman osan pääkaupunkiseudulla seksuaalista väkivaltaa kokeneista.

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisityön kehittämispäällikkö Heli Heinjoki kertoo, että yhteydenottoja joudutaan nyt priorisoimaan. Kriisityön asiakaskäynnit ovat ruuhkautuneet, mutta apua kyllä saa.

Tukinaisessa soittopyyntöihin vastataan kahden viikon sisällä yhteydenotosta ja jos tapahtuneesta on kulunut alle kolme kuukautta, seksuaaliväkivaltaa kohdannutta pyritään auttamaan mahdollisimman pian. Kriisityötä tehdään koronan vuoksi etätyönä.

Tyttöjen Talo puolestaan nitisi liitoksistaan jo keväällä, ja lopulta syksyllä sen seksuaaliväkivaltatyön ryhmä joutui vaikean päätöksen eteen: yhtään uutta asiakasta ei voitu enää ottaa.

Päätös tehtiin eettisistä syistä, kertoo Tyttöjen ja Poikien Taloissa seksuaaliväkivaltatyöstä vastaava Tommi P. Pesonen.

– Ajattelimme, että jos meillä on 33 ihmistä jonossa, ja meidän työntekijöillämme on jo kalenterit ihan täysiä, se ei ole oikein näitä ihmisiä kohtaan. He joutuvat olemaan jonossa yli puoli vuotta tai pidempään päästäkseen avun piiriin.

Kuvaavaa on, että jonon sulkemisen jälkeen yhteydenottoja tuli vielä parisenkymmentä lisää.

– Kyllä se on pysäyttävää, koska nuoren ihmisen elämässä vuosi on todella pitkä aika ja tällainen käsittelemätön seksuaaliväkivaltatrauma aiheuttaa hyvin monia oireita. Se voi monella tapaa sysätä nuoren ihmisen elämän sivuraiteille, Pesonen lisää.

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyön asiantuntijat auttavat 13–29 -vuotiaita tyttöjä ja nuoria naisia. Heidän kohdallaan kyse voi olla raiskauksen lisäksi myös muusta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta.

Poikien Talossa apua on pystytty yhä tarjoamaan.

– Poikien jonoa ei ole tarvinnut vielä sulkea. Olen yksin pystynyt poikien puolella tekemään tätä työtä, sillä asiakkaita on tänä vuonna ollut vähemmän, noin 30. Pojilla kynnys ottaa näitä asioita puheeksi on vielä kovempi kuin tytöillä.

"Julkisella terveydenhuollolla on peiliin katsomisen paikka"

Hakkarainen ja Pesonen ovat yksimielisiä siitä, ettei seksuaaliväkivaltaa kokeneiden jatkohoito voi olla kolmannen sektorin varassa.

– Julkisella terveydenhuollolla on tässä peiliin katsomisen paikka. Miten pitkät odotusajat ja isot kynnykset meillä on tällaisten asioiden avunsaamiselle? Ja mikä on sen saatavan avun laatu ja syvyys, psykologi Pertti Hakkarainen lataa.

Hieman yllätäenkin, Tommi P. Pesonen toteaa, ettei seksuaaliväkivaltatyö ole rakettitiedettä. Myös hän penää perusterveydenhuollon nykyistä aktiivisempaa osallistumista.

– Ajattelen, että tämä ei ole niin vaikeaa työtä, etteikö perusterveydenhuolto tähän pystyisi lisäkoulutuksella. Olisi hyvä, että kunnissa otettaisiin koppia asiasta ja lisättäisiin työntekijöiden valmiutta kohdata seksuaalisuutta, Pesonen sanoo.

Tyttöjen talo on pyrkinyt ohjaamaan avuntarvitsijoita muun muassa Helsingin kaupungin matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu Mieppiin, joka ottaa maksutta vastaan yli 13-vuotiaita helsinkiläisiä.

– Seksuaaliväkivalta aiheuttaa sen, että ihmiset oireilevat mielenterveydellä. Opiskelijoita olemme yrittäneet ohjata opiskelijaterveydenhuoltoon.

Myöskään Tyttöjen Taloon jonottavia ei ole jätetty tyhjän päälle. He pääsevät ensi hätään pienryhmätapaamisiin, joissa annetaan tietoa siitä, miten seksuaaliväkivalta vaikuttaa ihmisiin ja miten traumaoireita voi helpottaa.

– Ja harjoitellaan omien rajojen asettamista, koska ne rikkoutuvat tällaisessa tilanteessa, Pesonen täydentää.

Lue myös:

“Hoitaja nauroi uupumukselleni”, kuvaa Roosa Rahkonen – YTHS:ltä on hankala saada apua mielenterveysongelmiin, vuodenvaihteessa helpottaa, lupaa johtajaylilääkäri

Helsingissä on onnistuttu auttamaan seksuaaliväkivallan uhreja niin hyvin, että malli viedään nyt muihinkin kaupunkeihin

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on alkanut käsitellä kannetta, jossa syyttäjä ja poliisihallitus vaativat rikollisjärjestö United Brotherhoodin (UB) ja sen alajärjestön Bad Unionin lakkauttamista.

Kanteeseen vastaa United Brotherhoodin johtajaksi väitetty Tero Holopainen. Holopainen odottaa parhaillaan tuomiota laajassa rikosjutussa, mutta hän ei ole tutkintavankeudessa. Holopainen saapui paikalle Porvoossa järjestettävään oikeudenkäyntiin maanantaina.

Kolmipäiväisessä oikeudenkäynnissä oikeus tutkii, onko Poliisihallituksen lakkauttamisvaatimukselle perusteita. Oikeudenkäynnin ensimmäisenä päivänä käydään läpi kirjallisia todisteita.

Erikoissyyttäjä Anna-Riikka Ruuth totesi asiaesittelyssään, että United Brotherhoodilla ei ole lainkaan laillista liiketoimintaa. Hänen mukaansa toiminnan tosiasiallinen tarkoitus on ollut lainvastainen, sillä sen toiminta on tähdännyt taloudellisen hyödyn hankintaan rikollisin keinoin. Ruuth huomautti myös, että järjestö on myös ollut vahvasti aseistautunut.

On tosiasia, että suuri määrä United Brotherhoodin jäseniä on vuosien varrella tuomittu muun muassa vakavista väkivalta- ja huumausainerikoksista. Tällä hetkellä valtaosa järjestön jäsenistä suorittaa vankeusrangaistusta.

Holopaisen mukaan se ei kuitenkaan todista, että järjestön tarkoitus olisi ollut rikosten tekeminen. Järjestön mukaan heidän tarkoituksensa on olla "veljeskunta", joka muun muassa tukee vankilaan joutuneita jäseniään ja heidän läheisiään.

Käräjäoikeus kielsi järjestöjen toiminnan ja tunnusten käyttämisen väliaikaisesti tammikuussa ja päätti lokakuussa pitää kiellon edelleen voimassa.

Väliaikaisen päätöksen mukaan United Brotherhood on valtakunnallinen järjestäytynyt rikollisryhmä, joka toimii hierarkkisesti ja sotilaallisen organisaation tavoin. Se on voimakkaan viranomaisvastainen ja pyrkii vankilaolosuhteissa hallitsemaan yhteisöä ja hankkimaan hyötyä laittomin keinoin.

Käräjäoikeuden mielestä kyseessä on jatkuva järjestelmällinen toiminta, joka ilmentää piittaamattomuutta lain pakottavista säännöksistä. Poliisin arvion mukaan United Brotherhood on Suomen rikollisryhmistä kaikkein vahingollisin.

UB ja Bad Union ilmoittivat alkuvuonna lopettavansa toimintansa. UB on toiminut Helsingin lisäksi ainakin Lahdessa, Jyväskylässä, Turussa ja Tampereella.

Puolustus kiistää rikollisen tarkoituksen

Viranomaisten mukaan Holopainen johtaa United Brotherhoodia. Hän itse kiistää olevansa johtaja. Hän kiistää myös, että järjestöjen tarkoitus olisi tehdä rikoksia.

United Brotherhoodia edustava oikeustieteen maisteri Ilkka Ukkonen sanoi oikeudessa maanantaina, että kanteen ratkaisevin haaste on se, että Holopainen on asiassa yksin vastaajana.

– Miten hän voisi vastata muiden henkilöiden tekemisistä, Ukkonen kysyi oikeudessa.

Ukkosen mukaan Holopainen ei ole vastuussa, vaikka joku jäsenistä käyttäisikin jotakin rekvisiittaa, kuten jengiliivejä tai jengin värejä rikosten tekemisessä. Puolustuksen mukaan järjestön jäsenet ovat kyllä tehneet rikoksia, mutta he eivät ole tehneet niitä järjestön nimissä tai hyödyksi.

Lakkauttamiskanteessa on kyse nimen omaan järjestön toiminnan kieltämisestä, ei kenenkään henkilökohtaisesta rikosvastuusta. Syyttäjän mukaan asiaan ei vaikuta se, että Holopainen kiistää olevansa järjestön johtaja tai se, että järjestö on ilmoittanut lopettavansa toimintansa.

Oikeudenkäynnistä muodostuu ennakkotapaus Suomen rikoshistoriassa, sillä United Brotherhoodin kaltaista liivijengiä ei aiemmin yritetty kieltää.

Päivitys 23.11.2020 klo 10.57: Tämä oli päivittyvä uutisjuttu, johon on lisätty tietoa oikeudenkäynnin edetessä. Aktiivinen päivittäminen lopetettu kello 10.57.

Lue myös:

Käräjäoikeus piti United Brotherhoodille määrätyn väliaikaisen toimintakiellon voimassa

Oikeus päätti siirtää rikollisryhmä United Brotherhoodin oikeudenkäynnin kesäkuun alkuun koronavirusvaaran vuoksi

Vankilat iskevät kovalla kädellä järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluviin vankeihin, omien vaatteiden käyttö kielletään

Poliisi julkaisi kuvat: tällaisten jengiliivien pitämisestä voi rapsahtaa sakot – kieltolistalla neljän rikollisjärjestön tunnukset

United Brotherhoodin lakkauttamispäätös panisi pannaan ryhmän kaiken toiminnan ja tunnukset – "Toki jengin värejä ei voi maailmasta kieltää"

Näin toimii Suomen vaarallisimpana pidetty rikollisryhmä: "farmijoukkue" hoitaa likaiset työt, huipulla on maaseudun rauhassa asuva mies

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kuvailee Suomen koronatilannetta vakavaksi. Marinin mukaan turvautuminen valmiuslain käyttöön on mahdollista, mikäli koronatilannetta ei saada alueilla hallintaan ja tilanne pahenee merkittävästi.

Tällä hetkellä poikkeusolot eivät ole voimassa, joten esimerkiksi Uudenmaan eristämisestä ei voida päättää.

Marin toivoo, että alueilla koronatilanteen mahdolliseen huonontumiseen reagoidaan ajoissa ja riittävän voimakkaasti, jotta vältyttäisiin samanlaisilta sulkutoimilta kuin keväällä.

Pääministeri arvioi, että Uudellamaalla joudutaan ottamaan pikaisesti tiukemmat otteet käyttöön kuin nyt on päätetty.

Marin kommentoi koronatilannetta maanantaina Pirkanmaan-vierailunsa aikana.

– Esimerkiksi Pirkanmaalla ollaan kiihtymisvaiheessa ja täällä on syytä ottaa käyttöön kaikki ne toimet, joita valtioneuvosto on suositellut, Marin sanoi.

Vierailu Parkanoon peruuntui koronan takia

Pääministeri kävi maanantaina muun muassa entisessä opinahjossaan Pirkkalan yhteislukiossa. Sieltä Marin kirjoitti aikanaan ylioppilaaksi.

Marinin oli tarkoitus käydä maanantaina myös Parkanossa. Käynti kuitenkin peruuntui, koska Parkano siirtyi viikonloppuna koronatartuntojen leviämisvaiheeseen.

– On hyvä, että Parkanossa otetaan riittäviä toimia käyttöön, jotta tilanne saadaan hallintaan.

Parkanossa koko yläkoulu eli 150 oppilasta on karanteenissa tämän viikon. Parkanon lukio on etäopetuksessa keskiviikkoon asti.

Koululaisia on määrätty etäopetukseen myös muun muassa Lempäälässä sekä Tampereen Hervannassa ja Kämmenniemessä.

Marin muistuttaa, että hallitus on tehnyt suositukset alueille ja paikallisille viranomaisille kulloisenkin koronatilanteen vaatimista toimista.

– Kyllä kiristämisen varaa on niin Tampereen seudulla kuin Pirkanmaallakin.

Pirkkalan lisäksi Marin kävi maanantaina Ikaalisissa IDEA-kampuksella. Siellä toimivat Sastamalan koulutuskuntayhtymään kuuluvat kauppaoppilaitos, käsi- ja taideteollisuusoppilaitos ja lukio.

Lisäksi Marin tapasi kuntien edustajia.

Pirkanmaalla kerrottiin maanantaina 25 uudesta koronavirustartunnasta. Näytteitä tutkittiin sunnuntaina 1 018.

Koko epidemia-aikana Pirkanmaalla on nyt todettu 1 014 koronavirustartuntaa.

Lue lisää:

Pirkanmaalla 25 uutta koronatartuntaa – yli 1 000 tartunnan raja nyt rikki

Yli 2 600 koululaista etäopetuksessa Pirkanmaalla – viime viikko pompsautti koronatartunnat uudelle tasolle

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Pirkanmaalla: Viime viikolla 135 uutta tartuntaa, yli 2 600 koululaista etäopetuksessa

WASHINGTON Zai Zai (Poitsu)? Fu Zai (Menestyvä poitsu)? Xiao Qi Ji (Pikku ihme)? Xing Fu (Iloinen menestyjä)?

Tällaisia nimiä on ehdolla Yhdysvaltain pääkaupungin kuuluisimmalle eläimelle, elokuussa syntyneelle pandanpennulle. Yleisö saa äänestää niistä mieleistään.

Nimen tulee olla kiinalainen, koska Washingtonissa on pandoja Kiinan kanssa tehdyn vuokrasopimuksen ansiosta. Jossain vaiheessa elämäänsä ne päästetään vapauteen kiinalaiseen luonnonpuistoon.

Tulokkaan emo Mei Xiang on synnyttänyt aiemmin kolme jälkeläistä: Tai Shanin 2005, Bao Baon 2013 ja Bei Bein 2015.

Washingtonilaisten sosiaalinen elämä on niukkaa loputtomien koronarajoitusten takia. Kaupungin ilmapiiri on ollut koko vuoden alakuloinen ja syksyllä suorastaan myrkyllinen presidentinvaalin loanheiton takia.

Elävän pehmolelun nimenantotehtävä on saanut washingtonilaiset innostumaan ennenkokemattomalla tavalla. Eläintarhan pandaliven seuraaminen on tavallistakin suositumpaa ajanvietettä.

Nettikameraan on tyytyminen, koska eläintarhan "Aasia-polku" pysyy suljettuna. Näin varmistetaan, että Mei Xiang saa hoitaa rauhassa jälkeläistään.

Jättiläispandat ovat herkkiä eläimiä. Mei Xiangille on tapahtunut viime vuosina keskenmenoja, ja terve pentu on vielä kovin heiveröinen. Marraskuun alun mittauksessa se oli 54 senttiä pitkä ja painoi 4,1 kiloa.

