Kouvolan keskustassa on leikkipuisto, jonka nimi on Hampsta. Nimen keksi lapsi, ja perheet saivat osallistua puiston suunnitteluun. Kaupunki keräsi netissä ehdotuksia asukkailta. Ehdotusten perusteella puistoon valittiin esimerkiksi liukumäki.

Hampstaa voidaan pitää esimerkkinä siitä, miten lapsia on huomiotu päätöksenteossa. Läheskään aina näin ei tapahdu. Ei myöskään Kouvolassa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan päätösten vaikutuksia lapsiin pitäisi arvioida entistä järjestelmällisemmin. Se tarkoittaa sitä, että päätösten tueksi pitäisi hankkia luotettavaa tietoa, ja lapsilta ja nuorilta pitäisi kysyä mielipiteitä.

– Päätökset tehdään hirveän usein mutu eli musta tuntuu -periaatteella. Päätöksiin kirjataan hyviä tavoitteita, mutta se ei tarkoita, että päätös toteuttaisi asetettuja tavoitteita, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen.

Vuoden alussa myös lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila ilmaisi samankaltaisen huolen STT:n haastattelussa koskien hallituksen lainvalmistelun puutteita.

Ratkaisuksi päätöksenteon ongelmiin Mannerheimin Lastensuojeluliitto ehdottaa lapsivaikutusten arviointia. Kyse on työkalusta, jolla hankitaan tietoa, jolla voidaan puntaroida erilaisten päätösvaihtoehtojen vaikutuksia ennakolta.

Kuulostaa yksinkertaiselta. Siitä huolimatta käytäntö on yleistynyt hitaasti suomalaisessa päätöksentekokulttuurissa.

Ihmisten käytöstä voi olla vaikea ennakoida

Joskus vaikutusten ennakointi on kuitenkin hankalaa. Valmistelu on virkamiesten työtä.

– Esimerkiksi jos puistoon suunnitellaan polut, niin eivät ihmiset välttämättä kävele niitä pitkin, vaan oikaisevat kohdista, mistä suunnittelija ei menisi. Ihmiset eivät käyttäydy aina sillä tavalla, kun suunnittelee, sanoo Kouvolan kaupungin kaavoitusarkkitehti Kaisa Niilo-Rämä.

Kaavoitusarkkitehti kertoo kannattavansa lapsivaikutusten arvioinnin lisäämistä. Tällä hetkellä Kaisa Niilo-Rämä suunnittelee Kouvolan ydinkeskustan osayleiskaavaa. Suunnittelu sisältää useanlaisia ennakkoselvityksiä. .

Ylipäätään yhdeksi arvioinnin apuvälineeksi Kaisa Niilo-Rämä nostaa uuden teknologian.

– Esimerkiksi liikennettä pystytään simuloimaan jo aika paljon tietokonemallinnuksella. Voidaan tarkistella, miten liittymät toimivat tai sitä, miten rekka mahtuu ajamaan kurvien läpi. Puistosuunnitelmia tai kaavoja voidaan sen sijaan tarkastella 3D:nä.

"On ehkä keskitytty enemmän talouden hallintaan"

Tarpeeksi tarkasti tehtynä lapsivaikutusten arvioinnilla voidaan välttää päätöksenteon pahimmat karikot. Ilman ennakkoarviointia päätöksistä voi seurata huonoja vaikutuksia, vaikka tavoitteet olisivat hyvät. Esimerkiksi lasten turvallisuus voi vaarantua, jos koulun läheisyyteen rakennettava tie suunnitellaan heikoin tiedoin lasten arkisista kulkureiteistä.

Lapsivaikutusten arvioinnin perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 1991. Sopimuksella turvatuilla oikeuksilla edistetään ja turvataan lasten hyvinvointia ja kehitystä.

Esimerkiksi Kouvolassa on vasta hiljattain alettu keskustella lapsivaikutusten arviointien teettämisestä virkakoneistolla.

– Aiemmin sitä ei ole tunnistettu oleelliseksi tekijäksi päätöksenteossa. On ehkä keskitytty enemmän talouden hallintaan. Taloutta koskevat asiat mielletään yleensä päätöksenteossa faktoiksi. Lapsivaikutusten arviointi ei ehkä ole ollut arvoasteikossa riittävän korkealla, sanoo Kouvolan lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja Henna Hovi (sd.).

Lapsiasiainvaltuutetun toimisto tutki jo vuonna 2011, miksi lapsivaikutusten arviointi ei ole yleistynyt Suomessa ja kansainvälisesti. Silloin esimerkiksi Hollanti vastasi, että ongelmana on, että lapsivaikutusten arviointi lisäisi byrokratiaa ja hidastaisi päätöksentekoa.

Pienet päätökset arjen keskiössä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan lapsivaikutuksia tulee arvioida, kun tehdään varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai lastensuojelun päätöksiä, jotka koskevat lapsia.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan kyse on lopulta arkisista asioista.

– Se voi olla koulun piha tai koulun sisustaminen, mistä päätettäessä kuunnellaan lasten ääntä. Voidaan kysyä lapsilta, että millainen sohvaryhmä kouluun tehdään. Voidaan pohtia, että onko sohville helppo kaikkien päästä ja tuottaako sohvaryhmä kuppikuntamaisuutta, kertoo MLL:n Kymen piirin toiminnanjohtaja Christa Carpelan.

Arvioinnin yhtenä etuna on, että siinä selvitetään, millaisia vaikutuksia päätöksillä on erilaisiin lapsiryhmiin, kuten vammaisiin, mielenterveysongelmista kärsiviin, turvapaikkaa hakeviin tai kodin ulkopuolelle sijoitettuihin.

– Prosessi menee niin, että ensin harkitaan, koskeeko kyseinen päätös lapsia. Sitten kerätään faktoja päätettävinä olevista vaihtoehdoista. Yksi tärkeä osa siinä on on lasten ja nuorten kuunteleminen, sanoo Christa Carpelan.

– Lapsivaikutusten arviointi ei tarkoita, että päätösvalta luovutettaisiin lapsille, lisää Carpelan.

"Hyvinvointia edistävät päätökset ovat taloudellisesti kestäviä"

Päätöksentekokulttuurissa näyttäisi parhaillaan olevan käynnissä muutoksia. Kritiikistä huolimatta lapsivaikutusten arviointi sisältyy hallitusohjelmaan. Esimerkiksi Kouvola on päättänyt arvioida ennakolta, miten sen käynnissä oleva kouluverkkouudistus vaikuttaa lapsiin ja nuoriin. Käytännössä tätä arviointia on tehty kysymällä asiasta suoraan lapsilta ja nuorilta.

Muitakin esimerkkejä löytyy. Lehtomäessä Kouvolassa sijaitsevan Kuovin perhepuiston uudistuksessa otettiin huomioon lasten ja nuorten ehdotuksia. Toisaalta Hampstan puiston kohdalla ei voida puhua tyylipuhtaasta lapsivaikusten arvioinnista. Kyse oli enemmänkin kyselystä, jonka kaupunki teetti asukkaille.

– Toki ihannetilanne olisi, että lapsivaikutusten arviointi olisi käytössä kaikessa päätöksenteossa. Todennäköisesti sitä tullaan kuitenkin ensijaisesti käyttämään niissä päätöksissä, jotka selkeästi koskettavat lapsia ja nuoria. Esimerkiksi ikäihmisten palveluita koskevissa päätöksissä lapsivaikutusten arviointia tullaan varmaan käyttämään vähemmän. Sen sijaan sitä voidaan soveltaa meidän lasten ja nuorten lautakunnan päätettävinä olevien asioiden valmistelussa, sanoo lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja Henna Hovi.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto korostaa lapsivaikutusten arvioinnin taloudellista merkitystä. Selkeitä lukuja liitolla ei ole esittää lapsivaikutusten arvioinnin vaikutuksista.

– Päätökset, jotka edistävät hyvinvointia, ovat myös taloudellisesti kestäviä. Vaikutusten arviointi tukee kestävää julkista taloutta. Kyse ei ole vain lasten ja nuorten hyvinvoinnista, vaan se on myös kuntatalouden kannalta perusteltua, sanoo johtava asiantuntija Esa Iivonen.

Facebook on poistanut Mark Zuckerbergin sekä muun korkean johdon lähettämiä Facebook-viestejä käyttäjien postilaatikoista. Asiasta kertoo yhdysvaltalainen verkkolehti TechCrunch.

Kolme erillistä lähdettä vahvisti TechCrunchille, että Zuckerbergin heille lähettämät viestit ovat kadonneet heidän Facebook-viestilaatikostaan, kun taas heidän omat vastauksensa ovat yhä nähtävissä. Lisäksi vuonna 2010 lähetetty sähköpostikopio viesteistä todistaa, että Zuckerbergin viestit ovat sittemmin kadonneet.

Facebook vastasi lausunnolla TechCrunchin kyselyyn asiasta. Facebookin mukaan yhtiö teki useita muutoksia suojellakseen johdon viestintää Sony Pictures -sähköpostivuodon jälkeen 2014. Yksi toimista oli, että Zuckerbergin viestit ovat näkyvillä vain vähän aikaa.

Facebook ei kuitenkaan ole kertonut asiasta julkisesti tai kertonut siitä viestien vastaanottajille.

Tavallisille Facebookin käyttäjille viestien poistaminen ei ole mahdollista. Viestit voi poistaa omasta postilaatikosta, mutta vastaanottajilla ne yhä säilyvät.

