Sukkapuikot juoksevat nopeaan tahtiin 30-vuotiaan Maria Nordlingin käsissä. Valkoisesta ja mustasta langasta hahmottuu villasukkaan suositun rap-artisti Cheekin kasvot.
– Usein teen sukan tai lapasen valmiiksi ja iloitsen valmista työtä ja onnistumistani ja sitten puran sen. Luulen, että jos tekisin bändineuleita muuhun käyttöön, joutuisin aikamoisiin ongelmiin, kun eihän minulla näihin mitään lisenssejä ole.
Nuoret hakevat vaikutteita käsitöihin etenkin sosiaalisesta mediasta ja ulkomailta. Tämän on huomannut käsityönopettaja Mari Hanni, joka työskentelee Helsingissä Latokartanon peruskoulussa. Hanni uskoo, että 2000-luvun alku oli käännekohta nuorten käsityökulttuurissa.
– Nyt aika pitkälläkin ikähaarukalla nuoret ovat innostuneet itse tekemään esimerkiksi harrastukseen liittyviä käsitöitä ja vaatteiden tuunaus on myös kova juttu, Hanni sanoo.
Nuoret löysivät kirjoneuleen
Myös bändisukkia neulova Maria Nordling sai idean sukkiinsa sosiaalisen median villasukkaryhmässä näkemästään valokuvasta.
Nyt hän on neulonut sukkia ja lapasia muun muassa Kaija Koon, Haloo Helsingin! keulakuva Elli Haloon, Robinin, Staminan ja Metallican kuvilla.
– Apulanta oli ensimmäinen yhtye, jonka neuloin. Mallista tuli suosittu somessa, ja pyysin Toni Wirtaselta lupaa, että saanko myydä tekemäni Apulanta-villasukkaohjeen eteenpäin. Sain luvan sillä ehdolla, että lähetän Tonille yhdet sukat, jotta hän saa laittaa ne esille Apulandia-museoon.
Toni Wirtanen halusi Apulandia-museoon esille Maria Nordlingin Apulanta-sukat.Maria Nordling
Nordlingin mukaan virkkaaminen ja neulominen innostavat nyt nuoria ja nuoria aikuisia. Nordling on jäsenenä monissa Facebookin villasukkaryhmissä, joista yksi suosituimmista on yli 70 000 jäsenen Voihan villasukka! -ryhmä.
– Koko ajan näkyy enemmän nuoria aktiivisten jäsenten joukossa, vaikka keski-ikä on varmaankin jossain 40-60 vuoden välillä. Nuorten keskuudessa kirjoneuleet ovat selkeästi suosittuja.
– Tuntuu, että innostus käsitöihin hyppäsi yhden sukupolven yli, ja nyt nuorista taas kumpuaa innostus, Nordling pohtii.
Maria Nordling on neulonut myös suosikkilaulaja Robinin villasukkiin.Maria Nordling
Craftivismi rantautuu Suomeen
Kirjoneuleiden suosiota saattaa selittää Suomeenkin rantautunut ilmiö craftivismi eli käsityöaktivismi.
– Craftivismi on kevyt kannanotto yhteiskunnallisiin asioihin käsityön keinoin. Se voi olla esimerkiksi ristipistokirjonnalla tehty mietelause vaatteessa, laukussa tai katukuvaan jätetyssä käsityössä, kertoo Helsingin Latokartanon peruskoulussa käsityönopettajana työskentelevä Mari Hanni.
Hanni on tutustunut craftivismiin opintojen kautta. Käsityöaktivismi on Hannin mukaan tullut Suomeen Englannista.
Joku oli neulonut jääkarhukuvioiset villasukat kiinnittääkseen huomiota ilmaston lämpenemiseen. Maria Nordling
– Englannissa voi löytää neulegraffitin tapaan kirjaillun käsityön julkiselta paikalta. Aina niissä ei tarvitse olla tiukkaa poliittisesti kantaaottavaa viestiä, vaikka usein näin onkin. Craftivismilla voi myös piristää toisen päivää ja jättää jonkin kivan viestin käsityössä toisen ihmisen löydettäväksi.
Myös aktiivisesti Facebookin villasukkaryhmiä seuraava käsityöharrastaja Maria Nordling on huomannut, että villasukalla voi ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin.
– Joku oli neulonut jääkarhukuvioiset villasukat kiinnittääkseen ihmisten huomion ilmaston lämpenemiseen.
Rasmus virkkaa perinteisiä pitsiliinoja ja haluaa oppia kirjontaa
Yksi käsitöistä innostuneista nuorista on liperiläinen 13-vuotias Rasmus Karjalainen.
Karjalaisen käsitöistä löytyy viitteitä craftivismista. Harmaaseen pipoon on kirjailtu teksti Vaikka läpi harmaan kiven.
– Olisi kiva oppia kirjontaa siten, ettei tarvitsisi lisätä tekstiä neuleeseen jälkeenpäin, Karjalainen pohtii.
Tähän mennessä hän on kirjaillut vain muutamia töitään. Isän punaisessa pipossa loistavat Rasmuksen suosikkijalkapallojoukkueen L.F.C:n eli Liverpool Football Clubin tunnuskirjaimet.
Pipojen lisäksi Karjalaisen näppärissä käsissä syntyvät myös perinteiset pitsiliinat.
– Näin kerran ohjeen yhdessä käsityölehdessä ja päätin kokeilla. Sitten kun ensimmäinen pitsiliina tuli valmiiksi, aloin soveltaa ohjetta omalla tyylillä.
Kipinän käsitöihin Karjalainen sai koulusta.
– Käsityönopettaja kertoi pojasta, joka alkoi virkata ja tehdä käsitöitä ja sai siitä hyvän bisneksen, joten ajattelin itsekin kokeilla.
– En usko, että tekstiilikäsityöt ovat poikien keskuudessa kovin yleinen harrastus täällä, mutta eihän sitä kukaan määritä, että tämä olisi vain tyttöjen tai poikien hommaa.
Sadat ihmiset kerääntyivät katujen varsille, kun fyysikko Stephen Hawkingin arkkua kuljetettiin hautajaissaatossa Cambridgen yliopistokaupungin halki Britanniassa lauantaina.
Kun ruumisauto saapui yliopiston alueella sijaitsevalle St. Mary the Great -kirkolle, ihmiset puhkesivat spontaaneihin aplodeihin.
Kirkon ulkopuolelle kerääntynet ihmiset kertovat yleisradioyhtiö BBC:lle ihailustaan erityisesti mustien aukkojen tutkimuksesta tunnettua fyysikkoa kohtaan.
– On innostavaa, että hänen kaltaisensa ihminen eli omana elinaikanani, 28-vuotais filosofian tohtoriopiskelija Daisy Dixon sanoi.
– Hän on hyvin ihailtava ihminen, kun ajattelee mitä hän on tehnyt elämässään ja mitä saavuttanut. Hänen kaltaistaan ei enää nähdä, sanoi puolestaan Lincolnshirestä paikalle tullut Rod Crozier.
Hautajaistilaisuuteen oli kutsuttu 500 Hawkingin omaista ja sukulaista. Kaiken teoria -elokuvassa Hawkingia näytellyt Eddie Redmayne luki hautajaistilaisuudessa Vanhan testamentin Saarnaajan kirjasta.
Muistokirjoituksen taas luki professori Faye Dowker.
– Häntä ihailtiin ja kunnioitettiin tutkijana, joka etsi tietoa. Tämä kunnioitus nähtiin kaikkialla, missä hän piti julkisia luentoja. Salit olivat aina täynnä, tunnelma sähköinen ja aplodit myrskyisiä, Dowker muisteli BBC:n mukaan.
– Minä, kuten moni muu hänet tuntenut ja häntä rakastanut, ajattelimme häntä kuolemattomana, ja siksi suruumme sekoittuu epäuskoa siitä, ette hän enää ole joukossamme, Dowler jatkoi.
Hawkingin haudataan kesäkuussa Lontoon Westminster Abbeyyn kiitosjumalanpalveluksen yhteydessä Isaac Newtonin ja Charles Darwinin hautojen lähelle.
Mitä on tapahtunut? Mikähän on muuttunut? Olen miettinyt tätä pääni puhki, mutta en keksi vastausta. Miksi minulla ei enää ole hauskaa?
Onkohan niin, että jokaiselle tulee elämässään vastaan raja, jonka jälkeen ei enää ole hauskaa? Vai onko tämä epänormaalia? Menetänkö jotain tärkeää, kun minulla ei ole hauskaa? Pitäisikö minun vastustaa tätä asiantilaa kaikin voimin ja koettaa palauttaa hauskuus elämääni? Vai voiko olla vaikka ei olekaan hauskaa? Tarkoitan, onko terveydelle vahingollista, jos ei ole hauskaa?
Entä olikohan isovanhemmillani hauskaa kun he olivat lapsia? Entäpä heidän vanhemmillaan tai ensimmäisillä suomalaisilla tai Homo erectuksella? Ajattelivatko he, että jos heillä ei ole hauskaa, jotakin pitäisi tehdä?
Oliko suomalaisilla parisataa vuotta sitten edes sanaa hauskalle? Hauska on samaa juurta kuin haaskata ja se tarkoitti tuhlaamista. Hupa on hieman samanlainen, koska jos ruoka oli hupaa, se hupeni nopeasti. Kuulostaako tuhlaaminen sitten hauskalta? Jos heität kakun jonkun naamaan, se on kyllä tuhlaamista mutta onko se hauskaa.
Englanninkielen fun tulee sanasta, joka on tarkoittanut jonkinlaista petkuttamista. Se saattaakin tavoittaa jotain haaskaamista oleellisempaa hauskan olemuksesta. Kuinkahan useasti nimittäin tulee puijattua, että on hauskaa, vaikka ei olekaan?
Oliko minulla sitten oikeasti hauskaa, jos se ei onnistunut ilman alkoholia?