Kommunistinen Kiina käynnisti pandadiplomatian länsimaiden kanssa 1970-luvun alussa. Syksyllä 1972 presidentti Richard Nixon toivotti juhlallisessa seremoniassa tervetulleiksi Ling-Lingin ja Hsing-Hsingin.

Siitä lähtien kiinalaiset jättiläispandat ovat olleet Washingtonin eläintarhan ehdottomia vetonauloja.

22-vuotias Mei Xiang ja sen 23-vuotias partneri Tian Tian ovat olleet siellä vuodesta 2000 lähtien.

Niistä solmittiin ensin kymmenen vuoden ja 10 miljoonan dollarin sopimus, jota on sen jälkeen jatkettu kaksi kertaa viidellä vuodella. Nykyinen vuokrasopimus umpeutuu 7. joulukuuta.

Yhdysvaltain nykyinen hallinto on huonoissa väleissä Kiinan kanssa. Maat ovat olleet kauppasodassa. Presidentti Donald Trump on syyttänyt kiinalaisia pandemiasta ja kutsunut koronaa Kiina-virukseksi.

Kauppasodan pelätään vaikuttavan myös pandadiplomatiaan. Kiinasta on saatu hälyttäviä viestejä, jotka tulkitaan suuttumukseksi ja kasvavaksi Yhdysvaltain-vastaisuudeksi.

Kiinalaisessa sosiaalisessa mediassa Sina Weibossa on levitetty videoita ja huhuja, joiden mukaan amerikkalaiset eivät ruokkisi Mei Xiangia tarpeeksi. Tämä kärsisi vatsakivuista ja muista aliravitsemuksen oireista.

Eläintarha on kumonnut huhut kertomalla, että pandaemo syö bambua 35 kiloa päivässä.

Pelkoa pandojen pakkopalauttamisesta se ei kuitenkaan poista, sillä jatkosopimusta ei ole vielä tehty.

Tämä on saanut muuten eripuraiset washingtonilaiset lyömään hynttyynsä yhteen ja laatimaan adresseja pandojensa puolesta.

Smithsonianin kansallisen eläintarhan tiedotusyksikkö vastasi Ylen pandatiedusteluun sähköpostiviestillä.

– Neuvottelut kiinalaisten kanssa pandoja koskevan sopimuksen jatkamisesta joulukuun 7. päivän jälkeiseen aikaan ovat käynnissä. Muuta kerrottavaa ei tällä hetkellä ole, eläintarhasta sanottiin.

Meille washingtonilaisille riittää siis jännitettävää vielä pari viikkoa. Siihen asti saamme tuijottaa pandalivea ja toivoa parasta.

Tosin nettikamera on katonrajassa ja Mei Xiang niin suojeleva emo, ettei pentua onnistu näkemään kuin väläyksiltä, kun karhunrutistus hetkeksi hellittää.

Mitä ajattelet Kiinan pandadiplomatiasta? Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.

Saunassa miesten on helppo puhua. Vaikka aavikolla on kesäpäivinä yli 50 astetta lämmintä, monet suomalaiset käyvät saunassa joka ilta.

Siellä istui myös sotilaspastori Heikki Arikka, jonka tehtävä oli huolehtia sadanviidenkymmenen suomalaissotilaan henkisestä hyvinvoinnista. Hän kuunteli juttuja mustasukkaisuudesta, pelosta ja koti-ikävästä. Mutta taistelutehtävistä ei puhunut kukaan – sotilaiden vaitiolovelvollisuus oli tiukka.

Suomalaiset sotilaat ja siviilit lähtivät Afganistanin kriisinhallintatehtäviin vuonna 2002. Tarkoitus oli parantaa naisten asemaa ja auttaa lapsia kouluun sekä toisaalta kerätä turvallisuuspoliittista pääomaa: syventää suhdetta sotilasliitto Natoon ja Yhdysvaltoihin.

Suomalaiset aloittivat perinteisillä rauhanturvaamisen opeilla: ajoivat kylään panssaroimattomilla autoilla ja jututtivat kyläläisiä. Paikalliset työntekijät rakensivat Suomen ja Euroopan unionin rahoituksella kaivoja ja kouluja.

Myöhemmin autot vaihtuivat panssaroiduiksi ja tilanne kiristyi.

Heikki Arikan tukikohdassa Pohjois-Afganistanin Mazar-i-Sharifissa tuoksui pöly, polttoaine ja kuivuus. Alueella risteili sotilaita, panssarivaunuja ja helikoptereita.

Suomalaisilla oli oma merikontti, jossa he keittivät kahvia ja katsoivat Ylen Aamu-tv:tä satelliittiiyhteydellä. Miehet nukkuivat 14 hengen teltoissa, aseistettuina ja pistoolit ladattuna.

Arikka raportoi viikoittain komentajalle suomalaisten mielialasta. Hän kokee, ettei hänen työtään ole koskaan tarvittu yhtä paljon.

– Afganistanissa ollaan suoraan tekemisissä elämän, kuoleman, köyhyyden, väkivallan ja etiikan kanssa. Kaikilla ei mene kaikki hyvin, se on lähtökohta. Mutta tein parhaani.

– Kun pidin kirkkoteltassa ehtoollisen, se oli täynnä nuoria miehiä. Epäilenpä, että Suomessa kukaan heistä ei käy kirkossa.

Suomi halusi olla Washingtonin liittolainen

Sysäys suomalaissotilaiden lähtöön Afganistaniin oli terrori-isku New Yorkissa vuonna 2001. Al-Qaidan terrori-isku World Trade Centerin (WTC) kaksoistorneihin sai Yhdysvallat pommittamaan Taliban-joukkoja Afganistanissa.

Heti perään käynnistyi Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) valtuuttama ja sotilasliitto Naton johtama kriisinhallintaoperaatio, jonka oli määrä kitkeä terrorismia, vakauttaa Afganistanin turvallisuustilanne sekä tukea ja kehittää maan hallintoa.

Yhdysvallat nähtiin tuolloin ainoana supervaltana, Neuvostoliitto oli hajonnut vuosikymmen aiemmin. Liberaalin demokratian voittokulku kuitenkin päättyi WTC-tornien terrori-iskuun.

Suomikin halusi tukea Yhdysvaltoja iskun jälkeen.

– Globaalin ilmapiirin mukaisesti Suomelle oli varmaan vain järkevää osoittaa, että tietenkin mekin olemme tässä mukana, koska kaikki lähiverrokkimaat olivat mukana, arvioi Charly Salonius-Pasternak.

Salonius-Pasternak on vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa. Vuosikymmen sitten hän herätti huomiota arviollaan, että Suomesta oli tullut käytännössä sodan osapuoli Afganistanin hallituksen, Yhdysvaltojen, Britannian ja muiden Nato-maiden rinnalle. Tutkija seisoo yhä näkemyksensä takana.

Arvio oli joillekin liikaa. Historiallinen mielikuva rauhanturvaajista puolueettomina sinibaretteina särkyi. Nato-maissa puhuttiin sodasta, Suomessa ja Ruotsissa kriisinhallinnasta.

Suomen suhde sotilasliitto Natoon syveni Afganistanissa

Kun Afganistanista juuri palannut ystävä ja kollega kertoi kokemuksistaan illallisella, Petri Kosonen teki päätöksensä.

– Hän sanoi, että siellä ollaan sodan kaltaisissa oloissa ja pääsee soveltamaan kaikkea sitä, mitä on kotimaassa harjoitellut. Se oli viimeinen niitti.

Kosonen päätti lähteä Afganistaniin. Tuleva komentaja ja hänen 200 hengen kriisinhallintajoukkonsa valmistautuivat kuukauden ajan lähtöön Porin prikaatissa Säkylässä. He harjoittelivat tienvarsipommin purkamista, vartiointia ja neuvottelutilanteita tulkin kanssa.

Kun Kosonen saapui Pohjois-Afganistaniin, oli poikkeuksellisen kylmä talvi ja aavikolla pakkasta. Kosonen oli tyytyväinen päästessään kokeilemaan koulutustaan käytännössä. Samasta asiasta hyötyi hänen mukaansa koko Suomi.

– Afganistanin kokemusten kautta Suomen taistelukoulutus ja myös esimerkiksi ensiapu on kehittynyt todellisiin sotaolosuhteisiin sopivammaksi. Tämä on maailmansotien jälkeen ensimmäinen kerta, kun Suomi on ollut sodankaltaisissa oloissa pidempään, Kosonen kertoo.

Myös turvallisuuspolitiikan tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mielestä Suomelle käsinkosketeltavin etu liittyy Puolustusvoimien saamaan oppiin. Lähes 2500 suomalaissotilasta on palvellut Afganistanissa kahden vuosikymmenen aikana. Yhtä aikaa heitä on ollut enimmillään liki 200.

– Suomen puolustus on Afganistanissa saatujen oppien perusteella parempi nyt, kuin se olisi ilman näitä oppeja: laajempi yhteistyö Naton muiden kumppaneiden kanssa ja miten toimia monikansallisissa sotilasorganisaatioissa.

Lääkintä ja varusteet paranivat, tiedustelutieto kulki

Erityisesti ovat parantuneet suomalaissotilaiden lääkintähuolto ja varusteet, on kyse sitten luotisuojaliiveistä tai autoista. Yhteistoimintakyky muiden maiden kanssa on parantunut. Samoin ymmärrys siitä, miten suunnitellaan ja toimitaan, jos maajoukot tarvitsevat helikoptereiden tai lentokoneiden tukea.

– Kun itse olin varusmiespalveluksessa, ensiapukoulutus oli siviilimallista, opeteltiin esimerkiksi painantaelvytystä. Nykyään siellä opetellaan taisteluissa tulleiden vammojen hoitoa vaikka kiristyssiteen avulla, se on Afganistanin oppeja, kertoo Petri Kosonen.

Yhteistyö Nato-maiden kanssa Afganistanissa oli myös tapa päästä osalliseksi Nato-maiden tiedustelutietoihin.

– Ellei Suomi olisi parin vuosikymmenen aikana luonut näitä suhteita, luottamusta ja yhteistoimintakykyä Afganistanissa Naton kanssa, nykyisin ei edes voitaisi uneksia tästä yhteistyön syvyydestä. Tosin nykyisin fokuksena [huomion keskipisteenä] on maamme puolustaminen ja pohjoismainen yhteistyö, Charly Salonius-Pasternak tiivistää.

Apu Afganistanissa johti myös suomalaisuhreihin

Petri Kosonen toimi suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajana vuonna 2011. Vastuu oli suuri.

– Karkeasti yleistäen Suomessa johtaja voi keskustella alaistensa kanssa ja ihmiset kertoo mielipiteitään. Mutta kun mennään tiukempaan tilanteeseen, alaiset odottaa, että johtaja tekee selkeitä päätöksiä.

Kriisinhallintaoperaatio uhkasi muuttua täydeksi sodaksi islamilaista ääriliikettä Talibania vastaan maan eteläosassa Yhdysvaltain ja Britannian vastuualueella. Maan pohjoisosassa, missä suomalaissotilaat olivat, tilanne oli rauhallisempi.

Silti Afganistan on ollut Suomelle yksi lähihistorian vaativimpia sotilaallisia operaatioita. Huoli Afganistanin kriisinhallintaveteraanien tarvitsemasta mielenterveyskuntoutuksesta nousi esiin.

Yhdeksi mieleenpainuvimmista tilanteista Kosonen mainitsee joukkojensa kotiutumisen syyskuussa 2011.

– Se on jäänyt mieleen, että kaikki lähti hengissä ja hyvissä ruumiin voimissa takaisin Suomeen. Silloin oli hyvä fiilis, saatiin vaikea homma hoidettua.

Suomalaisia on myös kuollut Afganistanissa.

Kaksi suomalaissotilasta on saanut surmansa, useampi on haavoittunut. Kerran suomalaissotilas jäi tulitaistelussa kahden tulen väliin ja haavoittui omien luodeista.

Vuonna 2014 sai surmansa kaksi Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen työntekijää. Vuonna 2017 suomalainen avustustyöntekijä siepattiin, hän vapautui neljä kuukautta myöhemmin.

Naisten asema parani, tytötkin pääsivät kouluun

Miten sitten kävi niiden naisten ja lasten, joita haluttiin auttaa?

Kansainvälisen Punaisen Ristin yhteistyö- ja kumppanuuspäällikkö Lotta Valtonen on ennen Afganistania työskennellyt useissa Afrikan ja Aasian maissa, mutta pitää Afganistania kohteista ylivoimaisesti haastavimpana.

– Afganistanissa sotaa on kestänyt niin kauan, ihmiset ovat niin köyhiä ja koulutustaso niin heikko. Lisäksi Afganistan on suuressa riskissä ilmastonmuutoksen vaikutuksille: kuivuus lisääntyy koko ajan.

Kahdessakymmenessä vuodessa naisten ja lasten asema on kuitenkin parantunut ja äitiyskuolleisuus on pienentynyt.

Taliban-hallinnon aikana arviolta miljoona afgaanilasta pääsi kouluun. Heistä suurin osa oli poikia. Nyt sikäläisen opetusministeriön arvio on kahdeksan miljoonan lapsen luokkaa. Heistä tyttöjä on melkein puolet.

Yhä useampi asukas saa puhdasta vettä, käymälät ovat parantuneet ja siltä osin tautien leviämisriski pienentynyt. Odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt. Pääkaupunki Kabulissa ja muissa kaupungeissa raunioituneita alueita on rakennettu uudelleen.

– Vaikka Afganistanissa on edelleen konflikti päällä, samalla on pystytty kehittämään esimerkiksi terveydenhuoltoa. Kun rauha tulee, se on hyvä pohja, jolta ponnistaa eteenpäin, Valtonen toteaa.

Aina kaikki ei kuitenkaan mennyt niin kuin piti.

Kerran Suomi rahoitti uuden naisvankilan rakentamista. Vanha vankila oli romahtamaisillaan ja Suomi tahtoi parantaa kaikkein huono-osaisimpien naisten oloja. Vanhassa vankilassa paljastui järjestettyä prostituutiota. Vankilanjohtaja erotettiin ja paritustoiminta lopetettiin, mutta tapauksen seurauksena Suomi lopetti rahoituksensa vankiloille.

Rahassa mitattuna Afganistan on Suomen kehitysyhteistyön merkittävin kohde. Maa ei pysyisi pystyssä ilman kymmenien valtioiden raha-apua.

Kahdessa vuosikymmenessä Suomi on käyttänyt kehitysyhteistyöhön ja humanitaarisen apuun 385 miljoonaa euroa ja sotilaallisen kriisinhallintaan lähes yhtä paljon, 345 miljoonaa euroa.

Myös poliisikouluttajia ja kansalaisjärjestöjen työntekijöitä

Poliisineuvonantaja Anu Aro ilahtui, kun hän huomasi Facebook-kaveripyynnön.

Aro oli ollut auttamassa kouluttajaa kabulilaisella poliisiasemalla ja kuullut jo etukäteen, että sen johtaja oli vanhoillinen ja mahdollisesti hieman ennakkoluuloinen naisia kohtaan.