Facebookin Messenger-viestintäsovelluksella on yli 1,3 miljardia käyttäjää maailmanlaajuisesti.

Aiheesta muualla:

Facebook retracted Zuckerberg's messages from recipients' inboxes

Märkä ja raskas lumi on vahingoittanut rakennuksia eri puolilla Lappia. Kaksi omakotitalon kuistia on romahtanut ja yksi kuisti on irronnut seinästä Rovaniemellä, navetan katto on romahtanut Rovaniemen Oikairaisen kylässä ja ratsastushallin katto on romahtanut Keminmaassa. Lisäksi Torniossa yhden omakotitalon katto on notkolla ja Kemijärvellä omakotitalon piippu on kaatumassa. Tapaukset ovat sattuneet kuluneen vuorokauden aikana.

Kukaan ihminen ei tiettävästi ole loukkaantunut. Oikaraisessa romahtaneen navetan katon alle on jäänyt ensitietojen mukaan 13 nautaa.

Katot ovat kovilla, koska sää on lauhtunut ja uutta lunta on satanut jo ennestään paksun kinoksen päälle.

Lapin pelastuslaitos kehottaa tarkkailemaan tilannetta, mutta varoittaa menemästä katolle ilman riittäviä turvavarusteita. Erityisesti isojen hallien, L-muotoisten rakennusten ja peltikattoisten talojen omistajien on syytä tarkistaa kattojen lumikuorma. Lisäksi riskikohdat, joista lunta voi tulla ihmisten niskaan, pitää eristää.

Palopäällikö Ari Saarenpää Rovaniemeltä sanoo, että mukaan erityisesti peltikattojen kanssa pitää olla tarkkana.

– Peltikatto on liukkaampi, märkä lumi menee helpommin lumikerroksen alle ja se lähtee kokonaan isoina alueina lumi kerralla ja sitä tulee tonnikaupalla tavaraa yhdessä humauksessa, Saarenpää kuvailee.

Harvinainen rysäysten sarja

Saarenpää kuitenkin korostaa, että suurimmalla osalla omakotitaloista ei pitäisi olla vaaraa suuresta lumikuormasta huolimatta.

Palopäällikkö ei muista aiemmilta talvilta vastaavanlaista tapahtumasarjaa.

– Näitä on voinut olla joskus yksittäisiä tapauksia muttei näin monta lyhyessä ajassa.

Pelastuslaitokselta todetaan lopuksi, että katoille ei pidä kiivetä ilman riittäviä turvavarusteita ja lumen pudottaminen on syytä jättää ammattilaisten käsiin.

Lunta on tullut tänä talvena tavallista enemmän suurimmassa osassa maata.

JUTTUA TÄYDENNETTY JA OTSIKKOA MUUTETTU 6.4. klo 14:12: Lisää kattojen romahtamisia eri puolilta Lappia.

Britanniassa myrkytetyn entisen venäläisen kaksoisagentin Sergei Skripalin tila on kohentunut nopeasti.

Saliburyn sairaalan johtajan Christine Blanshardin mukaan Skripal ei ole enää kriittisessä tilassa ja hoito on lääkäreiden mukaan edennyt hyvin.

Skripal ja hänen tyttärensä Julia myrkytettiin hermomyrkyllä kuukausi sitten Salisburyssa.

Julia Skripalin toipuminen on edennyt hyvin. Hän kertoi torstaina vahvistuvansa päivä päivältä.

Sergei ja Julia Skripal löydettiin tiedottomina puistonpenkiltä 4. maaliskuuta.

Britannia ja EU syyttävät Venäjää hermomyrkkyiskusta. Venäjä on kiistänyt syytökset.

Myrkkyisku käynnisti diplomaattisen kriisin. Yli 20 maata on karkottanut sen seurauksena venäläisdiplomaatteja.

Sergei Skripal oli tiedustelueversti, joka vakoili 1990-luvulta lähtien Britannian tiedustelupalvelulle.

Skripal tuomittiin Venäjällä 13 vuodeksi vankilaan vuonna 2006. Neljä vuotta myöhemmin hänet kuitenkin vapautettiin vankienvaihdossa. Hän asettui Britanniaan.

Varsinaissuomalaista naista ja hänen lastaan ei ole suojeltu vuosia sitten käydyssä huoltajuusriidassa perheväkivallan vaaralta, linjaa YK:n naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea. Oikeus määräsi yksihuoltajuuden tuolloin isälle, jota vastaan oli nostettu syyte pahoinpitelystä. Hänet tuomittiin siitä myöhemmin.

– Komitean mukaan isän kykyä vanhempana ei oltu arvioitu huolimatta lukuisista lastensuojeluilmoituksista ja hänen saamastaan väkivaltatuomiosta, kirjoittaa Ulkoministeriö tapauksesta kertovassa tiedotteessa.

Aiempia kehotuksia ei ole huomioitu

YK:n komitea antoi päätöksen asiassa tiedoksi eilen. Se on antanut Suomelle ensimmäisen väliaikaiskehotuksen tilanteen arvioimisesta jo kaksi vuotta sitten ja kaksi vastaavaa kehotusta vuoden 2017 aikana, mutta niitä ei ole noudatettu.

– Komitea moittii päätöksessään Suomen valtiota siitä, että kehotusten noudattamatta jättäminen vaarantaa koko sopimuksen ja valitusmekanismin tarkoituksen, toteaa äitiä valituksessa edustanut porilainen lakimies Susan Hindström.

Hindströmin mukaan tyypillisesti näin toimivat vain valtiot, joilla on ongelmia demokratian tai ihmisoikeuksien kanssa. Siksi hän pitääkin Suomen kannalta raskauttavana, että lapsen hyvinvointia ei ole varmistettu aiemmin.

Kyseessä on ensimmäinen suomalainen tapaus, jota komitea on käsitellyt. Muillekin pohjoismaille on annettu langettavia päätöksiä, mutta ne ovat noudattaneet komitean ohjeistuksia professori Niklas Bruunin mukaan pääosin hyvin. Hän toivookin, että Suomi ottaisi tämän päätöksen nyt vakavasti.

– Naistenkomitealla on sellainen maine, että useimmiten yksilöä koskevia suosituksia ja vahingonkorvausesityksiä noudatetaan, komitean jäsenenä itsekin aiemmin toiminut Bruun toteaa.

Komitean päätökset eivät ole laillisesti sitovia siten, että ne voitaisiin panna täytäntöön Suomessa. Suomi on kuitenkin itse sitoutunut noudattamaan niitä.

Vaikutusta myös tuleviin perheväkivaltatapauksiin

Suomella on puoli vuotta aikaa raportoida tehdyistä muutoksista. Käytännössä komitea suosittelee lapsen huoltajuutta koskevan asian käsittelemistä uudelleen viipymättä. Samalla se esittää, että lapsen isän väkivaltaisuudesta tehtäisiin perusteellinen arvio ja äidille maksettaisiin asianmukaiset korvaukset.

– Tapauksen lähtökohdat ovat mielestäni hyvin radikaalit. Kun uhri on traumatisoitunut ja kärsinyt väkivallasta, käännetään se hänen omaksi syykseen ja yksinhuoltajuus myönnetään isälle, Susan Hidström toteaa.

Hindström onkin tyytyväinen siitä, että yksittäistapauksen lisäksi komitea on halunnut tutustua Suomen oikeusjärjestelmään.

Se suosittelee muun muassa puolueettoman selvityksen tekemistä järjestelmän mahdollisista puutteista tai muista käytännöistä, jotka vaarantavat perheväkivallan uhrien suojelun. Lisäksi tuomareille ja hallintovirkamiehille suositellaan koulutusta, jotta heillä on riittävästi tietämystä perheväkivallasta ja keinoista puuttua siihen.

Hindström toivoo, että YK:n komitean päätös vaikuttaisi myös lapsen huoltoa koskevan lain uudistamiseen, joka on parhaillaan vireillä.

– Esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn kesällä, joten siihen ehtii vielä tehdä muutoksia.

Mikä on lapselle parasta tällä hetkellä?

Professori Niklas Bruunin mukaan YK:n komitean päätös on syytä ottaa vakavasti. Sitä ei ole tehty kevyin perustein.

– Vaatii aika paljon ennen kuin komitea antaa langettavia päätöksiä. Asiat tutkitaan hyvin perusteellisesti. Tämä kyseinen päätös on mielestäni hyvin tiukka ja selkeä. Sen mukaan huoltajuuskiistan käsittely ei ole ollut asianmukainen, Bruun toteaa.

Bruun pitää Suomen osakseen saamaa arvostelua ankarana ja pyyhkeitä tulee erityisesti siitä, että väliaikaiskehotuksia ei ole huomioitu. Niistä johtuen tilanne on pitkittynyt kohtuuttomasti.

Huoltajuutta ja lapsia koskevissa tapauksissa hän pitää ylipäätään ongelmallisena, että päätökset tulevat pitkällä aikaviiveellä.

– Siinä ajassa ehtii tapahtua paljon. Tässä kyseisessäkin tapauksessa huoltajuuskysymys on ratkaistu vuosia sitten ja nyt pitää pohtia, mikä on lapselle parasta tällä hetkellä.

Peking. Elokuvassa Nuori kapinallinen on kohtaus, jossa nuoret ovat kokoontuneet yöllä kalliolle ottamaan mittaa kahden teinipojan kunniasta.

“Ajamme kohti kielekettä, ja se joka hyppää ensimmäisenä, on pelkuri”, sanoo Buzz Gunderson Jim Starkille, jota esittää aikansa nuorisoidoli James Dean.