On tietysti ollut aika, jolloin minulla oli hauskaa. Silloin kriteerini sille, vaivauduinko joihinkin juhliin tai tilaisuuksiin oli se, oliko odotettavissa hauskaa. Jos ei ollut, miksi mennä. Ystävien mielestä minäkin olin tuolloin aika hauska. Mutta kun nyt muistelen noita aikoja, hauskanpitoon kuului lähes aina alkoholi. Oliko minulla sitten oikeasti hauskaa, jos se ei onnistunut ilman alkoholia?
Pitäisikö sitten olla huolissaan, kun ei ole hauskaa? Ystävät ovat huomautelleet, että yksi masennuksen kriteeri on, että ei saa nautintoa asioista, joista ennen sai. Ehkä minulla on masennus? Mutta en minä tunne olevani masentunut. Saanhan minä nautintoa monista asioista. Nautin esimerkiksi siitä, jos saan olla yksin omien ajatusteni kanssa. Tykkään tassutella tihkusateessa ja hiljaisilla rannoilla ja sienimetsässä. En kuvailisi sitä hauskaksi, vaan pikemminkin melankoliseksi, mutta kai se on okei.
Hauskanpidossa, ja siinä pakossa, millä sitä viedään joka paikkaan, on jotakin rituaalinomaista.
Sosiologit ovat toivottasti selvittäneet, millä tavalla vaatimus hauskasta on valloittanut maailman. Sehän löytyy nykyään kaikenlaisilta alueilta, joissa sitä ei ollut ennen. Koulutuksen pitää olla hauskaa, muuten lapset ja nuoret eivät motivoidu. Työpaikoilla pitää olla hauskaa, muuten tuottavuus laskee. Onkohan asepalveluskin nykyään hauskaa – hmm…mikäs olikaan se juttu prinssi Harrysta, joka vertasi sotaa pleikkarilla pelaamiseen. Vain köyhyys ja syöpä eivät ole hauskaa – vielä.
Ethän nyt kuitenkaan ajattele, että minulla olisi mitään sinun ilonpitoasi vastaan. Ei suinkaan. Jos on hauskaa, pidä hauskaa, kaikin mokomin. Sen sijaan koetan sanoa, että kun on päässyt – tai joutunut – tämän rajan yli, hauskanpito näyttää täysin erilaiselta. On kuin olisi tullut vieraaseen kulttuuriin, jonka tapoja ei tunne. Hauskanpidossa, ja siinä pakossa, millä sitä viedään joka paikkaan, on jotakin rituaalinomaista.
Kulttuurista puheen ollen luin aikoinani Neal Gablerin kirjan Life: The Movie. Siinä hän kertoo, miten massamedia Amerikassa muunsi elämän viihteeksi ja kun ihmiset tottuivat siihen, he alkoivat luulla viihdettä elämäksi. Kun viihde ja elämä sekoittuivat tällä tavalla, viihtymisestä tuli kaiken tarkoitus. Kun luin kirjan ensimmäisen kerran, ajattelin, että ei kai nyt sentään. Se oli kuitenkin silloin, kun minulla vielä oli hauskaa. Nyt olen sitä mieltä että Gabler osuu oikeaan.
Gablerin nerokkain keksintö on termi nimeltä ”lifie” (ei sukua selfielle, kirja on vuodelta 1998). Se tarkoittaa fiktionalisoituja elämänpätkiä; tarinoita, jotka alkavat tosielämässä – kuten Bill Clintonin seksiskandaali – mutta jotka saavat mediassa oman elämänsä, ja jotka muuttuvat sen käsittelyssä enemmän tosiksi kuin elämä itse. Ne ovat nämä lifiet, joita me janoamme. Lifiet ovat parempia kuin elämä. Ne ovat aidompia kuin elämä. Ne ovat enemmän tosia kuin elämä. Elämä on vain raaka-aine, josta lifiet haetaan, mutta lifiet voittavat elämän kaikin tavoin.
Kun viihdettä ei erota elämästä eikä elämää viihteestä, jonkinlainen viihtymisen pakko tai vaade nousee esiin vähän kuin itsestäänselvyytenä.
On hauskempi esittää elämää kuin elää sen tylsää ja harmaata eksistenssiä.
Tämä elämän ja viihteen sekoittuminen tuntuu minusta parhaalta selitykseltä sille, miksi pitää olla hauskaa. Kun viihdettä ei erota elämästä eikä elämää viihteestä, jonkinlainen viihtymisen pakko tai vaade nousee esiin vähän kuin itsestäänselvyytenä.
Mutta palataanpa alkuun. Mitä on tapahtunut? Mitäköhän on muuttunut? Miksi minulla ei enää ole hauskaa? Ehkä maailma on muuttunut, ja minulla on sopeutumisvaikeuksia. Ehkä minä olen muuttunut; saanut vain kerta kaikkiaan tarpeekseni tästä lifiein, vaikutelmien ja esittämisen maailmasta.
Huomaan, että kun nyt lähestyn viittäkymppiä, minua kiinnostavat syklit, joita en ennen tullut ajatelleeksi: Vuorten rapautuminen. Suomännyn kitulias kasvu. Syklit, joita ihmismieli ei voi käsittää. Kevät tuntuu näiden rinnalla aivan liian nopealta ja riehakkaalta.
Minua kiehtoo se ajatus, että tämän lyhyen elämäni aikana jollakin hehtaarilla, vaikkapa sillä Ilkka Malmbergin hehtaarilla, on ollut puita, jotka ovat keskittyneet kaikella tarmollaan vain pysymään juurillaan. Mikä päiväperho minä sellaisten olentojen silmissä olenkaan; antroposeenin sanansaattaja, huikenteleva, keskittymiskyvytön ja lyhytikäinen.
Jani Kaaro
Kirjoittaja on tietokirjailija ja vapaa toimittaja. Hän rakastaa filosofiaa ja inspiroituu vanhan ja uuden, tutun ja tuntemattoman sekoittumisesta, joka johtaa johonkin hedelmälliseen asiaan.
Yhdysvallat aikoo vaatia lähes kaikilta maahan viisumia hakevilta selvitystä sosiaalisen median käytöstä. Maan ulkoministeriön perjantaina julkistaman ehdotuksen mukaan viisumia hakevan tulisi listata kaikki käyttämänsä sosiaalisen median palvelut sekä tilit, joita on käyttänyt kuluneen viiden vuoden aikana.
Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan viisumihakijan tulisi selvittää viiden vuoden ajalta myös käyttämänsä puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet. Lisäksi tulisi antaa selvitys kaikista samana aikana tehdyistä ulkomaanmatkoista.
Vaatimukset koskevat sekä matkailu- että maahanmuuttoviisumeja, mutteivät diplomaatti- tai virkamatkoja varten haettuja viisumeita. Yhdysvalloilla on useiden maiden kanssa sopimus, jonka perusteella Yhdysvaltoihin voi matkustaa ilman viisumia. Suomi ja suurin osa Euroopan maista on mukana tässä sopimuksessa.
Presidentti Trump halunnut tiukentaa maahantuloa
Yhdysvaltojen tarkoituksena on saada tarkempaa tietoa viisumihakijan taustasta ja tunnistaa ääriliikkeiden kannattajia. Uusi käytäntö koskisi arviolta yli 10:tä miljoonaa ihmistä vuosittain.
Ehdotus on osa presidentti Donald Trumpin vaalikampanjalupausta laittomaan maahanmuuttoon puuttumisesta. Trump on vaatinut Yhdysvaltoihin saapuvien ulkomaalaisten taustatarkistusten tehostamista.
Viisumia hakeneiden sosiaalisen median käyttöä alettiin selvittää jo kesällä 2017. Silloin Yhdysvaltain ulkoministeriö kertoi vaativansa selvitystä vain silloin, jos kansalliseen turvallisuuteen liittyvien syiden arveltiin voivan estää hakijalta viisumin saannin.
Vuonna 1994 syntynyt tamperelainen mies on vangittu Pirkanmaan käräjäoikeudessa todennäköisin syin epäiltynä Tesomalla vuoden 2014 joulukuussa tehdystä murhasta.
Poliisin tiedotteen mukaan epäilty on asunut tekoaikaan Tesomalla. Hän on harkinnan jälkeen tullut siihen lopputulokseen, että haluaa selvittää asian ja kantaa siitä vastuunsa.
Mies otti ensin yhteyttä hätäkeskukseen torstaina aamulla. Saamansa ohjeen mukaisesti hän meni Tampereella keskustassa olleen poliisipartion luo ja pyysi päästä selvittämään asiaa.
Kuulustelut aloitettiin heti perjantaina aamulla. Miehestä otetun DNA-näytteen tutkimus paljasti, että miehen näyte vastaa tekovälineestä taltioitua DNA-näytettä. Tekovälineestä oli jo aiemmin saatu myös uhrin DNA-näyte.
Poliisi jatkaa esitutkintaa kuulusteluin ja rikoslaboratorio DNA-näytteiden vertailuilla muihin tallennettuihin näytteisiin.
Pääsiäinen on johdettu verbistä "päästä". Pääsiäinen on merkinnyt paaston ajan päättymistä eli paastosta pääsemistä sekä synnistä pääsemisestä. Hiljainen viikko -nimitys on tullut paitsi hiljentymisestä, ehkä myös siitä, että katolisena aikana kirkonkelloja ei piinaviikolla soitettu lainkaan.
Jokaisella viikonpäivällä ennen pääsiäistä on ollut omanlainen merkityksensä ja vanha kansa kutsui niitä omilla nimillään. Nimet ovat saaneet alkunsa vuoden kiertoon, pakanallisiin uskomuksiin tai Raamatun kertomuksiin liittyvistä tavoista.
Palmusunnuntai – uudet myllynkivet paikoilleen ja virpomaan onnea
Palmusunnuntai aloittaa pääsiäisviikon. Nimitys tulee Raamatun kertomuksesta, jossa Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Ratsastavan Jeesuksen eteen laskettiin palmunlehtiä ja vaatteita. Täällä pohjoisessa palmut on korvattu pajunoksilla.