– Se oli jonkinlainen työvoitto, kun meistä tuli vähän kuin ystävät.

Suomalaisia siviilikriisinhallinnan työntekijöitä, kuten juuri poliisikouluttajia, on Afganistanissa ollut kahden vuosikymmenen aikana yhteensä noin 250. Lisäksi maassa on ollut kansalaisjärjestöjen lähettämiä työntekijöitä.

Aro työskenteli vajaan kahden vuoden ajan Kabulissa naispoliisien esimieskoulutuksen neuvonantajana. Koulutuksiin tuli naisia eri puolilta Afganistania vaikeidenkin taivalten takaa. Suvut huolehtivat lapsista ja sairaista sukulaisista, jotta naiset pääsivät matkaan.

– Suomessakin naispoliisi voi olla jonkinlainen esikuva, mutta kyllä se konkretisoituu tuollaisessa yhteiskunnassa kuin Afganistan, missä poliisi ei ole naisille hirveän hyväksytty ammatti, Aro kertoo.

– On niitä ihailevia pikkutyttöjä, jotka haluaa seurata perästä kaikista vaikeuksista huolimatta.

Aikaa, rahaa ja ihmishenkiä haaskattiin

Kahden vuosikymmenen jälkeen Afganistanissa ei vieläkään ole rauhaa.

Suomalaisia sotilaita on edelleen Afganistanissa kuutisenkymmentä. Enää ei kuitenkaan partioida rintamalla, vaan koulutetaan ja ohjataan afgaanisotilaita esikuntatehtävissä.

Neuvonanto- ja päällikkötehtävissä Afganistanissa kolmesti toiminut Petri Kosonen on sitä mieltä, että Afganistanin armeija pystyy nyt toimimaan itsenäisemmin kuin vielä vuosikymmen sitten.

– Useimmat suomalaiset ovat Afganistanissa vain vähän aikaa, joten heidän on vaikea huomata kehitystä. Se on sama asia, kuin jos opettaja näkisi oppilasta puoli vuotta, eihän siinä ajassa ehdi paljon tapahtua kehitystä. Mutta jos näet saman oppilaan peruskoulun ensimmäisellä luokalla ja sitten ylioppilaana, sinä aikana muutoksen kyllä huomaa. Itselläni on ikään kuin tämä jälkimmäinen perspektiivi.

Tutkijan mukaan heti Afganistan-operaation alussa tapahtui virhe, joka heijastuu tähän päivään asti. Yhdysvallat ei halunnut New Yorkin kaksoistorni-iskun jälkeen ääri-islamilaista Taliban-liikettä keskusteluihin Afganistanin tulevaisuudesta. Taliban oli tarjonnut suojan ja toimintamahdollisuuksia Al-Qaidalle.

Yhdysvaltain pommitusten jälkeen vuosituhannen alussa talibanit olivat altavastaajia, toisin kuin nyt. Sikäläisen hokeman mukaan länsimailla on kellot, mutta talibaneilla kaikki aika. Aikaa odottaa, että länsimaat vähentävät joukkojaan Afganistanissa, jolloin talibanien vaikutus vahvistuu.

Alun jyrkän asenteen vuoksi kahden vuosikymmenen aikana on hukattu aikaa, rahaa ja ihmishenkiä. Tänä syksynä alkaneiden Afganistanin virallisen hallituksen ja Talibanin rauhanneuvottelujen aika olisi ollut jo vuosituhannen alussa.

– Tuntuisi ainakin siltä, että jos silloin olisi oltu valmiita ottamaan edes Taliban-johto mukaan näihin poliittisiin neuvotteluihin, niin olisi ehkä saatu rauha maahan merkittävästi aiemmin. Ja tietenkin paljon pienemmillä satsauksilla länsimaiden, mutta myös Afganistanin kansalaisten suhteen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Afganistaniin oli helppo mennä, vaikea lähteä pois

Suurta menestystä rauhanneuvotteluissa ei ole ollut. Tärkeämpää on kuitenkin se, että rauhanneuvottelut ylipäätään alkoivat Qatarin Dohassa.

Yhdysvallat on vetämässä joukkojaan Afganistanista Talibanien kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti, jos rauhanneuvottelut sujuvat ja järjestys maassa säilyy. Mitä se sitten tarkoittaakin olosuhteissa, joissa etelän maakunnissa käydään taistelua kaupunkien hallinnosta ja tulitauko on pitänyt vain muutaman kerran tänä vuonna.

Jos Yhdysvallat vetäytyy kokonaan maasta, lähtevät muidenkin maiden kriisinhallintajoukot – Suomi mukaan lukien. Muut ovat riippuvaisia Yhdysvaltojen tukikohdista, tiedustelusta, ilmataistelukyvystä ja suojajoukoista.

Sotilasliitto Naton pääsihteeri on varoittanut Yhdysvaltoja, että liian hätäinen lähtö Afganistanista pudottaa maan terroristien käsiin.

Yhden arvion mukaan täysimittainen sisällissota Afganistanissa saattaisi johtaa jopa kymmen miljoonan pakolaisen kansainvaellukseen. Tämä on yksi syy myös Suomen ahkerointiin Keski-Aasiassa.

Vuosien mittaan Suomeenkin on tullut turvapaikanhakijoita Afganistanista. Viime aikoina on kiistelty, voidaanko kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita afgaaneja palauttaa kotimaahansa.

Suomi sitoutuu Afganistaniin tuleviksikin vuosiksi

Maanantaina alkoi Genevessä Sveitsissä ja etäyhteyksien avulla kerran neljässä vuodessa järjestettävä Afganistanin apukokous. Suomi järjestää kokouksen Afganistanin hallituksen ja YK:n kanssa.

Kokous on sulka hattuun ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) painottamalle ihmisoikeusperustaiselle ulkopolitiikalle.

Kokouksessa eri maat lupaavat rahallista tukea Afganistanille. Suomi lupaa pitää tukensa vähintään ennallaan ja sitoutuu tuleviksikin vuosiksi maan auttamiseen.

Palataan vielä hetkeksi Mazar-i-Sharifiin.

Tukikohdassa työskentelevä suomalainen naislääkäri vei usein iltaisin sotilaspastori Heikki Arikan salsatunnille. Niitä järjestivät Yhdysvaltain armeijassa taistelevat meksikolaistaustaiset sotilaat.

– Oli todella epätodellinen tunnelma olla Afganistanissa maastopuvut päällä tanssimassa salsaa, kertoo Arikka.

– Ensin pyörittää tunnin lantiota ja sitten palata takaisin siihen sotaan.

Jutusta poistettu kuva maanantaina 23.11.2020 klo 13.10. Kuvan kerrottiin esittävän suomalaissotilasta. Kuvatoimiston tieto oli todennäköisesti virheellinen. Lisätty kuva suomalaispartiosta Afganistanissa.

Voit keskustella suomalaisten toiminnasta Afganistanissa tiistaihin 24.11.2020 kello 23 asti. Klikkaa keskustele-painiketta.

Lue ja kuuntele lisää:

Suomalaisryhmä kokoaa tärkeää avustuspakettia Afganistanin tueksi – Aikaa on vähän ja tehtävä vaikea, sillä sotaa ja neuvotteluja käydään yhtä aikaa

Maailmanpolitiikan arkipäivää: Afganistan tienhaarassa -neuvotteluja ja päättymätöntä väkivaltaa

Onko sinulla lähihoitajan tutkinto?

Onko sinulla aikaisempaa kokemusta ikäihmisten tai muistisairaiden hoitotyöstä?

Mitä muuta haluaisit kertoa työkokemuksestasi?

Näillä kolmella yksinkertaisella kysymyksellä lähihoitaja Tuire Arkoma kutsuttiin haastatteluun ja palkattiin vakituiseen työhön muistisairaiden hoivakotiin Helsingin Herttoniemessä.

Ei ansioluetteloa, ei hakemuskirjettä, ei yksityiskohtaista selostusta työ- ja koulutustaustasta.

Rekrytointialalla uskotaan, että juuri tältä näyttää työnhaun tulevaisuus: kevyemmältä, nopeammalta ja inhimillisemmältä sekä työnhakijoille että työnantajille.

Perinteinen rekryprosessi nähdään raskaaksi, eikä sen koeta palvelevan työntekijää tai työnantajaa. Rekrytointi nykyisellään on rikki, sanoo Duunitorin tuoteomistaja Silja Suoheimo, joka on kehittänyt muutaman kysymyksen pikarekryä.

– Perinteisessä rekryssä omaa osaamistaan joutuu ensin avaamaan kymmeniin kenttiin ja sen jälkeen on vielä jätettävä hakemuskirje ja CV, joissa samat asiat on käytännössä kerrottu uudestaan. Usein halutaan kysyä ja tietää heti kaikki mahdollinen. Silloin kenelläkään ei ole enää kuvaa siitä, ketä ollaan ylipäätään hakemassa töihin.

Ongelma yksi: Liian monimutkainen hakuprosessi

Työnhakupalveluja tarjoavassa Duunitorissa kolmen kysymyksen pikarekryä on pilotoitu nyt hieman yli vuoden ajan, ja sitä on kokeiltu lähes sadassa rekrytoinnissa. Uudella tavalla osaajia ovat hakeneet muun muassa Mehiläinen ja DNA.

Hakemuksettoman rekryn ideana on, että rekrytoinnin ensimmäisessä vaiheessa hakija vastaa vain muutamaan työtehtävän kannalta olennaiseen kysymykseen. Lyhyiden vastausten läpikäynti sujuu työnantajalta nopeasti, minkä jälkeen kiinnostavimmat hakijat voidaan kutsua tarkempaan haastatteluun.

Tuire Arkomalta kysymyksiin vastaaminen vei viitisen minuuttia. Tilaa omasta osaamisesta kertomiseen oli hakukentässä vain muutaman lauseen verran. Siinä Arkoma ehti kertoa, että on työskennellyt aiemmin kehitysvammaisten ja vanhustyön parissa, eikä paljon muuta.

Se riitti, ja kutsu haastatteluun tuli seuraavana päivänä. Ensimmäinen työpäivä oli jo parin viikon kuluttua hakemisesta.

– Nettihakemuksessa piti tosi tiivistetysti kertoa oma osaaminen, eikä siinä ollut edes hirveästi tilaa. Mutta hakeminen oli paljon näppärämpää ja työnantaja otti paljon nopeammin yhteyttä kuin yleensä, Arkoma sanoo.

Mehiläiseen on palkattu hakemuksettomalla rekrytoinnilla tähän mennessä yhdeksän lähihoitajaa hoivakoteihin ja useampia hakijoita henkilökohtaisen avustajan tehtäviin.

Rekrytoinneista vastaavan resurssipäällikön Teemu Purojärven mukaan tavallisesti lähihoitajahakuihin saadaan vain yksittäisiä hakemuksia, mutta nyt niitä on tullut kymmeniä.

Samanlainen kokemus on DNA:lla: liiketoiminta-analyytikon paikkaan tuli kaksinkertainen määrä hakemuksia normaaliin verrattuna.

Hakijamäärien kasvuun voi tietysti olla muitakin syitä, mutta hakemukseton haku todettiin Mehiläisessä kuitenkin onnistuneeksi ja sitä aiotaan jatkossa kokeilla myös spesifimpää osaamista vaativiin asiantuntijatehtäviin.

– Tämä lähti ihan siitä tarpeesta, että meidän tavallisiin rekrytointeihin ei tullut hakemuksia. Todettiin, että täytyy pystyä helpommin osoittamaan työnantajalle, että on kiinnostunut tehtävästä, Mehiläisen Purojärvi sanoo.

Purojärven mukaan on vielä kysymysmerkki, miten vastaava haku toimii erityisasiantuntijatehtävissä.

– Alkavatko hakijat ajatella, että tällainen rekry ei ole luotettava tai “oikea rekry”, kun näin kepeällä tavalla haetaan? Halutaanko vaativissa asiantuntijatehtävissä panostaa perinteiseen tapaan CV:hen ja hakemukseen jo alkuvaiheessa? hän pohtii.

Työnhaussa tapahtuu eriytymistä, arvioi tutkija

Samaa pohdintaa käy Tampereen yliopiston dosentti, työelämätutkija Tuija Koivunen. Hänen mukaansa rekrytointitavoissa on tapahtumassa eriytymistä haettavan tehtävän vaatimustason mukaan.

Koivunen uskoo, että kevyemmät hakutavat toimivat ensisijaisesti sellaisilla aloilla, joissa halutaan lisätä hakijamääriä ja joissa vaihtuvuus on suurta. Sen sijaan tehtävissä, joissa työnkuvaa ja tarvittavaa osaamista ei sataprosenttisen tarkasti voi määritellä, pidemmät hakemukset voivat edelleen olla paikallaan.

– Uskoisin, että myös raskaampia ja perusteellisempia hakuja yhä halutaan asiantuntijapaikkoihin. Niissä hakijoiden kokemusta ja pätevyyttä on monesti vaikea vertailla, koska ne eivät aina kerry tismalleen samalla tavalla. Niitä on siis katsottava monelta kantilta.

Ongelma kaksi: rannalle jääneistä ei välitetä

Duunitorin oman kyselytutkimuksen mukaan työnhakijat haluavat rekrytoinnilta nopeutta, helppoutta ja vuorovaikutusta työnantajan kanssa. Myös Koivunen näkee läpinäkyvyyden ja jatkuvan kommunikaation tärkeinä osina hyvää rekryä.

Silti: vaikka hakemusta puurtaisi kasaan tunteja, työnantajalta ei välttämättä saa lainkaan vastausta tai vastaus voi olla geneerinen massaviesti, “Valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun”.

Lue myös: Heikki Valkama: “Valintamme ei osunut tällä kertaa sinuun” – työnantajakin voi mokata työnhaun

Tähän koloon haluaa iskeä toinen rekryalan uudistaja, rekrytointiviestintään keskittynyt TalentAdore.

Yrityksessä halutaan kiinnittää huomiota siihen, millainen mielikuva hakuprosessista hakijalle jää – ja erityisesti sille hakijalle, joka ei tule valituksi.

Tekoäly rekryavuksi?

Ratkaisuna TalentAdore kehittää tekoälyavusteista rekrytointia, jossa tekoäly paitsi auttaa seulomaan sopivimpia hakijoita, myös viestii jatkuvasti rekrytoinnin etenemisestä ja kirjoittaa rakentavan palautteen niille, jotka eivät tulleet valituiksi.

Vuonna 2014 perustetun yhtiön asiakkaita ovat esimerkiksi VTT ja Sol Konserni.

– Yrityksellä on usein enemmän työnhakijoita kuin työntekijöitä. Siksi kannattaa panostaa myös niihin hakijoihin, jotka eivät tule valituiksi, sanoo TalentAdoren toimitusjohtaja Saku Valkama.

TalentAdoren ratkaisussa tarkoitus on automatisoida rekrytoinnin toistuvia tehtäviä, jotta rekrytoijalle jäisi enemmän aikaa olennaiseen. Esimerkiksi henkilökohtaisen palautteen kirjoittaminen sadalle hakijalle voi viedä lähes kokonaisen työviikon tunnit.

"Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä"

Valkaman mukaan tekoäly myös tasa-arvoistaa työnhakua, sillä se keskittyy pelkästään hakijoiden osaamiseen, ei ulkoisiin tekijöihin.