Autot käynnistetään ja kisa alkaa.

Moni varmasti muistaa, miten kohtaus loppuu. Dean hyppää ulos ensimmäisenä. Mutta häviääkö hän?

Yhdysvaltain ja Kiinan tullikiistassa ollaan nyt vaiheessa, jossa moottorit ulvovat ja nopeusmittareiden viisarit kääntyvät kohti kaakkoa. Kuskit vilkuilevat toisiaan, mutta kumpikaan ei ole vielä tarttunut auton ovenkahvaan valmiina hyppäämään – ainakaan julkisesti.

Perjantaina presidentti Donald Trumpin kerrottiin suunnittelevan uusia tulleja kiinalaistuotteille. Ne koskisivat 100 miljardin dollarin arvosta kiinalaista tuontitavaraa.

Mikäli tullit käyvät toteen, nokitus olisi Trumpin toinen sen jälkeen, kun hän avasi pelin teräs- ja alumiinitulleilla kuukausi sitten. Kiina on vastannut joka kerta omilla vastatoimillaan.

Perjantaina Kiina sanoi olevansa valmis vastaamaan myös kolmannen kerran.

Kauppaministeriö sanoi Kiinan taistelevan tarvittaessa loppuun asti ja maksavan minkä tahansa hinnan puolustaakseen etujaan. Ministeriö toisti jo tutuksi tulleen kannan: Kiina ei halua mutta ei myöskään pelkää kauppasotaa.

Jos Yhdysvallat jatkaa protektionistisella linjallaan, Kiina taistelee vastaan, ministeriö tiedotti.

Taktiikka on ollut Kiinan käytössä koko kiistan ajan. Se on pyrkinyt pysyttelemään moraalisesti niskan päällä ja syyttänyt Yhdysvaltoja Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen rikkomisesta.

Kiina jättää kertomatta totuuden toisen puolen: Se rajoittaa yhä monilla tavoilla ulkomaisten yritysten pääsyä markkinoilleen. Kiinan on myös syytetty rikkovan yhdysvaltalaisten yritysten immateriaalioikeuksia.

Kiinan mukaan kauppakiistan ajanlasku alkaa vasta Trumpin terästulleista. Sen mukaan sopan on keittänyt yksin Yhdysvallat.

Mutta mikäs siinä, Kiina sanoo ja julistaa selviävänsä kauppasodasta ehjin nahoin.

Todellisuus voi kuitenkin olla toinen. Taistelupuheista huolimatta Kiina arvostaa yli kaiken vakautta. Riski todellisesta kauppasodasta on sille tällä hetkellä liian suuri otettavaksi.

Vaikka Kiina tähtää tulleillaan Trumpin kannattajiin, ärsytysvaikutus voi olla liian hidas. Kiina on määränyt tullimaksuja maataloustuotteille, kuten soijapavuille, maissille ja sianlihalle, joita tuotetaan Trumpin kannatusalueilla.

Trumpilla saattaa kuitenkin olla liikaa poliittista itseluottamusta, jotta hän perääntyisi kauppakiistassa äänten menettämisen pelossa. Siksi ratkaisu ei löydy tätä kautta.

Nordean Kiinaan erikoistunut kansainvälisen talouden analyytikko Tuuli Koivu arvioi Ylelle puhelimessa, että sellainen löytyy vain, jos Kiina taipuu hieman Yhdysvaltoja enemmän.

Näin voikin jopa käydä.

Presidentti Xi Jinping saattaa laskea, että hänen on helpompi tehdä muutama myönnytys kuin kohdata täyden kauppasodan seuraukset.

Olennaista Xille on, että hän säilyttää näin tehdessään kasvonsa. Kotiyleisölle on annettava mielikuva, ettei Kiina taivu Yhdysvaltain painostuksen edessä.

Kiina on jo pitkään sanonut haluavansa avata markkinoitaan, ja Xi voisi käyttää tätä perusteluna myönnytyksilleen.

Kasvojen säilyttämisen näkökulmasta Xi on Trumpia edullisemmassa asemassa. Xin perusteluja ei kyseenalaistettaisi kotimaisessa mediassa.

Pekingiläisen Renmin yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Shi Yinhong arvioi South China Morning Post -lehdelle, että Kiina saattaakin olla valmis ennennäkemättömiin kompromisseihin.

Shi kuitenkin muistuttaa, että ongelmana voi olla se, kuinka suureksi Trumpin nälkä kasvaa, jos hän saa Kiina myönnytyksiä syödäkseen. Jos Kiina antaa periksi jossain, alkaako peli pian uudestaan?

Xi ei varmasti suostu toistamiseen narutettavaksi. Uusi kiista olisi luultavasti aiempaa rumempi.

Mutta onko Xin ja Trumpin pelkuripeli varsinaista kauppasotaa?

Nordean Koivun mukaan ei. Hän muistuttaa, että tullit koskevat vasta pientä osaa maiden välisestä kaupasta.

Trumpin teot myös ovat vielä kaukana hänen vaalikampanjan aikaisista ­puheistaan. Niissä väläyteltiin jopa 45 prosentin tulleja kaikille kiinalaistuotteille.

Koivu korostaa silti, että tilanne olisi pian saatava haltuun. Nokittelun luoma epävarmuus voi olla maailmantaloudelle tullejakin haitallisempaa.

Epävarmuutta lisää se, että Xi ja Trump ovat molemmat johtajia, joita on vaikea lukea. Xi antaa lausuntoja vain harvoin. Trump taas saattaa sanoa ja tehdä mitä vaan.

Tällä hetkellä yleisö katselee pelkurikisaa ajavan kaksikon autojen perävaloja sormet ristissä. Kaikki uskovat, että vaikka nyt näyttää pahalta, lopussa on kuitenkin pakko käydä hyvin.

Mutta kuten Nuoren kapinallisen nähneet muistavat, se ei pidä paikkaansa.

Buzz kestää pidempään, mutta syy ei ole rohkeus. Hänen takkinsa hiha on tarttunut auton ovenkahvaan eikä hän onnistu avaamaan ovea ajoissa.

Buzz voittaa kisan: hän ei ole pelkuri. Mutta hän syöksyy kielekkeeltä omaan tuhoonsa.

Lue myös:

Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasodassa jälleen uusi käänne – Trumpin hallinto kaavailee tuontitullien laajentamista

Kiinan ja Yhdysvaltain tullinokittelusta lisäpotkua possuviennille Suomesta ja Euroopasta Kiinaan – kauppasotaa ei silti toivota

Kiina iskee heti uusilla vastatulleilla – listalla amerikkalaisia autoja, viskiä, tupakkaa ja soijapapuja

Trump jatkaa Kiinan ryöpyttämistä: Lisää tulleja tulossa kiinalaisille vaatteille ja elektroniikalle

Tästä viikosta alkaen kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt Viron kansalainen on voinut käydä valtion piikkiin ilmaisessa geenitestissä.

Ketään ei siis määrätä tai pyydetä testeihin, vaan hanke perustuu vapaaehtoisuuteen – ja vapaaehtoisia onkin riittänyt. Hankkeen verkkopalvelu avautui 20. maaliskuuta, ja tähän mennessä lähes 30 000 virolaista on käynyt rekisteröitymässä palveluun.

Sairaaloissa ehdittiin jo pelätä, että innokkaat geenitietojen luovuttajat tukkisivat laboratoriot maanantaina, joka oli ensimmäinen virallinen näytteenantopäivä. Mediassa toppuuteltiin kansalaisia, jotteivät kaikki halukkaat rynnisi yhtä aikaa näytteenantopisteille.

Pelättyä väentungosta sairaaloissa ei ole tällä viikolla nähty, mutta muutamia satoja ihmisiä päivässä on käynyt antamassa geeninäytteensä.

Ilmainen geenitesti tarjotaan Virossa aluksi 100 000 kansalaiselle, mutta tavoite on kerätä lopulta kaikkien 1,3 miljoonan virolaisen geenitiedot yhteen suureen biopankkiin. Tässä mielessä Viron hanke on ainutlaatuinen. Missään muussa maailman maassa ei ole biopankkia, johon kuuluisi koko maan väestö.

Viron hanke eroaa useimmista muista olemassa olevista biopankeista myös siinä, että se on suunnattu nimenomaan yksilöiden palvelemiseen.

Esimerkiksi Suomessa biopankkien tietoja käytetään anonyymisti lääketieteellisen tutkimukseen, mutta Virossa potilas voi nyt saada oman perhelääkärinsä kautta käsiinsä tarkat tiedot omasta geeniperimästään ja niistä sairauksista, joihin hän on dna:nsa perusteella vaarassa sairastua.

Kansantaudit kuriin

Viron valtion rahoittaman hankkeen tarkoitus on ehkäistä maan yleisimpiä kansantauteja. Ne eivät juurikaan eroa Suomen kansantaudeista: Virossa sairastetaan eniten sydän- ja verisuonitauteja sekä aikuisiän diabetestä.

Virossa uskotaan, että jos ihminen saa tietää kuuluvansa geneettisesti johonkin riskiryhmään, hän ryhtyy elämään sen mukaisesti: esimerkiksi harrastamaan enemmän liikuntaa ja syömään terveellisemmin.

Samankaltainen ajattelu yleistyy nyt ympäri maailmaa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto hyväksyi maaliskuussa rintasyöpää ennustavan geenitestin, jonka voi tehdä kotona ilman lääkärin lähetettä.

