Jussi-gaala vietettiin historiallisen poikkeuksellisissa olosuhteissa. Juhlaa edelsi päivien kohu Aku Louhimiehen ohjausmetodeista. Moni alan ammattilaisista uskoo elokuva-alan olevan nyt historiallisessa murroksessa.

Usea lavalle noussut näyttelijä, palkinnonsaaja ja sen jakaja, otti kantaa alan kuohuntaan.

Kaikki alkoi, kun kahdeksan suomalaista eturivin naisnäyttelijää kertoi Louhimiehen poikkeuksellisesta vallankäytöstä ohjaajana, naisnäytttelijöiden alistamisesta ja nöyryyttämisestä. Louhimies on julkisuudessa pahoitellut työtapojaan.

Ohjaajan saapuminen Jussi-gaalaan oli loppuun saakka epävarmaa, gaalaa edeltävällä punaisella matolla häntä ei Helsingin Merikaapelihallissa nähty. Heti Gaala-televisioinnin aluksi kamera näytti ohjaajan istuvan Tuntemattoman sotilaan -pöytäseurueessa.

Louhimies: "En ole ollut viisas käyttämässäni vallassa"

Yleisöpalkinnon Tuntemattomasta sotilaasta pokattuaan Louhimies luki puheensa paperista. Hän aloitti kiittämällä kaikkia elokuvan yli miljoonaa katsojaa ja elokuvansa tekijöitä.

– Toivon, että annatte itsellenne luvan juhlia saavutuksiamme. Minun virheeni eivät ole teidän virheitänne.

Louhimies jatkoi kiittämällä häntä kritisoineita naisnäyttelijöitä.

– Kiitos, että olette lähteneet tuulettamaan koko alaa. Te olette käynnistäneet muutoksen myös minussa. Olen vienyt tilannetta välillä kohti äärirajaa ja sen yli. En ole ollut viisas käyttämässäni vallassa. Haen apua ja olen sitä saanutkin.

Erityisen painokkaasti Louhimies sanoi haluavansa korjata yhden viime päivinä esitetyn väitteen.

– Uskon, että kaikissa töissäni lapset ovat olleet turvassa. Muistan joka päivä omia lapsiani. Teidänkin vuoksenne maailmaa muutetaan, Louhimies päätti puheensa liikuttuneena neljälle lapselleen.

Ohjaaja sai pitkät aplodit. Buuauksia ei kuulunut.

Esko Salminen: "Näyttelijä paranee vuosi vuodelta, oli munat tai ei"

Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Lasse Saarinen muistutti ennen gaalan alkua, että alalla on syytä juhlaankin, ei vain itseruoskintaan.

— Elokuva-ala on syntyneestä kohusta huolimatta 90–prosenttisesti terve ja elokuvateattereilla on jo kuudes loistokas vuosi takanaan.

Emeritusnäyttelijä Esko Salminen ja näyttelijä Minttu Mustakallio jakoivat Jussi-patsaat parhaille nais- ja miespääosan esittäjille. Palkinnot saivat Krista Kosonen elokuvasta Miami ja Eero Aho Tuntemattoman sotilaan Rokan-roolistaan.

Parivaljakko Salminen&Mustakallio muistutti puheessaan, että näyttelijän tehtänä on tuottaa työssään elämää, ei tuhoutua.

Salminen otti pontevasti kantaa myös vanhenevien naisten roolien vähyyteen.

– Näyttelijä paranee vuosi vuodelta, oli hänellä munat tai ei!

H-P Björkman: "Aika käydä sortavia rakenteita vastaan"

Parhaan miessivuosan—Jussin roolistaan Ikitie —elokuvassa saanut Hannu-Pekka Björkman kiitti puheessaan liutaa elokuvaan osallistunutta. Hän ei maininnut Aku Louhimiestä, joka on yksi elokuvan käsikirjoittajista.

Björkman otti myös kantaa kohuun – ja sai puheensa päätteeksi raikuvat aplodit. Hän sanoi:

– Sukupolvemme tullaan muistamaan siitä, millaisia arvoja me loimme. Nyt on tullut aika käydä sortavia rakenteita, väkivaltaa, alistamista ja hyväksikäyttöä vastaan. Kiitos niille rohkeille ihmisille, jotka avasitte keskustelun. Nyt on meidän vuoromme jatkaa siitä.

Parhaaksi naissivuosan esittäjäksi valittiin niin ikään Ikitiessä näytellyt tanskalainen maailmantähti Sidse Babett Knudsen. Hän ei ollut päässyt paikalle gaalaan.

Laura Birn: "On käynnissä alan historiallinen muutos"

Tuntemattoman sotilaan äänisuunnittelusta Jussi-patsaan saanut Kirka Sainio oli liikuttunut pysti kädessään.

– Elokuvantekeminen on hienoin ammatti mitä osaan kuvitella. Olen järkyttynyt siitä, että olen tehnyt töitä ihmisten kanssa, jotka eivät ole kokeneet sitä samalla tavalla, enkä ole sitä havainnut.

Pahimmat syytökset Aku Louhimiestä kohtaan liittyvät tämän aiempiin elokuviin, mutta myös Tuntemattoman sotilaan työolot ovat nyt nousseet tapetille.

Ennen gaalan alkua moni näyttelijä kertoi ihailevansa rohkeita naisnäyttelijöitä, jotka viikon aikana ovat tuoneet esiin elokuva-alan vääristyneitä ohjauskäytäntöjä.

Muun muassa näyttelijä Laura Birn sanoi seisovansa sataprosenttiseti Louhimiehen ohjausmetodeista kertoneiden naiskollegojensa takana.

– Se on vaatinut järjetöntä rohkeutta. Nyt on käynnissä historiallinen muutos elokuva-alalla. tämä tulee vaikuttamaan koko alan tulevaisuuteen, Birn uskoo.

Yle kertoi maanantaina 19.3., kuinka Louhimies on nöyryyttänyt useita naisnäyttelijöitä ja käyttänyt ohjatessaan muutenkin kyseenalaisia metodeja. Louhimies on pahoitellut useaan otteeseen sitä, ettei hän ole kyennyt luomaan oikeanlaista työilmapiiriä.

Yle-uutisen aiheuttama kohu ei vaikuta Jussi-voittajiin. Palkintoehdokkaat valittiin jo tammikuussa ja lopullinen äänestys suoritettiin viime viikolla. Yleisöäänestys puolestaan päättyi tämän viikon tiistaina 20.3.

Jussi-palkintojuhlan järjestää elokuva-alan yhdistys Filmiaura ry. Televisioidun gaalan tuottaa Solar Republic yhteistyössä MTV3:n kanssa.

Lue myös:

Jussi-palkinnot jaettiin – katso tästä voittajat

Jussi-gaala käynnissä, palkittu Louhimies esitti anteeksipyynnön kiitospuheessaan – Yle seuraa hetki hetkeltä

Näyttelijä Laura Birn Jussi–gaalan alla: "Elokuva-alalla on käynnissä historiallinen muutos, kiitos esilletulleiden naisten"

Tuntemattoman sotilaan näyttelijät valmistautuvat illan Jussi-gaalaan: “Tämä on hämmentävä ja ristiriitainen tilanne”

Millaisia kokemuksia suomalaisilla on tilanteista, joissa suostumus seksiin on epäselvä ja seksiä on silti harjoitettu? Kysyimme asiaa lukijoilta. Moni oli herännyt raiskaukseen ja kokenut pelottavaa painostusta.

“Vietin yön tutun pojan luona, jonka kanssa olin harrastanut seksiä aiemmin. Ennen nukkumaanmenoa olin sanonut yksiselitteisesti, että tänä yönä vaan nukutaan. Aamuyöllä poika ryhtyi koskettelemaan ja lopulta penetroitui takaapäin, vaikka en ollut millään tapaa responsiivinen. Olin kuolemanväsynyt. Kyseisen henkilön kanssa pääsi helpommalla, kun ei ryhtynyt väittelemään siitä, kuuluuko seksiä harrastaa, jos on päätynyt viettämään yön toisen luona.

Tajusin vasta jälkeenpäin, että kysehän oli hyväksikäytöstä. Tutun henkilön kanssa jollain tapaa sokaistuu, ja ajattelee, että olisi voinut tehdä jotain toisin – vaikka minähän olin ilmaissut tahtoni jo aiemmin. Mikään ei viestinyt, että olisin muuttanut mieltäni. Kyseinen poika on päiväsaikaan täysverinen feministi, mutta kunnioitus naisia kohtaan vaikuttaa unohtuvan täysin, kun vietti vie."
Ilona

Useimmat vastaukset kyselyyn tulivat naisilta. Naisten tarinoissa toistui kaksi tyypillistä kokemusta. Kymmenkunta vastaajaa kertoi, kuinka he ovat heränneet siihen, että mies on yhdynnässä heidän kanssaan. Mies ei ole lopettanut pyynnöistä huolimatta tai nainen ei ole saanut sanottua mitään.

Sukupuoliyhteys nukkuvan ihmisen kanssa on rikoslain mukaan raiskaus. Vuoteen 2011 asti tällainen teko oli rikoslaissa määritelty “pakottamiseksi sukupuoliyhteyteen”. Se kuulosti lievemmältä.

Nykyisen rikoslain mukaan raiskauksesta tuomitaan, jos on sukupuoliyhteydessä ihmisen kanssa, joka ei tiedottomuuden tai muun avuttoman tilan vuoksi pysty ilmaisemaan tahtoaan. Toinen määritelmä raiskaukselle on se, että väkivallalla tai sen uhalla pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen.

Kysyimme yllä kerrotun Ilonan ja 5 muun lukijan tarinaan kommentteja kahdelta asiantuntijalta, Tukinaisen juristilta Riitta Silveriltä ja Amnestyn Suomen-osaston asiantuntijalta Pia Puu Oksaselta. Näin he kommentoivat Ilonan kertomusta:

Riitta Silver:

–Jo nykyisen rikoslain 20 luvun 2. momentin mukaan raiskauksesta tuomitaan se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan.

–Nämä ovat sellaisia raiskauksen muotoja, joissa minun nähdäkseni tuomitsemiskynnys on noussut. Näissä vaaditaan melkein aina ulkopuolista asiantuntemusta: terveydenhuollon lausuntoa tai henkilötodistelua.

Pia Puu Oksanen:

–Tilannehan on ollut pläkkiselvä: suostumusta ei ole ollut. Teko on erityisen loukkaava, koska se osoittaa naisen typistämistä pelkäksi oman nautinnon välineeksi. Naisen persoonalla tai oikeastaan ihmisyydellä ei ole väliä. Tekijä mitätöi toisen henkilön seksuaalisen itsemääräämisoikeuden.

Näin toimitukselle kirjoitti nimimerkki Kuntoutuja:

“Heräsin yhdynnästä henkilön kanssa, jolle olin sanonut useaan kertaan EI samana iltana. Kärsin sen jälkeen traumanjälkeisen stressihäiriön oireista. Paniikkia, ahdistusta, masennusta, unettomuutta. Mielialan vaihteluita.

Käyn terapiassa, koska en tahdo olla paska äiti. Onneksi on Kelan kuntoutusterapia. Raiskauksen uhri ei ole ainut uhri. Hänen mielenterveyden järkkymisestään kärsii myös hänen perheensä. En ole tehnyt rikosilmoitusta, sillä miten todistan rikoksen? Hänen sana vastaan minun.”
Kuntoutuja

Riitta Silver:

–Jos joutuu tällaisen teon kohteeksi, oikeudessa voi olla merkitystä sillä, miten on on toiminut tilanteen jälkeen. Kannattaa heti mennä poliisin puheille tai soittaa hätäkeskukseen ja mennä lääkäriin. Ja kannattaa heti hakea apua: soittaa naapurin ovikelloa tai puhua taksikuskille.

Pia Puu Oksanen:

–Uskon, että joitain tällaisia tekoja voisi ehkäistä, jos suostumuksen puute lisättäisiin raiskauksen määritelmäksi. Ihmiset ehkä ymmärtäisivät paremmin, mitä seurauksia on sillä, että mitätöi toisen ihmisen oman nautintonsa välineeksi. Yhteiskunnassa keskusteltaisiin siitä, mitä on seksuaalinen itsemääräämisoikeus ja mitä suostumus tarkoittaa.

–Suostumuksen lisääminen ei tarkoittaisi vain muutaman sanan lisäämistä, vaan myös suostumuksen kriteerejä. Jo nyt oikeudessa käsitellään suostumusta, mutta siltä puuttuvat selkeät kriteerit. Uudessa laissa oleellista olisi kertoa, milloin suostumusta ei ole. Lakimuutoksen lisäksi tarvitaan tietenkin valistusta.

Suostumuksesta ja sen puutteesta keskustellaan Suomessa kiivaasti, koska vaatimukset rikoslain muuttamiseksi ovat voimistuneet. Eduskunnan naisverkosto, kansalaisaloitekampanja Suostumus2018 sekä useat nais- ja ihmisoikeusjärjestöt vaativat, että suostumuksen puute lisättäisiin raiskauksen määritelmäksi rikoslakiin. Ruotsissa hallitus on jo päättänyt vastaavasta lakimuutoksesta.