Pajunvarsilla on loitsittu ja siunattu perheenjäseniä, sukulaisia ja naapureita. Oksat oli säilytettävä oven, ikkunan tai ikonin päällä vuoden ajan. Palkaksi on ollut tapana antaa heti tai viikon päästä pääsiäissununtaina muna, makeisia, rahaa tai pääsiäisateria.
Palmusunnuntaiyönä on ollut tapana laittaa uudet myllynkivet paikoillleen. Auringon on uskottu tuovan hyvän ohra- ja papuvuoden.
Derrick Frilund / Yle
Malkamaanantai – Kuinka et huomaa malkaa omassa silmässäsi?
Malkamaanantaina on muisteltu kärsivää Kristusta, sitä kuinka syytöntä on syytetty.
Malka tulee Raamatusta: "Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa, joka on omassa silmässäsi?" Malka -sanalla viitataan tässä ihmisen omaan vikaan tai puutteeseen, jota tämä ei huomaa, mutta syyttää toista.
Malka on olkikaton päällä kattomateriaalin painona käytetty halkaistu kuusiseiväs.
Malkaa on käytetty myös vertauskuvallisesti ilmaisussa "Jeesusta malkattiin" eli puhuteltiin pisteliäästi.
Tikkutiistai – hyvää onnea tuottavia sytykkeitä
Tikkutiistaina vuoltiin sytykkeitä. Pääsiäisviikon tiistaina vuoltujen sytyketikkujen uskottiin tuovan erityisen hyvää onnea.
Kellokeskiviikko – karja pääsi kirmaamaan kello kaulassa
Kellokeskiviikkona lehmille laitettiin kellot kaulaan. Karja päästettiin siis ensimmäistä kertaa ulos kirmaamaan – kello kaulassa.
Kiirastorstai – kiira peloteltiin pois räminällä
Kiirastorstaita vietetään ripittäytymisen päivänä: silloin muistetaan ehtoollisen asettamista, Jeesuksen viimeistä ateriaa, käydään ehtoollisella ja ripittäytymässä. Kiirastorstaina myös puhdistauduttiin, sillä tuona päivänä Jeesus pesi opetuslastensa jalat. Kiira tulee ruotsin kielen sanasta "skära", puhdistaa.
Kansankertomuksissa kiira oli pihapiirissä vaikuttava paha, epäonnea tuova olento, joka karkotettiin pois kiertämällä talo ja pellot kelkassa kolisevan romun ja savuavan terva-astian kanssa.
Kiiran karkottaminen näkyy vieläkin perinteenä polttaa pääsiäiskokkoja. Nykyään nämä "kiirankarkotuskokot" roihuavat hiljaisen viikon lauantaina.
Tiina Jutila / Yle
Pitkäperjantai – päivä jona saatettiin tehdä onnea tuottava para
Pitkäperjantai tulee ruotsin "långfredag"-sanasta. "Pitkää" ilmaisevaa sanaa pääsiäisviikon perjantaista käytetään vain Pohjoismaissa. Pitkäperjantaista on käyetty myös nimityksiä "hyvä perjantai" ja "suuri perjantai".
Pitkäperjantaina on muisteltu Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja kärsimystä Golgatalla.
Pitkäperjantaina ei ole sytytetty tulta, joten on syöty vain kylmää ruokaa, kuten leipää ja mämmiä. Kyläily, kampaaminen ja laulaminen on ollut kiellettyä. Räteistä ja värttinätikuista on voitu tehdä onnea tuova para eli haltija tai apuolento. Pitkäperjantaina valmistettiin myös kalanpyydyksiä.
Tuulisen sään on uskottu ennustavan tuulista kesää.
Lankalauantai – lauantaina värjättiin lankoja ja poltettin kokkoja
Pääsiäislauantaina oli tapana keittää ja värjätä talvella kehrätyt langat.
Lankalauantai oli vanhan kansan uskomusten mukaan vuoden huonomaineisin ilta, jolloin Jumalan suojeleva vaikutus oli pienimmillään. Silloin pahat voimat eli noidat ja trullit olivat liikkeellä: niiden tarkoitus oli pilata karjaonni. "Trulli" tulee ruotsin "troll" eli peikko-sanasta.
Trullien uskottiin lypsävän maitoa ja leikkelevän karvoja lehmistä, lampaista ja joskus hevosistakin. Trulleiksi saattoivat pukeutua yhteisöstä syrjäytyneet naiset, jotka sitten tekivät tihutöitään kateudesta naapureille.
Lankalauantaina poltettiin kokkoja, sillä elävän tulen ja kitkeräntuoksuisen savun uskottiin pitävän pahat henget loitolla. Kokonpoltolla haluttiin turvata myös seuraavan satovuoden kasvu ja karjan anti.
Sukkasunnuntailla on saatettu tarkoittaa joko pääsiäisviikon ensimmäistä sunnuntaita tai viimeistä sunnuntaita. Sukkasunnuntai voi tarkoittaa sitä, että ollaan hiljaa, sukkasillaan tai sitten se on voinut liittyä pääsiäissunnuntain riehakkaaseen ilonpitoon, jolloin sukatkin lentävät jalasta.
Paasto on päättynyt pääsiäissunnuntaina. Silloin on herätty varhain, jos on menty ollenkaan nukkumaan. Sukkasunnuntaina on pukeuduttu uusiin vaatteiisiin ja menty avojaloin ulos yhdessä tanssivan, nousevan auringon kanssa. Kirkkaan päivän uskottiin enteilevän hyviä tuloja seuraavalle vuodelle.
Ennen vanhaan uskottiin, että silmät oli pestävä ennen variksen raakkumista, jotta ei päivetytä kesällä. Sukkasunnuntaina syötiin pääsiäismunia, kisailtiin eri tavoin, hypeltiin ja keinuttiin.
Kananmunat ovat symboloineet hedelmällisyyttä ja uuden syntymistä: pääsiäisenä on juhlittu paitsi Kristuksen ylösnousemusta, myös sitä, että elämä voittaa kuoleman myös luonnossa.
BUDAPEST Budapestilaisen Sándor Szikszain alaoven summeri on rikki. Se on hajotettu jo kolme kertaa, minkä vuoksi summeri on päätetty jättää korjaamatta.
Syynä ovat huonosti käyttäytyvät turistit. He paitsi rikkovat paikkoja myös häiriköivät Szikszain mukaan keskellä yötä.
– Usein summeri soi aamuyöstä, kun eksyneet humalaiset turistit yrittivät etsiä takaisin vuokraamaansa Airbnb-majoitukseen.
Szikszai asuu Unkarin pääkaupungin seitsemännessä kaupunginosassa. Aiemmin alue tunnettiin juutalaiskorttelina, mutta nykyään se on Budapestin yöelämän keskus. Kevään tullen yöelämä levittäytyy baareista kaduille ja koko kaupunginosa muistuttaa pimeän tultua riehakasta festivaalialuetta.
Kahden tunnetun synagogan ympärille on noussut liuta baareja, kahviloita ja ravintoloita.
Monelle turistille Budapestin keskusta on juhlijan taivas. Unkarissa alkoholi on länsimaihin verrattuna edullista, ja Budapest houkuttelee erityisesti viikonloppumatkailijoita. Turistien määrä kasvaa jatkuvasti.
Yksi Budapestin erikoisuuksista ovat niin kutsutut rauniobaarit. Niistä tunnetuin on Szimpla Kert, jonne on jonoa arki-iltanakin. Baarista ulos tuleva brittiopiskelijoiden porukka kertoo halvan alkoholin olleen yksi Budapestin houkutuksista.
– Historia ja juominen, Alex Wheatley kertoo matkakohteen valintaperusteiksi.
Porukan käyttäytymisessä ei ole moitittavaa, mutta heillä on sama tavoite kuin monella muulla Budapestin yössä.
– Olla niin kännissä kuin mahdollista, Jamie Roberts sanoo.
Sándor Szikszai asuu keskellä Budapestin yöelämän keskusta seitsemännessä kaupunginosassa. Hänellä ei ole mitään turisteja vastaan, mutta hän toivoo heidän käyttäytyvän nykyistä paremmin.Uwe Tautenhahn
Monen paikallisen mielestä turistit ovat erittäin tervetulleita. Ongelmana ovat vain he, joiden mielestä Budapest on paikka, jossa normaalit käytössäännöt eivät päde.
– Ei meillä ole mitään turisteja vastaan, kunhan he osaisivat käyttäytyä, Szikszai sanoo alkuillasta keskellä baarikortteleita, kun ravintolat vasta alkavat täyttyä.
Yle pyysi alueen asukkaita lähettämään videoita siitä, miltä heidän kotikatunsa yön pimetessä näyttää. Yhdellä kehnolaatuisella kännykkävideolla kaksi nuorta harrasti seksiä keskellä katua. Toisella baarijonot täyttävät koko korttelin jalkakäytävän, mikä tuo metelin kadulle aamuun asti.
Alkuvuodesta kaupunginosan asukkaat yrittävät kansanäänestyksen avulla vaimentaa meteliä. Äänestyksessä esitettiin rajoituksia baarien ja ravintoloiden aukioloille. Äänestysaktiivisuus jäi kuitenkin alle 50 prosenttiin, minkä vuoksi se mitätöitiin.
Osa seitsemännen kaupunginosan baareissa on alkanut omatoimisesti rajoittaa ei-toivottuja matkailijoita. Kőleves-ravintolan suuren sisäpihan terassilla on kyltti, joka kieltää polttariporukoiden pääsyn.
– Välillä heitä tulee parikymmentä kerralla, he rikkovat laseja ja metelöivät, Kőlevesin tarjoilija Fruzsina Pető perustelee kieltoa.
Erityisesti Britanniasta tulevat miesporukat suosivat Budapestia polttarikohteena.
Heille on tarjolla räätälöityjä polttaripaketteja. Budapestin kaduilla näkee päivittäin niin kutsuttua kaljapyöräilyä, jossa koko polttariporukka polkee ympäri kaupunkia erikoissuunnitellun, pyörillä kulkevan baaritiskin ympärillä.