Esimerkiksi: Ihmisellä voi olla hyvää kokemusta, mutta hän ei välttämättä ole tehnyt työhakemusta vuosiin. Silloin hakemuksen tekninen taso ei välttämättä näytä sitä, mitä hän oikeasti osaa. Tekoäly näkee kuitenkin osaamisen.

– Tekoälylle opetettu malli osaa arvioida hakemuksista myös sellaista osaamista, mitä ei suoraan sanota, eli se myös rikastaa hakijan CV:tä ja mahdollistaa hakijoiden tasapuolisen vertailun.

Monilla firmoilla on jo käytössä yksinkertaisia rekrybotteja. Ajatusta objektiivisemmasta rekrytoinnista puolestaan edustaa anonyymi rekrytointi, jota on kokeiltu eri puolilla Suomea.

Pahimmillaan tekoäly voi kuitenkin myös toistaa ihmisrekrytoijan vinoumia. Yksi esimerkki on verkkokauppajätti Amazonin kokeilu, jossa tekoäly alkoi syrjiä naishakijoita.

Valkaman yritys kertoo ratkaisseensa ongelman niin, ettei heidän luomansa tekoäly muuta suositteluaan rekrytoijan aikaisempien valintojen pohjalta.

– Tekoäly onkin hyvä renki, mutta huono isäntä. Loppupeleissä rekrytoija tekee omat ratkaisunsa, mutta me pyrimme auttamaan siinä, että kaikki hakijat tulevat kohdelluiksi samanarvoisina, Valkama sanoo.

Tutkija: Rekryprosessi on tärkeää mainosta yritykselle

Tampereen yliopiston Tuija Koivusen mukaan työnhaun pääperiaatteet ovat pysyneet pitkään samana, vaikka uusia tapoja aika ajoin kokeillaankin. Yksi iso muutos on, että rekrytointi on yhä useammin ulkoistettu yrityksen ulkopuolelle. Toisaalta hakijakokemukseen kiinnitetty huomio vaihtelee.

– Jotkut yritykset ymmärtävät, kuinka tärkeää mainosta rekryprosessi on yritykselle, ja myös panostavat siihen. Toisaalta meillä on edelleen myös aivan luokattoman huonoja kokemuksia, sellaisia joita ei saisi olla.

Entä miltä tulevaisuuden rekrytointi näyttää tutkijan mielestä?

– Uskon, että se edelleen ikään kuin jakautuu ja eriytyy sen mukaan, minkälaiseen tehtävään haetaan.

Millaisissa hyvissä tai huonoissa rekryissä sinä olet ollut mukana? Voit keskustella aiheesta 24.11. kello 23:een asti.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten toimitusjohtaja Timo Saksela esittää alueen kuntien jäsenmaksujen nostamista palkkarästien kattamiseksi.

Alunperin sairaanhoitopiirin tarkoituksena oli korvata 30 miljoonan euron palkkarästit myymällä keskussairaalan kiinteistöt keskinäiselle kiinteistöyhtiölle. Eksote olisi omistanut perustettavan kiinteistöyhtiön kokonaan ja kiinteistöt olisivat siis säilyneet edelleen Eksoten hallinnassa.

Myynnillä kuntayhtymän jäsenkunnat olisivat saaneet lisäaikaa maksaa Eksotelle syntynyttä palkkavelkaa. Miljoonaluokan palkkarästit syntyivät, kun palkkojen harmonisointi jäi aikoinaan tekemättä.

Sosiaali ja terveysministeriö kuitenkin torppasi yllättäen Eksoten myyntiaikeet.

Neuvottelut eivät tuottaneet tulosta

Kiinteistöjen myyminen ei onnistu tuoreen rajoituslain tulkinnan takia.Rajoituslain muutos astui voimaan marraskuun alussa.

Eksoten johto neuvotteli kiinteistöjen myynnistä peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) kanssa viime viikolla. Neuvottelut eivät tuottaneet tulosta.

– Ministeri Kiuru sanoi vielä selvittävänsä asiaa, mutta emme jää sitä odottamaan vaan menemme vaihtoehto B:llä eli kuntien kanssa täytyy sopia, että alijäämiä katetaan sieltä, toteaa Eksoten toimitusjohtaja Timo Saksela.

Sakselan esityksen mukaan kuntien jäsenmaksuosuudet nousevat seuraavalle kolmelle vuodelle.

Palkkarästien vaikutuksia kuntien maksuosuuksiin laskettiin jo aiemmin rästien tultua ilmi. Esimerkiksi Lappeenrannan kaupungin osuus olisi laskelmien mukaan noin 16 miljoonaa euroa.

30 miljoonan euron palkkärästien lisäksi kuntien maksettavaksi tulee Eksoten palkkakustannusten nousu, noin 8 miljoonaa euroa vuodessa.

Ainoa jäljelle jäänyt vaihtoehto

Eksoten toimitusjohtaja Timo Sakselan mukaan kuntien maksuosuuksien nostaminen on ainoa jäljelle jäänyt keino.

– Kuntajohtajien ja hallituksen kanssa käydyissä keskusteluissa kiinteistöjen myynti ulkopuoliselle yhtiölle vaikuttaa poissuljetulta vaihtoehdolta. Siitä saattaisi kerran saada rahaa, mutta jatkossa se ei olisi kovin hyvä idea, koska ulkopuolisella sijoittajalla on aina omat tuotto-odotukset.

Sakselan mukaan ministeri Kiurun jättämättä takaportti pidetään mielessä ja siihen tartutaan, jos kiinteistöyhtiön perustaminen tulisikin jossain vaiheessa mahdolliseksi.

– Keskustelu asiasta täytyy avata sitten uudelleen, mutta emme voi jättää kauheasti sen varaan.

Eksoten hallitus käsittelee esitystä keskiviikkona. Kaikilta Eksoten jäsenkunnilta pyydetään asiasta vielä lausunnot.

Lue lisää: Kun kolme ihmistä valitti palkoistaan, aukenivat rahahanat 4 500 muullekin työntekijälle: "Vähän kuin tulisi joululahja etuajassa"

Tampereen Iidesjärvestä löytyi viikonloppuna lukuisia kuolleita vesilintuja. Pirkanmaan lintutieteelliselle yhdistykselle tuli lauantaina iltapäivällä tieto järven länsipään rannasta löytyneistä isokoskeloista. Kuolleita lintuja oli kymmenkunta ja ne olivat kasaantuneet samaan paikkaan.

Sunnuntaina aamupäivällä tamperelainen Timo Kuitunen havaitsi kaksi kuollutta laulujoutsenta Nekalan matonpesupaikan rannassa.

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin ei muista vastaavia lintujen joukkokuolemia Pirkanmaalta. Hänen mukaansa on hankala lähteä arvailemaan, mikä linnut on tappanut.

– Jonkin matkan päästä nopeasti katsottuna ne näyttivät aika ehjiltä. Esimerkiksi minkki tai muu peto ei niitä ole raadellut. Kyseessä voi olla joku leviävä lintusairaus tai vedessä tai lintujen ravinnossa voi olla niitä vahingoittavaa ainetta, Helin sanoo.

Lintuinfluenssan mahdollisuus tutkitaan ensin

Helin ilmoitti kuolleista linnuista Tampereen kaupungin valvontaeläinlääkärille heti lauantaina ja uudesta löydöstä sunnuntaina. Linnuista otetaan näytteet, jotka lähetetään Ruokavirastoon tutkittaviksi.

Tampereen kaupungin valvontaeläinlääkäri Mari Porman mukaan linnuilla yleinen kuolinsyy on salmonella. Kun kuolleita lintuja on enemmän kuten tässä tapauksessa, lähdetään tutkimaan ensisijaisesti lintuinfluenssaa.

Porma ei lähde arvailemaan, missä vaiheessa Ruokavirastosta saadaan tietoa lintujen kuolinsyystä.

– Riippuu, millaisia muita tapauksia on jonossa. Koska on zoonoosi-epäily (eli tartuntatauti, joka voi tarttua eläimestä ihmiseen), veikkaan, että tämä menee aika lailla kärkeen, Porma sanoo.

Jenny Lucander ei ole käynyt hetkeen työhuoneellaan. Hän tekee töitä enimmäkseen kotona, kuten niin monet muutkin tällä hetkellä. Työpöydälle on kasautunut postia. Yksi iso kirjekuori vaikuttaa painavalta ja viralliselta. Sieltä paljastuu kulttuuriministeri Annika Saarikon onnitteluadressi Pohjoismaiden neuvoston lastenkirjallisuuspalkinnon johdosta.

– Mahtavaa, minäkin sain tällaisen. Näin Facebookissa, että Monika Fagerholm oli saanut onnittelukirjeen ministeriltä ja ajattelin, että ehkä lastenkirjallisuuspalkinnosta sellaista ei saa, huokaisee Lucander.

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto Monika Fagerholmille – "En uskonut, että saisin sitä koskaan"

Pohjoismaiden neuvoston palkinnot jaettiin lokakuun lopussa ja Jenny Lucander sai sen kuvituksistaan kirjassa Vi är lajon! Hän jakaa 47 000 euron arvoisen palkinnon kirjan kirjoittaneen ruotsalaisen Jens Mattssonin kanssa.

Lucander on ollut jo kolme kertaa aiemmin ehdolla, joten voittaminen oli lähes shokki.

– Siinä meni pari päivää ennen kuin oikein tajusin voittoa ja pystyin iloitsemaan siitä.

Lucander on tehnyt kuvituksia lastenkirjoihin lähes kymmenen vuotta. Lukuisat palkintoehdokkuudet kielivät arvostuksesta. Siitä huolimatta Lucanderin kommentti Monika Fagerholmin saamasta ministeritason onnitteluista paljastaa paljon. Lastenkirjallisuus ja ennen kaikkea kuvittajat tuppaavat jäädä taka-alalle.

– Se on harmillista. Lastenkuvakirjoissa teksti ja kuvat kumpikin kertovat tarinaa, mutta usein kuvat kertovat enemmän.

Vaikka lasten keskuudessa kuvakirjat ovat aina olleet suosittuja, Lucander pitää niitä nykypäivän kuvatulvassa entistä tärkeämpinä, sillä ilman kuvanlukutaitoa ei enää pärjää.

Lastenkirjojen kuvittajat tietävät ja tuntevat vastuunsa. Lucander kertoo pohtivansa ja tarkastavansa kuvitukset hyvin tarkkaan, jotta lukijoille ei välity tahattomasti vääränlaisia viestejä. Kuvilla voi joko ravistella tai sementoida yhteiskunnassa vallitsevia normeja.

– Se on yksi tärkeimmistä asioista työssäni. Lapset ovat kuin valkoinen paperi. Kaikki ennakkoluulot voivat tarttua, jos ei ole hyviä kirjoja, ja jos ei olla tarkkana.

Metrossa voi tarkkailla ja salakuunnella ihmisiä

Lucander on tehnyt kuvituksia yli kymmeneen lastenkirjaan. Hän tekee paljon yhteistyötä myös ruotsalaisten kirjailijoiden kanssa.

Yleensä hän saa kirjan tekstin, kun se on lähes valmis. Sitten alkaa kuvien suunnittelu, joka voi kestää jopa pari kuukautta.

Aluksi Lucander kuitenkin lukee tekstiä uudelleen ja uudelleen.

– Mietin paljon sitä, mistä kirja oikeasti kertoo. Mitä haluamme viestiä lukijalle.

Ennen aloittamista Lucander haluaa myös määrittää, millaisessa maailmassa kirjassa liikutaan.

– Silloin liikun paljon kaupungilla. Katselen, tarkkailen ihmisiä ja salakuuntelen keskusteluja. Metro on erinomainen paikka siihen, Lucander paljastaa.

Nykyään inspiraatioita tulee elokuvista ja tv-sarjoista. Lucander kuvaileekin työtään elokuvaohjaajan työn kaltaiseksi.

– Pidän ikään kuin koe-esiintymisiä hahmoille ja mietin millaiset sopisivat työn alla olevaan kirjaan. Teen storyboardeja ja mietin tarkasti miljöön tai millainen koti hahmoilla on.

Myös kuvakulmat ovat tärkeitä, sillä se määrittää kenen perspektiivistä tarinaa kerrrotaan.

Lucander on opiskellut lastenkirjojen kuvittamista Göteborgissa. Lisäksi hän on opiskellut sosiaalipsykologiaa. Se näkyy hänen kuvituksissaan.

– Mietin hyvin tarkkaan, mihin yhteiskuntaluokkaan hahmot kuuluvat ja millainen heidän sosiaalinen asemansa on.

Kirjallisuudella voi vaikuttaa, myös lastenkirjoissa. Lucander kokee kirjojen olevan kuin peilejä, joista lukija voi peilata itseään. Samalla ne ovat myös ikkunoita toisiin maailmoihin.

– Lapselle on tärkeää löytää kuvituksista samastumisen kohteita ja samalla tutustua monipuolisesti ympäröivään todellisuuteen. Kuvittajana yritän aina pitää tämän mielessä.

Isoäiti suurin innoittaja

Lucander piirtää lyijykynällä. PN-palkintoraati kehui nimenomaan Lucanderin viivajälkeä.

– Luulen, että se on vahvuuteni. Kerran yritin hylätä lyijykynäviivan, mutta lopputulos oli huono.

Kuvittajan työhön kuuluu kokeilu ja testailu. Aika ajoin turhaa työtä tulee tehtyä paljon, kun suunnitelmat saavatkin toisen suunnan.

– Se ei haittaa. Se kuuluu tähän työhön olennaisesti.

Myös värit ovat Lucanderille tärkeitä. Hän käyttää niitä säästelemättä. Yleensä hän värittää puuväreillä tai akryylimaaleilla. Kuvien viimeistely sujuu tietokoneella, sen avulla hän luo aukeaman kollaasin.

Tässä vaiheessa on syytä paljastaa, että Jenny Lucander on tunnetun taiteilijan Anitra Lucanderin (1918–2000) lapsenlapsi.

– Isoäitini on ollut ehkä suurin innoittajani. Vietin paljon aikaa hänen luonaan lapsena.

Anitra Lucanderia pidetään abstraktin ilmaisun edelläkävijänä Suomessa. Värit olivat tärkeässä osassa teoksissa.

– Aika paljon estetiikastani on tullut häneltä.

Parhaillaan Lucander työstää kuvituksia ensi vuonna Ruotsissa julkaistavaan lastenkirjaan. Työ on vasta alkuvaiheessa. Mieluisin työvaihe on aina loppusuoralla. Silloin Lucander paahtaa omien sanojensa mukaan maanisesti.

– Teen ympäripyöreitä päiviä. En syö, juo, nuku. Samalla se on kuitenkin ihanan luova vaihe.

Lucander tekee vuodessa kuvitukset useampaan lastenkirjaan. Seuraavaan deadlineen on vielä aikaa, joten hän saa vielä hetken iloita palkinnostaan ennen kiivasta loppuvaihetta.

Helsingissä Lauttasaaren senioritalossa on todettu 28 asukkaalla koronavirustartunta. Viikonlopun aikana kaikki asukkaat on testattu koronaviruksen varalta. Asukkaille ja heidän läheisilleen on ilmoitettu tilanteesta.