Naislukijoiden vastauksissa toinen tyypillinen tarina oli kertomus painostuksesta: nainen kieltäytyi tai alistui miehen painostaessa seksiin. Mies joko ei kunnioittanut kieltäytymistä tai ei kertomuksen perusteella välittänyt siitä, että nainen ei näyttänyt haluavan seksiä. Moni kertoi painostuksesta ja väkivallasta parisuhteessa. Myös muutama mies kertoi painostuskokemuksista.

"En olisi halunnut, mutta kieltäytyminen ei ollut vaihtoehto"

“On ollut tilanteita, joissa sanaton painostus hiljaisuutena on ollut valtava. En olisi halunnut, mutta kieltäytyminen ei ollut vaihtoehto, ikäänkuin ei olisi ollut mahdollisuutta sanoa ei. Pelkää torjutuksi tulemista, mutta samalla maalaa kauhukuvaa mielessään tilanteesta, jossa ei haluaisi olla. Lopulta elää kauhukuvan.

Yhteiskunnan käsityksiä ja asenteita on muutettava. On luotava yhteiskunta, jossa toisen pakottaminen seksiin sanoilla tai sanoitta ei ole hyväksyttävää.”
Aleksandra

Riitta Silver:

–Moni lukija kertoi tilanteista, joissa sanaton painostus on ollut valtava. Niissä kyseessä on henkinen väkivalta. Kyse voi olla lähisuhdeväkivallasta, vaikka sanallista tai fyysistä väkivaltaa ei ole. Näin vähillä tiedoilla ei tietenkään voi sanoa, arvioitaisiinko tekoa oikeudessa raiskaukseksi vai ei.

Pia Puu Oksanen:

–Jos henkilö joutuu pelkäämään sitä, mitä kieltäytymisestä seuraa, kyse ei ole suostumuksesta. Tässä on tärkeää arvioida, millainen prosessi tai tekojen sarja on takana. Henkisessä painostuksessa on tärkeää tajuta, että se on yksi osa sitä väkivaltaa.

Monissa kertomuksissa kuvattiin pelkoa, jonka vuoksi ei pystynyt sanomaan "ei".

"Aikaisemmassa seurustelusuhteessani kumppanini murjotti ja syyllisti minua, jos en harrastanut hänen kanssaan seksiä. En sitä olisi halunnut. Kerran, hän otti minusta kiinni ja painoi seinää vasten samalla kun sanoin ei nyt, hän ei tätä jostain syystä ottanut tosissaan. Sanoi vaan että tykkään kuitenkin.

On myös seksiasentoja, joista minulle jäi huono olo ja traumat, mutta en niiden aikana voinut sanoa mitään, koska kumppanini henkinen väkivalta minua kohtaan oli niin ahdistavaa.
On hankalaa kaikki

Riitta Silver:

–Sellaisia tilanteita, joissa merkittävä painostus on jatkunut pitkään, ei meillä riittävästi ymmärretä rikosprosessissa. Se koskee poliiseja, syyttäjiä, oikeusavustajia, tuomareita ja lautamiehiä. Tällaisissa tapauksissa olisi oleellista, että käytetään terveydenhuollon asiantuntemusta.

–Lääkäri voi antaa lausunnon siitä, että reidessä on mustelma. Trauma- tai psykoterapeutti voi antaa lausunnon siitä, miten trauma on vaikuttanut uhrin käytökseen ennen tekoa, sen aikana tai teon jälkeen. Asiantuntija voi avata myös sitä, miksi uhri esimerkiksi ei ole tehnyt ilmoitusta tai on tavannut edelleen tekijää. Se voi selittyä muun muassa traumalla.

Pia Puu Oksanen:

–Suomen lainsäädäntö on heikkoa tilanteissa, joissa taustalla on pitkä prosessi. Meidän lainsäädäntömme arvioi yksittäisiä tekoja. Silloin voi jäädä hämäräksi, millainen henkinen tai jopa fyysinen väkivalta on edeltänyt tekoa. Ensimmäisessä teossa on saatettu käyttää fyysistä väkivaltaa, mutta seuraavassa ei tarvitse, koska uhri pelkää.

Kolmas usein toistuva vastaus Ylen kyselyyn oli miehen tarina, jossa kuvattiin “harmaata aluetta”. Miehet pohtivat sitä, että jotkut naiset haluavat että heidät “otetaan” – tai muuten he eivät miesten mielestä ole kiinnostuneita. Osa miehistä piti suostumuskeskustelua outona ja pelkäsi sen vievän hyvänlaisen jännitteen seksistä tai johtavan perättömiin ilmiantoihin.

Yksikään kyselyyn vastannut nainen ei ollut huolissaan siitä, että suostumuksesta puhuminen tai sen edellyttäminen pilaisi romantiikan tai seksin jännityksen. Toisaalta yksikään mies ei kertonut tilanteesta, jossa hän on aloittanut sukupuoliyhteyden nukkuvan tai sammuneen naisen kanssa.

"Jos rupeat kyselemään, nainen menettää mielenkiintonsa"

"Välillä vastakkainen sukupuoli ei sano sanallista suostumusta. Tämä pelottaa, jos huomionkipeä nainen ottaisi tämän mahdollisuutena eikä henkilökohtaisen turvan lisäämisenä. Loppujen lopuksi suurin osa raiskauksista kohdistuu naisiin ja raiskauksen määritelmä on monelle epätarkkaa. Katumus ei saisi olla laskettavissa raiskaukseksi.

Esimerkiksi jos nainen tajuaa, ettei viimeöinen mies nosta omaa statustaan, ainoa mahdollisuus on valehtelu raiskauksesta. Näissä tilanteissa tarvitaan oikeusturvaa syytettyjä kohtaan. Sitä ei saa, jos uusi laki tulee voimaan. Tämä pelottaa ja ahdistaa lainsäädännössä. Miten tällaisissa tilanteissa saadaan valheellinen raiskausilmoitus todistettua vai onko syytetty täysin 100% leimattu raiskaajaksi loppuelämäkseen?"
TT

Riitta Silver:

–Meillä on korkeimman oikeuden ennakkotapaus, jonka mukaan seksuaalirikosasioissa asianomistajan kertomus ei koskaan yksin riitä. Aina tarvitaan muutakin todistelua. Ei ketään viedä vankilaan pelkän tarinan perusteella. Sen verran olen lukenut oikedenkäyntiaineistoja, että syytetyt tai tuomitutkaan eivät koskaan omasta mielestä ole syyllisiä. Omaa toimintaa koetetaan aina selitellä.

Pia Puu Oksanen:

–Suostumus selventäisi lainsäädäntöä, mutta se on määriteltävä lainsäädännössä. Tutkimusten mukaan valtaosa seksuaalirikoksista jää ilmoittamatta ja tuomitsematta. Selkeä suostumuksen määrittely toisi selkeyttä sekä lainsäädäntöön että oikeusturvaa uhreille.

Osa miesvastaajista pohti sitä, haluavatko kaikki naiset edes sitä, että mies kyselee suostumuksen perään.

“Kaksi eri naista nimenomaan etukäteen on kertonut, että haluaa sitten että "otat" hänet. Että jos rupeat kyselemään siinä asian edetessä, hän menettää mielenkiintonsa. Näin tietysti etukäteen voi ajatella suostumuksen olevan olemassa, mutta ymmärrän myös sen, että ei on ei missä vaiheessa tahansa. Mutta miten tällaisen naisen seksuaalisuus toteutuu? Mitä ilmeisimmin kyseessä ei ole aivan yksittäistapaus, kun kaksi olen tavannut enkä ole mikään mahdoton naistenmies.”
MakeG

Riitta Silver:

–Tätä en halua juristina kommentoida: kaikkia asioita ei voi ratkoa rikoslain avulla. Herää lähinnä kysymys, miksi vastaajan on vaikea ymmärtää tilanteita ja puhua kumppanin kanssa.

Pia Puu Oksanen:

–Peräänkuulutan mittakaavan ymmärtämistä. Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan 43 000 naista kokee seksuaalista väkivaltaa Suomessa vuosittain ja Euroopan perusoikeusviraston mukaan 58 000. Vuonna 2016 poliisille ilmoitettiin 1017 tapausta ja syyttäjälle näistä päätyi vain 686 tapausta.

–Tuomioita tuli 158 kappaletta eli 15,5 prosenttia tapauksista, jotka tulivat poliisin tietoon. Määrä oli murto-osa teoista, jos ne suhteutetaan esimerkiksi rikosuhritutkimuksen tietoihin. Minusta pitää olla enemmän huolissaan siitä, että nämä naiset saavat oikeutta kuin siitä, että jonkun mielikuva seksuaalisesta jännitteestä menee.

–Vastauksessa näkyy myös vallitseva kulttuuri ja valtajärjestelmä. Naisen kuuluu edelleen monien mielestä olla puhtoinen ja viaton. Hänen haluttavuutensa saattaa kärsiä, jos hän on liian aktiivinen. Niin naisten kuin miesten pitää pystyä puhumaan haluista ja seksistä häpeilemättä.

Vastausten mukana oli myös kertomuksia, jotka eivät edusta mainittuja kolmea päätyyppiä. Vain yksi mies kertoi tilanteesta, jossa suostumuksen epäselvyys oli jäänyt häiritsemään häntä. Näin Jarmo kirjoitti:

–Kesken aktin yhdyntä alkoi sattua tyttöystävääni. Hän ei kuitenkaan sanalla tai eleellä ilmaissut minulle tilanteesta. Se paljastui minulle vasta jälkeenpäin. Häpeällistä, etten huomannut omasta kumppanistani halua keskeyttää. Se kuvastaa kuitenkin, miten vaikeaa voi olla tulkita suostumus tai sen puute.

Vaikka kyselyssä ei tätä asiaa kysytty, muutama mies ja nainen kertoivat, että suostumus on aina selvää, tai muuten seksiin ei ryhdytä.

–Ei ole kokemuksia epäselvästä suostumuksesta. Jos tilanne olisi epäselvä, ei tietenkään seksiin päädytä ennen kuin se jotenkin selviää – vaikka herran tähären puhumalla asiasta!", kirjoitti eräs mies.

Tarinat on julkaistu nimimerkeillä tapausten herkkyyden vuoksi.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Seksin pitää olla vapaaehtoista

A: studio: Pitäisikö raiskauslakiin lisätä suostumuksen puute?

Ruotsi haluaa lakiin, että suostumus pitää ilmaista

Katalonian entisestä johtajasta Carles Puigdemontista käynnistetään Suomessa normaali luovuttamisprosessi, jos hänet tavoitetaan, kertoo keskusrikospoliisi.

KRP kertoo tiedotteessaan, että Puigdemontin olinpaikka ei ole tällä hetkellä viranomaisten tiedossa.

Rikostarkastaja Hannu Kautto KRP:stä kertoo Ylelle, että poliisi ryhtyy toimiin selvittääkseen, onko Puigdemont tavattavissa Suomessa. Jos Puigdemont tavoitetaan, poliisi harkitsee normaalin luovuttamisprosessin mukaisesti ottaako se henkilön kiinni ja säilöön.

– Jos poliisi näin menettelee, syyttäjä määräajassa vahvistaa säilössäpidon ja edelleen vie asian käräjäoikeuteen normaalin vangitsemismenettelyn mukaisesti, Kautto kertoo.

Espanjalaismedia La Vanguardia kirjoitti aiemmin, että Puigdemont olisi ilmoittanut asianajajansa välityksellä aikovansa antautua Suomen viranomaisille. Kautto kertoo, ettei mitään tämänkaltaista ole tullut viranomaisten tietoon.

Suomi on saanut eurooppalaisen pidätysmääräyksen Puigdemontista. Espanja toimitti keskusrikospoliisille pyydetyt lisätiedot kansainväliseen etsintäkuulutukseen liittyen lauantaina iltapäivällä. Näiden lisätietojen pohjalta syyttäjä on ottanut sen kannan, että Suomen viranomaiset ryhtyvät pyydetyn luovutusprosessin mukaisiin toimenpiteisiin.

Lue myös:

Espanja pyysi Puigdemontin luovutusta – Suomi ei ole vielä tehnyt päätöstä asiassa

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin torstaina tekemä päätös Kiinaan kohdistettavista talouspakotteista on saanut pörssikurssit syöksymään nopeasti alas.

New Yorkin pörssin Dow Jones -indeksi, joka vielä tammikuussa nousi jyrkästi, laski torstain jälkeen koko alkuvuoden alimpaan arvoonsa. Teknologiaosakkeiden S&P 500 -indeksi laski kuusi prosenttia. Molemmilla indekseillä lasku oli voimakkain kahteen vuoteen, kertoo talousuutistoimisto Bloomberg.

Pörssilaskun takana on presidentti Trumpin päätös kohdistaa Kiinaan talouspakotteet, jotka leikkaisivat Kiinan tuontia Yhdysvaltoihin jopa 60 miljardilla dollarilla.

Trumpin tavoitteena on antaa etua Yhdysvaltain vientiteollisuudelle. Investoijat arvioivat kuitenkin, että pakotteet iskevät takaisin. Esimerkiksi lentokonevalmistaja Boeingin osake putosi jo torstaina viisi prosenttia. Laskua on ollut kaikilla toimialoilla.

– Kaikki pörssin toimialat ovat punaisella, joten investoijilla ei ole paikkaa minne paeta, kuvailee Bloomberg.

Iskeekö Kiina takaisin?