Myös tänä keväänä julkistetun suomalaistutkimuksen alustavien tulosten mukaan genomitieto todellakin kannustaa ihmisiä elämäntapamuutoksiin ja parantaa terveyttä, uutisoi Sitra.

Kaikki merkit viittaavatkin siihen, että Suomi tulee seuraamaan Viron reittiä. Myös Suomeen on perusteilla genomikeskus eli tietoa perimästä jakava keskus. Perusteilla olevalle genomikeskukselle, suomalaisten biopankkien lisääntyvälle yhteistyölle ja kansalliselle syöpäkeskukselle on myönnetty yhteensä 17 miljoonan euron rahoitus vuosille 2017–2020.

Genomikeskusta koskevaa hallituksen lakiesitystä käsitellään eduskunnassa tänä keväänä.

Kuka omistaa ihmisen perimän?

Virossa valtion geenihanke on herättänyt myös kritiikkiä. Arvostelijat pelkäävät, että tieto terveysriskeistä saa ihmiset stressaamaan ja huolehtimaan turhasta. Voiko ihminen jatkaa elämäänsä normaalisti, jos hän saa tietää olevansa suuressa riskissä sairastua vakavaan perinnölliseen tautiin?

Toinen esille noussut pelko on se, että kansalaisten geenitiedot päätyvät vääriin käsiin.

Viron työ- ja terveysministeri Jevgeni Ossinovski on kuitenkin vakuuttanut, että ulkopuolisten pääsy geenitietopalveluun on mahdotonta, ja vaikka joku onnistuisikin tunkeutumaan sinne, ihmisten nimet ja tiedot on koodattu palveluun niin, ettei niiden perusteella pysty tunnistamaan ketään.

Ossinovski on myös vakuuttanut, ettei tietoja tulla missään olosuhteissa luovuttamaan yrityksille tai työnantajille.

Kaiken keskustelun ja lainsäädännön taustalla onkin eettinen kysymys: kenelle tieto yksilön perimästä kuuluu? Yksilölle itselleen? Entä hänen perheelleen, hoitojärjestelmälle, työnantajalle tai kenties vakuutusyhtiölle?

Nämä kysymykset esitti jo vuonna 2000 professori ja geenitutkija Leena Peltonen-Palotie.

Peltonen-Palotien mukaan näiden kysymysten viisaaseen ratkaisuun tarvitaan sopimuksia ja lakeja, joiden säätämisen taustalla tulisi olla vilpitön pyrkimys yksilön – ei yhteiskunnan – parhaaseen.

Lisää aiheesta:

Lääkäri saa tulevaisuudessa tiedon potilaan perinnöllisistä sairauksista genomikeskuksesta

Tulipaloista nousee paksua mustaa savua.

Nuoria miehiä seisoo uhmakkaissa asennoissa kädet ilmaan kohotettuina. Moni on peittänyt kasvonsa.

Gazan kaistaleella valtaapitävä islamistinen Hamas organisoi tällä viikolla useita mielenosoituksia Israelin vastaiselle rajalle.

Pahimmillaan ne ovat yltyneet rajuiksi yhteenotoiksi, joissa vastakkain ovat siviilit ja Israelin armeija.

AP:n mukaan pelkästään perjantaina on kuollut seitsemän ihmistä. AFP:n mukaan loukkaantuneita sairaaloihin ja terveyskeskuksiin on viety jo yli 400. AP:n mukaan loukkaantuneita olisi lähemmäs kolme sataa.

Koolla on ollut tuhansia ihmisiä, kaikkiaan viikon aikana on kuollut ainakin 25 ihmistä.

Hamas ei kuitenkaan aio luovuttaa. Sen johtajien mukaan mielenosoitukset tulevat jatkumaan viikkoja.

Israel pelkää, että Hamas yrittää mielenosoituksen varjolla tulla rajan yli ja se on varoittanut mielenosoittajia seurauksista.

Protestoijien joukossa muutama nähtiin sytyttelemässä tuleen rengaspinoja. Israelin joukot vastasivat tulipalojen sytyttämiseen vesitykein ja ampumalla kyynelkaasua ja kumiluoteja.

Israelin armeijan edustajan mukaan mielenosoittajat salakuljettivat savun turvin useita räjähteitä. Myös raja-aidan yli yrittäneitä on ollut. Armeijan joukot toivat paikalle valtavan tuulettimen hälventämään savuverhoa.

Perjantaina nähtiin merkkejä siitä, että osa Gazan puolella olevista hivuttautui pikkuhiljaa lähemmäksi ja lähemmäksi raja-aitaa.

Väkijoukossa vieraillut Hamas-johtaja otettiin vastaan sankarina. Hänet ympäröinyt väkijoukko huusi lähtevänsä Jerusalemiin, miljoonien marttyyreiden joukkoon.

Hamasin johtaja kertoi väkijoukolle, että maailma voi odottaa hetkeä, jolloin "murramme raja-aidat ja menemme rukoilemaan Al-Aqsa -moskeijaan."

Kyse on ilmeisesti ensimmäisestä kerrasta, kun Hamas kertoo suoraan aikeistaan ylittää raja.

Israel taas on vakuuttanut, että se ei tule sallimaan sellaista mistään hinnasta.

Päivitetty kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä kello 22:34.

Teiden varsilta tutut laatikkomalliset nopeusvalvontakamerat saavat pian rinnalleen ison joukon niitä huomattavasti hoikempia virkaveljiä. Poliisin käyttöön on päätetty tilata 150 nopeusvalvontalaitteistoa. Pääosin ne ovat kiinteitä laitteistoja ja muodoltaan täsmälleen samanlaisia kuin on nyt käytössä Ruotsissa: hoikkia ja korkeita.

Ainoastaan väritys voi poiketa länsinaapurista. Siellä ne ovat sini-harmaa-mustia.

– Suomen väritystä ei ole vielä päätetty. Meille sopii samat värit kuin Ruotsissakin, niissähän on nyt poliisin sinistäkin, sanoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen poliisihallituksesta.

Uudet automaattikamerat ovat ruotsalaisen Sensys Gatso Groupin tuotteita ja ne sisältävät koko joukon ominaisuuksia, joita ei nykyisistä tolppakameroista löydy. Tästä voit katsoa havainneanimaation uudenmallisten laitteiden toiminnasta.

Hoikat peltipoliisit mittaavat ajoneuvojen nopeutta kehittyneellä tracking radar -tutkatekniikalla, kun nykyiset toimivat asfaltin alle asennetun silmukan avulla. Tutka seuraa ajoneuvon aikaa, nopeutta, etäisyyttä, suuntaa ja ajokaistaa koko sen ajan, kun kohde on tutkan kentässä. Ylinopeudesta se räpsäyttää kuvan, ja lähettää sen langattomasti eteenpäin.

– Se ottaa ajoneuvon seurattavakseen vähintään kymmenien metrien päästä ja seuraa sitä koko ajan tolpalle saakka. Kaistanvaihto ei auta, Ihalainen kertoo.

– Se pystyy myös seuraamaan useita autoja yhtäaikaa ja useita kaistoja samanaikaisesti.

Pilottipaikat valittu

Uusien kameroiden ja tolppien asennustyöt alkavat tämän vuoden aikana ja ensimmäiset viritellään pilottipätkille Valtatie 6:lle Koskenkylän ja Kouvolan välille sekä Nelostielle Heinolan Lusista Jyväskylän Vaajakoskelle. Myös monet kaupungit ovat kiinnostuneita saamaan uuden tekniikan kameroita kaduilleen, muun muassa Helsinki, Turku ja Tampere.

Ihalainen toivoo, että syksyyn mennessä olisi teiden varsille ilmestynyt kymmeniä uusia automaattisia nopeudenvalvojia. Kaikki 150 uutta kameraa ja niihin tarvittavat noin 500 kameratolppaa on asennettu paikoillensa parin, kolmen vuoden sisällä.

Viisivuotisen hankintasopimuksen arvo on 4,4 miljoonaa euroa. Tarjouskilpailun voitti Oulun Energia Urakointi Oy, joka edustaa Sensys Gatso Groupin tuotteita.

Sopimukseen sisältyy kiinteiden valvontapisteiden ohella autoihin asennettavat automaattivalvontalaitteistot sekä laitteistojen huolto- ja korjauspalvelut. Hankinta yli tuplaa kameroiden määrän nykyisestä ja tolppienkin määrä nousee 1 500 tietämiin tämän hetken liki tuhannesta.

Automaattisen nopeusvalvonnan kamerat välähtivät viime vuonna ennätykselliset 556 000 kertaa. Poliisin mukaan määrä nousee tänä vuonna yli 600 000:n.

– Hyvin vähän löytyy perusteluja sille, miksi Suomessa pitäisi vuonna 2018 opettaa liikuntaa erikseen tytöille ja pojille, sanoo psykologi ja yliopistonlehtori Marja Kokkonen.

Liikunnan opettaminen erillisryhmissä perustuu hänen mukaansa vanhakantaisiin, stereotyyppisiin käsityksiin tyttöjen ja poikien erilaisesta fyysisyydestä ja jopa luonteen ja persoonallisuuden piirteistä, eikä sille ole mitään tutkimuksellista perustetta.

– Esimerkiksi että pojat tykkäävät nujuta ja ottaa kontaktia eivätkä ole rytmitajuisia.

Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan lehtori Kokkonen aloittaa ryhmineen kolmivuotisen tutkimuksen, joka pureutuu häirintään, syrjintään ja liikunnan sukupuolittuneisuuteen. Kohteena on myös koululiikunta, jonka sukupuolittuneisuuden vaikutuksista ei ole tehty kansallista tutkimusta.