Osa polttarituristeille tarjotuista ohjelmapaketeista on selvästi ihmisarvoa alentavia. Nettisivuilla tarjotaan "pilaa", jossa polttarisankarin voi lukita käsiraudoilla koko baarikierroksen ajaksi lyhytkasvuiseen mieheen tai ylipainoiseen naiseen.
Baarimikko Pető sanoo polttariporukoiden kieltämisen syyksi sen, että myös muiden matkailijoiden ja lapsiperheiden halutaan viihtyvän alueella.
– Haluamme pitää alueen sellaisena kuin se oli aiemmin muutama vuosi sitten.
Yksi Euroopan suurimmista synagogista sijaitsee Budapestissa kaupungiosassa, joka houkuttelee nykyään erityisesti juhlimaan tulleita turisteja. Aiemmin alue tunnettiin juutalaiskortteleina.Uwe Tautenhahn
Huonon käyttäytymisen lisäksi toinenkin matkailun lieveilmiö on alkanut vaikuttaa paikallisten elämään. Sándor Szikszai kertoo monen naapurinsa muuttaneen pois ja laittaneen asunnon Airbnb-palvelun kautta vuokralle.
Turistien majoittaminen tuo usein paljon enemmän rahaa kuin pitkäaikainen majoittaminen, minkä vuoksi yhä useammin naapureina on nyt koko ajan vaihtavia bileporukoita. Lisäksi vuokrataso on noussut.
Alueen alkuperäisestä juutalaisesta kulttuurista on jäljellä enää vain vähän. Toisen maailmansodan aikana seitsemännestä kaupunginosasta tehtiin juutalaisten ghetto, josta heitä vietiin tuhoamisleireille. Valtaosa unkarinjuutalaisista tapettiin holokaustissa.
Bilekorttelin rakennusbuumi vei mukanaan myös palan historiaa, kun viimeinen osa gheton muuria purettiin uuden talon autotallin tieltä. Myöhemmin paikalliset asukkaat pelastivat osan puretusta tiilistä ja rakensivat muurin uudestaan muistomerkiksi.
Kevään tullen matkailijoiden määrä vilkastuu, ja melutaso nousee. Szikszai sanoo ymmärtävänsä nuoria, jotka haluavat juhlia. Hänelle on kuitenkin yksi toive niille suomalaisille, jotka tulevat Budapestiin lomalle.
– Ymmärrän, että ihmiset haluavat juoda. Olen itsekin ollut nuori. Mutta koittakaa silti käyttäytyä.
Kouvolalainen Tanja Lahtinen istuu olohuoneensa sohvalla. Älypuhelin ja tablettitietokone ovat käden ulottuvilla, mutta nyt kädet ja sukkapuikot käyvät uuden käsityön kimpussa.
– Tästä tulee pojalle sukat Rammstein-kuviolla.
Perusvillasukat Lahtinen neuloo muutamassa päivässä, mutta saksalaisen metalliyhtyeen merkki tuo työhön lisää vaikeuskerrointa.
Vaikka nelikymppisellä neulojalla on monia kädentaitajia suvussaan, niin käsityöharrastus ei heti koukuttanut häntä.
– Ala-asteella ensimmäinen työni oli sipulipussi, josta virkkasin kaksi riviä ja jonka mummo teki loppuun. Parikymmentä vuotta sitten tein pojalle koirakuvioisia lapasia, mutta niistä tuli jotain ihan muuta. Ne tekeleet päätyivät roskiin.
Vähän yli kymmenen vuotta sitten Lahtinen päätti ottaa neulomisen haltuun. Tällä kertaa apua löytyi myös internetistä.
– Löysin esimerkiksi amerikkalaisen Ravelry-sivuston, jossa on valtavasti neule- ja virkkuuohjeita. Sitten IRC-galleriassa pohdittiin ihmisten kanssa, että vastaavan sivuston voisi perustaa Facebookiin, jos sinne alkaa tulla ihmisiä.
Lahtisen perustama Neulonta-ryhmä Facebookissa on nyt vähän yli 10-vuotias. Ryhmässä on tällä hetkellä yli 30 000 jäsentä, jotka ovat kiinnostuneet neulonnasta, kutomisesta tai virkkaamisesta.
Neulekuvia ja vilkasta keskustelua
Itä-Suomen yliopiston käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen puhuu käsityön uudesta tulemisesta, sillä itsetekemisen kulttuuri on lisännyt etenkin nuorten aikuisten harrastajien määrää. Innostusta ja neuvoja haetaan myös sosiaalisesta mediasta, joiden ryhmissä jaetaan niin onnistumiset ja kuin epäonnistumisetkin.
– Ryhmämme paras anti on, että kaikentasoiset harrastajat uskaltavat laittaa kuvia omista töistään. Toki taitajatkin esittelevät onnistumisiaan, mutta viimeksi pari päivää sitten yksi rouva laittoi kuvan ensimmäisistä villasukan tekeleistään. Kuvaan tuli paljon kannustavia kommentteja, kertoo Tanja Lahtinen.
Lankojen värikirjo on nykyään hyivn runsas.Pyry Sarkiola / Yle
Suurin osa ryhmän jäsenistä on naisia. Valtaosa myös on aktiivisia jäseniä eli he kommentoivat sekä tykkäävät julkaisuista sekä jakavat ryhmään itse kuvia.
– Perusaiheiden lisäksi neulemuoti ja erilaiset trendit näkyvät sivustolla. Islantilaiset neuleet ovat olleet tämän talven juttu.
Lahtisen mukaan keskustelu säilyy useimmiten asiallisena, eikä sivuston ylläpitäjien tarvitse paljoa meininkiin puuttua.
– Väittelyt liittyvät muun muassa eri lankamerkkien laatuun tai puikkojen vertailuun. Välillä joudumme muistuttamaan myös tekijänoikeuksista, sillä emme jaa lehdistä tai kirjoista otettuja kuvia tai ohjeita emmekä muiden ottamia kuvia kuvakaappauksina.
Lankavalmistaja tarvitsee digiyhteisöjä
Käsityöalan yrityksetkin tunnustavat verkkoyhteisöjen voiman. Esimerkiksi Pohjoismaiden suurin käsityölankojen valmistaja tuottaa lankakeränsä Kouvolassa, ja 25–35-vuotiaat naiset ovat yrityksen suurin kohderyhmä.
Yritys on mukana monessa sosiaalisen median kanavassa ja pitää virkeää digiyhteisöä yhtenä kasvun moottorina.
– Tällä hetkellä meillä on noin 100 000 rekisteröitynyttä käyttäjää meidän omassa Novitaknits-yhteisössä, sanoo Novitan toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen.
Yhtiön suosituinta opetusvideota on katsottu Youtubessa yli 260 000 kertaa. Videolla neuvotaan, miten villasukan kantapää neulotaan.
Novitan käsityölankakehräämö sijaitsee Kouvolassa.Pyry Sarkiola / Yle
Vaikka tällä hetkellä noin 95 prosenttia yrityksen myynnistä tulee Suomesta, niin sosiaalisen median kautta löytyvät globaalit markkinat.
– Olemme panostaneet digitaalisuuteen paljon, sillä haluamme inspiroida ja rohkaista kuluttajaa kaikissa kanavissa.
Myös Yhdysvaltojen suurin verkkokauppa haluaa aloittaa yrityksen lankojen myynnin muutaman kuukauden päästä. Lisäksi Saksan markkinatkin ovat avautumassa Novitalle.
– Käynnissä on maailmanlaajuinen neulebuumi. Maailma on täynnä lankoja, mutta me menemme Suomi-kärki edellä. Luonnolliset värit ja suomalainen design kiinnostavat maailmalla, arvioi Yrjö-Koskinen.
Tasaista kasvua ja maltillisia kehitysideoita
Käsityöharrastuksen lisääntynyt imu tuo myös Facebookin Neulonta-ryhmään tasaisesti uusia jäseniä.
– Minusta on todella hienoa nähdä, että nuoret ihmiset neulovat ja haluavat vaatettaa itseään ja lapsiaan itse tekemillään jutuilla. Tämä ei ole pitkään aikaan ollut vain mummojen harrastus, ryhmän perustaja Tanja Lahtinen sanoo.
Lahtinen ylläpitää avustajineen ryhmää oman työnsä ohessa. Taloudellista hyötyä hän ei ole sivusta saanut. Ryhmässä ei esimerkiksi julkaista osto- tai myynti-ilmoituksia.
Villasukkien kuvat leviävät erilaisten somekanavien kautta.Pyry Sarkiola / Yle
Facebook on kuitenkin noteerannut hänen työnsä. Helmikuussa Lahtinen oli yhtiön järjestämässä tapahtumassa Lontoossa. Helsingin Sanomat kirjoitti tapahtumasta, johon kutsuttiin 150 eurooppalaista ylläpitäjää kertomaan, millaista on ryhmän vetäminen.
– Olihan se kokemus, kun yhtiö maksoi matkat ja hotellit. Siellä pääsi tutustumaan muihin ylläpitäjiin ja kertomaan ideoita Facebookin kehittäjille.
Lahtisen ideat oman ryhmäsivunsa kehittämiseksi ovat maltillisia. Tavoitteena on esimerkiksi tehdä ryhmään Usein kysytyt kysymykset ja vastaukset -osio.
Sitä ennen on kuitenkin saatava pojan villasukat ja käsityökorissa odottava keskeneräinen peitto valmiiksi.
– Tietysti on kiva nähdä omien käsiensä jälki. Neuloessani katson usein televisiota ja rentoudun.
Vantaalaisen kerrostalon rappukäytävä kaipaisi ehostusta. Hissin peili on töhritty ja kaikki pinnat ovat kuluneita.
Oikea ovi löytyy viimein. Hetken odottelun jälkeen sen avaa silmin nähden onnellinen mies. “Pitkästä aikaa”, toteamme. Edellisestä tapaamisestamme on kulunut liki vuosi.