Kiina on jo ilmoittanut varovaisista, kolmen miljardin dollarin vastatoimista, mutta nämä saattavat olla vasta alkusoittoa. Kiinan valtiollinen Global Times -lehti kertoo, että Kiinan johto on vasta aloittanut selvityksen vastatoimien vaihtoehdoista.

Kiina on myös raivostunut Trumpin jo toukokuussa käynnistämästä ns. Section 301 -selvityksestä. Siinä tutkitaan, ovatko kiinalaisyritykset ottaneet laittomasti käyttöön tietotekniikan tutkimustuloksia ja tietotaitoa. Kiinan mukaan selvitys on kansainvälisten kauppasäädösten vastainen ja rikkoo Kiinan etuja.

Kiinalla olisi halutessaan suuri määrä keinoja haitata Yhdysvaltain elinkeinoelämää ja valtiontaloutta. Kiina on Yhdysvaltain raskaasti velkaantuneen talouden suurin lainoittaja. Jo epäily, että Kiina kiristäisi lainoitusta Yhdysvalloille voisi saada korkotason nousuun.

Bloombergin mukaan Kiinan Yhdysvaltain-suurlähettiläs ei ole sulkenut pois tätä vaihtoehtoa.

Yhdysvaltain keskuspankin keskiviikkona tullut koronnostopäätös sattui tässä mielessä huonoon aikaan.

Pörssikurssit ovat Trumpin runsaan vuoden kestäneellä valtakaudella nousseet ennätyslukuihin. Tämän taustalla on erityisesti maailmantalouden hyvä veto, mutta suurelta osin myös Trumpin vaalilupaus käynnistää suuret infrastruktuuri-investoinnit. Lisäksi hänen ajamansa yritysverojen huojennus on nostanut odotuksia.

Trumpin toimintaan liittyvät toiveet ovat mahdollisesti nyt tulossa tiensä päähän. Maailman pörsseissä tapahtui raju notkahdus jo tammikuun lopussa, jolloin kurssit olivat huipussaan. Notkahduksen arveltiin johtuneen juuri psykologisista tekijöistä. Trumpiin liittyneet taloustoiveet eivät olisi voineet enää kasvaa.

Tämänkertainen lasku vaikuttaa voimakkaammalta ja sen taustalla on aiempaa vakavampia pelkoja kauppasodasta.

Kolmekymppinen vakuutusmyyntitykki ei osannut töihin lähtiessään mennä enää autoonsa.

Nelikymppinen yrittäjä ei päässyt aamulla sängystä ylös.

Tällaisia tarinoita uupuneista saa lukea lähes päivittäin, sillä lyhyessä ajassa uupuneiden määrä on lisääntynyt rajusti. Asiantuntijoiden mukaan nykyisin joka neljäs työssäkäyvä kokee uupumusta. Kaikkiaan pitkien sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt jälleen nousuun ja taustalla ovat usein juuri mielenterveyshäiriöt.

Myötätuntoisuuden ja oman rajallisuuden käsittäminen mihin kaikkeen voin kyetä on tärkeää. Maaret Kallio

Nykyaika on monella tavalla haastavaa ja väsyminen johtuu monenlaisista eri syistä. Yksi syy on se, että omat valinnat eivät tue terveyttä ja hyvinvointia.

– Houkutusten määrä on nykypäivänä suuri ja kaikkea on saatavilla nopeasti. Omat valinnat voivat kuormittaa, sanoo urheilulääkäri Pippa Laukka.

Täydellisyyteen pyrkiminen on raskas tie

Psykoterapeutti Maaret Kallio ei sysää uupumusta ainoastaan yksilön vastuulle. Hänen mielestään pitäisi aina katsoa, että missä tilanteessa ihminen on ja missä hän on elänyt aikaisemmin. Mutta myös omalla persoonallisuudella on vaikutusta.

– Hirveän kova vaatimus itseään kohtaan ja pyrkimys aina täydelliseen toimintaan uuvuttaa.

Myös medialla on osasyynsä. Julkisuudesta voi saada helposti kuvan, että jokaisella on mahdollisuus päteä joka alalla. Näin ei tietenkään ole. Maaret Kallio painottaakin armollisuutta itseään kohtaan.

– Myötätuntoisuuden ja oman rajallisuuden käsittäminen mihin kaikkeen voin kyetä on tärkeää. Sitä kovemmalle ihminen joutuu, mitä korkeammalla hänen ihanteensa ovat ja mitä kauempana ne ovat realiteeteista.

Lisäksi työelämä on muuttunut yhä vaativammaksi. Digiaika on hivuttanut työn myös vapaa-ajalle ja tehnyt viriketulvasta jatkuvan.

– Ja sitten kun nukkumaanmeno venyy ja nipistetään unesta, niin ei enää palaudutakaan, sanoo Pippa Laukka.

Taloudelliset haitat puolet valtion budjetista

Arviolta 600 000 suomalaista kärsii vakavista jaksamisongelmista. Kokonaisuudessaan sairauspoissaoloista, sairaana työskentelystä, työkyvyttömyydestä, työtapaturmista, ammattitaudeista ja terveydenhoidosta syntyy kansantalouden menetystä vuodessa yhteensä 24 miljardia euroa (STM). Summa on noin puolet koko Suomen valtion budjetista. Alkoholihaitat aiheuttavat eri arvioiden mukaan 5–6 miljardin euron kustannukset vuosittain.

– Uupumusongelma on todella iso kansanterveydellisesti, mutta myös kansantaloudellisesti, sanoo Pippa Laukka.

Osa himoliikkujista lähtee oravanpyörään. Pippa Laukka

Uupumuksen ensimerkit, kuten rytmihäiriöt, univaikeudet, väsymys ja tunne, ettei saa mistään iloa, tulisi ottaa vakavasti. Uupumus voi olla syvä kuilu, josta on vaikea nousta. Toipumiseen voi kulua yhtä kauan kuin krooniset stressin oireet ovat kestäneetkin.

– Aivotutkijoiden mukaan uupumus voi myös aiheuttaa pysyviä vaikutuksia aivojen toimintaan. Pahimmillaan uupumus voi johtaa siihen, ettei enää yllä samalla toimintakyvylle työssään kuin aikaisemmin, kertoo Pippa Laukka.

Uupujia on kahdenlaisia. Toiset eivät tee riittävästi terveytensä eteen ja toisilla terveysintoilu menee yli. Harva liikkuu suositusten mukaan. Aikuisista 50 prosenttia ei liiku riittävästi ja sitten osa liikkuu hyvin paljon.

– Osa näistä himoliikkujista lähtee oravanpyörään. He treenaavat paljon ja haluavat kaikilla elämän osa-alueilla elää sellaista suorittavaa elämäntyyliä. Se voi johtaa uupumiseen, toteaa Pippa Laukka.

Mielen oma "hyvä vanhempi" voi auttaa

Psykoterapeutti Maaret Kallio neuvoo miettimään mikä itselle ja omalle lähipiirille on tärkeää, jotta liialliselta väsymiseltä voisi välttyä. Olisi hyvä punnita, että onko riittävästi suojaavien asioiden äärellä, kuten ihmissuhteet, terveys ja hyvältä tuntuva työ.

– Olisi myös erittäin tärkeä kuulostella, että miten toimii itsensä kanssa, mielensä sisällä. Miten vaativa tai toisaalta ymmärtävä ja inhimillinen on itsensä suhteen, että millainen elämänkumppani on itse itselleen.

Ihmissuhteet ovat myös jaksamisessa isossa roolissa. Elämässä pitäisi olla hyviä ja suojaavia ihmissuhteita, sanoo Kallio.

– Ihan yksi lysti, jos on tuhat Facebook-kaveria. Mutta onko yksi tai kaksi tukevaa läheistä, niin se on ratkaisevaa.

Kaikki voivat oppia olemaan itselleen armollisempia. Mielen sisältä voi lähteä herättelemään niin sanottua ”hyvää vanhempaa”, joka osaa tyynnyttää ja ohjata oikein. Jos elämä vaan tuntuu suorittamiselta tai selviytymiseltä, niin silloin ollaan pahasti vaaravyöhykkeellä.

– Elämä saa tuntua paikoin pahaltakin, mutta ei vain pahalta. Mutta jos ajattelee, että oma elämä on aika kivaa, niin silloin ollaan hyvillä raiteilla, toteaa Maaret Kallio lempeästi hymyillen.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) haluaa, että hallitus käynnistäisi kokeilun Britannian mallin mukaisesta yleistuesta.

Orpo viittaa OECD:n helmikuiseen raporttiin, jossa talousjärjestö arvioi, että brittimallin mukainen niin kutsuttu yleistuki eli Universal credit olisi Suomelle perustuloa järkevämpi ratkaisu.

Myös eriarvoisuutta käsitellyt professori Juho Saaren työryhmä esitti tällä viikolla minimitason etuuksien yhtenäistämistä yhdeksi perusturvalaiksi.

Orpo aloittaisi brittimallin kokeilun kun hallituksen käynnistämä perustulokokeilu päättyy tämän vuoden lopussa. Hänen mukaansa olisi järkevintä, että perustulokokeilun jatkon sijaan otettaisiin seuraavaksi yleistuen kokeilu.

Orpo haluaisi saada uuden kokeilun pian liikkeelle, jotta seuraavalla hallituksella olisi mahdollista tehdä päätöksiä.

– Sosiaaliturvan uudistaminen on seuraavan hallituksen suurin hanke. Uudistus on välttämätön, jotta kannustinloukut selätetään ja ihmiset pääsevät kiinni työelämään, Petteri Orpo sanoo.

Orpo kertoi esityksestä kokoomuksen työelämäristeilyllä lauantaina.

Suomen sosiaaliturvan viemistä Britannian suuntaan on aiemmin esittänyt ainakin kristillisdemokraatit.

"Hallituksella yhteinen halu uudistaa sosiaaliturvaa"

Britanniassa sosiaalietuuksia on yhdistetty yhdeksi tarveperusteiseksi sosiaalietuudeksi. Kokoomus korostaa tiedotteessa, että tulojen noustessa yleistuki vähenee tasaisesti samoin kuin perustulokin, mutta keskeinen ero on yleistuen vastikkeellisuus. Sen saamiseksi edellytetään aktiivisuutta esimerkiksi työnhaussa.

Orpo ei ota kantaa siihen, mitkä Suomen nykyisistä etuuksista kokoomus sisällyttäisi yleistukeen, vaan jättäisi asian asiantuntijoiden arvioitavaksi.

Orpon mukaan juuri kokoomuksen esittämästä mallista ei ole suoranaisesti keskusteltu hallituksessa, mutta hallituksella on yhteinen halu uudistaa sosiaaliturvaa.

Hallituskumppani siniset syytti lauantaina tiedotteessaan Orpoa "perässähiihtäjäksi".

Siniset ilmoittivat tehneensä samansuuntaisia linjauksia, ja että puolueella on valmis ehdotus sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiseksi. Siinä peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja osittain toimeentulotuki yhdistyisivät "siniseksi perusturvaksi".

Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) tulkitsi lauantaina, että eduskuntapuolueiden kesken olisi syntymässä ”jonkinlaista konsensusta” sosiaaliturvauudistuksesta, jossa ”risainen ja satunnainen sosiaaliturva” koottaisiin yhdeksi tueksi.

– Tällaista ajattelua löytyy kristillisdemokraateilta ja demaritkin menevät mieluummin tähän suuntaan kuin vastikkeettoman perustulon suuntaan, Vartiainen sanoi kokoomusristeilyllä.

– Iso valinta on se, onko vastikkeetonta ja vähäistä perustuloa vai hyvää pohjoismaista perusturvaa, jolla ehkäistään köyhyyttä, mutta samalla patistetaan tai suorastaan työnnetään ihmisiä työmarkkinoille.

Orpo: Suomen nykyinen malli hölmö

Kansainvälistä huomiota herättäneeseen perustulokokeiluun osallistuu 2 000 suomalaista, joille maksetaan kahden vuoden ajan 560 euron perustuloa kuukaudessa.

Orpo ennakoi, että yleistukikokeilun tulisi olla saman tyyppinen, jotta aineistosta saataisiin riittävän suuri tulkintojen tekemistä varten.

Orpo sanoo, ettei ole ollut virhe kokeilla perustuloa Suomessa tavalla, jolla sitä on tehty. Kokeilua on arvosteltu muun muassa liiallisesta suppeudesta.

Hän kiistää myös, että kokoomus haluaisi viedä Suomea pohjoismaisen hyvinvointivaltion sijaan Britannian mallin suuntaan.

– Minusta tässä on kyse nimenomaan hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta.

Orpon mukaan yleistuki turvaisi vahvan perusturvan, mutta "hölmö malli joka Suomessa nyt on, joka ei kannusta eteenpäin menoon ja työn vastaanottamiseen" pystyttäisiin purkamaan.

Tekstiä täydennetty kauttaaltaan. Klo 18.35 lisätty sinisten kantoja.

Poikien elämä on jatkuvaa tasapainoilua. Pitää todistaa olevansa "tosi poika", mutta ei saa machoilla liikaa. Pitää olla hyvä kaveri, mutta ei saa tunteilla liikaa. Pitää osata näyttää muille kaapin paikka, vaikka väkivaltaisestikin, mutta ei saa olla liian väkivaltainen, muuten saa kahelin maineen.