Se on jopa vähän säälittävä perustelu: että puolet luokasta olisi turvallisuusriski! Jotain on tosi pahasti pielessä, jos jotkut tai jopa toinen sukupuoli on jatkuvassa vaarassa Urheilupsykologi, yliopistonlehtori Marja Kokkonen

Suomessa on lähinnä tehty yläkoululaisille joitain kyselytutkimuksia siitä, miten tyytyväisiä he ovat erillisryhmiin. Kokkosen mukaan nuoren mielipide on toki tärkeä, mutta ei tässä ratkaiseva.

– Jos mennään seiskaluokkalaisten tyttöjen liikuntatunnille ja kysytään, haluavatko tytöt mennä poikien liikuntaan, on luonnollista, että valtaosa ei halua.

Se johtuu Kokkosen mukaan tilanteeseen kasvamisesta ja oppimisesta. Suomessa valtaosa koululiikunnasta tapahtuu erillisryhmissä jo kolmosluokalta alkaen.

Kokkolassa Hakalahden yläkoulussa tilanne on toinen: 18 luokasta ainakin kuusi liikkuu sekaryhmissä, lisäksi valinnaiset liikuntakurssit toteutetaan yhdessä. Rehtorin, liikunnanopettaja Harri Kangasniemen mukaan ryhmien toimivuudessa sukupuoli ei ole ratkaisevaa, vaan ryhmä kaikkine henkilökemioineen ylipäänsä.

– Ei oppitunti ole sen parempi tai huonompi. Kyse on vain ajatuksen ymmärtämisestä, sanoo Kangasniemi.

Muitakaan ryhmäjakoja ei tehdä stereotypioiden pohjalta

Mitä haittaa erillisryhmistä sitten on? Urheilupsykologi Marja Kokkonen sanoo, että ne ruokkivat vanhakantaisia oletuksia pojista aina vahvempina, pidempinä, kontaktihakuisempina, räväkämpinä ja aggressiivisempina. Tytöt taas ovat näissä ajatuksissa aina tanssillisempia, notkeampia, rytmitajuisempia ja esteettisemmin liikkuvia.

Stereotypioita on monia muitakin, mutta niiden pohjalta ei tehdä erillisiä ryhmiä, muistuttaa Marja Kokkonen.

– Kuten että tytöillä olisi parempi kielipää tai että pojat olisivat matemaattisesti lahjakkaampia. Ei matikantunneilla silti jaeta oppilaita tyttöjen ja poikien ryhmiin.

Erillisryhmäopetus ei ota huomioon myöskään muunsukupuolisia, joiden asema on Kokkosen mukaan todella hankala: heidän on pakko valita ryhmistä, joista kumpaankaan ei koe kuuluvansa.

Ovatko pojat riski myös kemian tunneilla?

Muutenkaan Kokkonen ei niele perusteluja, joihin erillisryhmät yleensä nojaavat. Yksi yleinen on turvallisuusnäkökulma: huoli siitä, että tytöt jäisivät rämäpäisempien poikien jalkoihin yhteisillä tunneilla.

– Se on jopa vähän säälittävä perustelu: että puolet luokasta olisi turvallisuusriski! Koulun ja opettajan tehtävä on huolehtia siitä, että kaikki ovat turvassa. Jotain on tosi pahasti pielessä, jos jotkut tai jopa toinen sukupuoli on jatkuvassa vaarassa. Samalla logiikalla vaaranpaikkoja olisi vaikka kemian tunnilla, sanoo Kokkonen.

Opettajan pedagogin taitojen varaan jää myös siitä huolehtiminen, ettei tyttöjä esimerkiksi mollata palloilulajeissa, joissa poikien katsotaan perinteisesti olevan vahvempia. Ja, tutkija kysyy: mistä on lähtenyt ajatus, että kukaan tyttö ei halua pelata pallopelejä, mutta kaikki pojat haluavat?

– Kyse on jo siitä, mihin lapset ovat oppineet jo ennen koulua. Heitä kiinnostaa se, missä he kokevat olevansa hyviä. Ei ole sellaista geeniä tai muuta biologista perustaa, että kaikki tytöt olisivat älyttömän tanssillisia, vaan se on kiinni harrastuneisuudesta ja harjoittelusta.

Kokkosen mielestä vanhakantaisella ajattelulla myös hukataan paljon taitavia tanssijapoikia ja lahjakkaita palloilijatyttöjä.

Koululiikunta ei enää rakennu lajeille

Uusi opetussuunnitelma ei myöskään puhu enää lajeista – lukuunottamatta uintia, joka on myös kansalaistaito. Nyt opetetaan motorisia taitoja, joita voi opettaa sitomatta niitä mihinkään lajiin.

Ja vaikka tytöt ja pojat pitäisivätkin keskenään erilaisesta liikunnasta, ei muissakaan oppiaineissa lapsille tarjota vain niitä osia, jotka heitä kiinnostavat, psykologi muistuttaa.

Koulun liikuntatunnit ovat myös paljon muutakin kuin liikuntaa.

– Vaikka fyysisestä aktiivisuudesta puhutaan – jopa jauhetaan – niin paljon, se ei ole ainoa tavoite. Siellä on paljon myös sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn liittyviä tavoitteita. Näiden tavoitteiden oppimiseen sekaryhmäopetus tuo paljon eväitä, jotka tukevat lasten kouluaikaa ja kantavat myös aikuisikään.

Hakalahden koulun rehtori Harri Kangasniemi Kokkolasta on samaa mieltä.

– Jos ajattelee ihmisenä kasvamista ja toisten huomioonottamista, sekaryhmät voisivat tuoda hyvää tulosta.

Sekaryhmä ei ole ihmeidentekijä

Sekaryhmä ei Kokkosen mukaan kuitenkaan ole ihmekeksintö, joka poistaisi kaikki koululiikunnan kompastuskivet. Opettajan ammattitaidosta ja pedagogiikasta riippuu paljolti se, miten sekaryhmän hyödyt saataisiin koskemaan kaikkia.

Opettaja voi myös sekaryhmässä jatkaa sukupuolittunutta toimintaa ja puhetta. Hän voi puhua "naisten ja miesten punnerruksista" tai laittaa tytön näyttämään tanssiaskelen ja pojan esittelemään potkutekniikkaa. Samalla opettaja viestii, ettei odotakaan tytön pystyvän peruspunnerrukseen. Ja mitä tuumii se poika, jolta "miesten" punnerrus ei onnistu: onko hän siis tyttö? kysyy Marja Kokkonen.

Maailma on sellainen, että täällä on monenlaisia ihmisiä joka tapauksessa Urheilupsykologi, yliopistonlehtori Marja Kokkonen

Entä jos tytöt ja pojat haluaisivat koululiikunnan jatkuvan erillisryhmissä? Valinnanmahdollisuus on tärkeää, samoin kokemus kuulluksi tulemisesta. Kaikkea nuori ei silti voi valita, Kokkonen sanoo.

– Eri sukupuoliin ja erilaisiin ihmisiin tutustuminen voi tuntua ensin jännittävältä ja epämiellyttävältäkin, mutta maailma on sellainen, että täällä on monenlaisia ihmisiä joka tapauksessa. Meidän täytyy pystyä toimimaan yhdessä sukupuolen ja monen muunkin asian perusteella, ja koulun tehtävä on antaa lapsille eväitä toimia.

Opetellaan ihmisenä olemista

Lehtori, urheilupsykologi Marja Kokkonen uskoo, että koululiikunnassa tapahtuva kiusaaminen, haukkuminen ja syrjiminen vähenevät ajan mittaan sekaryhmien avulla. Alkuvaiheessa tosin voi olla luvassa pientä yskintää. Paljon on kiinni siitä, miten tunnit suunnitellaan, lapset otetaan suunnitteluun mukaan ja miten muutos heille perustellaan.

Kokkonen osaa helposti kuvitella sekaryhmät koululiikunnan valtavirraksi jo piankin. Kesällä alkavan tutkimuksen hän toivoo tekevän näkyviksi jo olemassa olevia, hyviä toimintatapoja. Niitä joita voidaan sitten levittää sekaryhmäopetukseen siirtymistä vasta suunnitteleville.

Liikunnan sukupuolittumista hän pitää turhana monestakin syystä. Sekaryhmissä psyykkisen toimintakyvyn vahvistaminen toteutuu parhaimmillaan paremmin kuin erillisryhmissä. Se taas edesauttaa taistelussa esimerkiksi viime aikoina paljastuneiden kaltaisia häirintätapauksia vastaan.

– Haluaisin edetä ihmisyys edellä myös koululiikunnassa. Että olisimme lähtökohtaisesti ihmisiä toisillemme.

Lue myös:
Tyttöjen itsetuntokurssi karahti kiville – "Itsetunto ei ole sukupuolikysymys"
Tyttöjen itsetuntokurssista tuli tasa-arvokysymys – nyt koulu tarjoaa vastaavan kurssin myös pojille

Moni Facebook-käyttäjä havahtui huolehtimaan yksityisyydestään, kun hiljattain ilmeni, että Cambridge Analytica -yhtiö keräsi luvatta kymmenien miljoonien Facebook-käyttäjien tietoja. Perjantaina paljastui, että näistä jopa 2,7 miljoonaa tiliä kuuluu eurooppalaisille käyttäjille.

Somejätti ei ole kertonut käyttäjille selkeästi, mitä kaikkea yhtiön sovellus puhelimessa seuraa ja tallentaa, moittii ohjelmistoalan yrittäjä ja tietokirjailja Harto Pönkä.