Vuosi sitten yhdeksänhenkinen perhe eli vaikeita aikoja. Huhtikuun 2017 alkupuolella heidät otettiin kiinni ja sijoitettiin Lappeenrannan Konnunsuon säilöönottoyksikköön. Irakilaisperhe oli hakenut Suomesta turvapaikkaa syksyllä 2015.
– Säilö on vankilamainen ympäristö. Kun jouduimme säilöön, lapset kuvittelivat, että se on lorun loppu. Lapsi ei ymmärrä, miksi joutuu sellaiseen paikkaan, Ahmed muistelee koettelemuksia.
Poliisi oli epäillyt, että perhe painuisi maan alle, kun turvapaikkapäätökset olivat kielteisiä. Siksi heidät otettiin säilöön. Ahmed puolestaan ihmetteli, mihin ihmeeseen hän suurperheineen edes voisi piiloutua.
Säilön vankilamaisuus selittää, että Joutsenon vastaanottokeskus toimii entisen vankilan tiloissa. Vankilan toiminta lopetettiin vuonna 2011, minkä jälkeen tiloja on käytetty vastaanottokeskuksena.
Kielteisen oleskeluluvan saaneita ulkomaalaisia otetaan kiinni palautuksen valmisteluvaiheessa. Vaikka olot säilössä muistuttavat vankilaa, muodollisesti kyseessä ei ole vangitseminen, sillä säilöönotettu ei ole syyllistynyt rikokseen.
Pisimmillään kiinniotto voi kestää useita kuukausia, jopa vuoden.
Lapset joutuvat Suomessa säilöön usein perheensä kanssa, koska viranomaiset katsovat, että lapsen etu on olla yhdessä vanhempiensa kanssa. Suomessa lapsen edun huomioiminen voi siis käytännössä tarkoittaa lapsen sulkemista vankilamaisiin olosuhteisiin.
Ahmedin ja hänen perheensä uusi koti on avara. Huonekaluja on vähän, sillä asunto löytyi vasta kolme viikkoa ennen haastattelua. Oleskeluluvan he saivat yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella joulukuussa.
– Tulin Suomeen kääntääkseni uuden sivun elämässä. Tuo uusi sivu alkoi vuonna 2018, Ahmed sanoo.
Syksyllä 2015 alkanut elämä Suomen vastaanottokeskuksissa on nyt ohi.
Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi seitsemän lasta. Nuorimmaista, alle kolmevuotiasta Tabarakia ujostuttaa. Hän piilottelee haastattelun ajan äitinsä helmoissa.
Kolmivuotias Tabarak ujostelee kameraa, tällä kertaa isänsä sylissä.Ghadi Boustani / Yle
Kuukauden jälkeen perhe lopulta vapautettiin. He siirtyivät Saloon vastaanottokeskukseen. Vankeuden ja vapauden ero korostuu arjen pienissä asioissa.
– Jos lapsi tarvitsee jotain, voi käydä vapaasti kaupassa. Säilössä lapsille piti keksiä selityksiä, miksi ei voi tehdä sitä tai tätä, Ahmed kuvailee.
Perheen lasten ikähaitari on kolmesta kuuteentoista vuotta. Kolme nuorimmaista lasta eivät vieläkään uskalla nukkua yksin. He kapuavat ilta toisensa jälkeen vanhempiensa sänkyyn nukkumaan.
Ahmed kertoo, että vain osa lapsista on syntynyt Irakissa, josta perhe pakeni Syyriaan vuonna 2006. Sitä ennen he olivat pakoilleet muutaman vuoden pääkaupungissa Bagdadissa. Syyriassa perhe eli sisällissodan puhkeamiseen saakka vuonna 2012.
Sen jälkeen edessä oli muutto Mosuliin, jonka puolestaan valtasi pian Isis. Perhe pakeni Isisin jaloista Pohjois-Irakin kurdialueelle Erbiliin. Siellä heillä ei ollut oleskelulupaa.
Ahmedin mukaan alueella suhtaudutaan nihkeästi arabeihin, joten he päättivät jatkaa matkaansa Turkkiin. Sieltä tie vei heidät lopulta Eurooppaan ja Suomeen.
Vielä nytkään Ahmed ei uskalla puhua perheensä kokemuksista omilla kasvoillaan. Mahdollinen palautus Irakiin pelottaa. Samasta syystä tässä jutussa ei voida kertoa tarkempia yksityiskohtia perheen taustasta. Maahanmuuttovirasto uskoo perheen kertomusta, mutta ei pidä pelkoa perusteltuna.
Perheen äiti pysyttelee taka-alalla kuten edellisissäkin tapaamisissamme. Hän jättää puhumisen miehelleen, vaikka pyydämme myös äitiä kertomaan kokemuksistaan.
Perheen lapsia kotinsa viereisellä leikkikentällä.Ghadi Boustani / Yle
Vantaa valikoitui perheen uudeksi asuinpaikaksi, koska Salosta ei löytynyt sopivaa asuntoa. Muutto Salosta Vantaalle vain kolme viikkoa ennen tapaamistamme keskeytti lasten koulunkäynnin. Lapset odottavat nyt kuumeisesti uuteen kouluun pääsemistä.
Perheen vanhimman tytön suosikkiaineisiin kuuluvat musiikki ja kuvaamataito. Pojat ovat innokkaita jalkapalloilijoita ja vankkumattomia Real Madridin kannattajia.
Ahmed harmittelee, että lasten luottamus viranomaisiin kärsi säilöönoton seurauksena. Perheen taustan Irakissa ja kokemukset Suomessa huomioiden lapset hahmottavat poliisin hyvin eri tavalla kuin suomalaiset yleensä.
– Poliisi on Irakissa kaiken yläpuolella. Poliisia pelätään. Täällä taas poliisi edustaa lakia. Kun tarvitaan apua, sitä pyydetään poliisilta. Lapsi ei ymmärrä sitä.
Kiinniotto on jäänyt kummittelemaan lasten mieliin. Ahmed kertoo, että he pelkäävät jotain vastaavaa tapahtuvan uudestaan.
Vapautumisen jälkeen viranomaisia ei Ahmedin mukaan ole lasten vointi kiinnostanut.
– Meidät siirrettiin Saloon, jossa olimme kuin ketkä tahansa vastaanottokeskuksen asukit. Mitään erityistä seurantaa sen paremmin aikuisten kuin lasten voinnista ei ollut.
Vaikka perheen kokemukset ovat rankkoja, Ahmed tuntuu edelleen luottavan suomalaisiin ja jopa suomalaiseen viranomaisjärjestelmään.
Suomi sai viimeksi muutama viikko sitten YK:n lastenjärjestö Unicefilta moitteita lasten säilöönotosta. Järjestö korostaa, että lapsia tulisi käsitellä lasten oikeuksista käsin eikä tavallisina turvapaikanhakijoina.
Ahmed toivoo, että säilöönotolle etsittäisiin lapsiperheiden kohdalla vaihtoehtoja.
– Tilanteeseen pitäisi löytyä muitakin ratkaisumalleja. Perheen isä voisi käydä vaikka päivittäin ilmoittautumassa, jolloin viranomainen näkisi, että perhe toimii, kuten pitää. Näin lapset eivät kärsisi, kuten meillä kävi.
Taksinkuljettaja on vanha cowboy-ammatti, sanoo Suomen suurimman taksivälitysyhtiön Taksi Helsingin hallituksen puheenjohtaja Jukka Kuusisto. Vanhoista ajoista on pian enää muistot jäljellä.
– Se on kiva mantra, että muutos on mahdollisuus. On aivan päivänselvää, että taksiyrittäminen ei ole enää heinäkuun jälkeen ollenkaan sellaista kuin se on ollut aikaisemmin.
Kuusisto on yli 1 200 taksiautoilijan edunvalvoja. Yrittäjien lisäksi Helsingissä taksia ajaa tällä hetkellä noin 4 500 kuljettajaa, joista parisen tuhatta täysipäiväisesti.
Uuden liikennepalvelulain tarkoitus on helpottaa taksialalle tuloa ja lisätä kilpailua. Taksiliikennettä saa sen jälkeen harjoittaa myös henkilö- ja tavaraliikenneluvalla.
Taksamittaria tarvitaan enää, mikäli matkan hinta perustuu ajan tai matkan mittaamiseen. Jos asiakkaalle kerrotaan sitova hinta etukäteen, ei taksamittariakaan tarvita. Jukka Kuusistoa muutos ei naurata.
– Tämähän johtaa siihen, että täysperävaunurekkakin on taksi, jos rekan katolle laitetaan taksikyltti. Mikä tahansa auto käy.
Taksi on nykyistä halvempi silloin kun taksia ei tarvita
Taksiyrittäjien keski-ikä Helsingissä on 55 vuotta. Vuosiansiot ovat useimmilla olleet 30 000 – 40 000 euron välillä. Moni vanhempi yrittäjä onkin jo ilmoittanut Kuusistolle, etteivät aio jäädä murrosta katsomaan, vaan jäävät eläkkeelle. Kuljettajista on jatkuvaa pulaa.
– Viime vuosina on tullut valtavasti uusia kuljettajia. Laadussa näkyy, että on tullut aika paljon maahanmuuttajia. Osa maahanmuuttajista on ihan loistavia, mutta on myös niitä, jotka tarvitsevat paljon valmennusta ja ohjausta. Ja sitten on myös niitä, jotka eivät sopeudu tälle alalle. Sama koskee tietysti heitäkin, jotka eivät ole maahanmuuttajia.
Kuusiston mukaan taksikuski ei ole kuljetus- vaan palveluammatissa. Tilanne kuitenkin muuttuu heinäkuussa, sillä asiakkaat jakautuvat palvelua arvostaviin ja heihin, jotka haluavat vain tulla kuljetetuksi mahdollisimman halvalla.
– Dynaaminen hinnoittelu tulee taksipalveluun. Ajoittain on siis halvempaa ja ajoittain kalliimpaa. Nyt on varmaan viimeinen vappu kulkea edullisemmin taksilla. Nythän taksista on maksanut saman jouluaattoyönä kuin tavallisena maanantaiyönä.