Kulttuuri puskee poikia tietynlaisiin rooliodotuksiin ja käyttäytymään tietynlaisen poikakoodin mukaisesti. On oltava urheilullinen ja uhkarohkea ja on ehdottomasti vältettävä tyttöjen juttuja.

Oulun yliopiston akatemiatutkija Tuija Huukin mukaan näitä "oikean pojan" ominaisuuksia aletaan poikaryhmissä helposti arvottaa paremmuusjärjestykseen. Suosituimmat pojat pääsevät usein määrittelemään, mikä paikallisessa yhteisössä on arvostettua ja mikä ei. Esimerkiksi jääkiekko koetaan monesti pojalle sopivammaksi harrastukseksi kuin vaikka voimistelu.

Paremmuusajattelu johtaa siihen, että pojat luokittelevat itsensä ja toiset pojat parempiin ja huonompiin ja alkavat kamppailla suosiosta ja vallasta.

– Siellä ollaan monesti tällaisessa nokittelukulttuurissa eli siellä on vaikea olla enää oma itsensä, kun siellä pitää buustata niin kovasti egoa, Huuki sanoo.

Poikien rooli ja miehen malli on juurtunut niin syvälle yhteiskuntaan, että vanhemmat tuputtavat sitä lapsilleen myös tiedostamattaan. Vanhemmat ja kasvattajat voivat Huukin mukaan kuitenkin muuttaa asian.

Jako tyttöjen ja poikien juttuihin lopetettava

"Pojat, älkää mölytkö!"

"Hakekaa te pojat pallo tuolta katolta."

"Kylläpäs tytöt kuuntelivat tänään hienosti."

"Tytöt voisivat tänään askarrella onnittelukortin."

Tällaisia lauseita livahtaa helposti opettajien ja vanhempienkin suusta. Niistä syntyy mielikuva, että pojille kuuluvat mekastus, rohkeus ja fyysiset suoritukset.

– Lapsille alkaa muodostua ahdas ja kapea mielikuva sukupuolesta, kun koko kulttuuri sitä massiivisesti toitottaa, Huuki toteaa.

Huukin mukaan sokea sukupuolen mukaan eriyttäminen pitäisi saada kitkettyä pois kasvatuksesta. Mitä enemmän lapsille annetaan tällaisia mielikuvia, sitä voimakkaammin lapsille alkaa kehittyä sellainen kuva, että tietyt asiat kuuluvat pojille ja tietyt tytöille. Mitä stereotyyppisempi kuva lapsille alkaa rakentua, sitä enemmän on kiusaamista ja väkivaltaa juuri niitä poikia kohtaan, jotka eivät mahdu näihin ahtaisiin käsityksiin.

– Lapset oppivat todella varhain, että tästä stereotyyppisestä kaavasta ei voi poiketa, jos haluaa olla turvassa ja välttyä väkivallalta, kiusaamiselta ja syrjinnältä, Huuki sanoo.

Enemmän tunne- ja ihmissuhdetaitoja pojille

Pojat ovat tutkitusti pieninä ihan yhtä herkkiä ja avoimia kuin tytötkin. Huuki kertoo, että tilanne muuttuu viiden ja kuuden ikävuoden paikkeilla. Vuorovaikutus aikuisen kanssa muuttuu intiimistä läheisyydestä karhunpainiksi, koska aikuiset pelkäävät, miten oma lapsi pärjää poikien maailmassa.

Vanhemmat alkavat karaisemaan ja koulimaan poikia ja näin intiimi herkkyys tukahdutetaan pojista. Tämä on erityisesti miesten ja isien ongelma. Huuki arvelee, että miehet "tuntevat nahoissaan" homofobian ja pelkäävät omien kokemustensa pohjalta sitä, mitä omalla pikkupojalla on vastassa, jos hänestä ei kasvateta "oikeaa" miestä.

– Tutkimusten mukaan se, että lapselle opetetaan tunnetaitoja tai se, että poika leikkii tyttöjen leikkejä, ei ole millään tavalla yhteydessä seksuaaliseen orientaatioon, Huuki muistuttaa.

Jos tunteita ja tunteista keskustelua ei tukahdutettaisi, vaan siihen kannustettaisiin, se antaisi Huukin mielestä pojille laveampia näköaloja poikana ja miehenä olemiseen ja toimimiseen.

Lisäksi poikia pitäisi opettaa tunnistamaan, käsittelemään ja sietämään herkkyyttä ja haavoittuvuutta.

Poikien elämä olisi Huukin mukaan paljon rikkaampaa ja myös seksuaalinen häirintä vähenisi, jos pojat kasvaisivat miehiksi, jotka pystyvät tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteita. Itseään kunnioittava poika tunnistaa, että itsellä ja muilla on tunteet ja oikeus koskemattomuuteen.

– Silloin on paljon helpompi myös ymmärtää, että erilaiset pojat pitävät erilaisista asioista eikä sitä tarvitse laittaa paremmuusjärjestykseen.

Kun tunteista, varsinkin kipeistä tunteista ei puhuta, ne tulevat jollain muulla tavalla esille, esimerkiksi juomalla tai tappelemalla.

Liikuntaa ja musiikkia lapsille

Pinnan alla muhivia vaikeita ja kipeitä asioita olisi hyvä käsitellä taiteen ja tekemisen kautta. Taito- ja taideaineissa on Huukin mukaan valtava potentiaali, joka on nyt vasta alettu oivaltaa.

Taide ja sen tekeminen auttaa paitsi prosessoimaan vaikeita asioita, myös laajentamaan ihmisen kapasiteettia.

Huuki kehottaakin vanhempia tarjoamaan lapsilleen liikuntaa, musiikkia, kuvataiteita ja teatteri-ilmaisua. Alan ammattilaisia Huuki puolestaan neuvoo opettamaan poikia käsittelemään tunteita ja oman itsen eri puolia luovin ja taidelähtöisin menetelmin.

Ole lapsesi tukena ja keskustele

Kun erilaisissa tutkimuksissa lapsilta kysytään, mikä heille olisi tärkeintä, ensimmäisten toiveiden joukossa on aina se, että olisi kavereita, ei joutuisi kiusatuksi tai jäisi yksin. Siksi Huukin mukaan lapset tarvitsevat aikuista rinnalla kulkijaa ja keskustelukumppania.

Usein kuulee sanottavan, että lapsia ei haluta kasvattaa pumpulissa tai lasten pitää oppia kestämään erilaisia vastoinkäymisiä. Huuki on eri mieltä.

– Emme me pysty lapsia niin paljon monitoroimaan, etteivätkö he saisi ihan riittävästi niitä ”Siperia opettaa” -kokemuksia. Kyllä meidän pitää tarttua niihin asioihin, mitkä me näemme tai mistä lapsi itse kertoo.

Huuki kehottaa vanhempia opettamaan lapset siihen, että asioista puhutaan. Myös kipeistä ja vaikeista asioista pitää puhua. Jos lapsiin rakennetaan keskusteleva suhde, silloin lapset oppivat käyttämään aikuisia apuna.

– Jos me emme keskustele lastemme kanssa, niin kyllä he viimeistään esiteini-ikään mennessä ovat luisuneet meidän käsistämme ja sulkeneet itsensä meiltä aikuisilta.

Tunteista voi puhua ilman, että "pippeli putoaa"

Rinnalla kulkemisella ei ole tarkoitus pelastaa lasta kaikilta maailman vaaroilta vaan antaa välineitä ja eväitä kriittiseen tarkasteluun. Tarjota lapselle turvallinen paikka, jonne voi tulla keskustelemaan ja pohtimaan asioita.

Aikuisen avulla lapsi tulee tietoiseksi erilaisista valtakuvioista ja hän pystyy lukemaan ihmisiä ja ymmärtämään, miksi joku toimii tietyllä tavalla. Aina on ihmisiä, jotka toimivat vanhojen miesmallien mukaan eikä siltä pysty omia poikia täysin suojelemaan.

– Mutta me voimme luoda sellaisen vahvan pohjan lapselle, että hän tietää, että on muutakin. Lapsissa ja nuorissa on valmiiksi kriittistä potentiaalia, sitä pitää vain ruokkia.

Muutos parempaan onkin jo alkanut. Nuorten mielestä esimerkiksi juominen ei ole enää niin coolia, kuin ennen. Huuki toivoo ja uskoo, että pian myös häirintä ja poikien välinen nokittelu koettaisiin moukkamaisena. Huuki kertoo, että monet pojat sanovat, että heitä ahdistaa se, että toiset pojat painostavat esimerkiksi puristelemaan tyttöjen pyllyjä.

Kovan poikuuden ajasta voidaan päästä yli. Tärkeintä on puhua asiasta.

– Potentiaali muutokseen on jo olemassa lapsissa. Kun miestenkin suut saadaan auki ja hekin uskaltavat sanoa, että hei minuun sattui. Ilman, että heidän pippeli putoaa.

Lisää aiheesta:

"Ei noin ison pojan tarvitse itkeä" – ahtaat sukupuoliroolit kasvattavat poikia väkivallan kulttuuriin

Taneli Heikan kolumni: Käynnistettäisiinkö #mentoo-kampanja?

Lentokoneen ikkunasta piirtyi tummanvihreä metsämaisema, joka peittyi sakeaan lumipyryyn. Italialainen Olimpia Fumo katseli näkyä ristiriitaisin tuntein.

– Aluksi mietin, että mihin oikein olen tullut. Kaikki näytti niin erilaiselta kuin Italiassa, 22-vuotias Fumo kertoo.

Kieliä ja kulttuuria opiskellut Fumo oli juuri valmistunut yliopistosta, jonka hän oli käynyt omien säästöjensä turvin. Kun hänen kaverinsa juhlivat ja matkustivat, Fumo teki tarjoilijan töitä maksaakseen opintonsa. Kun muut jäivät vielä lukion jälkeen vuosiksi kotiin asumaan, Fumo halusi kauempana sijaitsevaan yliopistoon.

– Italiassa se ei ole tavallista, mutta työelämässä katsotaan hyvällä, jos kykenee kantamaan vastuun itsestään ja asumaan yksin.

Fumon tähtäin oli selvä: kouluttautua ja saada nopeasti työpaikka. Hän kuitenkin tiesi, että tulevaisuus näytti synkältä. Fumo on yksi niistä nuorista, jotka kärsivät edelleen kymmenen vuoden takaisen talouskriisin vaikutuksista.

Työttömyysluvut ponnahtivat silloin ennennäkemättömän korkealle etenkin Etelä-Euroopassa. Tilanne ei ole ohi, sillä etenkin nuorisotyöttömyys on monessa maassa edelleen hälyttävällä tasolla.

Italiassa on työttömänä noin 40 prosenttia niistä Fumon ikäisistä nuorista, jotka eivät opiskele. Siksi Fumo päätti lähteä Suomeen vapaaehtoistyöhön.

Hän halusi nähdä, millaisesta maasta joulupukki on kotoisin.

Bussilla kulkeminen vaikeaa

Alku oli haastava. Pienessä kaupungissa Italiassa kasvanut Fumo muutti opiskelija-asuntoon yli 80 000 asukkaan Kouvolaan.

– Busseilla kulkeminen ja niiden vaihtaminen oli vaikeaa, mutta toisaalta myös hauskaa.

Fumon oli tarkoitus alkaa työskennellä kahden muun vapaaehtoisen kanssa apuohjaajana Kouvolan nuorisopalveluissa. Fumon tehtävänä oli kertoa nuorille italialaisesta kulttuurista ja opettaa heitä laittamaan italialaista ruokaa.

Sitten selvisi, että kaksi muuta nuorta olivat peruneet tulonsa. Fumo halusi silti aloittaa työn.

– Teen nyt kaikkien työt, ja hommaa on tosi paljon. Pidän myös blogia, jossa kerron päivistäni.

.

Nyt ruokapöydän ympärillä istuu kolme tyttöä, jotka pyörittelevät käsissään vaaleaa taikinaa. Luomukset näyttävät pieniltä käärmeiltä. Niistä tulee italialaisia grissini-leipätikkuja.

Tärkeänä osana Fumon työtä on aktivoida nuoria puhumaan englantia. Samalla hän oppii itsekin.

– Ulkomailla työskentely kytkeytyy siihen, mitä olen opiskellut. Tapaan ihmisiä eri kulttuureista, pystyn harjoittamaan kielitaitoani ja saamaan samalla työkokemusta.

Helpottaa työnsaantia

Suomeen tulee vuosittain Euroopasta satoja vapaaehtoisia, joista suuri osa on korkeakoulutettuja. Syynä on korkea nuorisotyöttömyys.

Eniten nuoria tulee Etelä-Euroopan maista, joissa myös työttömiä nuoria on eniten. Pahin tilanne on Kreikassa, jossa alle 25-vuotiaista, työvoimaan kuuluvista nuorista lähes puolet oli vuoden takaisissa mittauksissa vailla työtä. Suomessa alle 25-vuotiaista työttömiä oli viidennes.

Olimpia Fumo tuli vapaaehtoistyöhön EU-rahoitteisen eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun kautta. Ohjelmaan osallistuvat nuoret saavat valita kohdemaan.

Fumo asuu opiskelija-asunnossaan ilmaiseksi, eikä hänen tarvitse maksaa ruuasta tai muista kuluista.