– Tässä on selvä epäkohta. Sen pitäisi hyvin selvästi ilmaista, mitä tietoja käyttäjistä kerätään ja mihin niitä käytetään.

Toukokuussa voimaan tuleva EU:n tietosuoja-asetus parantaa tilannetta, Pönkä uskoo. Facebook on luvannut kertoa selkeämmin, mitä dataa sillä käyttäjistä on, ja antaa heidän itse hallinnoida sitä.

Kohun jälkeen monet ovat havahtuneet vilkaisemaan Facebookin käyttäjätunnuksensa asetuksia ja säätämään ne niin, etteivät muut yritykset pääse Facebook-profiilin tietoihin käsiksi. Katso täältä ohjeet Facebookin asetusten säätämiseen.

– Varsinkin Facebook-tunnukseen liitettyjen sovellusten poistaminen on tärkeää, ettei tietoja mene kolmansille osapuolille.

Sinun tietosi eivät ole sinun – Näin mainostajat keräävät ja hyödyntävät dataasi, kun muutat, ostat kilon pekonia tai haaveilet lomareissusta

Näkeekö Facebook tekstiviestisi?

Myös puhelimen asetukset kannattaa avata ja tarkastaa, mitä puhelimen toimintoja Facebook, Messenger ja muut sovellukset voivat käyttää.

Hyvä ohjenuora on, ettei anna ylimääräisiä oikeuksia yhtään mihinkään, Pönkä sanoo.

Sovelluksille kannattaa siis antaa lupa käyttää vain niitä toimintoja, joita itse sovellusta käyttäessään oikeasti tarvitsee.

Puhelimen muistin käyttöön Pönkä antaisi Facebookille luvan, sillä sitä sovellus tarvitsee tallentaakseen käytöön liittyviä tietoja.

Sijainti taas voi olla tärkeä, jos haluaa merkitä Facebookissa, missä on.

Mikrofonin tai puhelimen käyttöön Pönkä ei ole antanut Facebookille lupaa, sillä hän ei lähetä videoita tai soita Facebookin kautta. Myöskään tekstiviestejä tai yhteystietoja hän ei antaisi sovelluksen käyttöön.

Toisaalta Facebookin ostama WhatsApp-viestipalvelu tarvitsee toimiakseen puhelimen yhteystietoja, ja sitä kautta ne päätyvät Facebookille, Pönkä sanoo.

Ainoastaan vanhat WhatsAppin käyttäjät ovat pystyneet estämään tämän, jos ovat muuttaneet asetuksia ennen käyttöehtojen muutoksia vuonna 2016.

Myöskään kalenterin tai kameran käyttö ei ole Pöngän mukaan Facebookille välttämätöntä. Kuvien julkaisu onnistuu ilman kameran käyttöä.

Tarkista muutkin sovellukset

Facebook ei ole ainoa puhelimen käytöstä ja tiedoista kiinnostunut yritys.

Esimerkiksi Apple kerää välitystietoja iPhone-puhelinten välillä lähetettävistä iMessage-viesteistä ja monet muut sovellukset haluavat käyttää puhelimen mikrofonia ja muita toimintoja.

Puhelimen asetuksista kannattaa siis samalla kertaa katsoa kaikkien muidenkin sovelluksien käyttöoikeudet, Pönkä neuvoo.

Android-puhelimessa on mahdollista tarkistaa käyttöoikeuksia myös toiminnoittain eli esimerkiksi katsoa, mitkä kaikki sovellukset voivat käyttää puhelimen mikrofonia.

– Se voi olla aika pitkä lista, esimerkiksi pelejä tai muita sovelluksia, mikä yllättää, että miksi ihmeessä näille on tällaisia oikeuksia annettu, Pönkä kuvailee.

Lue myös:

Verkkolehti: Facebook on poistanut Zuckerbergin lähettämiä viestejä käyttäjien postilaatikoista

Facebook keräsi Android-käyttäjien puhelutietoja vuosien ajan – näin voit tarkistaa omien tietojesi kohtalon

Huolestuttaako Facebookin tiedonkeruu? Asiantuntija: tee nämä neljä säätöä heti omalle tilillesi

Facebook Scans the Photos and Links You Send on Messenger (Bloomberg)

Harto Pöngän blogi

Lusin koulu Heinolassa, Päijät-Hämeessa palaa.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palomestarin mukaan koulurakennuksessa palon sammutus käynnissä ja paikalla on useita pelastuslaitoksen yksiköitä. Hälytys palosta saatiin perjantai-iltana kello 18.35.

Pelastuslaitoksen mukaan tiedossa ei ole henkilövahinkoja, eikä palo aiheuta haittaa ympäristölle.

Lusin koulussa annetaan perusopetusta 1.-6. vuosiluokilla noin 50 oppilaalle. Koulu on entisen Heinolan maalaiskunnan ensimmäinen kansakoulu, joka on perustettu vuonna 1882. Vuoden 2002 koulua nykyaikaistettiin ja laajennettiin.

Koulun vanhemman osan palo oli iltakymmeneltä päivystävän palomestarin Juha Lahtisen mukaan viedä täyden palon vaiheessa ja vanhan osan palavan raunioille. Hän kuitenkin uskoi, että palo saadaan rajattua uuden ja vanhan puolen rajalle, mutta epäili savu- ja vesivahinkoja tulevan uudellekin puolelle.

" Koulu oli kylän sydän"

Rehtori Jarkko Granqvistin mukaan koulutyöhön Lusin koululle ei ole mahdollista palata maanantaina ja nyt on edessä korvaavien koulutilojen etsintä.

– Vanha puoli tulee tuhoutumaan täysin, se on jo selvää. Toivotaan, että palon rajaamisessa vanhan ja uuden puolen rajakohtaan onnistutaan, rehtori toteaa.

Palon syy on Granqvistin mukaan epäselvä, mutta on tiedossa, että palo lähti liikkeelle yhdestä opetustilasta.

– Palon surullisuutta lisää se, että kyseessä ei ole pelkästään koulu, vaan koko Lusin kylän sydän, jossa monenlaista toimintaa ja tapahtumaa. Paloa oli katsomassa tuskaisia ja hiljaisia kyläläisiä, sanoo juuri palopaikalta palannut Granqvist.

Tommi Ala-Helle, 28, kiinnostui pari vuotta sitten Amerikkaan muuttaneista sukulaisistaan. Hänen isoisänsä täti ja serkkuja olivat lähteneet valtameren taakse, kuten niin monet suomalaiset.

Hämeenkyrössä asuva Ala-Helle etsi johtolankoja siirtolaisten Facebook-ryhmistä. Lopputulos oli yllätys.

– Lopulta löysin yhden jälkeläisen, johon sain yhteyden. Pian tuli lähemmäs 200 jälkeläistä tälle amerikantädille. Osa heistä on jo kuollut.

Ala-Helle on pitänyt yhteyttä Amerikan sukulaisiin, vaikka ei ole heitä vielä nähnytkään.

Uusia sukulaisia on löytynyt sosiaalisen median avulla myös Suomesta. Ala-Helle arvioi löytäneensä yhteensä lähes 400 sukulaista Facebookin avulla.

– Melkein puoli Nokiaa on sukua, hän naurahtaa.

Facebook on hänen mukaansa ollut suunnaton apua sukulaisten löytämisessä. Samalla myös yhteydenpito on helpottunut.

– Facebookissa on valtavasti sukututkimusryhmiä, joista saa avun nopeasti. Ei tarvitse osata itse vanhaa ruotsia, jotta saa tulkittua vanhoja nimiä.

Suurtalouskokkina toimiva Ala-Helle on harrastanut sukututkimusta 15-vuotiaasta, jolloin hän kiinnostui ison sukuraamatun nimistä.

– Tämä on salapoliisityötä, joka todellakin vie mukanaan. Sukututkimus ei vie vaan pikkusormea, vaan koko käden. Jotta ymmärtää tulevaisuutta, pitää ymmärtää historiaa ja menneisyyttä.

Nuori sukututkija on selvittänyt isänsä suvun vaiheet 1540-luvulle asti ja luonut suvulle oman Facebook-ryhmän. Ala-Helle on jopa vaihtanut sukunimensä sukututkimuksen innoittamana. Alun perin hän oli Alanen, mutta hän vaihtoi sukunimensä Ikaalisissa olleen kylän ja sukutilan mukaan.

Suvusta on löytynyt mielenkiintoisia tarinoita.

– Suosikkini on suvusta löytyvä kestikievarin isäntä, jota kutsuttiin Varpeen noidaksi. Hän ryösti Venäjän armeijan palkkarahoja Suomen sodassa 1808–1809. Hänellä sanottiin olevan taikavoimia, koska hän ei jäänyt koskaan kiinni. Kylillä alkoi kulkea huhu, että hän on noita.

Dna-näytteitä ulkomaille

Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluoma sanoo, että historia ja sukututkimus kiinnostavat nyt suomalaisia.

– Aina kun on merkkivuosia, kuten nyt sata vuotta sisällissodasta, tulee piikki, Kuusiluoma sanoo.

Toiminnanjohtaja sai itsekin yhteyden amerikkalaisiin sukulaisiinsa Facebookin kautta. Sukututkijoilla on useita ryhmiä Facebookissa, mikä luo yhteisöllisyyttä ja auttaa sukujuurien löytymisessä.