Puhutaan muttei politiikkaa
Jukka Kuusisto tietää, että ”vinkuminen ja vonkuminen” eivät nyt auta. Hän uskoo, että cowboy-porukoiden hermot pitävät, vaikka kukaan ei oikein tiedä, mitä ja ketä alalle on tulossa. Nyrkkitappeluita taksitolpilla ei kansainväliseen tapaan pitäisi olla tulossa.
Hetken mietittyään Kuusisto keksii uudistuksesta jotain hyvääkin.
– Tykkään siitä, että tähän sisältyy haaste. Tämä on potkinut meihin vauhtia.
Tuleva muutos on jo pistänyt Taksi Helsingin palvelua uuteen asentoon. Palvelukonseptia on hiottu niin, että nykyään herrasmieskuljettajan kyydissä on Kuusiston mielestä mukavampi olla. Yksi puheenaihe asiakkaiden kanssa on kielletty. Se on politiikka.
– Ihmisillä on se käsitys, että me ollaan nahkatakkisia mersumiehiä ja sen lisäksi vielä persumiehiä. Ei me oikeasti olla, mutta nähdään elämää aika paljon. Asiakkaalle ei saa myydä omia ajatuksiaan. Sosiaalinen silmä on oltava.
Taksialan maineesta Kuusisto on ehkä eniten huolissaan. Taksipomo uskoo, että varsinkin Helsinkiin ummikkona saapuva asiakas on heinäkuusta alkaen helposti vedätettävissä.
– Vedätystä on varmasti olemassa matkustajaterminaaleissa. Sitä tulee ihan varmasti tapahtumaan, jos ei pidä huolta minkälaisella leimoilla varustettua taksipalvelua käyttää.
Tyynenmeren jätepyörrettä voi sanoa maapallon suurimmaksi kaatopaikaksi. Valtameren keskelle kulkeutunutta muoviroskaa on kolmen Ranskan kokoisella alueella.
Tatuoinnit ovat nuorten aikuisten keskuudessa jo pikemminkin valtavirtailmiö kuin kannanotto. On silti paljon, mitä niistä ei tiedetä tai tulla ajatelleeksi.
Yle keräsi tietoja vuosina 1940–2000 syntyneiden ikäluokkien taloustilanteesta, siviilisäädystä ja koulutuksesta. Katso, mitä ikätovereillesi kuuluu. Tutki tästä jutusta, mitä juuri sinun ikätoverisi tienaavat, moniko teistä on mennyt naimisiin tai miten pitkälle olette kouluttautuneet.
Belgian prinssi Laurent joutuu jatkossa tulemaan toimeen 15 prosenttia pienemmällä määrärahalla. Belgian parlamentti päätti lauantaina pääministeri Charles Michelin esityksestä, että 54-vuotiaan prinssin 307 000 euron vuosittaisesta määrärahasta leikataan 46 000 euroa.
Belgiassa sovellettiin nyt ensimmäistä kertaa vuonna 2013 säädettyä lakia, jonka nojalla voidaan leikata kuningasperheen jäsenten palkkioita, jos he rikkovat tiettyjä sääntöjä.
Ennen parlamentin päätöstä julkistamassaan kirjeessä Laurent valitti, että rangaistuksesta aiheutuisi hänelle vakavaa vahinkoa.
– Nuoresta lähtien olen ollut veljeni, perheeni ja valtion palveluksessa. En ole voinut valita töitäni enkä kehittää hankkeita itsenäisesti. Minun piti jopa pyytää lupaa solmia avioliitto. Tämä palkkio on hinta elämästäni, joka on pääosin jo takanapäin, Laurent totesi.
Luvatonta edustusta useampaan kertaan
Leikkaus oli seurausta prinssi Laurentin osallistumisesta Kiinan armeijan vuosipäiväjuhlallisuuksiin Kiinan Brysselin-suurlähetystössä viime vuonna. Laurent oli esiintynyt juhlissa Belgian armeijan univormussa ilman hallituksen suostumusta.
Myös lisänimellä Prince Maudit eli Kirottu prinssi kutsutun Laurentin toimet ovat herättäneet aiemminkin kysymyksiä ja huomiota. Hän on muun muassa tavannut Libyan johtoa Muammar Gaddafin valtakaudella ja vieraillut Kongon demokraattisessa tasavallassa ilman hallituksen lupaa.
Otsikoihin ovat takavuosina Belgiassa nousseet myös Laurentin lukuisat ylinopeussakot, suhdesopat, kallis maku sekä taistelu masennusta vastaan. Prinssi Laurent meni naimisiin vuonna 2003 Claire Coombsin kanssa. Pariskunnalla on kolme lasta.
Vantaalla lauantaina kadonnut 8-vuotias poika on löytynyt hyvässä kunnossa, Helsingin poliisi kertoo Twitterissä. Poika löytyi sivullisen tekemän ilmoituksen perusteella.
8-vuotias kehitysvammainen poika katosi Vantaalla Louhelan aseman lähettyviltä noin kello 9 aikaan.
Entisen Siwa-myymälän katto romahti tänään lauantaina Joensuussa Pajatien varrella. Myymälätilat olivat tyhjänä. Saman rakennuksen siivessä toimii pieneläinvastaanotto, joka ei kärsinyt vaurioita. Pieneläinklinikan vastaanotolla olleet ihmiset kuulivat rytinän, kun katto romahti vieressä.
Varastokäytössä olleen entisen eläinsuojan katto sortui lumikuorman alla puolestaan Nurmeksen Salmenkyläntien läheisyydessä eilen pitkänäperjantaina. Viidensadan neliömetrin hallin kattorakenteista sortui noin puolet. Rakennukseen oli varastoitu erilaista tavaraa ja muun muassa traktori. Henkilövahingoilta vältyttiin.
Lisäksi perjantaina Kontiolahdella Huoltotien varrella noin 400 neliömetrin kokoisen varastorakennuksen katto sortui lumen painosta . Hallin sisällä oli muun muassa matkailuauto. Auto kärsi vaurioita, henkilövahingoilta vältyttiin myös Kontiolahdella.
Pelastuslaitos varoittaa lähestyvästä lumisateesta. Kun katoilla on jo nyt melkoinen määrä lunta, lisälumen myötä nähtäneen uusia kattojen sortumisia, ellei entisiä lumia pudotella katoilta pois.
Britannian turvallisuusministeri Ben Wallace on puolustanut venäläisen Aeroflot-yhtiön matkustajakoneen tarkastusta perjantaina.
– On rutiininomaista tutkia lentokoneita, jotta Britannia voi puolustautua järjestäytyneeltä rikollisuudelta ja haitallisten aineiden kuten huumeiden ja aseiden salakuljettajilta, Wallace sanoi kirjallisessa lausunnossaan.
Wallacen mukaan lentokone sai jatkaa matkaansa tarkastusten jälkeen.
Britannian poliisi ja tulli tutkivat perjantaina illalla Moskovaan matkalla olleen Aeroflot-yhtiön matkustajakoneen Lontoon Heathrow'n lentokentällä. Se pääsi lopulta lähtemään kolme tuntia myöhässä.
Venäjä uhkaa tutkia brittikoneet
Aeroflotin mukaan viranomaiset eivät kertoneet syytä tarkastukselle ja sallivat vain kapteenin jäädä koneen ohjaamoon tarkastuksen ajaksi. Venäjä väittää, tarkastus rikkoi kansainvälisiä sääntöjä.
Venäjän Lontoon-suurlähetystö on kutsunut tarkastusta törkeäksi provokaatioksi ja on vihjannut, että tarkastus liittyy Salisburyn myrkkyiskusta alkaneeseen diplomaattiseen kiistaan. Suurlähetystö on vaatinut Britanniaa selittämään tarkastuksen syyn.
Venäjän liikenneministeriö uhkaa taas tehdä brittiyhtiöiden lentokoneisiin vastaavia tarkastuksia, uutistoimisto RIA Novosti kertoo.
Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen mukaan viranomaisilla on oikeus tarkastaa sopijavaltioiden ilma-aluksia, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta viivytystä. Sopimuksessa ei ole määräyksiä tarkastuksen suoritustavoista tai siitä, että tarkistukselle pitäisi esittää syy.
Tupakantumpin, muovipussin tai juomapullon heittäminen maahan ei tunnu välttämättä isolta asialta. Jos roskaajia on kuitenkin paljon, kertyy asiasta suuri ongelma. Yhden alumiinitölkin häviämiseen luonnossa voi mennä yllättävän pitkä aika.
Testaa alla olevan kyselyn avulla tietosi: Kuinka hyvin sinä tunnet eri tuotteiden maatumisajat?
Testin vuosimääritelmät ja perustelut vastauksille on määritellyt Helsingin yliopiston professori ja maaperätutkija Heikki Setälä.
Artikkelia korjattu 31.3. klo 11:16 Alumiinin kohdalla puhutaan hajoamisesta lähtöaineisiinsa, ei alkuaineisiin.
Itä-Helsinkiläinen lähiö heräilee aurinkoiseen pakkasaamuun, kun kävelen Leon kanssa hänen entisen kotitalonsa eteen. Linnut laulavat jo kevättä, ja lastentarharyhmä marssii parijonossa kohti puistoa. Vähän päälle 20-vuotias Leo voisi hyvin olla olemuksensa puolesta vaikkapa ohi kävelleen lastentarharyhmän opettaja. Hän on pitkä, sopusuhtainen ja terveen näköinen.
Leon fiilikset ovat kuitenkin ankeat.
– Minä en ole ollut ikinä niin lähellä kuolemaa kuin täällä. Ihan kuin Reindeerspotting-leffassa, jossa päähenkilö kaivaa vanhoja, likaisia neuloja roskiksesta saadakseen uuden annoksen. Siihen minä palaan usein mielessäni. Haluanko palata siihen elämään? En kyllä halua.