Myös seitsemällä talon asukkaita hoitaneella henkilöllä on todettu koronavirustartunta.

Varotoimenpiteenä talon kaikki asukkaat ovat karanteenin omaisissa oloissa. Vierailut talossa eivät ole toistaiseksi mahdollisia.

Helsingin kaupunki on tukenut senioritaloa järjestämällä paikan päälle kokenutta hoitohenkilöstöä ja lääkäripalveluja.

– Olemme tehneet viikonlopun aikana tiivistä yhteistyötä Lauttasaaren senioritalon kanssa, jotta asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Olemme myös auttaneet kaikin tavoin siinä, että koronavirustartunnat eivät edelleen leviäsi, sanoo palvelualueen johtaja Maritta Haavisto.

Lauttasaaren senioritalossa asuu 107 ikääntynyttä asukasta, keski-iältään 87 vuotta. Asukkaat ovat vuokrasuhteessa. Talon toiminta perustuu asukkaiden omaehtoiseen ja itsenäiseen elämään, jota tarjolla olevat palvelut tukevat.

– Olen todella pahoillani tapahtuneesta. Normaalisti talon asukkaat liikkuvat ja hoitavat asioitaan itsenäisesti kodin ulkopuolella. Nyt joudumme rajoittamaan tätä ja vierailut asukkaiden kodeissa eivät ole mahdollisia, sanoo Lauttasaaren senioritalon toiminnanjohtaja Saija Toropainen.

Lauttasaaren senioritalo on yksityinen, Lauttasaaren vanhustentalosäätiön ylläpitämä senioritalo. 56 asukasta saa kotihoitopalveluja kaupungin palvelusetelillä.

Lauttasaaren senioritalo tiedotti tilanteesta viime perjantaina.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella on todettu perjantain ja viikonlopun aikana 72 uutta koronavirustartuntaa.

Koko Päijät-Häme on nyt epidemian kiihtymisvaiheessa, tiedottaa hyvinvointiyhtymä. Lahdessa lähestytään leviämisvaihetta, joka on kolmeportaisella asteikolla pahin vaihe.

Varmistettujen koronatartuntojen määrä on viime viikolla tuplaantunut verrattuna edelliseen viikkoon. Viime viikon aikana todettiin 105 tartuntaa, kun edellisellä viikolla luku oli 52.

Viikonloppuna otetuista koronanäytteistä viisi prosenttia oli positiivisia, mikä on hyvinvointiyhtymän johtajaylilääkäri Tuomo Niemisen mukaan hyvin huolestuttavaa. Myös tartuntojen jäljittäminen on vaikeutunut. Niemisen mukaan tällä hetkellä enää puolet tartunnan lähteistä saadaan selville.

− Lahdessa tapausmäärät nousevat hyvin reippaasti ja jäljitettävyys on heikentynyt. Enää tiedämme joka toisesta tapauksesta, mistä korona on tullut.

Maskit käyttöön myös toisen asteen oppilaitoksissa

Epidemian kiihtymisvaihe tuo uusia suosituksia. Maskia suositellaan käytettäväksi laajasti julkisissa tiloissa, kuten kaupoissa. Koko yhtymän siirtyessä kiihtymisvaiheeseen maskia suositellaan myös toisen asteen kouluihin.

Yksityistilaisuuksissa ihmismäärä susoitellaan rajaamaan kymmeneen. Yleisötilaisuuksista tulee Tuomo Niemisen mukaan uusi linjaus lähipäivinä. Toistaiseksi yli 50 hengen tilaisuuksia ei suositella, mutta tiettyjen edellytysten täyttyessä niitä on saanut järjestää.

Valtioneuvoston asetus rajoittaa ravitsemusliikkeiden aukioloa, anniskeluaikaa ja asiakasmääriä epidemian kiihtymisvaiheessa. Toistaiseksi tätä asetusta ei kuitenkaan ole päivitetty koskemaan Lahtea tai Päijät-Hämettä, mutta hyvinvointiyhtymä suosittelee silti noudattamaan aikaistettuja sulkemisaikoja, rajoittamaan anniskeluaikoja ja rajaamaan asiakasmääriä.

Tiedot kaikista voimassa olevista suosituksista löytyvät hyvinvointiyhtymän internetsivuilta.

Ranskassa alkaa tänään lahjusoikeudenkäynti maan entistä presidenttiä Nicolas Sarkozya vastaan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Ranskan presidentti joutuu vastaamaan oikeudessa syytteisiin korruptiosta.

Sarkozyn syytetään luvanneen järjestää maan vetoomustuomioistuimen tuomarille Gilbert Azibertille hyvän työpaikan Monacosta, jos tämä hankkisi Sarkozylle tietoja ex-presidenttiä koskevasta rikostutkinnasta.

Tutkinta liittyi epäilyihin, joiden mukaan Sarkozy olisi vastaanottanut laitonta tukea vaalikampanjassaan vuonna 2007 L'Oreal-kosmetiikkajätin perijättäreltä Liliane Bettencourtilta.

Jutun todisteena ovat nauhoitukset puheluista, joita Sarkozy kävi asianajajansa Thierry Herzogin kanssa. Puhelimet määrättiin kuunteluun tutkinnasta, jolla yritettiin selvittää Sarkozyn mahdollisesti Libyasta saamaa vaalikampanjarahoitusta.

Myös asianajaja Herzog on syytettynä oikeudenkäynnissä. Sarkozy on kamppaillut jo vuosia häneen kohdistuvien epäilyjen kumoamiseksi.

Jos hänet todetaan syylliseksi, Sarkozya uhkaa enimmillään kymmenen vuoden vankeus ja miljoonan euron sakot. Mediatietojen mukaan Sarkozyn oikeudenkäyntiä jouduttaneen lykkäämään heti alkuunsa, koska Gilbert Azibert ei terveydentilansa vuoksi voi tulla kuultavaksi oikeuteen.

Sarkozy oli Ranskan presidentti vuosina 2007–2012.

Lue myös:

Ranskan entinen pääministeri François Fillon tuomittiin vankilaan kavalluksesta

Ranskan entinen presidentti Nicolas Sarkozy joutuu oikeuden eteen laittomasta vaalirahoituksesta

Maailman rikkain nainen, L'Orealin perijätär Liliane Bettencourt kuoli 94-vuotiaana – "Elämässä merkityksellisintä on se, mitä ei voi mitata"

Sarkozyn vaalirahajupakkaa koskeva rikostutkinta lopetettiin Ranskassa

Yli 900 oppilaan Nummen kouluun on asennettu ylimääräisiä lasiseiniä, joilla isoon avoimeen tilaan syntyi useita luokkahuoneita. Avoimista oppimistiloista otettiin samalla askel taaksepäin.

– Tässä oli avointa yhtenäistä tilaa, jota nyt on muokattu näillä lasiseinillä. Ennen tätä tilaa pystyttiin jakamaan verhoilla ja kalusteilla. Parhaimmillaan tässä oli jopa kuusi luokkaa yhtä aikaa, esittelee Nummen koulun rehtori Kati Hirvonen kakkoskerroksen oppimistiloja.

Ero aiempaan on huomattava. Nyt kun oven laittaa kiinni, ei lasin takana olevasta oppitunnista kuule toiseen huoneeseen juuri mitään. Verhot ovat edelleen paikallaan ja ne voi vetää tarpeen vaatiessa näköesteeksi.

Nummen yhtenäiskoulu Hämeenlinnassa on pari vuotta vanha koulu. Se suunniteltiin avoimien oppimisympäristöjen periaatteella, kuten arviolta noin sata muutakin koulua eri puolilla Suomea.

Taka-askelia on otettu muuallakin, kun melu on käynyt lapsille ja opettajille liian raskaaksi. Seura-lehden mukaan avoimien koulujen meluongelmia on korjattu jälkikäteen myös Lappenrannassa, Imatralla, Järvenpäässä ja Joensuussa.

Avoin oppimisympäristö oli liian avoin

Omia pulpetteja saati äänieristettyjä luokkahuoneita ei aiemmin Nummen koulussa ollut. Oppitunnit pidettiin yleensä avoimissa tiloissa, jossa ryhmien välillä oli vain verhoja ja kalusteita. Äänen kulkua ne eivät estäneet mitenkään.

Pian huomattiin, että lähes tuhannen lapsen aiheuttama yleinen hälinä ja meteli alkoi näkyä opettajien ja oppilaiden oireiluina. Lasten vanhemmatkin huolestuivat.

– Meidän perheessä pojat kertoivat, että koulussa on hälyä ja keskittyminen on vaikeaa. Keskittymisen vaikeus näkyi esimerkiksi nuoremman käyttäytymisen numeroissa, kertoo Nummen koulun vanhempainyhdistyksen hallituksen jäsen Sanna Krankkala.

Rehtori Kati Hirvonen myöntää, että sama näkyi myös opettajissa.

– Kuten oppilaat, niin myös työntekijät ovat erilaisia. Toiset ovat herkempiä äänelle ja taustamelulle. Varmasti sitä oli työpäivän jälkeen väsynyt, jos oli ollut meluisampi päivä.

Jyväskylän yliopisto haastatteli tuoreessa tutkimuksessa 21 opettajaa, jotka työskentelevät avoimissa oppimisympäristöissä eri puolella Suomea.

Opettajat kokivat avoimet oppimistilat meluisiksi ja kuormittaviksi. Työskentely niissä keskeytyi helposti. Tutkimuksessa opettajat kertoivat olevansa pettyneitä, ettei avointa tilaa voi aina muokata vastaamaan erilaisten oppilaiden ja työtapojen tarpeita.

Myönteisiksi asioiksi opettajat kokivat muun muassa lisääntyneen tiimityön ja yhteisopettajuuden.

Ratkaisua etsittiin kaksi vuotta

Nummen yhtenäiskoulu on osa palvelukeskusta, joka on rakennettu elinkaariperiaatteella. Hämeenlinnan kaupunki on siis vuokralainen, joka maksaa talon käytöstä vuokraa.

Meluongelmasta piti vakuuttaa myös isännät, eli rakennusliike YIT ja kiinteistötekniikasta vastaava Caverion. Yhtiö esittikin tilanteen parantamiseksi erilaisia vaihtoehtoja. Aikaa kului myös siihen, että seinäurakka jouduttiin kilpailuttamaan kahdesti.

Toissa viikonloppuna asennettiin vihdoin ensimmäiset lasiseinät, jolloin aiemmin vain verhoilla ja kalusteilla erotetuista oppitiloista tulikin taas luokkahuoneita. Lisää lasiseiniä on luvassa parin viikon sisään.

Hämeenlinna on yksi avointen oppimisympäristöjen edelläkävijöistä. Kaupungissa asiaan liittyy myös rikostutkinta, kun Hämeenlinnan strategiajohtajaa Markku Rimpelää epäillään virkarikoksesta Nummikeskuksen suunnittelussa.

Rimpelän virkamiestoimien epäillään hyödyttäneen hänen Finnish Education Group -konsulttiyhtiötään. Rimpelän mukaan yhtiö ei ole saanut rahaa Nummikeskusen konsultointityöstä.

Muutos tuntui heti opettajien ja oppilaiden korvissa

Koulupäivien kokemukset noin 340 000 euron arvoisista lasiseinistä ovat olleet rohkaisevia.

Rehtori Kati Hirvosella olikin syytä iloon, kun hän kuuli opettajilta ensimmäiset palautteet lasiseinistä. Muutos oli korviin kuultava.

– Olen iloinen, että ne olivat niin hyvät. Opettajilla oli tässä ollut juuri keskipäivän tunnit, jolloin oppilaita on koulussa iso määrä yhtäaikaa. Nyt tuntuu, että se mitä tällä on haettu näyttää toimivan, Hirvonen huokaa.

Myös vanhempainyhdistykselle levisi tieto, että avoin oppimisympäristö on jatkossa ainakin osittain taakse jäänyttä elämää ja rauha Nummen kouluun on palautunut.

– Tietenkin jäämme seuraamaan tilannetta, otamme palautetta vastaan ja varmasti annamme myös palautetta eteenpäin, jos tarvetta on. Toivomme, että tämä on se ratkaisu, Sanna Krankkala sanoo.

Lue myös: Vanhemmat valittivat opetuksen laadusta huippumodernissa koulussa – valvovan viranomaisen mielestä siinä ei ole vikaa

Koulu aloitti huippumodernin opetuksen, jossa opettajat päivystävät "torilla" ja lapset opiskelevat yksin – jo useampi lapsi vaihtamassa koulua

Kuuntele: Avokonttoreista on väännetty vuosikymmeniä puolesta ja vastaan

Voit keskustella aiheesta tiistaihin klo 23:een asti.

Lääkeyhtiö AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämä koronavirusrokote on laajoissa testeissä antanut 70-prosenttisen suojan. Lääkeyhtiö kuvailee rokotettaan erittäin tehokkaaksi, mutta esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC kuvailee tulosta sekä menestykseksi että pettymykseksi.

Aiemmin on kerrottu, että kilpailevien yritysten, Pfizerin ja Modernan, rokotteet ovat antaneet testeissä 95-prosenttisen suojan.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että AstraZenecan tulokset ovat alustavia, mutta pitää tuloksia kuitenkin hyvinä.

– Tutkittavien määrä eli otoskoko, josta tulokset nousevat ei ole kovin iso, yhteensä 11 636 tutkittavaa, joista puolet sai testirokotetta. Siinä voi olla virhelähteitä, eivätkä he myöskään anna ulos tehoarvioiden luottamusvälejä.

– Kaiken kaikkiaan nämä ovat hirveän hyviä tuloksia. Jos verrataan esimerkiksi influenssarokotteeseen, joilla harvoin päästään suojatehon 70 prosenttiin.

Myös Helsingin yliopiston professori Olli Vapalahti sanoo, että kokonaisuus alkaa näyttää hyvältä.

– Se on sitä tasoa, mitä influenssarokotuksista saa ja tottakai kaikki suoja on tarpeen. Meillä on jo kaksi rokotetta, joilla on lähes 95 prosentin teho tämän taudin torjunnassa. Kyllä kokonaisuus näyttää joka tapauksessa hyvältä.

Testeissä tehtiin kaksi annosohjelmaa. Rokotteen kehittämisessä mukana oleva Andrew Pollard sanoo testeissä huomatun, että antamalla kahden annoksen sijaan yksi puolikas ja yksi kokonainen annos vähintään kuukauden välein, nousee suojausteho noin 90 prosenttiin. Toisessa testissä annettiin kaksi täyttä annosta, ja siitä tulokseksi saatiin 62 prosenttia.

– Kun lasketaan nämä yhteen, tulee se keskimääräinen 70 prosenttia. Minulle tämä kertoo sen, että jos tulokset ovat luotettavia, ensimmäinen annosohjelma olisi se, jolla kannattaisi ohjelmaa jatkaa. Näyttää siltä, että kannattaisi aloittaa puolella annoksella ja jatkaa täydellä annoksella, sanoo THL:n Nohynek.

Suomi on mukana Euroopan komission rokoteneuvotteluissa, joissa EU:lla on ennakko-ostosopimus AstraZenecan kanssa.