Kansainväliset sukupuupalvelut internetissä kiinnostavat nyt lukuisia suomalaisia. Ancestry.com, Family Search, My Heritage ja Geni -verkkopalvelut voivat auttaa löytämään sukulaisia. Osaan voi kirjautua ilmaiseksi, osan palvelut ovat maksullisia.

Tuhannet suomalaiset ovat myös lähettäneet dna-näytteitä geneettisen perimänsä selvittämiseksi. Kuusiluoman mukaan erityisen suosittu on Family Tree DNA -niminen palvelu. Siellä on yli 10 000 suomalaisen dna-näyte, hän kertoo.

– Etäserkkuja eli tietokanta-osumia löytyy vasta sitten, kuin oma näyte on testattu ja tulokset liitetty tietokantaan. Kaukaisimmat yhteiset esivanhemmat etäserkkujen kanssa voivat löytyä yli tuhannen vuoden takaa.

Tommi Ala-Helle on lähettänyt dna-näytteensä palveluun.

– Tätä kautta on löytynyt uusia kaukaisia serkkuja. Varsinkin tällaiset kaukaiset salatut sukulaiset, kun on syntynyt aviottomia lapsia, ovat mahtavia. Löytyy sukuun lisää jäseniä.

Näin pääsee alkuun

Tietoa elossa olevista sukulaisista ei voi jakaa sosiaalisessa mediassa tai muualla miten tahansa. Tietosuojalainsäädäntöä tuntemattomat ihmiset syöttävät Suomen Sukututkimusseuran mukaan sukupuupalveluihin elossa olevien henkilötietoja kysymättä näiltä ensin suostumusta.

– Tietoa sukulaisista voi jakaa sosiaalisessa mediassa ja avoimessa verkossa, mutta ei elossa olevista, ei ainakaan ilman nimenomaista suostumusta siihen, Kuusiluoma sanoo.

Sukututkimusseuralla on lista siitä, miten pääsee tutkimustyössä alkuun ja mistä löytyy lähteitä oman suvun tutkimiseen.

– Sukututkimus lähtee liikkeelle tilaamalla virkatodistus maistraatista ja kirkkoherranvirastoista. Ne ovat myös lähteitä, kun jäljitetään läheisempiä ja kaukaisempia suvun jäseniä.

Kummitäti löytyi helposti

Sari Harramoa, 35, alkoi vaivata, ettei hän ole nähnyt omaa kummitätiänsä lapsuutensa jälkeen.

– Näin kummitätini viimeksi muistaakseni 1990-luvulla. Kummitätini oli mummoni ystävä. Mummoni kuoli 13 vuotta sitten, joten en voinut kysyä häneltä kummitädistä.

Sari Harramo alkoi miettiä, oliko kummitädillä samanlainen olo kuin hänellä. Kaipasiko tämä yhteyttä?

– Mietin, kokiko hän, että häneltä on viety kummityttö.

Mouhijärvellä Sastamalassa asuva Harramo on hoitovapaalla hoitamassa kaksivuotiasta lastaan. Hän päätti toimia.

Elän itse ruuhkavuosia. Tuntuu, ettei ystäviin pysty pitämään yhteyttä saati sitten sukulaisiin. Sari Harramo

Harramo laittoi pääsiäisviikon maanantaina viestin Tampere-nimiseen Facebook-ryhmään. Harramo jakoi vanhan kuvan, jossa hän oli kummitätinsä kanssa. Tuloksia tuli nopeasti.

– Sain oikeastaan heti viestiä kummitätini nykyiseltä ja entiseltä työkaverilta. Toinen oli lomalla, mutta lupasi laittaa viestiä. Yllätyin, että sain näin nopeasti suoran kontaktin.

Harramo on soitellut ja viestitellyt kummitädin kanssa. Hän miettii, että yhteys katoaa nopeasti ajan puutteen takia.

– Elän itse ruuhkavuosia. Tuntuu, ettei pysty pitämään yhteyttä ystäviin saati sitten sukulaisiin.

Facebookissa oleviin sukulaisiin ja ystäviin on Harramon mukaan nopeampaa ja yksinkertaisempaa pitää yhteyttä kuin muihin.

Seuraavaksi Sari Harramo tahtoisi löytää serkkunsa isän puolelta.

– Tiedän heistä vain etunimet. Isäni kautta voin saada tietoa heistä ja ehkäpä löytää heidät Facebookista, Harramo pohtii.

Kuopiossa Pohjois-Savon käräjäoikeus antoi perjantaina seitsemälle reserviläiselle tuomion luvattomasta poissaolosta kertausharjoituksesta. Tuomitut saivat 30–40 päiväsakkoa.

Miehet olivat luvattomasti poissa kertausharjoituksesta Karjalan lennostossa lokakuussa 2017. Miesten sakkosumma oli tuloista riippuen 180–2 320 euroa. Kyseessä on luvaton poissaolo mikäli aika on alle viisi vuorokautta.

Kihlakunnansyyttäjä Veli-Matti Heiskanen Itä-Suomen syyttäjänvirastosta sanoo, että kertausharjoituksista luvattomia poissaoloja on Kuopiossa käräjillä muutamia vuodessa.

Tyypillinen tapaus on, että kertausharjoituskäskyn saanut reserviläinen on hakenut harjoituksesta vapautusta, mutta hakemus on hylätty. Tästä huolimatta reserviläinen jättää kertausharjoituksen syystä tai toisesta väliin.

– Aika usein syy on "työeste". Joskus on ollut ihan puhtaita unohduksia, sanoo kihlakunnansyyttäjä Veli-Matti Heiskanen.

Luvattomia poissaoloja vuosittain muutamia kymmeniä

Luvattomat poissaolot kertausharjoituksista ovat olleet viime vuosina vakaalla tasolla. Puolustusvoimat koulutti viime vuonna kertausharjoituksissa 18 135 reserviläistä.

Viime vuoden aikana puolustusvoimat lähetti yhteensä yli 25 700 kertausharjoituskäskyä. Hakemusten perusteella myönnettiin vapautuksia yli 2 300 kappaletta eli yhdeksän prosenttia.

Kertausharjoituksiin saapumattomia oli 1,7 prosenttia. Luku on ollut viime vuosina hyvin vakaa, sillä vuonna 2016 se oli 1,5 prosenttia ja 1,7 prosenttia vuonna 2015.

Puolustusvoimien pääesikunnan mukaan vuonna 2017 siirtyi syyteharkintaan vajaat 380 rikosasiaa. Näistä 58 koski reserviläisiä.

Sotilaslakimies Immo Seppänen pääesikunnan oikeudellisesta osastosta arvioi, että kyseisistä tapauksista pääosa on reserviläisten poissaoloja kertausharjoituksista. Kyseessä on luvaton poissaolo mikäli aika on alle viisi vuorokautta.

Luvaton poissaolo tuo päiväsakkoja

Sotilaslakimies Immo Seppänen muistuttaa, että kertausharjoitusmäärät vaikuttavat selvästi miten paljon luvattomia poissaoloja tulee vuosittain. Reserviläinen saa rangaistuksena luvattomasta poissaolosta tyypillisesti tapauksesta riippuen 20–50 päiväsakkoa. Tarkka sakkosumma riippuu siis henkilön tuloista.

Pohjois-Savossa puolustusvoimien paikallinen aluetoimisto käski kertausharjoituksiin viime vuonna noin 2 500 reserviläistä. Aluetoimiston päällikön everstiluutnantti Juha Mannisen mukaan vapautusta kertausharjoituksesta haettiin viime vuonna 0–20 prosenttia riippuen kunkin harjoituksen tyypistä.

Kertausharjoitukset perustuvat asevelvollisuuslakiin. Puolustusvoimat lähettää asevelvolliselle määräyksen osallistua kertausharjoitukseen vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista.

Reserviläinen voi hakea vapautusta kertausharjoitukseen osallistumisesta puolustusvoimien aluetoimistolta. Vapautus voi perustua terveydellisiin syihin, työ- tai opiskelusyihin tai siihen, että kyseinen reserviläinen asuu vakituisesti ulkomailla.

Vapautuksen voi saada myös perhesyistä kuten esimerkiksi lapsen syntymän takia tai jos on alaikäisen lapsen yksinhuoltaja. Kertausharjoituksesta ei voi jäädä pois, jos aluetoimisto ei ole myöntänyt vapautusta.

Helsingin yliopisto on onnistunut kääntämään kansainvälisten maisteriohjelmien hakijamäärän roimaan kasvuun viime vuoden notkahduksen jälkeen.

Tänä vuonna Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin tuli lähes 3 000 hakemusta. Opiskelupaikkaa on nyt tarjottu 700 valitulle hakijalle.

Lukuvuosimaksujen käyttöönotto viime syksynä pudotti hakijamäärät alimmilleen kymmeneen vuoteen. Aikaisemmin ilmaisen, mutta silti laadukkaan opetuksen vetovoimaan luottanut Helsingin yliopisto on lukuvuosimaksujen myötä samalla viivalla muiden yliopistojen kanssa.

Hakijoita on houkuteltu tänä vuonna muun muassa kohdennetun digimarkkinoinnin avulla. Myös opetustarjonta on myllätty uuteen uskoon.

– Kansainväliset maisteriohjelmat on laitettu kokonaan uusiksi. Niissä on nimenomaan huomioitu uusi tilanne lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen, yliopiston hakijapalveluiden päällikkö Sini Saarenheimo toteaa.

Sekä opetustarjonnassa että hakijamäärissä näkyy erityisesti nuorten kasvanut kiinnostus globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Hakijoiden suurimpia suosikkeja ovat ympäristöpohjaisten maisteriohjelmien lisäksi data science, computer science ja international business law.