Mielikuva miehestä muuttuu, kun hän alkaa kertoa tarinaansa. On kuin hän puhuisi jostain toisesta ihmisestä. Leon ääni vaihtuu ensin iloisesta varovaiseksi, sitten reippaasta hieman surulliseksi. Arka katse väistää alaviistoon, kun hän muistelee, miltä tuntuu olla huumepsykoosissa ja juosta kauhuissaan pitkin öisiä Helsingin katuja.
– Ostin vähän amfetamiinia, joka oli hyvin vahvaa. Aloin kuulla ääniä. Luulin jossain vaiheessa, että minun ullakollani on joku moottoripyöräjengi, joka on tappanut jonkun mummon ja vienyt sen veriset vaatteet minun häkkivarastooni.
Tuolla kertaa Leo oli onnekas. Hänen psykoottinen karkumatkansa loppui samalla kuin huumeen vaikutus, noin vuorokaudessa. Kaikille hänen tutuilleen ei ole käynyt yhtä hyvin.
–Yksi kaveri kuoli yliannostukseen. En tiedä, oliko se tahallista vai ei. Toinen tuttu kuoli omaan oksennukseensa nukkuessaan. Monet kaverini eivät ole selvinneet, kun ovat kerran menneet psykoosiin. Se on laukaissut piilevän alttiuden kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle tai skitsofrenialle.
"Tossa lääkkeitä, mitä sain yksityiseltä. Itse vedin aina suoneen."Yle
Reseptilääkkeitä suoneen
Päihtymistarkoitukseen Leolle kävi mikä vain. Jopa tupakoinnin lopettamislääke.
– Sitä sai todella helposti reseptillä. Se on bupropionia, joka on amfetamiinin johdannainen. Se toimii tosi kovaa, kun sitä käyttää suonensisäisesti. Siitäkin menin psykoosiin. Miten voi edes päästää markkinoille amfetamiinijohdannaisia tupakoinnin lopettamiseen?
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL:n mukaan riippuvuutta aiheuttavia aineita voi vertailla monella eri tavalla. Yksi on riippuvuuspotentiaali, jossa otetaan huomioon riippuvuuden lisäksi vieroitusoireet, sietokyvyn kasvu, päihdyttävyys ja aineen tuoma positiivinen tai negatiivinen vahvistus. Tällä tavoin vertailtaessa alkoholi on isoin ongelma, jonka jälkeen tulee nikotiini ja kokaiini tasapisteillä.
Toisessa vertailumuodossa otetaan mukaan aineiden aiheuttamat haitat käyttäjälle, jolloin kokaiini nousee kärkeen. Leo kokeili kokaiinia ensimmäisen kerran 17-vuotiaana.
Harva kannabista käyttänyt siirtyy heroiiniin. Merkittävämpi tekijä on se, millaisissa porukoissa henkilö liikkuu. THL:n utkimusprofessori Pekka Hakkaraisen mukaan riski siirtyä vahvempiin aineisiin on suurimmillaan porukoissa, joissa käytetään useita eri aineita.
- Nähdäkseni keskimääräistä suurempi riski päätyä kovien huumeiden käyttäjäksi on niillä, jotka aloittavat alkoholin käytön poikkeuksellisen varhaisessa iässä, kertoo Hakkarainen.
Miksi juuri hän?
Leon mielestä olisi tärkeää ymmärtää, että huumeidenkäyttäjäksi voi päätyä kuka tahansa.
- Ei se ole aina se huonoista lähtökohdista oleva, jonka vanhemmat ovat alkoholisteja.
Leo on monilapsisen perheen nuorin. Hän ei osaa sanoa, miksi juuri hän päätyi sisaruksista huumeidenkäyttäjäksi. Lukioon hän ei olisi halunnut mennä.
- Ensimmäinen vuosi lukiossa meni aivan penkin alle. Sen jälkeen lähdin vaihto-oppilaaksi, missä sitten tarjottiin kovia huumeita.
Vanhempiaan Leo ei kuitenkaan syytä.
- Minäkin olen syyttänyt vanhempiani ja he minua. Huumeidenkäyttäjät ja kaikki addiktit ovat todella kovia etsimään syitä kaikista muista paitsi itsestään. Aina löytää jonkun tekosyyn käyttämiselle.
Huumediilerit tienaavat usein huijaamalla
Leo kertoo törmänneensä usein tilanteisiin, joissa on myyty huumeina jotain väärennöstä. Esimerkiksi kaupasta saatavia ravintolisiä on hänen mukaan Helsingissä myyty hevosten nukutuslääke ketamiinina, jota käytetään myös huumeena.
Rahaa aineisiin saattoi Leon mukaan pahimmillaan kulua melkein tuhat euroa viikonlopun aikana.
Tämän takia esimerkiksi polkupyörä- ja kännykkävarkaudet ovat yleisiä. Leo arvelee, että iso osa nettikirpputorien tavarasta on varastettua. Hän varoittaa myös luottokorteista, joista pystyy siirtämään rahaa esimerkiksi ulkomaisille nettipokerisivustoille, tai lähimaksulla toimivista pankkikorteista.
– Kerran löysimme lompakon, jossa oli pari luottokorttia, joissa oli lähimaksu. Me menimme heti baariin juhlimaan ja höyläämään ne tyhjäksi.
Huonoa omaatuntoa huijaamisesta aineiden käyttäjät eivät Leon mukaan juurikaan tunne, koska huumeiden vaikutuksen alaisena arvot kääntyvät päälaelleen. Hän kertoo myös kuinka voi kokea ”sairasta onnistumisen tunnetta”, jos onnistuu tienaamaan huijauksella rahaa.
– Käyttävien kavereiden kanssa sitten leijutaan niillä saavutuksilla.
Melkein joka seitsemäs suomalainen on kokeillut jotain laitonta huumetta ainakin kerran elämässään
Vuonna 2014 tehdyn väestökyselyn mukaan lähes 800 000 suomalaista oli kokeillut laitonta huumetta ainakin kerran elämänsä aikana. Heistä noin 90 000 viimeisimmän kuukauden aikana.
"16-vuotiaana aloitin kannabiksen käytön."Yle
THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkaraisen arvion mukaan suurimmalta osalta näissä luvuissa on kysymys kannabiksen käytöstä ja satunnaisesta käytöstä.
- Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäyttäjien määräksi arvioitiin vuonna 2012 noin 18 000 - 30 000. Viime vuosina käyttäjämäärät ovat olleet kasvussa.
Pussi aina tyhjäksi
Armeijaan Leo meni normaalisti. Siellä hän ehti olla kaksi viikkoa ennen kuin alokkaat pääsivät ensimmäiselle lomalle. Vapaalle päästyään hän onnistui saamaan hieman rahaa.
– Lähdimme juhlimaan. Seuraavat muistikuvat ovat siitä, kun heräsin takaisin siellä armeijassa. Lensin samana päivänä sieltä pihalle, koska olin niin päihtynyt.
Armeijan lisäksi moni koulu jäi kesken, kun viikonlopun jälkeen huumeidenkäyttöä ei pystynyt lopettamaan eikä maanantaina päässyt tunneille.
Leon arkirytmiä säänteli pitkälti amfetamiini. Tämä saattoi tarkoittaa jopa lähes viikon mittaista valvomista.
– Jos minulla on ollut pussi amfetamiinia, en ole ikinä pystynyt lopettamaan ennen kuin pussi on ollut loppu. Se on vaan niin koukuttavaa tavaraa. Sitten sitä nukkuu 24 tuntia ja herää ilman rahaa. Sitten miettii, mistä saisi lisää huumeita.
THL:n asiantuntijat ovat esittäneet huumeidenkäytön rangaistavuudesta luopumista
THL:n Päihteet ja riippuvuudet -ryhmän kehittämispäälikkö Tuukka Tammi ja tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen ovat esittäneet, että huumepolitiikan toimintatapoja tulisi arvioida Suomessa uudelleen. Heidän mukaansa huumeiden käyttöön tulisi puuttua sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin eikä rikoslailla ja rangaistuksilla. Muutos ehkäisisi rekisterimerkinnöistä aiheutuvaa syrjäytymisriskiä ja vähentäisi huumeiden käytöstä johtuvia haittoja rohkaisemalla ihmisiä hoitoon. (Lähde: https://blogi.thl.fi/huumeiden-kayton-rangaistavuudesta-tulisi-luopua/)
- Se myös vastaisi nuorten aikuisten oikeustajua paremmin kuin nykyinen käytäntö, Hakkarainen täsmentää.
Käytön rangaistavuuden poistaminen rikoslaista ei Hakkaraisen mukaan välttämättä tarvitsisi merkitä sitä, että käyttö olisi sen jälkeen sallittua. Esimerkiksi Portugalissa, jossa huumeidenkäyttö dekriminalisoitiin vuonna 2001, käyttö on edelleen kiellettyä, mutta siihen ei puututa rikoslain vaan ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimin.
- Portugalissa huumekuolemat ja tartuntataudit vähentyivät dekriminalisoinnin seurauksena merkittävästi, huumekuolemat 40:stä 5,8:aan miljoonaa asukasta kohden. Suomessa tämä indeksiluku vuonna 2015 oli 43,1.
"Koukutuin taas uudestaan Subuun."
”Haluanko mä oikeasti tätä mun elämältä?”
Leoa oli vuosien saatossa moneen kertaan ohjattu ja pakotettu erilaisiin katkaisuhoitoihin. Hän ei kuitenkaan ollut halukas itse lopettamaan aineiden käyttöä, joten hoidot epäonnistuivat kerta toisensa jälkeen.
Ratkaisevaksi käänteeksi, jolloin hän alkoi itse ensimmäistä kertaa haluamaan irti aineista, muodostui aika, jolloin hän oli yhdessä erään naisen kanssa. Nainen käytti subutexia, ja hänen seurassaan Leo koukuttui itse uudestaan subutexiin. Nainen oli Leon mukaan narsistinen ja vaati hirveästi huomiota, huusi ja kiusasi kaikkia ympärillään.