BBC:n mukaan AstraZenecan ja Oxfordin rokotteen etu on, että se on selvästi halvempi sekä helpommin säilytettävä ja kuljetettava kuin kaksi kilpailevaa rokotetta. Esimerkiksi Pfizerin ja BionTechin rokote vaatii jopa 70 pakkasasteen säilytyksen.

– Se, että tämä rokote säilyy paremmin, on ohjelman kannalta helpompi toteuttaa. Varsinkin, jos ajatellaan alemman tulotason köyhimpiä maita, niin tämähän on erinomaisen tärkeä uutinen, että saadaan näinkin hyvä teho, Nohynek sanoo.

Testeissä ei yhtiön mukaan ole havaittu vakavia sivuvaikutuksia.

Lue myös: Rokotusasiantuntijaryhmä: koronarokote ensin ikääntyneille, heitä hoitaville sekä sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluville

Uusimmat tiedot koronavirukset

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kertoo irtisanoneensa Nuorisosäätiön aravalainat.

Päätös pahentaa jo ennestään vakavissa talousvaikeuksissa olevan Nuorisosäätiön asemaa.

Mikäli ARA:n päätös jää pysyväksi, Nuorisosäätiön on maksettava kuuden kuukauden sisällä 20 miljoonaa euroa valtion takaamia aravalainoja. Samalla ARA lakkautti korkotuen, jota Nuorisosäätiölle on maksettu.

Nuorisosäätiöllä on 132 miljoonan euron arvosta korkotukilainoja.

– Nyt tehty päätös on hyvin poikkeuksellinen, mutta haluan muistuttaa, että yleishyödyllisyyden vastainen toiminta on ollut poikkeuksellisen törkeää ja siitä aiheutuneet vahingot mittavia, sanoo ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti tiedotteessa.

Nuorisosäätiön entisiä johtajia Aki Haaroa ja Perttu Nousiaista epäillään useista talousrikoksista laajassa poliisitutkinnassa, jossa on toistakymmentä muutakin epäiltyä.

Kyse on vasta toisesta kerrasta, kun ARA päättää irtisanoa yleishyödyllisen yhteisön lainat. Ensimmäinen kerta liittyi oululaisen Riihi-säätiön taloudellisiin epäselvyyksiin.

”Valitettava ja virheellinen päätös”

Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtaja Jari Laine pitää ARA:n päätöstä ”valitettavana” ja ”virheellisenä”.

ARA lakkautti jo aiemmin Nuorisosäätiön tytäryhtiöiden aseman yleishyödyllisenä yhteisönä ja lainojen irtisanomiset ovat osa näitä toimia. Nuorisosäätiö on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen ja pyytänyt ARA:a hyväksymään Nuorisosäätiön tytäryhtiöiden aseman yleishyödyllisinä toimijoina.

– Pidän päätöstä valitettavana ja virheellisenä. On erikoista, että ARA ryhtyy näin järeisiin toimenpiteisiin, vaikka valitustamme ei ole vielä käsitelty, Laine sanoo.

Mitä Nuorisosäätiölle sitten tapahtuu? Ajautuuko Nuorisosäätiö ja sen tytäryhtiöt konkurssiin? Laine sanoo, ettei osaa vastata tähän.

– Mikäli ARA:n päätös pysyy voimassa, vaihtoehtoja on useita: konkurssi, yrityssaneeraus tai luopuminen osasta asuntoja. Meillä on vielä ensi kesään asti aikaa selvittää vaihtoehtoja, Laine sanoo.

ARA:n maanantaina tekemällä päätöksessä ei siis ole välittömiä vaikutuksia Nuorisosäätiön asukkaiden asemaan. Nuorisosäätiöllä on yli neljä tuhatta nuorta asukasta.

Valtaosaa Nuorisosäätiön asunnoista on niin sanottuja yleishyödyllisiä ja niitä koskevat ARA:n rajoitukset. Niitä on siis jatkossakin vuokrattava nuorille, vaikka asuntojen omistaja vaihtuisi.

Taustalla edellisen johdon toimet

Nuorisosäätiö edellinen johtokaksikko eli Aki Haaro ja Perttu Nousiainen ajoivat säätiön taloudelliseen kaaokseen. Nuorisosäätiö teki useita sen taloudelle äärimmäisen haitallisia kiinteistökauppoja ja muita liiketoimia, jotka aiheuttivat useiden kymmenien miljoonien eurojen tappiot.

Nuorisosäätiö on parasta aikaa yrityssaneerausmenettelyssä ja sen taloutta on tervehdytty viimeisen parin vuoden aikana.

Nuorisosäätiö on joutunut myös myymään niin sanottuja kovan rahan kohteitaan ja sen asunnoissa asuu noin tuhat nuorta vähemmän kuin vuoden 2017 lopulla.

Ylen MOT käsitteli Nuorisosäätiön tilannetta marraskuun alussa:

Kaikki Ylen MOT-toimituksen Nuorisosäätiö-jutut

Olen maitotilallisten sukua, jokaisesta sukuhaarasta iäisyyksiin asti lehmän tissimehusta ponnistaneiden jälkeläisiä. Kylä, johon synnyin, oli pelkkää lehmää. Kilometrin mittaisella kotitiellä oli kymmenen taloa, joista kuudessa hurisi lypsykone aamua iltaa. Pelloille levitetty liete ei koskaan haissut, se tuoksui, koska se tarkoitti kotia.

Vartuin raakamaidolla ja ruisleivällä, siihen edamia päälle. Kesäisin söin äidin tekemää kotiviiliä litratolkulla. Kun naapuri tilasi Valiolta jäätelöä viiden litran pakkauksissa tai useita lavoja jogurttia, onni oli käsin kosketeltavaa.

Peruskokemus lapsuudestani on, että en oikein jaksanut. Ei useinkaan huvittanut. Ideoita syntyi, mutten saanut tehtyä. Siksi istuin kamarissani ja piirsin.

Talvella henki pihisi hiihtäessä. Sormenpäät kesivät ja halkeilivat lihaa myöten niin, etten aina voinut pitää hiihtäessä sauvoista kiinni, koska se kävi niin kipeää.

Äiti hoiti kutisevaa, särkevää ja riekaleista ihoani tervavoiteilla, mutta ei auttanut. Kenellekään ei tullut mieleen, että vika voisi olla ruuassa, sillä sehän oli suomalaisesta vinkkelistä katsottuna maailman parasta, puhtainta ja luonnollisinta. Pottua, kasvista, leipää, riistaa ja tuoretta maitoa.

Astma todettiin viisitoistavuotiaana. Atooppinen iho jo sitä ennen. Iän myötä ihovaivat vähenivät, mutta astma pysyi, niskat olivat jumissa, olkapää tulehtui säännöllisesti, jännetupen tulehdus oli niin mahtava, että työterveyslääkäri hihkui innostuksesta. Vuosikymmeniin ei ollut nähty vastaavaa.

Totuin olooni. Tiesin olevani luonteeltani laiska venyke, jolta ei oikein irtoa kuin pakon edessä. Tein hampaat irvessä kaiken. Koulut, armeijat, työt, kaiken.

Opin rääkkäämään itseäni ja suoriuduin hyvin.

Ruoka on herkkä aihe, sen liepeillä pyörii paljon hihhuleita ja tosikoita, ja maito on suomalaisille pyhä.

Keväällä 2016 omia terveyshuoliaan selättävä vaimo kysyi ohimennen, että ehkä sinun pitäisi jättää maito pois. Perehtyvänä luonteena hän oli lukenut kirjastollisen terveyskirjallisuutta ja tuon tuostakin kirjoissa kerrottiin, että maidolla ja astmalla voi olla joissakin tapauksissa yhteys.

Jostakin syystä otin vaimon vinkistä vaarin ja join tyhjäksi viimeisen maitopurkin.

Kuukauden päästä valot syttyivät. Olo parani.

Sitten katosi astma. Jätin kokeeksi lääkkeet pois ja kokeilu jäi päälle.

Astma piilotteli poissa pari vuotta ja senkin jälkeen olen pärjännyt käytännössä ilman lääkkeitä.

Jossakin vaiheessa huomasin, että kaikki tulehdukset ovat kadonneet. Mistään ei kolottanut. Fyysinen kunto nousi kuin itsestään, työt rullasivat.

Tajusin, että elin kolmekymmentäkuusi vuotta sopimattoman ravinnon aiheuttama tulehdus kropassa. Pidän jotakuinkin selvänä, että maito minut olisi lopulta tappanut.

Vuosien myötä olen oppinut lisää sitä, mikä minulle sopii ja mikä ei. Happi kulkee, kun välttelen maitotuotteiden lisäksi olutta, sipsejä ja liikaa sokeria. Ehdotonta eitä en sano millekään tuotteelle.

Odotin vuosia ennen kuin kirjoitin tästä, sillä halusin olla asiastani varma. Ruoka on herkkä aihe, sen liepeillä pyörii paljon hihhuleita ja tosikoita, ja maito on suomalaisille pyhä.

Lisäksi olen allerginen musta tuntuu -terveysteksteille enkä halunnut vähällä kummalla itse sellaisia tuottaa.

Korostan: en kannusta lopettamaan mitään ruoka-ainetta. Tämä on vain minun kokemukseni. Mutta sen tohdin sanoa, että ruoka-asioissa on Suomessa vielä paljon petrattavaa.

Jos on vaivaa, menemme lääkäriin – emme ruokakaapille, lenkille tai nukkumaan. Liian moni ei ota vastuuta itsestään, vaikka kannattaisi.

Kun kysyin keuhkolääkäriltä vuosituhannen alussa, miksi kropassani on krooninen tulehdus, hän vastasi, että astmaa nyt vain esiintyy aika paljon nykyään ja löi kortisonireseptin kouraan.

Kun lopetin maidon, toinen säikytteli osteoporoosilla.

Viralliset ruokasuositukset ovat väestötasolla loistavia, ja kansanterveys kohenisi, jos ihmiset noudattaisivat niitä.

Samalla pitää muistaa, että mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle.

Kaikkein pahinta on sokeus omia valintoja kohtaan. Kaduilla sameita silmiä ja pöhönaamoja katsoessani olen vakuuttunut, etten ole maamme ainoa typerys, joka on vuosikymmenet ollut täysin kyvytön näkemään ongelmiaan.

Olemme niin paatuneita sosialidemokraatteja, että olemme ulkoistaneet terveytemme yhteiskunnan hoidettavaksi.

Jos on vaivaa, menemme lääkäriin – emme ruokakaapille, lenkille tai nukkumaan.

Liian moni ei ota vastuuta itsestään, vaikka kannattaisi. Sillä kun perusasiat ovat kunnossa, arkireppu kevenee. Terveydenhoitomenot laskevat. Kaikki voittavat.

Jälkeen päin minua on huvittanut, että kaikkina vaivojen vuosina huomasin koirieni ruokaongelmat välittömästi. Jos koiralla oli korva pipi tai karva samea, vaihdoin heti ruokaa.

Itselleni se ei tullut mieleenkään, vaikka nahka tippui.

Pekka Juntti

Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva, Lapissa työskentelevä toimittaja ja tietokirjailija.

Kolumnista voi keskustella 24.11. klo 23.00 saakka.

Haapavedellä Pohjois-Pohjanmaalla on huokaistu helpotuksesta. Kipeitä koulusäästöjä ei ole tarvinnut tehdä, vielä.

– Korona ja siitä tulevat avustukset ovat omalta osaltaan parantaneet tilannetta, sanoo kaupunginhallituksessa istuva Hannu Riuttanen (kesk.).

Heti perään hän muistuttaa vakavana, ettei todellinen säästötarve ole kadonnut mihinkään.

– Se todellinen tilanne, se on kuitenkin edessäpäin sitten.

Valtion ohjaama miljardin euron koronatuki on helpottanut kuntien talousahdinkoa. Tänä syksynä kuntalaiset ympäri Suomen välttyvät myös veronkorotuksilta: kuntaveroa nostaa vain 39 kuntaa, vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla.

Monessa kunnassa ja kaupungissa ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa palvelujen ulkoistukset ja leikkaukset ovat ajankohtaisia.

Haapavedellä kaksi vuotta sitten säästöpaketti sisälsi kaikkien kaupungin pikkukoulujen lakkautuksen. Paketti oli laadittu Suomen käytetyimmän kuntakonsultin johdolla. Hänet kutsutaan paikalle, kun kunnan rahat alkavat olla lopussa.

Suomen suosituin kuntakonsultti

Kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä on arvioinut kuntien talouskehitystä kolmenkymmenen vuoden ajan. Hänen perustamansa konsulttiyhtiö Perlacon on Suomen käytetyin neuvonantaja kuntien säästöohjelmien tekijänä.

Vastaavan ammattitaidon omaavia kilpailijoita ei ole tarjolla.

Tänä vuonna Perlacon on työstänyt säästöohjelmaa parissa kymmenessä kunnassa, esimerkiksi Espoossa, Oulussa ja Kemijärvellä. Kaikkiaan säästö- tai tasapainotusohjelman on vuosien mittaan tilannut joka kolmas kunta.

Konsultin työ herättää kunnasta toiseen lähes aina myös äänekästä kritiikkiä.

MOT tutki Perlaconin tekemiä talouden tasapainotusohjelmia, ja koetti selvittää, millaisia seurauksia säästöohjelmalla on kuntalaisten arjessa. Paraniko kunnan taloustilanne konsultin ohjelman avulla?

Akatemiatutkija Hanna Kuusela Tampereen yliopistosta ja kunnallistalouden emeritusprofessori Pentti Meklin perehtyivät Ylen pyynnöstä joihinkin Perlaconin tekemiin talouden tasapaino-ohjelmiin.

– Se määrä on niin suuri, että siitä on jo muodostunut kuntakentälle tietynlainen kaava. Siitä tulee osa kuntakentän todellisuutta. Tai on jo tullutkin, Kuusela kuvailee Perlaconin merkitystä Suomessa.

Konsulttiyhtiö Perlacon on Kuuselalle tuttu noin kymmenen vuoden takaa, kun hän toimi vihreiden valtuutettuna Nurmijärvellä. Kuntapolitiikan hän on sittemmin jättänyt.

Kuusela arvioi Perlaconin säästöohjelmia kunnallisen demokratian näkökulmasta.

Emeritusprofessori Pentti Meklin puolestaan tarkasteli ohjelmia talouden tunnuslukujen valossa. Hän on ohjannut Laesterän väitöskirjan Tampereen yliopistossa, ja tuntee Perlaconin menetelmän hyvin. Hän vertaa sitä haravaan tai kampaan.

– Sillä kammataan kunnan menot ja siihen tarttuu erilaisia säästökohteita. Sitten on myös se tapa, jolla haravaa vedetään eli miten ohjausryhmä perustetaan, salaisuuskysymykset ja julkisuuskysymykset, Meklin sanoo.

Kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterällä on itselläänkin kokemusta kuntapolitiikasta. Hän istui kotikunnassaan Pälkäneellä vuosia kokoomuksen valtuustoryhmässä ja toimi aina tähän kevääseen asti kunnanhallituksen puheenjohtajana.

Poikkeuksellinen työtapa toistuu kunnasta toiseen

Laesterän ja hänen Perlacon-yhtiönsä teho perustuu kunnasta toiseen toistuvaan malliin.