Fumo toivoo vapaaehtoistyöstä saadun kokemuksen helpottavan työnsaantia tulevaisuudessa. Ennen Suomeen tuloa hänelle on karttunut työkokemusta myös harjoittelusta päiväkodissa ja museossa.

– Monet työnantajat arvostavat esimerkiksi ulkomailla opittua kykyä ratkaista ongelmia. Se on tärkeä seikka, sillä työllistyminen ei riipu ainoastaan opinnoista tai siitä, mitä yliopistoa on käynyt. Moni haluaa palkata työntekijän, joka on poistunut mukavuusalueeltaan, Fumo toteaa.

Hänen mielestään monilla italialaisilla nuorilla on huono asenne. Moni haluaa saada unelmatyönsä heti, mutta se ei ole mahdollista ilman työkokemusta, varsinkaan nyt kun työttömyys on suurta.

– Pitäisi olla valmis ottamaan vastaan myös sellaista työtä, josta ei pidä. Myöhemmin voi sitten toivottavasti parantaa asemaansa. Italialaisten pitäisi muuttaa käytöstään.

Vaikka työtilanne kotimaassa näyttää huonolta, Fumo uskoo tulevaisuuteensa. Hänen unelmansa on toimia kulttuurisovittelijana kansalaisjärjestössä. Hän ei kuitenkaan usko löytävänsä sellaista työtä Italiasta.

– Tiedän monia nuoria, jotka ovat lähteneet esimerkiksi Iso-Britanniaan tai Ranskaan etsimään töitä. He ovat onnistuneet siinä. Monet myös muuttavat muualta maasta Pohjois-Italiaan, jossa töitä on tarjolla enemmän. Mielipiteeni on, että jos on tarpeeksi innostunut omasta alastaan, löytää kyllä töitä, Fumo toteaa.

Fumo uskoo, että myös työuralla eteneminen on helpompaa Italian ulkopuolella.

– Italian työelämässä ei ole oikeastaan etenemismahdollisuutta. Eräs ystäväni oli vuoden tarjoilijana Lontoossa. Sen jälkeen hän yleni tarjoilijoiden johtajaksi.

Villasukat eivät onnistuneet

Fumo on ollut Suomessa alle kaksi kuukautta, mutta on jo nähnyt ja kokenut paljon. Myös kokonaan uusia taitoja on tarttunut matkaan.

– Olen oppinut tekemään nuotion ja neulomaan. Ensin minun piti tehdä villasukat, mutta se oli aivan liian vaikeaa. Päätin sen sijaan tehdä kaulaliinan, Fumo nauraa.

Fumo kiittelee suomalaisia kouluja, joissa lapsille opetetaan käytännön taitoja. Italiassa vastaavaa ei hänen mukaansa ole.

– Italian kouluissa neulottiin ehkä 70-80 vuotta sitten. Enää sitä ei tehdä. Mielestäni sen ja kaikkien muiden käytännön taitojen opettaminen olisi tärkeää..

Viiden kuukauden mittaisen vapaaehtoisjakson jälkeen Fumo aikoo jatkaa opintojaan Italiassa. Tulevaisuus voisi kuitenkin olla Suomessa.

– Voisin palata Suomeen töihin. Työilmapiirillä on suuri merkitys työnhaussa. Vaikka olenkin vain vapaaehtoistyössä, olen huomannut että ilmapiiri on hyvä. Suomalaiset ovat mielestäni rentoja. He eivät stressaa, Fumo pohtii.

Yksi on kuollut ja kolme loukkaantunut vakavasti tänä aamuna sattuneessa liikenneonnettomuudessa Jämsässä.

Kahden henkilöauton nokkakolari sattui valtatiellä 9, Patalahden huoltoaseman eteläisen liittymän kohdalla.

Onnettomuudessa oli mukana kaikkiaan kuusi henkilöä, joista neljä loukkaantui vakavasti. Loukkaantuneista kaksi oli lapsia, jotka olivat turvaistuimissa.

Vammoihinsa kuollut henkilö oli iäkkäämpi nainen, kerrotaan Sisä-Suomen poliisista. Potilaat kuljetettiin sairaalahoitoon Keski-Suomen keskussairaalaan ja Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.

Poliisin mukaan tie oli tapahtumapaikalla ajourasta märkä.

Koska olet viimeksi tarkastanut autovakuutuksesi hinnan?

Havahduin tilanteeseen pari viikkoa sitten, kun selasin netistä viitisen vuotta vanhoja farmariautoja.

Laskin vakuutusyhtiöni yksinkertaisella laskurilla, kuinka paljon erilaiset vakuutukset maksavat eri automerkeillä.

Tarkistin myös, onko nykyisen autoni vakuutusmaksu kilpailukykyinen. Olin kilpailuttanut autovakuutukseni vajaa vuosi sitten.

Mietin samalla, kuinka moni muu ei ole tehnyt helppoa tarkistusta vakuutusyhtiön laskurilla ja säästänyt selvää rahaa.

Laskurin tulos hämmästytti. Soitin saman tien vakuutusyhtiöni asiakaspalveluun ja muutin autovakuutukseni.

Kiltti kuluttaja palkitaan, törttöilijä maksaa enemmän

Media rummutti uusista liikennevakuutuksista viime vuonna monta kertaa. Silti yllättävän harva autoilija on lähtenyt kilpailuttamaan vakuutuksensa hintaa.

Kaiken takana on vuoden 2017 alussa voimaan tullut uusi liikennevakuutuslaki, joka mahdollisti monelle autoilijalle huokeammat vakuutushinnat. Laki jätti kiinteät bonustaulukot historiaan ja tilalle tuli henkilökohtaiseen vahinkohistoriaan perustuva ajoneuvon vakuutusmaksu.

Kuka sitten voittaa ja kuka häviää uusissa liikennevakuutuksissa?

Jos olet välttynyt vahingoilta liikenteessä, vakuutuslaskusi on luultavasti pienempi. Jos olet toheloinut liikenteessä, joudut maksamaan virheistäsi isomman summan.

Suomen suurimmasta liikennevakuuttajasta LähiTapiolasta kerrotaan, että heidän 1,6 miljoonasta liikennevakuutuksestaan yli 10 prosenttia on vaihtunut uuteen liikennevakuutukseen. Suurin osa vaihtajista on ollut yksityisasiakkaita. Yhtiössä ollaan tyytyväisiä määrään, mutta myönnetään, että luku voisi olla suurempi.

– Kun osa ihmisistä vaihtaa autoa, he vaihtavat myös vakuutusta. Siihen tulee luonnollinen kierto, luonnehtii LähiTapiolan yksikönjohtaja Tapani Alaviiri Ylelle puhelimitse.

Vakuutusyhtiö OP painottaa, että valtaosalla autoilijoista liikennevakuutuksen muutos on laskenut vakuutuksen hintaa. Osalla vakuutuksen hinta saattaa pysyä samana tai jopa nousta.

OP:n mukaan heidän liikennevakuutuskannastaan noin 40 prosenttia on mukana uudessa liikennevakuutuksessa. Toisin sanottuna, yli puolet on vielä ulkona.

– Asiakkaan säästöt vaihtelevat paljon vanhaan hintatasoon nähden. Yleisesti voidaan puhua keskimääräisesti 15–30 prosentin säästöistä. Osassa vakuutuksista säästöt voivat olla merkittävästi suurempiakin, arvioi OP:n tuotejohtaja Mikko Pöyhönen Ylelle puhelimitse.

Ihmettelin, miksi vakuutusyhtiöni ei tarjonnut minulle uutta, edullisempaa autovakuutusta.

Asiakas, ole aktiivinen

Viesti vakuutusyhtiöiltä on selvä: Jos haluat, että liikennevakuutuksesi muuttuu ja mahdollisesti halpenee, sinun pitää olla itse aktiivinen. Esimerkiksi laki estää sen, että vakuutusyhtiöt muuttaisivat omatoimisesti asiakkaidensa liikennevakuutuksia. Ei vaikka säästöjä olisi luvassa.

– Kannustan kaikkia vakuutuksenottajia ottamaan selvää oman vakuutusyhtiön tarjonnasta. Muutosta tapahtuu, mutta edelleen on paljon asiakkaita ja vakuutuksia, jotka ovat mukana vanhassa liikennevakuutuksessa, sanoo tuotejohtaja Mikko Pöyhönen OP:sta.

OP:sta ja LähiTapiolasta kerrotaan, että asiakkaille on pyritty tiedottamaan mahdollisimman paljon uusista liikennevakuutuksista.

Täysin samaa havaintoa ei ole tehty kuluttajien asioita valvovassa Vakuutus- ja finanssineuvonta Finessä. Se toivoo vakuutusyhtiöiltä enemmän aktiivisuutta vakuutusten markkinoinnissa.

– Kuluttajissa on herättänyt ihmetystä se, miksi vakuutusyhtiöt eivät ole ilmoittanut uudenlaisista liikennevakuutuksista, kertoo Finen vakuutusasiantuntija Hanna Salo Ylelle puhelimitse.

Hänen mukaansa vakuutusyhtiöiden nettisivuilla on hyvin tietoa uusista liikennevakuutuksista, mutta se vaatii omatoimisuutta kuluttajalta.

– Pitää muistaa oleellinen asia, että uusi vakuutus ei välttämättä ole halvempi. Se kannattaa tarkistaa ennen kuin tekee ratkaisun vakuutuksen muuttamisesta, Salo sanoo.

Säästin noin kaksisataa euroa autovakuutukseni päivittämisellä. Vakuutusmaksuni putosi siis kolmanneksen.

Hintakilpailu kiihtyy ja valuu kuluttajan laariin

Halvemmat liikennevakuutukset kuluttajille tekevät loven vakuutusyhtiöiden kassaan.

Esimerkiksi LähiTapiola laski viime vuonna 10 miljoonaa euroa liikennevakuutusten hintoja. Jostain korvaava raha on revittävä.

– Automatisoimme asioita, hallitsemme korjauskulujen nousua ja riskimaksumme kohdentuvat nykyään paremmin kuin aiemmin. Ei ole yhtä yksittäistä asiaa, jolla teemme korjausliikettä, vaan se on monen tekijän summa, LähiTapiolan yksikönjohtaja Tapani Alaviiri laskee.

Vakuutusyhtiöt vakuuttavat yksimielisesti, että kilpailu on hyvästä ja hyöty näkyy asiakkaan lompakossa.

– Kilpailu on kovempaa kuin pitkään aikaan. Se pakottaa kaikki vakuutusyhtiöt tuomaan asiakkaille perusteltuja ja laadukkaita sisältöjä. Toivon, että jatkossa kilpailemme vielä kovemmin, sanoo OP:n Pöyhönen.

– Kyllä asiakkaat hyötyvät tästä tilanteesta, ja se oli tarkoituskin. Meillä on hyvät kilpailijat Suomessa ja me kiritetään toinen toisiamme, toteaa LähiTapiolan Alaviiri.

Hänen mukaansa hintakilpailu on lähtenyt nyt liikkeelle vakuutusyhtiöiden välillä ja se tulee jatkumaan.

Lue lisää:

Liikennevakuutuksen kiinteä bonustaulukko poistuu: Mitä riskaabelimpi kuski, sitä kalliimpi vakuutus

En muista, milloin itselläni olisi ollut yhtä omituinen olo toimittajana kuin perjantai-iltana Jussi-gaalassa.

Tunnelma ennen juhlia oli hermostunut, ahdistunut ja painostava Helsingin Kaapelitehtaalla.

Elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen ympärille noussut kohu näkyi kutsuvieraissa. Ihmisten puheissa ja käytöksessä.

Elokuvaväki saapui alan omaan juhlaan ristiriitaisin tuntein.

Väitän, että monen elokuva-alan ihmisen vatsanpohjassa oli möykky.

Tuleeko kohun keskelle joutunut Louhimies juhliin, ja jos tulee, miten sitten edetään?

Täytyy muistaa, että Louhimies on ehtinyt tehdä töitä uransa aikana lukuisten elokuva-alan huippuammattilaisten kanssa.

Ei pelkästään näyttelijöiden, jotka paljastivat Louhimiehen kyseenalaiset työtavat Ylen jutussa.

Moni Louhimiehen pitkäaikaisista yhteistyökumppaneista oli perjantai-iltana paikalla.

Punaisella matolla osa juhlavieraista, joiden kanssa juttelin, sanoi suorat sanat virallisen haastattelun ulkopuolella. He toivoivat, ettei Louhimies tulisi juhliin lainkaan. Se olisi kaikille parasta.

Hän tuli.

Itseäni kylmäsi, kun näin Louhimiehen profiilin MTV3:n suoran tv-lähetyksen alussa.

Kohun keskelle joutunut ohjaaja saapui gaalaan sen jälkeen, kun toimittajat oli siirretty juhlavieraiden tieltä pois omaan, juhlatilasta eristettyyn huoneeseensa. Siksi me toimittajat saimme skuuppimme vasta tv-lähetyksestä.

Ennen juhlia itselläni oli tunne, että olen lähdössä riistametsälle. En harrasta metsästystä, eikä minulla ole siitä minkäänlaista kokemusta, mutta voin kuvitella, miltä ensikertalaisesta tuntuu, kun karhu ilmestyy näkökenttään.