Opiskelijat Intiasta ja Nigeriasta ihastuivat Suomeen

Länsi-Afrikan Nigeriasta Suomeen kaksi vuotta sitten saapunut Oyelowo Oyedayo on menettänyt sydämensä Helsingille ja koko Suomelle.

– Helsingin yliopisto on yksi maailman parhaista. Pidän myös kylmästä säästä, saunomisesta ja kesämökeistä.

Ennen lukuvuosimaksun käyttöönottoa noin kaksi kolmasosaa kansainvälisten maisteriohjelmien suorittajista on ollut Helsingissä ainakin vuoden päivät opiskelujen päättymisen jälkeen. Oyedayo ei vielä lukitse valintaansa.

– Haluan pitää tulevaisuuteni avoimena, voin mennä minne tahansa. Pysyisin mielelläni Suomessa, mutta se riippuu siitä, että minkälaisia mahdollisuuksia täällä on tarjolla, Oyelowo Oyedayo miettii.

Intialainen Suveda Vignesh Maran päätyi Suomeen osittain sattumalta.

– Lempibändini Poets of the Fall on täältä. En nähnyt heitä Intiassa, joten ajattelin tulla Helsinkiin, jos se onnistuisi helpommin täällä, Maran vitsailee.

Hänkään ei ole joutunut katumaan ratkaisuaan.

– Kaikkien pitäisi tulla tänne. Tämä on ollut ainakin minulle yksi elämäni parhaimmista päätöksistä. En osaa suomea kovin hyvin, joten se voi olla este työllistymiselleni täällä. Ehkä palaan valmistuttuani Intiaan.

Kansainvälisiin maisteriohjelmiin hyväksyttyjen opiskelijoiden joukossa on tänä vuonna eniten opiskelijoita Kiinasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.

– Nyt on jännä nähdä, että miten lukuvuosimaksu vaikuttaa Suomeen jäämiseen. Kun tutkinnosta maksetaan, niin opiskelijalla voi olla entistä selkeämpi urasuunnitelma joko Suomessa tai ulkomailla, Sini Saarenheimo huomauttaa.

Kansallisbaletin väistyvän taiteellisen johtajan, tanskalaisen Kenneth Greven, 49, ympärille noussut kohu on saanut uuden käänteen.

Kansallisbaletista tänä vuonna eläkkeelle jäänyt tanssija Riina Laurila, 44, kertoo Svenska Ylelle, että hän valitti nimellään talon johdolle Greven epäasiallisesta käytöksestä jo vuonna 2011. Laurilan mukaan asia lakaistiin maton alle.

Laurila esitti asiansa Päivi Kärkkäiselle, joka järjesti tapauksen johdosta keskustelutilaisuuden.

Kansallisbaletista vahvistetaan Svenska Ylelle, että paikalla olivat Kärkkäisen lisäksi Kenneth Greve, baletin työsuojeluvaltuutettu, turvallisuuspäällikkö ja luottamusmies. Kansallisbaletin mukaan keskustelusta kirjatussa muistiossa todettiin, ettei kyse ollut epäasiallisesta käytöksestä, vaan kyseessä oli normaali työnjohdollinen toimenpide.

Kärkkäinen vastasi Svenska Ylelle, ettei hänellä ole asiaan lisättävää.

Laurilalla on äänitys tallessa keskustelutilaisuudesta ja hän on purkanut tekstiksi koko tapahtuman sisällön.

Kansallisoopperan ja -baletin vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt pääjohtaja Päivi Kärkkäinen on väittänyt toistuvasti julkisuudessa, ettei hän pystynyt puuttumaan Greven väitettyyn käytökseen, koska hän sai pääjohtajakaudellaan vain muutaman nimettömän yhteydenoton.

Juuri tämä väite sai Laurilan astumaan lopulta julkisuuteen.

– Olin järkyttynyt, kun luin Päivin (Kärkkäinen) sanoneen, että hän sai vain nimettömiä yhteydenottoja.

– Minulla on mustaa valkoisella siitä, että ainakin yksi ihminen on puuttunut tilanteeseen, Laurila sanoo.

Kansallisoopperan- ja baletin nykyinen johtaja Gita Kadambi on toistanut Kärkkäisen väitettä, viimeksi Yle Uutisten haastattelussa viime viikolla.

”Greve ehdotti, että lähtisin pois”

Kansallisbaletista eläkkeelle jäänyt Laurila kertoo ottaneensa Kärkkäiseen alun perin yhteyttä koko tanssijakunnan puolesta. Greven käytös oli hermostuttanut useita tanssijakollegoita.

– Kansallisbaletissa on vaikenemisen kulttuuri, ongelmat lakaistaan maton alle, Laurila sanoo.

Hän uskalsi ottaa Greven käytöksen esille siksi, että Greve oli Laurilan mielestä ajanut hänet jo syrjään balettitanssijan tehtävistä.

Ongelmat olivat Laurilan mukaan alkaneet heti Greven tultua taloon vuonna 2008.

Laurila oli menossa tuolloin polvileikkaukseen, eikä tilanne miellyttänyt Greveä.

– Greve alkoi hyvin nopeasti keskustella siitä, millaisia vaihtoehtoja keksisimme sille, että voisin lähteä täältä pois, Laurila sanoo.

Laurila otti myös tämän asian esille pääjohtaja Kärkkäisen tapaamisessa vuonna 2011, mutta se ei johtanut mihinkään.

Laurilan mukaan Kärkkäinen julkaisi keskustelutilaisuuden jälkeen henkilökunnalle englanninkielisen tiedotteen, jossa todettiin, ettei Kansallisbaletissa ole tapahtunut kiusaamista.

Kansallisbaletin työilmapiiri kiristyi jo Kärkkäisen pääjohtajakauden alkupuolella.

Yle uutisoi jo vuonna 2010, että osa tanssijoista syytti Greveä mielivaltaisesta johtamistyylistä.

Kenneth Greve aloitti Kansallisbaletin taiteellisena johtajana elokuussa 2008. Hänet vapautettiin esimiestehtävistä viime viikolla.

Greven nimitti tehtävään Kansallisoopperan säätiön hallitus, jota johti Suomen Pankin entinen pääjohtaja Sirkka Hämäläinen.

Juttuun täydennetty 6.4.2018 klo 21.45 virke: Kansallisbaletin mukaan keskustelusta kirjatussa muistiossa todettiin, ettei kyse ollut epäasiallisesta käytöksestä, vaan kyseessä oli normaali työnjohdollinen toimenpide.

Lue myös:

Analyysi: Baletin johtamisongelmat olivat tiedossa jo vuosia sitten. Miksi niihin tartuttiin vasta nyt?

Kansallisoopperan entinen pääjohtaja Päivi Kärkkäinen: "Olen pettynyt, ettei kukaan aiemmin tullut nimellään kertomaan tapauksista"

Kansallisoopperan pääjohtaja Greve-kohusta: "Nyt on parempi rauhoittaa tilanne"

Kansallisbaletin johtaja Kenneth Greve vapautettu esimiestehtävistä epäasiallisen käytöksen vuoksi – jatkaa kautensa loppuun

Kokoomuksen Uudenmaan piirin puheenjohtajana toiminut espoolainen Jussi Koskinen erotettiin tehtävästään piirin kevätkokouksessa.

Uudenmaan kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin vantaalainen kansanedustaja Sari Multala, joka voitti maaliskuussa varasijalta eduskuntaan nousseen espoolaisen Mia Laihon tasatulokseen päättyneen äänestyksen jälkeen arvalla.

Kokoomuksen Uudenmaan piirissä on ollut pitkään kiistaa siitä, pitäisikö eduskuntavaaliehdokkaista järjestää jäsenäänestys.

Piirijohtajan vaihtumisesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Yhdysvaltain kansalliskaartin joukkoja aletaan siirtää Meksikon rajalle. Texasin ja Arizonan osavaltiot ovat ilmoittaneet lähettävänsä alueelle yhteensä 400 kansalliskaartilaista lähipäivinä. Joukkoja odotetaan myös New Mexicon ja Kalifornian osavaltioilta.

Presidentti Donald Trump on sanonut, että rajalle tarvitaan jopa 4 000 kansalliskaartilaista kamppailemaan huumeiden salakuljetusta ja laitonta maahanmuuttoa vastaan. Trumpin mukaan joukot pidetään rajalla, kunnes hänen lupaamansa muuri on rakennettu.

Yhdysvaltain puolustusministeriö ei ole kertonut, mistä varoista operaatio rahoitetaan. Myös Trump on sanonut, että kustannuksia vielä selvitetään.

Päätös heikentää entisestään Yhdysvaltain ja Meksikon suhteita. Presidentti Enrique Pena Nieto pitää Trumpin toimia perusteettomina, uhkaavina ja epäkunnioittavina. Hänen mielestään Trump vaarantaa maiden välit sisäpoliittisista syistä.

– Jos teidän viimeaikaiset lausuntonne johtuvat turhautumisesta sisäpoliittisiin kysymyksiin, lakeihinne tai kongressiinne, teidän pitäisi kääntyä niiden puoleen, ei meksikolaisten, Pena Nieto sanoi puheessaan kuluneella viikolla.

Asevoimien reservinä toimivaa kansalliskaartia on käytetty aiemminkin valvontatehtävissä Meksikon rajalla, myös presidentti Barack Obaman kaudella. Obama lähetti rajalle noin 1 200 sotilasta vuoden ajaksi.