Työ alkaa useimmiten ohjausryhmän perustamisella. Säästämisen kohteet valitaan kunnan virkamiesjohdon, ohjausryhmän ja konsultin kesken käytävissä keskusteluissa.

Ohjausryhmän työ on luottamuksellista, kuten valmistelutyö usein, mutta Perlaconin mallissa luottamuksellisuus viedään usein pidemmälle. Tällöin konsultin kanssa työtä tekevä ohjausryhmä ei saa säästöjen valmisteluvaiheessa kertoa toisille valtuutetuille mitään tulevan säästöpaketin sisällöstä.

Puhekielto vahvistetaan MOT:lle useista kunnista.

MOT tutustui lähemmin muun muassa Janakkalan talouden tasapainottamisohjelmaan, joka tehtiin Laesterän johdolla vuosille 2013-2017.

Janakkalassa haastatellut kunnanvaltuutetut kertovat, että valmis säästöpaketti esiteltiin koko valtuustolle vasta kuukausien työn jälkeen. Valtuuston oli hyväksyttävä paketti pikaisesti yhtenä kokonaisuutena eikä muutoksia sisältöön voinut tehdä.

Ohjausryhmään kuulunut kunnanvaltuuston pitkäaikainen puheenjohtaja Merja Taponen (kesk.) vahvistaa, että säästöohjelman tuominen valtuuston hyväksyttäväksi yhtenä kokonaisuutena on poikkeuksellinen menetelmä.

– En muista, että minun kunnallispoliittisen urani aikana olisi tehty vastaavalla tavalla, Taponen sanoo.

Tutkija Hanna Kuuselan mukaan tällainen malli vähentää valmistelun avoimuutta.

– Kun kunta käyttää päätöksenteossa konsulttia, niin ikävä kyllä sen mukana salailu usein lisääntyy ja avoimuus vähenee. Se on tyypillistä konsulttitoiminnalle, mutta sen ei pitäisi olla tyypillistä kunnalliselle demokratialle, Kuusela toteaa.

Koulut, kirjastot, ulkoistukset… – säästökohteet toistuvat kunnasta toiseen

Perlacon tunnetaan erityisesti painelaskelmasta. Painelaskelma osoittaa kehityksen suunnan siinä tapauksessa, että kunnan rahankäytössä ei tehdä muutoksia.

Yhtenä painelaskelman tarkoituksena on pelastaa pikkukuntia valtionvarainministeriön pakkoliitoksilta

Talousvaikeuksissa kipuilevat pienet kunnat saavat Perlaconin laskennasta tiedon, kuinka monta vuotta niillä on armonaikaa ennen kuin valtiovarainministeriön asettamat kriisikuntakriteerit täyttyvät. Silloin kunta on vaarassa menettää itsenäisyytensä.

Juuri itsenäisyytensä säilyttämiseksi kunta usein tilaa talouden tasapainottamispaketin. Säästökeinoina paketeissa toistuvat opettajan virkojen vähentäminen opetusryhmiä tiivistämällä, palvelujen ulkoistaminen ja kulttuuripalveluiden säästöt.

Eero Laesterä ei osta väitettä, että säästökeinot toistuisivat kaavamaisina.

– Kuntien toiminta on aika samanlaista. Totta kai myös keinot, joita tietyssä elämänvaiheessa olevassa kunnassa löytyy, voivat olla hyvin samantapaisia. Mutta kaavamaisia ne eivät kyllä ole, Laesterä sanoo.

Uimahalliesimerkki kertoo säästöjen kääntöpuolesta

Talouden tasapaino-ohjelmaan kootaan kaikki mahdollisina pidetyt säästämisen keinot. Tavoiteltava rahasumma voi olla suuri tai pieni keinosta riippuen.

Janakkalassa yksi säästökeinoista oli uimahallin veden lämpötilan laskeminen. Kahden asteen lämmönlaskun arvioitiin säästävän 5000 euroa vuodessa.

Kokonaisuudessaan säästötarve oli Janakkalassa tuolloin vajaat viisi miljoonaa.

Pian uimaveden viilentymisen jälkeen, hallista alkoivat kadota asiakkaat. He siirtyivät käyttämään naapurikuntien uimahalleja ja Janakkalan hallin lipputulot romahtivat.

Niinpä päätös uimahallin vedenlämmön laskemisesta peruttiin. Lämpöä nostettiin ensin yhdellä asteella ja myöhemmin lämpötila palautettiin valtuuston päätöksellä alkuperäiselle tasolleen

Esimerkki uimaveden lämmön laskemisesta kuvaa oivallisesti säästöratkaisujen monimutkaisuutta.

– Näissä selvityksissä kannattaa olla tarkkana siinä, mitä menosäästöt vaikuttavat tuloihin, sanoo Pentti Meklin.

Tänä syksynä meno- ja tulosäästöjen yhteisvaikutus on synnyttänyt kohun Oulun teatterin tulevaisuudesta. Esitys teatterisäästöstä on kirjattu Perlaconin Oulun kaupungille tekemään säästölistaan.

Kaupungin avustuksen leikkaaminen pakottaa kulttuurilaitokset usein vähentämään henkilökuntaansa. Väen vähentäminen tarkoittaa saman tien leikkausta valtionosuuteen, jota kulttuurilaitokset saavat valtion kassasta työntekijöiden lukumäärän perusteella.

Palvelut kahdeksan miljoonan kansalle

Koronatukien myötä kunnissa saatiin hetken helpotus. Perusasetelmaa ne eivät muuta. Suomen kokoisessa maassa on kuntalaisille liikaa palveluita.

Emeritusprofessori Pentti Meklin kuvaa ongelman ydintä suhteuttamalla palvelujen määrän asukaslukuun.

– Meillä on 5,5 miljoonan asukkaan maassa palvelut kahdeksanmiljoonaiselle kansalle, Meklin sanoo.

Suurin syy palveluiden ylimitoitukseen on muuttoliike. Meklin valottaa muuttoliikkeen vaikutusta kunnan talouteen yksinkertaisen esimerkin kautta.

Kun kouluikäinen lapsi muuttaa naapurikuntaan, siirtyy kunnalle lapsesta maksettava valtionosuus hänen mukanaan. Entinen asuinkunta menettää valtionosuudessa merkittävän tulonlähteen. Koululaisen kuluja kunta ei juurikaan pysty vähentämään.

Lapsen vanhassa koulussa meno jatkuu entisellään. Opettajien palkoista ja koulurakennuksesta aiheutuu kunnalle samat kustannukset kuin ennen lapsen lähtöä. Ainoa, mistä kunta voi pienesti säästää on kouluruoka ja oppimateriaalit.

Siinä tavallaan tulot muuttavat pois ja kustannukset jäävät, Meklin sanoo.

Asetelma johtaa kunnan talouden pysyvään epätasapainoon.

Konsulttipalveluiden tarve kunnissa kasvaa, ennustaa uusi omistaja

Tänä vuonna kuntaliiton omistama konsulttiyhtiö FCG osti Perlaconin. FCG:n liiketoimintajohtaja Sami Miettinen kertoo seuranneensa Perlaconin nousujohteista kehitystä kuntakentällä.

– Perlaconin maine kuntatalouden ykköstoimijana on hiljalleen kasvanut erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja myös Perlaconin asiantuntijoiden maine kuntatalouden ykkösosaajana. Yrityshän on pitkälti henkilöitynyt Eero Laesterän tekemiseen ja hänen osaamisensa ympärille, Sami Miettinen sanoo.

80 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä FCG näkee, että markkina kuntien talouskonsultoinnissa kasvaa edelleen.

Miettinen arvioi, että Suomessa on tällä hetkellä noin 50 kuntaa tai kaupunkia, joiden tilinpäätös on alijäämäinen. Hänen mukaansa tällaisten kuntien määrä nousee yli sadan noin viidessä vuodessa.

– Silloin on usein kyse siitä, että nähdään, että edessä saattaa olla kriisikuntakehitys ja halutaan torjua sitä meidän palveluiden avulla, Miettinen sanoo.

Miettinen toteaa, että Perlaconin menetelmissä ei ole mitään salailevaa vaan päätöksenteko jää aina kuntapäättäjille itselleen. Myös vastuu päätösten toteuttamisesta on kunnassa.

Kunnat lipsuvat säästöohjelmistaan

Janakkalassa säästöohjelman tekemisestä on kulunut seitsemän vuotta. Ensimmäisenä vuonna ohjelman hyväksymisen jälkeen sovituista keinoista toteutettiin valtaosa. MOT:n haastattelemien valtuutettujen mukaan ohjelman noudattamisesta alettiin lipsua toisen toteuttamisvuoden aikana.

Meklin arvioi, että ohjelmille tahtoo usein käydä kuten Janakkalassa.

– Ohjelma on ihan okei. Mutta kunnat eivät ota kovin vakavasti ohjelman toteutusta. Monesti syynä on se, että tulee joku hyvä vuosi, joka pelastaa tilanteen ja sitten ohjelman toteuttaminen tahtoo väljähtyä, Meklin sanoo.

Haapavedellä esitys pienten koulujen sulkemisesta vedettiin pois säästöpaketista juuri ennen kuin sen hyväksymisestä äänestettiin. Hyväksytyistä säästökohteista tärkeimmät ovat jääneet toteutumatta. Päiväkodin ja hoivapalveluiden yksityistämistä päättäjät miettivät niin kauan, että niistä saadut ostotarjoukset vanhenivat.

Silti Haapaveden tilanne näyttää paremmalta kuin vuonna 2018 arvioitiin, kiitos koronatukien.

Eero Laesterä sanoo, että koronan vaikutus kuntien talouteen on esimerkki siitä, kuinka kehityksen suunta saattaa kääntyä yllättävistä syistä.

– Tällaiset x-factorit niin kuin korona, niin niitä ei voida ottaa huomioon edes välttämättä tulevan vuoden päähän, Laesterä sanoo.

Laesterä itse on kuitenkin arvioinut, että korona tulee johtamaan kuntaliitosten kasvuun.

Hankalat päätökset hiertävät kuntapäättäjiä

Tutkiessaan Perlaconin kädenjälkeä Suomen kunnissa MOT törmäsi toistuvasti väitteeseen, että konsultin laskelmissa olisi tarkoitushakuisuutta tai jopa virheitä. Esimerkiksi Haapavedellä osa valtuutetuista epäili Perlaconin laskeneen pienten koulujen sulkemisesta syntyvän säästön yläkanttiin.

Samansuuntainen epäily toistuu useissa kunnissa. Näin emeritusprofessori Pentti Meklin vastaa väitteeseen.

– Ei oikeastaan virheitä löydy, mutta tiettyjä epätarkkuuksia löytyy. Mutta minusta niillä ei ole laskelmissa kovin oleellista merkitystä, hän sanoo.

Koulusäästöjen virheellisyyksistä puhuttaessa Meklin tarkentaa, että säästöä syntyy vain, jos kunta pystyy kouluja tai opetusryhmiä lopettamalla todella vähentämään opettajien tai koulun muun henkilökunnan määrää. Laskelmassa esitettyä henkilöstön vähennystä ei aina ole mahdollista toteuttaa koulujen arjessa.

Tutkija Hanna Kuusela on huolestunut päätöksenteon kulttuurista, johon säästöohjelmien ostaminen konsultilta kuntapäättäjiä ohjaa.

– Jos kunta lähtee jatkuvasti hakemaan keskeisissä kysymyksissä osaamista tai asiantuntijuutta ulkopuolelta, niin samalla siinä rapautuu kunnan oma kyky ja jollain tavalla tahtokin ratkaista asioita itse sen jälkeen kun konsultti on lähtenyt pois, Kuusela arvioi.

Kuuselan mukaan Suomessa on esimerkiksi muuttotappiokuntia, joissa ei ole kyetty tarpeellisiin päätöksiin itse.

Hän painottaa, että valtionosuuksien riittämätön taso ja kuntien haluttomuus veronkorotuksiin ovat kuitenkin niiden talouden kannalta olennaisempia kuin säästöpäätökset.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 27. marraskuuta kello 23 asti.

Yökahviloiden aukioloa rajoitetaan jo tällä viikolla. Hallitus antaa tiistaina ylimääräisessä valtioneuvoston istunnossa asetuksen, jolla yökahviloiden toimintaan puututaan. Yökahvilat voivat olla auki klo 5:stä klo 23:een. Aukioloaikojen rajoitukset eivät koskisi huoltoasemien yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi jo perjantaina Ylelle, että ravintoloiden toimintaan on Uudellamaalla tulossa lisärajoituksia.

Lähes tulkoon läpi yön auki olevat yökahvilat ja niiden koronariski on ollut huolena erityisesti Uudellamaalla, jossa koronaepidemia on siirtynyt leviämisvaiheeseen.

Uudellamaalla kaikkien ravitsemisliikkeiden anniskelu päättyisi edelleen klo 22. Ravintoloissa, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä olisi aiempaan tapaan puolet asiakaspaikoista. Ruokaravintoloissa asiakaspaikoista voidaan käyttää 75 prosenttia.

Valmiuslaki käyttöön uudelleen, jos koronatilanne pahenee

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi tänään Pirkkalassa, ettei valmiuslain käyttöönottoa voida sulkea pois, mikäli tautitilanne vielä pahenee.

Esimerkiksi alueiden eristämisestä ei voida päättää nykylainsäädännön nojalla.

– Me emme ole siinä tilanteessa, että voisimme päättää esimerkiksi Uudenmaan eristämisestä, Marin sanoo.

– Poikkeusolot ja valmiuslaki eivät ole nyt käytössä, joten tämänkaltaisia toimia emme voi normaalilainsäädännön puitteissa tehdä.

Jos alueelliset toimet eivät riitä epidemian hillitsemiseksi, Marinin mukaan viime kevään kaltaiset poikkeusolot saatetaan ottaa uudelleen käyttöön.

– Mikäli alueilla ei saada tilannetta hallintaan ja se pahenee merkittävästi, on mahdollista, että ajaudumme tilanteeseen, jossa joudumme turvautumaan uudelleen poikkeusoloihin ja valmiuslain käyttöön. Sen vuoksi vetoan nyt erittäin painavasti alueisiin ja kuntiin niin Uudellamaalla kuin muualla Suomessa, että lähdetään riittäviin toimiin ajoissa.

Hallitus suosittelee, että koronaepidemian leviämisvaiheessa yleisötilaisuudet kiellettäisiin ja aikuisten ryhmäharrastukset keskeytetään.

Uudenmaan koronaryhmä päätti perjantaina muun muassa kieltää yli 20 hengen yleisötilaisuudet sekä yli 20-vuotiaiden kontakti- ja joukkuelajit.

Peruskoulut valmiina siirtymään porrastettuun etäopetukseen pääkaupunkiseudulla

Peruskoulut ovat valmiina siirtymään osittaiseen etäopetukseen välittömästi, jos yhdessä tartuntatautiviranomaisten kanssa niin päätetään.

– Ei ehkä yhdessä yössä, mutta ehkä yhdessä päivässä ja yhdessä yössä eli hyvin nopeasti voimme siirtyä etäopetukseen, sanoo Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.

Kynnys siirtyä etäopetuksen on matala ja Pohjolaisen mukaan tilannetta arvioidaan nyt leviämisvaiheessa päivittäin kaupungin tartuntatautiviranomaisten kanssa.