Moni toimittaja mietti itsekseen Jussi-gaalan lehdistötilassa, mikä on se kysymys, joka Louhimieheltä kysytään, jos hän voittaa Jussin. Voiko häntä onnitella?

Kyse on kuitenkin palkintogaalasta, jossa elokuva-alan ammattilaiset arvioivat kotimaisia elokuvia ja niiden tekijöitä taiteellisista saavutuksista.

Jussi-palkinnoista päättävien asiantuntijoiden ja kansan maku kohtaavat harvoin parhaan elokuvan osalta.

Aku Louhimies sai Tuntemattomasta sotilaasta vain yleisö-Jussin. Se täytyi olla pettymys Louhimiehelle, joka oli samasta elokuvasta ehdolla parhaan elokuvan ja parhaan ohjauksen sarjoissa.

Louhimies näytti viilipytyltä, kun A J Annilan ohjaama Ikitie korjasi vuoden merkittävimmät Jussi-palkinnot.

Yleisö-Jussin saanut Louhimies nousi gaalassa pitämään kiitospuheen sen väen eteen, jonka riveistä hänet kaadettiin. Se on aikamoinen teko ja vaatii horjumatonta uskoa omaan itseensä.

Louhimies puhui muutoksesta, joka on alkanut. Hän viittasi elokuva-alan lisäksi itseensä.

Toivon, että Louhimiehen paperista pitämä puhe tuli sydämestä, eikä tilaustyönä kriisiviestinnän ammattilaiselta.

Tunnen ihmisiä, jotka ovat halunneet muuttua. He ovat hakeutuneet esimerkiksi psykoterapiaan ja kertoneet, että tuloksia on alkanut näkyä vuosien päästä.

Louhimiestä tuskin nähdään lähivuosina Jussi-gaalassa palkintoehdokkaana.

On kiinnostavaa nähdä, löytääkö hän tulevalle elokuvalleen tuottajaa, ja jos löytää, miten kotimaisen elokuvan tärkein rahoittaja Suomen elokuvasäätiö suhtautuu asiaan.

Se on vakuuttanut puuttuvansa alan ongelmiin.

Louhimies on kiistatta lahjakas taiteilija, mutta hänen julkisuuteen tulleita työtapojaan ei voi hyväksyä missään olosuhteissa, eikä minkään taiteellisen työn välineenä.

Miltä kuulostaisi ajatus, että tekoäly suunnittelisi työvuorosi?

Ehkä mieleesi hiipii huoli.

Miten käy arkeni? Ymmärtävätkö algoritmit, että tiistai-iltana on päästävä treeneihin? Ehdinkö hakea lapseni päiväkodista klo 16?

Oloasi ei helpota, että mediassa tekoälyn on kerrottu vievän työpaikat.

Kenties vartuit katsoen elokuvia, kuten 2001: Avaruusseikkailu, Terminator tai Matrix. Tieteispelkoihin palaamme tuonnempana.

Mutta voisiko tekoäly laatia työvuorolistasi etevämmin ja tasapuolisemmin kuin pomosi?

Tässä jutussa selvitetään, miten algoritmien aika näkyy työelämässä ja toisaalta työnhaussa.

Hengitä rauhassa. Toistaiseksi ei ole mitään pelättävää.

Tekoäly löytää sinut

Hyvästi perinteinen CV ja työhakemusten väkertäminen?

Ei niistä taideta päästä kokonaan eroon. Mutta niiden merkitys vähenee ja muoto muuttuu.

Nykyisin työnhakija joutuu täyttämään työhakemuksen erikseen jokaisen yrityksen sähköiseen rekrytointijärjestelmään. Tämä vie paljon aikaa ja energiaa.

Digitaalisuuteen ja työelämään perehtynyt psykologi Juho Toivola uskoo, että teknologia voisi tehdä työnhausta nykyistä jouhevampaa ja miellyttävämpää hakijan kannalta.

Emme ehkä hakisi niin usein vääriin työtehtäviin. Toisaalta voisimme saada algoritmien ansiosta ehdotuksia työtehtävistä, joihin emme edes älyäisi hakea.

– Tekoälystä on tulossa uusi headhunter, joka pystyy poimimaan sopivimmat ihmiset työmarkkinoilta. Siitä tulee myös uusi ammatinvalintapsykologi, joka ehdottaa työnhakijoille uudenlaisia ja hieman yllättäviäkin työtehtäviä, Toivola arvioi.

Toivola on kouluttaja ja konsultti. Hän on tehnyt töitä henkilöstöhallinnon ja työnantajamielikuvan johtajana muun muassa Finnairilla. Nyt hän on teleoperaattori Elisan resurssointipäällikkö.

Lisäksi Toivola työskentelee neuvonantajana People Geeks -yrityksessä, joka auttaa yrityksiä saamaan tolkkua digitalisaatioon.

Toivola uskoo, että työnhaussa yleistyvät keskitetyt tietopankit. Työnhakijat laativat profiilin, josta käy ilmi ihmisen tarina. Mitä osaan, mistä olen tullut, mihin olen menossa.

Amerikkalainen verkostoitumispalvelu LinkedIn on tunnetuin esimerkki, mutta sen rinnalle noussee yksityisistä yrityksistä riippumattomia, julkisia alustoja.

Työnhakija antaisi rekrytoijille käyttöoikeuden omaan dataansa, ja tämän jälkeen digitaaliset headhunterit pääsevät vauhtiin.

– Kun tekoäly näkee, missä henkilö viihtyy ja pärjää, niin se pystyy antamaan urasuosituksia. Hei, nyt olisi tämäntyyppinen tehtävä, jossa sinun vahvuutesi pääsisivät todennäköisesti oikeuksiinsa, ja sinulla olisi mahdollisuus oppia vielä uusia asioita.

Vainukoira digijäljen perässä

Useiden tietolähteiden tutkiminen ja yhdistely yleistyvät. Sovellukset haistelevat työnhakijan digitaalista jalanjälkeä verkosta. Julkiset somepäivitykset, blogimerkinnät tai videot kertovat hakijasta paljon.

Viimeistään nyt kannattaa pohtia, mitä someen syytää.

Joberate-palvelu selvittää oppivien algoritmien avulla, milloin työntekijä todennäköisesti suunnittelee työpaikan vaihtamista. Tämä on kuumaa kamaa työvoimapulassa riutuvilla aloilla.

Algoritmit seuraavat työntekijän käyttäytymistä julkisilla alustoilla, kuten Facebookissa ja LinkedInissä. Johtopäätöksiä ohjelmisto vetää esimerkiksi työpaikkailmoitusten selailun ja peukutusten perusteella.

Vielä nyt henkilöstöjohtamisessa on tyypillisempää käyttää ohjelmistoja, jotka tyytyvät profiloimaan ja listaamaan työnhakijoita paremmuusjärjestykseen jonkin halutun kriteerin perusteella.

Tällaista teknologiaa hyödyntää esimerkiksi kodinelektroniikkaa myyvä Gigantti.

Marssitaan siis Helsingin keskustassa sijaitsevaa myymälään, jossa kauppoja hieroo tuoteryhmävastaava Teemu Lassila. Hän lukeutuu huippumyyjiin, jollaisia kutsutaan Gigantissa lempinimellä Top Gun.

Verkkotesti rankkaa työnhakijoita

Gigantin myymälässä kiiltelee pitkä rivi älypuhelimia, läppäreitä, telkkareita. Niissä on tolkuton määrä speksejä. Mikä olisi passeli meikäläiselle?

Hyvä myyjä uskaltaa lähestyä asiakasta ja jaksaa kuunnella tämän tarpeita. Rivien välistä on aistittava, mitä asiakas oikeasti etsii juuri sillä hetkellä. Turinatuokion pitäisi päättyä kauppoihin.

Teemu Lassila ei vaikuta showmieheltä. Hän asettelee sanansa rauhallisesti. Mikä häntä ajaa eteenpäin työssä?

– Kilpailuvietti. Eihän tätä muuten jaksaisi tehdä, Lassila naurahtaa.

Kisa myyntiluvuista käydään tiskin takana seisovan kollegan kanssa. Hyvässä hengessä, Lassila lisää.

Gigantti haluaa palkata lisää Lassilan kaltaisia myyjiä, ja teknologia on valjastettu siinä avuksi.

Gigantin henkilöstöpäällikkö Päivi Mäenpää kertoo, että yritys on selvittänyt, millainen on ideaali myyjä.

Pohjatyönä Gigantti teetti persoonallisuus- ja kykytestejä myyjillään. Testituloksia peilattiin työntekijöiden myyntituloksiin.

Näin syntyi profiili myyjän ominaisuuksista, jotka todennäköisesti ennustavat hyvää myyntiä.

Giganttiin myyjäksi haluava täyttää kolme verkkopohjaista testiä. Niillä mitataan hakijan motivaatiota, oppimiskykyä ja toimintaa asiakastilanteissa.

Ohjelmisto laatii tulosten perusteella myymäläpäälliköille ennusteen siitä, kuinka hyvin työntekijä luultavasti pärjäisi myyjänä.

Jos hakijoita on paljon, heidät rankataan järjestykseen pisteiden perusteella. Hieman yllättäen parhaat löytyvät usein joukon keskivaiheilta, ei suinkaan kärjestä.

Suurimman pistepotin saaneet ovat loogisia ajattelijoita, mutta se ei takaa, että jaksaa asiakkaita päivästä toiseen.

Ihminen palkkaa kaltaisiaan, ohjelmisto syynää osaamista

Mäenpää painottaa, että rekrytointipäätöstä ei tehdä pelkän soveltuvuustestin perusteella. Aiempi työkokemus, opinnot ja työhaastattelu painavat edelleen vaakakupissa.

Esikarsintaa tekevät algoritmit säästävät rekrytointeja tekevien myymäläpäälliköiden työaikaa ja siten yritykseltä rahaa.

Firman menestyksen kannalta rekrytoinnit ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä Pohjoismaissa konserni palkkaa 2 000 ihmistä vuodessa satoihin myymälöihin.

Mäenpään mukaan ohjelmistoteknologian käyttö vähentää myös huteja rekrytoinneissa. Soveltuvuustestit kun antavat objektiivista tietoa hakijan osaamisesta riippumatta tämän sukupuolesta, iästä, etnisestä tausta tai ulkonäöstä.

– Ihmisellä on tapana rekrytoida itsensä kaltaisia työntekijöitä. Tällä voidaan vähentää inhimillistä erehtyväisyyttä, hän sanoo.

Soveltuvuustestit ovat olleet käytössä nyt muutaman vuoden ajan. Mäenpään mukaan konsernissa on todettu, että uudella tavalla palkatut myyjät tuottavat firmalle aiempaa parempaa tulosta.

Gigantin käyttämä ohjelmisto ei ole tekoälyä. Termiä käytetään usein algoritmeista, jotka oppivat tiedon kertyessä. Varsinaisen tekoälyn löytämiseksi suomalaisesta henkilöstöjohtamisesta on mentävä eläinten maailmaan. Keskelle koirien valjaita ja kissanleluja.

Datamassa paljastaa ihmisten liikkeet

Et löydä etsimääsi tuotetta, eikä myyjää näy missään. Tuttu tuska?

Pulmana on usein se, että myyjiä ei ole riittävästi töissä siihen aikaan kun asiakkaat ryysivät myymälöihin. Simppelin kuuloinen mutta visainen pulma. Nyt sen ratkomiseen haetaan apua tekoälystä.

Suomessa ensimmäisten joukossa on liikkeellä lemmikkieläintarvikkeita myyvä Musti ja Mirri.

Yritys selvittää tekoälyn hyödyntämistä työvuorojen suunnittelussa. Maajohtaja Juhana Lamberg kertoo, että tavoitteena on huolehtia, että henkilökuntaa on myymälöissä oikea määrä, oikeaan aikaan.

– Tekoäly voi ennustaa tulevat asiakasmäärät ja laatia tunti- ja päiväkohtaiset tarpeet myymälöille, Lamberg kertoo.

Tällä pyritään parantamaan asiakaspalvelun laatua ja siten lisäämään myyntiä.

Tekoälyn hienous perustuu siihen, että se voi ahmia käsittämättömän määrän data-aineistoa ja löytää toisiinsa vaikuttavia ilmiöitä.

Mustin ja Mirrin tapauksessa myyntiennuste laadittiin Oulun seudun myymälöille. Ennusteen pohjaksi tekoälylle syötettiin muun muassa kymmenen miljoonaa sähköistä kuittia ja tiedot 2,6 miljoonasta työtunnista.

Pilotissa työvuorosuunnittelija sai vuorolistojen pohjaksi tekoälyn laatiman ehdotuksen siitä, miten työtunnit kannattaisi sijoitella asiakasvirtojen perusteella.

Tekoälyn tarkoitus ei ole korvata vuorolistan tekijää, vaan auttaa tätä tekemään parempia päätöksiä. Ihminen huolehtisi edelleen esimerkiksi vuorotoiveiden täyttämisestä.

Mitä tekoäly sitten ehdotti? IBM:n Watson-tekoälyyn pohjaava ohjelmisto kehotti vähentämään työtunteja aamuista ja myöhäisilloista, ja lisäämään niitä klo 18–19 tienoilla.

Projektin vetäjänä toimiva konsultti Pauli Dahlbom People Geeks -yrityksestä kertoo, että alustavat tulokset ovat mallinnuksen perusteella lupaavia.