–Olin lähdössä naisen luota kotiin, mutta hän ei päästänyt minua lähtemään vaan piilotti kenkäni. Minulla meni hermo ja kävelin kaatosateessa 10 kilometriä sukkasillaan kotiin. Mietin siinä matkalla, haluanko oikeasti tätä elämältäni. Ensimmäistä kertaa laskin päiviä, että pääsen hoitoon, enkä päiviä, että pääsen pois hoidosta.
Halu ja himo ovat kaksi täysin eri asiaa
Huumeiden käyttäjä ei pysty Leon mukaan ajattelemaan asioita järjellä. Aineet menevät kaiken muun, kuten työn, perheen ja koulun edelle. Hänen mukaansa huumeidenkäyttäjän ongelma on se, että vaikka haluaisi lopettaa ja elää kunnolla, niin himo huumeisiin voittaa.
– Siinä vaiheessa, kun haluaa tosissaan lopettaa, pitäisi antaa luottamusta takaisin pikku hiljaa. On todella tärkeä kokea, että on vielä joku arvo.
Leo tietää kokemuksesta, miten vaikeaa huumeista on päästä eroon, mutta sanoo ymmärtävänsä myös niitä vanhempia, jotka eivät enää jaksa uskoa lapsiinsa, jotka ovat monta kertaa hoidon jälkeen taas retkahtaneet.
Hän kertoo kuulleensa jostain, että huumeidenkäyttäjien eliniänodote olisi vain vähän päälle 40 vuotta. Itse nyt parikymppisenä hän toivoo voivansa jo jäädä pois rikollisesta elämästä. Viiden kuukauden kuivilla olon jälkeen Leo uskaltaa varovaisesti myös unelmoida tulevaisuudesta.
Haastattelun lopussa hän kuiskaa hiljaa.
– Ehdottomasti haluaisin tehdä töitä huumeiden käyttäjien parissa. Haluaisin kouluttautua johonkin hyvään työhön ja saada perheen. Ja elää vanhaksi ja onnelliseksi.
Sen sanottuaan hän nostaa päätään ja katsoo varovasti taas silmiin.
Tesoman kolme vuotta sitten tehdyn murhan epäilty tuli torstaina omantunnontuskiin ja kysyi aamulla hätäkeskuksesta mitä pitäisi tehdä. Sieltä saamansa ohjeen mukaan hän meni poliisipartion luo, alkoi kertoa tapahtumista ja halusi yhteyden jutun tutkinnanjohtajaan.
– Niin hän sitten teki ja poliisi vei hänet asemalle, kertoi tutkinnanjohtaja Jari Kinnunen tapahtumien kulusta Yle Tampereen haastattelussa.
Kinnusen mukaan mies on ollut siitä lähtien poliisin hallussa. Hänen kuulustelunsa aloitettiin heti torstaina. Lisävarmistusta asiassa saatiin, kun miehen ja murhapaikalta löydetyn dna:n vastaavuus alustavan tiedon pohjilta saatiin varmistettua.
Samaan aikaan myös Kinnunen itse sai tiedon tapahtumista.
Mies on jo tässä vaiheessa kuulusteluja kertonut, että hän on pitkään pohtinut asiaa ja haluaa saada tämän pois päiväjärjestyksestä.
– Hän on saanut kertoa itse, omaan tahtiinsa. Kuulustelija on tehnyt joitakin tarkentavia kysymyksiä siltä osin, että saadaan hänet oikeasti sidottua tekopaikalle.
Poliisilla on nyt hyvä yhteys miehen, mutta tämän päivän aikaa poliisi suunnittelee kuulustelua lisää ja toivoo saavansa valaistusta asiaan.
Sen verran tiedetään, etteivät uhri ja tekijä tunteneet toisiaan entuudestaan. Sitä ei myöskään vielä tiedetä, kuinka kauan miehet olivat yhdessä tekoaikana.
Kinnusen mukaan murhasta epäillyllä ei ole taustalla minkäänlaista rikoshistoriaa, eikä tapahtuman motiivista ole vielä tietoa.
Se yllätti poliisin, että miehen historia on niin puhdas.
– Harvemmin ihminen aloittaa rikosten tekemisen tämmöisestä teosta. Siinä mielessä toki yllätti.
Pelkkä tunnustus ei riitä
Nyt asia etenee normaalin järjestyksen mukaan.
– Suomen oikeusjärjestelmässä pelkkä tunnustus ei riitä. Siihen pitää saada lihaa luitten ympärille. Mutta onhan meillä varma dna-lausunto, joka on hyvin merkittävä. Ja sitten tietysti yksityiskohdat, joita hän kertoo muusta, muun muassa tekoaseeseen liittyen, Ne tukevat sitä, että hän puhuu ihan asiaa, tutkinnanjohtaja Jari Kinnunen kertoo haastattelussa.
Kinnusen mukaan aika usein poliisin pakeille kävelee ihmisiä, jotka kertovat asioista, joita he kuvittelevat tehneensä tai haluavat jostain syystä tulla tunnustamaan. Mutta aika harvoin he todellisuudessa ovat tekijöitä.
Nyt koettu murhan tunnustaminen ei silti ihan poikkeuksellista ole.
– Kyllähän näitä rikoshistoriassa varmasti on, mutta ei se tavanomaista tietenkään ole. Se on pitkä prosessi, että henkilö päätyy siihen, että hän kokee tärkeämmäksi asian saattamisen pois päiväjärjestyksestä.
Tutkinta olisi kestänyt vielä vuosia
Tutkinnanjohtaja Jari Kinnunen kertoo, että ilman miehen omaa tunnustamista jutun kaiken jäljellä olevan tiedon kerääminen ja purkaminen olisi vienyt vuosia.
– Kävimme muutama viikko sitten läpi meillä olevaa tietomassaa ja totesimme päätutkijan kanssa, että tällä lailla tutkien meiltä olisi mennyt varmaan vielä kolme vuotta, että kaikki tieto olisi tarkistettu ja kaikki henkilöt olisi tiputettu listoilta.
Kinnusen mukaan tällainen ratkaisu sai poliisi tyytyväisiksi.
– Kyllä siinä oli aika monta hymysuuta. Kyllä se tunteisiin meni kaikilla, jotka tutkinnassa ovat mukana olleet.
Juttua täydennetty Kinnusen haastattelun lisäyksityiskohdilla kello 10.16
Kesämökin omistaja on saanut huomata kiinteistöverolaskunsa kallistuvan vuosi vuodelta. Ja ihmekös tuo: kunnat ovat nostaneet kiinteistöveroprosenttejaan jo pitkään eli käytännössä koko 2000-luvun ajan kuluva vuosi mukaanluettuna.
Myös kiinteistöjen verotusarvojen kohoaminen on omalta osaltaan hilannut kiinteistöverolaskua ylöspäin.
Nousuputken seurauksena kuluvan vuoden mökkiverolasku vetää monen mökinomistajan suupielet viivaksi: vuosilasku voi helposti olla 500–700 euroa ja enemmänkin.
Maan korkein keskimääräinen mökkiverolasku on tänä vuonna Espoossa: 836 euroa. Suositussa mökkikunnassa Raaseporissa se on 610 euroa ja Porvoossa 520 euroa. Maan keskiarvo on 243 euroa.
Yle Uutisgrafiikka
– Minusta 200 euroa vuodessa on sopiva mökkivero. Sen edestä saa mökkikunnassa jo palvelujakin. Sitä suurempi summa on pelkkää rahastamista ja menee jo kuntatalouden pelastamisen piikkiin, lataa Vapaa-ajan asukkaiden liiton varapuheenjohtaja, eläköitynyt huippuvirkamies Erkki Virtanen.
Jutun pohjalta löytyvästä mökkiverolaskurista voit helposti tarkistaa oman mökkikuntansa keskimääräisen vapaa-ajan asunnon kiinteistöveron. Samalla näet verolaskun muutoksen vuodesta 2014 tähän päivään. Kyse on keskiarvosta kussakin kunnassa, koska jokaisen kiinteistön kiinteistöverolasku on omansa.
Mökkiveroa neljännesvuosisata
Kesämökkeilystä tehtiin kuntien raha-automaatti 1990-luvun alussa kiinteistöveron avulla. Vastineen antaminen mökkikuntalaiselle esimerkiksi palveluina ei ollut tuolloin päällimmäisenä mielessä.
– Näinhän ei koskaan ajateltu, kun laki säädettiin. Silloin ajatus oli vain rahastaa mökkiläisiä. Piste. Ja tarkoitus on edelleen sama, väittää Virtanen.
1990-luvun alun päivistä mökkivero on kallistunut huimasti ja sen tuotto kunnille on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Suosittu mökkikunta voi saada huviloista verotuloa monta miljoonaa euroa vuodessa. Näillä rahoilla kustannetaan kaikille yhteisiä ja toki mökkiläistenkin suosimia palveluja kuten kirjastoja, liikuntapaikkoja ja terveyskeskuksia.
Monen mielestä mökkiveroeuroja olisi kuitenkin syytä käyttää muutenkin mökkiläisten hyväksi. Näin myös tehdään esimerkiksi Raaseporissa.
– Laajennamme vesi- ja viemäriverkostoa. Olemme ottaneet haltuun yhden vesiosuuskunnan kahdella miljoonalla eurolla ja modernisoineet sitä 300 000 eurolla. Meillä on pienvenesatamia, joissa mökkiläiset säilyttävät veneitään ja pääsevät saareensa. Olemme tukeneet myös kuituverkkoa yhdessä kylässä, jossa on paljon myös vapaa-ajan asutusta, luettelee Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist.
Kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist sanoo Raaseporin panostavan kohtuullisen paljon mökkiläisten palveluihin.Markku Pitkänen / Yle
Kunnilla riittää menokohteita jatkossakin. Erkki Virtanen uskoo kuntien jatkavan verojen nostolinjaa tulevinakin vuosina.
– Kunnat ovat taloudellisessa ahdingossa joka tapauksesssa ja sote-uudistuksen jälkeen vielä suuremmassa. Löisin vetoa sen puolesta, että kiinteistöverot ja mökkiverot nousevat jatkossa vähintäänkin kohtuullista vauhtia.
Maksajia piisaa. Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä.