– Toistaiseksi on kuitenkin voimassa päätös, että ei ole ollut tarvetta siirtyä laajasti porrastettuun etäopetukseen.

Pohjolainen sanoo, että muutamassa koulussa on jo siirrytty väliaikaisesti etäopetukseen, esimerkiksi Malmilla peruskoululaiset olivat etäopetuksessa hiljattain.

Helsingissä on kartoitettu koululaisten tietokoneiden ja nettiyhteyksien tarve, ja Pohjolaisen mukaan kaikille on varattu laitteet koulun puolesta, jos niitä ei kotona ole. Syksyllä tehdyn kyselyn mukaan kolmannekselta oppilaista puuttui etäopiskelussa tarvittavat koneet.

Lakisääteinen kouluruokailu on valmistauduttu järjestämään myös etäopetuksessa mahdollisesti oleville oppilaille, Pohjolainen vakuuttaa.

Pohjolainen myöntää, että peruskouluissa ei ole noudatettu tarpeeksi hyvin turvavälejä esimerkiksi pulpettien sijoittelulla, ja hän patistaakin peruskouluja terästäytymään turvaväli- ja hygienia-asioissa.

Espoossa on päätetty yhdessä tartuntatautiviranomaisten kanssa tänään maanantaina, että peruskoulut jatkavat ainakin toistaiseksi lähiopetuksessa.

– Espoossa koulujen tilanne on kohtuullisen hyvin hallinnassa, vain 2 prosenttia tartunnoista on kouluista lähtöisin, kertoo Espoon sivistystoimenjohtaja Harri Rinta-aho.

Tästä päivästä lähtien yläkouluissa on ollut voimassa maskisuositus.

– Itse odotan, että tilanne paranee yläkouluissakin, kun oppilaat alkavat käyttää maskeja. Opettajille annettiin maskit aikaisemmin, ja se paransi heti tilannetta.

Perusopetuslakia on muutettu koronapandemian takia siten, että se mahdollistaa myös perusopetuksessa olevien koululaisten osittaisen etäkoulun. Väliaikainen laki on voimassa vuoden vaihteeseen asti.

Lukioissa ja ammattikouluissa on pääkaupunkiseudulla siirrytty tänään osittaiseen etäopetukseen, jotta koulujen oppilasmääriä on saatu harvennettua.

Helsingissä ja Espoossa noin kolmannes lukiolaisista opiskelee etänä. Espoossa ammatillisessa koulutuksessa etäopiskelijoita on vielä enemmän, koska lähikontakteja on ammattiaineissa enemmän.

– Koska ammattikouluissa on luonteensa mukaisesti altistumistilanteita on enemmän, niin Omniassa on päätetty vielä turvallisempaan ratkaisuun, Espoon sivistystoimenjohtaja Harri Rinta-aho.

Espoossa harkitaan seuraavan kerran peruskoulujen siirtymistä etäopiskelemaan tämän viikon torstaina pidettävän koronakoordinaatiotyöryhmän kokouksen jälkeen.

Viime viikon koronaluvut kertovat, että tautia esiintyy nyt runsaasti Pirkanmaalla. Viikon aikana todettiin kaikkiaan 135 uutta tartuntaa, kun edellisviikolla vastaava luku oli 50. Tänään TAYS kertoi 25 uudesta tartunnasta.

Isoin tartuntamäärä oli 32 lauantaina. Se on suurin yhtenä päivänä Pirkanmaalla todettu tartuntojen määrä koko epidemia-aikana.

TAYSin infektioyksikön osastonylilääkärin Jaana Syrjäsen mielestä tilanne on huolestuttava. Eniten häntä huolettaa se, että ihmiset viivyttelevät edelleen koronatestiin menoa ja jatkavat oireisina töissä, koulussa ja harrastuksissa käymistä.

– Virusta on liikkeellä meillä laajasti väestössä tällä hetkellä. Nyt pitäisi kaikkien ottaa oikeasti vastuuta tästä asiasta. Eli jäädään kotiin ja mennään testiin, kun on kuumetta tai vaikka lieviäkin hengitystieoireita.

Syrjänen kehottaa myös miettimään, ovatko kaikki tapaamiset ystävien ja tuttujen kesken tarpeellisia.

– Pirkanmaan koronanyrkki kokoontuu tiistaina ja silloin katsotaan varsinaisia suosituksia.

Myös Tampereen pormestarin Lauri Lylyn (sd.) mukaan koronanyrkki keskustelee tiukemmista rajoituksista, jos koronatilanne jatkuu yhtä pahana.

Jäljitys on nyt raskasta erityisesti viikonloppuna

Pirkanmaalla on pystytty tähän asti jäljittämään hyvin tartuntojen lähteitä ja mahdollisesti altistuneita. Jaana Syrjäsen mukaan jäljitys on onnistunut edelleen hyvin.

– Mutta hyvin raskasta se on varsinkin viikonloppuisin, kun eihän täällä normaalimäärää ihmisiä ole töissä.

Viikonlopun aikana Pirkanmaalla löytyi testeissä yhteensä 50 uutta tartuntaa.

Sunnuntaina kerrottiin viidestä uudesta tartunnasta Parkanossa. Kaikkiaan 6 400 asukkaan kaupungissa on todettu nyt 11 koronatapausta.

Etäopetus voi olla hyvä ratkaisu hetkellisesti

Parkanossa on asetettu karanteeniin hieman yli 200 henkilöä ja viruksen leviämistä pyritään ehkäisemään järein keinoin. Muun muassa 7.–9.-luokat ovat karanteenissa tämän viikon, aikuisten harrastustoiminta on keskeytetty kahdeksi viikoksi ja kaikki yleisötilaisuudet on peruttu samalta ajalta.

Jaana Syrjäsen mielestä järeät keinot ovat paikallaan.

– Pikaiset toimet on varmasti viisasta ottaa heti käyttöön joksikin aikaa, että saadaan tilanne haltuun. Kun kunta on pieni, viruksen esiintyvyys väestössä on nyt korkea.

Parkanon lisäksi myös muissa Pirkanmaan kunnissa on runsaasti koululaisia siirretty etäopetukseen. Maanantaina etäopetukseen siirryttiin Tampereen Kämmenniemessä ja Lempäälän Hakkarissa. Viime viikolla etäopetukseen siirtyi 1 400 hervantalaista koululaista. Syrjäsen mukaan etäkouluun siirtymisestä on Tampereella saatu hyviä kokemuksia.

– Esimerkiksi Tesomalla saatiin tilanne rauhoittumaan alkusyksyllä etäopetuksen ansiosta. Hetkellisenä toimena siitä voi olla hyötyä, mutta eihän se mikään pysyvä ratkaisu voi olla, hän sanoo.

Lue myös:

Pirkanmaalla 25 uutta koronatartuntaa – yli 1 000 tartunnan raja nyt rikki

Pääministeri Marin: poikkeusolot ja valmiuslain käyttöönotto ovat mahdollisia, mikäli koronatilanne pahenee merkittävästi

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Pirkanmaalla: Viime viikolla 135 uutta tartuntaa, yli 2 600 koululaista etäopetuksessa

Roolitustoimisto Helsinki Casting on juuri muuttanut Helsingin Kruununhaassa uusiin tiloihin. Toimisto aloitti neljä vuotta sitten kahdella työntekijällä. Nyt palkollisia on jo kymmenen ja neliöitä tarvittiin lisää.

Suoratoistopalveluiden määrä on viime vuosina kasvanut, ja se on tarkoittanut tv-sarjojen nousukiitoa.

– Eräs pitkään alalla työskennellyt herra totesi, että näin paljon on tehty viimeksi 1990-luvulla. Tuotannoissa alkaa olla työvoimapulaa. Sen huomaa myös roolittamisessa, sanoo Helsinki Castingin toinen perustaja ja roolittaja Jantsu Puumalainen.

Roolittaja etsii näyttelijöitä ja avustajia tv-sarjoihin ja elokuviin yhdessä ohjaajan kanssa.

Nyt työllistävät draamat

Puumalainen arvioi, että toimiston liikevaihto kasvaa tänä vuonna – koronasta huolimatta.

– Keväällä kaikki pysähtyi hetkeksi. Kesäkuussa puhelin alkoi soida, ja kysyntää oli enemmän kuin ikinä. Ja on edelleen, Puumalainen sanoo.

Aiemmin Helsinki Castingissa etsittiin tekijöitä enimmäkseen mainoksiin. Viime aikoina draamat ovat työllistäneet enemmän.

– Ennen suhdeluku oli 60–40 mainosroolitukselle, nyt se saattaa olla 50–50 tai kääntynyt toisinpäin. Draamaa tehdään nykyisin todella paljon enemmän, ja se on ihanaa, Puumalainen sanoo.

Serveri kaatui hakijaryntäyksessä

Erityistä kiirettä toimiston draamapuolella on aiheuttanut Tampereella kuvattavan Hollywood-elokuva Dualin suomalaisten näyttelijöiden etsintä. Se annettiin Jantsu Puumalaisen tehtäväksi.

Ennen Dualia toimiston esiintyjärekisteriin oli ilmoittautunut 10 000 ihmistä. Kun Dualin Tampereen kuvaukset julkistettiin ja kerrottiin, että helsinkiläisyritys hoitaa roolituksen, toimiston serveri kaatui. Rekisteriin ilmoittautui lyhyessä ajassa 5 000 uutta ihmistä. Nyt arkistoissa on jo 17 000 ihmisen tiedot.

– Esiintyminen ja näytteleminen kiinnostaa yhä enemmän. Olemme rohkaisseet ihmisiä ja järjestäneet kuvauksia, joissa harjoitellaan esimerkiksi dialogia. Mitä enemmän isoja tuotantoja tulee, sitä enemmän tarvitsemme uusia kasvoja kameran eteen, Puumalainen sanoo.

Niitä Puumalainen etsii aktiivisesti. Hän käy pääkaupunkiseudulla ja maakunnissa NHL-tyyliin scouttaamassa, katsomassa teatteriesityksiä ja etsimässä potentiaalisia tekijöitä.

Se, millaiset näyttelijät ovat halutuimpia, riippuu tuotannoista ja ohjaajasta.

– Tuotantoyhtiöt roolittavat itse usein samoilla näyttelijöillä tuotannosta toiseen. Jos meitä lähestytään, halutaan yleensä löytää uusia näkökulmia ja saada yllättäviäkin ehdotuksia.

Puumalaisen mukaan viimeksi kuluneiden parin vuoden aikana diversiteettinäkökulma on korostunut.

– Roolituksessa halutaan nähdä ihmisiä eri taustoista. Halutaan, että kuva olisi mahdollisimman nykyaikainen ja realistinen, että ei olisi vain valkoisia ihmisiä. On tärkeätä, että se perus-Sami voi olla muutakin kuin valkoihoinen.

Alan konkari aloitti 30 vuotta sitten

Samaan aikaan toisaalla, Helsingin Punavuoressa, on käynnissä koekuvaus.

– Ota siihen loppuun sellainen sarjamurhaajahymy, ohjaaja Markus Lehmusruusu pyytää rooliin pyrkivältä Kaarlo Viheriävaaralta.

17-vuotias Viheriävaara on hakemassa tv-sarja Roban sivurooliin. Hän on jo näytellyt Salatuissa elämissä ja Rantabaarissa.

– Kiehtoo, että pääsee esiintymään ja eläytymään. Se on nautittavaa, Viheriävaara sanoo.

Filmona oy:n roolittaja Minna Sorvoja toimii kokelaalle vastanäyttelijänä ja kuvaa suoritusta.

Sorvojalla on 30 vuoden kokemus alalta. Uransa alussa hän teki muun muassa Salattujen elämien alkuperäis-castingin yhdessä ohjaaja Saara Cantellin kanssa.

– Silloin jasper pääkköset ja muut olivat vielä lukiolaisia, jotka lähestyivät meitä kirjallisilla hakemuksilla ja paperikuvilla. Nyt kaikki on mennyt nettiin, Sorvoja sanoo.

Haussa monimuotoisuus

Alan suureksi muutokseksi Sorvoja kuvailee tuotantojen määrän kasvua. Suomi on myös monikulttuuristunut, ja se näkyy tv-sarjoissa ja elokuvissa.

– Haen erityisesti ei-ammattilaisia lapsia, nuoria ja uusia kasvoja, jotka eivät ole perinteisen kantasuomalaisen näköisiä. Meillä on valtava potentiaali ihmisissä, jotka ovat tulleet tänne Suomen rajojen ulkopuolelta. Heitä halutaan nyt elokuviin ja sarjoihin ja heille käsikirjoitetaan rooleja, Sorvoja sanoo.

Sorvojan viimeisimpiä roolitustöitä on Tove-elokuva. Hän on tehnyt useita roolituksia lastenelokuviin: Onneleihin ja Anneleihin, kahteen Supermarsuun sekä Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkään koululaiseen.

Lapsinäyttelijöitä etsiessä Sorvoja kiinnittää huomiota siihen, miten lapsi kuuntelee ohjeistusta ja eläytyy rooliin.

– Yritän saada koekuvauksissa jännityksen pois, että lapsi voisi vielä aikuisenakin ajatella, että olipa kivaa. Koekuvaus ei mene hukkaan, vaikka sillä kertaa ei saisi roolia. Voi olla seuraavaan juttuun sopiva. Kun on pyydetty kuvauksiin, joku on nähnyt ihmisessä jotain potentiaalista.

Sorvoja kokee olevansa aitiopaikalla. Koskaan ei voi tietää, milloin omissa koekuvauksissa olleesta lapsesta tai nuoresta tulee tulevaisuuden tähti.

Osasta lahjan näkee jo lapsena

Pia Pesonen tekee töitä Suomen roolituspalvelussa. Myös se on Filmonan tavoin perustettu 1990-luvulla ja työllistää muutaman ihmisen. Pesonen etsii esiintyjiä draamoihin ja mainoksiin. Viime aikoina toimisto on hankkinut näyttelijöitä muun muassa Aurora-elokuvaan ja Kaikki synnit tv-sarjaan.

Palvelun arkistoissa on 15 000 ihmistä. Pesonen kertoo, että osa sittemmin näyttelijäksi päätyneistä on ollut jo lapsena heidän listoillaan.

– Monista näkee jo pienestä pitäen, että he päätyvät ammattiin. Sellaisia ovat olleet esimerkiksi Amanda Pilke, Jon-Jon Keitel ja Joonas Nordman. Joinakin vuosina puolet teatterikouluun päässeistä on ollut meidän vanhoja harrastajiamme, Pesonen sanoo.

Kameran edessä pitää osata ajatella

Pesosen mielestä roolitus on silloin onnistunut, kun sitä ei huomaa. Millaiset näyttelijät ovat halutuimpia? Roolittaja nostaa esiin kielitaitoisen, hyvin englantia taitavan ja ruotsia toisena äidinkielenä puhuvan Mimosa Willamon.

– Täytyy uskaltaa ajatella kameran edessä ja olla vapaa. Joissakin on sellaista hehkua, salaisuutta, joka tulee läpi. Katse ja silmät ovat avain rooliin, Pesonen luonnehtii.

Keskustele aiheesta 25.11. kello 23 asti.