– Työvoimakulut vähenevät, mutta asiakaspalvelun laatu ja myynti kasvavat.

Tekoälylle pitää opettaa, ketkä ovat koiraguruja

Musti ja Mirri on siirtymässä samaan aikaan keskitettyyn työvuorosuunnitteluun, mikä vapauttaa myymäläpäälliköiden työaikaa myynnin johtamiseen.

Tämä on perusteltua, sillä data-analyysin mukaan parasta tulosta ovat tehneet kokeneet myymäläpäälliköt.

Dahlbomin mukaan he ovat kuitenkin tyypillisesti tehneet hiljaisia aamuvuoroja. Illan vilkkaina tunteita myymälöissä taas on käytetty paljon tarvittaessa töihin tulevia kiireapulaisia.

Dahlbom arvioi, että työvuorosuunnittelun keskittäminen ja optimointi voisivat säästää vuorosuunnitteluun käytettyä työaikaa koko konsernin tasolla noin 6 000 työtunnin edestä vuodessa. Samalla vakituiselle väelle voitaisiin tarjota, toiveiden mukaisesti, lisää tunteja, ja vähentää keikkatyövoiman käyttöä.

Maajohtaja Lamberg painottaa, että työvuoroja ei voi tehdä yksioikoisesti tekoälyä kuunnellen ja huippumyyjiä suosien.

Ketjun sadassa Suomen-myymälässä on paljon muutakin työtä kuin myyntiä, esimerkiksi kuorman purkamista, siivoamista ja kassavuoroja.

Tekoälyä pitäisi muutenkin koulia vielä paljon talon tavoille ennen kuin se voi laatia työvuorolistan pohjia.

Myymälöissä pitää esimerkiksi olla paikalla sekä kissa- että koiraguruja, jotta asiakaspalvelu pelaa.

Aiemmin työnvuorolistojen suunnittelun pohjana on käytetty myyntiraportteja, ja kokemuksen myötä kertynyttä näppituntumaa myymälöiden arjesta.

Käytännössä tämä on johtanut osaltaan siihen, että työtunnit ovat jakautuneet epätasaisesti eri myymälöiden välillä.

– Tällä pyritään myös tasa-arvoisuuteen työtunneissa, Lamberg sanoo.

Mustin ja Mirrin on tarkoitus kokeilla seuraavaksi, kuinka hyvin tekoälyn laatima ennuste istuu käytännössä myymälöiden arkeen. Päätöksiä jatkosta tehdään kenttäkokeiden jälkeen.

Sitten tapahtuu jotain yllättävää.

Soitan pilotissa mukana olleelle ihmiselle kysyäkseni lisätietoja. Hän kuulee puhelun aikana ensimmäistä kertaa, että pilotissa hyödynnetään tekoälyä.

Tekoäly-termiä ei ole lausuttu ääneen. Ehkei ole uskallettu.

Kuka saa päättää ihmisen arjesta?

Tätä täytyy kysyä digipsykologi Juho Toivolalta. Hän tuntee Mustin ja Mirrin tapauksen pääpiirteissään, sillä hän toimii projektia vetäneen People Geeks -yrityksen neuvonantajana.

– On ehkä turvallisempaa vielä puhua automatisaatiosta, robotisaatiosta, digitalisaatiosta tai algoritmeista kuin tekoälystä. Tekoälystä tulee ihmisille mieleen Terminator-elokuvat tai HAL9000.

HAL9000 oli Stanley Kubrickin ohjaaman 2001: Avaruusseikkailu -elokuvan tietokone, joka kääntyi ihmistä vastaan.

Skeptisyydelle on toki syynsä. Kuuluisa esimerkkitapaus on Microsoftin Tay-niminen tekoäly, joka muuttui rasistiseksi öykkäriksi hengailtuaan vuorokauden viestipalvelu Twitterissä.

Tämä tosin johtui siitä, että Twitterin käyttäjät alkoivat syöttää Tay’lle verbaalista kuraa, jota tämä toisti papukaijana.

Mustin ja Mirrin maajohtaja Juhana Lamberg vahvistaa, että tekoäly-termiä ei ole haluttu käyttää henkilöstön suuntaan viestittäessä.

– Tekoälystä me ei olla sellaisenaan puhuttu. Se selkeästi tuntuu isolta asialta ja vähän pelottavaltakin. Pääviesti on ollut se, että me käytämme järjestelmiä hyväksi, että saamme myymälätiimeille parhaat mahdolliset työvuorolistat.

Lääketieteessä tuskin ketään haittaa se, että itseoppivat algoritmit etsivät syöpäsoluja kudosnäytteistä patologin työn helpottamiseksi. Tai että hissejä ja liukuportaita valmistava Kone ennakoi laitteistojen huoltotarvetta etänä tekoälyn avulla.

Mutta työvuorolistojen optimointi on ihmistä koskevaa päätöksentekoa. Se tulee iholle.

Toivola painottaa, että teknologia itsessään ei ole hyvä tai paha, moraali on käyttäjän vastuulla.

Ja jos algoritmien louhima data on vinoutunutta, myös johtopäätökset menevät metsään, vaikka algoritmi toimisi teknisesti täydellisesti.

Toivolan mukaan tekoälystä puhutaan varoen henkilöstöjohtamisessa myös EU:n tietosuoja-asetuksen vuoksi.

Toukokuussa lopullisesti voimaan astuva asetus edellyttää yritysten kertovan palveluidensa käyttäjille, miten tietoja kerätään, ja milloin käyttäjä on kohteena algoritmien avulla tehtävälle profiloinnille ja automaattiselle päätöksenteolle.

– On vahvasti linjattu, ettei ihmisiä koskevia päätöksiä saisi tehdä yksinomaan algoritmien tai profiloinnin toimesta, Toivola sanoo.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että tekoäly ei voi palkata ihmistä. Ainakaan niin kauan kuin nykyinen EU-lainsäädäntö on voimassa ja sitä noudatetaan.

Kysyimme Krista Kiurulta ja Annika Saarikolta viisi kysymystä ja annoimme chatin laulaa. Aikaa kului neljä tuntia.

1) Mihin sote-uudistusta tarvitaan? 2) Mitkä ovat soten parhaat puolet? 3) Mitkä ovat soten huonoimmat puolet? 4) Mitä jos sote kaatuu? 5) Tuleeko sotesta säästöjä?

Mustasaaressa asuva Marina Sippus on käynyt läpi kovan mankelin. Hänen tyttärensä masentui vuosia sitten ylä-asteikäisenä niin pahoin, että yritti itsemurhaa.

Vaasalainen perheenäiti Nadja Elg taas sairastui seitsemisen vuotta sitten krooniseen haavaiseen paksusuolentulehdukseen, joka on erittäin kivulias ja vaikeasti hoidettava sairaus. Laukaisevana tekijänä oli Elgin kohdalla kaksostyttöjen syntymä.

Vaikka Nadjan sairaus onkin nyt lääkkeillä saatu pysymään vakaana, ja vaikka Mariankin tytär selvisi, olisivat he molemmat aikoinaan tarvinneet avuksi myös vertaistukea.

Liian moni jää yksin

Nadja Elg päätti lähteä mukaan kokemustoimintaan suolistosairauksiin erikoistuneen Crohn ja Colitis-yhdistyksen toimesta, jonka aluevastaavana hän myös toimii. Elgin mukaan hänen Colitis-sairautensa alkaa olla yleisyydessään maassamme jo uusi kansansairaus.

– Aikanaan kun olin todella huonossa kunnossa, olisin tarvinnut juuri vertaistukea myös muilta sairastuneilta. Olin käytännössä aivan yksin silloin ja siksi haluan nyt auttaa tämänkin kautta uusia sairastuneita. Ja helpottaa ehkä jonkun toisen samaa kokevan ihmisen elämää, Nadja Elg sanoo.

Marina Sippuksen tyttären vastoinkäymiset ovat kääntyneet niinkin voitollisiksi, että tytär toimii nykyään itsekin kokemusasiantuntijana ja työskentelee Vaasan mielialapoliklinikan avohoidossa sairaanhoitajana ja sosionomina. Hän juuri ehdotti äidilleenkin tätä koulutusta ja nyt Marina Sippus on sitten tuore kokemustoimija.

– Vasta jälkeenpäin olen havahtunut siihen, ettei kukaan koskaan kysynyt meiltä tyttäreni kanssa, tarvitsisimmeko me tällaista vertaistukiapua. Varsinkin itsemurhayritykset tuntuvat olevan liian suuri tabu, Marina Sippus sanoo.

Vertaistukea jo vuosikymmeniä

Potilas- ja vammaisjärjestöt käyttävät pääsääntöisesti kokemustoimijanimikettä, kun taas mielenterveys- ja päihdepuolella työskentelevät suorittavat hieman laajemman kokemusasiantuntijatutkinnon.

– Kokemustoimintakoulutus alkoi maassamme 1990-luvulla, kun taas kokemusasiantuntijoita on koulutettu vuodesta 2004 - 05 alkaen. Potilas- ja vammaisjärjestöillä on ollut sitten erikseen vielä vertaisryhmäohjaaja- ja tukihenkilökoulutusta jo vuosikymmeniä, kertaa valtakunnallisen kokemustoimintaverkoston suunnittelija Lauri Honkala.

Kokemuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden oppia vaikkapa pitkäaikaissairailta ja vammaisilta, millaista on elää sairauden tai vamman kanssa.

Kokemuskouluttajina voivat toimia myös Marina Sippuksen tapaan omaiset ja läheiset, joilta voi saada tietoa muun muassa siitä, miten vaikea sairaus tai vamma vaikuttaa läheisiin.

Sairauksien ja vammojen kirjo on varsin runsas, ja valtakunnallisessa kokemustoimintaverkostossa on mukana nykyään 36 eri sairaus-, vammais- ja läheisjärjestöä sekä heidän lähes 600 kokemustoimijaansa. Mielenterveys- ja päihdepuolella työskentelevien kokemusasiantuntijoiden määrä on suunnilleen samaa luokkaa.

Vaasa hyvänä esimerkkinä

Vaasassa ensimmäinen koulutus pidettiin vuonna 2012 ja sen jälkeen on valmistunut yhteensä noin 50 kokemustoimijaa. Vaasa on toiminut viime vuodesta asti sikäli hyvänä esimerkkinä, että se on maamme ainoa paikkakunta, jolla on oma kokemuskoordinaattori.

Tänä keväänä valmistuneet yhdeksän uutta kokemustoimijaa ovat jo käyneet ensiesiintymisellään Vaasan ammattikoulussa. Kokemustoimijoiden apu onkin suunnattu nimenomaan alan opetukseen teoriatiedon lisäksi. Ryhmässä on mukana Elgin ja Sippuksen lisäksi muun muassa syövän, diabeteksen ja lihassairauden sairastaneita kokemustoimijoita.

– Me ruvetaan kertomaan ihmisille, millaista se on ollut. On lapsia ja nuoria jotka voivat huonosti ja vanhemmat ovat pattitilanteessa. En voi sanoa mitä pitäisi tehdä, mutta voin kertoa omat kokemukseni, Sippus kertoo.

Sekä Nadja Elg että Marina Sippus arvioivat, että kokemustoimijoita tarvitaan lisää – he tuovat lääkärien ja hoitohenkilökunnan asiantuntemuksen lisäksi mukaan oman kokemuksensa.

– On tietysti some ja on mediat, ja on kaikki. Tosi hyvä että on ammatti-ihmisiä, ja pitää ollakin, mutta ammatti-ihminen ei ikinä voi tuntea sitä samaa tunnetta ja käydä läpi sitä samaa. Kun me kerrotaan, tulee ne tunteet ja kokemukset, Sippus toteaa.

Helsinkiläinen Unna Nummelin veti aamulla päälleensä essun ja sitoi hiusten peitoksi huivin. Vielä sipaus punaa poskiin ja tyttö oli muuntautunut pääsiäisnoidaksi. Nummelinille virpominen on jo niin tuttu juttu, ettei ovelle meno enää jännitä.

– Ei tämä enää jännitä. Niin monella ovella käydään, kuin vitsoja vaan riittää, hihkaisee Nummelin.

Palkaksi virpomisesta tuli suklaata ja tikkari. Arvokas vastalahja sujautetaan käsivarrella kiikkuvaan kahvipannuun ja matka jatkuu seuraavalle ovelle.

Perinteisesti virpojat ovat palmusunnuntaina pukeutuneet noidiksi ja toivottaneet virpomalla terveyttä naapurustolle. Viime vuosina ovilla on kuitenkin nähty noita-asujen lisäksi myös muita naamiaishahmoja.

Esimerkiksi helsinkiläinen Roope Prokkola oli pukeutunut tänä vuonna siaksi. Noitien kintereillä kipitti myös velhoja ja pieni tiikeri.

Iloinen nauru ja jännittynyt odotus täyttivät kadun, kun kymmenet pääsisäisnoidat ja velhot koputtelivat kilpaa oville. Palkanmaksussa oltiin tarkkoina, että kaikki varmasti saivat palkkansa ja makeiset jaettiin tasan.

Laura Larres kertoo askarrelleensa vitsoja oikein porukassa kolmen lapsen voimin. Urakka on joka vuosi iso, mutta lasten ilo palkitsee.

– Tarkoitus oli tehdä vitsat, kun pienin lapsi on päiväunilla. Hän ei sitten nukkunutkaan pitkään, joten askartelusta tuli melkoista huisketta. Minun mielestä tämä on kuitenkin tosi hyvä perinne. Kyllähän se palkitsee, kun katsoo lapsien menoa nyt, sanoo Larres.

Jussi Nummelin kulki virpojajoukon perässä vitsakuskina. Hänen mielestä perinteestä kannattaa ehdottomasti pitää kiinni, koska virpomisessa on mukava tunnelma ja tekemistä lapsille.

Varningsmeddelande Fredrikshamn, Hamn, Vilniemi Kemikalieolycka, hälsofarlig gas i luften. Alla i områden uppmanas hålla sig inomhus och stänga av ventilationen samt invänta meddelande när faran är över.

Helsingin kaupunki arvioi lastentarhanopettajien työtehtävien vaativuutta uudelleen viime keväänä.

Tuolloin myös todettiin, että työ on aiempaa vaativampaa, kerrotaan Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.

Työn vaativuutta arvioitiin uuden varhaiskasvatuslain vuoksi, jonka myötä muun muassa varhaiskasvatussuunitelmat tulivat päiväkodeissa voimaan.

– Kyllä, ilman muuta työn vaativuus lisääntyi, varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Irma Sihvonen toteaa. Sihvonen toimi arviointia tehneen työryhmän puheenjohtajana toukokuussa.

Elokuussa voimaan tuleet varhaiskasvatussuunnitelmat olivat aiemmin päiväkodeille vain suosituksia, mutta nyt niistä on tullut velvoittavia.

Ne työllistävät lastentarhanopettajia aiempaa enemmän myös sen vuoksi, että lain mukaan juuri lastentarhanopettajien täytyy laatia suunnitelmat. Aiemmin työssä saattoi auttaa lastenhoitaja, kertoo Irma Sihvonen.

Lastentarhanopettajien vastuulla on myös aiempaa enemmän kehittämis-, suunnittelu- ja arviointitehtäviä, arvioidaan Opettajien ammattijärjestöstä OAJ:sta.

Kyllä, ilman muuta työn vaativuus lisääntyi. Irma Sihvonen, varhaiskasvatuksen aluepäällikkö, Helsinki

Tehtävänkuvan muuttuminen vaativammaksi ei kuitenkaan ole johtanut palkkojen tarkistamiseen Helsingissä.

Lastentarhaopettajien vähimmäispalkka määritellään työ- ja virkaehtosopimuksessa, mutta kunnat määrittelevät tosiasiallisen palkan työn vaativuuden mukaan.

Työn vaativuuden lisääntyessä myös palkan pitäisi siis nousta.

Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi sanoo, että Helsingillä ei hänen tietojensa mukaan ole käynnissä prosessia, jossa lastentarhaopettajien tehtäväkohtaista palkkaa oltaisiin korottamassa.

En osaa sanoa, miksi sellaista prosessia ei ole käynnistetty. Emme ole keskustelleet asiasta. Liisa Pohjolainen, kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja, Helsinki

Myös kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen vahvistaa, että mitään aloitetta palkkojen nostamiseksi ei viime keväänä tehty, vaikka työtehtävien vaativuus määriteltiin uudelleen. Sellaista ei Pohjolaisen mukaan ole tälläkään hetkellä vireillä.

Pohjolainen on kuitenkin sitä mieltä, että lastentarhaopettajien työn vaativuus lisääntyi, kun uusi laki varhaiskasvatussuunitelmineen tuli voimaan.

Miksi palkkoja ei arvioitu uudelleen samalla, kun työtehtäviä päivitettiin?

– En osaa sanoa, miksi sellaista prosessia ei ole käynnistetty. Emme ole keskustelleet asiasta, Pohjolainen sanoo.

Tehtävien vaativuuden arvioinnin tehnyttä työryhmää johtanut Irma Sihvonen sen sijaan toteaa suoraan, että lastentarhanopettajien pitäisi saada nykyistä parempaa palkkaa.

Jos palkkaa haluttaisiin Helsingissä korottaa, aloite siihen voitaisiin tehdä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.

Palkasta päättää kuitenkin henkilöstöjohtaja.

Lastentarhanopettajien palkat nousivat keskusteluun, kun Yle uutisoi pääkaupunkiseudun kuntien välisestä herrasmiessopimuksesta, jonka avulla kunnat pyrkivät pitämään tehtäväkohtaisia palkkoja alkaalla. Kunnat kiistivät keskinäisen sopimisen myöhemmin.

Palkat laahaavat koko Suomessa työ- ja virkaehtosopimuksen minimirajan tuntumassa reilussa 2 300 eurossa.

Helsingissä lastentarhanopettajan tehtäväkohtainen palkka on 2 363 euroa.

Pääkaupunkiseudun päiväkodeissa on noin 600 lastentarhanopettajan paikkaa täyttämättä. Tehtävistä suurinta osaa hoitavat tällä hetkellä epäpätevät sijaiset.

Kemijärvi aikeissa nostaa palkkaa, Tampereella arviointi vielä edessä

Lastentarhaopettajan työtehtävien vaativuutta on jo arvioitu uudelleen tai arviointityötä tehdään kuluvan kevään aikana muissakin kunnissa.

Esimerkiksi Kemijärvellä uuden lain tuomien vastuiden pohjalta tehty arviointi on johtanut siihen, että myös palkkaa korjataan.

Uusi tehtävänkuvaus on tällä hetkellä kunnan henkilöstöhallinnossa käsiteltävänä, kertoo varhaiskasvatuspäällikkö Marja-Leena Karjalainen. Siellä päätetään myös palkan korotuksesta.

Näinhän palkkausjärjestelmän pitäisi olla, että vaativuuden lisääntyminen näkyy myös maksettavassa palkassa. Kristiina Järvelä, Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja

– Uusiin lastentarhaopettajan tehtäviin palkkaus määräytyy uuden tehtävänkuvauksen mukaan, Karjalainen sanoo.

Hänen mukaansa vielä ei ole tiedossa, kuinka suuresta korotuksesta on kyse.

Tampereella taas tehtävät käydään läpi ja niiden vaativuutta arvioidaan uudelleen vielä kuluvan kevään aikana.

– Näinhän palkkausjärjestelmän pitäisi olla, että vaativuuden lisääntyminen näkyy myös maksettavassa palkassa, Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä sanoo.

Järvelä ei kuitenkaan ota kantaa siihen, mitä Tampereen palkoille mahdollisesti tehdään jatkossa vai tehdäänkö mitään.

OAJ yllättyi, että Helsinki ei ole korjannut palkkoja

OAJ:ssä tietoa, että Helsinki ei ole aikeissa korjata palkkaa työtehtävien vaativuuden lisäännyttyä, pidetään yllättävänä.

– Olen hämmästynyt. Olen luottanut, että Helsingin kaupunki toimii työnantajana hyvin. Jos näin olisi tapahtunut, se olisi todella suuri yllätys OAJ:lle, työmarkkina-asiamies Timo Mäki sanoo.

Mäen mukaan palkkoja voidaan korottaa myös takautuvasti, jos työtehtävien vaativuus on oleellisesti muuttunut.

– Sopimus antaa ohjeen, että tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan siitä hetkestä lähtien, kun tehtävä on muuttunut vaativammaksi.

OAJ ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO selvityttävät kuntien palkkausjärjestelmiä parhaillaan valvontapyynnöllä, jonka ne ovat toimittaneet kuntia edustavalle KT Kuntatyönantajille.

Olen hämmästynyt. Olen luottanut, että Helsingin kaupunki toimii työnantajana hyvin. Timo Mäki, työmarkkina-asiamies, OAJ

Valvontapyynnön avulla selvitetään, toimivatko kunnat siten kuin palkkausjärjestelmät velvoittavat, eli arvioivat lastentarhaopettajien palkkaa juuri työn vaativuuden mukaan.

Valvontapyyntö laadittiin, kun Yle uutisoi pääkaupunkiseudun kuntien solmineen keskenään herrasmiessopimuksen lastentarhaopettajien palkoista.

Kunnat ovat sittemmin arvostelleet OAJ:tä siitä, että järjestö esittää palkkaa koskevia vaatimuksia julkisesti juuri, kun tes-neuvottelut ovat päättyneet.

Lastentarhanopettajia koskevat tes-neuvottelut saatiin päätökseen helmikuussa.

Timo Mäki kertoo, että OAJ:n luottamus kuntien palkkausjärjestelmiin alkoi rakoilla, kun OAJ sain vuoden 2015 työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa lastentarhanopettajille läpi 75 euron korotuksen. Silloinen minimipalkka oli 2213,88 euroa.

Kunnat eivät korotuksesta huolimatta siirtäneet korotusta palkkoihin sellaisenaan, vaan korottivat Mäen mukaan palkkaa juuri sen verran, että se saatiin kurotuksi uuteen minimiin.

Joissain tapauksissa palkkaa ei korotettu lainkaan; Jos tehtäväkohtainen palkka oli ollut jo aiemmin juuri 75 euroa yli alarajan, tes-neuvottelujen jälkeen sitä ei nostettu, Mäki selvittää.

– Luvut eivät ole isoja, mutta tämä todistaa sen, että valtakunnan tason korotuksilla on vaikeaa korjata palkkatasoa, jos paikallinen palkkausjärjestelmä ”syö” näitä korotuksia.

Nyt päättyneissä tes-nevotteluissa lastentarhaopettajan minimipalkka nousee tänä vuonna noin 2 300 eurosta 2 343 euroon.

Lue myös:

"Kutsumus ei elätä!" – Lastentarhanopettajien mielenosoituksessa vaadittiin kovin sanoin lisää palkkaa

Säästävätkö kunnat oikeasti pitämällä lastentarhaopettajien palkat alhaalla? Neljä syytä siihen, miksi pula pätevistä työntekijöistä voi käydä kalliiksi

Moni saa minimipalkan eikä senttiäkään enempää – Yle selvitti lastentarhanopettajien palkat 15 suuressa kaupungissa

Lastenhoitajat älähtävät: "Onko meidät täysin unohdettu?" – Varhaiskasvatuksen suurin ammattiryhmä kokee jääneensä varjoon

Pääkaupunkiseudun kunnat kiistävät lastentarhanopettajien palkoista sopimisen, vaikka vahvistivat sen Ylelle aiemmin – Vantaan henkilöstöjohtajalle työntekijäpula tuli yllätyksenä

Pääkaupunkiseudun kunnilla herrasmiessopimus, että lastentarhanopettajien palkkoja ei nosteta – "Kutsun tätä palkkakartelliksi"

Helsinkiläinen lastentarhanopettaja ei laittaisi lastaan päiväkotiin, jossa työskentelee: "Pitää hymyillä, vaikka päivästä on tulossa kaaos"

Tampereella sijaitseva Mältinrannan taidekeskus on kastunut vesivahingossa.

Päivystävän palomestarin mukaan syynä vesiryöpylle oli tekninen vika, mutta tarkempaa tietoa viranomaisilla ei toistaiseksi ole. Vuoto on saatu tutkittua, ja pelastusviranomaiset pumppasivat reilusti vettä pois keskuksen tiloista.

Nyt asiaa hoitavat vesilaitos ja kiinteistöhuolto. Palomestarin mukaan vahinko ei tiettävästi aiheuttanut vaaratilannetta.

Ilmastotapahtuma Earth Hour pimensi lauantaina monia maailman tunnetuimmista maamerkeistä.

Sydneyn oopperatalon lisäksi esimerkiksi Pariisin Eiffel-tornista, Egyptin pyramideilta ja New Yorkin Empire State Buildingista sammutetaan valot Earth Hourin ajaksi.

Maailman luonnonsäätiön WWF:n järjestämään ilmastotapahtumaan voi osallistua kuka tahansa sammuttamalla turhat valot tunniksi kello 20.30–21.30.

Malesian Kuala Lumpurissa pimennettiin Petronas Towers -kaksoispilvenpiirtäjät.

Kiinan pääkaupungissa Pekingissä valot sammuivat Linnunpesä-stadionilta, joka valmistui vuoden 2008 kesäolympialaisia varten.

Dubaissa Earth Houria juhlittiin sammuttamalla valot maailman korkeimmasta rakennuksesta, Burj Khalifa -pilvenpiirtäjästä.

Suomessa Earth Houriin osallistuvat muun muassa Presidentinlinna, Tampere-talo ja Lahden hyppyrimäki. Myös Yle osallistuu tapahtumaan sammuttamalla valot Pasilan linkkitornista.

Australiasta alkunsa saanut Earth Hour järjestetään tänä vuonna 12. kertaa.

Vaaratilanne on ohi Haminassa, kertoo pelastuslaitos.

Haminassa olevia kehotettiin sunnuntaina alkuiltapäivästä pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ovet, ikkunat ja ilmanvaihto. Kehotus koski keskustan, Poitsilan, Vilniemen ja Summan alueita.

Syynä oli hengitykselle haitallisen Therminol-kemikaalin hallitsematon vuoto sataman valutusaltaaseen.

Pelastuslaitos sai vuodon nopeasti hallintaan eikä uutta kaasupilveä enää muodostunut. Satama-alue suljettiin ja alueelle annettiin yleinen vaaramerkki.